Ilmatieteen laitos kertoo, että avaruussää on muuttunut rauhattomaksi. Aurinkotuuli on voimistunut ja revontulet ovat todennäköisiä Pohjois-Suomessa, mutta mahdollisia myös etelämpänä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan siis aurinkotuulen nopea virtaus aiheuttaa kohonnutta geomagneettista aktiivisuutta. Nopea virtaus jatkuu useamman päivän.

Ilmatieteen laitos mainitsee siis Twitterissä revontulien olevan mahdollisia etelämpänä. Koko ennusteessa kuitenkin täsmennetään, että Pohjois-Suomea eteläisempien revontulien todennäköisyys on pienehkö.

Pilvisyys lisääntyy – näkyvyys huonontuu

Ylen meteorologin mukaan pilvisyys ei anna suuria toiveita revontulien näkyvyyden kannalta. Alkuillasta aivan pohjoisessa lienevät parhaimmat mahdollisuudet nähdä revontulia.

– Pohjois-Lapissa ja Itä-Lapissa voi alkuillan aikana näkyä revontulia, mutta pilvisyys lisääntyy illan aikana ja todennäköisyys pienenee koko ajan, sanoo Ylen meteorologi Joonas Koskela.

Etelään Koskela ei anna paljoa toivoa. Ilmatieteen laitoksen avaruussää pitää revontulia mahdollisena etelässä, mutta pilvisyys lisääntyy vähitellen myös eteläisessä Suomessa.

– En nyt hirveästi herättelisi toiveita, Koskela sanoo revontulien mahdollisesta näkymisestä etelässä.

Melko toivottomasta ennusteesta huolimatta myöhemmin kuitenkin ilmeni, että revontulia näkyi jopa etelässä asti.

Revontulia nähty jopa Helsingissä

Tiistai-illan aikana Ilmatieteen laitoksen avaruuteen keskittyneellä Twitter-tilillä kerrottiin, että revontulia on nähty etelässä jopa Helsingissä asti. Samalla sanottiin että lisää voi olla luvassa sillä voimakas aurinkotuuli jatkuu.

Laitos vinkkaakin vielä, jos haluaa nähdä revontulia: jos on selkeää, niin kannattaa vilkaista pohjoisen taivaalle mahdollisimman vähäisessä valaistuksessa. Etelä-Suomessa näkyvät revontulet ovat siis tyypillisesti pohjoisessa horisontissa.

Muokattu klo 21.35: Jutun loppuun lisätty tuoreempia havaintoja ja ennusteita revotulista jopa Helsingissä. Otsikkoa muutettu tuoreiden tietojen pohjalta.

Lue myös:

Mistä revontulet saavat värinsä?

Pirkanmaan käräjäoikeus on antanut tuomionsa Tampereen Tammelan stadionionilla helatorstaina 2015 syntyneestä kahakasta. Kolme jalkapallojoukkue HIFK:n kannattajaa sai ehdolliset tuomiot, yhden tuomio on ehdoton.

Ehdottoman tuomion saanut on Helsingin asema-aukion pahoinpitelystä käräjäoikeudessa vankeuteen tuomittu Jesse Torniainen. Torniaisen nyt käräjäoikeudesta saama vankeustuomio on kestoltaan 50 päivää. Rangaistusta mitattaessa on otettu huomioon Torniaisen aiemmat, Keski-Suomen ja Helsingin käräjäoikeuden antamat tuomiot.

Kolmen muun saamat ehdolliset tuomiot ovat kestoltaan 4–5 kuukautta. Kahden ehdolliset rangaistukset on muutettu yhdyskuntapalvelukseksi.

Asianomistajina oli kolme järjestyksenvalvojaa. Oikeuden mukaan järjestyksenvalvojia mm. lyötiin nyrkeillä, tönäistiin maahan ja potkittiin. Järjestyksenvalvojat saivat pahoinpitelystä fyysisiä vammoja.

Ilmeistä piittaamattomuutta

Ehdottoman vankeustuomion saanut Jesse Torniainen on Pohjoismaisen vastarintaliikkeen jäsen. Käräjäoikeus katsoo, että Torniaisen aikaisempi rikollisuus ja nyt tehdyn rikoksen suhde osoittaa ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä. Torniainen on tuomittu rikosrekisteriotteen mukaan kuusi kertaa pahoinpitelystä ja kerran törkeästä pahoinpitelystä ennen jalkapallostadionin tapahtumia. Rikokset ovat tapahtuneet vuoden 2008 elokuun ja vuoden 2012 huhtikuun aikana.

Käräjäoikeuden mukaan Torniaisen aikaisempi rikollisuus edellytti hänen tuomitsemista ehdottomaan vankeusrangaistukseen. Rangaistusta alentavina tuomioina otettiin huomioon kaksi nyt käsitellyn rikoksen jälkeen annettua tuomiota. Helsingin käräjäoikeuden asema-aukion tapahtumista tuomitsema kahden vuoden vankeusrangaistus alensi Torniaiselle nyt tuomittavaa rangaistusta merkittävästi. Käräjäoikeus toteaa, että ilman kohtuullistavia tuomioita Torniaisen vankeusrangaistus olisi noin viiden kuukauden mittainen.

Torniainen vetosi oikeudessa asian hänelle tuomaan kohtuuttomaan julkisuuteen rangaistusta lieventävänä seikkana. Käräjäoikeus totesi kuitenkin, että lieventäviä seikkoja ei ole.

Torniainen kiisti oikeudessa syytteet, samoin kuin toinen syytetty. Yksi syytetyistä myönsi toimineensa teonkuvauksessa menetellyllä tavalla ja yksi myönsi syyllistyneensä lievään pahoinpitelyyn. Tuomiosta voi valittaa.

Syyttäjä vaati kolmelle syytetyistä ehdotonta vankeusrangaistusta, koska heillä on aiempaa rikostaustaa. Neljännelle vaadittiin ehdollista vankeusrangaistusta.

Kaikkiaan stadionin tapahtumista on tulossa syytteet kuudelle miehelle, mutta kahden osalta asiaa ei ole vielä käsitelty.

Juttua muutettu kello 17.34: Lisätty tieto siitä, että kahden tuomitun ehdolliset rangaistukset on muutettu yhdyskuntapalvelukseksi.

Suomi on saanut kutsun osaan Naton puolustusministerikokousta torstaina Brysselissä. Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) osallistuu kokouksen osuuteen, jossa käsitellään Afganistanin kriisinhallintaoperaatiota.

Suomi on lähettänyt operaatioon noin 30 henkilöä, jotka ovat pääosin kouluttajia. Nato-maiden ja kumppanien on tarkoitus päivittää tietonsa vuonna 2015 käynnistyneestä operaatiosta. Afganistanissa on tapahtunut viime aikoina useita verisiä iskuja, muun muassa Kabulissa tv-asemalle.

Yhdysvaltojen toiveesta Nato-maiden odotetaan lisäävän maassa olevien joukkojen määrää 3 000:lla. Suomen nykyinen mandaatti antaisi mahdollisuuden nostaa henkilöiden määrän 40:een.

Torstain kokouksen jälkeen Niinistö osallistuu Yhdysvaltain puolustusministerin vetämään Isisin vastaisen koalition tapaamiseen.

Eilen uutisoitiin, että puolustusministeri Niinistö kutsui USA:n Suomen suunniteltuun pääsotaharjoitukseen. Niinistö esitti kutsun Yhdysvaltain, Suomen ja Ruotsin puolustusministereiden kolmenkeskisessä tapaamisessa Helsingissä tiistaina.

Lue myös:

Niinistö tunnustellut halukkuutta sotaharjoitukseen kaikilta Pohjois-Euroopan mailta: "Mitään virallisia pyyntöjä ei ole lähetetty"

Puolustusministeri Niinistö kutsui USA:n sotaharjoitukseen

Suomi jälleen mukaan Naton ministerikokoukseen

Räsähdys. Se on korvia huumaava.

Sirpaleet kilahtelevat lattialle, kun omakotitalon pesuhuoneen kolmikerroksinen ikkuna isketään rikki. Perheen äiti Susanna on ollut lukemassa kirjaa viereisen takkahuoneen sohvalla. Hän ampaisee pystyyn sekunnin sadasosassa.

Nainen pinkoo kohti lastenhuonetta. Siellä nukkuu kaksi hänen pientä tytärtään.

– Joku tulee, joku tulee, Susanna huutaa miehelleen, joka on talon toisella puolella omissa puuhissaan.

Sydän takoo niin, että se tuntuu puskevan suoraan rintakehästä ulos. Kun Susanna saa lapsensa kanssaan vessaan lukkojen taakse, hän ottaa puhelimen käteen ja näppäilee tärisevillä sormilla 112.

– Apua, meille murtaudutaan.

Näin kävi eräälle pohjoispohjalaisperheelle tänä vuonna, ihan tavallisena arki-iltana. Emme kerro tässä jutussa Susannan toiveesta perheen sukunimeä tai tarkkaa asuinpaikkakuntaa, koska murrosta epäilty on vapautettu tutkinnan ajaksi.

"Kuin asunto olisi raiskattu"

Suomessa tapahtui viime vuoden aikana poliisin tilastojen mukaan yhteensä 2 413 asuntomurtoa tai murron yritystä asuttuihin asuntoihin. Poliisihallituksesta kerrotaan, että asuntomurtojen määrä on jopa kaksinkertaistunut verrattuna esimerkiksi kymmenen vuoden takaiseen.

Poliisitarkastaja Jyrki Ahon mukaan yksi selittävä tekijä tähän on se, että ulkomaalaiset rikollisjengit ovat alkaneet liikkua Suomessa.

– Rajat ylittävällä rikollisuudella on suuri vaikutus tähän tilanteeseen. Vapaa liikkuvuus on EU:ssa yksi keskeinen periaate. Se helpottaa suomalaisten liikkumista, mutta samalla mahdollistaa myös rikollisten kulkemista, Aho selventää.

Ahon mukaan karkeasti arvioiden puolet murroista ovat ulkomaalaisten ja puolet suomalaisten tekemiä.

Vaikka asuntomurtojen määrä on pitkällä aikavälillä lisääntynyt, parina viime vuonna murrot ja niiden yritykset ovat olleet vähenemään päin. Syitä tähän voi poliisitarkastajan mukaan olla useita. Esimerkiksi moni aktiivisesti murtorikoksia tekevä saattaa parhaillaan olla suorittamassa vankeusrangaistusta.

Olen miettinyt, mitä olisi tapahtunut, jos tunkeutuja olisi päässyt sisälle asti. Susanna

Tyypillisimmin murrot tapahtuvat päiväsaikaan, kun asunnonomistajat ovat poistuneet töihin.

Jyrki Aho pitää varsin harvinaisena sitä, että asuntoon yritetään murtautua silloin, kun talon asukkaat ovat itse paikalla, kuten Susannan perheen tapauksessa kävi. Sitäkin kuitenkin sattuu.

Aho kertoo, että näissä tapauksissa murtautuja on usein ollut sekavassa tilassa.

– Sitäkin on tapahtunut, että asunnon ovet ovat jääneet lukitsematta, ja talossa on käyty yöaikaan, kun perhe on ollut nukkumassa. Jopa asukkaiden koira on voitu siirtää murron ajaksi kaikessa hiljaisuudessa toiseen huoneeseen.

Pitkään poliisityötä tehneenä Aho on nähnyt, kuinka rankkaa on, kun ihmisen turvapaikkaan, omaan kotiin murtaudutaan.

– Joku on kuvaillut, että se tuntuu kuin oma asunto olisi raiskattu. Osa ihmisistä on joutunut murron jälkeen myymään kotinsa pois päästäkseen traumasta yli.

Arkirutiinit menivät uusiksi

Pohjoispohjalaisperheen tapauksessa murto jäi lopulta vain yritykseksi.

Perheen isä sai häädettyä sekavasti käyttäytyneen tunkeutujan tiehensä, ja poliisit nappasivat tuntomerkkeihin sopivan paikkakuntalaisen miehen nopeasti tapahtuneen jälkeen. Talon ulkopuolelta löydetyt jäljet täsmäsivät miehen käyttämiin kenkiin.

Tunnelma kotona on yhä jännittynyt ja kireä. Susanna

Painajainen ei kuitenkaan loppunut siihen. Susannan mieleen palaa toistuvasti esimerkiksi se silmitön meteli, joka hänen ja lasten korviin kantautui, kun murtautuja ja hänen miehensä ottivat huutaen yhteen.

– Olen miettinyt, mitä olisi tapahtunut, jos tunkeutuja olisi päässyt sisälle asti.

Nyt kukaan ei onneksi loukkaantunut, vaan tilanteesta selvittiin rikkoutuneilla ikkunoilla, ovilla ja huonekaluilla. Perheen maksettavaksi rytäkästä lankeaa kotivakuutuksen noin 600 euron omavastuuosuus.

Erityisen kova paikka murtoyritys on ollut lapsille, jotka säikkyvät nyt kotona kaikkia ääniä ja haluavat jatkuvasti olla mahdollisimman lähellä vanhempiaan. Unet ovat olleet koko perheellä vähissä, ja turvaa on haettu nukkumalla porukalla samassa sängyssä.

Aiemmin itsestäänselvät arkirutiinit eivät enää sujukaan helposti.

– Esimerkiksi ennen viettämämme pitkät saunahetket ovat kutistuneet hyvin lyhyiksi. Yritämme tietenkin palata normaaliin arkeen, mutta tunnelma kotona on luonnollisesti yhä jännittynyt ja kireä, Susanna suree.

Hyvin ikävältä tuntui yksi myrskyinen yö, jolloin tuuli vinkui nurkissa ja sade hakkasi ikkunoita. Silloin pihalla pomppineiden jänisten töminäkin sai Susannan hengityksen kiihtymään.

Välttelyllä ei pääse pitkälle

Pelko on traumaattisen kokemuksen jälkeen inhimillinen, normaali tunne.

Kriisipsykologi Soili Poijula kertoo, että ongelmat juuri nukkumisen ja rauhoittumisen kanssa ovat trauman kohdatessa tavanomaisia. Omia tunteita on vaikea hallita, kun synkät mielikuvat valtaavat ajatukset. Pelon tunne leviää.

Susannan perhe on ollut tapahtuneen jälkeen sinnikkäästi kodissaan, vaikka varsinkin lapsista on tuntunut, että sinne ei huvittaisi mennä. Poijula pitää tätä toimintatapaa oikeana.

– Välttely on huono selviytymiskeino. Parasta on altistaa itsensä sille, mikä on muuttunut pelottavaksi mutta ei oikeasti ole vaarallinen, hän sanoo.

Pelon lisäksi Susannan sisällä on herännyt valtava vihan tunne. Viha siitä, kuinka joku kokee oikeudekseen aiheuttaa muille vahinkoa. Ja erityisesti siitä, että lapset joutuvat pelkäämään.

Vyyhdin selvittämiseen perhe on saanut apua esimerkiksi koulukuraattorilta, joka on tavannut tyttäriä. Kotona asiasta on puhuttu paljon. Susanna on myös huomannut, että toinen lapsista on purkanut tuntemuksiaan kirjoittamalla niitä ylös.

Psyykkisellä ensiavulla kohti toipumista

Kriisipsykologi Soili Poijula kertoo, että perheenjäsenten oireilun tulisi tällaisessa tapauksessa vähentyä merkittävästi viimeistään kuukauden kuluttua tapahtuneesta.

Mikäli niin ei käy, hän suosittelee hakemaan apua traumakeskeisestä kognitiivisesta psykoterapiasta. Poijulan mukaan tehokasta trauman kriisihoitoa ja traumapsykoterapiaa on nykyisin mahdollista saada, jos sitä osaa vaatia.

Psykologi pitää äärimmäisen tärkeänä sitä, että kriisin kohdanneet saisivat asiantuntevaa psyykkistä ensiapua. Tällöin traumaattisen tapahtuman vaikutus ei pääsisi alkujaankaan syvenemään liikaa.

Lapsiperheissä tämä on hyvin olennaista: aikuisen pitää päästä itse rauhoittumaan, ennen kuin hän pystyy auttamaan jälkikasvuaan.

Tämä koti on meille yhä rakas, mutta miten nopeasti pystymme taas nukkumaan täällä levollisesti? Susanna

Soili Poijula heittää palloa myös suoraan esimerkiksi poliiseille ja pelastustoimelle.

– Ensilinjan auttajien kuuluu käyttäytyä rauhallisesti, kuunnella rikoksen uhreja ja ohjata heidät hakemaan jatkoapua oikeista paikoista.

Susannan mukaan heidän tapauksessaan poliisit eivät huomanneet kertoa, mistä apua saa, mutta tuttavapiiristä löytyi onneksi alan osaamista.

Poliisihallituksen poliisitarkastaja Jyrki Aho tunnistaa psyykkisen ensiavun tärkeyden ja sanoo myös, että sitä painotetaan poliisien koulutuksessakin paljon.

Susannan perheen arki on keikahtanut murtoyrityksen takia päälaelleen, ja nyt pitää opetella elämään uudelleen.

– Tämä koti on meille yhä rakas, mutta milloin pystymme taas nukkumaan täällä levollisesti? Sitä en kyllä tiedä.

Lue lisää:

Tuhannen murron mies Kake: ”Naurattaa nämä hälytinfirmojen mainokset, sisään pääsee aina”

Poliisi varoittaa: tyhjäksi jäänyt koti kannattaa pitää asutun näköisenä

Värtsilän koulun viides- ja kuudesluokkalaiset lähtevät hirvijahtiin marraskuisena koulupäivänä Tohmajärven itäosassa.

– Oranssia päähän ja ylle, ollaan mahdollisimman hiljaa metsässä. Jos nähdään hirvi, ei silloinkaan huudeta, vaan tökätään vieruskaveria kevyesti, että saadaan tieto pyssymiehille asti, metsästäjä Pekka Kunnas neuvoo passiporukkaa.

Tänään metsästetään perinteisenä ajona, siis ihmisketju ajaa hirveä edellään kohti ampuma- eli passilinjaa, eikä koiria ole mukana. Kovakuntoisimmat laitetaan jalkapatikassa ajamaan hirviä ja loput passilinjaan odottamaan ampumapaikkaa.

Tällä tyylillä metsästäminen on katoamassa, koska hirviporukat ovat monin paikoin ikääntyneet ja metsästäjien kunto huonontunut, arvioi Värtsilän Riistamiesten Mika Piiroinen.

Ainutlaatuinen jahti koulupäivänä

Passissa alkaa odottaminen. Verneri Kallio on 12-vuotias, mutta jo konkari hirvimetsällä. Tämä päivä eroaa aiemmista metsästysreissuista, koska passissa ollaan koulupäivänä. Isä Timo Kallio saa korvaansa radiopuhelimesta tiedon, että hirvi on havaittu ajoporukan edessä.

Verneri Kallio lataa aseensa, mutta varmistin jätetään päälle. Timo Kallio katsoo ja opastaa vierestä. Vernerillä on ollut metsästyskortti jo 3 vuotta, asetta hän saa käyttää vanhemman metsästäjän läsnäollessa.

Passissa odotetaan melkein 2 tuntia, kun ajoporukka kolistelee, mölisee, kalistuttaa kelloja ja etenee linjalla yrittäen ajaa alueella mahdollisesti olevat hirvet tai hirven ampumalinjalle. Jos hirvi tulee tähän sektoriin, Verneri Kallio on kiväärinsä kanssa valmiina.

Tähän sen hirven pitäisi kaatua, kertoo Timo Kallio.

– Nythän tässä tulee paineita, jos ei osu, Verneri Kallio tuumaa.

Poika on rauhallinen, posket vain hieman punottavat. Marraskuun aamussa on lämpötila viisi astetta plussalla ja tuulee kevyesti etelästä.

Ajoporukan meteli lähenee. Silmät hakevat liikettä maastosta, korppi raakkuu ja lentää monta kertaa yli. Kellojen kilkatus, torvensoitto ja muu meteli kuuluu yhä lähempää. Valtteri saa isältään ohjeen nostaa kivääri kepin päässä olevaan oksanhaaraan, joka toimii ampumatukena. Valtteri toimii rauhallisesti ja varmasti.

Metsästys päättyy tällä kertaa siihen, että oranssit asut vilahtelevat kuusien lomasta ja ajoporukka saapuu passilinjalle. Hirvi katosi jonnekin ja jää kaatamatta.

– Hirvi liikkuu metsässä isoksi eläimeksi todella näkymättömästi, jos haluaa, Värtsilän Riistamiesten Mika Piiroinen sanoo.

Koulu osana yhteisöä

Metsästysseura Värtsilän Riistamiehet on järjestänyt kyläkoulun viides- ja kuudesluokkalaisille hirvenmetsästyspäivän jo 10 vuoden ajan. Taustalla on ajatus nuorten innostamisesta metsästämisen pariin, mutta myös yhteisön vahvistaminen. Värtsilän koulun opettaja Katja Juvonen sanoo, että jahtipäivä sopii hyvin koulunkäynnin osaksi.

– Koulu on osa yhteiskuntaa ja nykyaikaisessa oppimisessa ollaan myös muualla kuin koulussa. Metsästys on täällä paitsi nykyistä, myös ihan ikivanhaa kulttuuria, Juvonen kertoo.

Koulussa käydään oppitunneilla läpi muun muassa metsän hyötykäyttöä, hirveä eläimenä ja riista-asioita. Ja opintoihin kuuluu myös media eli oppilaat tekevät uutisia hirvijahtipäivästä nettilehteen.

Verneri Kalliolta jäi ensimmäinen hirvenkaato tekemättä.

– Ei se haittaa, tällaista tämä usein on. Parasta on, kun saa olla luonnossa, nuori erämies sanoo.

Aini Hoville ja Jasmine van Assendelftille metsästyskokemus oli ensimmäinen, eivätkä he saaneet kiinni sen viehätyksestä.

– Tylsää, passiporukassa olleet tytöt huokaavat.

Koska Värtsilän Riistamiehet järjestävät hirvenajon autenttisena metsästyksenä, viedään koululaiset jälkeenpäin avotulen ääreen makkaranpaistoon. Makkara maistuu kaikille.

Metsästyksestä jää positiivinen mieli, vaikka saalis olisi kruunannut päivän, myöntää opettaja Katja Juvonen. Suurin osa koululaisista osallistuu metsästyspäivään.

– Mie, mie, mie, kaikki koululaiset huutavat, kun kysytään kuinka moni on syönyt hirvenlihaa.

Jotkut perheet metsästävät yhdessä. Tänä syksynä koululaiset pääsevät hirven makuun viimeistään, kun jokavuotinen Tohmajärven, johon Värtsilän alueet kuuluvat, metsästysseurojen yhdessä lahjoittama hirviruoka tarjoillaan kouluissa, vanhuksille ja veteraaneille. Sitä varten on korvamerkitty hirvilupa kunnan alueelta.

Suomen valtion kaivoskumppani on hoitanut korruptiosyytösten kohteena olleen angolalaisen kenraalin liiketoimia. Asia selviää Paratiisin paperit -tietovuodon aineistosta.

Hollantilainen raaka-ainejätti Trafigura on perustanut veroparatiisiyhtiöitä Angolan vaikutusvaltaisimpiin miehiin kuuluvalle kenraali Leopoldino Fragoso do Nascimentolle.

Näiden veroparatiisiyhtiöiden kautta kenraali omistaa osuuksia Angolan öljybisneksestä.

Tiedot ovat Trafiguran kannalta kiusallisia, sillä yhtiötä on epäilty korruptiosta Angolan toiminnoissaan. Esimerkiksi arvostetun yhdysvaltalaisen Foreign Policy -lehden mukaan yhtiö on saanut mittavia sopimuksia Angolassa suhteillaan maan poliittiseen johtoon.

Yhtiö on kiistänyt väitteet.

Trafigurasta tuli viime talvena Suomen valtion kumppani, kun yhtiö hankki 15,5 prosentin osuuden Talvivaaran kaivostoiminnasta vastaavasta Terrafamesta.

Yle uutisoi tuolloin, että Trafiguran johtajat ovat mukana sadoissa veroparatiisiyhtiöissä. Valtion omistajapolitiikasta vastaavan elinkeinoministeri Mika Lintilän (Kesk.) mukaan Trafiguran taustat tarkistettiin.

Kenraali – “750 miljoonan dollarin mies”

Keskeinen hahmo Trafiguran Angolan liiketoimissa on kenraali Leopoldino Fragoso Do Nascimento. Hänen omaisuutensa arvoksi on arvioitu vähintään useita satoja miljoonia dollareita.

Kenraali on rikastunut yhteisillä liiketoimilla Trafiguran kanssa.

Trafiguralla on lähes monopoliasema Angolan raakaöljymarkkinoilla. Trafiguralla ja kenraali Do Nascimentolla on yhteinen yritys DT Group, jonka kautta Angolan liiketoimia pyöritetään.

Paratiisin papereista selviää, että useat Angolan öljybisneksiin ja kenraali Do Nascimentoon liittyvistä yhtiöistä ovat alun perin Trafiguran perustamia. Yhtiöitä on myyty nimelliseen hintaan Trafiguran johtajien ja kenraalin välillä.

Vuodossa on kauppakirjoja, joissa yhtiöitä tai merkittäviä osuuksia niistä on myyty vain muutaman kymmenen tai sadan dollarin hinnalla.

Trafigura myöntää, että yhtiö on auttanut kenraalia tämän liiketoimissa. Trafiguran mukaan järjestelyt eivät ole kyseenalaisia.

– Trafiguralla on pitkäaikainen liikekumppanuus Fragoso do Nascimenton kanssa, ja voimme vahvistaa, että autoimme häntä (yhtiön perustamisessa). Meillä ei ole muuta kommentoitavaa asiaan, Trafiguran viestinnästä vastattiin hollantilaiselle Trouw-lehdelle.

“Yhtiön omistajaksi tulee kenraali…”

Trafigura ja kenraali Do Nascimento ovat vuotoyhtiö Applebyn vakituisia asiakkaita. Vuotaneet sähköpostit osoittavat, että Trafigura hoitaa usein kenraalin yhtiöiden asioita.

Esimerkiksi maaliskuussa 2012 Trafiguran johtaja lähetti Applebylle sähköpostin, jossa pyydetään perustamaan uusi yhtiö Brittiläisille Neitsytsaarille.

“Yhtiön ainoa johtaja ja osakkeenomistaja on Leopoldino Fragoso do Nascimento”, sähköpostissa todetaan.

Vuotoaineistosta löytyy useita kenraalin omistamia tai johtamia yhtiöitä sekä niiden yhteyksiä Trafiguraan.

– Normaaleissa liiketoimissa näiden yhteyksien (Trafiguran ja do Nascimenton) katsottaisiin muodostavan eturistiriitoja , sanoo sveitsiläisen kansalaisjärjestön Public Eyen tutkija Marc Guéniat hollantilaislehti Trouw’lle.

Kansalaisjärjestö Public Eye tutkii muun muassa sitä, minkälaisia vaikutuksia suurten kansainvälisten yritysten toiminnalla on kehittyville maille. Public Eye on seurannut Angolan kehitystä vuosien ajan.

Korruption määrää eri maissa arvioivan Transparency Internationalin listauksessa Angolan sijoitus on 164. Listauksessa on mukana 176 maata.

“Tavallinen liikemies” vai kenraali?

Trafiguralla on Angolan valtion kanssa miljardien eurojen arvoiset sopimukset raakaöljyn myynnissä.

Sveitsiläisen kansalaisjärjestön Public Eyen edustajan Marc Guéniatin sekä angolalaisen toimittajan Rafael Marques de Moraisin mukaan kenraali do Nascimentolla on keskeinen rooli siinä, että Trafigura on saanut sopimukset.

Do Nascimentoa pidetään hyvin vaikutusvaltaisena liikemiehenä, jolla on tiiviit välit Angolan poliittiseen sekä sotilasjohtoon. Hän on toiminut myös Angolan pitkäaikaisen presidentin neuvonantajana.

Trafigura on toistuvasti todennut, että do Nascimento on vain “tavallinen liikemies”.

Trafiguran mukaan do Nascimento on myös jättänyt kenraalin tehtävänsä. Hollantilaislehti Trouw’n angolalaislähteiden mukaan väite ei kuitenkaan pidä paikkaansa.

Trafiguran johtajat mukana sadoissa veroparatiisiyhtiöissä

Yle kertoi jo helmikuussa 2017, että Trafiguran johtajat ovat mukana sadoissa veroparatiisiyhtiöissä. Tiedot pohjautuvat muun muassa Bahamasta vuodettuihin asiakirjoihin, joissa myös kenraali do Nascimenton nimi esiintyy toistuvasti.

Paratiisin papereista käy ilmi, että valtion kaivoskumppanin johtajien yhteydet veroparatiisiyhtiöihin ovat vielä tiedettyä laajemmat.

Uusin tietovuoto paljastaa useita uusia yhtiöitä, jotka Trafigura omistaa tai joissa sen johtajat ovat mukana.

Yle on hyödyntänyt jutussaan hollantilaisen Trouw-lehden tekemää artikkelia.

Jättimäisen Hippos2020 –hankeen tarkoitus on viidessä vuodessa myllertää uuteen uskoon nykyinen Hippoksen liikunta-alue Valmetin paperikonetehtaan naapurustossa.

Hippokselle rakennettavat liikuntatilat tulevat kolminkertaistamaan nykyiset tilat. Vuosina 2018-2023 alueelle aiotaan rakentaa yhteensä lähes 200 000 neliöä uutta tilaa eli kahdeksan eduskuntatalon verran.

Loppusuoralla hankkeen toteuttajaksi ja pääomistajaksi on kaksi konsortiota eli yhteenliittymää.

Kaksi vahvaa ehdokasta

Investorikilpailutuksen jälkeen Hippos-urakasta kisaavat Lehto-Fennia –liittymä ja Keva-OP-YIT-liittymä. Molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet innovaatiokumppanuusvaiheen sopimuksen kaupungin kanssa. Tässä vaiheessa kilpakumppanit kehittävät mahdollisimman toteuttamiskelpoisen ratkaisun.

– Innovaatiovaiheessa kehitetään suunnitelmia, tehdään sopimusluonnoksia ja laskelmia hankkeen toteuttamiskelpoisuuden varmistamiseksi. Molemmilla yhteenliittymillä on hyvät edellytykset toteuttaa hanke käytännössä, sanoo Hippos2020-hankkeen projektipäällikkö Kari Halinen.

Jompikumpi hiotuista tarjouksista valitaan hallintopäätöksellä kaupunginvaltuuston päätettäväksi. Valtuusto joko hyväksyy yhteenliittymän tarjouksen tai hylkää sen vielä tämän vuoden puolella.

Jos tarjous hyväksytään valtuustossa, yhteenliittymästä tulee toteuttaja ja pääomistaja Hippoksen kiinteistökehitysyhtiöön. Se tulee omistamaan, rakentamaan ja operoimaan mittavaa liikunta- ja hyvinvointipalveluiden keskusta. Jyväskylän kaupungista tulee yksi yhtiön vähemmistöomistajista.

Hipposhanke on edennyt ripeästi

Hippokselle on tulossa monitoimiareena-liikekeskus, Liikunnan Tietotalo ja runsaasti sisäliikuntatiloja. Lisäksi alueelle nousee jalkapallohalli, voimistelutalo, asuntoja, hotelli, pysäköintitilat, sporttibulevardi ja elämyksellinen liikuntapuisto.

Hippos2020 –hanke sai vauhtia joulukuussa 2016, kun Jyväskylän kaupunginhallitus päätti etsiä kilpailutuksella hankkeen pääkumppanin ja investorin.

Viime huhtikuussa kaupunginjohtaja Timo Koivisto valitsi kymmenen ehdokasta jatkoneuvotteluihin. Määräaikaan mennessä kaupunki sai tarjouksen neljältä ehdokkaalta, joista kaksi on nyt loppusuoralla.

Suomalaiseen pörssiyhtiö Afarak Groupiin (ex-Ruukki Group) liittyvä sisäpiiritutkinta on siirtynyt syyteharkintaan, kertoo Helsingin Sanomat. Keskusrikospoliisi on tutkinut jutussa törkeää sisäpiiritiedon väärinkäyttöä yhtiön osakkeilla.

Pääepäiltynä on yhtiön kroatialainen suuromistaja Danko Končar. Helsingin Sanomien mukaan poliisi epäilee hänen piiloutuneen muun muassa hongkongilaisen Hino-yhtiön taakse, minkä vuoksi hän olisi todellisuudessa käyttänyt ehdotonta määräysvaltaa yhtiössä.

Poliisi epäilee, että määräysvalta syntyi Hinoa ja muita veroparatiisiyhtiöitä rahoittamalla. Poliisitutkinnan mukaan Hino on tehnyt noin 30 kauppaa, joita poliisi pitää sisäpiirikauppoina.

Pörssirikosepäilyssä tehdään vielä lisätutkintaa. Končar on kiistänyt syyllistyneensä mihinkään rikokseen. Hän toimi Afarakin toimitusjohtajana vuosina 2013–15 ja on nykyisin yhtiön operatiivinen johtaja.

Končar nousi otsikoihin myös tiistaina Paratiisin papereihin liittyen. Ylen tietojen mukaan Končarilla on voinut olla määräysvallassaan yli 70 prosenttia yhtiön osakkeista. Virallisesti hänen omistusosuutensa on noin neljännes. Jos Končar lähipiireineen omistaa tai on omistanut yli 30 prosenttia yhtiöstä, olisi hänen pitänyt tehdä lunastustarjous kaikista osakkeista.

Lue myös:

”Tämä voi tahrata koko pörssin mainetta”– suomalaisen pörssiyhtiön suuromistajalla hämäriä rahavirtoja

KRP tutkii suomalaisen pörssiyhtiön Afarakin suuromistajaa

Etelä-Korean poliisi on tehnyt vastaiskun maassa ongelmaksi kasvaneeseen naisten salakatseluun.

Etelä-Korean poliisi latasi piilokamerapornoa sisältäville sivuille videoita, jotka aluksi vaikuttavat tyypillisiltä tirkistelyvideoilta. Pahaa aavistamaton katsoja saa videoiden lopussa kuitenkin todellista shokkihoitoa.

Poliisin videoita on ladattu tuhansia kertoja.

Lukuisat naiset ovat Etelä-Koreassa havainneet joutuneensa esimerkiksi vaatekauppojen pukukoppeihin asennettujen salakameroiden kohteiksi.

Vakavimmissa tapauksissa naiset ja tytöt ovat saaneet salakatselusta mielenterveysongelmia. Salakuvauksen uskotaan jopa aiheuttaneen itsemurhariskin kasvua.

Autokaupassa myydään ensi vuosikymmenellä selvästi nykyistä enemmän sähkömoottorilla varustettuja autoja, mikäli Euroopan komission kaavailut toteutuvat.

Komissio julkisti keskiviikkona esityksen, jonka mukaan autonvalmistajien on alennettava uusien henkilö- ja pakettiautojen keskimääräisiä hiilidioksidipäästöjä 30 prosenttia vuodesta 2021 vuoteen 2030.

Käytännössä tämä tarkoittaa, että keskimääräinen uusi henkilöauto kuluttaisi vuonna 2030 noin 2,9 litraa bensiiniä tai 2,5 litraa dieseliä sadalla kilometrillä.

Tällaiset lukemat tarkoittavat sitä, että jatkossa yhä useampi ensirekisteröitävä auto liikkuu sähkömoottorin avulla joko osittain tai kokonaan.

– Tulee lisää täyssähköautoja, mutta varmasti tulee vielä enemmän ladattavia hybridejä, joissa yhdistyy polttomoottorin ja sähkömoottorin parhaita ominaisuuksia, VTT:n johtava tutkija Juhani Laurikko sanoo.

Ladattavassa hybridissä on sähkömoottorin ohella joko bensiini- tai dieselkäyttöinen polttomoottori.

Pelkkä polttomoottori väistyy

Mikäli komission esitys toteutuu sellaisenaan, uusien autojen keskimääräinen hiilidioksidipäästö olisi 67 gramman luokkaa kilometriltä vuonna 2030.

Autoteollisuudella piisaa tekemistä, sillä Suomessa uuden autokannan keskimääräinen päästö oli viime vuonna noin 121 grammaa per kilometri.

– Kyllä se tarkoittaa sitä, että kaikki myytävät uudet autot ovat jollain tasolla hybridejä, merkittävä osuus pitää olla ladattavia hybridejä ja täyssähköautoja, arvioi Tampereen teknillisen yliopiston apulaisprofessori Heikki Liimatainen.

Polttomoottorit eivät suinkaan kokonaan katoa uusien autojen kaupasta. Komission arvion mukaan polttomoottori on mukana ainakin yhtenä voimanlähteenä 80 prosentissa uusista henkilöautoista vielä 2030.

Kuitenkin pelkälle polttomoottorille heitetään suuressa mittakaavassa hyvästit, sanovat Liimatainen ja Laurikko.

– Pelkällä polttomoottorilla kulkevien (uusien) autojen aika alkaa olla ohi, Laurikko toteaa.

Muutos pitää toteuttaa hallitusti

Laurikon mukaan teknologian kannalta komission tavoite on realistinen. Haasteena on kuitenkin toteuttaa muutos niin, ettei autokauppa lamaannu.

– Emme voi kertarysäyksellä muuttaa autoja, koska silloin autokaupassa tapahtuisi iso murros ja uusia autoja vierastettaisiin. Mutta jos muutos viedään läpi portaittain, me emme edes huomaa sitä, Laurikko sanoo.

Sähköautojen ja ladattavien hybridien yleistymistä rajoittaa toistaiseksi autojen korkea hinta. Kiristyvät säännöt nostavat pienipäästöisten autojen valmistusvolyymejä. Laskeeko hintakin tätä myöten?

Pelkkä valmistusvolyymi ei tähän riitä. Asiantuntijan mukaan hinnat alkavat painua myös sitä kautta, että autoteollisuus oppii valmistamaan pienipäästöisiä autoja nykyistä ketterämmin.

– Autoteollisuus on erittäin hyvä tässä. He ovat purkaneet useita teknologioita ruuveiksi ja muttereiksi ja tehneet ne uusiksi halvemmalla. Esimerkiksi lukkiutumattomat jarrut olivat aluksi kauhean kallis lisävaruste, nyt ne ovat kaikissa autoissa, Laurikko sanoo.

Miten käy Suomen päästövähennysten?

Suomessa valtiovalta on odottanut jännityksellä komission esitystä. Suomi on toivonut komissiolta tiukkaa päästövähennystavoitetta henkilöautoille, sillä tämä helpottaisi Suomen omien päästövähennystavoitteiden saavuttamista.

Suomen pitää puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä. Yle kertoi aiemmin keskiviikkona, että liikenneministeri Anne Berner (kesk.) ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) vetosivat viime viikolla komissioon tiukkojen tavoitteiden puolesta.

Päättäjien huolena oli se, että jos komissio esittäisi aiempia oletuksia lepsumpia rajoja autojen co2-päästöille, Suomi joutuisi käytännössä keksimään kansallisesti lisää toimia liikenteen päästövähennyksiin. Liikenteen päästövähennykset ovat usein kalliita ja poliittisesti vaikeita toteuttaa.

Liimatainen arvioi, että Suomi saa komissiolta jonkin verran vetoapua päästövähennysten toteuttamiseen, muttei ehkä niin paljoa kuin toivottiin.

– Se voi tarkoittaa sitä, että joudutaan liikennejärjestelmän tehokkuuden kehittämisen kautta tai biopolttoaineiden lisäämisen kautta hakemaan pikkuisen lisää päästövähennyksiä.

Suomi aikoo hoitaa liikenteen päästövähennystavoitteen isoimman potin sekoittamalla fossiilisen polttoaineen joukkoon 30 prosenttia uusiutuvaa biopolttoainetta vuonna 2030.

Saksan korkein oikeusistuin, perustuslakituomioistuin on antanut määräyksen, jonka mukaan maahan on laadittava laki "kolmannesta sukupuolesta", joka voitaisiin todeta jo lapsen syntymässä.

Lain on astuttava voimaan ennen ensi vuoden loppua. Tuolloin virallisissa dokumenteissa on oltava mahdollisuus valita sukupuoleksi "miehen" ja "naisen" ohella esimerkiksi "muu".

Ennen lain voimaan astumista valtion viranomaiset eivät saa vaatia, että intersukupuoliset ihmiset valitsevat, ovatko he miehiä vai naisia.

Saksassa on jo nyt voimassa laki, jonka nojalla on mahdollista, ettei syntyvän lapsen sukupuolta merkitä lainkaan, jos lapsen sukupuoli on epäselvä. Lain kirjaus on kuitenkin tarkoitettu lähinnä poistamaan vanhempien kiirettä tehdä päätös lapsen sukupuolen korjausleikkauksesta.

Perustuslakituomioistuimen mukaan nykyinen laki syrjii intersukupuolisia ihmisiä, sillä yksilön sukupuoli-identiteetti on perusoikeus.

Intersukupuolisuudella tarkoitetaan laajaa joukkoa erilaisia synnynnäisiä tiloja, joissa henkilön keholliset, anatomiset tai muut sukupuolen tunnusmerkit eivät ole selkeästi miehelle tai naiselle tyypilliset.

Joskus intersukupuolisuus havaitaan jo syntymässä, kun lapsella on esimerkiksi kummankin sukupuolen, tai ei kummankaan sukuelimet. Joskus asia tulee ilmi vasta teini-iässä.

YK:n tilastojen mukaan ihmisistä arviolta 0,05 - 1,7 prosenttia on intersukupuolisia.

Sukupuolimerkinnälle on annettu kolmas vaihtoehto Australiassa, Intiassa, Nepalissa ja Uudessa-Seelannissa. Ranska torjui vastaavan lakiesityksen toukokuussa.

Sukupuolivähemmistöjen järjestö Third Option riemuitsee oikeuden päätöksestä ja pitää sitä "pienenä vallankumouksena".

Perussuomalaisten presidenttiehdokas Laura Huhtasaari kertoo ajaneensa reilusti ylinopeutta ja saaneensa sen vuoksi sakot. Huhtasaari pahoittelee asiaa Facebook-kirjoituksessaan. Huhtasaaren mukaan tapaus on tältä syksyltä.

Huhtasaari kertoo Iltalehdelle, että hänellä oli tapahtuma-aikaan kiire mutta tapahtunutta ylinopeutta ei voi perustella sillä. Huhtasaaren mukaan määrätty sakko on suuri, mutta hän pitää sitä oikeudenmukaisena.

Presidenttiehdokas Huhtasaaren ylinopeudesta kertoi aamupäivällä Iltalehti.

Sastamalalaisen teurastamon kahdeksan työntekijää on tuomittu Pirkanmaan käräjäoikeudessa sakkoihin eläinten huonosta kohtelusta. Sakkojen määrä vaihtelee 40:stä 25:een päiväsakkoon. Vaatimukset eläintenpitokiellosta hylättiin.

Teurastamolla oli muun muassa lyöty nautoja kepillä ja kiskottu lampaita turkista.

Kyseinen teurastamo on sittemmin päätynyt konkurssiin. Syyttäjä vaati teurastamolle myös yhteisösakkoa, mutta tämä vaatimus hylättiin.

Käräjäoikeus arvioi salavideon käyttöä

Juttu tuli julkisuuteen pari vuotta sitten, kun Ylen MOT-ohjelma esitti teurastamolla salaa kuvattuja videoita. Syytetyt nostivat käräjäoikeuden pääkäsittelyssä esiin kysymyksen siitä, voiko ilman lupaa kuvattua videomateriaalia käyttää todisteena.

Käräjäoikeus arvioi salaa kuvatun videon käyttöä todisteena mm. luotettavuuden ja oikeusloukkausten näkökulmasta. Se katsoi, että tallennetta voi pitää luotettavana ja ettei todisteen hankkimistapa merkittävästi loukkaa yksityisyyden suojaa, koska kuvaus tapahtui tuomittujen työpaikalla, eikä esimerkiksi kotirauhan suojaamassa paikassa.

Tässä tapauksessa videotallenne oli keskeinen todiste, jolloin rikoksen selvittämisintressi puolsi todisteen hyödyntämistä.

Kaikki tuomitut ovat kiistäneet teot. Tuomiosta voi valittaa.

Lintulan luostarista kadonneen 73-vuotiaan nunnan etsintöjä on jatkettu poliisin saamien vihjeiden perusteella. Nunna katosi heinäkuussa. Katoamista ennen nainen oli kertonut lähtevänsä katsomaan luostarin lähellä ollutta tulipaloa. Nunnaa etsittiin jo kesällä poliisin, rajavartiolaitoksen helikopterin, pelastuslaitoksen veneyksikön sekä vapaaehtoisten voimin.

Poliisille on tullut useita vihjeitä, joita poliisi on tarkistanut ja suorittaa parhaillaan etsintöjä katoamisalueella. Merkittävin vihje on hiusnauha, joka on kuulunut kadonneelle nunnalle. Hiusnauha löytyi lokakuussa.

– Tämä on omatekemä, punottu hiusnauha. Pinkkiä ja vaaleaa väriä tässä on. Lintulan väki on tunnistanut tämän hänen tekemäkseen, hän on tehnyt näitä useita, kertoo rikoskomisario Harri Pöysti Itä-Suomen poliisista.

Maastoetsintää tehdään 8 kilometrin säteellä luostarista. Maanantaina aloitetuissa etsinnöissä mukana on erikoiskoulutettuja poliiseja sekä koiria.

– Käymme läpi teitä ja polkuja, sanoo Pöysti.

Kadonnutta ei ole etsinnöistä huolimatta toistaiseksi löytynyt. Hän on 53 vuotta luostarissa kilvoitellut nunna. Hän siis ei ole noviisi eikä enää kokelas.

Täydennetty 8.11.2017 kello 10:13 rikoskomisario Harri Pöystin haastattelulla.

WASHINGTON Ed Gillespie on yksi Yhdysvaltain politiikan vahvimmista taustavaikuttajista. Republikaanipuolueen entinen puheenjohtaja on viime vuosina pyrkinyt itsekin parrasvaloihin, mutta onni ei ole potkinut.

2014 Gillespie oli ehdolla senaattoriksi, mutta hävisi vaalin. Tiistaina hän koki kirvelevän tappion Virginian kuvernöörinvaalissa.

Republikaanit kysyvät, mikä meni pieleen?

Aika monen mielestä vastaus on ”T-Factor.” T-tekijä tarkoittaa presidentti Donald Trumpia.

T-tekijä vaikutti siitäkin huolimatta, että Gillespie on ottanut etäisyyttä Trumpiin. Hän ei halunnut presidenttiä puhujaksi kampanjatilaisuuksiinsa. Se on poikkeuksellista käytöstä Virginian ehdokkaalta, koska pääkaupunkiseutu on ratkaisevan tärkeä äänestysalue osavaltiossa.

Gillespie vieroksuu Trumpia, mutta hänen kampanjansa oli laskelmoitu hivelemään Trumpin peruskannattajakuntaa, Virginian valkoista työväenluokkaa.

Hänen vaalimainoksissaan vastustettiin aborttia. Hän tuomitsi poliisiväkivaltaa protestoivien NFL-pelaajien polvistumiset kansallislaulun aikana. Hän puolusti sisällissodan sankaripatsaiden säilyttämistä, vaikka ne nostattivat mellakan Charlottesvillessa.

Kampanja ei tehonnut, vaan Gillespie hävisi yllättävän selvästi. Hän sai 45 prosenttia äänistä.

Gillespie ei ehkä sittenkään pystynyt karistamaan presidenttiä kampanjastaan. Samaan aikaan Trumpin kannatus on laskenut myös työväenluokassa.

Viikonloppuna julkaistun Washington Postin ja ABC:n mittauksen mukaan Trumpin kannatusluvut tässä vaiheessa virkakautta ovat alhaisimmat sitten Harry Trumanin, joka oli presidenttinä 1945-53.

Vastaajista 37 prosenttia sanoi kannattavansa Trumpin toimia presidenttinä ja 59 prosenttia vastustavansa. Trumpin edeltäjä Barack Obaman luvut olivat tässä vaiheessa 57 prosenttia puolesta, 40 prosenttia vastaan.

Obaman edeltäjän George W. Bushin kannatus oli 89 prosentissa, mikä johtui syyskuun 2001 terrori-iskuista ja Bushin käynnistämästä sodasta Afganistanissa. Bushin edeltäjän Bill Clintonin kannatus oli 52 prosentissa.

Aasiassa matkaileva Trump twiittasi Gillespien vaalitappion johtuneen siitä, ettei presidentin tuki kelvannut hänelle. Tarkkailijat kuitenkin huomioivat Trumpin twiitanneen ja käyttäytyneen viime päivinä tavallista rauhallisemmin.

Trumpin leirissä on tuskin jäänyt huomioimatta, että Gillespien Trumpilta lainaama, öykkäröivä retoriikka ei purrut Virginiassa. Vaaleista on kulunut vuosi ja Trump on tällä hetkellä epäsuosituin Yhdysvaltain presidentti 70 vuoteen.

Albu Kamal sijaitsee lähellä Irakin rajaa Eufrat-joen varrella öljyllä rikastuneessa Deir Ezzorin itäisessä maakunnassa. Keskiviikkoon saakka se on ollut terroristijärjestö Isisin hallussa.

Hizbollahia tukeva televisiokanava kertoi aiemmin päivällä, että joukot ovat saartaneet Albu Kamalin, johon ne ovat edenneet viime viikkojen aikana.

Idästä Irakin joukot ovat sulkeneet raja-alueen ottamalla hallintaansa muun muassa Al-Qaimin kaupungin.

Albu Kamalin valloituksessa oli mukana satoja eliittijoukkojen sotilaita Iranista ja Irakista. Venäläiset ovat olleet valloituksessa mukana tekemällä ilmahyökkäyksiä. Yhdysvaltain johtamat joukot taistelevat toisaalla.

Taisteluita on paennut kaupungista arviolta 120 000 ihmistä.

Isis otti hallintaansa maakunnan vuonna 2014. Isisin hallussa kerrotaan olevan vielä joitain alueita autiomaasta sekä lähistön kylistä sekä muutamia muita alueita Syyrian ja Irakin puolella.

2011 alkaneessa sodassa on kuollut jo arviolta yli 330 000 ihmistä.

Seppo "Sedu" Koskinen suunnittelee Tornioon Kalevala-aiheista teemapuistoa. Koskinen suunnittelee yhdessä Sakke Järvenpään kanssa Tornion Torandaan muun muassa Kalevala-aiheista lastenmaailmaa, kylpylää, merivesialtaita, hotelleja ja loma-asuntoja. Koskisen uusimmista suunnitelmista kerrottiin Talouselämän artikkelissa.

Kansallistarina on ollut suunnitelmissa ennenkin.

Koskinen kehitteli Kalevala-puistoa jo vuonna 2007 syntymämaisemiinsa Valkeakoskelle. Puistoa ei kuitenkaan koskaan rakennettu.

– Suunnitelmat olivat jo pitkällä. Maanvuokrasopimukset oli jo tehty, mutta talouden taantuma romutti suunnitelmat, Koskinen sanoo.

Rahaa tarvitaan kymmeniä miljoonia euroja. Sedu Koskinen

Koskisen roolina on olla paitsi ideoija ja suunnittelija, myös osasijoittaja.

– Alkuvaiheessa puhutaan muutamista sadoista tuhansista euroista, mutta kun visiot saadaan toteutettua niin rahaa tarvitaan kymmeniä miljoonia euroja, Koskinen sanoo.

Sijoittajia haetaan muun muassa Kiinasta. Kalevala-puiston lopullisessa toteutuksessa hotelli- ja kylpylätoimintaa hoitavat Koskisen mukaan ulkopuoliset operaattorit.

Tornio valikoitui sattuman kautta

F1-veneiden kaksinkertainen maailmanmestari Sami Seliö ajatti tiimeineen kesällä Tornion Torandan vierasvenesatamassa halukkaita F1-veneellään. "Sami Seliö circuit" -tapahtumaan osallistui myös Sedu Koskinen. Koskinen tutustui Torandan omistajaan ja pyörät lähtivät liikkumaan.

– Torandassa näin, että se olisi tosi hyvä paikka Kalevala-brändille ja -konseptille. Myös lentokenttä on lähellä. Niinpä tätä voi markkinoida mihin päin maailmaa vain, Koskinen kertoo.

Koskinen on käynyt suunnitelmia läpi Torandan omistajan Erkki Hanhirovan kanssa. Ideana on, että Toranda tarjoaa puitteet ja sisällöstä vastaavat ulkopuoliset toimijat.

– Ensimmäiseksi rakennetaan lasten Kalevala-aiheista maailmaa, jossa lapset pääsevät seikkailemaan. Ensi kesäksi olisi tarkoitus jo saada osittain valmista, Koskinen paljastaa.

Koskinen uskoo, että kansallistarina kiinnostaisi matkailijoita.

– Kalevala on ainutlaatuinen kansallistarina, joka kiinnostaa varmasti Aasiassakin, aivan kuten Taru sormusten herrasta ja Game of Throneskin. Onhan meillä Lappi, joulupukki ja ruska, mutta Kalevala on aivan ylivertainen juttu. Nyt on korkea aika hyödyntää sitä myös matkailullisesti, Sedu Koskinen pohtii.

Venäjä on käyttänyt Syyrian sotaa laajamittaisesti aseistuksensa koekenttänä. Venäjän asevoimien komentaja kenraali Valeri Gerasimov teki Syyrian sodan saavutuksista selkoa Venäjän puolustusministeriölle.

– Operaation aikana on lähes kaikkia uudenaikaisia aseitamme ja muuta sotilaskalustoamme kokeiltu taisteluolosuhteissa, sanoi Gerasimov uutistoimisto Tassin mukaan.

Venäjä liittyi Syyrian sotaan syksyllä 2015 Syyrian hallituksen puolella. Venäjän mukaantulo pelasti al-Assadin hallinnon tappiolta, ja Syyrian joukot ovat venäläisten tukemana saaneet vallattua takaisin suuria alueita kapinallisilta.

Aseistuksen testaaminen ja markkinointi on ollut yksi Venäjän toiminnan motiiveista Syyriassa. Gerasimovin mukaan venäläinen varustus on Syyriassa osoittautunut toimivaksi, helppokäyttöiseksi ja paremmaksi kuin ulkomaalainen aseistus.

Täsmäiskuja ilmasta

Gerasimovin lausunnoista kävi ilmi, että Venäjä on käyttänyt Syyriassa muun muassa panssarivoimiensa pääkalustoa, T-72B3 ja T-90A -panssarivaunuja. Suurin vaikutus on kuitenkin ollut Venäjän ilmavoimien toiminnalla Syyrian joukkojen ja niiden liittolaisten apuna.

Kapinallisten - Isisin ja muiden - kohteita on möyhennetty lentokoneista ja sukellusveneistä laukaistuilla risteilyohjuksilla sekä lentokoneista ja helikoptereista laukaistuilla "uusimmilla aseilla". Erilaisten tiedustelu- ja elektronisen sodankäynnin välineiden käyttö on ollut laajaa.

– Me pystyimme ottamaan käyttöön yksi pommi yhteen kohteeseen -periaatteen, sanoi Venäjän asevoimien komentaja.

Gerasimov ei tarkentanut, kuinka suuri osa ilmaiskuista on ollut kuvatunlaisia täsmäiskuja. Välittämänsä kuvamateriaalin mukaan Venäjä on käyttänyt ilmapommituksissa paljon tavallisia pommeja, jota ei voi lennon aikana ohjata ja joita pudotetaan useampi per kohde.

Kymmeniätuhansia surmattuja?

Eräänlaisessa sodan välitilinpäätöksessä kenraali Gerasimov myös sanoi, että kahden vuoden aikana Syyriasta on "pyyhkäisty pois" yli 54 000 erilaisten kapinallisjärjestöjen taistelijaa. Näistä 2 800 on ollut Venäjän kansalaisia ja 1 400 muista entisen Neuvostoliiton maista.

Lukuja ei voi millään varmistaa. Vastustajan tappiolukujen liioittelu on sodissa varsin yleistä.

Se tiedetään, että Syyriaan on lähtenyt taistelemaan muslimeja Venäjältä ja Keski-Aasian maista. Suuri osa on liittynyt äärijärjestö Isisiin. Mutta Venäjä on iskenyt Syyriassa moniin muihinkin terroristeiksi luokittelemiinsa vastarintajärjestöihin.

Siviilien määrästä hiljaisuus

Venäjä on järjestelmällisesti kiistänyt surmanneensa siviilejä sotatoimiensa yhteydessä Syyriassa. Myöskään Gerasimov ei heistä puhunut.

Syyrian sotaa seuraava, oppositiota myötäilevä järjestö Syrian Observatory for Human Rights sanoo, että Venäjän ilmaiskuissa on kuollut yli 5 700 siviiliä. Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan Venäjän ja Syyrian koneet ovat pommittaneet Syyriassa siekailematta monenlaisia siviilikohteita ja käyttäneet kiellettyjä rypäle- ja palopommeja.

Syrian Observatory for Human Rights arvioi ilmaiskuissa kuolleiden taistelijoiden määrän paljon alhaisemmaksi kuin Venäjän pääesikunta. Syyskuussa järjestö sanoo Venäjän ilmaiskuissa kuolleen siihen mennessä vajaat 4 300 Isisin ja vajaat 4 000 muiden järjestöjen taistelijaa. Myöskään näitä lukuja ei voida varmistaa.

Venäjän joukot jäävät

Isisin osalta sota alkaa olla ohi. Venäjän tukemat Syyrian armeijan joukot puhdistavat viimeisiä Isisin alueita Syyriassa. Mutta muuten sota jatkuu.

Venäjä on perustanut Syyriaan Tartusiin laivastotukikohdan ja Heimimiin lentotukikohdan. Syyrian kanssa on sovittu, että tukikohdat pysyvät sodan jälkeenkin. Venäjä myös jättänee tukikohtien turvaksi Syyriaan maajoukkoja.

Paratiisin paperit -tietovuoto paljastaa, että Kremlin apulaisiin kuuluva valtionpankki ja valtiollinen öljy-yhtiö hoitivat sijoituksensa liikemies Juri Milnerin ja DST Global -nimisen rahaston kautta.

Venäjän valtion toiseksi suurin pankki VTB Bank sijoitti 191 miljoonaa dollaria DST Globaliin, joka vuonna 2011 osti merkittävän siivun pikaviestipalvelu Twitteristä. Siivu myytiin vuonna 2013.

Venäläisen energiajätin Gazpromin tytäryhtiö puolestaan osti erään veroparatiisiyhtiön ja DST Globalin kautta Facebookin osakkeita. Ne myivät osakkeet yhtiön pörssilistautumisen jälkeen vuonna 2012 ja keräsivät tuhdit voitot.

Tähän mennessä Venäjän ei ole osoitettu sinällään vaikuttaneen Twitterin tai Facebookin toimintaan tai saaneen yhtiöistä sisäpiiritietoja. Yhdysvaltain kongressi kuitenkin tutkii parhaillaan sosiaalisen median jättiyhtiöiden roolia Venäjän harjoittamassa väärien tietojen levityksessä.

Paljastukset kertovat, että Venäjällä oli taloudellisia etuja sosiaalisessa mediassa Yhdysvalloissa jo vuosia ennen Yhdysvaltain viimesyksyisiä presidentinvaaleja.

Milnerin omistukset Twitterissä ja Facebookissa ovat olleet julkisesti tiedossa. Sen sijaan Venäjän valtion sijoitukset paljastuvat vasta nyt.

Milner: ”Eivät poliittisia sijoituksia”

Juri Milner toteaa tutkivien toimittajien järjestölle ICIJ:lle, että hän tekee aina sijoituksensa liiketaloudellisin perustein eikä niillä ole mitään tekemistä politiikan kanssa. Milnerin mukaan alle viisi prosenttia hänen kokoamistaan sijoitusvaroista oli peräisin Venäjän valtion yksiköistä.

Gazpromin ja VTB Bankin nyt paljastuneet yhteydet yhdysvaltalaisiin sosiaalisen median yrityksiin ovat herkkä aihe, koska niillä on läheiset yhteydet Venäjän presidenttiin Vladimir Putiniin ja hänen lähipiiriinsä.

Yhdysvallat asetti VTB:n talouspakotteiden kohteeksi vuonna 2014 sen jälkeen, kun Venäjä oli vallannut Ukrainalle kuuluneen Krimin. VTB on tunnettu toimija Venäjän poliittisessa järjestelmässä. VTB:n hallituksen puheenjohtaja Andrei Kostin on Putinin liittolainen.

Milnerin kautta Facebook-sijoitukseen osallistuneen Gazpromin tytäryhtiön johdossa oli yli kymmenen vuotta miljardööri Alisher Usmanov, joka osallistui myös henkilökohtaisesti Facebook- ja Twitter-sijoituksiin.

Gazpromin tytäryhtiön tiedottaja vahvisti, että yritys oli lainoittanut Kanton Services -veroparatiisiyhtiötä, joka puolestaan oli osallisena DST Globalin Facebook- ja Twitter-kaupoissa. Tiedottajan mukaan lainoissa ei ollut mukana Venäjän virkailijoita.

USA:ssa opiskellut it-miljonääri

Moskovassa syntynyt Juri Milner, 55, opiskeli taloutta Pennsylvanian yliopiston kuulussa Wharton Schoolissa 1990-luvulla. Palattuaan Moskovaan hän teki joukon sijoituksia, jotka nostivat hänet Venäjän bisnesmaailman huipulle.

Vuonna 2001 Milner tarttui it-osakebuumin jälkimaininkeihin ja ryhtyi vaikeuksiin joutuneen Mail.ru-verkkoyhtiön toimitusjohtajaksi. Milnerin johdossa siitä tuli Venäjän suurin sähköpostiyhtiö ja maan merkittävin tekniikkayhtiö.

2005 Milner perusti Digital Sky Technologies -yhtiön. Kolme vuotta myöhemmin hän liittoutui upporikkaan Alisher Usmanovin kanssa, josta tuli myöhemmin suurosakas Milnerin vuonna 2009 perustamassa DST Global -sijoitusrahastossa.

Milner on vakuuttanut, että hän ei ryhdy hallituksen jäseneksi tai äänivaltaa käyttäväksi osakkaaksi niissä yrityksissä, joihin DST Global sijoittaa, jotta voisi investoida myös kilpaileviin yrityksiin ilman eturistiriitoja.

Strategia ”antoi vahvan viestin, että emme yrittäneet vaikuttaa Facebookin toimintaan”, Milner sanoi Forbes-talouslehdelle. Vuonna 2009 Milner ystävystyi myös Facebookin perustajan Mark Zuckerbergin kanssa. Milneristä tulikin 2009–2011 Facebookin suuromistaja. Tähän hän sai rahoitustukea Usmanovilta. Sijoitusten arvo kohosi jopa seitsemään miljardiin dollariin. Milner oli Facebookin toiseksi suurin ulkopuolinen omistajataho.

Usmanovin tiedottaja sanoi ICIJ:lle, että Usmanov ei ole käyttänyt valtionyhtiöiltä lainattua rahaa Facebook-osakkeiden hankintaan. Hänen mukaansa Usmanov oli passiivinen sijoittaja Milnerin hankkeissa eikä Usmanovilla ollut valtaa DST:n varoihin tai sijoituksiin.

Sijoitti Trumpin vävyn yritykseen

Juri Milner on sijoittanut Yhdysvalloissa Piilaakson suuryhtiöihin. Vuonna 2015 hän sijoitti varojaan myös kiinteistöalan teknologiayritykseen Cadreen. Milner kertoo sijoittaneensa yhtiöön 850 000 dollaria omia varojaan.

Cadren perustajiin kuuluu Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin vävy ja neuvonantaja Jared Kushner sekä Kushnerin veli Joshua ja kolmas yrittäjä. Kushnerin yrityksen arvon on arvioitu olevan jo 800 miljoonaa dollaria.

Milner kertoo tavanneensa Kushnerin kerran erään konferessin yhteydessä. Hän luonnehtii sijoitustaan presidentin vävyn yritykseen tavanomaiseksi bisnesdiiliksi, johon ei liity politiikkaa.

Artikkelin on kirjoittanut Spencer Woodman ICIJ:sta ja sen ovat toimittaneet suomeksi Hannu Sokala ja Renny Jokelin.