Perjantaina puukotettu kirjailija Salman Rushdie on elänyt suuren osan elämästään piilossa sen jälkeen, kun Iranin ajatollah eli ylin uskonnollinen johtaja Khomeini vuonna 1989 antoi häneen liittyvän fatwan.

Hän kehotti muslimeja tappamaan Rushdien, koska katsoi tämän Saatanalliset säkeet -teoksen loukanneen profeetta Muhammedia.

Fatwan on usein käännetty tarkoittavan uskonnollista tappokäskyä, vaikka suoraan se ei sitä ole.

Mikä on fatwa?

Fatwa on islamin uskonoppineen vastaus hänelle esitettyyn kysymykseen. Kuka tahansa muslimi voi kysyä kantaa vaikkapa aivan henkilökohtaiseen ongelmaan. Vastauskin voi olla tarkoitettu pelkästään hänelle tai esimerkiksi tuomareille.

Joskus fatwa kuitenkin on vastaus valtion johdon esittämään poliittiseen kysymykseen. Fatwoilla on muun muassa kehotettu taistelemaan sodissa.

Arabian kielen emeritusprofessori Heikki Palva kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolla muutama vuosi Rushdien saaman fatwan jälkeen, että fatwa käännetään usein tarkoittamaan nimenomaan uskonnollista tappokäskyä, mitä se ei ole.

Palvan mukaan fatwa on tarkoitettu islamin lakia tulkitsevien tuomarien ohjeeksi ja yksityisten muslimien ohjenuoraksi. Tuomarit käyttävät fatwakokoelmia kiperissä tulkintakysymyksissä samaan tapaan kuin meillä etsitään ennakkotapauksia ylimpien oikeusasteiden ratkaisuista.

Miksi Salman Rushdie sai fatwan?

Salman Rushdien vuonna 1988 julkaistu Saatanalliset säkeet suututti joitain islamin oppineita, sillä sitä pidettiin jumalanpilkkana.

Rushdien kohdalla fatwan sisältönä oli tappokäsky. Heikki Palvan mukaan yksittäisten lain tulkitsijoiden kirjailijoille langettamat periaatteelliset kuolemantuomiot eivät ole islamilaisissa maissa harvinaisia. Rushdien fatwasta poikkeuksellisen tekee se, että sen antaja liitti lausuntoonsa myös rangaistuksen toimeenpanokehotuksen. Fatwan voi peruuttaa ainoastaan sen antaja, joka Rushdien tapauksessa on jo kuollut.

Khomeinin seuraaja, Iranin nykyinen ylin johtaja, ajatollah Ali Khamenei, kertoi vuonna 2005, että Rushdielle annettu fatwa oli yhä voimassa.

Miten fatwa on vaikuttanut Rushdien elämään?

Fatwan langettamisen jälkeen vuonna 1989 Rushdie ja hänen silloinen vaimonsa piiloutuivat. He muuttivat viiden kuukauden aikana yli 50 kertaa ja mukana oli aina aseistettu turvamies.

Rushdie eli piilossa koko 1990-luvun.

Rushdie on kuitenkin halunnut elää suhteellisen avointa elämää viime vuosina. Hän on asunut vuodesta 2000 lähtien Manhattanilla, New Yorkin kaupungissa.

Rushdieta kohtaan ei ole aiemmin hyökätty, vaikka hän on saanut tappouhkauksia. Seurauksista ovat kärsineet kuitenkin myös kirjan kääntäjät ja julkaisijat – LA Timesin mukaan muun muassa Norjassa, Italiassa ja Japanissa he ovat joutuneet hyökkäysten kohteeksi.

Rushdieen kohdistuneesta perjantaisesta hyökkäyksestä on pidätetty yksi henkilö. Hänen motiivinsa ei toistaiseksi ole selvillä.

Iranin johtajat eivät ole vielä kommentoineet tapausta, mutta maan ultrakonservatiivisissa lehdissä hyökkääjää on ylistetty.

– Bravo tälle urhealle ja velvollisuudentuntoiselle miehelle, joka hyökkäsi tämän luopion kimppuun, julisti Kayhan-lehti uutistoimisto Reutersin mukaan.

Lahden päätoimittajaksi kerrotaan Reutersin mukaan Iranin ylin johtaja Ali Khamenei.

Lue myös:

Kirjailija Salman Rushdie hengityskoneessa puukotuksen jälkeen – Iranin lehdistössä kiitellään hyökkääjää

Työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteerinä työskentelevä Elina Pylkkänen ja valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Martti Hetemäki esittelevät Helsingin Sanomien haastattelussa mallin hoitoalan työriidan ratkaisemiseksi.

Pylkkänen ja Hetemäki katsovat, että hoitajaliittojen Superin ja Tehyn ja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien (KT) pitäisi sopia alan palkkausjärjestelmän uudistamisesta. Rahat uudistukseen saataisiin palkkaohjelmasta ja palkkojen yhteensovittamisesta eli niin sanotusta palkkaharmonisoinnista.

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen painottaa STT:lle, että palkkaharmonisoinnista ei voida sopia osapuolten kesken.

Hetemäen mukaan hän ja Pylkkänen ovat keskustelleet oikeusoppineiden kanssa, ja kaksikko on siinä käsityksessä, ettei ole mitään estettä sille, että työnantaja- ja työntekijäjärjestöt ohjeistavat alueita hyvän palkkaharmonisoinnin toteuttamiseksi.

Tehy ja Super ovat jo aiemmin kertoneet katsovansa, ettei lain edellyttämä palkkaharmonisointi kuulu palkkaneuvottelupöytään.

Rytkönen on kuitenkin Pylkkäsen ja Hetemäen kanssa samaa mieltä siitä, että hoitajien palkkausjärjestelmä pitää radikaalisti uudistaa ja että palkkakehitystä ei nykyisellä mallilla ole.

– Hetemäellä oli näkemys, että uusi ja toimivampi palkkausjärjestelmä voisi auttaa ja tukea johtamista. Siihen näkemykseen yhdyn täysin, mutta me tarvitsemme lisää valtion rahoitusta, Rytkönen sanoo.

– Päästään me nyt minkälaiseen ratkaisuun tai malliin tahansa, hoitajien pitää voida luottaa siihen, että hoitajille jää tilipäivänä enemmän rahaa kuin nyt, Rytkönen sanoo.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo STT:lle, että erilaisista mallinnuksista on keskusteltu, mutta hän ei ota kantaa siihen, millaisella mallilla voidaan mennä eteenpäin.

KT:n Jalonen: On hyvin linjassa KT:n ajattelun kanssa

Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajien toimitusjohtaja Markku Jalonen pitää Hetemäen ja Pylkkäsen ehdotusta varteenotettavana ratkaisuna työkiistaan.

– On hyvin linjassa sen ajattelun kanssa, miten KT:ssa ajatellaan. Myös keväällä tehdyssä kunta-alan sopimuksessa sovittiin palkkausten uudistamisesta. Siinä mielessä pidän tätä hyvänä ja perusteltuna ehdotuksena.

Työtä palkkausjärjestelmän uudistamiseksi on kunnissa tehty jo vuosia, Jalonen sanoo. Hänen mukaansa palkkausjärjestelmän kannustavuutta on syytä yhä tarkastella. Jalonen näkee, että palkkausjärjestelmän uudistus tulee kytkeä palkkaharmonisaatioon.

Tällainen on kunta-alan työkiistan päättänyt sopimus: Kahden prosentin korotus palkkoihin kesäkuussa, viisivuotinen palkkaohjelma alkaa ensi vuonna

– Pidämme tärkeänä, että KT:n, Superin ja Tehyn neuvotteluissa palkkaharmonisaatio käydään jälleen kunnolla läpi. KT pyrkii siihen, että palkkaharmonisaatio kytketään palkkausjärjestelmän uudistamiseen.

Neuvottelut osapuolten välillä jatkuvat ensi viikolla. Palkkausjärjestelmän uudistusta ja palkkaharmonisaatiota käydään parhaillaan läpi osapuolten kesken.

Hetemäki ja Pylkkänen olivat aiemmin sovittelulautakunnassa, joka ratkoi kunta-alan työkiistaa. Lautakuntaa ei enää ole, joten Pylkkäsen ja Hetemäen ehdotus on epävirallinen keskustelunavaus.

Super ja Tehy ovat vaatineet palkankorotusten yhteyteen viisivuotista palkkaohjelmaa, joka toisi yleisen palkankorotuslinjan päälle joka vuosi viiden vuoden ajan 3,6 prosentin lisäkorotuksen. Hoitajaliitot ovat lisäksi uhitelleet joukkoirtisanomisilla.

Juttua päivitetty 13.8. kello 15.00: lisätty Markku Jalosen kommentit.

Lue lisää:

Sairaala korotti väliaikaisesti sairaanhoitajien palkkaa Oulussa – Tehyn mukaan ratkaisu on herättänyt keskustelua hoitoalalla

Pelkät palkankorotukset eivät ratkaise historiallista hoitajapulaa, vaan tarvitaan enemmän, sanovat hyvinvointialueiden johtajat

Suomalainen älysormusyhtiö Oura lähtee yhteistyöhön ruotsalaisen Natural Cycles -ehkäisysovelluksen kanssa. Asia selviää Ouran tiedotteesta. Oura-sormukset mittaavat muun muassa käyttäjänsä liikkumista ja unta, joista käyttäjä saa tietoa puhelimeen ladattavan sovelluksen kautta.

Oululaislähtöinen Oura on maailmanlaajuisesti tunnettu teknologiayritys, jonka kasvu on ollut nopeaa. Vuonna 2013 perustetun Ouran liikevaihto oli vuonna 2020 yhteensä 57,7 miljoonaa euroa. Viime maaliskuussa yhtiö ylitti miljoonan käyttäjän rajan ja huhtikuussa yrityksen arvoksi arvioitiin 2,3 miljardia euroa. Kesäkuussa yhtiö kuitenkin ilmoitti aloittavansa yt-neuvottelut.

Natural Cycles on ruotsalaisen hiukkasfyysikko Elina Berglundin kehittämä maksullinen ehkäisysovellus. Ehkäisymenetelmän teho perustuu ruumiinlämpötilan mittaamiseen ja kalenteriin, jonne käyttäjä syöttää tietoa kuukautistensa ajankohdasta. Näiden tietojen muodostaman algoritmin perusteella sovellus kertoo niin sanottujen varmojen päivien ajankohdan.

EU hyväksyi sovelluksen viralliseksi ehkäisymenetelmäksi vuonna 2017. Yhdysvalloissa sitä on saanut markkinoida ehkäisymenetelmänä vuodesta 2018 lähtien. Sitä ennen sovellusta sai markkinoida ainoastaan hedelmällisyyden mittaamiseen tarkoitettuna menetelmänä.

Natural Cycles on hormonivapaa vaihtoehto hormonaalisille ehkäisymenetelmille, kuten ehkäisypillereille ja hormonikierukalle. Vuonna 2020 sovelluksella oli 1,5 miljoonaa käyttäjää. Eniten sovellusta käytetään Britanniassa, Yhdysvalloissa ja Ruotsissa.

Ouralta toivottiin panosta lisääntymisterveyden seurantaan

Oura-sormusten käyttäjät voivat uudistuksen myötä saada kehon lämpötilatiedot siirtymään yön aikana suoraan Natural Cycles -puhelinsovellukseen. Aiemmin Natural Cycles -sovelluksen käyttäjä on joutunut itse mittaamaan ja syöttämään kehonsa aamulämpötilan sovellukseen.

Älysormusten käyttäjät ovat jo pitkään toivoneet mahdollisuutta seurata kuukautiskiertoa sormuksen avulla, kerrotaan Ouran viestinnästä. Näin käyttäjä voi Ouran mukaan seurata kuukautiskiertonsa kautta "potentiaalista hedelmällisyyttään".

Ouran nettisivujen mukaan sormusta ei kuitenkaan ole suoraan tarkoitettu hedelmällisyyden seurantaan, vaan pikemminkin kierron vaiheiden tunnistamiseen. Menetelmä perustuu siihen, että naisen kehon lämpötila vaihtelee kuukautiskierron eri vaiheissa.

Vuonna 2019 julkaistun tutkimuksen mukaan Oura-sormuksen käytön etuja kuukautiskierron seurannassa on erityisesti sen käytännöllisyys ja helppous verrattuna muihin tapoihin mitata ja seurata kehon lämpötilaa.

Erikoislääkäri: menetelmä sopii niille, joille raskaus ei ole maailmanloppu

Natural Cycles -sovellus antaa kehon lämpötilan ja kuukautiskierron vaiheen perusteella käyttäjälleen tietoa siitä, kuinka todennäköistä raskaaksi tuleminen kussakin kierron vaiheessa on. Yrityksen nettisivujen mukaan menetelmän ehkäisyteho olisi 93 prosenttia, mikä periaatteessa tekee siitä ehkäisypilleireden veroisen ja kondomia luotettavamman ehkäisymenetelmän.

Suosiostaan huolimatta sovellus on saanut osakseen kritiikkiä esimerkiksi Ruotsissa, jossa 37 naista raportoi tulleensa raskaaksi käytettyään sovellusta ehkäisymenetelmänä. Ruotsalaistutkimuksen mukaan menetelmän käyttö vaatiikin huolellista ja tarkkaa käyttöä toimiakseen raskauden ehkäisyssä.

Lääkärikeskus Aavan naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Leena Väisälä suhtautuu kriittisesti ehkäisysovelluksia kohtaan.

— Tälläisen menetelmän ehkäisyteho on noin 93 prosenttia eli kuitenkin seitsemän prosenttia tulee raskaaksi vuoden käytössä. Se on 70 käyttäjää tuhannesta, Väisälä sanoo.

Väisälän mukaan sovelluksen käyttövirheet ja epäsäännöllinen kuukautiskierto voivat heikentää ehkäisymenetelmän luotettavuutta ja johtaa mahdolliseen ei-toivottuun raskauteen.

— Joillakin naisilla on luonnostaan niin epäsäännöllinen kuukautiskierto, että ovulaation mittaaminen ei välttämättä ole luotettavaa. Kierron vaiheiden ennustaminenhan tapahtuu lähinnä aiempien kiertojen perusteella, Väisälä sanoo.

Väisälän mukaan menetelmän ehkäisyteho perustuukin lähinnä yhdynnästä pidättäytymiseen kuukautiskierron kaikkein hedelmällisimpänä ajankohtana. Hän näkee myös haasteita sormesta mitatun lämpötilan luotettavuudessa, sillä erilaiset sairaudet ja esimerkiksi huono ääreisverenkierto voivat vääristää tietoa todellisesta kehon lämpötilasta.

Väisälä onkin sitä mieltä, että menetelmä sopii parhaiten niille, joita raskautumisen mahdollisuus ei lopulta haittaisi.

Lue lisää:

Riittääkö kännykkä ehkäisyyn? Tukholmalaiskätilöt syyttävät sovellusta vahinkoraskauksista

Ehkäisy voi hoitua nykyisin älykännykällä – ainakin jos on huolellinen

Oululaisinsinöörien jackpot: Tekniikan näpertely sormuksen sisään kannatti – Oura-sormus kiinnostaa ympäri maailma

Kuopiossa on kerätty yli 20 000 kiloa poistotekstiilejä huhtikuun lopussa alkaneen kierrätyskokeilun aikana. Kokeilulla jäteyhtiö Jätekukko varautuu ensi vuoden alusta koko maata koskevaan poistotekstiilien keräykseen. Mukana on kuusi keräyspistettä Kuopion kaupunkialueella.

Kaikki keräykseen tulleet tekstiilit lajitellaan Tukevan tiloissa.

Lajittelu tapahtuu kahdessa pisteessä. Ensin pusseista erotellaan kierrätykseen kelpaamaton ja myyntikuntoinen tekstiili pois.

Sataprosenttinen puuvilla pyritään ottamaan jo tässä vaiheessa erilleen.

– Ne tekstiilit joiden kuidusta ei ole varmuutta käydään uudelleen läpi seuraavalla pisteellä, kertoo kierrätystyöntekijä Tiia Honkanen.

Toisessa vaiheessa tekstiili lajitellaan neljään eri laariin: kasvi- ja muovipohjaisiin kuituihin, sekoitekuituihin ja eläinpohjaisiin kuituihin kuten villaan.

Apuna on skanneri, joka tunnistaa vaatteessa käytetyn kuidun tai kahden kuidun sekoitteen.

– Se on hidas käyttää ja vähän epätarkkakin, mutta on siitä apua uusille työntekijöille, Honkanen kuvailee.

Vaatteiden joukosta on löytynyt jopa aikuisten käytetty vaippa

Tekstiilejä tulee lajitteluun laidasta laitaan. Muun muassa likaiset ja homeiset tekstiilit, vaatteet joissa on paljetteja ja kaikki alusvaatteet menevät suoraan jätteeksi.

– Ihan niitä likaisimpia navetan vintin perukoilta löytyneitä vanhoja vaatteita ei kannata laittaa tulemaan. Ja mielellään ei mitään roskia sekaan, Jouko Juvonen vinkkaa.

Yllätyksiä ja outojakin löytöjä on tullut kuitenkin vastaan tekstiilien seasta. Esimerkiksi käytettyjä kestopikkuhousunsuojia, käytetty aikuisten kestovaippa, sanelukone, matkapuhelin, puolikas hammas ja avaamaton kondomipaketti vuodelta 2008.

– Mikään ei enää yllätä, Juvonen naurahtaa.

Toisaalta eteen saattaa tulla säkkikaupalla lastenvaatteita.

– Myyntikuntoista vaatetta tulee päivittäin noin 20 kiloa, Honkanen kertoo.

Pisteitä on tulossa lisää, tavoitteena sisätilat

Jätekukon poistotekstiilien keräyskokeilun piti kestää ensin elokuun loppuun saakka, mutta kokeilua päätettiin jatkaa vuoden loppuun.

Ensi vuonna laajentuvasta keräyksestä on luvassa lisätietoja syksyn aikana.

– Tavoitteena on, että keräyspisteet ovat sisätiloissa, Jätekukon logistiikkainsinööri Mikko Laakso kertoo.

Kokeilu on osoittanut, että keräykselle on tarvetta. Tekstiilejä on tullut 500 kiloa enemmän kuussa kuin mitä etukäteen arvioitiin. Suosituin keräyspiste on Kuopion keskustan pohjoispuolella sijaitseva K-Citymarket Päiväranta.

Jouko Juvonen onkin kuullut, että esimerkiksi Koillis-Savon kunnista ajetaan Päivärantaan vain ja ainoastaan tuomaan tekstiilejä kierrätykseen.

Voit keskustella aiheesta 11.8. kello 23:een saakka.

Lue lisää aiheesta:

Poistotekstiiliraaka-aineelle Avainlippu-merkki – tuotetta käytettäisiin myös Kemiin suunnitellussa tekstiilikuitutehtaassa

Käyttökelvottomia tekstiilejä aletaan kerätä kierrätykseen Kuopiossa – keräyspisteet kuuteen kauppakeskukseen

Virttynyt t-paitasi saa pian uuden elämän tekstiilikuituna – Paimiossa avattiin Pohjois-Euroopan suurin poistotekstiilin jalostuslaitos

Kun Ann Krivko saapuu Kainuun kriisikeskukselle, on häntä vastassa valkoinen monirotuinen koira Gepetto. Gepetto tervehtii Ann Krivkoa, ja kriisityöntekijä Raila Arpala ohjaa asiakkaan ja koiran työhuoneeseensa.

Gepetton ja Ann Krivkon yhteys syntyi heti, kun Arpala otti rescue-koiransa mukaan tapaamiseen.

– Silitin sitä, katsoin sitä ja muistelin omia eläimiäni. llmeisesti se tunsi, että meillä voisi olla jokin yhteys. Ymmärsimme toisiamme ensimmäisistä minuuteista lähtien, kuvailee Ann Krivko.

Kun Krivko saapui huhtikuussa Hersonista Kajaaniin, hänellä oli omien sanojensa mukaan "paljon huolta ja traumaa". Vanhemmat ja isovanhemmat jäivät Hersoniin sodan jalkoihin.

Kajaanissa Krivko sai vinkin hakeutua Kainuun kriisikeskuksen asiakkaaksi. Kun kriisityöntekijä Raija Arpala kuuli, että Krivkolla on lemmikkejä kotona Ukrainassa, hän keksi ehdottaa koiransa mukaan ottamista tapaamisiin.

– Gepetto on rauhoittanut minua ja auttaa minua irrottamaan pahoista ajatuksista, Krivko sanoo.

Eläinterapiasta on tutkitusti todettu olevan hyötyä psykososiaalisessa kuntoutuksessa. Se muun muassa laskee stressihormoni kortisolin tasoa ja lisää oksitosiinin määrää veressä.

Arpala käytti Gepettoa kriisityössä ensimmäisen kerran vuonna 2021 kohdattuaan useita suruja kokeneen asiakkaan, joka hyötyi koirakohtaamisista.

Gepetto-koiralla on kollega muun muassa Oulun kriisikeskuksessa, jossa työskentelee tehtävänsä vuonna 2019 aloittanut kriisikoira MaiMai.

Koira-avusteisuus auttaa myös lapsia

Koira-avusteisen työskentelyn hyödyistä esimerkiksi fysioterapiassa, vanhustyössä ja kouluissa on saatu näyttöä monissa tutkimuksissa.

Syrjäytymistä ehkäisevän Erityishuoltojärjestöjen liitto EHJÄ ry:n Ressu-toiminnassa lapsen tai nuoren suhdetta vapaaehtoiseen tukihenkilöön vahvistetaan koiran avulla. Toimintaa ohjaa ammattilainen.

Koordinaattori Tiina Muros kertoo, että koira esimerkiksi motivoi lapsia liikkumaan.

– Lapsen ulkoilu ja liikkuminen ilman tukisuhdetta saattaa olla hyvinkin vähäistä, mutta koiran kanssa liikutaan ja ulkoillaan lähes säällä kuin säällä.

Muroksen mukaan kyselyjen perusteella lasten itsetunto ja sosiaalinen toimintakyky ovat vahvistuneet tukisuhteiden myötä.

– Koiran mukanaolo on auttanut lasta sitoutumaan tukisuhteeseen. Lapset ja nuoret itse kertovat tapaavansa tukikoirakkoaan mielellään. Koiran ja tukihenkilön kanssa kävely ja juttelu on heille tärkeää, Muros sanoo.

Lue lisää: Cindy auttaa matikassa, kuuntelee lukemista ja tuntee kaikki 273 koulunsa oppilasta – eläinavusteisen opetuksen ohjeistus valmistui

Eläinkontaktista on monia psyykkisiä ja fyysisiä etuja

Oman koira-avusteista terapiaa tarjoavan yrityksen perustanut eläinavusteinen valmentaja Saana Hakola on työskennellyt koira-avusteisesti 10–85-vuotiaiden asiakkaiden kanssa.

– Mikä parasta, hyödyt eivät katso asiakkaan sukupuolta, ikää tai taustaa, vaan kaikki koiriin myönteisesti suhtautuvat ihmiset pääsevät niistä nauttimaan.

Hakolan mukaan koiran mukanaolosta on sekä fyysisiä että psyykkisiä hyötyjä.

– Fyysisiä hyötyjä ovat lihasten rentoutuminen, sykkeen ja verenpaineen madaltuminen ja hermoston rauhoittuminen. Jopa jotkin kiputilat voivat lievittyä koiran läsnäolon ansiosta.

Psyykkisiä hyötyjä voivat olla muun muassa ahdistuneisuuden lievittyminen, mielialan koheneminen, keskittymiskyvyn paraneminen, itsetunnon ja -varmuuden kasvaminen, tunnesäätelyn helpottuminen sekä empatiakyvyn kehittyminen, listaa Saana Hakola.

Hakolan mukaan koiran halaaminen ja rapsuttelu tuo myös fyysistä läheisyyttä, joka ei olisi sopivaa työntekijän ja asiakkaan välillä.

– Koiran ansiosta asiakkaan kanssa tutustuminen on helpompaa, asiakas voi päästä nopeammin tavoitteisiinsa sekä on usein myös motivoituneempi tekemään yhteistyötä kuin ilman koiraa.

Kriisityöntekijäkin rauhoittuu koiran kanssa

Raija Arpala kertoo, että koiran läsnäolo rauhoittaa myös kriisityöntekijää. Gepetto on rescue-koira, jonka taustoista ei tiedetä muuta kuin se, että se on pelastettu Suomeen Romaniasta.

– Koska hän ei pysty tietenkään kertomaan elämästään, en minäkään voi kertoa. Mutta yritän antaa asiakkaalle kuvan, että tämä koirakin on tänne selviytynyt ja hänellä menee hyvin. Ehkä se ymmärtää hyvin muita. Koira tuo lohtua ja toivoakin.

Gepetton vastaanotolle on mahdollista varata aika Arpalan kalenterin kautta.

– Toki asiakkaan tulee olla samalla minunkin asiakas. Minä ja Gepetto olemme nimenomaan työpari, Arpala täsmentää.

Hän huomauttaa, että koira-avusteisen kriisityön onnistuminen on työyhteisön ansiota.

– Ilman myönteistä suhtautumista en olisi voinut tuoda Gepettoa työhön mukaan.

"Gepetto ei halua tuomita, se on vain hyvä eläin"

Vaikka huoli läheisten kohtalosta sotaa käyvässä Ukrainassa jatkuu, Gepetto on tuonut Ann Krivkon elämään hetkiä, jolloin muu maailma on unohtunut. Koira-avusteisesta kriisityöstä on hänelle todellista apua.

– Kun päässä kulkee ajatuksia sodasta, kauheista räjähdyksistä ja muistoista, ja katsoo koiraa ja se katsoo takaisin, unohtaa ongelmat ja haluaa vain silittää sitä.

Gepettosta on tullut Krivkolle tärkeä jopa samalla tavalla kuin omista lemmikeistä Ukrainassa. Kotona odottavat kissat Marsik ja Pusya, pupu Marshmallow ja koirat Pixie ja Zhuzha. Yksi Krivkon kissoista, Milana menehtyi sodassa.

– Eläimeni auttoivat minua kun minulla oli vaikeaa kotona, ja Gepetto auttoi minua, kun minulla oli vaikeaa täällä. Gepetto ei halua tuomita, se on vain hyvä eläin, Ann Krivko tiivistää.

Lue myös: Vakavasti masentunut Saana Toikka kertoo, ettei olisi poistunut asunnosta ilman koiraa – aikuisten syrjäytymistä ehkäistään koirien avulla

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella eläinavusteisesta terapiasta Yle Tunnuksella sunnuntaihin 14.8. kello 23 saakka.

Viime kesänä itsensä pienpetorautaan loukannut emokarhu on havaittu pitkän tauon jälkeen Pohjois-Karjalan Enossa. Karhu tallentui riistakameraan Sarvingissa, lähellä paikkaa, jossa se nähtiin vuosi sitten neljän pentunsa kanssa.

Ylen saaman kuvan mukaan karhulla on edelleen pienpetorauta käpälässään. Sen sijaan pentuja sillä ei enää mukanaan ole.

Itä-Suomen poliisin eräyhdyshenkilön, rikosylikomisario Harri-Pekka Pohjolaisen mukaan havainto ei aiheuta välittömiä toimenpiteitä. Viime vuonna karhua yritettiin useiden viikkojen ajan pyydystää sen vammojen arvioimista ja raudan mahdollista poistoa varten.

– Eläin on yhä loukkaantunut, joten lähtökohtaisesti se lopetetaan osana karhunmetsästystä. Tilanne on nyt erilainen kuin vuosi sitten, koska pienet pennut ovat mitä ilmeisimmin selvinneet maailmalle, Pohjolainen sanoo.

Karhunmetsästyskauden on määrä käynnistyä lauantaina 20. elokuuta. Pohjois-Karjalassa aloitus on epävarmaa, sillä maakuntaan myönnetyistä kaatoluvista on valitettu ja niille haetaan täytäntöönpanokieltoa hallinto-oikeudesta.

– Jos kausi ei käynnisty, pitää rautakarhunkin tapausta harkita uudelleen. Lopettaminen on silloinkin ensisijainen vaihtoehto, Pohjolainen kommentoi.

“On tainnut tottua rautaan”

Kamera, johon Enon rautakarhu tallentui, kuuluu heinävaaralaiselle Marko Kerviselle. Paikallisen metsästysseuran puheenjohtajana toimiva Kervinen arvioi karhun hyväkuntoiseksi.

– Kynnet näyttävät kuivilta, mutta muuten mitään isompaa vammaa ei vaikuta olevan. Se on tainnut tottua rautaan, Kervinen sanoo.

Kervisestä on sääli, että karhu joutuu yhä kulkemaan pyydys käpälässään. Hänen mielestään armollisin ratkaisu olisi lopettaminen, kun karhuja on metsästyksen aikana muutenkin määrä kaataa.

– Tosiasia kuitenkin on, että tietyn yksittäisen karhun löytäminen on isoissa metsissä erittäin vaikeaa. Nyt tämä kävi yhtenä aamuyönä kameran edessä, mutta sen jälkeen sitä ei ole näkynyt, Kervinen sanoo.

Pienpetorautoihin loukkaantuneet karhut aiheuttivat vuonna 2021 runsaasti kansalaiskeskustelua. Kohun aikana karhuille muun muassa perustettiin yksityinen pelastusryhmä ja pienpetorautoja vaadittiin lailla kiellettäviksi.

Tänä vuonna pienpetorautoihin on tiettävästi loukkaantunut yksi karhu Pirkanmaan Ylöjärvellä.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 13.8. klo 23:een saakka.

Lue myös:

Karhukannan kasvu on saatu taittumaan: kaatolupien määrä laski viime vuoteen nähden

Ministeriö esittää pienpetorautojen käyttöön tiukennuksia – peräti kolme karhua loukkasi itsensä rautaan viime vuonna Itä-Suomessa

Rautakarhukohu muutti poliisin toimintaohjeita – Poliisitarkastaja: “Lopettaminen ei ole ainoa vaihtoehto”

Keski-Euroopassa sijaitsevasta Oder-joesta on löytynyt massoittain kuolleita kaloja.

Kuolleiden kalojen ryökkiöitä on löytynyt Saksan ja Puolan alueilta. Laboratoriokokeista on paljastunut, että veden suolapitoisuus on korkealla, mutta esimerkiksi elohopeaa ei ole löytynyt, kertoo Puolan terveysministeri Anna Moskwa.

Testejä on otettu vedestä sekä Saksan että Puolan puolelta. Tarkempia testituloksia odotetaan vielä, Moskwa sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Syytä kalojen kuolemaan ei vielä tiedetä. Puolan pääministeri Mateusz Morawiecki sanoi perjantaina, että veteen olisi mahdollisesti upotettu kemiallista jätettä. Lauantaina Morawiecki vannoi tekevänsä kaikkensa ympäristötuhojen rajoittamiseksi. Morawieckin mukaan vesistön toipumiseen menee todennäköisesti vuosia.

Puolan sisäministeri puolestaan sanoi, että jokaiselle, joka auttaa jäljittämään joen saastuttamisesta vastuussa olevia, maksettaisiin miljoonan zlotyn eli noin 214 000 euron palkkio.

Asukkaita on varoitettu käyttämästä vettä Saksassa ja Puolassa.

– Kuolleiden kalojen määrä on järkyttävä. Tämä on isku Oderille ekologisesti arvokkaana vesiväylänä, josta se ei luultavasti toivu pitkään aikaan, sanoi Saksan Brandenburgin osavaltion ympäristöministeri Alex Vogel.

Joesta kerätty kymmenen tonnia kuolleita kaloja

Paikalliset asukkaat ja onkijat tekivät ensimmäiset havainnot kalojen massakuolemista heinäkuun lopulla.

Saksan viranomaiset ovat syyttäneet Puolan viranomaisia siitä, etteivät he varoittaneet kalojen kuolemista ennen kuin kaloja alkoi huuhtoutua rannoille.

Puolan kansallinen vesihuoltoviranomainen kertoi torstaina, että kuolleita kaloja on poistettu joesta kymmenen tonnia.

Puolan pääministerin Morawieckin mukaan Puolassa oli uskottu ongelman olevan paikallinen.

Juupavaaran laskettelukeskuksen loistokausi kesti avaamisen jälkeen vain muutaman vuoden 1990-luvulla. Sitten iski lama, jonka jälkeen paikka ei ole päässyt vauhtiin.

Pirkanmaalla Juupajoella sijaitseva matkailukeskus on vaihtanut usein omistajaa, mutta kukaan ei ole saanut sitä reipastumaan. Yksi omistaja puratti rinnehissin ja myi sen Lappiin. Myöhempi yrittäjä rakennutti uuden, mutta se ei ole liikkunut pitkään aikaan.

Pirkanmaa pieni Lappi

Juupavaaran karavaanialueella on tällä hetkellä vain kolme kausipaikan ostanutta karavaanarikuntaa. Marja-Leena Raatesalmi ja Tanja Mikkonen hankkivat vaunupaikan jo edellisen omistajan aikana viime vuonna. Mukana ovat myös kaksi kissaa ja koira.

– Olemme paikan alkuasukkaat, Raatesalmi naureskelee.

Tamperelainen Marja-Leena Raatesalmi kokee palaavansa täällä synnyinseudulleen pohjoiseen. Pirkanmaan korkeimman paikan, Venäläisvuoren, juurella nököttävä alue tuo mieleen Kuusamon vaarat. Tekolammen rannan kelottuneet puut ja soinen maisema hivelevät myös silmää.

– Tämä on Pirkanmaan pieni Lappi.

Kodikkuutta lisäävät matkailuvaunun ja -auton viereinen perunamaa. Myös kukat ja yritit sulostuttavat naiskaksikon kesäpaikkaa.

Uusi yrittäjä törmäsi kustannuskriisiin

Juupavaaran tuorein matkailuyrittäjä astui kuvaan tämän vuoden helmikuussa. Paikan ostanut Jarno Ahonen kertoi tuolloin medioille, että tulossa on "jotain ihan toista kuin vuodet ovat olleet".

Hän uumoili vetonauloiksi ruokaa, tanssia, tapahtumia ja luontoa. Laskettelu ei enää palaisi.

Yrittäjä teki kaupat juuri ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan, ja sen jälkeen Suomen taloudessa alkoi myllerrys.

Ahonen joutui niin kovaan kustannusten nousun puristukseen, että korjausinto hyytyi. Olisi pitänyt vaihtaa kiinteistöjen lämmitysjärjestelmät ja rakentaa laavu ja kota.

Yrittäjä jäi odottamaan parempia aikoja. Samoin hän jäi tulematta paikanpäälle Ylen sopimaan haastatteluun. Toimittajan kanssa käydyissä useissa puhelinkeskusteluissa uusi matkailuyrittäjä vaikutti nuutuneelta.

Matkailuala investoinut korona-aikanakin

Pitkän linjan matkailukonsultti Hannu Komu ymmärtää uuden yrittäjän lähtötilanteen vaikeuden, mutta ei vedä siitä suoria johtopäätöksiä koko matkailualaan.

– Paljon riippuu siitä, miten saadaan rahoitusta ja miten valtion tukitoimet, esimerkiksi ely-keskusten investointituet, käyttäytyvät, hän toteaa.

Komu toimii konsulttityönsä ohella Suomen matkailuorganisaatioiden yhdistyksen, Suoma ry:n, toiminnanjohtajana. Yhdistyksen mukaan korona-aika ei vaikuttanut juurikaan matkailualan investointeihin. Satsauksia tehtiin ja käynnistettiin korona-aikanakin.

– Päätökset kun oli tehty pitkälle tulevaisuuteen.

"Alkuasukkaat" antavat armoa yrittäjälle

Juupavaaran kanta-asiakkaat, Marja-Leena Raatesalmi ja Tanja Mikkonen, iloitsevat jo niistä ponnistuksista, joita yrittäjä ehti keväällä tehdä. Hän raivasi pihoja ja huomioi karavaanarien toivomuksia. Yksi toivomus on perustaa paikalle koirien uimaranta.

Kaksikolle kelpaa hyvin alueen nykytila. Pääasia on rauha. Peruspalvelut tyydyttävät niin ikään. Huoltorakennuksessa on suihku ja alueella on useita erilaisia saunoja.

Raatesalmi ei oleta muutosten tapahtuvan nopeasti. Hän kummastelee, miksi niin harva on löytänyt paikan.

– Onko niin, että ihmiset vieläkin luulevat, ettei täällä ole mitään toimintaa.

Pienen näpertely on pahin virhe

Suoma ry:n toiminnanjohtaja Hannu Komu ei pidä Juupavaaran uutta nousuyritystä tuhoon tuomittuna. Hänen mielestään paikan sijainti suhteessa Etelä-Suomen suuriin kaupunkikeskuksiin on hyvä. Matkailukohde on syrjäseudulla, mutta sekään ei ole pahin kompastuskivi.

– Syrjäinen sijainti ei merkitse matkailukeskukselle kovinkaan paljon, jos se muuten toimii hyvin ja on kiinnostava.

Menneisyydestään kärsivällä matkailukeskuksella on kuitenkin iso urakka edessään. Jos ei omaa hyvää brändiä ja tunnettavuutta, on tie ylöspäin erittäin vaikea.

– Tie on pidempi ylöspäin kuin alaspäin. Sinne päästään aika nopeasti, Komu kiteyttää.

Hän arvio, että Juupavaaran tapaiselta kohteelta uuteen nousuun menee vähintään kymmenen vuotta. Alhosta ylös könyävän pahin virhe on ryhtyä näpertelemään pieniä muutoksia.

Korona-ajan kotimaabuumista osa jäi pysyvästi

Matkailuyrittäjiä Hannu Komu neuvoo miettimään kohderyhmänsä hyvin tarkkaan. Pitäisi pystyä näkemään tulevaisuuden trendit eikä pitäytyä vain nykymenossa.

Suoma ry:n tilastojen mukaan kotimaanmatkailu on pitänyt hyvin pintansa, vaikka ulkoman matkailu avautui uudelleen suomalaisille.

Tänä kesänä matkailijoiden yöpymismäärät ovat olleet koronaa edeltävää aikaa paremmat. Korona-ajan kotimaabuumista jäi siis pysyvä piristysruiske.

Juupavaaran kotimaakunnassa, Pirkanmaalla, matkailijayöpymisten kasvu on ollut touko-kesäkuussa parhaasta päästä Suomessa.

Millaisia ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida aihetta sunnuntaihin kello 23 asti.

Ympäri Suomea tehtiin viime yönä lukuisia havaintoja taivaalla näkyneestä suuresta "valopallosta". Kyse oli Kaliforniassa perjantaina iltapäivällä laukaistusta SpaceX-yhtiön Falcon 9 -raketista.

Raketti näkyi Suomen yötaivaalla noin kahdelta lauantaina aamuyöstä.

Ruissalossa Turussa perseidien lentoja ikuistamassa ollut Mika Kurkilahti onnistui taltioimaan raketin lennon videolle. Pitkään taivaan kantta kuvannut Kurkilahti oli itsekin aluksi ymmällään siitä, mitä hän näki öisellä taivaalla.

– Mulla oli kamerat kuvaamassa vähän eri puolille ja yhtäkkiä näkyi tosi kirkas valopallo, mikä tuli selän takaa ja kesti todella kauan. Se oli todella erikoinen, koska yleensä meteorit kestävät maksimissaan muutaman sekunnin, Kurkilahti kuvailee.

– Siitä jäi sellainen, että mikä ihme tämä on.

Toistakymmentä vuotta valokuvausta harrastanut Kurkilahti ei ole koskaan aiemmin törmännyt vastaavaan. Vasta lauantaina päivällä hänellekin valkeni, että valopallo olikin Falcon 9 -raketti.

Tähdet olivat kohdillaan viime yönä

Lauantaina yhden aikoihin iltapäivällä Tähtitieteelliselle yhdistykselle Ursalle oli tehty raketista jo noin 42 havaintoa. Havaintoja on tehty Helsingistä aina Rovaniemen pohjoispuolelle asti.

Ursan tiedottaja Anne Liljeström arvioi, että havainnot ovat hienoisesti painottuneet maan länsiosiin. Kaikkia havaintoja ei kuitenkaan ilmoiteta Ursalle asti.

Raketin näkyminen Suomessa ei sinänsä ole harvinaista. Falcon 9 on kolmas raketti, josta on tänä vuonna tehty havaintoja.

Viime yönä olosuhteet raketin havaitsemiselle olivat kuitenkin todella otolliset. Perseidien meteoriparven aktiivisin vaihe osui lauantaihin aamuyölle, joten monet ihmiset olivat jo valmiiksi hereillä katselemassa taivaalle.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 14.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Perseidien tähdenlennot täyttävät taas taivaan

Erika Vikman oli perjantain Flow Festivalin keikan jälkeen ällikällä lyöty. Hänen esitystään isoon telttaan oli tullut katsomaan niin suuri määrä ihmisiä, etteivät kaikki mahtuneet edes sisään.

Hämmästystä lisäsi se, että keikka oli osittain samaan aikaan Vesalan päälavan keikan kanssa. Myöskään Vikmanin popdisco ei ole sitä, mitä hipsterifestarina tunnetussa Flow'ssa on totuttu kuulemaan. Silti Vikman sai yleisön laulamaan ja tanssimaan villisti.

– Kyllä toi porukkamäärä yllätti varsinkin kun tässä on muutama vuosi mennyt aika vähillä porukoilla. Tämä kesä on ollut tämmöinen, että sitä oikeasti aina hätkähtää, kun astuu yleisön eteen ja näkee sen massan. Mäkin oon aika uusi tällä popkentällä niin kyllä tähän menee tottuessa, että tollasia massoja on vastassa.

Vikman on yksi kesän ahkerimmista esiintyjistä. Tähän mennessä takana on parikymmentä keikkaa ja vielä on edessä kymmenkunta.

Tämä kesä on Vikmanille ensimmäinen kunnon festarikesä. Hän on päässyt esiintymään ensimmäistä kertaa isoilla festareilla kuten Provinssissa, Ruisrockissa, Ilosaarirockissa ja nyt Flow'ssa. Suuret festarit ovat olleet laulajalle elämys.

– Provinssissa meinasin pyörtyä, kun näin sen yleisömäärän, että apua voiko mulla olla tällainen yleisö. Siellä oli joku 15 000 ihmistä. Mutta en yhtään aliarvioi pienempiä festareita. On ollut hienoja esiintymisiä pienemmissä kaupungeissa ja kunnissa. Kaikki keikat ovat yhtä arvokkaita.

Festareiden pudotuspeli

Tätä kesää on kutsuttu kaikkien aikojen festarikesäksi. Koronavuosien jälkeen kevyen musiikin festivaaleja järjestetään kesäkuukausina 350.

Vaikka monet festarit ovat rikkoneet kävijäennätyksiä, tapahtumia on jouduttu myös perumaan poikkeuksellisen paljon vähäisen yleisön vuoksi. Tapahtuma-alalla nähdään, että festareita alkaa olla jo liikaa.

– Varmaan tässä on jo tietynlainen ylikuumentuminen tapahtunut. Voi olla että on jo vähän liikaakin tarjontaa ja tapahtumia. Siellä on tapahtumia, jotka eivät ole elinkelpoisia. Jossain se raja menee. Suomessa on pieni populaatio ja jos tehdään tapahtumia vain kotimaisille kävijöille. Meitä ei ole kuin se tietty määrä ja sillä mennään, sanoo Flow Festivalin taiteellinen johtaja Tuomas Kallio.

Flow Festival on tänä vuonna lähes loppuunmyyty. Suvilahteen odotetaan jokaisena kolmena päivänä 30 000 kävijää. Kallion mukaan Flow'n hyvä lipunmyynti ei ollut itsestäänselvyys.

– Ei oltu ihan varmoja saadaanko kaikki liput myytyä. Se mikä on muuttunut nyt niin tietyistä kansainvälisistä kävijäryhmistä ei ole pystynyt tulemaan, Kallio sanoo viitaten venäläisyleisön puuttumiseen.

Kovassa kilpailussa vakiintuneet tapahtumat näyttävät pitävän pintansa, mutta uusilla tulokkailla on ollut vaikeampaa.

– Se johtuu varmaan siitä, että heillä oli ylimitoitetut odotukset kysynnän puolesta. En tiedä sitten, kuinka moni näistä uusista festareista jatkaa ensi vuonna. Toivottavasti mahdollisimman moni, sanoo Nelonen Media Liven markkinointipäällikkö Matti Markkola.

Nelonen Media Live on yksi Suomen suurimmista festivaali- ja tapahtumajärjestäjistä. Tänä kesänä se järjesti kolme stadionkeikkaa sekä 13 festivaalia, joista neljä oli loppuunmyytyjä.

Uuden opettelua kaikille

Välivuosien jälkeen tapahtumien järjestämiseen on tullut uusia haasteita. Korona toi tapahtuma-alalle esimerkiksi työvoimapulan, kun ihmiset siirtyivät muihin töihin. Esimerkiksi Flow'ssa on töissä paljon ensikertalaisia.

Tapahtumajärjestäjät ovat törmänneet myös aivan uusiin yllätyksiin.

– Tässä ollaan jollain tavalla uuden äärellä, kun maailma on mennyt monella tapaa niin kummalliseen asentoon. Ne asiat joita on ennen pitänyt itsestäänselvyytenä, vaikka sen, että kaupasta saa vaneria sen kun vaan menee ostamaan, että ei se enää olekaan niin. Aika paljon yllättäviä haasteita, sanoo Flow'n Tuomas Kallio.

Myös yleisön käyttäytyminen on muuttunut. Ihmisistä tuli koronan aikana varovaisempia ostopäätöksissään.

– Se oli yllättävää, että lipunmyynti oli tosi loppupainotteista. Ihan valtavia myyntipiikkejä on nähty jopa aivan viimeisenä päivänä, kun tapahtuma on jo auki, kertoo Nelonen Media Liven Matti Markkola.

Ensimmäinen kunnollinen festarikesä on ollut uuden opettelua kaikille.

– Tämä on ollut muistutus sekä järjestäjille että yleisölle, että minkälaisia nämä massatapahtumat oikein ovatkaan. Näissä soi musiikki kovaa, näissä saattaa syntyä jonoja ja palvelu ei välttämättä pelaa samalla tavalla kuin kotisohvalla. Mutta kyllä ihmiset ovat ottaneet tapahtumat avosylin vastaan, Markkola sanoo.

Flow Festivalin keikkoja voi katsoa striimattuna ja tallenteina Yle Areenassa.

Voit keskustella aiheesta 14.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Turun festarikesä huipentuu raskaan musiikin Knotfestiin – toisella puolella Turkua soi elektroninen tanssimusiikki

Voimakas tuuli keskeytti Satama Open Air -festivaalin lauantai-iltana

Vaasa Festival teki kävijäennätyksen säästä huolimatta – jopa päiväkohtainen kävijäennätys rikki

Vaikean sään haastama Porispere onnistui artistien ja yleisön jouston ansiosta: "Tuli koettua pitkän urani ehkä rankimmat hetket"

Flow-festivaalilla on Suvilahteen viha-rakkaussuhde, joka voi kohta päättyä eroon – vuoden 2024 festivaalia saatetaan viettää uudessa paikassa

Loppuunmyyty festivaali ei välttämättä tarkoita, että järjestäjä voi huokaista helpotuksesta

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö julkaisi lauantaina iltapäivällä poikkeuksellisen videon, joka paljastaa osan Niinistön, Yhdysvaltain presidentti Joe Bidenin ja Ruotsin pääministeri Magdalena Anderssonin viime tiistaina käymästä keskustelusta.

Presidentti Biden allekirjoitti Suomen ja Ruotsin Natoa koskevat liittymisasiakirjat Washingtonissa tiistai-iltana Suomen aikaa.

Videolla Biden vakuuttaa vahvaa tukeaan Suomelle ja Ruotsille.

– Teillä on 110 prosenttia tuestani. Ottakaa vain puhelin käteen ja olen käytettävissänne, Biden sanoo.

Bidenin mukaan Suomi ja Ruotsi lisäävät alueensa turvallisuutta jo tällä hetkellä, ja Nato-jäsenyys vain tekee siitä virallista.

Videolla kaikki kolme korostavat maiden keskinäisen kumppanuuden vahvuutta.

”Yhteydenpito on tiivistä ja jatkuvaa Yhdysvaltojen ja Suomen sekä Ruotsin välillä. Kumppanit tuovat turvaa. Videossa tunnelmapaloja tiistaisesta puhelusta presidentti Bidenin ja pääministeri Anderssonin kanssa”, Niinistö kirjoittaa videon saatteena Twitterissä.

Myös Yhdysvaltain presidentin ja Ruotsin pääministerin viralliset Twitter-tilit ovat jakaneet videon.

Tasavallan presidentin kanslian mukaan mukaan video on tehty yhteistyössä Valkoisen talon tuottamana.

Lue lisää:

Jo 23 Nato-maata on ratifioinut Suomen ja Ruotsin hakemukset, viimeisimpänä Yhdysvallat – seuraa etenemistä Ylen Nato-laskurista

Yhdysvaltain senaatti hyväksyi Suomen Nato-jäsenyyden lähes yksimielisesti – senaattori ylisti: "Suomi on sotureiden maa"

Presidentti Niinistö kommentoi Ylelle Yhdysvaltojen Nato-ratifiointia: Suomi ja Ruotsi ovat täysin tervetulleita nauttimaan turvatakuista

Damon Albarn, 54, puhuu matalalla ja rauhallisella äänellä. Hänellä ei tunnu olevan kiire mihinkään, vaikka hänen luotsaamansa Gorillaz-yhtyeen keikka Helsingin Flow Festivalilla on alkamassa vajaan tunnin kuluttua.

Virtuaaliyhtye esiintyi perjantaina Suomessa ensimmäistä kertaa. Albarn on nähty aiemmin Suomessa Blur-yhtyeensä kanssa. Bändi on esiintynyt Ruisrockissa vuonna 1996 sekä kahdesti Provinssissa vuosina 1999 ja 2013. Seinäjoki on jäänyt Albarnin mieleen.

– Muistan Alvar Aallon. Menimme kirkon torniin. Siitä on vahva muisto, brittimuusikko muistelee Aallon suunnittelemaa Lakeuden Ristiä.

Haastattelun saaminen Damon Albarnilta on erikoistapaus. Tämän vuotuisen Gorillazin maailmankiertueen aikana hän on tehnyt niitä vain muutaman.

Haastattelulle on annettu tiukat raamit. Sen aikana saa kysyä vain uudesta singlestä ja kiertueesta. Haastattelua ei saa kuvata vaan ainoastaan nauhoittaa ääntä. Myöskään valokuvia ei juttua varten saa ottaa. Tämä liittynee periaatteeseen, että bändi haluaa pysyä nimenomaan virtuaaliyhtyeenä.

Haastattelun ajan yhtyeen edustaja valvoo tilannetta. Lopulta muusikko kuitenkin päättää itse, mistä haluaa puhua.

Gorillaz on Albarnin musiikkiprojekti

Damon Albarn nousi pinnalle Blur-yhtyeen keulakuvana 1990-luvun alussa. Bändi oli osa suureen suosioon noussutta brittipop-ilmiötä, johon kuuluivat yhtyeet kuten Oasis, Pulp ja Suede.

Vuonna 1998 Albarn perusti virtuaalibändi Gorillazin yhdessä sarjakuvapiirtäjä Jamie Hewlettin kanssa. Yhtyeen näkyvän osan muodostavat neljä apinamaista hahmoa 2D, Murdoc, Noodle ja Russel, kun oikeat muusikot toimivat taustalla.

Gorillaz on ollut Albarnille projekti, jossa hän on voinut kokeilla enemmän erilaisia musiikkityylejä kuin Blur-yhtyeessä. Musiikissa yhdistyvät vaikutteet popista rockiin ja folkista räppiin.

Bändin kokoonpano on vaihtuva ja kappaleilla kuullaan usein vierailevia artisteja. Biiseillä ovat esiintyneet muun muassa Grace Jones, Ike Turner, Lou Reed, Noel Gallagher ja Snoop Dogg.

Gorillazin esikoisalbumi Gorillaz julkaistiin vuonna 2001. Bändi on tehnyt seitsemän albumia ja tunnetuimpia biisejä ovat muun muassa Feel Good Inc, Clint Eastwood ja Dare. Yhteen kappaleita on kuunneltu satoja miljoonia kertoja suoratoistopalveluissa ja bändi on palkittu muun muassa Grammylla.

Albarn kyllästyi esiintymään piilossa

Gorillazin maailmankiertue kävi ennen Suomeen tulemista Etelä-Amerikassa, Australiassa ja muualla Euroopassa. Helsingin jälkeen kalenterissa on enää kaksi keikkaa.

Albarnin mukaan kiertueella oleminen on koronarajoitusten jälkeen palautunut lähes normaaliksi.

– Kiertueella oleminen ei ole ollut erilaisempaa. Itse asiassa aika samanlaista. Matkustaminen on erilaista, koska byrokratiaa on enemmän. Olen yllättynyt, kuinka festivaalit vaikuttavat palanneen normaaliin.

Virtuaaliyhtyeen esiintyminen sen sijaan on muuttunut paljonkin vuosien varrella. Aivan alussa lavalla nähtiin vain animaatioista täyttyvä screeni, jonka takana yhtye soitti. Sen jälkeen yhtyeestä saattoi nähdä kankaan takaa siluetin.

Albarn sanoo kyllästyneensä esiintymään piilossa.

– Me turhauduimme olemaan screenin takana ja halusimme nähdä yleisön.

Nykyisin yhtye nähdään lavalla normaalisti, mutta visuaalisuus on silti suuressa roolissa. Flow'ssa nähdyssä show'ssa isoilla screeneillä seikkailivat bändin animoidut hahmot.

– Visuaalisuus on edelleen tärkeää osa keikkakokemusta yleisölle. Visuaalisuus kertoo omaa tarinaansa koko show’n läpi. Se imaisee mukaansa. Yleisö voi viehättyä joko siitä mitä tapahtuu lavalla tai mitä näkee screeneillä. Molemmat toimivat.

Gorillazin Flow-keikalla yhtye ei jäänyt huomaamatta, sillä lavalla oli 12 henkilöä. Välillä yleisön sekaan rynnänneen Albarnin lisäksi äänessä oli räppäreitä ja muita laulajia.

Poikkeuksellisen lahjakas muusikko

Damon Albarn valmistelee parhaillaan Gorillazin tulevaa albumia. Siltä on jo julkaistu ensimmäinen single Cracker Island, joka tuo mieleen bändin alkuaikojen tuotannon.

– Jokainen seuraavan albumin kappaleista sijoittuu utopistiselle saarelle. Cracker Island on saari, jonne kaikki hullut voivat mennä perustamaan oman lahkonsa ja elää omassa kaikukammiossaan. Sellaisessa maailmassa elämme. Tämä on oikeastaan kommentti kansallismielisyyteen Yhdysvalloissa, mikä synnyttää hulluja ideoita.

Damon Albarnia pidetään poikkeuksellisen lahjakkaana muusikkona. Popmusiikin lisäksi hän on ollut tekemässä musikaalia Monkey: Journey to the West ja oopperaa nimeltään Dr Dee: An English Opera. Elton John onkin kutsunut Albarnia brittiläiseksi jalokiveksi tämän laajan musiikillisen repertuaarin ansiosta.

Albarnin mukaan hänen musiikillinen tyylinsä muuttuu jokaisen kappaleen myötä.

– Minulla ei ole mitään omaa tyyli, mutta Gorillaz-kappaleen kyllä tunnistaa. Alkuvuodesta tein orkesterisovitusta, mikä on todella kaukana Gorillazin musiikista. Siinä oli vain piano ja jouset.

Yhtyeen edustaja viittoo, että haastattelu pitää saada pian päätökseen. Albarn ehtii vielä toteamaan, että kiertueella oleminen on rankkaa.

– Kiertueella ei voi olla koko aikaa. Se on väsyttävää henkisesti. Olen ollut kiertueella neljä kuukautta. Se on ihanaa, mutta se voi olla myös hankalaa, koska ympärillä on niin paljon ihmisiä, joiden fiilistä täytyy pitää yllä. Se on haastavaa.

Maailmankiertueen jälkeen Albarn aikoo pitää hetken taukoa, mutta jo syyskuussa hän lähtee tekemään uutta musiikkia Yhdysvaltoihin.

– Saa nähdä, miltä se kuulostaa. Mutta siitä tulee seikkailu.

Voit keskustella aiheesta 14.8. kello 23:een saakka.

Lue myös:

Erika Vikman yllättyi kesäfestareiden suurista yleisömassoista – mutta menossa on myös tapahtumien pudotuspeli, sillä kävijöitä ei riitä kaikille

Flow-festivaalilla on Suvilahteen viha-rakkaussuhde, joka voi kohta päättyä eroon – vuoden 2024 festivaalia saatetaan viettää uudessa paikassa

Kulunut kesä ja kevät ovat tuoneet paljon muutoksia Puolustusvoimien henkilökunnan arkeen.

Erityisesti harjoitusten määrä on kasvanut sen jälkeen, kun Venäjä aloitti laajamittaisen sodan Ukrainaa vastaan. Keväällä hallitus päätti, että maanpuolustuksen määrärahoja lisätään. Myös reserviläisten kertausharjoituksia on lisätty ja lisätään myös lähivuosina.

Tänä vuonna on lähetetty jo noin 9000 kertausharjoituskutsua enemmän kuin alun perin oli tarkoitus. Ensi vuonna kertausharjoituskutsuja lähtee taas noin 10 000 enemmän.

– Meidän arvion mukaan se on noin kaksinkertainen harjoitusten määrä verrattuna normaaliin, kun puhutaan kertausharjoituksista, Upseeriliiton puheenjohtaja everstiluutnantti Ville Viita sanoo.

Lisäksi kesällä pidettiin Suomessa useita niin kutsuttuja kahdenvälisiä harjoituksia. Nämä harjoitukset pidettiin muiden kansallisten ja kansainvälisten harjoitusten lisäksi.

Puolustusvoimat myös nosti sisäistä turvallisuustasoaan helmikuussa ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.

Upseerit haluavat lisää palautumista

Upseeriliiton Viita kertoo, että varsinkin kansainvälisten harjoitusten kaltaisen toiminnan lisääntymiseen ollaan tyytyväisiä. Henkilökunnan jaksaminen on kuitenkin heikoissa kantimissa, sillä palautumista ei tule riittävästi ja myös kohonnut valmiustaso kuormittaa.

Viidan mukaan ammattisotilaita koskevaa työaikalakia olisi muutettava. Vuonna 2020 voimaan tullut työaikalaki ei koske ammattisotilaita.

Viidan mukaan sotaharjoituksissa henkilökunnan pitää olla töissä työajan ulkopuolella, mutta työaika merkitään vain noin kahdeksaksi tunniksi. Hän muistuttaa, että sotilaita koskeva työaikalainsäädäntö on vuodelta 1970.

Sotaharjoituksiin osallistumisesta tosin maksetaan lisä työntekijöille.

Puolustusvoimien pääesikunnasta vastataan, että laki on vanha, mutta siihen on tehty muutoksia tarpeen mukaan.

– Maan hallitus ja eduskunta ovat molemmat lakimuutosta tehdessään todenneet lain olevan ajan tasalla ja täyttävän yleisen työaikalain asettamat perusteet, pääesikunnan henkilöstöosaston apulaisosastopäällikkö komentaja Jari Danielsson sanoo.

Danielsson sanoo myös, että sotilaallinen toiminta ja Puolustusvoimien tehtävät ovat luonteeltaan sellaisia, että yleiset työaikalain säädökset eivät ole sellaisenaan toimivia.

– Tästä syystä laki ja sen pohjalta henkilöstöjärjestöjen kanssa tehty Puolustusvoimien työaikasopimus on saanut nykyisen sisällön, Danielsson sanoo.

Työntekijöitä tarvitaan lisää

Yhtä mieltä Viita ja Danielsson ovat siitä, että Puolustusvoimat tarvitsee lisää tekijöitä.

Hallitus onkin osoittanut lisää resursseja Puolustusvoimille tuleville vuosille henkilöstön palkkaamiseen.

Danielsson kertoo, että kilpailu osaavista työntekijöistä on kovaa. Määräaikaisiin tehtäviin voidaan rekrytoida lisää väkeä, mutta silloin kyse on pääasiassa siviilihenkilöstöstä ja aliupseereista.

Sen sijaan pääosan upseeristosta on käytävä kadettikurssi. Danielssonin mukaan kurssin vahvuutta on jo hiukan kasvatettu, mutta vaikutus näkyy vasta vuosien päästä.

– Mitään radikaaleja ratkaisuja emme voi tehdä. Vahvuutta kasvatetaan meidän tarpeidemme mukaisesti, Danielsson sanoo.

Voit keskustella aiheesta 14.8. klo 23 asti.

Lue myös:

Kutsuja kertausharjoituksiin lisätään jo tänä vuonna – kysyimme Puolustusvoimien komentajalta, kenelle kutsuja lähetetään

Koulujen alkaessa monen harrastavan lapsen ja nuoren täytyy miettiä harrastustensa aikatauluja uusiksi. Muun muassa urheilujoukkueilla harjoitukset voivat sijoittua aamuun, kun koululaisen olisi käytävä oppitunneilla.

Kuopiossa esimerkiksi Pyörön yläkoululaisten koteihin on lähetetty Wilma-viesti muistuttamaan sitä, että kouluaikana nuoren tehtävä on oppia.

Eri urheiluseurojen tai muiden harrastusten mukana tuomat yhteisharjoitukset ovat oppilaan vapaa-aikaa. Koulu ei voi ottaa lukujärjestyksissä huomioon oppilaiden harrastuksia.

– Ihan joka vuosi tätä joudumme muistuttelemaan, kun jotkut vanhemmista kysyvät, onko mahdollista joustaa lukujärjestyksessä, kertoo rehtori Outi Karikoski.

Rehtorin mukaan esimerkiksi urheiluseurat ymmärtävät tämän hyvin, mutta vanhempia asia mietityttää aina kouluvuoden alussa.

Kaikille ei ole mahdollista järjestää aamun tunteihin joustoa.

– Kohtelemme oppilaita tässäkin asiassa tasapuolisesti. Olisi epäreilua, jos joku oppilas sitten saisi poikkeuksia ja toinen ei, Karikoski tuumaa.

Kuopion muutamissa liikunta- ja urheilupainotteisemmissa kouluissa lukujärjestyksiä pyritään järjestämään niin, että urheiluharrastuksen aamuharjoituksiin on oppilaan mahdollista osallistua. Näissäkin kouluissa mennään kuitenkin oppivelvollisuus edellä.

– Harrastavia oppilaita on tietenkin jokaisessa koulussa, eli asia koskee kaikkia kouluja. Päivät venyisivät kuitenkin oppilailla koulussa pitkiksi, jos aamuun pitäisi järjestää harrastusaikaa, Pyörön yläkoulun rehtori Karikoski tiivistää.

Lue lisää: Perusopetus alkaa keskiviikkona monessa Pohjois-Savon kunnassa

Pohjoisen erämaakunnalla Inarilla oli erityinen paikka keskiviikkona kuolleen Vesa-Matti Loirin elämässä.

Loirilla oli mökki Inarijärven rannalla Veskoniemessä yli 30 vuotta, ja siellä hän vietti kesäänsä vielä vuosi sitten.

– Vesku oli tosi kiitollinen, että sai vielä olla täällä. Hän kalasteli ja saunoi, saattoi lämmittää saunan kolmekin kertaa päivässä, kertoo Mauri Leppänoro, Loirin ystävä yli 20 vuoden ajalta.

Loiri myös teki musiikkia Inarissa. Hän äänitti Ivalossa apteekkarin huvilalla kolme levyä: Ivalo (2006), Inari (2007) ja Kasari (2008).

Inarilainen Leppänoro ajattelee, että Loiriin vetosi niin jylhä Inarijärvi kuin paikalliset ihmiset.

– Inarilaiset ymmärsivät, että Vesku tuli tänne lepäämään ja lataamaan akkuja. Ihmiset antoivat hänen olla rauhassa, mistä Vesku tykkäsi todella paljon.

Paikalliset antoivat arvoa maestrolle ja maestro erämaajärvelle. Leppänoro kuvailee, että Loiri ymmärsi Inarijärven erakkoluonteen.

– Kun keli näytti siltä, että nyt ei ole Veskun keli lähteä, hän odotti seuraavaan päivään ja viivasi kalenteriin pari päivää lisää. Vesku ymmärsi heti, että Inarijärvi ei ole sellainen paikka, että sinne lähdetään uhmaamaan.

Loirille riitti useimmiten kaksi kalaa. Sitten oli aika lähteä paistamaan saalista.

Tuhkat Jääsaarten salmeen

Autokorjaamoyrittäjä Mauri Leppänoro tutustui koko kansan tuntemaan taiteilijaan ensi kerran, kun Vesa-Matti Loiri tuli tankkaamaan moottorikelkkaansa yli 20 vuotta sitten.

– Seuraavana kesänä hän tuli uudestaan. Minun piti järjestää ja asentaa vesiletkut mökille ja siitä lähti ystävyys.

Loiri lauloi Leppänoron häissä ja Leppänorot vierailivat Loirin luona Thaimaassa asti. Kun Loiri kävi Leppänoroilla, tehtiin hirvikäristystä. Viimeisen kerran inarilaisyrittäjä tapasi taiteilijaystävänsä toukokuussa vieraillessaan Loirin luona.

– Itku silmässä pidettiin kädestä kiinni ja käytiin asioita läpi. Lupasin, että perässä tullaan ja pidetään kalareissut siellä Pietarin puolella.

Vesa-Matti Loiri on aiemmin esittänyt toiveekseen, että hänen tuhkansa ripoteltaisiin Inarijärvelle.

– Jos johonkin tuhkat ripotellaan, kun aikani tulee, niin Jääsaarten salmeen, Loiri totesi 75-vuotishaastattelussaan kolme vuotta sitten.

Leppänoro uskoo, että toive toteutuu.

– Sen verran meillä on velkaa Veskulle, että me järjestämme asian.

Vesa-Matti Loiri latasi Instagram-tililleen saunahetken ystäviensä kanssa Inarissa elokuussa 2020.

Lue lisää:

Läheiset muistelevat Vesa-Matti Loiria – Hannele Lauri: "Mestari ja ystävä on poissa"

Tästä me muistamme Vesa-Matti Loirin – katso videot ja kuvat pitkän uran varrelta

Skeittaus, skuuttaus ja BMX-pyöräily ovat lisääntyneet erityisesti lasten ja nuorten keskuudessa. Lisääntyneen harrastajajoukon myötä skeittiparkkeja ja pumptrack-ratoja rakennetaan jatkuvasti lisää ympäri Suomea.

Betoninen tuhannen neliön skeittiparkki maksaa arviolta noin 400 000–500 000 euroa, kertoo skeittiparkkeja, pumptrack-ratoja sekä Bike Parkkeja rakentavan ja suunnittelevan Trail It Oy:n Juhana Koivisto.

– Sekä pumptrack-radoissa että skeittiparkeissa käsityö pitää hinnan suhteellisen korkeana. Tarvitaan iso ja ammattitaitoinen tiimi ja kaikki tehdään käsin, Koivisto sanoo.

Lopulliseen hintalappuun vaikuttaa myös pohja, jonka päälle parkkia tai rataa rakennetaan. Lisäksi alueen laajuudella sekä rakentamiseen käytettävillä materiaaleilla on vaikutusta hintaan.

Skeittiparkeissa paras rakennusmateriaali on betoni, sillä se on asfalttia sileämpää. Ongelmaksi betonista rakennettavissa parkeissa kuitenkin koituu materiaalin kallis hinta.

– Usein kaupungeilla ja kunnilla budjetit ovat niukkoja, jolloin pelkkä betonin käyttö rajaisi parkkia todella pieneksi. Nykyään kuitenkin trendi on se, että skeittiparkeilla pitää olla tilaa.

Koivisto kertoo, että kustannustehokkaasti parkeille laajuutta saadaan yhdistelemällä hyvin suunniteltua asfalttipintaa ja betonirakenteita.

Joupiskan skeittiparkki tuli todelliseen tarpeeseen

Seinäjoen Joupiskalle valmistui viime syksynä uusi skeittiparkki, jonka rakentaminen maksoi kokonaisuudessaan 360 000 euroa. Kaupungin hankkeena toteutettua skeittiparkkia tehtiin yhteistyönä useiden eri järjestöjen kanssa.

Seinäjoen liikuntatoimenjohtaja Jari Mäkelä kertoo, että skeittiparkin uupuminen on ollut vuosia kaupungissa suuri puute.

– Hanke tuli niin tarpeeseen lapsille ja nuorille kuin vaan ikinä voi.

Joupiskan skeittiparkilla kävijöitä on riittänyt aamusta iltaan. Myös ulkopaikkakuntalaiset ovat löytäneet uuden harrastuspaikan pariin. Varsinaisia vuoroja parkilla ei ole, mutta jakautuminen eri ikäluokkien välillä on tapahtunut itsestään.

– Nuoriso, joka harrastaa skuuteilla on siellä päivällä ja niin sanotut aikuisskeittarit myöhemmin illasta.

Joupiskan skeittiparkin lisäksi Seinäjoelle kaivattaisiin vielä vähintään kahta parkkia.

Seinäjokelaisen skeittiyhdistyksen Lakeuden Wallriver Skateboarding ry:n puheenjohtaja ja Joupiskan skeittiparkin rakentamisessa mukana ollut Ville Könönen kertoo, että parkeille on tarvetta turvallisuudenkin puolesta.

– Täällä on 7–10-vuotiaita skuuttaajia, jotka eivät vielä hallitse sääntöjä ja linjoja. Sitten kun tällainen satakiloinen äijä törmää pieneen lapseen, voi käydä hassusti.

Kaupungit ja kunnat eivät aina ymmärrä huomioida loppukäyttäjiä

Joissain kunnissa ja kaupungeissa skeittiparkkeja on rakennettu ja rakennetaan miettien sitä, missä voitaisiin säästää.

Skeittiparkkisuunnitelmien toteuttajaksi on esimerkiksi voitu valita taho, joka ei ole erikoistunut parkkien rakentamiseen.

– Tällä hetkellä meillä on käynnissä keissi, jossa suunnittelimme hankkeen. Sen jälkeen meille ilmoitettiin, että tämänhän tekee kuka tahansa. Se oli ihan hirveää kuultavaa, Koivisto tuhahtaa.

Könönen arvelee, että paikkakunnan skeittareiden iällä on vaikutusta siihen, miten hyvin skeittiparkki rakennetaan.

– Näitä huonoja skeittiparkkeja on ehkä erityisesti sellaisilla paikkakunnilla, joissa vanhempia skeittaajia ei ole hirveän paljon. Nuoremmat ovat innoissaan kun ylipäätään saadaan parkki, eikä sillä ole väliä minkälainen se on tai kuka sen tekee.

Skeittiparkit ovat hankkeina melko uusia.

Vaikka lajia on harrastettu vuosikymmenten ajan, Suomessa se on yleistynyt vasta 2000-luvun alun jälkeen. Siksi monilla skeittiparkkihankkeita vetävistä henkilöistä ei välttämättä ole kovinkaan hyvää tietämystä niiden rakentamisesta, kertoo Juuso Aalto Suomen Skeittibetonilta.

– Se on oikeastaan hanketta vetävästä ihmisestä kiinni, miten paljon hän jaksaa asioista ottaa selvää. Jos mielenkiintoa ei ole ja menee sieltä mistä aita on matalin, niin lopputulos voi olla ihan mitä tahansa.

Parkkia rakentaessa huomioon tulis ottaa muun muassa se, miten erilaiset sieltä löytyvät objektiivit toimivat keskenään. On myös tärkeää, että liitoskohdat on valettu toisiinsa siten, ettei lauta tai skuutti tökkää niihin.

Skeittiparkkirakentamisen ammattitaso on Aallon mukaan Suomessa hyvin korkea. Monissa suomalaisissa firmoissa on ollut töissä ulkomaalaisia työntekijöitä, jolloin rakentamiseen on saatu uutta tietoa ja taitoa.

Aalto kertoo, että jotta tasosta saadaan pidettyä kiinni tarvitaan uusia haastavampia rakennusprojekteja.

– Täällä ei ole pariin vuoteen käynnistynyt mitään suurempia projekteja, jotka todella haastaisivat skeittiparkkirakentamista.

Sekä Aalto että Koivisto ovat yhtämieltä siitä, ettei skeittiparkkeja rakentaessa tule mennä halvin hinta edellä.

– Siinä menee usein vaan rahat hukkaan ja tulee huono lopputulos, toteaa Aalto.

– Loppukäyttäjä osaa varmasti arvostaa sitä, että ammattilaisia käytetään, Koivisto muistuttaa.

Aiheesta voi keskustella sunnuntaihin 14. elokuuta kello 23 asti.

Lue myös:

Betoninen ulkoparkki kerää kiitosta kemiläisnuorilta – skeittari Noel Rahikainen, 15: "Onhan se mukava, kun on kunnon parkki"

Seinäjoen skeittiparkki on nyt valmis, avajaisia vietetään ensi kesänä

Skeittareita on nyt ennätyksellisen paljon ja laji kiinnostaa myös tyttöjä – suosion taustalla muutakin kuin olympialaiset

Perjantaina luentotilaisuudessa kaulaan ja vatsaan puukotettu kirjailija Salman Rushdie on sairaalassa hengityskoneessa.

Rushdien edustajan mukaan kirjailija menettää todennäköisesti toisen silmänsä. Lisäksi hänen käsivartensa hermoja vaurioitui, samoin maksa sai osuman.

75-vuotias Rushdie oli juuri noussut lavalle esiteltäväksi ennen puheen aloittamista luentotapahtumassa New Yorkin osavaltiossa, kun mies ryntäsi lavalle ja puukotti kirjailijaa.

Kirjailija kuljetettiin helikopterilla Pensylvanian puolelle, missä hänet leikattiin, kertoo Pennsylvanian poliisi uutiskanava CNN:n mukaan.

Puukotuksessa myös Rushdieta lavalle esitellyt Henry Reese sai lieviä vammoja kasvoihinsa. Hän on päässyt lauantaina sairaalahoidosta.

Motiivi ei poliisin tiedossa

Epäilty puukottaja otettiin kiinni paikan päällä.

Kyseinen 24-vuotias New Jerseyssä asuva mies kiisti syyllisyytensä asianajajansa välityksellä lauantaina oikeussalissa, kun hänelle luettiin syytteet toisen asteen murhan yrityksestä ja toisen asteen pahoinpitelystä.

Teon motiivista ei ole vielä tietoa.

24-vuotias epäilty mies on syntynyt Yhdysvalloissa, mutta hänen vanhempansa ovat lähtöisin Libanonista.

Epäillyn kerrotaan olevan shiialaisten ääriliikkeiden sekä Iranin vallankumouskaarti IRGC:n kannattaja.

Lukuisia silminnäkijöitä

Puukotus tapahtui Chautauqua Institutionin tiloissa New Yorkin osavaltion länsiosassa vajaat sata kilometriä Buffalon kaupungista lounaaseen.

Rushdie oli osallistumassa instituutin vuosittaiseen kesäluentosarjaan.

Uutistoimisto AP:lle puhunut silminnäkijä Charles Savenor sanoi hyökkäyksen kestäneen yhteensä noin 20 sekuntia. Toinen silminnäkijä, Kathleen Jones, sanoi hyökkääjän olleen pukeutuneena kokomustaan ja pitäen yllään mustaa naamiota.

Paikalla ollut American University -yliopiston professori Carl LeVan sanoo uutistoimisto AFP:lle, että hyökkääjä puukotti Rushdieta monta kertaa ja yritti selvästi tappaa tämän.

Turvatoimet ihmetyttävät

Osavaltion poliisi ja paikallinen sheriffi olivat läsnä turvaamassa vainottua puhujaa, mutta turvatoimet ovat herättäneet keskustelua puukotuksen jälkeen.

Osa uutistoimisto AP:n haastattelemista silminnäkijöistä ihmetteli turvatoimien vähäisyyttä.

Kaksi nimetöntä lähdettä kertoo uutiskanava CNN:lle, että tilaisuuden järjestäjän, Chautauqua Instituonin johto oli kieltäytynyt sille suositelluista lisäturvatoimista, kuten yleisön laukkujen tarkastamisesta tai metallinpaljastimista ovilla.

Kieltäytymisen syynä oli lähteiden mukaan se, että toimien pelättiin muuttavan tapahtuman kulttuuria ja luovan kuilua puhujien ja yleisön välille.

Teko tuomittu laajalti

Monet poliitikot YK:n pääsihteeri Antonio Guterresista Ranskan presidentti Emmanuel Macroniin ja kirjailijat J.K Rowlingista Ian McEwaniin ovat tuominneet hyökkäyksen.

Valkoisen talon turvallisuuspoliittinen neuvonantaja Jake Sullivan tuomitsi hyökkäyksen ja kutsui sitä vastenmieliseksi.

– Rukoilemme kaikki Rushdien pikaista toipumista. Olemme kiitollisia kunniallisille kansalaisille ja ensihoitajille, jotka auttoivat häntä niin nopeasti, Sullivan kirjoittaa Twitterissä.

Rushdielle langetettiin tappotuomio vuonna 1989

Rushdie on brittiläistynyt intialaissyntyinen kirjalilija. Hänet tunnetaan erityisesti romaanistaan Saatanalliset säkeet, joka julkaistiin vuonna 1988.

Iranissa kirja kiellettiin jumalanpilkkana, ja Iranin silloinen korkein johtaja ajatollah Ruhollah Khomeini langetti kirjan johdosta uskonnollisen näkemyksen eli fatwan. Khomeini kehotti fatwalla islaminuskoisia surmaamaan Rushdien jumalanpilkan vuoksi.

Vuonna 1998 Iranin ulkoministeriö vakuutti Britannialle, ettei fatwaa pantaisi toimeen.

Sittemmin Iran on katsonut, ettei fatwaa voi varsinaisesti perua kuin sen langettaja. Khomeini kuoli vuonna 1989 muutamaa kuukautta Rushdien fatwan langettamisen jälkeen.

Khomeinin seuraaja, Iranin nykyinen ylin johtaja, ajatollah Ali Khamenei, kertoi vuonna 2005, että Rushdielle annettu fatwa oli yhä voimassa.

Rushdie on kuitenkin halunnut elää suhteellisen avointa elämää viime vuosina. Hän on asunut vuodesta 2000 lähtien Manhattanilla, New Yorkin kaupungissa.

Iran ei ole ottanut kantaa

Iranin johto ei ole kommentoinut tapahtunutta, mutta lehdistössä puukottajaa kiiteltiin tuoreeltaan "harhaoppisen" Rushdien puukottamisesta.

– Bravo tälle urhealle ja velvollisuudentuntoiselle miehelle, joka hyökkäsi tämän luopion kimppuun, julisti esimerkiksi ultrakonservatiivinen Kayhan-lehti Reutersin mukaan.

Lahden päätoimittajaksi on merkitty Reutersin mukaan Iranin ylin johtaja Ali Khamenei.

Uutinen päivittyy.

Ainakin yksi Yhdysvaltain entisen presidentin Donald Trumpin asianajajista allekirjoitti kesäkuussa Yhdysvaltain oikeusministeriölle suunnatun lausunnon, jonka mukaan kaikki salaisiksi merkityt materiaalit, joita Trumpin kartanossa säilytettiin, olisi palautettu maan hallinnolle.

Näin kertoo New York Times -lehdelle neljä henkilöä, jotka ovat tietoisia kyseisestä asiakirjasta.

Kirjallinen lausunto annettiin sen jälkeen, kun oikeusministeriön korkea-arvoinen turvallisuusviranomainen oli vieraillut kesäkuun alussa Trumpin kartanossa Mar-a-Lagossa ja tavannut kahden Trumpin asianajajan kanssa. Tapaamisessa oli keskusteltu salaisiksi luokiteltujen tietojen käsittelystä.

Allekirjoitetun lausunnon olemassaolo viittaa siihen, että Trump tiimeineen ei ole kertonut aineistoon liittyvistä asioista täysin rehellisesti liittovaltion tutkijoille. Se saattaa myös selittää, miksi liittovaltion poliisin FBI:n kotietsintämääräyksessä viitattiin rikostutkinnan estämiseen liittyvään lainsäädäntöön, lehti kirjoittaa.

Lausunnon olemassaolo vastaa ainakin osaksi myös kysymykseen siitä, miksi päätös kotietsinnästä tehtiin vasta kuukausien päästä siitä hetkestä, kun oikeusministeriö aloitti asian selvittelyn yrittämällä käydä keskusteluja Trumpin ja hänen tiiminsä kanssa.

FBI suoritti kotietsinnän Trumpin Mar-a-Lago -kartanossa alkuviikosta ja vei mukanaan yksitoista sarjaa salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja. Oikeusministeriön mukaan osa asiakirjoista oli luokiteltu huippusalaiseksi.

Yhdysvaltain oikeusministeriö tai Trumpin edustajat eivät ole vielä kommentoineet New York Timesin tietoja.

Lue myös:

Oikeusministeri yrittää paljastaa Trumpin bluffin – Trump kehottaa julkistamaan kartanonsa etsintäluvan välittömästi

Washington Post: FBI etsi Trumpin kartanosta ydinaseisiin liittyviä asiakirjoja

FBI teki kotietsinnän Donald Trumpin kartanoon – ex-presidentin kannattajat pitävät kohtelua törkeänä: "He pelkäävät, että hän voittaa taas"

Yhdysvalloissa perjantaina luentotilaisuudessa kaulaan ja vatsaan puukotettu kirjailija Salman Rushdie ei tarvitse enää hengityskonetta ja kykenee puhumaan, kertoo uutistoimisto AP sekä Guardian ja New York Times.

Rushdien kollega Aatish Taseer kertoi Twitterissä paikallista aikaa lauantai-iltana, että Rushdie on "irti hengityskoneesta ja kykenee puhumaan ja vitsailemaan". Rushdien agentti Andrew Wylie on vahvistanut tiedon kertomatta asiasta enempää.

Rushdieta hoidetaan yhä sairaalassa vakavien vammojen vuoksi.

Aiemmin Wylie kertoi, että kirjailija menettää todennäköisesti toisen silmänsä. Lisäksi hänen käsivarressaan olevat hermot sekä maksa vaurioituivat hyökkäyksessä.

Syyttäjä: Ennalta suunniteltu teko

75-vuotias Rushdie oli noussut lavalle pitääkseen esitelmän kirjallisuusfestivaalilla New Yorkin osavaltiossa, kun mies ryntäsi lavalle ja puukotti kirjailijaa noin kymmenen kertaa. Hyökkääjä otettiin kiinni välittömästi.

Teosta epäilty 24-vuotias New Jerseyssä asuva mies kiisti syyllisyytensä asianajajansa välityksellä lauantaina oikeussalissa, kun hänelle luettiin syytteet toisen asteen murhan yrityksestä ja toisen asteen pahoinpitelystä.

Syyttäjä Jason Schmidtin mukaan teko oli ennalta suunniteltu rikos.

– Tämä oli kohdistettu, aiheeton, ennalta suunniteltu hyökkäys herra Rushdieta kohtaan, Schmidt sanoi.

Rikostutkijat selvittävät yhä, että toimiko epäilty yksin.

Rushdie tunnetaan parhaiten romaanistaan Saatanalliset säkeet, joka julkaistiin vuonna 1988.

Iranissa kirja kiellettiin jumalanpilkkana, ja Iranin silloinen korkein johtaja ajatollah Ruhollah Khomeini langetti kirjan johdosta uskonnollisen näkemyksen eli fatwan. Khomeini kehotti fatwalla islaminuskoisia surmaamaan Rushdien jumalanpilkan vuoksi.

Syyttäjä käytti epäilystä fatwasta teon motiivina, kun hän argumentoi syytteenluvussa mahdollista takuusummaa vastaan.

– Vaikka tämä tuomioistuin asettaisi takuusummaksi miljoona dollaria, on olemassa riski siitä, että takuusumma maksetaan, Schmidt sanoi.

Uutinen päivittyy.

Aiheesta lisää:

Salman Rushdie on elänyt suuren osan elämästään piilossa 33 vuotta sitten annetun tappokäskyn takia – tätä tarkoittaa islamin fatwa

Kirjailija Salman Rushdie hengityskoneessa puukotuksen jälkeen – CNN: Tapahtumapaikalla ei ollut metallinpaljastimia