Hallituksen perhevapaauudistuksen tavoitteena on kannustaa etenkin isiä käyttämään perhevapaita nykyistä enemmän, mutta sen onnistuminen vaatii isoa asennemuutosta yhteiskunnassa.

Perhevapaauudistusta tiedotustilaisuudessa esitellyt sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen (vas.) sanoo, että uudistuksen tavoitteet saattavat toteutua vasta pidemmällä aikavälillä asenteiden muuttuessa.

– Uudistumisen tavoitteiden onnistumisen kannalta olennaista on se, miten perhevapaisiin suhtaudutaan jatkossa. Iso muutos perhevapaiden jakautumisen käytännöissä ei tapahdu välttämättä heti, mutta uskon tämän lakimuutoksen ja siitä käytävän keskustelun vaikuttavan siihen, että asenteet muuttuvat, ja sitä kautta perhevapaat jakautuvat jatkossa entistä tasaisemmin, Sarkkinen sanoo.

Hallituksen esitys perhevapaauudistuksesta eteni eduskunnan käsittelyyn torstaina. Sen on tarkoitus astua voimaan vuoden 2022 elokuussa.

Isien perhevapaiden käytön lisääntymiseltä ja pienten lasten hoivavastuun tasaisemmalta jakautumiselta odotetaan monia hyviä vaikutuksia sekä perheiden hyvinvointiin että työelämän tasa-arvoon.

– Jos jatkossa myös miehet nähdään potentiaalisina perhevapaiden käyttäjinä, se voi vähentää naisiin kohdistuvaa raskaussyrjintää, jota edelleen esiintyy, Sarkkinen sanoo.

Sarkkinen uskoo, että perhevapaiden tasaisemmalla jakautumisella voi olla myönteisiä vaikutuksia myös vanhempien parisuhteeseen.

Isien kiintiöt lisääntyvät

Tavoitteeseen pyritään lisäämällä isille kiintiöityä osuutta ansiosidonnaisista päivärahapäivistä.

Kumpikin vanhempi saisi 160 arkipäivän eli noin 6,5 kuukauden kiintiön päivärahapäiviä. Omasta kiintiöstään voisi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai puolisolleen enintään 63 päivää, eli noin 2,5 kuukautta.

Uudessa perhevapaamallissa isille kiintiöity osuus pidentyisi kahdesta kuukaudesta neljään kuukauteen. Tätä osuutta ei voisi siirtää toiselle vanhemmalle, vaan vapaat jäävät kokonaan pitämättä, jos isä ei niitä hyödynnä.

Uudistuksen vaikutukset riippuvat siitä, kuinka innokkaasti isät tarttuvat perhevapaiden käyttöön. Nykytilanteessakin suuri osa isistä jättää osan isyyspäivärahoista tai kaikki isyyspäivärahat käyttämättä.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tekemän arvion mukaan vain pieni osa isistä hyödyntäisi jatkossakin täysimääräisesti kaikki tarjolla olevat isille kiintiöidyt päivärahat. Ennustemallin mukaan neljännes isistä ei tulisi hyödyntämään isyysvapaata lainkaan.

Uudistuksen toimeenpano ratkaisee, tarttuvatko isät perhevapaisiin

Sarkkisen mukaan uudistuksen onnistuminen riippuu pitkälti toimeenpanosta. Uudesta perhevapaamallista valmistaudutaan viestimään vanhemmille ja työpaikoille esimerkiksi kampanjoimalla.

– Asenteet työpaikoilla ovat olennaisia, mutta myös esimerkiksi neuvolajärjestelmässä on tärkeää, että työntekijät tuntevat järjestelmän, osaavat kertoa siitä perheille ja voivat luontevasti kannustaa perhevapaiden käyttöön, Sarkkinen sanoo.

Sarkkinen uskoo, että myös uudessa perhevapaamallissa lisääntyvät joustot voivat lisätä perhevapaiden käyttöä.

Vanhempainrahaa voisi käyttää siihen saakka, kunnes lapsi täyttää kaksi. Päivät voisi käyttää useassa osassa, ainoastaan raskausraha on yhtäjaksoinen ja tulisi aloittaa 14–30 päivää ennen laskettua aikaa.

Myös osa-aikatyötä enintään viisi tuntia päivässä tekevä vanhempi voisi saada osittaista vanhempainrahaa.

Uudistuksella 80 miljoonan euron hintalappu

Uudistusta on arvosteltu kalliiksi. Sarkkisen mukaan uudistuksen kustannusvaikutusten arvioidaan olevan noin 80 miljoonaa euroa vuodessa. Kustannusvaikutukset riippuvat kuitenkin pitkälti siitä, kuinka innokkaasti isät tarttuvat tarjolle tuleviin perhevapaisiin.

Uudistusta on arvosteltu myös siitä, että siinä ei kosketa kotihoidontukeen ja sen vaikutukset työllisyyteen jäävät pieniksi.

Sarkkisen mukaan kyseessä ei lähtökohtaisesti ole työvoimapoliittinen uudistus, vaan lähtökohtana on panostaminen suomalaisiin lapsiperheisiin ja varhaisiin vuosiin.

– Vaikutusarvioiden pohjalta on todettu, että työllisyysvaikutukset ovat todennäköisesti vähäisiä suuntaan tai toiseen. Uskon, että pitkällä tähtäimellä tällä voi olla positiivisia työllisyysvaikutuksia.

Lisää aiheesta:

Hallituksen perhevapaauudistus etenee eduskuntaan – päivärahapäivien määrä kasvamassa vajaalla kahdella kuukaudella

"Kerrankin puhutaan lapsista ja perheistä eikä aina huoltosuhteesta" – tutkija kiittelee uudistusta, mutta isien tuleva käytös on arvoitus

Johannes, Jukka ja Mikko jäivät kotiin lapsen kanssa – selvitimme, onko uusi perhevapaamalli riittävä kannustin tuleville isille

Turun Aurajokirannassa toteutetut arkeologiset kaivaukset päättyvät tänään perjantaina.

Aboa Vetus & Ars Nova museon arkeologiset kaivaukset saivat lisäaikaa poikkeuksellisesti. Alun perin kaivausten piti päättyä jo syyskuun alussa.

– Saimme jatkoaikaa, nyt syksyllä kaivaukset ovat toki jatkuneet hieman pienimuotoisemmin. Mukana ovat edelleen vapaaehtoiset niissä puitteissa kun ehtivät tulemaan. Syyskuussa ihmisillä on jo enemmän menoja ja kun vapaaehtoisuudesta on kyse, niin emme velvoita olemaan paikalla, kaivausjohtaja, arkeologi Ilari Aalto kertoo.

Kaivauksia tekivät kesällä vapaaehtoisten lisäksi kaivauskursseille osallistuneet aikuiset ja lapset, kaikkiaan yli 115 henkilöä, nyt syksyllä vain vapaaehtoiset. Tänä kesänä lapsille järjestettiin ensimmäistä kertaa kaivauskursseja ja palaute oli hyvää, kertoo Ilari Aalto.

– Kokemus oli erinomainen niin meille järjestäjinä kuin lapsille palautteesta päätellen. Lapsikaivajat olivat erityisen tarkkoja ja toivat pienimmätkin löydön murut talteen. Kurssit olivat hyvin suosittuja ja jatkamme niitä ehdottomasti tulevina kesinä.

Museon sisäpihan kaivauksissa tutkittiin neljättä kertaa Turun palossa vuonna 1827 tuhoutuneiden kahden rakennuksen pihoja ja puisen liiterin jäänteitä. Kesän helleaalto aiheutti kaivauksillakin hikikarpaloita.

– Ennen kaikkea lämpö vaikuttaa maaperän koostumukseen. Tiukkaa savimaata on vaikea helteellä kaivaa, mutta siihen nähden selvittiin hienosti. Meillä oli tänä kesänä hirvittävän sinnikkäitä vapaaehtoisia ja kurssilaisia.

Löytöinä esimerkiksi uunikaakeleita

Kaivauksilla löydettiin muun muassa 1500-luvun renessanssikaakeleita.

– Ne ovat hienoja uunikaakeleita, missä on kuvattu lähinnä reformaatioon liittyneitä varhaisia poliittisia hahmoja, kuten Saksin vaaliruhtinasta. Ne ovat olleet aikanaan jopa propagandatyyppisiä sisustuselementtejä. Erittäin kiinnostava löytö.

Lisäksi kaivauksilla löydettiin kolikko, jota ei ole aikaisemmin löydetty Aboa Vetus ja Ars Novan alueelta.

Ei mikä tahansa kolikko, linjaa Aalto.

– Se oli Tanskan kuningas Kristian II:n hyvin pieni klippinkiraha ihan 1500-luvun alusta. Raha liittyy aika dramaattiseen tilanteeseen, kun Tanska ja Ruotsi ovat käyneet sotaa keskenään ja Tanska on lyönyt sotaa varten tällaisia hätärahoja. Tanska on myös silloin miehittänyt Turun 1520-luvun taitteessa. Kolikko liittyy jännittävään historian vaiheeseen.

Aalto muistuttaa, että arkeologiassa merkittävämpää on kuitenkin löytöjen kokonaisuus kuin mikään yksittäinen löytö. Aallon mukaan kokonaisuus kertoo laajemmin entisajan elämästä Turun luostarikorttelialueella.

Lue lisää:

Arkeologiset kaivaukset jatkuvat Turun Aurajokirannassa keväällä – kohteena Turun palossa tuhoutunut pihapiiri

Turun Aboa Vetus Ars Nova uusii pysyvän näyttelynsä

Turun yliopistossa sosiaalitieteitä opiskeleva Aino Marjamaa on ollut aktiivisesti yhteydessä oman tiedekuntansa henkilökuntaan.

Sosiaalitieteissä ensimmäisen ja kolmannen vuoden sekä maisterivaiheen opiskelijat ovat päässeet lähiopiskeluun, mutta toisen vuoden opiskelijat, kuten Marjamaa, jatkavat jo toista vuotta etäopetuksessa. Hän on kuullut opiskelijoista, jotka eivät tunne yhtään opiskelukaveria nimeltä.

– Olemme edelleen totaalietäopetuksessa. Viime viikolla kurssit pyörähtivät käyntiin. Tuntuu järkyttävältä ja hämmentävältä katsoa moodle-sivustoa. Sieltä näkee luentotallenteet eli on turha tulla yliopistolle. Suurin haaveeni on päästä edes kerran luentosaliin. En ole koskaan ollut siellä enkä pääse vieläkään, kertoo Marjamaa.

Tiedekunnan henkilökunta on ottanut Marjamaan palautteet positiivisesti ja ymmärtäväisesti vastaan.

– Ilmeisesti luennoitsijoilla on sellainen käsitys, että joku toinen heistä järjestää lähiopetusta. Lopputulos on, että kaikki on etänä, kertoo Marjamaa ja vaatii muutosta ja arvostusta seuraavassa periodissa, joka alkaa lokakuussa.

Marjamaa kertoo tulleensa yliopiston tiloihin katselemaan luentotallenteita, kun se on nyt mahdollista. Samalla pystyy edes tapaamaan joitain opiskelutovereita. Viime lukukausi kului tiukasti omissa oloissa. Osalla opiskelijoista tunnelmat olivat raskaita.

– Demoryhmissä ihmiset ovat ihan purskahtaneet itkuun, kun on joutunut yksin tekemään tehtäviä. Vuorovaikutus ja vertaistuki ovat niin tärkeitä asioita.

Yliopisto tietää, että eroa lähiopetuksen määrässä on

Turun yliopiston apulaisrehtori Piia Björn tietää, että keskustelu lähiopetuksesta velloo yliopistolla. Hän kertoo, että hallinto on saanut sekä positiivista palautetta että kehittämisehdotuksia.

– Teetin pikakyselyn jokaiseen tiedekuntaan. Lähiopetusta on 10–90 prosenttia eli variaatio on suuri, myöntää Björn.

Apulaisrehtorin mukaan ei kannata odottaa, että Turun yliopisto palaa sadan prosentin lähiopetukseen, kun sellaista määrää ei ole aiemminkaan ollut.

Nykyisen lähiopetuksen määrää säätelee laaja etätyösuositus ja se, että tilassa ei voi kerrallaan olla kuin 50 opiskelijaa. Lokakuun loppupuolella tämäkin opetusta rajoittava tekijä saadaan todennäköisesti pois.

Yle uutisoi elokuussa, että jotkut opiskelijat jopa harkitsevat opintojen keskeyttämistä koronan aiheuttamien hankaluuksien vuoksi. Vararehtori Björnin mukaan tällaisista keskeyttämisistä ei ole tietoa. Ne rajoittuvat yksittäisiin henkilöihin.

– Sen sijaan kansainvälisten maisteriohjelmien opiskelijat siirsivät opintojaan. Nyt heistä on 40 opiskelijaa tulossa kampukselle opiskelemaan, kertoo Björn.

Turun yliopisto otti melkoisen digiloikan, kun se opetti pääosin etänä viime vuoden. Nyt tavoite on tarkastella opetuksen laatua ja pohtia, millainen opetus sopii mihinkin tilanteeseen.

– Osa opiskelijoista ja henkilökunnasta sopeutui hyvin eikä heitä haitannut, että elämää piti rajoittaa. Osalle korona-aika on ollut äärimmäisen vaikeaa. Panostamme hyvinvointiin ja yhteisöllisyyteen monella tavalla, lupaa Björn.

Valtiotieteilijä jatkoi sittenkin opintoja

Valtiotieteitä opiskeleva Santeri Harinko pohti elokuussa tosissaan välivuoden pitämistä yliopisto-opinnoista. Koronavuosi kotioloissa tai kaupunginkirjastossa opiskellen otti koville. Hän jatkaa kuitenkin opintoja ja uskoo, että lähiopinnot onnistuvat.

– Saksan kielen opinnot ovat jo alkaneet ja ne ovat etänä. Se sopii kielten opiskeluun. Sivuaineopinnot kaupunkisuunnittelussa ainakin luvattiin järjestää lähiopetuksena. Olen saanut sähköpostilla lupauksen asiasta, kertoo Harinko.

Harinko on nauttinut päästyään Educariumin kirjastoon ja tapaamaan opiskelutovereitaan. Hän kertoo elävänsä ihan eri todellisuutta kuin viime lukukaudella.

– Silloin opiskelu oli ankeaa ja yksinäistä. Olin huolestunut varsinkin uusista opiskelijoista. Nyt näemme täällä ja liikuntapaikat on avattu, joten päästään sinnekin. Huomaan, että on energiaa ja intoa opiskella, iloitsee Harinko.

Aino Marjamaa kertaa ensimmäisen opiskeluvuoden tunnelmia Haringon kanssa.

– Oli tosi iso pettymys, että luennot olivat tallenteina. Meidän kesken tuli sellainen vitsi, että on kuin kirjekurssilla olisi. Ei ole mitään kontaktia luennoitsijaan tai muihin opiskelijoihin, kertoo Marjamaa.

Ylioppilaskunta haluaa panostaa opetuksen laatuun

Turun yliopiston ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Aliisa Wahlsten on vienyt opiskelijoiden tuntemuksia yliopiston hallinnon tietoon. Hän painottaa myös, että kaikki opiskelijat eivät vielä uskalla tulla yliopistolle koronatartunnan pelossa ja toisaalta osa haluaa opiskella etänä. Etäopetuksen pitää olla mahdollista, jos opiskelija tai ryhmä joutuu karanteeniin.

– Osa kokee, että odotukset ovat täyttyneet, kun pääsee yliopistolle. Osan mielestä lähiopetusta ei ole tarpeeksi. Oppiaineilla on vastuu järjestää opetusta ja vaihtelua on eri oppiaineissa, kertoo Wahlsten.

Ylioppilaskunta haluaa panostaa opetuksen laatuun ja sillä on hyvät keskusteluyhteydet yliopiston kanssa.

– Tavoitteena ovat joustavat opinnot. Yleinen tavoite on, että vuodesta 2022 alkaen 30 prosenttia opetuksesta olisi kokonaan etäopetusta ja 70 prosenttia lähiopetusta. Me opiskelijat olemme moninainen joukko, muistuttaa Wahlsten.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 18.9. kello 23.

Lue lisää:

Korkeakouluopiskelijat kammoksuvat etäopiskelun jatkumista – Saaga Salonen: "Tiedän jo nyt, että joudun pistämään opintoni paussille"

Tuhannet parikymppiset aloittivat korkeakoulussa keskiviikkona – luvassa on lähiopetusta, bileitä ja koronan vuoksi puuttunutta opiskelijaelämää

Huippusuosittu poppari Ed Sheeran konsertoi Helsingin Olympiastadionilla lauantaina 20. elokuuta 2022.

Sheeranin edellisen Divide-maailmankiertueen Suomen-konsertit Malmin lentokentällä heinäkuussa 2019 keräsivät ennätyksellisen 108 000 hengen yleisön.

Ed Sheeran on toistaiseksi ensimmäinen uudistetulle Olympiastadionille julkaistu ulkomainen esiintyjä.

Kiertueella kuullaan lokakuussa ilmestyvän ”=” (lausutaan Equals)-albumin kappaleita ensimmäistä kertaa livenä. Olympiastadionin konsertissa Ed Sheeranin esiintymislava sijaitsee stadionin keskellä.

Yksin kitaransa kanssa valtaville yleisöille esiintyvä Ed Sheeran alkoi tehdä omaa musiikkia 13-vuotiaana ja julkaisi tukun EP-levyjä ennen varsinaisen uran käynnistymistä. Vuonna 2008 Sheeran muutti Lontooseen ja esiintyi katusoittajana sekä pienissä keikkapaikoissa.

Sheeranin tavaramerkki on tavallisuus: hänen julkisuuskuvansa on naapurinpoikamainen ja konstailematon. Sheeran on vuosien varrella tehnyt yhteistyötä lukuisien maailmantähtien, kuten Justin Bieberin, Taylor Swiftin ja Eminemin kanssa.

Suurkonsertin lipunmyynti käynnistyy lauantaina 25. syyskuuta klo 13 Lippupisteessä.

Voit keskustella aiheesta perjantaina 17.9.2021 kello 23 saakka.

Lue lisää:

Ed Sheeranista tuli isä ja hän täytti 30 – mullistavan vuoden kokenut supertähti kertoo Ylelle, miten bileet jäivät vähemmälle ja musiikkityylikin muuttui

Ed Sheeranin keikoille Helsinkiin saapui konserttivieraita 247 eri kunnasta – Tämä selvisi mobiiliverkkodatan avulla ja tällaista tietoa kaupungit himoitsevat

Huippusuosittu Ed Sheeran vetäytyy tauolle yli kaksi vuotta kestäneen maailmankiertueen jälkeen

#Edsinki räjäytti Malmilla – Ed Sheeran tuli ja valloitti suomalaisten sydämet, katso upeat kuvat

Alla olevan valikon kautta pääset lukemaan oman maakuntasi tilanteen koronaviruksen osalta.

Lue myös:

Kysymyksiä ja vastauksia koronaviruksesta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

KABUL/ISLAMABAD Kun lähdin Kabulista tällä kertaa, en suunnannut Hamid Karzain kansainväliselle lentokentälle, niin kuin aiempina vuosina. En käynyt läpi neljää erilaista turvatarkastusta matkalla porteille ja raahannut laukkujani ohi Ahmad Shah Massoudin valtavan kuvan, joka koristi ennen kotimaan terminaalia.

Massoud oli aiemman hallinnon kansallissankari, joka taisteli Talibania vastaan.

Tällä kertaa ainoa pääsy ulos maasta oli maanteitse, joten lähdin vuorten läpi takaisin itään Pakistaniin. Olen asunut Pakistanissa vuodesta 2018 lähtien asuttuani sitä ennen Afganistanissa kolme vuotta.

On kulunut kuukausi siitä, kun Kabul kaatui Talibanille, ja seurauksena oli kaaos lentokentällä. Maa ei ole vielä toipunut haavoista, eivätkä kaikki ole tottuneet uuteen todellisuuteen.

Kabulin kaduilla partioivat talibanit ovat uskomaton näky. Vaikka äärijärjestö on vakuutellut armahtaneensa vanhat vihollisensa, monet yrittävät vielä päästä epätoivoisesti pois maasta. Useat piileskelevät edelleen turvataloissa.

Samalla elämä on jatkunut pääkaupungissa lähes normaaliin tapaan. Ihmiset ovat palanneet kaduille, naiset liikkuvat ulkona myös ilman burkaa ja ravintolat ovat auki. Kabul on nyt monen haastattelemani paikallisen mielestä turvallisempi kuin aikoihin.

Ristiriitaa lentokentältä saatujen epätoivoisten kuvien ja Kabulin uuden todellisuuden välillä saattaa olla vaikea ymmärtää. Eikö ihmisillä ollut äärimmäinen hätä ja pelko? Eikö Taliban haluakaan tappaa naisia?

Kun länsimedia keskittyi viime kuussa kentällä vallinneeseen sekasortoon, muualla kaupungissa tilanne oli jo ensimmäisinä päivinä rauhallinen.

Kabul on aina ollut tällainen.

Kun viereisessä korttelissa maan armeija taisteli terroristien kanssa, kivenheiton päässä lapset leikkivät kadulla. Veristen iskujen jäljet siivottiin nopeasti, ja hetken päästä samasta kohtaa kulkivat jälleen hedelmämyyjien kärryt.

Kabulilaiset nousevat aina uudestaan jaloilleen ja jatkavat eteenpäin, sillä muuta he eivät voi.

Afganistanilaiset ovat vuosikymmenien saatossa tottuneet dramaattisiin vallanvaihdoksiin. Uusien hallitsijoiden kanssa on tultava toimeen.

Myös Talibanin on lopulta saatava iso osa kansasta omalle puolelleen, tavalla tai toisella. Kaikkia vastustajiaan se ei voi tappaa.

Vaikka monella oli ja on edelleen todellisia pelkoja Talibanin kostosta, lentokentän kaaosta on ymmärrettävä myös toisesta näkökulmasta: Talibanin pelätään vievän maan jälleen kivikaudelle.

Kahdenkymmenen viime vuoden aikana tapahtunut, länsijoukkojen avittama kehitys on toivotettu pääkaupungissa valtaosin tervetulleeksi. Samalla muutokset eivät ole ulottuneet maaseudulle, josta suurin osa Talibanin kannattajista ja taistelijoista tulee.

Kuilu näiden kahden ryhmän elämänkokemusten ja unelmien välillä on valtava.

Suurin osa urbaaneista afganistanilaisista on nyt menettänyt toivonsa tulevaan. Töitä ei monilla enää ole, kun ulkomainen avustustoiminta on suurelta osin lopetettu ja maan talous romahtanut.

Jotkut sanovatkin haluavansa lähteä siksi, että heillä ei enää ole mahdollisuutta ansaita maassa elantoa, ei niinkään Talibanin takia.

Vaikka tunsin oloni Kabulissa suurimmaksi osaksi turvalliseksi, totuus on, että maan tilanne on äärimmäisen epävarma. Kaikki voi muuttua hetkessä. Kabulilaisten tyytymättömyys saattaa purkautua kaduilla milloin hyvänsä, ja Taliban on vastannut mielenosoituksiin väkivallalla.

Siksi päädyin viettämään maassa tällä kertaa vain muutaman päivän.

Talibanin sisällä on paljon erilaisia ryhmiä, jotka käyttäytyvät hyvin eri tavalla ihmisiä kohtaan.

Ensimmäinen kokemukseni Talibanista rajalla oli hyvä. Heti seuraavana päivänä Talibanin erikoisjoukot riistivät pakistanilaiselta kuvaajaltani kameran vihaisesti kädestä, kun olimme kuvaamassa pankin eteen kokoontunutta väkijoukkoa.

Myöhemmin jouduin neuvottelemaan Talibanin aggressiivisesti käyttäytyneiden eliittijoukkojen kanssa, jotta pääsin Pakistanin lähetystölle hakemaan lupaa rajanylitykseen. He huusivat ja uhkailivat minua aseella.

Viimeisenä päivänä talibanit saapuivat maan sisäisten pakolaisten leirin ulkopuolelle, jossa olimme kuvaamassa. Emme saaneet tietää, mitä tarkalleen ottaen tapahtui, mutta tilanne vaikutti uhkaavalta. Ilmeisesti talibanit hakkasivat jotakuta.

Taliban on viettänyt 20 vuotta vuorilla piileskellen ja kaupungin eliittejä ja ulkomaalaisia vastaan taistellen. Heillä ei ole kokemusta muuttuneesta maasta.

Kun parrakkaat taistelijat nyt saapuvat turbaaneissaan ja aseet kourissa syömään Kabulin hienoihin ravintoloihin, nämä kaksi todellisuutta vihdoin kohtaavat.

Onko Talibanin visiossa maan tulevaisuudesta todella tilaa naisten pyrkimyksille, etnisille vähemmistöille ja ihmisoikeuksille? Monet eivät tähän usko, eikä heitä voi siitä syyttää.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin 18. syyskuuta kello 23 asti.

Lue lisää:

Toimittajalta: Olen jälleen Kabulissa, mutta kaikki on muuttunut

Yle Afganistanissa: Talibanilla täydellinen valta, Kabulissa kaduilla rauhallista – YK soimii Talibania väkivallasta mielenosoittajia kohtaan

Ongelmiin ajautunut sähköyhtiö Fi-Nergy on lähettänyt aiheettomia laskuja entisille asiakkailleen. Laskut on lähetetty perintätoimistojen kautta, eikä niitä pidä maksaa, sanoo Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KVV) tiedotteessaan.

Kilpailu- ja kuluttajaviraston mukaan perintäkirjeitä on saatu, vaikka asiakkaat ovat jo aikaisemmin kiistäneet laskut ja reklamoineet niistä. KKV muistuttaa, että perintälain mukaan kirjeperintää ei saa jatkaa, jos velallinen on kiistänyt maksuvelvollisuutensa asiallisin perustein.

– Osalla perintäkirjeen saaneista kuluttajista sähkösopimus Fi-Nergyn Voiman kanssa on päättynyt jo vuoden 2020 lopulla tai vuoden 2021 alkupuolella. Kirjeissä väitetään kuitenkin virheellisesti, että Fi-Nergy Voima olisi toimittanut asiakkaalle sähköä 10.6.2021 saakka, eli siihen asti, kun yhtiön sähköntoimitukset keskeytyivät, KVV kertoo tiedotteessaan.

Lisäksi Fi-Nergy on lähettänyt KKV:n mukaan perintäkirjeitä myös tältä syksyltä, vaikka yhtiö ei ole edes voinut toimittaa sähköä.

Toinenkin yritys lähettää aiheettomia laskuja

KKV:n mukaan aiheettomia laskuja on lähettänyt myös sähköyhtiö Hankinta 365. Niin Hankinta-yhtiön kuin Fi-Nergyn sähköntoimitukset keskeytettiin kesäkuussa tasevastaavan puuttumisen vuoksi. Tällöin KKV kehotti asiakkaita siirtymään välittömästi muiden sähköyhtiöiden asiakkaiksi.

Perintäkirjeitä on lähettänyt PS Perintä Oy -niminen perintätoimisto. Kuluttaja-asiamies on ollut yhteydessä PS Perintään ja yritys on kertonut selvittävänsä asiaa.

KKV painottaa, että Fi-Nergy Voiman laskuja ei pidä maksaa.

Lue lisää:

Kohusähköyhtiö Fi-Nergyn ja 365 Hankinnan asiakkaita kehotetaan vaihtamaan sähkönmyyjä pikaisesti – sähkönjakelu loppumassa lähiaikoina

Sähköyhtiö Fi-Nergyn ahdinko syvenee – markkinaoikeus määräsi 700 000 euron uhkasakot, veropetosepäily vaikeuttaa asiakkaiden rahojen saamista

Kuluttaja-asiamies avustamaan sähköyhtiö Fi-Nergyn asiakkaita palauttamattomien ennakkomaksujen perinnässä

Kuluttaja-asiamies harkitsee ryhmäkannetta valitusryöpyn kohteena olevasta sähköyhtiö Fi-Nergystä: "Antaa hälyttävän signaalin, että lakia rikotaan tietoisesti"

Näin toimii sähköyhtiö, jonka toiminnasta valitettiin viime vuonna liki 1 000 kertaa – rahojaan ilman jäänyt asiakas: "Viranomaiset ovat aivan kädet pystyssä"

Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Jari Aarnio, joka on sittemmin tuomittu useista rikoksista, aloitti Alibin painetun lehden kolumnistina syyskuun alussa.

– Terveisiä sinne Helsingin vankilaan kollegalle, Pasi Kivioja sanoo.

Lehdissä julkaistaan paljon kolumneja ja kuka tahansa saa ryhtyä kolumnistiksi. Kolumneja ja mediassa julkaistavia mielipiteellisiä tekstejä koskevat samat journalistin ohjeet kuin esimerkiksi uutisia, Pasi Kivioja muistuttaa.

Tosin mielipideteksteissä esimerkiksi samanaikaisen kuulemisen vaatimus ei ole samankaltainen kuin kiistanalaisessa asiassa uutisessa.

Ohjeet sanovat, että yleisön on voitava erottaa tosiasiat mielipiteistä ja sepitteellisestä aineistosta.

Kivioja on tutkinut väitöskirjassaan median muutosta. Yksi hänen havaintonsa oli, että mielipidetekstien ja kolumnien määrä on lisääntynyt 2000-luvulla huimasti. Kivioja ja Ukkola olivat vieraina Ylen mediakriittisessä Viimeinen sana -ohjelmassa. Voit katsoa ohjelman tämän jutun pääkuvasta tai tästä linkistä.

Määritelmän mukaan kolumni on sanoma- tai aikakauslehdessä omalla palstallaan säännöllisesti julkaistava lyhyt kirjoitus, jossa toimittaja tai avustaja esittää oman mielipiteensä jostakin ajankohtaisesta aiheesta.

– Kolumnissa kirjoitetaan mielipide, ja uutisen pitäisi olla tasapuolinen, toimittaja Sanna Ukkola sanoo.

Sanna Ukkola: "En ole oikeasti niin mustavalkoinen"

Ukkola on yksi Suomen tunnetuimmista kolumnisteista. Hän sanoo kärjistävänsä kolumneissa mielipiteensä.

– Matti Apunen sanoi aikoinaan, että jos hän on 60 prosenttia jotain mieltä, niin kolumnissa hän on 100 prosenttia sitä mieltä, Ukkola sanoo.

Hän kertoo argumentoivansa kolumnissa yhden pointin puolesta, vaikka ei oikeasti olisi niin mustavalkoinen.

– Jätän ne toisaalta toisaalta -argumentit pois, koska en voi sietää toisaalta toisaalta -kolumnisteja.

Ukkola sanoo, että maailma toki kärjistyy yksiväriseksi. Toisaalta hän yrittää katsoa maailmaa toisesta vinkkelistä kuin monet muut mediassa. Ennen kolumnien kirjoittamista hän yrittää nollata mielipiteensä ja valitsee aiheen, josta voi olla mitä tahansa mieltä.

– Pystyn kirjoittamaan aiheesta X oikeastaan molemmilta puolilta. Katson jonkun näkökulman, ja argumentoin sen puolesta, hän kertoo.

Mielipiteistä tullut medialle uutisia arvokkaampia

Pasi Kivioja esittää väitöskirjassaan, että toimittajien mielipiteet ovat muuttuneet pääjutuiksi itse uutistapahtuman sijaan. Näkökulmajournalismin määrä on lisääntynyt.

– Nyt 2010-luvulle tullessa kommentti ja kolumni ovat pääasia, uutinen on sivussa, jos sitä on ollenkaan, Kivioja sanoo.

Kun kaikki kilpailevat samoista uutisista, näkemykselliset mielipiteet ja vahvat kirjoittajabrändit erottuvat.

– Toimittajabrändejä seurataan. Heitä joko rakastetaan tai inhotaan, mutta heitä seurataan. Siksi mielipiteellistä tekstiä on paljon, Ukkola sanoo.

MIelipidetekstit leviävät myös somessa usein uutisia paremmin, Kivioja muistuttaa. Mielipiteillä voi erottautua.

Kolumnit herättävät tunteita. Kun Sanna Ukkola, Timo Haapala, Jari Ehrnrooth tai Suvi Auvinen tempaisee kolumnin, nousee älämölö. Todetaan, että nyt taas se ja se media on kommunistinen tai äärioikeistolainen.

– Ei ole salaisuus, että monet kolumnistit pyrkivät herättämään tunteita, jotta se herättäisi raivoreaktion, Kivioja toteaa. Itse hän sanoo haluavansa mieluummin analysoida kolumnistina asioita kuin ratsastaa kohuilla.

Kivioja arvioi, että nykyinen kehityskulku johtaa siihen, että mielipiteiden ja kolumien pitää olla entistä äärimmäisempiä, jotta ne kiinnostavat.

Kolumnistien valinta on median linjaus, mutta kolumnien mielipiteet eivät kerro lehden tai median linjasta mitään. Niistä linjataan pääkirjoituksissa.

Jokainen kolumni on niin sanottua yksityisajattelua.

– Kun kirjoitin eilen, että kannabista ei pitäisi laillistaa, se on vastoin Iltalehden linjaa. Iltalehden linja on toinen, mutta ei se haitannut heitä, koska tämä on minun kolumnini ja näkemykseni, Ukkola sanoo.

Vaasan hovioikeus on alentanut Porissa naisystävänsä tappaneen naisen vankeusrangaistusta elinkautisesta kymmenen vuoden vankeusrangaistukseen. Samalla rikosnimike muuttui murhasta tapoksi.

Tuomittu Susanna Maarit Hervamaa tappoi naisystävänsä Porissa helmikuussa 2020. Satakunnan käräjäoikeus tuomitsi hänet elinkautiseen vankeuteen murhasta saman vuoden marraskuussa.

Syytteen mukaan tuomittu oli yrittänyt tappaa uhria ensin lääkkeillä ja insuliinilla ja tukahduttamalla tyynyllä. Uhri kuoli lopulta kaulaan tulleisiin puukoniskuihin.

Hovioikeus: Nainen saattoi liioitella käräjäoikeudessa

Alkuperäisessä tuomiossa katsottiin, että nainen on käyttänyt surmaamiseen vakaata harkintaa ja ollut täydessä ymmärryksessä teon tehdessään.

Hovioikeuden perusteluissa kuitenkin mainitaan, ettei voida täysin sulkea pois sitä mahdollisuutta, että Hervamaan kertomus olisi käräjäoikeudessa ollut liioiteltu.

Hovioikeus katsoo myös, että vaikka tuomitun aikomus on ollut surmata uhri, ei asiassa ole luotettavalla tavalla osoitettu, että hän olisi erityisesti suunnitellut tai valmistellut tekoa. Kaikki surmaamiseen käytetyt välineet ovat löytyneet asunnosta valmiiksi, eikä tuomittu ole niitä erikseen hankkinut tekoaan varten.

Rikosnimikkeen muuttumisessa murhasta tappoon vaikutti myös se, että vaikka hovioikeuden mukaan teossa on erityisen julmuuden ja raakuuden piirteitä, teko ei kuitenkaan ole kokonaisuudessaan ollut erityisen raaka tai julma. Hovioikeus piti naisen mielentila-arvion ennallaan ja totesi hänet syyntakeiseksi tekoon.

Aiheesta aiemmin:

Porilaisnainen mielentilatutkimukseen naisystävänsä murhan takia – tunnusti tekonsa oikeudessa

Syyttäjä vaatii naiselle elinkautista vankeusrangaistusta toisen naisen murhasta – tekijä ja uhri elivät vuosia parisuhteessa

Angelin Vuomajoella asuva Jouni Vuomajoki pyytää hirviä kotikylänsä lähistöllä. Alue on Inarin kunnan länsiosassa. Hän metsästää yksin rauhalliseen tahtiin. Vuomajoki kertoo, että hän kävelee hiljakseen ja välillä juo kahvit nuotiolla. Kun kohdalle sattuu sopiva hirvi, voi liipaisimesta vetää.

Vuomajoki kertoo, että viime aikoina hänen metsästystapansa ei ole toiminut, sillä alueelle on tullut ulkopaikkakuntalaisia metsästäjiä, joiden tehokkaat mestästystavat ovat hyvin erilaisia. Metsällä on kerralla suurempi joukko ja vakiovarusteina on tavallisesti koiria ja tekniikkaa.

– Heidän on helppo metsästää, kun mukana on koiralauma. On kuin meidän jääkaapistamme tulisivat hakemaan lihaa ja ruokaa, kritisoi Vuomajoki.

Hirvilupia on viime vuosina lisätty reilusti erityisesti Inarissa, ja se on lisännyt myös ulkopaikkakuntalaisten metsästäjien määrää alueella.

Kunta haluaa rajoittaa ulkopaikkakuntalaisten pyyntiä ja lisätä valvontaa

Paikkakuntalaisten ja ulkopaikkakuntalaisten metsästystapojen eroihin on kiinnitetty huomiota myös Metsähallituksen saamelaisten kotiseutualueen luonnonvarasuunnitelma 2022–2027 luonnoksessa.

Luonnoksessa tuodaan esiin, että koirien käyttöön perustuva hirven seuruepyynti poikkeaa oleellisesti paikallisesta pyyntikulttuurista. Lisäksi metsästyskoirien aiheuttamat häiriöt poronhoidolle ovat lisääntyneet.

Inarin kunta on lausunut luonnonvarasuunnitelmasta ja se toteaa, että valvonnan lisääminen ja ulkopaikkakuntalaisten pyynnin rajoittaminen voisivat parantaa tilannetta.

Kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari kertoo, että paikallisten metsästäjien pyyntimahdollisuuksista ollaan huolissaan. Huotari kertoo pistäneensä itsekin merkille, että ulkopaikkakuntalaisilla voi olla useita koiria ja he metsästävät tavallisesti ryhmissä. Paikallisilla metsään lähtee pari metsästäjää ja enintään yksi koira.

– Metsästystapa on erilainen, sanoo Huotari.

Viime vuonna Inarin alueen hirvenpyytäjistä noin 30 prosenttia eli 361 ampujaa oli ulkopaikkakuntalaisia. Koko Lapin sekä Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien alueella vastaava luku oli 51,6 prosenttia. Ulkopaikkakuntalaiseksi katsotaan myös henkilö, joka on aikaisemmin asunut alueella, mutta on muuttanut esimerkiksi opiskelujen tai töiden takia muualle.

Useampaa koiraa on lupa käyttää

Metsästäjäliitosta kerrotaan, että alueluvat valtion maille ovat tärkeitä ulkopaikkakuntalaisille, joilla ei ole mahdollisuutta metsästää muualla. Laki sallii monen koiran käytön metsästyksessä, mutta liitto suosittelee vain yhden koiran käyttämistä. Poronhoitoalueella koiran tulisi olla porovarma.

Liiton järjestöpäällikkö Teemu Simenius sanoo, että seurueiden olisi hyvä olla yhteyksissä sekä paliskuntien että toisten seurueiden kanssa, jotta he tietäisivät toistensa liikkeistä ja välttyisivät kilpajuoksulta.

Simenius kertoo rauhallisen pyynnin olevan kaikkien mielestä ihanteellista. Lyhyt metsästysaika saattaa kuitenkin aiheuttaa painetta.

– Ehkä se lyhyt loma aiheuttaa siihen vähän turhanpäiväistä kiirettä, joka sitten vie sitä ihanneajatusta vähän kauemmas, Simenius pohtii.

Ensimmäinen pyyntijakso vain paikallisille?

Angelissa metsästävä Jouni Vuomajoki ja Inarin kunnanhallituksen puheenjohtaja Jari Huotari näkevät, että hirven pyyntiajan rajaamisesta voisi olla apua. Hirven kiimarauhoitus jakaa metsästyskauden muutenkin kahteen osaan.

– Ensimmäiselle jaksolle olisi sellainen toive, että se olisi enemmän pyhitetty paikallisille metsästäjille, Huotari sanoo.

Jos epäilee jonkun toimineen lainvastaisesti, tulee siitä ilmoittaa valvovalle viranomaiselle, Metsähallitukselle tai poliisille. Suomessa hirvenpyynnin metsästysajan määrittelee maa- ja metsätalousministeriö, lupamäärät Suomen riistakeskus ja alueluvat Metsähallitus.

Diplomaattinen hirmumyrsky, joka jättää jäljet. Paha transatlanttinen kriisi. Ennenkuulumatonta liittolaisten kesken. Valtava pettymys. Selkäänpuukotus. Katastrofi. Petos.

Ranskalaiset poliittiset päättäjät, kansainvälisten suhteiden asiantuntijat ja tiedotusvälineet eivät ole säästelleet sanojaan arvioidessaan Yhdysvaltojen, Britannian ja Australian torstaina julkistettua turvallisuussopimusta.

Suurvaltakamppailu Kiinan kanssa kiristyi jälleen – USA solmi sotilaallisen yhteistyösopimuksen Australian ja Britannian kanssa

Uusi "indopasifinen" eli Aasian ja läntisen Tyynenmeren alueen sopimus on nimetty AUKUS:iksi kolmen allekirjoittaneen maan englanninkielisten alkukirjaimien mukaan. Se tuli EU-johtajille täysin puskista.

EU:ssa on kuviteltu, että Donald Trumpin presidenttiyden jälkeen Joe Biden pyrkii parantamaan suhteitaan eurooppalaisiin liittolaisiinsa. Toisin on käynyt.

– Tämä yksipuolinen, brutaali ja ennakoimaton päätös on paljolti samanlainen kuin mitä Trump teki, Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian kommentoi televisiohaastattelussa.

Vaikka Yhdysvaltojen ulkoministeri Antony Blinken yritti tuoreeltaan tyynnytellä, että Ranskakin on kyllä yhä Yhdysvaltojen tärkeä liittolainen, ei auttanut.

Ranska muun muassa peruutti saman tien juhlatilaisuuden, jonka se oli aikonut järjestää lähiaikoina Washingtonin-suurlähetystössään ja tapaamisen Australian johtajien kanssa ensi viikolla YK:ssa.

Ranskan presidentti Emmanuel Macron ja Saksan liittokansleri Angela Merkel keskustelivat tilanteesta illallisella torstaina, mutta median edessä he eivät kommentoineet asiaa sanallakaan.

Viimeistään nyt eurooppalaisille johtajille on selvää, että Bidenin Yhdysvallat keskittää diplomaattiset panostuksensa Aasiaan. Sen geostrategian muutoksesta kertoi myös maan vetäytyminen Afganistanista. Eurooppa pitäköön lähialueensa.

Australia neuvotteli Ranskan kanssa vielä alkuviikosta

Australian piti ostaa Ranskalta 12 tavanomaista sukellusvenettä, kun nyt se hankkiikin kahdeksan yhdysvaltalaistekniikalla varustettua ydinkäyttöistä sukellusvenettä. Maa valitsi turvallisuuskumppaneikseen mieluummin Yhdysvallat ja Britannian.

Ranskalla on hyvä syy olla käärmeissään, koska sukellusvenekauppaa valmisteltiin viisi vuotta. Vuonna 2016 allekirjoitettua aiesopimusta kutsuttiin Ranskassa "vuosisadan sopimukseksi".

Vielä tämän viikon alussa australialaiset kävivät neuvotteluja sopimuksen viime silauksista Ranskan sukellusvenevalmistaja Naval Groupin kanssa, Les Echos -talouslehti kertoo.

Kuukausi sitten Ranskan ja Australian puolustusministerit tapasivat Pariisissa ja julkaisivat yhteisen lausunnon. Siinä korostettiin maiden sukellusveneyhteistyön tärkeyttä osana laajempaa strategiaa, jolla padotaan Kiinan valtaa indopasifisella alueella.

Toisaalta australialaisten mielestä ranskalaisten olisi pitänyt tajuta, että sopimus on karahtamassa kiville. Australialla oli syitä vetäytyä sopimuksesta Ranskan kanssa. Muun muassa sukellusveneiden hinta nousi matkan varrella kaksinkertaiseksi, 31 miljardista eurosta vajaaseen 60 miljardiin euroon.

Ranska saa nyt ymmärrystä myös AUKUS-maiden diplomaateilta. Esimerkiksi Britannian entinen sotilasliitto Naton ja Pariisin-suurlähettiläs tviittasi, että Ranskan reaktiota ei kannata aliarvioida.

Peter Rickettsin mielestä välirikko on vähintään yhtä paha kuin transatlanttisten suhteiden kriisi Irak-iskujen vuoksi vuonna 2003:

AUKUS on vakava isku Macronille, koska 12 sukellusveneen kauppa olisi tuonut Navalin telakalle uusia työpaikkoja, sulan Macronin hattuun ensi kevään presidentivaaleissa sekä Ranskalle aiempaa vahvemman jalansijan Aasian ja Tyynenmeren alueella, jolla asuu 1,6 miljoonaa ranskalaista.

Alue on jo vuosikymmenet ollut Kiinan ja Yhdysvaltojen välisen mittelön näyttämö.

Macronin into vahvistaa EU:ta lisääntyy

Myös AUKUS-sopimuksen julkistamisajankohta oli eurooppalaisten kannalta tyly. Samana päivänä komissio ja ulkopoliittinen edustaja Josep Borrell julkistivat EU:n oman indopasifisen strategiansa.

On käytännössä selvää, että EU:n strategialta putosi pohja AUKUS-sopimuksen myötä.

Ranskalaiset pitävät nyt AUKUS:ia paitsi todisteena amerikkalaisten epäluotettavuudesta, myös uutena sysäyksenä Ranskan suunnittelemalle EU:n strategiselle itsenäisyydelle.

Siihen kuuluu niin teollisuuden, turvallisuuden, talouspolitiikan kuin puolijohteidenkin valmistuksen yhteistyötä, joilla vähennetään riippuvuutta ennen kaikkea Kiinasta.

– Tämä temppu osoittaa, että EU:n strateginen itsenäisyys on ainoa uskottava tapa puolustaa etujamme ja arvojamme, Ranskan ulkoministeri Le Drian sanoi.

Ranskasta tulee EU:n puheenjohtajamaa ensi vuoden alussa, ja onkin todennäköistä, että Macronin aloitteet EU-yhteistyön syventämisestä vain vahvistuvat. AUKUS:issa ei ole kyse vain sukellusveneistä vaan sopimus kattaa myös yhteistyön kyberturvallisuudessa, tekoälyssä ja kvanttitietokoneiden kehittelyssä.

Vanhan mantereen tylyllä sivuuttamisella voi olla vielä kauaskantoisia seurauksia. Jos Yhdysvallat ei saa Ranskaa lepytellyksi, länsiliittouma heikkenee ja hajaantuu – ja lopulta Kiina on se, joka hajaannuksesta voittaa.

Aiheesta lisää:

Biden kertoi Yhdysvaltojen, Britannian ja Australian turvallisuuskumppanuudesta puheessaan kansallisesta turvallisuudesta

Tutkimus: Kiina lisää vaikutusvaltaansa USA:n, Euroopan ja Venäjän kustannuksella – Aasian jättiläinen nukkui vielä 1980-luvulla

Kuuntele podcast: Onko Kiina uhka ja jos olisi, voisiko Yhdysvallat sille enää mitään?

Atooppisen ihottuman hoitoon pyritään löytämään uusia muotoja, ja sitä helpottavat uudet geenilöydökset.

Oulun yliopiston tutkijoiden johtamassa kansainvälisessä tutkimuksessa löydettiin viisi uutta atooppiselle ihottumalle altistavaa geenimuotoa.

– Tämä on ensimmäinen askel tiellä, joka mahdollistaa uusien hoitomuotojen kehittämisen, sanoo tutkijatohtori Anu Pasanen Oulun yliopistosta.

Tutkimus voi myös auttaa ymmärtämään lisää atooppisen ihottuman syntymekanismeja.

Tutkimus tehtiin biopankkidatan tietojen perusteella, eli jo valmiiksi ihmisiltä kerätyillä tiedoilla ja näytteillä.

– Näytimme, että tällaista tutkimusta käyttämällä voidaan saada tärkeää tietoa atopiasta, Pasanen sanoo.

Analyysissa mukana oli lähes 800 000 ihmisen genomi- ja terveystietoja Suomesta, Virosta ja Isosta-Britanniasta.

Atooppinen ihottuma on tulehduksellinen ihosairaus, josta kärsii 10–20 prosenttia väestöstä. Perintötekijöiden tiedetään vaikuttavan taudin syntyyn, ja entuudestaan tunnetaankin noin kaksikymmentä atooppiseen ihottumaan liittyvää geeniä.

Lue lisää:

Pieni putkilo maksaa yli 80 euroa, eikä se riitä edes viikoksi kutinaan: Yli miljoonan suomalaisen sairaus tulee pahimmillaan kalliiksi

“Poskeni olivat verillä, ja iho tulehtui päästä varpaisiin” – Jarna Pihlajamäki löysi ihonsa pelastuksen saunasta, avannosta ja mielenrauhasta

Porilainen ruokamarket julkaisi perjantaina huolestuttavan päivityksen kaupan omilla Facebook-sivuilla.

Päivityksen mukaan kaupassa on huomattu, että lapset ja nuoret ostavat tällä hetkellä viemärinavausaineita ja ruokasoodaa ja leivinjauhetta. Kaupan myyjät miettivät, mistä mahtaa olla kyse ja pienellä googletuksella selvisi, että kyseisistä aineista saa tehtyä kotitekoisia pullopommeja.

– Tämän viikon aikana on huomattu, että näitä aineksia ostetaan. Tullaan vähän isommalla porukalla ostoksille ja kiherretään ja hihitellään hyllyjen välissä, kertoo S-Market Lukkarinsannan marketpäällikkö Pia Jakonen.

Kauppa päätti toimia ennaltaehkäisevästi ja teki nopeasti päätöksen, ettei "pommiaineksia" myydä lapsille ja nuorille.

– Haluamme omalta osaltamme toimia vastuullisesti. Tällaisista kotitekoisista pommeista voi saada vaikka minkälaisia vammoja, Jakonen sanoo.

Myös poliisi on huolissaan

Pullopommeista on huolestunut myös poliisi.

Itä-Suomen poliisilaitos kertoi sekin Facebook-sivuillaan, että vanhempien kannattaa kiinnittää huomiota ilmiöön ja seurata oman jälkikasvun tekemisiä. Pullopommien tekoon on olennaisesti liittynyt se, että niitä kuvataan ja niistä jaetaan videoita sosiaalisessa mediassa.

– Räjähdyksen aiheuttamista vahingoista on vastuussa paitsi se, joka pullopommin on tehnyt, mutta myös se, joka on ollut yhdessä sitä tekemässä. Jos räjähdys aiheuttaa esimerkiksi sivullisen ihmisen sokeutumisen, voivat vahingonkorvaukset olla suuria, poliisin päivityksessä lukee.

Itä-Suomen poliisin päivityksessä huomautetaan, että räjähdyksistä voi olla haittaa sekä ihmisille että luonnolle.

– Näistä ”pullopommeista” aiheutuva räjähdys on voimakas sekä se aiheuttaa kemikaaliroiskeita ja muovisirpaleita lähiympäristöön. Nämä kemikaaliroiskeet, sirpaloitunut muovi ja paine voivat aiheuttaa vakavia vammoja silmiin, iholle ja korviin. Myös räjähdyksestä aiheutunut ääni voi aiheuttaa kuulovaurioita.

Vilma Alina ei voinut nuorena sietää popmusiikkia. Hän oli musiikkilukiolainen, joka oli hyvin tiedostava musiikin kuuntelija.

– Olin teininä nirppanokka musanörtti, jolle ei kelvannut mikään, muusikko sanoo.

Muutama viikko sitten ilmestyi kuitenkin Vilma Alinan kolmas albumi True crime, joka on puhdasta poppia. Hän alkoi lämmetä genrelle vasta lukion jälkeen, kun hän tajusi, ettei kaikkea tarvitse ottaa niin vakavasti.

Popmusiikista löytyi riemu kokeilla kaikkea uutta.

Samantapaisen riemun hän on löytänyt tänä vuonna keikkailusta. Artisti, oikealta nimeltään Vilma Alina Lähteenmäki, pääsi juhlistamaan levyn julkistamista pitkästä aikaa omalle keikalle.

Hän huomasi lavalla, että vuosien keikkailu oli tehnyt yleisön edessä olemisesta rutiininomaista.

– Löysin uudelleen aidon onnellisuuden ja innostuksen tunteen. Tuntui tosi hyvältä, että se jännitti niin paljon. Olin ihan täpinöissäni siellä lavalla. Toivon, että saan pidettyä siitä tunteesta kiinni.

Jännitys uuden albumin osalta on helpottanut, sillä levy on otettu hyvin vastaan ja artisti on saanut palautetta ja viestejä uusilta kuulijoilta.

Nyt 28-vuotias Vilma Alina on kohdannut ison kysymysmerkin. Mitä seuraavaksi?

Anssi Kelan löytö

Helsingissä varttunut Vilma Alina haaveili lukion jälkeen muusikon urasta. Haave on toteutunut, mutta ei ihan niin kuin Vilma Alina alun perin suunnitteli.

Hänen ajatuksenaan oli jatkaa lukiosta suoraan Pop & Jazz Konservatorioon, mutta hän sattui olemaan pääsykokeiden aikana kipeänä. Edessä siintävä suunnittelematon välivuosi aiheutti lamaannuksen.

Hän kuitenkin hankki vocal looperin, jollaista monet yksin esiintyvät muusikot käyttävät äänen monistamiseen. Vilma Alina teki sillä muutamia kappaleita ja laittoi niistä videoita Youtubeen.

Yllättäen ihmiset jakoivat videoita. Yksi katsojista oli Anssi Kela, joka pian pyysikin aloittelevan muusikon lämmittelijäksi keikalleen.

Lumipalloefekti oli valmis. Seuraavaksi hänet kiinnitettiin Robinin taustalaulajaksi, ja hetken päästä levy-yhtiöstä otettiin yhteyttä.

– Se oli jännää, koska minulla ei ollut tarjota heille mitään valmista pakettia. Minulla ei ollut valmiita omia biisejä tai mitään muutakaan kuin ne muutamat videot. He näkivät minussa jotain ja antoivat mahdollisuuden.

Musiikki syntyy leffakohtauksina

“Tanssisalin ovi on raollaan

Ei kai se haittaa ketään jos mä katson

Jään tähän pieneksi hetkeksi vaan

Mun piti laittaa vain nimelle kasvot”

Näin alkaa Vilma Alinan kappale Ballerina vuodelta 2019. Se kertoo tarinaa henkilöstä, joka haluaa nähdä rakastamansa ihmisen uuden kumppanin. Samalla hän päätyykin ihastelemaan sorjaa ballerinaa.

Vilma Alina haluaa kertoa kappaleissaan tarinoita. Hän kehittelee niihin hahmot ja kokonaiset taustatarinat. Omasta mielestään hän on onnistunut siinä parhaiten juuri Ballerina-kappaleessa.

Kun muusikko luo kappaleita, hän näkee ne päässään visuaalisina kuin pieninä leffakohtauksina.

– Vähän kuin ohjaisin päässäni pientä elokuvaa. Se on ollut mulle inspiroivin tapa kirjoittaa musiikkia.

Häntä kiehtoo käsitellä kappaleissa ihmistunteiden monimutkaisuutta. Surun hetkellä voi olla myös onnellinen tai rakastuneena pelätä toisen menettämistä.

Ei siis ihme että Vilma Alinan mielestä yksi täydellisimmistä popkappaleista on ruotsalaisartisti Robynin Dancing on my own (2010). Siinä henkilö tanssii yksin klubilla, kun hän samalla katsoo exänsä suutelevan uutta tyttöä.

– Se on tanssittava ja samalla itkettävä. Jos pystyisin pöllimään itselleni yhden biisin, jonka olisin kirjoittanut, niin tämä olisi se.

Suomen pienet hittimarkkinat

Vilma Alina kirjoittaa paljon musiikkia myös muille artisteille. Hän on tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Abreun, Nelli Matulan, Kaija Koon, Robinin ja Gasellien kanssa.

Suurin muille kirjoittama hitti on ollut Robinin Hula hula (2017). Omista kappaleista eniten soittoa ovat saaneet Palasina (2018), Rikollinen (2020) sekä Teflon Brothersin kanssa tehty Juha88 (2016).

Kun Vilma Alina alkaa kirjoittaa kappaletta, hän tietää melko pian, tuleeko se hänelle itselleen vai jollekin muulle artistille. Jos aihe kouraisee häntä syvältä, se on tarkoitettu hänen esitettäväkseen.

Toisinaan hän huomaa, että kappale toimii paremmin jonkun muun laulamana.

– Jos se menestyy, voisi luulla, että tulisi fiilis, että olisi pitänyt pitää se itsellään. Niin ei kuitenkaan ole, vaan olen siitä vain tosi onnellinen.

Vilma Alinan mukaan taitavia suomalaisia biisintekijöitä tulee alalle koko ajan lisää. Monelle saattaa kuitenkin tulla yllätyksenä se, että Suomen pienillä musiikkimarkkinoilla kappaleiden tekemisellä ei välttämättä tienaa riittävästi.

Muusikko sanoo, että biisintekijöille maksettavissa korvauksissa olisi parantamisen varaa, sillä niitä tulee lähinnä Teoston kautta. Esimerkiksi levy-yhtiöt maksavat tuottajille, mutta laulunkirjoittajat eivät palkkiota saa.

– Se karsii lahjakkaita tekijöitä. Jos jaksaa olla kärsivällinen ja tehdä töitä monta vuotta, vaikka ei tienaa mistään mitään, niin kyllä se jossain vaiheessa alkaa kannattaa.

Artistikipuilua

Vilma Alinalla on yllään kesäistä kukkakuosia ja päässä lierihattu. Ulkoasu on samanlainen kuin monella ikäisellään nuorella naisella. Monet artistit pyrkivät erottautumaan massasta pukeutumisellaan, mutta Vilma Alinan yllä ei nähdä erikoisia asuviritelmiä.

Hän kertoo kipuilleensa pitkään sen kanssa, minkälainen artisti hänen pitäisi olla. Samaan aikaan kun biisinkirjoittaminen ja studiolla oleminen on ollut hänelle rakasta, hän on ahdistunut ajatuksesta olla julkisesti artistina.

– Minun on ollut vaikea keksiä itselleni artistirooli. Jotkut tekevät sairaan taitavasti suuren roolihahmon. Minulle tulee sellaisesta ahdistava olo, että esittäisin jotain sellaista, mitä en ole.

Pitkällisen pohdinnan jälkeen hän päätyi siihen, että hän voi olla Vilma Alina -nimen alla niin artisti, biisinkirjoittaja kuin oma itsensä.

– Brändini voi olla se, ettei ole mitään ihmeellistä brändiä. Ehkä se riittää, että olen vain mitä olen.

Vilma Alina on opetellut muutenkin armollisuutta itseään kohtaan. Hän tietää, että biisit eivät synny nappia painamalla: luova työ vaatii aikansa. Edellisen levyn jälkeen hän piti puoli vuotta taukoa, kunnes kappaleita alkoi taas syntyä.

– Semmoisina aikoina kun olo on tyhjiin puristettu, niin silloin pitää ottaa vain taukoa. Kukaan ei pysty olemaan koko ajan luova.

– Joutilaisuus ja tyhjäntoimittaminen tekee superhyvää luovuudelle. Se on tosi inspiroivaa, että tylsistyy. Aivot kehittelevät tuolla salaa jotain uusia ideoita.

Lue myös:

Kesäkumibiisi rikkoo pinttyneitä asenteita mimmienergialla – katso video

Nuorista naisartisteista on nyt ruuhkaa – breikkaako ensimmäisenä Evelina, Ronya, Sandhja, Vilma Alina vai Ida Paul?

Korona-aikana syntynyt levy oululaisen Skuugi Darlings-yhtyeen kanssa on tuonut uutta virtaa rocklegenda Remu Aaltoseen. Pitkä toimettomuus koronarajoituksineen johti uuden pitkäsoiton syntymiseen oululaismuusikoiden kanssa. Levy ja sen kappaleiden harjoittelu onkin tuonut uutta puhtia rocklegendaan.

– Ihan kuin olisin elossa taas. Jos yleisö haluaa, että tehdään keikkaa, niin silloin pitää sitä tehdä. Sen takia ollaan olemassa, että viihdytetään ihmisiä, kertoo Aaltonen.

Remun ja Skuugi Darlings-yhtyeen yhteistyö alkoi vuonna 2014 Helsingin Kirjamessuilla soitetun yksittäisen keikan myötä.

Yhteistyö jatkuu tänään illalla Oulussa Bassoclubilla, kun Hurriganes-yhtyeen 1970-luvun ajoista väitöskirjan vuonna 2013 tehnyt oululaismuusikko ja toimittaja Petri Laukka sai houkuteltua Remun mukaan lavalle.

Rocking All Life Long -levyn teko aloitettiin kolme vuotta sitten. Skuugi Darlingsin kanssa homma toimii Remun mukaan hyvin.

– Helvetin hyvin. Ensin ajattelin, että ei jumalauta, kaikkeen joudunkin mukaan. Moni luulee, että mulla on jo toinen jalka haudassa. Nyt ne tietää, että henki pihisee vielä, naurahtaa Remu.

Rock-ikoni harjoitteli Skuugi Darlingsin kanssa Oulussa torstaina:

Lue lisää: Remu Aaltonen teki uutta musiikkia oululaismuusikoiden kanssa: Remu & Skuugi Darlingsilta tulee perjantaina ensimmäinen single

Kuuntele Areenasta: Skuugi Darlings -yhtye syntyi poikkeuksellisella tavalla ja sai Remun tekemään paluun

Venäjä rajoittaa kansalaisten toimintamahdollisuuksia sosiaalisessa mediassa parhaillaan meneillään olevien alue- ja parlamenttivaaleissa aikana.

Presidentti Vladimir Putinin Yhtenäinen Venäjä -tukipuolueelle ei ole vaaleissa todellisia haastajia, mutta Kreml pelaa silti varman päälle.

Google ja Apple poistivat sovelluskaupoistaan oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyita tukevan The Smart Voting-sovelluksen. Sitä ei ollut enää perjantaina saatavilla Venäjällä.

Asiasta uutisoivat muun muassa uutistoimisto Reuters, Britannian yleisradioyhtiö BBC ja the Moscow Times-lehti.

Uhkana suuret sakot tai syyte sekaantumisesta vaaleihin

Teknologiajätit taipuivat noudattamaan viestintää valvovan elimen määräystä. Viranomaisten mukaan sovellus on "ekstremistinen".

Määräyksen noudattamatta jättämisen seurauksia voisivat olla suuret sakot tai rikossyytteet laittomasta vaaleihin vaikuttamisesta. Googlen ja Applen Venäjän toimintojen henkilökuntaa on myös uhattu vankeusrangaistuksilla.

Applen lausunnon mukaan Smart Voting -sovellus on Venäjällä laiton. Moskovalainen tuomioistuin sulki sovelluksen hakukoneita ilman ennakkoilmoitusta aiemmin syyskuussa.

Venäjällä on aiemmin suljettu kymmeniä Navalnyita tukevia sivustoja.

Googlen and Applen edustajat tapasivat torstaina parlamentin ylähuoneen edustajia. Tammikuussa vankilaan tuomitun Aleksei Navalnyin tukija, juristi Ivan Ždanov luonnehti toimenpidettä "suureksi virheeksi ja häpeälliseksi poliittiseksi sensuuriksi".

Yhdysvaltalaisyhtiöt ovat myöntäneet sovellusten sulkemisen.

Navalnyin Smart Voting -sovellus kehotti äänestämään nykyhallintoa vastustavia ehdokkaita.

Apple ilmoitti lisäksi sulkeneensa käyttäjän IP-osoitteen salaavan Private Relay -palvelun.

Äänestys ennakoidun laiskaa

Vaalien äänestysprosentin odotettiin jäävän alhaiseksi. Äänestyskopissa oli perjantaina päivällä käynyt enimmillään 15 prosenttia äänioikeutetuista. Äänestys kestää sunnuntaihin. Vaaleissa valitaan 450 jäsentä parlamentin alahuoneeseen eli duumaan ja lisäksi paikallis- ja alueviranomaisia.

Sähköisen äänestyksen alueilla äänestysvilkkaus on Venäjän vaalikomission varajohtajan Nikolai Bulaevin mukaan paikoin 48 prosenttia.

Lue myös:

"Olen syntynyt Putinin kaudella, enkä halua kuolla Putinin kaudella" – Darja Heikinen, 17, ei pelkää haukkua Venäjän johtoa Tiktokissa

Vaalit, jotka eivät ole vaalit – Yle vastaa viiteen kysymykseen Venäjän tämänviikkoisista duuman vaaleista

Suuri eläkejärjestelmän uudistus tyssäsi erimielisyyteen valtavasta varojen siirto-operaatiosta.

Kuntien eläkevakuutuksia hoitavan Kevan olisi pitänyt siirtää noin 15 miljardin euron hyvistysmaksu yksityisen eläkejärjestelmien yhtiöille, joista suurimmat ovat Ilmarinen, Varma ja Elo.

Yhdistymistä valmistelleen työryhmän puheenjohtajana toiminut Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Heli Backman kertoi illansuussa Ylelle, että osapuolet olivat neuvotteluissa kaukana toisistaan eikä uutta yritystä yhdistymisen toteuttamiseksi ole heti tulossa.

Mahdollisesta uudesta yhdistymisyrityksestä päättää hallitus. Backman toteaa, että eläkeuudistukset edellyttävät erittäin huolellista valmistelua.

– Kuluvalla vaalikaudella jäljellä oleva aikaikkuna on siihen kovin lyhyt.

Yhdistymistä tavoiteltiin eläkejärjestelmän vahvistamiseksi. Samalla olisi varauduttu siihen, että työntekijöitä siirtyy kuntapuolelta yksityisen puolen eläkejärjestelmiin, mikä heikentäisi kuntaeläkkeiden rahoitusta.

20 vuoden maksuaika ei kelvannut

Eläkejärjestelmien yhdistyminen oli tarkoitus toteuttaa siten, että se olisi molempien järjestelmien jäsenille eli kunnille ja yksityisille yrityksille kustannusneutraali.

Kuntasektorilla eläkekulu on suurempi pidempien elinvuosien vuoksi.

– Kuntasektorilla työskentelevät ovat pitkäikäisempiä, koska kuntasektorilla työskentelee enemmän naisia, työryhmän puheenjohtaja Heli Backman sanoo.

Jotta siirtymä olisi ollut kustannusneutraali, Kevan olisi pitänyt maksaa yksityiselle järjestelmälle "neutralontimaksu". Muutoin eläkemaksut olisivat nousseet yksityisellä puolella.

Hyvitysmaksu oli uusimmissa laskelmissa noin 15 miljardia euroa.

Backmanin mukaan 15 miljardin euron taso olisi kelvannut osapuolille, mutta maksuajasta ei päästy yhteisymmärrykseen.

Viimeisenä pöydällä oli 20 vuoden maksuaika, mutta sillä sopua ei syntynyt.

Työryhmässä mukana ollut Kuntatyönantajat KT katsoo, että ainakin Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) vastutus esti yhdistymisen.

– Olisin toivonut EK:lta laajempaa näkemystä ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin eläkejärjestelmän kestävyyden parantamiseksi, KT:n toimitusjohtaja Markku Jalonen toteaa KT:n tiedotteessa.

"Eläkemaksut juoksevat kuin ennen"

Työryhmää vetänyt Backman painottaa, että uudistuksen kaatuminen ei uhkaa suomalaista eläkejärjestelmää.

– Uudistuksen kaatumisella ei ole mitään vaikutusta eläkkeensaajiin. Eläkemaksut juoksevat täysin samalla tavalla kuin ennen.

Uudistuksen kanssa oltiin Backmanin mukaan liikkeellä hyvin etupainotteisesti. Lyhyellä aikavälillä ei siis ole näköpiirissä ongelmia, jotka vaikuttaisivat eläkejärjestelmään.

Ajan kuluessa tarve eläkejärjestelmien yhdistämiselle kasvaa erityisesti silloin, jos työntekijöitä siirtyy laajasti kuntasektorilta yksityiselle puolelle.

Työryhmässä ovat olleet edustettuina Elinkeinoelämän keskusliitto EK, Kuntatyönantajat KT, Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK, Akava sekä asiantuntijajäseninä Eläketurvakeskus, Työeläkevakuuttajat TELA ry, Keva, yksityisten alojen työeläkeyhtiöt ja Suomen Kuntaliitto.

Lue lisää

Kevan yhdistäminen yksityiseen eläkejärjestelmään jumahti – arvio tarvittavasta varojen siirrosta on kasvanut 16 miljardiin euroon

Analyysi: Kevan yhdistäminen yksityisten yhtiöiden eläkejärjestelmään uhkaa takkuuntua kiistaan varojen siirrosta – ratkaisua haetaan ensi viikolla

Suomen eläkejärjestelmään on suunnitteilla iso myllerrys: Kuntatyöntekijöiden eläkkeet samaan järjestelmään yksityisten eläkkeiden kanssa

Kevan toimitusjohtajaksi valittu Jaakko Kiander saa johdettavakseen valtavan varojen siirron, jos kuntien ja yritysten eläkejärjestelmät yhdistetään

Tallink Siljan Baltic Princess -risteilyaluksella tapahtui viime viikolla vakava väkivallanteko, jonka uhri kuoli myöhemmin sairaalassa, kertoo Tallink Siljan viestintäjohtaja Marika Nöjd.

Viestintäjohtajan mukaan uhri oli keski-iän ylittänyt suomalainen mies. Myös epäilty tekijä on suomalainen mies, mutta Nöjd ei osaa sanoa, tunsivatko miehet toisiaan entuudestaan.

Väkivallanteko sattui aluksen käytävällä tax free -myymälän edustalla torstain ja perjantain välisenä yönä viime viikolla, Nöjd kertoo. Laivalla oli hänen mukaansa saatu nopeasti tietää tilanteesta.

– Sairaanhoitaja kutsuttiin paikalle ja uhrille annettiin ensiapua, hän kertoo.

Paikalle hälytettiin apua meripelastuskeskuksesta. Uhri kuljetettiin Tukholmaan sairaalahoitoon, jossa hän myöhemmin kuoli.

– Pahoinpitelijä ei loukkaantunut tilanteessa. Hänet otettiin säilöön ja luovutettiin Tukholman poliisin haltuun, Nöjd sanoo.

Viestintäjohtajan mukaan tapausta tutkii Ruotsin poliisi. Asiasta kertoivat ensimmäisinä Iltalehti ja Turun Sanomat.