Tämän vuoden heinäkuu on ollut Englannin mittaushistorian kuivin sitten vuoden 1935, kertoo Britannian ilmatieteen laitos Met Office Reutersin mukaan. Keskimääräinen sademäärä on ollut 23,1 millimetriä eli noin 35 prosenttia normaalista.

Met Office antoi alueellisen varoituksen äärimmäisen kuumista lämpötiloista seuraavan neljän päivän ajaksi. Varoitus annettiin ensimmäisen kerran aiemmin kesällä, kun lämpötilat nousivat paikoin yli 40-asteisiksi.

Myös Thames-joki on kuivunut poikkeuksellisen paljon tänä vuonna. Ympäristönsuojelijoiden mukaan joen alkulähde on kuivunut pitkälle alavirtaan ja sen pinta on epätavallisen matala, sanoo River's Trust -ympäristönsuojelujärjestön johtaja Alisdair Naull.

Thames on 356 kilometriä pitkä kulkien Gloucesterista Lounais-Englannista Lontoon halki aina Pohjanmerelle saakka.

Etelä-Englannissa kaksi vesilaitosta on väliaikaisesti rajoittanut asiakkaidensa kasteluletkujen ja sadettimien käyttöä. Lontoon alueella yli 15 miljoonan asukkaan vedenjakelusta vastaava Thames Water on kertonut suunnittelevansa vastaavia rajoituksia.

Readingin yliopiston Ilmastoasiantuntija vesitutkija Hannah Cloken mukaan rajoitukset opettavat säännöstelemään vedenkulutusta, mutta ilmastonmuutosta ehkäisevät toimenpiteet ovat entistä tärkeämpiä.

– Jos sadetta ei saada elokuuksi ja talvesta tulee kuiva, saatamme olla pahassa pulassa ensi keväänä ja kesänä, kun vesivaroja ei ole lainkaan jäljellä, Cloke sanoo.

Lue lisää:

Hollantiin julistettiin vesipula – maatalouden vedenkäyttöä ja jokilaivaliikennettä rajoitetaan

Helteet ja kuivuus verottavat satoa Euroopassa – professori: “Ne tulivat pahaan aikaan, koska viljamarkkinat olivat valmiiksi epävakaat”

Rankkasateista aiheutuneiden tulvien vuoksi ainakin 52 ihmistä on kuollut Koillis-Afrikassa sijaitsevassa Sudanissa, kertovat viranomaislähteet sekä valtiollinen uutistoimisto SUNA. Lisäksi tuhansia koteja on vaurioitunut tai tuhoutunut.

Sudanissa sataa yleensä runsaasti toukokuun ja lokakuun välisenä aikana, ja maa on kohdannut vuosittain vakavia tulvia, jotka tuhoavat kiinteistöjä, infrastruktuuria ja viljelyksiä. Tulvat ovat yleensä pahimmillaan elokuun ja syyskuun aikana.

– 52 ihmistä on kuollut ja 25 loukkaantunut rankkasateiden ja tulvien vuoksi sadekauden alettua, Sudanin kansallisen väestönsuojeluneuvoston tiedottaja Abdel Jalil Abdelreheem sanoo.

Hän ei kertonut milloin tulvien ensimmäiset kuolonuhrit on raportoitu.

Abdelreheemin mukaan tulvat ovat tänä vuonna tuhonneet lähes 5 400 rakennusta ja vahingoittaneet lähes 2 900 rakennusta ympäri maata. Sateet ja tulvat ovat vahingoittaneet lisäksi myös muita julkisia tiloja, kauppoja sekä viljelyksiä. Pahiten tulvista ja sateista ovat kärsineet Pohjois- ja Etelä-Kordofanin, Niilin ja Etelä-Darfurin osavaltiot.

YK:n humanitaaristen asioiden koordinointitoimisto (OCHA) arvioi tämän viikon maanantaina, että noin 38 000 ihmistä ympäri Sudania on kärsinyt sateista ja tulvista sadekauden alettua toukokuussa.

Viime vuonna lähes 315 000 ihmistä kärsi sateista ja tulvista maassa, OCHA ilmoitti. Uutistoimisto AP:n mukaan viime vuonna Sudanin tulvissa ja rankkasateissa kuoli yli 80 ihmistä ja kymmeniä tuhansia rakennuksia jäi tulvien alle.

Pörssiyhtiöt ostavat nyt ennätysmäärin omia osakkeitaan

Yhdysvaltain suurimmat pörssiyhtiöt ovat vuoden kuluessa ostaneet omia osakkeitaan yli tuhannella miljardilla dollarilla. Uutisissa puhutaan uhkaavasta taantumasta, mutta yhtiöt eivät pelkää keventää kassojaan. Suomessakin Nokian, Nordean ja Sammon kaltaiset yhtiöt tekevät mittavia omien osakkeiden ostoja. Vaasan yliopiston professori Timo Rothovius ja OP:n pääanalyytikko Antti Saari kertovat, mitä osakkeiden takaisinosto tarkoittaa.

Yle vieraili Afganistanissa, jonka Taliban valtasi vuosi sitten

Ääri-islamilaisen Talibanin valtaannousu Afganistanissa herätti pelkoja siitä, mitä maassa tapahtuu naisten oikeuksille. Suurin osa Talibanin määräyksistä koskee nimenomaan naisia ja he ovat myös vapaamielisimmillä alueilla säännöistä eniten kärsineet. Yle vieraili Afganistanissa ja haastatteli kahta naista heidän kokemuksistaan Talibanin vallan alla.

Puukotettu Salman Rushdie päässyt pois hengityskoneesta

Yhdysvalloissa perjantaina luentotilaisuudessa kaulaan ja vatsaan puukotettu kirjailija Salman Rushdie ei tarvitse enää hengityskonetta ja kykenee puhumaan, kertoo muun muassa uutistoimisto AP. Rushdien agentti Andrew Wylie on vahvistanut tiedon kertomatta asiasta enempää.

75-vuotias Rushdie oli noussut lavalle pitääkseen esitelmän kirjallisuusfestivaalilla New Yorkin osavaltiossa, kun mies ryntäsi lavalle ja puukotti kirjailijaa. Hyökkääjä otettiin kiinni välittömästi. Rushdieta hoidetaan yhä sairaalassa vakavien vammojen vuoksi.

Sää

Helteinen ilma ulottuu Etelä-Pohjanmaalta Kainuun eteläosaan ulottuvalle vyöhykkeelle. Sää on suurimmassa osassa maata poutainen ja laajalti myös aurinkoinen. Hajanaisia sateita liikkuu Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun yli itään sunnuntaina.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Zahra oli vielä vuosi sitten vakooja Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa. Nyt hän on peittänyt kasvonsa maskilla turvallisuussyistä. Oikeaa nimeäänkään hän ei halua julkaistavan.

Nainen käyttää nimeä Zahra. Hän on 32-vuotias yksinhuoltajaäiti, joka oli töissä ennen Afganistanin entisen hallituksen tiedustelupalvelulle. Elokuussa 2021 ääri-islamilainen Taliban otti valtaansa Kabulin.

Tuo päivä on Zahralla hyvin muistissa – se muutti hänen ja monen muun naisen elämän täysin.

Vuosi sitten, kymmeneltä aamulla elokuun 15. päivä yhtäkkiä toimistolla tietokoneet suljettiin ja työntekijöitä pyydettiin tuhoamaan tärkeitä asiakirjoja. Sitten heidät lähetettiin kotiin.

Zahra piiloutui kotiinsa 8-vuotiaan tyttärensä kanssa. Tiedustelupalvelun työntekijänä hän koki olevansa vaarassa. Silti vain muutaman päivän kuluttua hän uskaltautui jälleen hitaasti ulos. Moni ei tiennyt Zahran todellista ammattia. Eikä Talibankaan ollut tullut kolkuttelemaan ovelle.

Talibanin tultua valtaan monet hallinnolle työskennelleistä naisista ovat joutuneet jäämään kotiin. Sisäministeriön entiset työntekijät – myös naiset – ovat silti saaneet tulla takaisin työpaikoillensa. Tämä antaa pieniä toivonpilkahduksia Zahralle.

Tiedustelupalvelun naisia ei ole silti kutsuttu takaisin Zahran mukaan.

Nyt yksinhuoltajaäiti ompelee työkseen naisten vaatteita kotonaan.

– Ennen pystyin säästämään rahaa. Käytin säästöjäni todella pitkään. Ompelusta saamani raha on todella vähäistä. Se ei kata kaikkia kustannuksiani.

Tulevaisuus on epäselvä

Viimeisen vuoden miettiminen tuo katkerat kyyneleet Zahran silmiin. Entisestä elämästä vakoojana on jäljellä vain muistoja.

– Liityin turvallisuuspalveluun taistellakseni vihollista vastaan. Halusin pitää asetta kädessäni ja mennä sotaan, hän sanoo.

Myös Zahran tyttären tulevaisuus on hämärän peitossa, vaikka tämä on vielä nuori. Julkisten koulujen ovet ovat pysyneet kiinni tytöille seitsemännestä luokasta ylöspäin.

– Toivon, että tilanne muuttuu ja naiset voivat taas palata virkoihinsa ja tytöt kouluihin, Zahra sanoo ja pyyhkii kyyneleitään. Tytär katselee äitiään kummastuneena.

Zahra asuu läntisessä Kabulissa, missä kaduilla on paljon ihmisiä vaikka alueella on tapahtunut useita terrorijärjestö Isiksen iskuja. Alue on shiialaisen hazara-vähemmistön asuinseutua. Myös Zahra on hazara.

Naisia näkyy täällä kaduilla joihinkin muihin kaupunginosiin verrattuna paljon ja suurin osa käyttää pelkkää huivia – ei koko vartalon burkaa tai niqabia. Vaikka toukokuussa Taliban pyysi naisia peittämään kasvonsa, käytännössä sääntöä ei ole laitettu voimaan paitsi tv-kanavilla ja hallinnon työpaikoilla.

Suurin osa Talibanin määräyksistä koskee nimenomaan naisia ja he ovat myös vapaamielisimmillä alueilla säännöistä eniten kärsineet. Taliban on muun muassa määrännyt, että naiset eivät saa enää matkustaa pitkiä matkoja ilman miespuolista sukulaista. Hallituksessa ei ole naisille tilaa, eivätkä monet näe enää tulevaisuutta Taliban-hallinnon alla.

Zahran tarina on vain yksi monista Afganistanissa. Vain kivenheiton päässä Kabulista, naapurimaakunnassa Maidan Wardakissa sota ja Talibanin valtaantulo koettiin hyvin erilaisesta näkökulmasta.

Laalbasrin elämä on rauhoittunut Talibanin valtaannousun jälkeen. Hän on 40-vuotias nainen, joka on synnyttänyt kahdeksan lasta. Laalbasr asuu perheineen Nerkhin piirikunnassa Jawasiabin kylässä, joka on tunnettu omenatarhoista, ilmaiskuista ja ulkomaalaisten erikoisjoukkojen operaatioista.

Taliban oli aktiivinen Wardakin maakunnassa ja väkivaltaista sotaa taisteltiin vuosikausia. Nerkhissä ja muualla Wardakissa CIA:ta ja sen alaisuudessa toimineita afganistanilaisia joukkoja on syytetty surmista, kidutuksesta ja sieppauksista.

Laalbasrin kaltaiset naiset ovat jääneet viimeisen 20 vuoden ajan lähes täysin ilman ääntä. Sotaisille alueille ei ollut aiemmin helppo matkustaa ja kertomus sodasta jäi yksipuoliseksi.

Pommitukset loppuneet Talibanin valtaantulon jälkeen

Laasbasrin poika kuoli ilmaiskussa neljä-viisi vuotta sitten Ramadanin aikaan. Maaseudulla ihmiset eivät yleensä edes tiedä tarkkaa syntymäaikaansa, saatika pidä kirjaa ajankulusta.

Äiti uskoo ilmaiskun olleen Yhdysvaltojen tekosia. Kyseessä saattoivat tosin olla myös Afganistanin ilmavoimat, jotka amerikkalaisten ohella tekivät sodan myöhempinä vuosina iskuja alueella.

Laalbasrin perheen kokemus selittää heidän suhtautumistaan Talibanin valtaannousuun.

Perhe heräsi keskellä yötä pommituksen ääniin.

– Kaikki ikkunat ja portit rikkoutuivat. Poikaani osui ja hän kaatui maahan, Laalbasr muistaa.

Laalbasr juoksi kauhun vallassa kohti loukkaantunutta poikaansa, joka päästi vielä viimeisen käheän huudon suustaan. Pommit räjähtelivät edelleen ympärillä.

– Poikani oli saanut osumia rintaansa ja hänen käsivarsiensa luut olivat katkenneet monesta paikasta. Kädet olivat vain ihon varassa kiinni, Laalbasr sanoo.

Hetken kuluttua myös pommitus loppui.

Poika haudattiin seuraavana päivänä. Muut kyläläiset tulivat auttamaan tuhon jälkien siivoamisessa.

Laalbasr sanoo, ettei hänen pojallaan tai muilla perheenjäsenillä ollut mitään tekemistä Talibanin kanssa.

Muut kyläläiset vahvistavat Laalbasrin tarinan. Amerikkalaiset joukot tekivät lukuisia ilmaiskuja alueella sodan aikana, ja niissä kuoli usein viattomia siviilejä. YK:n mukaan vuosina 2016–2020 ilmaiskuissa oli Afganistanissa 3 977 siviiliuhria, joista 40 prosenttia oli lapsia. Tämä sai monet ihmiset tukemaan Talibania.

Nerkhin piirikunta tuli Talibanin valtaan jo toukokuussa viimevuonna.

Nyt Laalbasrin mukaan suurin osa kyläläisistä on ainakin osittain onnellisia.

– Aiemmin kukaan ei voinut mennä ulos auringonlaskun jälkeen, sillä he olisivat joutuneet ilmaiskujen kohteeksi. Ihmiset ovat tyytyväisiä rauhaan. Elämäämme on tullut hieman rauhaa; päivät ja yöt ovat rauhoittuneet.

Taloudellinen tilanne sen sijaan on pahentunut Talibanin tultua valtaan. Laalbasrin perhe elää usein nälässä, niin kuin muutkin alueen ihmiset.

– Taliban ei enää välitä köyhistä ihmisistä, hän sanoo.

Kaupunkien naisten kokemukset Talibanin vallasta kuulostavat vierailta Laalbasrin korviin, vaikkei hän Talibanin tukijaksi tunnustaudukaan.

– Ehkä jossain on naisia, jotka haluavat oikeuden työntekoon. Täällä naiset eivät halua näitä oikeuksia, koska heillä ei ole mahdollisuuksia päästä virkoihin. He vain elävät kodeissaan kaikessa hiljaisuudessa ja se siitä. He elävät Allahin ja Koraanin mukaan.

Laalbasrin tyttäret eivät ole käyneet kouluja.

– Alussa ei ollut yleistä, että tytöt kävivät koulussa eikä täällä ollut kouluja. Myöhemmin, kun kouluja rakennettiin, Taliban tuli takaisin. He sanoivat, ettei tyttöjen pitäisi mennä kouluun. Tilanne oli todella paha (sodan vuoksi), eivätkä tytöt voineet lähteä kodeistaan muutenkaan.

Nyt Laalbasrin perhe on muuttanut toiseen taloon. Vanha tuhoutui ensin pommituksessa, sitten tulvissa. Poikansa kohtaloa hän ei ole voinut unohtaa.

– Muistan poikani nuoruuden, hänen elämänsä ja luonteensa. Miten hän meni kouluun ja käveli kotiin. Muistan kaiken, en saa sitä silmistäni. Enkä voi unohtaa häntä.

Laalbasr vetää huiviaan alemmas, kiipeää katolta tikkaita pitkin ja alkaa kuokkia maata. Aurinko laskee Nerkhin yllä. Enää täällä ei tarvitse pelätä pommituksia.

A-studiossa keskustellaan maanantaina 15.8. siitä, miten naisten ja tyttöjen asema on muuttunut Talibanin vallan aikana. Lähetys on katsottavissa TV1-kanavalla ja Yle Areenassa klo 21.05.

Lue lisää:

"Naisten arki on hidasta sielun teloitusta" – vuosi sitten naiset lukittiin koteihinsa Afganistanissa, mutta he eivät vaienneet

Helmandin maakunnasta löytyy selitys sille, miksi Taliban pääsi takaisin valtaan Afganistanissa vuosi sitten – "Sota tuhosi elämämme"

Naisilla ja tytöillä ei ole käytännössä mitään oikeuksia, ihmisiä tuomitaan kuolemaan ilman oikeudenkäyntiä – YK:n tuore raportti maalaa synkän kuvan Afganistanin ihmisoikeustilanteesta

Yhdysvaltalaiset suuryhtiöt ostavat nyt omia osakkeitaan enemmän kuin koskaan. Handelsblatt-lehden mukaan S&P 500 -listan yritykset ovat vuoden kuluessa takaisinostaneet omia osakkeitaan lähes tuhannella miljardilla dollarilla.

Esimerkiksi Apple osti omia osakkeitaan yli 90 miljardilla dollarilla. Kymmenillä miljardeilla ovat osakkeitaan ostaneet myös Microsoft, Facebookin emoyhtiö Meta sekä Googlen emoyhtiö Alphabet.

Toinen suuri omien osakkeidensa ostajaryhmä ovat Exxonin ja Chevronin kaltaiset kansainväliset öljy-yhtiöt, jotka ovat hyötyneet Ukrainan sodan aiheuttamasta öljyn hinnan noususta – ja jakavat nyt voittojaan sijoittajille.

Ilmiö näkyy myös Suomessa. Nokialla on käynnissä 600 miljoonan euron omien osakkeiden takaisinosto-ohjelma. Sammolla on käynnissä peräti miljardin euron ohjelma, johon se käyttää Nordea-osakkeiden myynnistä saamiaan pääomia.

Mainittu Nordea on viime vuoden lokakuun jälkeen käynnistänyt jo kolme miljardiluokan takaisinosto-ohjelmaa.

Yle kysyi asiantuntijoilta, miksi yhtiöt käyttävät tällä tavoin rahojaan omiin osakkeisiinsa?

Se on toisenlainen osinko

Vaasan yliopiston liiketaloustieteen professori Timo Rothovius ja OP:n pääanalyytikko Antti Saari sanovat, että omien osakkeiden ostaminen on tapa jakaa voittoja sijoittajille – siinä missä osingotkin.

– Omien osakkeiden ostojen lisääntyminen kertoo siitä, että yritykset ovat tehneet hyviä tuloksia. Nyt niitä halutaan palauttaa osakkeenomistajille, Rothovius sanoo.

Koronakriisin puhjettua yritykset ryhtyivät keräämään varakassaa. Nyt niiden olo on Antti Saaren mukaan luottavaisempi.

– Yritykset elpyivät koronasta odotuksia nopeammin ja monen yhtiön taloudellinen tilanne on vakaampi kuin pari vuotta sitten osattiin toivoa. Yritykset jakavat ylimääräistä takaisin sijoittajille, hän sanoo.

Suomalaiset piensijoittajat ovat tottuneet siihen, että yritykset jakavat voittojaan osinkoina. Omien osakkeiden ostaminen ja niiden mitätöinti on kuitenkin toinen tapa, joilla yhtiöt siirtävät kassaan kertyneitä varoja sijoittajille.

Tämä perustuu siihen, että ostetut osakkeet mitätöidään. Sen jälkeen jokainen omistaa hieman suuremman osuuden yhtiöstä.

Omien osakkeiden ostaminen synnyttää osakkeelle kysyntää pörssissä – sekin on omiaan tukemaan osakkeen arvon kehitystä.

Tämä Yhdysvalloissa yleinen käytäntö on yleistymässä myös Suomessa. Ainakin osin syynä on kansainvälisten sijoittajien toive. Heitä viehättää ainakin se, ettei tästä toimenpiteestä yleensä synny veroseuraamuksia kuten osingoista.

Pörssiyritysten kannalta omien osakkeiden ostaminen on joustava tapa jakaa kertaluonteisia summia. Osingoista kun syntyy helposti sellainen odotus, että vähintään yhtä paljon on jaossa myös ensi vuonna.

Onko tämä käänteen merkki?

Osakkeiden hinnat ovat laskeneet tänä vuonna voimakkaasti. Voidaanko omien osakkeiden ostoista päätellä, että yritysten johto uskoo kurssien nousuun?

– Yritysjohdon tehtävä ei ole spekuloida osakekurssilla, mutta toki osto-ohjelmia pyritään lähtökohtaisesti tekemään silloin, kun osakekurssi on mielekkäällä tasolla, OP:n Saari sanoo.

– Mutta mikään ei ole varmaa. Maailmalla on nähty myös täysin pieleen menneitä omien osakkeiden takaisinosto-ohjelmia.

Kännykkä-Nokia osti vuosituhannen alussa kuuden vuoden kuluessa omia osakkeitaan lähes parillakymmenellä miljardilla eurolla. Muutamaa vuotta myöhemmin summalla olisi saanut lähes kolme Nokiaa. Jälkeenpäin on helppo arvioida, että nuo voitot olisi kannattanut jakaa sijoittajille osinkoina.

Myös IBM:n sanotaan ostaneen vuosien kuluessa omia osakkeitaan markkina-arvoaan suuremmalla summalla.

Ostetaan omia, kun ei uskalleta investoida

Vaikka useimpien arvioiden mukaan taantuma kolkuttelee jo ovella, suuryhtiöt keventävät kassaansa ostamalla omia osakkeitaan. Tämän voi tulkita siten, että ne eivät pelkää oman liiketoimintansa kannattavuuden puolesta.

Todellista rohkeutta olisi kuitenkin tehdä aitoja investointeja – uusiin teknologioihin, tuotantolaitoksiin tai vaikka yrityskauppoihin.

– Ei omien osakkeiden osto sinällään vielä kovin vahvasta tulevaisuudenuskosta viesti, toteaa professori Timo Rothoviuskin.

– Parhaassa tapauksessa yrityksillä olisi hyviä investointikohteita, joista ne saisivat hyvää tuottoa. Maailmalla ilmeisesti nähdään, että riskit ovat niin suuret, että nyt ei ole oikea hetki.

Saman huomion tekee OP:n Antti Saari.

– Voi tietysti olla myös niin, että talousnäkymien viilentyessä yhtiöt ovat varovaisia investointipäätöksissään. Ja siksi vahvoja taseita on käytetty enemmän tällaiseen ylimääräiseen voitonjakoon.

Voit keskustella aiheesta 15.8. kello 23:een saakka.

1.Huippuyliopiston selvitys kumoaa Putinin propagandan, joka väittää, etteivät pakotteet toimi – kuusi kohtaa osoittavat Venäjän talousahdingon

Venäjän asema energiaviennin mahtimaana heikkenee nopeasti. Jatkossa Venäjä on entistä enemmän Kiinan armoilla, joka kiristää Venäjän myymään energiaa ryöstöhinnoilla. Yalen raportti on tähän mennessä laajin ja systemaattisin selvitys, jota Venäjän taloudesta on tehty maan hyökättyä Ukrainaan.

2. Sähkön hinnannousu saa Mika Kurun vain hymyilemään – pihan pieni vesivoimala tuottaa hänelle jopa tuhansia euroja kuukaudessa

3. Tutki laskurilla, miten sähkölaskusi voi muuttua – jos ennuste toteutuu, tyypillinen lasku voi sähkölämmittäjällä olla yli 700 euroa kuukaudessa

Tällä laskurilla voit kokeilla, miten hintojen muutokset vaikuttavat käytännössä kuukausittaiseen sähkölaskuusi. Sähkölämmittäjän kuukausilasku on noussut runsaassa vuodessa 90 eurosta yli 200 euroon. Jos sähkömarkkinoiden ennuste toteutuu, tyypillinen lasku on vuoden lopussa yli 700 euroa kuukaudessa.

4. Vesa-Matti Loiri on kuollut

Vesa-Matti Loirin kuolema keskiviikkona sai monet muistelemaan monipuolisen muusikon, näyttelijän ja taiteilijan uraa. Hänen uransa oli poikkeuksellisen pitkä, sillä Loiri aloitti näyttelijänä jo teini-ikäisenä ja oli suosittu koomikko, muusikko ja keikka-artisti usealla vuosikymmenellä.

5. Kaikkien aikojen katuremontti laittaa Helsingin keskustaliikenteen sekaisin pariksi vuodeksi – tämä kaikki Mannerheimintiellä muuttuu

Kaupunkiliikenteen valtasuonen remontointi alkaa ensi keväänä, ja kaupungin tavoite on saada se valmiiksi vuonna 2025. Suurimpia voittajia ovat pyöräilijät, jalankulkijat ja raideliikenne.

Suomen ensimmäinen myymäläauto alkoi huristella maanteillämme 14. kesäkuuta vuonna 1932. Kyseessä oli Elannon myymäläauto, josta osuusliike tiedotti asiakkailleen muun muassa seuraavin sanoin:

"Mikä kummitus se sellainen on – automyymälä? -- Se on ihan nykyaikainen pienoismyymälä, kaikkein nykyaikaisin Suomen maankamaralla, sillä tietääksemme ei sellaista vielä ole ainoallakaan muulla suomalaisella liikkeellä."

1970-luvulla myymäläautoja oli liikenteessä jo reilusti yli tuhat.

Maaseudun muutoksen ja muuttoliikkeen myötä kauppa-autojen määrä väheni vuosi vuodelta. Tällä hetkellä liikenteessä olevien myymäläautojen määrä on alle kymmenen.

Myymäläautomuseo päivittyy koko ajan

Hausjärvellä sijaitsevan Mommilan kyläpuodin pihassa nököttävä myymäläautomuseo Martti kätkee sisäänsä lukuisia eri tuotteita menneiltä vuosikymmeniltä.

Martti on Suomen ainoa myymäläautomuseo. Ennen museoitumistaan Martti palveli kauppa-autona ympäri Suomea vuoteen 2017 asti.

Martin lisäksi Mommilan kyläpuodin yhteydessä toimii toinenkin museo, kyläkauppamuseo. Museoiden vanhojen tavaroiden kokoelma on yhteinen.

Myymäläautossa olevat tavarat on valittu sillä ajatuksella, että myymäläautojen laajat valikoimat eri vuosikymmeniltä tulisivat esitellyksi mahdollisimman hyvin, kertoo kauppias ja museotirehtööri Samppa Hartikainen.

Museokokoelma päivittyy joka vuosi, ja myymäläautomuseossa esillä olevia tuotteita vaihdellaan pitkin kesää.

Jutussa on käytetty lähteenä Jussi Lehtosen kirjaa Viettelyksen vaunu: Suomalainen myymäläauto 1930-luvulta 2000-luvulle

Voit keskustellaa aiheesta 15.8. kello 23:een saakka.

Lue lisää aiheesta:

Nostalgiamatka 1970-luvun kesiin: tällainen on Suomen ainoa kauppa-automuseo, jonne J.Karjalainen lahjoitti korillisen 50-vuotiasta limsaa

Suomen myymäläautojen määrä lähestyy nollaa

Tänään tulee kauppa-auto! (Yhteishyvä)

Suomen vanhin kauppa-auton kuljettaja Matti, 83, ajaa hurjan määrän kilometrejä joka vuorossa (IS)

Elettiin vuotta 1966.

Vesa-Matti Loiri näytteli Helsingin kaupunginteatterissa, johon saapui avustajaksi myös näyttelijä Tapio Kouki.

Loiri oli kuullut, että Koukilla oli urheilijataustaa. Ennen esitystä hän tuli Koukin luo ja kertoi, että hänellä olisi kahdet nyrkkeilyhanskat. Loiri halusi lämmitellä, jotta molemmat olisivat hyvässä vireessä esityksessä.

– Mitä jos vähän knekkailtaisiin, hän kysyi.

Kouki suostui. Lämmittely ei kuitenkaan kestänyt kauan.

– Hyvin nopeasti huomasin, että jos tämä jatkuu pidempään, en ehkä pääse esitykseen mukaan, muistelee Tapio Kouki ensimmäistä kertaa, kun tapasi Vesa-Matti Loirin.

Myöhemmin miehet työskentelivät kollegoina Turun kaupunginteatterissa ja pitivät yhteyttä loppuun asti.

Pyysimme Turun kaupunginteatterista eläkkeelle jääneen Tapio Koukin kertomaan 70-luvun vuosista ja muistelemaan Vesa-Matti Loiria näyttelijänä ja ystävänä. Kouki kertoi paikoin hulvattomiakin muistojaan Yle Radio Suomen lounaissuomalaisessa aamulähetyksessä.

Voit kuunnella juontaja Carolus Mannisen tekemän haastattelun kokonaisuudessaan:

Kommelluksia jaetussa pukukopissa

Vesa-Matti Loiri saapui Turun kaupunginteatteriin vuonna 1973. Tapio Kouki kertoo, että Loiri oli nöyrä ja mukava, empaattinen ja sympaattinen.

– Harjoitustilanteessa hän otti kaikki näyttelijäkollegat huomioon ja antoi paljon enemmän kuin otti.

Miehet olivat yhdessä lavalla näytelmässä Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet. Siitä tehtiin myöhemmin myös televisioversio.

• Voit katsoa Tykkimies Kauppalan viimeiset vaiheet Yle Areenasta.

Näytelmän harjoituksissa Loiri antoi kuiskaajalle ikimuistoisen opetuksen.

Kouki ja Loiri olivat myös pukukoppikavereita. Miehet käyttivät nuorten miesten pukukoppia, jossa oli useita alle kolmekymppisiä näyttelijöitä, myös Heikki Kinnunen, Juha Muje ja Arno Virtanen. Juttujen taso oli "korkea", ja myös kommelluksia sattui.

– Kerran pukukopissa haisi kummalliselta. Hajun lähdettä etsittiin koko päivä. Lopulta Veskun kaapista löytyi pussillinen puolimätiä kaloja. Kukaan ei tunnustanut, miten pussi oli sinne päätynyt.

Kouki painottaa, ettei Vesa-Matti Loirin keskiviikkoinen menehtyminen tullut miestä tunteville yllätyksenä. Loiri oli sairastanut jo pitkään, joten asian vääjäämättömään lähestymiseen oli osattu varautua.

– Kyllähän Vesku jo pidemmän aikaa tiesi, että se elämäntapa, jota hän oli pitänyt yllä, ei voinut kauan jatkua. Suurella kaipauksella jään häntä muistelemaan. Ei tässä muuta voi sanoa kuin että perässä tullaan.

Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 15. elokuuta kello 23:een asti.

Lue myös:

Vesa-Matti Loiri on kuollut

Tästä me muistamme Vesa-Matti Loirin – katso videot ja kuvat pitkän uran varrelta

Läheiset muistelevat Vesa-Matti Loiria – Hannele Lauri: "Mestari ja ystävä on poissa"

Vesa-Matti Loiria muistellaan Ylen kanavilla yhdessä suomalaisten kanssa – lähipäiville kattaus elokuvaa, keskustelua ja musiikkia

Abivuonna Pielavedeltä kotoisin oleva Jenna Saastamoinen haki Joensuuhun opiskelemaan psykologiaa. Hän pääsi varasijalle, mutta oli varma välivuoden koittaneen. Ajatus välivuodesta oli kauhistus.

– Olen aina ollut sellainen kympin tyttö ja ajatellut, että totta kai menen suoraan lukiosta opiskelemaan. Ihan sama mihin, mutta välivuotta ei tule, hän muistelee.

Viimeisten ylioppilaskirjoitusten jälkeen Saastamoinen paloi loppuun. Lukiosta aiheutunut stressi alkoi oireilla fyysisesti: hän luuli olevansa kipeä, eikä ruoka maistunut. Hän myös laihtui.

– Paahdoin lukiossa kovalla vaihteella. Sitten ymmärsin, että mieleni ja terveyteni vaativat välivuoden.

Kun Saastamoinen oli lopulta itsekin asennoitunut välivuoteen ja siihen, että nyt hän saa levätä, hän koki yllätyksen: Opintopolusta tuli tieto, että hän pääsi sittenkin kouluun.

Saastamoinen alkoi itkeä.

– Se ei ollut ilon itku, vaan iski kauhea ahdistus siitä, että minun pitääkin lähteä uudelle paikkakunnalle opiskelemaan.

Tilanne aiheutti tunteiden vuoristoradan.

Läheiset tukivat yhä välivuotta. Saastamoinen keskusteli asiasta terapiassa ja päivitti tilanteesta myös Instagramiin opiskeluaiheiselle jennapsykalla-tililleen. Osa oli sitä mieltä, että olisi hölmöä jättää koulupaikka vastaanottamatta. Saastamoinen kuitenkin jätti.

– Kun sain lopullisen päätöksen tehtyä, stressi helpotti. Sain hyväksynnän sille, että nyt voin levätä vuoden.

Saastamoinen kertoo jälkikäteen pohtineensa, mitä olisi tapahtunut, jos hän olisi aloittanut opinnot heti lukion jälkeen. Kuuntele, millaisia mietteitä aihe on hänessä herättänyt:

Todistusvalinta voi olla syy sille, miksi välivuosia halutaan pitää

Selvä enemmistö lukion päättävistä viettää välivuoden tai useamman. Tilastokeskuksen tuoreimman tilaston mukaan keväällä 2020 valmistuneista ylioppilaista hieman yli 37 prosenttia jatkoi opintojaan samana vuonna.

Joensuun Tulliportin normaalikoulun lukion opinto-ohjaajat Visa Tuominen ja Kati Huttu-Pantsari kertovat, että välivuosi on aihe, josta monet lukiolaiset kyselevät ohjauskeskusteluissa.

Huttu-Pantsari kertoo, että heidän koulullaan on tehty omaa tilastointia, jonka mukaan vuonna 2020 välivuoden viettoa harkitsi 30 prosenttia opiskelijoista. Tuominen arvelee, että välivuodesta kiinnostuneiden määrä on heidän opiskelijoidensa keskuudessa hieman korkeampi kuin aiemmin.

Syyn arvellaan löytyvän todistusvalinnasta.

– Moni nuori jakaa kirjoituksia kolmelle kerralle ja korottaa arvosanoja. Jos miettii esimerkiksi psykologian opiskelua, niin opiskelijat korottavat arvosanoja niin kauan, kunnes edellisen vuoden pisterajat on ylitetty, Tuominen selittää.

Lisääntynyt uteliaisuus välivuotta kohtaan sai Tuomisen ja Huttu-Pantsarin perustamaan Välivuosi.net-sivuston. Sivusto on osa Itä-Suomen yliopiston ja Opetushallituksen rahoittamaa hanketta, ja se on ollut pystyssä nyt parin kuukauden ajan. Sivulta nuoret löytävät kootusti tietoa välivuodesta ja saavat tukea välivuoden suunnitteluun.

Tuominen kertoo, että Välivuosi.net-sivustolla nuorten jakamat välivuosikokemukset ovat selvästi olleet suosituimpia sisältöjä. Hän uskoo tämän johtuvan siitä, että nuoret haluavat kuulla, miten muut ovat välivuosia viettäneet ja saada mahdollisesti ideoita omiin ratkaisuihin.

Välivuotta ei tarjota ensisijaisena vaihtoehtona lukion jälkeen

Vaikka välivuoden vietto on nykyään melko yleistä, opinto-ohjaaja Visa Tuominen kertoo, että sitä ei aktiivisesti tarjota opiskelijoille lukion jälkeisenä vaihtoehtona. Tuomisen mukaan yhdessä opiskelijan kanssa kuitenkin kartoitetaan hänelle parasta vaihtoehtoa ja mikäli opiskelija ei vielä tiedä, mihin haluaa suunnata, voidaan välivuotta tarjota muiden vaihtoehtojen rinnalla.

– Silloin välivuoden aikana voi vaikka avoimen ammattikorkeakoulun tai avoimen yliopiston kautta tutustua opiskelualaan ja lähteä sitä kautta liikkeelle, Tuominen kertoo.

Tähän asiaan Jenna Saastamoinen toivoisi muutosta. Hän kokee, että esimerkiksi hänen omassa lukiossaan Pielavedellä välivuodesta kerrottiin lähes pelkästään niin, että sen aikana voi suorittaa opintoja eri tavoin. Välivuoden viettämisestä levon takia ei kuitenkaan puhuttu.

– Enemmän siitä puhuttiin silloin, jos ei päässyt mihinkään kouluun. Mutta ei niin, että sen voisi vapaaehtoisesti valita.

• Yhteiskunta patistaa nuoria välttämään välivuosia – joensuulaisopiskelijoiden viesti on, ettei menestys ole muutamasta vuodesta kiinni

Tuominen ja Huttu-Pantsari kertovat kohdanneensa tapauksia, jossa opiskelija pääsisi arvosanoillaan seuraavaan oppilaitokseen, mutta haluaa pitää vuoden hengähdystauon. Huttu-Pantsari kertoo, että tällaisissa tapauksissa toimitaan aina tilanteen mukaan nuoria kuunnellen.

"Sain tarvitsemani levon"

Välivuosien jälkeen opiskeluarkeen palautuminen voi viedä aikaa, sanoo Oulun yliopiston ja ammattikorkeakoulun opintopsykologi Pauliina Junnikkala.Palautumisen kesto on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat muun muassa välivuoden pituus sekä syyt, miksi niitä on vietetty.

Mitä pidempi tauko opinnoista on ollut, sitä uudemmalta asiat tuntuvat. Korkeakouluun palatessa ensimmäisenä asiana Junnikkala kehottaa suunnittelemaan opintonsa, jotta tietää, mitä kohti edetä.

Lisäksi Junnikkala pitää tärkeänä opiskelurutiinien muodostamista ja ajanhallinnan opettelemista. Kun alkuun on kartoittanut oman opintosuunnitelmansa, kalenteriin voi kirjata esimerkiksi luento- ja tenttiaikataulut ja sen, milloin tentteihin aikoo lukea.

– Kun tiedät, mitä, missä ja milloin opiskelet, se luo rytmiä arkeen ja auttaa palaamaan opiskelun pariin.

Opiskeluympäristöön sopeutumisessa myös opiskelukavereilla on suuri merkitys.

Tänä syksynä Saastamoinen aloittaa psykologian opinnot Oulun yliopistossa. Vaikka opiskelusta on ollut taukoa, hän luottaa siihen, että koulunkäynti tulee yhä selkärangasta.

Elokuun lopulla alkaviin opintoihin Saastamoinen sanoo lähtevänsä täysin uudella energialla.

– Sain tarvitsemani levon. Odotan niin paljon sitä, että pääsen taas pänttäämään ja oppimaan uutta, hän tiivistää.

Millaisena sinä olet kokenut välivuoden viettämisen? Voit keskustella aiheesta 16.8. kello 23 saakka.

Lue lisää:

Välivuosi on hengähdystauko – Kalle Peltoniemen kaveriporukasta 10 viettää välivuotta ja vain 2 lähti opiskelemaan

Onko välivuosi edessä? Nappaa tästä ideoita syksylle

Elise Taivalantti, 21, piti kolme välivuotta, koska ei halunnut menettää ensihakijan etujaan

EU-maista ei ainakaan vielä löydy yksimielistä tukea sille, että venäläisten matkailua rajoitettaisiin laajentamalla pakotteita. Tutkijoiden mukaan EU:n yhteinen päätös olisi tehokkain vaihtoehto, mutta yksittäiset maat tekevät kovaa vauhtia jo omia ratkaisujaan.

Hallitus kokoontuu ensi viikon tiistaina pohtimaan venäläisten matkailun rajoittamista.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) on toivonut, että venäläisten lomailua rajoitettaisiin myös laajentamalla EU:n yhteisiä pakotteita. Hän ennakoi, että asia nousee esiin EU-huippukokouksissa, joista ensimmäinen varsinainen kokous on kalenteroitu lokakuulle.

Muun muassa Suomen ja Baltian maiden edistämä ajatus EU:n pakotteiden laajentamisesta osuu Keski-Euroopan lomakauteen, minkä takia sen saamaa kannatusta on vielä mahdotonta ennakoida.

Helsingin yliopiston akatemiatutkija Timo Miettinen arvioi, että tavallisten venäläisten liikkuminen on niin tärkeää monille EU-maille, ettei vaadittavaa yksimielistä päätöstä ole ainakaan vielä näköpiirissä.

– Jos ajatellaan tavallisiin venäläisiin kohdistuvia matkustusrajoituksia, uskon, että tällä hetkellä Euroopassa sille ei ole 27 jäsenmaan keskuudessa täyttä tukea, Miettinen sanoo ja muistuttaa samalla, että moni maa ei ole ottanut asiaan vielä kantaa.

Saksan liittokansleri Olaf Scholz kertoi aiemmin viikolla suhtautuvansa varauksella siihen, että venäläisten matkustamista rajoitettaisiin laajasti.

Saksa on painottanut sitä, että koko Venäjän kansaa ei saa syyllistää presidentti Vladimir Putinin sodasta. Miettinen arvioi, että kielteisen kannan taustalla vaikuttaa myös se, että Saksa on juuri nyt varuillaan kaasutoimitusten jatkumisesta.

• Katso, miten Saksan liittokansleri Scholz ja Viron ulkoministeri Urmas Reinsalu kommentoivat kysymystä rajoituksista.

"Ajatus kollektiivisesta syyllisyydestä ei päde"

EU-maat ovat kieltäneet venäläiskoneet ilmatilastaan, mutta maateitse unioniin pääsee edelleen Suomen, Viron ja Latvian kautta sekä Kaliningradista Liettuaan ja Puolaan.

Viron raja sulkeutuu useimmilta venäläisiltä ensi viikolla, kun maa lopettaa myöntämiensä viisumien hyväksymisen. Ulkoministeri Urmas Reinsalun mukaan se, että turistit pääsevät Schengen-alueelle Viron kautta on vastoin EU:n yhdessä sopimien pakotteiden periaatteita. Myös muut Baltian maat ja Puola ovat rajoittaneet viisumikäytäntöjään.

Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jussi Lassila toivoo, että päätöstä venäläisten lomailun rajoittamisesta ei tehtäisi tunnekuohussa vaan viileästi harkiten.

Mittavat viisumikiellot olisivat hänen mielestään haitallisia, koska mahdollisuus päästä länteen on Venäjän oppositiolle tärkeä henkireikä. Jo nyt venäläisen opposition tunnetut toimijat ovat esittäneet huolensa ikkunan sulkeutumisesta.

Tiukan linjan kannattajat ovat perustelleet lomailukieltoa sillä, että tavalliset venäläiset hyväksyvät hiljaa maansa sodan Ukrainassa.

Ajatus kollektiivisesta syyllisyydestä ei Lassilan mielestä kuitenkaan päde tilanteessa, jossa oppositio on murskattu eikä todellisia mahdollisuuksia protestointiin ole olemassa.

– Jos tämä retoriikka on näin yksioikoista, että lapsi menkööt pesuveden mukana, on se minusta moraalisesti väärin, mutta myös poliittisesti lyhytnäköistä.

Enemmistö venäläisistä ei lomaile ulkomailla

EU-puheenjohtajamaa Tšekin ulkoministeri Jan Lipavský on kannattanut viisumien myöntämisen lopettamista, koska se olisi tehokas pakote Venäjälle. Hän on kertonut esittelevänsä asian EU-maiden ulkoministereille elokuun lopussa epävirallisessa kokouksessa Prahassa. Samassa kokouksessa myös Suomi pyrkii tunnustelemaan EU-maiden kantoja. Epävirallisessa kokouksessa ei tehdä päätöksiä.

Suomen hallituksella ei ole vielä lopullista kantaa siihen, miten venäläisten lomailua pitäisi rajoittaa. Ulkoministeriössä on selvitetty erilaisia vaihtoehtoja, joista yksi on käytännössä hankaloittaa turistiviisumin saamista. Hallituksen on tarkoitus punnita vaihtoehtoja tiistaina epävirallisessa iltakoulussa.

• A-Studio vieraili elokuun alussa Etelä-Karjalassa kysymässä ajatuksia venäläisten matkailusta.

Suuttumus Venäjän käymästä sodasta Ukrainassa on Lassilan mielestä täysin ymmärrettävää, mutta matkailun tiukka rajaaminen voi kääntyä hänen mukaansa Putinin voitoksi. Viisumipäätös saadaan helposti näyttämään taas yhtenä esimerkkinä lännen epäluotettavuudesta.

Toive siitä, että rajan sulkeutuminen kasvattaisi tyytymättömyyttä Venäjän sisällä ja saisi ihmiset kääntymään Putinin hallintoa vastaan on Lassilan mielestä lapsellinen. Hän muistuttaa, että venäläisten suuri enemmistö ei lomaile ulkomailla, eikä päätös liikuta heitä millään tavalla.

Tosiasiassa rajan sulkeutuminen palvelisi todennäköisesti Venäjän pitkän ajan tavoitetta erkaantua lännestä. Ihmisten lomarahojen ja huomion pysyminen kotimaassa olisivat sen etu.

Lassila kannattaa ehdotusta korottaa viisumimaksuja ja ohjata niistä koituvat tulot Ukrainalle. Lisäksi Suomen rajalla olisi hänestä tärkeää muistuttaa sodasta.

– Pitäisin konkreettisena keinona sitä, että turistiviisumin ehtoja kiristetään. Se on kuitenkin eri asia kuin olla myöntämättä viisumeita ollenkaan, Lassila sanoo.

Voit keskustella aiheesta maanantaihin 15. elokuuta kello 23:een saakka.

Lue myös:

Paineet estää venäläisten turistien pääsy EU:hun kasvavat – Saksa suhtautuu epäilevästi laajaan viisumikieltoon

Marin rajoittaisi venäläisten matkailua Euroopassa laajentamalla pakotteita – pääministeri valmistelee suomalaisia vaikeaan talveen

Hallitus hakee keinoja rajoittaa turistiviisumien myöntämistä venäläisille – Haavisto: perhe- ja työviisumit menisivät turistiviisumien ohi

Ylen kysely: Yli puolet suomalaisista lopettaisi turistiviisumien myöntämisen venäläisille

Lentokenttäkyydit Venäjältä Suomeen viedään Telegramissa käsistä – selvitimme, miten kyytivälitys toimii

Oululainen Jaakko Risku tunnustelee sormenpäillään kivenjärkälettä, sujauttaa kiipeilykengät jalkaansa, sipaisee kämmeniinsä magnesiumia ja lähtee nousemaan ylöspäin.

Kyse on yhä suositummaksi tulleesta boulderoinnista, jota harrastetaan kivillä sekä matalilla kallio- ja kiipeilyseinillä. Boulderointireittien korkeus vaihtelee puolestatoista metristä vajaaseen kymmeneen metriin. Lajia voi harrastaa myös sisähalleissa boulderseinillä. Viime vuonna kiipeilyssä kisattiin ensimmäistä kertaa olympialaisissa.

20-vuotias Jaakko Risku aloitti boulderoinnin jo alle kymmenenvuotiaana, mutta pari viime vuotta hän on viihtynyt lajin parissa tiiviisti.

Mieluisa kiipeilypaikka löytyy Oulun kupeesta Lumijoelta: metsän keskellä on kymmenkunta eri kokoista kivenjärkälettä. Riskun mielestä niistä ihanteellisin on noin neljä metriä korkea.

Metsäinen kiipeilypaikka on ollut tänä kesänä suosittu ja kerännyt paikalle laajasti alueen harrastajia (Rantalakeus).

Risku kaivaa matkapuhelimestaan sovelluksen, johon on merkattu kiipeilyreitit eli ne kohdat kivestä, mistä on aiemmin kavuttu ylös. Se helpottaa etenemistä.

– Silti ei ole ollenkaan varmaa, että pääsee ylös. Enimmäkseen kiipeily onkin epäonnistumista, mutta onnistumisen hetket tekevät tästä lajista hienon.

Boulderointi vaatii kokonaisvaltaista kehon hallintaa, mutta erityisesti sormi- ja jalkavoimaa. Pelkällä lihasvoimalla ei kuitenkaan pärjää. Kiipeilyyn tarvitaan myös henkistä rohkeutta ja kykyä ratkaista ongelmia.

– Boulderointi on eräänlaista palapeliä. Kivestä täytyy löytää tietyt paikat, mistä voi ottaa kiinni ja mihin jalan voi laittaa. Kaikki palaset täytyy saada loksahtamaan paikalleen, että pääsee ylös.

Vaikka kiipeilijä ei käytä turvavaljaita tai -köysiä, eikä esimerkiksi kypärää, Risku ei pidä boulderointia vaarallisena extreme-lajina. Kiipeilykohteet ovat yleensä varsin matalia, ja turvallisuutta lisää varusteisiin olennaisena osana kuuluva putoamispatja.

Moni harrastaja keskittyy kiipeilemään vain sisätiloissa. Kiipeilykeskuksista löytyvät sopivat tilat ja välineet lajin aloittamiseen ja harrastamiseen. Usein käy kuitenkin niin, että pidempään lajia harrastaneet päätyvät kiipeilemään ulos luonnon kohteisiin.

– Minusta on hauska pysähtyä tuijottamaan isoa kiveä parin sentin etäisyydeltä ja katsoa kaikkia sen pieniä yksityiskohtia. Se rauhoittaa kehoa, Risku sanoo.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella 15. elokuuta kello 23:een saakka.

Lue seuraavaksi: Pinja Antikaisen, 12, kesähaasteen palkintona odottaa kiipeilymatka Espanjaan – olympialaji kiipeily innostaa yhä useampia lapsia ja nuoria

Sami Romppaiselle kiipeily on elämäntapa, mutta lajin ammattimaistuessa siitä on tullut myös työtä – entistä useampi kiipeilee vain sisätiloissa

Korkeakouluopiskelijoiden opiskelija-aterioiden hinnat ovat nousemassa syksyllä. Tiede- ja kulttuuriministeri Petri Honkonen (kesk.) kertoo STT:lle, että opiskelija-aterian enimmäishintaa korotetaan 50 sentillä lokakuun alusta lähtien.

Hinta nousee, koska opiskelijaravintoloiden kulut ovat merkittävästi kasvaneet inflaation myötä, Honkonen sanoo.

– Ruoan hinta on noussut niin voimakkaasti, että se uhkaa jo näiden opiskelijaravintoloiden olemassaoloa. Sitä emme tietenkään halua.

Opiskelijaravintoloiden toimintaa sitoo valtioneuvoston asetus, jonka mukaan avustukseen oikeuttavan opiskelija-aterian enimmäishinta on viisi euroa. Erikoisannokset saavat maksaa enemmän.

Kelan ateriatuki on tällä hetkellä 2,30 euroa yhtä annosta kohden, joten opiskelija joutuu yleensä maksamaan omasta annoksestaan erotuksen eli 2,70 euroa.

Honkonen kertoo esittävänsä valtion ensi vuoden budjettiesitykseen lisäksi, että opiskelija-aterian ateriatukea korotetaan 25 sentillä. Aterian hinta saattaa siis jälleen laskea vuodenvaihteessa.

Tuen ja enimmäishinnan korotuksen eriaikaisuus johtuu siitä, että tuki on valtion budjettiin liittyvä asia, kun taas enimmäishinnasta säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtion budjetista päättää eduskunta tämän vuoden loppuun mennessä.

– Ateriatuki nousee niin pian kuin mahdollista. Jos eduskunta sen hyväksyy, lovi opiskelijan budjettiin ei ole niin suuri, Honkonen sanoo.

Hänen mukaansa sekä opiskelijajärjestöt että opiskelijaravintoloita pyörittävät yritykset ovat vedonneet häneen.

Enimmäishinnan nostamisen kautta ravintolat voivat Honkosen mukaan myös suosia suomalaisia raaka-aineita, sillä jos kannattavuus tiukkenee, ravintolat ostavat halvalla ulkomaista ruokaa. Hän näkee riskinä myös sen, että ravintolat yksipuolistavat ruokalistoja, jos enimmäishintaa ei koroteta.

Kelan tukema korkeakouluopiskelijoiden ruokailu on myös hyvää sosiaalipolitiikkaa, Honkonen sanoo.

– Se tukee siinä elämänvaiheessa terveellistä ruokailua ja on tärkeä osa myös sosiaalisuuden edistämistä kampuksilla.

Honkonen muistuttaa, että vaikka opiskelija-aterioiden hinnat ovat nyt nousemassa, opiskelijoiden toimeentulosta on pyritty huolehtimaan.

– Nykyisin opintotuki on sidottu indeksiin, ja hallitus on nyt tehnyt nämä ylimääräiset indeksikorotukset kaikkiin perusetuuksiin, joihin myös opintotuki kuuluu.

Aurinko paistaa ja puutarhan kukat tuoksuvat makeilta. Verlan tehtaan nurmikolla pienet ja suuret porukat odottavat opastetulle tehdaskierrokselle pääsyä.

– Olemme itse asiassa tehtaan takapihalla. Tehtaan julkisivu osoittaa toiseen suuntaan kuin mistä ihmiset nykyään tänne saapuvat, koska nykyistä tietä ei tehtaan alkuaikoina ollut, kertoo Verlan museonjohtaja Ville Majuri.

Verlan tehdasmiljöö alkoi muodostua jo 150 vuotta sitten, kun paikalle perustettiin puuhiomo. Tänä vuonna Verlassa on juhlittu puuhiomon syntymäpäiviä, mutta myös muita merkkipäiviä. Tehdasmuseon perustamisesta on tänä vuonna 50 vuotta ja Verla on ollut nyt maailmanperintökohteena 25 vuotta.

Juhlavuoden kunniaksi on perustettu näyttely Verla 150 vuotta, jonka on tarkoitus olla nähtävillä ainakin muutaman vuoden ajan. Lisäksi Verlassa on järjestetty tapahtumia, esimerkiksi puistojuhla toukokuussa, Majuri kertoo.

– Marraskuun lopussa pidämme vielä joulutapahtuman, joka huipentaa juhlavuoden. Siitä on tarkoitus tulla perinne.

Pytinki uudistaa Verlan

Verlassa kunnostetaan paraikaa pahvikuivaamon julkisivua. Verlan omistavalla UPM:llä on kohteessa kymmeniä suojelurakennuksia. Rakennuksia on säännöllisesti korjattava, jotta ne säilyvät, Majuri kertoo.

– Restaurointi on meille jatkuvaa toimintaa. Se on oleellinen osa työtämme.

Tulevaisuudessa on tarkoitus kunnostaa vajaa parisenkymmentä vuotta tyhjillään ollut Patruunan pytinki. Puuhuvila on toiminut muun muassa tehtaan omistajan asuntona ja konttorina.

– Pytinki on ulkopuolelta hyvässä kunnossa, mutta sisältä se oli 1960-1970-luvun tyyliin vuorattu vanerilevyllä. Levytykset on jo purettu ja tulevaisuudessa sisätilatkin on tarkoitus restauroida, Majuri sanoo.

Pytinkiin suunnitellaan ravintolaa ja matkailupalveluiden sijoittamista. Aikataulusta ei ole tietoa, koska rahoitus ei ole vielä selvinnyt. Kun restaurointi päästään aloittamaan, se tulee kestämään parisen vuotta.

– Rakennus on niin iso osa Verlan tulevaisuudensuunnitelmia, että se tavallaan pidättää tekemästä muita isoja ratkaisuja. Pytingin käyttöönotto uudistaa kohteen monella tavalla, Majuri kertoo.

Ilman huvilaan pääsyäkin Verlan museokierrokset ovat keränneet vuosittain noin 15 000 kävijää. Juhlavuonna ei kuitenkaan ole päästy huippuvuosien lukemiin. Majuri kertoo, että kävijöitä on ollut tänä vuonna odotuksia vähemmän.

– Oma vaikutuksensa on varmaan polttoaineiden hinnan nousulla ja sillä, että ryhmät eivät ole vielä koronan jälkeen aktivoituneet. Koronarajoitusten lievennyttyä monet suuntaavat lomillaan ulkomaille, kun se pitkän tauon jälkeen on mahdollista.

Pelottavia koneita

Verlan tehtaan takapihan pöydässä evästä syö saksaa puhuva perhe. Sveitsiläinen Marcel Jenni maistelee lakritsista tikkunekkua.

– Olemme käyneet täällä aiemmin kymmenisen vuotta sitten. Pidimme tehdasta hyvin viehättävänä. Oli vaikuttavaa, kuinka he rakensivat tämän tehtaan ja mitä se teki. Ja koneet olivat pelottavia, Marcel Jenni nauraa.

– Halusimme tuoda lapsemme tänne, Zäzilia Jenni lisää.

Srilankalainen Mahdahawa Basnayaka on ollut Suomessa kolme kuukautta. Hän on juuri aloittanut Aalto-yliopistossa, jossa tekee väitöskirjaa paperinjalostukseen ja -pakkaustekniikkaan liittyen. Nyt hän on tullut tutustumaan Verlaan osana yliopiston kurssia.

– Haluamme nähdä kuinka paperia tehtiin ennen vanhaan ja sen, mikä ero on entisen ja nykyisen teknologian välillä.

Tyypillinen aikansa tuote

Verlan puuhiomo perustettiin 150 vuotta sitten pienen kosken varrelle nykyisen Kouvolan alueelle. Kymmenisen vuotta hiomon perustamisen jälkeen paikalle pystytettiin pahvitehdas.

Hiomo ja tehdas toimivat aina 1960-luvulle saakka, jolloin ne lopetettiin. Verlalle olisi voinut käydä kalpaten, sillä 60-luvulla lopetetut tehtaat monesti purettiin. Kuitenkin ajatus tehtaan ja ruukinkylän museoinnista oli heitetty ilmaan jo kymmenen vuotta aiemmin ja niinpä se tehtiinkin.

Verla ei ansainnut maailmanperintökohdestatusta siksi, että se olisi itsessään niin erityinen. Verla on maailmanperintökohde, koska se on ainutlaatuisen hyvin säilynyt esimerkki 1800-luvun lopun puunjalostuksen ympärille syntyneestä tehdasyhteisöstä, museonjohtaja Ville Majuri toteaa.

– Verla on meistä tietenkin kaunis ja viehättävä paikka, mutta sen hienous on se, että se on säilynyt esimerkkinä tärkeästä teollistumisen vaiheesta.

Verla on osa harvaa joukkoa, sillä Suomessa on sen lisäksi kuusi Unescon maailmanperintökohdetta. Se on koko maailman ainoa metsäteollisuuden Unescon listalle päässyt kohde.

– Suomi on metsäteollisuuden maa, joten on osuvaa, että nimenomaan meillä on metsäteollisuuden maailmanperintökohde.

Voit keskustella aiheesta 15.8. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Tupakka-askien ja kenkälaatikoiden pahvi lähti maailmalle tehtaasta, jonka väärin muuratut seinät uhkasivat murentua käsiin – 60 vuotta myöhemmin ne korjataan

1800-luvun ammattilaiset rakensivat syyspakkasessa upean tehdasmiljöön – nyt Unescon maailmanperintökohdetta pitää purkaa ja rakentaa uudelleen

Verla ja Hiroshima pääsivät Unescon listalle tasan 20 vuotta sitten – "Villiintyneet japanilaiset poistettiin kokouksesta"

Australian pääkaupungissa Canberrassa sattui sunnuntaina ampumavälikohtaus, kun mies alkoi ammuskella lentoaseman pääterminaalissa.

Poliisi otti miehen kiinni. Kukaan ei poliisin mukaan loukkaantunut.

Australian yleisradioyhtiö ABC:n mukaan mies avasi tulen terminaalin check in -alueella. Kiinniotetun miehen uskotaan toimineen yksin.

Lentokenttä evakuoitiin ja suljettiin varotoimenpiteenä, mikä on johtanut lentojen viivästymiseen.

Laukauksia ei suunnattu ihmisiin

Australian poliisista kerrottiin toimittajille, että mies oli saapunut lentokentän lähtöalueelle ja aluksi vain istunut siellä.

– Noin viiden minuutin kuluttua mies on ottanut aseen esille ja ampunut noin viisi laukausta, poliisin edustaja Dave Craft kertoi uutistoimisto AFP:n mukaan.

Rikospaikalta kävi ilmi, että mies oli ammuskellut terminaalin sisällä olevaan lasiin. Laukauksia ei Craftin mukaan ollut suunnattu paikalle olleisiin ihmisiin.

Miehen motiivista poliisilla ei ollut tietoa.

Lentoja peruttu

ABC:n paikalla ollut toimittaja Lily Thomson kertoi kuulleensa laukaukset ennen kuin ihmiset alkoivat huutaa.

Hän näki pelästyneen naisen huolehtivan vauvasta.

– Me kaikki juoksimme ja jäin tuon isoäidin ja hänen vauvansa luo ja piilouduin infopisteen taakse, Thomson kertoi ABC:lle.

Canberran lentoasema avattiin myöhemmin sunnuntaina, mutta osa lennoista oli peruttu.

1.Huippuyliopiston selvitys kumoaa Putinin propagandan, joka väittää, etteivät pakotteet toimi – kuusi kohtaa osoittavat Venäjän talousahdingon

Venäjän asema energiaviennin mahtimaana heikkenee nopeasti. Jatkossa Venäjä on entistä enemmän Kiinan armoilla, joka kiristää Venäjän myymään energiaa ryöstöhinnoilla. Yalen raportti on tähän mennessä laajin ja systemaattisin selvitys, jota Venäjän taloudesta on tehty maan hyökättyä Ukrainaan.

2. Sähkön hinnannousu saa Mika Kurun vain hymyilemään – pihan pieni vesivoimala tuottaa hänelle jopa tuhansia euroja kuukaudessa

3. Tutki laskurilla, miten sähkölaskusi voi muuttua – jos ennuste toteutuu, tyypillinen lasku voi sähkölämmittäjällä olla yli 700 euroa kuukaudessa

Tällä laskurilla voit kokeilla, miten hintojen muutokset vaikuttavat käytännössä kuukausittaiseen sähkölaskuusi. Sähkölämmittäjän kuukausilasku on noussut runsaassa vuodessa 90 eurosta yli 200 euroon. Jos sähkömarkkinoiden ennuste toteutuu, tyypillinen lasku on vuoden lopussa yli 700 euroa kuukaudessa.

4. Vesa-Matti Loiri on kuollut

Vesa-Matti Loirin kuolema keskiviikkona sai monet muistelemaan monipuolisen muusikon, näyttelijän ja taiteilijan uraa. Hänen uransa oli poikkeuksellisen pitkä, sillä Loiri aloitti näyttelijänä jo teini-ikäisenä ja oli suosittu koomikko, muusikko ja keikka-artisti usealla vuosikymmenellä.

5. Kaikkien aikojen katuremontti laittaa Helsingin keskustaliikenteen sekaisin pariksi vuodeksi – tämä kaikki Mannerheimintiellä muuttuu

Kaupunkiliikenteen valtasuonen remontointi alkaa ensi keväänä, ja kaupungin tavoite on saada se valmiiksi vuonna 2025. Suurimpia voittajia ovat pyöräilijät, jalankulkijat ja raideliikenne.

Ystävien väliset tuloerot voivat vieraannuttaa heitä toisistaan. Ystäviä nähdään vapaa-ajalla, joten suurilla tuloeroilla voi olla hyvinkin suuri merkitys, kertoo sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

– Ystävän pienet tulot voivat vaikuttaa esimerkiksi siihen, voidaanko mennä kahville, syömään, ostoksille tai matkustaa jonnekin. 2000-luvulla vapaa-ajasta on tullut kulutuskeskeisempää, joten tuloeroihin liittyvät haasteet ovat voineet kasvaa ja tulla näkyvämmiksi. Aiemmin raha ei näytellyt vapaa-ajassamme samanlaista roolia.

Wilskan mukaan ei ole lainkaan tavatonta, että hyvin erilaiset elämänpiirit ja mahdollisuudet tehdä asioita alkavat hitaasti vieraannuttaa ystäviä toisistaan. Suuret tuloerot voivat pahimmassa tapauksessa johtaa välirikkoihin.

Varakkaampi osapuoli voi loukkaantua, kun ystävä ei osallistu esimerkiksi tärkeisiin juhliin – vaikka todellinen syy olisi se, ettei ystävällä ole varaa osallistua. Pienituloisempi voi hermostua, jos varakkaampi ystävä ei osaa ottaa hänen tilannettaan huomioon.

Suomessa ei ole jakamisen kulttuuria

Wilskan mukaan vähemmän tienaava osapuoli kokee helposti häpeän ja ulkopuolelle jäämisen tunteita. Moni jää rahaa vaativista tilanteista mieluummin pois kuin kertoo rahattomuudestaan suoraan.

– Suomessa ei ole samanlaista jakamisen kulttuuria kuin esimerkiksi monissa muissa Euroopan maissa, ja täällä koetaan vaikeaksi molemmat roolit: sekä tarjoaminen että vastaanottaminen. Yhteisöllisemmissä kulttuureissa on luonnollista, että varakkaampi maksaa, jos toisella ei ole rahaa.

Mitä läheisemmästä ystävästä on kyse, sitä todennäköisemmin omasta taloudellista tilanteesta kerrotaan avoimesti ja rehellisesti. Etäisemmässä ystävyyssuhteessa rahaa vaativia tilanteita on matalampi kynnys väistellä, sanoo kotitaloustieteen professori Minna Autio Helsingin yliopistosta.

Aution mukaan yleisessä puhumisen kulttuurissa on tapahtunut suuri harppaus 20 vuodessa.

– Toisaalta edelleen on paljon myös niitä, jotka eivät kerro taloudellisista vaikeuksistaan vaan pitävät yllä samaa elämäntyyliä, joka sitten johtaa velkaantumiseen.

Hän uskoo, että pienituloisuudesta ja sen vaikutuksista puhuminen on helpompaa nuoremmille ikäluokille. Iän karttuessa ja sosiaalisen aseman noustessa syntyy odotuksia siitä, että rahaa niin sanotusti pitäisi jo olla paremmin käytössä.

Voit keskustella aiheesta 15.8. kello 23:een saakka.

Ainakin 41 ihmistä on kuollut Gizassa Suur-Kairon alueella Egyptissä kirkossa sattuneessa tulipalossa.

Egyptin terveysministeriön mukaan loukkaantuneita on ainakin 55.

Palon syynä on ilmeisesti ollut sähkövika, kertoo uutistoimisto Reuters.

Tulipalo sattui Abu Shifinin koptisessa kirkossa Imbaban naapurustossa. Kirkossa oli palon syttyessä 5 000 ihmistä, jotka olivat kerääntyneet paikalle messua varten.

Tuli tukki sisäänkäynnin kirkkoon ja aiheutti pakokauhun. Suurin osa kuolleista oli lapsia, kertoivat Reutersin haastattelemat lähteet.

– Ihmiset kokoontuivat kolmanteen ja neljänteen kerrokseen, ja me näimme savua tulevan toisesta kerroksesta. Ihmiset ryntäsivät alas portaita ja kaatuivat toistensa päälle, kertoo Reutersin haastattelema silminnäkijä Yasir Munir.

Egyptin presidentti Abdel Fattah al-Sisi ilmoitti Facebook-sivullaan laittaneensa kaikki tarvittavat valtion yksiköt liikkeelle tulipalon uhrien auttamiseksi.

Palokunta on kertonut, että palo on saatu hallintaan.

Uutinen päivittyy

Donald Trumpin hulppea Mar-a-Lagon kartano Floridan Palm Beachissa on ollut otsikoissa, kun FBI teki sinne kotietsinnän elokuun 9. päivä.

Kotietsintä liittyi asiakirjoihin, joita Trumpin on kerrottu vieneen Valkoisesta talosta kartanoonsa presidenttikautensa jälkeen.

• Lue lisää FBI:n kotietsinnästä täältä

Mar-a-Lago on entisen presidentin talvikoti, joka ei ole ensimmäistä kertaa uutisissa turvallisuusasioihin liittyvien kysymysten takia.

Entinen Yhdysvaltain tiedustelu-upseeri on muun muassa kutsunut kartanoa "painajaiseksi".

– Se on painajaismainen ympäristö turvaluokiteltujen tietojen huolelliseen käsittelyyn, upseeri on sanonut Reutersin mukaan.

Kullattu tanssisali

Donald Trump osti Mar-a-Lagon vuonna 1985.

Kartanossa on 58 makuuhuonetta, 33 kylpyhuonetta, kaksi isoa ulkouima-allasta, 12 takkaa ja kolme pommisuojaa. Kartanon alueella toimii Trumpin yksityinen golfklubi, jossa on 500 jäsentä. Klubin Trump avasi vuonna 1995.

Klubin liittymismaksut ovat aiemmin olleet 50 000 – 100 000 dollaria, mutta Trumpin voitettua vuoden 2016 presidentinvaalit, liittymismaksu nousi 200 000 dollariin. Jäseniltä peritään vuosittaisia kuluja useita tuhansia dollareita.

Kartano on rakennettu 1920-luvulla. Sen rakennutti miljonääri ja seurapiirinainen Marjorie Merriweather Post, jonka isä oli rikastunut myymällä aamiaismuroja.

Trump rakennutti kartanoon valtavan tanssisalin, jonka lehtikultakirjailuiden kerrotaan maksaneen seitsemän miljoonaa dollaria. Trump korvasi Postin muotokuvan omalla, isommalla muotokuvallaan.

Kun Trumpista tuli presidentti vuonna 2016, yhdysvaltalaismediassa kritisoitiin runsaasti hänen siellä viettämäänsä aikaa.

Trump oli Floridassa aina, kun se oli mahdollista. Hän myös kestitsi siellä monia valtionpäämiehiä ja heidän seurueitaan.

Vuonna 2017 Trumpin vieraana oli Japanin silloinen pääministeri Shinzo Abe. Kesken illallisen Trump sai tiedon, että Pohjois-Korea on tehnyt ohjuskokeen. Salaisiksi luokiteltuja papereita leviteltiin tuolloin illallispöytään ja seurueeseen kuuluneet vieraat julkaisivat tilanteesta kuvia Twitterissä.

Vieraat myös kuuntelivat vieressä, kun Trump ja Abe miettivät, mitä sanovat lausunnossaan. Kun lausunto oli annettu, Trump lähti hääjuhliin.

– Trump oli niin löysä turvallisuuden suhteen, että hänellä oli arkaluontoinen tapaaminen mahdollisesta sota-aiheesta, jossa Yhdysvaltojen ulkopuoliset hallituksen työntekijät voisivat tarkkailla ja valokuvata, sanoi kansalliseen turvallisuuteen erikoistunut lakimies Mark Zaid Reutersille.

Zaidin mukaan ulkopuolisten olisi ollut helppoa kuunnella ja tallentaa, mitä kartanossa keskusteltiin.

Avuksi turvahuone

Reuters kertoo, että Valkoisen talon avustajat perustivat Mar-a-Lagoon turvahuoneen, jossa luottamuksellisia ja arkaluonteisia keskusteluja käytäisiin.

Kiinan presidentti Xi Jinpingin vierailun aikana Trump määräsikin Syyriaan ilmaiskuja turvahuoneesta. Palattuaan illallispöytään Trump ja Xi nauttivat jälkiruuaksi suklaakakkua, jonka aikana Trump kertoi ilmaiskuista Xille.

Vuonna 2019 Mar-a-Lagoon pääsi kiinalainen nainen mukanaan "haitallisilla" ohjelmistoilla koodattu muistikortti.

Nainen pidätettiin. Tuolloin Valkoisen talon kansliapäällikkö John Kelly yritti rajoittaa sitä, kuka jatkossa pääsisi Trumpin vieraaksi kartanoon. Yrityksestä kuitenkin luovuttiin, koska Trump kieltäytyi yhteistyöstä.

Lue myös:

NYT: Ainakin yksi Trumpin asianajajista allekirjoitti valheellisen lausunnon

Oikeusministeri yrittää paljastaa Trumpin bluffin – Trump kehottaa julkistamaan kartanonsa etsintäluvan välittömästi

FBI teki kotietsinnän Donald Trumpin kartanoon – ex-presidentin kannattajat pitävät kohtelua törkeänä: "He pelkäävät, että hän voittaa taas"

Mika Kuru seisoo Torsajoen ja oman vesivoimalansa vieressä Rautjärven Simpeleellä. Uutiset sähkönhinnan rajusta noususta kiinnostavat miestä.

– Toki se vähän hymyilyttää, ainakin minun kannaltani. Jos joutuu ostamaan sähköä, niin varmaan tilanne on täysin päinvastainen.

Kurulla on siis käynyt hyvä tuuri. Hänen maillaan sattuu olemaan noin 70–80 vuotta sähköä tuottanut vesivoimala. Sen voimin on pyöritetty aikoinaan niin myllyä kuin sahaa.

Nykyään vesivoimalasta tulee sähköä ympäri vuoden Kurun perheen sekä hänen äitinsä koteihin ja puusepänverstaaseen. Ylijäämä menee Parikkalan Valolle.

– Jos vettä riittää, olemme omavaraisia. Tähän asti vettä on riittänyt talvisinkin, kertoo Kuru.

Sähköä yhtiöille myyvien pientuotantokohteiden määrä on kasvanut reilusti tänä vuonna. Kasvun odotetaan jatkuvan sähköyhtiöissä.

Valtaosa yksityismyyjistä on aurinkopaneeleita katolleen asentaneita kotitalouksia. Joukossa on silti Kurun kaltaisia vesivoimaloiden omistajia sekä tuulivoimaloiden omistajia.

Huoltoihin menee vuodessa vajaat tuhat euroa

Kolmen viime vuoden aikana voimala on tuottanut sähköä keskimäärin noin 190 000 kWh vuodessa. Määrällä lämmittäisi muista lämmönlähteistä ja talon iästä riippuen useamman omakotitalon.

Viime vuonna Kuru laskeskeskelee saaneensa sähköyhtiöltä 0–1 000 euroa kuukaudessa ylijäämäsähköstä. Tänä vuonna tilanne on ollut aivan toinen, kun katsoo parhaita kuukausia.

– Se alkaa olla jo merkittävällä tasolla. Joidenkin kuukausien osalta tulot voivat olla kymmenkertaiset.

Aivan ilmaista sähkö ei ole. Huoltoihin eli öljyjen ja hihnojen vaihtoihin ja esimerkiksi turbiinin puhdistamiseen menee vuodessa 500–1 000 euroa. Kurun mukaan voimalaa on korjattu perusteellisemminkin vuosien aikana, ja se on erinomaisessa kunnossa.

Betonirakenteet ovat 1960-luvulta, ja ne vaativat pientä paikkausta. Itse koneisto, generaattori ja kulmavaihde on uusittu muutama vuosi sitten. Turbiinisäiliössä on kaikki vanhaa.

– Se ei ole mitään avaruustekniikkaa. Jos sinne jotain joutuu tekemään, on se aika yksinkertaista.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki perjantaihin 12. elokuuta kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Maitotilalle asennettiin alkukesästä 260 aurinkopaneelia, nyt sähköä riittää myyntiin asti: "Parhaita investointeja ikinä", sanoo viljelijä

Tutki laskurilla, miten sähkölaskusi voi muuttua – jos ennuste toteutuu, tyypillinen lasku voi sähkölämmittäjällä olla yli 700 euroa kuukaudessa

Omakotitalojen asukkaat voivat tienata kesällä jopa satasia aurinkopaneeleillaan – sähkön korkea hinta toi markkinoille uuden ilmiön

Venäjän hyökkäys Ukrainaan on näkynyt tänä vuonna venäjän kielen opintoihin hakeneissa niin Tampereen, Helsingin kuin Itä-Suomenkin yliopistoissa. Kaikki hakijat eivät menneet valintakokeisiin, ja muutama jätti saadun paikan vastaanottamatta.

Venäjän taitajille on kuitenkin tarvetta.

– Venäjän kielen, kulttuurin ja yhteiskunnan osaajat ovat tärkeä turvallisuuspoliittinen voimavara, kun mietimme esimerkiksi informaatiovaikuttamista tai mahdollista välineellistä maahanmuuttoa, kertoo venäläisen kirjallisuuden ja kulttuurin professori Tomi Huttunen Helsingin yliopistosta.

– Ei pitäisi synnyttää sellaista informaatiomuuria, että ei haluta tietää, mitä Venäjällä tapahtuu. Meidän täytyy tietää, mitkä ovat tänään pääuutisia, mitä kirjoitetaan Suomesta ja miten suhtautuminen asioihin muuttuu, Huttunen sanoo.

Venäjän kielen ja kulttuurin professori Sanna Turoma Tampereen yliopistosta kertoo, että yhtenä yliopisto-opiskelun tehtävänä on opettaa esimerkiksi erilaisten valtarakenteiden kriittistä tarkastelua. Hänen mukaansa kielitaito ja kyky analysoida Venäjän kulttuuria ja yhteiskuntaa ovat tulevaisuutta ajatellen avainasioita.

– Kulttuurinen vuorovaikutus on avain konfliktien ehkäisemiseen ja ratkaisemiseen, Turoma sanoo.

Turoman mukaan venäjän kielen taito on ukrainalaisia pakolaisia ajatellen ollut tärkeää.

– Monissa tilanteissa venäjän kielestä on usein enemmän hyötyä kuin esimerkiksi englannista, mutta täytyy muistaa, että se on monelle sotaa pakenevalle ukrainalaiselle myös vihollisen kieli, Turoma muistuttaa.

– Venäjän valtion propaganda käyttää hyväkseen Venäjällä sitkeästi elävää käsitystä siitä, että ukraina olisi venäjän kielen pikkuserkku. Ukrainan kielen ja kulttuurin omaehtoisuuden vähättely on Ukrainan valtion suvereniteetin vähättelyä.

Venäjän kielen professori Larisa Leisiö Itä-Suomen yliopistosta nostaa esiin, että muita slaavilaisia kieliä opiskellaan Suomessa, mutta ei ole opintoalaa, joka yhdistäisi laajemmin itäslaavilaiset kielet, kuten venäjän, ukrainan ja valko-venäjän kielet. Se olisi hänen mukaansa mahdollisesti järkevää työllistymisenkin näkökulmasta.

Myös Huttusen mukaan Ukrainan kulttuurin ja kielen opintokokonaisuuteen täytyisi satsata nopealla aikataululla.

– Meillä on potentiaalinen opiskelijajoukko, joka osaa erinomaisesti venäjää, ja oppisi nopeasti myös ukrainaa. Se olisi kaksinkertainen käyttövara, Huttunen sanoo.

Lue lisää: HAMKiin hakeutunut odotettua vähemmän ukrainalaisopiskelijoita

Osa suomenvenäläisistä pitää mahdollista viisumikieltoa epäreiluna – Ekaterina Eronen: "Se vain edistää rautaesiripun pystyttämistä"