Yhdysvaltalainen mediajätti CBS ja sen kumppanina toiminut kansalaisjärjestö Global Citizen joutuivat hyllyttämään osin jo kuvatun The Activist -realitysarjansa konseptin nostattaman arvostelun takia. Asiasta uutisoivat muun muassa CNN ja Deadline.

Sarjan idea oli laittaa kuusi aktivistijoukkuetta ja julkisuuden henkilöä kisaamaan keskenään pitkin maailmaa. Matkan varrella osallistujilla teetettiin erilaisia temppuja ja kampanjoita, joiden avulla he samalla nostivat esiin ajamiaan asioita lähinnä sosiaalisessa mediassa. Päämääränä oli kerätä mahdollisimman iso potti rahaa omalle asialle.

Kisan oli määrä huipentua Roomassa lokakuussa järjestettävässä G20-huippukokouksessa, jossa aktivistit olisivat päässeet lobbaamaan teollisuusmaiden johtoa.

Vaikka sarjan tarkoitus oli tekijöiden mukaan innostaa katsojia ja tuoda julkisuutta tärkeille yhteiskunnallisille kysymyksille, se nostatti arvostelun hyökyaallon. Arvostelijoiden joukossa oli lukuisia amerikkalaisia julkisuuden henkilöitä ja mielipidevaikuttajia.

Kriitikoiden mielestä The Activist vähätteli aktivistien agendaa muuttamalla epäkohtien käsittelyn tv-tempuiksi. Erityisen arveluttavana moni piti sarjan kilpailuluonnetta, jonka takia esimerkiksi ympäristö- ja koulutuskysymykset asettuvat vastakkain. Arvostelua nosti myös se, että sarjassa olisi laitettu kisaamaan keskenään sellaisia asioita, joiden ajamisesta jossain päin maailmaa päätyy kidutetuksi, vangituksi tai kuolleeksi.

Muun muassa kirjailija ja aktivisti Naomi Klein arvosteli sarjaa jyrkästi. Klein kirjoitti Twitter-tililleen olevansa hämmentynyt. “Onko tässä kyse edistyneestä marxilaisesta kritiikistä, joka paljastaa, miten kilpailu rahasta ja huomiosta pakottaa aktivistit toisiaan vastaan ja vähättelee syvempää muutosta? Vai onko kyseessä sittenkin vain maailmanloppu?”

Osa arvostelijoista ihmetteli myös sitä, miksei sarjan julkkisjuontajien Usherin, Priyanka Chopran ja Julianne Houghin jättipalkkioita maksettu suoraan aktivistien edustamille järjestöille.

Arvostelumyräkkä johti ensin ohjelman tekijöiden piikkipuolustukseen somessa, mutta nyt koko sarja on päätetty hyllyttää. Kilparealityn sijasta materiaalista tehdään primetimessa esitettävä dokumenttisarja. Kaikki aktivistiryhmät saavat lisäksi järjestöilleen tuntuvan rahalahjoituksen.

Global Citizen -järjestö julkaisi torstaina sosiaalisessa mediassa anteeksipyynnön, jossa se kertoi The Activistin tarkoituksen olleen nostaa esiin aktivistien väsymätön uurastus paremman maailman puolesta, mutta keinot olivat vääriä.

“Maailmanlaajuinen aktivismi keskittyy yhteistyöhön, ei kilpailuun. Pyydämme anteeksi aktivisteilta, juontajilta ja koko aktivistien yhteisöltä. Käsitimme asian väärin”, sanottiin järjestön tviitissä.

Myös yksi sarjan julkkisjuontajista, intialainen näyttelijä ja entinen Miss Maailma Priyanka Chopra pyysi somessa anteeksi aktivisteilta ja kiitti heitä tärkeästä työstä.

KABUL Syyskuun 11. päivän aamu sarasti Afganistanin pääkaupungin Kabulin kaduilla aivan kuin minä tahansa muuna päivänä viime aikoina.

Talibanin parrakkaat taistelijat partioivat katuja ennen Afganistanin poliiseille kuuluneissa vihreissä lava-autoissa, ja ihmisjoukot kerääntyivät pankkien eteen jonottamaan käteistä, jota on vasta nyt alkanut saamaan hitaasti automaateista.

Monet ihmiset ovat joutuneet elämään jo viikkoja ilman rahaa sen jälkeen, kun pankit sulkeutuivat Talibanin otettua vallan maassa noin kuukausi sitten.

Jonot ovat pitkiä ja jotkut jopa yöpyvät kaduilla pankkien edessä, jotta he pääsisivät aamulla ensimmäisten joukossa nostamaan käteistä. Käteisnostoille on kuitenkin laitettu raja: automaateista saa nyt vain 200 dollaria viikossa per henkilö.

Rahan puutteesta huolimatta yhdellä kaupungin vilkkaimmista ostoskaduista ei silti ole hiljaista. Chicken Streetiksi kutsutulla kadulla myydään mattoja, koruja ja käsitöitä. Se on jo 70-luvulta saakka ollut suosittu kohde maassa vierailleille turisteille ja länsimaalaisille.

Viime vuosien aikana suurin osa ulkomaalaisista kuitenkin joko lähti maasta tai linnoittautui entistä enemmän betonimuurien taakse, josta he eivät uskaltautuneet paljon kaupungille sieppausten ja pommi-iskujen pelossa.

Kauppiaiden myynti on kuihtunut entisestäänkin

Monet täällä työskentelevistä kauppiaista ovat siis jo vuosia kärsineet asiakkaiden hävikistä. Kadulla hinnat ovat liian korkeita tavallisille afganistanilaisille. Silti monet paikalliset kuljeskelevat täällä, vaikka he eivät mitään ostaisikaan.

Myös naisia on liikkeellä – he eivät ole jääneet kotiin istumaan Talibanin kehotuksista huolimatta. Myöskään burkia ei näy katukuvassa aiempaa enemmän, vain kaapujen helmat ovat pidentyneet nilkkoihin saakka. Kadulla käyskentelee myös jokunen Talibanin jäsen.

Törmään 57-vuotiaaseen mattokauppiaaseen Syed Jafferiin. Hän on työskennellyt tällä kadulla jo 20 vuotta ja istuu edelleen samassa paikassa, missä hänet viimeksi näin kolme vuotta sitten. Hieman yllättäen hän onkin tyytyväinen uusiin hallitsijoihin.

– Talibanit ovat hyviä. Meillä ei ole ongelmia nyt. Turvallisuustilanne on hyvä. Mutta meillä ei ole töitä.

Neljä vuosikymmentä jatkunut sota on ainakin tällä erää loppunut. Jokapäiväinen pommi-iskujen pelko on haihtunut, mutta se on vaihtunut nyt huoleen tulevasta.

Afganistanin talous oli pitkään täysin riippuvainen ulkomaisesta avustuksesta ja korruptio kukoisti. Kun hallitus romahti ja Taliban otti vallan noin kuukausi sitten, suurin osa rahahanoista sulkeutui.

Jaffer on joutunut jo vuosia myymään mattojaan halvemmilla hinnoilla vain selvitäkseen päivittäisistä kustannuksista. Nyt tilanne on pahentunut entisestään.

– Nyt en tiedä mihin menisin, Iraniin vai Pakistaniin. Minulla ei ole rahaa. Kaikki on ohi, hän sanoo samalla, kun joukko talibaneja kaartaa kulman takaa lava-autossa rynnäkkökiväärit kourassaan ja ohittaa Jafferin kaupan.

Ihmiset seuraavat parrakkaita turbaanipäisiä taistelijoita katseillaan.

Pienen matkan päässä perinteisiä käsitöitä myyvä Abdul Salaam Turkmen on samaa mieltä Jafferin kanssa kaksipiippuisesta tilanteesta.

– En löydä rahaa maksaakseni kauppani vuokraa. Kellään ei mene hyvin nyt. Kaupankäynti ei suju.

Taiteilija pelkää, kielletäänkö taulut

Vaikka monet näyttävät olevan täällä tyytyväisiä Talibaniin turvallisuustilanteen puolesta, kaikki eivät ole yhtä vakuuttuneita äärijärjestön aikomuksista.

Pienen matkan päässä kohtaan hazara-vähemmistöön kuuluvan taiteilijan Jan Ali Yazdanyn, joka myy edelleen kadulla maalauksiaan. Joissain niistä on naisten kuvia. 90-luvulla Taliban kielsi kaikki eläviä olentoja esittävät kuvat ja maalaukset nojaten tiukkaan tulkintaansa sharia-laista.

Yazdany ei halua antaa haastattelua kameralle, mutta suostuu silti kuvattavaksi ja jututettavaksi.

Hänen mukaansa Taliban ei ole ainakaan vielä häirinnyt häntä tai pyytänyt ottamaan maalauksia seinältä. Hän ei silti ole varma, mitä tulevaisuudessa tulee tapahtumaan.

Hazara-vähemmistöä vainottiin viime kerralla

Monet varsinkin etnisiin vähemmistöihin kuuluvat eivät Afganistanissa luota Talibanin lupauksiin siitä, etteivät he ottaisi vanhoja vihollisiaan kohteiksi. Varsinkin shiialaiset hazarat kärsivät 90-luvulla Taliban-hallinnon alla ja joutuivat tuon äärisunnilaisen liikkeen joukkomurhien kohteeksi.

Myös länsimaille työskennelleet kokevat ymmärrettävästi olonsa uhatuiksi, samoin monet afganistanilaiset toimittajat – varsinkin naiset.

Talibanin viime vuosien väkivaltaisia iskuja ei ole unohdettu. Vaikka Kabulin katukuva näyttää rauhalliselta, epävarmuus tulevasta on käsinkosketeltavaa.

Törmään vilkkaan kadun varrella vielä vanhaan naapuriini kolmen vuoden takaa, jolloin vielä asuin Kabulissa. Hän työskenteli ennen espanjan opettajana. Nyt hän suunnittelee myös lähtevänsä maasta taloudellisen tilanteen vuoksi. Usko tulevaan on täällä menetetty.

Koronapandemian nitistämisessä aletaan olla voiton puolella.

– Tilanne on menossa hirveän hyvin eteenpäin, kun rokotekattavuus nousee edelleen. Kaiken kulmakivi on, että rokotekattavuus saadaan korkeaksi, niin oletettavasti pandemiastakin päästään pikku hiljaa eroon, sanoo Turun yliopiston virologi Ilkka Julkunen.

Kehityksestä kertoo myös sosiaali- ja terveysministeriön testauksen ja jäljityksen uusi strategia, jonka mukaan kaksi rokoteannosta saaneiden systemaattisesta testauksesta voidaan luopua, vaikka heillä olisi lieviä oireita.

Julkunen pitää strategiaa hyvänä ja oikein ajoitettuna.

– On arvioitu, että infektion todennäköisyys on kaksi kertaa rokotetuilla kymmenen kertaa pienempi kuin rokottamattomilla, jolloin jäljityksen hyötysuhde on hirveän matala. Jos löytyisi joku rokotettu viruksen kantaja, hänkin todennäköisesti levittäisi virusta hirveän pieniä määriä, koska rokotteen immuunisuoja vähentää viruksen määrää elimistössä. Silloin myös tartuntatodennäköisyys pienenee, Julkunen sanoo.

Samaa mieltä ollaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.

– Tällä hetkellä ei ole tarvetta löytää kaikkia tapauksia. Vähäoireisista emme oikeastaan ole kiinnostuneita, ylilääkäri Tuija Leino Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta selittää muutosta strategiassa.

Leino kertoi keskiviikon Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että koronatapausten määrät väestössä ovat laskeneet jo runsaan kuukauden.

– Kaksi kertaa rokotetut kyllä pystyvät tartuttamaan ja he voivat saada infektion, mutta se on kuitenkin paljon harvinaisempaa.

Tartuntatodennäköisyys pieni

Ilkka Julkunen antaa esimerkin tartuntatodennäköisyyden pienuudesta.

– Kun rokotuksia ei vielä ollut, lasten altistustilanteissa vain 1,2 prosenttia todellisuudessa sai tartunnan. Aikuisella se oli vähän isompi. Jos tartuntatodennäköisyys rokoteutulla pienenee tästäkin, niin silloinhan me puhumme prosentin osista.

Tuija Leinon mukaan rokotettujen kohdalla koronajäljityksen hyödyt ovat pienet. Pitää ottaa valtavasti testejä, jotta yksikin tapaus löydettäisiin. Tällöin Leinon mukaan mentäisiin väestöseulonnan puolelle, eikä kyse ole enää tartuntataudin torjunnasta.

Myös Julkunen kaipaa arkijärkeä rokotettujen testaamiseen.

– Mielestäni ei ole mitää järkeä testata vaikka esimerkiksi viittäsataa ihmistä, jos sieltä löytyy vaikka yksi positiivinen tapaus. Jos lasketaan vaikka testauksen hinnaksi sata euroa, niin se on 50 000 euroa ja kaikki se työ lisäksi. Valtava raha ja työmäärä sellaiseen, joka ei oikeastaan vaikuta mihinkään, Julkunen laskee.

Rokotukset katkovat tartuntaketjuja

Koronajäljityksen mielekkyys tyssää rokotekattavuuteen.

– Meidän ei tarvitse katkoa tartuntaketjuja, vaan ne tavallaan katkeavat itsestään. Eli juuri kun ollaan seuraavaa tartuntatapausta löytämässä, vastassa onkin rokotettu ja hänen riskinsä saada tartunta on paljon pienempi, Leino selittää.

Juuri tähän korkealla rokotekattavuudella pyritään. Virus ei pääse leviämään, jos tartunnan saaneen ympärillä on vain rokotettuja.

Leinon viesti monen muun terveyden ammattilaisen tavoin on, että koronavirus alkaa olla rokottamattomien vitsaus.

– Kaikkein tärkeintä on nyt, että ihmiset hyvin nopeasti hakisivat roketteita. Rokottamattoman riski saada tartunta tällä hetkellä Suomessa on aika iso. Jos ympäristössä on paljon rokottamattomia, niin lieväoireinenkin pystyy heidän parissaan tartuttamaan.

Leino muistuttaa kuitenkin, että esimerkiksi kahdesti rokotetut keski-ikäiset tuppaavat pyörimään toisten kahdesti rokotettujen keski-ikäisten keskuudessa, jolloin jäljityksellä ei paljoa voiteta, vaikka lieväoireinen tartunta löydetäisiinkin – tauti ei siellä pääse leviämään.

Rajoituksia voi jo purkaa

Rajoitusten purkamisessa ja jäljityksen kohdentamisessa pitää pohtia, kuinka paljon koronaviruksen tartuntamahdollisuuksia pitää pelätä. Leinon mukaan nyt on oikea aika alkaa purkaa rajoituksia.

Leino sanoo, että rajoitusten purkamisessa olennaista on, ettei sairaalataakka pääse kasvamaan.

– Rajoituksilla lähdettiin siirtämään tartuntoja, jotta ehdittäisiin saada rokote. Rajoituksilla ei virusta mitenkään katoamaan saada ja tavallaan avaaminen on ollut koko ajan lähtökohta. Mitään kerta-avauksia tällä rokotuskattavuudella ei vielä kannata tehdä, mutta kyllä vähitellen rajoituksia täytyy alkaa purkaa.

Sillä ei saavuteta Leinon mukaan mitään, että rajoitusten suojassa vain odotettaisiin epidemian häviämistä.

– Se nousee takaisin sitten, kun me avataan yhteiskuntaa.

Myös Julkunen katsoo, että yhteiskunnan pitää päästä jo eteenpäin eikä jäädä rajoitteiden kanssa jumiin.

Mittasuhteita antaa hänen mielestään se, että tartuntoja on Suomessa ollut reilut 130 000, joka on vain noin 2,5 prosenttia väestöstä. Vaikka luvut kaksinkertaistuisivat, osuus olisi edelleen vain 5 prosenttia.

Korona on tullut jäädäkseen

Julkusen ja Leinon näkemysten mukaan koronavirus on vielä hyvän aikaa seuranamme. Siltä voi välttyä vain riittävällä rokotesuojalla.

Julkunen muistuttaa, että virus jyllää maailmalla, missä vain noin 25 prosenttia ihmisistä on rokotettuja. Esimerkiksi Afrikassa rokotettujen määrät ovat vain muutamissa prosenteissa.

– Ei ole realismia, että koko maailman väestö rokotettaisiin. Eikä ole realismia, että rokottamalla virus häipyisi. Virus jää tänne kiertämään ja on sitten yksi koronavirus muiden joukossa, Julkunen sanoo.

Julkusen mukaan maailmassa ihmisiä on infektoinut setisemän koronavirusta, joista SARS ja MERS ovat vakavia ja nykyinen SARS-2 eli COVID on vaarallinen etenkin vanhuksille. Loput ovat vaarattomampia, ja osa niistä on todennäköisesti sairastettu jo lapsena.

Lue myös:

Rokotetut ja lapset voivat jättää koronatestin väliin flunssaoireissa jos ei ole epäilyä altistuksesta – näin koronatestaus muuttuu

STM toivoo THL:ltä esitystä hoitajien rokotuspakosta, tartunnat olleet laskussa jo neljättä viikkoa

Syksyn ylioppilaskirjoitusten filosofian kokeessa oli kuluvalla viikolla tehtävä, joka käsitteli seksuaalirikokseen liittyviä moraalisia velvollisuuksia. Tehtävässä kokelaiden tuli katsoa katkelma espanjalaisesta draamasarjasta Toinen katse.

1920-luvun Espanjaan sijoittuvassa katkelmassa nuori mies kertoo veljelleen raiskanneensa naisen. Seuraavana päivänä raiskaajan veli todistaa veljeään vastaan oikeudessa.

Tehtävänannossa kehotetaan pohtimaan, mitä moraalisia velvollisuuksia videokatkelmassa esitettyyn tapahtumankulkuun liittyy. Ylen Abitreenien sivuilla voit tutustua kysymykseen ja sen aineistoon. Hyvän vastauksen piirteisiin voi tutustua ylioppilastutkintolautakunnan sivuilla.

Yleen yhteyttä ottanut henkilö huomautti, että tällainen tehtävä voi aiheuttaa trauman aktivoitumisen henkilöillä, jotka ovat kokeneet seksuaalista väkivaltaa. Hänen mielestään tällaista aihetta ei tulisi ylioppilaskokeissa käsitellä eikä ainakaan moraalisten velvollisuuksien näkökulmasta.

Kysyimme näkemystä asiaan asiantuntijalta sekä ylioppilaistutkintolautakunnalta.

Tehtävä voi aktivoida trauman

Kriminologi ja psykologi Sari Somppi huomauttaa, että ihmiset ovat hyvin erilaisia. Somppi on Rikosuhripäivystyksen Länsi-Suomen aluejohtaja ja on työskennellyt pitkään rikoksen uhrien kanssa. Yleispätevää vastausta siihen, miten seksuaalista väkivaltaa kokenut ihminen reagoi tällaiseen kysymykseen, ei voi antaa.

– Tällainen voi aktivoida trauman, mutta täytyy muistaa, että ihmiset ovat hyvin erilaisia. Ainakin on olemassa iso riski, että näin voi käydä, Somppi sanoo.

Somppi huomauttaa, että myös esimerkiksi vanhempien alkoholinkäyttö tai nuorena koettu väkivalta voivat olla niin arkoja aiheita, että niihin liittyvä kysymys voi aktivoida trauman.

– Voimmeko suojella kaikkia ihmisiä? Somppi kysyy.

Seksuaalista väkivaltaa pitää luonnollisesti pystyä käsittelemään lukio-opinnoissa. Ylioppilaskirjoitukset ovat kuitenkin jo lähtökohtaisesti erittäin stressaava tilanne. Pitäisikö näin rankat aiheet sisällyttää opetussuunnitelmaan mutta jättää pois kirjoituksista?

– Itse en uskaltaisi laittaa kokeeseen tällaista kysymystä, kun työskentelen seksuaalista väkivaltaa kokeneiden ihmisten kanssa ja näen, millaisia traumoja seksuaaliväkivalta aiheuttaa, Somppi sanoo.

Hänen mielestään on mahdollista, että tällaisen kysymyksen kohtaaminen voi herpaannuttaa koko keskittymisen kokeeseen. Vaikka kyseiseen kysymykseen ei tarvitse vastata, se tulee väistämättä kokelaan silmille koetilanteessa, halusi hän tai ei.

Seksuaalista väkivaltaa kokeneet nuoret eivät ole marginaaliryhmä.

Esimerkiksi vuoden 2017 kouluterveyskyselyssä lukiolaisista tytöistä yhdeksän ja pojista kolme prosenttia kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa kuluneen vuoden aikana. Lisäksi monella voi olla rikosuhrikokemuksia aina varhaislapsuudesta saakka.

Vaikeita aiheita mukana tarkoituksella

Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Tiina Tähkä sanoo, että kyseessä on tarkoituksella valittu vaikea aihe. Hänen mukaansa opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti tehtäviin tulee ottaa mukaan tilanteita, joita voi kohdata myös tosielämässä.

Tehtävänannossa puolestaan on otettava huomioon se, että tehtävä ei ole liian rankka tai traumatisoiva.

– Esimerkki sijoittuu tarkoituksella 1920-luvun Espanjaan, mikä etäännyttää aihetta, Tähkä sanoo.

Tähkän mukaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti lukio-opetuksessa on pystyttävä keskustelemaan myös vaikeista tosielämän ongelmista. Hän kuitenkin ymmärtää sen, että omakohtaisesti seksuaaliväkivaltaa kokeneelle tällainen tehtävä voi olla hyvin raskas.

Hänen mukaansa tarvittaessa voidaan myös ottaa huomioon kokelaan yksilökohtainen elämäntilanne, mikäli koe menee pilalle traumaattisen kokemuksen vuoksi.

Katso myös: Ylen Abitreenien sivuilla näet syksyn ylioppilaskirjoitusten tehtävät ja vastaukset

Keskustelu on avoinna 18.9. klo 23 asti.

Raahen terästehtaan omistaja, ruotsalainen teräsyhtiö SSAB on keväästä lähtien ja erityisesti tällä viikolla välkkynyt uutisotsikoissa yllättävien omistus - ja hallitusmuutosten vuoksi niin Suomessa kuin Ruotsissa.

Tuorein pommi on eiliseltä, jolloin yhtiön hallituksen puheenjohtaja Bengt Kjell ilmoitti jättävänsä tehtävänsä. Alkuviikosta Suomen hallituksen talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti ottaa valtion erityistehtäväyhtiö Solidiumin SSAB-osakkeet valtioneuvoston suoraan omistukseen.

Alkukesästä ruotsalainen pääomasijoittaja Industrivärden myi kaikki osakkeensa ruotsalaiselle valtionyhtiö LKAB:lle (Loussavaara-Kiirunavaara Aktiebolag) 2 miljardilla kruunulla (lähes 200 milj. eur).

Mutta jo sitä ennen huhtikuussa Solidium myi 6,3 prosenttia kaikista SSAB-osakkeista kansainvälislle sijoittajille lähes 300 miljoonan euron hintaan. Kaupan jälkeen Solidiumin omistus pieneni SSAB:ssa 12,6 prosentista 6,3 prosenttiin ja ääniosuus laski 8,0 prosenttiin.

OP:n osakeanalyytikko Markku Moilanen, mitä SSAB:ssa oikein tapahtuu?

– Kjell Bengt on myös Industrivärdenin hallituksen jäsen. On luontevaa, että kun Industrivärden ei enää ole omistajana SSAB:ssa, myös hallituksen puheenjohtajaa vaihtuu. Yleensähän teolliset sijoittajat ja pääomasijoittajat haluavat omistamansa yhtiön hallitukseen jäsenen valvomaan, että tehdään järkeviä päätöksiä ja voidaan vaikuttaa strategisiin linjauksiin. Kun sijoitus myydään, ei ole enää tarvetta seurata yhtiötä yhtä läheltä.

Entä mikä selittää Suomen valtion päätöstä ottaa Solidiumin SSAB-osakkeet suoraan valtioneuvoston kanslian omistukseen?

– SSAB on Suomessa erittäin suuri päästöjen aiheuttaja. Raahen terästehdas aiheuttaa seitsemän prosenttia Suomen CO2-päästöistä. Suomella on erittäin kova tavoite saada päästöjä vähennettyä, joten varmasti siksi SSAB otettiin strategisena liikkeenä tarkemman silmän alle valvontaan. Näin ehkä investointiaikatauluja saadaan vähän kiirehdittyä. Nyt SSAB:n suunnitelmissa on ensiksi muuttaa Öxelösundin tehdas Ruotsissa vähäpäästöiseksi. Raahen terästehdas olisi vuorossa 2030-luvulla.

– Liekö päätös myös vähän kytköksissä kevään osakemyyntiin. Valtion puolella halutaan, että loput Suomen SSAB-osakkeista myös pysyy omistuksessamme ja pystytään jollain tapaa vaikuttamaan yhtiön Suomen-suunnitelmiin.

Onko taustalla ollut pelkoa, että kohta Raahen tehdas myydään pois SSAB:sta?

– En usko, että yksittäistä tehdasta lähdettäisiin myymään. Raahen tehdas on SSAB:n suurin tehdas, yhtiö tekee kannattavaa liiketoimintaa, eikä sillä ole velanhoito-ongelmia. Myyntitarvetta ei siis ole.

– Sen sijaan on aika ajoin spekuloitu, voisiko joku teräsjätti ostaa pois koko SSAB:n. Yhtiöhän on lilliputti teräsjättiläisiin verrattuna, ei mahdu maailman 50 suurimman teräsyhtiön listalle.

Miksi Solidium myi SSAB-osakkeensa huhtikuussa? Oliko tämä vain rahantekoa?

– Teräsmarkkinolla oli monta heikkoa vuotta peräkkäin ja kurssit matelivat. Mutta viime vuoden lopulla käynnistyi nousuralli terästen hinnoissa ja osakekurssitkin lähtivät nopeasti nousuun. Keväällä kurssit kävivät jo aika korkealla. Ehkä ajattelivat sen hyväksi hetkeksi irtaantua osasta SSAB-omistuksia. En näe tässä sen kummempaa.

Entä miksi kaivosyhtiö LKAB osti Industrivärdenin SSAB-osakkeet?

– LKAB on täysin Ruotsin valtion omistama kaivosyhtiö ja Ruotsin valtio on nyt SSAB:n suurin omistaja. Sehän oli jo aiemmin omistajana SSAB:ssa ja toimittanut pitkään rautamalmia SSAB:lle. Nyt LKAB vaan kasvatti omistusosuuttaan yhtiössä, kun Industrivärden myi.

– Näkisin oston Ruotsin kannalta liittyvän päästövähennystavoitteisiin, mitä Ruotsillakin on. SSAB on Ruotsissakin yksi isoimpia CO2-päästöjen aiheuttajia ja nythän SSAB kehittää terästuotantoa päästöttömäksi. Hiljattain ne toimittivat ensimmäisen erän päästötöntä terästä Volvolle. Uskon, että Ruotsi haluaa tukea yhtiötä päästövähennystavoitteissa ja tietysti samalla ajetaan omaakin agendaa.

• Ruotsalainen SSAB ja suomalainen Rautaruukki yhdistyivät 2014.
• Yhtiöllä on noin 14 000 työntekijää yli 50 maassa ja tuotantolaitoksia Ruotsissa, Suomessa ja Yhdysvalloissa.
• Raahen tehtaalla on työntekijöitä noin 2 500 ja Hämeenlinnan tehtaalla 900.
• Vuonna 2020 SSAB:n liikevaihto oli 65 miljardia Ruotsin kruunua eli noin 6,4 miljardia euroa.

Lue lisää:

SSAB:n hallituksen puheenjohtaja eroaa

Hallitus haluaa teollisuuden suuren hiilidioksidipäästäjän suoraan alaisuuteensa – SSAB:n osakkeet siirtyvät Solidiumista valtioneuvoston kanslialle

Matti Apusen mielestä sosiaalinen media on muuttanut keskustelukulttuuria ja tehnyt poliittisesta päätöksenteosta entistä vaikeampaa. Apunen pohti asiaa Puoli seitsemän -ohjelman vieraana.

Eniten muutos näkyy Apusen mukaan siinä, että koko ajan sosiaalisessa mediassa esillä olevat poliitikot ovat menettämässä kyvyn sopia vaikeista asioista.

– Kyllähän some on tehnyt sen, että kompromissien tekeminen politiikassa on tosi vaikeaa. Niitä kutsutaan lehmänkaupoiksi ikään kuin sinä olisi jotain väärää. Poliitikot ovat koko ajan framilla, yötä päivää sosiaalisessa mediassa. Politiikan perustuote, sopu, jää syntymättä, ja se minua huolestuttaa.

Apusen mukaan pitäisi tunnustaa nykyistä herkemmin päätöksiin liittyvä epävarmuus. Nyt somessa joutuu esiintymään, kuin tietäisi kaiken.

– Kun poliitikko tulee istunnosta, häneltä kysytään samantien kantaa tai hän joutuu kirjoittamaan Twitteriin 30 minuutin sisällä päivityksen, jossa lukitsee kantansa. Jos hän siitä kannasta sitten peruuttaa, kaikki sanovat, että olet takinkääntäjä.

Apunen näkee keskustelukulttuurin muuttumisen niin isona ongelmana, että se uhkaa jo suomalaisen yhteiskunnan yhtä perusarvoa, luottamusta.

– Suomi on aina ollut ylpeä siitä, että se on luottamusyhteiskunta. Jos tämä katoaa, meidän koko systeemi muuttuu. Keskustelukulttuuri näyttää ikävä kyllä menevän siihen suuntaan, että luottamus rapautuu.

Katso tästä Matti Apusen koko haastattelu:

Suomen pohjoisimmassa kylässä Nuorgamissa on riittänyt viime aikoina ihmetyksen aihetta. Keskelle tunturimaastoa on ilmestynyt erikoisia rakennelmia, muun muassa palanut bensiiniasema Pulmankijärven tien varrelle.

– Aluksi vähän ihmettelin, mikä ihme tämä uusi rakennus on, joka näyttää hyvin vanhalta. Sitten kuulin, että tänne on rakennettu elokuvarekvisiittaa, kertoo kylän asukas Aslak Holmberg.

Bensiiniasema näyttää paikan päältä katsottuna hyvin aidolta ja melkein tekisi mieli kokeilla, tuleeko tankista mitään. Taitaa kuitenkin olla parempi yhä täyttää tankki kylällä.

– Ei näytä tämä kilpailijayritys kovin suositulta, naureskelee Holmberg.

Elokuvantekijät on otettu kylässä ilolla vastaan

Elokuvalavasteet eivät seiso tuntureilla tyhjän takia. Utsjoella on syyskuussa alettu kuvata talvisodan aikaan sijoittuvaa Sisu-nimistä toimintaelokuvaa. Elokuva kertoo kullankaivajasta, joka joutuu yksin taistelemaan saksalaissotilaita vastaan toisessa maailmansodassa pohjoisimmassa Suomessa.

Elokuvan ohjaa Jalmari Helander, jonka aiempiin ohjaustöihin kuuluvat esimerkiksi elokuvat Rare Exports ja Big Game.

Lue lisää: Jalmari Helander ohjaa uuden Lappiin sijoittuvan Sisu-toimintaelokuvan – kuvaukset alkavat pian, Sony osti maailmanlaajuiset levitysoikeudet

Elokuvantekijät ovat saanet apua kuvauksiin paikallisilta ja Metsähallitus on antanut luvan rakentaa elokuvalavasteita tuntureille, kertoo elokuvan tuottaja Petri Jokiranta.

– Meillä on mukana paikallisia ihmisiä. Me tarvitsemme kuljetusapua tuntureille ja majoitumme Nuorgamissa. Mehän emme pystyisi tekemään elokuvaa, elleivät paikalliset ole mukana. Meidät on otettu tosi hyvin vastaan, kiittelee Jokiranta paikallisia.

Jokirannan mukaan elokuvalavasteet puretaan ja maa maisemoidaan heti, kun kuvaukset ovat purkissa.

Elokuvalavasteet ovat herättäneet Nuorgamissa suurta mielenkiintoa ja ihmiset puhuvat niistä melkein taukoamatta. Se on piristänyt Nuorgamin kylän elämää.

– On jännittävää, että jotakin tällaista uutta tapahtuu. Niin kauan kuin kaikki luvat on järjestetty niin kuin pitää, niin on vain hauskaa, että täällä tapahtuu jotakin tällaista. Elokuvateatterissa pääsee sitten katsomaan omaa kotiseutuaan, iloitsee Aslak Holmberg.

Yle Perjantai -ohjelman vieraana tänään nähtiin kaksi aborttia kokenut Mimi Weidlich.

Kun Weidlich 20-vuotiaana huomasi olevansa raskaana, ensimmäinen reaktio oli hirveä pakokauhu ja hätä. Hän oli juuri eronnut miesystävästään eikä ollut valmis äidiksi.

Suomen aborttilainsäädäntö on vuodelta 1970. Weidlich kertoo, että hänen ensimmäinen kohtaamisensa lääkärin kanssa tuntui paluulta 50 vuoden taakse.

– Lääkäri sanoi ihan suoraan, että tämä on murha, Weidlich sanoi.

– Tämä on murha? Yle Perjantain juontaja Sean Ricks ihmetteli.

– Tämä on murha. Kyllä siinä meni hetken aikaa, kun vain jäsentelin asioita ja itsekin mietin, onko tämä murha. Kun lähdin pois lääkärin vastaanotolta, meni muutama viikko ennen kuin uskalsin ottaa uudelleen yhteyttä minnekään. Se tuomitsevuus iskee niin lujaa, Weidlich kuvaili.

Raskaudenkeskeytys ylitti vaadittavan 12 viikon aikarajan neljällä päivällä, ja sen vuoksi Weidlich joutui tekemään abortin synnyttämällä sikiön sairaalassa.

Weidlich muisteli suorasanaisesti, miten karu tapahtuma oli.

– Kun sikiö on tulossa, on tuotu metallinen potta, jossa istut. Kun puhun siitä, herkistyn joka kerta. Toki se on kliininen tapahtuma, mutta mitä kaikkea siinä ajatteleekaan, kun plumpsautat sen sinne.

– Tanssahtelin sieltä pois, vaikka kokemus olikin hirveä. Sen jälkeen tuli selväksi, että päätös oli oikea.

Myöhemmin lapsen isä sai kuulla raskaudenkeskeytyksestä kiertoteitse. Weidlich sai mieheltä vihaisen puhelun.

– Kyllä minä haluaisin kertoa kumppanilleni, oli tilanne mikä hyvänsä, kyse ei ole siitä että haluan itse tehdä päätöksen ja pimittää kaiken. Mutta usein tilanne on sellainen, että nainen on yksin. Sitä ei luota siihen kumppaniin. Suhteen täytyy olla kunnossa, jotta sitä voidaan miettiä yhdessä.

Katso myös: Perjantai-dokkari: Hyvä abortti

Kaksi keskenmenoa

Kolmen vuoden kuluttua abortista, 23-vuotiaana, Weidlich sai lapsen ja kolme vuotta sen jälkeen toisenkin. Molemmilla kerroilla raskauksia edelsivät keskenmenot.

Weidlich syyllisti itseään ja mietti, vaikuttivatko abortit keskenmenoihin.

Kymmenen vuotta kuopuksen syntymän jälkeen Weidlich huomasi 36-vuotiaana taas olevansa raskaana. Hän koki, että lapsiluku on täysi. Sillä kertaa Weidlich teki lääkkeellisen raskaudenkeskeytyksen.

Päätökset olivat vaikeita, häpeällisiäkin, eikä hän puhunut aborteista juuri kenellekään.

"Jos mielestäsi abortti on väärin, niin älä tee sitä. Mutta et voi kenenkään muun puolesta sanoa, mikä on oikein." Mimi Weidlich

– Jääkö sitä miettimään, millaisia niistä ihmisistä olisi tullut? Sean Ricks kysyi Weidlichilta.

– Kyllä kerran vuodessa mietin, minkä ikäisiä he olisivat, millaista elämäni olisi, Weidlich myönsi.

Lue myös: Vastahakoinen lääkäri ei halunnut kirjoittaa 20-vuotiaalle Emma Syrjälälle lähetettä aborttiin: “Petyin terveydenhuoltoon”

Nykyään kolmen lapsen äiti

Tänä päivänä Mimi Weidlich on 42-vuotias kolmen lapsen äiti ja sinut asian kanssa. Hänestä aborttipäätöstä tehtäessä tärkeintä on kuunnella itseään ja miettiä, mikä on oma tahto.

– Jos mielestäsi abortti on väärin, niin älä tee sitä. Mutta et voi kenenkään muun puolesta sanoa, mikä on oikein. Ei ole yhtä oikeaa vastausta. On kyse sinun elämästäsi, Weidlich neuvoi.

Ohjelman vieraana nähtiin myös ylilääkäri emerita Aira Virtala, joka on Weidlichin kanssa samoilla linjoilla. Virtala työskenteli Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiössä 25 vuotta ja kirjoitti sinä aikana useita kymmeniä lähetteitä aborttiin.

– Lääkäri, oli hänen ajatuksensa, vakaumuksensa, mielipiteensä mikä tahansa, se ei ole se juttu siinä tilanteessa, Virtala sanoo.

– Kun potilas on lähtenyt lähetteen kanssa, olen aina viime kädessä sanonut, että tämä on sinun päätös, ja toivottavasti voit olla sen kanssa sinut.

Virtala myös huomautti, että Suomessa on tehty paljon sen eteen, että lapsen pitäminen myös silloin kun se ei ole suunniteltu olisi mahdollista.

– Ei ole pakko tehdä aborttia, vaikka ei olisi paras mahdollinen ajankohta. Olen sitä mieltä, että nuorempanakin voi lapsia tehdä, eikä jättää sitä sinne kolmeenkymmeneen ikävuoteen.

Katso koko ohjelma Yle Areenassa:

Lisää samasta aiheesta:

Vastahakoinen lääkäri ei halunnut kirjoittaa 20-vuotiaalle Emma Syrjälälle lähetettä aborttiin: “Petyin terveydenhuoltoon”

Perjantai-dokkari: Hyvä abortti

23-vuotiaana Ria Muurinen teki päätöksen, johon on tyytyväinen – aborttiin suhtaudutaan edelleen säälien tai tuomiten

Maksuton ehkäisy vähentää teiniraskauksia ja sen puuttuminen eriarvoistaa nuoria, kertoo tuore tutkimus – "Seksuaaliterveyttä ei ole nähty merkittävänä tai tärkeänä asiana"

Käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoituksesta vastaava Posiva tiedotti keväällä, että varsinaisten loppusijoitustunneleiden louhinta Onkaloon Eurajoen Olkiluodossa on alkanut. Ensimmäisten viiden tunnelin lisäksi seuraavan sadan vuoden aikana tunneleita rakennetaan vielä noin sata lisää.

– Kustannusarvio laitoksen rakentamisesta sulkemiseen saakka on ollut arviolta noin viisi miljardia euroa. Tähän mennessä louhiminen ja muut infratyöt ovat maksaneet ehkä noin puolitoista miljardia euroa, sanoo Posivan toimitusjohtaja Janne Mokka.

Sadan vuoden aikana voi kuitenkin sattua kaikenlaista.

Posivan omistajat eli Fortum ja Teollisuuden Voima voivat vaikka ajautua taloudellisiin vaikeuksiin. Voimaloiden sähköntuotannollekin voi tapahtua jotakin.

Posivan tunneleissa pitäisi siitä huolimatta valojen palaa, louhinnan jatkua, loppusijoituksen edetä ja palkkojen juosta vuoteen 2120 asti, jolloin tämän hetken käsityksen mukaan viimeinenkin ydinjätekapseli on tunneleihin sijoitettu ja Onkalo suljettu ja sinetöity.

Jotta voimayhtiöt selviäisivät kaikissa olosuhteissa käytetyn ydinjätteen vuosikymmenien välivarastoinnista voimaloissa ja lopullisesta geologisesta loppusijoituksesta ilman valtion tukea, Suomeen perustettiin jo 33 vuotta sitten Valtion ydinjätehuoltorahasto.

Se oli tuolloin ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Rahaston varoja on kerrytetty hiljalleen 33 vuoden aikana perimällä maksuja jätehuoltovelvollisilta eli ydinvoimalaitosten haltijoilta Fortumilta ja Teollisuuden Voimalta.

Käytännössä loppusijoitukseen tarvittavat varat on kerätty sähkön hinnassa ja rahastoitu ne tulevaa käyttöä varten.

Rahastossa oli vuoden 2020 lopussa varoja muhkeat 2,6 miljardia euroa.

Osakemarkkinoiden tuotot houkuttavat

Pottia on kasvatettu yltiöturvallisella sijoitustoiminnalla eli varoja on sijoitettu voimayhtiöiden takaisinlainauksen lisäksi valtion eripituisiin obligaatioihin. Nykyisten matalien korkojen aikana tuotto on jäänyt aika vaatimattomaksi.

Voimayhtiöt esittivätkin muiden mukana pari vuotta sitten sijoitustoiminnan kehittämistä pohtineen työryhmän loppuraportissa, että sijoitustoimintaa pitäisi monipuolistaa.

– Suomen systeemihän on semmoinen, että ydinjätevelvolliset kattavat kaikki kustannukset loppuun asti. Kun sinne rahastoon on nyt kerätty aikamoinen määrä varoja tulevaisuuden tarpeisiin ja ne ovat siellä kymmeniä vuosia, niin on katsottu että on tärkeää saada niille myös järkevä tuotto, sanoo rahoitusjohtaja Lauri Piekkari TVO:sta.

Jos sijoitustoiminnan tuotot nousevat, se voisi helpottaa voimayhtiöiden maksurasitusta rahastolle.

Näin on nyt tapahtumassa.

Syyskuun alussa rahastolle nimitettiin ensimmäistä kertaa kokopäiväinen toimitusjohtaja. Ensiesittäytyminen johtokunnalle oli eilen torstaina.

– Kyllä tämä on hyvin innostava tehtävä, sanoo toimitusjohtaja Jukka Järvinen.

Järvinen toimi ennen nykyistä tehtäväänsä muun muassa Valtion eläkerahastossa sijoituspäällikkönä ja korkosijoitusjohtajana.

– Lähdemme monipuolistamaan sijoituksia, mutta hyvin varovaisesti ja usealle vuodelle hajauttaen. Suurella todennäköisyydellä osakkeista ja yritysten liikkelle laskemista lainoista saadaan pitkällä aikavälillä parempaa tuottoa kuin valtionlainoista ja takaisinlainuksesta, sanoo Järvinen.

Järvisen sijoituspotti on iso. Se tulee liikkumaan 520 miljoonan ja miljardin euron välillä. Näin siksi että 2,6 miljardin euron potista osa on edelleen varattu valtion velkasitoumuksiin ja osa voimayhtiöiden takaisinlainausta varten.

– Teoreettisesti sijoitettavakseni voisi tulla jopa 80 prosenttia 2,6 miljardista, jos voimayhtiöt eivät tarvitse takaisinlainausta. Valtion papereille on joka tapauksessa jyvitetty 20 prosentin osuus, Järvinen kertoo.

Ensimmäiset sijoitukset rahasto aikoo tehdä ensi keväänä. Markkinoiden riskit ylä- ja alamäkineen eivät sinällään huoleta, koska tuottoja on aikaa odotella.

– Sijoitushorisontti on reilu sata vuotta eli vuodessa 2120, Järvinen sanoo.

Sijoitustoiminnan modernisointi ei ole ollut eikä tule olemaan pikkujuttu. Muutoksia on pitänyt tehdä muun muassa ydinenergialakiin. Kokopäiväisen toimitusjohtajan lisäksi rahasto sai uuden johtokunnan, jolle tulee uusia sijoitustoimintaan ja riskienhallintaan liittyviä tehtäviä.

Suomessa alkaa pian ydinjätteen loppusijoitus – ensimmäisenä maailmassa

Rahaston maksuvirtaan vaikuttaa myös se, että Posiva aloittaa käytetyn ydinjätteen geologisen loppusijoituksen arviolta vuonna 2025 ensimmäisenä maailmassa.

Niin Loviisassa kuin Olkiluodossa on välivarastossa jo kymmeniä vuosia loppusijoitusta odottaneita sauvanippuja runsaasti. Kun ne on loppusijoitettu, juuri niistä ei tarvitse enää maksaa rahastolle.

– Voimayhtiöiden maksuihin on vaikuttanut ns. vastuumäärä, joka on perustunut olemassa olevan käytetyn polttoaineen loppusijoituksen kustannusarvioihin. Kun Posiva on loppusijoittanut esimerkiksi kymmenen kapselia Teollisuuden Voimalta, niin silloin sen kapselimäärän verran vastuumäärä pienenee ja myös maksujen määrä pienenee, Mokka sanoo.

Tästä myös johtuu, että Valtion ydinjätehuoltorahaston tähtäin on samassa vuodessa kuin Posivan Onkalon arvioitu sinetöinti eli vuodessa 2120.

– Kun Olkiluodon kolmas voimala starttaa, niin se tekee sähköä noin 60 vuotta. Sitten käytetyn polttoaineen pitää jäähtyä 30 vuotta välivarastossa ennenkuin sitä voi loppusijoittaa eli sen takia toimintatähtäin on niin kaukana kuin vuodessa 2120, Mokka sanoo.

Siinä välissä onkin hyvää aikaa kapseloida ja siirtää tunneleihin nyt välivarastoissa olleet ja myös tulevat polttoaineniput, purkaa pois lopetetut voimalat ja pohtia miten vasta alkutekijöissään olevan Fennovoiman Hanhikivi I:n ydinjätehuollon kanssa lopulta toimitaan.

Lue lisää:

Posiva hakee rakennuslupaa ydinjätteen loppusijoitukseen Olkiluotoon

Eurajoki: Kunnalla oltava veto-oikeus ydinjätteen määrän kasvattamiseen

Maan poveen voidaan loppusijoittaa tuhansia tonneja ydinjätettä – maan pinnalla marjastus jatkuu

Pääministeri Sanna Marin (sd.) julkaisi Instagram-videon, jossa hän kehui uutta nahkareppuaan ja kohu oli valmis.

Iltalehti vielä paljasti, että reppufirman omistajan sisko on Marinin koulukaveri. Pääministeri on Suomen vaikutusvaltaisin poliitikko, joten suosimisepäilyksiä esitettiin heti. Marinilla on Instagramissa lähes puoli miljoonaa seuraajaa.

Kysyimme asiantuntijoilta, miksi Marinin reppupostaus ylipäätään noteerattiin ja mihin he ovat kiinnittäneet huomiota pääministerin somekäyttäytymisessä.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun väitöskirjatutkija Hanna Reinikainen on tutkinut somevaikuttamista.

Peter Perttula on Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKin koulutusviennin asiakkuuspäällikkö. Hän on yksi tammikuussa alkavan somevaikuttamisen koulutusohjelman suunnittelijoista.

Mikä oli ensireaktio pääministerin reppuvideoon?

Hanna Reinikainen: Ensimmäinen ajatus reppustooriin oli se, että uusi reppuhan kuuluu monilla ihmisillä syksyyn, on tällainen syksyn aloitus. On hankittu uudet syyskengät ja -takki tai reppu. Haetaan samaistuttavuutta.

Minusta näytti, että pääministeri oli aidosti riemuissaan uudesta hankinnastaan.

Peter Perttula: Ensireaktiona on pieni hämmennys, koska mietin, onko taustalla diili eli kaupallinen yhteistyö vai ei. On ok, jos julkinen henkilö mainostaa asiaa, kunhan se on selkeästi ilmoitettu kaupallisesti yhteistyöksi.

Pian tuli selville, että Marin on sen repun itse ostanut ja eli niin sanotusti hyvää hyvyyttään tuonut sitä esille. Se on mielestäni nykyaikaa ja ihan fine.

Toisaalta on mielestäni hienoa, että hän uskaltaa. Hän on aidosti ja ex tempore ollut sitä mieltä, että tässä on hieno suomalainen tuote ja jakanut sen. Mielestäni sellaistakin pitää uskaltaa tehdä.

Marin on julkaissut sometileillään aiempaa vapaamuotoisempaa sisältöä. Miksi muutos?

Hanna Reinikainen: Tämä on kiinnostava ilmiö. Marin on alkanut viime aikoina tuoda Instagramiin henkilökohtaisempaa sisältöä. Pääministerin elämästä on nähty pilkahduksia. Kesällä oli loman vietosta, nyt myös kurkistuksia sinne kulissien taakse, mitä pääministerin päivässä tapahtuu.

Näkisin, että pääministeri jäljittelee tässä somevaikuttajien tutuksi tekemää tyyliä jakaa henkilökohtaista ja samaistuttavaa sisältöä seuraajiensa kanssa.

Miksi Marinin postaus herätti huomiota?

Hanna Reinikainen: Sosiaalinen media on ihmiseltä ihmisille-viestintää. Pääministeri taas mielletään instituutioksi. Kumpi siellä sosiaalisessa mediassa nyt on, se instituutio vai se henkilö pääministeri? Tästä tulee se ristiriita. Minä tulkitsen niin, että tämä Marinin henkilökohtainen sisältö on askel siihen henkilö suuntaan. Pääministerillä on käytettävissä muita institutionaalisia kanavia, joissa ollaan läsnä eri tavalla.

Sosiaalisessa mediassa ihmisiä puhuttelee nimenomaan henkilökohtainen, lähestyttävä ja samaistuttava sisältö. Tässä nyt otetaan askelia tällaiselle maaperälle. On kiinnostava, miten henkilökohtainen, kaupallinen ja poliittinen vaikuttaminen sekoittuvat nykyään sosiaalisessa mediassa.

Peter Perttula: Mietin, olisiko moni kiinnittänyt asiaan huomiota ilman mediaa. Marin on nuori henkilö, joka on somessa aktiviinen. Mahdollisuus, että hänen laukkunsa herättää mediahuomion on paljon suurempi kuin jonkin 50-vuotiaan tai 60-vuotiaan poliitikon, joka ei käytä somea ollenkaan.

Miten pääministerin asema vaikuttaa reaktioon?

Hanna Reinikainen: Pääministeri on erityisen tarkan luupin alla. Häneen kohdistuu arviointi ja epäilys. Jatkuvasti mietitään, onko hän saamansa luottamuksen arvoinen. Hän käy luottamuksesta jatkuvaa kamppailua.

Täytyy muistaa, että tässä on ollut jo taustalla myös aiempi keskustelu suosittelusta. Viime syksynä oli kohu, kun Marin esiintyi Trendi-lehdessä Kalevalan korun koru kaulassaan. Silloin kohuttiin, että nyt Marin mainostaa, vaikka hänet oli stailattu journalistista juttua varten. Keskustelu lähti omituisille raiteille silloin, koska kyse ei ollut mainoksesta. Tässä on nyt jotain samaa.

Päteekö pääministeriin samat some-säännöt kuin tavallisiin kansalaisiin?

Peter Perttula: On hyvä, että pääministeri on aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Politiikka tavoittaa nuoret äänestäjät sosiaalisen median kautta.

Varsinkin se, että nuoret äänestäjät näkevät, että täällä on oikea inhmillinen ihminen, jolla on oma elämä ja joka tekee muitakin asioita kuin on pääministeri. Kyllä sitä monet haluaa seurata.

Instagramissa kuviin merkitään tuotteet ja kreditoidaan tekijät. Lukevatko eri-ikäiset Marinin postauksen eri tavoin?

Hanna Reinikainen: Nuoret ovat tottuneita siihen, että henkilökohtaisen sisällön lisäksi yritykset ja brändit ovat esillä vaikuttajien somekanavissa. He ovat myös tottuneet siihen, että postauksiin on merkitty kaupallinen yhteistyö tai mainos. Tosin aina yhteistyötä ei ole merkitty oikein.

Marin oli ostanut repun omilla rahoillaan, joten ei voi sanoa, että kyse olisi kaupallisesta yhteistyöstä. Ymmärrän, että saattaa syntyä epäilys. On vielä aika uutta, että myös poliitikot ovat sosiaalisessa mediassa siten, että kaupallisuus kiertyy postauksiin. Erilaiset vaikuttamisen muodot kietoutuvat sosiaalisessa mediassa yhteen, mikä voi hämmentää ihmisiä.

Somevaikuttajat postaavat itsekin vaikka hyvästä palvelusta. He usein mainitsevat siinä yhteydessä, että maksoin muuten itse. Tällä halutaan tehdä seuraajille selväksi, ettei kyse ole kaupallisesta sidoksesta tai piilomainonnasta.

Peter Perttula: Vertaisin tätä siihen, kun opiskelin (TAMK:n) Proakatemialla vuosina 2014–2016. Perustimme yrityksen elektronisen urheilun ympärille.

Silloin e-urheilu oli tosi uusi juttu. Moni oli sitä mieltä, ettei pelien pelaaminen voi olla urheilua, se pilaa nuoret, aivot sulaa ja mitä kaikkea. Nyt Yle näyttää e-urheilua, Finnkinossa näytetään elektronista urheilua. Monet ihmiset pelaavat työkseen, ja monet haluavat seurata mieluummin e-urheilua kuin muita urheilulajeja.

Tällaista samanlaista kehitystä näkyy sosiaalisessa mediassa ja influensserimaailmassa – siitä on tulossa enemmän normi.

Meneekö poliitikoilla moraalinen ja (laillinen) raja siinä, että esitelty tuote on maksettu itse?

Hanna Reinikainen: Osa pitää hienona sitä, että suomalaisia tuotteita ja yrityksiä nostetaan tällä tavalla esiin. Mutta tässäkin lähdettiin pian etsimään sitä, onko kyse jonkinlaisesta lähipiirin suosimisesta. Kysyttiin, onko Marinilla läheinen suhde yrityksen omistajaan ja voisiko tässä olla korruptiota?

Kyllä poliitikkoja tosi tarkalla silmällä katsotaan. Pääministerillä on kuitenkin paljon valtaa, joten siitä ollaan tarkkoja, miten hän sitä käyttää myös sosiaalisessa mediassa.

Peter Perttula: Jos kyse on kaupallisesta yhteistyöstä, se pitää tuoda heti ilmi. Influensseri- ja vaikuttajamarkkinointi on isoa bisnestä, eikä olisi oikein, jos julkisessa asemassa oleva ihminen rahaa vastaan mainostaa jotain tuotetta ilman että siitä kerrotaan.

Mielestäni ei ole ongelmaa, jos tuote on eettinen ja seuraajille on selkeää yhteistyön luonne. Silloin se on yhtälailla ok niin pääministerille kuin kenelle tahansa muulle.

Kysyimme asiaa myös politiikan asiantuntija Erkka Railolta, joka pohtii laukusta nousseen kohun takana olevaa ilmiötä.

– Poliitikoista on tullut tavallaan myös julkisuuden henkilöitä, joiden mielipiteet vaikuttavat. Suomalainen vaalijärjestelmä painostaa myös poliitikkoja siihen, että henkilökohtaista puolta kannattaa tuoda somessa esiin, koska se lisää samaistuttavuutta ja positiivista julkisuutta.

Poliittisten vastustajien mielestä henkilökohtaisen elämän tuominen julkisuuteen voi vaikuttaa halpahintaiselta, jonka takia pääministerin somekäyttäytymistä nostetaan myös yhteiskunnalliseen keskusteluun.

– Ristiriita arvostetun pääministeri-instituution ja henkilökohtaisen julkisuuden välillä ruokkii sitten näitä kohuja, Railo summaa.

Voit keskustella aiheesta lauantaihin kello 23 asti.

Lue lisää:

Moni hieraisi silmiään, kun Sanna Marin kehui suomalaisyrityksen laukkua Instagramissa – kysyimme pääministerin avustajalta, onko tällainen ok

Pääministeri Sanna Marinin muotikuva synnytti naisvihaa vastustavan someliikkeen – "Marinin toiminta on hyvin tietoista", sanoo tutkija

Voiko pääministerin vanhaa kuvaa käyttää yhä hääpukujen mainostamiseen? Politiikan huipulle nousseiden kuvia katsotaan uusin silmin

Korona on levinnyt heti lukukauden alettua Itä-Suomen yliopiston Kuopion kampuksella. Opiskelijoiden joukossa on todettu vajaat 80 koronatartuntaa. Altistuneita on satoja. Yksi sairastuneista on juuri lääketieteen opinnot aloittanut Risto Heino. Turun seudulta Kuopioon muuttanut Heino tiedosti etukäteen, että koronan leviäminen on mahdollista, mutta silti tartuntojen leviämisen nopeus yllätti.

Heino tietää altistuneensa tuutorin järjestämässä tapaamisessa. Tilanteestaan tietämättömänä hän kävi ottamassa vielä sen jälkeen toisen koronarokotteen. Oireet tulivat rokotusta seuranneena päivänä ja lopulta testi näytti, että hän oli saanut tartunnan.

Parin päivän kuumeilun jälkeen Heinolla on ollut pientä nuhaa ja yskää. Karanteeni jatkuu sunnuntaihin saakka.

– Tänä aamuna minulla oli terve olo, hän kertoo puhelimessa.

Heinon mielestä tilanne on kaikkien kannalta valitettava varsinkin, kun yhteinen toiminta on pyritty järjestämään hyvin koronaturvallisesti. Parin viikon etäjakso ei häntä sinällään harmita, koska opetus oli alusta asti suunniteltu pidettäväksi hybridimallina.

Ylioppilaskunnan pj.: “Voisi sattua kenelle tahansa”

Yliopiston tartunnat puhuttavat kampuksella, mutta ylioppilaskunnan hallituksen puheenjohtaja Vesa Janhunen on sitä mieltä, että spekulointi on turhaa.

– Menee kategoriaan voisi sattua kenelle tahansa, hän sanoo.

Koronatartuntojen lisääntyessä ainejärjestöt ovat peruneet suunnitellut tapahtumat ja tilanteeseen suhtaudutaan vakavasti.

– Kyllä tässä kaikki soutaa yhtä venettä, Janhunen sanoo.

Muun muassa lääketieteen opiskelijoiden ensimmäinen vuosikurssi opiskelee pari viikkoa kokonaan etänä tartuntojen vuoksi.

– Tartunnat ovat pääasiassa Kuopion yöelämästä ja muista yksityistilaisuuksista, kertoo Kuopion lääketieteen opiskelijoiden puheenjohtaja Lassi Karppi.

Ainejärjestön perinteiset tapahtumat peruttiin jo ennen koronaryöpsähdystä. Tapaamisia on ollut yksittäisten tuutoriryhmien kesken. Tällaiseen tapaamiseen osallistui myös Lappeenrannasta Kuopioon muuttanut ensimmäisen vuosikurssin opiskelija Anniina Tapio. Hän ei ole sairastunut eikä altistunut.

– Menin mukaan, koska ryhmäytyminen on tärkeää, Tapio sanoo.

Etäopetukseen siirtyminen ei harmita Tapiota. Päinvastoin, hän on tyytyväinen, kun yliopisto reagoi tilanteeseen nopeasti.

Tapiolla itsellään on jo kumpikin rokote otettuna. Hän on huomannut, että rokotukset kiinnostavat kurssikavereita ja opiskelijat vinkkaavatkin whatsapp-ryhmissään Kuopion walk in -rokotuksista.

Opiskelijat ovat rokotuksien suhteen eri asemassa

Itä-Suomen yliopiston opiskelijat ovat rokottamisen suhteen kuitenkin eri asemassa Kuopiossa ja Joensuussa.

Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava Siun sote on järjestänyt avoimia rokotustilaisuuksia yliopistolla ja Karelia-ammattikorkeakoululla.

Kuopion kaupunki ei aio aloittaa rokottamista kampuksilla vaan rokottaminen on keskittynyt Kuopio-halliin.

Vaihtoehdosta on keskusteltu kaupungin ja Itä-Suomen yliopiston kesken, mutta kaupungin näkökulmasta Kuopio-halli on paikkana paras myös opiskelijoille, koska sinne on helppo kulkea kampuksilta.

– Kuopio-hallissa on myös hyvät tilat käsitellä rokotteita ja toimivat tietoliikenneyhteydet, ylilääkäri Pauliina Sulku perustelee.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan etenkin 20–29-vuotiaiden rokotustahti on ollut muita ikäryhmiä verkkaisempi.

Koko maassa 20-vuotiaista noin joka neljäs on kokonaan rokottamatta. Pohjois-Karjalassa nuorten rokotuskattavuus on maan keskiarvoa korkeampi. Pohjois-Savossa taas hieman matalampi.

Tarkkaa tietoa taustalla vaikuttavista syistä ei ole. THL:stä arvioidaan, että mahdollisesti nuorten myöhemmin aloitettu rokottaminen vaikuttaa tilanteeseen. Nuoret saattavat myös miettiä enemmän haluavatko rokotteen vai eivät.

Kampuksen rokotukset ovat saaneet positiivisen vastaanoton

Yliopiston Joensuun kampuksen ensimmäisessä rokotustilaisuudessa vuoronumerot loppuivat alle vartissa. Torstaina järjestetyssä toisessa rokotetilaisuudessa tahti oli maltillisempi.

Joensuulainen Tytti Hätinen oli tullut paikalle ensimmäisten joukossa.

– Minulla on aiemmin ollut hankaluuksia saada aikaa koronarokotukseen. Nyt rokotteen sai varmasti, kun tuli paikalle ajoissa ja otti vuoronumeron.

Korkeakoulujen walk in -rokotuksista vastaava sairaanhoitaja Jessica Mustonen kertoo, että palaute on ollut yksistään positiivista.

Esimerkiksi Saku Puotiniemelle rokotteen saaminen ilman ajanvarausta oli helpotus. Puotiniemi opiskelee Joensuussa, mutta hänen kotikuntansa on yhä Sodankylä.

– Ei tarvitse soittaa ajanvaraukseen ja selittää, että olen Sodankylästä, mutta haluaisin rokotuksen Joensuussa. Paljon helpompi vain tulla tänne yliopistolle ja jonottaa.

Kampuksen ja Kuopio-hallin välissä on mittava rakennustyömaa

Kuopiossa opiskelijajärjestöt toivovat walk in -rokotuksia kampuksilleen. Toki Kuopio-halli sijaitsee keskeisellä paikalla ja sen löytää karttapalvelun avulla helposti. Haaste on, että kampuksien ympäristössä rakennetaan parhaillaan uutta Savilahden aluetta katujärjestelyineen.

– Se aiheuttaa ongelmia löytää reitti hallille, kertoo opiskelijakunnan toiminnanjohtaja Juha Asikainen.

Savonia-ammattikorkeakoulussa lähiopetusvuorossa olevat ensimmäisen vuosikurssin opiskelijat siirrettiin etäopetukseen, kun oppilaitos sai tiedon opiskelijoiden muutamista koronatartunnoista ja altistumisista.

– Käsittäksemme tartunnat ovat opiskelijoiden omalla ajalla tapahtuneista tapaamisista, Asikainen kertoo.

Opiskelijajärjestöt kampanjoivat parhaillaan valtakunnallisesti, että opiskelijat ottaisivat molemmat rokotteet.

– Tällä tavalla saadaan turvallinen opiskeluympäristö meille kaikille täällä, Asikainen toteaa.

Lue lisää:

Korona leviää nuorissa, eivätkä rokotteet kiinnosta – ysiluokkalaiset pestattiin "koronalähettiläiksi"

"Rokotetut eivät voi olla rokottamattomien panttivankina", sanoo THL:n Hanna Nohynek – tämä tiedetään heistä, joita ei ole rokotettu

Saksa ja Ranska ovat huolissaan tiedoista, joiden mukaan Malin hallitus on loppusuoralla neuvotteluissa venäläisten palkkasotilaiden tulosta maahan.

Uutistoimisto Reuters kertoi neuvotteluista alkuviikosta. Reutersin mukaan länsiafrikkalaisen Malin sotilashallitus neuvottelee venäläisen turvallisuusyhtiö Wagnerin kanssa yhteistyöstä, johon kuuluisi muun muassa Malin armeijan sotilaiden kouluttamista.

Reutersin lähteen mukaan Maliin voisi olla tulossa jopa tuhat Wagnerin sotilasta.

Afrikassa Wagnerin sotilaat ovat toimineet mediatietojen mukaan muun muassa Sudanissa, Mosambikissa ja Keski-Afrikan tasavallassa. Yhtiön toimintaa on tulkittu osaksi Venäjän tavoitetta kasvattaa vaikutusvaltaansa Afrikan maissa.

Malissa turvallisuusjoukkoja kouluttavat parhaillaan myös monet EU-maat, Suomi mukaan lukien. EU- ja YK-operaatioiden lisäksi Malissa on eurooppalaisia sotilaita Ranskan johtamissa operaatioissa.

Nyt Saksa ja Ranska viestivät, että jatko on vaarassa, jos tiedot venäläisten palkkasotilaiden tulosta Maliin vahvistuvat.

– Tämä [Wagnerin mahdollinen tulo Maliin] on ehdottomasti ristiriidassa meidän läsnäolomme kanssa. Sanon tämän niin, että menee perille, Ranskan ulkoministeri Jean-Yves Le Drian sanoi tiistaina.

Saksan puolustusministeri Annegret Kramp-Karrenbauer sanoi samaa keskiviikkona.

– Jos Malin hallitus tekee tällaisia sopimuksia Venäjän kanssa, se on ristiriidassa kaiken sen kanssa, mitä Saksa, Ranska, EU ja YK ovat tehneet Malissa kahdeksan vuoden ajan, puolustusministeri tviittasi ja sanoi, että liittopäivien pitäisi tehdä johtopäätöksiä, jos tiedot vahvistuvat.

Saksan puolustusministeriön mukaan asiasta ja mahdollisista seurauksista keskustellaan eurooppalaisten kumppanien kesken.

Suomi nostamassa satsaustaan Malissa

Suomesta Malissa on neljä sotilasta YK:n MINUSMA-rauhanturvaoperaatiossa ja 12 EU:n koulutusoperaatiossa.

Suomessa valmistellaan parhaillaan lisäpanostusta EU-operaatioon.

Presidentti Sauli Niinistö ja hallitus linjasivat elokuussa, että sotilaiden määrää lisätään tänä vuonna 20:een. Ensi vuonna määrää on tarkoitus nostaa 55:een.

Yle pyysi perjantaina haastattelua puolustusministeri Antti Kaikkoselta (kesk.) ja ulkoministeri Pekka Haavistolta (vihr.). Kumpikaan ministereistä ei kommentoinut asiaa kiireisiin vedoten.

Pahamaineisen Wagner-yhtiön sotilaita on syytetty julmuuksista muun muassa Syyriassa. Lännessä Wagner yhdistetään Venäjän hallitukseen. Venäjä on kiistänyt yhteyden.

Lännessä Wagnerin nähdään toimivan usein sellaisissa tilanteissa tai paikoissa, joissa virallinen Venäjä ei halua tai voi toimia avoimesti.

Malissa Wagnerin sotilaiden tehtävänä olisi uutistoimisto Reutersin lähteiden mukaan muun muassa kouluttaa armeijaa ja suojata hallinnon edustajia.

Yhtiön palveluksista maksettaisiin noin yhdeksän miljoonaa euroa kuussa.

Venäjä kommentoi Reutersin uutista sanomalla, että Malissa ei ole Venäjän armeijan edustajia. Kremlin tiedottajan Dmitri Peskovin mukaan Venäjällä ei myöskään ole käynnissä virallisia neuvotteluja Malin hallinnon kanssa.

Eurooppa pelkää terrorismin leviämistä

Mali on ollut kriisissä lähes kymmenen vuotta. Maan keskushallinto ei pysty pitämään hallussaan koko valtavaa aluettaan. Länsimaita huolestuttaa erityisesti ääri-islamilaisten al-Qaidaan ja Isisiin linkittyvien ryhmien leviäminen.

Turvallisuustilanne on heikentynyt viime aikoina entisestään, ja levottomuudet ovat levinneet kohti Malin eteläosia.

Väkivaltaisuuksissa on kuollut tuhansia ihmisiä, ja satojatuhansia on joutunut pakenemaan kodeistaan. Levottomuudet ovat levinneet myös muihin Sahelin alueen maihin.

Malin vakauttamiseksi on meneillään useita erilaisia kansainvälisiä operaatioita. Varsinaisissa taisteluissa Malin armeijan tukena ovat Ranskan vetämät operaatiot Barkhane ja Takuba. Niissä on yhteensä tuhansia sotilaita, Takuba-operaatiossa myös Suomen naapurimaista Ruotsista ja Virosta.

Ranskassa Sahelin-operaatiot ovat epäsuosittuja, ja Ranska on perännyt muilta EU-mailta enemmän vastuuta Sahelin vakauttamisesta. Kesällä presidentti Emmanuel Macron ilmoitti Ranskan ajavan Barkhane-operaation vähitellen alas.

Kaikkia sotilaitaan Ranska ei Malista vedä. Se on huolissaan paitsi jihadististen ryhmien leviämisestä, myös Venäjän pyrkimyksistä kasvattaa vaikutusvaltaansa sen entisissä siirtomaissa.

Reutersin diplomaattilähteiden mukaan Ranska koettaa nyt painostaa Malin hallitusta estääkseen sopimuksen Wagnerin kanssa.

"Malilaiset haluavat yhteistyötä Venäjän kanssa"

Malin hallitus on kommentoinut Wagner-keskustelua kertomalla, että se haluaa laajentaa suhteitaan turvallisuuden takaamiseksi. Minkäänlaista sopimusta Wagnerin kanssa ei toistaiseksi olisi allekirjoitettu.

– Malilaiset haluavat lisää yhteistyötä Venäjän kanssa, Malin puolustusministeriön tiedottaja sanoi Reutersin mukaan.

Malin yhteydet Venäjään eivät ole uusi asia.

Malilaisia sotilaita koulutti maan itsenäistymisen jälkeen Neuvostoliitto, ja sotilaallinen yhteistyö jatkui myöhemmin Venäjän kanssa. Myös Malin nykyhallinnon johtajia on opiskellut Venäjällä.

Kun välit entiseen siirtomaaisäntään Ranskaan ovat viilentyneet, yhteydenpito Venäjään on lisääntynyt.

Ranskassa on epäilty, että Malin nykyjohtoon vetoaa Venäjän Afrikassa korostama puuttumattomuus. Se tarkoittaa, ettei Venäjä aseta sopimuksilleen esimerkiksi oikeusvaltiokehitykseen tai ihmisoikeuksiin liittyviä ehtoja.

Malissa on tehty elokuun 2020 jälkeen kaksi sotilasvallankaappausta, ja presidenttinä istuu nyt sotilasjuntan johtaja Assimi Goïta. Sotilashallitus on luvannut järjestää vaalit ensi vuoden helmikuussa, mutta ulkomailla lupaukseen ei luoteta.

Länsi-Afrikan maiden talousyhteisö ECOWAS ilmoitti tänään perjantaina pakotteista niille, jotka hidastavat Malissa paluuta normaaliin.

Lue myös:

Ranska iski lennokilla ääri-islamilaista terrorijärjestöä vastaan Länsi-Afrikassa – silti väkivalta Sahelin alueella jatkuu

Eduskuntapuolueet haluavat lisää suomalaisia kriisinhallintajoukkoja Afrikkaan – Haavisto: Sahelin ja Malin tilanteita ei ratkaista pelkillä sotilailla

Sotilaat astuvat johtamaan Malia ainakin kolmen vuoden siirtymäajaksi

Venäjä yrittää palauttaa neuvostoajan asemansa Afrikassa – Kiinaan verrattuna se on kuitenkin pieni peluri

Pirkkalan Soljan alueelle on rakentunut kovaa vauhtia uusia asuntoja. Kuitenkin paikkoja autoille on niukasti.

Alueen pysäköintiongelmat johtuvat asuinrakennusten vähäisestä parkkitilasta. Uusissa kohteissa vain noin puolella asunnoista on edes mahdollista ostaa autopaikka. Kun asukkailla ei ole parkkipaikkaa talon puolesta, laitetaan auto katuparkkiin. Soljassa paikkoja on yhteensä 40, joten pysäköintipaikan etsiminen on kiivasta työpäivän jälkeen.

Soljan alueella on aluepysäköintikielto, eli vain erikseen merkityillä paikoilla saa pysäköidä. Aluepysäköintikieltoa alettiin valvoa elokuussa. Ensimmäisen kuukauden aikana alueella on jaettu 113 huomautusta ja 34 virhemaksua.

Pysäköinti on herättänyt alueen asukkaissa paljon keskustelua ja osalle on tullut yllätyksenä se, kuinka vähän paikkoja autoille alueella on. Mutta miksi pysäköintipaikkoja on vähän, millaisia ongelmia se voi aiheuttaa ja kuka asiasta on viime kädessä vastuussa?

Kysyimme tätä Pirkkalan yhdyskuntatekniikan päälliköltä, kaavoitusjohtajalta ja Soljan asukkailta.

"Kunta ei rakenna ilmaisia autopaikkoja"

Pirkkalan kaavoitusjohtaja Matti Jääskeläisen mukaan kaavoitus ei ole estänyt tekemästä Soljan asuinalueelle enemmän parkkipaikkoja.

– Asunnon ostajat ja rakentajat ovat ilmeisesti markkinoiden perusteella päättäneet olla tekemättä enempää. Kunta ei rakenna ilmaisia autopaikkoja kenellekään, eli nämä ovat asunnonomistajien vastuulla.

Autopaikkojen määrään vaikuttaa kaava, sen koko, rakennuttajat ja asunnon ostajat, jotka ovat mukana jo rakennusvaiheessa.

Jääskeläinen kuitenkin kertoo ymmärtävänsä ihmisten tuskailun vähäisten parkkipaikkojen vuoksi.

– Sympatiani ovat alueella asuvien puolella: siellä on nyt rakennustyömaat eivätkä edes vieraspaikat ole käytössä täysimääräisesti. Toivotaan, että alue saadaan pian valmiiksi.

Kaavoitusjohtaja kuitenkin muistuttaa, että alueelle on hyvät julkiset kulkuyhteydet. Hänen mukaansa ruuhka-aikana linja-autoja menee 7,5 minuutin välein läheisellä Naistenmatkantiellä. Jääskeläisen mukaan alue on suunniteltu siten, että se olisi houkuttelevampi joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn valitsemiseksi.

– Meitä kaikkia yhdyskuntasuunnittelijoita sitovat valtakunnallisesti alueidenkäyttötavoitteet, joissa tuodaan esille ekologisuutta, päästö- ja ilmastotavoitteita. Nämä ovat vakavasti otettavia asioita ja tulevat ainakin seuraavien sukupolvien haasteeksi.

Pirkkalan yhdyskuntatekniikan päällikkö Antti Reinikka kertoo, että vieraspysäköintiin pyritään vastaamaan katupaikoilla, joita on tällä hetkellä 40.

– Kaikilla ei ole autopaikkaa kiinteistöissä ja se näkyy katualueella paineena pysäköinnin osalta.

Reinikka lupaa, että vielä rakentamattomalle tontille tehdään lisäparkki lähiaikoina.

– Se helpottaa ainakin hetkellisesti.

Asukkaat toivovat lisää paikkoja autoille

Soljaan pari viikkoa sitten muuttanut Essi Koskinen ei saanut taloyhtiönsä kautta autopaikkaa. Koskinen kertoo talossa olevan 24 asuntoa ja 16 autopaikkaa.

Koskisen mukaan etenkin arki-iltoina autolle on hyvin vaikeaa löytää paikkaa.

– Kerran löytänyt paikan nyt kahden viikon asumisen aikana.

Koskinen onkin jättänyt autonsa lähellä olevalle sorakentälle tai läheisen koulun pihalle. Välillä hän on seurannut muiden pysäköintiä hieman huolestuneena.

– Se on vaarallisen näköistä, kun autoja parkkeerataan tosi pieniin väliin. Saa miettiä, onko omaa autoa kolhaistu.

Tällä hetkellä Essi Koskisen työpaikalla on etätyösuositus, joten hän ei tarvitse autoa ihan joka päivä. Tulevaisuudessa tilanne on kuitenkin eri.

– Lisäksi minulla on harrastuksia, jotka ovat niin kaukana, ettei sinne pääse julkisilla.

Koskinen ei ole vielä testannut joukkoliikennettä, mutta aikoo sen tehdä jossain vaiheessa. Hän kuitenkin näkee siinä pienen kynnyksen, sillä matka-aika on puolet pidempi kuin jos menisi omalla autolla.

Martti Laikko kertoo saaneensa autolleen paikan, koska oli heti ensimmäisten joukossa jonossa.

– Olisi pitänyt ostaa kaksi, kun niitä oli vielä tarjolla.

Laikko kertoo näkevänsä jatkuvasti rappukäytävän seinällä lappuja, joissa pyydetään ilmoittamaan, mikäli jollakulla olisi autopaikka myytävänä.

– Sen näkee ihan selvästi kun tuolla kulkee, ettei tyhjiä parkkeja löydy, kaikki on varattu. Kylään ei voi ketään kutsua, kun taloyhtiössä ei ole edes vieraspaikkoja.

Kulunut koronavuosi on näkynyt myönteisesti vapaa-ajan asuntoihin tehtyjen murtojen määrissä.

Mökkimurrot ovat vähentyneet koko maan tasolla yli 40 prosentilla vuoden takaiseen. Paikoin pudotusta on jopa 60 prosenttia, mutta myös alueellisia tilastopiikkejä löytyy.

Esimerkiksi Itä-Uudenmaan, Lounais-Suomen sekä Sisä-Suomen poliisilaitosten alueilla mökkimurtoja oli tehty yli puolet vähemmän kesäkuun loppuun mennessä kuin vastaavaan aikaan viime vuonna.

– Syitä on varmasti monia. Yksi suurin tekijä on, että ihmiset ovat tehneet viimeiset puolitoista vuotta etätöitä myös mökeiltä käsin. Näin ollen vapaa-ajan asunnoilla ollaan enemmän, arvioi rikoskomisario Jarmo Katila Lounais-Suomen poliisilaitokselta.

Katilan mukaan asuttu kesämökki, tai vähintään mökkinaapurien läsnäolo vähentää kohteen houkuttelevuutta murtovarkaiden silmissä selvästi.

Liikkuva rikollisuus tyssäsi suljettuihin rajoihin

Suomen rajojen ylikään ei niin vain ole korona-aikana liikuttu. Poliisin mukaan tämä vähensi rikollisten määrää, mikä näkyi jossain määrin myös mökkimurtojen lukumäärässä.

– Sisärajavalvontaa tehtiin tämän vuoden heinäkuun loppuun asti. Tiukentunut kontrolli rajoilla on estänyt ulkomaisen liikkuvan rikollisuuden tulon Suomeen, Jarmo Katila toteaa.

Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen rikoskomisario Leif Malmberg on Katilan kanssa samoilla linjoilla. Hänen mukaansa Suomessa käyvien ulkomaalaisten tekemien omaisuusrikosten määrät ovat olleet kokonaisuudessaan laskussa korona-aikana.

Varkaudet luvatta tunkeutuen vapaa-ajan asuntoihin

Lähde: Poliisi

Oulun "tilastopiikki" selittyy paikallisella parivaljakolla

Vapaa-ajan asuntoihin tehtyjen murtojen osalta Oulun tilastoluvut poikkeavat muusta maasta hienoisella kasvulla.

Kesäkuun loppuun mennessä mökkimurtoja oli tehty 41 kappaletta, kun vastaava luku viime vuonna oli 35.

Oulun rikostorjuntayksikön johtaja, rikosylikomisario Janne Koskela kuitenkin muistuttaa, että erot lukumäärissä ovat melko pienet, vain kuusi kappaletta.

– Meillä on käynyt ilmi, että lähes kaikki mökkeihin kohdistuneet murrot ovat paikallisten tekemiä. Ulkomaisen liikkuvan rikollisuuden osuus ei näyttäydy juurikaan Oulussa vapaa-ajan asuntojen murroissa, Koskela kertoo.

Vapaa-ajan asuntoihin kohdistuvien murtojen ”piikki” selittyy Koskelan mukaan sillä, että keväällä Oulussa oli liikkeellä kaksi henkilöä, jotka kiersivät kesämökkejä anastaen muun muassa lumilingon, moottorisahoja, perämoottoreita ja veneen.

– Tällainen parivaljakko kun mökkialueella liikkuu, niin sieltä saattaa tulla helposti tilastoihin muutaman yksittäistapauksen nousu, rikosylikomisario Janne Koskela sanoo.

Aivan oma tilastopiikkinsä löytyy Helsingin luvuista. Täyden sadan prosentin kasvu kertoo viime vuoden neljän tapauksen tuplaantuneen kahdeksaan tammi-kesäkuun aikana.

Valvontajärjestelmä auttaa murron selvittelyssä

Yhä useampi vapaa-ajan asunto on varustettu jonkinlaisella valvontajärjestelmällä.

Turva-alalla pitkään toiminut Satakunnan turvapalveluiden toimitusjohtaja Hannu Tarkkio on huomannut viime vuosina kysynnän nopean kasvun.

– Huvilat ovat nykyisin paljon paremmin varusteltuja sähköjen ja tietoliikenneyhteyksien osalta. Valvontajärjestelmän asentaminen on sitä myöten helpompaa ja edullisempaa, Tarkkio kertoo.

Tarkkion mukaan mökkien omistajat haluavat usein turvajärjestelmäänsä kameroilla varustettuja liikeilmaisimia sekä erilaisia mökin lämpötilaa ja kosteusolosuhteita mittaavia sensoreita.

Vapaa-ajan asuntojen turvavarustelu on huomattu myös Lounais-Suomen poliisin arjessa.

– Niitä tulee yhä useammin kohteissa vastaan. Esimerkiksi kameroilla saattaa olla hyvinkin ratkaiseva merkitys, jos kameraan on tallentunut epäillyn tekijän kasvot tai ajoneuvon rekisterinumero, kertoo rikoskomisario Jarmo Katila.

Valvontajärjestelmästä voi Katilan mukaan olla hyötyä myös siinä kohtaa, jos murron yhteydessä on rikottu ikkunoita. Sensorit voivat ilmoittaa mökin omistajalle ilmankosteuden muutoksista, jolloin tilanteeseen voidaan reagoida nopeammin.

Vahingot jäävät pienemmiksi, kun mökki ei jää säiden ja luonnoneläinten armoille pitkäksi aikaa, muistuttaa rikoskomisario Jarmo Katila.

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella. Kommentointi sulkeutuu 19.9. kello 23.

Lue myös:

Ulkomaalaisten rikollisten tekemät asuntomurrot vähentyneet selvästi – mutta tee silti nämä kolme asiaa ennen kuin lähdet lomamatkalle

Yli miljoona suomalaista työskennellyt etänä – missä etätyöehdoista pitäisi päättää?

Yhdysvaltain puolustusministeriö Pentagon on myöntänyt, että maan asevoimien viime kuussa Afganistanin pääkaupungissa Kabulissa miehittämättömällä ilma-aluksella tekemä ohjusisku on osoittautunut virheeksi, jossa Yhdysvallat tappoi yhteensä 10 siviiliä.

Yhdysvaltain surmaamien ihmisten joukossa oli seitsemän lasta. Yhdysvallat oli aiemmin väittänyt, että autoon kohdistetussa iskussa olisi kuollut äärijärjestö Isisin taistelijoita.

Iskun virheellisyyden myönsi maan asevoimien korkeimpiin johtajiin kuuluva kenraali Frank McKenzie, joka esitti anteeksipyyntönsä.

– Iskun aikaan olin varma siitä, että iskulla vältettiin välitön uhka, joka kohdistui joukkoihimme lentokentällä. Tutkintamme on nyt tullut siihen tulokseen, että isku oli traaginen virhe, McKenzie sanoi tiedotustilaisuudessa.

Ajoneuvoon kohdistettua iskua perusteltiin alun perin sillä, että auton kyydissä olisi ollut äärijärjestö Isisin kuljettamia räjähteitä, joilla oli tarkoitus hyökätä Kabulin lentoaseman yhdysvaltalaisjoukkoja vastaan.

McKenzie myönsi nyt, että on epätodennäköistä, että iskussa olisi kuollut yhtäkään Isisin taistelijaa tai että kohteena olleet ihmiset olisivat olleet uhka Yhdysvaltain joukoille.

Tiedotustilaisuudessa McKenzie kiisti jyrkästi sen, että iskupäätös oltaisiin tehty Afganistanissa vallan kaapanneen äärijärjestö Talibanin antamien tietojen pohjalta.

Ilmaisku tehtiin vain kolme päivää sen jälkeen, kun Isisin itsemurhapommituksessa Kabulin lentokentällä surmansa sai 13 Yhdysvaltain merijalkaväen sotilasta sekä kymmeniä afganistanilaissiviilejä.

Media: Kohde olikin avustustyöntekijä, ei Isis-taistelija

Vaikka asevoimat vakuuttikin pitkään, että iskussa olisi kuollut Isisin taistelija ja että kyseessä oli oikeutettu teko, ilmaiskua oli kyseenalaistettu yhdysvaltalaismediassa jo ennen asevoimien tämänpäiväistä tunnustusta.

Viime viikolla sanomalehti New York Times julkaisi turvakameravideoiden analyysiin ja iskussa kuolleen kollegoiden ja omaisten haastatteluihin perustuvan artikkelin ja videojutun, jossa esitettiin todisteet sen puolesta, että Yhdysvallat oli erehtynyt kohteen valinnassa. Asevoimien kertomusta kyseenalaisti myös Washington Post.

New York Timesin keräämän aineiston perusteella vaikutti siltä, että iskussa kohteeksi valittu mies ei ollut Isis-taistelija vaan avustustyöntekijä, ja räjähteiksi tulkitut autossa kuljetetut tavarat olisivat olleet juomavettä ja kannettavia tietokoneita.

Iskun kohteeksi valittu mies oli mediatietojen mukaan sähköinsinööri Zemari Ahmadi, joka oli työskennellyt pitkän aikaa yhdysvaltalaiselle avustusjärjestölle.

NY Timesin mukaan Yhdysvallat ei iskupäätöstä tehdessään ollut tunnistanut kohdetta, vaan oli tehnyt päätöksensä epäilyttäväksi katsotun liikehdinnän perusteella.

Pentagon on kertonut harkitsevansa korvauksia surmansa saaneiden omaisille.

– Lähetän syvimmät pahoitteluni surmansa saaneiden elossa oleville perheenjäsenille. Pyydämme anteeksi, ja yritämme oppia tästä kauheasta virheestä, kommentoi Yhdysvaltain puolustusministeri Lloyd Austin.

Elämä evakuoinnin jälkeen – "Tärkeintä on nyt opiskella suomea ja päästä kuntosalille", kertoo Kabulista päiväkirjaa kirjoittanut nainen

Suomeen evakuoitu afganistanilainen nainen aloittelee uutta arkea Helsingissä. Elokuussa hän kuvasi Ylelle päiväkirjoissaan Kabulissa syntynyttä paniikkia ja pelottavaa pakoaan. Nyt hän on hakenut Suomesta turvapaikkaa.

Mikä erottaa myyn muista koronavirusmuunnoksista? Suomestakin on löytynyt pari myymuunnosta viime kesän aikana

Koronaviruksesta kiertää tällä hetkellä useita eri virusmuunnoksia, joista osa leviää toisia nopeammin ja tehokkaammin. Viime kuussa Maailman terveysjärjestö WHO lisäsi myy-virusmuunnoksen tarkkailtavien koronavirusmuunnosten listalle. Syynä tähän on epäily siitä, että muunnos pystyisi väistämään rokotesuojan, mutta tarkempia selvityksiä asiassa vielä kaivataan.

Pappi, Venäjä-tutkija ja puoluesihteeri – kuka on perussuomalaisten Arto Luukkanen?

Puoluesihteeri Arto Luukkasen tavoite on tehdä eduskuntavaaleissa perussuomalaisten puheenjohtaja Riikka Purrasta pääministeri. Luukkanen on virkavapaalla oleva yliopistolehtori, jonka mielestä maahanmuutto on nykyajan anekauppaa, vaikka ihmisiä onkin autettava.

Etätyöläiset häätivät murtovarkaat pois mökeiltä, koronarajoitukset pitivät ulkomaiset liigat poissa

Vapaa-ajan asuntoihin tehdyt murrot ovat vähentyneet korona-aikana yli 40 prosenttia koko Suomen tasolla. Paikoin pudotusta on jopa 60 prosenttia, mutta myös alueellisia tilastopiikkejä löytyy. Poliisi arvioi etätöiden lisääntymisellä ja rajojen sulkemisella olleen vaikutusta asiaan. Mökeilläkin yleistyneet valvontajärjestelmät helpottavat poliisin työtä.

Viikonloppu on pilvinen ja viileä

Sää on suurelta osin pilvipoutaista ja ajankohtaan nähden viileää. Etelärannikolle voi ajautua lauantaina heikkoja sadekuuroja. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Suomi on varautunut rokottamaan kaikki yli 12-vuotiaat kolmanteen kertaan. Asiasta kertoi Ylelle perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.).

– Olemme varautuneet rokotusten määrällä siihen, että pystymme rokottamaan vaikka koko kansan, jos asiantuntijat niin suosittelevat, Kiuru sanoi Ykkösaamussa.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS ilmoitti perjantaina aloittavansa kolmannen rokotuskierroksen heti, jotta pian vanheneva rokote-erä saataisiin käyttöön.

Kolmas rokoteannos pistetään henkilöille, jotka eivät sairautensa tai sen hoidon vuoksi saa kahdesta rokotteesta yhtä vahvaa suojaa kuin muut. Lisäksi HUSin kunnissa rokotetaan hoitohenkilökuntaa, jotka saivat ykkös- ja kakkosrokotteet ensimmäisten joukossa ja vain kolmen viikon välein.

Pian HUSin päätöksen julkistamisen jälkeen Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL ilmoitti, että kolmosrokotteita voidaan ruveta antamaan alhaisesta immuunivasteesta kärsiville koko maassa.

Kiuru korosti, että kolmas rokote riippuu asiantuntijatiedoista. Suositukset tekee Kansallinen rokotusasiantuntijaryhmä KRAR.

– Rokotteita pitää hankkia jo etukäteen, Kiuru muistutti.

Kolmas rokotekierros yhä todennäköisempi

Päätöstä kolmannesta rokotekerrasta ei ole vielä tehty. Kiurun mukaan päätös tehdään mahdollisesti syksyn aikana.

– Suomi on tehnyt rokotteista hankintasopimukset, joilla turvataan se, että jos tehosteannoksia tarvitaan, rokotteet riittävät, Kiuru sanoi.

Tähän saakka on arvioitu, että kolmannen rokotteen tarvitsevat ne, joiden kohdalla kahden rokotteen suoja ei nouse tarpeeksi korkeaksi.

Lisäksi kolmannen rokotteen tarvitsevat ne vanhukset ja hoitohenkilökuntaan kuuluvat, joka saivat ykkösrokotteen ensimmäisinä. Heille kakkosrokote pistettiin alkuvuodesta kolmen viikon kuluttua ykkösrokotteesta. Nyt tiedetään, että kuuden viikon väli antaa vahvemman suojan koronaa vastaan.

Kiuru: Suomalaisten rokotteet turvattava

Rokotuskattavuus on vielä todella pientä maailmanlaajuisesti. Maailman terveysjärjestö WHO on toistuvasti pyytänyt, että länsimaat eivät aloittaisi kolmansia rokotuksia ennen kuin köyhissä maissa olisi saatu rokotettua edes yhden kerran.

Kiuru myöntää, että on tärkeää huolehtia globaalistakin tilanteesta.

– Tauti ei ole ohi ennen kuin se on koko maailmassa on ohi. Olemme tarjonneet Covaxin käyttöön Astra Zenecan ja Johnson & Johnsonin rokotteita, joita kumpaakaan emme käytä.

– Minun tehtäväni on huolehtia Suomen kansasta, enkä voi esittää että jätämme kolmannen rokotteen väliin, jos asiantuntijat sitä suosittelevat. Muiden maiden kansalaisia ei voi laittaa suomalaisten edelle, Kiuru sanoi.

Yhteiskunnan avaaminen voi viivästyä

Hybridistrategian mukaisesti yhteiskunnan avautuminen alkaisi lokakuun puolivälissä, jolloin rokotusten ajateltiin olevan rokotukset sillä tasolla. Rokotuskattavuus pitää saada yli 80 prosentin ennen sitä, eivätkä rokotukset ole sujuneet aivan toivotussa tahdissa, Kiuru huomautti.

– Tehtävämme ei ole vain avata yhteiskuntaa vaan myös pitää yhteiskunta auki, ja riittävällä rokotuskattavuudella se voidaan pitää auki, Kiuru sanoi.

Kiurun mukaan yhteiskunta ei voi kuitenkaan jäädä yksittäisten paikkakuntien vangiksi, jos kaikissa kunnissa ei saada rokotuksia tarvittavalle tasolle.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru TV 1:n Ykkösaamussa kello 10.05.

Lisää aiheesta

THL ohjeistaa kuntia kolmansien koronarokotteiden antamiseen – HUSin alueella ja Varsinais-Suomessa alkaa kolmas rokotuskierros

Missä menee epäasiallisen kielenkäytön ja seksuaalisen häirinnän raja? Onnistuuko työntekijä todistamaan työsuhteen päättämisen koeajalla johtuneen seksuaalisesta häirinnästä, eikä soveltumattomuudesta työtehtävään?

Näitä kysymyksiä saatetaan pian punnita käräjillä, jos suomalaisen teknologiayhtiö Swappien entinen työntekijä haastaa yrityksen oikeuteen. Swappie on lähes tuhannen työntekijän maailmanlaajuiseksi tähtäävä suomalainen yritys, joka huoltaa ja myy käytettyjä IPhone -puhelimia.

23-vuotias Portugalista kotoisin oleva Jéssica Lubrano ehti työskennellä vajaat puoli vuotta asiakaspalvelutehtävissä Swappiessa kesästä 2020.

Hänen työsuhteensa purettiin kuitenkin kaksi päivää ennen koeajan loppumista.

Lubrano pitää työsuhteen päättämistä epäoikeudenmukaisena ja uskoo sen johtuvan siitä, että hän oli ilmoittanut kokeneensa seksuaalista häirintää.

Lubrano kertoo olevansa valmis menemään oikeuteen puolustamaan asiaansa.

– Haluan oikeutta itselleni ja muille naisille jotka käyvät läpi samanlaisia asioita kuin minä. Tämän pitää olla esimerkki muillekin firmoille, että tällaista ei tapahtuisi enää, Lubrano sanoo.

Esihenkilö: Miehillä on naisia voimakkaampi sukupuolivietti

Lubrano sanoo, että hänentiiminvetäjänsä kertoi heti ensimmäisenä työpäivänä seksuaalisesta elämästään.

– Hän kertoi, että hänellä on erittäin aktiivinen seksielämä, Lubrano muistelee.

Lubarnon mukaan mies sanoi, että naisilla ei ole samanlaista seksuaaliviettiä kuin miehillä, koska naiset ovat syntyneet vain kantamaan lapsia.

Jos olisit minun kanssani, olisit tosi onnekas, koska minulla on niin paljon seksuaalista energiaa, mies oli lisäksi sanonut.

– Muistan kuinka ajoin ensimmäisenä päivänä kotiin, enkä tiennyt mitä tehdä. Minua inhotti, mutta ajattelin antaa hänelle vielä mahdollisuuden, hän muistelee tapahtumia.

Lubranon mukaan esimies soitteli tälle pitkiä puheluita, joissa hän toisteli samoja asioita.

Myöhemmin syksyllä Lubrano sanoo huomauttaneensa asiasta tiiminvetäjälle ja sen jälkeen tämän esimiehelle.

– Tiiminvetäjäni esimies sanoi, että hänhän vain vitsailee, Lubrano sanoo.

Lubrano sanoo ottaneensa yhteyttä myös yrityksen toimitusjohtajaan, Sami Marttiseen.

Lubranon koeaika purettiin kahta päivää ennen kuin se olisi loppunut.

Syyksi kerrottiin se, että Lubrano ei sovellu työhön ja että hänestä oli tullut huonoa asiakaspalautetta.

Lubrano on näyttänyt Ylelle muun muassa tilastoja hänen hoitamistaan puheluista, joista hänen mukaansa ilmenee, että hän on ollut ahkera työntekijä.

Lubranon mukaan tiiminvetäjä yleni ja on töissä yhä Swappiella.

– He sanovat, että heillä on nollatoleranssi. Ei ole, koska he sanovat että ne ovat vitsejä, mutta vitsit eivät ole myöskään ok, hän sanoo.

PAM: "On ihme, että tällainen on mennyt läpi “me too” -aikoina"

Palvelualojen ammattiliitto PAM vahvistaa, että se on päättänyt myöntää oikeusapua Jéssica Lubranolle.

– Tämä on aika erikoinen tapaus. Työntekijään on kohdistunut jatkuvaa häirintää esimiehen taholta ja pyyntö selvittää asia johtaa negatiivisiin seurauksiin, eli tässä tapauksessa koeajan purkuun, sanooratkaisupäällikkö, lakimies Arja Pohjola Pamista.

– On ihme, että tällainen on mennyt läpi “me too” -aikoina.

Pohjola pitää varsin todennäköisenä, että Swappie tullaan haastamaan oikeuteen työsuhteen laittomasta purkamisesta eli työsopimuslain rikkomisesta sekä tasa-arvolain vastaisesta toiminnasta.

Lain mukaan työnantaja saa purkaa koeajalla olevan työntekijän työsuhteen, jos työntekijä ei sovellu työhön, mutta sitä ei saa purkaa syrjivin perustein.

Lähentelyä ja penispuheita juhlissa

Helsingin Sanomat kertoi Lubranon kokemuksista ja Swappien työkulttuurista keskiviikkona ilmestyneessä jutussa.

Yle on seurannut Lubranon tapausta loppukeväästä asti ja keskustellut myös kuuden muun yrityksessä työskentelevän tai työskennelleen ulkomaalaistaustaisen työntekijän kanssa.

He ovat kertoneet seksistisestä tai muulla tavoin syrjivästä työkulttuurista. Osa kertoo kokeneensa seksuaalista häirintää tai kertoo nähneensä sitä kohdistuvan muihin työntekijöihin. He haluavat pysyä jutussa nimettöminä.

Yksi naisista kertoo, että hänen kotonaan järjestetyissä juhlissa miespuolinen työntekijä kuvaili hänelle sukupuolielimiään sekä lähenteli ja kosketteli naisia.

Hän kertoo Ylelle, ettei häntä ole otettu tosissaan ja ilmapiiri on yhä huono, vaikka hän on kertonut asiasta HR-osastolle.

Swappie myöntää seksuaalisen häirinnän

Swappie ei kommentoi yksityisyyden suojan vuoksi Lubranon tapausta julkisesti.

Yritys on kuitenkin pyytänyt julkisesti anteeksi kaikilta epäoikeudenmukaista kohtelua saaneilta nykyisiltä ja entisiltä työntekijöiltään Linkedinissä julkaistussa päivityksessä.

Yle kysyi Swappien toimitusjohtajalta, mitä Swappie tarkalleen ottaen pyytää anteeksi.

– Pyydän julkisesti anteeksi nykyisiltä ja entisiltä työntekijöiltä kaikkea epäoikeudenmukaista kohtelua ja sitä, etteivät he ole saaneet tarpeeksi tukea, Swappien toimitusjohtaja Sami Marttinen sanoo Ylelle puhelimessa.

Eli yritys pyytää anteeksi myös työntekijöiden kokemaa seksuaalista häirintää?

– Kyllä. Myönnämme, että Swappiella on ollut seksuaalista häirintää, toimitusjohtaja sanoo.

– Vaikka kannustamme kaikkia raportoimaan häirinnän ja epäasiallisen kääytöksen tapauksista säännöllisesti, jotta voimme puuttua niihin heti, emme voi ikinä tietää, onko meillä tiedossamme kaikki tapaukset, Marttinen sanoo.

Marttisen mukaan yrityksen tietoon on tullut alle viisi varoitukseen johtanutta tapausta vuoden 2019 jälkeen.

Swappien vastaus PAMille: "Korkeintaan epäasiallista kielenkäyttöä"

Vaikka Marttinen ei vastaa kysymyksiin, jotka liittyvät Lubranon syytteisiin seksuaalisesta häirinnästä ja koeajan laittomasta purkamisesta, yrityksen kantaa valottaa Ylen hallussa oleva Swappien Pamille toukokuussa antama selvitys.

Sen mukaan Jéssica Lubranoon kohdistuva seksuaalinen häirintäepäily on “korkeintaan epäasiallista kielenkäyttöä, joka sekin jäi hieman tulkinnanvaraiseksi”. Tämän takia yritys kertoo selvityksessä antaneensa varoituksen Lubranon esimiehelle.

Vallitseeko Swappiessa siis mieskuttuuri, jossa seksuaalissävytteisiä puheita tai härskejä juttuja ei pidetä häirintänä?

– Viime aikoina tekemissämme koko yrityksen laajuisissa anonyymeissä palautekyselyissä ei näy merkkejä tuollaisesta kulttuurista, sanoo Marttinen.

– Mutta se ei poista sitä tosiasiaa, että Swappiella on ja on ollut työntekijöinä henkilöitä, joiden kanssa me olemme epäonnistuneet hyvän työilmapiirin luomisessa. Ja jokainen tapaus on liikaa, hän jatkaa.

Yksityisjuhlissa sattunutta häirintätapausta Marttinen ei myöskään kommentoi.

– En voi kommentoida työntekijöiden vapaa-ajalla tapahtuneita asioita julkisesti.

– Tuollainen käytös ei vastaa meidän arvomaailmaamme. Jokainen tapaus otetaan erittäin vakavasti, hän kuitenkin sanoo.

Jéssica Lubrano sanoo, että hänelle ei riitä julkinen anteeksipyyntö. Myös osa Ylen aiemmin haastatelluista työntekijöistä viestittää, että anteeksipyynnöllä ei ole heille suurta merkitystä.

– Kaipaisin enemmän tekoja, vähemmän sanoja, eräs heistä kirjoittaa sähköpostissa.

Swappie myöntää henkilöstöresurssien riittämyyttömyyden

Swappien toimitusjohtaja Sami Marttinen sanoo, että Swappiella on nollatoleranssi seksuaalisen häirinnän suhteen. Hän kertoo, että eräänä keinona työkulttuurin parantamiseksi yritys on lisännyt muun muassa henkilöstöosaamista yrityksessä.

– Myönnän, että yrityksen historiassa on ollut aikoja, jolloin HR:ssä on ollut liian vähän resursseja. Sen takia olemme tänä vuonna tuplanneet HR-osaston työntekijöiden määrän, hän sanoo.

Yritys on muun muassa lisännyt henkilökunnan koulutusta ja ottanut käyttöön myös whistleblowing -palvelun, jonka avulla voi nimettömänä ilmoittaa kokemistaan epäkohdista.

Yle on nähnyt yrityksen vuosi sitten tekemän hyvinvointikyselyn, jonka mukaan 65 prosenttia ulkomaalaistaustaisista työntekijöistä oli kokenut jonkinlaista syrjintää tai häirintää. Suomenkielisistä vastaava osuus oli vajaa 40 prosenttia.

Marttinen kertoo, että edelliseen tutkimukseen verrattavissa olevaa tutkimusta ei ole vielä tehty uudelleen.

Oikeusoppinut: Tässä punnitaan se, millainen puhetyyli on seksuaalista häirintää

Neljäkymmentä vuotta suomalaisen työelämän oikeusjuttuja läheltä seurannut professori Seppo Koskinen pitää Swappie-tapausta eräällä tavalla uraauurtavana.

Jos Lubrano haastaisi yrityksen oikeuteen, käräjillä luotaisiin raamit sille, millaista työkulttuuria ja puhetyyliä pidetään suomalaisessa työkulttuurissa seksuaalisenä häirintänä.

– Teknisten miesten kulttuurissa voi olla sellaisia piirteitä, jossa nuoret miehet alkavat jutella seksuaalissävytteisesti, jonka seurauksena ilmapiiri muuttuu jossakin määrin naisvihamieliseksi tai naisille hankalaksi, Koskinen sanoo.

Koskinen sanoo, että oikeudessa ratkaistaan, onko Swappiessa ollut sellaista miehistä kulttuuria, jota miehet eivät pidä naisia loukkaavana,tasa-arvon vastaisena.

– He voivat pitää sitä epäasiallisena, mutta ei kiellettynä seksuaalisella tavalla.

Koskinen ei ota kantaa siihen esiintyykö seksuaalista häirintää enemmän kasvavissa yrityksissä verrattuna vakiintuneisiin yrityksiiin, sillä oikeussaleissa yrityksen kokoa tai muotoa ei voi pitää argumenttina, johon vedota.

Työoikeuden professori Koskinen muistuttaa, että työnantajan kuuluu selvittää myös vapaa-ajalla sattuneet häirintätapaukset, jos työntekijä niistä ilmoittaa.

Esihenkilö on esihenkilö myös vapaa-ajalla, ja esihenkilön ja työntekijän suhteessa on aina kysymys valta-asemasta, Koskinen sanoo. Myös työntekijöiden välinen häirintä pitää selvittää.

Swappie-juttu olisi uudenlainen tapaus käräjillä

Koeajan purkamisen kannalta Swappie-tapaus on Koskisen mukaan uusi ja herättelevä.

Koskisen mukaan koeajan purkuja ei käräjäsaleissa juurikaan käsitellä, koska työntekijän on yleensä vaikea osoittaa, että koeajan purkaminen olisi tehty syrjivin perustein.

– Nyt tuomioistuin pääsee ehkä käsittelemään tätä juttua, sitä että kuinka helppoa on näyttää uskottavasti, että tässä on ollut seksuaalissävytteiset puheet taustalla ja että työntekijä on muuten toiminut moitteettomasti ja tehnyt työnsä hyvin.

Koskinen povaa jutulle menestystä, jos Lubrano pystyy osoittamaan väitteensä todeksi.

– Kyllähän silloin lopputuloksena helpostikin on se, että koeaikapurku katsotaan laittomaksi, hän sanoo.

Lue myös:

Nuoret raatavat pitkiä työpäiviä nälissään ja kuuntelevat pikkupomojen huutoa palvelualalla – yli 300 nuorta kertoi Ylelle kokemuksistaan

"Minut on uhattu tappaa, pahoinpidellä ja raiskata töissä" – yksin iltaisin ja öisin työskentelevät nuoret kertovat uhkaavista tilanteista palvelualalla

Työolojensa takia kohussa ryvettynyt Hesburger aloittaa tällä viikolla toimenpiteet – "Työntekijöiden kuunteleminen on jäänyt taka-alalle"

Hymyilevä, pitkätukkainen nainen toivottaa tervetulleeksi uuteen kotiinsa Helsingissä. Takana on vasta ensimmäinen yö vuokrayksiössä, mutta jo nyt se tuntuu uudelta ja ennen kaikkea hyvin turvalliselta kodilta.

Uusi elämä alkaa tyhjästä, mutta ei yksin.

Verhot, kaksi sänkyä, pöytä ja tuoleja – kaikki on saatu lahjaksi ystäviltä sekä järjestöltä, jonka kautta vuokra-asunto löytyi.

– Onko sinulla kaikki OK? Minulla on kaikki OK, nainen osaa jo sanoa lähes virheettömällä suomella, vasta parin tunnin kieliopintojen jälkeen.

Kaikki on niin OK, kuin Afganistanista paenneella nyt voi olla. Aluksi nainen sai tuskin nukuttua öisin, sillä huoli Kabuliin jääneistä sukulaisista painaa yhä.

Kuukautta aiemmin talibanit valtasivat Kabulin. Nainen joutui lopettamaan työnsä ja piileskelemään kotonaan.

Valtauksen jälkeisinä päivinä hän piti Ylen pyynnöstä päiväkirjaa, jossa hän kertoi pääkaupungin dramaattisesti muuttuneesta elämästä ja ahdistuneesta ilmapiiristä.

Päiväkirjansa toisessa osassa hän kertoi pakomatkastaan Suomeen. Viime hetkellä hän sai mukaan tyttärensä, mutta joutui hyvästelemään muut läheisensä.

He saapuivat Suomeen 24. elokuuta.

Yle ei kerro naisen nimeä eikä sellaisia yksityiskohtia, jotka voisivat johtaa hänen henkilöllisyytensä paljastumiseen. Vaikka nainen on päässyt turvaan tyttärensä kanssa, hänellä on Kabulissa useita läheisiä, joilla on työhistoriansa takia syytä pelätä Talibanin kostoa.

Suomessa nainen ja tytär kuljetettiin lentokentältä suoraan maaseudulle vastaanottokeskukseen, jossa heitä pidettiin karanteenissa.

Kabuliin tottuneelle naiselle syrjäinen vastaanottokeskus tuntui erittäin hiljaiselta paikalta.

Hänestä pidettiin hyvää huolta, mutta nainen ei peittele iloaan siitä, että pääsi maalta kaupunkiin ihmisten ilmoille.

– Siellä ei ollut mitään tekemistä. Jotkut afganistanilaiset voivat masentua niissä oloissa. Olin onnekas, että pääsin tähän asuntoon, nainen sanoo.

Nyt Helsingin vilske muistuttaa edes etäisesti Kabulin urbaanista elämästä, jota nainen edelleen ikävöi.

Onneksi täällä ei kuitenkaan ole nurkan takana Talibania vahtimassa, missä nainen liikkuu ja miten hän on pukeutunut.

Talibanin sijaan pukeutumista rajoittaa vain sää. Heti ensimmäisenä syyspäivänä molemmille piti hankkia lämpimämpiä vaatteita viimaa vastaan.

Nainen hankki myös pankkitilin ja pankkikortin, mikä oli hänelle uutta. Afganistanissa pärjäsi käteisellä, jos sitä sattui saamaan.

Nainen on käynyt Suomessa aiemminkin, joten hän ei päätynyt aivan outoon maahan. Hän kertoo opiskelleensa perustietoja Suomesta Wikipedian avulla.

Hänellä on ystäviä, jotka ovat asettuneet pakolaisina eri läntisen Euroopan maihin. Tilanteita vertailtuaan hän uskoo, että Suomi on pakolaisille poikkeuksellisen hyvä maa.

Hänen tyttärensä viihtyy Suomessa. Tytär haaveilee pääsystä elokuviin ja eläintarhaan.

Uudessa kotimaassaan tyttö on leikkinyt äitinsä kanssa hippaa. Äiti on kertonut hänelle myös lapsuudestaan tuttuja tarinoita. Niistä yksi on satu Punahilkasta, joka tunnettiin Kabulissakin.

Haastattelun aikana tyttö näprää äitinsä kännykkää ja valittelee tylsistymistään. Hänen lempikanavansa Youtubessa näyttää amerikkalaista nuorisohuumoria, josta hän on oppinut hiukan englantia.

Tyttären pääsy Suomeen ratkesi vasta viime hetkellä, sillä naisen entinen puoliso ei olisi halunnut luovuttaa lastaan pakomatkalle.

– Kysyin tyttäreltäni, haluaako hän jäädä Suomeen vai palata Afganistaniin. Hän sanoi, että ei halua palata, vaan on onnellinen täällä, nainen kertoo.

Nainen pääsi Suomeen sillä perusteella, että hänen arvioitiin olevan välittömässä vaarassa. Nyt hän odottaa päätöstä turvapaikkahakemukseensa.

– On todella hyvä olla turvallisessa maassa, mutta samalla olen surullinen kotimaani puolesta. Jospa voisimme rakentaa Afganistanista samanlaisen maan kuin Suomi on, nainen haaveilee.

Hän ei usko, että paluusta Afganistaniin kannattaa unelmoida vielä pitkään aikaan.

Tiedot vastarinnasta Talibania vastaan herättivät naisessa hetkeksi toivon muutoksen mahdollisuudesta.

Se sammui kuitenkin nopeasti.

– Taliban on tullut jäädäkseen, mutta minun on vaikea hyväksyä sitä, hän sanoo.

Naisen ystäväpiiri Kabulissa on nyt epätoivoinen, hän kertoo. Työt ovat loppuneet, ja niiden mukana palkanmaksu. Elämää rajoittaa Talibanin pelko.

– En voi tehdä muuta kuin rukoilla. Olen surullinen niiden puolesta, joilla ei ole tätä mahdollisuutta paeta ulkomaille, hän sanoo.

Hän kertoo kuulleensa, että Taliban oli estänyt joitakin hänen ystäviään pääsemästä lentokentälle silloin, kun ilmasilta Kabulista länteen oli vielä käynnissä.

Naisen mukaan talibanit olivat hakanneet ja haukkuneet hänen ystäviään uskottomiksi, koska nämä olivat halunneet lähteä "vääräuskoisten maihin".

– Talibanien mielestä myös suomalaiset ovat uskottomia, mutta jokaisen pitäisi ymmärtää, ettei se ole totta, nainen sanoo.

Nainen kertoo, että hän sai vanhemmiltaan uskonnollisen kasvatuksen, mutta hänen oma maailmankatsomuksensa hioutui vasta aikuisena.

Hänen mielestään on väärin jakaa ihmisiä hyviin ja pahoihin sen mukaan, mihin maahan he ovat sattuneet syntymään ja mihin uskontoon kasvamaan. Kukaan ei ole valinnut niitä itse.

Suomalaisista naisella on vain hyviä kokemuksia.

– Oli todella hienoa, että niin moni suomalainen oli seurannut päiväkirjaani ja oli ollut halukas myös auttamaan minua, nainen kertoo.

Daria äidinkielenään puhuva nainen osaa englannin lisäksi hiukan paštua ja arabiaa, joten uuden kielen opetteleminen ei tunnu ylivoimaiselta.

Hän sai Suomessa heti apua kielen opiskeluun, ja pitää sitä ensisijaisena tehtävänään.

– Kaikkein tärkeintä on nyt opiskella suomea. Ja sitten pitäisi päästä kuntosalille, hän naurahtaa.

Hänellä oli aiemmin tapana käydä Kabulissa salilla melkein joka päivä, mutta viime vuosina työkiireet ovat haitanneet harrastusta.

Naisesta on selvää, että ilman hyvää kielitaitoa hän ei voi pärjätä suomalaisessa työelämässä. Hän toivoo, että voisi jatkaa Suomessa vanhaa ammattiaan.

Kaikkien käänteiden jälkeen hänestä tuntuu joskus siltä, kuin hän eläisi elokuvassa, nainen sanoo.

Miten se elokuva päättyy?

– Toivottavasti onnellisesti.

Lue lisää:

Kuusi päivää, jotka veivät vapauteni – Kabulissa piileskelevä nainen kirjoittaa Ylelle elämänsä muuttaneesta viikosta

Taliban ilmestyi jo kotiovelle, mutta pian suomalaiselta pelastajalta tuli soitto – afganistanilainen nainen kertoo Ylelle, miten pako Kabulista onnistui viime hetkellä

Perussuomalaisten puoluesihteerinä on nyt mies, josta jutun tekeminen ei suju tavalliseen tapaan.

Ennen kuin tekstiä on kirjoitettu, Arto Luukkanen on ehtinyt irtisanoutua jutusta, jonka aiheena on hän, Arto Luukkanen.

Luukkanen paheksuu julkisesti Twitterissä, että "tuloksena näyttää olevan jonkinlainen journalismin kukkanen, joka ei perustu tosiasioille".

Haastattelu kiireisen Luukkasen kanssa vielä onnistui puhelimitse.

Ärsyyntymisen taustalla ovat kysymykset, jotka liittyvät hänen omaan leipälajiinsa, Venäjään. Mutta palataan siihen myöhemmin.

Kuntavaalit käänsivät kelkan

Tämän jutun tarkoituksena on avata, kuka on keskeiseen valta-asemaan noussut perussuomalainen.

Luukkanen aloitti kaksivuotiskauden Suomen suurimpiin kuuluvan puolueen johtotehtävissä, kun hän syrjäytti elokuun puoluekokouksessa istuvan puoluesihteerin Simo Grönroosin luvuin 706–397.

Grönroosin selvääkin selvempi tappio Luukkaselle oli puolueen kärkijoukoissa monille yllätys.

Grönroos on taustansa puolesta lähempänä perussuomalaisten uutta puheenjohtajaa Riikka Purraa kuin Luukkanen.

Purra ja Grönroos ovat molemmat keskittyneet maahanmuuttoasioihin jo 2000-luvun alkupuolelta asti.

Grönroosilla oli osansa myös Purran tulossa politiikkaan. Purra siirtyi politiikan tekijäksi vuonna 2016, kun puolueen ajatuspajaa johtanut Grönroos pyysi tuttua tutkijaa kirjoittamaan raportin turvapaikkajärjestelmästä.

Luukkasen sen sijaan ajoi politiikkaan euroalueen velkakriisi, eli “Suomen syöksyminen Euroopan unionin armoille” Kreikan pelastamisessa.

Vielä keväällä Luukkanen itsekin ajatteli, että hänen pitää olla lojaali puolueelle ja tukea istuvaa puoluesihteeriä.

Luukkasen mukaan tilanne muuttui kuntavaalien jälkeen. Perussuomalaisten tulos oli aiempaa parempi, mutta odotuksia huonompi.

Luukkanen sanoi perussuomalaisten Radio Vapaa Helsinki -nettiradion haastattelussa, että kuntavaalien jälkeen pyynnöt lähteä ehdolle muuttuivat vaatimuksiksi osallistua kisaan. Luukkanen mietti, “onko hänellä oikeus sanoa puolueelle ei”.

Lopputulos oli, että Luukkanen sai tukea ympäri perussuomalaisten puoluekenttää, jossa oli tyytymättömyyttä edeltäjä Grönroosin toimintaan.

Grönroosia arvosteltiin niin paikallisten riitojen ratkomisesta kuin uudistusten, rahan ja työntekijöiden puuttumisesta kentältä. Myös esimerkiksi piireihin lähetettävän ohjeistuksen epäselvyydestä tuli kritiikkiä.

Luukkanen alleviivasi kampanjassaan kaikin voimin, miten tärkeää kenttäväki on perussuomalaisille.

Luukkasta kritisoivat perussuomalaiset sanovat nyt, että Luukkanen puhui liian suurella suulla ja lupasi kentälle rahaa ja työntekijöitä, joista puoluesihteeri ei voi yksin päättää.

– Lupasin suhtautua hyvin vakavasti, että jos kentälle tarvitaan oikeita pelimerkkejä, niitä täytyy saada, hän torjuu.

– Sen mitä voin pitää, sen pidän. Kun on vähän rahaa, on vähän rahaa. Parhaani yritän löytää sitä kentälle.

Luukkanen sanoo, että perussuomalaisten kenttäorganisaatio on äärimmäisen minimaalinen ja pieni suureksi puolueeksi, koska perussuomalaisilla ei ole sellaista liike-elämän tai säätiöiden tukea kuin “vanhoilla puolueilla”.

Luukkanen ja Purra ovat “kaunotar ja hirviö”

Luukkanen sanoo, että häntä ja Purraa yhdistää vahva yhteinen halu toimia puolueen parhaaksi. Tavoite on, että “puolue saisi pääministerin paikan, joka sille kuuluu”.

Luukkanen vastaa vitsillä kysymykseen siitä, mikä häntä ja Purraa eniten erottaa.

– Olemme erilaisia habituksessa. Kaunotar ja hirviö.

Puheenjohtaja–puoluesihteeri-parivaljakon yhteistyön sujuminen on puolueille tärkeää. Puoluesihteeri on puoluejohtajan oikea käsi, joka johtaa puoluetoimistoa, kiertää kenttää ja vastaa vaalityöstä.

Esimerkiksi kokoomuksessa puoluesihteeri oli pitkään käytännössä puheenjohtajan oma valinta.

Vasemmistoliitossa "lihaa syövä ja turkistarhausta kannattava" puoluesihteeri riitautui muun puoluejohdon kanssa niin, että loikkasi demareihin.

– Jokaisella perussuomalaisella on tehdasasetuksissa gentleman. Arto Luukkanen

Joitakin perussuomalaisia puoluesihteerin vaihtuminen hirvittää sen takia, että seuraaviin vaaleihin on vain runsaat neljä kuukautta. Uudet aluevaalit ovat jo tammikuussa, ja Luukkanen tavoittelee niistä “erittäin hyvää tulosta”.

Hän toteaa itse, että puoluesihteeriksi hyppääminen muutamaa kuukautta ennen vaaleja on äärimmäisen vaikeaa.

– Mutta tässä on hypätty ja uppouduttu työhön täysillä. Puolueet eivät nuku koskaan, aina ne toimivat. Koko ajan pitää tapahtua.

Ja Luukkaselle tapahtuu.

Luukkanen ei halua edustaa vennamolaisuutta

Luukkanen, 56, lienee monille tv:stä tuttu Venäjä-tutkija. Huomiota hän on herättänyt räväköillä mielipiteillään. Luukkasta on luonnehdittu Venäjä-tutkimuksen "hilpeäksi kummajaiseksi".

Nyt Luukkanen on virkavapaalla työstään Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistonlehtorina.

Luukkanen on toiminut myös perussuomalaisten ajatuspajan puheenjohtajana ja puolueen opintokeskuksen rehtorina. Hän on kaupunginvaltuutettu Järvenpäässä, lähtöisin Savosta.

Teologian tohtoriksi lukenut Luukkanen on työskennellyt myös pappina. Luukkanen sanoi Kirkko ja kaupunki -lehdelle “totelleensa sydäntään” valitessaan puolueekseen perussuomalaiset vuonna 2013.

– Tie vei siihen porukkaan, jota pilkataan. Se vakuutti, hän perusteli.

Taustahaastatteluissa Luukkanen saa perussuomalaisilta kehuja mukavana ja leppoisana ihmisenä. Kansanedustajista Luukkasen tueksi asettui puoluekokouksen alla ainakin Mika Niikko (ps.).

– Hänellä on paimenen sielua ja paimenen sydäntä. Hän kuuntelee ihmisiä paljon ja on helposti lähestyttävä, Niikko kehui Luukkasta somevideollaan Facebookissa.

Luukkasen valintaa on ehditty tulkita mediassa vennamolaisuuden paluuksi puolueeseen.

Luukkasta tulkinta ihmetyttää, vaikka hän nosti itsekin esimerkiksi hyvästä puoluesihteeristä SMP:n pappamopolla ajaneen Eino Poutiaisen.

Luukkanen myös kuulostaa paluulta halla-aholaisten halveksiman, SMP-taustaisen Timo Soinin aikaan.

Soini satsasi sutkauksiin, jotka oli nimetty hänen mukaansa soinismeiksi. Myös Luukkanen letkauttelee ja harrastaa verbaaliakrobatiaa.

Kesällä hän tosin kirjoitti puolueen kenttäväelle suunnatussa blogitekstissään, että parhaimmillaan puoluesihteeri on, kun hän pitää suunsa kiinni.

Luukkanen on maahanmuutossa "SDP:n linjalla"

Luukkasen äänisaalista on tulkittu mediassa paitsi vennamolaisuuden paluuksi, myös tyrmäykseksi hänen edeltäjänsä Simo Grönroosin maahanmuuttovastaisuudelle ja maahanmuuton korostamiselle.

Luukkanen kuitenkin alleviivaa suhtautuvansa hyvin kriittisesti maahanmuuttoon.

– Olen maahanmuutossa SDP:n kannalla. Laita isolla, Luukkanen yllättää.

– Nimittäin Tanskan sosiaalidemokraattien.

Tanskalla on muihin Pohjoismaihin verrattuna tiukka maahanmuuttopolitiikka. Sosiaalidemokraattinen pääministeri Mette Frederiksen sanoi tammikuussa, että hallituksen tavoitteena on nolla turvapaikkahakemusta. Sama tavoite on Riikka Purralla.

– Suomi oli toope, joka alkoi omilla pyhähousuillaan sammuttaa paloa. Arto Luukkanen

Luukkasen mielestä maahanmuutto on “nykyaikaista anekauppaa”, jossa ostetaan hyvää mieltä ja omaatuntoa. Hänen mukaansa erityisesti vihreät haluavat osoittaa hyveellisyyttään.

Luukkanenkin kuitenkin sanoo, että ihmisiä pitää auttaa. Hän rajaa autettavat ainakin niihin, jotka muuttavat Suomeen tekemään työtä, “oikealla palkalla”, tai menevät esimerkiksi naimisiin suomalaisen kanssa.

Luukkanen katsoi kaapit, ja yhtään ruplaa ei löytynyt

Erikoista on, että monet pitävät Luukkasta Venäjä-kriitikkona, mutta toisilla on hänestä käsitys Venäjä-myönteisenä.

Tästä ristiriidasta kysyminen saa Luukkasen ärsyyntymään.

Tutkija Luukkanen on kirjoittanut Venäjästä useita kirjoja. Helsingin Sanomat luonnehti kirja-arviossa vuonna 2008, että Luukkasen tekstiä värittävät pitkin matkaa ”ällistyttävän Putin-myönteiset kannanotot”.

Eurovaaleissa ehdolla ollessaan Luukkanen oli valmis purkamaan Venäjän vastaiset pakotteet, jotka EU asetti Venäjän vallattua Krimin.

Luukkasen mukaan pakotteissa on ongelmana se, että ne eivät pidä. Luukkanen sanoo, että Saksa ja muut maat käyvät ”ihan täysillä” kauppaa Venäjän kanssa esimerkiksi Valko-Venäjän kautta, jota pakotteet eivät koske.

Hän jatkaa, että Suomi sen sijaan tuhosi oman kaupankäyntinsä Venäjän kanssa.

– Suomi oli toope, joka alkoi omilla pyhähousuillaan sammuttaa paloa.

Luukkanen korostaa, ettei hyväksy Krimin miehitystä. Luukkasen mukaan käsitys hänen Venäjä-myönteisyydestään johtuu siitä, että ihmiset eivät ota asioista selvää.

Luukkanen opastaa lukemaan vuonna 2001 julkaistun kirjansa Hajoaako Venäjä? Venäjän valtiollisuuden kehitys vuosina 862–2000. Tuolloin Luukkasen arvosteltiin suhtautuvan hyvin pessimistisesti Venäjän tulevaisuuteen.

– Toin kriittisesti esiin, että turvallisuusvalta on ottanut vallan Venäjällä, ja pidin sitä erittäin vaarallisena Venäjän demokratialle.

Putinin hallinnosta Luukkanen ajattelee yhä samalla tavalla.

Luukkanen painottaa, että hänen Venäjä-mielipiteensä ovat tutkijan, eivät puoluesihteerin.

Entinen puoluejohtaja Jussi Halla-aho korosti perussuomalaisten kriittistä suhtautumista Venäjään, mutta europarlamentissa puolue on liittoutunut Venäjä-mielisten kanssa.

Perussuomalaiset kuuluu ryhmään, jonka puolueita yhdistää halu vahvistaa kansallisvaltioita ja heikentää EU:ta, mikä on myös Venäjän tavoite. Osa puolueista kannattaa Venäjä-pakotteiden purkamista, ja osan on uutisoitu saaneen rahoitusta Venäjältä.

Sisarpuolueiden kytkyt ovat kiusallinen kysymys Venäjän naapurimaan puolueelle, joka alleviivaa kansalllismielisyyttään.

Kelpaisiko tuki rahapulaa valittaville perussuomalaisille?

Tuoreella puoluesihteerillä on suoraan kysymykseen vastaus valmiina.

– Heti ensimmäisenä päivänä katsoin kaapit. Yhtään ruplaa ei löytynyt.

Raja kulkee puolueen vastustamisessa

Luukkanen on ollut puoluesihteerinä vasta muutaman viikon, mutta edeltäjänsä tapaan hän on jo jakanut potkuja puolueesta.

Perussuomalaiset erotti suositun podcastin juontajat puolueesta, ja Luukkasen tehtäväksi jäi asian kommentointi.

Yleinen arvio puolueessa on, että Luukkasen edeltäjän Grönroosin suosiota söivät etenkin perussuomalaisten kentän riidat. Grönroos joutui epäsuosioon, kun hän valitsi riidoissa puolensa ja väkeä erotettiin puolueesta.

Grönroosin aikana puolueesta sai lähteä esimerkiksi Espoon perussuomalaisten puheenjohtajisto. Potkut sai myös koko puolueen nuorisojärjestö, kun yksi sen varapuheenjohtajista oli julistautunut fasistiksi. Tilalle perustettiin uusi.

Kansanedustaja Ano Turtiainen sai lopulta potkut, kun hän oli jakanut pilkallisen kuvan poliisin tappamasta mustasta miehestä.

Missä Luukkasen raja kulkee?

Edeltäjä Grönroos kuului kansallismieliseen ääriryhmittymään Suomen Sisuun, josta Jussi Halla-aho on eronnut. Luukkanen sanoo, että hänellä ei ole järjestöön suhdetta.

– Jotkut ovat sisulaisia, ja olkoot, kunhan noudattavat puolueen sääntöjä ja ovat rehtejä ihmisiä. En rupea vainoamaan ketään.

– Ainoa seura, johon kuulun, on Järvenpäässä toimiva urheiluseura Uppotukit. Sen ainoa ideologinen tavoite on olla joka aamu 30 minuuttia vedenpinnan päällä.

Luukkanen sanoo olevansa laajan sananvapauden puolella, mutta puolueen vastainen toiminta ei sovi.

Luukkasen mukaan jokaisella perussuomalaisella on “tehdasasetuksissa gentleman”, mutta puolueessa on ihmisiä, jotka ovat kokemattomia sanankäytössä ja kirjoittamisessa.

– Voi tulla ylilyöntejä.