Useilla toisen asteen aloittaneilla opiskelijoilla on ollut vaikeuksia hankkia koulumatkatuettua, maksutonta joukkoliikenteen lippua Waltti-järjestelmästä.

Waltti-järjestelmä on käytössä joukkoliikenteessä parissakymmenessä suuressa kaupungissa, muun muassa pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa, Oulussa, Jyväskylässä, Kuopiossa ja Joensuussa. Sen kautta matkalippunsa hankkivat siis tuhannet opiskelijat. Yhteensä Suomessa koulumatkatukea saa noin 45 000 toisen asteen opiskelijaa.

Oppivelvollisuus laajeni tänä syksynä toiselle asteelle, ja samalla toisen asteen aloittaneet oppivelvolliset saivat oikeuden entistä laajempaan koulumatkatukeen.

Tuettu koulumatkalippu haetaan Waltti-verkkokaupasta näin: Opiskelija hankkii oppilaitoksestaan sähköisen opiskelijatodistuksen, joka kirjataan opiskelijan tietoihin oppilaitoksessa. Sitten opiskelija kirjautuu Waltti-verkkokauppaan pankkitunnuksillaan. Tällöin järjestelmä tunnistaa opiskelijan ja osaa tarjota verkkokaupassa Kela-tuettua maksutonta lippua.

Tai näin sen pitäisi mennä. Todellisuudessa opiskelijan lipunosto on usein tyssännyt ongelmiin.

Verkkokauppa ei ole esimerkiksi tunnistanut opiskelijan oikeutta tukeen tai tuettua lippua ei ole löytynyt verkkokaupasta ollenkaan, vaan kauppa on tarjonnut vain maksullisia lippuja.

Joissakin tapauksissa verkkokaupassa on pitänyt osata valita lippuun tietyt vyöhykkeet, ennen kuin maksuton lippu on ilmestynyt kauppaan. Opiskelijat ovat joutuneet penäämään opiskelutodistuksia kouluilta ja ostamaan lippuja palvelupisteistä.

Jos lipun osto verkkokaupassa ei onnistu, tuetun matkan voi hankkia myös fyysisistä palvelupisteistä.

Opiskelijan on ladattava matkat Waltti-kortilleen joka kuukausi erikseen. Todennäköisesti osa opiskelijoista joutuu vielä ainakin ensi kuun osalta hankkimaan matkansa palvelupisteestä.

Teknisiä pulmia ja heikkoa tiedottamista

Uudistuksen myötä Waltti-järjestelmään piti tehdä isoja muutoksia ja luoda uusia lipputuotteita. Uudistusten käyttöönotto ei ole sujunut ongelmitta, kertoo Waltti-järjestelmää ylläpitävän TVV lippu- ja maksujärjestelmä oy:n toimitusjohtaja Jari Paasikivi.

Ongelmia on ollut sekä Waltti-järjestelmän teknisessä puolessa että tuettujen matkojen käyttöönotossa kaupunkien puolella.

Sähköisessä lipunmyyntijärjestelmässä huomattiin käyttöönoton jälkeen esimerkiksi, että lippukauppa ei tarjonnutkaan maksutonta lippua kaikille siihen oikeutetulle opiskelijoille.

Toisaalta pulmia ovat aiheuttaneet oppilaitosten myöntämät opiskelutodistukset. Waltti-järjestelmä tunnistaa opiskelijan saaman sähköisen opiskelutodistuksen, jolloin se tarjoaa koulumatkatuettua lippua opiskelijalle.

Kaikki oppilaitokset eivät kuitenkaan saaneet opiskelutodistuksia sähköiseen muotoon koulujen alkuun mennessä. Tällöin opiskelija on joutunut hankkimaan sen paperisena, jolloin lipun ostaminen verkkokaupasta ei tietenkään ole onnistunut.

Myös kaupunkien ja oppilaitosten tiedottamisessa on ollut haasteita: osalle opiskelijoista on ollut epäselvää, miten lippu ylipäänsä hankitaan.

TVV lippu- ja maksujärjestelmällä ei ole vielä tilastoja siitä, kuinka paljon toisen asteen aloittaneet oppivelvolliset ovat hakeneet koulumatkatukea Waltti-matkoihin.

Nyt syyskuussa ollaan jo selkeästi paremmassa tilanteessa. Jari Paasikivi

Uudistuksessa aika loppui kesken

Oppivelvollisuuden laajentaminen toiselle asteelle hyväksyttiin eduskunnassa joulukuussa, ja ensimmäiset oppivelvolliset aloittivat toisen asteen opinnot jo tänä syksynä.

– Tämä muutos on tullut niin vauhdilla, että ratkaisuja on saatu lopulliseen muotoonsa vasta kesän aikana, sanoo Paasikivi.

– Kun tätä lakimuutosta valmisteltiin, niin useammat osapuolet lausuivat jo silloin, että aikataulu tulee olemaan todella tiukka. Kyllä se sitten tarkoitti sitä, että kiire tuli tämän toteutuksen kanssa.

Lisähaastetta toi se, että moni oppilaitos aloitti syyslukukauden jopa viikkoa tai kahta aiemmin kuin yleensä.

– Se tarkoitti sitä, että hakemuksia tuli tosi paljon jo varhaisessa vaiheessa elokuuta.

Maksuttomaan koulutukseen oikeutetut opiskelijat voivat saada koulumatkatukea, jos koulumatka on vähintään 7 kilometriä yhteen suuntaan. Tuessa ei myöskään ole omavastuuosuutta.

Tuki on täysimääräinen, jos opiskelija kulkee koulumatkan vähintään 15 päivänä kuukaudessa. Uutuutena opiskelija voi myös saada osittaista koulumatkatukea, jos kuukaudessa on 10–14 matkapäivää.

Suurimmat ongelmat korjattu, päivityksiä tehdään vielä syksyllä

Paasikiven mukaan kaikkia teknisiä ongelmia ei ole vielä saatu korjattua, mutta ne ovat yrityksen tärkeysjärjestyksen kärkipäässä.

– Meillä on tulossa vielä jotain parannuksia. Olemme huomanneet, että meidän täytyy tehdä järjestelmään vielä päivityksiä. Mutta nyt syyskuussa ollaan jo selkeästi paremmassa tilanteessa, Paasikivi sanoo.

Kaikilla toisen asteen aloittavilla opiskelijoilla ei välttämättä ole henkilökohtaisia verkkopankkitunnuksia. Sille järjestelmä ei Paasikiven mukaan mahda mitään, sillä opiskelijan pitää pystyä todistamaan verkkokaupassa henkilöllisyytensä ja oikeutensa tuettuihin matkoihin.

Waltti-järjestelmää käyttävistä kaupungeista kerrotaan, että sähköinen opiskelijatodistus pyritään ottamaan käyttöön mahdollisimman pian, jotta lipun osto verkkokaupasta onnistuisi. Osassa kaupungeista opiskelijatodistukset ovat jo sähköisessä muodossa.

– Pyrimme siihen, että opiskelija saisi jatkossa kaikki palvelut verkkokaupan kautta, ettei tarvitsisi turhaan mennä palvelupisteisiin jonottamaan, Paasikivi sanoo.

Hyisevä ilma porautuu luihin ja ytimiin, eikä siitä tavanomaisesta syystakista tunnu olevan juuri minkään valtakunnan hyötyä. Ylen meteorologi Joonas Koskela, miksi Suomessa on nyt niin pirun kylmä?

– Korkeapaineen myötä meille on virrannut pohjoisen ja luoteen suunnasta kylmempää ilmamassaa. Lämpötilat etelässä ovat nelisen astetta keskimääräistä alempia, pohjoisessakin ero on joitain asteita.

Kaliseviin hampaisiin joutuu tottumaan. Koskelan mukaan korkeapaine säilyy Suomen yllä ainakin pitkälle ensi viikkoon, joten kovin suuria muutoksia säässä ei nyt hetkeen tapahdu.

Maan pohjoisosissa esiintyy paikoitellen yöpakkasia, mutta Etelä-Suomeen niitä ei pitäisi toistaiseksi tulla. Se ei kuitenkaan ole täysin poissuljettua.

On tämänhetkisessä säässä jotain hyvääkin: se on enimmäkseen poutaista, ja välillä aurinkokin kurkistaa rakoilevan pilvipeitteen takaa.

– Sää on mukavan poutaista ja heikkotuulista. Sateenvarjoakaan ei tarvitse kovin usein.

Vähäiset sateet, joita ennusteet näyttävät, tulevat lumen ja rännän sijaan pitkälti vetenä.

Siis lämmin takki vain päälle ja menoksi?

– Niin!

Lue lisää:

Tältä näyttävät syksyn ensimmäiset lumihiutaleet: Enontekiöllä havaittiin kaksi senttimetriä lunta tänä aamuna

Ruskan punainen kertoo kasvin stressistä ja 4 muuta faktaa syksyn kauneimmasta luonnonilmiöstä, joita et ehkä vielä tiennyt

Korkeakoulujen syksyn yhteishaussa opiskelupaikkaa tavoittelee tänä vuonna runsaat 34 400 hakijaa. Haku päättyi keskiviikkona 15. syyskuuta.

Viime syksyyn verrattuna hakijoita oli lähes 4 000 vähemmän. Opetushallituksen erityisasiantuntijan Merja Väistön mukaan viime syksy olikin hakijamäärissä ennätyksellinen. Vuonna 2019 hakijoita oli vain runsaat 30 000.

Alla olevasta koneesta voit katsoa kaikkien oppilaitosten eri koulutusten hakijamäärät syksyn 2021 yhteishaussa. Syksyn yhteishaussa haetaan keväällä 2022 alkaviin koulutuksiin.

Alemmissa korkeakouluopinnoissa eniten kilpailua syntyy terveys- ja hyvinvointialan koulutuksiin, kun yhtä aloituspaikkaa voivat tavoitella useat kymmenet ensisijaiset hakijat.

Kilpailluin hakukohde tänä syksynä on Metropolia-ammattikorkeakoulun järjestämä maahanmuuttajille suunnattu sairaanhoitajakoulutus. Yhtä aloituspaikkaa koulutuksessa tavoittelee yli 52 ensisijaista hakijaa.

Ylemmissä korkeakoulututkinnoissa kilpailua on selvästi vähemmän kuin alemmissa. Eniten kilpailua on tänä vuonna Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen koulutukseen, jossa 14,3 ensisijaista hakijaa tavoittelee yhtä paikkaa.

Iida Kajula haluaa parantaa uramahdollisuuksiaan

Espoossa asuvan 26-vuotiaan Iida Kajulan ykkösvaihtoehto yhteishaussa oli liiketalouden tradenomikoulutus Hyvinkään Laureassa.

Seuraavat vaihtoehdot olivat niin ikään liiketalouden tradenomikoulutus Leppävaarassa, Tikkurilassa ja Helsingissä.

Aiemmin merkonomiksi opiskellut Kajula kertoo tehneensä jo puolentoista vuoden ajan tradenomin töitä ja toiminut esimerkiksi myymäläpäällikkönä.

– Olen miettinyt jo pidemmän aikaa, että haluaisin päästä pidemmälle ja saada enemmän vastuuta. Minua kiinnostaisivat myyntijohtajan tai aluepäällikön työt.

Kajula on kuitenkin havainnut, että näihin tehtäviin vaaditaan useimmiten korkeakoulututkintoa.

– Nykypäivänä ihmiset ovat entistä kouluttautuneempia. Jos valmistun tradenomiksi, minulla on enemmän mahdollisuuksia edetä urallani.

Kajula irtisanoutui vastikään myymäläpäällikön työstään, jotta ehtii lukea pääsykokeisiin ja matkustella. Hän käy myös valmennuskurssilla opiskelun tukemiseksi.

Kajula kertoo odottavansa pääsykokeita jännittyneenä, mutta mielenkiinnolla.

– Tämä on ensimmäinen kerta kun haen ammattikorkeakouluun. On kiinnostavaa päästä näkemään, millaiset pääsykokeet ovat.

Jos paikka ammattikorkeakouluun aukeaa, Iida Kajula odottaa kaikista eniten uuden oppimista ja verkostoitumista. Tulevaisuudessa hän toivoo voivansa työskennellä etenkin johtotehtävissä.

– Yksi syy tähän on se, että olen huomannut, että valta-aseman väärinkäyttöä tapahtuu paljon. Se on asia, mihin pitäisi tulla muutos. Itse haluaisin olla reilu esimies.

Juttuun korjattu Iida Kajulan ikä 16.9. klo 15.14. Kajula on 26-vuotias, ei 24-vuotias.

Millaisia ajatuksia juttu herätti? Keskustele aiheesta perjantaihin kello 23:een saakka!

Lue seuraavaksi:

Tie yliopistoon käy entistä useammin maksullisten opintojen kautta – opiskelijajärjestö pelkää, että väylästä tulee varakkaiden ohituskaista

“Odotan, ettei tarvitse koko päivää tuijottaa koneen ruutua. Se on ihanaa!” – yliopisto-opiskelijat iloitsevat koronarajoitusten helpotuttua

Pohjanmaan poliisi ei epäile rikosta keskustan kansanedustaja Juha Pylvään kohua herättäneessä puheessa puolueen eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Seinäjoella.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana toimiva Pylväs käytti puheessaan turvapaikanhakijoista ilmausta "sosiaaliturvalla loisivat elintasosurffarit".

Poliisille jätettiin asiasta tutkintapyyntö. Poliisi on päätynyt siihen, että syytä epäillä kynnys ei ylity eikä asiassa ole syytä epäillä rikosta.

Päätöksessä mainittujen perusteluiden mukaan puheessa käytetty ja kohua herättänyt ilmaus ”sosiaaliturvalla loisivista elintasosurffareista” ei ole sellainen lausuma, joka täyttäisi kiihottaminen kansanryhmää vastaan tunnusmerkistön uhkaamisesta, panettelusta tai solvaamisesta.

Asia on poliisilla päätetty eikä asiasta tulla tiedottamaan enempää.

Lue myös:

Keskustan Juha Pylväs pahoittelee sanavalintaansa "elintasosurffareista", Saarikko komppaa: "Pitää olla rehellinen"

Juha Pylväs aiheutti kohun puheella "elintasosurffareista" – nyt hän kertoo matkasta, joka muutti hänen mielipiteensä turvapaikanhakijoista

Luonnonvaratuottaja Karoliina Laitinen haluaa kumota sanonnan, jonka mukaan runsas pihlajanmarjasato enteilee vähälumista talvea.

– Pihlaja marjoo joka toinen vuosi ja joka toinen vuosi se lepää. Siksi aina ei ole näin runsasta satoa, Laitinen kertoo.

Pihlajanmarjojen paras poiminta-aika on juuri nyt. Mutta jos omassa pihassa ei ole pihlajaa, mistä uskaltaa poimia raaka-aineet pihlajanmarjahyytelöön?

– Mistä vaan! Pihlajanmarjoja saa poimia jokamiehenoikeudella. Marjat huuhdellaan ennen käyttöä mutta ihan ydinkeskustasta en keräisi.

Tee makutesti!

Pihlajanmarjojen välillä saattaa olla isokin makuero. Siksi kannattaa maistella eri puiden antimia ennen poimimista.

– Makuerot johtuvat puun perimästä. Meille tutun pihapihlajan marjat ovat vähemmän kitkeriä kuin vaikkapa metsikössä kasvavan.

Pihlajanmarjoille ominaista kitkeryyttä saa sokerin lisäksi taitettua esimerkiksi omenalla tai tilkalla konjakkia. Myös pakastaminen poistaa happamuutta. Laitisen mukaan pihlajan mausteeksi sopivat esimerkiksi vanilja ja kaneli.

Yksi tunnetuimmista pihlajanmarjatuotteista on ollut Alkon valikoimiin kuulunut Sorbus eli "Soppa". Väkevän viinin valmistus kuitenkin lopetettiin vuonna 2010.

Uhkean makunsa puolesta pihlaja sopisi kyllä juomiin, mutta saatavuutensa vuoksi se on hankala raaka-aine.

– Tuotteilla pitää olla jatkumo eikä pihlajanmarjoja varmuudella saa joka vuosi, sanoo Titta Sydänheimo-Auer marjaviinejä valmistavasta Teiskon viinistä.

Kotimaista supermarjaa vierastetaan

Pihlaja on ollut aikanaan tärkeä ravintokasvi juuri marjojen vitamiinipitoisuuden vuoksi. Karoliina Laitisen mukaan pihlajanmarjoissa on enemmän c-vitamiinia kuin appelsiinissa ja lähes yhtä paljon kuin lakassa.

Onkin siis suorastaan tuhlausta, ettei pihlajanmarja kovinkaan helposti löydä ihmisten hillo- ja hyytelöpurkkeihin.

Laitisen mukaan tämä on kuitenkin muuttumassa.

– Mielenkiinto kaikkea luonnosta löytyvää ruokaa kohtaan on kasvanut. Sen huomaa kursseilla ja ihmisten puheissa.

Myös Titta Sydänheimo-Auer kannustaa käyttämään pihlajanmarjoja kotikeittiössä.

– Pihlajanmarjahyytelö sopii loistavasti esimerkiksi broilerin kylkeen.

Suomen maa- ja metsätalousministeriössä ollaan huolissaan kyttyrälohen kohisten kasvavasta määrästä Tenon vesistössä. Ministeriössä valmistaudutaankin seuraavaan kyttyrälohien aaltoon, joka on odotettavissa arviolta kahden vuoden kuluttua.

Konkreettista toimintasuunnitelmaa kyttyrälohen leviämisen estämiseen ei ole kuitenkaan vielä, kertoo neuvotteleva virkamies Tapio Hakaste. Toimenpiteiden valmisteluun on aikaa noin vuosi ja yhteistyötä sekä Norjan ja mahdollisesti myös Venäjän kanssa viritellään.

Norja ilmoitti vastikään, että se panostaa 15,3 miljoonaa kruunua, euroissa puolitoista miljoonaa, kyttyrälohen leviämisen estämiseen. Asiasta uutisoi muun muassa NRK.

Tyynenmeren kyttyrälohi on vieraslaji, joka valtasi Suomen ja Norjan Jäämereen laskevat lohijoet tänä kesänä. Sen määrä yllätti niin paikalliset kuin tutkijatkin. Vesistön oman lohilajin, atlantinlohen, pyynti on ollut kiellettyä kuluneena kesänä kantojen uhkaavan heikentymisen vuoksi ja tällä hetkellä Tenossa onkin enemmän vieraslajia.

• Lue lisää: Tenojoki täyttyi vieraslajiksi luokitelluista kyttyrälohista, ja tutkijoita ja paikallisia se huolettaa – kalat uhkaavat atlantinlohta ja mätänevät jokeen

Kyttyrälohta voidaan joutua estämään jatkuvin toimin

Tällä hetkellä pohdittavana on, millaisin toimenpitein kyttyrälohta vastaan kannattaa toimia. Toimenpiteitä on harkittava tarkasti, sillä niiden ei tule aiheuttaa vaaraa atlantinlohelle. Maa- ja metsätalousministeriön Hakaste sanookin, että nyt on opin paikka. Siitä, mitä muualla maailmalla ollaan saatu aikaan ja opittu, on hyvä ottaa selvää.

Hakaste muistuttaa, että kyttyrälohi on varsin erilainen kala, kuin se mihin ollaan totuttu. Estämistoimet ovatkin poikkeuksellisia ja niiden suunnittelu haastavaa. Kokonaisuudessaan tilannetta pidetään hyvin huolestuttavana.

– Olen seurannut tilannetta hyvin huolestuneena ja apeinkin mielin. Eihän tällaista tilannetta kukaan halua. Tulevaisuudessa kyttyrälohien estämistoimista voi tulla pysyvämpääkin toimintaa, Hakaste toteaa.

Norjassa kyttyrälohia poistettu jo lähemmäs 80 000 yksilöä tänä kesänä

Kyttyrälohen määrä pohjoisen joissa on kaksinkertaistunut kahden vuoden takaisesta. Norjan puolella paikalliset ovat tehneet hartiavoimin töitä kalastaakseen ei-toivottuja vieraita pois vesistöistä.

Vapaaehtoiset ovat norjalaisten lehtitietojen mukaan kalastaneet tänä kesänä jo lähes 80 000 kyttyrälohiyksilöä. Väsymys alkaa painaa ja viranomaisten toimenpiteitä ja apua tarvitaan.

– Ihmiset ovat väsyneitä ja allapäin, toteaa ilmasto- ja ympäristöministeri Sveinung Rotevatn NRK:lle.

Norjan varaamalla 15,3 miljoonan kruunun summalla rakennetaan kelluvat pyyntijärjestelmät viiteentoista Pohjois-Norjan lohijokeen.

Taliban-järjestön nopea marssi Kabuliin elokuun puolivälissä jätti monet Afganistanin kansalaiset hämmennykseen sekä kotimaassa että ulkomailla.

Afganistanilla on eri puolilla maailmaa 49 lähetystöä ja parikymmentä konsulaattia. Myös diplomaattien tulevaisuus on hämärän peitossa.

Taliban kehotti ulkoministerinsä Amir Khan Muttaqin suulla tiistaina lähetystöjen henkilökuntaa jatkamaan työtään edustustoissa. Diplomaatteja ja muuta henkilökuntaa on eri maissa yhteensä noin 3 000.

Töiden jatkuminen arveluttaa monesta syystä.

Diplomaattien perheitä ja sukulaisia on jäänyt uuden vallan alle, lähetystön pyörittämiseen osoitetut varat ovat loppumassa ja palkanmaksu takkuilee.

Monet ovat myös anoneet kohdemaistaan turvapaikkaa, sillä työskentely maasta paenneen presidentti Ashraf Ghanin hallinnolle ei ole suositus nykyhallinnon silmissä.

Uutistoimisto Reuters haastatteli kahdeksaa lähetystötyöntekijää muun muassa Kanadassa, Saksassa ja Japanissa.

Työntekijät esiintyivät nimettöminä turvallisuussyistä. Haastateltujen mukaan afganistanilaiset hakevat kaikin keinoin turvapaikkaa lähetystöjen isäntämailta.

Työntekijät kertovat yrittävänsä myydä omaisuuttaan Kabulissa saadakseen varoja elämiseen ulkomailla.

Talibanin ulkoministeri: "Olette Afganistanin voimavara"

Afganistanin virkaa tekevä ulkoministeri Muttaqi kehotti ulkomailla olevia afganistanilaisia diplomaatteja jatkamaan työtään luottavaisin mielin

Hänen mukaansa Afganistan on investoinut ulkomaan komennuksille lähteneisiin kansalaisiinsa paljon.

Myös maanpaossa oleva presidentti Ghani on avoimessa kirjeessään vedonnut lähetystöihin työn jatkamiseksi.

Lähetystöt ovat eri puolilla maailmaa normaalistikin erittäin työllistettyjä muun muassa viisumi- ja perheenyhdistämisasioiden vuoksi.

Esimerkiksi Intiassa on suuri lähetystö. Reutersin tietojen mukaan varat ovat kuitenkin loppumassa.

Lähettiläät kritisoivat talibania myös julkisesti

Muutamat ulkomailla työskentelevät afganistanilaiset diplomaatit arvostelevat Taliban-hallintoa avoimesti.

Itävallan lähettiläs Manizha Bakhtari raportoi säännöllisesti epäillystä ihmisoikeusrikkomuksista.

Manizha Bakhtari on työskennellyt aiemmin muun muassa Pohjoismaiden yhteisenä suurlähettiläänä.

Myös Kiinan lähettiläs Javid Ahmad Qaem on varoittanut uskomasta Taliban-hallinnon lupauksiin.

Diplomaattipiireissä toivotaan laajalti, ettei uusi hallinto saisi kansainvälistä tunnustusta.

Ensimmäinen puntaroinnin paikka on ensi viikolla New Yorkissa alkava YK:n yleiskokous. Toistaiseksi on epävarmaa, kuka käyttää Afganistanin äänivaltaa istuntosalissa.

Lue myös:

Taliban-johtajat ohjasivat ääriliikettä varjoista 20 vuotta, mutta nyt he astuvat päivänvaloon – esittelemme heistä viisi keskeisintä

”Tämä ei ole Saigon” – Kun Kabul kaatui, historian sivuilta nousi kummittelemaan Vietnamin sodan loppunäytös

Sijoittajalle veroedun, mutta myös jättimätkyjen mahdollisuuden tarjoavan osakesäästötilin lainsäädäntöä saatetaan joutua muuttamaan, arvioi erityisasiantuntija Antti Sinkman valtiovarainministeriöstä.

Noin kahdellesadalle sijoittajalle on määrätty jopa tuhansien eurojen veronkorotus, koska he ovat lainvastaisesti avanneet enemmän kuin yhden osakesäästötilin.

Ainakin osa ylimääräisistä tileistä on avattu epähuomiossa, koska niillä ei ole ollut toimintaa. Kaikki sijoittajat eivät ole tienneet, millaisia sijoittamiseen tarkoitettuja tilejä heillä on käytössään.

– Katselin tällä viikolla keskustelua lehdistössä tapauksista, mitä on ilmennyt. Näyttää kohtuuttomalta joissain tilanteissa, mikä ei ole tarkoitus.

Onko osakesäästötiliä koskevaan lainsäädäntöön tarpeen tehdä muutoksia?

– Sitä täytyy arvioida erikseen, tällä hetkellä meillä ei ole vireillä muutoksia osakesäästötiliä koskevaan lainsäädäntöön, Sinkman sanoo.

– Eihän tietenkään verolainsäädäntö saa kohtuuttomuuksiin johtaa. Toisaalta nykyinenkin lainsäädäntö antaa mahdollisuuden kohtuuttomissa tilanteissa hakea veronkorotuksesta vapautusta.

"Ei niin kovin toivottu seuraus"

Jos tilin on avannut puhtaasti vahingossa, veronkorotus voidaan hakemuksesta perua. Siitä voi kuitenkin joutua maksamaan osan, jos verohallinto ei ehdi tehdä päätöstä ennen jäännösveron eräpäivää.

– Se, että se menee maksuun hakemuksesta huolimatta, ei ole niin kovin toivottu seuraus, varsinkin jos puhtaasti vahingossa avaa toisenkin tilin, Sinkman sanoo.

Osakesäästötilin avulla halutaan houkutella suomalaisia sijoittamaan, sillä sen avulla voi käydä osakekauppaa ilman välittömästi myyntiin liittyviä veroja. Verot maksetaan vasta, kun varoja nostetaan osakesäästötililtä.

Jotta verotulot valtiolle eivät vähentyisi liikaa, osakesäästötilille saa laittaa enintään 50 000 euroa. Tämän rajan takia tilejä voi olla vain yksi.

Koottua tietoa osakesäästötilien omistajista ei ole, joten tiliä avatessa asiakkaan täytyy antaa pankille vakuutus, ettei hänellä jo ole osakesäästötiliä jossain muualla.

– Rekisterin rakentaminen lakia säätäessä ei ollut kustannustehokasta, siksi päädyttiin tähän, että asiakkaan pitää itse tietää.

"Emme ilmeisesti osanneet ottaa huomioon kaikkia mahdollisia tilanteita"

Rangaistus eli veronkorotus kahden tilin avaamisesta on kymmenen euroa päivässä tiliä kohti.

– Minä olen sen valitettavasti keksinyt. Veronkorotus on sen suuruinen, että se poistaa taloudellisen hyödyn kahden tilin avaamisesta, Sinkman sanoo.

Hän sanoo yllättyneensä siitä, etteivät ihmiset tiedä, onko heillä jo osakesäästötili avattuna vai ei.

– Veronkorotuksen määrän mitoittamisen osalta keskityttiin lähinnä siihen, että se on tarpeeksi suuri pitäen silmällä tilanteita, joissa henkilöllä on kaksi 50 000 euron tiliä. Emme ilmeisesti osanneet ottaa huomioon kaikkia mahdollisia tilanteita, mitä tilien avaamiseen voi liittyä.

Huomattava osa tileistä on tyhjiä

Osakesäästötilejä on avattu paljon enemmän kuin lakia valmistellessa arvioitiin, Sinkman kertoo. Tileille siirrettyjen rahojen summa ensimmäisen vuoden aikana on kuitenkin lähellä arvioitua, eli noin 900 miljoonaa euroa.

– Huomattava osa tileistä on tyhjiä tai niillä on vain vähän varoja.

Kun osakesäästötilille saa laittaa enintään 50 000 euroa, sen on arvioitu vähentävän valtion verotuottoja noin 100 miljoonaa euroa vuodessa vuonna 2025. Sijoittajien etujärjestöt ovat vaatineet ylärajan poistoa.

– Jos raja poistettaisiin, verotuotot vähenisivät arviomme mukaan vuonna 2025 noin 350–400 miljoonaa euroa vuodessa, Sinkman sanoo.

Lue lisää:

Mistä tiedän, mikä sijoitustili minulla on? Jättimätkytkin voi saada anteeksi, jos on avannut kaksi osakesäästötiliä vahingossa

Julkisuudesta kadonneita ja kuolleiksi väitettyjä johtajia, mustakaapuisten naisten marssi, tietoja teloituksista Panshirin laaksossa – Afganistanin Taliban-hallinnon aloitus ei näytä lupaavan maailmalle hyvää.

Vielä jokin aika sitten mullah Abdul Ghani Baradar, joka edusti Talibania neuvotteluissa Yhdysvaltojen kanssa, sanoi liikkeen tavoittelevan kaikkia Afganistanin kansoja edustavan hallituksen muodostamista, raportoi BBC:n toimittaja Lyce Doucet Kabulista.

Sitten vanhakantaisten johtajien esiinnousu on näyttänyt pyyhkivän toiveet "uudesta Talibanista" syrjään.

Uutistoimisto AFP:n mukaan jännite ideologisen ja pragmaattisen siiven välillä on kiristynyt kulissien takana. Afganistanissa huhuttiin kiistan jopa johtaneen presidentin palatsissa aseelliseen yhteenottoon ja maltillisemman siiven johtajana pidetyn Abdul Ghani Baradarin haavoittumiseen tai jopa kuolemaan.

Huhut otettiin niin vakavasti, että vainajaksikin väitetyn piti tulla julkisuuteen. Keskiviikkona Abdul Ghani Baradar sanoi Afganistanin televisiossa, että hänen hämminkiä herättänyt poissaolonsa tapaamisista johtui matkasta Kandahariin.

Ulkopoliittisen instituutin vieraileva johtava asiantuntija Olli Ruohomäki muistuttaa Ylen haastattelussa, että mustavalkoisiin tulkintoihin ei kannata kiirehtiä.

– Prosessi on kesken, ja tilanteen voi luonnehtia olevan yhä valinkauhassa.

Ruohomäen mukaan Kabulin kukistumisen nopeus oli yllätys myös Taliban-liikkeelle. Sille on nyt tullut kiire hakea islamilaisen emiraatin ja hallinnon muotoa.

Talibanin poliittinen siipi, jonka edustajat kävivät Dohassa neuvotteluita, näkee maan tilanteen toisin kuin sotakentillä tovereitaan menettäneet kovan linjan taistelijat.

Qatar pyrkii olemaan välittäjänä Afganistanin ja muun maailman välillä. Tämä saattaa muistuttaa Talibaneja siitä, että myös kansainvälisellä yhteisöllä on merkitystä, etenkin maan romahtamassa olevan talouden kannalta.

Toisaalta maan väliaikaisen hallinnon kokoonpanon on katsottu kertovan vanhoillisten voimien vallasta.

Yhdysvaltalaisen Vox-julkaisun haastattelema apulaisprofessori Haroun Rahimi Afganistanin Amerikkalaisesta yliopistosta katsoo, että korkeimmat johtopaikat on jaettu vanhalle kaartille, joka käytti valtaa jo Talibanin edellisellä kaudella. Lisäksi eräät sisällissodan aikaiset päälliköt on nyt palkittu merkittävillä asemilla.

Taliban pysyy paštujen liikkeenä

– Vuosien mittaan olemme nähneet, että huolimatta ristiriidoista Taliban on säilynyt yhtenäisenä, arvioi apulaisohjelmajohtaja Michael Kugelman uutistoimisto AFP:n haastattelussa. Kugelman työskentelee Wilson Center -tutkimuskeskuksessa Washingtonissa.

Vanhakantaisena on pysynyt myös Talibanin kansallinen tausta. BBC:n mukaan sen eliitti muodostuu lähes täysin paštuista. Muiden kansojen – kuten tadžikkien ja uzbekkien – edustajia on mahtunut mukaan vain yksittäin.

Myös Ruohomäki muistuttaa, että Taliban on taustaltaan paštujen liike.

– Se on edelleen kova ydin, vaikka liike on yrittänyt laajentaa joihinkin muihin kansallisuuksiin. Mutta pääseekö tiikeri raidoistaan, hän kysyy.

Perinnettä pitää yllä myös miesvalta. Talibanin väliaikaiseen hallituksen nimilistaan on mahtunut vain miesten nimiä. Yksikään nainen ei ole saanut edes apulaisministerin tehtävää.

"Mielenosoitus oli konservatiivien viesti"

Afganistania seuraavan Ruohomäen mukaan myös naisten asemasta esitetään Afganistanissa ristiriitaisia näkemyksiä.

– Tilanne ei ole mustavalkoinen. Se ei mene niin, että kun Taliban nousi valtaan, heti alkoi pimeä keskiaika.

Synkkiä merkkejä on kuitenkin ilmassa. Viime lauantaina Kabulissa nähtiin mustiin kaapuihin kätkeytyneiden naisten mielenosoitus, jota raskaasti aseistautuneet Taliban-taistelijat paimensivat.

Ruohomäen mukaan mielenosoitus oli selvästi järjestetty.

– Tuollaista ei ollut edes Talibanien entisen, hirmuhallinnoksi kutsutun vallanpidon aikana. Ilmeisesti jokin taho Taliban-liikkeessä haluaa viestiä äärikonservatiivista, antimodernistista ideologiaa.

Ruohomäki muistuttaa, että samaan aikaan esimerkiksi terveydenhuoltoon kutsutaan naisia takaisin töihin.

Politiikka saattaa vaihdella sen mukaan, mikä on paikallisen komentajan linja ja tausta. Kabulin valtauksen jälkeen kaksi Taliban-komentajaa oli Ruohomäen mukaan eri mieltä siitä, saavatko naiset opiskella.

Pelko ja itsesensuuri hallitsevat

Kokonaisuutena ei Talibanin tyly linja ole kuitenkaan jäänyt epäselväksi. Tällä voi olla seurauksensa koko maan kannalta. Haroun Rahimi muistuttaa, että naisten rooli hallinnossa olisi parantanut Afganistanin mahdollisuuksia saada kipeästi tarvittua taloudellista tukea kansainväliseltä yhteisöltä.

Sananvapauden alasajoa nopeuttaa yhteiskuntaan levinnyt pelko:

– Se on itsesuojelua, jonka taustalla on 1990-luvun Taliban-hallinnon haamu, muistuttaa Ruohomäki.

– Näyteikkunoita ja muotiliikkeiden mainosten kasvoja on maalattu peittoon, ja televisiokanavat ovat poistaneet ohjelmistosta suosittuja Bollywood-elokuvia.

Ruohomäen mukaan syynä on itsesensuuri, ei vielä Talibanin käsky.

– Toistaiseksi ei ole tullut määräystä parran pituudesta, tai muita yksityiskohtaisia kieltoja.

Ruohomäki näkee ristiriitaisia viestejä myös asevoimissa. Hänen mukaansa Taliban on lupaillut rivimiehille ja poliiseille paluuta takaisin riveihin.

– Toisaalta entisen hallinnon turvallisuusjoukkojen jäseniä on teloitettu. Tämäkin osoittaa, että emme voi vielä todella tietää, millaiseksi Talibanin hallinto muodostuu.

Myös korkein johtaja näkymättömissä

Epävarmuuden huippuna on myös maan korkeimmaksi johtajaksi korotettu mullah Haibatullah Akhundzada ollut poissa julkisuudesta jo kuukauden päivät.

The Guardian-lehden mukaan tämä on jo johtanut arvailuun siitä, onko ylin johtajakaan enää elossa.

Kysymyksille antaa kaikupohjaa myös historia. Vielä 2010-luvulla tieto Taliban-liikkeen perustajan mullah Mohammed Omarin kuolemasta pidettiin piilossa kaksi vuotta.

Abdul Ghani Baradarin tavoin myös korkea hengellinen johtaja näyttäytynee vielä Afganistanin televisiossa. Silti huhumylly kertoo sekin sekasorrosta vallanpitäjien vaihtuessa.

Päivitetty klo 16.37: Lisätty kuva mullah Haibatullah Akhundzadaa esittävistä julisteista Kabulissa.

Lue myös:

- Toimittajalta: Olen jälleen Kabulissa, mutta kaikki on muuttunut

-Suomi jätti evakuoimatta Afganistanista tulkit ja vartijat, Ruotsi ei – Tutkijat: Hallitus väisteli vastuuta ja teki mielivaltaisia rajauksia

- YK:n pääsihteeri: Afganistanille luvattu yli miljardin dollarin arvosta avustuksia

- Taliban-johtajat ohjasivat ääriliikettä varjoista 20 vuotta, mutta nyt he astuvat päivänvaloon – esittelemme heistä viisi keskeisintä

Etelä-Pohjanmaalla Lapuan Ritavuoren uuden päiväkodin rakentaminen viivästyy, sillä kaupunki ei saanut hankkeelle ainuttakaan tarjousta urakoitsijoilta.

Kaupungissa on mietitty syytä asiaan, kertoo tekninen johtaja Anu Muurimäki.

– Vaikka meillä ei tietenkään tarkkaa vastausta erikoiseen tilanteeseen ole, niin uskomme, että tämä johtuu koronan tuomasta epävarmuudesta materiaalihintoihin. Se on varmasti yksi syy, miksei ole yhtään tarjousta tullut, Muurimäki.

Muurimäen työuran aikana ei ole koskaan aiemmin käynyt vastaavaa. Normaalisti tämän kokoluokan hankkeet ovat tuoneet kaupungin pöydälle vähintään yhden käden sormin tarjouksia.

– En tiedä, onko ennen minua tällaista tapahtunut, mutta erikoista tämä on joka tapauksessa. En ole ennen tällaiseen törmännyt.

Ritavuoren uuden koulun yhteyteen on suunnitellun 105-paikkaisen päiväkotirakennuksen rakentaminen oli tarkoitus aloittaa jo elokuussa.

Toiveissa nopea ratkaisu

Tekninen johtaja Muurimäki toivoo, että urakoitsija löydetään nyt muita reittejä pitkin.

– Hankintalaki antaa mahdollisuuden toteuttaa suorahankintaa. Periatteessa kaupungilla on siis mahdollisuus aloittaa suoraan neuvottelut jonkin rakennusliikkeen kanssa.

Kaupungin pyytäessä tarjouksia keväällä ja kesällä oli epävarmuus rakennusliikkeissä vahvasti läsnä.

– Kun on kiinteä urakkahinta, niin epävarmuus materiaalikustannuksista on iso asia. Ehkä rakennusliikkeet siinä sitä riskiä miettivät, miten hintojen kanssa käy. Nythän hinnannousu on jo tasaantunut ja on sillä tavalla yritykset pystyvät luotettavammin arvioimaan kustannuksia.

Lapualla toivotaan, että uusi päiväkoti saadaan avattua helmikuussa 2023.

– Neuvotteluja käydään jo erään urakoitsijan kanssa. Tässä pitää vielä saadaa neuvottelut loppuun ja myös uudelleen rahoituspäätös kaupunginvaltuustosta. Jos rakennustyöt olisivat valmiina ensi vuoden loppuun mennessä, siihen päälle kalustaminen, niin helmikuussa -23 voisi olla realistista avata ovet, Muurimäki laskee.

Lue myös:

Vaasan Onkilahteen kaavaillun Portti tulevaisuuteen -maamerkin rakennustyöt siirtyvät ensi vuodelle kustannussyistä

Suunnitteletko remonttia? Toivottavasti aloitit jo: "Enää ei kysytä hintaa, vaan mitä on tarjolla"

Rakennusmateriaalien hinnat nousevat, kun kysyntä on kovaa kaikkialla – "Talonrakentajat voivat joutua viilaamaan budjettia"

Pääministeri Sanna Marin on julkaissut Instagram-tilillään videon, jossa hän kehaisee suomalaisen Pihka Collectionin reppua ja esittelee sitä kuvassa.

– Päivän ensimmäiset tapaamiset on jo tänään ollut täällä Kesärannassa ja nyt me lähdetään kohti valtioneuvoston linnaa. Ja mulla on uus, hieno, kotimaisen Pihkan reppu, joka tuli tänään ensimmäistä kertaa käyttöön, Marin sanoo videolla.

Pihka Collection on muutaman ihmisen työllistävä suomalaisyritys, jolla on toimipisteet Tampereella ja Helsingissä. Yrityksen omistaja ja toimitusjohtaja Sofia Salmi kuvaa Marinin päivitystä iloiseksi yllätykseksi.

– Todella hienoltahan se tuntuu. Tuli ihan häkeltynyt olo, kun nähtiin tämä julkaisu. Hän kävi täällä kyllä ostoksilla, mutta emme osanneet odottaa tällaista, Salmi sanoo.

Yle kysyi pääministerin esikunnasta, mistä on kyse, kun Suomen pääministeri esittelee laajasti seuratulla some-tilillään yksittäisen yrityksen tuotetta. Marinin Instagram-tilillä on lähes puoli miljoonaa seuraajaa.

Kysymyksiin vastasi sähköpostilla pääministerin erityisavustaja Pirita Ruokonen.

Sanna Marin mainostaa Instagramissa Pihka Collectionin laukkua. Tekeekö pääministeri kaupallista yhteistyötä mainitun yrityksen tai muiden yritysten kanssa?

Pääministeri ei ole tehnyt kaupallista yhteistyötä Pihka Collectionin tai muiden yritysten kanssa.

Saako pääministeri Pihka Collectionin tuotteita ilmaiseksi?

Pääministeri ei ole saanut yrityksen tuotteita ilmaiseksi vaan ostanut tuotteet itse.

Kuka hallinnoi pääministeri Instragram-tiliä, Marin itse vai joku muu?

Instagram-tiliä hallinnoivat sekä Marin itse että minä.

Keitä pääministeri haluaa tavoittaa markkinoimalla kotimaista laukkua?

Pääministerin mielestä suomalaiset yrittäjät ja tuotteet ansaitsevat kiitoksen.

Näettekö mitään ongelmaa siinä, että pääministeri käyttää näkyvyyttään yhden tai joidenkin yritysten eduksi?

On hyvä, että suomalaista työtä ja osaamista tuetaan. Monet kansanedustajat ja ministerit suosivat suomalaista suunnittelua ja valmistusta pukeutumisessaan. Myös pääministeri suosii kotimaista suunnittelua ja tuotantoa, ja haluaa omalta osaltaan tukea suomalaisia yrityksiä ja toimijoita saamaan myös kansainvälistä huomiota. On Suomen etu, että suomalaiset yritykset pärjäävät ja menestyvät.

Pääministerin instagram-tili on viime aikoina käsitellyt entistä enemmän vapaa-aikaa ja Marinia henkilönä. Miksi näin?

Suurin osa pääministerin Instagram-tilin julkaisuista liittyy hänen työhönsä pääministerinä. Koska kyse on pääministerin henkilökohtaisesta tilistä, on hänellä mahdollisuus laittaa sinne myös tavallista elämää ja vapaa-aikaa käsittelevää sisältöä. Poliitikotkin ovat ihmisiä.

Lue lisäksi:

Voiko pääministerin vanhaa kuvaa käyttää yhä hääpukujen mainostamiseen? Politiikan huipulle nousseiden kuvia katsotaan uusin silmin

Tuotanto Stora Enson Veitsiluodon paperi- ja sellutehtailla Kemissä päättyy tämän kuun lopussa.

Noin puolet 550 irtisanotusta on jo löytänyt uuden suunnan elämälleen. Tehtaalla trukkikuskina työskennelleen Tero Lehtisalon arki on jo ehtinyt muuttua.

– Työvelvoite loppui tuossa kuun vaihteessa. Nyt olen voinut keskittyä opiskeluihin, hän kertoo.

Lehtisalolla on takanaan puolitoista vuotta logistiikkainsinöörin opintoja, eli hän ehti aloittaa opintonsa jo hyvissä ajoin ennen Stora Enson päätöstä sulkea Veitsiluodon tehtaat.

– Ajattelin, että tuskin olen loppuelämääni trukkikuskina.

Sen sijaan puoliso Tia-Maria Korhonen työskentelee edelleen Veitsiluodossa.

– Vielä tämä kuukausi paperikone kakkosella ja kolmosella varastohommissa. Sitten sen pitäisi olla siinä, hän kertoo.

Töiden loputtua edessä on työ- tai opiskelupaikan etsintä.

Ammattilaisille kysyntää

Stora Enso ilmoitti Veitsiluodon tehtaiden sulkemisesta kesäkuussa yt-neuvottelujen jälkeen.

Stora Enson viestintäjohtaja Satu Härkönen kertoo, että irtisanotuista lähes puolet on tällä hetkellä joko eläkkeellä, uudessa työpaikassa tai opiskelemassa. Osa irtisanotuista on siirtynyt työn perässä Stora Enson muille tehtaille Ouluun, Varkauteen, Uimaharjulle ja Imatralle.

Eläköityneiden määrä on hiukan yli 150. Työ- tai opiskelupaikan löytäneitä on runsas sata. Tarkkoja lukuja yhtiö ei pysty kertomaan.

– Onneksi valtaosa on löytänyt töitä Lapista ja erityisesti Kemi–Tornio-alueelta, kertoo Kemin kaupungin elinvoimajohtaja Mervi Nikander.

Työpaikan löytämistä on helpottanut avoimien työpaikkojen runsaus. Esimerkiksi heinäkuussa Kemi–Tornio-alueen viidessä kunnassa etsittiin tekijää runsaaseen tuhanteen työpaikkaan.

– Esimerkiksi sähköpuolen osaajista on pula, sanoo Nikander.

Tiettävästi uusia työpaikkoja on löydetty muun muassa Metsä Fibren rakennustyömaalta, kaivokselta, terästehtaan alihankintayrityksistä ja nostopalveluyrityksestä.

Lue myös: Vaihtuuko Veitsiluodon paperikoneiden jyly serverien huminaan, onko selluhaaveille pohjaa? Moni lakkautettu tehdasalue elpyy, mutta vuosien kuluessa

Tavoitteena tuhat uutta työpaikkaa

Kemi sen naapurikunnat Keminmaa ja Simo ovat äkillisen rakennemuutoksen aluetta, mikä helpottaa rahoituksen saamista erilaisiin hankkeisiin. Alueen kunnilla onkin kunnianhimoisena tavoitteena luoda seuraavan viiden vuoden aikana tuhat uutta työpaikkaa.

Nikanderin mukaan ajatuksena on saada seutukunnalle pari kookkaampaa pk-yritystä, jotka työllistäisivät 250 ihmistä.

– Sen lisäksi tehdasalueelle joka tapauksessa syntyvään yrityspuistoon tarvitaan vähän pienempiä pk-yrityksiä, jotka työllistävät kymmeniä ihmisiä, hän lisää.

Myös olemassa olevia yrityksiä on tarkoitus auttaa kasvamaan ja lisäämään työvoimaa.

Nikanderin mukaan äkillisen rakennemuutoksen rahoitus ja tarjolla oleva työvoima ovat herättäneet muualla toimivien yritysten kiinnostusta sijoittaa toimintaansa Kemiin ja lähiseudulle. Rahoituksen avulla on mahdollista esimerkiksi toteuttaa muuntokoulutusta.

– Tuhannen uuden työpaikan tavoite on kunnianhimoinen, mutta mahdollinen, hän arvioi.

Kuuntele. Näin Tero Lehtisalo ja Tia-Maria Korhonen ajattelivat asioista, kun tehtaan sulkemissuunnitelma tuli julki huhtikuussa:

Lue myös:

Mitä Kemi voi oppia Kouvolasta, joka menetti kaksi tehdasta ja yli tuhat työpaikkaa? – ex-luottamusmies Jari Lindström: "Pahinta on jäädä odottamaan ihmettä"

Kuuntele paperimies Kimmo Hyöppisen, 38, ajatukset tulevaisuudesta, kun Veitsiluodon tehdas suljetaan ja työt lähtevät alta: "Ei pelota"

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit osallistua keskusteluun Yle Tunnuksella 17.9. kello 23 saakka.

Turussa 27 vuotta sitten kadonneen Ilpo Härmäläisen murhasta epäilty mies pysyy vangittuna.

67-vuotias mies vangittiin pari viikkoa sitten todennäköisin syin epäiltynä murhasta.

Hän oli pyytänyt vangitsemisen uudelleenkäsittelyä. Käräjäoikeus käsitteli asiaa tänään kaksi tuntia. Oikeus ei katsonut miehen vapauttamisen olevan perusteltua.

33-vuotiaana kadonneen lakimiehen murhan epäillään tapahtuneen katoamispäivänä 3. elokuuta 1994 Turussa.

Poliisi ei ole ottanut kantaa siihen, miten epäilty on kuulusteluissa murhaepäilyyn vastannut.

Mies liittyi petosvyyhteen, joka paljastui katoamistutkinnan yhteydessä. Petosjutulla uskotaan olevan tekemistä Härmäläisen epäillyn henkirikoksen kanssa.

Poliisilla on käsitys henkirikoksen motiivista ja rikospaikasta. Lisäksi poliisi on kertonut, että sillä on olettamus myös tekotavasta ja Härmäläisen ruumiin sijainnista. Härmäläistä ei kuitenkaan ole toistaiseksi löydetty.

Syytteen nostamisen määräpäivä asiassa on 23. marraskuuta.

Lisää aiheesta:

Lakimies Ilpo Härmäläinen, 33, astui ulos kotiovestaan ja katosi jäljettömiin – poliisi uskoo ratkaisevansa 27 vuotta vanhan murhamysteerin

Vuonna 1994 kadonneen Ilpo Härmäläisen murhasta vangittiin 67-vuotias entinen mainosmies – puhuivat puhelimessa hetkeä ennen katoamista

Poliisilla on olettamus, miten 27 vuotta sitten kadonnut lakimies Ilpo Härmäläinen surmattiin ja minne ruumis kätkettiin

Poliisilla on nyt käsitys motiivista ja rikospaikasta – näin vuonna 1994 kadonneen Ilpo Härmäläisen murhan tutkinta etenee

Ruotsalaisen teräsyhtiö SSAB:n hallituksen puheenjohtaja Bengt Kjell jättää tehtävänsä. Yhtiö kertoo syyksi tämän vuoden touko- ja kesäkuussa tapahtuneet omistajamuutokset.

SSAB tiedotti torstai-iltana kutsuvansa koolle ylimääräisen yhtiökokouksen Kjellin eroamisen takia.

SSAB:n nimitysvaliokunta ehdottaa hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi Lennart Evrelliä, joka kuuluu yhtiön kahdeksanjäseniseen hallitukseen. Ylimääräisessä yhtiökokouksessa jäsenten lukumäärää ehdotetaan supistettavaksi seitsemään.

Suomen valtio päätti äskettäin siirtää SSAB:n osakkeet Solidiumista valtioneuvoston kanslian suoraan omistukseen. Taustalla on SSAB:n asema Suomen suurimpana teollisena hiilidioksidipäästäjänä, minkä vuoksi yhtiöön liittyy muista Solidiumin hallinnassa olevista yhtiöistä poikkeava strateginen intressi.

SSAB:lla on Suomessa tuotantolaitoksia Raahessa ja Hämeenlinnassa. Yhtiön osake on noteerattu Tukholman ja Helsingin pörsseissä.

Lue myös: Hallitus haluaa teollisuuden suuren hiilidioksidipäästäjän suoraan alaisuuteensa – SSAB:n osakkeet siirtyvät Solidiumista valtioneuvoston kanslialle

Vihreiden puoluekokouksen sunnuntaisesta kannabispäätöksestä on kohistu pian viikko, mutta sen seuraukset voivat olla paljon kauaskantoisempia. Poliittisen jälkipyykin tuntee nahoissaan puolue, mutta mahdolliset seurannaisvaikutukset voivat heijastua kaikkein huonoimmassa asemassa oleviin huumeidenkäyttäjiin.

Sunnuntaina 12. syyskuuta vihreiden puoluekokous hyväksyi aloitteen, jonka tarkoitus on "kumota kannabiksen kieltolaki". Raflaavasti nimettyä aloitetta perusteltiin pääasiasiassa päihdehaittojen ehkäisemisellä.

Uusi linjaus ei välttämättä ole aivan sitä, mitä se antaa ymmärtää olevansa. Kannabiksen laillistamiseen sinänsä saattaa olla hyviä perusteita, mutta vihreiden päätöksessä häivähtää hiven hätäilyä ja ripaus elitismiä.

Asetelman ymmärtämiseksi on ensin luotava tiivis vilkaisu käsitteisiin.

Laillistaminen vs. dekriminalisointi

• Huumeiden laillistaminen tarkoittaa, että huumausaineen käyttäminen, ostaminen, levittäminen ja mahdollisesti valmistaminen sekä kasvattaminen on laillista. Tällaisessa mallissa huumeita säänneltäisiin kuten alkoholia. Tätä vaihtoehtoa ei aja yksikään Suomen eduskuntapuolueista. Vihreiden uusi aloite kannattaa laillistamista vain kannabiksen osalta.
• Huumeiden dekriminalisointi on osittain päällekkäinen termi laillistamiselle. Yleensä sillä tarkoitetaan sitä, että jokin rajattu huumeisiin liittyvä osio on laillista. Yleisimmin esitetty vaihtoehto on, että huumeet olisivat yhä laittomia, mutta huumeiden käyttäminen ja pienten määrien hallussapito eivät olisi rikoksia.
• Huumeiden depenalisointi tarkoittaa sitä, että huumeet ja niiden käyttö ovat laittomia, mutta esimerkiksi käytöstä ei määrätä rangaistusta.

Yleisin huumausainerikos Suomessa on huumausaineen käyttörikos. Siitä tuomitaan henkilö, joka laittomasti käyttää tai omaa käyttöä varten pitää hallussaan vähäisen määrän huumausainetta.

Käyttörikoksen rangaistusmaksimi on peräti puoli vuotta vankeutta, mutta Helsingin hovioikeuspiirin laatuhankkeessa on jo vuonna 2006 suositeltu tuomioistuimia soveltamaan käyttörikoksissa vain sakkorangaistusta.

Tutkimustieto osoittaa, että huumehaittojen ehkäisyn näkökulmasta huumeita käyttävän henkilön rikosoikeudellinen rankaiseminen ei auta. Samaa voidaan toki pohtia rikosoikeudellisesta seuraamisjärjestelmästä yleensä, mutta huumausaineen käyttörikoksen osalta tilanteen voi nähdä erityisen kärjistettynä.

Miksi rangaista ihmistä, joka vakavan riippuvuuden takia käyttää häntä itseään vahingoittavaa huumausainetta?

Vaikka käyttörikoksesta jätettäisiin rankaisematta, huumeidenkäyttäjä joutuisi jatkossakin vastuuseen kaikista muista rikoksista, joita hän mahdollisesti tekee huumeiden vaikutuksen alaisena ja tai huumeita saadakseen.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ilmaisi jo helmikuussa 2018, että sen mukaan huumausaineen käytöstä ei tulisi rangaista.

Vihreät oli jo THL:n linjalla

Kesäkuussa 2018 vihreät asettui julkisesti samalle linjalle hyväksyessään poliittisen tavoiteohjelmansa vuosille 2019–2023. Tavoitelinjaus määritteli, että rikoslaissa huumausaineeksi määriteltyjen laittomien päihteiden käytöstä ja pienten määrien hallussapidosta tai kannabiksen pienten määrien kasvatuksesta omaan käyttöön ei pidä rangaista.

Tavoitelinjaus siis jättäisi rankaisematta huumeidenkäyttäjää riippumatta siitä, mitä huumausainetta hän käyttää. Se on puolueen puheenjohtajan Maria Ohisalon kannan mukainen.

Ohisalo on paitsi sisäministeri ja puoluejohtaja myös sosiologian alalta väitellyt yhteiskuntatieteiden tohtori ja "köyhyystutkija", kuten häntä on julkisuudessa kutsuttu. Hänen huumelinjassaan korostuvat päihdehaitat ja niiden ennaltaehkäisy.

Viime sunnuntaina syntyneen kannabislinjauksen takana oli joukko vihreiden jäseniä, jotka tekivät puoluekokousaloitteen kannabiksen laillistamisesta. Puheenjohtaja Ohisalon johtama puoluehallitus kuitenkin teki esityksen, joka olisi pääasiassa pitäytynyt puolueen aiemmassa tavoitelinjassa. Kannabislinjauksen kannattajat tekivät puoluekokouksessa vastaesityksen, joka voitti äänestyksessä täpärästi.

Vihreät siis ajavat nyt samaan aikaan kaikkien huumausaineiden käytön rangaistavuudesta luopumista sekä kannabiksen täyslaillistamista.

Vihreiden uusi varapuheenjohtaja Atte Harjanne äänesti uuden kannabislinjauksen puolesta ja perusteli päätöstään päihdehaittojen vähentämisellä.

Harjanteen mukaan on kuitenkin ensin tavoiteltava puolueen tavoitelinjan mukaisesti "kannabiksen käytön dekriminalisaatiota". Harjanteen käyttämä sanamuoto on mielenkiintoinen, sillä tavoitelinjaus koskee kaikkien laittomien päihteiden käytön dekriminalisointia, ei pelkästään kannabiksen.

Kun lakiovaliokunta aiemmin käsitteli kansalaisaloitetta kannabiksen laillistamisesta, Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio totesi lausunnossaan, että suonensisäisten huumeiden käyttäjien yhteiskunnallinen asema on huumeidenkäyttäjien joukossa kaikkein huonoin:

"Heillä ei myöskään ole puolestapuhujia yhteiskunnassa eikä poliittista voimaa", Nuotio kirjoitti.

Kannabisaloite haittaa tavoitelinjausta

Vihreiden tavoitelinjauksen voi nähdä ajavan juuri näiden pahimmassa koukussa olevien asiaa. Samalla tuon linjauksen mukaisesta uudistuksesta hyötyisivät toki myös kannabiksen viihdekäyttäjät, joille käyttö ei aiheuta ongelmia.

Heille kannabis on vain miellyttävä päihde, jota he haluaisivat käyttää ilman rangaistuksen uhkaa. Tämäkään näkökulma ei ole merkityksetön, mutta sen rinnastaminen ongelmakäytön haittoihin ei ole perusteltua.

Poliittiset realiteetit huomioiden jo rangaistavuuden poistaminen tuntuu suhteellisen radikaalilta tavoitteelta mutta silti realistiselta. Sen taakse voi ainakin teoriassa saada nykyisessäkin ilmapiirissä riittävän määrän kannatusta.

Rinnakkaisaloitteelle kannabiksen laillistamisesta sen sijaan tuli – tietenkin – välitön ja ehdoton tyrmäys suurimmasta osasta puolekenttää. On vaikea välttyä ajatukselta, että kannabisaloite on yritys luoda ohituskaista yhdelle suosikkipäihteelle, jonka moni kokee suhteellisen harmittomaksi.

Kannabispäätös ei edistä vihreiden tavoitelinjausta päihteiden käytön dekriminalisoimisesta vaan pikemminkin haittaa sitä. Kannabismyönteisyys vihreissä ei ole mikään yllätys, mutta vuosien ajan näitä ajatuksia on suitsittu poliittisen pragmatismin nimissä.

Onko uusi kannabislinjaus sitten rohkea pelinavaus oman poliittisen tavoitteen saavuttamiseksi vai perustavanlaatuinen poliittinen virhe, se nähdään myöhemmin. Se on varmaa, että mikään puolue ei yksinään muuta rikoslain huumepykäliä.

Jos vihreiden tavoitteena olisi vain mahdollisimman tehokkaasti ehkäistä päihdehaittoja, he saavuttaisivat sen parhaiten pitäytymällä aiemmassa tavoitelinjassaan.

Lue lisää:

Vähenisivätkö kannabiksen haitat, ja vapautuisiko poliisin resursseja? Näin asiantuntijat vastaavat kahdeksaan väitteeseen laillistamisen hyödyistä

Vihreiden kannabisaloite jakaa puolueen jäsenistöä: "Missään nimessä emme ole huumemyönteinen puolue", alleviivaavat vihreät Etelä-Pohjanmaalla

Eduskunnan neljä suurinta puoluetta eivät jaa vihreiden kantaa kannabiksen laillistamiseksi: "En pidä todennäköisenä, elleivät perusfaktat muutu"

Tiede sanoo, että huumeiden käyttäjiä ei ole järkeä rangaista – miksi poliitikot eivät kuuntele? Tutkija: "Pelataan enemmän tunteella kuin järjellä"

Ex-jengipomo Keijo Vilhunen kutsui torstaina itseään rauhanmieheksi Helsingin Vuosaaren palkkamurhan hovikäsittelyssä.

Viime vuonna käräjäoikeus hylkäsi Vilhusen murhasyytteen, mutta tuomitsi Helsingin huumepoliisin entisen päällikön Jari Aarnion elinkautiseen liki 20 vuotta sitten tehdystä murhasta.

Hovioikeudessa syyttäjä hakee United Brotherhoodin entiselle johtohahmolle edelleen elinkautista vankeusrangaistusta.

– Omasta mielestäni en ole koskaan syyllistynyt mihinkään väkivaltarikokseen, enkä pidä väkivallasta ollenkaan. Vilhunen tunnetaan rauhanmiehenä ja sovittelijana, Vilhunen, 61, sanoi kuulemisessaan.

Vilhusen tai Aarnion ei syytetä suoraan osallistuneen uhrin, ruotsalais-turkkilaisen ammattilaisrikollisen Volkan Ünsalin surmaamiseen. Murhasta on aiemmin tuomittu elinkautisiin vankeusrangaistuksiin neljä miestä, joista kolme murhasi uhrin vuosaarelaisasunnossa baari-illan jatkoilla lokakuussa 2003 ja neljäs, ruotsalaismies, oli murhan tilaaja.

Aarniota syytetään siitä, että hän ei poliisina pyrkinyt estämään rikosta, vaikka syyttäjän mukaan tiesi siitä etukäteen. Vilhusen syytetään olleen mukana murhan järjestelyissä.

Vilhunen kiisti yhteisen intressin Aarnion kanssa

Torstai käytettiin hovioikeudessa kokonaan Vilhusen kuulemiseen. Vilhunen on sanonut, että murhasta aiemmin tuomitut tekivät hänestä väärän ilmiannon kostoksi siitä, että hän teki yhteistyötä Aarnion kanssa ja toimi poliisin tietolähteenä. Vilhusen mukaan hän oli vuonna 2003 Helsingin huumepoliisin tietolähde ja välitti tiedot murhahankkeesta Aarniolle ajatellen, että tämä puuttuisi asiaan.

Vilhusen asianajaja Markku Fredman kysyi hovioikeudessa, mitä mieltä Vilhunen on syyttäjien näkemyksestä, jonka mukaan Vilhusella ja Aarniolla oli yhteinen intressi saada murhasta sittemmin tuomitut miehet telkien taakse.

– Heidän mielestään olet Aarnion kanssa juoninut, että murha olisi sopiva keino, jolla saadaan kilpailijoita pois markkinoilta eli suorittamaan elinkautista. Miten suhtaudut ajatukseen? Fredman kysyi.

Vilhunen kiisti väitteen.

– Ei ollut mitään intressiä. Ymmärtäisin, jos kyseessä olisi ollut joku eri kerho (johon tuomitut olisivat kuuluneet), siinä voisi jotenkin olla jotain intressejä, hän sanoi.

Vilhunen murha-asunnosta: "Eivätkö parempaa paikkaa keksineet?"

Syyttäjät nostivat esiin puhelinkeskusteluja Vilhusen ja palkkamurhasta tuomitun, sittemmin myös itse murhan uhriksi joutuneen Raimo Anderssonin, välillä.

Syyttäjien mukaan ne kertovat siitä, että Vilhunen oli murhan toimeksiantaja, jolta Andersson haki vihreää valoa murhahankkeen toteuttamiselle ja jota Andersson myöhemmin informoi, kun palkkiorahojen saamisessa Ruotsista oli ongelmia.

Ünsal surmattiin asunnossa, jonka Vilhunen oli alivuokrannut yhdelle sittemmin murhasta tuomituista miehistä. Vilhunen on kuitenkin koko ajan pitänyt kiinni väitteestään, ettei hän tiennyt murhapaikkaa etukäteen.

Aluesyyttäjä Perttu Könönen tivasi Vilhuselta, miten tämä ei saanut Anderssonia paljastamaan tekopaikkaa, vaikka muuten Vilhunen sanoi Anderssonin kertoneen hänelle kaikesta.

– Olisi järjenvastaista, että minulle kerrottaisiin tällainen asia, että tehdään tällaista minun vanhassa asunnossani, joka on täynnä minun dna:tani. Eivätkö parempaa paikkaa keksineet, se on tyhmin asia, mitä voi olla, Vilhunen puuskahti.

Aiheesta aiemmin: Syyttäjä valittaa kohutuomiosta – käräjäoikeus vapautti ex-jengipomon murhasyytteestä, mutta tuomitsi Jari Aarnion elinkautiseen

Turun kaupungin omistama vuokra-asuntoyhtiö TVT Asunnot Oy yhtenäistää kaikkien talojensa vuokrasopimukset ja samalla yhtiö kieltää asunnoissa, parvekkeissa ja piha-alueilla tupakoinnin.

Tupakointikielto on yksi lisäehto päivitetyissä vuokrasopimuksissa, jotka tulevat seuraavan kahden vuoden aikana kaikkien yhtiön vuokralaisten allekirjoitettaviksi.

Turun kaupungin vuokrataloyhtiö TVT kieltää päivitetyssä vuokrasopimuksessaan tupakoinnin huoneistoissa, parvekkeilla, patioilla, asuntopihoilla ja taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Tupakointi tullaan sallimaan vain erikseen merkityillä tupakointipaikoilla tai piha-alueen ulkoreunalla.

TVT Asunnot yhtenäistää kaikki vuokrasopimuksensa vuoteen 2023 mennessä ja sopimuspäivitys käynnistyy tänä syksynä.

– Päivitys etenee alue ja talo kerrallaan. Vuokrasopimusten päivittäminen alkaa syyskuussa Jäkärlän, Yli-Maarian ja Moision alueelta. Lokakuussa edetään Runosmäkeen, Länsinummeen, Teräsrautelaan ja Kärsämäkeen. Kevään aikataulusta tiedotetaan hyvissä ajoin tämän vuoden puolella.

Eri aikoina tehtyjä vuokrasopimuksia nykyaikaistetaan

Yhtiö kertoo, että päivityksen tavoitteena on asukkaiden yhdenvertaisuus ja lainsäädännön vaatimukset.

– Eri vuosikymmenillä tehdyt vuokrasopimukset eroavat toisistaan, eivätkä ne enää ole nykylainsäädännön mukaisia, TVT Asunnot kertoo tiedotteessaan.

Tupakointikiellon lisäksi päivitetyissä vuokrasopimuksissa vesimaksut muuttuvat kulutusperusteiseen laskutukseen sellaisissa asunnoissa, joihin on asennettu huoneistokohtainen vesimittari.

Muutos koskee yli 20 000 asukasta Turussa.

• Kuuntele tästä uusimmat Yle radiouutiset Varsinais-Suomesta
• Lue uusimmat Yle Uutiset Varsinais-Suomesta

Kouvolan entisen kauppaoppilaitoksen seinien sisälle on tulossa uudenlaista elämää. Vanhasta koulurakennuksesta syntyy lakritsitehdas tai oikeastaan vain sen yhdestä kerroksesta.

– Kiinteistössä on aika paljon tilaa, jota emme tarvitse. Tuli visio, että tästä voisi tehdä sellaisen kaupunkilaisten olohuoneen, jonne voisi pistäytyä käymään, kertoo Kouvolan Lakritsin toimitusjohtaja Timo Nisula.

Lakritsin kysyntä on kasvanut, ja Kouvolan Lakritsin nykyinen tehdas on jäänyt pieneksi. Laajentamisella varaudutaan myös ulkomaanmarkkinoiden kysynnän kasvuun jo etukäteen.

Ilmoittaessaan tilantarpeestaan Kouvolan Lakritsin toimitusjohtaja sai yhteydenottoja lopulta 75 kaupungilta ja 40 kiinteistösijoittajalta. Lähtökohta oli kuitenkin se, ettei Kouvolasta haluta lähteä.

Kouvolan kaupunki tarjosi tonttivaihtoehtoja, mutta Nisula pyysi kaupunkia käyttämään mielikuvitustaan. Silloin esille nousi kauppaoppilaitos Salpausselänkadulla aivan kaupungin keskustan tuntumassa.

– Totesin paikan olevan mahtava. Se sijaitsee lähellä meidän toista tehdasta, ja mahdollistaa muunkinlaista toimintaa samoihin tiloihin, visioi toimitusjohtaja Nisula.

Kouvolan Lakritsin nykyinen tehdasrakennus on teollisuusalueella parin kilometrin päässä Kouvolan keskustasta ja noin kilometrin päässä uuden tehtaan sijaintipaikasta.

Rakennushistoriallisesti merkittävä kohde

Kouvolan kauppaoppilaitoksen rakennus edustaa merkittävää osaa kouvolalaisesta kouluhistoriasta. Rakennustyöt aloitettiin elokuussa 1968, ja koulutoiminta käynnistyi syyskuun alusta 1969.

Rakennuksen yli 5 000 neliön pinta-alaa pidettiin valmistuessaan ylimitoitettuna. Opetustiloissa oli piirtoheittimet ja rakennuksessa oli muun muassa auditorio, kielistudio ja suuri juhlasali, jota voitiin käyttää voimistelu- ja urheilutiloina.

Kouvolan kaavoitusarkkitehti Hannu Purhon mielestä rakennuksella on sekä rakennushistoriallisesti että kulttuurihistoriallisesti iso arvo.

– Rakennus sijaitsee merkittävällä paikalla kahden pääkadun risteyksessä ja näkyy pitkälle. Arkkitehtuuri on selkeää 1960–70-lukujen taitteen linjakasta arkkitehtuuria. Lisäksi lähes alkuperäisenä säilyneet sisätilat ovat edustava esimerkki keskiaulallisesta koulurakentamisesta, perustelee kaavoitusarkkitehti Hannu Purho.

Kortteliin on parhaillaan tekeillä uusi asemakaava. Se säilyttäisi olemassa olevan rakennuksen, mutta mahdollistaisi sen kehittämisen.

– Tässä samalla on mietittävä kaava-aluetta sivuavien virkistysalueiden puistoreittien sijaintia ja valaistusta, että siitä tulisi parempi paikka, sanoo kaavoitusarkkitehti Hannu Purho.

Uusi tehdas käyntiin jo ensi keväänä

Kouvolan Lakritsi Oy on halukas ostamaan rakennuksen 400 000 eurolla, mikäli kaava muutetaan lakutehtaan tarpeisiin sopivaksi. Kaupan solmiminen voisi olla mahdollista vuodenvaihteessa.

Ensisijassa tarkoituksena on saada lisää tuotantotila lakritsille. Tehtaan nykyinen lakritsituotanto on noin 700 000 kiloa vuodessa. Kun uusi tehdas valmistuu, tuotantokapasiteetti vähintään kaksinkertaistuu. Tavoitteena on, että tuotanto olisi uusissa tiloissa käynnissä jo toukokuussa 2022.

Osa rakennuksesta on vielä Kouvolan seudun ammattiopiston KSAOn käytössä. Opiskelijoita on tiloissa vielä 14 luokallista. KSAO on vuokralla vielä kesäkuuhun 2022 asti.

Muiden tilojen osalta projekti voi olla useamman vuoden mittainen. Lakritsitehtaan kanssa samaan rakennukseen voisi tull myymälöitä, kahvilatoimintaa ja muita yrityksiä. Toimitusjohtaja Timo Nisulan visiossa kaikille löytyisi jotakin kiinnostavaa.

Lue seuraavaksi: Tiesitko, että salmiakki on lakritsia? Lähde mukaan salmiakin maailmaan