– Toivottavasti Tampereen esimerkki kannustaa Helsinkiä yhä parempiin suorituksiin.
Näin toteaa Tapahtumateollisuus ry:n puheenjohtaja Pekka Timonen.
Timonen kertoo, että tapahtuma-ala on koronan jälkeen palautunut nopeasti. Se vastaa yksinään yli yhtä prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja tämän huomaaminen päätöksenteon tasolla olisi juuri nyt Timosen mukaan elintärkeää.
Joillakin alueilla alan merkittävyys on kuitenkin tapahtuma-alan vaikuttajien mukaan otettu huomioon paremmin kuin toisilla. “Tapahtumapääkaupunki” on Timosen mukaan edelleen Helsinki, mutta Tampere on kovaa vauhtia kirimässä.
Tampere porskuttaa
Ohjelmatoimisto Fullsteam Agency on järjestänyt lukuisia suuremman mittaluokan tapahtumia Suomessa, ajankohtaisena esimerkkinä brittiläisen Ed Sheeranin tulevat elokuun keikat Helsingin Olympiastadionilla.
Fullsteam Agencyn toimitusjohtaja Tuomo Tähtiseltä sataa Tampereelle kehuja.
– Pirkanmaan talousalue kasvaa ja kehittyy tosi nopeasti. Tampereen kaupunki on tehnyt paljon töitä sen eteen, että tapahtumia saadaan kaupunkiin.
Helsingissä kehityskohteita löytyy toimitusjohtajan mukaan muun muassa pitkäjänteisestä suunnittelusta ja modernin sisäareenan puutteesta. Entinen Hartwall-areena – nykyinen Helsinki-halli – ei ole toiminnassa, eikä Helsingillä ole muuta vastaavaa tarjolla.
– Kyllä se, ettei Helsingissä ole tällä hetkellä suuremman kokoluokan areenaa, ohjaa väistämättä katseita muualle, mukaan lukien Tampereelle. Helsinkiin kaivattaisiin ihan ehdottomasti suurempi areena tai suurempi tapahtuma-alue suurkonserteille, Tähtinen kertoo.
Malmin entinen lentokenttä on pitkään toiminut suurempien konserttien mahdollistajana Helsingissä, mutta nyt alueelle on kaavoitettu asuntoja. Tähtisen mukaan Helsingillä tulisi olla kokonaisvaltaisempi suunnitelma tapahtuma-alaa ajatellen, sillä epävarmuudessa on vaikea toimia.
– Helsinkiin olisi aivan äärimmäisen tärkeää saada selkeästi pidemmän tähtäimen suunnitelma, jossa mahdollistetaan suurtapahtumien järjestäminen muuallakin kuin Olympiastadionilla, Tähtinen toteaa.
Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki vastaa Tähtisen avaukseen kertomalla, että vaihtoehtoisia suunnitelmia Malmin entiselle lentokentälle etsitään jatkuvasti.
– Helsingin kaupungin alueelta on melu- ja muiden rajoitusten vuoksi vaikea löytää sellaista paikkaa, jota pystyttäisiin kehittämään kokonaan tapahtumia varten, Arhinmäki toteaa.
Apulaispormestarin mukaan naapurikaupunki Espoossa on kuitenkin alue, jossa saattaisi olla potentiaalia.
– Sen olen huomannut, että heti Helsingin rajan toisella puolella Espoossa on pohdittu, että olisiko Vermon ravirata mahdollisesti sellainen paikka.
Suomesta puuttuu "jättiareena"
Helsingin ongelmaksi Arhinmäki listaa Tähtisen ja Timosen tavoin katetun sisäareenan puutteen. Tampereelle valmistui juuri uusi Tampereen Kannen areena, Helsingissä Helsinki-hallin puutetta ollaan pyritty täyttämään Helsingin jäähallilla.
Kaikkeen sekään ei tosin sovellu.
– Totta kai on konsertteja ja muita tapahtumia, joihin se on liian pieni. Se on ongelma, Arhinmäki toteaa.
Suomessa ei esimerkiksi Ruotsista poiketen ole tällä hetkellä kymmenien tuhansien ihmisten kapasiteetilla varustettua sisäareenaa.
Yleisökapasiteetiltaan merkittävin käynnissä oleva sisäareena-hanke on Vantaan Kivistöön suunnitteilla oleva Arena 3.3, jonne mahtuisi enimmillään reilu 30 000 konserttikävijää.
Tähtisen mukaan jättiareenan puute ei välttämättä estä isojen artistien saamista Suomeen, mutta suuremman luokan sisäareena mahdollistaisi konserttikausien pidentämisen myös kesän ulkopuolelle.
– Olisihan se meille etu, että olisi monipuolisempia paikkoja, joissa järjestää tapahtumia. Se myös avaisi uusia mahdollisuuksia saada tänne isompia kiertueita kesäkauden ulkopuolella, Tähtinen huomauttaa.
Tapahtumateollisuus ry:n Timonen ei pidä realistisena, että Suomessa löytyisi taloudellisia tai toiminnallisia edellytyksiä kymmeniä tuhansia ihmisiä vetävälle jättiluokan sisäareenalle.
– Suomessa on tällä hetkellä vireillä useita Nokia-areenan skaalassa olevia hankkeita ja jo yksistään niiden toteuttaminen Helsingissä parantaa tilannetta merkittävästi, Timonen toteaa.
Apulaispormestari Arhinmäen mukaan puutetta vastaavasta areenasta on, mutta Timosen tavoin hän ei pidä taloudellista yhtälöä realistisena.
– Se vaatisi käytännössä sitä, että meillä olisi sellainen jalkapalloseura, joka vetäisi paljon yleisöä ja sen ympärille areena saisi muuta käyttöä, Arhinmäki kuvailee.
Kaupunkien välinen kilpailu hyödyttää
Tapahtumateollisuus ry:n Timonen toivoo, että tapahtuma-alan merkitys taloudelle ja kaupunkien elinvoimalle otettaisiin huomioon päätöksenteossa. Erityiskehuja saavat Tampereen lisäksi muutkin suomalaiset kaupungit.
– Tämä on sellaista positiivista kilpailua, jossa yhden tekeminen kannustaa muitakin. Kyllä minä onnittelen Tamperetta siitä aktiivisesta ja määrätietoisesta otteesta, joka sillä tapahtumakaupungin kehittämisessä on ollut, Timonen kuvailee.
Helsinkiin kaivattaisiin ihan ehdottomasti suurempi areena tai suurempi tapahtuma-alue suurkonserteille. Tuomo Tähtinen
Arhinmäki ei ole huolissaan siitä, että Tampere olisi ottamassa Helsingin jalansijaa tapahtumien järjestämisessä. Apulaispormestari ei koe, että kaupungit kilpailevat tapahtumista keskenään.
– Näen pelkästään positiivisena sen, että Tampereelle on kehittynyt hyvät olosuhteet tapahtumien järjestämiseen. Näen Tampereen Kannen areenan pikemminkin mahdollisuutena saada Suomeen enemmän kansainvälisiä tapahtumia, apulaispormestari kertoo.
Toivoton ei Helsingin tila missään nimessä ole. Tampereen uusi areena houkuttelee isoja tapahtumia Pirkanmaalle, mutta Helsingin vahvuus piilee Timosen mukaan tapahtumien kirjon laajuudessa. Silti infrastruktuuriin tulisi hänen mukaansa kiinnittää erityishuomiota.
– Siinä on varmaan Helsingillä pohdittavaa, Timonen toteaa.
