Väestöliitossa on otettu ilolla vastaan hallituksen esitys perhevapaiden uudistuksesta. Tutkimusprofessori Anna Rotkirch sanoo, että pitkään kaivattu uudistus parantaa mahdollisuuksia järjestää vapaat kunkin perheen halujen ja tarpeiden mukaan.

– Perhevapaita on enemmän ja joustavammin kuin aiemmin. Tämä vastaa vahvasti sitä, mitä suomalaiset lapsiperheet Väestöliiton Perhebarometrin mukaan toivovat.

Hallitus tavoittelee lasten ja perheiden hyvinvoinnin lisäämistä sekä tasa-arvoa työelämässä ja perheiden arjessa. Rotkirchin mielestä uudistus ja sen ajoitus ovat hallitukselta hyvä signaali "uutta normaalia" kohti mentäessä.

– On todella hyvä, että kerrankin Suomessa uudistuksen yhteydessä puhutaan lapsista ja perheistä eikä aina työllisyydestä tai huoltosuhteesta. Tämä on tehty aidosti lapsi- ja perhekärjellä, Rotkirch kiittelee.

• Lue myös: Hallituksen perhevapaauudistus etenee eduskuntaan – päivärahapäivien määrä kasvamassa vajaalla kahdella kuukaudella

Naapurimaihin verrattuna Suomessa ei silti ole aihetta henkseleiden paukutteluun, jos mittarina käytetään perhevapaiden pituutta, joustoa ja korvauksia. Jäljessä ollaan varsinkin Ruotsiin mutta myös Viroon nähden, muistuttaa Rotkirch ja viittaa täkäläisten kyselyiden tuloksiin.

– Suomalaiset lapsiperheet toivovat, että saisivat hoitaa lapsia kotona ainakin siihen saakka, kun nämä ovat puolitoistavuotiaita. Tämä ei vielä toteudu uudistuksen jälkeenkään.

Jatkossa kumpikin vanhempi saisi 160 arkipäivän kiintiön päivärahapäiviä. Omasta kiintiöstään voisi luovuttaa toiselle vanhemmalle tai puolisolleen enintään 63 vanhempainrahapäivää.

Pystyykö uudistuksen perusteella päättelemään, miten syntyvyys jatkossa kehittyy?

Rotkirchin mukaan tutkimuksista tiedetään, että anteliaat perhevapaat saattavat tukea syntyvyyttä. Myös näkyvät parannukset perheiden tilanteisiin voivat lisätä syntyvyyttä lyhytaikaisesti, mutta suurta muutosta Rotkirch ei odota.

– Meillä on jo lähtökohtaisesti aika hyvät perhevapaat. Uudistus voi tukea erityisesti niitä perheitä, jotka pohtivat toista, kolmatta tai neljättä lasta.

Mitä tapahtuu taloudelle, jos vanhemmat ovat yhä kauemmin poissa töistä lasten takia?

Kansainvälisesti vertailtuna suomalaiset naiset käyvät paljon töissä. Sekä naiset että miehet elävät entistä pidempään, ja työssäkäynti vanhoille päiville asti tulee lisääntymään, sanoo Rotkirch.

– Jos lapsia saadaan yksi, kaksi tai vaikka kolme ja jäädään jokaista hoitamaan puoleksitoista vuodeksi kerrallaan, se ei ole työmarkkinoiden kannalta mikään suuri ongelma. Sen sijaan väestönkehityksen kannalta tämä on erittäin myönteistä.

Entä tasa-arvo, muuttaako uudistus äitien ja isien työnjakoa?

Rotkirch korostaa, että kun arvioidaan uudistuksen onnistumista, olisi erittäin tärkeää seurata, miten isät käyttävät perhevapaitaan. Muista maista saadut kokemukset ovat osoittaneet, ettei hyvä tarkoitus aina toteudu.

– Isien kiintiöiden nostaminen saattaa johtaa siihen, että ainoastaan esimerkiksi korkeasti koulutetut isät käyttävät etua. Tämä voi lisätä perheiden välistä epätasa-arvoa.

Perhevapaauudistuksen on tarkoitus tulla voimaan elokuussa 2022.

Voit keskustella aiheesta 17.9.2021 kello 23:een saakka.

Yhdysvaltojen presidentti Joe Biden ilmoitti keskiviikkona, että Yhdysvallat aloittaa uuden strategisen turvallisuusyhteistyön Australian ja Britannian kanssa.

Tilaisuudessa olivat videon välityksellä mukana Australian pääministeri Scott Morrison ja Britannian pääministeri Boris Johnson.

Vaikka maiden johtajat eivät sanoneet sitä suoraan, yhteistyön päätavoitteena pidetään yritystä estää Kiinan kasvavaa vaikutusvaltaa indopasifisella merialueella.

Indopasifiseen merialueeseen kuuluvat kuuluvat Intian valtameren trooppiset osat, Tyynenmeren trooppisen osan länsi- ja keskiosa ja niiden välissä olevat merialueet Indonesian ympäristössä.

Sukellusvenehanke kertoo USA:n todellisesta halusta syventää kumppanuutta

Sopimus on jälleen yksi osoitus siitä, miten Biden eroaa edeltäjästään Donald Trumpista, sanoo Ulkopoliittisen instituutin johtava tutkija Charly Salonius-Pasternak.

– Biden ymmärtää, että Yhdysvallat tarvitsee kumppaneita, ei ainoastaan sotilaallisesti vaan myös turvallisuuspoliittisesti ja taloudellisesti, Salonius-Pasternak sanoo.

Hänen mukaansa Biden jatkaa Barack Obaman kaudelta perittyä linjaa, jossa Yhdysvallat näkee Kiinan ainoana suurena kansainvälisen vaikutusvallan ja kansainvälisen maailmanjärjestyksen haastajana.

Turvallisuusyhteistyön ensimmäinen merkittävä askel on se, että Australia aikoo rakentaa ydinkäyttöisiä sukellusveneitä yhteistyössä Yhdysvaltojen ja Britannian kanssa.

Maiden johtajien mukaan sukellusveneitä ei ole tarkoitus aseistaa ydinaseilla, mutta niiden on tarkoitus toimia ydinvoimalla.

Sukellusvenehanke kertoo Yhdysvaltojen todellisesta halusta syventää liittolaisuuksia, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun strategian professori Tommi Koivula. Aiemmin maa on jakanut ydinteknologiaansa vain Britannian kanssa.

– Tämä on merkittävä luottamuksenosoitus Yhdysvalloilta Australialle, Koivula sanoo.

Tämän lisäksi sopimus pitää sisällään lisää yhteistyötä kyberturvallisuuden, tekoälyn ja kvanttitietokoneiden aloilla. Yhdysvallat, Britannia ja Australia ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä erityisesti tiedustelussa.

– Uuden yhteistyön merkittävä piirre se, että nyt sovitaan aika konkreettisista sotilaallisista asioista, Koivula sanoo.

Jännitteitä kiristävät Etelä-Kiinan meren aluekiistat

Indopasifisella merialueella sijaitsee muun muassa Etelä-Kiinan meri. Sen ympärysvaltioilla on kiistoja alueen pienistä saarista.

Kiistat kytkeytyvät muun muassa kauppareitteihin ja luonnonvaroihin. Saarista ovat esittäneet aluevaatimuksia useat valtiot, mutta Kiinan toimintaa luonnehditaan erityisen räikeäksi.

– Kiina on rakentanut pienistä atolleista suuria tukikohtia, Salonius-Pasternak sanoo.

Jännitteet ovat kiristyneet erityisesti Taiwanin liepeillä, jota Kiina pitää omana maakuntanaan. Kiina on tehnyt alueella sotaharjoituksia ja ilmatilaloukkauksia ja koventanut retoriikkaansa.

– Kiina on nykyjohdon aikana alkanut pullistella sotilaallisia muskeleitaan eri puolilla Tyyntämerta ja on lisännyt läsnäoloaan muiden vastustuksesta huolimatta, Koivula kuvaa.

Mitä Australia ja Britannia saavat sopimuksesta?

Jännitteet Australian ja Kiinan välillä ovat kasvaneet sitä mukaa, kun Australia on kritisoinut Kiinan kauppapoliittista toimintaa ja vaatinut tutkimuksia koronaviruksen alkuperästä.

Kiina on asettanut Australialle talouspakotteita.

Koivulan mukaan ydinkäyttöisillä sukellusveneillä parannettaisiin Australian sotilaallista toimintakykyä.

Tavallisiin sukellusveneisiin nähden niitä on vaikeampi havaita. Ne pysyvät pinnan alla tarvittaessa miltei rajattoman ajan ja kykenevät kantamaan suurempia asemääriä.

– Hanke lisää Australian merellisen taistelukyvyn pelotetta, mikä on Tyynenmeren kontekstissa erittäin tärkeää, Koivula sanoo.

Britannialle uusi yhteistyö on taas ulkopoliittinen itsetunnon kohotus maan EU-eron jälkimainingeissa, Salonius-Pasternak arvioi.

– Britannia haluaa osoittaa, että sillä on erityinen suhde Yhdysvaltoihin. Se voi nyt näyttää myös sisäpoliittisesti, että vaikka EU:sta lähdettiin, kansainvälinen vaikutusvalta voi jopa kasvaa, hän sanoo.

Ranskalle yhteistyö on selkäänpuukotus

Uusi sopimus johtaa siihen, että Australia hylkää aiemman sukellusvenehankkeensa Ranskan kanssa.

Ranskan piti suunnitella ja rakentaa Australialle 12 sukellusvenettä noin 56 miljardin euron arvosta.

Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drean tuomitsi päätöksen kovin sanoin. Le Drean syytti Australiaa muun muassa selkään puukottamisesta. Bidenia hän syytti trumpilaisesta politiikasta.

Ranskalainen, sotilaalliseen meriteollisuuteen keskittynyt Naval Group -yhtiö ilmaisi myös olevansa erittäin pettynyt Australian päätökseen.

Charly Salonius-Pasternak muistuttaa, että Ranskalle kyse ei ole vain taloudellisesti suuresta summasta, vaan maan sukellusvenekehityksen jatkuvuudesta.

– On mielenkiintoista nähdä, miten Australia ja mahdollisesti myös Yhdysvallat pyrkii osoittamaan Ranskalle, että tämä oli pakkoraosta tehty päätös osana suurta palapeliä. Ja että Ranskaa arvostetaan, Salonius-Pasternak sanoo.

Presidentti Joe Biden ilmaisi puheessaan odottavansa tiivistä yhteistyötä Ranskan kanssa indopasifisella merialueella. Biden kutsui Ranskaa "avainkumppaniksi" alueen turvallisuuden vahvistamisessa.

EU:n ulkosuhteita johtava Josep Borrell reagoi sopimukseen torstaina sanomalla, että EU:n on kehitettävä omia puolustus- ja turvallisuusstrategioitaan.

Iso kysymys: miten Kiina reagoi?

Kiinan Washingtonin-suurlähetystö kritisoi sopimusta sanoen, että Yhdysvaltojen, Kiinan ja Australian tulisi "luopua kylmän sodan ajattelumallista ja ideologisesta ennakkoluulosta".

Koivulan ja Salonius-Pasternakin mukaan on vielä aikaista ennustaa, miten Kiina vastaa konkreettisesti turvallisuusyhteistyöhön.

Kiina pitää Etelä-Kiinan merta etupiiriinsä kuuluvana turvallisuusvyöhykkeenä, missä muiden sotilasvaltojen läsnäolo on Kiinalle provokaatio, sanoo Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Jyrki Kallio.

Kallio arvioi, että maiden turvallisuusyhteistyö kärjistää tilannetta ja tekee kiistojen ratkaisemisesta entistä monimutkaisempaa.

– Kiinan vastaus on todennäköisesti koventuneita puheita Yhdysvaltoja ja sen liittolaisiksi Kiinan-vastaisessa rintamassa katsottuja valtioita kohtaan. Kiinan sotilaallinen läsnäolo Etelä-Kiinan merellä ei ainakaan vähene, Kallio sanoo.

Salonius-Pasternak arvioi, että suuria konkreettisia vaikutuksia alueen sotilaalliseen tasapainoon ei kuitenkaan nähdä ainakaan lyhyellä aikataululla.

Lue lisää aiheesta:

Biden kertoi Yhdysvaltojen, Britannian ja Australian turvallisuuskumppanuudesta puheessaan kansallisesta turvallisuudesta

Sotilaallinen aktiivisuus lisääntyy Etelä-Kiinan merellä – Tutkija: "Taustalla on koko ajan kierroksia ottava suurvaltakilpailu USA:n ja Kiinan välillä"

Satelliittikuvat paljastavat oudon operaation – Näin "pienet siniset miehet" hivuttavat Kiinan rajoja yhä kauemmas Etelä-Kiinan merellä

Rakennusalan yrityksen liikekiinteistö tuhoutui osin Kokkolan Ouluntiellä torstai-iltana syttyneessä tulipalossa.

Palokunnan saapuessa paikalle rakennus oli mustanaan savusta.

Tulipalossa paloi täysin yrityksen myymäläpuoli. Sen sijaan korjaamon palokunta sai suojattua.

Palossa ei tullut henkilövahinkoja. Palon syttymissyytä ei vielä tiedetä.

Päivitetty 16.9. klo 22.11 Tarkennettu, että kysymyksessä on rakennusalan yritys.

Vapaaehtoisten päästökompensointien ostaminen ja myyminen on helpottumassa.

Hallitus antoi tänään torstaina esityksen rahankeräyslain muutoksesta. Laintulkintaa koskevat epäselvyydet ovat hidastaneet päästöjen kompensointia Suomessa merkittävästi.

Nykylaissa on epäselvää, tarvitsevatko kompensaatioita tarjoavat yritykset ja säätiöt rahankeräyslupaa. Hallitus esittää, että jatkossa kompensaatiomyyjät eivät tarvitse rahankeräyslupaa.

Alalla arvioidaan, että lakimuutos johtaisi toteutuessaan kompensoinnin nopeaan kasvuun.

– Jos katsotaan kansainvälistä markkinaa, niin tuoreiden arvioiden mukaan sen koko tuplaantuu vuoden aikana ja uskon, että tämä näkyy myös Suomessa, sanoo kompensaatiopalveluita tarjoavan Compensaten toimitusjohtaja Elina Kajosaari.

Miten kompensointi käytännössä toimii?

Vapaaehtoinen päästökompensointi tarkoittaa yritysten tai kuluttajien ostamia hyvityksiä aiheutetuista ilmastopäästöistä.

Katsotaan kompensaatiota kuluttajaa koskevan esimerkin kautta:

Matti Meikäläinen lentää Suomesta Ranskaan ja takaisin. Lennosta aiheutuu kasvihuonepäästöjä, jotka Matti tahtoo kompensoida.

Hän kävelee päästökompensaatioita myyvän yrityksen pakeille ja ostaa aiheuttamiaan päästöjä vastaavan määrän kompensointia.

Yritys toteuttaa varsinaiset vähennykset itse tai kumppaniensa kautta.

Tällä hetkellä kompensointia tehdään tyypillisimmin vähentämällä metsähakkuita tai rahoittamalla uusiutuvaa energiaa. Ideana on, että estetty hakkuu sitoo hiiltä tai esimerkiksi uusi tuulivoimala syrjäyttää fossiilista energiantuotantoa yhtä paljon kuin lentomatkasta aiheutui päästöjä.

Kompensointi voidaan tehdä myös esimerkiksi istuttamalla uutta metsää tai poistamalla kasvihuonekaasuja ilmakehästä.

Lopputuloksena Matin aiheuttamat lentopäästöt on hyvitetty vaikkapa metsätilkun säilyttämisellä ja uuden tuulivoimalan rakennuskuluihin osallistumisella.

Suomi on jäänyt lakikiistojen vuoksi jälkeen muista maista

Suomessa päästökompensointeja myy parikymmentä yritystä ja säätiötä.

Kompensointien asiantuntija, Perspectives Climate Groupin konsultti Hanna-Mari Ahonen sanoo, että laintulkintaan liittyvät epäselvyydet ovat jarruttaneet merkittävästi kompensointien etenemistä Suomessa.

– Muualla maailmalla tämä ei ole luvanvaraista, joten siellä on päästy kehittämään ohjeistuksia, rekistereitä ja erilaisia ympäristömerkkijärjestelmiä kompensaatiolle. Suomi on siinä jäljessä, kun tätä ei ole vielä päästy sitä tekemään.

Jos eduskunta hyväksyy lakimuutoksen, odotettavissa on Ahosen mukaan voimakasta kasvua.

Osviittaa saa kompensaatioiden maailmanmarkkinoista, joilla on kuluvan vuoden aikana myyty jo enemmän kompensaatiota kuin koko viime vuotena.

Kasvua ajavat Ahosen mukaan etenkin yritysten kunnianhimoiset tavoitteet hiilineutraaliudesta. Siinä kompensaatiot ovat tärkeässä roolissa.

– Kompensaatiomarkkinan pitäisi karkeasti kymmenkertaistua kymmenessä vuodessa, jotta kasvavaan kysyntään voitaisiin vastata.

Kasvun edellytyksenä on Ahosen mukaan se, että alalla saadaan sovittua yhteisistä pelisäännöistä ja perusteellisista laatustandardeista.

Poliisihallitus ja ex-kansanedustajan säätiö kiistoissa laintulkinnoista

Vihreiden entisen kansanedustajan Antero Vartian perustama Compensate-säätiö on Suomen näkyvimpiä päästökompensoijia.

Compensaten hakema rahankeräyslupa seisoi lupia myöntävän Poliisihallituksen arpajaishallinnon pöydällä yli puolitoista vuotta.

Oikeuskansleri vaati keväällä arpajaishallinnolta päätöstä asiaan. Sen jälkeen arpajaishallinto teki päätöksen, että Compensatelle ei voida myöntää rahankeräyslupaa.

Perusteluna oli se, että hallituksen puheenjohtajana toimiva Vartia on arpajaishallinnon näkemyksen mukaan syyllistynyt "vakavaan talousrikokseen", kun Compensate on jatkanut päästökompensaatiopalvelun tarjoamista ilman rahankeräyslupaa.

– Eli siis ilman sitä lupaa, jonka hakemusta arpajaishallinto ei suostunut edes käsittelemään, Compensaten toimitusjohtaja Elina Kajosaari toteaa.

Poliisihallitus taas teki Compensaten hallituksen puheenjohtajana toimivasta Vartiasta tutkintapyynnön vuonna 2019, ja tänä kesänä häntä vastaan nostettiin syyte rahankeräyslain rikkomisesta.

Kiistassa on kyse kompensaatioiden vastikkeellisuudesta.

Arpajaishallinto on tulkinnut, että vapaaehtoinen päästökompensaatio on hyväntekeväisyyttä, mikä edellyttäisi rahankeräyslupaa. Compensatella taas on katsottu, että päästökompensaatioiden myyminen on vastikkeellista toimintaa, jolla on kansainvälinen markkina ja hinnat.

Useat asiantuntijat ovat hämmästelleet arpajaishallinnon kantaa. Esimerkiksi Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen luonnehti arpajaishallinnon tulkintaa Helsingin Sanomissa "häkellyttäväksi".

Compensaten toimitusjohtaja Elina Kajosaari toteaa, että lakimuutos on Compensatelle "iloinen uutinen" pitkän epäselvyyden jälkeen.

– Me pääsemme nyt viimein vapaasti toimimaan täällä Suomen markkinoilla.

Heti kun tieto hallituksen esittämästä lakimuutoksesta tuli julki tänään torstaina, S-ryhmä kertoi aloittaneensa yhteistyön Compensaten kanssa.

S-ryhmän hotelleissa vietytyistä öistä tarjotaan jatkossa vapaaehtoisia kompensointeja.

Lue myös:

Päästökompensaatioiden villejä markkinoita yritetään suitsia – sama päästövähennys on voitu käyttää useampaan kertaan

Hyvitätkö lomalentosi päästöt rahalla? Vapaaehtoisissa päästöhyvityksissä on mahdollisuus todellisiin ilmastotekoihin, mutta myös viherpesuun

Voiko puhdasta ilmaa kaupitella?

Suomen ilma on maailman puhtaimpien joukossa ja sitä myydään lentokentillä sekä enenevissä määrin myös kokemuksena.

– Täällä en tuntenut yhtään saasteita. En ole koskaan ollut sellaisessa maassa aiemmin, kertoo Suomessa vieraillut japanilainen Kento.

Kento vieraili Suomessa kahden viikon ajan syyskuussa. Hän tuli Suomeen lomalle työpaikastaan Kairosta Egyptistä työnantajansa luvalla. Kento muutti Egyptiin työn perässä noin vuosi sitten ja työskentelee kulttuurialalla.

Mies esiintyy jutussa pelkästään etunimellään, sillä koronapandemian vuoksi Japanin kansalaisten matkustamista toisiin maihin ei katsota kotimaassa hyvällä.

Kento kertoo, että valitsi lomapaikakseen Suomen, sillä hän kaipasi metsää, puhdasta ilmaa ja luontoa. Erityisesti puhdas ilma oli hänelle tärkeä kriteeri.

– Kuusamon metsässä vaeltaminen tuntui siltä, kuin olisin kulkenut Taru sormusten herrassa -saagan haltiametsässä, Kento sanoo.

Suomen matkailua edistävän Visit Finlandin projektipäällikkö Virpi Aittokoski kertoo, että yhä useampi matkustaa Suomeen puhtaan hengitysilman ja luonnon perässä.

– Heillä ei ole kotimaassa samanlaista tunnetta tai elämystä. Kun matkailijoita tulee esimerkiksi Aasiasta, he huomaavat eron kotimaahansa hyvin selkeästi.

Mikä on suomalaisille itsestään selvää, onkin suorastaan myyntivaltti – ja kokemukset aivan tavallisesta metsästä taianomaisia.

Poikkeuksellisen puhdasta

Japanista kotoisin oleva Kento valitsi lomansa kohteeksi Suomen niin pohjoisen luonnon takia kuin käytännön syistä. Egyptistä matkustaminen korona-aikana on moneen maahan vaikeaa, mutta Suomi on avoin rokotetuille matkustajille.

Jo ennen saapumistaan Suomeen mies kertoo ihastuneensa suomalaiseen ajattelutapaan.

– Matkustusohjeet ovat kaikkialle maailmassa nyt tiukat ja monimutkaiset, mutta Suomen ohjeita oli helppo seurata ja kaikki oli selitetty hyvin. Kaikki on tehty niin helpoksi.

Suurin houkutin tulla Suomeen oli kuitenkin luonto. Kento kasvoi puhtaassa japanilaisessa kaupungissa, mutta muutettuaan isompiin kaupunkeihin ja ulkomaille hän huomasi, ettei puhtaus ole itsestään selvää.

– Se, että Suomessa pystyy juomaan hanavettä ja se maistuu hyvältä eikä keinotekoiselta, on uskomatonta. Hanaveteen voi luottaa täysin, ja sitä voi ottaa mukaan, kun lähtee kotoa, Kento intoilee.

Kairossa hanavettä ei Kenton mukaan pysty juomaan, ja Japanissakin hän juo mieluummin kaupasta ostettua lähdevettä.

Visit Finlandin Virpi Aittokoski edistää kansainvälistä matkailua Suomeen. Hän kertoo, että yksinkertaiset suomalaiset asiat ovat usein ulkomailta tuleville turisteille isoja ja yllättäviä.

Vuodesta toiseen syy tulla Suomeen on puhdas luonto, joka on kaikkien saavutettavissa myös kaupungeissa.

Absurdia arkea

Usein Suomeen matkustava tietää jo pohjolan luonnosta, revontulista ja juhannusperinteistä. Totuus voi silti yllättää, myös positiivisesti.

Kento kertoo, että tiesi esimerkiksi Suomen saunaperinteestä ennen matkaansa, mutta saunojen yleisyys oli silti yllätys. Saunoja löytyi niin mökkirannasta kuin Helsingin keskustasta ja kerrostaloasunnosta.

– Yllätykset olivat positiivisia. Suojateitä löytyy aina kun sellaista tarvitsee, ja kaupungeissa remontoidaan paljon, jotta ne olisivat parempia asukkaille, Kento kuvailee.

Parhaimmillaan matka Suomeen tuntui unelta. Erityisesti Lapin luonto ja tähtitaivaat tekivät mieheen vaikutuksen.

– Lappi oli kuin luonnon oma puutarha. Kasvit olivat värikkäitä ja asettuneet kauniisti aivan luonnostaan, mikään ei ollut keinotekoista. En ole koskaan nähnyt sellaista aiemmin.

Myös suomalaisille arkiset asiat yllättivät. Lastenvaunujen kanssa juoksevat vanhemmat ja rullasuksilla liikkuvat olivat Kenton mielestä absurdeja näkyjä.

Visit Finlandin Aittokosken mukaan ulkomaalaiset yllättyvät usein luontoon liittyvistä asioista, vaikka tietävätkin niistä jonkin verran ennen matkaansa.

– Se, että marjoja ja sieniä voi poimia mistä tahansa ja niitä uskaltaa syödä, on uskomatonta ulkomaalaisille. Jokamiehenoikeudet eivät todellakaan ole arkipäivää, Aittokoski kertoo.

Maailman puhtain ilma löytyy tutkimusten mukaan Suomesta, mutta varsinaisella faktatiedolla turisteja ei houkutella. Sen sijaan kyseessä on puhtaiden elämysten ja elämän helppouden korostaminen.

– Mietin yhä, miten on mahdollista, ettei Suomessa tunne autojen saasteita, vaikka kaikki autot eivät ole ekoautoja, Kento ihmettelee.

Mitä mieltä olet puhtaasta ilmasta ja luonnosta Suomen matkailuvalttina? Voit keskustella aiheesta perjantaihin 17. syyskuuta kello 23:een asti.

Lue seuraavaksi:

17-vuotias vietnamilaistyttö näki Instagramissa kuvia Suomesta ja jätti kaiken – sen jälkeen lähes 250 nuorta teki samoin

Kaarle Pereiran rohkea elämänmuutos kannatti: Pyysi puolisoaan mukaan muuttamaan Suomeen, ja pian molemmilla oli töitä ja elämä pikkukunnassa

Italia koettaa saada koronaa taltutettua tiukalla linjalla. Maan hallitus hyväksyi päätöksen, jonka mukaan sekä yksityisen että julkisen sektorin työntekijöillä on oltava koronapassi.

Niin sanottu ”Green Pass” tarkoittaa digitaalista tai paperista todistusta, jonka avulla on voitava osoittaa joko todistus rokotuksesta, negatiivinen testitulos tai hiljattain sairastettu korona.

Säädös tulee voimaan lokakuun puolivälissä.

Uutistoimisto Reutersin näkemän luonnoksen mukaan työntekijä, joka ei esitä koronapassia, voidaan lomauttaa ilman palkkaa. Tätä ei kuitenkaan eroteta.

Uhkana suuri sakko – jopa 1 500 euroa

Määräystä tukee suurten sakkojen uhka. Ilman passia työtä tekevä voi saada sakon, jonka suuruus voi vaihdella 600–1 500 euron välillä.

Italia on Euroopan ainoa maa, joka vaatii koronapassia työhön tulon edellytyksenä. Alun perin matkustamisen helpottamiseksi suunniteltua passijärjestelmää on Italiassa jo sovellettu museoihin, kuntosaleihin ja ravintoloihin pääsemiseksi.

Työnantajat ja Italian useimmat puolueet ovat asettuneet tiukan passijärjestelmän kannalle, jotta maan taloutta ei tarvitsisi enää lamauttaa sulkutoimilla.

Maan ammattiyhdistykset ovat vaatineet, että rokotuksista kieltäytyville työntekijöille tulisi antaa mahdollisuus ilmaisiin testeihin. Toistaiseksi testeille on kaavailtu 15 euron hintakattoa.

Kokonaan ilmaisten testien pelätään kuitenkin vähentävän rokotushalukkuutta.

Rokotukset auttavat Italiassakin

Italian koronahistoria on synkkä. Jo pandemian alussa tartunnat pääsivät valloilleen, ja yli 130 000 tautiin menehtynyttä tekee siitä Ison-Britannian jälkeen Euroopan pahimmin koronasta kärsineen kansakunnan.

Nyt Italian 60 miljoonasta asukkaasta 68 prosenttia on kokonaan rokotettuja, ja 74 prosenttia on saanut ainakin yhden rokotteen. Rokotukset ovat vähentäneet kuolleisuuden murto-osaan entisestä.

Myös sairaalaan päätyminen on käynyt harvinaiseksi. Nyt sairaalassa ja teho-osastoilla hoidetut ovat lähes kaikki niitä, joilla ei ole rokotusta.

Ranskassa rokotuspakko terveysalalla

Ranskassa noin kolme tuhatta terveydenhoidon työntekijää on lomautettu, koska he eivät ole ottaneet pakollista koronarokotusta. Lomautetut eivät saa palkkaa.

Rokotuksen ottamisen määräaika umpeutui keskiviikkona. Useimmat lomautetuista työskentelevät tukitehtävissä, eivät välittämissä terveydenhoidon töissä.

Ranskan terveysministeri Olivier Veran sanoi radiokanava RTL:n lähetyksessä, että lomautettujen määrä on pienempi kuin oli ennakoitu.

Uutistoimisto AP:n mukaan Ranskan 2,7 miljoonasta terveysalan työntekijästä muutama kymmenen on eronnut työstään, kun rokotukset määrättiin pakollisiksi.

Lue lisää:

Tanska luopui viimeisistäkin koronarajoituksista: Kööpenhaminassa järjestetään huomenna 50 000 katsojan loppuunmyyty konsertti

Saksalaisosavaltio: Tiukempia rajoituksia rokottamattomille

Saksassa aikuiset tarvitsevat koronapassin treeneissä – Voisiko se mahdollistaa harrastustilojen laajemman aukiolon myös Suomessa?

Elektronisen taskulaskimen ja varhaisten kotikäyttöön suunnattujen tietokoneiden kehittäjä Clive Sinclair on kuollut. Syöpään torstaina menehtynyt Sinclair oli kuollessaan 81-vuotias.

Brittiläinen Sinclair kehitti suureen suosioon nousseen elektronisen taskulaskimen vuonna 1972. Myös Sinclairin nimeä kantanut edullinen kotitietokone Sinclair ZX80 oli myyntimenestys 1980-luvun alussa.

Keksijän uralle mahtui myös epäonnistumisia, kuten esimerkiksi sähköllä toiminut vuonna 1985 lanseerattu kolmipyörä Sinclair C5. Aikaansa edellä ollut "ympäristöystävällisen matkustamisen tulevaisuudeksi" mainostettu kulkuneuvo ei innostanut ostavaa yleisöä, ja tuotanto lopetettiin vain vajaa vuosi pyörän julkistuksen jälkeen. Myös Sinclairin kehittämä varhainen taskutelevisio floppasi aikanaan pahoin.

Itseoppinut keksijä jatkoi ideoimista loppuun asti

Vuonna 1940 syntynyt Sinclair oli itseoppinut keksijä, joka jätti koulut kesken 17-vuotiaana. Viisi vuotta myöhemmin hän perusti ensimmäisen yrityksensä, joka valmisti muun muassa maailman pienimpiä transistoriradioita.

Sinclair aateloitiin vuonna 1983. Hän jatkoi keksintöjen tekemistä tyttärensä Belinda Sinclairin mukaan loppuun saakka.

– Hän oli kekseliäs ja idearikas, ja hänelle keksintöjen tekeminen oli jännittävä seikkailu, intohimo, tytär totesi Britannian yleisradioyhtiö BBC:lle.

Syksyn palkka- ja työehtoneuvottelut alkavat asetelmasta, jollaista ei työmarkkinapolitiikassa ole aiemmin nähty. Työmarkkinoille povataankin ennätyksellisen myrskyisiä aikoja.

Työntekijäjärjestöissä uumoillaan, että osa työnantajista yrittää eroon erilaisista työntekijöiden eduista ja haluaa murtaa työehtosopimusjärjestelmää.

SAK:n Eloranta: Lomarahoja ei enää olisi

– Meillähän on sopimusrakenteessa isoja muutoksia. Metsäteollisuudessa ei ole enää työnantajaliittoa, eikä sinne solmita valtakunnallista yleissitovaa työehtosopimusta. Jotta alan työntekijät saavat työehtosopimuksen suojan, jokaisen yrityksen pitää tehdä oma työehtosopimuksensa, avaa tilannetta SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Elorannan mukaan esimerkiksi paperiteollisuudessa puhutaan sadoista yrityksistä.

– Ellei alan yrityksissä ei solmita työehtosopimusta, silloin työehdot määrittyvät lainsäädännöstä. Vaikkapa lomarahoja, jotka aika moni on tottunut saamaan, ei enää olisi. Palkkojakaan ei ole lainsäädännössä määritelty. Neuvottelut toimialalla ovat käynnissä, mutta yhtään neuvottelutulosta ei ole.

Työnantajaleiri ei jaa SAK:n näkemystä. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämiehen mukaan tavoitteena on lisätä yrityskohtaisuutta, paikallista sopimista.

– Maailma muuttuu, ja parhaiten siihen vastataan lisäämällä paikallista sopimista. Eihän koskaan työmarkkinakierroksen alkuun kukaan ole sanonut, että tulee helppo kierros. Aina sanotaan, että tulee vaikea ja vaativa kierros, Häkämies vastaa.

– Meidän viimeiset kaksi, toimialoittain käytyä liittokierrosta menivät ihan kohtuullisen hyvin. Uskoisin, että näin tapahtuu nytkin. Totta kai pitää uudistua, ja siitä metsäteollisuus on esimerkki – ja teknologiateollisuus.

UPM:n irtiotto sekoittaa kenttää

Työmarkkinakenttää sekoittaa metsäyhtiö UPM, joka haluaa Paperiliiton kanssa yhden työehtosopimuksen sijaan useita työehtosopimuksia liiketoiminta-alueittain.

Taustalla on Metsäteollisuus ry:n päätös irtaantua valtakunnallista työehtosopimuksista ja solmia jatkossa paikallisia sopimuksia.

Teknologiateollisuus, joka myös irtaantui viime keväänä osittain tes-sopimuksista, on sen sijaan puhunut yleissitovuuden jatkumisesta.

Teknologiateollisuus perusti erillisen työnantajayhdistyksen jäsenyrityksilleen, jotka haluavat vastedeskin sopia valtakunnallisesti työehdoista. Vielä ei ole täyttä varmuutta, liittyykö uuteen Teknologiateollisuuden työnantajiin riittävästi yrityksiä kattavuuden saamiseksi.

Talouden ja työmarkkinoiden tilannetta torstaina A-Talkissa arvioivat Jarkko Elorannan ja Jyri Häkämiehen lisäksi Evan ekonomisti Sanna Kurronen ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja Mika Maliranta.

Katso koko A-Talkin keskustelu Yle Areenasta.

Lue lisää:

TES-kiista hämmentää UPM:n työntekijöitä, jotka voivat vain odottaa: "Ei tämä hirveän hienolta vaikuta"

Teknologiateollisuus irtautui osittain työehtosopimuksista, mutta harva työnantaja hyppää uuteen – järjestö vannoo yhä paikallisen sopimisen nimiin

Budjettiriihi ja työllisyystoimet saivat SAK:n ja EK:n ekonomistit tukkanuottasille – "Ehkä siinä työpaikassa on jotain vikaa"

Päiväkotien tiukentunut henkilöstömitoitus aiheuttaa ongelmia sijaispulasta kärsiville kunnille

Elokuun alussa voimaan tullut varhaiskasvatuslain muutos tuo entistä paremmin esiin alaa vaivaavan työvoimapulan. Lakia muutettiin henkilöstön poissaoloista johtuvan tilapäisen mitoituksen osalta. Muutoksen myötä päiväkodeissa täytyy pitää aiempaa tiukemmin huoli siitä, että henkilökuntaa on tarpeeksi jokaista lasta kohden joka päivä. Useissa kunnissa on vaikeuksia löytää päiväkoteihin sijaisia.

Kouluterveyskysely paljastaa ahdistusta, masennusta ja uupumista

Joka kolmas yläasteella, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskeleva tyttö on kokenut ahdistuneisuutta kahden viime viikon aikana. Tulos selviää tänään julkistettavasta Kouluterveyskyselystä. Ahdistus ja muut mielenterveyteen liittyvät asiat ovat olleet jo pitkään esillä, mutta koronapandemia näyttäisi pahentaneen tilannetta erityisesti tyttöjen kohdalla.

17-vuotias Darja kritisoi kotimaataan Venäjää Tiktokissa – ja joutui ongelmiin

17-vuotias Darja Heikinen asuu pienessä Kingiseppin kaupungissa Venäjällä, lähellä Viron rajaa. Vuosi sitten hän järkyttyi toimittaja Irina Slavinan itsemurhasta ja teki siitä videon sosiaaliseen mediaan. Tämän vuoden toukokuussa hän järjesti Pietarissa ensimmäisen oppositiokokouksensa. Vanhemmat kutsuttiin turvallisuuspalvelun puhutteluun, ja heinäkuussa Darja itsekin pidätettiin kahdesti.

Nyt Heikinen johtaa Pietarissa perustamaansa nuorten oppositioliikettä. Mutta mikä nuorta naista motivoi, ja mitä hän ajattelee Venäjän hallinnosta?

Viileä poutasää jatkuu

Vahvistuva korkeapaine vaikuttaa Suomen säähän, joka on ajankohtaan nähden viileää ja pääasiassa pilvipoutaista. Ajoittain aurinkokin tervehtii pilvipeitteen raoista.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Suomalainen saunaperinne hyväksyttiin viime joulukuussa Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Perinteiset korttelisaunat eivät kuitenkaan lain määritelmän mukaan kuulu kulttuuritoiminnan piirin, ja tämän vuoksi kulttuuriseteli ei käy maksuvälineenä saunassa.

Helsingissä kahta yleistä saunaa pyörittävä Kimmo Helistö pitää määritelmää valitettavana.

– Sillä voisi olla iso merkitys meidän toiminnallemme. Varsinkin nyt korona-aikana monet asiakkaat ovat sanoneet, että heillä on käyttämättömiä seteleitä kasapäin, kun niitä ei ole pystynyt oikein missään käyttämään.

Virikeseteleitä tarjoavan Smartumin verkostojohtajan Maria Meurmanin mukaan saunominen voisi hyvin kuulua joko kulttuuri- tai liikuntaseteleiden piiriin, mutta tämän verottaja käytännössä estää.

– Muutama vuosi sitten saimme verottajalta linjauksen, jonka mukaan saunan yhteydessä tulee olla mahdollisuus johonkin muuhun liikunta-aktiviteettiin, jotta saunominen voidaan hyväksyä liikuntaedun piiriin.

Verohallinnon ylitarkastaja Minna Palomäki vahvistaa asian. Hänen mukaansa liikuntaseteleitä voi käyttää liikuntasuorituksen maksamiseen.

Esimerkiksi uiminen on liikuntaa ja sen vuoksi liikuntaseteitä voi käyttää uimahallissa, vaikka siellä voi uimisen lisäksi myös saunoa. Samalla periaatteella käsitellään vaikkapa joogastudiota, jonka yhteydessä on sauna.

Palomäen mukaan pelkkä saunominen ei riitä täyttämään sen enempää liikunnan kuin kulttuurin määritelmiä.

– Verohallinnon ohjeessa kerrotaan yleisesti, mitä liikunnalla tarkoitetaan. Sen määritelmän mukaan, joka ohjeissa on, saunominen ei ole tällaista liikuntaa.

Kulttuurisetelien piiriin kuuluvat palvelut on määritelty tuloverolaissa. Palomäen mukaan näihinkään määritelmiin pelkkä saunominen ei riitä.

"Ilman muuta se on kulttuuria – puhtaimmillaan"

Liikunta- ja kulttuurisetelit ovat työnantajan tarjoamia verovapaita etuja, joilla voi ostaa liikunta- tai kulttuuripalveluja. Etuus on verovapaa 400 euroon saakka työntekijää kohti vuodessa.

Kulttuurisetelien piiriin kuuluvat palvelut määritellään siis tuloverolaissa, ja liikuntaseteleihin liittyvä ohjeistus on verohallinnon laatima. Verohallinnon tehtävänä on tulkita lakia ja avata sen sisältöä käyttäjille.

Verohallinnon ylitarkastajan Minna Palomäen mukaan tarkkaa ja yksityiskohtaista listausta kielletyistä ja sallituista lajeista ja toiminnoista on mahdotonta ylläpitää, sillä uusia liikunta- ja kulttuurimuotoja syntyy koko ajan.

– Lainsäätäjä on pyrkinyt laissa määrittelemään, mitä kultturilla tarkoitetaan. Liikunnan määritelmää ei löydy suoraan laista, ja sitä on yritetty siksi verohallinnon ohjeissa avata. Viime kädessä näitä täytyy sitten soveltaa ja käyttää vähän maalaisjärkeäkin.

Palomäen mukaan on varmasti rajatapauksia, joista on vaikea sanoa, onko joku asia liikunta- tai kulttuuritoimintaa.

– Viime kädessä Verohallinto voi ratkaista tällaisen asian ennakkoratkaisuhakemuksen perusteella.

Ennakkoratkaisun hakijana tulee olla joko työnantaja tai työtekijä, koska Verohallinto ottaa ennakkoratkaisulla kantaa tulon veronalaisuuteen tai ennakonpidätysvelvollisuuteen. Siten yksittäinen palvelutarjoaja tai maksuvälineen tarjoaja ei voi hakea ennakkoratkaisua muutoin kuin työnantajan roolissa.

Smartumin verkostojohtaja Maria Meurman toivoo Verohallinnolta selkeää kannanottoa siihen, voisiko saunominen olla jatkossa liikunta- tai kulttuuriedun piirissä. Saunayrittäjä Kimmo Helistö on samoilla linjoilla.

– Saunominen ei ole vuosikymmeniin ollut pelkkää peseytymistä vaan sosiaalinen tapahtuma, osa urbaania kanssakäymistä. Ilman muuta se on kulttuuria – puhtaimmillaan, Helistö sanoo.

Seteleillä saa nyt maksaa virtuaalitapahtumia

Ohjeistukset voivat myös muuttua. Tästä tuoreimpana osoituksena on tänä syksynä voimaan astunut muutos, jonka myötä kulttuuriseteliä voi käyttää myös virtuaalisiin kulttuuritapahtumiin sekä urheilu- ja kulttuurialan messujen sisäänpääsymaksuihin.

Muitakin muutoksia on vireillä: Juuri päättyneen budjettiriihen yhteydessä päätettiin, että kulttuuri- ja liikuntasetelien käyttöalan laajentamisesta teetetään selvitys.

Selvityksessä arvioidaan, mitkä harrastusmuodot olisi perusteltua ottaa soveltamisalaan mukaan. Neuvotteleva virkamies Timo Annala valtiovarainministeriöstä kertoo, että selvitys on tarkoitus toteuttaa virkatyönä ensi vuoden aikana siten, että tulokset olisivat käytettävissä syksyn 2022 budjettiriihessä mahdollisesti tehtäviä päätöksiä varten.

Voit keskustella aiheesta perjantaina 17.9.2021 kello 23 saakka.

Lue lisää:

Näin kansainvälistäkin huomiota saanut Sompasauna pantiin pakettiin ja kärrättiin uuteen osoitteeseen – Löylyjä saadaan vielä odotella

Rinnat paljaana saunovat tissiaktivistit poistettiin yleisestä saunasta – "Nänni ei ole genitaali"

"Meno oli kuin Irwinin laulussa" – telakkaduunarit joivat kossua Hernesaaren vanhassa saunassa

Ylämyllyn koulussa Liperissä on välitunti.

Kiipelytelineet ovat ahkerassa käytössä muutenkin liikkuvaisilla ala-asteikäisillä.

– Harrastan balettia, jalkapalloa, hiihtoa ja ratsastusta, viidesluokkalainen Anastasia Kari luettelee.

Ja koulunkäyntiinkin jää sopivasti aikaa

– Hyvin menee. Meillä on mukava opettaja!

Suuri osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kouluterveyskyselyyn vastanneista lapsista ja nuorista kertoi olevansa tyytyväinen elämäänsä.

Tyytyväisyys oli kuitenkin laskenut edellisestä tutkimuksesta, joka julkistettiin syksyllä 2019.

Erityisesti tyttöjen kohdalla moni mittari osoittaa alaspäin.

– On ahdistuneisuutta, masennusta ja koulu-uupumusta, sanoo kouluterveyskyselyn kehittämispäällikkö Jenni Helenius Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on kokenut joka kolmas yläasteella, lukiossa tai ammattioppilaitoksessa opiskeleva tyttö. Pojilla osuus on selvästi pienempi.

Tyttöjen ja poikien ero on selkeä myös yksinäisyyden kokemisessa.

Tytöistä lähes joka neljäs koki itsensä yksinäiseksi melko usein tai jatkuvasti, kun pojista vain joka kymmenes kertoi olevansa yksinäinen.

Yksinäisyyden tunne on kasvanut kaikissa ikäryhmissä.

Kun edellinen tutkimus julkistettiin, mielialastaan huolestuneiden nuorten osuus oli pienempi, mutta jo silloin puhuttiin aikapommista.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen piti silloin kouluilmapiirin koventumista osasyynä tilanteeseen.

Myös Jenni Helenius nostaa esiin kovan vaatimustason.

– Jotain tässä ajassa on sellaista, jonka erityisesti tytöt kokevat haastavana.

Korona on koetellut nuoria

Yksi selkeä selittäjä huonontuneille tuloksille on koronapandemia.

Edellinen tutkimus julkistettiin syksyllä 2019 eli juuri ennen pandemian puhkeamista.

Sen jälkeen moni koulu on ollut kuukausia etäopetuksessa ja harrastukset tauolla.

– Puolitoista vuotta on pitkä aika nuoren elämässä. Esimerkiksi kyselyyn vastanneet kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset ovat olleet lähes koko yläkouluajan poikkeusoloissa, tutkimuspäällikkö Jenni Helenius huomauttaa.

Korona on tietysti vaikuttanut samalla tavalla myös poikien koulunkäyntiin ja harrastuksiin.

– Osittain tyttöjen ja poikien eroa saattaa selittää se, miten kysymyksiin vastataan. Ehkä tytöt kertovat poikia enemmän tai tunnistavat paremmin ahdistuksen? On tärkeä muistaa, että myös pojat tarvitsevat tukea.

Samalla Helenius huomauttaa, että kouluterveyskyselyn kokonaisotos on niin laaja, että sen antama tulos on luotettava: tytöt kokevat nyt poikia enemmän uupumusta, ahdistusta ja yksinäisyyttä. Ja tunne on voimistunut.

Heleniuksen mukaan tulokset ovat sen suuntaisia, mitä asiantuntijat ja päättäjät ovat pelänneet: koronaan liittyvät poikkeusolot ovat koetelleet kovalla kädellä juuri nuoria.

– Ahdistuneisuuteen ja yksinäisyyden kokemukseen liittyvät asiat ovat sellaisia, missä korona näkyy. Ja jos ajatellaan 4.–5. -luokkalaisia eli nuorimpia vastaajia, heistä joka kolmas on ollut huolissaan läheisensä sairastumisesta koronaan.

Seksuaalista häirintää kokenut puolet lukioikäisistä tytöistä

Yksi viime vuosien THL:n kouluterveyskyselyjen paljastamista ilmiöistä on seksuaalisen häirinnän yleistyminen.

Kun neljä vuotta sitten alle viidesosa tytöistä kertoi kokeneensa seksuaalista häirintää, oli osuus kaksi vuotta sitten 30 prosenttia.

Nyt peräti puolet lukioikäisistä tytöistä kertoo kokeneensa häirintää viimeisen vuoden aikana.

Yleensä häirintä on tapahtunut puhelimessa tai internetissä, jonkin verran myös julkisilla paikoilla.

Kaksi vuotta sitten nousua selitettiin muun muassa sillä, että seksuaalinen häirintä tunnistetaan paremmin #metoo-kampanjan johdosta.

Yleensä tapaukset tulivat esiin oppilaan muiden vaikeuksien selvittelyn yhteydessä.

Kouluterveyskyselyjä on tehty vuodesta 1996 lähtien. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän vuoden 2021 kyselyn tulokset perustuvat 264 878 lapsen ja nuoren vastauksiin. Kyselyyn osallistui peruskoulun neljättä ja viidettä luokkaa käyviä lapsia, kahdeksatta ja yhdeksättä luokkaa käyviä nuoria sekä lukion ja ammatillisten oppilaitosten ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoita. Kouluterveyskyselyn tiedonkeruu toteutettiin keväällä 2021.

Juttua korjattu 17.9.2021 kello 8.26: Korjattu Paloaukean koulu Ylämyllyn kouluksi, joka on koulun oikea nimi.

Lue lisää:

Lapsiasiavaltuutettu on huolissaan kouluterveyskyselyn mielenterveystuloksista – "Tässä on käsillä aikapommi"

Kouluterveyskysely: tyttöjen seksuaalinen häirintä somessa on selvästi lisääntynyt

Jokin aika sitten olin tavalliseen tapaani kauppahallin kalatiskillä odottamassa omaa vuoroani. Ohitseni käveli entinen kollegani, jonka kanssa meillä on ollut tapana tervehtiä halaamalla. Kollegani lähestyi minua, mutta torjuin hänen halausaikeensa. Kysyin, miksi työkaverillani ei ollut kasvoillaan maskia, johon hän vastasi, ettei usko maskeihin tai jaksa tälläistä pelleilyä. Nopeiden kuulumisten vaihtamisen jälkeen hän jatkoi matkaansa ja minä jäin typertyneenä tuijottamaan kalakaupan jonotusnumeroa.

Ylitseni pyyhkäisi tuohtumuksen aalto. Minun teki mieli huutaa kollegani perään, että ei kai tässä kukaan jaksaisi yhtään mitään! Miten voit ajatella noin, eikö meidän pitänyt olla samassa veneessä? Jaksetaan nyt vielä hetki!

En huutanut mitään. Tein ostokseni ja lähdin kotiin.

Pitkittyneiden poikkeusolojen vuoksi näemme uhkia muissa ihmisissä ja tavassa, jolla nämä toimivat.

Muutaman päivän päästä kahvipöydässä keskusteltiin henkilöstä, joka halusi avioeron, koska puoliso oli ottanut salaa koronarokotteen. Olen saanut huolestuneita someviestejä nuorilta, joiden vanhemmat ovat kieltäneet rokotteen ottamisen. Eräs tyttö halusi tietää, voiko terveystietojen perusteella evätä oikeuden viikkorahaan.

Somessa on seurattu vaikuttajien korona-ajan ulkomaanmatkoja ja juorupalstoilla raportoitu julkisuuden henkilöistä, jotka on nähty ruokakaupassa ilman kasvomaskia. Sukuja on riitaantunut, kun osa on kieltäytynyt rippijuhlakutsusta pandemia-aikana. Vanhemmat ovat loukkaantuneet, kun nuoret ovat menneet vihille kahdestaan maistraatissa.

Läpi pandemian on oltu huolissaan terveydenhuollon kantokyvystä ja talouden elvyttämisestä. Meillä on jos jonkinlainen strategia siihen, miten jatkuva talouskasvu mahdollistetaan tai kuinka konkurssikypsä yritys pelastetaan.

En kuitenkaan ole nähnyt ainuttakaan suunnitelmaa siitä, miten ihmisten välinen luottamus palautetaan.

Ilman empatiaa ja luottamusta toisten hyväntahtoisuuteen ei ole perhettä tai työyhteisöä. Voiko ilman näitä olla siis myöskään toimivaa yhteiskuntaa?

Luottamus ja nähdyksi tulemisen tunne ovat olleet olennaisia ihmislajin säilymisen kannalta. Saamme mielihyvää niistä asioista, jotka vahvistavat yhteisymmärryksen tunnetta. Aivomme janoavat oksitosiinia, jota tuntemattomienkin ihmisten auttaminen vapauttaa. Yksin jääminen on ollut uhka selviytymisen kannalta.

Koronapandemia on vienyt monet meistä taistele tai pakene -tilaan. Pitkittyneiden poikkeusolojen vuoksi näemme uhkia muissa ihmisissä ja tavassa, jolla nämä toimivat. Suurissa väkijoukoissa oleminen aiheuttaa stressitilan ja suhtautumisemme aiemmin läheisiin ihmisiin on muuttunut epäileväksi. Hyväntahtoisuutemme on korvaantunut katkeruudella ja tunteella siitä, että olemme lopulta tilanteessa yksin.

Stressin purkamiseksi ja uhan tunteiden vähentämiseksi meidän olisi välttämätöntä kokea empatiaa. Levollisuus parantaa paitsi fyysistä jaksamista myös henkistä hyvinvointiamme. Stressaantuneena ajattelumme on puuroista, eikä tilaa uusille ideoille, ajatuksille tai näkökulmille ole. Tarvitsemme myös psykologisia turvallisuuden tunteita, jotta voimme luottaa toisiimme. Ilman empatiaa ja luottamusta toisten hyväntahtoisuuteen ei ole perhettä tai työyhteisöä. Voiko ilman näitä olla siis myöskään toimivaa yhteiskuntaa?

Syyskuun alussa päivitettiin hallituksen hybridistrategia. Somessa riehaannuttiin. Palaamme normaaliin elämään vielä tämän vuoden aikana! Iloitsin muiden mukana, totta kai, mutta samaan aikaan olin myös huolissani.

Tarkoittaako normaali elämä sitä, että minun on palattava ihmisten pariin? Ja jos kyllä, miten se tapahtuu?

Emmi Nuorgam

Kirjoittaja on Tampereella asuva vaikuttavuustuottaja, joka haluaisi oppia taas ajattelemaan ihmisistä hyvää.

Kolumnista voi keskustella 18.9. klo 23.00 saakka.

Eläketurvakeskuksen tilaama raportti patistelee tekemään uudistuksia eläkkeiden rahoituksen varmistamiseksi jo ennakoivasti.

Nykyinen eläkemaksutaso ei riitä tulevaisuudessa eläkkeiden maksamiseen, käy ilmi tuoreesta selvityksestä. Rahoitusongelma kehittyy vähitellen, mutta vakaasti. Se johtuu etenkin Suomen alhaisesta syntyvyydestä.

Eläketurvakeskuksen tilaamassa arviossa eläkejärjestelmästä kehotetaan, että Suomen on jatkettava uudistuksiaan eläkkeiden rahoituksen varmistamiseksi. Raportin mukaan seuraavien 20–25 vuoden ajan tarvittava eläkemaksutaso on melko vakaa ja sen nousukäyrä loiva, mutta sitten se nousee merkittävästi.

Eläketurvakeskus on arvioinut, että nykyinen eläkemaksutaso riittää noin 30 vuotta. Sen jälkeen työllisten määrä suhteessa eläkkeen saajien joukkoon ei ennusteiden mukaan olisi enää riittävä.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Mikko Kauton mukaan eläkemaksujen riittävyyteen vaikuttavat tulevaisuudessa myös esimerkiksi työllisyyden, ansioiden ja maailmantalouden kehitys sekä työeläkevarojen tuotto.

– Jos näissä tulee vaikeuksia, kolmekymmentä vuotta ei riitä, vaan vaikeuksia tulee vastaan jo aiemmin, Kautto sanoo.

Eläkemaksujen korotus vai sopeutuskeinot?

Kauton mukaan raportin tärkein huomio liittyy siihen, että nykyiset säännöt eläkejärjestelmässä eivät vastaa matalan syntyvyyden haasteeseen eivätkä tilanteeseen, jossa tulisi esimerkiksi taloussokki.

Raportin on laatinut tanskalainen professori Torben M. Andersen. Siinä kiitellään, että Suomessa elinajan piteneminen on otettu eläkemaksuissa hyvin huomioon. Käytössä on jo elinaikakerroin ja elinajan pitenemisen huomioiva vanhuuseläkkeen nousu. Nämä eivät kuitenkaan täysin korvaa muutoksia eliniässä.

Tulevaisuuden rahoitusongelma voidaan ratkaista selvityksen mukaan kahdella tavalla. Joko siihen reagoidaan, kun paha tilanne tulee vastaan tai sitten päätetään etukäteen sopeutuskeinoista, joiden mukaan toimitaan, jos vaikeuksia tulee.

– Minusta aika selkeästi Andersen kannattaa sitä, että parempi on sopia säännöstä, koska se poistaa epävarmuutta ja siitä tulee eri sukupolville ymmärrys, mitä on odotettavissa, ja sukupolvierot voidaan huomioida etukäteen, Kautto sanoo.

Mikä sukupolvi maksaa?

Rahoituksen ratkaisutapa vaikuttaa eri tavoin eri sukupolviin. Jos maksutason korotuksia lykätään, se johtaa tulevien sukupolvien taakan lisääntymiseen, kun taas maksun korottaminen heti kohdistuu nyt työssä oleviin.

– Sopeutuksen lykkääminen ei ole tulonjaon kannalta neutraalia, ja siksi rahoitushaasteesta on syytä keskustella, vaikka se ei ole akuutti ongelma, Andersen sanoo selvityksessä.

Suomessa keskimääräinen kuukausipalkka on Kauton mukaan noin 3 600 euroa. Palkasta maksetaan tällä hetkellä työeläkevakuutusmaksuja 24,4 prosenttia siten, että työnantaja maksaa suurimman osan.

Jos tulevaisuudessa tarvittava lisäys rahoitukseen tehtäisiin eläkemaksujen korotuksin, reilun 60 vuoden päästä palkasta noin 30 prosenttia menisi työeläkemaksuihin, käy ilmi raportista. Jos eläkemenojen nousuun pyrittäisiin varautumaan ennalta, maksutasoa pitäisi nostaa saman tien reilulla parilla prosentilla ja jatkaa sillä tasolla vuoteen 2085 asti.

Julkistalouden huono kestävyys tuo epävarmuutta

Eläkejärjestelmään tuo epävarmuutta myös julkisen talouden huono kestävyys. Andersenin mukaan julkisen talouden kestävyysongelman ratkaiseminen olisi tärkeää ja se lisäisi myös koko sosiaali- ja eläketurvan uskottavuutta.

– Emme tiedä, mitä valtion päättäjät tulevat tekemään. Jos he eivät saa aikaiseksi päätöksiä valtion puolella, voi olla, että sopeutus tulee eläkejärjestelmän puolelle, Kautto tulkitsee.

Selvityksessä pohditaan myös työeläkevaroihin liittyvää sääntelyä ja sen optimaalisuutta. Selvityksen mukaan sääntely kannattaisi perata kunnolla, jotta riskin ja tuoton tasapaino olisi parempi kuin nykyisin.

– Meillä voisi olla työeläkevaroille, joita on 240 miljardia euroa, saatavissa nykyistä parempi tuotto. Näin paine maksutason nostoon ei myöskään olisi niin suuri, Kautto sanoo.

Voit keskustella aiheesta 18.9. klo 23:een saakka.

Lue lisää:

Raportti vaati eläkeläisiä töihin – Eläkeläiset suuttuivat: lietsoo ristiriitoja, kymmenet tuhannet eläkeläiset ovat töissä jo nyt

Varma teki alkuvuonna historiansa parhaan sijoitustoiminnan puolivuosituloksen

Poikkeuksellinen rahasade punnitsee virolaisten harkintakykyä – pannaanko 1,3 miljardia euroa eläkesäästöjä heti lihoiksi?

Elokuun alussa voimaan tullut varhaiskasvatuslain muutos tuo entistä paremmin esiin alaa vaivaavan työvoimapulan. Lakia muutettiin henkilöstön poissaoloista johtuvan tilapäisen mitoituksen osalta.

Muutoksen myötä päiväkodeissa täytyy pitää aiempaa tiukemmin huoli siitä, että kasvatus- ja opetushenkilökuntaa on tarpeeksi jokaista lasta kohden joka päivä.

– Laissa on ollut tilapäisen ylityksen osalta aiemmin paljon tulkinnanvaraa ja kunnissa sitä on noudatettu vähän niin ja näin, Varhaiskasvatuksen opettajien liiton puheenjohtaja Anitta Pakanen kertoo.

Pakasen mukaan päiväkodeissa ollaan aiemmin saatettu työskennellä vajaalla miehityksellä esimerkiksi silloin, kun työntekijä on lähtenyt koulutukseen, lomalle tai sairastunut. Ennen lakiuudistustakin ennalta sovittuihin poissaoloihin olisi kuitenkin pitänyt hankkia aina sijaiset.

Nyt sijainen täytyy hankkia pikaisesti myös äkillisissä poissaolotilanteissa, esimerkiksi, jos työntekijä sairastuu.

– Nyt pitää vain valvoa, että kunnissa noudatetaan lakia. Omat haasteet aiheuttaa tietenkin työntekijäpula.

Pulaa erityisesti varhaiskasvatuksen opettajista

Tampereen Niemenrannan päiväkodissa sijaisten saaminen erityisesti nopealla aikataululla on ollut vaikeaa.

– Olemme toistaiseksi onnistuneet löytämään sijaisia, mutta päivä päivältä se muuttuu vaikeammaksi. Joskus joudutaan kysymään apua toisesta päiväkodista, Niemenrannan päiväkodin varhaiskasvatuksen opettaja Tuula Lätti kertoo.

Päiväkodissa seurataan myös entistä tarkemmin hoitoon saapuvien lasten määrää. Jos lapsia tulee ennakoitua vähemmän, työntekijöitä voidaan siirtää sellaisiin ryhmiin, joissa on hoitajavajetta.

Tampere ei ole ainoa kaupunki, jossa varhaiskasvatuksen työntekijöistä on pulaa.

Yle kysyi yhteensä seitsemästä kaupungista, onko päiväkoteihin ollut vaikea saada työntekijöitä. Kaikkien kaupunkien vastaus oli sama: kyllä.

Kysely lähetettiin Helsinkiin, Turkuun, Jyväskylään, Kuopioon, Joensuuhun, Rovaniemelle ja Kajaaniin.

Kyselystä kävi ilmi, että pulaa on erityisesti varhaiskasvatuksen opettajista ja -erityisopettajista. Sen vuoksi joissain kaupungeissa lastenhoitajat ovat hoitaneet opettajien ja erityisopettajien sijaisuuksia. Ongelmia monessa kaupungissa aiheutti myös lyhytaikaisten sijaisten saaminen.

Tampereella töihin houkutellaan eläkeläisiä

Ainoa lääke työntekijöpulaan on OAJ:n Anitta Pakasen mukaan se, että jokaiseen kuntaan palkataan vakinaista varahenkilöstöä – mieluiten jokaiseen päiväkotiin.

Henkilöstöpulan ratkaisee Pakasen mielestä se, että varhaiskasvatuksen työntekijöille maksetaan tarpeeksi palkkaa ja parannetaan työolosuhteita.

– Koko ajan koulutetaan lisää opettajia, mutta nyt täytyy huolehtia siitä, että heidät saadaan pidettyä kentällä.

Ainakin Ylen kyselyyn vastanneet kaupungit ovat alkaneet toimiin, jotta sijaispula helpottuisi. Useassa kaupungissa on hankittu vakituisia sijaisia. Myös rekrytointitapoja aiotaan monessa kaupungissa muuttaa.

Esimerkiksi Joensuussa varhaiskasvatukseen haetaan jatkossa julkisella haulla työntekijöitä useita kertoja toimintavuoden aikana, eikä vain keväällä.

Joissain kaupungeissa, kuten esimerkiksi Tampereella ja Jyväskylässä on tehty yhteistyötä alan oppilaitosten kanssa.

Tampereella kaupunki aikoo paikata työvoimapulaa houkuttelemalla eläkeikää lähestyviä varhaiskasvatuksen työntekijöitä jatkamaan töitä vielä eläkkeellä.

– Meillä on hyvää, osaavaa ammattitaitoista henkilöstöä jäämässä eläkkeelle. Heillä on merkittävää kapasiteettia, Tampereen varhaiskasvatusjohtaja Elli Rasimus sanoo.

Laki velvoittaa ilmoittamaan epäkohdista päiväkodeissa

Varhaiskasvatuslain uudistus pitää sisällään myös työntekijöitä koskevan ilmoitusvelvollisuuden. Jatkossa päiväkotien työntekijöiden tulee ilmoittaa kirjallisesti päiväkodin johtajalle havaitsemastaan epäkohdasta tai sen uhasta.

Epäkohdat voivat liittyä esimerkiksi päiväkodin tiloihin, henkilöstömitoitukseen ja kelpoisuuteen tai lasten epäasialliseen kohteluun.

OAJ:n Pakanen sanoo, että epäkohdista on pitänyt ilmoittaa aiemminkin, mutta siihen ei ole ollut lain vaatimaa velvoitetta. Kirjallisia ilmoituksia päiväkotien epäkohdista on hänen mukaansa tehty todella vähän.

– Moni ei välttämättä ole uskaltanut kertoa epäkohdista, koska on pelännyt joutuvansa silmätikuksi. Tai on ollut epävarma siitä, minkälaisista asioista tulee ilmoittaa eteenpäin.

Ilmoitusvelvollisuus on Pakasen mukaan yksi keino lisätä varhaiskasvatuksen laadunvalvontaa. Ohje siitä, miten epäkohdista ilmoitetaan, tulee olla kirjallisena ja julkisesti nähtävillä päiväkodeissa.

– Enää henkilöstö ei voi jättää ilmoittamatta, jos huomaa epäkohdan. Ilmoituksen tehneeseen henkilöön ei missään nimessä saa kohdentaa vastatoimia sen vuoksi, että hän on tehnyt ilmoituksen.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta lauantaihin kello 23:een saakka.

Koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden päihteiden käyttö on vähentynyt koronan aikana, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) uudesta kouluterveyskyselystä. Sekä alkoholin, tupakan, nuuskan, kannabiksen että muiden huumeiden käyttö on laskenut vuoden 2019 kyselyyn verrattuna.

Erikoistutkija Kirsimarja Raitasalon mielestä yksi mahdollinen selitys muutokselle on koronaepidemia. Nuoret eivät ole päässeet kokoontumaan yhtä paljon kuin tavallisesti, mikä on voinut vaikuttaa myös päihteiden käyttöön.

– Nuorten päihteiden käyttö on yleensä sosiaalista. Voi olla, että koronarajoitusten vuoksi esimerkiksi päihdekokeiluita on tullut vähemmän. Mutta siitä ei ole tieteellistä näyttöä, Raitasalo sanoo.

Toisaalta korona voi olla lisännyt nuorten pahoinvointia tavalla, joka kääntää päihteiden käytön myöhemmin taas kasvuun.

16-vuotias "Kasper": Aina on porukassa joku, joka saa hankittua pilveä

Pidemmällä aikavälillä koululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden suhteessa päihteisiin on tapahtunut huomattava muutos. Samaan aikaan kun kannabiksen ja muiden huumeiden käyttö on pysynyt ennallaan tai kasvanut, säännöllisesti juovien määrä on laskenut selvästi.

Mikäli trendi jatkuu, nuorissa on lähivuosina enemmän huumekokeiluita tehneitä kuin kuukausittain humalassa olevia.

THL:n kyselyn mukaan yli puolet lukion 1.–2.-luokkalaisista nuorista sekä ammattiin opiskelevista pitää huumeiden hankkimista omalta paikkakunnalta helppona.

16-vuotiaasta Kasperista tuntuu, että varsinkin kannabista käyttää nykyään yhä useampi ja yhä nuorempi. Hän kertoo kokemuksistaan Ylelle nimettömänä. Kasper jäi nuorempana kiinni kannabiksen ostamisesta ja sen kertomisesta omalla nimellä voisi aiheutua hänelle haittaa.

– Eihän se tosiaan hankalaa ollut. Aina porukassa on joku, joka saa aika helposti läheltä hankittua pilveä. Ei siihen tarvittu muuta kuin rahaa ja mennä paikan päälle, hän kertoo.

Pilvenpoltto tuntui Kasperilta kiinnostavalta ja hauskalta ajatukselta. Parista kerrasta ei tule mitään ongelmia, hän arveli. Mutta sitten siviiliasuiset poliisit osuivat paikalle erään kaupanteon yhteydessä.

Sakkoja nuorukainen ei saanut, mutta hän joutui läpäisemään huumeseulan ja tapaamaan sosiaalityöntekijöitä vanhempiensa kanssa. Muita ongelmia hänellä ei elämässään ollut.

– Nyt ajattelen, että on parempi juoda alkoholia kuin koskea mihinkään aineisiin, jos haluaa pitää hauskaa, Kasper miettii.

Juomatavat ovat siistiytyneet vuosikymmenten saatossa

Vaikka nuorten asenteet huumeita kohtaan huolestuttavat monia vanhempia, tilastojen mukaan nuorten päihteiden käyttö on siistiytynyt pitkällä aikavälillä selvästi.

Aiemmin Suomen nuoret olivat esimerkiksi humalahakuisessa juomisessa Euroopan kärkitasoa, nyt keskiarvon alapuolella. Kehitykselle ei ole mitään yhtä yksittäistä syytä, sanoo THL:n erikoistutkija Kirsimarja Raitasalo.

– Yksi mahdollinen syy on se, että nuorilla on paremmat suhteet vanhempiinsa kuin ennen, minkä on todettu useissa tutkimuksissa olevan yhteydessä vähäisempään alkoholinkäyttöön. Nuoret ovat myös aiempaa tietoisempia alkoholiin liittyvistä riskeistä.

18-vuotiaat Otto Salminen ja Leevi Tuominen sanovat käyttävänsä lähinnä tupakkatuotteita. Alkoholi ja huumeet eivät sovi yhteen heidän uskonnollisen kasvatuksensa kanssa.

– Meillä on aina sanottu, että se voi pilata elämiä tosi helposti, Tuominen sanoo.

Kumpikin nuorista kuitenkin arvelee voivansa hankkia kannabista, jos haluaisi niin tehdä. Salmista ei innosta ajatus kannabiksen laillistamisesta, "koska alkoholi on jo tarpeeksi iso ongelma Suomessa".

– Mutta luultavasti kun meidän ikäluokka pääsee päättämään, se tekee kannabista laillista, hän sanoo.

THL:n kyselyn mukaan nuoret pitävät huumeiden käyttöä tuomittavampana kuin alkoholin juomista humalaan asti, nuuskaamista tai tupakoimista. Yllä olevassa kuvassa näet 8.–9.-luokkalaisten näkemyksiä asiasta.

Päihteiden käyttö on yleisempää ammattiin opiskelevien kuin lukion 1.–2.-luokkalaisten keskuudessa. Pojat käyttävät päihteitä kyselyn mukaan hieman useammin kuin tytöt. Ero ei ole kuitenkaan suuri ja ammattioppilaitoksissa tytöt käyttävät kannabista poikia useammin.

THL:n kouluterveyskysely toteutettiin maalis–huhtikuussa 2021. Siihen vastasi noin 160 000 lukion 1.–2.-luokkalaista, ammattiin opiskelevaa ja 8.–9.-luokkalaista. Lisäksi kouluterveyskysely tehtiin 4.–5.-luokkalaisille, mutta tässä jutussa ei ole käsitelty tuloksia heidän osaltaan.

Ranskan panttivangit, junantuomat, herrasväki... miten vain. Europarlamentti on palannut kaupunkiin!

Kirjoitan tätä parlamentin pressilehteriltä Strasbourgista. Kesän täysistunnot toki pidettiin jo täällä Ranskan armottoman painostuksen jälkeen, mutta tuolloin valtaosa osallistui vielä etänä. Nyt rokotteet ovat potkineet ja mökki on ollut jo yli puolillaan.

Myös me suomalaiset toimittajat olemme olleet pitkästä aikaa joukolla paikalla. Kaikki on kuin ennenkin. Logiikan rajoja rikkova toimistoarkkitehtuuri, loputtomat käytävät, helvetilliset kahvilajonot. Vessoja tauotta hinkkaavat pienipalkkaiset siivoojat ja ulkona pikkusikareilla käväisevät salimestarit.

Strasbourgin täysistuntoviikko on historian oikku ja performanssi, josta Ranska ei luovu. Nelipäiväiseen keikkaan mahtuu totaalinen aivo- ja kalenterimyrsky. Moni miettii torstaina paluujunaan noustessaan, mitä helvettiä juuri tapahtui.

Mutta on näissä aikuisten luokkaretkissä puolensa. Brysselissä kaikilla on oma elämä, Strasbourgissa ei. On aikaa pohtia työasioita yömyöhään ja käväistä välillä hotkimassa alsassilainen perinneruoka choucroute royale, jossa vadille on ahdettu niin paljon lihaa, että vatsa on loppureissun ajan betonia.

Asiapuolella europarlamentin syksy on kiireinen. Ilmastopaketin valmistelu vie aikaa valiokunnissa, samoin digipakettien viimeistely. Ja jälleen otetaan kantaa ihmisoikeusasioihin, konflikteihin, kriiseihin – ja vaaditaan EU:ta tekemään enemmän.

Tiedätkö googlaamatta, mikä on Kakuma?

Minä en, ennen kuin istuin äsken lehtereille ja kuulin, että Kakuma on yksi maailman suurimmista pakolaisleireistä. Noin 200 000 ihmistä elää leiriolosuhteissa Kenian köyhällä puoliaavikolla paossa kotimaidensa runsasta konfliktikirjoa.

Seksuaalivähemmistöihin kuuluvia pakolaisia uhkaillaan, ja Keniakin haluaisi sulkea koko pahaa verta paikallisissa herättäneen leirin. Ihmiset pitäisi saada järjestelmällisesti johonkin, muuten edessä on muutaman sadantuhannen ihmisen hallitsematon pakolaiskriisi ja lisää pyrkijöitä Eurooppaan.

Parlamentin raportöörit vaativat EU:lta toimia Kakuman katastrofaaliseksi kuvatun tilanteen ratkaisemiseksi. Komissaari Ylva Johansson vastasi, että paljon tehdään. Tehdäänkö oikeasti? Jäi ilmaan. EU:n toiminta kestää kuukausia, vuosia, vuosikymmeniä. Siinä ajassa Kakumassa syntyy ja kasvaa jo kokonainen leirisukupolvi vailla näkymiä.

Strasbourg pysyy kuitenkin paikkana, jossa konflikteista ainakin keskustellaan kuukaudesta toiseen, tuodaan asioita valokeilaan ja meidän toimittajien ulottuville. Lue täältä raporttini parlamentin kulissientakaisesta elämästä.

Haluan samalla toivottaa teidät kesätauon jälkeen takaisin Eurooppa-kirjeen pariin. Jatkamme kirjeen julkaisua tutulla kaavalla perjantaiaamuisin. Teemme syksyn aikana kirjeeseen maltillisen remontin, jossa raikastamme visuaalista ilmettä ja jäsentelemme sisältöpuolta hiukan uusiksi.

Kirjeen ydinajatus pysyy samana. Tavoitteena on tarjota kattaus viikon tärkeimpiä EU-puheenaiheita ja kiinnostavimpia sisältöjä. Ideoita tai toiveita kirjeeseen? Kirjoita meille osoitteella eurooppa-kirje@yle.fi.

Tot straks,

Janne

Seuraavaksi kollegani Anna Karismon poimintoja eurooppalaisista puheenaiheista viikon varrelta ja katsaus ensi viikkoon:

SOME: Twitter-tunnus #AUKUS kertoo EU:n ja Yhdysvaltojen heikentyvistä väleistä

Eurooppalaista Twitteriä on hallinnut pari päivää #AUKUS-tunniste. Se on yhdistelmä kolmen maan englanninkielisistä nimistä: Australia, UK ja US.

Nämä maat kertoivat torstaina yhteistyön syventämisestä ennen kaikkea Kiinan vallan patoamiseksi "indopasifisella" eli Aasian ja Tyynenmeren alueella – ja tulivat lyöneeksi luun kurkkuun EU:lle. Etenkin ranskalaiset kokivat tulleensa karvaasti petetyksi Australian taholta, joka vetäytyi samalla liki 60 miljardin euron sukellusvenehankkeesta Ranskan kanssa.

Sopimus oli märkä rätti vasten EU:n kasvoja, sillä juuri torstaina komissio julkisti oman indopasifisen alueen strategiansa tietämättä etukäteen "AUKUS"-hankkeesta. AUKUS vetää maton EU:n strategian jalkojen alta, toteaa Financial Times lehden Brysselin-kirjeenvaihtaja tviitissä. Bloombergilla on hyvä yhteenveto tapahtuneesta.

FAKTA: Merkel pesee Macronin eurooppalaisten äänestäjien keskuudessa – myös etelän maissa

Jos EU:lle valittaisiin presidentti ja jos ehdokkaina olisivat kahden suurimman EU-maan nykyiset johtajat, Saksan liittokansleri Angela Merkel voittaisi Ranskan presidentin Emmanuel Macronin ylivoimaisesti – myös Ranskassa. Kaikista äänistä 41 prosenttia menisi Merkelille, kun Macronia äänestäisi vain 14 prosenttia.

Kyselyn teki ECFR-tutkimuslaitos selvittäessään, mitä muu Eurooppa odottaa Saksalta syyskuun lopun vaalien jälkeen. Kansan mieleen voi olla se, että toisin kuin Macron, joka on perännyt radikaaleja uudistuksia ja halunnut edetä isoin harppauksin, Merkel on halunnut kehittää EU:ta pienin askelin. Jokaisesta maasta haastateltiin vähintään tuhatta ihmistä, Saksasta ja Ranskasta yli kolmea tuhatta.

TÄRPIT: Hallituksia pidetään syyllisinä ilmastonmuutokseen ja pilvenpoltto nousee asialistalla muuallakin kuin Suomessa

Kansainvälisen kyselyn mukaan peräti 65 prosenttia nuorista katsoo hallitusten pettäneen heidät ilmastonmuutoksen torjunnassa. Saksassa joukko nuoria on ollut jo viikkoja syömälakossa ilmastokriisin takia ja 22-vuotias Sophie Backsen haastoi valtion taannoin oikeuteen liian vähäisten ilmastotoimien vuoksi. Jos hallitukset eivät ryhdy ilmastotoimiin, niitä uhkaa yhä useammin oikeustupa.

Maapallo lämpenee nyt hyvin epätasaisesti. Lämpeneminen johtuu sataprosenttisesti fossiilisten polttoaineiden käytöstä, Oxfordin yliopiston johtaja sanoo BBC:lle. Jos olet kiinnostunut ilmastonmuutoksen etenemisestä, Bloombergilta löytyy ajantasaista seurantaa.

ERI MIELIPITEITÄ BRYSSELIN KONEESSA

Ilmastonmuutos on EU-päättäjille vain tekosyy lisätä yhteisvastuuta ja "panna varakkaammat ja paremmin taloutensa hoitaneet jäsenmaat maksamaan muiden maksuja yhä enemmän", perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purra väittää Brysselin koneessa. Varman toimitusjohtajalla Risto Murrolla taas on toisenlainen näkökulma suomalaiseen EU-keskusteluun – onko se jälkijättöistä?

PILVIPOLITIIKKAA EUROOPASSA

Suomessa on puhuttanut tällä viikolla vihreiden päätös kannattaa kannabiksen laillistamista. Lue täältä, miten pilvenpolttoon suhtaudutaan muualla Euroopassa.

GEOPOLITIIKKA ON PÄIVÄN SANA

Keskiviikkona komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen piti jokavuotisen Unionin tila -puheensa, lue täältä analyysi puheesta. Puhe poikkesi aiemmista ennen kaikkea siinä, että komissio hakee nyt EU:lle selvästi vahvistuvaa geopoliittista asemaa. Yhdysvaltoihin ei voi enää luottaa kumppanina kuten ennen, Kiina vahvistuu. Uutta oli myös nuorten näkyvä esiinnostaminen. Nuorten teemavuosi ja uusi kansainvälinen vaihto-ohjelma sai sekä suomalaiset mepit että nuorisojärjestöt innostumaan.

DOKUMENTTISUOSITUS: Sodan häviämisen kynnyksellä Natsi-Saksassa kuului käsky: Polttakaa kaikki! Valtavat määrät valokuvia ja muuta todisteaineistoa tuhottiin. Eivätpä tienneet natsijohtajat kuitenkaan, että Mauthausenin keskitysleirin kuvaaja Francisco Boix oli muiden vankien avustamana onnistunut piilottamaan ja kuljettamaan leiristä ulos kaksi tuhatta valokuvaa vuosien saatossa. Yle Areenasta voit katsoa, miten tämä nerokas todisteiden pelastusoperaatio toteutettiin kuolemanleirillä.

TULOSSA: Runsas viikko Saksan vaaleihin ja ilmastokiistat alkavat

Seuraavien kahden viikon suurin eurooppalainen puheenaihe on tietenkin Saksan liittopäivävaalit, jotka pidetään sunnuntaina 28. syyskuuta. Vaalikampanjointi ei saksalaiseen tyyliin ole ainakaan toistaiseksi ollut järin räiskyvää, vaikkakin tulos on kaikkea muuta kuin kirkossa kuulutettu. Parhaat kysymykset kuullaan taas lapsilta: lue täältä Ylen Berliinin-kirjeenvaihtaja Suvi Turtiaisen tviitistä, mitä lapset kysyvät.

Tiistaina Eurooppa-ministerien "yleisten asioiden neuvosto" tapaa valmistellakseen lokakuun EU-huippukokousta. Ministerien pöydälle nousee myös suhde Britanniaan. Pohjois-Irlannin rajan tilanne hiertää yhä naapurusten välejä.

Syksyn mittaan jäsenmaat alkavat käsitellä myös komission heinäkuussa esittelemää suurta ilmastopakettia eri ministerikokoonpanoissa. Ensi viikolla liikenne- ja energiaministerit käyvät alustavia keskusteluja fossiilisten polttoaineiden korvaamisesta muilla, ilmastoystävällisemmillä tavoilla.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Voit tilata sen tästä linkistä suoraan omaan sähköpostiisi.

Kasaan käpertynyt siili tuhahtaa ja raottaa silmiään hieman, kun Nina Mäkinen nostaa eläimen laatikosta ylös ja käärii tämän paperiin. On ruoka-aika.

Tällä kertaa noin 130-grammainen siili saa ruiskulla ravintorikasta toipilasruokaa.

Tämän pikkusiilin lisäksi Mäkisen kodissa Oulussa on hoidossa seitsemän muutakin piikkiselkää. Siilit on tuotu hänelle ruokintaan, koska ne eivät selviäisi nykyisenpainoisina hengissä tulevasta talvihorroksestaan.

– Löydetyillä siileillä on kaikilla ollut painoa vain parisataa grammaa tai alle, mikä on aivan liian vähän horrostamiseen. Painoa pitäisi olla vähintään 800 grammaa, Mäkinen kertoo.

Sitä, miksi juuri nämä siilit eivät ole onnistuneet kerryttämään painoa, ei varmuudella voi tietää. Ruokinnalla pyritään siihen, että ne saataisiin lopulta palautettua takaisin luontoon elinvoimaisina.

Tämänkaltainen siilien auttaminen on Suomessa pitkälti vapaaehtoisten käsissä.

Nina Mäkinen on tehnyt vapaaehtoistyötä kuutisen vuotta, Seppo Pörhö yli kymmenen ja Tiina Kinnunen jo parikymmentä vuotta. Kinnunen myös ylläpitää netissä siilitietoa jakavaa Siili kiikarissa -sivustoa.

Viime aikoina he ja monet muut Suomen siiliaktiivit ovat havahtuneet huolestuttavaan asiaan: siilejä on parin kolmen vuoden sisään alkanut kuolla enemmän kuin ennen, ja tahti näyttää nyt kiihtyvän.

Mitä on tapahtumassa?

"Ongelma on suuri"

Voimakas rakentaminen, liian siistit pihapiirit, robotti- ja siimaleikkurit ja liikenne.

Siinä muutama syy siihen, miksi siilejä kuolee, uusia ei synny tai poikaset eivät selviä hengissä, arvioivat siiliaktiivit.

Seppo Pörhön mukaan esimerkiksi Oulussa lähimetsää kaadettiin jonkin aikaa sitten uuden asuinalueen tieltä juuri syksyllä, kun siilit olivat jo ehtineet mennä horrokseen.

– Silloin ne eivät yleensä selviä vaan valitettavasti kuolevat, Pörhö harmittelee.

Kun kaupunkimetsää katoaa esimerkiksi lähiöiden tai teiden tieltä, katoavat tarpeelliset talvipesintäpaikat. Samaan aikaan ihmiset pitävät pihapiirinsä niin siistinä, ettei sieltäkään löydy siileille mieluisia ryteikköjä.

– Nurmikot leikataan lyhyiksi ja risukasat kerätään pois. Pihat ovat golfkenttämaisia, ja niistä puuttuvat nykyään esimerkiksi puutarhavajat, joihin siili pääsisi tekemään pesän, Tiina Kinnunen lisää.

Hitaasti liikkuvia siilejä jää myös autojen alle, ja viime vuosina tuhoa ovat tehneet myös yleistyneet robotti- ja siimaleikkurit. Rotanloukut ja tukalat helteet (Ilta-Sanomat) ovat nekin koetelleet siilejä.

Myös taudit ja loiset ovat ongelma. Ruokavirastosta kerrotaan, että sinne tulee yhä enemmän kuolleita siilejä, joilla on todettu avauksessa muun muassa salmonellaa, keuhkomatoja tai suolistoloisia. Siilit ovat saattaneet olla eri tavoin loukkaantuneita tai nääntyneitä.

Nina Mäkisen mukaan on huomattavissa, että elossa olevat siilit ovat alkaneet keskittyä aiempaa enemmän pienille alueille sumppuun. Hän miettii, voiko tämä osaltaan lisätä esimerkiksi tautien leviämistä.

Siiliaktiivien mukaan tilanteeseen kannattaisi herätä, jos Suomessa halutaan nähdä siilejä vielä tulevaisuudessakin.

– Siilejä on aina välillä hävinnyt, mutta kanta on kuitenkin palautunut. Nyt näemme, että se ei enää palaudu. Ongelma on suuri, Tiina Kinnunen sanoo.

Onko siili jo uhanalainen?

Siilejä auttavat vapaaehtoiset ovat harmissaan siitä, ettei Suomessa tunnuta olevan virallisella tasolla kiinnostuneita siitä, mitä rauhoitetuille siileille tapahtuu.

He nostavat esiin, että esimerkiksi Englannissa tilanne on hyvin toisenlainen.

Siellä siilien hyvinvoinnista puhutaan julkisesti paljon enemmän: asiasta on pitänyt ääntä muun muassa siilejä rakastava superjulkkis, Queen-yhtyeen kitaristi Brian May. (Sky News)

Briteissä siilejä varten on myös perustettu sairaaloita ja jopa siiliambulanssi (BBC), kun Suomessa hoito tapahtuu enimmäkseen ihmisten omissa kodeissa: ulkovajoissa, saunoissa tai jopa olohuoneissa.

– Esimerkiksi Korkeasaaren villieläinsairaala ottaa jonkin verran siilejä, mutta siilejä on melkein ympäri Suomea. Ei meillä oikein ole paikkoja, mihin niitä voisi viedä, eikä ole hirveästi eläinlääkäreitäkään, jotka siilejä hoitavat, Nina Mäkinen sanoo.

Siiliaktiivit toivoisivat asennemuutosta ja pitäisivät myös tervetulleena sitä, että esimerkiksi siilien määrästä tehtäisiin jonkinlaista tutkimusta.

– Meillä pitäisi olla joku lähtöluku, jotta voisimme selvittää, täyttääkö siili jo uhanalaisuuden määritelmät, Tiina Kinnunen miettii.

Yksittäiset ihmisetkin voivat vapaaehtoistyöntekijöiden mukaan tehdä paljon.

Siileille voi esimerkiksi rakentaa horrostamispaikkoja, oman pihan voi tietoisesti pitää hiukan epäsiistimmässä kunnossa ja hellejaksoilla jättää vesiastioita eläimille.

Myös trimmereitä ja leikkureita pitäisi heidän mukaansa käyttää varoen, ja loukkaantunut tai aliravittu siili kannattaisi aina toimittaa eläinsuojeluneuvojille tai muille siilejä auttaville.

Seppo Pörhö muistuttaa, että siili on ihmisystävällinen eläin, joka ei tee pahaa kenellekään.

– Eihän siihen voi olla rakastumatta.

Juttua varten on haastateltu myös eläinsuojelujärjestö SEY:n vapaaehtoista elänsuojeluneuvojaa Minna Pellistä.

Pitäisikö siileihin kiinnittää mielestäsi nykyistä enemmän huomiota, vai onko nykytilanne riittävä? Voit keskustella aiheesta 18.9. kello 23.00 asti.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS on päättänyt yhdessä alueen kuntien kanssa käynnistää kolmansien koronavirusrokoteannosten antamisen välittömästi, jotta vanhenemassa oleva rokote-erä saadaan hyödynnettyä.

Päätös syntyi eilen torstaina Uudenmaan alueellisessa koordinaatioryhmässä.

HUS ja kunnat päättivät käynnistää koronavirusrokotteen kolmansien annosten antamisen niille immuunipuutteisille henkilöille, jotka pystytään tavoittamaan käytettävissä olevan ajan puitteissa. Lisäksi rokotteita annetaan koronaviruspotilaita hoitavalle sote-henkilöstölle, jotka saivat rokotteen ensimmäiset annokset kolmen viikon väliajalla vuoden alussa.

– Kolmannen rokotuskierroksen käynnistäminen ennen asetuksen voimaan tuloa on poikkeuksellista, mutta katsoimme, että rokotteiden vanheneminen on riittävä peruste tähän ratkaisuun, kertoo alueellisen koordinaatioryhmän puheenjohtaja Jari Petäjä HUSin tiedotteessa.

Petäjän mukaan toimien aloittamiselle on saatu sosiaali- ja terveysministeriöstä suullinen lupa.

HUSissa on tehty töitä vanhenemassa olevan rokote-erän hyödyntämiseksi ensimmäisinä ja toisina rokoteannoksina. Rokotteita on tarjottu kunnille, yksityisille terveyspalvelujen tuottajille ja puolustusvoimille.

Osa rokotteista onkin saatu jaettua kuntiin, mutta edelleen HUS Apteekin varastossa on noin 15 000 Modernan koronavirusrokotetta, jonka viimeinen käyttöpäivä on 22.9. eli ensi keskiviikko.

HUSissa toivotaan pikaista päätöstä kolmannen rokotuskierroksen käynnistämisestä, jotta rokotuksia voidaan tämän rokote-erän käytön jälkeen jatkaa. Rokotteiden saatavuus on Uudellamaalla erinomainen eli nyt tehty päätös ei hidasta alueen asukkaiden ensimmäisiä tai toisia rokoteannoksia.

Kunnat tiedottavat immuunipuutteisten henkilöiden rokotuksista sekä sisäisesti oman sote-henkilökuntansa rokotuksista. HUS rokottaa oman henkilökuntansa.

Uusimmat tiedot koronaviruksesta voit lukea päivittyvästä seurannasta.

Voit keskustella aiheesta perjantaina 17.9.2021 kello 23 saakka.