Puoli vuotta sitten lappeenrantalainen 24-vuotias Emma Kokkonen jännitti pian alkavaa työharjoitteluaan.

LAB-ammattikorkeakoulussa liiketaloutta opiskeleva Kokkonen oli lähdössä 4,5 kuukauden mittaiseen harjoitteluun Suomalaiseen kauppakamariin Hongkongiin.

Yksi osa Hongkongissa suoritettua harjoittelua oli Three months by lake Saimaa -projektin tiedottamista. Vihreän teknologian huippuosaajia kutsuttiin sekä Hongkongista että Japanin Tokiosta tutustumaan Etelä-Karjalaan ja maakunnan yritysmaailman ja teollisuuden tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Emma Kokkosen työpanoksen avulla projektiin haki mukaan yli 100 aasialaista huippuosaajaa.

Emma Kokkosen aseena aasialaisten huippuosaajien houkuttelemiseen Saimaan kauniisiin maisemiin toimi muun muassa kotimaasta tuliaisina tuodut Marianne-karkit sekä kyky vastata projektista kiinnostuneiden henkilöiden kysymyksiin.

– Kolme kuukautta Saimaalla oli ihan lempitehtäviäni, Emma Kokkonen kertoo ja listaa sen jälkeen hakijoita kiinnostaneita asioita.

Hakijoita kiinnostivat esimerkiksi lappeenrantalaisten englannin kielen taidot, kaupungin kulttuurimahdollisuudet ja luonto.

Yleisemmällä tasolla aasialaisia kiinnostivat eniten sellaiset asiat, joita suomalaiset saattavat pitää arkisena ja tavallisena. Suomalainen luonto, koulutusjärjestelmä, työkulttuuri ja äitiyspakkaus nousivat usein keskustelun aiheiksi.

– Tietty yksi asia mikä kiinnosti todella paljon oli revontulet, ja voiko niitä nähdä täällä, Emma Kokkonen kertoo.

Moni oli pettynyt Kokkosen kerrottua, että revontulet ovat yleensä talvinen näky, eikä niitä usein kesällä näe.

Hongkongissa oli paljon kiinnostusta Suomea kohtaan. Kiinnostus näkyi myös Three months by Saimaa -projektin ulkopuolella muun muassa siinä, että moni Kokkosen harjoittelun aikana saamista paikallisista kavereista tiesi edes jotain Suomesta. Muun muassa muumit tunnistettiin.

Suomalaisuus näkyi aasialaisen miljoonakaupungin katukuvassakin.

– Oli todella ilahduttavaa nähdä katukuvassa Marimekon kuoseja. Muistan ensimmäisen hetken, kun näin kaksi tyttöä, joilla molemmilla oli Marimekon erilaiset kangaskassit. Innostuin niin kovasti, että laitoin kavereille Suomeen heti viestiä, Emma Kokkonen sanoo.

Lappeenrantalainen Emma Kokkonen yllättyi, miten nopeasti aasialaisen miljoonakaupungin vilske alkoi tuntua kodilta. Hongkongissa ihmiset olivat ystävällisiä, aina valmiina auttamaan ja osasivat hyvin englantia. Kokkonen tottui jopa aikavyöhykkeen ja ilmaston vaihtumiseen nopeasti.

– Kävin lähtöä edeltävänä päivänä avannossa. Nyt kun palasin takaisin Suomeen, vesi oli noin parisenkymmentä asteista, ja ihoni meni ihan kananlihalle. Hyvä, että uskalsi uimaan ollenkaan, kertoo Kokkonen.

Ensimmäistä kertaa Aasiassa käynyt Emma Kokkonen tykkää Hongkongissa kaupungin ja luonnon tasapainosta. Suurien urbaanien maisemien läheltä löytyy suuri määrä vihreää luontoa.

Kokkonen on Hongkongissa olon aikana saanut itselleen myös uuden harrastuksen: vaelluksen.

– Suomen luontoa tuli ikävä, ja on ihana olla täällä kotona, mutta jäi myös vahva kaukokaipuu. Myös sieltä Aasiasta löytyi upeaa luontoa ja ihanaa kaupungin ja luonnon yhdistelmää, Emma Kokkonen sanoo.

Mika Kuru seisoo Torsajoen ja oman vesivoimalansa vieressä Rautjärven Simpeleellä. Uutiset sähkönhinnan rajusta noususta kiinnostavat miestä.

– Toki se vähän hymyilyttää, ainakin minun kannaltani. Jos joutuu ostamaan sähköä, niin varmaan tilanne on täysin päinvastainen.

Kurulla on siis käynyt hyvä tuuri. Hänen maillaan sattuu olemaan noin 70–80 vuotta sähköä tuottanut vesivoimala. Sen voimin on pyöritetty aikoinaan niin myllyä kuin sahaa.

Nykyään vesivoimalasta tulee sähköä ympäri vuoden Kurun perheen sekä hänen äitinsä koteihin ja puusepänverstaaseen. Ylijäämä menee Parikkalan Valolle.

– Jos vettä riittää, olemme omavaraisia. Tähän asti vettä on riittänyt talvisinkin, kertoo Kuru.

Sähköä yhtiöille myyvien pientuotantokohteiden määrä on kasvanut reilusti tänä vuonna. Kasvun odotetaan jatkuvan sähköyhtiöissä.

Valtaosa yksityismyyjistä on aurinkopaneeleita katolleen asentaneita kotitalouksia. Joukossa on silti Kurun kaltaisia vesivoimaloiden omistajia sekä tuulivoimaloiden omistajia.

Huoltoihin menee vuodessa vajaat tuhat euroa

Kolmen viime vuoden aikana voimala on tuottanut sähköä keskimäärin noin 190 000 kWh vuodessa. Määrällä lämmittäisi muista lämmönlähteistä ja talon iästä riippuen useamman omakotitalon.

Viime vuonna Kuru laskeskeskelee saaneensa sähköyhtiöltä 0–1 000 euroa kuukaudessa ylijäämäsähköstä. Tänä vuonna tilanne on ollut aivan toinen, kun katsoo parhaita kuukausia.

– Se alkaa olla jo merkittävällä tasolla. Joidenkin kuukausien osalta tulot voivat olla kymmenkertaiset.

Aivan ilmaista sähkö ei ole. Huoltoihin eli öljyjen ja hihnojen vaihtoihin ja esimerkiksi turbiinin puhdistamiseen menee vuodessa 500–1 000 euroa. Kurun mukaan voimalaa on korjattu perusteellisemminkin vuosien aikana, ja se on erinomaisessa kunnossa.

Betonirakenteet ovat 1960-luvulta, ja ne vaativat pientä paikkausta. Itse koneisto, generaattori ja kulmavaihde on uusittu muutama vuosi sitten. Turbiinisäiliössä on kaikki vanhaa.

– Se ei ole mitään avaruustekniikkaa. Jos sinne jotain joutuu tekemään, on se aika yksinkertaista.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki perjantaihin 12. elokuuta kello 23.00 asti.

Lue lisää:

Maitotilalle asennettiin alkukesästä 260 aurinkopaneelia, nyt sähköä riittää myyntiin asti: "Parhaita investointeja ikinä", sanoo viljelijä

Tutki laskurilla, miten sähkölaskusi voi muuttua – jos ennuste toteutuu, tyypillinen lasku voi sähkölämmittäjällä olla yli 700 euroa kuukaudessa

Omakotitalojen asukkaat voivat tienata kesällä jopa satasia aurinkopaneeleillaan – sähkön korkea hinta toi markkinoille uuden ilmiön

Pyhtään kunnan rakennustarkastaja on keskeyttänyt rakennustyöt uudella lentokentälle tulevalla konehallilla.

Ongelmana on, että Redstone Aero Oy on aloittanut yhden suuremman konehallin rakentaminen kahden pienemmän sijaan.

Vuonna 2017 myönnetyssä rakennusluvassa määrättiin, että rakennustyöt tulee aloittaa 22. tammikuuta 2021 mennessä. Lupa oli kahdelle rakennukselle, joista toinen olisi 1067 ja toinen 617 neliömetriä.

Näiden ehtojen sijaan, alueelle on alettu rakentaa yhtä 1 663 neliöistä hallia. Siihen on haettu muutoslupaa, mutta luvan käsittely on kesken. Rakennustöiden keskeyttäminen tarkoittaa käytännössä sitä, että nyt kunta kuulee rakentajaa. Aikaa oman kannan antamiseen on 17. elokuuta asti.

– Olemme keskustelleet rakennustarkastajan kanssa tammikuusta alkaen milloin ja miten muutoslupaa haetaan. On mietitty, onko se poikkeama vai rakennusaikainen muutos, sanoo Redstone Aero Oy:n hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Esa Korjula.

Seinät ovat jo pystyssä

Hankkeessa on ollut elylle valituksen tehneen yhdistyksen mukaan epäselvyyttä myös siitä, onko rakennuslupa ollut voimassa enää, kun työt aloitettiin.

Hankkeen rakennustöiden aloitusilmoitus jätettiin Pyhtään kuntaan 13. tammikuuta 2021. Kaakkois-Suomen ely-keskus kuitenkin toteaa kesäkuisessa lausunnossaan, ettei pelkkää rakennusvalvontaan tehtävää aloitusilmoitusta pidetä rakennustyön aloittamisena. Rakennustöiden aloittaminen vaatii konkreettisia toimia rakennuspaikalla.

Esa Korjulan mukaan rakennuslupa on kuitenkin voimassa. Asia on selvitetty kunnan kanssa jo ennen kesän selvittelyä. Ely toteaa lausunnossaan, että sen lausunto perustuu vain asiakirjoihin, jotka sille on toimitettu.

Tällä hetkellä uudesta hallista on jo seinät pystyssä. Töitä jatketaan, kun selviää muutosluvan jatko.

– Me pidämme sitä pienenä muutoksena, sillä kokonaisuustilavuus ei kasva, vaan pienenee. On enemmän tekninen asia, millainen lupa muutokseen soveltuu, Korjula sanoo.

Poliisiin saatetaan olla yhteydessä

Kunta sai tiedon rakentamisen aloittamisesta pelastusviranomaiselta. Rakennustyöt keskeytettiin 6. elokuuta. Keskeytystä ja muutoslupaa käsitellään Pyhtään valvontajaostossa 17. elokuuta.

Valvontajaostolle esitetään, että muutoslupa myönnetään. Lisäksi sille esitetään, ettei luvattomasta rakentamisesta ilmoiteta poliisille, koska tekoa on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä.

– Ei voida sanoa, että se aiheuttaisi hirveästi haittaa kenellekään, vaikka se on aloitettu, sanoo rakennustarkastaja Satu Kahila.

Yksi seikka silti voi vielä vaikuttaa tilanteeseen ja jaostolle annettavaan esitykseen.

– Koska keskeyttämismääräystä ei ole tietääkseni toteltu, on uudelleen mietittävä pitääkö poliisin olla yhteydessä, Kahila toteaa.

Viikonloppua on vietetty monin paikoin kesäisen lämpimässä säässä. Sunnuntaina helleraja meni rikki laajalla alueella etelärannikolta Vaasan korkeudelle asti. Hellerajan katsotaan ylittyneen, kun lämpötila nousee yli 25 asteen.

Kuumimpiin paikkakuntiin kuului sunnuntaina muun muassa Heinola, jossa mitattiin 28 astetta.

Ylen meteorologi Joonas Koskela kertoo, että maanantaina lämmintä ilmaa virtaa etelästä myös Pohjois-Suomeen. Helleraja nousee Oulun korkeudelle tai jopa pohjoisemmaksi. Tämän hetken tiedon mukaan tiistaina helteet leviävät Lappiin asti.

– Etelässä saatetaan tiistaina hätyytellä jo 30 astetta, Koskela sanoo.

Tiistaina ukkoskuurojen mahdollisuus kasvaa lännessä

Norjan länsipuolelta mereltä on pikku hiljaa lähestymässä matalapaineen alue, joka siirtyy tiistaina Norjan ja Ruotsin päälle.

– Siinä voi tulla aika paljonkin sateita ja ukkosia. On pieni mahdollisuus, että sadealue liikkuu Länsi-Suomeen jo tiistaina iltapäivällä.

Muualla Suomessa sää jatkuu tiistaina aurinkoisena ja helteisenä.

Keskiviikkona ja torstaina sateen ja ukkosten mahdollisuus kasvaa koko läntisessä Suomessa sekä maan koillisosassa. Itä-Suomessa sää pysyy edelleen poutaisena.

Lappia lukuun ottamatta sateet eivät viilennä säätä. Helteet jatkuvat laajoilla alueilla myös loppuviikolla. Intiaanikesästä ei kuitenkaan voida vielä puhua.

– Intiaanikesä on vasta sitten, kun sää on ensin selvästi kylmentynyt ja tuntunut syksyiseltä. Nyt kesäiset säät ovat jatkuneet. Tätä voisi kutsua kesän jatkoajaksi, meteorologi Joonas Koskela ehdottaa.

Aiheesta lisää:

Katso paikkakuntakohtaiset sääennusteet Yle.fi sääsivustolta

Helle uuvuttaa, mutta ei ole este onnistuneelle retkelle: juomavettä saa jopa järvestä ja matkaa voi taittaa myös yöllä

Poikkeukselliset helteet voivat Suomessakin aiheuttaa satoja kuolemia kesässä – hoitolaitosten ja sairaaloiden varautumisen taso vaihtelee paljon

Jokainen urheilua enemmän harrastanut tietää, ettei nelikymppisenä olla enää parikymppisen kunnossa. Eikä varsinkaan, jos takana on 13 vuoden tauko aktiivisemmasta liikunnasta.

Tämän tietää Mustasaaressa perheineen asuva suomen kielen opettaja, Vasa IS:n Heidi Häggblom, joka kilpaili nuorempana pituudessa ja aidoissa SM-tasolla.

Häggblomin pitkään urheilutaukoon on mahtunut perheellisen ruuhkavuosia kuten omakotitalon ja mökin rakentamista sekä nyt 10- ja 12-vuotiaiden tyttöjen lukuisia harrastuksia. Kaikki nämä vaikuttivat siihen, että oma liikkuminen jäi taka-alalle ja lopulta kokonaan.

Häggblom kertoo, että siinä vaiheessa, kun hän hengästyi liikaa tyttöjen treenejä vetäessään, oli aika tehdä omalle kunnolle jotain.

Häggblom alkoi taas treenata kohottaakseen vähitellen peruskuntoaan paremmaksi. Vanhat treenimetodit olivat vielä muistissa, kaikki piti vain aloittaa varovasti ja kiirehtimättä.

Harjoittelua seuranneet urheilukollegat kehoittivat häntä harkitsemaan arvokisoihin osalistumista.

Häggblom kertoo, että esimerkiksi moukarinheittäjä David Söderberg ehdotti harjoituksia seurattuaan, että Häggblom osallistuisi EM-kisoihin.

– Aluksi se oli ihan sellainen sisäpiirivitsi – ja koronan vuoksi nuo viime kesäksi kaavaillut EM-kisat peruuntuivatkin, Häggblom kertoo.

Ennätykset uusiksi

EM-kisojen peruuntuminen antoi Häggblomille vielä vuoden lisäaikaa nostaa kuntoaan kohti tätä kesää.

Vajaa kuukausi sitten Tampereella järjestetyissä MM-kisoissa jysähtikin sitten kunnolla: Häggblom leiskautti pituuden uusiksi Pohjoismaiden ja Suomen ennätyslukemiksi tuloksen 593, joka alkaa olla kovaa valuuttaa jo yleisen tason kotimaisissakin kisoissa.

Tuloksella irtosi 40-vuotiaiden maailmanmestaruus.

Eikä siinä vielä kaikki, sillä hän voitti myös naisten 80-metrin aitojen maailmanmestaruuden. Tulos 11,50 on Pohjoismaiden ja Suomen ennätys.

Tulos yllätti myös Häggblomin.

– Aitajuoksu on ollut minulla mukana lähinnä oheisharjoitteena, ja itsellekin todella suurena yllätyksenä tuli tälläinen tulos siinä tehtyä.

Aivan puskista kova tulostaso ei tullut, sillä Häggblom kävi jo kesäkuun puolivälissä testaamassa tuloskuntoaan piirikunnallisissa kisoissa Perniössä.

– Olin ajatellut, että jos kaikki menee tosi hyvin, voisi siinä olla saumaa rikkoa ennätykset, ja nehän paranivat sitten jopa yli puolella sekunnilla, Heidi Häggblom kertaa.

Siellä kauden avauskisassaan hän hyppäsi nollatuuleen pituutta 576, jolla hän paranteli ruotsalaisen Carina Palmqvistin lähes 20 vuotta vanhaa Pohjoismaiden ennätystä jopa 16 sentillä.

Samalla sai kyytiä myös Tiia Hautalan vanha Suomen ennätys 543, jota hän kohensi jopa 33 sentillä.

Viimeistään tässä vaiheessa oli selvää, että Tampereella seuraavaksi järjestettävistä aikuisten sarjojen eli veteraanien MM-kisoista voisi odottaa mitalia.

593-tulos ei jää kuin 16 senttiä Heidi Häggblomin omasta ennätyksestä, jonka hän hyppäsi Kalevan Kisoissa Vaasassa 18 vuotta sitten.

Kaksi kultamitalistia

Heidi Häggblomin kotiin tuomat kultamitalit eivät ole perheen ainoita arvokisamitaleja.

Niitä on kertynyt melkoinen määrä myös Heidin miehelle, kuulantyöntäjä Robert Häggblomille, joka voitti aikanaan monien muiden mitalien lisäksi myös SM- ja nuorten MM-kultaa.

Puolison ja kotijoukkojen tuki ja ymmärrys onkin ollut äärimmäisen tärkeää, sillä myös lasten harrastukset ovat nekin vaatineet aikansa.

Lasten harrastukset ja mahdolliset treenit on laitettu Heidi Häggblomin mukaan aina etusijalle, eikä yksiäkään harjoituksia ole jouduttu jättämään äidin menojen vuoksi väliin.

Heidi Häggblom kertoo, että kesän menestyksen jälkeen olo on utelias sen suhteen, mitä urheilussa voisi vielä saavuttaa.

– Sanoin jossain vaiheessa, että olisi hienoa hypätä kuusi metriä kisoissa. Lyhyellä matkalla treeneissä se on mennytkin, mutta olisi kyllä ihanaa hypätä nelikymppisenä vielä kuusi metriä.

Seuraa täältä Ylen uutisia Pohjanmaan alueelta.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun maanantaihin 15.8. kello 23:een saakka.

Suomalainen älysormusyhtiö Oura lähtee yhteistyöhön ruotsalaisen Natural Cycles -ehkäisysovelluksen kanssa. Asia selviää Ouran tiedotteesta. Oura-sormukset mittaavat muun muassa käyttäjänsä liikkumista ja unta, joista käyttäjä saa tietoa puhelimeen ladattavan sovelluksen kautta.

Oululaislähtöinen Oura on maailmanlaajuisesti tunnettu teknologiayritys, jonka kasvu on ollut nopeaa. Vuonna 2013 perustetun Ouran liikevaihto oli vuonna 2020 yhteensä 57,7 miljoonaa euroa. Viime maaliskuussa yhtiö ylitti miljoonan käyttäjän rajan ja huhtikuussa yrityksen arvoksi arvioitiin 2,3 miljardia euroa. Kesäkuussa yhtiö kuitenkin ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut.

Natural Cycles on ruotsalaisen hiukkasfyysikko Elina Berglundin kehittämä maksullinen ehkäisysovellus. Ehkäisymenetelmän teho perustuu ruumiinlämpötilan mittaamiseen ja kalenteriin, jonne käyttäjä syöttää tietoa kuukautistensa ajankohdasta. Näiden tietojen muodostaman algoritmin perusteella sovellus kertoo niin sanottujen varmojen päivien ajankohdan.

EU hyväksyi sovelluksen viralliseksi ehkäisymenetelmäksi vuonna 2017. Yhdysvalloissa sitä on saanut markkinoida ehkäisymenetelmänä vuodesta 2018 lähtien. Sitä ennen sovellusta sai markkinoida ainoastaan hedelmällisyyden mittaamiseen tarkoitettuna menetelmänä.

Natural Cycles on hormonivapaa vaihtoehto hormonaalisille ehkäisymenetelmille, kuten ehkäisypillereille ja hormonikierukalle. Vuonna 2020 sovelluksella oli 1,5 miljoonaa käyttäjää. Eniten sovellusta käytetään Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.

Ouralta toivottiin panosta lisääntymisterveyden seurantaan

Oura-sormusten käyttäjät voivat uudistuksen myötä saada kehon lämpötilatiedot siirtymään yön aikana suoraan Natural Cycles -puhelinsovellukseen. Aiemmin Natural Cycles -sovelluksen käyttäjä on joutunut itse mittaamaan ja syöttämään kehonsa aamulämpötilan sovellukseen.

Älysormusten käyttäjät ovat jo pitkään toivoneet mahdollisuutta seurata kuukautiskiertoa sormuksen avulla, kerrotaan Ouran viestinnästä. Näin käyttäjä voi Ouran mukaan seurata kuukautiskiertonsa kautta "potentiaalista hedelmällisyyttään".

Ouran nettisivujen mukaan sormusta ei kuitenkaan ole suoraan tarkoitettu hedelmällisyyden seurantaan, vaan pikemminkin kierron vaiheiden tunnistamiseen. Menetelmä perustuu siihen, että naisen kehon lämpötila vaihtelee kuukautiskierron eri vaiheissa.

Vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan Oura-sormuksen käytön etuja kuukautiskierron seurannassa on erityisesti sen käytännöllisyys ja helppous verrattuna muihin tapoihin mitata ja seurata kehon lämpötilaa.

Erikoislääkäri: menetelmä sopii niille, joille raskaus ei ole maailmanloppu

Natural Cycles -sovellus antaa kehon lämpötilan ja kuukautiskierron vaiheen perusteella käyttäjälleen tietoa siitä, kuinka todennäköistä raskaaksi tuleminen kussakin kierron vaiheessa on. Yrityksen nettisivujen mukaan menetelmän ehkäisyteho olisi 93 prosenttia, mikä periaatteessa tekee siitä ehkäisypilleireden veroisen ja kondomia luotettavamman ehkäisymenetelmän.

Suosiostaan huolimatta sovellus on saanut osakseen kritiikkiä esimerkiksi Ruotsissa, jossa 37 naista raportoi tulleensa raskaaksi käytettyään sovellusta ehkäisymenetelmänä. Ruotsalaistutkimuksen mukaan menetelmän käyttö vaatiikin huolellista ja tarkkaa käyttöä toimiakseen raskauden ehkäisyssä.

Lääkärikeskus Aavan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälä suhtautuu kriittisesti ehkäisysovelluksia kohtaan.

— Tälläisen menetelmän ehkäisyteho on noin 93 prosenttia eli kuitenkin seitsemän prosenttia tulee raskaaksi vuoden käytössä. Se on 70 käyttäjää tuhannesta, Väisälä sanoo.

Väisälän mukaan sovelluksen käyttövirheet ja epäsäännöllinen kuukautiskierto voivat heikentää ehkäisymenetelmän luotettavuutta ja johtaa mahdolliseen ei-toivottuun raskauteen.

— Joillakin naisilla on luonnostaan niin epäsäännöllinen kuukautiskierto, että ovulaation mittaaminen ei välttämättä ole luotettavaa. Kierron vaiheiden ennustaminenhan tapahtuu lähinnä aiempien kiertojen perusteella, Väisälä sanoo.

Väisälän mukaan menetelmän ehkäisyteho perustuukin lähinnä yhdynnästä pidättäytymiseen kuukautiskierron kaikkein hedelmällisimpänä ajankohtana. Hän näkee myös haasteita sormesta mitatun lämpötilan luotettavuudessa, sillä erilaiset sairaudet ja esimerkiksi huono ääreisverenkierto voivat vääristää tietoa todellisesta kehon lämpötilasta.

Väisälä onkin sitä mieltä, että menetelmä sopii parhaiten niille, joita raskautumisen mahdollisuus ei lopulta haittaisi.

Lue lisää:

Riittääkö kännykkä ehkäisyyn? Tukholmalaiskätilöt syyttävät sovellusta vahinkoraskauksista

Ehkäisy voi hoitua nykyisin älykännykällä – ainakin jos on huolellinen

Oululaisinsinöörien jackpot: Tekniikan näpertely sormuksen sisään kannatti – Oura-sormus kiinnostaa ympäri maailma

Euroopassa helteet ovat tuoneet ennätyksiä lähenevää kuivuutta, jonka pelätään jatkuvan vielä pitkään.

STT uutisoi, että Euroopan komission yhteinen tutkimuskeskus varoittaa vallitsevan kuivuuden voivan olla pahin 500 vuoteen. Tutkimuskeskuksen vanhempi tutkija Andrea Toti kertoi tällä viikolla, että pahin kuivuus koettiin vuonna 2018, mutta tämä vuosi on mahdollisesti ollut jopa pahempi. Kuluvan vuoden kuivuuden analysointi on vielä kesken.

Kuivuus saattaa vielä pahentua ja levitä melkein puoleen Euroopan alueesta, tutkimuskeskus ennustaa.

Kuivuus on jo nyt aiheuttanut vesipulaa ja maastopaloja monessa Euroopan maassa.

Ranskassa Var-joki pahasti kuivunut

Ranskassa Marseillesin lähellä turistien suosiman Verdon-rotkon alueella veneitä vuokraava yrittäjä huomasi kuivuuden aiheuttaman muutoksen.

– Vedenpinta on viidestä kuuteen metriä alempana kuin mihin olemme tottuneet, yrittäjä Xavier Cheval sanoi.

Hänen mukaansa heinäkuun alusta alkaen yrityksillä on ollut turisteja asiakkaina puolet vähemmän kuin aiempina vuosina.

Tilastojen mukaan viime vuoteen verrattuna sadetta kertyi tänä vuonna 40 prosenttia vähemmän ennen heinäkuuta ja sen jälkeen alueella on ollut lähes sateetonta.

Varin alueella on paikoin ollut vesipulaa, ja asukkaita on kielletty käyttämästä vettä autojen pesussa ja puutarhojen kastelussa.

– Kuivuus on vaikuttanut matkailualaan erityisesti Varin alueella. Kaikki veteen liittyvät kaupalliset paikat ovat kärsineet valtavasti, sanoi Aiguinesin pormestari Charles-Antoine Mordelet Reutersin mukaan.

Ranska ei ole ainoa maa, jossa kuivuus aiheuttaa vesipulaa sekä maastopaloja.

Britanniassa vesirajoituksia

Britanniassa on varoitettu kuivuuden jatkuvan ensi vuoteen asti Lounais-Englannissa sekä osissa Etelä- ja Keski-Englantia. Ympäristöviraston varoituksen perään odotetaan virallisia vedenkäytön rajoituksia.

Reutersin mukaan heinäkuu oli Englannissa kuivin sitten vuoden 1935.

Kaksi maan eteläosassa sijaitsevaa vesiyhtiötä on jo ilmoittanut tilapäisestä letku- ja sprinklerijärjestelmien käytön kieltämisestä. Thames Water, joka toimittaa vettä noin 15 miljoonalle asiakkaalle Lontoossa ja Kaakkois-Englannissa, sanoi aikovansa ottaa käyttöön vastaavanlaisia rajoituksia.

Keskisessä Englannissa Derbyshiressä tulipalojen määrä on kuivuudesta johtuen lisääntynyt moninkertaisesti.

– Viimeisten viikkojen aikana hätäpuhelut palojen vuoksi lisääntyivät tuhat prosenttia Derbyn alueella aiempaan vuoteen verrattuna, kertoo Clive Stanbrook Derbyshiren pelastuslaitokselta.

Hänen mukaansa pari viikkoa sitten paikallista paloa oli sammuttamassa 34 paloautoa ja yli sata pelastajaa.

Euroopassa tämän vuoden maastopalot ovat polttaneet maaperää jo toiseksi eniten koskaan mittaushistoriassa, vaikka maastopaloille tyypillinen aika vasta puolivälissä, kertoo Euroopan unionin tilastokeskus.

Saksassa Reinin jokiliikenne takkuaa

Saksassa suunnitellaan energian kannalta välttämättömien materiaalien ja laitteiden kuljetukselle helpotuksia maan rautateillä Rein-joen kuivumisen vuoksi.

Reinin pinta on ollut ennätysalhainen ja se laskee edelleen, mikä vaikeuttaa jokiliikennettä. Monet alukset eivät pysty kulkemaan normaaleja reittejään täyteen lastattuina.

– Tarvitsemme poikkeuksellisia toimenpiteitä toimitusvarmuuden varmistamiseksi, talousministeri Robert Habeck sanoi lausunnossaan.

Myös esimerkiksi Italiassa ja Hollannissa on heinä- ja elokuun aikana kärsitty vesipulasta kuivuuden takia.

Espanja: "Emme voi enää olla Euroopan vihannestarha"

Ennätyshelteet ovat koetelleet tänä kesänä Euroopassa myös Espanjaa. Ilmastonmuutoksen myötä lisääntynyt kuivuus pakottaa espanjalaiset ajattelemaan uusiksi sen, mihin jatkuvasti hupenevia vesivaroja käytetään. STT uutisoi, että muutoksella voi olla pysyviä vaikutuksia maan elinkeinorakenteeseen, mikä voi näkyä kauppojen vihanneshyllyillä myös kaukana pohjoisessa.

Espanjaan rakennettiin 1900-luvulla toistatuhatta suurta patoa, mikä on suurin määrä asukasta kohden koko Euroopassa. Patoaltaiden vesi mahdollisti kastelun piirissä olevan maatalousmaan pinta-alan kolminkertaistamisen. Tätä pidettiin aikanaan todellisena menestystarinana.

Nyt elokuussa Espanjan tekoaltaiden vesimäärä on enää keskimäärin 40 prosenttia maksimista ja selvästi alle viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden elokuun keskiarvon. Erityisen huono tilanne on eteläisessä Andalusiassa, missä tekoaltaissa on parhaimmillaankin vain neljännes vettä. Myös pinta- ja pohjavesien määrä on huvennut.

Andalusiassa vettä onkin jo jouduttu säännöstelemään. Alueella kasvatetaan huomattava osa muualla Euroopassa kulutettavista hedelmistä ja vihanneksista. Osa lajeista, kuten mansikat ja avokadot, eivät sovellu kuumaan ja kuivaan ilmastoon.

Kestävämmän vedenkäytön puolesta työskentelevän FNCA-järjestön johtajan Julia Martinezin mukaan vettä ei käytetä Espanjassa ollenkaan järkevästi.

– Me emme voi enää olla Euroopan vihannestarha samalla kun paikallisilla asukkailla on pulaa vedestä, Martinez sanoo.

Aiheesta aiemmin:

Sään ääri-ilmiöt haittaavat Euroopassa jo tavallista arkea monin tavoin – Britanniassa varoitetaan jälleen uudesta helleaallosta

Helteet ja kuivuus verottavat satoa Euroopassa – professori: “Ne tulivat pahaan aikaan, koska viljamarkkinat olivat valmiiksi epävakaat”

Pohjois-Italiassa on kuivinta 70 vuoteen – viranomaiset ovat julistamassa poikkeustilaa, kolmannes viljasadoista uhkaa tuhoutua

Tänä kesänä latauslistojen kärkeen on noussut uusi sosiaalisen median palvelu. Ranskalainen Bereal on ladatuin iPhone-puhelinten sovellus kaikkiaan yhdessätoista maassa: esimerkiksi Yhdysvalloissa, Ruotsissa, Kanadassa, Itävallassa ja Australiassa.

Suomessa Bereal on Data.ai-verkkopalvelun mukaan toiseksi ladatuin iPhone sovellus.

Myös Android-käyttäjien parissa tämä appi on ollut kesän ajan vahvassa nousussa.

Mistä on kyse?

Bereal on kuvienjakosovellus, mutta aivan eri tavalla kuin Instagram, jonka kuvapostauksia harkitaan pitkään ja siloitellaan erilaisilla filttereillä. Berealissa on tarkoitus on olla "aito".

Ja näin se tehdään:

1. Yllätysmomentti. Kaikki käyttäjät saavat viestin joka päivä yhtä aikaa. Sitä ei kuitenkaan kerrota, milloin.

2. Kiire. Tämän jälkeen käyttäjillä on kaksi minuuttia aikaa avata sovellus ja ottaa kuva – mitä tahansa he ovatkin tekemässä. Jos myöhästyt, siitä jää merkintä.

3. Tukka on hyvin? Sovellus ottaa nimittäin yhtä aikaa kuvan sekä etu- että takakameralla.

4. Jos haluaa saada... Näet muiden kuvat vain, jos lähetät oman kuvasi.

5. Kavereille vai kaikille? Käyttäjä voi valita, miten laajalle kuva jaetaan.

6. Huomenna uudestaan. Vanhat otokset katoavat.

Seuraava hitti?

Sovelluskauppoihin tulee tasaisena virtana uusia sosiaalisen median sovelluksia haastamaan alan jättejä. Jokainen yrittäjä koettaa tarjota koukkua, joka vetoaisi käyttäjiin.

Tiktok nousi globaaliksi hitiksi tarjoamalla nerokkaan algoritmin avulla lyhyitä videoita keskittymiskyvyttömille. Snap nousi hitiksi väliaikaisilla viesteillä, jotka poistuvat vastaanottajien laitteilta määräajan jälkeen. Jodelissa viestitään paikallisesti ja anonyymisti kaupunkien sisällä. Telegram panostaa yksityisyyteen. Clubhousessa käydään ryhmäkeskusteluja puhumalla vanhanaikaisesti ääneen...

Tulevat viikot kertovat, riittääkö Berealin vetovoima pitämään sovelluksen pinnalla.

Ja sen jälkeen alkaa kopiointi.

Moneen kertaan on nähty, miten vakiintuneet somejätit ryhtyvät kopioimaan uusien yrittäjien reseptejä omilla alustoillaan. Facebook/Instagram on kopioinut Snapin toimintoja – toisaalta Snap käynnisti omat äänipalvelunsa yllättävän nopeasti Clubhousen julkaisun jälkeen.

Takavuosina Facebookin kaltaiset jätit myös ostivat pieniä kilpailijoitaan poskettomilla summilla. Tänään viranomaiset saattaisivat tulkita kaupat kilpailun estämiseksi ja ylivoimaisen markkina-aseman väärinkäytöksi.

Tämän vuoden heinäkuu on ollut Englannin mittaushistorian kuivin sitten vuoden 1935, kertoo Britannian ilmatieteen laitos Met Office Reutersin mukaan. Keskimääräinen sademäärä on ollut 23,1 millimetriä eli noin 35 prosenttia normaalista.

Met Office antoi alueellisen varoituksen äärimmäisen kuumista lämpötiloista seuraavan neljän päivän ajaksi. Varoitus annettiin ensimmäisen kerran aiemmin kesällä, kun lämpötilat nousivat paikoin yli 40-asteisiksi.

Myös Thames-joki on kuivunut poikkeuksellisen paljon tänä vuonna. Ympäristönsuojelijoiden mukaan joen alkulähde on kuivunut pitkälle alavirtaan ja sen pinta on epätavallisen matala, sanoo River's Trust -ympäristönsuojelujärjestön johtaja Alisdair Naull.

Thames on 356 kilometriä pitkä kulkien Gloucesterista Lounais-Englannista Lontoon halki aina Pohjanmerelle saakka.

Etelä-Englannissa kaksi vesilaitosta on väliaikaisesti rajoittanut asiakkaidensa kasteluletkujen ja sadettimien käyttöä. Lontoon alueella yli 15 miljoonan asukkaan vedenjakelusta vastaava Thames Water on kertonut suunnittelevansa vastaavia rajoituksia.

Readingin yliopiston Ilmastoasiantuntija vesitutkija Hannah Cloken mukaan rajoitukset opettavat säännöstelemään vedenkulutusta, mutta ilmastonmuutosta ehkäisevät toimenpiteet ovat entistä tärkeämpiä.

– Jos sadetta ei saada elokuuksi ja talvesta tulee kuiva, saatamme olla pahassa pulassa ensi keväänä ja kesänä, kun vesivaroja ei ole lainkaan jäljellä, Cloke sanoo.

Lue lisää:

Hollantiin julistettiin vesipula – maatalouden vedenkäyttöä ja jokilaivaliikennettä rajoitetaan

Helteet ja kuivuus verottavat satoa Euroopassa – professori: “Ne tulivat pahaan aikaan, koska viljamarkkinat olivat valmiiksi epävakaat”

Poliittinen satiiri 400 kekkosta rusikoi vallankäytön mekanismeja. Kekkosen ajasta kertova romaani ei anna armoa niille, jotka nykypäivänä haikailevat yhä ”Kekkoslovakian” ja vallan betonoinnin perään.

Kirjailija ja elokuvaohjaaja Janne Kuusen teos katsoo 1970-luvun Suomea romaanihenkilön, parikymppisen Juhani Koivun silmin. Maata hallitsee muuan yksinvaltainen presidentti K.

Kirja pohjautuu löyhästi kirjoittajan omiin kokemuksiin presidentti Urho Kekkosen sotilaspalvelijana v. 1974.

Fiktiivisessä romaanissa presidentti K vetää sotilaspalvelijansa mukaan operaatioon, jolla hän tähtää Suomen tulevaisuuden pelastamiseen. Neuvostoliiton naapuruuden ja suomettumisen lisäksi kirja käsittelee Kekkosen hanketta tuhatvuotisesta valtakunnasta, kirjailija Janne Kuusi kertoo.

– Kirjassa K pohtii, mihin pässinpäistä kansaa voi kuljettaa, kun sille tarjoaa sopivan näköisiä namuja ja taloususkontoa: "Kun minä olen kuollut, niin finanssi on se seuraava, johon kansa haluaa uskoa."

Äänikirjana 400 kekkosta on rakennettu poikkeuksellisesti usean näyttelijän voimin ja äänimaisemoinnin varaan.

Kirjailija antoi vaitiolositoumuksensa ympärihumalaiselle kenraalille

Presidentti Kekkonen kulkee romaanissa K:n nimellä. Nimeä Urho Kaleva Kekkonen ei lausuta osin siksi, että Janne Kuusi työskenteli todellisessa elämässä varusmiesaikanaan 1970-luvulla presidentinlinnan sotilaspalvelijana.

Kuusi tutustui palvelusaikanaan jopa valtiosalaisuuksiin ja joutui sotilaana vannomaan vaikenevansa kaikesta mitä näki tai kuuli.

– Mainittakoon muun muassa lakiteknisistä syistä, ettei romaanissa ole täyttä totta nimeksikään. Kirjan nimi 400 kekkosta näet viittaa neljäänsataan pieneen viinaleiliin eli kekkoon, Kuusi hymähtää.

Kuusi on oikeassa. Lain mukaan todellisuuden henkilöihin, brändeihin ja tekijänoikeudella suojattuihin materiaaleista kertomiseen liittyy mutkia myös fiktiivisissä teoksissa.

Esimerkiksi kirjailija Noora Vallinkoski joutui maksamaan korvauksia vuonna 2021, kun häntä epäiltiin yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä ja kahdesta kunnianloukkauksesta Perno Mega City -kirjassaan.

Juhannustanssit-oikeudenkäynnissä marinoitunut Hannu Salama puolestaan ei saanut syytettä romaanistaan Tapausten kulku, vaikka kaikki henkilöt teoksessa ovat kielteisessä valossa kuvattuja oman aikansa kulttuuripersoonia.

Janne Kuusi kertoo pilke silmäkulmamassa, että kenraali, jolle hän vaitiolovalansa aikoinaan vannoi, oli järjettömässä humalassa. Kuusi tulkitsee, että hän voi vuosikymmenten jälkeen kirjoittaa kokemastaan ja näkemästään fiktion kautta.

Kuusi kertoo Ylen haastattelussa presidentti Kekkosesta tarinoita, joita ei ole edes kirjaan laittanut. Tarinat kuvaavat alkoholihuuruista aikaa.

– Ahti Karjalaista jouduin pariinkin kertaan kantamaan autoonsa. Kaverin kanssa otettiin “kivi, paperi, sakset” siitä, kumpi ottaa kainaloista ja kumpi jaloista.

Ahti Karjalainen toimi Kekkosen aikaan pääministerinä kahdessa eri hallituksessa ja lukuisissa muissa ministeritehtävissä.

Viinansietokyky oli ykkösedellytys menestykseen. Varsinkin Neuvostoliitossa juotettiin raakaa vodkaa.

– Kekkonen käytti alkoholia, mutta alkoholi käytti Karjalaista.

Konsensuksen kaipuu kahlitsee yhä keskustelua

Kuusi roimii romaanissaan huumorin keinoin valtaa, suomettumista sekä suomalaista keskustelukulttuuria. Kuusi sanoo, että hän haluaa esittää Quentin Tarantinon elokuvan Kunniattomat paskiaiset -tapaan pohdintoja historiastamme: entä jos olisikin käynyt toisin.

Poliittinen satiiri on merkki terveestä demokratiasta, mutta se melko harvinaista meillä, niin kirjallisuudessa kuin tv-ohjelmissakin. Hyvin tehtynä poliittiinen satiiri kolkuttelee sovinnaisuuden rajoja, puhuttaa, ärsyttää ja naurattaa.

Janne Kuusen mukaan suomalainen huumori on usein kytkyssä siihen, että meillä haetaan yhtä totuutta. Kuusi pohtii, että ranskalaisten, italialaisten tai brittien keskustelukulttuuri voi vaikuttaa suomalaisten silmään jopa tappelulta.

Mustavalkoisen 1970-luvun lisäksi 400 kekkosta kertoo myös omasta ajastamme. Kirja pohtii sitä, mistä voisi juontaa keskustelukulttuurimme kapeus sekä vahvan johtajan kaipuu.

Janne Kuusi sanoo, että Suomessa vallitsee yhä niin sanotun virallisen totuuden perinne. Jos virallisesta totuudesta ja konsensuksesta poikkeaa, kohtalo on ankara.

Kuusi pohtii konseksukseen pyrkimisen vaikutusta esimerkiksi Nato-keskustelussa:

– Kummallisen yksimieliseksi ryhtyi yhtäkkiä Suomen kansa. Julkinen keskustelu oli tyrmäävän yksituumaista.

Vastaisku äänikirjojen liukuhihnatuotannolle

Kirjassa presidentti K, ennustaa, että tulevaisuudessa tuotetaan paljon roinaa ja halvalla. Nykypäivänä tämä pätee myös äänikirjojen tekemiseen, Kuusi manaa.

– Kun pääasia on nopeus ja halpuus, tarkoittaa se usein hemmetin huonoa laatua.

– Olen kuullut näytelijöiden kertovan, että joskus äänikirjan lukija ei ole nähnyt studiossa eteensä saamaa tekstiä lainkaan aiemmin. Mene tuonne ja lue!

Kuusen äänikirjan lukijoina on kolme näyttelijää: Ilkka Heiskanen, Jone Takamäki, Pihla Penttinen. Niin sanotut cameo-roolit tekee Kuusi itse.

Muusikko ja kirjan kustannustoimittaja Vesa Anttonen on toteuttanut valtaosan musiikista ja äänimaisemasta, ja myös sovittanut tekstin äänikirjahybridiksi yhdessä kirjailijan kanssa.

Äänikirja kulkee kuunnelman rajamaastossa olematta kuitenkaan kuunnelma, Janne Kuusi kertoo uudenlaisesta äänikirjasta.

– Melkein kaikki äänikirjat ovat niin sanotusti vain läpiluettuja. Usean näyttelijän käyttö ja äänimaisemointi on paljon liukuhihnatuotantoa kalliimpaa. 400 kekkosta on hybridi kuunnelman ja äänikirjan välillä.

Elokuvaohjaajanakin äänimaisemaa rakastanut Janne Kuusi sanoo, että uudenlainen äänikirja on tehty bulkkituotantomaailmaan liian huolellisesti.

– Alan isot toimijat eivät pidä tällaisesta. Takana on luultavasti pelko siitä, että yleisö tulee vaatimaan tällaista. Onhan tällainen toki paljon kalliimpaa kuin läpiluettu liukuhihnatuotanto.

Janne Kuusen kirja 400 kekkosta julkaistaan syyskesällä.

Kuuntele kirjailijan mietteitä Ylen haastattelussa:

Voit keskustella aiheesta 15.8. kello 23:een saakka.

Suomalainen älysormusyhtiö Oura lähtee yhteistyöhön ruotsalaisen Natural Cycles -ehkäisysovelluksen kanssa. Asia selviää Ouran tiedotteesta. Oura-sormukset mittaavat muun muassa käyttäjänsä liikkumista ja unta, joista käyttäjä saa tietoa puhelimeen ladattavan sovelluksen kautta.

Oululaislähtöinen Oura on maailmanlaajuisesti tunnettu teknologiayritys, jonka kasvu on ollut nopeaa. Vuonna 2013 perustetun Ouran liikevaihto oli vuonna 2020 yhteensä 57,7 miljoonaa euroa. Viime maaliskuussa yhtiö ylitti miljoonan käyttäjän rajan ja huhtikuussa yrityksen arvoksi arvioitiin 2,3 miljardia euroa. Kesäkuussa yhtiö kuitenkin ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut.

Natural Cycles on ruotsalaisen hiukkasfyysikko Elina Berglundin kehittämä maksullinen ehkäisysovellus. Ehkäisymenetelmän teho perustuu ruumiinlämpötilan mittaamiseen ja kalenteriin, jonne käyttäjä syöttää tietoa kuukautistensa ajankohdasta. Näiden tietojen muodostaman algoritmin perusteella sovellus kertoo niin sanottujen varmojen päivien ajankohdan.

EU hyväksyi sovelluksen viralliseksi ehkäisymenetelmäksi vuonna 2017. Yhdysvalloissa sitä on saanut markkinoida ehkäisymenetelmänä vuodesta 2018 lähtien. Sitä ennen sovellusta sai markkinoida ainoastaan hedelmällisyyden mittaamiseen tarkoitettuna menetelmänä.

Natural Cycles on hormonivapaa vaihtoehto hormonaalisille ehkäisymenetelmille, kuten ehkäisypillereille ja hormonikierukalle. Vuonna 2020 sovelluksella oli 1,5 miljoonaa käyttäjää. Eniten sovellusta käytetään Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.

Ouralta toivottiin panosta lisääntymisterveyden seurantaan

Oura-sormusten käyttäjät voivat uudistuksen myötä saada kehon lämpötilatiedot siirtymään yön aikana suoraan Natural Cycles -puhelinsovellukseen. Aiemmin Natural Cycles -sovelluksen käyttäjä on joutunut itse mittaamaan ja syöttämään kehonsa aamulämpötilan sovellukseen.

Älysormusten käyttäjät ovat jo pitkään toivoneet mahdollisuutta seurata kuukautiskiertoa sormuksen avulla, kerrotaan Ouran viestinnästä. Näin käyttäjä voi Ouran mukaan seurata kuukautiskiertonsa kautta "potentiaalista hedelmällisyyttään".

Ouran nettisivujen mukaan sormusta ei kuitenkaan ole suoraan tarkoitettu hedelmällisyyden seurantaan, vaan pikemminkin kierron vaiheiden tunnistamiseen. Menetelmä perustuu siihen, että naisen kehon lämpötila vaihtelee kuukautiskierron eri vaiheissa.

Vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan Oura-sormuksen käytön etuja kuukautiskierron seurannassa on erityisesti sen käytännöllisyys ja helppous verrattuna muihin tapoihin mitata ja seurata kehon lämpötilaa.

Erikoislääkäri: menetelmä sopii niille, joille raskaus ei ole maailmanloppu

Natural Cycles -sovellus antaa kehon lämpötilan ja kuukautiskierron vaiheen perusteella käyttäjälleen tietoa siitä, kuinka todennäköistä raskaaksi tuleminen kussakin kierron vaiheessa on. Yrityksen nettisivujen mukaan menetelmän ehkäisyteho olisi 93 prosenttia, mikä periaatteessa tekee siitä ehkäisypilleireden veroisen ja kondomia luotettavamman ehkäisymenetelmän.

Suosiostaan huolimatta sovellus on saanut osakseen kritiikkiä esimerkiksi Ruotsissa, jossa 37 naista raportoi tulleensa raskaaksi käytettyään sovellusta ehkäisymenetelmänä. Ruotsalaistutkimuksen mukaan menetelmän käyttö vaatiikin huolellista ja tarkkaa käyttöä toimiakseen raskauden ehkäisyssä.

Lääkärikeskus Aavan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälä suhtautuu kriittisesti ehkäisysovelluksia kohtaan.

— Tälläisen menetelmän ehkäisyteho on noin 93 prosenttia eli kuitenkin seitsemän prosenttia tulee raskaaksi vuoden käytössä. Se on 70 käyttäjää tuhannesta, Väisälä sanoo.

Väisälän mukaan sovelluksen käyttövirheet ja epäsäännöllinen kuukautiskierto voivat heikentää ehkäisymenetelmän luotettavuutta ja johtaa mahdolliseen ei-toivottuun raskauteen.

— Joillakin naisilla on luonnostaan niin epäsäännöllinen kuukautiskierto, että ovulaation mittaaminen ei välttämättä ole luotettavaa. Kierron vaiheiden ennustaminenhan tapahtuu lähinnä aiempien kiertojen perusteella, Väisälä sanoo.

Väisälän mukaan menetelmän ehkäisyteho perustuukin lähinnä yhdynnästä pidättäytymiseen kuukautiskierron kaikkein hedelmällisimpänä ajankohtana. Hän näkee myös haasteita sormesta mitatun lämpötilan luotettavuudessa, sillä erilaiset sairaudet ja esimerkiksi huono ääreisverenkierto voivat vääristää tietoa todellisesta kehon lämpötilasta.

Väisälä onkin sitä mieltä, että menetelmä sopii parhaiten niille, joita raskautumisen mahdollisuus ei lopulta haittaisi.

Lue lisää:

Riittääkö kännykkä ehkäisyyn? Tukholmalaiskätilöt syyttävät sovellusta vahinkoraskauksista

Ehkäisy voi hoitua nykyisin älykännykällä – ainakin jos on huolellinen

Oululaisinsinöörien jackpot: Tekniikan näpertely sormuksen sisään kannatti – Oura-sormus kiinnostaa ympäri maailma

Ympäri Suomea tehtiin viime yönä lukuisia havaintoja taivaalla näkyneestä suuresta "valopallosta". Kyse oli Kaliforniassa perjantaina iltapäivällä laukaistusta SpaceX-yhtiön Falcon 9 -raketista.

Raketti näkyi Suomen yötaivaalla noin kahdelta lauantaina aamuyöstä.

Ruissalossa Turussa perseidien lentoja ikuistamassa ollut Mika Kurkilahti onnistui taltioimaan raketin lennon videolle. Pitkään taivaan kantta kuvannut Kurkilahti oli itsekin aluksi ymmällään siitä, mitä hän näki öisellä taivaalla.

– Mulla oli kamerat kuvaamassa vähän eri puolille ja yhtäkkiä näkyi tosi kirkas valopallo, mikä tuli selän takaa ja kesti todella kauan. Se oli todella erikoinen, koska yleensä meteorit kestävät maksimissaan muutaman sekunnin, Kurkilahti kuvailee.

– Siitä jäi sellainen, että mikä ihme tämä on.

Toistakymmentä vuotta valokuvausta harrastanut Kurkilahti ei ole koskaan aiemmin törmännyt vastaavaan. Vasta lauantaina päivällä hänellekin valkeni, että valopallo olikin Falcon 9 -raketti.

Tähdet olivat kohdillaan viime yönä

Lauantaina yhden aikoihin iltapäivällä Tähtitieteelliselle yhdistykselle Ursalle oli tehty raketista jo noin 42 havaintoa. Havaintoja on tehty Helsingistä aina Rovaniemen pohjoispuolelle asti.

Ursan tiedottaja Anne Liljeström arvioi, että havainnot ovat hienoisesti painottuneet maan länsiosiin. Kaikkia havaintoja ei kuitenkaan ilmoiteta Ursalle asti.

Raketin näkyminen Suomessa ei sinänsä ole harvinaista. Falcon 9 on kolmas raketti, josta on tänä vuonna tehty havaintoja.

Viime yönä olosuhteet raketin havaitsemiselle olivat kuitenkin todella otolliset. Perseidien meteoriparven aktiivisin vaihe osui lauantaihin aamuyölle, joten monet ihmiset olivat jo valmiiksi hereillä katselemassa taivaalle.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 14.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Perseidien tähdenlennot täyttävät taas taivaan

Venäjän presidentti Vladimir Putin on kertonut Pohjois-Korean johtajalle Kim Jong-unille, että maiden "kahdenvälisiä suhteita laajennetaan kokonaisvaltaisiksi ja rakentaviksi".

Asiasta kertoo Pohjois-Korean valtionmedia KCNA.

Putin sanoo Kimille lähettämässään kirjeessä, että läheisemmät siteet olisivat molemmille maille eduksi. Samalla suhteiden lähentyminen lujittaisi Korean niemimaan sekä Koillis-Aasian turvallisuutta ja vakautta, kertoo KCNA.

Kim lähetti myös Putinille kirjeen, jossa Venäjän ja Pohjois-Korean ystävyyden kerrottiin syntyneen toisessa maailmansodassa voitolla Japanista, joka miehitti Korean niemimaata sodan aikana.

"Strateginen ja taktinen yhteistyö, tuki sekä solidaarisuus" maiden välillä on sittemmin saavuttanut uuden tason yhteisissä ponnisteluissaan torjua uhkia ja vihamielisten sotajoukkojen provokaatioita, Kim sanoi kirjeessään.

KCNA ei maininnut nimeltä näitä vihamielisiä sotajoukkoja, mutta se on tyypillisesti käyttänyt kyseistä ilmaisua viittaamaan Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia.

Aiemmin Kim ennakoi maiden välisen yhteistyön kasvavan, kun Pohjois-Korea ja Venäjä allekirjoittivat sopimuksen johtajien tavattua ensimmäisen kerran Vladivostokissa Venäjällä vuonna 2019.

Heinäkuussa Pohjois-Korea tunnusti kahden niin sanotun kansantasavallan itsenäisyyden Venäjän miehittämässä Itä-Ukrainassa. Samalla Venäjän asettamat viranomaiset ottivat esille mahdollisuuden, että pohjoiskorealaisia työläisiä lähetettäisiin alueelle muun muassa jälleenrakennustöihin.

Ukraina katkaisi diplomaattiset suhteensa Pohjois-Koreaan välittömästi tapahtuneen jälkeen.

Voimakas hintojen nousu eli inflaatio on alkanut näkyä yhä selvemmin myös ruokakaupoissa. Kauppajättien Keskon ja S-ryhmän mukaan tarjoustuotteiden ja kauppojen omien tuotemerkkien menekki on lisääntynyt kevään ja alkukesän aikana.

Helsinkiläinen Erja Partanen kertoo tarttuvansa tarjoustuotteisiin selvästi aiempaa hanakammin.

– Kyllä hintojen nousu vaikuttaa ilman muuta valintoihin, että tarjousten perässä mennään ja tehdään ruokaa sen perusteella, Partanen sanoo.

Ihmisten ostopäätökseen näyttäisi nyt siis vaikuttavan yhä enemmän hinta.

Keskon päivittäistavarakaupan johtaja Ari Akseli kertoo, että esimerkiksi kauppojen omat tuotemerkit ovat nyt aiempaa kysytympiä.

– Näkyy sillä tavalla, että edullisempien tuotteiden myynti on suhteellisesti kasvanut enemmän, eli kaupan omat merkit, Akseli sanoo.

Keskolla se tarkoittaa muun muassa Pirkkaa ja kaikkein edullisimpia K-Menu-tuotteita.

S-ryhmän johtaja: suunta alkoi kääntyä kevättalvella

S-ryhmän päivittäistavarakaupasta vastaavan johtajan Sampo Päällysahon mukaan suunta alkoi kääntyä jo kevättalvella. Hän sanoo, että hinnoista keskustelu ja ruoan hintojen nousut näkyvät jonkin verran asiakkaiden valinnoissa.

– Tämä kehitys on alkanut jo kevättalvella, jolloin esimerkiksi kahvin ja lohen hinta nousi voimakkaasti ja etenkin lohen kysyntä laski voimakkaasti. Hintatietoisuus on saanut kuluttajat myös punnitsemaan kahviostojaan. Menekki on jopa kasvanut edullisten vaihtoehtojen ja kampanjoiden johdosta, Päällysaho sanoo.

S-ryhmän omien tuotemerkkien myynti kasvoi alkukesällä 15 prosenttia edellisvuodesta. Päällysahon mukaan tietyissä tuoteryhmissä, kuten leipomotuotteissa, juustopaloissa, pakasteissa sekä lihoissa ja lihavalmisteissa, kasvu oli jopa 20–30 prosenttia.

S-ryhmän omia merkkejä ovat muun muassa Kotimaista, Rainbow, Coop Xtra ja Coop Änglemark.

Päällysahon mukaan kevään jälkeen hinnankorotukset eivät ole olleet enää yhtä suuria, eivätkä ne ole vaikuttaneet kysyntään yhtä radikaalisti.

Päällysahon mielestä muutokset kysynnässä ovat kuitenkin isossa kuvassa toistaiseksi kohtuullisen pieniä.

– Selkeämpi siirtymä on omien merkkien kysynnän kasvu, Päällysaho toteaa.

Tarjoustuotteiden osalta kysynnän lisäys näkyy kaupoissa monella tavalla: tavallisissa tarjouksissa ja niin sanotuissa nipputarjouksissa, joissa useamman paketin ostamalla saa edullisemman hinnan.

Keskon johtaja: myös laadukkaimpien tuotteiden menekki on kasvanut

Keskon johtajan Ari Akselin mukaan yleisesti voidaan sanoa, että hintojen nousu vaikuttaa selvimmin jo valmiiksi arvokkaampiin tuoteryhmiin.

Esimerkiksi lohen keskihinta on noussut suhteellisesti saman verran kuin viljatuotteiden, mutta myyntimäärässä vaikutus on ollut lohelle selvästi voimakkaampi.

– Vähemmän ja edullisempaa, Akseli summaa.

Keskon mukaan merkittävintä myyntimäärän väheneminen on kevään ja kesän aikana ollut kahvissa (-20%) ja lohikaloissa (-24%).

S-ryhmän johtaja Sampo Päällysaho sanoo, että asiakkaat näyttäisivät myös vertailevan kauppojen välisiä hintaeroja aiempaa tarkemmin.

Helsinkiläinen Ulvi Jurikivi haluaa antaa vinkin. Hän kertoo syynäävänsä etenkin kilohintoja.

– Pitää katsoa kilohintaa. Kannattaa verrata niitä hintoja ja sen mukaan tehdä ostopäätös.

Kauppaketjujen mukaan ostokäyttäytyminen on muuttunut aiempaa suunnitelmallisemmaksi eli pyritään ostamaan vain se mitä tarvitaan.

Keskon johtajan Ari Akselin mukaan viimeisen käyttöpäivän tuotteiden ostaminen on jo entuudestaan ollut kaupoissa korkealla tasolla.

– Kiinnostavaa kyllä, myös kaikkein laadukkaimpien Pirkka Parhaat -tuotteiden osuus on hieman kasvanut. Nämä ilmiöt näkyvät lievinä mutta selkeinä läpi useimpien tuoteryhmien, Akseli summaa.

Voit keskustella aiheesta 15.8. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Yksi luku kiinnostaa nyt kaikkia – Kristiina Nieminen on seurannut hintoja vuosia, ja huomasi etujoukoissa kuinka poikkeuksellista aikaa elämme

Suomalaiset saattavat pian joutua muuttamaan ruokatottumuksiaan – syynä on sota ja Suomen riippuvuus venäläisistä lannoitteista

Sota on synnyttämässä ketjureaktion: ruuan hinta alkaa olla jo niin korkealla tasolla, että se voi johtaa levottomuuksiin, sanoo professori

Sota voi näkyä myös kaljahyllyllä: Oluen hinta voi nousta, jos pula mallasohrasta jatkuu

Erika Vikman oli perjantain Flow Festivalin keikan jälkeen ällikällä lyöty. Hänen esitystään isoon telttaan oli tullut katsomaan niin suuri määrä ihmisiä, etteivät kaikki mahtuneet edes sisään.

Hämmästystä lisäsi se, että keikka oli osittain samaan aikaan Vesalan päälavan keikan kanssa. Myöskään Vikmanin popdisco ei ole sitä, mitä hipsterifestarina tunnetussa Flow'ssa on totuttu kuulemaan. Silti Vikman sai yleisön laulamaan ja tanssimaan villisti.

– Kyllä toi porukkamäärä yllätti varsinkin kun tässä on muutama vuosi mennyt aika vähillä porukoilla. Tämä kesä on ollut tämmöinen, että sitä oikeasti aina hätkähtää, kun astuu yleisön eteen ja näkee sen massan. Mäkin oon aika uusi tällä popkentällä niin kyllä tähän menee tottuessa, että tollasia massoja on vastassa.

Vikman on yksi kesän ahkerimmista esiintyjistä. Tähän mennessä takana on parikymmentä keikkaa ja vielä on edessä kymmenkunta.

Tämä kesä on Vikmanille ensimmäinen kunnon festarikesä. Hän on päässyt esiintymään ensimmäistä kertaa isoilla festareilla kuten Provinssissa, Ruisrockissa, Ilosaarirockissa ja nyt Flow'ssa. Suuret festarit ovat olleet laulajalle elämys.

– Provinssissa meinasin pyörtyä, kun näin sen yleisömäärän, että apua voiko mulla olla tällainen yleisö. Siellä oli joku 15 000 ihmistä. Mutta en yhtään aliarvioi pienempiä festareita. On ollut hienoja esiintymisiä pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa. Kaikki keikat ovat yhtä arvokkaita.

Festareiden pudotuspeli

Tätä kesää on kutsuttu kaikkien aikojen festarikesäksi. Koronavuosien jälkeen kevyen musiikin festivaaleja järjestetään kesäkuukausina 350.

Vaikka monet festarit ovat rikkoneet kävijäennätyksiä, tapahtumia on jouduttu myös perumaan poikkeuksellisen paljon vähäisen yleisön vuoksi. Tapahtuma-alalla nähdään, että festareita alkaa olla jo liikaa.

– Varmaan tässä on jo tietynlainen ylikuumentuminen tapahtunut. Voi olla että on jo vähän liikaakin tarjontaa ja tapahtumia. Siellä on tapahtumia, jotka eivät ole elinkelpoisia. Jossain se raja menee. Suomessa on pieni populaatio ja jos tehdään tapahtumia vain kotimaisille kävijöille. Meitä ei ole kuin se tietty määrä ja sillä mennään, sanoo Flow Festivalin taiteellinen johtaja Tuomas Kallio.

Flow Festival on tänä vuonna lähes loppuunmyyty. Suvilahteen odotetaan jokaisena kolmena päivänä 30 000 kävijää. Kallion mukaan Flow'n hyvä lipunmyynti ei ollut itsestäänselvyys.

– Ei oltu ihan varmoja saadaanko kaikki liput myytyä. Se mikä on muuttunut nyt niin tietyistä kansainvälisistä kävijäryhmistä ei ole pystynyt tulemaan, Kallio sanoo viitaten venäläisyleisön puuttumiseen.

Kovassa kilpailussa vakiintuneet tapahtumat näyttävät pitävän pintansa, mutta uusilla tulokkailla on ollut vaikeampaa.

– Se johtuu varmaan siitä, että heillä oli ylimitoitetut odotukset kysynnän puolesta. En tiedä sitten, kuinka moni näistä uusista festareista jatkaa ensi vuonna. Toivottavasti mahdollisimman moni, sanoo Nelonen Media Liven markkinointipäällikkö Matti Markkola.

Nelonen Media Live on yksi Suomen suurimmista festivaali- ja tapahtumajärjestäjistä. Tänä kesänä se järjesti kolme stadionkeikkaa sekä 13 festivaalia, joista neljä oli loppuunmyytyjä.

Uuden opettelua kaikille

Välivuosien jälkeen tapahtumien järjestämiseen on tullut uusia haasteita. Korona toi tapahtuma-alalle esimerkiksi työvoimapulan, kun ihmiset siirtyivät muihin töihin. Esimerkiksi Flow'ssa on töissä paljon ensikertalaisia.

Tapahtumajärjestäjät ovat törmänneet myös aivan uusiin yllätyksiin.

– Tässä ollaan jollain tavalla uuden äärellä, kun maailma on mennyt monella tapaa niin kummalliseen asentoon. Ne asiat joita on ennen pitänyt itsestäänselvyytenä, vaikka sen, että kaupasta saa vaneria sen kun vaan menee ostamaan, että ei se enää olekaan niin. Aika paljon yllättäviä haasteita, sanoo Flow'n Tuomas Kallio.

Myös yleisön käyttäytyminen on muuttunut. Ihmisistä tuli koronan aikana varovaisempia ostopäätöksissään.

– Se oli yllättävää, että lipunmyynti oli tosi loppupainotteista. Ihan valtavia myyntipiikkejä on nähty jopa aivan viimeisenä päivänä, kun tapahtuma on jo auki, kertoo Nelonen Media Liven Matti Markkola.

Ensimmäinen kunnollinen festarikesä on ollut uuden opettelua kaikille.

– Tämä on ollut muistutus sekä järjestäjille että yleisölle, että minkälaisia nämä massatapahtumat oikein ovatkaan. Näissä soi musiikki kovaa, näissä saattaa syntyä jonoja ja palvelu ei välttämättä pelaa samalla tavalla kuin kotisohvalla. Mutta kyllä ihmiset ovat ottaneet tapahtumat avosylin vastaan, Markkola sanoo.

Flow Festivalin keikkoja voi katsoa striimattuna ja tallenteina Yle Areenassa.

Voit keskustella aiheesta 14.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Turun festarikesä huipentuu raskaan musiikin Knotfestiin – toisella puolella Turkua soi elektroninen tanssimusiikki

Voimakas tuuli keskeytti Satama Open Air -festivaalin lauantai-iltana

Vaasa Festival teki kävijäennätyksen säästä huolimatta – jopa päiväkohtainen kävijäennätys rikki

Vaikean sään haastama Porispere onnistui artistien ja yleisön jouston ansiosta: "Tuli koettua pitkän urani ehkä rankimmat hetket"

Flow-festivaalilla on Suvilahteen viha-rakkaussuhde, joka voi kohta päättyä eroon – vuoden 2024 festivaalia saatetaan viettää uudessa paikassa

Loppuunmyyty festivaali ei välttämättä tarkoita, että järjestäjä voi huokaista helpotuksesta

Aurinko paistaa ja puutarhan kukat tuoksuvat makeilta. Verlan tehtaan nurmikolla pienet ja suuret porukat odottavat opastetulle tehdaskierrokselle pääsyä.

– Olemme itse asiassa tehtaan takapihalla. Tehtaan julkisivu osoittaa toiseen suuntaan kuin mistä ihmiset nykyään tänne saapuvat, koska nykyistä tietä ei tehtaan alkuaikoina ollut, kertoo Verlan museonjohtaja Ville Majuri.

Verlan tehdasmiljöö alkoi muodostua jo 150 vuotta sitten, kun paikalle perustettiin puuhiomo. Tänä vuonna Verlassa on juhlittu puuhiomon syntymäpäiviä, mutta myös muita merkkipäiviä. Tehdasmuseon perustamisesta on tänä vuonna 50 vuotta ja Verla on ollut nyt maailmanperintökohteena 25 vuotta.

Juhlavuoden kunniaksi on perustettu näyttely Verla 150 vuotta, jonka on tarkoitus olla nähtävillä ainakin muutaman vuoden ajan. Lisäksi Verlassa on järjestetty tapahtumia, esimerkiksi puistojuhla toukokuussa, Majuri kertoo.

– Marraskuun lopussa pidämme vielä joulutapahtuman, joka huipentaa juhlavuoden. Siitä on tarkoitus tulla perinne.

Pytinki uudistaa Verlan

Verlassa kunnostetaan paraikaa pahvikuivaamon julkisivua. Verlan omistavalla UPM:llä on kohteessa kymmeniä suojelurakennuksia. Rakennuksia on säännöllisesti korjattava, jotta ne säilyvät, Majuri kertoo.

– Restaurointi on meille jatkuvaa toimintaa. Se on oleellinen osa työtämme.

Tulevaisuudessa on tarkoitus kunnostaa vajaa parisenkymmentä vuotta tyhjillään ollut Patruunan pytinki. Puuhuvila on toiminut muun muassa tehtaan omistajan asuntona ja konttorina.

– Pytinki on ulkopuolelta hyvässä kunnossa, mutta sisältä se oli 1960-1970-luvun tyyliin vuorattu vanerilevyllä. Levytykset on jo purettu ja tulevaisuudessa sisätilatkin on tarkoitus restauroida, Majuri sanoo.

Pytinkiin suunnitellaan ravintolaa ja matkailupalveluiden sijoittamista. Aikataulusta ei ole tietoa, koska rahoitus ei ole vielä selvinnyt. Kun restaurointi päästään aloittamaan, se tulee kestämään parisen vuotta.

– Rakennus on niin iso osa Verlan tulevaisuudensuunnitelmia, että se tavallaan pidättää tekemästä muita isoja ratkaisuja. Pytingin käyttöönotto uudistaa kohteen monella tavalla, Majuri kertoo.

Ilman huvilaan pääsyäkin Verlan museokierrokset ovat keränneet vuosittain noin 15 000 kävijää. Juhlavuonna ei kuitenkaan ole päästy huippuvuosien lukemiin. Majuri kertoo, että kävijöitä on ollut tänä vuonna odotuksia vähemmän.

– Oma vaikutuksensa on varmaan polttoaineiden hinnan nousulla ja sillä, että ryhmät eivät ole vielä koronan jälkeen aktivoituneet. Koronarajoitusten lievennyttyä monet suuntaavat lomillaan ulkomaille, kun se pitkän tauon jälkeen on mahdollista.

Pelottavia koneita

Verlan tehtaan takapihan pöydässä evästä syö saksaa puhuva perhe. Sveitsiläinen Marcel Jenni maistelee lakritsista tikkunekkua.

– Olemme käyneet täällä aiemmin kymmenisen vuotta sitten. Pidimme tehdasta hyvin viehättävänä. Oli vaikuttavaa, kuinka he rakensivat tämän tehtaan ja mitä se teki. Ja koneet olivat pelottavia, Marcel Jenni nauraa.

– Halusimme tuoda lapsemme tänne, Zäzilia Jenni lisää.

Srilankalainen Mahdahawa Basnayaka on ollut Suomessa kolme kuukautta. Hän on juuri aloittanut Aalto-yliopistossa, jossa tekee väitöskirjaa paperinjalostukseen ja -pakkaustekniikkaan liittyen. Nyt hän on tullut tutustumaan Verlaan osana yliopiston kurssia.

– Haluamme nähdä kuinka paperia tehtiin ennen vanhaan ja sen, mikä ero on entisen ja nykyisen teknologian välillä.

Tyypillinen aikansa tuote

Verlan puuhiomo perustettiin 150 vuotta sitten pienen kosken varrelle nykyisen Kouvolan alueelle. Kymmenisen vuotta hiomon perustamisen jälkeen paikalle pystytettiin pahvitehdas.

Hiomo ja tehdas toimivat aina 1960-luvulle saakka, jolloin ne lopetettiin. Verlalle olisi voinut käydä kalpaten, sillä 60-luvulla lopetetut tehtaat monesti purettiin. Kuitenkin ajatus tehtaan ja ruukinkylän museoinnista oli heitetty ilmaan jo kymmenen vuotta aiemmin ja niinpä se tehtiinkin.

Verla ei ansainnut maailmanperintökohdestatusta siksi, että se olisi itsessään niin erityinen. Verla on maailmanperintökohde, koska se on ainutlaatuisen hyvin säilynyt esimerkki 1800-luvun lopun puunjalostuksen ympärille syntyneestä tehdasyhteisöstä, museonjohtaja Ville Majuri toteaa.

– Verla on meistä tietenkin kaunis ja viehättävä paikka, mutta sen hienous on se, että se on säilynyt esimerkkinä tärkeästä teollistumisen vaiheesta.

Verla on osa harvaa joukkoa, sillä Suomessa on sen lisäksi kuusi Unescon maailmanperintökohdetta. Se on koko maailman ainoa metsäteollisuuden Unescon listalle päässyt kohde.

– Suomi on metsäteollisuuden maa, joten on osuvaa, että nimenomaan meillä on metsäteollisuuden maailmanperintökohde.

Voit keskustella aiheesta 15.8. kello 23:een saakka.

Lue lisää:

Tupakka-askien ja kenkälaatikoiden pahvi lähti maailmalle tehtaasta, jonka väärin muuratut seinät uhkasivat murentua käsiin – 60 vuotta myöhemmin ne korjataan

1800-luvun ammattilaiset rakensivat syyspakkasessa upean tehdasmiljöön – nyt Unescon maailmanperintökohdetta pitää purkaa ja rakentaa uudelleen

Verla ja Hiroshima pääsivät Unescon listalle tasan 20 vuotta sitten – "Villiintyneet japanilaiset poistettiin kokouksesta"

Turun päärautatieaseman ja Kupittaan aseman välille rakennetaan kaksoisraide. Rataremontti alkaa maanantaina 15. elokuuta, ja se kestää kaksi vuotta.

Rataremontti vaikuttaa huomattavasti Turkuun ja turkulaisten elämään, mutta myös kaikkiin Helsingin rataa käyttäviin matkustajiin. Esimerkiksi Helsingin radan päätepysäkki on remontin ajan Kupittaan asema. Samoin tieliikenne Turussa hankaloituu ja ruuhkautuu tilapäisten liikennejärjestelyjen vuoksi.

Kokosimme tähän kysymyksiä ja vastauksia rataremontin vaikutuksista.

Koska remontti alkaa? Miten se näkyy ensimmäisinä päivinä?

Kaksoisraiteen rakentaminen alkaa maanantaina 15. elokuuta. Helsinki–Turku-junaliikenne pysäytetään Kupittaan asemalle. Kupittaan asemasta tulee siis Helsingin junien päätepysäkki kahden vuoden rataremontin ajaksi.

Turun päärautatieasema palaa Helsingin junien päätepysäkiksi rataremontin jälkeen.

Junaliikenteen pysäytys Kupittaalle johtuu Kupittaa–Turku-ratahankkeesta eli kaksoisraiteen rakentamisesta Kupittaan ja Turun asemien välille. Kaksoisraide mahdollistaa jatkossa Turun Tunnin junan toteutumisen.

Vielä maanantaina Turun ja Salon välinen matka taitetaan bussilla. Tiistaista 16. elokuuta alkaen Helsingin-junat lähtevät Kupittaan asemalta ja päätyvät Kupittaan asemalle.

Miten Kupittaalta pääsee päärautatieasemalle tai satamaan?

Turun päärautatieaseman ja Kupittaan aseman välillä liikennöi Turun seudun joukkoliikenteen Fölin bussiyhteys. Turun sataman ja Kupittaan aseman välillä liikennöi korvaava bussiyhteys.

Bussit lähtevät Kupittaan aseman ja päärautatieaseman edustoilta. Kupittaan ja päärautatieaseman väliä liikkennöivät bussit 32 ja 42.

Lentoaseman ja Kupittaan aseman välillä matkustaessa pitää vaihtaa bussikyytiä Turun keskustassa. Lentoaseman ja Turun keskustan välillä kulkee linja numero 1. Keskustasta Kupittaalle puolestaan pääsee Aurakadulta bussilla numero 32. Pysäkkien väli on sata metriä.

Lipun bussiin voi ostaa lähimaksulla, mobiilisti Föli-sovelluksella tai kuljettajalta käteisellä. Satamaan asti ostettu junalippu toimii myös pääsylippuna bussikuljetukseen.

Mistä apua tietämättömille?

Matkustajien apuna sekä Kupittaan että Turun päärautatieasemilla on laiturioppaita 15. elokuuta alkaen kahden viikon ajan. Oppaat päivystävät Kupittaalla klo 7–23 ja päärautatieasemalla klo 7–21. Myös asemien infopisteestä saa apua.

Laiturioppaat toimivat matkailijoiden apuna ja vastaavat esimerkiksi liikenneyhteyksiä koskeviin kysymyksiin.

Asemille tulee myös matkustajien liikkumista helpottavia opasteita. Lisäksi juna-asemille ja Turun satamaan tulee liikennettä ohjaavia kuulutuksia.

Myös lentoasemalta löytyy liikennettä ohjaavat opasteet Helsingin junaan haluaville.

Entä Tampereen junat?

Turusta on kaksi henkilöjunayhteyttä. Toinen Helsinkiin, toinen Tampereen suuntaan. Helsinginradan kaksoisraiteen rakentaminen ei vaikuta Tampereen junaliikenteeseen.

Junat Tampereen suuntaan lähtevät Turusta päärautatieaseman edestä raiteelta 7. Tampereen suunnasta junat saapuvat joko raiteelle 7 tai Logomon edessä olevalla raiteelle 17. Kävelymatka Logomolta rautatieasemalla on noin 15 minuuttia.

Matkalippujen ostaminen?

VR:n sivuilla on lisää tietoa rataremontin vaikutuksesta Turun junaliikenteeseen tässä linkissä. Hyvä vinkki esimerkiksi netistä matkalippua ostaville: matkan määränpääksi ei kannata Helsingin suunnasta tullessa laittaa Turkua, vaan Kupittaa.

Junalipun voi ostaa myös asemalta.

Minkälaista haittaa tieliikenteelle?

Väylävirasto arvioi, että rataremontin vaatimat tilapäiset liikennejärjestelyt ja työmaaliikenne aiheuttavat liikenteen ruuhkautumista Turun keskustassa.

Projektipäällikkö Erkki Mäkelä arvioi, että erityisesti vuonna 2023 turkulaisilta vaaditaan pitkää pinnaa, sillä tuolloin rakennetaan esimerkiksi kaksoisraiteen vaatimat viisi siltaa.

Pahiten ruuhkautuvat kadut tulevat olemaan Helsinginkatu ja Koulukatu sivukatuineen, sillä Kupittaa–Turku-ratahankkeessa kehitetään myös Turun ratapiha-aluetta Iso-Heikkilään asti. Välillä osa kaistoista joudutaan sulkemaan, ja liikenne sumppuuntuu.

Lisätietoja tilapäisistä liikennejärjestelyistä löytyy Kupittaa–Turku-hankkeen verkkosivuilta, jonne pääsee tästä linkistä.

Miksi kaksoisraide rakennetaan?

Kaksoisraiteen avulla Turun ja Helsingin junaliikenne saadaan sujuvammaksi, kun ei tarvitse odottaa vastaantulevaa junaa. Rataremontissa parannetaan myös Turun aseman henkilö- ja tavararatapihoja.

Kaksoisraide ennakoi Turun Tunnin junan rakentamista. Se mahdollistaa myös Turun keskusta-alueen maankäytön kehittämisen.

Väylävirasto esittelee ratahankkeen lyhyesti allaolevassa kuvassa.

Voit keskustella aiheesta 16. elokuuta kello 23:een asti.

Lue lisää:

Kupittaan ja Turun välisen kaksoisraiteen rakentaminen alkaa ensi viikolla – Väylävirasto toivoo turkulaisilta kärsivällisyyttä

Turun ratapihalle ja Turku–Kupittaa-kaksoisraiteelle mittava EU-rahoitus

Kaarinassa ja Salossa valmistaudutaan Tunnin junaan – alueella kartoitetaan maastokohteita ja rakennuksia

Juustoinen broilerikastike, ohrapuuro, lihapyörykät, kala-kasviskeitto ja nakkikastike. Tältä käyttää Kouvolan koulujen ruokalista tällä viikolla.

Viime viikolla Siiri Tankan lautasella oli palapaistia, perunaa ja porkkana-vihersalaattia.

– Oli ihan hyvää, arvioi 9.-luokkalainen Tankka Hirvelän koulusta Kouvolasta.

Raaka-aineiden hinnat ovat nousseet rajusti.

Esimerkiksi Lappeenrannan ja Imatran kouluille ateriat valmistavasta Saimaan Tukipalveluista arvioidaan hintojen kohonneen keskimäärin noin 15 prosenttia. Eniten ovat kallistuneet liha, maitotaloustuotteet ja erityisesti kala.

Ennestään yksinkertaisesta on vaikea nipistää

Elintarvikekulut muodostavat koululaisten ateriakokonaisuuden hinnasta noin kolmasosan. Näiden lisäksi myös palkat, kuljetuskustannukset sekä energian hinta ovat kohonneet.

Kustannusten nousu ei näy vielä oppilaiden lautasilla, mutta tilanne voi muuttua. Kouluruoasta nipistäminen on vaikeaa, koska kouluissa tarjottava ruoka on yksinkertaista ja perusraaka-aineista valmistettua.

Helsingissä on varauduttu karsimisiin jo syyslukukauden aikana.

– Yhtenä vaihtoehtona voisi olla lihan vähentäminen liharuoissa niin, että proteiinipitoisuus pysyy edelleen suositusten mukaisissa raameissa. Myös pehmeästä leivästä olisi mahdollista luopua ja tarjota ainoastaan näkkileipää, luettele vaihtoehtoja Helsingin ruokapalveluiden yksikönjohtaja Aulikki Johansson.

Kuopiossa oppilaille on ollut tarjolla sekä sekaruokaa että kasvisruokaa. Kouluruoan valmistava Servica kertoo valikoiman supistamisen olevan yksi mahdollinen tapa säästää.

Kunnilta pyydetään lisää rahaa

Tampereella on jo sovittu hinnan muutoksista, jotka kattavat elintarvikkeiden hinnannousun tulevana syksynä.

Ylen keräämien tietojen perusteella useat muutkin ruokapalveluiden tuottajat eri puolilla Suomea ovat jo pyytäneen tai pyytämässä kunnilta lisää rahaa aterioiden valmistukseen. Näin on ainakin Oulussa, Kuopiossa, ja Kotkassa sekä Lappeenrannassa.

– Uskon, että hinnankorotuksiin myönnytään, koska perustelut ovat niin selkeät ja syyt ymmärrettävät. Jos lisää rahaa ei saada, niin meidän olisi pakko karsia ruokalistaa. Silloin vaarana on, että ravitsemussuositukset eivät enää toteudu, pohdiskelee Saimaan Tukipalveluiden palvelujohtaja Elina Särmälä.

Saimaan Tukipalvelut Oy on Lappeenrannan, Imatran ja Taipalsaaren sekä Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten omistama yhtiö. Pääomistaja Lappeenranta on jo näyttänyt vihreää valoa hinnankorotuksille.

Ysiluokkalaiset säästäisivät näkkäristä ja piimästä

Hirvelän koulussa Kouvolassa yläkoululaiset olisivat valmiita tinkimään sellaisista ruoista, jotka eivät päädy omalle tarjottimelle, kuten piimä, näkkileipä ja salaatinkastikkeet. Lihasta säästäminen arveluttaa.

– Minua itseäni ei haittaisi, mutta tiedän, että tosi monet tykkäävät liharuoasta. Heitä se voisi haitata paljon, arvelee 9.-luokkalainen Lilja Peurala Hirvelän koulusta Kouvolasta.

– Pehmeää leipää voisi olla vain kerran viikossa keiton kanssa, ja muuten leipää ei tarjottaisi ollenkaan. Samoin keiton tai puuron kanssa olevan hedelmän voisi jättää pois, ehdottaa myös 9.-luokkalainen Juuli Iiskola.

Niukkuudesta huolimatta ruokapalveluiden tuottajille on tärkeää pitää kiinni ravitsemussuosituksista, laadusta ja vastuullisuudesta.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan antaman kouluruokasuosituksen mukaan koulussa tarjottavan aterian tulisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta. Ateriaan kuuluu lämpimän kala-, kasvis- tai liharuoan lisäksi ruokajuoma, salaatti, leipä ja levite.

Vaikka ruokalistoihin ei tarvitsisi isommin tänä syksynä kajota, jatkuvat kustannuspaineet ensi vuoteen. Kuntien kukkarolla on todennäköisesti tarvetta käydä uudelleen, jotta laatutaso on mahdollista säilyttää.

Mitä ajatuksia kouluruokailusta säästäminen herätti? Keskustelu on auki tiistaihin 16. elokuuta kello 23.00 asti.

Lue lisää: Moni kunta joutuu tarkistamaan syksyllä, mihin tarvitaan lisää rahaa ja mistä voi nipistää – hintojen nousu voi muuttaa jopa koulujen ruokalistoja

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) arvioi, että Suomen jo pitkään rakentama Nato-yhteensopivuus auttaa Suomen puolustuksen sovittamista Nato-jäsenyyteen.

– Voi sanoa, että olemme täysin Nato-yhteensopivia. Täytämme Naton jäsenyyskriteerit. Ei muuta kuin töpseli seinään, voisi kai sanoa, Kaikkonen totesi 240. valtakunnallisen maanpuolustuskurssin avajaisissa Säätytalossa.

Kaikkonen aikataulutti, että parhaassa tapauksessa Suomi voisi olla Naton täysjäsen tämän vuoden lopulla.

– Ponnistelemme luonnollisesti osaltamme sen eteen, että jäsenyys voisi toteutua mahdollisimman ripeästi, Kaikkonen sanoi.

Tällä hetkellä Suomi osallistuu Naton toimintaan tarkkailijajäsenen asemassa.

Puolustusvoimain komentaja Timo Kivinen korosti Nato-jäsenyyden vahvistavan Suomen turvallisuutta. Kivisen mukaan puolustusvoimia kehitetään tulevaisuudessa Nato-yhteistyön näkökulmasta.

– On tärkeää täyttää liittokunnan yhteisen puolustuksen velvollisuudet, Kivinen huomautti.

Kaikkonen: Suomi ei suosi terrorismia

Puolustusministeri Antti Kaikkonen laski, että tähän päivään mennessä 23 Nato-maata on vahvistanut Suomen Nato-jäsenyyden. Seitsemän jäsenmaan päätöstä vielä odotetaan.

Terveisiä lähti erityisesti Turkkiin. Kaikkonen muistutti, että Turkin terrorismihuoliin on vastattu kesäkuun lopulla Madridissa allekirjoitetulla asiakirjalla.

– Ja voi sen kyllä hyvin ääneenkin sanoa, minkä jokainen suomalainen kyllä tietää: Suomi ei suosi terrorismia. Ei todellakaan.

– Viranomaisemme tekevät päivittäin työtä terrorismin torjumiseksi. Ja voi kai sanoa, että myös varsin onnistuneella tavalla, Kaikkonen vakuutti.

Puolustuksen sotien jälkeen suurin muutos

Hyvistä lähtöasetelmista huolimatta, Suomen Nato-jäsenyyden toimeenpano on Kaikkosen mukaan puolustushallinnolle vuosien mittainen prosessi.

– Nato-jäsenyyden toimeenpano, Suomen kansallisen puolustuksen sovittaminen osaksi Naton yhteistä puolustusta, on suurin muutos Suomen puolustuksessa sitten sotien, Kaikkonen kuvaili.

Kaikkonen huomautti, että Nato-jäsenyyden toimeenpanolla on merkittäviä ja pitkäkestoisia käytännön vaikutuksia myös koko valtionhallintoon.

– Suomen tulee jatkossa muodostaa kantansa entistä laajempaan kirjoon turvallisuuspoliittisia kysymyksiä sekä sopeuttaa valtionhallinnon työskentelytavat ja prosessit yhteen Naton vakiintuneiden käytäntöjen kanssa, Kaikkonen linjasi.

Puolustushallinnossa toimintojen yhteensovittaminen Natoon toimeenpannaan asteittain. Kaikkosen mukaan osa uudistuksista jatkuu jäsenyyden jo astuttua voimaan.

Suomen puolustuskyky vahvistaa Natoa

Kaikkosen mukaan Suomella on jo Naton kanssa pitkälle yhteensopiva, uskottava kansallinen puolustuskyky sekä korkea maanpuolustustahto ja vahva yhteiskunnan resilienssi.

– Olemme hyvin varautuneita erilaisiin turvallisuusuhkiin, Kaikkonen vakuutti.

Kaikkonen kehui, että Suomen hyvä puolustuskyky sekä kriisinsietokyky vahvistavat Naton yhteistä puolustusta koko liittokunnan alueella.

– Jäsenenä Suomi liittyy Naton yhteiseen ilma- ja ohjuspuolustusjärjestelmään, osallistumme yhteisen ilmatilannekuvan ja meritilannekuvan vaihtoon sekä syvempään tiedusteluyhteistyöhön.

– Lisäksi jatkossa Suomi osallistuu nykyistä kattavammin Naton siviilivalmiusyhteistyöhön, puolustusministeri Kaikkonen listasi.

Kaikkonen kertasi, että jäsenyyden myötä Suomella tulee olla kyky osoittaa Puolustusvoimien joukkoja toisen Naton jäsenvaltion avuksi ja kyky tarvittaessa vastaanottaa toisten Naton jäsenvaltioiden joukkoja Suomeen.

Mahdollisissa tehtävissä Suomen rajojen ulkopuolella käytettäisiin Kaikkosen mukaan lähtökohtaisesti ammattisotilaita ja vapaaehtoisia reserviläisiä.

Suuria päätöksiä puolen vuoden aikana

Suomen turvallisuuspolitiikassa on tehty puolen vuoden aikana suuria päätöksiä.

Venäjän helmikuussa aloittama hyökkäyssota Ukrainaan romahdutti Euroopan turvallisuusjärjestelmän. Venäjän hyökkäyssota yhtä naapurimaataan vastaan käänsi nopeasti Suomen turvallisuuspoliittisen linjan.

Presidentti Sauli Niinistö vieraili maaliskuun alussa Yhdysvaltojen pääkaupungissa Washingtonissa ja tapasi presidentti Joe Bidenin. Ulkopolitiikan johto haki Suomen Nato-jäsenyystielle johtavan Nato-maan takuita.

Suomi ja Ruotsi päättivät toukokuussa hakea Naton jäsenyyttä.

Naton huippukokous kesäkuun lopulla Madridissa näytti lopulta vihreää valoa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyydelle, ja kesän aikana valtaosa Nato-maista on jo ratifioinut jäsenhakemukset.

Suomi on kevään ja kesän aikana monin tavoin tukenut Ukrainan puolustusta. Suomi on myös vahvistanut omaa puolustuskykyään.

Puolustusministeri Kaikkonen tapasi maaliskuussa Yhdysvaltojen puolustusministerin Lloyd Austinin.

Keskustelut Pentagonissa vahvistivat, että turvallisuusyhteistyötä Yhdysvaltojen kanssa voidaan lisätä jo jäsenyysprosessin aikana. Suomen hallituksen joulukuinen päätös hankkia amerikkalaisia F-35-hävittäjiä ei jäänyt huomaamatta.

Naton sotilaallisesti vahvin jäsenmaa Yhdysvallat ratifioi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyden elokuun alussa.

Voit keskustella tästä artikkelista 16.8.2022 kello 23 saakka.

Lisää aiheesta:

Kertausharjoitusten määrän kaksinkertaistuessa Upseeriliitto on huolissaan henkilökunnan jaksamisesta – työntekijäpula tunnistetaan Puolustusvoimissa

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden allekirjoitti Suomen ja Ruotsin Natoon liittymisasiakirjat – ylisti puheessaan Suomea ja Ruotsia

Presidentti Niinistö kommentoi Ylelle Yhdysvaltojen Nato-ratifiointia: Suomi ja Ruotsi ovat täysin tervetulleita nauttimaan turvatakuista

Kirjeenvaihtajalta: Madridin neuvottelut olivat Suomelle positiivinen yllätys – Turkki on myös jatkossa vaikeasti ennakoitava kumppani