Saksassa hallitus kaavailee pelastuspakettia taloudellisissa vaikeuksissa oleville energiayhtiöille. Yksi pelastettava olisi suomalaisen Fortumin tytäryhtiö Uniper.
Pelastustoimet toteutettaisiin osana Saksan energiaturvallisuuslakia.
Liittokansleri Olaf Scholz sanoi yleisradioyhtiö ARD:n haastattelussa sunnuntaina, että maan hallitus on valmis pohtimaan yhdessä yritysten kanssa, mitä niiden auttamiseksi voidaan tehdä.
Scholz perusteli yhtiöiden auttamista sillä, että kaasun hinnan nousun yhtiöille ja kuluttajille aiheuttamaa painetta tulee lieventää.
Uutistoimisto Reutersin saamien tietojen mukaan Saksan valtio voisi viimeisenä keinona ostaa osan vaikeuksissa olevista yhtiöistä.
Taustalla Venäjän päätös rajoittaa kaasun vientiä
Uniper on joutunut vaikeuksiin Venäjän rajoitettua kaasun vientiä Eurooppaan. Uniper on kertonut saavansa vain 40 prosenttia tavanomaisesta kaasumäärästä Venäjältä.
Uniper on Fortumin tytäryhtiö, ja Suomen valtio omistaa Fortumista puolet.
Saksan talousministeriön edustaja kertoi maanantaina, että Uniperilla on yhä luottoa pankissa.
Saksan valtion auttanut myös lentoyhtiö Lufthansaa
Saksassa hallitus on päättänyt aiemmin auttaa koronapandemian takia vaikeuksiin joutunutta kansallista lentoyhtiötä.
Lufthansa pelastettiin konkurssilta 9 miljardin euron tukipaketilla.
Ruetersin lähteiden mukaan Uniperin avustamista vaaditaan Lufthansan mallin mukaan.
Lapin poliisi on maanantaina löytänyt Torniosta vainajan ja kertoo selvittäneensä hänen henkilöllisyytensä. Tapaus liittyy henkirikosepäilyyn, josta poliisi kertoi viime torstaina.
Poliisin tiedotti torstaina, että torniolaisesta omakotitalosta oli tiistaina löytynyt kuollut nainen. Poliisi kertoi etsivänsä naisen aviomiestä.
Torniossa on tehty monta päivää maastoetsintöjä, ja maanantaina poliisi löysi vainajan. Tapauksen tutkinta jatkuu kuolemansyyn selvittämisenä.
Helsingin poliisi tiedottaa epäilevänsä törkeää eläinsuojelurikosta tapauksessa, jossa 24-vuotias mies kuljetti koiria viikonloppuna Tallinnan ja Helsingin välisellä laivavuorolla.
32 koirasta seitsemän kuoli matkan aikana. Lisäksi kolme koiraa lopetettiin Viikin eläinsairaalassa niiden huonon kunnon vuoksi.
Poliisi kertoo tiedotteessaan, että kuljetustapa aiheutti koirille tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa.
– Epäilty toi koirat Suomeen pienessä kuljetusyhtiön kuorma-autossa, joka ei ole tarkoitettu eläinten kuljettamiseen. Auton ilmastointi oli puutteellinen, ja tämänhetkisen tiedon mukaan olosuhteet eivät muutenkaan olleet sopivat eläinten kuljettamiseen, sanoo tutkinnanjohtaja, kertoo rikoskomisario Crista Granroth.
Helsingin poliisi sai tiedon tapauksesta lauantaina 2. heinäkuuta rajavartiolaitokselta.
Kolme koiraa on edelleen hoidossa yliopistollisessa eläinsairaalassa, ja kaksi niistä on heikossa kunnossa, kertoo poliisi tiedotteessaan.
18 koiraa selvisi matkasta niin hyväkuntoisina, että ne menivät suoraan omiin koteihinsa ja hoitopaikkoihinsa.
Koirat olivat matkalla Venäjältä Liettuan ja Viron kautta Suomeen
Tallink Siljalta kerrotaan STT:lle, että laivayhtiön työntekijöiden mukaan myös juomavesi oli ollut koirilta lopussa Helsingin satamaan saavuttaessa.
– On tärkeää, että lemmikinomistajat huolehtivat siitä, että lemmikillä on riittävästi vettä matkan aikana, jos päättävät lemmikit ajoneuvoon jättää. On myös mahdollista pyytää lupaa matkan aikana mennä tarkistamaan se tilanne ja vaikka täyttämään sitten vedet, jos on tarpeen, sanoo Tallink Siljan viestintäasiantuntija Armi Laine.
Laineen mukaan myös autokannella on ilmanvaihto, mutta lämpötila voi silti etenkin kesähelteillä kohota.
Yle uutisoi eilen, että kyseessä oli Eläinten Suojakoti Toivon ja Skeppsdal Family -löytöeläinkodin yhteiskuljetus moskovalaiselta kunnalliselta koiratarhalta.
Yhdistys kertoo, ettei se enää järjestä laivakuljetuksia kesäaikaan.
Kuljetuspalvelu ostettiin liettualaisfirmalta, jonka toiminnasta on aiemmin ollut hyviä kokemuksia.
Rescuekoiratoimijoiden mukaan Suomeen on tullut samalta moskovalaistarhalta aiemmin ainakin yksi liettualaisfirman koirakuljetus. Kesäkuisen kuljetuksen kerrottiin sujuneen ongelmitta.
Helsingin poliisi kertoo, että koirien alkuperää ja maahantulon laillisuutta selvitetään esitutkinnassa.
4.7.2022 kello 16.50: Juttua päivitetty Tallink Siljan kommenteilla.
Kymmeniä ihmisiä on edelleen kateissa Pohjois-Italian Dolomiiteilla sunnuntaina sattuneen lumivyöryn jäljiltä.
Uutistoimisto AFP kirjoittaa noin 30 kadonneesta vaeltajasta. Uutistoimisto Reutersin mukaan kadonneita olisi 15.
Maanantaiaamuna kerrottiin, että 17 ihmistä olisi kateissa.
Lumivyöryn alle jääneiden retkeilijöiden tarkkaa määrä ei tiedetä. Heitä voi olla ilmoitettua enemmänkin, koska lumivyöry sattui suositulla vaellusreitillä.
Viranomaisten mukaan kadonneiden löytyminen elossa on erittäin epätodennäköistä.
Ainakin seitsemän ihmistä kuoli sunnuntaina sattuneessa onnettomuudessa.
Uutistoimisto AGI kertoi maanantaina, että kuolleista kolme oli italialaisia ja yksi tšekkiläinen. Kaksi kuolleista oli oppaita.
Lisäksi ainakin yhdeksän ihmistä on loukkaantunut – ainakin kaksi heistä viranomaisten mukaan erittäin vakavasti.
Syynä mahdollisesti ilmastonmuutos
Lumivyöry sai alkunsa Marmolada-vuoren jäätikön romahduksesta.
Irronneen jäälohkareen on arvioitu vyöryneen vuorenrinnettä alas 300 kilometrin tuntinopeudella. Tutkijoiden mukaan jäätikön romahtamiseen saattoivat vaikuttaa poikkeuksellisen korkeat lämpötilat vuoristossa.
Marmoladan huipulla mitattiin lauantaina 10 asteen lämpötila, kertoo Italian yleisradio Rai.
Pelastajien mukaan operaatio on vaikea.
Marmolada-vuoren huippu sijaitsee yli 3 300 metrin korkeudessa ja viimeaikaisten helteiden vuoksi lumitilanne alueella on epävakaa.
Lisäksi lumi, jää, ja kivivyöry on peittänyt kulkuväylän, joten pelastajat eivät pääse onnettomuusalueelle jalan tai koirapartioiden kanssa.
Kadonneita etsitään helikoptereiden ja lennokkien avulla.
– Mitään vastaava ei ole tapahtunut aiemmin tällä vuoristoalueella, sanoi pelastustöitä koordinoiva Gino Comelli.
Paavi Franciscus rukoilee uhrien puolesta
Maanantaina Vatikaanin paavi Franciscus osoitti osanottonsa onnettomuuden uhreille.
Paavi Franciscus sanoi rukoilevansa uhrien ja uhrien perheiden puolesta.
– Ilmastonmuutoksesta johtuvat tragediat pakottavat meidät etsimään kiireisesti uusia tapoja kunnioittaa ihmisiä ja luontoa, Franciscus kirjoitti Twitterissä.
Italian pääministeri Mario Draghi matkustaa maanantaina turistikylä Canazeihin, joka toimii pelastusoperaation keskuksena.
KÖÖPENHAMINA Sunnuntaisessa ampumisessa kuoli kolme ihmistä, joista kaksi oli 17-vuotiasta. Neljästä loukkaantuneesta kaksi on teini-ikäisiä.
Ei siis ole ihme, että suositun Field's-kauppakeskuksen edustalle tulee maanantaina runsaasti nuoria tuomaan kukkia. Poliisi on järjestänyt sisäänkäynnin eteen paikan kukille ja kynttilöille.
Poliiseja on paikalla runsaasti ja punavalkoiset poliisin muovinauhat ympäröivät koko korttelia.
Kauppakeskuksen sisällä työtään tekevät poliisin rikospaikkatutkijat. Keskus on vielä kiinni, mahdollisesti jopa koko viikon.
Mikkel ja Laura asuvat aivan ostoskeskuksen lähellä.Kirsi Heikel / Yle
Laura ja Mikkel asuvat vain viiden minuutin matkan päässä päässä kauppakeskuksesta. Mikkelin äiti soitti heille sunnutaina kertoakseen, että kauppakeskuksessa ammutaan. Äiti halusi tarkistaa, onko pariskunta turvassa. Molemmat alkoivat seurata sosiaalisesta mediasta uutista. Molemmat olivat edelleen järkyttyneitä.
– Miten tällaista voi tapahtua pienessä Tanskassa? Tämä on kuin toimintaelokuvasta, tämä on aivan epätodellista, sanoo Laura.
Nyt Laura haluaisi kauppakeskuksiin lisää turvatoimia. Sisäänkäynneillä voisi olla metallinpaljastimia ja isot laukut pitäisi tutkia. Tällä hetkellä valvonta tuntuu Laurasta olemattomalta.
Kukkia ja kynttilöitä alkoi kerääntyä maanantaina ostoskeskuksen edustalle.Kirsi Heikel / Yle
Vejlestä kotoisin oleva Christine on ystävänsä kanssa tullut tuomaan kukkia kauppakeskuksen uloskäynnille. Ystävykset olivat sunnuintai-iltana olleet menossa kauppakeskukseen, mutta kääntyivät ovelta pois kuultuaan joukkoampumisesta.
Christinen mielestä nyt tilanne on turvallinen: poliisi on hoitanut ripeästi ja tehokkaasti joukkoampumisen.
Nathanjin ja Sacha työskentelevät ostoskeskuksessa sijaitsevalla klinikalla. Kuin ihmeen kaupalla kukaan heidän tuttunsa ei joutunut joukkoampumisen kohteeksi.Kirsi Heikel / Yle
Sacha ja Nathanjin työskentelevät kauppakeskuksen yhteydessä toimivalla hedelmöityshoitoklikinalla. He olivat lähteneet sunnuntaina töistä neljältä, puolitoista tuntia ennen joukkoammuskelua.
Kun he kuulivat tapahtuneesta, he alkoivat selvitellä, onko ystävien tai työtoverien joukossa haavoittuneita tai kuolleita. Kukaan uhreista ei ollut tuttu.
Sachan 7-vuotias tytärtä on ollut hyvin peloissaan ja murehtinut, onko äidin turvallista työskennellä kauppakeskuksessa.
– Tämä on surullista, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun tällaista tapahtuu täällä, kertoo Sacha rauhoitelleensa tytärtään.
Tanskan oikeusministeri Nick Hækkerup sekä pääministeri Mette Frederiksen tulivat tuomaan kukkia.Kirsi Heikel / Yle
Pääministeri ja oikeusministeri vierailivat
Puolilta päivin Tanskan pääministeri Mette Frederiksen ja oikeusministeri Mathias Tesfaye tulevat jättämään kukkia uhrien muistolle.
Ministerien viesti on paikalla oleville sekä median kautta koko Tanskalle, että Tanskassa on turvallista. Vielä on tosin aikaista arvioida, mitä isku pidemmän päälle tekee tanskalaisten turvallisuuden tunteelle. Teon motiivia ei tarkasti vielä tiedetä.
– Ei ole mitään syytä lopettaa elämistä. Kehotetaan jatkamaan kaupungin käyttämistä. Poliisilla on mittava läsnäolo, myös turvallisuudentunteen luomiseksi, sanoo oikeusministeri Tesfaye.
Field's-ostoskeskuksen ympärillä on poliisin muovinauhoja.Kirsi Heikel / Yle
Ministerit kiittävät ihmisten yhteishenkeä tapahtuneen jälkeen.
Ihmisiä virtaa paikalle ministerienkin lähdettyä jatkuvasti. Poliisi on pystyttänyt likelle teltan, jossa kansalaiset voivat käydä keskustelemassa tapahtuneesta poliisin työntekijöiden kanssa.
Viimeisen vuoden aikana noin 130 000 työpaikkaa jäi täyttämättä, koska työntekijää ei löytynyt. Tilanne uhkaa vain kärjistyä.
Työntekijöiden tarve kasvaa monilla aloilla entisestään muun muassa eläköitymisen ja alanvaihdon takia. Pulan taustalla on alhainen syntyvyys ja ikäluokkien pienentyminen.
Pelkästään palvelualalta puuttuu nyt 10 000–25 000 työntekijää. Teknologiateollisuus tarvitsisi 13 000 työntekijää vuosittain.
Hoitoalalla tarve on valtava. Sosiaali- ja terveysalalta on jäämässä eläkkeelle 150 000 työntekijää seuraavien 15 vuoden aikana.
Yksistään ikääntyneiden hoitoon tarvittaisiin jo lähivuosina 30 000 uutta tekijää.
Lukujen suuruutta voi verrata vaikkapa syntyvyyteen. Viime vuonna Suomessa syntyi vajaat 50 000 lasta. Se tarkoittaisi, että pelkästään ravintola-ala ja ikääntyneiden hoito nielaisisi viime vuonna syntyneet.
Koska työntekijöistä on pulaa, kaikkia palveluja ja tuotteita ei saa yhtä helposti kuin aiemmin.
Tässä jutussa kerrotaan 12 esimerkkiä siitä, miten yhä paheneva työntekijäpula vaikuttaa arkeen jo nyt ja kuinka työnantajapuoli haluaa ratkaista asian.
Kesälomalainen kohtaa suljettuja ovia
Ravintolat joutuvat sulkemaan kokonaan oviaan, koska työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole. Aiemmin uutisoitiin, että S-ryhmä sulkee kymmenkunta ravintolaa pääkaupunkiseudulla.
Useat ravintolat ja kahvilat joutuvat supistamaan aukioloaikoja ja pitämään liikkeitä kiinni joinakin päivinä kokonaan.
Catering-yritykset myyvät ei-oota kesäjuhliin, koska viikonlopuille on vaikea saada työvoimaa.
Kesätapahtumia joudutaan supistamaan tai perumaan kokonaan. Muun muassa Kuopiossa ruokafestivaali Satoa jouduttiin perumaan tältä kesältä kokonaan.
Finavia on pyytänyt matkailijoita varautumaan ruuhkiin Helsinki-Vantaan turvatarkastuksissa.
Liikkumiseen vaikuttaa myös bussivuorojen supistaminen, ratikoiden ja metrojen vuorojen peruminen, koska työvuoroihin ei riitä tekijöitä. Uusia taksikuljettajia on vaikea saada ja yrittäjät ovat joutuneet vähentämään autoja.
Pula vaikeuttaa myös päiväkotien toimintaa. Esimerkiksi Espoossa pieniä päiväkoteja on jouduttu sulkemaan ja aukioloaikoja lyhennetty.
Terveydenhuollossa kipuillaan työvoimapulassa, esimerkiksi Pirkanmaalla kesäsijaisten puute pakottaa sulkemaan osastoja.
Apteekeissa voi joutua jonottamaan normaalia pidempään, koska kesälomien tuuraajia on vaikea saada, kertoi Ilkka-Pohjalainen kesäkuun alussa.
Niin siivoojista kuin remonttityöntekijöistä on pula. Remonttiapua saattaa joutua odottamaan pidempään ja yrittäjät myyvät ei-oota.
Osaajapula rajoittaa myös uusiutuvan energian lisäämistä. Esimerkiksi tuulivoimaloiden rakentamista hidastuu, uutisoi Kauppalehti.
Työntekijäpula vaikuttaa tuotteiden kuljetukseen. Muun muassa verkkokauppojen ruokakuljetukset estyvät, koska kuljettajia ei ole riittävästi.
Yritykset vähenevät
Lasialan yrittäjä Markku Aalto palkkaisi heti työntekijän tai kaksi, jos vain löytäisi. Hän on etsinyt jo vuoden uutta tekijää tuloksetta.
– Se on vienyt uskoa itseltä, että teenkö jotain väärin, kun en saa hakemuksia. Etenkin, kun lukee lehdistä työttömyyden määrästä, Aalto kertoo.
Hän on yrittänyt hakea työntekijää itse ja rekrytointifirmojen kautta. Lisäksi hän on ostanut hakuilmoitukselle näkyvyyttä Facebookista, mutta hakemuksia ei ole tullut.
Aalto ei suinkaan ole yksin kokemuksensa kanssa. Hän on Uudenmaan yrittäjien puheenjohtaja ja tuntee muidenkin yritysten tilanteen.
Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien ja työnantajien työmarkkinajärjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo, että pk-yrityksillä kuluu paljon aikaa työntekijöiden etsimiseen.
Osa yrityksistä joutuu laittamaan lapun luukulle, koska työntekijöitä ei ole. Yritysten kasvaminen on myös vaikeaa ilman työvoimaa.
Työvoimapula onkin useiden kyselyjen mukaan suomalaisten yritysten merkittävin kasvun este. Vaikka asiakkaat ostaisivat, ei ole ketään, joka tekisi heille myytävää.
– Viimeisen vuoden ajalta meidän liikevaihto on 100 000 euroa pienempi kuin mitä se olisi ollut, jos meillä olisi yksi ihminen enemmän töissä, Aalto laskee.
Ihmisiä Helsinki-Vantaan lentokentällä 10.6.2022. Helsinki-Vantaa varoittaa historiansa suurimmasta ruuhkapiikistä iltapäivällä – "Kannattaa varautua henkisesti pitkään jonotukseen".Petteri Sopanen / Yle
Tässä kehityksessä on riskinä, että yritykset lähtevät paikkakunnilta, joissa työvoimaa ei ole tarjolla riittävästi. Tästä puolestaan seuraa työttömyyttä paikkakunnille, joista yritykset lähtevät.
Suurimpana riskinä on se, että yritykset lähtevät kokonaan pois Suomesta. Lisäksi uusien yritysten saaminen Suomeen vaikeutuu, jos työntekijöitä ei ole tarjolla.
– Tämä on kohtalon kysymys suomalaiselle yhteiskunnalle. Emme kykene ylläpitämään hyvinvointiyhteiskuntaa, jos ei saada lisää työntekijöitä. Rahat eivät riitä sosiaaliturvaan, eläkkeisiin ja hyvinvointipalveluihin, sanoo Teknologiateollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Minna Helle.
Ravintolat kilpailevat työntekijöistä myös palkalla
Esimerkiksi ravintola-alalla yritykset ovat joutuneet nostamaan palkkoja, jotta saavat työntekijöitä.
– Joissakin tapauksissa palkat ovat nousseet jopa yli kannattavuuden, MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi kertoo.
Tilastokeskuksen mukaan työttömiä on ravintoalalla jopa enemmän kuin avoimia työpaikkoja. Tilastossa kuitenkin huomioidaan vain yksi päivä, jolloin tiedot työttömistä ja työpaikoista kirjataan ylös.
Suomessa on myös koodaripula, mutta kuitenkin koodareita on työttömänä.
Siivoojan palkkaaminen nopealla aikataululla ei välttämättä onnistu. Tiina Jutila / Yle
Kyse on kohtaanto-ongelmasta, jolla tarkoitetaan sitä, etteivät työntekijät ja työpaikat kohtaa toisiaan. Syynä voi olla esimerkiksi se, että hakijoilla on erilainen koulutus tai osaamistaso kuin työpaikka vaatisi. Syynä voi olla myös sijainti, jolloin tekijät ja työ ovat eri paikkakunnilla.
Ongelman ratkaisemiseksi on Timo Lapin mukaan muun muassa lisättävä voimakkaasti työperäistä maahanmuuttoa ja purettava kannustinloukkuja. Kannustinloukuilla tarkoitetaan tilannetta, jolloin työttömän ei kannata ottaa työtä vastaan, koska työnteko ei olisi taloudellisesti kannattavaa.
Työnantajat haluavat muutoksia muutamassa kuukaudessa
Toukokuussa avoinna oli työ-ja elinkeinoministeriön mukaan 221 600 työpaikkaa. Samaan aikaan työttömiä työnhakijoita oli enemmän, 235 400 henkilöä.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen Etlan mukaan 315 000 suomalaista on tilanteessa, jossa työnteko lisäisi tuloja korkeintaan neljänneksen.
Tuloloukussa on 611 000 suomalaista. Heidän palkankorotuksestaan tai lisätyön tekemisestä saaduista rahoista puolet tai enemmän leikkaantuisi pois verotuksen, tulonsiirtojen ja kasvavien palvelumaksujen kuten päivähoitomaksujen takia.
Kannustinloukkujen purkaminen voisi siis tarkoittaa muutoksia työttömyystukiin.
Matkailu- ja ravintola-alan yrittäjien ja työnantajien työmarkkinajärjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi sanoo, että kannustinloukkuja tulee purkaa siten, että työnteko on aina kannattavampaa kuin kortistossa oleminen. Hänen mielestään esimerkiksi osatyö- ja sosiaaliturva tulee sovittaa paremmin yhteen.
– Näillä muutoksilla on kiire. Pitää toimia nyt, ja muutoksia tulisi tehdä jo tällä vaalikaudella, Lappi painottaa.
Ravintola-alan työvoimapula on nostanut palkkoja, mutta osa yrittäjistä kertoo, ettei pysty kilpailemaan palkalla. Erityisesti viikonlopputöihin on vaikea löytää tekijöitä.Rinna Härkönen / Yle
Lappi sanoo, että poliitikkojen on nyt tehtävä ikäviäkin päätöksiä, muuten vaihtoehtona on verotulojen vähentyminen valtion kirstuun, kun yritysten toiminta hankaloituu.
Myös lasialan yrittäjä Markku Aalto kannattaa kannustinloukkujen purkamista.
– Meillä vähän hyysätään liikaa työttömiä ja kotona olevia. Heitä myös rankaistaan töihin tulemisesta. Ei uskalla lähtee töihin, koska pelkää menettävänsä tuet, jos toteaa kuukauden jälkeen, että on liian rankka paikka. Kynnys lähteä kokeilemaan on todella korkea, arvioi Aalto.
Oman ongelmansa Aalto on päättänyt ratkaista luopumalla yrityksestään. Hänen yrityksensä yhdistyy toisen lasifirman kanssa.
– Saadaan leveämmät hartiat ja ollaan isompi, ehkä olemme houkuttelevampi työnantaja rekrytointimielessä.
Voit keskustella aiheesta tiistaihin 5.7. 2022 kello 23:een saakka.
Ulkonäköön liittyviä eleitä tai kommentteja, kourimista, "dick-pic" eli kännykkään lähetetty valokuva sukupuolielimestä.
Seksuaalisesti ahdistava käytös on politiikassa samanlaista kuin muuallakin yhteiskunnassa. Usein sillä pyritään nolaamaan ja vaientamaan.
Ylen kyselyssä 29 kansanedustajaa vastaa kohdanneensa seksuaalisesti ahdistavaa käytöstä politiikassa toimiessaan. Tapauksia on kuntapolitiikasta ja vaalikentiltä, mutta myös vallan ytimestä eli eduskunnasta.
Kansanedustaja Niina Malm (sd.) kertoo tehneensä tällä vaalikaudella ilmoituksen kolmen kansanedustajakollegan asiattomasta käyttäytymisestä eduskunnassa. Kyse oli muun muassa toistuvasta, häiritsevästä vartalon tuijottelusta, eleistä ja kommentoinnista.
– Eduskunnassa ja politiikassa työskennellessä en ole törmännyt fyysiseen kajoamiseen, mutta eleiden kautta toimiminen ja yleinen habituksen kyseenalaistaminen ja vartalon tarkkailu, sellaista on sitten tullut senkin edestä, Malm kertoo.
Malm on ensimmäisen kauden kansanedustaja. Hän ilmoitti häiritsevästä käyttäytymisestä eduskuntaryhmän kansliaan. Tilanteeseen puututtiin eduskunnan sisällä kiitettävän nopeasti, Malm kertoo.
– Ilmoitus johti siihen, että tällaista ei ole enää tapahtunut, että ilmeisesti jossain on keskustelut käyty. Olettaisin, että täällä myös työsuojelutoimikunta toimii napakasti. Heti kun siihen tarttui, se auttoi, Malm sanoo.
Malmin mukaan kansanedustajan asema voi suojella sekä tekijää että kohdetta.
Eduskunnassa on hyvät rakenteet ja keinot puuttumiseen. Toisaalta etenkin pitkään vallassa olleiden kesken vallitsee usein lojaalisuus, joka voi hillitä haluja puuttua epäasialliseen toimintaan, vaikka sen huomaisikin.
– Ei korppi korpin silmää noki. Siksi en ehkä niinkään ajattele, että pitää olla nimettyjä häirintäyhdyshenkilöitä vaan joku henkilö, johon itse porukassa luottaa, ja jos kertoo niin homma lähtee eteenpäin.
Törkeä kuva yksin jääneelle
Eduskunnan puhemiehenä toiminut kansanedustaja Anu Vehviläinen (kesk.) kertoo kohdanneensa häirintää etenkin nuorena poliitikkona. Ahdistelijat olivat tyypillisesti vanhempia miehiä.
– Konkreettisesti se tarkoitti muun muassa epäasiallista lähentelyä ja kourimista itseäni vanhemmilta miehiltä, Vehviläinen kertoo.
Häiritsevä käytös alkoi kymmenisen vuotta sitten uudelleen sen jälkeen, kun Vehviläisen puoliso oli kuollut.
– Jäätyäni leskeksi yli kymmenen vuotta sitten koin seksuaalisväritteistä lähentelyä muutamissa isoissa tilaisuuksissa. Sain myös kännykkääni kuvan mieshenkilön sukupuolielimestä ja ehdottelevia some-viestejä.
Holopainen: Valtasuhteet vaikeuttavat puuttumista
Osa kansanedustajista jakoi Vehviläisen havainnon: ikämiehet katsovat oikeudekseen häiritä etenkin uran alkuvaiheessa olevia naispoliitikkoja.
– Kun aloitin politiikassa neljännesvuosisata sitten, politiikassa joutui vielä käymään toistuvasti melko tiukkaa keskustelua fyysisestä itsemääräämisoikeudesta etenkin eläkeikää lähentelevien miesten kanssa, kertoo kansanedustaja Anna Kontula (vas.).
Kansanedustaja Mari Holopainen (vihr.) kertoo kohdanneensa erittäin häiritsevän kommentin Helsingin kuntapolitiikassa, mutta ei eduskunnassa.
Hän ei kuitenkaan vienyt asiaa eteenpäin, koska valtuustoissa ei yksinkertaisesti ollut kanavaa ilmoituksen tekemiseksi.
– Poliittiset organisaatiot toimivat aika ohuilla resursseilla ja varsinkaan valtuustoissa ei ole sellaista tukea saatavilla, Holopainen sanoo.
Holopainen allekirjoittaa Niina Malmin havainnon siitä, että politiikassa valtasuhteet saattavat hankaloittaa epäasiallisen käyttäytymisen lopettamista.
– Poliittisissa organisaatioissa on monenlaisia keskinäisiä riippuvaisuuksia, mikä saattaa vaikuttaa siihen, ettei aina ole niin helppoa puuttua häirintään.
Iso osa ei ole kohdannut ahdistavaa käytöstä
Kyselyssä 78 kansanedustajaa vastasi, ettei ole törmännyt politiikassa toimiessaan seksuaalisesti ahdistavaan käytökseen. Heistä osa kertoi kuitenkin joko torjuneensa ahdistelua tai tarjosi keinoja sen torjumiseksi.
– Kun politiikkaan lähtee mukaan, pitää myös varautua pitämään puoliaan, kun joku asia ei ole kohdallaan tai menee överiksi. Eli tiukka "Lopeta, tai asia viedään pidemmälle!", yleensä tämä riittää, vastaa kansanedustaja Ritva Elomaa (ps.).
Ahdistavaan käytökseen puuttumista piti moni kansanedustaja tärkeänä siitä huolimatta, että omalle kohdalle sellaista ei ole osunut.
– Vaikka omalla kohdalla en ole joutunut kokemaan ahdistelua, niin varmasti puolueilla on vastuu ennaltaehkäistä ja rakentaa toimintakulttuuria, jossa häirintä ei olisi mahdollista Sari Essayah (kd.).
Myös miehiä lähennellään asiattomasti
Eniten kyllä-vastauksia ahdistavasta käyttäytymisestä tuli naisilta, mutta myös kuudelta mieheltä.
Kokoomuksen kansanedustaja Timo Heinonen tuli mukaan politiikkaan parikymppisenä 90-luvulla ja valittiin ensimmäisen kerran kansanedustajaksi 2007. Hän on törmännyt seksuaalisesti ahdistavaan käytökseen etenkin uran alkuaikoina.
– Nuorena olen itse tullut mukaan ja valitettavasti nuorena joutuu monenlaista kokemaan. Sitä ovat kokeneet nuoret miehet, nuoret naiset. Halusin tuoda esille, että tätä ongelmaa tapahtuu moniin suuntiin, Heinonen sanoo.
Heinosen mukaan ulkonäköön kohdistuva ilkeämielinen tai ahdistava huulenheitto kuitattiin pitkään tyypillisesti vitsailuna. Hänen mukaansa käytöstapojen siistiytyminen on tärkeää, jotta nuoria saadaan mukaan harrastamaan ja tekemään työtä politiikassa.
– Me tarvitsemme uusia päättäjiä ja siksi pitää olla pelisäännöt selvinä, että jokainen voi olla turvassa politiikassa.
Kuuma kesäpäivä ja vielä kuumempi asfaltti, varjossa 29 astetta. Moni hakeutuu viileämpiin paikkoihin. Me, kolme miestä menimme paikallaan olevaan autoon ja laitoimme ikkunat kiinni ja ilmastoinnin pois päältä.
Kuvaaja Jarkko Riikonen asettui takapenkille, "pelkääjän paikalle" päivystävä palomestari Markku Hukka Keski-Suomen pelastuslaitokselta.
Lähtötilanteessa auton sisälämpötila oli reilut 23 astetta. Kun auto ja ilmastointi sammutettiin, laitoimme kellon mittaamaan aikaa.
Tässä vaiheessa Markku Hukka arvioi, että auton sisälämpötila nousee 30 asteeseen 3–5 minuutissa.
– Valistunut arvio, ei perustu kokemukseen, Hukka naureskelee.
Ja oikein Hukka arvioi. Aikaa siihen, että auton sisälämpötila nousi 30 asteeseen, meni kolme minuuttia ja 50 sekuntia.
Kymmenen minuutin jälkeen lämpötila autossa oli jo 36,3 astetta.
– Kyllähän täällä melko ahdistavaa alkaa olla, seisova ilma ja hikeä pukkaa, palomestari Hukka summaa tässä vaiheessa.
Lopulta testimme kesti 25 minuuttia, siinä ajassa auton sisälämpötila nousi 40 asteeseen. Suorassa auringonpaisteessa kojelaudalla lämpötila oli melkein 50 astetta. Missään vaiheessa ikkunoita ei avattu eikä ilmastointia laitettu päälle.
Autosta nousi ulos kolme hikistä miestä. Suomalaisittain erittäin korkea ulkolämpötila tuntui suorastaan viileältä.
Pelastuslaitoksella useita tehtäviä
Hukka kertoo, että pelastuslaitokselle tulee tehtäviä viikoittain tilanteisiin, joissa auton sisälle pääsyyn tarvitaan apua. Helteillä useampiakin kertoja viikossa.
– Yleensä kyse on huolimattomuudesta. Avain on jäänyt auton sisälle, niin myös eläin tai lapsi.
Jos kyseessä on vanhempi auto, pelastuslaitoksella ei yleensä ole ongelmia auton sisään murtautumisessa. 2010-luvun mallit ja sitä uudemmat ovat hankalampia.
– Niihin on vaikea mennä sisään rikkomatta autoa, koska murtosuojaukset ovat niin hyvät.
Hukka muistuttaa, että kuumaan autoon jumiin jääneiden ei kannata hätäillä.
– Auto ei ole tiivis, joten happea sinne kyllä tulee.
Julia Sangervo on tänä vuonna valmistuva 28-vuotias psykologian opiskelija, vihreiden listalla oleva sitoutumaton Pirkanmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja mielenterveysaktivisti.
Viime viikolla hän kertoi twitterissä, että hän on ollut nuorempana huumeriippuvainen ja vastustaa siksi huumeita.
– Olin 16-vuotias ja en tuntenut itseäni onnelliseksi enkä nähnyt toivoa tulevaisuudelle. Huumeiden käytöstä tuli hyvä olo, kertoo Julia Sangervo.
Käyttö alkoi, kun hän tutustui sattumalta huumepiireissä liikkuviin ihmisiin. Huumeiden käyttöä kesti muutaman vuoden ja siinä yhteydessä lukio jäi kesken.
Sangervo käytti buprenorfiinia, joka on Suomessa yleisesti käytettävä aine. Buprenorfiinin käyttöön liittyvät myös monet huumekuolemat.
Sangervo kertoo, ettei käyttänyt huumeita suonensisäisesti tai sekakäyttänyt. Tämän vuoksi oma käyttö pysyi jotenkin hallinnassa.
– Lopulta tuli semmoinen piste, että huomasin tulleeni riippuvaiseksi. En välittänyt mistään muusta kuin huumeista. Havahduin siihen tunteeseen ja se oli pelottava kokemus. Jotenkin tajusin, että tässä on piste, joka määrittää suunnan, pohtii Julia Sangervo.
Päätös lopettamisesta ei tapahtunut päivässä, mutta halu saada jotain muuta elämältä tuli lopulta suuremmaksi. Hän muutti takaisin kotikaupunkiinsa.
– Silloin lopetin kokonaan. Menin Helsingissä Eiran aikuislukioon ja kävin lukion loppuun. Hain opiskelemaan Tampereen yliopistoon psykologiaa ja pääsin. Nyt olen kuusi vuotta opiskellut ja valmistun loppuvuonna, kertaa hän viime vuosien tapahtumia.
Haluaa muutosta suhtautumiseen huumeiden käyttäjiin
Julia Sangervo kertoo nuoruudestaan nyt ensimmäistä kertaa julkisuuteen. Oman kokemuksensa kautta hän haluaa, että ihmiset ajattelisivat asiaa laajemmin ja monipuolisemmin. Hänen mielestään huumeongelma nähdään pienen vähemmistön ongelmana, jolla ei ole niin väliä.
Kommenteissa oli, että ei entistä huumeiden käyttäjää pitäisi päästää päättäjäksi, koska se on osoitus siitä, että ei osaa tehdä hyviä päätöksiä. Juuri tuollaiset asenteet ovat pelottaneet. Julia Sangervo
Motivaatio lopettamiselle oli siis olemassa, mutta hän ei uskaltanut hakea apua lopettamiseen eikä koskaan puhunut käytöstä yhdellekkään viranomaiselle.
– Tiesin käytön olevan laitonta. Enkä halunnut ottaa sitä riskiä, että saisin pitkäksi aikaa tietoihini merkinnän siitä, että olen rikollinen. Se on semmoinen, josta on hyvin vaikea kääntyä takaisin, jos on tuomittu huumeista.
Toinen syy, miksi apu lopettamiseen jäi hakematta oli se, että hän kertoo nähneensä miten huonosti sosiaali- ja terveydenhuollossa kohdellaan huumeiden käyttäjiä.
– Ja näin sen, että jos huumeiden käyttö tuli ilmi, kohdeltiin tosi huonosti. Toisenluokan kansalaisena. Se ei todellakaan herättänyt mitään motivaatiota kertoa asiasta.
Käyttäjiä pidetään toisen luokan kansalaisia
Sangervo kertoo myös pelänneensä, että jos käyttö olisi aiemmin tullut ilmi, suhtautuminen häntä kohtaa olisi muuttunut. Että kohdeltaisiin nistinä tai huonompana ihmisenä.
Ilmiö näkyi nyt myös heti, kun hän kertoi asiasta sosiaalisessa mediassa.
– Nyt kun olen itse hyvinvointialueella päättäjänä, niin twiitin kommenteissa oli, että ei entistä huumeiden käyttäjää pitäisi koskaan päästää päättäjäksi, koska se on osoitus siitä, että ei osaa tehdä hyviä päätöksiä. Juuri tuollaiset asenteet ovat pelottaneet.
Hän kertoo itsekin tuntevansa monia ihmisiä, jotka ovat kuolleet huumeisiin ja on surullinen siitä, ettei heitä ole pystytty auttamaan. Kommenteissa jotkut kirjoittivat myös, että onko sillä merkitystä, jos muutama ihminen kuolee huumeisiin.
– Toivoisin, että ihmiset tajuisivat sen, se voi olla kuka tahansa, joka jää riippuvaiseksi. Se voi olla oma lapsi. Haluatko, että oma lapsi tulee kohdeltua rikollisena vai sairaana ihmisenä, joka saa apua?
Ennakkoluulot vaikuttavat politiikassa
Sangervo kertoo hakeutuneensa politiikkaan siksi, että usein mielenterveys- ja päihdeasioista ovat päättämässä ihmiset, jotka eivät niistä tiedä ja suhtautuvat niihin ennakkoluuloisesti. Tämän vuoksi voidaan tehdä huonoja päätöksiä.
Hän pitää outona, että huumeiden käytön dekriminalisointiin eli käytön rangaistavuuden poistamiseen suhtaudutaan Suomessa niin kriittisesti.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan asiaa on tutkittu muun muassa Portugalissa, jossa haitat ovat vähentyneet, mutta huumeiden käyttö ei ole merkittävästi lisääntynyt.
– Mielestäni oli tosi törkeää, että kun eduskunnassa äänestettiin asiantuntijaselvityksestä, niin vain 29 kansanedustajaa puolsi asiantuntijaselvitystä, ihmettelee Sangervo.
Hän kannattaa myös huumeiden käyttöhuoneiden ottamista laajemmin käyttöön.
– Omasta nuoruudesta muistan, että huumevalistus oli kouluajoilla vitsi.
Juttua muokattu 4.7. 2022 klo 19.33 tarkentamalla haastateltavan lausuntoja.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida tiistaihin kello 23:een.
Lakko peruuttaa päivittäin noin 200 - 250 lentoa, puolet kaikista SAS:n lennoista, ja vaikuttaa noin 30 000 matkustajan matkasuunnitelmiin.
Sen sijaan lakko ei vaikuta SAS Linkin, SAS Connectin ja SAS:n ulkoisten kumppaneiden Xflyn, Cityjetin ja Air Balticin operoimiin lentoihin.
Lakosta huolimatta SAS:n lennot Suomeen jatkuvat normaalisti. SAS:n virolainen yhteistyökumppani Xfly lentää päivittäin kaksi edestakaista lentoa Tukholman Arlandan ja Helsinki-Vantaan välillä.
Sen sijaan matkan peruuntuminen on mahdollista niille matkustajille, joilla on jatkoyhteys Tukholmasta SAS:n lennoilla Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan. Eniten peruutuksia on maanantaina SAS:n lennoilla Oslosta ja Kööpenhaminasta. Lakon vaikutuksen lentoihin voi tarkistaa nettisivuilta www.sas.se/travel/flightstatus/.
SAS tarjoaa lennon varanneille mahdollisuutta muuttaa varausta maksutta. Korvaavien lentojen löytyminen tosin voi olla vaikeaa, sillä kesän huippusesongin aikana paikkoja on SAS:n mukaan rajoitetusti.
Tukholman Arlandan lentoasemalla kaaos iltapäivällä
Tukholman Arlandan lentoasemalla tuhannet matkustajat yrittivät iltapäivällä löytää korvaavia lentoja, kun lakko peruutti oman lennon.
– Menimme lähtöselvitysjonoon, mutta annoimme muiden mennä ohi, koska emme tienneet tuleeko lakko vai ei. Olisi kestänyt koko päivän saada matkatavaroita takaisin, sanoo Tukholmasta Göteborgiin matkalla ollut Esther.
– Palaamme nyt kotiin, ja menemme autolla Göteborgiin, sanoo Estherin kanssa matkalla ollut Clara.
Vain harva matkustaja onnistui saamaan korvaavan lennon, koska kesän matkustussesonki on parhaimmillaan, ja muilla lennoilla oli vain vähän paikkoja tarjolla.
– OIen äärimmäisen vihainen, mutta luulen, että se laantuu pian. Minun täytyy vain keskittyä ja löytää uusia mahdollisuuksia, sanoi Kroatiaan matkalla ollut Kajsa.
Hän sanoi ymmärtävänsä lentäjiä työtaistelussa.
Pandemia aiheutti työtaistelun
SAS:n lentäjät ilmoittivat mahdollisesta lakosta 29. kesäkuuta.
Ruotsin lentäjäliiton mukaan SAS loukkasi työehtosopimuksen pykälää, jolla suojellaan taloudellisista syistä irtisanottuja työntekijöitä.
Aiemmin SAS ilmoitti, ettei se aio palkata pandemian aikana irtisanottuja 560 lentäjää, vaan käyttäisi jatkossa tytäryhtiöidensä SAS Linkin ja SAS Connectin lentäjiä. Yhtiöt ovat henkilöstövuokrausyrityksiä.
Neuvottelut Ruotsin, Norjan ja Tanskan lentäjäyhdistysten ja SAS:n välillä ovat jatkuneet viime vuoden marraskuusta. Osapuolet eivät ole päässeet sopimukseen. Lentäjien vanha työehtosopimus päättyi maaliskuun lopussa.
Lentoyhtiö SAS:n toimitusjohtajan Anko van der Werffin mukaan sopua työriitaan ei saatu tänään syntymään yhtiön ja lentäjien välisissä neuvotteluissa.
Lakosta miljoonatappiot
Tanskalaisen Sydbankin analyytikko Jacob Pedersen arvioi lakon maksavan SAS:lle päivässä noin 80-90 miljoonaa Tanskan kruunua eli 10-12 miljoonaa euroa.
Viime kuussa SAS kuljetti keskimäärin 58 000 matkustajaa päivässä.
4.7.2022 klo 17.43 Juttua täydennetty matkustajien kommenteilla.
Joka kerta, kun Piki Rantanen menee lääkärin vastaanotolle, hän joutuu päättämään, ryhtyykö korjaamaan lääkärille hänen asiakirjoissaan olevia vääriä tietoja.
Piki Rantanen ei ole nainen, kuten hänen papereissaan lukee, vaan muunsukupuolinen.
Se ei kuitenkaan ole Suomessa juridinen sukupuoli – ainakaan vielä.
Sateenkaarioikeudet junnaavat paikoillaan
Binäärinen, kaksinapainen nainen–mies-jako voi aiheuttaa hankaluuksia esimerkiksi muunsukupuolisille hyvin arkisissa tilanteissa: kun tarkistetaan matkakorttia, haetaan pakettia postista tai katsotaan ajokorttia.
Sateenkaari-ihmisten oikeudet polkevat Suomessa paikallaan. Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen eurooppalainen kattojärjestö ILGA-Europen vertailussa Suomi putosi tänä vuonna kuusi sijaa, sijalle 12.
Suomen sijoitus laski, koska muualla Euroopassa tehdään muutoksia lainsäädäntöihin samalla, kun tilanne Suomessa ei ole kohentunut, selittää ihmisoikeusjärjestö Setan pääsihteeri Kerttu Tarjamo.
Yksi iso edistysaskel olisi Setan mukaan kolmas juridinen sukupuoli lakiin, eli mahdollisuus olla lain silmissä muutakin kuin mies tai nainen. Setan Tarjamon mukaan kolmas kategoria antaisi mahdollisuuden itse määrittää sukupuolta.
Piki Rantanen muistuttaa, että se, ettei ihmisiä tunnusteta omana itsenään, on riski esimerkiksi mielenterveydelle.Marko Melto / Yle
24-vuotias Piki Rantanen ei haluaisi, että hänen asiakirjoissaan lukee nainen. Se, että käytetään väärää sukupuolta, luo turvattomuuden tunnetta ja turhauttaa, Rantanen kertoo.
– Kun tulee jatkuvasti väärinsukupuolitetuksi, joutuu jatkuvasti puntaroimaan ja analysoimaan sosiaalisia tilanteita. Ovatko nämä ihmiset niin luotettavia, että mun ei tarvitse peittää perustavanlaatuista osaa itsestäni?
– Niin kauan, kun on rakenteita, jotka ylläpitävät esimerkiksi naisvihaa ja ahtaita sukupuolirooleja, niin kauan ei-binääristen ihmisten pitää uuden ihmisen kohdatessaaan miettiä, onko tässä riski, että joudun viharikoksen kohteeksi, Rantanen kertoo.
Rantanen näkee, että kolmas juridinen sukupuoli olisi konkreettinen askel moninaisempaan suuntaan. Hän toivoo, että ihmiset tunnustettaisiin laillisesti sellaisina kuin he ovat.
– Kohdattaisiin ihmiset lain edessä omana itsenään. Täydellisessä maailmassa se pistäisi myös viranomaistahot kohtaamaan ihmiset omana itsenään myös siksi, että siihen olisi konkreettinen velvollisuus laissa.
Kolmas, laissa tunnustettu sukupuoli toisi mahdollisuuden puuttua ei-binääristen kohtaamiin ongelmiin tehokkaammin ja pitää niistä kirjaa, Rantanen sanoo.
Vaihtaisiko Piki Rantanen sukupuolimerkintänsä juridisesti kolmanneksi sukupuoleksi, jos se olisi nyt mahdollista? Se onkin monimutkaisempi kysymys.
Ei täysin ongelmaton vaihtoehto
Lakimuutos olisi konkreettinen edistysaskel, mutta Rantasen mukaan siihen liittyy myös käytännön ongelmia.
Yhteiskunta on edelleen transfobinen ja merkintä kolmannesta sukupuolesta saattaisi altistaa syrjinnälle, ellei samalla olla valmiita panostamaan asenneilmapiirin muutokseen, Rantanen kertoo.
– En osaa sanoa, toisiko se tässä maailmantilanteessa minulle eri tavalla turvattoman olon. Rakenteellinen ja asenteellinen muutos pitää tapahtua käsikädessä lakiuudistuksen kanssa.
Palataan siis takaisin lääkärin vastaanotolle. Piki Rantanen miettii, korjaako lääkärin olettamuksen hänen sukupuolestaan, vai antaako asian olla. Muunsukupuolisuudesta kertominen saattaa johtaa huonoon kohteluun, Rantanen kertoo kokemuksesta.
– Joka kerta, kun menen lääkäriin, mietin, onko mun helpompi kestää sitä, että mut väärinsukupuolitetaan vai riski siitä, että mua kohdellaan huonosti? Näissä tilanteissa ei voi voittaa.
Rantanen kertoo, että esimerkiksi lääkärin negatiivinen kommentti tai asian sivuuttaminen saavat hänet miettimään, mitä muuta lääkäri on jättänyt huomiotta tai pitänyt epäuskottavana.
– Jos lääkäri korjauksesta huolimatta kirjaa omakantaan, että “nuori nainen”, niin mulle tulee olo, etten voi luottaa lääkäriin. En voi luottaa siihen, että hän on hoitanut mua parhaan ammatillisen osaamisensa mukaan.
"Transihmisenä arki on jatkuvaa valintaa siitä, onko oma itsensä vai suojeleeko omaa turvallisuuden tunnettaan", Piki Rantanen sanoo. Marko Melto / Yle
Muut maat edellä
Joissakin maissa kolmas juridinen sukupuoli on jo otettu käyttöön.
Esimerkiksi Saksassa, Islannissa ja Maltalla laki tunnustaa virallisesti kolmannen sukupuolen. Vanhemmat voivat siis merkitä lapsensa syntymätodistukseen “muu” ja sukupuolen voi myös vaihtaa myöhemmin virallisiin papereihin.
Jos näistä maista X-sukupuolen henkilö muuttaa Suomeen, hänet merkitään digi- ja väestötietoviraston käytännön mukaan naiseksi, kertoo sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maija Iles.
Suomessa juridinen sukupuoli on merkitty väestötietojärjestelmään, jonne sukupuoleksi voi merkitä vain “mies” tai “nainen”. Kolmas juridinen sukupuoli vaatisi siis uudistuksen väestötietojärjestelmään, Iles kertoo.
Osaltaan tilanteeseen on tulossa muutos henkilötunnusuudistuksen myötä. Vuoden 2027 jälkeen syntyneiden henkilötunnuksista ei voi enää päätellä heidän sukupuoltaan. Uudistus on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä.
Setan pääsihteeri Tarjamo pitää uudistusta hyvänä, sillä sukupuolitettu henkilötunnus on aiheuttanut joillekin ongelmia arjessa. Vanhoja tunnuksia ei kuitenkaan näillä näkymin olla muuttamassa, joten vanhojen tunnusten perusteella saatetaan edelleen väärinsukupuolittaa ihmisiä.
Pelkillä lakimuutoksilla maailmasta ei kuitenkaan tehdä yhdenvertaista, sanoo sukupuolivähemmistöjä edustavan Trasek ry:n puheenjohtaja Kasper Kivistö.
– Siihen vaaditaan esimerkiksi koulutusta, jotta viranhaltijat, lääkärit, opettajat ja muut, joiden tehtäviin kuuluu tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistäminen, ovat tietoisia ja pystyvät kohtaamaan moninaisuuden ilman syrjintää.
"Nyt pitää valita kahden väärän väliltä"
31-vuotias Panda Eriksson vaihtaisi sukupuolimerkintänsä, jos se olisi mahdollista. Charlotte Winberg / Yle
Asiantuntija-aktivistille, Panda Erikssonille valinta olisi helppo: jos kolmas juridinen sukupuoli olisi mahdollinen, hän vaihtaisi siihen.
Eriksson kokee, että kolmas sukupuoli, olisiko se sitten papereissa vaikkapa X, sopisi parhaiten hänen kokemukseensa omasta sukupuolestaan.
– Se antaisi validaatiota siitä, että olen olemassa valtion ja yhteiskunnan silmissä. Nyt pitää valita kahden väärän väliltä.
Euroopan neuvosto on suositellut vuonna 2015 jäsenmaita harkitsemaan kolmannen sukupuolimerkinnän käyttöönottoa. Kolmatta juridista sukupuolta kannattaa myös sukupuolivähemmistöjä edustava Trasek ry.
Setan pääsihteeri Tarjamo uskoo ja toivoo, että kolmas sukupuoli saattaisi olla asialistalla jo seuraavalla eduskuntakaudella.
Piki Rantanen toivoo, että ennen kaikkea yhteiskunnan rakenteissa tapahtuisi muutos, jotta ihmiset voisivat turvallisesti olla omia itsejään.
– Päätavoite on, että ihmiset saisivat elää turvassa omana itsenään. Lakimuutos on vain työkalu tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyössä.
Myös Panda Eriksson kokee, että merkintä kolmannesta sukupuolesta voisi tuoda mukanaan ongelmia ja syrjintää esimerkiksi matkaillessa, sillä joka paikassa kolmatta sukupuolta ei vielä tunnusteta.Charlotte Winberg / Yle
Hautakankaan perhe lähti Haukiputaalta reissuun jo viime lauantaina. Matkaa on tehty pikkuhiljaa kohti etelää, leirintäalueilla yöpyen asuntovaunun kanssa. Vaunu helpottaa matkustamista, kun mukana on lapsia, toteaa Hanna Hautakangas.
Lasse ja Hanna Hautakankaan perhe lähti matkaan Haukiputaalta viime lauantaina. Perheen kymmenestä lapsesta seitsemän saapui venhempien kanssa, kolme vanhinta tulevat perässä omilla kyydeillään.Timo Leponiemi / Yle
– Tämä on yhdistetty kesälomareissu ja Suviseurat, kesän kohokohta. Muutama vuosi on odoteltu, milloin päästään Suviseuroihin. Lopultakin täällä ollaan.
Tärkein anti kiirii kaiuttimista
Kahtena viime kesänä korona esti Suviseurojen järjestämisen, mutta muuten Hautakankaan perheellä 20 vuoden aikana on jäänyt väliin vain yhdet Suviseurat.
Suviseurat täyttää Räyskälän lentokentän Lopella tänä viikonloppuna.Arttu Luukkonen
– Silloin kerran ei oltu pikkuvauvan takia. Lapset ovat olleet aivan onnessaan siitä lähtien, kun he kuulivat, että taas päästään Suviseuroihin. Kotona on katseltu Youtube-videoita Suviseuroista. Leiriytyminen täällä, tunnelma, kaikki kaverit ja touhu yhdessä on lapsille se juttu.
Hautakankaille Suviseurojen tärkein anti jylisee lentokenttäalueen kaiuttimista. Jumalan sanaa kuunnellaan varjossa istuen.
– Se on meille tärkein juttu, tiivistää Hanna Hautakangas.
Juttua päivitetty 4.7.2022 klo 15.52: Jutusta poistettu yksi kuva ja toinen haastattelu.
Markkinaosuudeltaan Suomen suurimman valuutanvaihtoyhtiön Forexin luukuilla on kesän aikana ollut vilskettä. Vaikka liki kaikilla on lompakossaan maksukortteja, varaa moni matkalle lähtiessään mukaan myös kohdemaan käteistä.
– Ruotsin kruunuja kävin vaihtamassa. Ollaan menossa festaripaikkoihin, niin varmuuden vuoksi. Jos siellä on joku pikkukoju ja ne mieluummin haluavat käteistä, niin ihan sen takia, kertoo helsinkiläinen Marjo Kujala.
Marjo Kujala vaihtoi Ruotsin kruunuja muun muassa festarikojuilla tehtäviä pikkuostoksia varten.
Jari Pussinen / Yle
Espoolainen Tomi Aakula puolestaan vaihtoi puntia. Edessä oli viikonloppumatka Lontooseen, missä ohjelmassa oli muun muassa Rolling Stones -yhtyeen konsertti.
Tomi Aakulan mukaan käteistä on aina hyvä olla mukana. Jari Pussinen / Yle
– Luotan kyllä [maksukortteihin], mutta aina on hyvä olla vähän käteistä. Koskee myös Suomea nykyään, Aakula sanoi.
Pohjoismaiden kruunuja, puntia ja Yhdysvaltain dollareita
Etenkin Helsingin rautatieasemalla ja Helsinki-Vantaan lentokentällä matkavaluutan vaihto on selvästi kasvanut vuodentakaisesta.
– Ei ole vielä palattu täysin koronaa edeltäneisiin lukuihin, mutta onhan kysyntä melkein kymmenkertaistunut viime vuodesta, sanoo Forexin maajohtaja Harri Andersson.
Muun muassa Aasian matkailu ei ole elpynyt niin, että se näkyisi valuuttojen kysynnässä.
Venäjän ruplia Forex ei myy eikä osta, vaikka jotkut asiakkaat ovatkin niitä tarjonneet.
Myöskään Ukrainan valuuttaa ei ole voitu vaihtaa.
– Jonkin verran on kysyntää, jotka haluaisivat myydä meille Ukrainan hryvniaa. Valitettavasti me ei tällä hetkellä voida ottaa sitä vastaan, koska kukaan ei tiedä mikä Ukrainan hryvnian arvo on tulevaisuudessa. Myöskään meillä ei ole minkäänlaista keinoa, miten myydä niitä eteenpäin kansainvälisillä markkinoilla. Eli valitettavasti emme voi ottaa vastaan, pahoittelee Andersson.
Matkustaminen on lisääntynyt tosi paljon ja siten myös matkavaluutan kysyntä. Varsinkin lähimatkustaminen Euroopassa, lähimatkat, Yhdysvallat ja Karibian maat, sanoo Forexin maajohtaja Harri Andersson. Toni Määttä / Yle
Myös ulkomaalaisten matkailijoiden virta Suomeen on vuolastunut. Tämä näkyy muun muassa Otto-automaatteja ylläpitävän yrityksen luvuissa.
– Helsinki-Vantaalla ihan selkeästi näkee, että ulkomaalaisilla korteilla tehdään nyt enemmän tapahtumia kuin vuosi sitten. Sitä kautta pystyy sanomaan, että ulkomaalaisia turisteja on taas maahan tullut, kertoo Automatian kotimaan palvelujen johtaja Petteri Parviainen.
Ulkomaalaisten pankkien korteilla tehdyt tapahtumat lentoasemalla ovat lisääntyneet, kertoo Automatian kotimaan palvelujen johtaja Petteri Parviainen.Automatia
Kokonaisuutena kaikki käteisnostot Otto-automaateilta olivat kesäkuussa jokseenkin viimevuotisella tasolla.
Myös moni Suomesta ulkomaille matkaavista nostaa matkavaluuttansa vasta kohdemaassa pankkiautomaateista. Näin toimi Tšekeistä palannut helsinkiläinen Ilkka Harjula.
Käyttämättä jääneet valuutat hän tuli vaihtamaan takaisin euroiksi.
Ilkka Harjula tuli Forexille vaihtaamaan matkalla käyttämättä jääneet Tsekin korunat takaisin euroiksi. Jari Pussinen / Yle
– Olin Tšekin Prahassa viikonloppumatkalla. Käteistä oli varmuuden vuoksi, koska maksusysteemit eivät ole ihan sillä tasolla kortin kanssa kuin Suomessa
Nyt kun vaihdoit loput matkavaluutat pois, tuliko voittoa vai tappiota?
– Enpä laskenut. Mutta kyllä sitä vähemmän tuli kuin ostin, eli tappiota tuli, naurahtaa Harjula.
Ainakin 18 ihmistä kuoli ja 243 loukkaantui Uzbekistanin luoteisosissa puhjenneissa levottomuuksissa.
Karakalpakian alueella osoitettiin loppuviikosta mieltä perustuslaillista uudistuksia vastaan.
Mielenosoitusten aikana turvallisuusjoukot ja mielenosoittajat ottivat yhteen. Protesteissa kuoli sekä siviilejä että sotilaita.
Ainakin 94 ihmistä joutui sairaalaan.
Turvallisuusviranomaiset pidättivät yli 500 ihmistä, viranomaisten lausunnossa kerrottiin maanantaina.
Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin aluejohtaja Hugh Williamson kirjoitti Twitterissä, että vahvistamattomien raporttien mukaan viranomaiset käyttivät ylimitoitettua voimaa mielenosoitusten taltuttamiseksi.
Ihmiset vastustivat perustuslaillisia uudistuksia
Turvallisuusviranomaisten mukaan mielenosoittajat marssivat alueen pääkaupungissa Nukusissa perjantaina ja yrittivät vallata hallituksen rakennuksia.
Mielenosoitukset puhkesivat sen jälkeen, kun hallitus ehdotti luopumista Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen tehdystä sopimuksesta.
Sopimuksen mukaan Karakalpakia voi halutessaan julistautua itsenäiseksi alueeksi pelkän kansanäänestyksen tuloksen perusteella.
Uudistus olisi siis heikentänyt alueen autonomista asemaa.
Lauantaina Uzbekistanin itsevaltainen presidentti Shavkat Mirziyoyev luopui suunnitelmistaan muuttaa Karakalpakian asemaa.
Oppositio: Hallitus tiivistää otettaan
Karakalpakia sijaitsee Araljärven rannalla lähellä Kazakstanin rajaa. Alueella asuu noin 700 000 ihmistä, joista enemmistö puhuu kazakkia muistuttavaa kieltä.
Opposition mukaan hallitus haluaa liittää Karakalpakian tiiviimmin osaksi Uzbekistania, koska se pelkää Itä-Ukrainan tapahtumien toistuvan Uzbekistanissa.
Uzbekistan on viime aikoina ryhtynyt uudistamaan perustuslakiaan tavalla, joka keskittäisi valtaa yhä tiiviimmin nykyhallinnolle.
Mirziyoyev on hallituskautensa aikana julistanut rakentavansa "uutta Uzbekistania".
Hän on muiden muassa rajoittanut lehdistön vapautta maassa ja ehdottanut presidenttikauden pidentämistä seitsemään vuoteen.
Uudistuksesta hyötyisi Mirziyoyev itse, sillä hänet valittiin toiselle viisivuotiselle presidenttikaudelle viime vuonna.
Protestien seurauksena Uzbekistanin parlamentti päätti pidentää perustuslain uudistamiseen liittyvää harkinta-aikaa 15. heinäkuuta saakka.
Karakalpakiassa on nyt hätätila
Mirziyoyev julisti lauantaina kuukauden kestävän hätätilan Karakalpakiassa.
Alueelle on muiden muassa määrätty ulkonaliikkumiskielto yöaikaan.
Uzbekistan on entinen Neuvostoliiton tasavalta ja Uzbekistanilla on läheiset suhteet naapurimaa Kazakstaniin sekä Venäjään.
Mirziyoyev puhui maanantaina Kazakstanin presidentti Kassym-Jomart Tokajevin kanssa.
Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kommentoi maanantaina, että mellakat ovat Uzbekistanin sisäinen asia.
Sen sijaan Euroopan unioni on vaatinut riippumatonta tutkintaa loppuviikon tapahtumista.
Poliisin mukaan viitteitä terrorismista ei ole. Epäilty 22-vuotias tanskalaismies oli poliisin mukaan kärsinyt mielenterveysongelmista.
Kööpenhaminan tragedia olisi siis ehkä ollut estettävissä, mikäli lähipiiri olisi osannut tulkita epäillyn tekijän oireita.
Viranomaisten syyttäminen laiminlyönneistä olisi kuitenkin kohtuutonta, sillä Tanska ja etenkin sen pääkaupunki ovat edelläkävijöitä maailmassa väkivallan ja turvattomuuden ehkäisyssä.
EIU:n seurantatutkimuksessa tarkastellaan 60 suurkaupungin turvallisuustilannetta. Pohjoismaista seurannassa on Kööpenhaminan lisäksi Tukholma, joka sijoittui viime vuoden vertailussa sijalle 10.
Kaupunkien turvallisuuden kehittymistä arvioidaan tutkimuksessa viidellä eri osa-alueella: digitaalisen, terveydenhuollon, infrastruktuurin, ympäristön ja asukkaiden kokeman henkilökohtaisen turvallisuuden kautta.
Näillä kriteereillä turvallisimpia vuonna 2021 olivat Kööpenhaminan jälkeen Toronto, Singapore, Sydney ja Tokio. Vaarallisimpia tutkituista kaupungeista olivat puolestaan Lagos, Kairo, Caracas, Karachi ja Yangoon.
Sunnuntain ostoskeskusampuminen merkitsee todennäköisesti sitä, että Kööpenhamina putoaa kärkisijalta.
Viranomaisten yhteistyö tiivistä
Kööpenhaminan turvallisuus on kohentunut useiden vuosien ajan. Se on pitkäjänteisen viranomaistyön tulosta.
Kaupungissa on käytössä niin sanottu SSP-järjestelmä, joka tähtää väkivallan ennaltaehkäisyyn koulujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä poliisin yhteistyöllä.
Kööpenhaminan poliisipäällikkö Søren Thomassen kertoi tiedotustilaisuudessaan, että myös epäilty ampuja oli saanut SSP:n kautta apua mielenterveysongelmiinsa.
Tanskan aselait lukeutuvat Euroopan tiukimpiin. Siviilihenkilöt eivät saa omistaa automaattiaseita. Puoliautomaatti- ja käsiaseiden hankkiminen on sallittu vain erikoisluvalla.
Alle 18-vuotiaat eivät saa hankkia mitään aseita. Täysi-ikäisen on perusteltava, miksi haluaa aseenkantoluvan. Perusteluksi kelpaa vaikkapa metsästys- tai keräilyharrastus.
Vähemmän asekuolemia kuin Suomessa
Aseen ostamisen yhteydessä tehdään taustatarkastus ostajan mahdollisesta rikostaustasta tai mielenterveysongelmista.
Myytävät aseet rekisteröidään. Ammuksia saa hankkia vain itselleen rekisteröityyn aseeseen.
Tanskassa tehtiin vuonna 2018 keskimäärin 1,11 aseellista tappoa tai murhaa 100 000 asukasta kohti. Suomessa vastaava lukema oli tuolloin 2,65 ja Yhdysvalloissa 12,15.
Turun Ruisrockin muuttuneet sisäänpääsykäytännöt ovat viime päivinä kummastuttaneet erityisryhmien edustajia. Runsas kielteinen palaute sai järjestäjät pyörtämään päätöksensä uudesta käytännöstä.
Toisin kuin aiemmin vammaisten avustajat olisivat päässeet alueelle ilmaiseksi vain tarpeen osoittavien asiakirjojen avulla. Kyseeseen olisivat tulleet saattaja- tai avustajakortti, EU-vammaiskortti tai näkövammaiskortti.
Turkulainen vammaisaktivisti Selinä Nera (vihr.) katsoi, että järjestäjien tavoitteena oli vähentää esteettömiä palveluja tarvitsevien vieraiden määrää.
–Kyseessä on eriarvoistava käytäntö, koska vapaa-ajan toimintojen pitäisi olla yhdenvertaisia. Se karsii ihmisten mahdollisuuksia osallistua tapahtumiin. Tämä on ihan suoraa syrjintää tiettyä ihmisryhmää kohtaan, totesi Nera maanantaina alkuiltapäivästä.
Järjestäjä myöntää virheensä
Tilanne muuttui, kun järjestäjät kertoivat luopuvansa uusista sisäänpääsyvaatimuksista. Ruisrockin promoottorin Mikko Niemelän mukaan perusteluna oli asiasta tullut runsas negatiivinen palaute.
– Teimme virheen siinä, että emme konsultoineet asiassa riittävästi alan ammattilaisia. Kuuntelemme herkällä korvalla festivaaliyleisön antamaa palautetta ja reagoimme siihen tarpeen vaatiessa. Niin nytkin.
– Tavoitteena oli parantaa palvelua ja ehkäistä mahdollisia väärinkäytöksiä, mutta nyt palaamme takaisin vanhaan malliin eli portilla pitää esittää asiansa ja käytämme harkintaa. Jos jonkilainen kortti löytyy, se tietysti helpottaa tilannetta, toteaa Mikko Niemelä.
Ruisrock järjestetään Ruissalon Kansanpuistossa 8.–10. heinäkuuta.
Voit keskustella aiheesta Yle-tunnuksella 5. heinäkuuta kello 23:een asti.
Iso osa suomalaisista tekee töitä tietokoneen äärellä päivittäin, ja käsien ulottuvilla on lähes koko ajan puhelin tai tietokone. Koronapandemia herätti monet pohtimaan, paljonko pinnoilla ja tavaroissa on bakteereja.
Puhelimen näytössä piileviä bakteereja on kyllä tutkittu ympäri maailmaa, kertoo solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäki Jyväskylän yliopistosta. Esimerkiksi Etiopiassa tutkittiin 200 sairaalan työntekijän puhelimen bakteerikanta. Tutkimus osoitti, että yli 90 prosenttisesti puhelimissa oli enemmän kuin yksi bakteerikanta. Lisäksi puolet mikrobeista oli sellaisia, joilla oli kyky vastustaa antibiootteja.
Erilaisia pöpöjä siis tutkitusti on pinnoilla, mutta siitä on vielä vähän tieteellistä näyttöä, kuinka todennäköistä tautien leviäminen pintojen kautta on.
– Tutkimuksia on vaikea löytää, koska kokeet pyritään tekemään turvallisilla bakteereilla ja mikrobeilla, jotka eivät aiheuta tauteja.
Tällaisella tutkimuksella ei siis pysty osoittamaan, millainen määrä sormeen tarttuneita bakteereja aiheuttaisi taudin.
Yle otti näytteet kolmen eri alalla työskentelevän ihmisen työpöydistä ja vei näytteet laboratorioon. Pyyhkäisynäytteet otettiin näppäimistöstä, hiirestä, näytöstä sekä puhelimesta. Halusimme selvittää, paljonko työpisteillä vilisee bakteereja.
Kajaanin K-raudan kauppias Ilkka Takala ei vietä koko työpäiväänsä työpisteellä tietokoneen ääressä, mutta hän hoitaa toimistossa kokoukset ja asiakastapaamiset.
Korona-aikana Takala on monen muun tavoin lisännyt käsihygieniaa ja kättely on jäänyt pois.
– Ei tämä mikään sairaalan tasoinen kliininen paikka ole, eli varmasti bakteereja löytyy, arvioi Takala työpisteensä puhtautta ennen näytteenottoa.
Takala kertoo olevansa yllättynyt siitä, kuinka siistit työpisteen pinnat olivat, sillä hän ei puhdista esimerkiksi puhelintaan säännöllisesti.
Ylen ottamista näytteistä selviää, että bakteerien määrä muuttuu selvästi, kun pyyhkäisynäyte otetaan kokonaan puhdistamattomalta pinnalta. Sellainen työpiste löytyi e-urheilijalta.
Janus Pitkänen työskentelee Kajaanin ammattikorkeakoulussa e-urheilun lehtorina. Hän myös harrastaa kilpapelaamista tavoitteellisesti.
Siksi Pitkänen viettää lähes koko hereilläoloaikansa tietokoneella, noin 8–12 tuntia päivässä.
Bakteerien määrä pinnoilla ei juuri vaivaa Pitkäsen mieltä, mutta hänkin on viime vuosina tehostanut käsihygieniaa.
– En olisi yllättynyt, jos bakteerimäärät ovat isoja laitteissani. En säikähdä sitä, koska tiedän, että kosken niihin paljon.
Janus Pitkänen ei ole yllättynyt työpisteensä verrattain korkeasta bakteerimäärästä, sillä hän tiesi putsaavansa pintoja harvoin.
– On erikoista, että näytössäkin on aika paljon bakteereja. Varmaan puhuessa siihen roiskuu sitten kaikenlaista, Pitkänen pohtii.
E-urheilija arvelee, että jatkossa hän kiinnittää enemmän huomiota käyttövälineiden puhtauteen.
Entä vaikuttaako bakteerien määrään se, että työpiste on yhteiskäytössä?
Toimittaja Joni Takalo työskelentelee livereportterina Yle Kajaanin toimituksessa. Hän käyttää työpistettään päivittäin, muttei koko työaikaa. Ylen tiloissa työntekijöillä ei ole henkilökohtaisia työpisteitä, joten muutkin työntekijät voivat koskea testatun työpisteen pintoja. Toisaalta etätyön lisääntymisen työtä yleiset työpisteet ovat vähemmän käytössä.
Takalo arvelee, että koronaepidemian aikana lisääntynyt käsienpesu on vaikuttanut myös työpisteiden bakteerien määrään.
– Tätä oli mielenkiintoista selvittää.
Solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäen mukaan puhelin ja työpisteen pinnat kannattaa puhdistaa säännöllisesti. Pintojen bakteerit saa helposti kuriin desinfioimalla pintoja usein sekä huolehtimalla hyvästä käsihygieniasta.
Ainakin kuusi ihmistä on kuollut itsenäisyyspäivän paraatin ammuskelussa lähellä Chicagon kaupunkia Illinoisin osavaltiossa.
Poliisin mukaan toistakymmentä ihmistä loukkaantui aamulla paikallista aikaa. Uutistoimisto AFP:n mukaan haavoittuneita on 31.
Ainakin 19 ihmistä on viety sairaalaan, kertovat viranomaiset.
Poliisin mukaan ampujaa etsitään parhaillaan. Poliisin tietojen mukaan epäilty on 18–20-vuotias valkoihoinen, mustahiuksinen mies.
Paikallismedian mukaan ihmisiä pakeni paikalta ampumisen alettua. Kadulla näkyi kaatuneita retkituoleja maanantai-iltana.REUTERS
Paikallinen sanomalehti Chicago Sun-Times kertoi illalla Suomen aikaan, että Chicagon esikaupungissa Highland Parkissa juhlapäivän paraati keskeytyi 10 minuutta alkamisensa jälkeen, kun väkijoukosta alkoi kuulua laukausten ääniä.
Viranomaisten mukaan tekijä ampui todennäköisesti aseella kohti väkijoukkoa talon katolta.
Poliisi kertoi löytäneensä tapahtumapaikalta kiväärin.
Paikallinen uutiskanava WGN taas kertoo, että silminnäkijöiden mukaan sadat ihmiset alkoivat juosta kauhuissaan pakoon laukaukset kuultuaan.
Chicago Sun Timesin mukaan silminnäkijät kertoivat kuulleensa useita laukauksia. Jotkut luulivat laukauksia aluksi ilotulitusten ääniksi.
Eräs lehden haastattelema henkilö kertoi laskeneensa yli 20 laukausta.
Yhdysvaltain liittovaltion poliisi työskentelee alueella parhaillaan.
Amerikkalaismedioiden mukaan useat lähistön kaupungit ovat peruneet kansallispäivää juhlistavat tapahtumat joukkoampumisen vuoksi.
Presidentti Joe Biden sanoo olevansa tapauksesta järkyttynyt ja vannoo jatkavansa taistelua aseväkivaltaa kohtaan.
Venäjän ja Naton suhteesta löytyy uuden kylmän sodan piirteitä. Jännittynyt tilanne ei koske vain poliittisia ja sotilaallisia suhteita, vaan myös taloudellisia ja kulttuurisia suhteita, sanoo Helsingin yliopiston tutkijakollegiumin johtaja, professori Tuomas Forsberg.
– Naton uusi strategia muistuttaa enemmän sitä mitä se oli kylmän sodan aikana kuin mitä se oli kylmän sodan jälkeisenä aikana, Forsberg sanoo.
A-studiossa maanantaina vieraillut Forsberg varoittaa yhdistämästä liian helposti kahta erilaista aikakautta. Aikaisemman kylmän sodan ja nykyisen tilanteen erottaa se, että nyt ei ole samanlaista kahtiajakoa globaalisti. Venäjäkin on pienempi kuin Neuvostoliitto.
– Voi olla vaarana ajatella, että kaikki opit ja käytännöt kylmästä sodasta toteutuisivat sellaisenaan. On uusia elementtejä ja eikä konflikteja osata samalla tavalla hallita. Tilanne on nyt jollakin tapaa herkempi.
Forsberg muistuttaa, että kylmä sota oli ideologinen konflikti. Vaikka Venäjän ja Naton välisessä suhteessa on ideologisia elementtejä, se on nykyisessä tilanteessa sivujuoni.
– Tämä on enemmänkin perinteinen kansallisen edun tuoma konflikti eikä niinkään ideologian vetämä konflikti, kansainvälisen politiikan professori luonnehtii.
Suomen entinen Venäjän-suurlähettiläs Hannu Himanen toteaa, että jos Venäjästä puhutaan uhkana se ei tarkoita suoraan vihollisuutta.
Venäjän ja lännen asetelmassa on Himasen mukaan jossain määrin kylmän sodan piirteitä, kahtiajaon sävy. Venäjä eristyy ja se eristetään, vastassa on yhtenäinen länsi.
– Konfliktissa on ideologinen ulottuvuus, ja se tulee nimenomaan arvojen kautta. Jos kutsumme tätä uudeksi kylmäksi sodaksi, tämä on kansallisen edun ja voimapolitiikan aikakautta, Himanen sanoo
Naton uudessa strategiassa Venäjä kuvaillaan ”merkittävimpänä ja suorimpana uhkana” liittolaisten turvallisuudelle. Vuonna 2010 hyväksytyssä, edellisessä strategiassa, Venäjä nähtiin vielä Naton strategisena kumppanina.
Strateginen konsepti linjaa Naton tehtäviä, painotuksia ja muun muassa turvallisuusympäristöä.
Naton jäsenmaat valmistautuvat allekirjoittamaan Suomen Nato-jäsenyyttä koskevan liittymispöytäkirjan Naton neuvostossa tiistaina 5. heinäkuuta. Allekirjoittajina ovat Nato-maiden suurlähettiläät.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) osallistuu allekirjoitustilaisuuteen. Ruotsin Nato-jäsenyyttä koskeva liittymispöytäkirja allekirjoitetaan samassa tilaisuudessa.
Suomesta ja Ruotsista tulee allekirjoituksen jälkeen Naton tarkkailijajäsen.
Sen lisäksi, että tummaverkkoperhonen on Tampereen tunnuseläin, on se myös erittäin uhanalainen päiväperhoslaji. Vaikka tämä tummanpuhuva perhonen on hyötynyt lämpöisistä kesistä ja tilanne on nyt hyvä, siihen ei parane tuudittautua.
– Edelleen puhutaan erittäin uhanalaisesta lajista eli elinvoimainen se ei missään tapauksessa ole, kertoo projektisuunnittelija Veera Mäkitalo Pirkanmaan ely-keskuksesta.
Tummaverkkoperhosten tarkkaa määrää on miltei mahdotonta sanoa sillä vuosien välillä saattaa olla isojakin vaihteluita. Perhoset ovat riippuvaisia lämmöstä, joten edellisten kesien sääolosuhteet sanelevat paljon. Tämän lisäksi lentoaika on melko lyhyt, eikä kaikkia niittyjä ei pystytä sen aikana käymään läpi.
– Niiden pitää pystyä lentämään, parittelemaan ja munimaan ja mikäli nämä onnistuvat hyvin, se näkyy seuraavan kesän perhosmäärissä, kertoo Pirkanmaan ely-keskuksen ylitarkastaja Elisa Nygård.
Vain muutamilla alueilla Suomessa
Pirkanmaan lisäksi perhosta tavataan vain Etelä-Pohjanmaan muutamilla alueilla. Pirkanmaan ely-keskus tekee parhaillaan kartoitustyötä perhosalueista.
Tietoa perhosen liikkeistä ja elinalueista on 90-luvulta saakka. Nyt kartoitetaan niitä niittyjä, joilla on aikanaan ollut elämää. Samalla mietitään, olisiko alueita mahdollista kunnostaa perhoselle suotuisammiksi ja löytyykö myös alueen ulkopuolelta potentiaalia.
Lehtovirmajuuri on tummaverkkoperhosen isäntäkasvi. Se ei ole harvinainen, mutta pelkkä lehtovirmajuuri ei vielä takaa perhosen esiintyvyyttä. Maria Salovaara / Yle
Jos tummaverkkoperhonen on jo hylännyt paikan, voiko se vielä tulla takaisin?
– Kyllä voi ja niin on tapahtunutkin. Voi mennä kauankin ettei perhosesta ole havaintoja ja taas jonakin vuonna se palaa. Tosin se vaatii sen lehtovirmajuuren ja hyvän niittyverkoston, kertoo Elisa Nygård.
Hoidon rahoitus Helmi-ohjelmasta
Elinolojensa suhteen tummaverkkoperhonen on siis melko ronkeli. Se tarvitsee elääkseen kostean luonnonniityn, riittävästi valoa ja isäntäkasvikseen lehtovirmajuuren. Yksi yksittäinen niitty ei vielä takaa lajin kotiutumista tai säilymistä.
– Monta pientä niittyä muodostaa isomman metapopulaation. Se varmistaa sen, että yhden niityn muuttuminen epäsuotuisaksi ei vielä hävitä koko alueen kantaa kun isompi kokonaisuus on kunnossa, Elisa Nygård sanoo.
Yksi niitty ei vielä auta tummaverkkoperhosta. Tarvitaan niittyverkosto, jotta kokonaisuus on vahvempi. Kuvassa tummaverkkoperhosniitty Tampereen Viitapohjassa. Maria Salovaara / Yle
Mahdollisia niittyjen hoitotoimenpiteitä rahoitetaan vuonna 2021 alkaneella Helmi-elinympäristöohjelmalla, joka on ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön yhteinen ohjelma. Hoitotoimenpiteitä on esimerkiksi pajujen ja puuston raivaus tummaverkkoperhosen esiintymisalueella.
Tummaverkkoperhosen elinalueiden kunnostamiseen ja ylläpitoon tarvitaan myös hyvää yhteistyötä maanomistajien kanssa. Pääsääntöisesti maanomistajat ovat suhtautuneet asiaan positiivisesti ja luonnon monimuotoisuutta halutaan vaalia.
– Mutta totta kai suhtautuminen ja mielipiteet ovat vaihtelevia ja me peräännymme, jos yhteistyötä ei synny, Veera Mäkitalo kertoo.
Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit kommentoida tiistaihin kello 23:een.
