Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 121723 articles
Browse latest View live

Omar Jawadin haave Sipilän ökytalosta vaihtui vuosien odotteluun homeisessa kimppakämpässä – "Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen"

$
0
0

Viisi miestä ja vajaat viisikymmentä neliötä. Kaksi sänkyä huonetta kohden, paitsi keittiössä niitä on vain yksi.

Tavaraa ei ole paljon. Pyörä eteisessä. Patjat, verhot, muutamia astioita. Kattila on jäänyt hiukan kumolleen hellalle. Avattu lääkepakkaus keittiön pöydällä.

Kaikki huoneiston asukkaat syövät allergialääkettä talon kosteusongelmien vuoksi. Homeen hajun haistaa selvästi.

Hometalon asukkailla kuluu allergialääkettä.
Omar Jawad ja muut kimppakämpän asukkaat syövät allergialääkettä huonon sisäilman vuoksi.Wasim Khuzam / Yle

Irakilaisen Omar Jawadin, 32, katse on kirkas, mutta ilme kertoo turhautumisesta. Alkamassa on kolmas epätietoisuuden talvi pohjoisessa.

Kello on seisahtunut seinälle, mutta oikeasti aika kuluu. Turvapaikkapäätöksen saaminen kestää odottavan mielestä ikuisuuksia.

Sipilän kutsu houkutteli

Jawad ei saapunut Suomeen sattumalta. Hän pakeni perheineen Isisin hirmuvaltaa Irakin Tikritistä Turkkiin vuonna 2015.

Saman vuoden syyskuussa hän katseli Turkissa Irakin televisiota. Tv-lähetyksessä Suomen pääministeri Juha Sipilä kertoi avaavansa Kempeleen talonsa ovet turvapaikanhakijoille. Jawadin sydämessä sykähti.

Suomen pääministerin tarjouksesta kerrottiin muun muassa arabiankielisessä maailmassa erittäin merkittävän Al-Jazeeran verkkosivuilla.

– Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen. Me tulimme tänne juuri siksi.

Suunnaksi otettiin Suomi ja Oulu.

Kimppakämppään pakon edessä

Jawad muutti elokuun alussa kimppakämppään neljän maanmiehensä kanssa, koska muuten edessä olisi ollut muutto muualle Suomeen.

Hän aloitti oleskelunsa Suomessa Oulun Vallinkorvan vastaanottokeskuksessa. Jawad ehti olla kämppäkavereineen yhden lukukauden kouluasuntolassa Tuirassa ja oli palaamassa Vallinkorvaan, kun sai tiedon, että keskus lakkautetaan. Se on ollut tyhjä jo elokuun alkupuolelta saakka.

Uutiset kertoivat, että tervetuloa Suomeen. Omar Jawad

Tutuksi käyneestä kaupungista ei haluttu lähteä. Miehet vuokrasivat viidestään pienen 50 neliön asunnon kaupungilta. Kaikilla oli tarkoitus jatkaa suomen kielen opintoja kaupungissa.

– Me tunnemme Oulun ja meillä on täällä ystäviä, tiivistää Jawad.

Samanlaisen ratkaisun teki noin 50 Vallinkorvan asukasta. Loput 150 on sijoitettu eri puolille Suomea.

Tuhannet yksityismajoituksessa

Aina kun vastaanottokeskus suljetaan, osa asukkaista muuttaa yksityismajoitukseen.

Suomessa itse majoituksensa järjestää noin 4 000 turvapaikkaa Suomesta hakevaa henkilöä. Se on noin kolmannes kaikista turvapaikkapäätöstä odottavista.

Väärinkäytöksiä ilmenee välillä. Olli Snellman

Yksityismajoituksessa asutaan erityisesti isommissa kaupungeissa ystävien, sukulaisten ja puolisoiden luona. Yksityismajoitukseen siirrytään usein siinä vaiheessa, kun pitäisi muuttaa isommassa kaupungissa sijaitsevasta keskuksesta jonnekin muualla maassa sijaitsevaan keskukseen. Yksityismajoitukseen siirtyminen on myös väylä muuttaa takaisin isompiin kaupunkeihin.

Yksityismajoituksessa asuvat turvapaikanhakijat ovat aina jonkin vastaanottokeskuksen kirjoissa ja kansissa.

– Väärinkäytöksiä ilmenee välillä. Saattaa olla esimerkiksi niin, että ilmoitettu osoite ei olekaan se, missä varsinaisesti asutaan, kertoo Maahanmuuttoviraston tulosalueen johtaja Olli Snellman.

Turvapaikanhakijoiden kimpassa asuminen ei ole Snellmanin mukaan kovin yleistä.

Poliisin näkökulmasta he ovat samalla viivalla vastaanottokeskuksissa asuvien kanssa, eikä heidän löytämisensä tarvittaessa ole sen vaikeampaa kuin muidenkaan turvapaikanhakijoiden.

– Se, kuinka helposti palautettava on tavoitettavissa, ei lähtökohtaisesti riipu siitä, asuuko hän vastaanottokeskuksessa vai yksityismajoituksessa. Jos kielteisen päätöksen saanut piileksii tai välttelee palautusta, hänet voidaan ottaa säilöön maasta poistamisen turvaamiseksi, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

Kaksi petaamatonta sänkyä huoneessa.
Irakilaisten kimppakämpässä asutaan tiiviisti.Wasim Khuzam / Yle

Poutasen mukaan eri asia ovat ne, jotka on poistettu vastaanottopalvelujen piiristä.

Vastaanottopalvelujen piiristä poistetaan palautuspäätöksen saaneet, joita poliisi ei jostain syystä pysty palauttamaan ja jotka eivät suostu palaamaan vapaaehtoisesti.

– Heitä on runsaat 700. Heidän olinpaikkaansa me emme tiedä, ja he oleskelevat laittomasti maassa. Toki osa heistä on voinut lähteä maasta.

Kymmenisen tuhatta kielteistä päätöstä

Ylitarkastaja Jaakko Reinikainen Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön oikeus- ja tukipalvelut -tulosalueelta kertoo, että vuoden 2015 kesä-marraskuussa Suomeen saapuneista irakilaisista turvapaikanhakijoista kielteisen päätöksen hakemukseensa on saanut runsaat 10 500 henkilöä. Suurin osa tapauksista on vielä vireillä hallinto-oikeudessa.

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita on palautettu tai palannut viranomaisten tietojen mukaan vuosina 2015-2017 lokakuun puoleen väliin mennessä yhteensä 11 185.

Tämän lisäksi noin 5 700 turvapaikanhakijaa on kadonnut Suomen vastaanottokeskuksista 2016-2017.

Mustavalkoisessa kuvassa tuolipino ikkunan edessä.
Vallinkorvan hätämajoitustila oli Omar Jawadin ensimmäinen asuinpaikka Oulussa. Sittemin siitä tuli vastaanottoyksikkö ja kesällä 2017 se suljettiin.Wasim Khuzam / Yle

– Heistä noin 3 200 on tavattu muualla Euroopassa. Suomeen on palautettu heistä vain hieman alle 700. Loput hakevat uutta turvapaikkaa jossakin muualla Euroopassa, valtaosa Saksassa. On kunkin maan oma asia palauttaa Suomessa prosessissa kadonneet tänne, sanoo Poutanen.

Sillä maalla, missä he ovat hakeneet turvapaikkaa, on oikeus palauttaa heidät takaisin Suomeen ns. Dublin-asetuksen perusteella.

On kunkin maan omasta aktiivisuudesta kiinni, käyttävätkö ne tätä oikeutta vai eivät. Voi olla, että suurin osa heistä ei koskaan palaudu Suomeen, sanoo poliisitarkastaja Mia Poutanen Poliisihallituksesta.

Muiden vastaanottokeskuksista kadonneiden olinpaikkaa ei tiedetä, mutta Poutanen itse uskoo, että valtaosa heistä on poistunut Suomesta.

Suomeen tulo kaduttaa

Nyt Jawad katuu Suomeen tuloaan, koska hän sai kesällä kielteisen turvapaikkapäätöksen. Mies on valittanut päätöksestä.

Jawad ajattelee, että monessa muussa Euroopan maassa hän olisi saanut paremman kohtelun. Kaikki kimppakämpän asukkaat ovat tehneet valituksen saamastaan kielteisestä turvapaikkapäätöksestä ja odottavat päätöstä asiassa.

– Käsittääkseni 90 prosenttia Suomesta turvapaikkaa hakeneista irakilaisista on saanut kielteisen päätöksen. Mutta me emme voi enää muuttaa mieltä ja hakea turvapaikkaa jostain toisesta Schengen-maasta, koska meidän sormenjälkemme ovat jo täällä Suomessa, missä prosessi on kesken, sanoo Jawad.

Turvapaikanhakijat Oulun Vallinkorvan koulun salissa.
Syksyllä 2015 Vallinkorvan hätämajoitusyksikössä oli tiivis tunnelma.Wasim Khuzam / Yle

Kimppakämpän asukkaat ajattelevat tässä asiassa siis toisin kuin tuhannet suomalaisesta turvanpaikanhakuprosessista kadonneet ja muualle Eurooppaan turvapaikanhakijoiksi ilmoittautuneet maanmiehensä.

Omar kertoo tietävänsä, että monet hänet maanmiehistään tulivat Suomeen pitämään hauskaa. Moni lähti omin päin takaisin kotiin ja osa muualle Eurooppaan kokeilemaan onneaan. Hän kertoo oman asemansa olevan hyvin erilainen.

– Minun tilanteeni Irakissa oli oikeasti paha. Lähdin karkuun Isisiä, ja minulla on myös henkilökohtainen ongelma Irakissa. Isäni 2007 murhannut Al-Qaidaan kuuluva mies uhkaa myös minun henkeäni siellä. En voi palata sinne.

Omar kertoo perheensä olevan nykyään pakolaisina Turkissa.

Kimppäkämppään mielummin kuin vastaanottokeskukseen

Vastaanottorahan varassa elävälle muunlainen yksityisasuminen kuin kimppäkämppä ei olisi edes mahdollista.

Kattila keittiön liedellä.
Ruokapalveluja tarjoavaan vastaanottokeskukseen ei halua, koska itse kokkaaminen on turvapaikanhakijan kannalta paljon edullisempaa. Vastaanottorahasta jää muuhunkin.Wasim Khuzam / Yle

Jawadin kavereineen vuokraaman asunnon vuokra on 650 euroa. Jokainen asukas maksaa 130 euroa kuukaudessa. Yli 18-vuotiaan vastaanottoraha on 263,78 euroa, eli muihin menoihin jää 133,78 euroa. Se on kuitenkin selvästi enemmän kuin 91,52 euroa, minkä saisi, jos joutuisi sellaiseen vastaanottokeskukseen, missä ruoka kuuluu pakettiin.

– Itse kokkaaminen tulee halvaksi, kun ruoka on lähinnä riisiä ja perunaa.

Oulussa vain yksi vuokranvälittäjä antaa asuntoja paperittomille, joten isompi valittaminen ei houkuttele.

– Meidän matkustusasiakirjamme ovat viranomaisten hallussa, ja kun nimemme eivät ole suomalaisia, viesteihin ei yleensä edes vastata.

Oulun Vallinkorvan koulurakennus mäntypuiden takana talvella.
Vallinkorvan entinen metsäoppilaitos toimi kahden vuoden ajan turvapaikanhakijoiden kotina.Wasim Khuzam / Yle

Miehillä on myös se käsitys, että turvapaikanhakijoiden vuokrat ovat korkeampia kuin kantasuomalaisilla. Mutta sen kanssa on sama juttu. Ei auta valittaa.

Hallinnollisesti kimppakämpän väki on Heikinharjun vastaanottokeskuksen kirjoilla. Sieltä käydään hakemassa vastaanottoraha kahdesti kuussa, ja sieltä hoituvat erilaiset turvapaikanhakijoille kuuluvat palvelut, kuten terveyspalvelut.

Suomeen tulleissa irakilaisissa on paljon koulutettua ja kielitaitoista väkeä

Omar Jawar on lähtöisin Tikritistä, pääkaupungin Bagdadin pohjoispuolelta. Niin ovat kämppäkaveritkin Ramadista lähtöisin olevaa Saifia lukuun ottamatta.

Omar kertoo olevansa koulutukseltaan biologi.

Itse kokkaaminen tulee halvaksi, kun ruoka on lähinnä riisiä ja perunaa. Omar Jawad

– Mohammad on sähköinsinööri. Myös Huthaifa ja Saif ovat käyneet yliopistoa. Parikymppinen Hadi ei sitä vielä ole tehnyt, sanoo Jawad.

Kaikilla on unelma elämästä ja perheen perustamisesta Suomessa.

– Uskon että minun koulutuksellani voisin hyvin löytää töitä vaikka laboratoriohommista.

Tekemistä on vähän

Kimppakämppä on sosiaalinen asumismuoto, mutta tekemistä ei ole paljon. Ulkona käydään liikkumassa ja sisällä syödään, luetaan kirjoja, seurataan uutisia netistä ja sosiaalisesta mediasta sekä nukutaan.

Miehet koettavat olla tarkkoja kerrostalon säännöistä, ettei naapureilla olisi valittamisen aihetta.

Mies istuu pöydän ääressä.
Tekemistä ei ole paljon, mutta sitäkin enemmän on aikaa ajatella.Wasim Khuzam / Yle

Kenelläkään heistä ei ole töitä. Hyvin harvoilla oululaisilla turvapaikanhakijoilla ylipäätään on työtä. Se tekee päivistä pitkiä.

Oulussa tiettävästi vajaa neljäkymmentä yksityismajoituksessa olevaa turvapaikanhakijaa on onnistunut työllistymään. Useimmat heistä ovat saaneet töitä rakennusalalta, ravintola- ja kaupan alalta tai auton fiksaus- ja maalaustehtävistä.

Marjojen poimintaa ovat muutamat päätöstään odottelevat myös kokeilleet. Mutta se on raskasta hommaa, eikä marjametsään meno ole tuttu asia Irakissa kasvaneelle. Samanikäisiä kantasuomalaisiakaan miehiä ei tahdo marjastamaan saada.

Isis ja Suomi ovat ääripäitä

Omar perheineen lähti Tikritistä, kun Isis tuli sinne heinäkuussa 2014. He menivät ensin Kurdistaniin ja sieltä Turkkiin. Siellä syntyi ajatus lähteä nimenomaan Suomeen. Sen kauemmaksi Isisin hirmuhallintoa ei juuri voi päästä.

– Meillä ei ole ollut Irakissa rauhaa 37 vuoteen. Isis on vain yksi vitsaus monien joukossa. Irakin ja Iranin välisessä sodassa 1980-luvulla kuoli miljoona irakilaista. Sitten tuli ongelmia Yhdysvaltain kanssa. Ja sitten Isis. Ja nyt kun Isis alkaa hävitä, uusia militanttiryhmiä tulee tilalle, sanoo Jawad.

Suomessa viettämänsä ajan kuluessa Omarille on tullut tutuksi myös suurimmalle osalle maailman asukkaista sadulta tuntuva suomalainen tasa-arvoinen hyvinvointiyhteiskunta, koulujärjestelmä ja luonto.

Se, että yhteiskunta on maailman mittakaavassa sosiaalisesti oikeudenmukainen ja että ihmisten suurella enemmistöllä asiat ovat kohtuullisen hyvin. Sellaisessa maassa hänkin haluaisi elää.


Paratiisin paperit – tietovuoto tuo valoa maailmantalouden varjoihin

$
0
0
Vuoto kertoo lukuisten kansainvälisten huippu­poliitikkojen ja raha­rikkaiden hämäristä yhtiöistä veroparatiiseissa. Yhtiöitä on käytetty piilottamaan omistuksia ja verosuunnitteluun, monissa tapauksissa myös veronkiertoon ja muihin rikoksiin.

Uusi tietovuoto paljastaa Trumpin hallinnon yhteyksiä Venäjälle ja huippupoliitikkojen veroparatiisikytköksiä

$
0
0

Valtava uusi tietovuoto Paratiisin paperit paljastaa uusia yhteyksiä Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin hallinnon ja Venäjän johdon välillä. Yhdysvaltain kauppaministeri Wilbur Ross on tehnyt miljoonabisneksiä Kremliä lähellä olevien liikemiesten kanssa.

Rossin liikekumppaneina ovat olleet muun muassa venäläis-suomalainen miljardööri Gennadi Timtšenko ja Venäjän presidentin vävy Kirill Shamalov.

Osa Rossin venäläisistä liikekumppaneista on asetettu Yhdysvaltain pakotelistalle.

Lue tästä lisää Wilbur Rossin Venäjä-yhteyksistä.

Vuodossa on mukana kaksi muutakin Trumpin hallinnon jäsentä eli ulkoministeri Rex Tillerson ja asunto- ja kaupunkikehitysministeri Ben Carson. Peräti kaksitoista Trumpin hallinnon tai vaalikampanjan jäsentä ja rahoittajaa on mukana nyt vuodetussa aineistossa.

Paratiisin paperit paljastavat ainakin yli 120 kansainvälisen poliitikon salaisia yhteyksiä veroparatiiseissa oleviin yhtiöihin. Mukana on useita nykyisiä ja entisiä valtionpäämiehiä ja ministereitä.

Kuningatar Elisabetilta miljoonia Caymansaarelle

Paratiisin paperit tietovuoto
Kuningatar Elisabetin omaisuutta hallinnoiva taho on tehnyt sijoituksia veroparatiiseihin.MOT / ICIJ

Paratiisin papereiksi nimitetyssä vuodossa on tietoja myös muun muassa Englannin kuningattaren Elisabetin, U2-yhtyeen keulahahmon Bonon sekä laulaja Madonnan toiminnasta veroparatiiseissa.

Miljoonia euroja Britannian kuningashuoneen varoja on myös sijoitettu veroparatiisien kautta. Sijoitukset on tehnyt kuningashuoneen omaisuudesta vastaava Lancasterin herttuakunta. Nimestään huolimatta kyse on eräänlaisesta säätiöstä tai trustista.

Lue tästä juttu kuningatar Elisabetin sijoituksista.

Vuoto käsittää 13,4 miljoonaa asiakirjaa. Niiden sisältö tuo lisävaloa siihen, kuinka tietyt poliittiset ja taloudelliset päättäjät, korkeat virkamiehet, viihdemaailman tähdet ja kuninkaalliset ovat kietoutuneet veroparatiisitalouteen.

Asiakirjoissa on uutta tietoa myös kansainvälisten suuryritysten kuten urheiluvälinevalmistaja Niken, matkapuhelinvalmistaja Applen ja sosiaalisen median palvelun Facebookin harjoittamasta verosuunnittelusta.

Aineisto tuo esille satojen suomalaisten omistuksia veroparatiisiyhtiöissä. Eturivin suomalaisia poliitikkoja vuodossa ei kuitenkaan ole noussut esille.

Yle julkaisee lähiaikoina lukuisia aineiston pohjalta tehtyjä juttuja. Niissä käsitellään myös suomalaisten toimintaa veroparatiiseissa ja merkittävimpiä kansainvälisiä paljastuksia.

Kanadan pääministerin luottomies kiersi veroja

Paratiisin paperit tietovuoto
Kanadan pääministeri Justin Trudeaun (kuvassa) kampanjan rahankeruuta johtaneen Stephen Bronfmanin arvioidaan välttäneen veromaksua Kanadassa, Israelissa ja Yhdysvalloissa.MOT / ICIJ

Kanadan suositun pääministerin Justin Trudeaun ystävä ja kampanjarahoituksesta vastannut liikemies Stephen Bronfman on kätkenyt kymmeniä miljoonia euroja caymansaarelaiseen trustiin.

Trusti on eräänlainen säätiön ja yrityksen yhdistelmä, jota voidaan käyttää myös omaisuuden kätkemiseen ja verosuunnitteluun.

Bronfman on rikas kanadalainen liikemies ja sijoittaja. Hän on sunnuntaina julkaistavien kanadalaisen TV-yhtiön CBC:n tutkimusten mukaan veroparatiisijärjestelyjen avulla välttänyt veroja Kanadassa, Yhdysvalloissa ja Israelissa.

Lue tästä juttu Kanadan pääministerin luottomiehen toiminnasta.

Trudeaun kannalta tiedot ovat erittäin kiusallisia, sillä vuoden 2015 parlamenttivaalien kampanjassaan hän lupasi kiristää rikkaiden verotusta ja taistella veroparatiiseja vastaan. Bronfman on vastannut viime vuosina Kanadan pääministeripuolueen eli liberaalien varainkeruusta.

U2-laulaja Bonon salaiset sijoitukset Liettuassa

Bono
Liettuan viranomaiset tutkivat U2-yhtyeen laulajan Bonon osittain omistaman yhtiön veronmaksua.Julien De Rosa / EPA

Paratiisin paperit kertovat myös popyhtye U2:n laulajan Bonon eli Paul David Hewsonin yhteyksistä veroparatiisitalouteen. Maailmankuulu laulaja ja ihmisoikeusaktivisti on sijoittanut veroparatiisiyhtiön kautta miljoonia euroja pieneen liettualaiseen Utenan kylään. U2:n konserteissa käy keskimäärin enemmän väkeä kuin Utenassa on asukkaita.

Bono on sijoittanut Nude Estates Malta Limited -yhtiönsä kautta myös liettualaiseen kauppakeskukseen. Bono ei ole vielä vastannut ICIJ:n kysymyksiin miksi hän on tehnyt sijoituksia veroparatiisin kautta Liettuaan.

Maltan rekisterissä lähes 350 suomalaista

Paratiisin paperit tietovuoto
Maltan pääkaupunki Valletta on suosittu finanssikeskus. Maan löyhä finanssilainsäädäntö ja veroedut houkuttelevat ulkomaalaisia.MOT / ICIJ

Uuteen vuotoon kuuluu myös yhdeksäntoista kaupparekisteriä pienistä ”salaisuusvaltioista” kuten Malta, Bermuda, Grenada, Guayana ja Vanuatu. Salaisuusvaltiot tunnetaan tiukasta pankkisalaisuudestaan, mahdollisuudesta perustaa anonyymejä yhtiöitä ja lepsusta finanssivalvonnastaan.

Kaupparekistereistä saadussa aineistossa kyse on lähinnä yritysten perustiedoista kuten johtajien ja osakkeenomistajien nimistä. Se ei sisällä yhtiöiden sisäisiä sähköposteja tai muuta materiaalia.

Suomalaisittain kiinnostavin aineisto koskee Maltaa. Pieneen EU-maahan perustetuissa yhtiöissä on mukana lähes 350 suomalaista nettipelaajista pankkiireihin ja yksityissijoittajiin.

Veroparatiisimaiden yksi myyntivaltti on salaisuuden kauppaaminen eli tietoja yhtiöistä tai niiden omistajista on yleensä hyvin vaikeaa tai lähes mahdotonta hankkia. Tämän vuoksi omistajatietojen saaminen alhaisen tai nollaverotuksen maissa toimivista yhtiöistä tuo arvokasta lisätietoa veroparatiisitaloudesta.

Veroparatiiseja hyödynnetään paitsi laillisessa verosuunnittelussa myös laittomassa toiminnassa, kuten rahanpesussa, korruptiossa tai veronkierrossa.

Yle ainoa mukana oleva suomalaismedia

Paratiisivuoto tuli Panaman papereiden tapaan saksalaislehti Süddeutsche Zeitungille, joka puolestaan jakoi sen kansainvälisen toimittajaverkoston ICIJ:n kautta noin neljällesadalle toimittajalle eri puolilla maailmaa.

Panaman paperit ovat johtaneet hallitusten vaihdoksiin, ministerien eroihin, verotarkastuksiin, ratsioihin ja pidätyksiin.

Uusi vuoto käsittää 13,4 miljoonaa asiakirjaa, yhteensä 1,4 teratavua. Suomessa aineistoa on tutkinut ainoastaan Ylen MOT-toimitus yhteistyössä A-studion kanssa.

Paratiisin paperit
Yle

Lue millä periaatteilla Yle julkaisee Paratiisin paperien sisältöä tästä.

Lakitoimistolla vakavia puutteita rahanpesun estämisessä

Vuodettu aineisto tulee kahdesta eri veroparatiisipalveluja tarjoavasta yhtiöstä: bermudalaisesta Applebysta-yhtiöstä ja singaporelaisesta Asiaciti Trustista.

Paratiisin paperit tietovuoto
Lakiasiaintoimisto Applebyn pääkonttori Bermudalla. Keskeisin osa vuotoaineistosta on tästä yrityksestä.MOT / ICIJ

Appleby on maailman suurimpia veroparatiisipalveluita tarjoavia yhtiöitä. Se perustaa ja hallinnoi veroparatiisiyhtiöitä Bermudan ohella muun muassa Caymansaarilla, Brittiläisillä Neitsytsaarilla ja Britanniaan kuuluvilla Kanaalisaarilla.

Applebyn asiakkaina on suuryrityksiä ja rikkaita yksityishenkilöitä. Vuotoaineistossa on muun muassa yhtiöiden asiakirjoja, osakasluetteloita, sähköposteja sekä laina-, leasing- ja muita sopimuksia.

Panaman papereista tuttu lakitoimisto Mossack Fonseca oli jo ennen tietovuotoa huonossa maineessa. Sen asiakkaisiin kuului jopa tuomittuja rikollisia. Sen sijaan Appleby on ollut hyvämaineinen lakitoimisto, joka on saanut useita kansainvälisiä palkintoja.

Tietovuodon haltuunsa saanut Süddeutsche Zeitungin toimittaja Bastian Obermayer sanoo Ylelle, että ”Appleby toimii puhtaammin kuin Mossack Fonseca, mutta silti näemme, että sillä on likaiset kädet”.

”Veroparatiisijärjestelmän ydinongelma on, että niin monet hämärämiehet käyttävät sitä. Kun teet bisnestä heidän kanssaan myös omat kätesi likaantuvat”, Obermayer sanoo.

Paratiisin paperit paljastavat, että myös Appleby-yhtiöllä on vakavia puutteita asiakkaiden tunnistamisessa. Asiakkaan tunteminen on keskeinen edellytys rahanpesun kitkemiselle.

Vuonna 2015 Bermudan finanssivalvonta löysi merkittäviä puutteita Applebyn rahanpesun riskiarviossa ja antoi yhtiölle sakot, joista ei kuitenkaan tiedotettu julkisesti.

Lue lisää Appleby-yhtiöstä.

”Tämä järjestelmä täytyy purkaa”

Vuotojen ansiosta kansalliset parlamentit ja Euroopan unionin tapaiset monikansalliset toimijat ovat ryhtyneet rajoittamaan veroparatiisien toimintaa.

Veroparatiiseja tutkivan ja oikeudenmukaisempaa verotusta vaativan kansalaisjärjestön Tax Justice Networkin mukaan verokeitaita hyödyntävät etenkin yhteiskunnan eliittiin kuuluvat.

”Monikansalliset yhtiöt ja erittäin rikkaat henkilöt - mukaan lukien monet poliitikot - ovat niin tottuneita järjestelmään, että ajattelevat sen olevan normaali ja oikeudenmukainen”, asiantuntija Alex Cobham Tax Justice Networkista sanoo.

”Meidän pitää purkaa tämä järjestelmä”, Cobham sanoi Ylen Oxfordissa tekemässä haastattelussa.

Jos veroparatiisiyhtiöiden todellisia omistajia tai edunsaajia ei tiedetä, se mahdollistaa kyseenalaisen tai jopa rikollisen toiminnan.

”Anonymiteetistä ei ole mitään hyötyä. Siitä eivät hyödy markkinat, verottaja eivätkä hallitukset. Anonyymien yritysten toiminta syö toisten maiden verotuloja, horjuttaa hallintoa, nostaa korruptioriskiä ja haittaa markkinoiden toimintaa. Tämä vahingoittaa kotimaisia yhtiöitä, jotka pelaavat sääntöjen mukaan”, Cobham luettelee.

Yle julkaisee lähipäivinä lukuisia verkkojuttuja ja mm. kaksi MOT-ohjelmaa (6.11 ja 12.11) kansainvälisen toimittajaryhmän yhteisen julkaisuaikataulun mukaisesti.

Lue myös:

Tällainen yhtiö on jättimäinen veroparatiisipalveluja tarjoava Appleby

Britannian kuningashuone on tehnyt miljoonasijoituksia veroparatiisien kautta

Tietovuodossa satoja suomalaisnimiä – miksi kaikkia ei julkaista? Seitsemän vastausta Paratiisin papereista

Veroviranomaiset tutkivat U2-yhtyeen Bonon osittain omistamaa yhtiötä veroepäselvyyksistä Liettuassa

Paratiisin paperit: Trumpin ministerillä liiketoimia Putinin lähipiirin kanssa

Kanadan pääministerin varainkerääjä on käyttänyt veroparatiiseja laajamittaisiin taloudellisiin operaatioihin

Tietovuodossa satoja suomalaisnimiä – miksi kaikkia ei julkaista? Seitsemän vastausta Paratiisin papereista

$
0
0

Paratiisin papereista löytyy satojen suomalaisten yritysten ja yksityishenkilöiden nimiä. Yle julkaisee lähiviikkoina suuren määrän juttuja tietovuotoon liittyen, mutta ei kuitenkaan kerro kaikkien suomalaisten nimiä tai henkilöllisyyksiä.

Miksi Yle ei julkaise kaikkia suomalaisnimiä?

Tietojen luettelomainen massajulkaisu voisi johtaa henkilöiden kannalta kohtuuttomiin tilanteisiin. Yhtiön perustaminen veroparatiisiin ei ole laitonta, mikäli henkilö on ilmoittanut verokeitaassa saamistaan tuloista normaaliin tapaan oman maansa verottajalle.

Nimen julkaisuun vaikuttaa esimerkiksi myös henkilön yhteiskunnallinen asema. Mitä enemmän henkilöllä on valtaa, sitä alhaisempi kynnys nimen julkaisuun on. Esimerkiksi poliitikon tai suuren yrityksen johtajan nimen julkaisulla on journalistiset ja yhteiskunnalliset perusteet.

Nimen julkaisemiseen liittyy myös kysymys siitä, onko syytä epäillä, että veroparatiisin käyttöön liittyy jotain kyseenalaista tai mahdollisesti jopa laitonta. Aineistossa on toki mukana myös henkilöitä, jotka ovat joko tuomittuja rikoksista tai he ovat parhaillaan rikostutkinnan kohteena.

Yle antaa aina jutun kohteena olevalle henkilölle tai yrityksen edustajalle mahdollisuuden kommentoida hänestä tai siitä esitettäviä kriittisiä tietoja. Nimi voidaan myös julkaista, vaikka henkilö kieltäytyy kommentoimasta asiaansa tai häntä ei uutterista yrityksistä huolimatta tavoiteta.

Miksi kaikkea tietoa ei julkaista heti?

Yle on päässyt tutkimaan aineistoa kansainvälisen toimittajajärjestön ICIJ:n kautta.

Noin 400 toimittajaa eri puolilla maailmaa on hankkeessa mukana. Ylen MOT on järjestössä ainoana suomalaisena mediana. Järjestön sisällä on sovittu, millä aikataululla juttuja julkaistaan. Yle kunnioittaa päätöksiä.

Juttuja julkaistaan eri aikoihin myös vuodon laajuuden takia: aineiston pohjalta tehdään tuhansia juttuja. Tietyistä aiheista tehdyt jutut voidaan julkistaa sovittuina päivinä ja kellonaikoina.

Yle julkaisee Paratiisin papereihin liittyviä juttuja ja ohjelmia etenkin seuraavan kymmenen päivän aikana. Aineiston tutkimista jatketaan ja sen pohjalta tehdään uutisia ja analyysejä myös pidemmän ajan kuluessa.

Mistä tiedot ovat peräisin?

Suurin tietojen lähde on maailman suurimpiin kuuluva veroparatiisipalveluita tarjoava yhtiö Appleby. Yhtiön asiakastietoja, sähköposteja ja muita dokumentteja on vuodettu saksalaiselle Süddeutsche Zeitung -lehdelle, jonka kautta tiedot ovat päätyneet ICIJ:n jäsenille.

Paratiisin paperit tietovuoto
Vuotoaineistoa merkittävä osa on peräisin veroparatiisipalveluita myyvästä yhtiöstä nimeltä Appleby.MOT / ICIJ

Myös niin sanottujen Panaman papereiden tiedot vuodettiin saman saksalaislehden kautta.

Toinen vuotolähde on singaporelainen Asiaciti Trust. Tämän yhtiön asiakkaita koskeva aineisto on kuitenkin selvästi pienempi kuin Applebyn. Lisäksi on yritystietoja kaupparekistereistä 19 maasta, joista suurin osa on pienistä ns. salaisuusvaltioista.

Suomalaisittain merkittävin on Malta. Kaupparekisteritietojen mukaan lähes 350 suomalaista toimii tai on toiminut osakkaana tai johtajana maltalaisissa yhtiöissä. Aineistosta ei toistaiseksi ole löytynyt eturivin suomalaispoliitikkoja.

Paratiisin paperit tietovuoto
Lähes 350 suomalaista on osakkaana Maltalle rekisteröidyissä yhtiöissä.MOT / ICIJ

ICIJ sekä sen jäseninä olevat toimittajat ja mediatalot ovat varmistaneet, että kyseiset asiakirjat ovat aitoja ja alkuperäisiä.

Mistä vuoto kertoo?

Vuoto kertoo henkilöiden ja yritysten yhteyksistä veroparatiiseihin, rahan liikkeistä, verosuunnitteluun liittyvistä yksityiskohdista, lainasopimuksista ja erilaisista taloudellisista sekä henkilöihin liittyvistä kytköksistä.

Vuotoaineiston pohjalta muodostuu kuva siitä, kuinka etenkin suuret kansainväliset yritykset tekevät laillista verosuunnittelua. Vuoto kertoo myös kansainvälisten poliitikkojen ja virkamiesten kytköksistä veroparatiisiyhtiöihin, ja siitä, että näitä yhteyksiä ei ole kerrottu avoimesti.

Mistä vuoto ei kerro?

Vaikka yrityksen tai yksityishenkilön nimi on vuotoaineistossa, ei tämä oikopäätä tarkoita, että toimintaan liittyisi mitään rikollista tai edes paheksuttavaa.

Monissa tapauksissa lain rajat on kuitenkin ylitetty tai toiminta on muuten – esimerkiksi veropohjan rapautumisen kannalta – haitallista.

Vuoto ei anna täydellistä kuvaa veroparatiisien käytöstä, vaan kyse on pikemminkin yhdestä palapelin osasta, joka auttaa muodostamaan kuvaa vielä suuremmasta ilmiöstä.

Eri veroparatiiseissa toimii suuri määrä Applebyn kaltaisia yhtiöitä, joista tietoja ei ole saatavilla.

Taas yksi vuoto – entä sitten?

Veroparatiiseista on viime vuosina tullut useita suuria tietovuotoja, joista merkittävin on niin sanottu Panaman paperit. Vuodot ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä, koska niiden avulla on voitu selvittää useita asioita:

• Yritysten laillisen verosuunnittelun laajuutta ja tapoja, joilla sitä tehdään.

• Rikollista toimintaa kuten rahanpesua ja korruptiota.

• Yhteiskunnallisten päättäjien salattuja yhteyksiä veroparatiisiyhtiöihin ja niiden omistajiin.

• Veroparatiisien toimintatapaa ja sitä, ketkä vastaavat veroparatiisitalouden pyörittämisestä.

Tietovuodot ovat johtaneet eri puolilla maailmaa muun muassa rikostutkintoihin, poliitikkojen eroihin, lainsäädännön uudistamiseen ja vaatimuksiin avoimuuden lisäämisestä.

Paratiisin paperit
Yle

Veroparatiisien tärkein myyntivaltti on salaisuuden kauppaaminen, koska niissä on lähes mahdotonta saada tietoja yhtiöistä tai rahan liikkeistä. Tietovuotojen ansiosta medialla, kansalaisilla ja päättäjillä on tarkempi kuva veroparatiisien toiminnasta.

Paratiisin paperit kertovat myös tavasta, joilla yritykset ja yksityishenkilöt tekevät ”lainsäädäntöshoppailua”. Siinä yritys tai yksityishenkilö välttää oman maansa säätelyä tai lakeja siirtämällä toimintansa veroparatiisiin, joissa vastaavia toimintaa rajoittavia lakeja ei ole.

Luovuttaako Yle tietoja Suomen verottajalle?

Ei luovuta. Tietojen luovuttaminen voisi paljastaa, kuka tai ketkä ovat antaneet aineiston toimittajien käyttöön. Ylelle ja muille tietoja julkaiseville medioille on tärkeää, että lähteet voivat luovuttaa vastaavaa aineistoa myös jatkossa ilman pelkoa siitä, että lähde paljastuu. Suuresta digitaalisesta vuodosta voi löytyä viitteitä lähteestä.

Yle ei ole luovuttanut myöskään Panaman papereiden aineistoa verottajalle. Elokuussa 2017 Helsingin hallinto-oikeuden antaman päätöksen mukaan Ylen MOT -ohjelman ei tarvitse luovuttaa aineistoa verottajalle. Myös hallinto-oikeus katsoi, että tietojen luovuttaminen voisi vaarantaa tiedotusvälineiden mahdollisuuden saada käyttöön tarpeellista materiaalia, jolla on yhteiskunnallista merkitystä..

Yle on sitoutunut kansainvälisen toimittajajärjestön ICIJ:n sääntöihin, joiden mukaan tietoja ei saa luovuttaa kolmansille osapuolille, vaikka kyse olisi viranomaisesta.

Lue myös:

Tällainen yhtiö on jättimäinen veroparatiisipalveluja tarjoava Appleby

Britannian kuningashuone on tehnyt miljoonasijoituksia veroparatiisien kautta

Uusi tietovuoto paljastaa Trumpin hallinnon yhteyksiä Venäjälle ja huippupoliitikkojen veroparatiisikytköksiä

Veroviranomaiset tutkivat U2-yhtyeen Bonon osittain omistamaa yhtiötä veroepäselvyyksistä Liettuassa

Paratiisin paperit: Trumpin ministerillä liiketoimia Putinin lähipiirin kanssa

Kanadan pääministerin varainkerääjä on käyttänyt veroparatiiseja laajamittaisiin taloudellisiin operaatioihin

Poliisi BBC:lle: Texasin kirkkoampumisessa ainakin 27 kuollutta

$
0
0

Yhdysvalloissa ainakin 27 ihmistä on kuollut baptistikirkossa tapahtuneessa joukkoampumisessa Sutherland Springsin pikkukaupungissa Texasissa, kertoo BBC paikalla olevaa poliisipäällikköä siteeraten. BBC ei nimeä häntä.

Wilsonin piirikunnan poliisipäällikkö Albert Gamez on sanonut useiden uutiskanavien haastatteluissa, että hänen saamiensa tietojen mukaan kuolleita olisi yli 20, samoin loukkaantuneita. Gamezin mukaan tiedot ovat kuitenkin vahvistamattomia.

Myös tiedot tapahtumien kulusta ovat toistaiseksi alustavia. Ampuja on poliisin mukaan kuollut. Liittovaltion poliisi FBI on paikan päällä.

Kartta jossa Sutherland Springs, Texas.
Yle

KSAT-paikalliskanavan haastatteleman silminnäkijän mukaan mies käveli kirkkoon ja avasi tulen noin kello 11.30 paikallista aikaa. Silminnäkijäkertomuksen mukaan uhrien joukossa olisi myös kaksivuotias lapsi, kertoo toinen paikalliskanava KENS 5.

Silminnäkijöiden mukaan aamujumalanpalvelukseen osallistui yleensä noin 50 ihmistä.

Kirkon lähellä sijaitsevalla bensa-asemalla työskentelevä Carrie Matula kertoi MSNBC:lle, että hän kuuli "puoliautomaattista tulitusta".

– Se on pieni baptistikirkko. Vanhempi rakennus. En tiedä, olisiko heillä ollut turvakameroita tai muuta sen tapaista teknologiaa. Ja tiedän, että heillä ei ollut turvatoimia pysäköintialueella.

– Tämä on jotain, mitä tapahtuu suuressa kaupungissa. En olisi ikinä ajatellut, että näin kävisi täällä. Yhteisö on vain liian tiivis. Tässä ei ole järkeä, Matula sanoi.

Ampuja pakeni paikalta, ja poliisi sai hänet kiinni lyhyen takaa-ajon jälkeen naapuripiirikunnan puolella, Guadalupen piirikunnan poliisin tiedottaja Robert Murphy kertoo CNN-kanavalle. Murphyn mukaan on vielä epäselvää, ampuiko poliisi hänet vai tappoiko hän itsensä.

Noin 400 asukkaan Sutherland Springs sijaitsee vajaat 50 kilometriä San Antonion suurkaupungista kaakkoon.

Lisää aiheesta:

Presidentti Trump: Seuraan Texasin tilannetta Japanista

Haaveiletko eläkkeestä? Katso laskurista, milloin eläke alkaa ja kauanko se kestää

$
0
0

Eläkeuudistus tulee voimaan ensi vuoden alussa. Se nostaa vanhuuseläkeikää suurella osalla suomalaisista: käytännössä kaikilla, jotka ovat syntyneet vuoden 1954 jälkeen.

Yle Uutiset pyysi Eläketurvakeskukselta laskelmia siitä, mikä on eri vuosina syntyneiden eläkeikä ja elinajanodote eläkkeellä.

Kun elinikä nousee, työuria pidennetään, mutta miten käy eläkeajan? Piteneekö sekin samassa suhteessa?

Onko uudistus oikeudenmukainen?

Kun tarkastellaan alinta vanhuuseläkeikää, laskurin luvut osoittavat yksinkertaistettuna, että mitä vanhempi olet, sitä aiemmin saat jäädä eläkkeelle. Mutta – elät myös eläkkeellä keskimäärin lyhyemmän ajan kuin nuoremmat.

Kääntäen: mitä nuorempi olet, sitä kauemmin sinun pitää jaksaa töissä, mutta myös keskimääräinen eläkeaikasi on hieman pidempi.

– Kun elinaika pitenee, on oikeudenmukaista, että se jakautuu sekä työssä vietettyyn aikaan että eläkkeellä vietettyyn aikaan. Tavoite on, että työssä ja eläkkeellä vietetyn ajan suhde pysyisi suurin piirtein samana yli sukupolvien, kertoo tutkimusjohtaja Mikko Kautto Eläketurvakeskuksesta.

Tämä näyttääkin karkeasti katsottuna toteutuvan, kun tarkastellaan alinta vanhuuseläkeikää.

Jos taas tarkastellaan tavoite-eläkeikää, eläkeuudistus ei vaikutakaan enää niin oikeudenmukaiselta eri sukupolvien välillä. Tavoite-eläkeikä on se ikä, jossa eläkkeen saa täysimääräisenä.

Nuorten täytyy ennen eläkkeelle jäämistä tehdä vuosikausia pidempi työura kuin keski-ikäisten ja sitä vanhempien, mutta nuorten eläkeaika ei ole pidempi kuin muilla. Kaikkien ikäryhmien elinajanodote tavoite-eläkeiässä liikkuu 20 vuoden molemmin puolin.

Suhde työssäolo- ja eläkeajan välillä ei siis olekaan kaikilla sama.

Jos laskelma kävisi toteen, esimerkiksi vuonna 2000 syntynyt tekisi töitä 7 vuotta ja 5 kuukautta kauemmin kuin vuonna 1955 syntynyt, mutta eläisi eläkkeellä keskimäärin reilun vuoden vähemmän.

Laskurin avulla voit itse vertailla eri ikäryhmien eläkeikää ja eläkeaikaa. Miten uudistus kohtelee sinua? Entä nuorempia ja vanhempia?

Mikko Kautto.
Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtaja Mikko Kautto on syntynyt vuonna 1965. Hän saa hakea vanhuuseläkettä, kun täyttää 65 vuotta 2 kuukautta.Mårten Lampén / Yle

Elinajanodote eläkkeellä on laskettu sille vuodelle, jolloin eläkkeelle jäädään. Laskuri ei näytä siis elinajanodotetta tällä hetkellä.

Suurin osa valitsee alimman eläkeikän

Eläketurvakeskuksen tutkimusjohtaja Mikko Kautto muistuttaa, että jos eläkeuudistusta ei olisi tehty ja ihmiset jäisivät tulevaisuudessakin vanhuuseläkkeelle 63-vuotiaina, he eläisivät muutaman vuoden päästä eläkkeellä keskimäärin 25–30 vuotta.

Lasku tulisi työssäkäyvien maksettavaksi. Suomessa kukin sukupolvi kustantaa käytännössä edellisten sukupolvien eläkkeet.

Kauton mukaan tähän mennessä suurin osa ihmisistä on jäänyt eläkkeelle alimmassa mahdollisessa vanhuuseläkeiässä, jos mahdollista. Saman kehityksen uskotaan jatkuvan, vaikka elinaikakerroin leikkaakin tällöin eläkettä.

– Laskelmat tehdään realistisesti ja otamme huomioon sen, että osa joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle, osa työttömäksi ja suuri osa työskentelee vanhuuseläkkeen alarajaan asti. Moni jättää hakemuksen heti siinä vaiheessa, kun se on mahdollista. Silloin kuukausieläkkeeseen tehdään elinaikakertoimen perusteella tehtävä korjaus, Kautto muistuttaa.

– Se on itse kunkin oma valinta, onko se taso sellainen, jolla katsoo pärjäävänsä. Jos jaksaa töissä pidempään, saa palkkatulon ja korkeamman eläkkeenkin.

Työ on paras eläketurva

Jo nyt on joka tapauksessa selvää, että vuonna 2016 tehdyt laskelmat tulevat muuttumaan, koska kuolleisuus tuskin säilyy vuoden 2016 tasolla ikuisesti.

Lisäksi on erittäin todennäköistä, että eläkelait ehditään kirjoittaa uusiksi vielä moneen kertaan ennen kuin vuonna 2000 syntynyt ehtii eläkkeelle.

Yksinkertainen johtopäätös tästä kaikesta on edelleen se, että Suomessa paras eläketurva minkä ikäiselle tahansa on edelleen työnteko.

Niitä ihmisiä, jotka elävät pätkätyökierteessä tai joilla ei ole töitä, tämä ei tietysti lohduta.

Juttua täydennetty 6.11.2016 kello 11.50: Lisätty lauseet "Elinajanodote eläkkeellä on laskettu sille vuodelle, jolloin eläkkeelle jäädään. Laskuri ei näytä siis elinajanodotetta tällä hetkellä."

Grahn-Laasonen: Koulujen käytäntöjä oppilaiden koskemattomuuden suojaamiseksi selvitetään

$
0
0

Opetusministeriö ja opetushallitus selvittävät, ovatko säädökset ja koulujen käytännöt riittäviä oppilaiden koskemattomuuden suojaamiseksi, kertoo opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.).

Selvitys liittyy STT:n sunnuntain uutiseen, jossa Kallion lukiossa teatterin lehtorina toimineen miesopettajan kerrottiin piinanneen ja lähennelleen lukuisia naispuolisia opiskelijoita vuosien ajan.

–  Koulutuksen järjestäjien yksiselitteinen tehtävä on varmistaa, että oppimisympäristö on turvallinen lapsille ja nuorille. Katson, että ministeriön ja opetushallituksen on tarpeen selvittää, ovatko säädökset ja koulutuksen järjestäjien käytännöt ajan tasalla, Grahn-Laasonen sanoo.

"Hyvin vakavaa, jos ei ole puututtu"

Opetusministerin mukaan selvityksen tuloksia voidaan mahdollisesti hyödyntää lukiolain uudistuksessa, joka on parhaillaan käynnissä.

–  Pidän erittäin tärkeänä, että tapahtumat selvitetään perin juurin, ja että käydään läpi viranomaisprosessit. Poliisi tutkii asiaa, koulutuksen järjestäjä on ryhtynyt toimenpiteisiin ja kyseinen epäilyjen kohteena oleva opettaja on nyt poissa kouluympäristöstä tutkinnan ajan.

Grahn-Laasosen mukaan nyt tulee selvittää, onko nuorten kertomukset opettajan häirinnästä jätetty huomioimatta vuosien varrella.

–  On hyvin vakavaa, jos pitää paikkansa, että ongelmiin ei ole vuosien varrella puututtu tai reagoitu tarpeeksi vakavasti. On tarpeen selvittää yksityiskohtaisesti, miksi näin on, ja miksei ole ryhdytty toimeen, jos nuoret ovat kertoneet näistä kokemuksistaan aikuisille.

Kallion lukio.
Uutistoimisto STT:n mukaan Kallion lukion opettaja olisi teettänyt opiskelijoilla raiskausharjoituksia, joihin hän olisi itsekin osallistunut.Vesa Moilanen / Lehtikuva

STT:n mukaan Kallion lukiossa on teetetty oppilailla muun muassa harjoituksia, joissa improvisaatio saattoi johtaa raiskauksen näyttelemiseen. Ylen haastattelemien näyttelijäntyön opettajien mukaan tällaisten harjoitteiden käyttämiseen alaikäisten opetuksessa ei ole perusteita.

Ex-opiskelijat keräsivät 61 lausumaa lehtorista

Entisillä Kallion lukiolaisilla on koottuna 61 entisen tai nykyisen opiskelijan lausumaa lehtorin toiminnasta, josta STT kertoi sunnuntaina. Kaikki lausumat ovat omakohtaisia kokemuksia miehen epäasialliseksi koetusta käytöksestä, STT:lle kerrotaan.

Lausumat aiotaan antaa ainakin koulun nykyiselle johdolle. Jokainen lausunnon antanut päättää itse, kertooko kokemuksistaan poliisille.

STT uutisoi sunnuntaina, että lukion opettaja oli piinannut ja lähennellyt lukuisia naispuolisia opiskelijoita vuosien ajan. Opettaja on kiistänyt STT:lle ahdistelleensa opiskelijoita. Asia on siirtynyt poliisin tutkittavaksi.

Lue myös:

Näyttelijäntyön opettajat: Raiskausharjoitteiden teettämiseen alaikäisillä ei ole ensimmäistäkään perustetta

Kallion lukion rehtori: Ahdistelu koulumaailmassa on hyvin vakava väite – paras, että poliisi tutkii

Kallion lukion teatterityön opettajan epäasialliseksi väitetystä käytöksestä tutkintapyyntö poliisille – tapauksen nosti esiin STT

Analyysi: Jussi Niinistö koukkasi yllätyssotaharjoituksellaan presidentin ohi

$
0
0

Viime perjantaina puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) paljasti MTV:n Uutisextra-ohjelmassa, että Suomi on alkanut valmistella suurta kansainvälistä sotaharjoitusta, ja merkintä on jo alustavasti tehty puolustusvoimien harjoituskalenteriin.

Uutinen tämä oli myös ulkopolitiikan johdolle. Ylen tietojen mukaan harjoituksesta ei ollut puhuttu ulkopolitiikan johdon kesken, kuten on ollut tapana.

Asia oli uusi myös presidentti Niinistölle. Todella tuore.

- Ensinnäkin, puhuin siitä puolustusministerin kanssa tänään, presidentti Niinistö sanoi tiedotustilaisuudessaan iltapäivällä.

Suomalaiset sotilaat harjoittelevat jatkuvasti Ruotsin ja Nato-maiden kanssa. Ohjeena harjoituksiin osallistumiseen on puolustuspoliittiinen selonteko. Isoista harjoituksista on kuitenkin keskusteltu myös presidentin johdolla turvallisuudesta ja puolustuksesta vastaavien ministereiden ja hallituspuolueiden puheenjohtajien porukassa - virallisemmin Utvassa.

Harjoittelun tarvetta sinänsä on pyöritelty puheissa. Puolustusministeri Niinistön yllätysharjoituksesta ei kuitenkaan ole tehty päätöstä eikä kyseisestä harjoituksesta ole edes keskusteltu.

Puolustusministeri kertoi Ilta-Sanomille aikovansa markkinoida harjoitusta Yhdysvaltain ulkoministerille James Mattisille huomisessa tapaamisessaan. Toinen Niinistö, presidentti ja puolustusvoimien ylipäällikkö, taas puhui tiedotustilaisuudessaan vasta "mahdollisesta" harjoituksesta.

Sotaharjoituksesta tuli uutiskielessä saman tien suursotaharjoitus. Termi lainattiin Ruotsin Aurorasta, joka mediassa kulki suursotaharjoituksen nimellä. Jussi Niinistön mukaan tarpeen olisi saman kokoluokan kansainvälinen harjoitus, jossa opetellaan vastaanottamaan apua.

Presidentti Niinistö kutisti harjoituksen jonkin tulevan vuoden pääsotaharjoitukseksi.

Tarkemmin kuunnellen, myöskään puolustusministeri ei ole puhunut suursotaharjoituksesta vaan suuresta sotaharjoituksesta. On eri asia harjoitella suursotaa kuin järjestää suuri sotaharjoitus.

Puolustusministeri Niinistö on toteuttanut omaa ohjelmaansa vauhdikkaasti: Tiedustelulaki on pian eduskunnassa. Vapaaehtoisen maanpuolustuksen mainetta ja asemaa kohotetaan esimerkiksi armeijan vanhoja aseita lahjoittamalla. Kehittäillä on oma suomalainen "jytkymiina", jolla olisi tarkoitus korvata poistetut jalkaväkimiinat. "Vapaussodan"- kuten puolustusministeri Niinistö vuoden 1918 sotaa kutsuu - perinnöstä on kierretty puhumassa pitkin Suomea. Ahvenanmaan demilitarisoinnista on keskusteltu kyseenalaistavaan sävyyn. Nyt puolustusministeri on lähtenyt lennokkaasti sotaharjoituskentälle.

Hallituskautta on mahdollisesti jäljellä vielä melkein kaksi vuotta. Vielä ehtii ideoita paukahdella.

Ylen tietojen mukaan suuri sotaharjoitus Auroran henkeen oli pelkästään Jussi Niinistön omaa toimeliaisuutta. Ulkopolitiikkaan yhdessä hallituksen kanssa johtava presidentti otti harjoitukseen varovaisen myönteisen kannan, ja tuskin on muilla ulkopolitiikan johtohenkilöillä periaatteessa on mitään tällaista harjoitusta vastaan. Marssijärjestyksestä voi olla pari sanaa sanottavana.

Oma keskustelunsa käydään siitä, onko suuren, noin 20 000 sotilaan kansainvälisen harjoituksen järjestäminen puolustuspoliittisen selonteon linjan mukaista. Ensimmäisenä sen ehti kyseenalaistaa entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.). Sosiaalidemokraateissa voi olla muitakin, joita ei houkuttele olla hyväksymässä suurta sotaharjoitusta seuraavan eduskunnan toimikaudelle.


Saudiprinssi kahmii valtaa, kapinalliset ampuivat ohjuksella pääkaupunkiin

$
0
0

Lähi-idän valtapelissä muslimimaailman valtakeskukset Saudi-Arabia ja Iran ovat ajautuneet entistä kärkevämmin napit vastakkain. Saudi-Arabian johto jopa väläyttää sotatoimien vaaraa maiden välillä.

Lähi-idän valtapelissä näyttää eniten tapahtuvan juuri nyt Saudi-Arabiassa. Kruununprinssi Mohammad bin Salman nimittäin pidätytti 11 kuninkaallisen perheen jäsentä ja myös muita maan eliitin edustajia.

Kartta
Yle Uutisgrafiikka

Kaikkiaan kymmeniä ihmisiä on pidätetty: prinssejä, liikemiehiä, armeijan upseereita ja korkeita virkamiehiä. Heidän joukossaan on yksi maailman rikkaimmista miehistä, prinssi Alwaleed bin Talal.

Bin Talal on tunnettu sijoituksistaan merkittäviin länsimaisiin brändeihin kuten Twitteriin, News Corporationiin, Appleen ja the Four Seasons -hotelliketjuun.

Kruununprinssi pidätytti kilpailijansa

Vasta 32-vuotias kruununprinssi Salman masinoi pidätykset korruption vastaisen taistelun nimissä, mutta tosiasiallisena syynä pidetään hänen vallanhaluaan. 81-vuotias kuningas Salman luovuttanee valtaistuimen samannimiselle kruununprinssille aika pian.

Kuninkaallisen perheen jäseniä on estetty poistumasta maasta ja raharikkaiden yksityinen lentokenttä on suljettu. The New York Times -lehti luonnehtii pidätysaaltoa kattavimmaksi mullistukseksi maan johdossa 80 vuoteen. Moni media on kuvaillut viikonlopun puhdistusaaltoa pitkien puukkojen yöksi.

Kruununprinssi Mohammed bin Salman on vahvistanut valta-asemaansa Saudi-Arabiassa.
Kruununprinssi Mohammed bin Salman on vahvistanut valta-asemaansa Saudi-Arabiassa.OLIVIER DOULIERY / EPA

Kruununprinssi myös pidätytti viimeisen todellisen haastajansa, prinssi Mutaib bin Abdullahin. Tämä johti sisäministeriön joukkoja, eli yhtä kolmesta maan sotilasvoimista. Nyt maan koko väkivaltakoneisto on kruununprinssi Salmanin peukalon alla.

Kapinalliset ampuivat ohjuksen Riadiin

Saudi-Arabian ja Iranin välillä jännitystä kiristää saudien pääkaupungin Riadin lentokenttää vastaan tehty ohjusisku. Ohjuksen ampuivat Jemenin huthi-kapinalliset, jotka vastustavat saudien asevoimien sotatoimia Jemenissä.

Saudi-Arabia syyttää iskusta Irania, joka tukee huthi-kapinallisia Jemenin taisteluissa. Saudien virallinen uutistoimisto ilmoitti maan asevoimien torjuneen ohjuksen.

Pommitus Sanaassa Jemenissä.
Saudien johtaman liittouman ilmaisku huthi-kapinallisten kohteeksi uskottuun rakennukseen nostatti savupilven Sanaassa Jemenissä 2016. Yahya Arhab / AOP

Saudien johtaman liittouman tiedotteessa hyökättiin kovasanaisesti Irania vastaan. Sen mukaan Iranin ja sen komentamien huthi-joukkojen hyökkäys on uhka naapurimaille.

"Iranin julkea aggressio"

– Liittouma pitää tätä julkeana Iranin sotilaallisena aggressiona. Siitä voi kehkeytyä (Iranin) sotatoimi Saudi-Arabian kuningaskuntaa vastaan, saudien liittouma julisti.

Saudi-Arabian ulkoministeri Adel al-Jubeir on ilmoittanut, että hänen maansa varaa itselleen oikeuden vastata Iranin toimiin millä tahansa tavalla, sopivaksi katsomaansa aikaan.

Iran puolestaan on kiistänyt sekaantuneensa mitenkään Riadin lentokenttää vastaan tehtyyn iskuun.

Huthi-kapinalliset ovat aiemminkin iskeneet Saudi-Arabian maaperälle, mutta eivät näin pitkälle, pääkaupunkiin asti. Huthit sanovat toteuttaneensa hyökkäyksen valmistamallaan Volcano-ohjuksella, joka on asiantuntijoiden mukaan kehitetty Scud-ohjuksesta. Kyse on ballistisesta ohjuksesta, jonka kantomatka on yli tuhat kilometriä.

Humanitaarinen katastrofi Jemenissä

Jemenin sisällissota on jatkunut yli kaksi vuotta ja se on johtanut humanitaariseen katastrofiin. YK:n arvion mukaan yli 16 000 ihmistä on kuollut ja jopa kolme miljoonaa ihmistä on paennut kodeistaan.

Yhdysvaltojen ilmaiskuja vastustava graffiti Jemenin pääkaupungissa Sanaassa
Yhdysvaltoja vastustava graffiti Jemenin pääkaupungissa Sanaassa.imago sportfotodienst / AOP

Sekä saudien johtamaa koalitiota että huthi-kapinallisia epäillään sotarikoksista. Erityisen raakoina on pidetty saudien ja sen liittolaisten ilmapommituksia, jotka ovat usein osuneet siviileihin.

Jemenin humanitaarisen kriisin odotetaan pahenevan entisestään, sillä saudien johtama liittouma on ilmoittanut katkaisevansa kaikki ilma-, meri- ja maayhteydet Jemeniin. Tarkoituksena on uutistoimisto Reutersin mukaan hillitä aseiden kulkeutumista huthikapinallisille.

Libanonin pääministeri eroaa

Saudi-Arabian ja Iranin välejä kiristää myös Libanonin poliittinen kriisi. Aivan yllättäen Libanonin pääministeri Saad Hariri ilmoitti viikonvaihteessa eroavansa virastaan. Syyksi hän kertoi häntä vastaan suunnitellun salamurhahankkeen.

Sunnimuslimi Hariri on saudien läheinen liittolainen – hänellä on Libanonin ja Saudi-Arabian kaksoiskansalaisuus. Murhahankkeesta hän syyttää Iranin tukemaa Hizbollah-järjestöä. Hariri leimasi Hizbollahin Iranin käsikassaraksi Libanonissa.

Hizbollah on vaikutusvaltainen ja sotilaallisestikin vahva tekijä Libanonissa. Sen sanotaan toimivan kuin valtio valtiossa. Hizbollahilla on edustus Haririn hallituksessa, mikä tekee valtataistelusta erityisen mutkikkaan.

Hizbollahin johtaja Hassan Nasrallah sanoo, että hänen järjestönsä ei Haririn eroa halunnut. Hänen mukaansa eropäätöksen takana ovat saudit, joiden hän sanoo kirjoittaneen Haririn eropuheen.

Saudi-Arabian puheet Hizbollahia vastaan yltyivät maanantai-iltana erittäin kovasanaisiksi. Saudi-Arabian Persianlahden asioista vastaava ministeri Thamer al-Sabhan sanoi Al-Arabiya -kanavalle, että Libanon on julistanut sodan Saudi-Arabialle. Ministerin perusteli tulkintaansa Hizbollahin hyökkäyksillä Saudi-Arabiaa vastaan.

Muistissa isän, Rafiq Haririn murha

Hariri ilmoitti erostaan Saudi-Arabiassa Riadissa. Hän on myös pysynyt siellä, sillä hän sanoo pelkäävänsä tulevansa tapetuksi Libanonissa. Hänen isänsä, entinen pääministeri Rafiq Hariri murhattiin Beirutissa vuonna 2005. Monivaiheisen murhatutkinnan jälkeen syylliseksi saatiin Hizbollah.

– Elämme nyt samanlaisessa ilmapiirissä, joka edelsi isäni Rafiq Haririn murhaa, Saad Hariri sanoi Riadissa.

Saudi-Arabian tuntija David Hearst esittää mielenkiintoisen arvion Middle East Eye -nettilehdessä. Hänen mukaansa Hariri ei pelkää tulevansa surmatuksi, päinvastoin – Libanonista lähtiessään hän oli hyvällä tuulella ja otti selfieitä kenttähenkilökunnan kanssa. Hän myös tapasi ennen lähtöään Iranin hengellisen johtajan neuvonantajan ja erosi tästä hyvässä hengessä.

Asiantuntija: Haririn käskettiin erota

Hearstin mukaan saudijohto komensi Haririn Riadiin pitämään eropuheensa. Hariria vaadittiin tuomaan takaisin Saudi-Arabiaan ulkomailla olevat varansa, etenkin ne jotka eivät liity hänen Libanonin liiketoimiinsa.

Hariri on ollut Hearstin mukaan Saudi-Arabiassa kiinniotettuna, mutta ei kuitenkaan pidätettynä saudiprinssien ja liikemiesten tapaan. Hearst kirjoittaa, että Hariri joutui kiristyksen kohteeksi.

Entinen pääministeri Saad Hariri saapuu pääministerin palatsille tapaamaan nykyistä pääministeriä Tammam Salamia 8. elokuuta Beirutissa.
Saad Hariri Libanonissa Beirutissa vuonna 2014.Wael Hamzeh / EPA

Oli Hearstin analyysi oikeaan osuva tai ei, Libanonin herkkään valtatasapainoon Haririn eroilmoitus löi aikamoisen kolhun.

Maassa yritetään vaalia vallanjakoa sunni- ja shiamuslimien sekä kristittyjen välillä. Nyt tuo rakennelma näyttää kärsineen vahinkoa. Libanon on ajautunut shialaisen Iranin ja sunnalaisen Saudi-Arabian välisen vihanpidon etulinjaan.

Vastakkain myös Syyrian sodassa

Saudit ja Iran taistelevat vallasta muuallakin kuin Libanonissa ja Jemenissä. Sisällissodan raunioittamassa Syyriassa Iran on Venäjän ohella Assadin hallinnon merkittävin tukija. Hizbollah-järjestö toimii sielläkin, Assadin apuarmeijana.

kaksi sotilasta asemissa singon kanssa.
Syyrian armeijan joukkoja Damaskoksen ja Daraan välillä.SANA

Saudi-Arabia puolestaan tukee Assadia vastustavia oppositiovoimia. Kun sisällissodassa islamistit saivat jalansijaa, saudit alkoivat tukea niitäkin. Terroristijärjestö Isisiä Saudi-Arabia kiistää tukeneensa.

Isis menetti hiljattain viimeiset valtakeskuksensa Syyriassa ja Irakissa. Tämäkin saattaa kiihdyttää Iranin ja saudien välistä taistelua, sillä valtatyhjiöillä on aina tapana täyttyä.

Saudit lämmittävät suhteita Irakiin

Iran ja Saudi-Arabia käyvät valtataistelua myös Irakin maaperällä. Shiaenemmistöisellä Irakilla on ollut läheiset suhteet Iraniin siitä lähtien, kun Yhdysvallat tunkeutui maahan ja kaatoi Saddam Husseinin sunnihallinnon 2003.

Mutta Irak haluaa irtautua Iranin kontrollista ja pyrkinyt kohentamaan suhteitaan Saudi-Arabiaan. Tämä sopii saudeille ja maiden suhteet ovatkin parantuneet aivan hiljattain.

Bagdadin kaduilla rekrytoidaan uusia jäseniä suurimmaksi osaksi shiiamuslimeista koostuviin vapaaehtoisjoukkoihin. Vieressä näkyy kaatuneiden kuvia.
Bagdadin kaduilla rekrytoidaan uusia jäseniä suurimmaksi osaksi shiiamuslimeista koostuviin vapaaehtoisjoukkoihin. Tom Kankkonen / Yle

Kruununprinssiä on luonnehdittu röyhkeäksi, vallanhaluiseksi ja kokemattomaksi. Mahdollisten vastustajien eliminointi näyttää kuitenkin sujuneen ja pelon ilmapiiri vahvistaa hänen otettaan. Salman on uudistusmielinen – hän muun muassa ajoi läpi uudistuksen, jonka nojalla naiset saavat lopultakin ajaa autoa. Bisnespiireissä kuitenkin pelätään, kuinka sijoitusilmasto reagoi tällaiseen maan eliitin pidätysaaltoon.

Paikallisten suurvaltojen taisto

Talouden kehityksestä huolimatta Saudi-Arabia on säilyttänyt tiukan linjan sunnalaisen, wahhabilaisuutena tunnetun ideologiansa. Iran puolestaan on shialainen, periaatteessa uskonoppineiden johtama maa. Pohjimmiltaan saudien ja Iranin kiistassa ei kuitenkaan ole kyse uskonnosta eikä ideologiastakaan.

Taustalla on kahden öljyä tuottavan alueellisen suurvallan valtataistelu. Jemenin ja Syyrian sodat varmistavat, että Iranin ja Saudi-Arabian välit ovat tulenarat tulevaisuudessakin.

Juttua päivitetty 6.11. klo 22.38: Lisätty tieto saudiministerin Hizbollah-kommenteista ja Jemenin rajojen sulkemisesta.

Tove Jansson on vuosisadan suomenruotsalainen

$
0
0

Kuvataiteilija ja kirjailija Tove Jansson on valittu vuosisadan suomenruotsalaiseksi.

Muumien luojana tunnettu Jansson sai hieman alle 40 prosenttia äänistä Svenska Ylen ja Folktingetin järjestämässä verkkoäänestyksessä vuosisadan suomenruotsalaisesta. Folktinget on Suomen ruotsinkielisten asukkaiden yhteistyöelin.

Toiseksi tullut Carl Gustaf Mannerheim sai 26 prosenttia äänistä ja kolmanneksi tullut Jean Sibelius noin 8 prosenttia.

Svenska Ylen verkkosivuilla järjestetyssä äänestyksessä ehdolla oli 22 suomenruotsalaista.

Palkinto jaettiin Folktingetin Svenska Dagen -gaalassa tänään.

Samassa yhteydessä palkittiin myös Suomi 100 -juhlavuoden suomenruotsalainen.

Helsingin Sanomien verkkosivuilla järjestetyssä äänestyksessä etsittiin henkilöä, joka kuluvan vuoden aikana on myönteisimmällä tavalla tehnyt suomenruotsalaisuutta tunnetuksi.

HS:n kulttuuritoimituksen valitsemien 20 ehdokkaan joukosta voittajaksi nousi politiikko Li Andersson (vas.).

Eva Frantz

Ylilastattu minibussi törmäsi linja-autoon Senegalissa – Lähes kaikki matkustajat kuolivat

$
0
0

25 ihmistä kuoli maanantaina, kun ääriään myöten täysi minibussi ja iso linja-auto törmäsivät Pohjois-Senegalissa.

Pikkubussi oli matkalla rantakaupunki Saint Louis'sta pyhään kaupunkiin Toubaan. Matkustajat olivat menossa kaupunkiin suufimuslimeihin kuuluvan muridiveljeskunnan vuosittaiselle pyhiinvaellukselle.

Kulkuneuvo oli tarkoitettu enimmillään 14 hengelle, mutta sen kyydissä oli 27 henkilöä. Heistä 24 kuoli ja kolme loukkaantui. 25:s kuollut oli minibussin kuljettaja.

Julkisten kulkuneuvojen ylilastaus on yleistä Afrikan maissa. Syynä on välinpitämättömyyden lisäksi köyhyys ja halu maksimoida matkojen tuotto. Liikenneonnettomuuksiin ovat syynä myös ajoneuvojen ja teiden huono kunto sekä korruptio ja väljät liikenteen turvallisuusmääräykset.

Valtion kehitysrahasto Finnfund on sijoittanut kahdeksan miljoonaa euroa veroparatiisiyhtiöön

$
0
0

Finnfundin kahdeksan miljoonaa euroa on sijoitettu rahastoon nimeltä New Tropical Asia Forest Fund (TAFF). Sen on määrä toteuttaa metsähankkeita Indonesiassa, Malesiassa ja Laosissa.

Rahasto on rekisteröity kuitenkin Caymansaarille, joka on yksi maailman merkittävimmistä veroparatiiseista. Se toimii samoissa tiloissa kuin Paratiisin papereiden keskiössä oleva lakitoimisto Applebyn Caymansaarten toimisto.

Finnfundin varoilla on yleensä tarkoitus tukea kehittyvien maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Useat tutkijat ja kansalaisjärjestöt pitävät kuitenkin veroparatiisien kautta tapahtuvaa pääomien siirtämistä suurena ongelmana kehittyville maille.

Tästä huolimatta Suomen Finnfund sekä monien muiden maiden kehitysrahoittajat hyödyntävät usein veroparatiiseja sijoitustoiminnassaan.

Syyskuussa 2017 kansalaisjärjestö Finnwatch syyttikin Finnfundia siitä, että rahasto olisi osallistunut ”aggressiiviseen verosuunnitteluun”. Finnfund kiisti väitteen.

Verovapaus 50 vuotta – vaikka lait muuttuisivat

Finnfund teki vuonna 2012 perustettuun rahastoyhtiöön 10 miljoonan dollarin eli silloisella kurssilla kahdeksan miljoonan euron sijoituksen. Paratiisin papereista löytyy rahastoyhtiön perustamiseen ja toimintaan liittyvät asiakirjat.

Finnfund itse ei luovuta asiakirjoja liikesalaisuuteen vedoten.

Finnfundin toimitusjohtajan Jaakko Kangasniemen mukaan Caymansaaria pidetään vain yhtiön ”kauttakulkumaana”.

– Caymansaaret on vakiintuneita maita, jossa on rahastosijoittajan kannalta ennustettavat järjestelyt, Kangasniemi vakuuttaa.

Jaakko Kangasniemi
Jaakko Kangasniemi on valtion omistaman kehitysrahoitusyrityksen Finnfundin johtaja.Finnfund

Kangasniemen mukaan rekisteröintimaassa ei ole tarkoituskaan maksaa veroja, vaan tulot virtaavat rekisteröintimaan läpi ja hankeyhtiöt ja sijoittajat maksavat veronsa omiin maihinsa.

Rahastoyhtiöt sijoittuvat usein maihin, joissa verotus on alhaista tai olematonta. Rahastot perustelevat tätä sillä, että veroparatiisiyhtiöiden avulla halutaan estää kaksoisverotuksen toteutuminen.

Etenkin pääomarahastoja on kuitenkin arvosteltu verosuunnittelusta. Yksi yleinen tapa on konsernin sisäisten lainojen käyttäminen tavalla, jolla pyritään keventämään yrityksen verotaakkaa maassa, jossa sen varsinainen toiminta tapahtuu.

Paratiisin papereista löytyy asiakirja, jonka mukaan Finnfundin rahoittamalle yhtiölle luvataan, ettei sen tarvitse maksaa veroja seuraavien 50

asiakirja
" Exempted limited partnership" on caymansaarelainen erityisyys, joka takaa veroparatiisiyrityksille 50 vuoden verovapautta, vaikka lainsäädäntöä muutettaisiin. Finnfundin rahoittamalle TAFF-rahastolle myönnettiin tämä oikeus vuonna 2012.Paratiisin paperit

vuoden aikana. Asiakirjan mukaan lupaukseen ei vaikuta edes se, että lainsäädäntöä Caymansaarilla muutettaisiin.

Finnfundin lisäksi rahastoon on tehnyt sijoituksen myös Tanskan valtion kehityssijoitusyhtiö IFU.

”Sokeraavaa toimintaa”

Juha Sipilän (Kesk.) hallitus on muuttanut Suomen kehitysavun rakennetta selvästi. Perinteiseen kehitysapuun sekä kansalaisjärjestöjen rahoitukseen on tehty leikkauksia.

Painopistettä on siirretty yksityisen sektorin rahoitukseen. Tämä on tietänyt lisärahoitusta Finnfundille, joka toteuttaa hankkeitaan myös suomalaisten yritysten kautta.

Vuoden 2016 lopulla Finnfundin sijoitusten arvo oli lähes 400 miljoonaa euroa.

Paratiisin papereista paljastuu, että Finnfund on osallistunut kolmeen hankkeeseen, jotka ovat tehty TAFF-rahaston kautta. Rahasto on käyttänyt Applebyn palveluja.

Tutkija Alex Cobham pitää Finnfundin toimintaa pöyristyttävänä. Cobham työskentelee veroparatiiseja tutkivassa ja oikeudenmukaisempaa verotusta vaativassa kansalaisjärjestössä Tax Justice Networkissa.

Alex Cobham
Alex Cobham johtaa Oxfordista käsin veroparatiiseja tutkivaa ja oikeudenmukaisempaa verotusta ajavaa kansalaisjärjestöä Tax Justice Networkia.Ghadi Boustani / Yle

– Tämä on todella sokeeraavaa toimintaa. Minua suututtaa, että asiat ovat vieläkin näin huonosti, Cobham sanoo Yle MOT:n haastattelussa.

– Finnfundin velvoite on kehittää köyhempiä maita ja parantaa näiden maiden asukkaiden elämää. Miten tämänkaltainen instituutio voi toimia samalla tavalla kuin muut sijoittajat, jotka riistävät verotuloja köyhistä maista? Toimintaa ei voi puolustaa millään tavalla.

Veroparatiisit iskevät etenkin köyhiin maihin

Kehitysmaat ovat veroparatiisitalouden suurimpia kärsijöitä. Verojen välttelyä tutkivan järjestön Global Financial Integrityn arvioiden mukaan kehitysmaista vuotaa laitonta pääomaa satojen miljardien eurojen edestä.

Suuri osa rahoista päätyy veroparatiiseihin. Veroparatiiseilla on keskeinen rooli myös korruptiossa.

kumiviljelmiä ja vuori
Finnfund tukee kumiplantaasia Indonesian Borneon saarella caymansaarelaisen rahaston kautta.New Forests

– Jos tämä laiton pääomapako saataisiin tyrehdytettyä Afrikasta, kehitysapua ei enää tarvittaisi, ActionAid-järjestön verokampanjan koordinaattorina Luckystar Miyandazi sanoi kesällä Brysselissä kehitysyhteistyökonferenssissa.

Kehitysmaiden verotuskyvyn vahvistaminen on myös kirjattu Suomen hallitusohjelmaan. Finnfundin toimitusjohtaja Kangasniemi on samaa mieltä.

– Verotulothan ovat kehitysmaissa aivan älyttömän alhaiset. On aivan keskeistä, että toimitaan sekä kannattavasti että vastuullisesti, että verot todellakin maksetaan. Se on aivan keskeinen kysymys.

Alex Cobhamin mielestä olisi tärkeää, että Finnfund julkistaisi yhteistyökumppaniensa verotiedot.

puun taimia
Finnfund

– Niiden pitäisi olla täysin avoimia sen suhteen, minkälaista voittoa yhteistyökumppanit tekevät ja miten paljon niistä maksetaan veroja.

Finnfundin pitäisi myös olla selvillä siitä, maksavatko muut sijoittajat veronsa omiin maihinsa.

– Jos Finnfund on valmis julkistamaan nämä tiedot, silloin toiminnan voi hyväksyä.

Finnfundin toimitusjohtaja ei tiennyt miten paljon esimerkiksi Indonesian metsähankkeen yhteistyökumppanit maksavat veroja, mutta lupasi selvittää asiaa.

Myöhemmin MOT sai Finnfundilta sähköpostin:

– Olemme saaneet verotiedot TAFF:ilta, mutta emme voi valitettavasti antaa niitä julkisesti jakoon.

Yle julkaisee lähipäivinä lukuisia verkkojuttuja ja mm. kaksi MOT-ohjelmaa (6.11 ja 12.11) kansainvälisen toimittajaryhmän yhteisen julkaisuaikataulun mukaisesti.

Tarkennus kello 16:52: Finnfund on osallistunut kolmeen hankkeeseen, jotka on tehty TAFF-rahaston kautta. Rahasto on käyttänyt Applebyn palveluja. Jutussa luki aiemmin, että Finnfund on osallistunut kolmeen hankkeeseen, jotka on tehty Applebyn kautta.

Lue myös:

Tällainen yhtiö on jättimäinen veroparatiisipalveluja tarjoava Appleby

Britannian kuningashuone on tehnyt miljoonasijoituksia veroparatiisien kautta

Tietovuodossa satoja suomalaisnimiä – miksi kaikkia ei julkaista? Seitsemän vastausta Paratiisin papereista

Paratiisin paperit: Trumpin ministerillä liiketoimia Putinin lähipiirin kanssa

Kerrostalojen rakentaminen mullistuu 2020-luvulla – yhä useampi meistä asuu kohta puukodissa eikä betonikodissa

$
0
0

Helsingin Kuninkaantammessa tehdään historiaa.

Vantaan rajan kylkeen Pohjois-Helsinkiin on nousemassa uusi kaupunginosa, jonka ytimeen rakennetaan vierekkäin kaksi puukerrostaloa ja kaksi betonikerrostaloa. Talot ovat muuten täysin identtiset, mutta toinen tehdään kokonaan betonista ja toinen kokonaan puusta – perustuksia ja kylpyhuoneiden kaatoja lukuun ottamatta.

Teknologian tutkimuskeskus VTT mittaa talojen rakennus- ja käyttöaikaisia päästöjä. Vertailu on maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen: kumman hiilijalanjälki on isompi, betonin vai puun?

Ensimmäinen erä puulle 1–0

Puun ja betonin paremmuudesta on väännetty kättä, mutta hajanaisin tiedoin. Nyt odotetaan faktaa.

Ensimmäiset tulokset elokuulta kertoivat, että betonikerrostalon rakentamisen hiilijalanjälki oli 75 prosenttia isompi kuin puutalon. Taloja rakentavan Rakennusliike Reposen mukaan etu kaventuu tosin 35 prosenttiin, kun otetaan huomioon perustukset ja maanrakennus.

Ensimmäinen erä meni siis puulle 1–0, mutta merkittävimmät päästöt tulevat rakennuksen pitkänä käyttöaikana. Kuninkaantammessa mitataan niitäkin.

Rakennustyömaa Helsingin Kuninkaantammessa.
Reposen työmaa Kuninkaantammessa valmistuu alkuvuonna 2018.Markku Rantala / Yle

– Usein tuloksia selitellään sijainnilla tai muulla, mutta nyt ulkoiset tekijät on karsittu pois. Kohteet on yhtä hyvin eristetty ja massat ovat samanlaiset. Odotan itsekin tuloksia mielenkiinnolla, Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela sanoo.

Tulokset kiinnostavat rakentajien lisäksi valtiovaltaa. Lokakuun puolivälissä puukerrostalojen harjannostajaisissa paikalla oli asunto- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Suomessa ei osata rakentaa puisia kerrostaloja

Rakennusliike Reponen on yksi Suomen harvoista puukerrostalorakentajista. Suomessa oli elokuun lopussa vain 59 puusta rakennettua asuinkerrostaloa.

Se on todella vähän. Jos nämä 59 taloa jaettaisiin tasaisesti ympäri Suomea, jokaisessa yli 20 000 asukkaan kunnassa olisi vain yksi yli kaksikerroksinen puutalo. Asuntoja näissä puukerrostaloissa on puolitoistatuhatta, kun yhteensä asuntoja on Suomessa lähes kolme miljoonaa.

Suomen puukerrostalo-osuus asuntokannasta
Yle Uutisgrafiikka

Suomi pitänee itseään puurakentamisen osaajana, mutta on puukerrostaloissa moneen Euroopan maahan verrattuna takamatkalla.

Eikä ihme: yli neljäkerroksisen puutalon rakentaminen oli kiellettyä vuoteen 2011 asti. Puurakentaminen on betoniin verrattuna kalliimpaa ja tekniikaltaan hankalampaa. Rakennusalan vastuut ovat pitkät, mikä vähentää rakentajien kokeilunhalua ja riskinottoa.

– Kukaan ei pysty polkaisemaan uutta bisnestä täyteen vauhtiin kerralla. En tiedä olisinko itsekään ryhtynyt tähän, jos olisin tiennyt mihin oikein ryhdyn, Airaksela sanoo.

Oppia Ruotsista: hölmöä ja kallista

Airaksela eksyi puun pariin sattuman kautta. Asuntoministeri Jan Vapaavuori (kok.) kutsui hänet tammikuussa 2010 mukaan Ruotsin Växjöhön, joka oli ja on yksi puurakentamisen mallikaupungeista. Matka avasi rakentajan silmät.

– Talot oli tehty Ruotsissa ihan fiksusti, mutta osin hölmösti ja ennen kaikkea järkyttävän kalliisti, Airaksela sanoo.

Mika Airaksela
Rakennusliike Reposen toimitusjohtaja Mika Airaksela. Taustalla näkyy vertailutaloista kaksi: edessä betonista tehty, taustalla puinen.Markku Rantala / Yle

Välipohjien ja ulkoseinien rakenteet olivat monimutkaisia. Työmaalla kasattiin paljon sellaista, jota Airakselan mielestä oli järkevämpää tilata valmiina tehtaalta.

Alkuvuonna 2011 Reponen alkoi rakentaa Suomen ensimmäistä viisikerroksista puukerrostaloa Vierumäelle. Opettelu alkoi melkein nollasta. Puutalorakentamiseen ei ole vieläkään edes valmista 3D-suunnitteluohjelmistoa.

Nyt Airaksela on rakentanut kymmenen puista kerrostaloa. Niistä Vantaan Kivistöön noussut 186 asunnon talo on edelleen Euroopan suurin puukerrostalo. Tekeminen on hioutunut.

– Puuelementit ovat nyt valmiimpia, ja työntekijät viihtyvät puutyömailla. Rakentaminen on nopeampaa, kun betonin kuivumista ei tarvitse odotella. Toisaalta betonissa kaikki ratkaisut löytyvät valmiina. Jos ajatellaan vaikka välipohjan ontelolaattaa, niin ei puupuolella mikään rakenne pääse samaan, Airaksela vertaa.

2020-luku ravistaa koko alaa

2020-luku voi muuttaa koko asetelman.

Puu on muodissa. Rakenteilla ja suunnitteilla on arviolta 5 000–8 000 puukerrostaloasuntoa lisää. Vauhdin odotetaan kiihtyvän, kun osaaminen kehittyy ja valmiiden elementtien tarjonta lisääntyy.

Vaatimukset hiilipäästöjen vähentämisestä ja puun jalostusasteen nostamisesta pelaavat puurakentamisen pussiin.

Rakennustyömaa Helsingin Kuninkaantammessa.
Autohallin betonivalu Kuninkaantammen työmaalla.Markku Rantala / Yle

Puusta tehdään vientituotetta, puurakentaminen on korkealla valtion toimenpideohjelmissa ja ympäristöministeriön VTT:ltä tilaama selvitys puurakennusten merkityksestä hiilivarastoina julkistetaan marraskuun lopulla.

Puukerrostalot on opittu palosuojaamaan ja äänieristämään, ja säädösmuutokset ovat tuoneet puurakentamisen samalle viivalle betonin kanssa – betoniteollisuuden mukaan osin ohikin.

Ei vain energiatehokkuutta – kaikki rakentamispäästöt syyniin

Lisäksi 2020-luvulla koittaa iso muutos, josta on puhuttu vasta vähän: rakentamisen koko elinkaaren päästöjä aletaan syynätä.

Nyt säädellään vain käytönaikaisia päästöjä eli energiatehokkuutta, joka toki on isoin pala rakennuksen kokonaispäästöistä. Pian ympäristöystävällisempään suuntaan ohjataan myös materiaalien valmistusta, rakentamista ja purkamista.

Vuoteen 2020 mennessä 70 prosenttia rakennusjätteestä on kierrätettävä. Lisäksi rakennusmateriaalien valmistuksen päästövaikutukset on päätetty esimerkiksi Hollannissa, Ranskassa ja Itävallassa sisällyttää kokonaislaskelmiin. Muu Eurooppa seuraa pian perässä.

Tuleeko 2020-luvusta puurakentamisen vuosikymmen?

– Kun on säädelty vain energiatehokkuutta, rakennuksiin on käytetty usein enemmän ja paksummin materiaalia, mikä on tuottanut hiilipiikin. Nyt pohditaan, miten kaikki vaikutukset voidaan ottaa huomioon ja miten hiiliviisaasta rakentamisesta kehitetään vientituotteita, sanoo puurakentamisen toimenpideohjelman ohjelmapäällikkö Petri Heino ympäristöministeriöstä.

Tuleeko 2020-luvusta puurakentamisen vuosikymmen?

Tulee, mutta betoni ei syrjäydy. Tästä ovat yhtä mieltä sekä ympäristö- että betoniväki.

– En edusta sitä näkökulmaa, että kaikki pitäisi vaihtaa puuhun. Kaikkia materiaaleja on hyvä kehittää, sanoo Helsingin yliopiston ympäristönsuojelun professori Pekka Kauppi.

Keskeinen kysymys on käyttöikä. Nyt asuintalot suunnitellaan noin 50 vuodeksi.

– Pitää alkaa suunnitella sadalle vuodelle, hienommat talot jopa 200 vuoteen. Tällöin rakennusaikainen materiaalipäästö ei ole enää ratkaiseva, sanoo VTT:n tutkija Markku Leivo.

Rakennusala jo herännyt tulevaisuuteen?

Airaksela rakentaa sekä betonista että puusta.

– Tietyissä paikoissa betonin korvaaminen on mahdotonta. En suostuisi tekemään puusta mitään maan alle, samoin merenrantaan jatkuvan kosteusrasituksen alle tekeminen on vähän kuin kaivaisi verta nenästään.

Hän uskoo, että muutos on jo iskostunut rakennusalalle.

– Suurin osa ajattelevista ihmisistä on herännyt päästöihin ja tulevaisuuteen. Päästövähennyksiä pitää kaivaa joka paikasta mistä niitä vain irti saadaan.

Juttu on osa Ylen Tehtävänä tulevaisuus -sarjaa. Yle kertoo tänä syksynä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisten syömiseen, asumiseen ja liikkumiseen. Löydät Areenasta myös Yle Draaman podcasteja ja audiovideoita aiheesta.

Lue myös:

Mistä on vaikeinta luopua ilmastonmuutoksen takia? Kerro se meille

Sementti on isompi ilmastopahis kuin lentokoneet, ja nyt se pitäisi korvata – mutta miten?

Texasissa 26 kuoli joukkoampumisessa – Tämän tiedämme nyt

$
0
0

Yhdysvalloissa ainakin 26 ihmistä on kuollut ja 20 loukkaantunut ampumavälikohtauksessa Sutherland Springsin kaupungissa Texasissa.

Miten tapahtumat etenivät?

Mustaan taisteluvarustukseen ja luotiliiviin pukeutunut ampuja avasi tulen First Baptist -kirkon ulkopuolella jumalanpalveluksen ollessa käynnissä eilen sunnuntaina.

Hän eteni sisälle kirkkoon ja jatkoi ampumistaan Ruger AR -kiväärillä. Kirkossa oli vain pienet uloskäynnit sen takaosassa, mikä teki uhrien pakenemisesta hankalaa.

Ampujan poistuessa kirkosta paikallinen asukas alkoi ampua häntä kohti. Ampuja pakeni paikalta autolla paikallisen asukkaan seuratessa häntä.

Ampuja löydettiin myöhemmin kuolleena omasta autostaan. Viranomaisten mukaan vielä ei ole selvää ampuiko mies itsensä vai kuoliko tämä häntä seuranneen asukkaan luoteihin.

Kartta jossa Sutherland Springs, Texas.
Yle

Mitä tiedämme ampujasta?

Viranomaiset ovat kertoneet ampujan olevan 26-vuotias entinen ilmavoimien sotilas Devin Patrick Kelley.

Ilmavoimien mukaan ampuja tuomittiin viisi vuotta sitten sotaoikeudessa vaimonsa ja lapsensa pahoinpitelystä vuoden vankeusrangaistukseen. Tämän seurauksena hänet erotettiin ilmavoimista.

Kelley asui lähellä Sutherland Springsin kaupunkia, missä ampumavälikohtaus tapahtui. Naapurit kertoivat kuulleensa Kelleyn asunnolta voimasta tulitusta viime päivien aikana.

Viranomaisten mukaan Kelleyllä ei tiedetä olevan yhteyksiä kansainvälisiin terroristijärjestöihin. Myöskään teon motiivista ei ole tietoa.

texas shooting
Kriisityöntekijöitä ammuskelun kohteeksi joutuneen baptistikirkon ulkopuolella Sutherland Springsissä Texasissa.R. Tomas Gonzales / EPA

Keitä uhrit olivat?

Kuolonuhrit olivat kaikenikäisiä 5-vuotiaasta 72-vuotiaaseen. Yksi kuolleista oli raskaana oleva kolmen lapsen äiti. Paikallisen median mukaan ampumisessa haavoittui myös 2-vuotias pikkulapsi.

23 ihmistä löydettiin kuolleina kirkon sisältä ja kaksi sen ulkopuolelta. Yksi uhreista menehtyi myöhemmin sairaalassa.

Kirkossa käy pääosin valkoista väestöä ja myös ampuja itse oli valkoinen. Ampumisen motiivi tuskin siis oli rasistinen, kuten vuoden 2015 kirkkoampumisessa Etelä-Carolinan Charlestonissa.

Lue myös:

Näin Texasin kirkko-ampuja hyökkäsi – katso reitti kartalla

Toimittajalta: Herra Presidentti, joko nyt Yhdysvalloissa olisi aselakikeskustelun aika?

Viranomaislähteet: Texasin ampuja oli pukeutunut taktiseen sotilaspukuun

Aselakien kiristäminen on Yhdysvalloissa hyvin vaikeaa – Tässä neljä syytä vastustukselle

Pikavuorokisa kuumana – Uusin tulokas vetäytyy jo reiteiltä Helsinki-Tampere ja Turku-Jyväskylä-Kuopio

$
0
0

Kaukoliikenteen vilkas kilpailutilanne muuttuu ainakin Helsinki–Tampere ja Turku–Tampere–Jyväskylä–Kuopio-reiteillä loppuvuoden aikana. Maan isoimpiin bussiyhtiöihin kuuluva Savonlinja aikoo vetäytyä kyseisiltä yhteysväleiltä kokonaan vuodenvaihteeseen mennessä.

Mikkelissä pääpaikkaansa pitävä yhtiö aloitti keväällä kokonaan uusia pikavuoroja Helsinki–Hämeenlinna–Valkeakoski–Tampere-reitillä, mutta lakkautti ne lokakuun lopulla.

Vuoden 2016 alussa Savonlinja aloitti pikavuorojen liikennöinnin Kuopiosta Jyväskylän ja Tampereen kautta Turkuun. Tämäkin liikenne ollaan pari vuotta avauksen jälkeen lopettamassa. Osa vuoroista loppuu jo ennen vuodenvaihdetta, ja vuodenvaihteessa Savonlinja vetäytyy näiltä väleiltä kokonaan.

Muualla pienempiä muutoksia

Liikennesuunnittelupäällikkö Timo Lappi Savonlinjalta toteaa, että lopetettaville vuoroille ei ole riittänyt tarpeeksi kysyntää. Molemmilla reiteillä on paljon muiden bussiyhtiöiden tarjontaa, ja VR kilpailee myös matkustajista.

Lappi kuvailee matkustajamäärän vaihdelleen vuorokohtaisesti. Jonkin verran muutoksia tulee myös muualla Suomessa, liikennesuunnittelupäällikkö toteaa. Yhtiön pikavuoroliikenne on perinteisesti painottunut Itä- ja Kaakkois-Suomeen.

– Helsinki–Jyväskylä-väliltä vähennetään muutama vuoro ja Viitostiellä vähennetään yksi vuoropari, kuten myös Helsinki–Kouvola-reitiltä, Lappi kertoo.

Yhtiö aikoo lisätä liikennettään Helsinki–Hamina–Lappeenranta-välillä.

Lapin mukaan vähennyksillä on myös henkilöstövaikutuksia joillakin paikkakunnilla. Yhtiöstä ei kommentoitu tarkemmin, millaisista vähennyksistä on kyse.

Expressbus-liikennöitsijä: Pudotuspeli kaukoliikenteessä menossa

Suurten kaupunkien välillä kilpailu matkustajista on ollut viime vuosina kiivasta, kun Onnibus on tuonut kokonaan uutta tarjontaa, ja VR ja pikavuoroyhtiöt ovat käyneet vilkasta hintakilpailua. Kauppalehti uutisoi lokakuussa, että monien bussiyhtiöiden kannattavuus on painunut heikoksi.

Expressbus-yhteenliittymään kuuluva Paunu liikennöi pikavuoroja muun muassa Helsingistä Tampereelle ja Turusta Tampereen kautta Jyväskylään. Yhtiön toimitusjohtaja Martti Paunu ei usko, että parin viime vuoden tyylinen alehinnoittelu voi enää pitkään jatkua.

– Kilpailun avautuminen on vetänyt isojen kaupunkien välisten vuorojen hinnat maihin, Paunu toteaa.

Expressbus, Paunu, Tampere, bussiasema
Tampereen linja-autoasema.Timo-Pekka Heima / Yle

Martti Paunu ei ota kilpailijoiden liikkeisiin kantaa, mutta kuvailee linja-autoalalla yleensä olevan vaikeaa lanseerata liikennettä kokonaan uusille alueille, jos laajentumista vertaa vaikka liiketoimintaan kaupan alalla.

Paunu: Hiljaisten välien matkustajat kärsivät

Martti Paunu arvioi, että kaukoliikenteeseen on tullut hieman uusia matkustajia viime vuosien kiivaan kilpailun myötä. Paunun mukaan kilpailun kärsijöitä ovat olleet hiljaisempien yhteysvälien matkustajat, kun pääreittien kannattavuus on laskenut.

– Pari vuotta ja vähän ylikin kaukoliikenteessä on ollut selkeä pudotuspeli, katsotaan kenen rahkeet kestävät, Martti Paunu arvioi.

Paunun mukaan heidän pikavuoroissaan matkustajamäärät eivät ole ainakaan vähentyneet. Tarkkoja lukuja Paunu ei julkista.

Expressbusiin kuuluva Paunu lisää vuodenvaihteessa tarjontaansa Turun ja Jyväskylän välillä yhdellä päivittäisellä vuoroparilla.

Aiempia uutisia kaukoliikenteen muutoksista

Onnibus tihentää vuorojaan Helsingin ja Turun välillä – Suomen vilkkaimmalla reitillä suhataan puolen tunnin välein

Onnibus jatkaa Porin ja Tampereen välillä – matkustajamäärät ovat kasvaneet

Onnibus aloittaa yt-neuvottelut – 78 työpaikkaa vaarassa

Pohjolan Liikenne lopettaa Lappeenrannasta lähteviä vuoroja


Ylivieskan poltetun kirkon tilalle nousee uusi – tältä näyttää arkkitehtuurikilpailun voittaja

$
0
0

Ylivieskan kirkon arkkitehtuurikilpailu on ratkennut. Palkintolautakunta esitteli maanantaina seitsemän parhaaksi katsomaansa työtä ja valitsi niistä parhaan. Seuraavaksi asia siirtyy kirkkovaltuustolle, joka päättää lopullisesti tulevan kirkon ulkomuodosta.

Trinitas sisältä.
Trinitas sisältä.Ylivieskan seurakunta.

Ensimmäisen palkinnon ja 30 000 euroa sai Trinitas (pääkuva, yllä havainnekuva sisältä). Palkintolautakunta totesi, että se on julkisivultaan yksinkertainen ja muistuttaa vanhoja harmaakivikirkkoja, mutta on moderni. Trinitaksen tekijä on helsinkiläinen arkkitehtitoimisto K2S.

Arkkitehti Kimmo Lintula K2S.stä kertoo Trinitaksen syntyneen pitkän prosessin kautta. Tekijät alkoivat hakea paikkaan tukeutuen uudenlaista hahmoa perinteiselle kirkolle. Lintula kuvaa työtä haastavaksi, mutta lopulta kaikki elementit – kirkkosali, aula ja seurakuntasali – saatiin yhdistettyä:

– Yksi on kolme ja kolme on yksi, niin että jokainen kolmesta on kiinteä osa tätä yhtä ja toisaalta osat näyttäytyvät yhtenä rakennuksen kaupunkikuvassa, luonnehtii Lintula.

Jaetulle kolmannelle sijalle tulivat Silta ja Kooda, niistä kummastakin maksettiin 12 000 euroa.

Silta-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.
Silta-niminen ehdotus.Ylivieskan seurakunta

Silta-ehdotus puhutteli lautakuntaa paljon. Sen ongelmaksi nähdään kalleus ja asemakaava. Suhde kirkonraunioihin olisi sen sijaan erinomainen ja ratkaisisi monta asiaa.

Kooda-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.
Kooda-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.Ylivieskan seurakunta

Kooda (yllä).

Emilia-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.
Emilia-niminen kilpailutyö.Ylivieskan seurakunta

Kaikkiaan lunastettiin kuusi työtä. Muista lunastetuista maksettiin 7 000 euroa kappaleelta. Emilia (yllä) lunastettiin.

Trias-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.
Trias-niminen kilpailutyö.Ylivieskan seurakunta

Trias (yllä) lunastettiin myös.

Ristit-niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.
Ristit-niminen kilpailutyö.Ylivieskan seurakunta

Myös Ristit (yllä) lunastettiin.

Minä olen tie -niminen ehdotus Ylivieskan uudeksi kirkoksi.
Minä olen tie -niminen kilpailutyö.Ylivieskan seurakunta

Minä olen tie (yllä) sai kunniamaininnan.

Korkeatasoiseksi luonnehdittuun kilpailuun tuli eri puolilta Eurooppaa 214 työtä, joista 22 valittiin jatkokäsittelyyn. Muutkin ehdotukset olivat silti kilpailussa mukana loppuun asti. Suuri osa jatkoon päässeistä suunnitelmista oli moderneja.

Perusratkaisultaan ehdotukset jakautuivat lautakunnan mukaan viiteen ryhmään: vanhan kirkon muotoja mukaileviin tai niistä innoituksensa saaneisiin ristikirkkoihin, Ylivieskan vaakunaa muistuttaviin kolmiosaisiin pohjapiirustuksiin, neliömäisiin tai venytetyn suorakaiteen muotoisiin pohjiin, erilaisista symboleista innoituksensa saaneisiin pohjiin ja vapaamuotoisiin pohjiin.

Valittuihin ehdokkaisiin pääsi tutustumaan viime kesällä näyttelyssä, jossa kävikin iso joukko ihmisiä. Palautteessa monia suunnitelmia moitittiin liian uudenaikaisiksi.

– Monella oli mielessä vanha tuttu ja rakas kirkko, sanoi tuolloin palkintolautakunnan puheenjohtaja, kirkkoherra Timo Määttä.

Määtän mukaan lautakunta kävi ehdotuksia läpi monelta kannalta. Käytännön toimivuuden lisäksi punnittiin esimerkiksi sitä, miten hyvin rakennus istuu maisemaan.

Koko kilpailussa vaikeinta oli lautakunnan mukaan tarpeiden yhteensovittaminen: rakennuksen on oltava yhdistelmä kirkkoa ja seurakuntasaleja ja sisältää myös keittiötilat. Silti siitä halutaan maamerkki ja pääkirkko.

Lopputulokseen voi kasvaa, toivoo kirkkoherra

Parhaan ehdotuksen valinta päätti ensimmäisen vaiheen uuden kirkon suunnittelussa. Seuraavaksi Ylivieskan kirkkovaltuusto tekee lopullisen päätöksen tulevan kirkon ulkomuodosta. Päätös on tarkoitus tehdä loppuvuoden aikana.

Rakennustyöt pääsevät käyntiin aikaisintaan vuonna 2019. Tavoitteena on ollut, että uusi kirkko olisi käytössä vuonna 2020.

Kirkkoherra Timo Määttä kirjoittaa seurakunnan nettisivuilla, ettei lopputulos välttämättä tyydytä täydellisesti kaikkia – tämä on hänen mukaansa koettu monta kertaa uutta kirkkoa rakennettaessa. Hän kehottaa silti miettimään, voisiko ihminen kasvaa näkemään tulevassa kirkossa oman uuden kotikirkkonsa.

Ylivieskan yli 200-vuotias puukirkko tuhoutui tulipalossa pääsiäisenä 2016. Kirkon ja irtaimiston palosta aiheutui noin 7 miljoonan euron vahingot. Tekijä oli 30-vuotias mies, joka tunnusti syyllisyytensä. Hänet todettiin käräjäoikeudessa syyntakeettomaksi ja määrättiin pakkohoitoon. Teko katsottiin törkeäksi vahingonteoksi.

Ylivieskan kirkon rauniot ja raivauskoneita.
Antti Pylväs / Yle

Maailmankuulu kamariorkesteri työllistää kaksi suomalaista – "Australiassa ei piitata klassisesta musiikista"

$
0
0

Parikymmentä muusikkoa puhaltaa lavalla yhteen hiileen. Se soi salissa kirpeänä Sergei Prokofjevin musiikkina. Maailmankuulu Australian Chamber Orchestra vierailee parhaillaan ensimmäistä kertaa Suomessa.

– Soitamme hyvin paljon yhdessä, noin sata konserttia vuodessa, ehkä enemmänkin. Kyllä siinä oma soundi kultivoituu, toteaa ACO:n ensimmäisen viulun äänenjohtaja Satu Vänskä.

Juuri soinnistaan australialaisorkesteri tunnetaan. Jos vielä parikymmentävuotta sitten wieniläisessä konserttiarviossa todettiin, että maapallon laitamilta tuleva orkesteri soitti "ihan hyvin", nyt on toinen ääni kellossa. ACO on odotettu vakiovieras klassisen musiikin pyhätöissä Wienin Musikvereinia myöten.

Yksi syy menestykseen on pitkäjänteinen työ. Richard Tognetti on työskennellyt orkesterin johtavana viulistina jo lähes kolmekymmentä vuotta. Muutkin muusikot tuppaavat pysymään pesteissään pitkään. Orkesterin kahdesta suomalaismuusikosta Vänskä aloitti työn 14 vuotta sitten. Sellon äänenjohtajan Timo-Veikko Valven siirtymisestä orkesterin riveihin on nyt 11 vuotta.

ACO on hiottu timantti, joka kallistuu ennemmin pienyhtyeiden kuin suurten sinfoniaorkestereiden suuntaan. Orkesteri on tottunut siihen, että sama konserttiohjelma saatetaan toistaa useissa eri paikoissa.

– Nimessäkin voisi olla sana jousikvartetti. Jousikvartettihan on tiivis yhteisö – kuin neljän ihmisen avioliitto jossain mielessä. Toimintamallimme on mielestäni lähempänä sitä, Valve toteaa.

Prokofjevin jousiorkesterille ja pianolle sovitettu Visions Fugitives soi nautittavasti, mutta suurinta herkkua ACO:lla on tarjota barokin ja klassismin ajoilta. Orkesteri löi läpi Keski-Euroopassa Bachin, Haydnin ja Mozartin musiikilla.

– Haydnin ja Mozartin sinfoniat ovat meidän erikoisuutemme, Vänskä myöntää.

Alice in Chainsia ja Bachia samassa konsertissa

Suomessa klassinen musiikki on osa yhteiskunnallista keskustelua ja kulttuuripolitiikkaa. Australiassa kulttuurista ei politiikassa puhuta, ja klassinen musiikki on suurelle yleisölle vierasta.

– Siellä pitää koko ajan taistella, jotta meidät otetaan vakavasti. Toisaalta orkesterimme on osaltaan vaikuttanut Australian kulttuurielämään, Vänskä sanoo.

ACO lobbaa klassisen musiikin puolesta esiintymällä säännöllisesti eri puolilla Australiaa. Vakiokohteita ovat muun muassa Sydney, Melbourne, Canberra ja Perth.

– Perth on muuten viiden tunnin lentomatkan päässä Sydneystä, Vänskä pistää asioita mittasuhteisiin.

Yleisötyö on tuottanut tulosta, sillä jopa eksoottisimpiin kohteisiin riittää kiinnostuneita.

– Kerran esiinnyimme pienellä lammasfarmilla luoteis-Australiassa. Lähistöllä asui vain muutamia ihmisiä, kun taas lähin kaupunki on kuuden tunnin ajomatkan päässä. Yleisössä oli silti noin 150 henkeä, Vänskä nauraa.

Australian Chamber Orchestra.
Paksut nuottikasat ovat historiaa. Säännöllisesti maailmaa kiertävä ACO pitää nuottitelineillä paperin sijaan tabletteja.Katriina Laine / Yle

Viisi prosenttia ACO:n budjetista tulee valtiolta. Loput 95 prosenttia on rahoitettava muilla keinoin. Niitä ovat lipputulot ja sponsorit. Australiassa mesenaattitoiminta on lähtenyt lentoon, sillä sponsorirahat voi osittain vähentää verotuksessa.

Samalla myös lipputulojen merkitys on valtava.

– ACO on oikeastaan kouluttanut oman yleisönsä. Meillä on 10 000 kausikorttilaista ympäri maata. Ohjelmiston pitää olla sellaista, että se myy lippuja ja on samalla mielenkiintoista soitettavaa. Luulen, että tämä orkesteri on löytänyt asiassa tasapainon.

Tasapaino syntyy ennakkoluulottomuudesta.

– Soitamme mielellämme eri tyylilajien musiikkia. Sekä yleisö että me olemme avoimia sen suhteen, mitä kaikkea musiikki voi olla. Saatamme soittaa samassa konsertissa esimerkiksi Alice in Chainsia ja Bachia, kunhan kokonaisuus toimii. On tärkeää, että myös nuoret löytävät tiensä konsertteihin, Vänskä uskoo.

Miten orkesteri suhtautuu erilaisten tyylilajien yhdistelmiin?

– Musiikillisiin rajoihin ei voi törmätä, jos niitä ei ole, Valve huomauttaa.

Rahoitus puhuttaa kaikkialla

Euroopassa monilta orkestereilta on leikattu tukirahoja. Suomessa huolestuttiin viimeksi Keski-Pohjanmaan kamariorkesterin puolesta. Orkesteri sai armonaikaa, mutta leikkaukset ovat yhä listalla (Rondo-lehti).

– Sponsoreiden kohdalla ollaan vuorvaikutuksessa ihmisten kanssa. Silloin on tavallaan helpompi tulla toimeen. Jos valtion tuista leikataan, ei välttämättä ole ketään, kehen ottaisi yhteyttä.

Leikkauksiin on joka tapauksessa varauduttava, vaikka mesenaattitoiminnasta on turha unelmoida Suomessa ennen verotussysteemin kokonaisvaltaista uudistusta. Vänskän mielestä tulevaan voi valmistautua ainakin ajatuksen tasolla.

– Sanoisin suomalaisille ja eurooppalaisille muusikoille, että pitää oppia taistelemaan omasta työstään. Voiko asioita tehdä niin, ettei olla täysin tukien varassa?

Timo-Veikko Valve, Australian Chamber Orchestra.
Timo-Veikko Valve muutti Australiaan 11 vuotta sitten. – Australiassa elämäntapa on positiivinen. Ihmiset ovat kivoja ja helposti lähestyttäviä. Muutos ei ollut silloin 24-vuotiaana hirveän vaativa. Lähdettiin vähän katsomaan isoa maailmaa, Valve nauraa.Katriina Laine / Yle

"Suomessa ei kouluteta huippuja"

ACO on Piano Espoo -festivaalin maailmankuulu tähtivieras. Sen rinnalla ääneen pääsevät nuoret pianistit, joille festivaali järjestää muun muassa konserttimahdollisuuksia ja mestarikursseja. Festivaalin yhteydessä järjestetään lisäksi nuorille pianisteille suunnattu Tapiola-pianokilpailu.

Festivaalin taiteellinen johtaja Paavali Jumppanen sanoo, että nuorten harrastajien huomioiminen festivaalilla on erityisen luontevaa juuri Suomessa.

– Ajattelemme pyramidia. Meillä on tosi laaja pohja ja tosi terävä kärki. Se on osa suomalaista koulutusjärjestelmää ja kansainvälinen erottuvuustekijä. Kun teemme Suomessa festaria, niin haluamme ottaa sen laajan pohjan mukaan, Jumppanen sanoo.

Lounaskonsertissa maanantaina esiintynyt Emilion Wessman on niitä nuoria opiskelijoita, jotka tähtäävät sinne terävimpään kärkeen. Haaveena siintää ura konserttipianistina.

– Siihen tähtään. Jos joskus pystyisin soittamaan ison ohjelman isolla lavalla, niin olisihan se mahtavaa, Wessman miettii.

Onko Wessman tai joku muu festivaalin nuorista pianisteista seuraava suomalainen kansainvälistä uraa tekevä tähtipianisti – sitä ei Jumppasen mukaan voi ennustaa.

– Kysymys on persoonista. Haluaako joku antautua sille uralle? Pitää myös tulla tilaisuuksia. Tuuriakin vähän tarvitaan.

Katsetta ei Jumppasen mukaan kohdisteta pyramidin huipulle vaan sen tukevalle pohjalle.

– Musta tuntuu, ettei suomalaisessa musiikkikoulutusjärjestelmässä tehdä huippuja, vaan siellä nimenomaan palvellaan hyvää harrastajapohjaa ja halutaan tarjota heille parasta. Jos sitä kautta nousee huippuja, niin nouskoon.

Sementti on isompi ilmastopahis kuin lentokoneet, ja nyt se pitäisi korvata – mutta miten?

$
0
0

Sementti on niin arkinen aine, ettei sen valtavia hiilipäästöjä tule ajatelleeksi.

Olet ehkä tänäänkin herännyt talossa, joka on tehty sementtiä sisältävästä betonista, ajanut sillan yli, joka on samoin tehty betonista ja istut parhaillaan toimistossa, joka on suurelta osin betonia.

Sementti on betonin sideaine, jota valmistetaan koko maailmassa vuodessa 4,2 miljardia tonnia. Se tekee puoli tonnia jokaista maailman ihmistä kohden. Betonia tehdään vielä enemmän kuin sementtiä.

Sementti on yksi suurimmista ilmastopahiksista: se aiheuttaa jopa viisi prosenttia kaikista maailman hiilidioksidipäästöistä. Vertailun vuoksi: paljon parjatun lentoliikenteen osuus on tätä pienempi, noin kaksi–kolme prosenttia.

Hiilipäästöjen syy: kalkkikivi

Finnsementin tehtaalla Lappeenrannassa miljöötä hallitsevat vaaleanharmaat kalkkikivikasat.

Täällä näkee, miten sementti syntyy.

Lappeenrannan tehtaan vieressä on iso Nordkalkin avolouhos, josta louhitaan kalkkikiveä. Kiveä kasataan, murskataan ja jauhetaan myllyssä. Kivijauhe nostetaan korkeaan syklonitorniin, jota pitkin se putoaa muiden ainesosien kanssa uuniin. Kiertouunissa massa kuumennetaan 1 400–1 600 asteeseen. Tuloksena on sementin pohjamassaa eli sementtiklinkkeriä.

Sementin valmistuskaavio
Yle Uutisgrafiikka

Isot päästöt tuottaa juuri kalkkikiven poltto klinkkeriksi. Kun kalkkikiven koostumus muuttuu, hiiltä vapautuu. Kuumentaminen syö paljon energiaa.

Suomessa sementin osuus kaikista hiilipäästöistä on huomattavasti pienempi kuin maailmalla, noin prosentin.

Finnsementti.
Lappeenrannassa Finnsementin tehtaan kiertouuni (putki kuvassa keskellä) uusittiin vuonna 2007. Tehtaalla alettiin käyttää kierrätyspolttoaineita vuonna 2009. Niillä hiilipäästöjä on saatu pienemmiksi.Kari Saastamoinen

Siitä vajaa puolet syntyy Finnsementin Lappeenrannan tehtaalla ja yli puolet Finnsementin Paraisten tehtaalla.

Suomen sementtiteollisuus onkin paiskinut töitä päästöjen laskemiseksi ja on selvästi EU:n keskiarvoa puhtaampaa. Tämä johtuu siitä, että Suomessa on alettu käyttää kierrätyspolttoaineita. Lappeenrannassa jo yli puolet polttoaineista on peräisin kierrätyksestä.

Sementtipäästötaulukko
Yle Uutisgrafiikka

Mutta perusongelma ei häviä. Poltetaan kalkkikivi millä polttoaineella tahansa, sen poltosta tulee sementtiklinkkeritonnia kohden noin 500 kiloa hiilipäästöjä.

– Kalkkikivelle on hankala, lähes mahdotonta, löytää korvaajaa, sanoo Finnsementin tuotantojohtaja Jussi Puustinen.

Kiina rakentaa Suomen verran joka kuukausi

Sementin käyttö kasvaa maailmalla huimaa vauhtia, muutaman prosentin vuodessa. Tämä johtuu ennen kaikkea siitä, että Kiinaa on viime vuodet rakennettu uskomattomalla vimmalla.

Kaupungit kasvavat, kauppa kasvaa, väyliä rakennetaan.

Kiina valmistaa jo 60 prosenttia kaikesta maailman sementistä. Betoniteollisuuden toimitusjohtaja Jussi Mattila tekee laskutoimituksen.

– Karkeasti laskettuna Kiinassa rakennetaan Suomen koko rakennuskannan verran lisää joka kuukausi. Sitä mittakaavaa ei käsitä.

Kiinassa rakennetaan Suomen koko rakennuskannan verran lisää joka kuukausi. Sitä mittakaavaa ei käsitä. Jussi Mattila, Betoniteollisuuden toimitusjohtaja

Tämä sopii huonosti yhteen ilmastotavoitteiden kanssa. Hiilipäästöjä pitäisi leikata nopeasti: tutkijoiden mukaan muutamankin vuoden vitkuttelu voi olla liikaa.

Löytyykö vastaus Lappeenrannasta?

Kiireen vuoksi sementille ja betonille etsitään korvaajia ympäri maailmaa, myös Suomessa.

Vain muutaman kilometrin päässä Finnsementin tehtaalta sijaitsee Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Siellä alkoi viime viikolla kansainvälisesti kiinnostava hanke. Suomalaistutkijat pyrkivät kehittämään betonille korvaajaa jäteaineista, jotka ovat peräisin metsä- ja kaivosteollisuuslaitoksista.

Jätevirroista yritetään tehdä betoninkorviketta, joka ei sisällä sementtiä.

EU myönsi Lappeenrannan hankkeelle lokakuussa 3,4 miljoonan euron rahoituksen. Korvikebetonia on etsitty Suomessa aiemminkin, mutta ei näin isosti.

Antti Häkkinen
Professori Antti Häkkinen ja muut tutkijat kehittävät betonille korvaajaa. Tutkimuksen budjetti on yli neljä miljoonaa euroa, ja tuloksia pitäisi tulla vuonna 2020.Kari Saastamoinen

Samanlaista tekniikkaa käytetään muun muassa Venäjällä ja Australiassa, jossa betoninkorvikkeesta on tehty kokonainen lentokenttä.

Eniten päänvaivaa aiheuttaa jätevirtojen koostumuksen erittely: tuhkasta, viherlipeäsakasta, rikastushiekasta ja rakennus- sekä kuitujätteestä pitäisi saada irti oikeat aineet fiksulla ja taloudellisella tavalla.

– Kemiaa se pitkälti on. Kerätään oikeanlaiset jätevirrat oikeista paikoista ja sotketaan oikeassa suhteessa. Tällä tekniikalla voidaan päästä samoihin arvoihin kuin betonillakin, professori Antti Häkkinen kertoo.

Ensimmäiset pilottikappaleet, puistonpenkit ja skeittirampit, on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2020. Ne on tarkoitus valmistaa suoraan 3D-tulostimella.

Ensimmäiset pilottikappaleet, puistonpenkit ja skeittirampit, on tarkoitus saada valmiiksi vuonna 2020.

Tekniikalla on myös vientipotentiaalia, koska vastaavia teollisuuden jätevirtoja on käytettävissä ympäri maailmaa.

Paras ratkaisu on yksinkertaisin: taloja pitää käyttää pitempään

Sementin ja betonin asema säilyy kuitenkin vahvana. Niitä tehdään varsin yleisistä aineista, kun taas mahdollisia korvikkeita on rajallinen määrä.

– Esimerkiksi masuunikuonasta käytetään lähes kaikki jo nyt. Myös voimaloiden lentotuhkan määrä vähenee ympäristömääräysten vuoksi, VTT:n tutkija Markku Leivo sanoo.

Masuunikuonasta tehtiin Suomessa jo 1990-luvulla rakennuksen välipohjan ontelolaatta, jossa ei ollut ollenkaan betonia. Betoniteollisuuden toimitusjohtaja Jussi Mattila huomauttaa, että korvaavat tuotteet ovat olleet volyymiltaan marginaalisia.

– Niin kauan kuin hiilestä on puhuttu, sementin päästöihin on yritetty löytää ratkaisua, Mattila toteaa.

Sementinvalmistajat eivät kuitenkaan lepää laakereillaan. Finnsementti kehittää "kevytsementtiä", joka sisältää nykyistä vähemmän klinkkeriä. Myös betonirakennusten uusiokäyttöä tutkitaan.

Rakennustyömaa Helsingin Kuninkaantammessa.
Betonia käytetään käytännössä jokaisella rakennustyömaalla. Kuva Helsingin Kuninkaantammen uuden asuinalueen työmaalta.Markku Rantala / Yle

Vaihtoehdoista ehkä tärkein on samalla yksinkertaisin: rakennuksista pitäisi tehdä pitkäikäisempiä. Mitä pitempään käytetään samoja rakennuksia, sitä vähemmän tulee hiilipäästöjä uusien talojen rakentamismateriaaleista.

– Jos tehdään huonoja rakenteita ja sama rakennus joudutaan rakentamaan useampaan kertaan, päästöt itse asiassa kasvavat, huomauttaa betonitekniikan professori Jouni Punkki Aalto-yliopistosta.

Kun 1970-luvun elementtitalot tehtiin kestämään muutama kymmenen vuotta, nyt tavoitteena on yleisesti jo 50–100 vuotta – vaikka rakennusala on saanut rutkasti kritiikkiä kunnianhimottomuudestaan.

2020-luku muuttaa rakentamista

Uusin tutkimustieto povaa sementille pientä synninpäästöä.

Muun muassa Brittiläinen East Anglian yliopisto, joka tunnetaan eturivin ilmastotieteen laitoksestaan, julkisti viime vuonna tutkimuksen, jonka mukaan sementtirakenteet myös sitovat käyttöikänsä aikana hiljalleen hiiltä. Eli osa hiilidioksisipäästöistä palautuu sementtiin.

Paljonko hiiltä sitoutuu ja millä aikavälillä, sitä ei vielä tiedetä.

Rakennusteollisuutta odottaa joka tapauksessa käänne: päästörajoitukset ohjaavat rakentamista 2020-luvulla hiilipihiin suuntaan.

Kun säädökset tiukkenevat, puun ja korvikebetonin asema paranee.

– En näkisi, että korvikkeet häviävät kustannuksiltaan juurikaan betonille, varsinkin kun raaka-aine eli teollisuuden jätevirrat ovat tuottajille pikemminkin ongelma, professori Antti Häkkinen sanoo.

Riittääkö korvikkeille raaka-aineita, ja paljonko rakentamista säännellään? Ne määräävät sementin kohtalon.

Juttu on osa Ylen Tehtävänä tulevaisuus -sarjaa. Yle kertoo tänä syksynä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa suomalaisten syömiseen, asumiseen ja liikkumiseen. Löydät Areenasta myös Yle Draaman podcasteja ja audiovideoita aiheesta.

Lue lisää:

Unohtakaa öljy, nyt loppuu hiekka – hiekasta on tullut niin arvokasta, että sen vuoksi jopa tapetaan

Meri tuli kylään

Tuho vai täyskäännös? – Matkaa vuoteen 2100 ja katso, mitä ilmastonmuutoss tekee sinun ja lastesi elämälle

Ruotsissa kohutaan elinkeinoelämän johtajan puheista: "Olen maksanut veroja tuhannen veronmaksajan puolesta"

$
0
0

TUKHOLMA Ruotsin elinkeinoelämän hallituksen puheenjohtaja Leif Östling on joutunut kovan arvostelun kohteeksi veroparatiisivuotoja koskevista lausunnoistaan. Paratiisin paperit -tietovuodoista käy ilmi, että Östling ja hänen vaimonsa ovat perustaneet vuonna 2005 Maltalle konsulttiyhtiön.

Ruotsin valtiovarainministeri Magdalena Andersson sanoo pitävänsä Östlingin ja muiden rikkaiden veroja välttävää toimintaa vaarallisena esimerkkinä.

Östling ei ole toiminut laittomasti, mutta kohu on noussut hänen toimiaan selvitelleestä haastattelusta.

SVT:n tutkivan toimituksen Uppdrag Granskningin haastattelussa Östling sanoo, että hänellä on hyvä omatunto, koska hän on maksanut ja maksaa osansa veroista Ruotsiin. Östlingin tokaisua "Olen maksanut veroja tuhannen veronmaksajan edestä", on pidetty ylimielisenä ja se on aiheuttanut vaatimuksia hänen erostaan.

Paratiisin papereissa parituhatta ruotsalaisnimeä

Lisäksi Östlingin haastattelussa esittämää kysymystä “mitä hittoa saan (vero)rahojeni vastineeksi?” on paheksuttu ja siitä on tehtailtu useita twitter-meemejä.

Useiden Ruotsin elinkeinoelämän hallituksen jäsenten mielestä Östlingin lausunnot ovat harkitsemattomia ja vahingoittavat järjestön mainetta.

Östling on jälkikäteen myöntänyt puhuneensa haastattelussa huolimattomasti.

Veronkiertoa paljastaneiden Paratiisin paperien yhteydessä on tiettävästi tullut esille parituhatta ruotsalaista nimeä.

Paratiisin papereiden aineisto vuodettiin saksalaiselle Süddeutsche Zeitungille. Lehti taas luovutti tiedot kansainväliselle toimittajajärjestölle ICIJ:lle, jonka kautta Ylellä on pääsy aineistoon.

Lue lisää:

Nordea myöntänyt miljardilainoja varustamoyhtiöille veroparatiisien kautta

Valtion kehitysrahasto Finnfund on sijoittanut kahdeksan miljoonaa euroa veroparatiisiyhtiöön

Tällainen yhtiö on jättimäinen veroparatiisipalveluja tarjoava Appleby

Britannian kuningashuone on tehnyt miljoonasijoituksia veroparatiisien kautta

Urheilujätti Nike harjoittaa miljardien eurojen verokikkailua

$
0
0

Niken urheilutossut ostava suomalainen kuluttaja tulee tietämättään osaksi aggressiivista verosuunnittelua. Nike käyttää hyödykseen erityisesti Hollannin armeliaita lakeja minimoidakseen verojen maksun.

Nike on näin saanut miljardien eurojen verohyödyn Euroopassa ja konsernin kotimaassa Yhdysvalloissa.

Nike on tyypillinen esimerkki monikansallisesta suuryhtiöstä, joka hyödyntää aggressiivisessa verosuunnittelussaan veroparatiiseja ja verosäädöksissä olevia porsaanreikiä.

Euroopassa Nike hyödyntää Hollannin lainsäädännön mahdollistamaa erikoista kumppanuusrakennetta, nk. CV-yhtiömuotoa. Euroopan unioni on jo kieltänyt verosuunnittelussa käytettävän yhtiömuodon, mutta vasta vuodesta 2022 alkaen.

Paratiisin paperit paljastavat ensi kertaa Niken verosuunnittelun monimutkaiset polut.

Uusi tietovuoto tuli saksalaiselle Süddeutsche Zeitungille, joka jakoi aineiston kansainvälisen toimittajajärjestön ICIJ:n kanssa. Suomesta veroparatiisivuotoa ovat tutkineet Ylen MOT ja A-studio.

Vuodon keskiössä on bermudalainen asianajotoimisto Appleby, joka on erikoistunut veroparatiisiyritysten perustamiseen ja monikansallisten yhtiöiden verosuunnittelun laatimiseen.

Applebyn asiakkaisiin kuuluvat Niken ohella muun muassa Apple ja Facebook.

Komissio langettanut jättisakkoja veronkierrosta

Julkisuudessa ovat aiemmin olleet muun muassa Starbucks, Google, Apple ja McDonalds. Euroopan komissio määräsi Applelle viime vuonna miljardin euron veromätkyt, koska sen mielestä yhtiö oli tehnyt Irlannin kanssa laittomia verosopimuksia. Komission selvitysten mukaan Applen veroprosentti oli 0,005 prosenttia vuonna 2014.

Brittiläisen laatulehden Guardianin entinen taloustoimittaja, Simon Bowers on erikoistunut monikansallisten yhtiöiden aggressiiviseen verosuunnitteluun ja tutkinut viime aikoina Nikea.

– Olin hieman yllättynyt Niken kohdalla, Bowers sanoo MOT:n Lontoossa tekemässä haastattelussa.

Bowers on seurannut ennen kaikkea teknologiayrityksiä, joiden koko arvo on immateriaalioikeuksissa, eli muun muassa brändeissä.

Simon Bowers
Guardianin entinen taloustoimittaja Simon Bowers on tutkinut suuryritysten aggressiivista verosuunnittelua muun muassa Paratiisin papereiden avulla.Ghadi Boustani / Yle

– Niken kohdalla puhumme kuitenkin fyysisestä tuotteesta eli lenkkareista. En ollut ikinä kuvitellut, että tämän tyyppinen yhtiö käyttää hyväksi näitä samoja rakenteita.

Paratiisin paperit osoittavat kuinka Nike on vuosia pumpannut tuotemerkistään Yhdysvaltojen ulkopuolelta saadut rojaltimaksut Bermudaan, missä yhtiöverotus on nolla prosenttia.

Vuonna 2014 Nike keksi vielä uuden verotempun, nyt Hollannin kautta.

Markkasen ja Ronaldon merkki

– Ensimmäiset koripallokengät, joita muistan käyttäneeni, olivat Niket, ja tänään liityn innolla viralliseen Nike-perheeseen, koripallotähti Lauri Markkanen twiittasi tämän vuoden heinäkuussa, kun hän oli solminut sponsorisopimuksen Niken kanssa (Kauppalehti).

Lauri markkanen pelaa koripalloa Niken tossut jalassa
Chicago Bulls -joukkueessa pelaavalla Lauri Markkasella on sponsorisopimus urheilujätti Niken kanssa. Jonathan Daniel / Lehtikuva

Maailman suurin urheilukenkien valmistaja on rakentanut omaa brändiään maailmanluokan urheilutähtien avulla. Portugalilainen jalkapalloilija Ronaldo on pitkään ollut Niken tärkein keulakuva.

Nike on myös erittäin suosittu suomalaisten kuluttajien keskuudessa. Lenkkitossuja ja vaatteita myydään runsaasti Suomen suurimmissa urheilukauppaketjuissa.

MOT pyysi viime vuoden myyntitiedot suurimmilta urheiluliikkeiltä Keskolta, Team Sportilta, norjalaiselta XXL:ltä ja ruotsalaiselta Stadiumilta. Keskoon kuuluvat Intersport, Budget Sport, Kesport ja The Athlete’s Foot.

Yksikään liike ei suostunut antamaan tarkkoja lukuja. Kesko ilmoitti, että se tilaa Niken tuotteet Niken hollantilaisesta yhtiöstä, Nike European Operations Netherlands BV:stä. Myös Nike salaa maakohtaiset myyntinsä.

Oregonin osavaltiossa, Yhdysvalloissa päämajaansa pitävällä yhtiöllä on tytäryhtiö Suomessa, Nike Finland. Sen liikevaihto oli viime vuonna vaatimattomat 2,3 miljoonaa euroa ja liikevoittoa se teki noin 400 000 euroa.

Verokikkailua suomalaistenkin rahoilla Hollannin kautta

Kun suomalainen kuluttaja ostaa Niken tuotteen urheilukaupasta, kenkälaatikossa on yhtiön pääkonttorin osoitteen ohella toinen, tuntemattomampi hollantilainen yritys, Nike European Operations Netherlands BV.

Tuohon yritykseen Nike kerää Euroopan eri maista saadut huikeat myyntivoitot. Konsernin tilinpäätöksestä selviää, että Euroopan ja Lähi-idän liikevaihto on 8,4 miljardia euroa.

Itse asiassa Suomessa ja Euroopan muissa maissa toimivat Niken tytäryhtiöt eivät suoranaisesti itse myy urheilutuotteita, vaan ne auttavat Hollannissa sijaitsevaa Nike-yhtiöitä myymään niitä.

Nikella on Hollannissa erikoinen kumppanuusjärjestelmä, jonne Niken tytäryhtiöiden kuten Suomen rojaltimaksut mutkan kautta päätyvät.

– Kumppanuusjärjestelmä on nimeltään CV ja se on erittäin kummallinen yrityshirviö, Bowers sanoo.

Sisäkuva Niken myymälästä Amsterdamissa.
Niken myymälä Amsterdamissa Hollannissa.AOP

– Hollannin verottaja käsittelee sitä ulkomaisena yrityksenä ja ulkomaisten veroviranomaisten mielestä se on hollantilainen yhtiömuoto. Se siis häviää kokonaan verottajien ulottumattomiin.

Vuosien varrella Nike on kerryttänyt verottajien ulottumattomiin arviolta 10,3 miljardia euroa. Summa on suurempi kuin esimerkiksi Suomen opetus-, kulttuuri- ja puolustusmenot yhteensä.

Tästä summasta Nike on maksanut veroja alle kaksi prosenttia Yhdysvaltojen ulkopuolella ja nolla prosenttia Yhdysvalloissa.

Graafi
MOT / ICIJ

Hollanti on ”epäsosiaalinen EU-maa”

Hollannista on vuosien varrella tullut suuryritysten suosikkimaa. Kansalaisjärjestö Tax Justice Networkin mukaan Hollanti kuuluu maailman suurimpiin keskuksiin, jonka kautta yhtiöt siirtävät voittojaan.

Veroparatiisin määritelmät ovat verojen minimointi ja salamyhkäisyys. Hollannin kohdalla molemmat täyttyvät.

Alex Cobham
Alex Cobham johtaa Oxfordista käsin veroparatiiseja tutkivaa ja oikeudenmukaisempaa verotusta ajavaa kansalaisjärjestöä Tax Justice Networkia.Ghadi Boustani / Yle

– Hollanti kuuluu EU:n epäsosiaalisimpiin jäsenmaihin. Heidän toimintansa riistää voittoja ja sen myötä verotuloja muista EU-maista, Tax Justice Networkin johtaja Alex Cobham sanoo MOT:n haastattelussa.

Cobhamin mukaan suuret, varsinkin yhdysvaltalaiset yritykset pumppaavat satoja miljardeja Hollantiin. Hollannilla on kuitenkin paljon parempi maine kuin esimerkiksi Irlannilla tai Luxemburgilla.

– Yhdysvaltalaisten suuryritysten todellinen veroprosentti on alle viisi, Cobham sanoo.

– Suurin osa verojen välttelystä on kätketty salaisiin rakenteisiin, joita Hollanti tarjoaa.

– Hollanti petkuttaa kaikkia muita. On jo aika, että EU:n muut jäsenmaat sanovat: ’Meidän oletetaan tekevän yhteistyötä mutta te sabotoitte kaikkien verojärjestelmiä. Se ei ole hyväksyttävää’.

Hollannin veroviranomaiset kommentoivat tilannetta, että ”lain mukaan he eivät voi jakaa tietoa yksittäisistä veronmaksajista”.

Nike Finland ei vastannut MOT:n useisiin yhteydenottopyyntöihin. Sen sijaan Nike vastasi Hollannista sähköpostitse:

"Nike noudattaa verosääntöjä täydellisesti ja varmistaa äärimmäisen tarkasti, että verotuksemme ovat täysin linjassa liiketoimintamme, investointiemme ja työpaikkojen luomisen kanssa. Niken Euroopan pääkonttori on ollut Hollannissa jo vuodesta 1999. Se työllistää yli 2 500 henkilöä, jotka hoitavat Niken liiketoimintaa yli 75 maassa."

Euroopan unioni on jo vuosia ollut huolestunut CV-yhtiömuodosta ja todennut että kyseessä on lainvastainen valtiontuki. Järjestelmää pidetään epäoikeudenmukaisena verotukena suuryrityksille, joiden pienemmät kilpailijat eivät pysty kilpailemaan samoilla ehdoilla koska ne eivät saa näin merkittäviä verohyötyjä.

EU on kieltänyt CV-yhtiömuodon, mutta vasta vuodesta 2022 alkaen.

Lue myös:

Tietovuoto paljastaa Applen salaisuuden – amerikkalaisjätit ovat verojen välttelyn suurmestareita

Valtion kehitysrahasto Finnfund on sijoittanut kahdeksan miljoonaa euroa veroparatiisiyhtiöön

Nordea myöntänyt miljardilainoja varustamoyhtiöille veroparatiisien kautta

Paratiisin paperit: Trumpin ministerillä liiketoimia Putinin lähipiirin kanssa

Tällainen yhtiö on jättimäinen veroparatiisipalveluja tarjoava Appleby

Britannian kuningashuone on tehnyt miljoonasijoituksia veroparatiisien kautta

Uusi tietovuoto paljastaa Trumpin hallinnon yhteyksiä Venäjälle ja huippupoliitikkojen veroparatiisikytköksiä

Veroviranomaiset tutkivat U2-yhtyeen Bonon osittain omistamaa yhtiötä veroepäselvyyksistä Liettuassa

Tietovuodossa satoja suomalaisnimiä – miksi kaikkia ei julkaista? Seitsemän vastausta Paratiisin papereista

Viewing all 121723 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>