Tukholman keskustassa palavassa kerrostalossa on romahdusvaara, kertovat ruotsalaiset tiedotusvälineet, muun muassa Dagens Nyheter -lehti. Pelastusviranomaisten mukaan riskinä on myös, että palo leviää laajemmalle korttelissa.
Talossa on räjähtänyt kaasupullo, mutta kukaan ei tiettävästi ole loukkaantunut räjähdyksessä. Kerrostalon pohjakerroksessa on hitsauspaja. Ei ole tietoa, tapahtuiko räjähdys juuri siellä. Palon syttymissyytä ei tiedetä.
Ruotsalaislehtien mukaan palavasta kerrostalosta evakuoitiin aamulla kuusi asukasta. Kuolleita ei ole, mutta sairaalaan vietiin savun hengittämisen vuoksi kaksi ihmistä.
Pelastushenkilökunnan mukaan palon leviämisriski on suuri, Expressen-lehti kertoo. Katuja palopaikan ympäriltä on suljettu liikenteeltä.
Hälytys palosta tuli kello 06.01 Suomen aikaa. Paloa on ollut sammuttamassa kymmeniä palomiehiä usealta eri paloasemalta. Ruotsin television lainaaman pelastusviranomaisen mukaan sammutustyöt jatkuvat ainakin koko tiistain. Taloa ei voida pelastaa.
Jakobsbergsgatanilla sijaitsevassa kerrostalossa on toimitiloja ja asuinhuoneistoja. Expressenin mukaan siellä on ollut rakennustyöma.
Ensimmäiset kutsut tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolle on lähetetty, kertoo presidentin kanslia.
Satavuotiaan Suomen itsenäisyyttä juhlimaan kutsutaan kuten aiemminkin sotaveteraaneja ja lottia, hallitus, kansanedustajat, Suomen europarlamentaarikot, piispat, diplomaatteja ja korkeita virkamiehiä.
Lisäksi vieraslistalla on kanslian mukaan ansioituneita osaajia itsenäisyyden eri vuosikymmeniltä: legendoja ja nuoria kykyjä kulttuurin, urheilun, talouden ja politiikan alalta.
Kaikista Suomen maakunnista kutsutaan kaksi ansioitunutta, nuorta tulevaisuuden Suomen edustajaa, kanslia kertoo.
Kutsuvieraiden joukossa lienee aiempien vuosien tapaan myös presidentti Sauli Niinistön ja rouva Jenni Haukion vuoden aikana tapaamia henkilöitä.
Parituhatpäisen kutsuvierasjoukon valinnassa on kanslian mukaan pyritty sekä ajalliseen että maantieteelliseen kattavuuteen.
Presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa voi seurata TV1:ssä, Yle Areenassa ja Ylen verkkosivuilla keskiviikkona 6. joulukuuta.
Ivalon terveyskeskuksen synnytysosasto suljettiin 1990-luvun loppupuolella. Tällöin Pohjois-Suomessa asuvilla odottavilla äideillä synnytysmatkat pitenivät sadoilla kilometreillä ja monilla ajotunneilla. Utsjoelta on Rovaniemelle matkaa noin 460 kilometriä, se on noin 40 kilometriä pidempi kuin matka Helsingistä Vaasaan.
Kirsi Ukkonen asuu pienessä kylässä Kortamojärvellä, noin 30 kilometriä Inarin kirkonkylästä lounaaseen. Ukkonen synnytti toisen lapsensa kohta kahdeksan vuotta sitten ambulanssissa, lapsi syntyi parkkipaikalle Ivalon ja Sodankylän välillä.
Ukkonen lähti kotoaan 70 kilometrin päähän Ivalon terveyskeskukseen, kun tunsi että synnytys saattaisi alkaa. Ukkosen esikoinen syntyi leikkauksella, joten hän ei ollut ihan varma tuntemuksistaan. Ennen lähtöä hän soitti terveyskeskukseen, josta kerrottiin, ettei kätilö ole paikalla, mutta käymään voi tulla jos siltä tuntuu.
Ukkonen lähti miehensä kanssa ajamaan tuiskuisessa säässä kohti Ivaloa. Hän tunsi jokaisen lumitöyssyn kehossaan. Supistusten väli oli neljä minuuttia.
– Sanoin miehelleni, että voi olla ettemme ehdi ihan Rovaniemelle asti, mutta itse asiassa en itsekään uskonut sitä, Ukkonen kertoo.
Kun Ukkonen ja hänen miehensä saapuivat Ivaloon, ei kätilö ollut vielä ehtinyt paikalle, joten he joutuivat odottamaan. Kun kätilö vihdoin saapui, niin hän kertoi, että pitkä päivä olisi vielä edessä ja aikaa olisi vielä monta tuntia, ennen kuin lapsi syntyisi.
Ambulanssimatka Rovaniemelle kuitenkin alkoi. Matkaa taitettiin vain tunnin verran, kun Ukkonen tunsi lapsen syntyvän. Lapsi syntyi Kersilön kohdalla parkkipaikalla. Vaikka synnytys olikin erilainen kuin Ukkonen oli odottanut, kaikki sujui kuitenkin hyvin.
Kätilö: Ambulanssisynnyttäminen ei paljoa poikkea sairaalasynnytyksestä
Vaikka pohjoisessa välimatkat ovat pitkiä, niin silti harvoin lapsi syntyy ambulanssiin tai kotona. Odottavia äitejä kehotetaan lähtemään ajoissa odottamaan synnytyksen alkua lähemmäksi synnytyssairaalaa Rovaniemelle.
– Tilastollisesti kaksi lasta syntyy matkalle, joka on aika pieni luku näillä kilometreillä. Olemme synnytysvalmennuksessa kyllä panostaneetkin siihen, että koska sinne sairaalaan lähdetään, ja mikä on se oikea aika, Ivalon terveyskeskuksen kätilö Minna Korpivaara sanoo.
Kätilö Minna Korpivaara, Ivalon terveyskeskus.Yle / Vesa Toppari
Koska synnytykset eivät ole ennustettavissa, niin kiire Rovaniemen keskussairaalaan voi tulla silti tulla. Ambulanssiin mukaan lähtee usein myös kätilö, joka on varautunut siihenkin, että lapsi voi syntyä matkan varrelle. Koska matkat ovat pitkiä, niin terveysalan ammattilaiset joutuvat taistelemaan aikaa vastaan. Ambulanssissa synnyttäminen ei Korpivaaran mukaan kuitenkaan paljoa poikkea sairaalasynnytyksestä.
– Silloin kun kyseessä on normaali raskaus ja jos kysessä ei ole ensisynnyttäjä, niin ei se sinänsä juuri poikkea sairaalassa synnyttämisestä. Ainoastaan se, että tilat ovat ahtaat, eikä ole kivunlievitystä. Synnyttäjä ei niinkään pääse liikkumaan, vaan on aika sidottu siihen paariin ambulanssissa, kertoo Korpivaara.
Ambulanssisynnytyksissä välineiden merkitys korostuu. Kätilö ottaa synnytyssaatolle mukaan kaksi laukkua: toinen lapselle ja toinen äidille.
Vauvan laukku joka otetaan mukaan ambulanssiin synnytyssaatolle.Yle / Vesa Toppari
– Varsinki jos talvivauvoja tuolla tienpäällä tehdään niin, pitää muistaa se, että vauva pidetään lämpöisenä ja äidillä on hyvä olla. Eli täältä kun me lähdemme synnytyssaatolle, niin otamme saattolaukut mukaan. Vauvan kassista löytyy se, mitä vauva tarvitsee. Ehkä se kaikista tärkein, meillä on täällä lämmin talja, johon vauva laitetaan, kertoo Korpivaara.
Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Johanna Korhonen korostaa yhä uudestaan sitä, miten petollinen alkutalven jäätilanne voi olla. Korhosen mukaan alkutalvisin jään paksuus vaihtelee hyvin paljon jopa samalla vesialueella.
– Rannassa jäänpaksuus voi olla jopa 20 senttimetriä. Luistelemaan lähtevän on kuitenkin ymmärrettävä, että pidemmälle mentäessä jäätilanne voi olla aivan erilainen, sanoo Johanna Korhonen.
Etenkin suuremmilla järvillä selkävedet, syvänteet ja virtapaikat voivat olla edelleen avonaisia tai vain ohuen jääkannen peittämiä, vaikka rannassa jää kantaisi painavammankin taakan.
– Alkutalvella jäälle kannattaa mennä vain jääolot tuntevan henkilön, korostaa Korhonen.
Lapissa järvet ovat alkaneet jäätyä tyypilliseen aikaan, lokakuun lopulla. Etelä-Suomessa jäät tulevat pitkäaikaisen keskiarvon mukaan joulukuun alussa.
– 2000-luvulla etelässä on saanut jäitä odotella joskus joulun tienoilla tai jopa uuden vuoden alkuun asti, kertoo Johanna Korhonen.
Tieto ja hyvät varusteet retkiluistelijan turvana
Retkiluisteluun hurahtaneet rientävät lumettomille jäille heti pilkkihimoisten perässä. Rovaniemeläinen retkiluistelija Mika Kuusimäki kertoo, että eteläisessä Suomessa, jossa luistelukausi on pohjoista lyhyempi, kiireisimmät ryntäävät jäille heti, kun se vähänkin kantaa ihmistä.
Alkutalven jäillä liikkuessa ollaan jännän äärellä. Siksi vesistön tuntemus ja hyvät varusteet ovat erittäin tärkeitä. Tähän aikaan vuodesta jäälläliikkujaa viehättää valo ja lämpö. Liikkuminen on mukavaa, kun ei ole paukkupakkasia, sanoo Mika Kuusimäki.Pia Tuukkanen / Yle
– Rovaniemellä voi hyvin odotella rauhassa, että jää on kantavaa. Meillä retkiluistelukausi voi olla 2,5 kuukautta, sanoo Kuusimäki.
Intohimoinen retkiluistelija on ehtinyt jo useamman kerran kotinsa lähellä olevalle Kemijoen lahdelle. Pienessä, matalassa lahdessa jää tulee kantavaksi aikaisin, vaikka joen pääuoma huilaakin vielä vapaana.
Vaikka Mika Kuusimäki on kolunnut lahdelmaa parinkymmenen vuoden ajan, varustautuu hän silti luistelureissuun hyvin. Jääolot voivat muuttua yössä, tietää kokenut luistelija.
Tällä kertaa selässä on reppu ja repussa vedenpitävä, ilmalla täytetty pussi, joka hädän hetkellä toimii kellukkeena ja pitää toisaalta vaihtovaatekerran kuivana. Kaulassa on naskalit ja kädessä jäätesteri. Se on puukeppi, jonka päässä on metallinen mitta-asteikko.
– Testerillä pitää pystyä lyömään jäähän noin kymmenen kertaa, jotta luistelu on turvallista, Kuusimäki kertoo.
Talven ensimmäinen luistelu
Rannasta lähtiessä jää on valkoista, siellä täällä näkyy pieniä reikiä tai ohut railo. Yht'äkkiä jää muuttuu mustaksi ja on tulee tunne, että on pakko polkea vain eteenpäin, sillä en osaa pysähtyä kovin tehokkaasti. Jää naukuu, vonkuu, kertoo asioita, kuten Mika Kuusimäki sanoo.
On pakko luottaa kokeneeseen luistelukaveriin.
– Luistellaan vähän etäämmällä toisistamme, hän sanoo.
Jalkapohjiin alkaa sattua. Retkiluistimen pitkä terä tuntuu kummalliselta hiihtomonon pohjassa.
– Anna liukua rauhassa, siitä tulee se vauhti, Kuusimäki huikkaa.
Retkiluistimilla ja sauvoilla voi saavuttaa jopa 40-50 kilometrin tuntivauhdin. Silloin on todella tiedettävä, missä luistelee ja mitä on edessä.
– Näetkö tuolla nuo hieman kiiltävät, kostean näköiset alueet. Ne ovat vasta jäätyneet, sinne ei mennä.
Kokenut jäälläliikkuja tarkkailee muun muassa jään muotoja, ilmakuplia ja väriä. Jää kertoo paljon sellaiselle, joka osaa sitä lukea. Hämärän laskeutuessa on viisainta suunnistaa rantaan.Pia Tuukkanen / Yle
Kokenut silmä erottaa jäästä paljon asioita, mitä ensikertalainen ei edes ymmärrä katsoa. Jää kertoo ja opastaa tiedostavaa kulkijaa. Aurinko alkaa laskea vaaran taa. Taivas värjääntyy vaaleanpunaiseksi, tumman keltaiseksi ja lopuksi musteenväriseksi.
Kuin huomaamatta luistimen liuku alkaa pidentyä ja jalkapohjien kipu hellittää. Hymy pyrkii väkisin kasvoille ja silmälasit menevät huuruun. Kunnes jää taas naukaisee.
– Jää kertoi tekevänsä railon, suomentaa Mika Kuusimäki.
Ääni palauttaa tietoisuuteen sen tosi asian, että olemme alkutalven jäillä, säännöstellyssä Kemijoessa, jossa jäätilanne voi muuttua nopeastikin. Vaikka meillä ei matalassa lahdessa olekaan vaaraa, on olo hieman vaivautunut.
– Retkiluistelu ei ole extreme-laji, muistuttaa Kuusimäki.
Sähköalan riita on ratkennut ja teollisuuden sähköasentajien lakko päättyy keskiviikkoaamuna kello 6, valtakunnansovittelija kertoo.
Työnantajia edustava Teknologiateollisuus ja työntekijöiden Sähköliitto hyväksyivät valtakunnansovittelija Minna Helteen sovintoesityksen tiistaina illalla.
Kiista koski Sähköliiton oikeutta neuvotella työehdoista Teknologiateollisuuden kanssa.
Sähköliitto olisi halunnut pitää oman alansa sopimuksen Teknologiateollisuuden kanssa. Teknologiateollisuus oli kuitenkin jo aiemmin sopinut, että sen yritysten työntekijöihin sovelletaan jatkoissa vain yhtä työehtosopimusta, jonka neuvottelee Teollisuusliitto.
Kiista oli poikkeuksellinen, koska sekä Sähköliitto että Teollisuusliitto ovat Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön SAK:n jäseniä.
Sovintoesityksen mukaan teollisuuden sähköasentajien työsuhteissa sovelletaan nyt Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton välistä työehtosopimusta. Sähköliiton pääluottamusmiesten nimike työpaikoilla muuttuu yhteyshenkilöksi.
‒ Järjestelyllä turvaamme osaltamme sähköasentajien työehdot ja ansiotason sekä edustuksellisuuden työpaikoilla, sanoo Sähköliiton puheenjohtaja Sauli Väntti tiedotteessa.
– On arvokasta, että Teknologiateollisuus, Sähköalojen ammattiliitto ja Teollisuusliitto onnistuivat sopimaan tulevasta yhteistyöstään. Sovittelussa syntyneen toimintamallin tavoitteena on saumaton yhteistyö työpaikoilla. Koneet pyörivät vain huippuammattilaisten yhteispelillä.
Missä on Saara Aalto? Tätä on ihmetelty Suomessa pitkin syksyä. Ensimmäistäkään uutta kappaletta ei ole ilmestynyt sitten viime vuoden Britannian X Factor -kilpailun menestyksen jälkeen. Vaivalla saatu kansainvälinen huomio valuu hukkaan, kun seuraavat kykykilpailuihin osallistuvat vyöryvät markkinoille.
Tiistaina saatiin viimein vastaus. Saara Aalto edustaa ensi vuonna Suomea Euroviisuissa, kun Yle kutsui hänet ainoana esiintyjänä mukaan Uuden musiikin kilpailuun.
Aalto kertoo Yle Uutisten haastattelussa, että uutta musiikkia on syntynyt koko ajan, mutta sen julkaisemista on jouduttu lykkäämään Euroviisupestin takia. Kaikki panokset laitetaan nyt kolmeen biisiin, joista suomalaiskatsojat ja kansainväliset raadit valitsevat edustuskappaleen.
Saara Aallon valinta suoraan viisuedustajaksi on herättänyt tunteita puolesta ja vastaan. Näin uumoili artisti itsekin. Joidenkin mielestä valinta oli epäreilu, koska alunperin edustuskappaletta haettiin Uuden musiikin kilpailuun tänä vuonna avoimella haulla. Sääntöjä muutettiin kesken kaiken ja nyt kisaan musiikkia rustanneiden panostus valui hukkaan. Monelle taas Aalto on artistina vähän liikaa.
Suurin osa euroviisufaneista otti Saara Aallon valinnan vastaan tyytyväisenä. Viisulavalle on kaivattu kokenutta ja taitavaa esiintyjää.
Saara Aallon suostuminen Suomen euroviisuedustajaksi on ennen kaikkea voitto Uuden musiikin kilpailulle. Kisalla on yritetty saada jo kuusi kertaa aiemmin hyvää edustajaa Euroviisuihin. Tulos on ollut laiha. Suurelle yleisölle tuntemattomat ja kokemattomat artistit on laitettu miljoonien katsojien eteen. Euroviisujen finaalipaikka on usein jäänyt vain haaveeksi. Paras sijoitus on Softengine-bändiltä vuodelta 2014, kun se ylsi sijalle 11.
Viime vuonna viisufanien ja median kuppi meni nurin, kun Suomi karsiutui finaalista kolmatta kertaa perättäin. Vaatimuksena oli, että UMK:n pitää vihdoin saada mukaan tunnettuja artisteja. Kilpailun tuottajan Anssi Aution mukaan suomalaisia eturivin artisteja kilpailu ei kiinnosta. Tänäkin vuonna yritys oli kova, mutta tarpeeksi moni ei kilpailusta innostunut.
X Factorissa kansainvälistä huomiota saanut Saara Aalto oli UMK:lle kuin taivaanlahja. Isoilla lavoilla esiintynyt artisti, joka on aina unelmoinut pääsevänsä Euroviisuihin. Ainoa vaihtoehto oli kutsua Aalto suoraan viisuedustajaksi, sillä hän oli pahoin loukkaantunut viime vuoden kakkossijan jälkeen saamastaan kritiikistä.
Tällä kertaa Aalto pystyi sanelemaan sääntönsä itse. Olihan Britanniakin jo kosiskellut häntä osallistumaan maan viisukarsintaan.
Saara Aalto esitti X Factorin finaalissa uusintana Björkin kappaleen.Syco / Thames / Dymond / AOP
Toukokuussa Lissabonissa käytävissä Euroviisuissa suomalaisten tuskin tarvitsee hävetä. X Factor –kilpailu oli Saara Aallolle mankeli, jossa hänestä kuoriutui kansainvälisen tason esiintyjä. Useita viikkoja kestänyt rumba jatkuvasti vaihtuneine esityksineen oli sellainen koulu, että pariviikkoinen viisureissu sujuu taatusti leikiten. Näin hän on sanonut myös itse.
Saara Aalto on varmasti jo nyt yksi kisan parhaista laulajista. Tiistaina Aalto kertoi The Sun -lehden haastattelussa, että hän jatkaa Euroviisuissa yhteistyötä X Factorin koreografin kanssa, joten lavalla nähtäneen mielenkiintoista ja korkeatasoista katsottavaa.
Kun tähän lisätään Saara Aallon ikuinen kakkossija, voisi jo kutsua suomalaiset torille. Toinen sija viisuissa olisi Suomen kaikkien aikojen toiseksi paras sijoitus laulukilpailussa Lordin voiton jälkeen. Kelpaisi sekin.
Mutta vielä on yksi mutta matkassa. Euroviisuissa pitää kuulla myös hyvä kappale. Saara Aallon aikaisemmat, lähinnä omasta kynästä lähteneet, viisubiisit eivät ole olleet timanttisia. X Factorin jälkeen hänellä lienee kuitenkin useampi kokenut biisinkirjoittaja taustatukenaan.
Nyt pystymme toivomaan kuin hiekkalaatikolla hiekkakakkuja tehdessä: Älä tule paha biisi, tule hyvä biisi!
Ruotsi on päättänyt ostaa yhdysvaltalaisen Patriot ilmatorjuntajärjestelmän, kertoo Ruotsin radio.
Sen mukaan päätös tehtiin hallituspuolueiden sekä maltillisen kokoomuksen ja keskustapuolueen neuvotteluissa. Puolustusministeriölle annettiin tehtäväksi pyytää yhdysvaltalaisilta tarjousta ohjusjärjestelmästä.
Kaupan arvo on Ruotsin radion mukaan yli kymmenen miljardia kruunua eli yli miljardi euroa. Järjestelmän toimitukset voivat alkaa vuonna 2020 ja sen pitäisi olla valmiiksi asennettu vuonna 2025.
Toinen harkinnassa esillä ollut vaihtoehto oli ranskalais-italialainen Samp/t-ilmapuolustusjärjestelmä.
Puolustusministeri Peter Hultqvistin mukaan ilmapuolustusjärjestelmän uusiminen on tarpeen, koska nykyinen järjestelmä ei vastaa Ruotsin nykyisen ympäristön haasteita.
Irlannin ja Britannian erottavassa meressä sijaitsevalla Mansaarella asustaa harvinainen kissarotu Manx, jonka tuntomerkki on hännän puuttuminen. Manx on lihaksikas ja jäntevä, yleisilme on pyöreä. Takajalat ovat vahvat ja korkeat, vartalo on lyhyehkö ja tanakka. Saari on myös upporikkaiden henkilöiden suosiossa, mutta ei harvinaisen kissarodun, vaan sen tarjoamien veronkiertomahdollisuuksien vuoksi.
Saari on pieni ja sitä kansoittaa 84 000 asukasta. Silti saarelle on rekisteröity noin 1 000 lentokonetta.
Mansaari ei kuulu Britanniaan, mutta sillä on löyhä ”kumppanuussopimus” brittien kanssa.
Saari hoitaa kotimaiset asiat itse ja on tehnyt itsestään erittäin houkuttelevan finanssikeskuksen, joka tarjoaa alhaisia veroprosentteja ja sietää hyvin laajasti yritysten harjoittaman salailun.
Saarella ei vuosikymmen sitten ollut edes lentokonerekisteriä, mutta nyt yksityishenkilöille rekisteröityjä koneita on moninkertaisesti enemmän kuin saarelle edes mahtuu. Kustakin koneesta saari saa palkkion.
Paratiisin paperit paljastavat, että bermudalainen lakitoimisto Appleby on auttanut suurta määrää vallanpitäjiä tai kuuluisuuksia hoitamaan omaisuutensa kuten lentokoneiden ja luksusveneiden rekisteröintiä Mansaarelle ja muille veroparatiisisaarille verojen välttämiseksi.
Joukossa ovat muun muassa saudiarabialainen prinssi, F1-kuljettaja Lewis Hamilton ja venäläiset oligarkit, miljardööriveljekset Arkadi ja Boris Rotenberg. Boris Rotenberg on myös Suomen kansalainen, kuten hänen poikansa Roman Rotenberg. Rotenbergit kuuluvat Venäjän presidentin Vladimir Putinin lähipiiriin.
Jacques Monin / Radio France
”Vajaa pari tuntia Mansaarella”
Formula ykkösten maailmanmestari Lewis Hamilton hankki 27 miljoonaa dollaria maksaneen yksityiskoneen, Bombardier Challenger 605:n, jossa on Armanin suunnittelema verhoilu.
Moisesta ostoksesta olisi pitänyt maksaa myös arvonlisävero. Veron välttämisessä kilpa-autoilijan avuksi tulivat yksissä tuumin bermudalainen lakitoimisto Appleby ja lontoolainen kirjanpitojätti Ernst & Young.
Hamiltonille luvattiin arvonlisäveron palautusta, kunhan hänen lentokoneensa tekisi ensimmäisen välilaskunsa piskuiselle Mansaarelle. Saari on tunnettu maailman superrikkaiden armollisen kevyestä verokohtelusta.
Applebyn ohjeen mukaan välilasku edellytti ”lyhyttä oleskelua, joka kestää tavallisesti vajaa kaksi tuntia”. Nyttemmin nelinkertainen maailmanmestari otti haasteen vastaan, ja sopi lentävänsä tyttöystävänsä Nicole Scherzingerin kanssa koneen neitsytmatkalla Mansaaren kautta tammikuussa 2013. Aikataulun oli laatinut Appleby.
Jacques Monin / Radio France
Tällä hetkellä ei ole tiedossa, tekikö Hamilton koskaan kyseistä reissua, mutta joka tapauksessa hänelle palautettiin arvonlisäveroa 5,2 miljoonaa dollaria. Tämän paljastavat Paratiisin papereiksi nimetyn tietovuodon asiakirjat.
Hamiltonin lakimiehet ovat kommentoineet tapahtumia brittilehti Guardianille. Lausunnon mukaan Hamilton on palkannut ammatti-ihmiset hoitamaan liiketoimiaan eikä niissä ole salattu mitään olennaista.
Manin pääministeri: ”Ei väärinkäytöksiä”
Appleby on asiakirjojen mukaan hoitanut ainakin 48:n Mansaarelle rekisteröidyn lentokoneen asiat. Kyseisten koneiden keskihinta on noin 34 miljoonaa dollaria.
Mansaaren houkuttelevuutta lisää sekin, että Euroopan unionin jäsenmaat eivät tavallisesti tarjoa mahdollisuuksia omaisuuden verottomaan rekisteröintiin. Lakiasiantuntijoiden mukaan Mansaaren järjestelyt rikkovat EU:ssa olevaa lainsäädäntöä, joissa on määritelty, miten esimerkiksi arvonlisäveroja voidaan palauttaa. EU edellyttää, että yrityksillä olisi todellista toimintaa eli ne eivät olisi ns. postilaatikkoyhtiöitä.
Saaren pääministeri Howard Quayle vakuutti kolmisen viikkoa sitten pitämässään lehdistötilaisuudessa, että hänen hallituksensa ”ei ollut löytänyt minkäänlaisia todisteita väärinkäytöksistä”.
– Tullimme ei ole tehnyt virheellisiä verojen palautuksia. Mansaari ei toivota tervetulleiksi tahoja, jotka pyrkivät välttämään verojen maksamista, Quayle sanoi.
Quayle kuitenkin totesi, että hän oli pyytänyt Britannian valtiovarainministeriötä tekemään arvion saaren lentokonerekisteröinnistä.
Mansaaren hallitus kertoi myös brittilehti Guardianille ja kansainväliselle tutkivien toimittajien järjestölle (ICIJ), että se oli tehnyt verojen palautuspäätöksen kaikkiaan 231 lentokoneesta. Palautusten kokonaissumma on yli miljardi dollaria.
Mansaaren hallitus lähetti lisäksi Guardianille lausunnon, jonka mukaan se on lokakuusta 2016 lähtien ryhtynyt tarkkaan syynäämään selvityksiä, joita noin 270 koneen omistuksista on tehty.
Jacques Monin / Radio France
Lannoitemiljardööri ja Microsoftin perustaja
Appleby on hoitanut rekisteröintejä muuallekin. Esimerkiksi Caymansaarille lakitoimisto on perustanut yhtiöitä, jotka omistavat tusinoittain huvijahteja ja muita aluksia. Näiden veneiden omistajina on muun muassa Arabiemiraattien ja Saudi Arabian kuningashuoneiden jäseniä. Omistajien joukossa ovat myös esimerkiksi lannoitebisneksellä miljardeja tienannut venäläinen Andrei Gurijev ja Microsoftin toinen perustaja Paul Allen.
Huvialusten ja lentokoneiden verovälttely ei rajoitu vain salaisuussaarille tai vaikeneviin lakitoimistoihin. Sitä harrastavat myös muun muassa yhdysvaltalaiset pankkijätit kuten Wells Fargo tai alueelliset pankit kuten Bank of Utah tai Yhdysvaltain lakijätit kuten Akin Gump Strauss Hauer & Feld.
Pankit auttavat perustamaan trusteja, joiden avulla ulkomaalaiset saattavat rekisteröidä lentokoneensa Yhdysvalloissa täten nostaakseen niiden jälleenmyyntiarvoja. Trusti on eräänlainen säätiön ja yrityksen välimuoto, jollaista Suomen laki ei tunne.
Akin Gumb auttoi erään Arabiemiraattien kuningashuoneen jäsentä saamaan arvonlisäverojen palautuksia lentokoneista, jotka saudit halusivat muuttaa vakoilukoneiksi.
Koska Arabiemiraattien kaltainen valtio ei voi hyötyä Mansaaren veronpalautuksista, loi Appleby kuningashuoneen jäsenelle veroparatiisiyhtiön, jonka kautta lentokoneiden rekisteröinti ja veronpalautus onnistuivat.
Jacques Monin / Radio France
Koneiden ja huviveneiden asianhoito on kiinnostanut myös yhdysvaltalaisia toimijoita. Appleby onkin järjestellyt asioita yhdessä Wells Fargon ja Bank of Utahin kanssa luodakseen systeemin, jonka avulla ulkomaalaiset voivat rekisteröidä koneitaan Yhdysvalloissa.
Bank of Utah auttoi Venäjän rikkainta miestä, Leonid Mikhelsonia tienaamaan ainakin 72 miljoonaa dollaria järjestelyillä, jotka kulkivat Caymansaarten ja Mansaaren väliä. Lisäksi Mikhelson sai rekisteröityä koneensa Yhdysvalloissa. Mikhelsonin omaisuuden arvoksi lasketaan 16 miljardia dollaria.
Mikhelsonin tiedottajan mukaan Mikhelson toimii tiukasti lain puitteissa ja kulloinkin voimassa olevien säädösten mukaan.
– Hän ei näe tarpeelliseksi antaa kommentteja henkilökohtaisen omaisuutensa käytöstä, tiedottaja sanoi.
Krimin valloituksen jälkeen Yhdysvallat asetti Mikhelsonin Novatek-yhtiön pakotelistalle.
Appleby katkaisi tuolloin yhteistyönsä yhtiön kanssa. Appleby kuitenkin siirsi yhteydet toiselle yhtiölle, joka toimii Mansaarella.
Paratiisijärjestelyissä myös Trumpin koneita
Myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on ottanut hyödyn irti järjestellessään lentokoneidensa omistuksia. Bermudan yritysrekisterin mukaan Trumpilla oli saarella yhtiö, jonka nimissä Trumpin käyttämä Boeing 727 oli. Trump myi koneen 2009.
Wall Street Journal on lisäksi kertonut, että Trumpin presidentinvaalikampanjassaan käyttämän Boeing 757-koneen omistus on ketjutettu niin monimutkaisesti, että Trumpilla oli mahdollisuus pulittaa yli kolmen miljoonan dollarin verot pikku hiljaa useiden vuosien aikana.
Artikkelin ovat laatineet Ryan Chittum, Tim Robinson ja Juliette Garside. Suomeksi toimittanut Renny Jokelin.
Lintuasiantuntija Urpo Koponen avaa linnunpöntön kannen ja kurkistaa sisään. Pohjalla näkyy ehjä sammalpesä, höyheniä ja kaksi pientä linnunmunaa. Pöntössä on pesinyt sinitiainen, mutta kaikki ei ole mennyt hyvin. Kokenut lintuasiantuntija huomaa heti, mitä on tapahtunut.
– Haudontavaihe on epäonnistunut. Todennäköisesti emo on jättänyt pesimisen kesken kylmän vuoksi, sanoo lintuasiantuntija Urpo Koponen.
Harmillinen näky on kohdannut Koposen poikkeuksellisen usein tänä syksynä. Linnunpöntöt ovat täynnä kuolleita poikasia ja kuoriutumattomia munia. Syyksi Koponen kertoo kylmän ja kostean kesän, minkä vuoksi hyönteisiä on ollut vähän.
Hyönteisravinnon puutteesta ovat kärsineet etenkin talitiaiset ja sinitiaiset.
– Olen toiminut rengastajana 51 vuotta. Näin ei ole tapahtunut koskaan elämäni aikana. Pesimistuhoja on valtavan paljon.
Talvisin linnut yöpyvät pöntöissä, mutta nyt siivoamatta jääneet linnunraadot pitävät linnut poissa. Sen vuoksi pesät pitäisi käydä siivoamassa ennen talven tuloa. Siinä riittää työsarkaa, sillä Suomeen on tehty roima määrä uusia linnunpönttöjä.
Urpo Koponen linnunpönttöjen kanssa Yle Kotkan studiossa.Miina Sillanpää / Yle
Jos veit pöntön metsään, kannattaa se käydä siivoamassa
Keväällä päättyneessä Ylen luonto-ohjelmien Miljoona linnunpönttöä -kampanjassa rekisteröitiin yhteensä yli 1 300 000 uutta linnunpönttöä.
– Kolopesijöille tehtyjä pönttöjä on hurja määrä. Poikaskuolemat sattuivat huonoon saumaan, sanoo Urpo Koponen.
Silti Koponen ei halua jäädä surkuttelemaan suurta urakkaa. Hän kehottaa ihmisiä huoltamaan linnunpöntöt, jotka he ovat vieneet metsään.
Jos pöntön huoltaa vuosittain, niin silloin siitä tulee pitkäikäinen ja pöntöstä saatava hyöty on moninkertainen. Silloin pönttö kestää pesimiskäytössä kolmekymmentäkin vuotta. Urpo Koponen
– Miljoona linnunpönttöä -kampanjassa tehdyt pöntöt ovat tärkeä luonnonsuojeluteko. Jos pöntön huoltaa vuosittain, niin silloin siitä tulee pitkäikäinen ja pöntöstä saatava hyöty on moninkertainen. Silloin pönttö kestää pesimiskäytössä kolmekymmentäkin vuotta, sanoo Urpo Koponen.
Urpo Koposella on yli 4 100 linnunpönttöä esimerkiksi Kotkassa, Kouvolassa, Haminassa ja Loviisassa. Hän on käynyt putsaamassa niitä syksyn ajan. Hän sanoo, että siivousta varten kannattaa ottaa mukaan suojakäsineet.
Kynsien alle voi päätyä pöpöjä
Pönttöjen huoltaminen on ylipäätään tärkeätä, sillä muuten niiden käyttöikä lyhenee. Tavallisesti linnunpöntön vuositarkastuksen ja -siivouksen voi tehdä maaliskuussa. Tänä vuonna pöntöt on syytä putsata jo syksyllä, etteivät raadot jäädy niihin kiinni.
– Jos pöntössä on raatoja, niin käsine käteen ja kaikki pois. Joidenkin lintujen, kuten kottaraisten, pesissä on poikasten ulostetta, jota emot eivät kanna pois. Pitää olla tarkka, ettei kynsien alle mene mitään, jos kynnen alla on esimerkiksi haava, sanoo Urpo Koponen.
Raatoja ei kannatta jättää esille puun juurelle, vaan ne kannattaa laittaa esimerkiksi puunjuuressa olevaan koloon, mistä luonto korjaa ne pois.
Urpo Koponen ja kottarainen.Antti Kolppo / Yle
– Raadot voi myös tuoda pois metsästä ja haudata esimerkiksi kompostin viereen. Kuolleet poikaset voi haudata lapiolla maahan, sanoo Urpo Koponen.
Pesimistuhon tunnistaa nopeasti, kun kurkistaa linnunpönttöön.
Näin pesätuhon tunnistaa
Kurkistamalla linnunpönttöön voi tunnistaa jopa lintulajin. Jos pöntössä on sammalpesä, kyse voi olla sinitiaisesta tai talitiaisesta. Sen sijaan kolopesijöistä heinäpesän tekevät esimerkiksi kirjosieppo ja leppälintu.
Jos poikaset ovat selviytyneet hengissä, ovat ne kasvaessaan polkeneet linnunpöntön pohjalla olevan pesämateriaalin lättänäksi.
– Jos linnunpöntössä on jäljellä selvä pesämalja, ei pesintä ole onnistunut. Silloin poikaset eivät ole kasvaneet isoiksi, sanoo Urpo Koponen.
Linnunpönttöä ei kannata suotta siivota tyhjäksi, jos siihen ei ole tarvetta. Pöntöstä ei tarvitse ottaa pois sammalta tai puumateriaalia, jos pesä on muuten kunnossa.
– Jos pesässä ei ole raatoja, niin pesää ei tarvitse tyhjentää. Talvipakkasella sammalpesässä on mukavampi viettää pakkasöitä, kun kylmässä jäisessä tyhjässä pöntössä, sanoo Urpo Koponen.
"Edeltäväkin vuosi oli huono, muttei näin huono"
Vaikka kuolleita linnunpoikasia löytyi linnunpöntöistä tänä vuonna poikkeuksellisen paljon, ei se tarkoita, että lintukanta olisi vaarassa. Pikkulintujen kannat ovat niin suuret, ettei yksi epäonnistunut vuosi vaikuta kannan tulevaisuuteen.
– Edeltäväkin vuosi oli huono, muttei se ollut näin huono. Tällainen lyhytaikainen pesimisen epäonnistuminen ei kuitenkaan vaikuta kantaan, sillä kannat ovat sen verran suuret, sanoo lintuasiantuntija Urpo Koponen.
Ja vaikka epäonnistuneita pesimisiä oli paljon, myös onnistuneita mahtui joukkoon. Myös pesimisaika vaikutti, sillä myöhemmin pesivät lajit näyttivät pärjänneen paremmin, kuin ne, jotka pesivät jo toukokuussa.
Urpo Koponen osoittaa linnunpönttöä, jonka pohjalla on mytättyä heinää. Se kuuluu hyönteisiä syövälle kirjosiepolle.
– Tämä kertoo siitä, että poikue on lähtenyt pesästä. Itse asiassa tiedän, että tästä pesästä lähti seitsemän poikasta lentoon. Vaikka kesä oli heikko, onnistui pesiminen näiltä loistavasti, sanoo lintuasiantuntija Urpo Koponen.
Poikaskuolemista ovat kärsineet esimerkiksi sinitiaset.Raine Martikainen
Kun mitataan yksittäisen maan vaikutukset muun muassa maailman terveyteen, ilmastoon, kehitysapuun ja tieteeseen, Ruotsi on maailman paras hyväntekijä. Suomi on seitsemänneksi paras. Tulokset on suhteutettu maiden kokoon.
Tuokset ovat peräisin Hyvä maa -indeksistä, joka mittaa, kuinka paljon kukin maa luo ihmiskunnan yhteistä hyvää ja minkä verran maa verottaa sitä. Mukana on 163 maata.
Mittauksessa tarkastellaan maan ulkopuolelle suuntautuvia tekoja, ei kotimaan toimintaa.
Kokonaisarviossa Suomi on hyväntekijänä sijalla seitsemän. Ykkösenä komeilee Ruotsi.
Indeksi koostuu seitsemästä eri osa-alueesta, joihin kuuluvat muun muassa terveys, tasa-arvo, rauhantyö ja ilmasto.
Yksittäisistä osa-alueista Ruotsi on kärjessä, kun lasketaan maan vaikutukset maailman terveyteen ja hyvinvointiin. Suomi on kolmonen. Maailman terveydestä huolehtimisen ansioita nostavat ruoka-apu, lääkevienti, lahjoitukset Maailman terveysjärjestölle WHO:lle, humanitäärinen apu sekä kansainvälisten terveyssääntöjen noudattaminen.
Ruotsi on ykkönen ja Suomi kolmonen myös kun mitataan ponnisteluja kansainvälisen vaurauden ja tasa-arvon eteen. Tulokseen vaikuttavat muun muassa maailmalle lähetettyjen YK:n avustustyöntekijöiden määrä, reilun kaupan koko ja kehitysapu.
Asevienti haittaa maailmanparannusta
Sen sijaan kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden takaamisessa Ruotsi on vasta sijalla 52, Suomi pitää sijaa 65.
Molempien sijoitusta pudottaa asevienti. Taseeseen vaikuttavat myös rauhanturvaajien määrä, osallistuminen YK:n rauhanturvatehtävien kustannuksiin ja internetin turvallisuus kyberturvallisuusindeksin perusteella.
Kokonaisarviossa Tanska on toiseksi paras hyväntekijä. Suomen edelle työntyvät vielä Hollanti, Britannia, Sveitsi ja Saksa. Yhdysvallat on sijalla 20 ja Venäjä on 78.
Indeksi perustuu YK:n ja muiden kansainvälisten organisaatioiden keräämiin tietoihin. Jokaiselle maalle laskettu tase kertoo, missä määrin maa rikastuttaa tai kuormittaa ihmiskuntaa.
Indeksin aloitti Good Country -yhteisön perustaja, isobritannialainen Simon Anholt. Hän on poliittinen neuvonantaja, jonka mielestä maiden tulisi ponnistella enemmän yhteisten ongelmien eteen.
Metyyliprednisoloni on kortisonijohdannaisena käytettävä lääke ja kortikosteroidi. Kortikosteroidit ovat steroidien alaluokka.
Erilaiset steroidit ovat rakenteeltaan samankaltaisia, mutta niiden vaikutukset ovat erilaisia.
Kortikosteroidit eivät kuulu anabolisiin steroideihin, joita käytetään lihasvoiman ja -massan kasvattamiseen.
Metyyliprednisolonin käyttö selkävaivojen hoidossa ei ole suomalaisen yleisen hoitokäytännön mukaista. Sillä ei ole tieteellisesti osoitettuja vaikutuksia selkävaivoihin.
Suomessa metyyliprednisolonia käytetään esimerkiksi reuman hoidossa tulehdusreaktiota rauhoittavana lääkkeenä ja keuhkosairauksien pahenemisvaiheessa.
Kortisonit voivat kohottaa mielialaa ja piristää esimerkiksi stressitilanteessa. Lihasmassaa ne eivät kasvata.
Lääkkeen käyttöä selkävaivojen hoidossa kommentoi Ylelle Mehiläisen ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tero Yli-Kyyny.
Lähi-idän tilanne kiristyi eilen maanantaina yllättävällä tavalla, kun Saudi-Arabian Persianlahden asioiden ministeri Thamer al-Sabhan kertoi Libanonin julistaneen sodan Saudi-Arabiaa vastaan.
Al-Sabhan syytti Libanonissa toimivaa shiialaista Hizbollah-järjestöä aggressiosta Saudi-Arabiaa vastaan. Hizbollah on osallisena myös Libanonin hallituksessa. Koska hallitus ei ole puuttunut Hizbollahin tekemisiin, voidaan tätä pitää Saudi-Arabiaa vastaan suunnattuna sodanjulistuksena, al-Sabhan perusteli.
Viikonloppuna Libanonin pääministeri Saad Hariri ilmoitti eroavansa, koska häneen kohdistuu salamurhahanke. Murha-aikeen takana olisi Hizbollah. Haririlla on myös Saudi-Arabian kansalaisuus.
Useita rintamia
Saudi-Arabian ankaruus Libanonin suhteen heijastelee laajemminkin kiristyvää tilannetta shiia- ja sunnimuslimien välillä. Sunnilainen, saudien johtama liittouma käy sotaa Jemenissä shiialaisia, Iranin tukemia huthi-kapinallisia vastaan.
Myös Syyrian sisällissota voidaan nähdä saman uskonnollisen jaon välisenä kiistana. Saudit tukevat sunnilaisia kapinallisia, kun taas Hizbollah ja Iran tukevat shiioihin kuuluvaa Syyrian alaviitti-johtoa.
Länsimaissa Hizbollahia pidetään terroristijärjestönä, jonka toiminta suuntautuu myös Israelia vastaan.
Viikonloppuna huthit ampuivat Saudi-Arabian pääkaupunkiin Riadiin ohjuksen. Vaikka ohjus torjuttiin, merkitsee isku Jemenin sodan merkittävää laajentumista. Saudi-Arabian mukaan huthit ovat saaneet ohjuksen rakentamiseen apua Hizbollahilta ja Iranilta.
Libanonissa saudien ilmoitus on otettu maltillisesti vastaan, mutta rahamarkkinat ovat reagoineet voimakkaasti.
Libanonin hallitus on vain vuoden ikäinen. Maa on vasta toipumassa vuosien 1975 - 90 sisällisodasta. Viime vuonna laadittu valtionbudjetti oli ensimmäinen sitten vuoden 2005.
Maailman merien paheneva mikromuoviongelma ei yllättäen näy Itämeren kaloissa ja planktonissa. Vaikka muovin kulutus on kolminkertaistunut 1980-luvulta ja Tukholman saaristovesien näytteet ovat yhä muovisempia, Itämeren kaloissa on mikromuovia saman verran kuin vuonna 1987.
Mikromuovi on pienenpientä muovijätettä, josta on uutisoitu etenkin Tyynenmeren keskelle muodostuneen valtavan muovipyörteen vuoksi. Mikromuovia on hygieniatuotteissa mikrohelminä, ja sitä jauhaantuu merenkäynnissä myös isommasta muovijätteestä.
Tanskalais-saksalaisessa tutkimuksessa mikromuovia etsittiin kalojen suolistosta sekä veden planktonnäytteistä. Kalat olivat planktonia syöviä silakoita ja kilohaileja. Ne pyydettiin ja vesinäytteet otettiin kesällä 2015 eteläiseltä Itämereltä Bornholmin saaren lähistöltä.
Tutkijat arvioivat, että tulokset ovat yleistettävissä koko Itämereen.
Fleecekuidut päätyvät silakan vatsaan
Tutkimuksessa etsittiin muovinpalasia, joilla on mittaa 0,1–5 millimetriä. Vertailussa hyödynnettiin vuoden 1987 lukuja, jotka saatiin kalojen ravinnon saatavuutta kartoittaneen tutkimuksen ohessa.
Nyt suolistetuista yli 800 kalasta noin joka viidennen mahassa oli mikromuovia. Eniten oli fleece- ja muiden vaatteiden muovikuituja, joita päätyy mereen pyykinpesuvesien mukana.
Tällaisen muovin arvioidaan kulkeutuvan kalan läpi vuorokaudessa, mutta mahdollisista terveyshaitoista ei ole tutkimuksia.
Mitä lähempänä satamaa, sitä enemmän muovia.
Itämereen huuhtoutuu kiistatta koko ajan lisää muovia. Tukholman yliopiston kesällä julkaistun tutkimuksen mukaan sitä on Tukholman saariston pintavesissä jopa yhtä paljon kuin Kalifornian suurkaupunkien rannikoilla.
Muovi on rantojen lisäksi peräisin aluksista, niin kaupallisesta liikenteestä kuin huviveneilystä. Mitä lähempää satamia näytteitä otettiin, sitä enemmän niissä oli muovia, kertoo Marine Pollution Bulletin -lehdessä julkaistu tutkimus.
Ehkä merenpohjassa
Minne moinen määrä muovia päätyy, ellei kaloihin ja planktoniin? Tutkijat pitävät todennäköisimpänä, että mikromuovi muhii merenpohjassa. Mahdollisina selityksinä pidetään myös sitä, että merivirrat kuljettavat muovia pois Itämerestä, tai että bakteerit hajottavat sitä.
Lisätutkimuksilla tulisi selvittää, kuinka paljon muovia meren mudassa on ja miten muovi on mahdollisesti vaikuttanut siellä eliöstöön, Tanskan teknillisen yliopiston ja saksalaisen merentutkimusinstituutin Geomarin tutkijat sanovat.
Sosiaalisessa mediassa käytävien keskustelujen hyödyntäminen poliisin rikostutkinnassa arkipäiväistyy. Tiistaina Helsingin käräjäoikeudessa alkanutta terrorismirikosepäilyä varten keskusrikospoliisi on kahlannut kymmeniä tuhansia epäiltyjen Facebook-viestejä ja -kommentteja sekä Skype-keskusteluja.
Tutkinnanjohtajan Mika Ihaksisen mukaan sosiaalisesta mediasta saadut tiedot ovat olleet esitutkinnan kannalta merkittävät.
– Ilman niitä juttu näyttäisi aika erinäköiseltä, Ihaksinen sanoo.
Terrorismirikosepäilyssä on valtakunnansyyttäjän Raija Toiviaisen mukaan kyse siitä, että kolme suomalaismiestä valmisteli osallistumista terroristijärjestön vierastaistelijoina Syyrian konfliktiin.
Kaikkia kolmea miestä syytetään terroristisessa tarkoituksessa tehtävän rikoksen valmistelusta. Lisäksi yhtä heistä syytetään koulutuksen antamisesta terrorismirikoksen tekemistä varten ja toista värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen. Yhden epäillään myös rahoittaneen terrorismirikoksia veropetoksilla. Miehet ovat kiistäneet syyllisyytensä.
KRP hankki some-viestit Yhdysvalloista
Keskusrikospoliisi pyysi tapaukseen oikeusapua Yhdysvalloista tammikuussa 2015. Kahdeksan kuukautta myöhemmin Yhdysvaltain viranomaiset toimittivat Suomen poliisille epäiltyjen Facebook- ja Skype-keskusteluja.
– Kaikkein varmimmin ja nopeimmin oikeusapua saa tapauksissa, jotka liittyvät terrorismiin tai lasten hyväksikäyttöön, kertoo Ihaksinen.
Terrorismirikosepäilyn esitutkintapöytäkirjoissa on lukuisia viittauksia sosiaalisessa mediassa käytäviin keskusteluihin, jotka sijoittuvat muun muassa siihen aikaan, kun epäiltyjen uskotaan olleen Syyriassa. Keskustelujen avulla poliisi sai lisätietoja heidän liikkeistään.
Lisäksi sosiaalisen median keskustelut kertoivat epäiltyjen motiiveista ja ajatuksista eri tilanteissa. Esimerkiksi yhden epäillyn kesällä 2013 käymät Facebook-keskustelut kertoivat siitä, miten hänelle tulee hyvä olo kymmenientuhansien "Allahin sotilaiden" näkemisestä.
Telekuuntelun merkitys vähenee
Poliisi kuuli epäiltyjä uudestaan sen jälkeen, kun se sai Facebook-keskustelut käsiinsä. Esitutkintapöytäkirjat osoittavat myös epäiltyjen tarinoiden epäjohdonmukaisuuksia.
Esimerkiksi vuonna 2014 käydyissä kuulusteluissa yksi epäillyistä kertoi, ettei hän tiennyt alueella toimivan yhtään terroristijärjestöä. Facebookissa käytyjen keskustelujen perusteella toinen epäilty oli kuitenkin jo vuonna 2013 tunnistanut suomalaismiesten olevan Suomen viranomaisten silmissä "terroristiepäiltyjä".
Sosiaalisessa mediassa käytyjen keskustelujen merkitys on lisääntynyt Ihaksisen mukaan tasaisesti sitä mukaa, kun ihmisten välinen yhteydenpito on muuttunut.
– Ihmiset eivät enää niinkään paljon soittele. Telekuuntelun merkitys vähenee ja whatsappien ja muiden pikaviestimien lisääntyy, Ihaksinen sanoo.
Janne Nordmanin kodissa Lappeenrannan Mälkiällä on ainainen vilske. Siitä pitävät huolen 3-vuotias Elsa, 8-vuotias Jerry, 10-vuotias Joonas, 13-vuotias Matias ja 15-vuotias Niklas. Lisäksi perheeseen kuuluu kaksi täysi-ikäistä lasta, jotka ovat jo muuttaneet pois kotoa.
– Viime talvena meillä oli 19 harrastuskertaa viikossa. Minuuttiaikataulu piti olla, mutta kyllä sinä onnistuttiin. Tälle talvelle harrastuskerrat ovat onneksi hieman vähentyneet, kertoo lastensa ympäröimä Janne.
Janne Nordman on yksi tänään palkituista Vuoden isistä. Hän sai palkintonsa sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattilalta, joka Valtioneuvoston juhlahuoneistossa Helsingissä luovutti palkinnot Janne Nordmanin lisäksi myös lahtelaiselle Antero Lindebergille ja keravalaiselle Miika Niemelälle.
Tommi Parkkinen / Yle
Isyys käy työstä
41-vuotias Janne Nordman koki viisi vuosi sitten rankan eron, jossa hän jäi yksin neljän lapsen yksinhuoltajaksi. Nyt Janne elää nykyisen vaimonsa Marin kanssa. Mari puolestaan oli jäänyt leskeksi, kun hänen miehensä kuoli auto-onnettomuudessa.
Janne Nordman yrittää antaa perheelleen nyt kaiken. Ison perheen kanssa touhuaminen käy työstä. Se vie voimia, mutta rankkaa se ei ole.
– Se antaa niin paljon ja palkitsee, kun näkee lasten leikkivän ja nauravan, kertoo Nordman.
Päivätyössä Janne Nordman on opistoupseerina Lappeenrannan Maasotakoululla. Päivät kuluvat töissä, mutta muu aika on perheelle. Vaikka on iso perhe, niin aika on ainakin tähän mennessä riittänyt.
– Ero oli vaikeata aikaa, mutta lapset olivat sellainen voimavara, että eteenpäin on mentävä. Lapsilla on kuitenkin vielä koko elämä edessä, sanoo Janne Nordman.
Tukea uuteen elämään Nordmanin perhe on saanut Suomen uusperheiden liitolta. Nyt he itse toimivat liiton vapaaehtoisina vertaisohjaajina ja vetävät muun muassa Leskiperheestä uusperheeksi -ryhmää.
– Se apu mitä sieltä saimme, on ollut ihan korvaamaton meille. Yritämme jakaa sitä tietoa, mitä itse olemme saaneet.
Omaa aikaa Jannelle ei jää. Toiveena hänellä on, että joskus olisi vielä aikaa kesämökkeilylle ja omille harrastuksille.
Janne Nordmanin ja Marin perheessä on yhteensä seitsemän lasta. Tommi Parkkinen / Yle
– Tuntuu siltä, että isyyden arvostus on laskenut. Se harmittaa. On äitienpäivä ja isänpäivä. Jos halutaan erikseen läheisenpäivä, niin perustetaan sellainen, sanoo Nordman.
Tuleva isänpäivä on Janne Nordmanille erittäin merkityksellinen päivä.
– Minulle se on päivä, jolloin muistetaan omaa isää ja kiitetään siitä työstä, jota isä on tehnyt perheensä eteen. Kyllä kaikki isät ovat tämän päivänsä ansainneet.
Neuvona Suomen isille Janne Nordmanin haluaa sanoa, että tarvitsee vain tehdä parhaansa.
– Kun tekee parhaansa, niin enempää ei kukaan voi vaatia. Sitä olen itsekin yrittänyt noudattaa.
Janne Nordman antaa lapsille nyt kaiken aikansa.Tommi Parkkinen / Yle
Palkitut isät ja palkintolautakunnan perustelut
Väestöliitto ja sosiaali- ja terveysministeriö haluavat Vuoden isä -palkinnolla vaikuttaa siihen, että aktiivinen isyys saisi yhteiskunnassamme enemmän jalansijaa.
Tänä vuonna haluttiin palkita isiä, jotka ovat isiä tavallisessa arjessa. Palkitsemiskriteereissä nousivat esille myös isien osallistuminen liikunta- ja harrastustoimintaan sekä isän pitämät perhevapaat.
– Palkittavat isät antavat meille kaikille uskoa siihen, että vaikeista asioista selvitään. Isissä ja isoisissä on valtava voimavara, kertoi sosiaali- ja terveysministeri Pirkko Mattila palkintotilaisuudessa.
Lahtelaiselle Antero Lindebergille vapaaehtoistyö urheiluseurassa ja toisten ihmisten auttaminen on osa arkipäivää ja elämäntapa. Lindeberg on toiminut yli 40 vuotta vapaaehtoisena seura-aktiivina Lahden Ahkerassa. Hän on kannustanut sekä omia tyttäriään että myös satoja muita lapsia urheiluharrastuksen pariin. Hän on ollut myös yhtenä henkilönä tukemassa sijoitettujen lasten harrastustoimintaa. Antero Lindeberg on ollut rohkaiseva ja kannustava isä- ja isoisähahmo kaikille tuntemilleen lapsille ja nuorille. Lindebergillä on aina hyvää sanottavaa lapsille eikä hän valikoi autettaviaan.
Lappeenrannassa asuva Janne Nordman on uusperheen isä, joka huomioi ja huolehtii kaikista perheeseen kuluvista lapsista tasapuolisesti. Hän tukee aktiivisesti lastensa harrastuksia niin kaukalopallossa kuin jalkapallossakin. Janne Nordman myös retkeilee lasten kanssa paljon luonnossa. Retkillä hän opettaa lapsille erilaisia erätaitoja, kuten nuotion sytyttämistä ja puukon käyttöä. Nordman on myös pitänyt kaikki isälle mahdolliset perhevapaat uusperheen yhteisen lapsen syntymän jälkeen. Nordman on aktiivisesti mukana Suomen Uusperheiden Liiton (Supli) toiminnassa ja hän on yhdessä kumppaninsa kanssa ohjannut useita uusperheiden vertaisryhmiä.
Keravalainen Miika Niemelä on tehnyt yli 15 vuotta työtä tuen tarpeessa olevien lasten ja nuorten kanssa. Hän on vetänyt omaa Icehearts-joukkuetta 12 vuotta. Toiminnan ideana on, että sama kasvattaja kulkee lapsen rinnalla sekä tämän perheen tukena siihen asti kunnes lapsi on täysi-ikäinen. Niemelä toimi kasvattajana 23 pojalle esikoulusta kutsuntoihin. Miika Niemelällä on myös oma perhe ja hän oli lastensa kanssa koti-isänä vuoden. Niemelä on toiminut myös ammatillisena tukihenkilönä.
A-studiossa tiistaina vierailleet puolustusvaliokunnan jäsenet kummeksuvat puolustusministeri Jussi Niinistön toimintaa uuden sotaharjoituksen päätöksenteossa.
Puolustusvaliokunnan jäsen Sirpa Paatero (sd.) arvostelee Niinistöä suoraan sooloilusta, kun taas puolustusvaliokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan (kok.) kommentit olivat verhotumpia. Molemmat sanovat Niinistön ehdotuksen tulleen yllätyksenä.
Paateron mielestä puolustusselontekoa käsiteltäessä ei pystynyt aavistamaan, että tämän mittaluokan harjoituksia olisi suunnitteilla:
– Meillä on puolustusselonteko vasta käyty läpi ja se ei kyllä puhunut suursotaharjoituksesta. Siellä puhuttiin muun muassa yhteistyön tiivistämisestä harjoituksissa. Että yhtäkkiä puhutaan yli 20 000 ihmisen harjoituksesta ja siihen otetaan mukaan vielä aika laaja kirjo vielä muita maita… Kun selontekoa käsiteltiin, ainakaan minä en ymmärtänyt, että tällaisesta oli kyse. Eikä ministeri minusta siinä kohtaa tätä meille näin todennut.
Kanervan mielestä taas puolustusselonteon ja Ruotsin Aurora-harjoituksen yhteydessä aiheesta on kyllä keskusteltu. Sen sijaan harjoituksen konkretia ja aikataulu tulivat hänellekin yllätyksenä. Hän kuitenkin arvelee, että presidentille asia ei tullut aivan uutena.
– Oletan, että jonkunlaista vihiä on keskusteluissa ollut aiemmin. Mutta tämä konkretia ainakin minut yllätti ja luulen, että aika monet muutkin meistä.
Sirpa Paatero kritisoi tiukoin sanakääntein Niinistön toimintatapaa.
– Tätä koko päätöksentekoajärjestelmää täytyy hämmästellä. Jos utva eli hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliiitinen valiokunta ei ole käsitellyt harjoituksia ollenkaan, ja presidenttikään ei ole tietoinen, on sooloilua viedä tällaista harjoitusta pelkällä puolustusministerin sanomalla eteenpäin.
Myös Kanerva sanoo, että harjoituksista päättäminen ei voi olla pelkästään Niinistön asia.
– Ei tietenkään. Ei tämä mikään Jussi Niinistön kotiteatteri voi olla, luonnollisestikaan. Toinen asia on se, että Suomella saattaa olla tarvetta, asiallista perustelua tämänkaltaisen harjoituksen virittelemiseen ja valmistelemiseen ja se tulee puolustusvoimista. Mutta sen päätöksenteon tulee tapahtua asiallisissa poliittisissa puitteissa.
Hän muistuttaa eduskunnan keväällä säätämästä laista, joka mahdollistaa kansainvälisen avunannon ja sen vastaanottamisen ja pitää tärkeänä niiden harjoittelemista.
Sirpa Paateroa ihmetyttää Yhdysvaltojen kutsuminen mukaan.
– Lain peruste on se avunanto ja vastaanottaminen. En ensimmäisenä ymmärtänyt, että se edellyttää sitä, että kutsutaan Yhdysvallat mukaan. Lakihan tehtiin koskemaan Euroopan unionin sisällä tapahtuvaa avun vastaanottamista.
Laulajan lapsuuden unelma on toteutumassa. Hän pääsee edustamaan Suomea Euroviisuihin ensi keväänä.
Yle kutsui Saara Aallon suoraan viisuedustajaksi. Monessa Euroopan maassa käytäntö on yleinen, mutta näin tapahtui nyt ensimmäistä kertaa Suomessa.
Saara Aalto on Suomen viisukarsinnoissa melkoinen konkari. Osallistumisia on viisi kertaa. Hän otti osaa kisaan ensimmäisen kerran vuonna 2004 taustalaulajana, kun hän oli vasta 16-vuotias. Kolmen taustalaulajakerran jälkeen Aalto osallistui kisaan sooloartistina vuosina 2011 ja 2016. Sijoitus oli molemmilla kerroilla toinen.
Viimeisin kerta oli laulajalle kova pala. Hänen esitystään arvosteltiin muun muassa persoonattomaksi.
– Silloin sanoin itselleni ja läheisilleni, että enää en hae Uuden musiikin kilpailuun. Kun minut pyydetään mukaan suoraan, sitten voin mennä. Ajattelin, että se tapahtuu vasta sitten, kun olen vähän vanhempi. Mutta sitten se tapahtuikin heti. Että Euroviisuihin mennään vihdoinkin, mikä on tosi ihana juttu.
Saara Aalto esiintyi keväällä omassa konsertissaan Helsingin areenassa.Yle
Tunnettuja artisteja ei saada mukaan
Suomen euroviisuedustajaa on haettu Uuden musiikin kilpailun kautta nyt kuusi kertaa. Kisassa on nähty suurelle yleisölle tuntemattomia esiintyjiä ja menestys kansainvälisessä kisassa on ollut usein vaatimaton.
Kun Suomi tänä vuonna jäi ilman finaalipaikkaa kolmatta kertaa peräkkäin, media ja viisufanit älähtivät. UMK:n viisuihin lähettämät artistit eivät menesty.
Ongelmana on ollut se, että tunnetut suomalaisartistit eivät ole kisaan lähteneet. Uuden musiikin kilpailun tuottaja Anssi Autio kertoo, että tuleviin kisoihin haettiin mukaan tunnettuja esiintyjiä. Tarpeeksi moni ei kuitenkaan kisoille lämmennyt.
Päädyttiin kutsumaan mukaan yksi artisti.
– Nyt meillä on kansainvälisestikin mitattuna yksi maailman kovimmista laulajista ja hirvittävän kokenut esiintyjä. Saara Aalto haluaa Euroviisuihin enemmän kuin yksikään ihminen, jonka tunnen. Tämä on kyllä aika täsmäratkaisu.
Britannia kosiskeli Aaltoa euroviisuedustajaksi
Saara Aalto sai mittavaa kansainvälistä huomiota, kun hän osallistui viime vuonna Britannian X Factor –kilpailuun. Kisassa toiseksi tulleelta Aallolta on sen jälkeen odotettu uutta musiikkia.
Hämmennystä lisäsi se, kun äskettäin Aalto ilmoitti purkaneensa levytyssopimuksen musiikkimoguli Simon Cowellin levy-yhtiön Sycon ja Sony Musicin kanssa ja hypänneensä Warner Musicin kelkkaan.
Saara Aalto kertaa Britannian X Factorin jälkeistä vuottaan Ylen uudessa dokumentissa. - Toiseksi jääminen vuoden 2016 UMK:ssa otti koville, hän sanoo dokumentissa itku kurkussa.Yle
Kaikesta huolimatta uutta musiikkia on syntynyt eri biisinkirjoittajien kanssa, mutta Euroviisu-kuvio on myöhästyttänyt kappaleiden julkistamista.
Nyt uusia kappaleita tulee kerralla kolme, joista yksi valitaan Aallon esitettäväksi Euroviisuihin. Kappaleet tulevat suomalaisten kuultavaksi tammikuussa. Aalto esittää biisit UMK18-kilpailun suorassa tv-lähetyksessä 3. maaliskuuta Espoon areenassa. Lopullisen valinnan edustuskappaleesta tekevät katsojat ja kansainväliset raadit.
– Kappaleet tulevat mukaan levylle, joka julkaistaan myöhemmin keväällä, laulaja paljastaa.
Viime viikolla The Sun –lehti kertoi, että Britannian yleisradioyhtiö BBC oli kiinnostunut saamaan Aallon Britannian viisuedustajaksi.
– Me ollaan kyllä käyty heidän kanssaan neuvotteluja. He olivat myös erittäin kiinnostuneita, Aalto myhäilee.
Varma toinen tila Suomelle?
Saara Aalto uskoo, että hänen valintansa Suomen euroviisuedustajaksi jakaa mielipiteet kahtia. Ilman karsintaa valittu edustaja voi olla toisten mielestä epäreilua. Fanit niin koti- kuin ulkomaillakin ovat puolestaan toivoneet, että Aalto valittaisiin suoraan edustajaksi.
– Toivon, että suomalaiset lähtisivät tekemään tätä kanssani yhdessä. Tämä olisi Suomen yhteistä henkeä nostattava juttu, että tehdään tästä hieno projekti. Viedään Suomea maailmalle.
Britannian X Factor –kisan jälkeinen vuosi on pitänyt Saara Aallon kiireisenä. On ollut kiertuetta Britanniassa, oma show Helsingissä, kirjan julkistamista ja musiikin tekemistä. Yle julkaisi tiistaina tästä ajasta kertovan puolituntisen dokumentin Docstop: Saara Aalto.
Kiireet eivät helpota jatkossakaan, sillä Euroviisujen lisäksi Aalto on tuomarina Suomen X Factor –ohjelmassa.
Saara Aalto tottui Britannian X Factorissa tekeemään näyttäviä lavaesiintymisiä. - X Factor kokemus oli niin rankka, että parin viikon Euroviisut eivät tunnut missään, Aalto sanoo.AOP
Euroviisut käydään toukokuussa Lissabonissa Portugalissa. Vaikka kaksi viikkoa kestävästä viisukeikasta tulee rankka, Saara Aalto uskoo voivansa myös nauttia siitä pitkän linjan viisufanina.
– Minua on varoiteltu, että Euroviisut ovat järkyttävän rankat kaksi viikkoa. Olen sanonut, että X Factor kesti neljä kuukautta. Kun siitä on selvinnyt, niin selviän mistä vaan.
– Mulla on siellä synttäritkin eli pitää järjestää jotkut synttäribileet.
Saara Aalto lähtee hakemaan Euroviisuista voittoa Suomelle. Hänet tosin tunnetaan ikuisena kisojen kakkosena.
– Se on kyllä jännä. Viisi kertaa olen tullut kakkoseksi. Se ei ole kertaakaan pettänyt, niin ei kai se voi nytkään, Aalto nauraa.
Laulaja ja lauluntekijä Shakira on käyttänyt jo vuosia hyväksi useita alhaisen verotuksen maita hallinnoidessaan varojaan. Asia ilmenee Paratiisin paperit -tietovuodosta.
Shakira on siirtänyt musiikkinsa oikeudet omistamaansa Tournesol Limited -yhtiöön Maltalle. Tekijänoikeuksiin erikoistunut amerikkalaisyritys on arvioinut oikeuksien arvoksi 31,6 miljoonaa euroa.
Malta ja Luxemburg ovat maita, joihin on rekisteröity tuhansia postilaatikkoyrityksiä eli yhtiöitä, joilla ei ole varsinaista liiketoimintaa.
Maat houkuttelevat ulkomaisia sijoittajia ja yrityksiä erilaisilla veroeduilla. Maltalta ja Luxemburgista toimivien yhtiöiden omistajia on vaikea selvittää.
Maltan yhtiövero on 35 prosenttia, mutta ulkomaisille osakkeenomistajille todellinen veroprosentti on erilaisten vähennysten ansioista noin viisi prosenttia.
Shakiran tekijänoikeuksiin liittyvät järjestelyt paljastuvat Paratiisin paperit -aineistoista, jota espanjalainen verkkolehti El Confidencial ja tv-kanava laSexta ovat olleet mukana tutkimassa.
Kaikkiaan 13,4 miljoonaa asiakirjaa käsittävä aineisto vuodettiin saksalaislehti Süddeutsche Zeitungille, joka jakoi sen kansainvälisen toimittajajärjestön ICIJ:n tutkittavaksi. Suomessa Ylellä on pääsy vuodettuun aineistoon.
– Maltalaisen yhtiön Tournesol Limitedin toiminta täyttää kaikki lailliset vaatimukset. Kaikki tähän kokonaisuuteen liittyvä tieto on julkista ja läpinäkyvää, kommentoi Ezequiel Camerini, yksi laulajan asianajajista lyhyesti.
Kolumbialainen Shakira on virallisesti kirjoilla veroparatiisina tunnetulla Bahamalla. Hänen asianajajansa myönsi, että varsinaisesti Shakira asuu Barcelonassa lastensa ja puolisonsa, jalkapalloilija Gerard Piquén kanssa.
Asianajajan mukaan “kansainvälisenä artistina hän on asunut useissa paikoissa uransa aikana ja on aina noudattanut täysin kulloisenkin asuinpaikkansa lainsäädäntöä”.
Viisi minuuttia ennen avajaisia yrittäjä Isabella Asplundia hermostutti. Pienen Maalahden kunnan keskustaan oli kertynyt pitkä jono odottamaan hänen kauppansa avautumista.
Asplund oli väenpaljoudesta innoissaan, mutta samalla hän ymmärsi heti, että hän ei pärjää kaupassaan yksin. Ensimmäinen työntekijä oli palkattava lähes välittömästi.
Nyt, kolme ja puoli vuotta myöhemmin, liha- ja kalakauppa Köttdisken työllistää Asplundin lisäksi kolme vakituista työntekijää ja tarvittaessa töihin tulevia kiireapulaisia. Yritys aikoo myös avata toisen liikkeen Vaasaan.
Kauppa käy, vaikka asukkaita Maalahdessa on vain noin 5 600, keskustassa alle 2 000. Kaupan suosio hämmentää.
Asiakas saa ruoanlaittovinkit mukaan
Köttdisken on käytännössä vanhan ajan liha- ja kalakauppa, jossa myydään tiskin takaa lähellä tuotettua lihaa, lähellä kalastettua kalaa sekä pientä valikoimaa muita lähituotteita. Suuressa roolissa on myös kaupan keittiössä valmistettu take away -ruoka.
Asplund avasi kaupan oikeaan aikaan. Kesällä 2014 lähiruokatrendi aiheutti kuhinaa Suomessa. Maan ensimmäiset Reko-lähiruokaringit oli perustettu Vaasaan ja Pietarsaareen lähelle Maalahtea vain vuotta aiemmin. Kasvanut kiinnostus lähiruokaan on auttanut Asplundin mukaan myös Köttdiskeniä.
– Olen silti ollut positiivisesti yllättynyt, että meidät on otettu näin hyvin vastaan, Asplund sanoo.
Mustasaarelainen Elina Rönnholm käy Köttdiskenillä noin kerran viikossa. Hän kertoo arvostavansa juuri kaupan valikoimaa.
– On ihanaa, että täältä saa erilaista lihaa, kuten vaikka tänään hirvenlihaa. Itselleni on tärkeää myös se, että ostamani liha olisi lähituotannosta.
Myös maalahtelainen Solveig Lindeqvist kertoo käyvänsä Köttdiskenillä juuri lähiruoan perässä.
Koko Köttdiskenin olemassaolo perustuu siihen, että laatuun satsataan. Asplund haluaa liha- ja kalavalikoiman olevan tasokas. Lisäksi asiakkaille annetaan ostosten mukaan myös ruoanlaittovinkkejä, jos tämä niin haluaa.
– Olen koulutukseltani kokki ja olen tehnyt töitä ravintolassa ja tavallisessa ruokakaupassa. Kun olin perustamassa kauppaa, mietin miksi tavallisista ruokakaupoista ei löydy tällaista valikoimaa. Kun halusin itse tehdä jotain hyvää, en löytänyt kaupoista haluamaani lihaa tai kalaa, Asplund kertoo.
Kalastuksen taloa havitellaan valmiiksi kevääksi 2019
Nyt nuorella yrittäjällä pitää erityisen paljon kiirettä. Käynnissä on tapaamisia ja palavereja liittyen Vaasan Kalarantaan rakentuvaan Kalastuksen taloon, jonne Asplund avaa toisen kaupan.
– Siitä tulee saman tyylinen kuin Maalahden Köttdiskenistä, mutta siellä on suurimmaksi osaksi myynnissä kalaa. Palvelutiskiltä saa kuitenkin myös lihaa, take away -ruokaa ja niin edelleen, Asplund kertoo.
Tukholmassa Gärdretin alueella on räjähtänyt paketti, jonka kaksi ihmistä oli noutanut, ruotsalaiset tiedotusvälineet kertovat. Kenenkään ei tiedetä loukkaantuneen vakavasti.
Räjähdys tapahtui Tegeluddsvägenillä Gärdetin alueella. Poliisi on eristänyt lähialueen ja tutkii tapahtunutta.
