Moni vanhuspalveluiden järjestäjä haluaa aikalisän hoitajamitoituksen kiristämiseen. Useat kunnat arvioivat, että väki ei kerta kaikkiaan riitä, kun nykysuunnitelman mukaan huhtikuun alusta vanhushoivassa pitäisi olla seitsemän hoitajaa kymmentä ikäihmistä kohti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) juuri julkaistujen ennakkotietojen mukaan uusia hoitajia pitää ensi huhtikuun alkuun mennessä palkata nykyisten lisäksi vielä 3 500, jotta saavutetaan lain edellyttämä taso, eli 0,7 hoitajaa asiakasta kohden.
Toukokuun ennakkotilastoihin perustuva laskelma on itse asiassa hieman lohdullisempi kuin vastaavat luvut marraskuulta: silloin arvioitiin, että pitää palkata ainakin 5 200 uutta hoitajaa.
– Näistä luvuista näkyy selvästi, että lisäystä henkilöstössä on puolen vuoden aikana tapahtunut, THL:n johtava asiantuntija Sari Kehusmaa sanoo.
Uusia hoitajia on siis saatu palkatuksi, mutta samalla uusia palkattavia on työmarkkinoilla aiempaa vähemmän. Kehusmaa arvioi, että on realistista odottaa pienenevistä luvuista huolimatta tilanteen vain kiristyvän.
– Tässä on huomioitava se, että kun mitoitusvaatimus nousee 0,7:ään, niin entistä useampi yksikkö tulee tilanteeseen, jossa he joutuvat rekrytoimaan lisää henkilöstöä. Kyllä se ilman muuta vaikeuttaa rekrytointitilannetta, Kehusmaa arvioi.
Jotakin hoivapaikkoja on jouduttu sulkemaan
Viime päivinä on saatu uutisia hoivayksiköistä, joita on jouduttu sulkemaan henkilöstöpulan takia. Esimerkiksi Helsingin Sanomien tietojen mukaan Helsingissä paikkoja on suljettuna tällä hetkellä noin 14 ja Espoossa keskimäärin 65.
Yksityisen hyvinvointialan etujärjestön HALI ry:n johtajan Arja Laitisen mukaan tilanne on valtakunnallinen, ja luvut vain kasvavat.
– Viime kesänä meidän ymmärrys oli, että olisi ollut noin 600 suljettua tai täyttämätöntä asiakaspaikkaa ja nyt puhutaan kolmen suurimman toimijan kohdalla jo 3 000:sta. Kyllä se on merkittävä kasvu. Meillä on paljon ikääntyneitä, jotka tarvitsevat ja ovat saaneet jo hoivapäätöksenkin, mutta odottavat mahdollisesti kotona sitten riittämättömien palvelujen turvin paikan saantia, Laitinen sanoo.
Sulkemisia edelleen suhteellisesti vähän
Isossa kuvassa mahdolliset sulkemiset eivät kuitenkaan vielä näy. THL:n toukokuun ennakkotilastojen mukaan ympärivuorokautiset asiakasmäärät vanhusten hoivassa eivät ole merkittävästi muuttuneet.
– Ympärivuorokautisessa hoidossa oli toukokuussa keskimäärin 51 000 asiakasta. Seurannan perusteella pystytään vertaamaan vuoden aikana tapahtunutta muutosta, THL:n Kehusmaa kertoo.
– Jos ajatellaan, että suuressa mittakaavassa olisi asiakaspaikkoja suljettu, niin kyllä se näkyisi THL:n seuraamissa asiakasmäärissä. Ja tällaista muutosta me emme asiakasmääristä havaitse.
Joustot voisivat olla ratkaisu
Poliitikkojen ajatus mahdollisesti lykätä hoitajamitoituksen nostoa, saa kannatusta sekä julkisesta vanhustenhuollosta. Myös yksityinen puoli kannattaa aikalisää siinä tapauksessa, jos rahaa tai henkilöstöä ei löydy hoitajamitoituksen nostamiseen.
– Pidän sitä erinomaisena ehdotuksena ja kannatan sitä. Tässä tilanteessa on tärkeä nyt ottaa se aikalisä. Jotta päästään siihen yhteiseen tavoitteeseen, että meillä on ikääntyneillä ja vanhustenpalveluissa mahdollisimman hyvä hoito, Helsingin kaupungin sairaala,- kuntoutus- ja hoivapalvelujen johtaja Seija Meripaasi sanoo.
Sekä julkisen että yksityisen puolen mukaan lakia voitaisiin korjata laskemalla yhä useampi vanhusten kanssa työtä tekevistä mitoituksen piiriin.
– Laajennetaan sitä henkilöstöluetteloa, joka voi osallistua asiakkaiden hoitoon ja hoivaan. Silloin sairaanhoitajat ja lähihoitajat saavat tehdä pätevyytensä vaativaa työtä, HALI ry:n Laitinen sanoo.
Seija Meripaasi Helsingin kaupungilta on samaa mieltä. Joustavamman henkilörakenteen käyttö helpottaa hänen mukaansa tilannetta, mutta esimerkiksi hoiva-avustajien lisääminen ei pelkästään riitä nopeaksi ratkaisuksi nykyisellä aikataululla.
Tähän suuntaan on jo hieman mentykin, kun pätevyyksiä valvova Valvira kesäkuussa höllensi hoiva-avustajien käyttämisen kriteerejä. Uuden ohjeen mukaan hoiva-avustajien enimmäismäärä on yksi hoiva-avustaja kymmentä asiakasta kohden, kun se aiemmin on ollut yksi viittätoista asiakasta kohden.
HALI ry:n Laitinen huomauttaa, että Valvira voisi joustaa vieläkin enemmän. Laitisen mukaan Valviran tulkinta on edelleen tiukempi kuin mitä laki sallisi.
Voit keskustella aiheesta 13.8. kello 23:een saakka.
Whatsapp ilmoitti tiistaina uusista tietosuojapäivityksistä, mukaan lukien käyttäjien mahdollisuuden tarkistaa viestinsä muiden tietämättä, uutisoi CNN Business.
Ihmiset voivat pian hallita, kuka näkee, kun he ovat verkossa, estää muita ottamasta kuvakaappauksia tietyistä viesteistä ja poistua ryhmistä ilmoittamatta koko kanavalle.
Kaksi Whatsappin uutta ominaisuutta otetaan käyttöön kaikille käyttäjille tässä kuussa. Käyttäjä voi valita kuka näkee hänet aktiivisena sekä poistua ryhmästä ilman, että siitä ilmoitetaan muille.
Kuvakaappausten estotyökalu, joka tulee saataville vain kerran katsottavaksi tarkoitettuihin viesteihin, on edelleen testattavana. Se tulee Whatsappin mukaan saataville myöhemmin.
Whatsapp otti käyttöön vain kerran katsottavien kuvien ja videoiden lähettämisominaisuuden elokuussa 2021.
Viesteistä halutaan yhtä yksityisiä kuin kasvokkaisista keskusteluista
Ilmoittaessaan Facebookin ja Instagramin muutoksista toimitusjohtaja Mark Zuckerberg sanoi, että yhtiö rakentaa jatkuvasti uusia tapoja suojata viestejä ja pitää ne yhtä yksityisinä kuin kasvokkain käydyt keskustelut.
Whatsapp on pitkään mainostanut täyden salauksen käyttöä, jossa vain viestin lähettäjä ja vastaanottaja voivat nähdä sen sisällön. Lisäksi muiden yksityisten viestintäalustojen tavoin Whatsappin käyttäjät voivat lähettää viestejä, jotka katoavat tietyn ajan kuluttua.
Viime vuonna Whatsappia kuitenkin arvosteltiin voimakkaasti sen palveluehtojen päivityksen jälkeen. Tuolloin monet käyttäjät huolestuivat Whatsappin tietosuojakäytännön osiosta, jossa kerrottiin yksityiskohtaisesti, mitä tiedoista jaetaan Facebookin kanssa. Päivitys sai jotkut ihmiset siirtymään toiselle suositulle viestintäalustalle Signaliin.
Turvallisuushuolet ovat ajankohtaisia muun muassa siksi, että Yhdysvalloissa Nebraskassa poliisi syyttää äitiä ja tytärtä laittomaan aborttiin liittyvistä rikoksista Facebookin poliisille luovuttamien yksityisviestien perusteella.
Whatsappilla on yli kaksi miljardia käyttäjää maailmanlaajuisesti. Sen omistaa Facebook-emoyhtiö Meta.
Voit keskustella aiheesta 13.8. kello 23:een saakka.
Helsingin Ruoholahteen kaavaillaan kelluvaa kerrostaloaluetta. Alue olisi Tammasaarenlaiturin edustalla, aivan Kaapelitehtaan naapurissa.
Alue on tarkoitus varata Floating Flats -nimiselle yritykselle hankkeen suunnittelua varten. Yritys tutkii 4-5-kerroksisten kelluvien, ainakin osittain puurakenteisten kerrostalojen rakentamisen edellytyksiä.
Helsingin kaupungin kaupunkiympäristölautakunta käsittelee asiaa kokouksessaan ensi viikon tiistaina.
Yritys osallistui Helsingin kaupungin Kehittyvä kerrostalo -ohjelmaan esittämällä korkean, kelluvan asumisen kehittämistä syvillä ranta-alueilla, kuten vanhoissa satamissa.
Kehittämisvaraus on voimassa vuoden 2024 loppuun. Kaupunki päättää toteutukseen tähtäävästä tontinluovutuksesta erikseen.
Hanke vastaa kaupungin strategisiin tavoitteisiin hyödyntämää merellisyyttä uudella tavalla. Vastaavaa hanketta ei ole toteutettu Suomessa aiemmin.
Asuinrakennusten lisäksi alueelle on suunnitteilla merellistä julkista kaupunkitilaa – ranta-aukio, vierasvenelaiturit ja merelliset palvelut olisivat kaikkien kaupunkilaisten käytettävissä.
Hankkeessa selvitään myös sitä, miten vesialueelle voidaan rakentaa asuntoja mahdollisimman vähän häiriötä aiheuttaen. Osa rakentamisesta voitaneen toteuttaa meritse aiheuttamatta merkittävää häiriötä lähialueille, luonnolle tai liikenteelle, todetaan kaupungin tiedotteessa.
Alustavaan suunnitelma keräsi Kerro kantasi -palvelussa lähes 500 kommenttia alueen asukkailta ja muilta toimijoilta.
Voit keskustella aiheesta 13.8.2022 kello 23:een asti.
Kanta-Hämeessä sijaitseva Liesjärven kansallispuisto on yksi eteläisen Suomen luontokohteista ja tuttu monille luonnossa liikkujille.
Puistossa on metsää, soita, harjuja sekä järven rantoja, mutta minkälaisia eliölajeja alueella elää. Sen selvittämiseksi Metsähallituksen Järvi-Suomen Luontopalvelut järjestää kansallispuistossa lajijahdin eli Bioblitzin.
Jahtiin on valjastettu Suomeen parhaat lajiasiantuntijat, joiden tavoitteena on löytää 24 tunnin aikana kansallispuiston alueelta mahdollisimman monta eliölajia.
– Kyseessä on vuosittainen lajifriikkien eli eliölajeja hyvin tuntevien ihmisten kokoontuminen. Liesjärven tapahtuma on jo kahdeksas Metsähallituksen järjestämä Bioblitz, kertoo lajisuojelun erikoissuunnittelija Kaisa Junninen Metsähallituksen Luontopalveluista.
Junnisen mukaan tapahtuman aikana asiantuntijat myös oppivat toisiltaan. Bioblitzin tarkoitus on luontokohteiden kartoittamisen lisäksi kertoa ihmisille luonnon monimuotoisuudesta ja sen suojelemisen tärkeydestä.
Lämmin sää sopii hyvin lajijahtiin
Liesjärven kansallispuistoon mahtuu pienestä koostaan huolimatta suuri määrä luontoa. Lajilistasta on odotettavissa pitkä, sillä tapahtumaan osallistuu monien eri eliöryhmien huippuasiantuntijoita.
Osallistujilla on osaamista muun muassa putkilokasveista, sammalista, sienistä, nilviäisistä, linnuista, kovakuoriaisista, pistiäisistä, kärpäsistä, perhosista ja muistakin hyönteisryhmistä.
Suomesta tunnetaan tällä hetkellä noin 45 000 monisoluista eliölajia. Bioblitzin tarkoituksena on täydentää Liesjärveltä jo löytyneiden eliölajien listaa.
Kaisa Junninen on itse perehtynyt kääpiin. Kuvassa rusokäävän itiöemiä.Tiina Kokko / Yle
– Liesjärveltä ennestään tunnetaan jo vähän yli tuhat lajia. Esimerkiksi eri putkilokasveja on listattu täältä useampi sata, kertoo Kaisa Junninen.
– Tapahtuman aikana ruksataan listalla jo olevia lajeja ja sitten koetetaan löytää sellaisia lajeja, joita ei ole vielä dokumentoitu täältä.
Lajikartoitusmaraton järjestetään 12.–13. elokuuta ja alustavat tiedot löydetyistä lajeista ja niiden lukumääristä kootaan välittömästi. Lopulliset tulokset julkistetaan kuitenkin vasta syyskuussa, kun kaikki hyönteis- ja muut näytteet on saatu määritettyä.
Vuonna 1956 perustettu Liesjärven kansallispuisto on kooltaan noin 21 neliökilometriä ja se on osa Tammelan ylänköä.
Itä-Suomen hallinto-oikeus on tehnyt välipäätöksen Luonnonsuojeluliitto Tapiolan piirijärjestöjen valitukseen karhunmetsästysluvista.
Tapiolan piirijärjestöt ovat hakeneet muutosta Suomen riistakeskuksen tekemiin päätöksiin, jotka koskevat karhun kannanhoidollista metsästystä.
Muutoksenhaku kohdentuu muun muassa seitsemään lupapäätökseen Pohjois-Karjalassa.
Tarkempia tietoja välipäätöksen sisällöstä ei vielä kerrota julkisuuteen, koska se ei ole tavoittanut asianosaisia. Tieto on matkalla Luonnonsuojeluliitto Tapiolalle, karhunkaatoluvan saaneille sekä Suomen Riistakeskukselle.
Asiassa on odotettavissa tarkemmin tietoa ensi viikon aikana.
Suurin osa suomalaisista ei usko, että suhteet Suomen ja Venäjän välillä kehittyisivät vuosikymmenen aikana parempaan suuntaan. Tätä mieltä on runsaat kolme neljästä suomalaisesta, käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön teettämästä kyselytutkimuksesta.
Tutkimuksessa selvitettiin kansalaisten arvioita erilaisten tulevaisuuskuvien toteutumisesta kuluvan vuosikymmenen aikana.
Tutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista suhtautuu epäilevästi myös siihen, että maan velkaantuminen saataisiin kuriin ja että kansalaisten luottamus politiikkaan vahvistuisi. Tutkimukseen vastanneista yli puolella on heikko luottamus myös sosiaali- ja terveyspalveluiden riittävään tarjontaan.
Luottamus ilmastotalkoiden tavoitteiden toteutumiseen jakautui melko tasaisesti epäilijöiden ja uskojien kesken. Runsas puolet vastanneista oli sitä mieltä, että Suomen hiilineutraalisuustavoitteet eivät toteudu eikä luonnon monimuotoisuuden heikkenemistä saada pysäytettyä.
Tutkimukseen vastanneista keskimääräistä luottavaisemmin tulevaisuuteen suhtautuivat yli 60-vuotiaat. Heillä riitti uskoa Suomen kilpailukykyyn ja ihmisten toimeentulon kohtuulliseen kehitykseen. Keskimääräistä enemmän epätietoisuutta tulevaisuutta kohtaan ilmeni sen sijaan kyselyyn vastanneiden 18–30-vuotiaiden keskuudessa.
SDP:n kannattajat optimistisimpia, perussuomalaisten kannattajat epäluuloisimpia
Tutkimukseen vastanneiden puoluekanta heijastui heidän mielipiteisiinsä. Oppositiopuolueiden kannattajat suhtautuivat paljon hallituspuolueiden kannattajia epäluuloisemmin Suomen tulevaisuudennäkymiin. He pitivät paljon todennäköisempänä Suomen ajautumista päin seinää sekä sosiaalisesti että taloudellisesti.
Pääministeripuolue SDP:n kannattajien näkemykset olivat tutkimuksen mukaan lähes kauttaaltaan keskimääräistä myönteisempiä. Oppositiopuolue perussuomalaisten kannattajilla sen sijaan oli tutkimuksen mukaan keskimääräistä enemmän pahoja aavistuksia lähes kautta linjan.
Kantar TNS:n kesäkuun alussa toteuttamaan tutkimukseen vastasi runsaat tuhat 18–79-vuotiasta suomalaista.
Yhdysvalloissa floridalainen tuomari on julkaissut entisen presidentin Donald Trumpin kotietsintää koskevan etsintäluvan ja siihen liittyviä materiaaleja.
Määräyksestä käy ilmi, että liittovaltion poliisin FBI:n tekemä kotietsintä perustui osin epäilyihin arkaluontoisten puolustusasiakirjojen laittomasta säilyttämisestä. Kyseisten asiakirjojen mahdollinen laiton säilyttäminen rikkoo Yhdysvaltain vakoiluun liittyvää lainsäädäntöä. Etsintä liittyi myös kahden muun lain rikkomisepäilyyn.
New York Times -lehti kirjoittaa, että vakoilulaki kieltää säilyttämästä luvatta kansalliseen turvallisuuteen liittyviä tietoja, jotka voisivat vahingoittaa Yhdysvaltoja tai auttaa ulkomaisia vastapuolia.
Nyt julkistetuista asiakirjoista käy ilmi, että FBI:n agentit takavarikoivat etsinnässä merkittävän määrän huippusalaisiksi merkittyjä asiakirjoja.
Aiemmin Yhdysvaltain oikeusministeri Merrick Garland pyysi tuomaria julkistamaan oikeuden myöntämän etsintäluvan sisällön suuren julkisen kiinnostuksen vuoksi. Garland kertoi myös hyväksyneensä henkilökohtaisesti FBI:n etsinnän. Trump ei vastustanut luvan julkistamista.
Trumpin floridalaiseen Mar-a-Lago-kartanoon tehtiin alkuviikosta kotietsintä.
Trump vei asiakirjoja mukanaan vaalitappionsa jälkeen
Wall Street Journal -lehti uutisoi aiemmin perjantaina, että kotietsinnässä löytyi 11 salaiseksi luokiteltua asiakirjakokonaisuutta.
FBI:n agentit veivät ratsiassa lehden mukaan noin 20 laatikkoa tavaroita, jotka sisälsivät muun muassa valokuvakansioita sekä tietoa Ranskan presidentistä.
FBI:n takavarikoimien asiakirjojen joukossa oli myös Roger Stonen armahduspäätös. Stone on Trumpin uskollinen liittolainen, joka sai helmikuussa 2020 kolmen vuoden ja neljän kuukauden vankeustuomion valehtelemisesta Yhdysvaltojen edustajainhuoneen komitealle, joka selvitti Venäjän sekaantumista Yhdysvaltojen presidentinvaaleihin vuonna 2016.
Ranskan Washingtonin suurlähetystön edustaja kieltäytyi kommentoimasta CNN:lle tietoa, että Trumpilta takavarikoidussa materiaalissa oli tietoa Ranskan presidentistä.
Trumpin asianajajien mukaan Trump käytti presidenttinä oikeuttaan muuttaa asiakirjojen turvallisuusluokitusta ennen virkakautensa loppua. Lehti kuitenkin huomauttaa, että vaikka presidentillä on oikeus muuttaa asiakirjojen luokitusta, vaatii se liittovaltion säätelemän prosessin seuraamista.
Yhdysvaltain kansallisarkisto kertoi helmikuussa, että se oli saanut 15 laatikollista papereita Trumpin Floridan-kartanolta. Tuolloin Washington Post raportoi, että laatikoissa oli salaiseksi luokiteltuja asiakirjoja, jotka Trump oli ottanut mukaansa vaalitappionsa jälkeen.
Lain mukaan asiakirjat olisi Trumpin presidenttikauden päätyttyä pitänyt luovuttaa, mutta ne oli viety Mar-a-Lagoon.
Kansallisarkisto pyysi oikeusministeriötä aloittamaan tutkinnan Trumpin toiminnasta.
Lisätty väliotsikon jälkeen 3. ja 4. kappale 13.8. kello 05.32.
Makkaroita on varojen keräämiseksi erilaisissa tapahtumissa paistettu ja myyty nyt riittämiin. Keksitään vaihteeksi jotain ihan muuta, päättivät MLL:n Valtimon yhdistyksen hallituksen jäsenet. Se 'muuta' syntyy parasta aikaa.
– Ehdotin hallituksen jäsenille, että entä jos tehtäisiin tällä kertaa oma kalenteri. Ei näitä naisia tarvinnut siihenkään ihmeemmin houkutella, kahdeksan meitä on puuhassa mukana. Jokaisesta tulee kalenteriin yksityiskuva, ja sitten on muutamia yhteiskuvia, kertoo idean äiti Satu Mykkänen.
Eeva Tiainen Nurmeksesta löytyi kuvaajaksi, takana on jo monta railakasta kuvaushetkeä. Syksyn kuvia puuttuu vielä muutama, sitten materiaalit ovat kasassa.
Kuvausaikatauluissa on ollut lapsiperheellisille sovittamista, mutta eri puolilla Valtimoa on silti päästy poseeraamaan.Anni Korhonen
– Meillä on ollut sellainen rennon rempseä tunnelma kuvauksissa, ihan älyttömän hauskaa tätä on ollut tehdä. Eikä olla liikoja ujosteltu. Minäkin hurautin Sivakkajoen kuvauksiin iltamyöhällä hameen helmat helteessä hulmuten, eikä tainnut olla edes alushousuja jalassa. Ei se ole niin justiinsa, nauraa Niina Kovalainen.
Kalenterilla on viesti tytöille – olet aivan sopiva omana itsenäsi
Kuvissa halutaan näyttää kasvaville tytöille, nuorille naisille ja miksei muillekin äidit juuri sellaisina kuin he ovat. Matkassa kulkee viesti siitä, että olet hyvä juuri sellaisena kuin aidosti olet.
– Vastaanotto meidän idealle on tähän mennessä ollut pelkästään positiivinen. Erityisesti naiset ovat kiitelleet, että olettepas rohkeita ja heittäytyviä. Ja kyllä miehetkin on olleet ihan kiinnostuneita, Kovalainen kertoo.
MLL:n Valtimon yhdistyksen toiminta on vireää, ja tarjontaa halutaan järjestää koko perheelle. Niina Kovalainen on viiden lapsen äiti, ja Satu Mykkäsen kotona vilistää kaksi alle kouluikäistä lasta.
– Meidän hallituksen jäsenten kotoa löytyy aikalailla kaikki alaikäisten ikäluokat, joten toimintaa ja tekemistä osataan kohdentaa ikätason mukaisesti. Ja toiveitakin meille kerrotaan, koetamme tietysti toteuttaa niitä mahdollisuuksien mukaan, Kovalainen kertoo.
Niina Kovalainen ja Satu Mykkänen ovat kuuden muun naisen kanssa laittaneet itsensä räväkästi likoon kalenterin kuvauksissa. Tässä halaillaan yhteisen työpaikan pihakoivua.Siru Paivinen / Yle
Ja entä ne itikat sitten? No ovathan ne olleet mukana kuvauksissa tietenkin, mutta näille naisille inisijät jäävät toiseksi. Kun ryhdytään, niin tehdään eikä meinata.
Kuopiossa on kerätty yli 20 000 kiloa poistotekstiilejä huhtikuun lopussa alkaneen kierrätyskokeilun aikana. Kokeilulla jäteyhtiö Jätekukko varautuu ensi vuoden alusta koko maata koskevaan poistotekstiilien keräykseen. Mukana on kuusi keräyspistettä Kuopion kaupunkialueella.
Kaikki keräykseen tulleet tekstiilit lajitellaan Tukevan tiloissa.
Tiia Honkanen työskentelee lajittelun ensimmäisellä pisteellä.Marianne Mattila / Yle
Lajittelu tapahtuu kahdessa pisteessä. Ensin pusseista erotellaan kierrätykseen kelpaamaton ja myyntikuntoinen tekstiili pois.
Sataprosenttinen puuvilla pyritään ottamaan jo tässä vaiheessa erilleen.
– Ne tekstiilit joiden kuidusta ei ole varmuutta käydään uudelleen läpi seuraavalla pisteellä, kertoo kierrätystyöntekijä Tiia Honkanen.
Toisessa vaiheessa tekstiili lajitellaan neljään eri laariin: kasvi- ja muovipohjaisiin kuituihin, sekoitekuituihin ja eläinpohjaisiin kuituihin kuten villaan.
Apuna on skanneri, joka tunnistaa vaatteessa käytetyn kuidun tai kahden kuidun sekoitteen.
– Se on hidas käyttää ja vähän epätarkkakin, mutta on siitä apua uusille työntekijöille, Honkanen kuvailee.
Jouko Juvonen kokee tekevänsä arvokasta työtä, jossa tarvitaan myös logistisia taitoja.Marianne Mattila / Yle
Vaatteiden joukosta on löytynyt jopa aikuisten käytetty vaippa
Tekstiilejä tulee lajitteluun laidasta laitaan. Muun muassa likaiset ja homeiset tekstiilit, vaatteet joissa on paljetteja ja kaikki alusvaatteet menevät suoraan jätteeksi.
– Ihan niitä likaisimpia navetan vintin perukoilta löytyneitä vanhoja vaatteita ei kannata laittaa tulemaan. Ja mielellään ei mitään roskia sekaan, Jouko Juvonen vinkkaa.
Yllätyksiä ja outojakin löytöjä on tullut kuitenkin vastaan tekstiilien seasta. Esimerkiksi käytettyjä kestopikkuhousunsuojia, käytetty aikuisten kestovaippa, sanelukone, matkapuhelin, puolikas hammas ja avaamaton kondomipaketti vuodelta 2008.
– Mikään ei enää yllätä, Juvonen naurahtaa.
Esimerkkejä tavaroista, joita on löytynyt tekstiilipusseista.Marianne Mattila / Yle
Toisaalta eteen saattaa tulla säkkikaupalla lastenvaatteita.
– Myyntikuntoista vaatetta tulee päivittäin noin 20 kiloa, Honkanen kertoo.
Pisteitä on tulossa lisää, tavoitteena sisätilat
Jätekukon poistotekstiilien keräyskokeilun piti kestää ensin elokuun loppuun saakka, mutta kokeilua päätettiin jatkaa vuoden loppuun.
Ensi vuonna laajentuvasta keräyksestä on luvassa lisätietoja syksyn aikana.
– Tavoitteena on, että keräyspisteet ovat sisätiloissa, Jätekukon logistiikkainsinööri Mikko Laakso kertoo.
Kokeilu on osoittanut, että keräykselle on tarvetta. Tekstiilejä on tullut 500 kiloa enemmän kuussa kuin mitä etukäteen arvioitiin. Suosituin keräyspiste on Kuopion keskustan pohjoispuolella sijaitseva K-Citymarket Päiväranta.
Jouko Juvonen onkin kuullut, että esimerkiksi Koillis-Savon kunnista ajetaan Päivärantaan vain ja ainoastaan tuomaan tekstiilejä kierrätykseen.
Voit keskustella aiheesta 11.8. kello 23:een saakka.
Varhaisnuoren manipulointi, painostus ja syyllistäminen kotitehtävien pariin aiheuttaa vain entistä enemmän läksyjen välttelyä, selviää vasta tarkastetusta väitöskirjasta.
– Äidin korkea syyllistäminen ja painostaminen oli yhteydessä heikompaan koulumenestykseen. Kun äidit valvoivat oma-aloitteisesti kovasti kotitehtäviä, nuoret välttelivät enemmän tehtäviä ja menestyivät heikommin koulussa, sanoo väitöskirjatutkija Mari Tunkkari Jyväskylän yliopistosta.
Tunkkari tutki psykologian väitöskirjassaan äitien kotitehtäviin osallistumisen yhteyttä varhaisnuorten kotitehtävien välttelyyn ja koulumenestykseen varhaisnuorten siirtyessä alakoulusta yläkouluun. Väitöskirja on osa tutkimushanketta, jossa tutkitaan 800:aa keskisuomalaista nuorta, heidän vanhempiaan ja opettajiaan.
Negatiivinen kierre
Tunkkarin mukaan nuorten heikompi koulumenestys ja kotitehtävien välttely oli yhteydessä äitien omaan kokemukseen korkeasta psykologisesta kontrollista kotitehtävätilanteesta ja heikommasta autonomian tuesta nuorelle.
Eli toisin sanoen heikommin koulussa menestyviä nuoria saatetaan manipuloida ja painostaa tekemään kotitehtäviä muita enemmän.
Osa äideistä reagoi tutkimuksen mukaan heikompaan koulumenestykseen oma-aloitteisesti auttamalla ja valvomalla nuorten kotitehtävien tekemistä mutta luomalla samalla syyllistävää ja painostavaa ilmapiiriä.
Hiillostamisella voi kuitenkin olla vain entistä pahempia vaikutuksia.
– Siitä seuraa usein kierre, jossa nuori välttelee tehtäviä ja vanhempi painostaa sitten entistä enemmän kotitehtävien pariin, Tunkkari sanoo.
Äidin manipuloiva, syyllistävä ja painostava toiminta oli erityisen haitallista nuoren motivaation kannalta. Se oli tutkimuksen mukaan selvässä yhteydessä nuoren korkeampaan tehtävien välttelyyn ja heikompaan koulumenestykseen yläkoulussa.
– Painostamisen taustalla ovat usein vanhempien korkeat odotukset nuoren koulumenestyksestä, Tunkkari avaa.
Osalla äideistä oma-aloitteisen auttamisen ja valvomisen ohella samanlaista syyllistävän ja painostavan ilmapiirin luomista ei tapahtunut.
Toisaalta paremmin menestyvää nuorta saatetaan tukea enemmän oma-aloitteisuuteen ja aktiivisuuteen kotitehtävissä. Se taas usein johtaa entistä parempaan koulumenestykseen.
– Nuoret, jotka menestyivät paremmin koulussa, kokivat, että saivat äideiltään enemmän rohkaisua oma-aloitteisuuteen. Sillä taas oli positiivisia seurauksia nuoren motivaatiolle. Nämä nuoret olivat vähemmän tehtäviä vältteleviä yläkoulussa, Tunkkari korostaa.
Äideille konkreettista tietoa
Tunkkari sanoo, että vanhemmat saattavat olla epätietoisia siitä, miten nuorta voisi parhaiten tukea kotitehtävissä. Hän perää konkreettista tietoa vanhemmille.
– Ei niin, että sanotaan että älä syyllistä, älä painosta, vaan pitäisi antaa täsmällisiä neuvoja siihen, miten tukea nuoren oma-aloitteisuutta.
Tunkkarin mukana koulujen ja vanhempien pitäisi tehdä yhteistyötä asiassa. Vanhemmat tarvitsisivat yksilöllisiä neuvoja siihen, millaiset keinot tepsisivät juuri heidän lapsensa oppimisen tueksi; mitkä ovat oman nuoren tarpeet ja miten heidän kykyjään voisi tukea.
– Pitäisi tarjota myös motivaatio-ongelmista kärsiville nuorille positiivisia oppimiskokemuksia, Tunkkari lisää.
Yhtenä esimerkkinä on motivaation palauttaminen.
– Nuorten voi olla vaikea miettiä, miksi kotitehtävien tekeminen on tärkeää. Silloin vanhempi voisi yrittää perustella nuorelle, miksi tehtävien tekeminen on tärkeää. Eli ilmaista merkitys niin, että nuori itse keksisi merkityksen kotitehtäville.
Lasta ei kuitenkaan jätetä yksin
Tunkkari kuitenkin korostaa sitä, että lasta ei pidä jättää yksin.
– Autonomia ei tarkoita sitä, että nuorten pitäisi selviytyä tehtävistä itsenäisesti. Vanhempi on saatavilla ja tukee nuorta, kun nuori sitä tarvitsee. Kaiken auttamisen pitäisi kuitenkin perustua nuoren tarpeisiin ja pyyntöihin.
Vanhempien olisi ilmaistava nuorille kiinnostuksensa heidän koulunkäyntiinsä ja lupauksen tuesta.
– Se luo nuorelle sellaisen kokemuksen, että vanhemmat ovat kiinnostuneita ja voivat tarvittaessa auttaa.
Vanhempi voi tukea nuorten oma-aloitteisuutta ja kunnioittaa nuorten mielipidettä esimerkiksi niin, että antavat heidän itse päättää, miten ja missä he haluavat tehdä kotitehtävät, Tunkkari vinkkaa.
Millä tavalla teillä kannustetaan läksyjen tekemiseen? Voit keskustella aiheesta 14.8. kello 23:een saakka.
Suomi on tukenut kannattamattomia lentoja kymmenillä miljoonilla
Suomi on tukenut viittä kotimaan lentoreittiä noin 40 miljoonalla eurolla siitä huolimatta, että reiteillä on vain vähän matkustajia. Kyse on lennoista Kokkola-Pietarsaaren, Kemi-Tornion, Jyväskylän, Joensuun ja Kajaanin kentille. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen arvostelee tukipäätöstä kovin sanoin.
Olli Rehnin opit Kreikan ja Suomen talouskriiseistä: Taloutta on hoidettava vastuullisesti ja pitkällä jänteellä
Jos tehdään toimia energiakriisin aiheuttamien vaikeuksien helpottamiseksi niin avun tulisi Rehnin mielestä olla kohdennettuja, väliaikaisia, räätälöityjä täsmätoimia kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien ihmisten tilanteen helpottamiseksi.
Lapsia ei kannata patistaa läksyihin, sanoo tutkija
Heikommin koulussa menestyviä lapsia saatetaan painostaa tekemään läksyjä. Syyllistämisellä on kuitenkin negatiiviset seuraukset, sillä se johtaa vain koulutehtävien välttelyyn entisestään.Janne Lindroos / Yle
Varhaisnuoren manipulointi, painostus ja syyllistäminen kotitehtävien pariin aiheuttaa vain entistä enemmän läksyjen välttelyä, selviää vasta tarkastetusta väitöskirjasta. Lapsen kannattaisi antaa itse suoriutua kotitehtävistä, mutta kuitenkin kiinnostusta koulutehtäviin osoittaen ja tarvittaessa apua lupaamalla, sanoo väitöskirjatutkija Mari Tunkkari.
Sää jatkuu poutaisena, etelässä aurinkoista
Ilmatieteen laitos
Lauantaina sää on edelleen enimmäkseen poutainen. Sadekuuroja voi tulla lähinnä Pohjois-Pohjanmaan rannikolla ja Meri-Lapissa.
Sää on aurinkoinen etenkin etelässä, pohjoisessa on vähän pilvisempää. Lämpötila kohoaa maan etelä- ja keskiosassa 21-27 asteeseen, pohjoisessa 15-20 asteeseen.
Viime marraskuussa Ylen MOT-toimitus paljasti, kuinka alaikäistä poikaa oli vuosien ajan sidottu lainvastaisesti kuormaliinoilla ja teipillä hämeenlinnalaisessa Onnikoti Omenapuussa. Poikaa oli myös pahoinpidelty useaan kertaan.
Useat Omenapuussa työskennelleet kertoivat, miten yksikön johto oli peitellyt epäkohtia valvovilta viranomaisilta.
Onnikoti Omenapuu on kehitysvammaisille tarkoitettu hoivakoti. Sen omistaa sotejätti Mehiläinen.
Kaltoinkohtelun paljastuttua Mehiläinen myönsi, että Omenapuussa on toimittu väärin, mutta kertoi tehneensä korjaavia toimenpiteitä.
MOT:n tietojen mukaan epäasianmukaisten toimintatapojen käyttö on kuitenkin jatkunut.
Hoivakodin kehitysvammaista asukasta on kohdeltu kovakouraisesti ja hänet on toistuvasti suljettu huoneeseensa.
Asukkaalle on ilmestynyt runsaasti ruhjeita, joiden syntysyy on jäänyt hämärän peittoon.
Voimankäyttötilanteista ei useimmiten ole tehty lain vaatimia kirjauksia.
MOT:n kuulemassa puhelinnauhoitteessa Mehiläisen päällikkö myöntää, että asukasta on kohdeltu epäasianmukaisesti, kuten uhkailtu.
Kaksivuotiaan mieli parikymppisen kehossa
20-vuotias Kalle Kaivanto on syvästi kehitysvammainen. Hänellä on diagnosoitu harvinainen keskushermoston toimintaa häiritsevä Angelmanin oireyhtymä.
Kaivanto kommunikoi yksinkertaisilla viittomilla ja erilaisia apuvälineitä käyttämällä.
Älyllisesti Kaivanto on kaksivuotiaan tasolla ja tarvitsee jatkuvasti oman avustajan ympärilleen.
Fyysisesti hän on kuitenkin toimintakykyinen ja hänen liikkeidensä takana on voimaa.
Tuija Kaivanto on Suomen Angelman-yhdistyksen puheenjohtaja. Hän on myös kunnanvaltuutettu (sit.) Pirkkalassa, jossa hän toimii lisäksi vammaisneuvoston puheenjohtajana. Taustalla Kalle Kaivanto.Tuija Kaivannon kotiarkisto
Äiti Tuija Kaivanto kertoo, että vilkas, impulsiivinen, iloinen ja ilkikurinen käytös on oireyhtymälle tyypillistä.
– Angelman-oireyhtymäinen saattaa hymyssä suin tulla ja lätkäistä kämmenellä naamalle, mutta se ei ole aggressiivisuutta, se ei ole väkivaltaisuutta, Tuija Kaivanto kertoo.
Tuija Kaivannon mukaan voimankäyttöä hänen poikansa kanssa tulisi välttää viimeiseen asti, sillä se vain pahentaa tilannetta.
– Kalle reagoi ohjaajiin, jotka ovat pitäneet häntä kiinni. Ei hän ymmärrä miksi häntä satutetaan tai pidetään kiinni, Tuija Kaivanto sanoo.
Tuija Kaivannon mukaan asiat sujuvat Kallen kanssa, kun hänellä on järkevää tekemistä, kommunikointi pelaa, ympäristö on rauhallinen ja ympärillä tuttuja kasvoja.
– Kalle tarvitsee jämäkän ohjauksen, mutta ei väkisin. Väkisin Kallen kanssa ei voi tehdä mitään.
Vaarallisia tilanteita syntynyt henkilökuntapulan takia
Kaivanto muutti Onnikoti Omenapuuhun keväällä 2020.
MOT on tutkinut Kaivannon arkea hoivakodissa tutustumalla työntekijöiden laatimiin satoihin päiväkirjauksiin, Kaivannosta tehtyihin asiantuntijalausuntoihin sekä omaisten tallentamaan kuva- ja äänimateriaaliin.
Suurin osa tutkituista päiväkirjauksista on marraskuun 2021 ja huhtikuun 2022 väliltä. Tapahtumat ovat siis pääosin ajalta sen jälkeen, kun Omenapuu joutui negatiiviseen julkisuuteen.
Asiakirjojen perusteella arki Omenapuussa on ollut kaoottista ja siihen on kuulunut myös väkivalta.
Perimmäinen syy ongelmiin on se, että osaavaa henkilökuntaa on ollut liian vähän.
Onnikoti Omenapuu sijaitsee Hämeeninnan Jukolassa.Dani Branthin / Yle
Monet Omenapuun asukkaat tarvitsevat jatkuvaa ohjausta. Esimerkiksi Kalle Kaivannolla tulisi olla oma ohjaaja lähettyvillä, kun hän on hereillä.
Päiväkirjauksista voi päätellä, että näin ei ole aina ollut. Vaarallisia tilanteita on syntynyt muun muassa siten, että hoivakodin asukkaat ovat päässeet vapaasti vaeltamaan toistensa huoneisiin.
Eräässä väkivaltaiseksi äityneen tapahtuman kirjauksessa asia kerrotaan suoraan.
“Tilanteeseen ei heti päästy väliin, sillä hoitajapula illassa.” (Ote päiväkirjauksesta 10.12.2021)
Päiväkirjausten perusteella näyttää siltä, että Onnikoti Omenapuussa henkilökuntapulaa on jouduttu kompensoimaan voimalla ja vallankäytöllä.
Yhteydenpidon rajoittamista ja uhkailua
Kaivannon kohdalla valtaa on päiväkirjausten mukaan käytetty useamman kerran heppoisin perustein.
Häntä on suljettu huoneeseensa tilanteissa, joissa hän on häirinnyt muiden asukkaiden iltapalaa, käyttäytynyt yleisesti huonosti ja päässyt valvonnan petettyä toisen asukkaan huoneeseen.
Kaivantoa on myös uhkailtu huoneeseensa sulkemisella, vaikka kirjausten perusteella hän olisi käyttäytynyt asiallisesti. Lain silmissä tämä on vähintäänkin kyseenalaista.
Kirjauksissa kuvataan myös, miten Kaivantoa on rangaistu ottamalla asioita pois. Häneltä on esimerkiksi kielletty pitsan syönti, karkkipäivän viettäminen ja viestiminen äidille ottamalla tabletti pois.
Lain mukaan tämäntapainen yhteydenpidon rajoittaminen on kiellettyä.
MOT:n haltuunsa saamasta kuvamateriaalista näkyy, miten henkilökunta toistuvasti tukkii Kalle Kaivannon asunnon ovensuun. Etualalla on Kaivannon tabletti ja kansio, joita hän käyttää kommunikointiin. Kansio näyttää olevan rikki.Tuija Kaivannon kotiarkisto
Voimankäytöstä ei löydy merkintöjä
Kaivantoa koskevia voimankäyttöä sisältäviä toimenpiteitä ei useimmiten ole merkitty rajoitustoimenpiteiksi, kuten lain mukaan kuuluisi tehdä. Ohjaajien voimankäyttöä on kuvattu päiväkirjauksissa useimmiten niukasti, kun taas Kaivannon väkivaltaisuutta tarkasti.
Esimerkiksi viime marraskuussa sattui tilanne, jossa Kaivanto meni toisen asukkaan huoneeseen ja alkoi repiä jouluvaloja alas.
Kun hän ei ole reagoinut sanalliseen kehotukseen, hoitaja otti hänet “käsikynkkään”. Tämän jälkeen Kaivanto oli yrittänyt purra hoitajaa käteen, jonka seurauksena hoitaja repäisi itsensä irti siten, että Kaivanto kaatui ja ruhjoi alaselkänsä.
Tilannetta ei kirjattu rajoitustoimenpiteeksi, vaikka siinä on selvästi käytetty voimaa. Tapahtuneesta ei Tuija Kaivannon mukaan myöskään ole ilmoitettu hänelle, vaikka hänen poikansa on loukannut itsensä tilanteessa.
Kokonaan puuttuvien merkintöjen lisäksi MOT:n haltuunsa saama aineisto paljastaa puutteellisesti tehtyjä merkintöjä.
Tietoja puuttuu siitä, miten pitkään rajoitustoimenpidettä on käytetty, kuka valtaa on käyttänyt ja mihin lainkohtaan rajoitustoimenpiteen käyttö perustuu.
Selittämättömiä ruhjeita
Tuija Kaivanto on jo pitkään yrittänyt saada selvyyttä pojalleen tulleista ruhjeista. Niitä on löytynyt hänen kehostaan tasaisin väliajoin.
Vammojen syntyperän selvittämistä on vaikeuttanut se, että Kalle Kaivanto ei pysty kertomaan tapahtumista itse tai sanomaan, jos häntä sattuu johonkin.
Onnikoti Omenapuussa Tuija Kaivannon selvityspyyntöihin reagoitiin siten, että ohjaajia kehotettiin kirjaamaan mustelmien syntytilanteet tarkasti.
Tänään äiti jälleen laittanut viestiä mustelmasta, joka vasemman olkavarren sisäpuolella. Syyttää jälleen ohjaajia liian kovakouraisesta ohjauksesta ja uhkaa rikosilmoituksella. NYT TULEE LASKEA JOKAINEN MUSTELMA AAMUINILLOIN! (Ote päivämerkinnästä 13.9.2021)
Äidille tietoa ei kuitenkaan edelleenkään toimitettu. Myös päiväkirjauksissa mainintoja Kalle Kaivannolle syntyneistä vammoista on harvakseltaan.
Osa ruhjeista, jotka Tuija Kaivannon mukaan ovat syntyneet Onnikoti Omenapuussa. Joulukuussa sattunut nilkan nyrjähdys ei kesään mennessä ollut täysin parantunut.Tuija Kaivannon kotiarkisto
Kaivannon tilanne kriisiytyi asteittain vuoden 2021 loppua kohden.
Lopulta viime joulukuussa Onnikoti Omenapuuhun tilattiin poliisi ja ambulanssi.
Tapahtumaketju käynnistyi eräänä päivänä, kun Kaivanto oli päässyt toisen asukkaan huoneeseen. Kirjausten mukaan hoitajat olivat päätyneet kantamaan Kaivannon käsistä ja jaloista pois ja sulkeneet hänet huoneeseensa.
Myöhemmin Kaivannon käytöksen on kirjattu muuttuneen niin vaikeaksi, että paikalle on pitänyt kahteen eri kertaan soittaa poliisi ja ensihoitajat. Kirjausten mukaan näin tehtiin yksikönjohdon määräyksestä.
Jälkimmäisellä kerralla Kaivanto otettiin ambulanssiin ja vietiin sen kyydillä myöhään illalla Kanta-Hämeen keskussairaalaan.
Kirjauksissa ei ole minkäänlaista mainintaa Kaivannolle tulleista vammoista tai häneen kohdistuneesta voimankäytöstä.
Vaikka Kaivanto on kannettu käsistä ja jaloista, hänet on suljettu huoneeseensa ja hoivakotiin on kutsuttu niin poliisit kuin ensihoitajatkin, tapahtumasarjasta ei ole kirjattu yhtään rajoitustoimenpidettä.
Pakkolääkittiinkö Kaivantoa?
Kaivannon omaisten käsitys joulukuun tapahtumien kulusta poikkeaa voimakkaasti Onnikoti Omenapuun henkilökunnan kirjauksista.
Kirjauksissa mainitaan, että Kaivanto ei ollut meinannut ottaa iltalääkkeitään raivoamisen takia, mutta lopulta lääkkeet on saatu kuitenkin annettua. Tämän tarkemmin asiasta ei kerrota.
Tuija Kaivannon tietojen mukaan tilanteeseen on sisältynyt kovaa voimankäyttöä.
“Äidin mukaan 3 hoitajaa istunut päällä ja koittanut lääkitä…Viittomia ei ilmeisesti oltu käytetty…Jatkossa olisi hyvä konfliktitilanteissa soittaa äidille, jota ei nyt tehty. Tilanne pyrittävä laukaisemaan lääkkeettömästi.” (Lääkärin kirjaus sairaalan päivystyksessä)
Samana iltana äiti huomasi, että Kaivanto ontui ja aristeli toista jalkaansa. Myöhemmin lääkäri totesi nilkan nyrjähtäneeksi.
Poliisi päätyi selvittämään tapausta kuitenkin hoivakodin työntekijöiden näkökulmasta.
Kaksi hoivakodin työntekijää teki Kaivannosta rikosilmoitukset pahoinpitelystä. Lisäksi toinen työntekijä teki rikosilmoituksen jo aiemmin sattuneesta tilanteesta.
Rikosilmoitusten mukaan Kaivanto on muun muassa purrut ja potkinut hoitajia.
Poliisi lopetti kaikki esitutkinnat nopeasti, sillä poliisin mukaan on ilmeistä, että Kaivanto ei ymmärrä tekojensa seurauksia.
Mehiläisen päällikkö: tarpeetonta valtaa on käytetty
Mehiläisen Onnikotien laatupäällikkö Jonna Salomaa on myöntänyt, että Kalle Kaivannon hoidossa on ollut puutteita. Salomaa ja Tuija Kaivanto juttelivat aiheesta puhelimitse tänä keväänä. MOT on kuullut nauhoitteen keskustelusta.
– Onnikoti Omenapuun ympäristö on ollut Kallelle aivan väärä ja siellä yksikössä on ollut kaaos.
– Henkilöstön saatavuus on ollut iso ongelma, Salomaa kertoi.
Salomaan mukaan Kaivannon kanssa on käytetty “tarpeetonta valtaa”.
– Ihan rehellisesti voin sanoa, että sellaista tarpeetonta vallankäyttöä on minun mielestä tapahtunut. Kun Kalle on riehakas ja iloinen ja sitten menee överiksi, niin siinä tilanteessa on nähty, että Kalle pitää siirtää omaan huoneeseen, että hän ei satuta ketään muuta. Se on ollut minun mielestä jotenkin liiallista.
Salomaan mukaan ohjaajat ovat myös pelotelleet Kaivantoa.
– Kun olen haastatellut ohjaajia, niin on käytetty esimerkiksi tällaisia ilmaisuja, että ”jos puret mua, niin mä puren takaisin”. No ei ole purtu takaisin, mutta on käytetty tuollaista ohjauksen tapaa, joka ei ole asianmukainen, Salomaa sanoo nauhalla.
MOT:lle Salomaa kertoo, ettei voi kommentoida millään tavalla yksityisyyden piiriin kuuluvia asioita tai edes vahvistaa kenenkään asiakkuutta Mehiläisen yksiköissä.
Mehiläisen johto: Kaikilta kolhuilta ei voi välttyä
Mehiläisen sosiaalipalveluiden toimialajohtaja Harri Pomell kertoo, että Omenapuussa on tehty paljon muutoksia viime marraskuun jälkeen. Yksikön johto on vaihdettu ja esihenkilöitä palkattu lisää.
Pomellin mukaan henkilökuntaa on myös koulutettu rajoitustoimenpiteiden käyttöön liittyvissä asioissa.
Pomell myöntää, että henkilöstöä on ollut vaikea saada yksikköön.
– Meillä on ollut vakituisten työntekijöiden määrä suhteessa liian alhainen, jotta pystyttäisiin hoitamaan asukkaita, joilla on erityistä ja runsasta avun ja tuen tarvetta. Tästä johtuen olemme pitäneet osaa asukaspaikoista tyhjänä.
Omenapuussa on yhteensä neljä ryhmäkotia ja paikat 40:lle henkilölle. Yksi ryhmäkodeista on lopettanut toimintansa tänä keväänä.Dani Branthin / Yle
Myöskään Pomell ei voi kommentoida yksittäisen asukkaan asioita julkisuudessa. Pomellin mukaan kaikki yksikössä syntyneet epäkohtailmoitukset ja -epäilyt on käyty läpi.
– Minulla ei ole tiedossa fyysistä kaltoinkohtelua, missä olisi voinut syntyä näitä sinun kuvaamia vammoja.
– Tavoitteena on se, että aina hoidetaan turvallisesti, mutta tietenkään kaikilta kolhuilta ja mustelmilta ei tämän tyyppisissä hoitoyksiköissä voida välttyä. Vaikeasti kehitysvammaiset henkilöt voivat toimia vahingollisesti itseään, ympäristöä tai muita kohtaan.
Pomellin mukaan rajoitustoimenpiteitä arvioidaan huolellisesti ja käytetään lain edellyttämien perusteluiden täyttyessä.
– Valitettavasti rajoitustoimenpiteiden dokumentoinnissa ja toteutuksessa koulutusta täytyy määrätietoisesti jatkaa.
Yleisellä tasolla Pomell sanoo, että uhkailu huoneeseen sulkemisella tai asukkaiden pelottelu ei ole asianmukaista.
Vuokrasopimus katkolle
Koska ongelmia Kaivannon hoidossa ei ole saatu ratkottua, Mehiläinen on muun muassa ehdottanut, että Kaivannolle tehtäisiin arvio tahdonvastaisesta erityishuollosta. Kansankielellä puhuttaisiin pakkohoidosta.
Jos Kaivanto olisi asetettu tahdonvastaiseen erityishuoltoon, hän ei olisi voinut jatkaa asumista Onnikoti Omenapuussa.
Arvio tehtiin lopulta tänä keväänä Kaivannon kotikunnan Pirkkalan pyynnöstä. Arvioinnin mukaan tahdonvastaisen erityishuollon kriteerit eivät täyty.
Kaivanto ei tutkintajakson aikana vaarantanut vakavasti omaa tai toisten terveyttä. Arviointiryhmän mukaan Kaivannon “tarvitsema hoito ja huolenpito voidaan järjestää avohuollossa pienessä ja rauhallisessa yksikössä”.
Hiukan ennen arvioinnin valmistumista Mehiläinen päätyi kuitenkin ehdottamaan Kaivannon vuokrasopimuksen irtisanomista.
Omenapuun johdon mukaan syynä oli se, että ryhmäkodin, jossa Kaivanto oli ollut kirjoilla, palvelut lakkautettaisiin henkilöstöpulan vuoksi.
Kaivannon kotikunnan Pirkkalan näkemys oli se, että Kaivannon vuokrasopimus sanottiin irti “käyttäytymisen haasteiden vuoksi”.
Tällä hetkellä Kalle Kaivanto asuu Pirkkalassa. Äiti kertoo tehneensä päätöksen hakea poika kotiin, kun hänet juhannustorstaina jälleen lähetettiin Omenapuusta Hämeenlinnaan keskussairaalan päivystykseen.
Äidin mukaan poika taantui hoivakodissa selvästi, mutta on Omenapuusta lähtemisen jälkeen alkanut palautua omaksi itsekseen.
– Jos puhun vähänkään Hämeenlinnasta, Kalle viittoo kotia ja on kauhuissaan tai alkaa itkeä. Jotain on tapahtunut ja kauan.
Onnikoti Omenapuun toiminnassa aiemmin paljastuneet epäkohdat ovat saaneet laajaa julkisuutta. Muun muassa ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watch raportoi sidotun pojan tapauksesta.Dani Branthin / Yle
Tuija Kaivanto on kannellut epäkohdista aluehallintovirastoon. Niin on tehnyt moni muukin. Kesäkuussa Etelä-Suomen aluehallintovirastossa oli vireillä kaikkiaan kahdeksan kantelu- ja valvonta-asiaa, jotka liittyvät Onnikoti Omenapuuhun.
Kaivannon kantelu on sen verran tuore, että se ei ole tässä joukossa mukana.
Jos sinulla on lisätietoja aiheesta tai haluat antaa jutusta palautetta, voit laittaa viestiä toimittajalle osoitteeseen jaakko.mantymaa@yle.fi.
Suomi on tukenut viittä kotimaan lentoreittiä noin 40 miljoonalla eurolla siitä huolimatta, että reiteillä on vain vähän matkustajia. Kyse on lennoista Kokkola-Pietarsaaren, Kemi-Tornion, Jyväskylän, Joensuun ja Kajaanin kentille.
Reitit kärsivät kannattavuusongelmista jo ennen pandemian alkua, kun Finnair vielä liikennöi niitä, vaikka matkustajamäärät olivatkin silloin huomattavasti nykytilannetta suurempia.
Finnairin lopetuspäätöksen jälkeen lentoreittejä alettiin pitää yllä valtion tuen avulla. Reiteille asetettiin julkisen palvelun velvoite. Sen myötä valtio osti kyseisten reittien liikenteen. Tämä on EU-asetuksen mukaan sallittua, jos lentoyhteys katsotaan välttämättömäksi lentoaseman liikennöintialueen taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom teki nopean analyysin tilanteesta selvittääkseen, mitä reittejä voitaisiin tukea ja täyttävätkö ne vaatimukset. Sitä varten Traficom haastatteli paikallisia toimijoita ja tarkasteli vanhoja tutkimuksia ja tilastoja matkustajamääristä ennen pandemiaa. Raportin lopputulos oli, että lentoreittejä voidaan tukea.
Tukeen budjetoitiin 11,5 miljoonaa euroa. Kilpailutuksen jälkeen kävi ilmi, että kustannukset ylittävät budjetoidun summan, mutta lennot saivat kuitenkin aloittaa liikennöinnin huhtikuussa 2021.
Tutkija: Tukipäätös tehtiin ensin, perustelut keksittiin sitten
VATT:n johtava tutkija Marita Laukkanen ei usko, että Traficomin kaksi vuotta sitten tekemä analyysi kestää enää aikaa.Sampo Saikkonen / Yle
Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) johtava tutkija Marita Laukkanen arvostelee tukipäätöstä kovin sanoin.
– Ainoa peruste on aluepolitiikka. Halutaan turvata yhteydet joka puolelle Suomea ja myös niihin paikkoihin, joihin ei ole markkinaehtoisesti kannattavaa lentää, Laukkanen sanoo Svenska Ylen haastattelussa.
– Minua mietityttää, millainen kustannus-hyöty-analyysi tässä on tehty. [Tästä] saa vähän sellaisen vaikutelman, että ensin on päätetty, että valtio ostaa nämä lennot, ja sen jälkeen on mietitty, mitkä perustelut tukisivat tätä päätöstä, hän jatkaa.
Kilpailutuksen piti ensin varmistaa lentojen jatkuminen vuoden 2021 loppuun asti. Sopimuksia jatkettiin elokuun puoliväliin, 14.8. asti.
Myöhemmin valtio päätti valtio päätti jatkaa lentojen tukemista vuoden 2023 kevääseen asti. Lentojen kilpailutuksen odotetaan valmistuvan niin, että liikennöniti voi jatkua lokakuun lopussa.
Vaikka alkuperäisestä Traficomin analyysistä on kulunut kaksi vuotta, perustuu uusi päätös edelleen siihen. Laukkanen ei usko, että vanha analyysi on enää ajankohtainen.
– Tämä tästä tehty selvitys on pahimmalta pandemia-ajalta. Toisaalta siinä mietitään niitä matkustajamääriä pandemiaa edeltävältä ajalta. Tutkimukset ja selvitykset, joihin viitataan, ovat kymmenen vuotta vanhoja.
Käytetäänkö miljoonia siihen, että ihmiset voivat matkata lentäen hiihtämään tai golfaamaan?
Lentojen matkustajamäärät eivät ole elpyneet koronaa edeltävälle tasolle matkustusrajoitusten purkamisesta huolimatta. Julkisuudessa poliitikot ja paikalliset toimijat ovat puolustaneet lentoja vetoamalla yritysten etuihin ja tarpeeseen päästä ulkomaille. Erityisesti vientiteollisuuden tarpeet on tuotu esiin.
Laura Merikalla / Yle
Marraskuussa 2021 Jyväskylän-lennoilla oli keskimäärin viisi matkustajaa. Samaan aikaan yhdistetyllä reitillä Kokkola-Pietarsaareen ja Kemi-Tornioon oli keskimäärin 14 matkustajaa.
Edes lentolippujen tuetut hinnat eivät ole nostaneet niiden kysyntää. Siksi Laukkanen pitää tärkeänä, että yritysten tarpeita analysoitaisiin paremmin.
– Me näemme, että yritykset eivät ole olleet valmiita maksamaan [lennoista]. Kysyntä on alhaista tuetuista hinnoista huolimatta. Edes vientiyritykset eivät lennä kuten ennen.
Julkisuudessa lentoja perustellaan yritysten tarpeisiin vedoten. Nyt käynnissä olevassa kilpailutuksessa on kuitenkin yksityiskohtia, jotka saavat Laukkasen kohottamaan kulmiaan.
Traficomin tarjouspyynnössä sanotaan, että Kajaaniin ja Joensuuhun liikennöivien koneiden on oltava niin suuria, että matkustajien laskettelu- ja golffausvälineet mahtuvat kyytiin.
– On mielestäni iso kysymys, että onko tämä se, mihin halutaan tässä tilanteessa käyttää rahaa. Kymmenillä miljoonilla, lippua kohden tuhansilla euroilla, tuetaan sitä, että ihmiset pääsevät golfaamaan ja laskettelemaan.
– Toisaalta sitten mietitään, pitäisikö ja miten valtio voisi auttaa pienituloisia lämmitys- ja sähkölaskujen maksamisessa ensi talvena.
Yle selvitti, paljonko kansanedustajat lentävät tuetuilla reiteillä
Svenska Yle selvitti, kuinka ahkerasti kansanedustajat ovat kulkeneet valtion tukemilla lentoreiteillä. Asia selvitettiin tekemällä eduskunnalle tietopyyntö kansanedustajien tekemistä lentomatkoista. Eduskunnan matkustussäännön mukaan kansanedustajat voivat työssään käyttää kotimaan lentoja.
Alla olevassa taulukossa näkyvät kaikki kansanedustajien lentomatkat tuetuilla kotimaan lentoreiteillä. Lentoja on tarkasteltu aikavälillä 19.4.2021–13.7.2022. Valtion tukemat lentoreitit alkoivat liikennöidä huhtikuussa 2021.
Kaikkiaan 46 kansanedustajaa on käyttänyt lentoreittejä siitä lähtien, kun niitä on alettu liikennöidä valtion tuella.
Ahkerin lentomatkustaja on ollut kansanedustaja Hanna Huttunen (kesk.), joka on lentänyt 42 kertaa. Toiseksi eniten on lentänyt keskustan Anu Vehviläinen: 41 lentoa.
Neljäntenä listalla on RKP:n puheenjohtaja ja oikeusministeri Anna-Maja Henriksson. Hän on lentänyt 34 kertaa Helsinki–Kokkola-Pietarsaari-välillä. Henriksson asuu Pietarsaaressa.
Ministeri Anna-Maja Henriksson on lentänyt Kokkola-Pietarsaari–Helsinki-välillä paljon. Kuva huhtikuulta 2022.Silja Viitala / Yle
Ministeri uskoo säästävänsä aikaa lentämällä.
– Ministerille jokainen minuutti ja puolituntinen, puhumattakaan jokaisesta tunnista, on erittäin arvokas. Sen vuoksi valitsen reitin, jolla pääsen sinä päivänä nopeimmin Helsinkiin tai Helsingistä kotiin, Henriksson sanoo.
Luodossa Pietarsaaren ja Kokkolan välimaastossa asuva kristillisdemokraattien Peter Östman on lentänyt valtion tukemalla reitillä vain kerran. Aiemmin Östman lensi säännöllisesti, mutta nyt juna on hänelle tärkeä.
– Olen matkustanut junalla yksinkertaisesti siitä syystä, että harvat saatavilla olleet lennot eivät ole olleet sopivia valiokuntatyön kannalta. Se määrittelee aikataulun meille tavallisille kansanedustajille, Östman sanoo.
Junamatka Helsingistä Kokkolaan kestää hieman alle neljä tuntia.
Jyväskylän lentoyhteyden tukeminen on juuri ja juuri sallittua
EU-maat eivät saa tukea lentoliikennettä sellaisilla reiteillä, joiden kulkeminen junalla kestää alle kolme tuntia. Tästä on säädetty lentoliikenneasetuksessa.
Suomi tukee tukee lentoreittiä Jyväskylään, jonne pääsee junalla Helsingistä nopeimmin 3 tunnissa ja 11 minuutissa. Junamatka kestää siis vain kymmenisen minuuttia EU:n asettamaa minimiä pidempään.
Ylen tietopyynnöstä selvisi, että useat kansanedustajat ovat lentäneet myös Jyväskylään. Eniten Helsinki–Jyväskylä-väliä on lentänyt kokoomuksen Sinuhe Wallinheimo. Hän on tehnyt 12 yhdensuuntaista matkaa reitillä. Toiseksi eniten välillä on lentänyt keskustan Joona Könttä: 11 lentoa.
Kuopiossa on kerätty yli 20 000 kiloa poistotekstiilejä huhtikuun lopussa alkaneen kierrätyskokeilun aikana. Kokeilulla jäteyhtiö Jätekukko varautuu ensi vuoden alusta koko maata koskevaan poistotekstiilien keräykseen. Mukana on kuusi keräyspistettä Kuopion kaupunkialueella.
Kaikki keräykseen tulleet tekstiilit lajitellaan Tukevan tiloissa.
Tiia Honkanen työskentelee lajittelun ensimmäisellä pisteellä.Marianne Mattila / Yle
Lajittelu tapahtuu kahdessa pisteessä. Ensin pusseista erotellaan kierrätykseen kelpaamaton ja myyntikuntoinen tekstiili pois.
Sataprosenttinen puuvilla pyritään ottamaan jo tässä vaiheessa erilleen.
– Ne tekstiilit joiden kuidusta ei ole varmuutta käydään uudelleen läpi seuraavalla pisteellä, kertoo kierrätystyöntekijä Tiia Honkanen.
Toisessa vaiheessa tekstiili lajitellaan neljään eri laariin: kasvi- ja muovipohjaisiin kuituihin, sekoitekuituihin ja eläinpohjaisiin kuituihin kuten villaan.
Apuna on skanneri, joka tunnistaa vaatteessa käytetyn kuidun tai kahden kuidun sekoitteen.
– Se on hidas käyttää ja vähän epätarkkakin, mutta on siitä apua uusille työntekijöille, Honkanen kuvailee.
Jouko Juvonen kokee tekevänsä arvokasta työtä, jossa tarvitaan myös logistisia taitoja.Marianne Mattila / Yle
Vaatteiden joukosta on löytynyt jopa aikuisten käytetty vaippa
Tekstiilejä tulee lajitteluun laidasta laitaan. Muun muassa likaiset ja homeiset tekstiilit, vaatteet joissa on paljetteja ja kaikki alusvaatteet menevät suoraan jätteeksi.
– Ihan niitä likaisimpia navetan vintin perukoilta löytyneitä vanhoja vaatteita ei kannata laittaa tulemaan. Ja mielellään ei mitään roskia sekaan, Jouko Juvonen vinkkaa.
Yllätyksiä ja outojakin löytöjä on tullut kuitenkin vastaan tekstiilien seasta. Esimerkiksi käytettyjä kestopikkuhousunsuojia, käytetty aikuisten kestovaippa, sanelukone, matkapuhelin, puolikas hammas ja avaamaton kondomipaketti vuodelta 2008.
– Mikään ei enää yllätä, Juvonen naurahtaa.
Esimerkkejä tavaroista, joita on löytynyt tekstiilipusseista.Marianne Mattila / Yle
Toisaalta eteen saattaa tulla säkkikaupalla lastenvaatteita.
– Myyntikuntoista vaatetta tulee päivittäin noin 20 kiloa, Honkanen kertoo.
Pisteitä on tulossa lisää, tavoitteena sisätilat
Jätekukon poistotekstiilien keräyskokeilun piti kestää ensin elokuun loppuun saakka, mutta kokeilua päätettiin jatkaa vuoden loppuun.
Ensi vuonna laajentuvasta keräyksestä on luvassa lisätietoja syksyn aikana.
– Tavoitteena on, että keräyspisteet ovat sisätiloissa, Jätekukon logistiikkainsinööri Mikko Laakso kertoo.
Kokeilu on osoittanut, että keräykselle on tarvetta. Tekstiilejä on tullut 500 kiloa enemmän kuussa kuin mitä etukäteen arvioitiin. Suosituin keräyspiste on Kuopion keskustan pohjoispuolella sijaitseva K-Citymarket Päiväranta.
Jouko Juvonen onkin kuullut, että esimerkiksi Koillis-Savon kunnista ajetaan Päivärantaan vain ja ainoastaan tuomaan tekstiilejä kierrätykseen.
Voit keskustella aiheesta 11.8. kello 23:een saakka.
Kuluva kesä on ollut Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä aiempia koronakesiä kuormittavampi. Kuormitusta ovat aiheuttaneet muun muassa henkilöstöpula ja sairauspoissaolot, sijaisten heikko saatavuus sekä heinäkuussa pahentunut koronatilanne.
Korona on tuonut jälleen runsaasti potilaita sairaalahoitoon niin keskussairaalaan kuin terveyskeskuksiin. Potilaiden oireet ovat pääasiassa olleet aiempaa lievempiä, mutta myös tehohoitoa on tarvittu, eikä koronakuolemiltakaan ole kesällä vältytty.
– Oireet ovat nyt monenlaisia, kun aiemmin koronapotilaat kärsivät etupäässä hengitysvajauksesta, infektioylilääkäri Elina Kärnä selvittää.
Koronaa löytyy sairaalassa myös sivulöydöksenä, kun potilas tulee hoitoon muusta syystä.
– Korona voi olla synnyttäjällä tai tapaturman vuoksi sairaalaan tulleella potilaalla.
Pandemiaosastoa ei perusteta
Elina Kärnä kertoo, että keskussairaala on ollut täynnä lähes koko kesän. Samaan aikaan myös henkilökunta on sairastanut niin koronaa kuin muita hengitystieinfektioita.
– Kaikki sairaalahoitoa tarvinneet ovat kuitenkin saaneet hoitoa. Olemme tehneet erityisjärjestelyjä. Potilaita ja henkilökuntaa on siirretty tarpeen mukaan eri osastoille ja joillain osastoilla on supistettu toimintaa. Tärkeimpänä asiana olemme huolehtineet siitä, että kaikki kriittiset toiminnot on turvattu.
– Huomattavan poikkeavista järjestelyistä kertoo se, että esimerkiksi miehiä on jouduttu sijoittamaan naistentautien osastolle, Elina Kärnä lisää.
Kärnän mukaan keskussairaalaan ei olla perustamassa enää pandemiaosastoa, vaan koronapotilaita hoidetaan useilla eri osastoilla.
Keskiviikkona erikoissairaanhoidossa oli 15 ja torstaina 13 koronapotilasta. Torstaina heistä tehohoidossa oli yksi potilas. Terveyskeskusten vuodeosastoilla oli keskiviikkona 58 ja torstaina 61 koronapotilasta.
Hoivakodeissa paljon koronaa
Koronatartunnat piinaavat muun muassa palveluasumisen yksikköjä ympäri maakuntaa. Tartuntoja on ollut koko kesän ajan esimerkiksi Järvi-Pohjanmaan perusturvan alueella Alajärven, Lappajärven ja Vimpelin palveluyksiköissä.
– Alueellamme on parisenkymmentä ikäihmisten ja kehitysvammaisten palveluasumisen yksikköä ja menneen vuoden aikana mikään niistä ei ole välttynyt koronalta. Tänä kesänä tartuntoja on ollut erittäin paljon, kertoo apulaisylilääkäri Leena Uusitalo.
Uusitalon mukaan asukkaiden oireet ovat olleet kesällä pääsääntöisesti lieviä rokotusten ansiosta. Henkilökunta on myös sairastanut paljon.
– Välillä on ollut ongelmana, että kuka pääsee töihin, Leena Uusitalo myöntää.
Myös Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä LLKY:n alueella Kauhajoella, Teuvalla, Isojoella ja Karijoella on painittu koko kesä koronan kanssa, kertoo hygieniahoitaja Katja Latvala.
– Tilanne on vaihdellut. Välillä on ollut vain yksittäisiä tartuntoja ja sitten taas laajempia ryppäitä. Juuri nyt tehostetun palveluasumisen yksiköissä ei ole epidemiaa, mutta akuuttiosastolla ja lyhytaikaisessa intervalliyksikössä tartuntoja on.
Katja Latvala on tyytyväinen siihen, että neljäs rokotuskierros saatiin Suupohjassa keväällä ajoissa vauhtiin.
– Sairastuneiden oireet ovat pääosin olleet meilläkin lieviä. Kovemman taudin ovat saaneet rokottamattomat ja he, joilla rokotuksesta on kulunut yli puoli vuotta.
Sairaanhoitopiirin infektioylilääkäri Elina Kärnä keskusteli torstaina alueen terveyskeskusten edustajien kanssa koronatilanteesta.
– Totesimme, että yli 60-vuotiaiden rokotukset ovat päässeet hyvin vauhtiin Etelä-Pohjanmaalla. Rokotusajoille on hyvä menekki ja rokotustapahtumissa on ollut jopa ruuhkaa.
Helsinkiläisen Alepan hyllyllä olevat lonkeropakkaukset ovat herättäneet Twitterissä ihmetystä. Sixpackit on laitettu kovamuovisiin hälytyslaatikoihin.
Lonkeron sixpackit ovat yksi eniten ruokakaupoista varastetuista elintarvikkeista, S-ryhmän kauppiaat kertovat.
Hälytyslaatikoita käytetään yleensä yksittäisten kalliimpien laitteiden ja varaosien kanssa. Laatikko hälyttää, jos sen vie kassalta eteenpäin.
Lonkeroiden osalta Alepan kauppiaan mukaan kyse on testistä. Hän ei avaa tarkemmin, ovatko hälytyslaatikot vähentäneet lonkerovarkauksia.
Varkaita kiinnostavat ison menekin tuotteet
K-Supermarket Triplan ja K-market Pasilanaseman kauppias Petri Miettisen mukaan lonkeron sixpack on myös heillä euromäärällisesti eniten varastettu tuote.
Lonkeropakkauksia on varastettu tiuhaan tahtiin siitä asti, kun alkoholilain muutos vuonna 2018 mahdollisti niiden myymisen ruokakaupassa.
– Se on melko arvokas yksittäinen tuote. Sitä viedään sekä omaan käyttöön että jälleenmyyntitarkoituksessa, Miettinen sanoo.
S-ryhmän yritysturvallisuusjohtajan Petri Käyhkön mukaan perusolettamuksena on, että tuotteet, jotka kiinnostavat asiakkaita, kiinnostavat myös myymälävarkaita. Hän nimeää merkkivaatteet, kosmetiikan, laadukkaat sähkötyökalut ja viihde-elektroniikan kuten bluetooth-kaiuttimet.
Myös kalliimmat elintarvikkeet, kuten liha, kala, juustot ja pikakahvit ovat varkaiden suosiossa.
Kauppias Miettisen kaupoista katoaa lonkeron lisäksi jonkin verran brändituotteita, kuten arvokkaita lautaisia tai kodinkoneita.
– Aiemmin kalliita sisä- ja ulkofileitä varastettiin myös paljon, mutta siinä kauppiaat ovat pääseet niskan päälle ja tämä on vähentynyt, Miettinen sanoo.
Helsinkiläisessä ruokakaupassa yksittäisten lonkeropakkausten suojaaminen hälyttimin on kokeilu. Esimerkiksi olutpakkauksia tai yksittäisiä lonkerotölkkejä kaupassa ei ole suojattu.Otso Karhu / Yle
Erilaisia myymälävarkaita
Myymälävarkaita on Miettisen mukaan laidasta laitaan. Osa hakee taloudellista voittoa, osa jännitystä. Varkaushävikkiä tulee kaikilta osastoilta, sillä on heitä, jotka eivät ylipäänsä aio maksaa mistään.
– Myös halpoja perustuotteita, kuten näkkileipää ja jugurttia varastetaan.
Miettinen näkee myymälävarkaissa kahta päätyyppiä: suunnitelmallisia varkaita ja hetken mielijohteesta näpisteleviä ihmisiä. Isoimmat taloudelliset tappiot syntyvät ensimmäisestä ryhmästä.
Miettinen muistuttaa, että vaikka osa myymälävarkaista on laitapuolen kulkijoita, voi kenestä tahansa paljastua myymälävaras.
– Edellisessä kaupassani vuosia sitten kävi päivittäin asioimassa vanhempi mieshenkilö. Hän oli erittäin mukava, jutteli aina pitkät pätkät henkilökunnan kanssa, ja osti aina jotain.
Lopulta ilmeni, että joka kerta mies maksoi vain kolmasosan ostoksistaan ja varasti loput.
– Kiinni jäämisen jälkeen juttelin hänen kanssaan, kun odotimme poliisia. Hän kertoi aloittaneensa varastelun sen jälkeen, kun hänen vaimonsa kuoli. Eihän se varkauteen oikeuta, mutta välillä näissä on taustalla surullisia kohtaloita, Miettinen pohtii.
Näpistyksistä jää kiinni myös lapsia ja nuoria. Heidän kohdallaan on tärkeintä, että mahdollinen varastelukierre saadaan katkaistua, Miettinen pohtii.
Miettinen ei erottele erilaisia tapoja, millä myymälävarkauksia tehdään. Hän toteaa, että ihmisen mielikuvitus on loputon.
Myymälävarkaudet ovat kasvussa
Kaupan liitto on arvioinut, että myymälävarkauksista koituu vuosittain noin 550 miljoonan euron tappiot. Samalla valtio menettää verotuloja runsaat sata miljoonaa euroa.
Yritysturvallisuusjohtaja Petri Käyhkön mukaan paljastuneiden myymälävarkauksien määrä on ollut tänä kesänä jonkin verran kasvussa. Korona-aikana myymälävarkaudet eivät kasvaneet, mutta eivät myöskään vähentyneet.
Kauppias Miettisen kaupoissa myymälävarkauksien määrä oli koronan aikana hieman laskussa. Nyt loppukevään ja kesän aikana on palattu vanhaan.
Miettinen arvioi, että tällä hetkellä myymälävarkauksia tapahtuu päivittäin. Kiinni jäävät tapaukset ovat vain jäävuoren huippu.
Miksi nykyään ei osata rakentaa kaunista ja kestävää, niin kuin ennen vanhaan? Tätä kysyy sosiaalisessa mediassa moni ja haikailee samalla uusvanhaan tyyliin suunniteltujen rakennusten perään.
Esimerkiksi Facebookin Arkkitehtuurikapina-ryhmässä on yli 10 000 jäsentä, jotka jakavat sivustolle kuvia rumiksi kokemistaan taloista ja käyvät keskustelua tylyksi kokemaansa modernia arkkitehtuuria vastaan.
Uusvanhan tyylin mukaisia rakennuksia ei nimittäin ole tapana rakentaa Suomessa, vaan vallitseva ajatus on, että arkkitehtuurin on oltava ajanmukaista eli modernia. Muut koetaan epäaidoiksi jäljitelmiksi tai jopa historian vääristelyksi.
Ajatus on tuttu myös saksalaisarkkitehti Robert Patzschkelle. Ajan henki oli samanlainen Saksassakin 1990-luvun tienoilla. Tuolloin Berliinin legendaarisen luksushotellin Adlonin omistaja halusi palauttaa sodassa osin tuhoutuneen ja uudelleen rakennetun rakennuksen entiseen loistoonsa.
Tavalliset saksalaiset ihastuivat heti Patzschken arkkitehtitoimiston luomukseen, mutta alan väki tuomitsi sen jyrkästi. Kiistaa puitiin vilkkaasti lehdistössä, puolesta ja vastaan, Patzschke kertoo.
– Keskustelun tuloksena saksalaisen arkkitehtuurin suunta muuttui radikaalisti. Nykyään alalla toimii parikymmentä arkkitehtia, joiden tyyliä voisi luonnehtia uusklassistiseksi. Lisäksi monet muut suunnittelijat ammentavat aineksia perinteisestä arkkitehtuurista.
Saksalaisarkkitehti Robert Patzschke vannoo arkkitehtuurin perinteiden nimeen.Patzschke Architekten
Mutta eikö vanhaan malliin tekeminen tulisi kamalan kalliiksi, miettii nyt käytännöllinen ja säästäväinen suomalainen.
– Ero ei ole merkittävä, jos ajattelee esimerkiksi Adlonin tasoisen huippuluokan hotellin rakentamista. Myös mahdollisessa modernissa versiossa olisi varmasti käytetty kalliita materiaaleja, kuten luonnonkiveä, Patzschke sanoo.
Saksalaisarkkitehti Robert Patzschke suunnittelee perinteisen näköisiä taloja – kuuntele, miksi:
Uusvanha tyyli myy – vieläpä hyvään hintaan
Tavallisia asuintaloja suunnitellessaan arkkitehti voi valita jonkun yksittäisen jutun, johon panostetaan enemmän ja joka antaa rakennukselle persoonallisen ilmeen. Se voisi olla vaikkapa ulko-ovi tai jokin yksityiskohta julkisivussa, ehdottaa Robert Patzschke.
Muutoin rakentamisen kustannuksissa ei ole hänen mukaansa suurta eroa, vaan 90 prosenttia koostuu joka tapauksessa samoista asioista, rakennettiin sitten modernia tai uusvanhaa.
Yksityiskohta vuonna 2013 Berliiniin valmistuneesta kerrostalosta, jonka on suunnitellut arkkitehtitoimisto Patzschke.Patzschke Architekten
Tavallisten kansalaisten lisäksi saksalaiset kiinteistösijoittajat ja rakennuttajat ovat Patzschken mukaan ihastuneet uuteen klassistiseen tyyliin, koska asunnot menevät nopeasti kaupaksi – lisäksi hyvään hintaan.
Nyt Berliinin Mitteen onkin nousemassa kokonainen kortteli tällä tyylillä. Postfuramtin 38 000 neliön suuruinen korttelikokonaisuus on tällä hetkellä yksi suurimmista yksityisistä rakennushankkeista Berliinissä.
Onko kauneus katsojan silmässä?
Arkkitehtuurikapinaa Facebookissa lietsova Marjo Uotila kuuntelee keskieurooppalaista trendiä kiinnostuneena. Ryhmän perustajan mielestä Suomessakin voitaisiin rakentaa perinteisemmän tyylin mukaan, mutta sitä ei jostain syystä pidetä sopivana.
Helsingin seudulla on viime vuosina puhututtanut esimerkiksi Pasilaan noussut Tripla. Laatikkomainen kokonaisuus näkyy pääkaupungissa kauas ja vaikuttaa kaupunkikuvaan laajalla alueella. Kuvassa Triplan julkisivu kesällä 2022.Aalto Puutio / Yle
Uotila itse ei ole arkkitehti, mutta on aina ollut kiinnostunut kauniista rakennuksista. Sosiaalisessa mediassa vaikuttamisen lisäksi hän ajaa kauniimpaa ja laadukkaampaa arkkitehtuuria prinssi Charlesin perustaman INTbau-järjestön Suomen-osaston puheenjohtajana ja perustajana.
– Minkä takia meidän aikamme arkkitehtuurin pitää olla niin tylyä ja rumaa? En hyväksy sitä. Arkkitehtuurin pitää olla kaunista, sen pitää luoda meille ihmisille viihtyisää ja ihanaa rakennettua ympäristöä, tutkijataustainen Uotila kyseenalaistaa nykytrendin.
Kaunis ei ole rumaa kalliimpaa – tätä on selvitetty pari vuotta sitten Tukholman kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa, ja laskelmat vahvistavat asian, kertoo Marjo Uotila.
– Se, että kaunis olisi rumaa kalliimpaa, on täyttä soopaa.
Lisäksi tutkimustieto puoltaa viihtyisän ympäristön rakentamista, sillä sellainen edistää asukkaiden terveyttä ja toisaalta ruma ympäristö lisää väestön stressiä ja pahoinvointia.
Helsingin yliopistossakin rakennushankkeistaan ja uusklassistisesta tyylistä luennoinut saksalainen Robert Patzschke uskoo suunnan muutttuvan vähitellen Pohjoismaissakin. Hän on käynyt uusklassistisen tyylin sanansaattajana viime aikoina myös Ruotsissa ja Norjassa, ja kiinnostus asiaan on ollut molemmissa maissa laajaa.
Tulevaisuudessa Patzschke uskoo kaupunkikuvan olevan nykyistä monimuotoisempaa. Samoin arvioi Arkkitehtuurikapina-ryhmän Marjo Uotila.
– Tässä on aivan hyödyntämätön bisnesidea suomalaisille rakennuttajille ja arkkitehdeille. Täysin hyödyntämätön bisnesmahdollisuus. Kuka ensin ehtii, saa varmasti kaiken huomion.
Hyödyntämättömistä mahdollisuuksista kertoo sekin, että Tampereelle suunnitellun uusvanhan kerrostalon oli suunnitellut virolainen arkkitehtuuritoimisto – ei suomalainen.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Keskustelu on auki sunnuntaihin 14. elokuuta kello 23:een asti.
Ensivilkaisulla Joroisissa Anttosen perheen kotipihassa seisova linja-auto näyttää tuiki tavalliselta menopeliltä. Ajoneuvon sisällä on käynnissä kuitenkin iso projekti, jonka tavoitteena on nelihenkiselle perheelle liikkuva kakkoskoti ympärivuotiseen käyttöön.
– Tämä on ollut minulla haaveena varmaan vuosikymmeniä, Turkka Anttonen pohtii.
Itse pakettiautosta tai bussista tuunattuja matkailuautoja on näkynyt entistä enemmän liikenteessä. Trafin tilastojen mukaan korona-aikana matkailuautojen ensirekisteröinnit kasvoivat. Tuoreimman tilaston mukaan tänä vuonna määrä jäänee paria edellistä vuotta pienemmäksi.
Anttosten tuleva matkailubussi näyttää ensivilkaisulla aivan tavalliselta linja-autolta.Antti-Petteri Karhunen / Yle
Muutaman vuoden vanhat matkailuautot kiinnostavat
Suosio kuitenkin jatkuu yhä. Autoliike J. Rinta-Joupin Kuopion myymälästä ja matkailuajoneuvoihin erikoistuneesta Caravanlandiasta kerrotaan, että myynti ei ole polttoaineiden hintojen noususta huolimatta taantunut.
– Erityisesti käytetyt, muutaman vuoden vanhat matkailuautot ovat kiinnostaneet ostajia, Caravanlandian myyntijohtaja Janne Luokkala kertoo.
Anttoset ostivat linja-auton vuoden 2020 heinäkuussa Juuasta kuudella tuhannella eurolla. Se oli aiemmin palvellut turistibussina ja kilometrejä sille on kertynyt reilut 800 000.
Liikkuvan kodin rakentamiseen osallistuu koko Anttosten perhe.Antti-Petteri Karhunen / Yle
Ensitöiksi bussista irrotettiin penkit, jotta sen pystyi rekisteröimään matkailuautoksi. Sitten alkoivat varsinaiset muutostyöt. Turkka Anttonen on ollut bussin pääsuunnittelija, mutta rakentamisessa on ollut tiiviisti mukana myös vaimo Sanna-Kaisa sekä heidän pojat William ja Daniel.
Liikkuvaan kotiin tulee kaikki arjen mukavuudet
Ennen rakentamisen aloittamista, Anttonen listasi kaiken mitä haluaisi bussissa olevan sekä katseli muiden matkailuautojen rakentajien videoita ja otti niistä inspiraatiota omaan projektiin.
– Me lähdimme siitä liikkeelle, että tähän tulee kaikki mitä huippumodernissa omakotitalossakin on, Turkka Anttonen kertoo.
– Keittiöstä tulee jopa hienompi kuin meillä kotona, Sanna-Kaisa Anttonen hymyilee.
Turkka Anttonen on suunnitellut tarkkaan, mitä kaikkea Carolineksi nimettyyn matkailubussiin tulee.Antti-Petteri Karhunen / Yle
Keittiön lisäksi bussiin tulee ruokapöytä ja penkit, olohuone, erillinen makuuhuone, suihku, wc ja jopa pieni 1–2 henkilön sauna sekä kattoterassi. Olohuoneeseen tulee levitettävä sohva. Siihen mahtuu Turkka Anttosen mukaan useampikin siskonpetiin nukkumaan.
Sanna-Kaisa Anttonen arvioi, että bussissa riittää säilytystilaa nelihenkisen perheen tarpeisiin ainakin puoleksi vuodeksi. Matkatavaroiden lisäksi kyytiin mahtuu Sanna-Kaisa ja Turkka Anttosen moottoripyörät.
– Niille oli tärkeää saada tila. Voi parkkeerata bussin sopivaan paikkaan ja ajaa moottoripyörillä keskustaan, Turkka Anttonen toteaa.
Budjetilla rakentaminen vaatii luovuutta
Jotta matkustaminen olisi mahdollista ja mukavaa ympäri vuoden, on ilmastointi, lämmitys ja jäähdytys mietitty tarkkaan. Anttosten bussissa on muun muassa vesikiertoinen lattialämmitys, joka kesähelteillä myös viilentää.
Bussiin on tähän mennessä Turkka Anttosen mukaan mennyt yhteensä noin 20 000 euroa ja arviolta sen valmistumiseen menee vielä 10 000 euroa lisää. Tavoitteena heillä on ollut rakentaa mahdollisimman pienellä budjetilla, mutta tinkimättä mukavuuksista.
Anttoset ovat hyödyntäneet muun muassa linja-autojen purkaamoita pystyäkseen rakentamaan unelmaansa budjetilla.Antti-Petteri Karhunen / Yle
– Se on vaatinut luovuutta. Osia on haettu linja-autojen purkaamoilta ja muokattu valmiita rakenteita, Turkka Anttonen sanoo.
Olohuoneen kattoikkunaa varten Anttoset kävivät linja-autojen purkaamolla rälläköimässä kokonaisen bussin seinän, jotta ikkuna mukailisi katon muotoa. Samalla on myös pidetty kesän aurinkoiset päivät mielessä ja asennettu moottoroidut rullaverhot, jotta paahde ei pääse jatkuvasti sisään.
Matkailuautot kiinnostavat myös sosiaalisessa mediassa
Liikkuvan elämäntavan tai matkailuauton rakentamisprosessin jakaminen sosiaalisessa mediassa on yleistä. Rakenteluvinkkejä jaetaan muun muassa Facebook-ryhmissä, joissa on parhaimmillaan yli 17 000 jäsentä. Instagramissa #vanlifefinland-tagin alla on yli seitsemän tuhatta päivitystä.
Liikkuvaan kotiin tulee kaikki, mitä modernissa omakotitalossakin on.Antti-Petteri Karhunen / Yle
Anttoset jakavat myös matkakotinsa rakennusprosessia Instagramissa @freefinns-tilillä ja siellä projektille on kertynyt reilut kymmenentuhatta seuraajaa.
– Siellä meidän bussin kattoterassi meni viraaliksi. Sen videon on katsonut 500 000 ihmistä, Turkka Anttonen kertoo.
Projektin jakaminen somessa on poikinut myös sponsoreita. He saivat kaupallisena yhteistyönä muun muassa aurinkolataussäätimen ja akkuja saksalaisesta aurinkoenergiayhtiöltä, joilla kuuden aurinkopaneelin keräämä energia saadaan hyödynnettyä.
Anttosten matkailubussin kattoterassi meni viraaliksi Instagramissa. Heidän tilillä on 10 000 seuraajaa.Antti-Petteri Karhunen / Yle
Haaveena pidempi matka Ranskaan
Liikkuvan matkakodin eristykset ja suurimmat muutostyöt alkavat olla valmiina. Turkka Anttonen arvioi, että bussin saisi noin kuudessa kuukaudessa valmiiksi, mutta tarkkaa ajankohtaa valmistumiselle ei ole asetettu. Rakentelua on hieman viivästyttänyt metsätilalle muutto ja yrityksen perustaminen.
– Tällaisen projektin kanssa tulisi hulluksi, jos sille asettaisi tiukan aikataulun, Anttonen naurahtaa.
Bussissa on suurimmat työt valmiina, mutta tarkkaa valmistumisajankohtaa ei ole asetettu.Antti-Petteri Karhunen / Yle
Tulevista matkoista on perhe kuitenkin jo haaveillut. Ensimmäisillä reissuilla Anttoset pysyttelevät varmaan Suomessa, mutta haaveena on pidempi matka Ranskaan.
– Aluksi haaveena oli lähteä vuodeksi, mutta nyt pitää katsoa sen mukaan, miten eläimille saadaan lomittaja, Sanna-Kaisa Anttonen sanoo.
Turkka Anttonen on itse rakennellut lapsesta lähtien, mutta uskoo, että kuka vain osaa rakentaa itselleen matkailu- tai retkeilyauton.
– Pitää vain olla asenne kohdallaan ja valmis ottamaan selvää asioista, hän sanoo.
Välillä projekti tuntuu järjettömältä, mutta silti Anttosista on mukava toteuttaa omaa luovuutta tekemällä jotain alkuperäistä ja omannäköistä.
Voit keskustella artikkelista 14.8.2022 klo 23:een saakka.
Aurinkoisena elokuun päivänä paimiolaisella uimalammella näyttää erilaiselta kuin normaalina kesäpäivänä. Lammessa ui sukeltajia, jotka tuovat mukanaan rantaan kasoittain vesikasvia: kiehkuravesiruttoa.
Kyseessä on koko EU:n alueella haitallinen vieraslaji, jota poistetaan nyt Hiekkahelmen uimalammesta sukeltamalla.
Hiekkahelmi on toinen lampi Paimiossa, josta kiehkuravesiruttoa on löydetty. Suomen ensimmäisen havainnon teki Valonian luonto- ja vesiasiantuntija Janne Tolonen noin kymmenen kilometrin päässä Paimion Ankkalammella viime kesänä.
Tolonen huomasi kasvin sattumalta ollessaan kävelyllä Ankkalammen rannalla. Kiehkuravesirutto muistuttaa Suomessa jo esiintyvää haitallista kanadanvesiruttoa, mutta sen lehdet ovat erinäköiset.
– Vein seuraavana päivänä näytteen Turun yliopiston kasvimuseolle, ja siellä havanto varmistettiin.
Suomea lähimmät kiehkuravesirutot on tavattu Ruotsin puolella Perämerellä. Asiantuntijat ovat seuranneet, milloin helposti leviävä kasvi ilmestyy Pohjanlahteen Suomen puolelle.
Uuden vesiruttolajin ilmestyminen paimiolaiseen lampeen on yllätys, jota ei voi selittää muuten kuin ihmisen toiminnalla.
– Vesiruttoja on akvaariokasveina, joten todennäköisesti jonkun akvaariosta tämä on lähtöisin, Janne Tolonen sanoo.
Hävitystyöt vievät vuosia
Kuinka vesirutto on sitten siirtynyt Ankkalammesta kymmenen kilometrin päähän Hiekkahelmeen? Kasvi leviää pienestäkin palasesta, joten se on voinut siirtyä sinne vaikka uimahousujen mukana, vesilinnun räpylässä tai jollakin kokonaan muulla tavalla.
Kasvin poistot sukeltamalla aloitettiin Hiekkahelmessä elokuussa. Tulos on ollut yllätys. Kiehkuravesiruttoa kasvaa lähes koko lammen alueella paljon enemmän kuin osattiin kuvitella.
– Kaikki kasvin osat pitäisi saada pois. Tilannetta seurataan ja sukelluksia joudutaan jatkamaan myös tulevina vuosina arvioi, projektisuunnittelija Laura Paarala.
Raimo Kallonen esittelee sukelluksen saalista.Jari Hakkarainen / Yle
Ankkalammessa tilanne on monimutkaisempi, sillä isompaan ja syvempään lampeen on ilmaantunut myös toinen haitallinen vieraslaji: aurinkoahven. Molempien poistaminen vaatii koko lammen tyhjentämistä.
Työtä ei voida aloittaa ennen aluehallintoviraston lupaa. Paimion ympäristöinsinööri Liisa Kaskiluoto toivoo, että työt voidaan aloittaa vuonna 2024.
– Uimaranta on sitten pois käytöstä ainakin puolitoista vuotta, kunnes lampi täytyy uudestaan.
Joku levittää ahvenia
Paimion lampien lisäksi kiehkuravesiruttoa on löydetty Paraisten Sydmosan sorakuoppalammesta. Esiintymispaikoista ei ole suoraa vesiyhteyttä laajempiin vesistöihin, mutta riskinä on, että kasvinosia kulkee uimareiden, kalastajien tai lintujen mukana mihin tahansa.
– Uusien vieraslajien torjunnassa tärkeintä on nopea toiminta, Janne Tolonen sanoo.
Janne Tolonen, Laura Paarala, Sinikka Koponen-Laiho ja Liisa Kaskiluoto seurasivat Hiekkahelmen sukelluksia.Jari Hakkarainen / Yle
Aurinkoahventa sen sijaan on löytynyt jo yli 20 lammesta Varsinais-Suomessa. Todennäköisesti joku levittää niitä tahallaan.
– Aurinkoahvenen leviäminen lammesta toiseen näyttää systemaattiselta.
Näin ei pitäisi olla.
– Luontoon ei pitäisi tyhjentää akvaarioita eikä muutakaan. Sama koskee myös puutarhalajeja: ne pitää pitää omassa puutarhassa ja estää niiden leviäminen luontoon, Janne Tolonen sanoo.
Kiehkuravesirutto muodostaa tiheitä kasvustoja ja syrjäyttää kaiken muun kasvillisuuden. Se voi vaikuttaa koko vesistön ravinnekiertoon ja vedenlaatuun. Iso haitta on sekin, jos uimapaikat muuttuvat käyttökelvottomiksi.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 14. elokuuta kello 23:een asti.
Myyrmäen Huddingenpolulla kerrostaloasunnossa on tapahtunut räjähdys.
Poliisin tiedossa on tässä vaiheessa yksi henkilö, joka loukkaantui räjähdyksessä. Poliisin tietojen mukaan henkilö oli räjähdyksen aikana sisällä asunnossa. Hänet kuljetettiin sairaalaan.
Parhaillaan tilanne on Huddingenpolulla rauhallinen ja poliisi sekä muut viranomaiset tutkivat räjähdyksen syytä, kerrotaan Itä-Uudenmaan poliisista Ylelle.
– Vielä ei osata sanoa mikä sen on aiheuttanut, mutta todennäköisesti joku tai jotkut kemikaalit, kertoo Itä-Uudenmaan poliisin vuorossa oleva yleisjohtaja ja komisario Miika Laine.
Tässä vaiheessa alkaa näyttää siltä, että tapauksessa on syytä epäillä rikosta, kertoo Laine.
– Kyllä siellä on jotakin sellaista käsitelty, mikä ei ole ihan normaalia. Sekin selviää tutkinnan edetessä, onko minkälaisesta rikoksesta kysymys, Laine sanoo.
Laineen mukaan tässä vaiheessa vaikuttaa siltä, että muita loukkaantuneita ei ole. Asunnon ikkunat rikkoutuivat räjähdyksessä ja lasinsirpaleet lensivät kadulle.
Laine kertoo, että räjähdyksessä vaurioitunut asunto on kolmannessa kerroksessa. Tässä vaiheessa poliisilla ei ole tietoa, että painevaikutus olisi vaikuttanut viereisiin asuntoihin.
Pelastuslaitos sai tiedon Huddingenpolulla tapahtuneesta räjähdyksestä tänään lauantaina hieman kello 12 jälkeen.
