WASHINGTON Kaliforniassa järjestetty kansanäänestys kuvernööri Gavin Newsomin luottamuksesta oli uusi riemuvoitto Yhdysvaltain demokraateille.
Republikaanit yrittivät Kaliforniassa samaa temppua kuin 2003. Tuolloin he onnistuivat kansanäänestyksellä erottamaan epäsuositun demokraattikuvernöörin Gray Davisin. Hänen tilalleen tuli toimintaelokuvatähti Arnold Schwarzenegger.
Konservatiivis-äärioikeistolaisten radio-ohjelmien juontaja Larry Elder ei innostanut äänestäjiä “Iso-Arskan” lailla. Elder jäi lähtötelineisiin, kun demokraatit löivät isomman vaihteen silmään.
Demokraatit maalittivat Elderin kehityksen kelkasta pudonneeksi friikiksi.
Jopa monet tunnetut republikaanit hylkäsivät Donald Trumpin kannattajana tunnetun Elderin.
Republikaanien strategi Rob Stutzman kuvaili Elderia “lähes täydelliseksi MAGA-kandidaatin karikatyyriksi.” MAGA tulee Trumpin iskulauseesta “Make America Great Again” eli “Tehdään Amerikasta jälleen suurenmoinen.”
40 miljoonan asukkaan Kalifornia on Yhdysvaltain väkirikkain osavaltio. Kaliforniassa on arviolta viisi miljoonaa rekisteröitynyttä demokraattiäänestäjää enemmän kuin republikaaneja. Konservatiivit uskoivat kuitenkin pystyvänsä saamaan kannattajansa uurnille sankoin joukoin. Toisin kävi.
Varoitusmerkkien pitäisi nyt soida vanhoillisten leirissä tuomiopäivän pasuunoiden lailla.
Kalifornia oli testi myös 2022 marraskuun kongressivaaleja varten.
Trump-retoriikalla saadaan liikkeelle ääriainekset, mutta sillä ei välttämättä enää voiteta vaaleja.
Republikaanit yrittävät muuttaa vaalipiirejä itselleen sopivammiksi 2022 vaalit ratkaisevissa osavaltioissa. Tämä ns. “gerrymandering” voi olla ainoa tapa, jolla puolue pystyy tulevaisuudessa voittamaan vaaleja.
Yhdysvaltain väestönkehitys suosii väistämättä demokraatteja. Äänestäjäkunta nuorenee ja muuttuu sekä etnisesti että kulttuurisesti.
Gerrymanderingkaan ei tosin ratkaise konservatiivien suurinta ongelmaa. Heidän rivinsä ovat hajonneet.
Republikaanipuolue on jakaantunut trumpisteihin ja muihin konservatiiveihin. Trumpistit tuntuvat muuttuvan koko ajan radikaalimmiksi.
Demokraatit hierovat käsiään. Nykymenolla republikaanit tuhoavat itse itsensä.
Presidentti Joe Bidenin ja kansan kuherruskuukausi on loppunut.
Uuden presidentin uudistukset kotimassa ovat suosittuja kansan parissa. Esimerkiksi lapsilisät kelpaavat kummasti myös arvoiltaan konservatiivisille lapsiperheille.
Ensimmäinen täysin siviileistä koostunut miehistö pääsi onnistuneesti Maan kiertoradalle SpaceX-yhtiön Falcon 9 -raketin kyydittämänä.
Avaruuslennon lähtö tapahtui Kennedyn avaruuskeskuksessa Cape Canaveralissa Floridassa varhain aamulla Suomen aikaa.
12 minuuttia laukaisusta Dragon-alus irtaantui onnistuneesti kaksivaiheisesta Falcon 9 -raketista.
Nelihenkisen miehistön lento Dragon-avaruusaluksella matkaa Maan kiertoradalla lähes 600 kilometrin korkeudessa useamman vuorokauden ajan.
Miehistöön kuuluvat miljardööri Jared Isaacman, Sian Proctor, Hayley Arceneaux sekä Chris Sembroski. Miehistön kaikki jäsenet ovat yhdysvaltalaisia.
Miehistöä johtava Isaacman on Shift4 Payments -yhtiön perustaja ja rahoittaa Inspiration4-lentoa henkilökohtaisesti. Kolme muuta kyydissä olevaa on valittu lennolle eri tavoin. Yksi heistä valittiin St. Juden lastensairaalan lahjoitusarvonnasta.
Dragon-aluksen arvioidaan laskeutuvan noin kolmen vuorokauden päästä Atlantin valtamereen, SpaceX:n edustajat kertovat.
SpaceX:n mukaan Dragon-aluksen kiertorata on korkeammalla kuin kansainvälisen ISS-avaruusaseman kiertorata tai Hubble-avaruusteleskoopin kiertorata.
Viimeksi ihminen on käynyt tätä kauempana avaruudessa Apollo-kuulentojen yhteydessä vuonna 1972.
SDP-vaikuttajan, entisen ministerin ja kansliapäällikön Kalle Lehmuksen aiemmin salatut oikeudenkäyntiasiakirjat tuovat näkyviin täysin uutta tietoa Suomen tiedustelusta.
Korkeimman oikeuden päätöksellä julki saadut, aiemmin ainiaaksi salatut Kalle Lehmuksen oikeudenkäyntipaperit ja Kansallisarkiston materiaali kertovat Suomen järjestäytyneestä varautumisesta Neuvostoliiton uhkaan.
Salaista sotaa -kirja paljastaa myös, että Urho Kekkonen halusi muuttaa Pariisin rauhansopimuksen ehtoja.
Kirjan mukaan puolustusministeri Kalle Lehmus neuvoi Kekkosta harkitsemaan ydinasetta.
Rauhansopimuksen laajentamista ehdotettiin Neuvostoliitolle, jotta Suomi voisi ottaa käyttöön taktisen ydinaseen.
Jussi Lehmus ja Lasse Lehtinen koettivat saada vastauksia mm. kysymyksiin: Miksi tuntematon SDP:n toimitsija nimitettiin talvisotavuonna 1939 Mannerheimin esikuntaan? Minkä takia
Mannerheim ylipäätään sieti demaria lähipiirissään? Docendo-Kustannus
Tietokirjailijat Jussi Lehmus sekä Lasse Lehtinen kertovat Suomen sotilastiedustelun yksityisestä, pimentoon jääneestä rahoituksesta.
"Mannerheimin demarin" Kalle Lehmuksen tarina kulkee sotilastiedustelun tähtikaartissa ministeriyteen ja kansliapäällikön pallille. Myöhemmin eversti sai tuta uran romahduttaneen oikeudenkäynnin ja ehdollisen vankeustuomion.
Lehmus ei oikeudessa suostunut paljastamaan sotilastiedustelua rahoittaneita tahoja.
Punakaartilainen pyörittää Puolustusvoimien tiedustelua pimein varoin
SDP-vaikuttaja Lehmus nousi marsalkka Mannerheimin esikuntaan vuonna 1939.
Lehmuksen sotilasura on tähän mennessä haluttu haudata salaisiin papereihin niin puolustushallinnossa kuin tuomioistuimissa.
Kalle Lehmuksen lapsenlapsenlapsi Jussi Lehmus haki ja sai Kalle Lehmusta koskevat salaiset asiakirjat korkeimman oikeuden päätöksellä vuonna 2019. Jussi Lehmus kertoo, että paperit tuovat täysin uutta tietoa.
– Nimenomaan oikeudenkäyntipaperit todistavat, että Suomessa on selkeästi ollut salaisen tiedustelun organisaatio.
Kalle Lehmuksen vastuulla oli organisoida Puolustusvoimien sodanaikainen tiedotustoiminta uudelleen ja hakea mallia Saksan armeijan propagandatoiminnasta.
– Kalle Lehmus loi salaisen tiedustelun puitteet ja organisaation. Rahat tulivat ohi budjetin yksityisiltä tahoilta. Toiminta oli tietojenvaihtoa vaikkapa Norjan tai (Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun) CIA:n kanssa, kaukopartiomiesten lähettämistä itärajalle ja asehankintoja. Vain pieni piiri tiesi toiminnasta, kertoo Jussi Lehmus.
Kalle Lehmuksen vastuulla oli organisoida Puolustusvoimien sodanaikainen tiedotustoiminta uudelleen. Reservin vänrikki Kalle Lehmus (oik.), kapteeni Reino "Palle" Palmroth ja reservin vänrikki J.O. Tallqvist valmistautuvat radiolähetykseen lokakuussa 1939 Kuva: SA-KuvaSA-Kuva
"Putiikit" CIA:n kyljessä ja kommunistien kannoilla
Kotimaan tiedusteluun puolustusministeriö valjasti niin sanotun Puskalan Putiikin ja sosiaalidemokraatit rakentamaan salaisen valvontamiesketjun, joka tiedotti havainnoistaan pääesikunnalle ja Kalle Lehmukselle.
Puskalan Putiikki eli demareiden oma tiedustelu harjoitti kotimaan kommunistitiedustelua.
Puskalan toimiston työ vuosina 1958–1979 keskittyi kotimaiseen urkintaan ja kommunistien vakoiluun. Sosiaalidemokraattien vaalilehtinen Risto Reunan kirjasta.Työväen Arkisto
– Valvontamiehiltä kiellettiin kaikki yhteydet, joilla heidät voitaisiin yhdistää joko puolustuslaitokseen tai sosiaalidemokraatteihin, kertoo Jussi Lehmus.
Tietokirjailija Lehmus pohtii Ylen haastattelussa, miten on mahdollista, että entinen punakaartilainen valjastaa sekä armeijan että demarit tiedustelijoikseen.
– Demarit ja ammattiyhdistysliike oli suurin kommunismin vastainen kehto. Kalle Lehmus oli SDP:n puheenjohtajan ja moninkertaisen ministerin Väinö Tannerin suosikki. Hän pääsi Mannerheimin suosioon ja sitä kautta Lehmuksella oli jalka sekä politiikassa että Puolustusvoimissa.
Puskalan toimiston työ vuosina 1958–1979 keskittyi kotimaiseen urkintaan ja kommunistien vakoiluun.
Kalle Lehmuksesta itsestään tuli ajan merkittävin ulkovaltojen tiedustelun linkkiyhteyshenkilö. Hän piti kirjan tietojen mukaan yhteyttä norjalaisiin, yhdysvaltalaisiin, englantilaisiin ja jopa virolaisiin.
Hän hankki Puolustusvoimille aseita ja rahoitusta sekä poliitikoille tietoja.
– Esimerkiksi Kekkoselle Lehmus vei tietoa norjalaisista ja seuraavana päivänä toimitti taas infrapunatähtäimiä Puolustusvoimille.
Kirja paljastaa Suomen uhkarohkeasti laatineen vuonna 1957 Neuvostoliittoa varten muistion laajentaa ja muuttaa Pariisin rauhansopimuksen ehtoja.
Sotien jälkeen Pariisin rauhansopimus oli halvaannuttanut Suomen Puolustusvoimat rajoituksin, jotka koskivat uusia aseinnovaatioita ja joukkojen määrää.
Samaan aikaan Norja ja Tanska liittyivät sotilasliitto Natoon. Norja myös aloitti ydinasepaikkojen valmistelun Yhdysvalloille. Ruotsilla oli käynnissä ydinaseohjelma.
Jussi Lehmus kertoo Ylelle, että hänellä on hallussaan luonnoksia Kekkoselle laadituista muistiosta.
Kalle Lehmus ja Kekkonen laativat muistion kaksin, kertoo tietokirjailija Jussi Lehmus. Muistiossa lukee, että Pariisin rauhansopimuksen ehtoja olisi lievennettävä, jotta Suomi pystyy noudattamaan YYA-sopimuksen velvoitteita.
– Kekkonen vei keväällä 1958 Moskovaan esitysluonnoksen. Luonnoksessa sanottiin, että Suomelta on rauhansopimuksessa kielletty strategiset ydinaseet, mutta kai ymmärrätte, että taktinen ydinase on maavoimien perusase? Kyllähän Suomella sellainen pitäisi olla. Muillakin on, kuvailee Jussi Lehmus Ylelle.
Jussi lehmus sanoo, että Kekkonen pelasi uhkapeliä, mutta Neuvostoliitto ei rauhanehtojen lieventämiseen lähtenyt.
– Eivät he tietenkään antaneet Suomelle asetta, joka voisi toimia myös Neuvostoliittoa vastaan, toteaa Jussi Lehmus.
Myös Lasse Lehtinen sanoo, että venäläiset katsoivat, ettei suomalaisiin voi luottaa.
– Meillä on ollut asekätkentää ja kaikenlaista piilotoimintaa. Samat aseet olisi tiukan paikan tullen saatettu kääntää venäläisiä vastaan.
Tilanteeseen vaikutti myös niin sanotut yöpakkaset eli Neuvostoliiton tyytymättömyys Suomen-suhteisiin ja hallitusvalintoihin, kertoo Jussi Lehmus.
– Sen sijaan, että ydinase olisi saatu, saatiin hermostunut ja heikko Kekkonen sekä Neuvostoliiton nimittämä hallitus.
Tietokirjailija Jussi Lehmus haki korkeimmalta oikeudelta isoisoisänsä salattuja oikeudenkäyntipöytäkirjoja ja papereita. Hän sai alun perin ainaisesti salatut asiakirjat. Supolta ei tietoja löytynyt. Docendo-Kustannus
Kuin Bond: Vakoilulaitteita hiuspinneissä ja kelloissa
Puolustusvoimien Pääesikunta toimitti vakoilukäyttöön ja kommunistivakoiluun Puskalan Putiikkiin erikoisia laitteita. Niistä ei osattu unelmoida maassa, jossa lankapuhelinkin oli harvinaisuus.
Viestikoekeskuksen laitteet olivat kuin James Bond -elokuvista. Ne soveltuivat radio-, lennätin- ja huonesalakuunteluun.
Kuuntelulaitteita käytettiin myös muun muassa Hitlerin vierailussa Mannerheimin syntymäpäivillä, kun Lehmuksen ryhmä taltioi salassa keskusteluja.
Jussi Lehmus ja Lasse Lehtinen kuvaavat esimerkiksi kommunistivakoilun huipputekniikkaa.
– Puskalan käytössä kerrotaan olleen mielikuvituksellisia kuuntelulaitteita piilotettavaksi vaatekappaleisiin, rannekelloihin, kyniin ja pinneihin. Viestiyhteyskeskukselta saadut laitteet nostivat salakuuntelumahdollisuudet ja viestiyhteydet ennennäkemättömälle tasolle.
Kirja kertoo myös Mauno Koiviston havainnoista käynnillään Helsingissä SDP:n puoluetoimistossa aikana, jolloin hän toimi kenttämiehenä ammattiyhdistysliikkeessä Turun satamassa.
Koivisto vilkaisi puoluetoimistolla kirjoituskoneella kesken jäänyttä liuskaa, kertoo Salaista sotaa -kirja.
– Se oli kuuntelujärjestelmän tilaus: mikä oli läpikuunneltavan seinän paksuus, millaista johtoa tarvittaisiin. Vaikka kommunistit olivat varuillaan, heitä pääsi kuulolle esimerkiksi laskemalla mikrofonin ilmastointikanavaa pitkin kokoushuoneen kattoon.
Nimenomaan Puolustusvoimissa kehitettiin tätä huipputeknikkaa, jatkaa Jussi Lehmus.
– Agenttimaisesti tavattiin trenssitakkisia miehiä lähetystöjen edustoilla vaihtaen rahasalkkuja. Käytiin ulkomailla tapaamassa vaikkapa Suomesta paenneita, asekätkennästä tuomittuja upseereita.
Lehmuksen mukaan voidaan perustellusti olettaa, että Suomesta paenneet raportoivat myös kansainvälisiä "agenttiasioita" Suomeen.
Kalle Lehmus pysyi mykkänä myös oikeudessa "salaisen sodan" rahoittajista
Juhlittu Lehmus ajautuu antiikin tarujen sankarin lailla lopulta tuhoon.
Kesällä 1958 presidentti Kekkonen antoi Lehmukselle lentävän lähdön eli potkut kansliapäällikön virasta.
Media raportoi kymmenien miljoonien (vanhojen) markkojen varoista Lehmuksen tileillä, hämäristä asekaupoista ja epäselvästä roolista vieraiden valtioiden tiedustelupalveluiden alaisuudessa.
Lehmus joutui oikeuteen, jossa häntä syytettiin vain veronkierrosta. Miehen tilien kautta kautta oli kiertänyt kymmeniä miljoonia markkoja harmaata rahaa.
Everstin, puolustusministerin ja kansliapäällikön Kalle Lehmuksen uran katkeaminen päätyi myös eläkkeen epäämiseen. Hän sai neljän kuukauden vankeustuomion.
Tietokirjailijoiden mukaan Lehmuksen oudot miljoonat olivat peräisin sekä kotimaasta että ulkomailta. Kirjassa niillä sanotaan olleen tarkoitus rahoittaa tiedustelua.
Lasse Lehtinen selittää pimentoon jääneiden rahavirtoja
– Oikeudessa häntä ei rangaistu lopulta muusta kuin verojen välttelystä. Se oli ajojahti. Mielestäni tämä on luettavissa KGB:n "urotekoihin". He huomasivat, kuka vastatiedustelua Suomessa ohjaa.
Entiset tukijat ja Kekkonen hylkäsivät miehen.
Kalle Lehmuksen viimeinen joulu 1986 vanhainkodissa. Vierailulla esikoispoika Aake vaimonsa Nannen kanssa. Kalle Lehmuksen elämä sammui 3.3.1987 lähes 80 vuoden iässä.Pasi ja Outi Lehmuksen kotialbumi
– Kekkonen ei uskaltanut Kalle Lehmusta pelastaa. Oikeudessa Kalle Lehmus ei ilmiantanut ketään rahojen lahjoittajista. Hän oli sijaiskärsijä, joka otti potkut.
Rahojen alkuperä jäi arvoitukseksi myös oikeudelle. Loppulausuntojensa mukaan niin syyttäjä kuin tuomaritkin olivat kuitenkin vakuuttuneita siitä, että Suomessa harjoitettiin salaista, budjetin ulkopuolisilla varoilla rahoitettua tiedustelutoimintaa.
Ruotsalainen Ninja Thyberg vieraili Rakkautta & Anarkiaa -festivaaleilla vuonna 2016 feministisellä lyhytelokuvaretrospektiivillä. Yksi sen kohauttaneimmista elokuvista oli Cannesissa palkittu Pleasure (2013), joka näytti, mitä pornokuvauksissa tapahtuu, kun kamerat eivät käy.
Thyberg jatkoi teeman käsittelyä ensimmäisessä pitkässä fiktioelokuvassaan Pleasure (2021). Sundancen elokuvajuhlilla ensi-iltansa saanut Pleasure seuraa 19-vuotiasta Bellaa, joka muuttaa Ruotsista Los Angelesiin päämääränään pornotähteys hinnalla millä hyvänsä. Sofia Kappel tekee pääroolin hyytävän hienosti.
Thyberg teki elokuvaansa varten neljä vuotta taustatutkimusta. Lähes kaikki sivuosien näyttelijät ovat pornoalan ammattilaisia. Pleasure näyttää seksityön työnä, mutta osoittaa myös pornoteollisuuden ongelmat syyllistymättä taivasteluun.
Romanialaisen Radu JudenBad Luck Banging on persoonallinen kuvaus ohjaajan kotimaan lähihistoriasta, koronakesästä, moraalista ja kuvien todellisuudesta.
Elokuvan alussa nähdään kotitekoinen seksivideo. Tarinan edetessä selviää, että videolla esiintyvän opettaja-Emilian mies on ladannut videon nettiin. Skandaali seuraa ja potkuilla uhkaillaan.
Brechtiläistä henkeä ja estetiikkaa kunnioittavan elokuvan lopussa soi suomalaiskatsojien iloksi M. A. Nummisen kappale In Order To Tell.
Judea kuvaillaan nykyelokuvan vihaisimmaksi, provosoivimmaksi ja hauskimmaksi älyköksi. Bad Luck Banging or Loony Porn on voittanut Berliinin elokuvajuhlien pääpalkinnon.
Englantilais-pakistanilaisen Aleem Khanin hieno draamaelokuva kertoo nuorena muslimiksi kääntyneestä Marysta. Kun hänen Ahmed-puolisonsa kuolee, selviää Marylle, että tällä on ollut toinen nainen Ranskassa.
Kun Mary matkustaa ottamaan naisesta selvää, törmäävät kulttuurit ja ennakkoluulot ryminällä yhteen. Moderni ranskatar olettaa huivipäisen Maryn olevan siivooja.
After Love käsittelee Maryn näkymättömyyttä, stereotypioita, toisen naisen asemaa ja lasten merkitystä parisuhteessa.
Oscar-palkitun Nicolas Cagen ura on ollut kauniisti sanottuna ailahtelevainen, mutta arvostelujen perusteella Pig palauttaa näyttelijän ammattinsa kärkikaartiin. Cagen roolisuoritusta on kuvailtu ilmiömäiseksi.
Cage näyttelee amerikkalaisen Michael Sarnoskin esikoisohjauksessa erämaahan erakoitunutta tryffelinmetsästäjää. Kun miehen huippulahjakas tryffelisika ryöstetään, joutuu hän palaamaan kaupungin räkälöihin ja gourmet-ravintoloihin. Sian kohtaloa selvitellessään hän kohtaa samalla oman menneisyytensä.
Elokuva on tulossa teatterilevitykseen 26.11.2021.
Brittiläisen Ryan Braundin mustavalkoisessa animaatiossa on yli 30 000 käsinpiirrettyä ruutua. Ohjaajan mukaan intohimoprojektia ei olisi koskaan syntynyt ilman pandemian aiheuttamaa eristystä.
Eristys on kantava teema myös elokuvassa, joka kertoo tyttöystävänsä, opintonsa ja lääkkeensä hylkäävästä, varastohalliin sulkeutuvasta nuoresta miehestä. Huippulahjakas koodari keskittyy hallissaan rakentamaan ennennäkemätöntä supertietokonetta, jonka tekoäly varotoimista huolimatta riistäytyy luojansa käsistä.
Kristina Lindströmin ja Kristian Petrin ruotsalaisdokumentti kertoo näyttelijä Björn Andrésenista, josta italialaisohjaaja LuchinoVisconti teki muusansa. Kun Visconti vuonna 1971 valitsi Andrésenin Kuolema Venetsiassa -elokuvaansa Tadzion rooliin, oli tämä vasta hauras 15-vuotias.
Dokumentti paljastaa, miten koekuvaus sujui, miten lapsi esittelee haluttomasti pojanvartaloaan ohjaajalle ja mitä siitä kaikesta seurasi myöhemmin Andrésenin elämässä.
Viscontin elokuva teki Andrésenista lukuisiksi vuosiksi “maailman kauneimman pojan”, jota kierrätettiin ihmeteltävänä ympäri maailmaa. Dokumentti esitetään myöhemmin myös Ylellä.
Palkitun bosniahertsegovinalaisen JamilaŽbanićin elokuva on pysäyttävä kuvaus vuoden 1995 Srebrenican joukkomurhasta ja kipeä muistutus lähihistoriasta. Quo vadis, Aida? kertoo paikallisesta YK-tulkista, joka yrittää suojella perhettään lähestyvältä verilöylyltä kansainvälisen yhteisön väistellessä vastuutaan.
Quo vadis Aida? herättää kysymyksiä siitä, miten voittajat ja häviäjät voivat elää sodan jälkeen rinnakkain ja miten hirvittävistä traumoista voi selvitä.
Elokuva on ehdolla parhaan ulkomaisen Oscarin saajaksi.
Afrikkalainen elokuva on yksi tämän vuoden festivaalin teemoista. Tunisialainen Kaouther Ben Han on maanosansa merkittävimpiä ohjaajia. The Man Who Sold His Skin on ehdolla parhaan ulkomaisen Oscarin saajaksi.
Elokuva kertoo Libanoniin pakenevasta syyrialaisesta Samista, jonka ihoon taiteilija haluaa tatuoida Schengen-viisumiin. Vastalahjaksi Sam pääsee matkustamaan rakkaansa luo Eurooppaan.
Mustan huumorin värittämä satiirinen elokuva katsoo kriittisesti kansainvälistä lakia, taiteen kaupallisuutta ja yleistä kyynisyyttä.
Seurakunta suunnittelee suuren metsäpaloalueen suojelemista Kalajoella Pohjois-Pohjanmaalla.
Heinä-elokuussa yli kaksi viikkoa riehunut palo tuhosi 230 hehtaaria metsää Raution kylässä. Palo oli tämän vuosikymmenen toiseksi suurin Suomessa.
Alueen omistaa pääosin seurakunta.
Alustava suunnitelma on suojella 140 hehtaaria kahdeksikymmeneksi vuodeksi. Loppu paloalueesta jäisi metsätalouskäyttöön. Aluerajaukset ja suojelupinta-alat ovat vielä neuvottelun alla. Asiasta päättää lopullisesti kirkkoneuvosto.
– Suojelu tuntuu metsänhoidon kannalta järkevimmältä ratkaisulta. Tästä hyötyisivät luonto ja tutkijatkin. Ilmeisesti palaneeseen, kivikkoiseen ja turvapohjaiseen maahan olisi tässä vaiheessa aikamoinen haaste saada metsä kasvamaan, pohtii Kalajoen seurakunnan kirkkoherra Kari Lauri.
Kalajoen vajaan 300 hehtaarin maastopaloa sammutettiin lähes kaksi viikkoa.Juha Hintsala / Yle
Alue olisi yksi suurimpia vapaaehtoisesti suojeltuja metsiä Kalajokilaaksossa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa. Jos suojelu toteutuu, on 140 hehtaaria merkittävä alue arvioi Pohjois-Pohjanmaan ely-keskuksen yksikön päällikkö Eero Melantie.
– Muhokselle on solmittu yksityisten maanomistajille kanssa kuusi 20 vuoden määräaikaista rauhoitussopimusta. Niiden yhteispinta-ala on noin 70 hehtaaria. Muualla Suomessa on metsäpaloihin liittyen tehty todella vähän suojelusopimuksia, koska isoimmat palot ovat osuneet juuri Pohjois-Pohjanmaalle, kertoo Melantie.
Metsänhoitoyhdistys Pyhä-Kalan neuvoteleva yhteyshenkilö Jussi Rissanen kertoo, että palanut ja nokeentunut puu tarjoaa useille eliölajeille ja kasveille monimuotoisen kasvualustan.
– Esimerkiksi jotkut hyönteislajit menestyvät erityisesti vain tällaisessa elinympäristössä.
Paloalueella ei ole pelastustöiden jälkeen tehty vielä puunkorjuuta. Myös palon taloudellisten vahinkojen arviointi on vielä kesken.
Seurakunta voi saada suojelusta korvausta ely-keskukselta. Korvauksen suuruuden määrittelee puuston määrä ja laatu.
Ylämaankarjan suosio maisemanhoitajana pitää pintansa.
Tämä skotlantilaista alkuperää oleva Highland cattle -rotu on suosittu, sillä se laiduntaa ja hoitaa luonnon monimuotoisuutta hieman hankalammissakin maastoissa.
Sami ja Marika Kosken ei pitänyt aluksi edes ottaa ylämaankarjaa. Marika Koski kuitenkin innostui rodusta nähtyään eläimiä maatalousnäyttelyssä.
– Suostuttelin sitten Samin ja meille tuli kolme eläintä. Vuosi oli 2003. Eli meillä on ollut ylämaankarjaa kohta 20 vuotta!
Nyt Pohjanmaalla, Maalahden Petolahdessa sijaitsevalla tilalla on 140 eläintä.
Marika Koski halusi ottaa ylämaankarjaa omalle tilalle. Nyt lähes 20 vuotta myöhemmin eläimiä on jo 140.Jarkko Heikkinen/Yle
Suosio kasvanut viime vuosina
Ylämaankarjaa eli haikkuja on Suomessa 15 000–20 000. Ylämaankarjayhdistyksen puheenjohtaja Nina Lappalainen kertoo, että suurin nousu suosiossa on nähty.
– Tässä on pientä aaltoliikettä suuntaan ja toiseen. Näkyvissä on pientä nousujohteista kehitystä, kertoo Lappalainen.
Yhdistyksessä on jäsentiloja noin 240. Keskimäärin tiloilla on 40–80 eläintä.
Joukossa on tiloja, joilla on vain muutamia eläimiä ja toisaalta löytyy myös yli sadan eläimen tiloja. Pohjalaismaakunnissakin on kymmeniä haikku-tiloja.
Ylämaankarjaa kasvatetaan lihantuotantoon ja liha myydään suoramyyntinä. Pääasiassa lihat menevät vakioasiakkaille tilausten mukaan.
Tehokas pusikoiden putsaaja
Ylämaankarjaa näkee laiduntamassa muun muassa jokivarsilla ja merenrantaniityillä. Ne ovat varsin tehokkaita pusikoiden putsaajia.
Niille nimittäin kelpaa syötäväksi lähes kaikki, mitä ne löytävät, kun laidunnuksen ajoittaa oikein, sanoo kotieläinasiantuntija Urpu Tanner-Koopmans Pro Agria Etelä-Pohjanmaasta.
– Kaislat, pajut ja jättipalsamikin kelpaa, mutta hevonhierakan se jättää väliin, kertoo Tanner-Koopmans.
Kosken tilan ylämaankarjaa laitumella.Terhi Varjonen/Yle
– Se ei ole ronkeli rotu! Jättiputkikin on eräällä tilalla kelvannut. Ja kun ne käyvät syömässä kaislikkoa, ne tuovat samalla sieltä biomassaa pois ja näin ehkäisevät rehevöitymistä, kertoo Lappalainen.
Mutta pelkällä rantakaislalla ei elä. Eläimet saavat myös tykympää korsirehua.
– Ei ne elä pelkästään perinnebiotooppien napostelulla. Pitää olla alue, missä ne saavat reilusti oikean ruuan, jatkaa Lappalainen.
Ylämaankarja on muita karjarotuja pienempi. Se on tärkeä ominaisuus.
– Se on muita hidaskasvuisempi ja pienempi, ja pystyy liikkumaan ja kahlaamaan hyvin esimerkiksi rantavesissä, kertoo Tanner-Koopmans.
– Se on ketterä eikä paina niin paljon kuin muut lihantuotantorodut, sanoo Lappalainen.
Ylämaankarja on ulkona kesät talvet eikä se tarvitse sisätiloja. Eläimillä on kuitenkin oltava katos, jonne ne pääsevät suojaan.
Kosken tilalla eläimet tuodaan kotitalon läheisyydessä olevalle laitumelle syksyllä. Sami Koski kertoo, että pakkasta ja lunta eläimet eivät moiti, mutta vesisateesta ne eivät pidä.
– Silloin ne menevät suojaan.
Lammas vai haikku?
Eläimiä hyödynnetään luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä ja perinnebiotooppien ennallistamisessa.
Lammas on myös tuttu näky hieman hankalammissakin laidunpaikoissa, mutta kumpi on parempi maisemoija?
Lappalaisen ja Tanner-Koopmansin vastaukset ovat yhteneväiset.
– Ne täydentävät toisiaan. Ehkä nauta sopii rantaan paremmin ja lammas sitten kalliokkoon. Joistain väleistä lammas syö paremmin, kun on pienempi ja sopii pienempiin alueisiin kuin nauta, sanoo Tanner-Koopmans.
Skotlannissa, mistä ylämaankarja on kotoisin, saattaa nähdä samalla laitumella sekä sitä että lampaita.
– Lammas ja haikku syövät laitumelta eri kasveja, ja lammas on tietysti pienempi, niin se pääsee pienempiin paikkoihin, sanoo Lappalainen.
Ylämaankarja on ulkona ympäri vuoden. Kosken tilan eläimet tuodaan syksyksi kotitilan lähellä olevalle laitumelle.Jarkko Heikkinen/Yle
Rauhallisia ja varuillaan olevia
Kosken tilalla lehmät, vasikat ja Seamus of colloden -sonni laiduntavat merenrantaniityllä. Laidun kuuluu Natura 2000 -alueeseen.
30 hehtaarin laitumelta on pistetty parempiin suihin jo heti keväällä paljon kaislaa ja pajupusikoita.
Kosket kuvaavat eläimiään varsin rauhallisiksi, mutta varuillaan oleviksi. Vieraiden ihmisten saapuminen laitumelle herättää kiinnostusta, mutta etäisyys pidetään.
– Nämä ovat kyllä rauhallisia eivätkä ne juokse, kertoo Sami Koski.
Paitsi silloin haikut lähtevät juoksemaan kun Marika Koski ottaa auton takaluukusta ämpärillisen täysrehua.
– Tämä on vähän niin kuin karkkia, ne tunnistavat ämpärinkin, nauraa Marika Koski.
USA:n välivaaleihin on vuosi – menestyksen merkkejä luetaan jo
Republikaanit yrittivät Kaliforniassa samaa kuin vuonna 2003, jolloin he onnistuivat kaatamaan demokraattikuvernöörin kansanäänestyksellä ja korvaamaan hänet elokuvatähti Arnold Schwarzeneggerillä. Tällä kertaa yritys epäonnistui, sillä demokraattikuvernööri Gavin Newsom voitti luottamuksen äänestyksessä selvästi. Trump-retoriikka ei vedonnut rikkaan Kalifornian asukkaisiin.
Nuorille suunnattu mobiilisovellus tarjoaa talousvalmennusta arkeen
Helsinki halusi lisätä nuorten taloustaitojen itsenäistä opiskelua mobiilisovelluksella. Henrietta Hassinen / Yle
Arjen taloustaitojen valmennusta viedään nyt nuorten puhelimiin. Esimerkiksi Helsinki kustantaa lukiolaisille vuodeksi älypuhelinsovelluksen oman talouden hallinnan opetteluun. Sovellusta kokeillaan parhaillaan myös Pohjois-Karjalassa ja Seinäjoella.
Taloustaitoja opettava sovellus on maksullinen, mutta siinä on myös ilmaista sisältöä. Yksi ilmaisia sisältöjä sovellukseen luonut taho on velka- ja talousongelmia ehkäisevä Takuusäätiö.
Kaverit kantoivat cheerleading-joukkueen korona-ajan yli
Minna Mannosen, Siiri Petäjän ja Nea Partian mielestä harrastuksessa on parasta kisat ja joukkueen hyvä yhteishenki.Antro Valo / Yle
Nuorten harrastusmotivaatio on ollut koetuksella korona-aikana, mutta monille mielekäs harrastus on ollut henkireikä. Innokkaimpienkin motivaatio on ollut koetuksella, kun treenaamaan ei ole päässyt normaalisti. Kouvolassa cheerleading-joukkue piti koota uudestaan, kun osa vanhoista harrastajista lopetti.
Metro ja raitiovaunut eivät kulje tänään ja huomenna – Yle seuraa liikennettä
Kuljettajien työnseisaus keskeyttää metro- ja raitiovaunuliikenteen Helsingissä kahdeksi päiväksi. Silja Viitala / Yle
Lähipäivinä suurelta osin sää on pilvipoutaista ja ajankohtaan nähden viileää, mutta ajoittain aurinkokin näyttäytyy. Lämpötila vaihtelee koko maassa nollan ja 10 lämpöasteen välillä, mutta etelässä voidaan kohota myös 10 asteen yläpuolelle.
Moni nuori haluaisi tietää enemmän arkisista talousasioista mutta ei tiedä, mistä tietoa voisi hakea. Apuun on tullut uusi mobiilisovellus, jonka avulla voi itse hioa taloustaitojaan. Se sisältää lyhyitä tekstejä ja videoita sekä testejä oman talouden hallinnasta, säästämisestä ja sijoittamisesta.
Esimerkiksi Helsingin kaupunki kustantaa kaikille lukiolaisille tämän älypuhelinsovelluksen käytön lukuvuodeksi 2021–2022.
– Halusimme tukea nuorten itsenäistä taloustaitojen opiskelua. Sovelluksessa ei lähestytä taloutta kansantalouden vaan yksilön näkökulmasta, Helsingin kaupungin lukiokoulutuksen päällikkö Harri Korhonen kertoo.
Korhosesta sovellus on hyvä lisä lukioiden muuhun talousopetukseen.
Helsinki päätyi kokeilemaan mobiilisovellusta, koska halusi tehostaa lukiolaisten talousopetusta.Henrietta Hassinen / Yle
Älypuhelinsovelluksen kehittäneen ROI Financial Technologiesin toimitusjohtajan Ida Männyn mukaan heidän talousvalmennuksen sovelluksensa on ensimmäinen Suomessa.
Helsingin kaupungin lukioiden lisäksi ROI-sovellusta kokeillaan parhaillaan Riverian ammattioppilaitoksessa Pohjois-Karjalassa ja Nurmon lukiossa Seinäjoella.
Myös Kallaveden lukiossa Kuopiossa kansainvälisen liiketalouden kurssia käyvät Eetu Laine, 17, ja Leo Purdy, 17, ovat kokeilleet sovellusta.
– Se on tosi moderni tapa löytää sitä tietoa, kun on puhelin koko ajan mukana kaikkialla. Jos tulee mieleen joku asia, niin sieltä sovelluksesta pystyy saman tien etsimään, ja yleensä aina löytyy joku vastaus, Laine kertoo.
– Ei kestä kauhean kauan, kun katsoo videon tästä sovelluksesta. Ne ovat juuri sellaisia lyhyitä ja napakoita, eivätkä vie hurjasti aikaa niin kuin vaikka kokonainen kurssi veisi, Leo Purdy sanoo.
Kallaveden lukion vanhempi lehtori Jari Ukkonen kertoo, että heillä mobiilisovellusta aiotaan käyttää myös talousopetuksen tukena tunneilla. Tänä lukuvuonna sovellusta kokeilee osa oppilaista. Saatujen kokemusten jälkeen harkitaan, otetaanko maksullinen sovellus käyttöön koko koulussa.
Eetu Laine on nyt kuukauden ajan seurannut vinkkejä raha-asioiden hoitoon tämän mobiilisovelluksen avullaToni Pitkänen / Yle
Takuusäätiö kehitti sovellukseen ilmaista sisältöä
Mobiilisovellus on siis maksullinen, mutta siinä on myös ilmaista sisältöä. Yksi ilmaisia sisältöjä sovellukseen luonut taho on velka- ja talousongelmia ehkäisevä Takuusäätiö. Se lähti mukaan hankkeeseen tavoittaakseen paremmin nuoria.
– Kyllä ne ovat nämä erilaiset digitaaliset ympäristöt eli sosiaalisen median kanavat ja sitten kännykkä, joita nuoret omassa arjessaan nykyään käyttävät, kehittämispäällikkö Minna Markkanen Takuusäätiöstä toteaa.
Markkasen mukaan tavoitteena on sovelluksen avulla madaltaa kynnystä ottaa talousasioita haltuun.
– Ei mitään valistusta, luennointia ja teoriaa vaan enemmän sitä, miten näitä asioita voi omassa arjessaan käsitellä. Neuvonta voi parhaimmillaan olla hyvin kevyttä ja lyhyttä, ja se voi ikään kuin tuupata nuoria ottamaan talousasioista selvää.
Takuusäätiön Minna Markkasen mukaan mobiilisovelluksen ideana on viedä talousvalmennusta suoraan nuorten arkeen kännykän kautta. Jari Kovalainen / Yle
Nuorten kiinnostus sijoittamiseen on hyödynnettävä
Kuopiolaiset Eetu Laine ja Leo Purdy ovat tähän asti etsineet lukiokurssien lisäksi tietoa taloudesta kotoa, netistä, Twitteristä ja Youtubesta, esimerkiksi somevaikuttajien videoilta.
– Niistä löytyy hyvä vinkkejä esimerkiksi sijoittamiseen ja yrittämiseen. Tällä hetkellä kiinnostaa myös oman talouden hallinta. Se on nyt ajankohtaista, koska kohta pitää alkaa jo hakea töitä ja muuttaa kotoa omilleen, Laine kertoo.
– Tärkeää olisi oppia hallitsemaan rahan kulutusta eli miettiä, mihin sitä rahaa menee. Mitä tarvitsee ja mikä on turhaa? Ostaako jotain vai eikö osta, Leo Purdy pohdiskelee arjen rahankäyttöä.
Talousosaamisen neuvonantaja Anu Raijas Suomen Pankista sanoo, että nuorten kasvanut kiinnostus sijoittamiseen kannattaa hyödyntää, koska se voi poikia kiinnostusta myös säästämiseen ja tavoitteelliseen talouden suunnitteluun.
Raijas pitää toisen asteen eli lukioiden ja ammattikoulujen opiskelijoita erittäin tärkeänä kohderyhmänä talousopetukselle.
– Silloin ollaan jo melko lähellä sitä elämänvaihetta, jossa ruvetaan itsenäisesti hoitamaan omia raha-asioita.
Raijaksen mielestä etenkin ammatillisiin oppilaitoksiin tarvitaankin lisää talousosaamisen opetusta. Lukioissakin talouskurssit ovat usein vapaaehtoisia ja lukioiden väliset erot opetuksen järjestämisessä ovat isoja.
Tutkimusten mukaan myös kotitaustalla on iso merkitys siihen, millä tolalla nuorten talousosaaminen on.
– Kouluopetuksella näitä eroja voidaan pienentää, Raijas tähdentää.
Suomen Pankin Anu Raijaksen mielestä nuoret ovat jo tottuneet käyttämään rahaakin virtuaalisesti ja mobiilisti, joten talouden ja rahankäytön hallinta sekä taloustaitojen oppiminenkin tapahtuu luontevimmin puhelimen välityksellä.Terhi Liimu / Yle
Nuoren löydettävä talousopetuksesta omaan arkeen sopivat opit
Takuusäätiön Minna Markkanen sanoo, että nuorten talousosaaminen kiinnostaa eri tahoja: järjestöjä, yrityksiä ja kouluja.
– Näiden kaikkien pitäisi tehdä enemmän yhteistyötä eli tarjota nuorille kiinnostavaa ja luotettavaa materiaalia taloudesta. Tärkeintä olisi, että talousopetus olisi mahdollisimman monipuolista ja, että jokainen nuori löytäisi omaan arkeen sopivat opit.
Markkanen muistuttaa, ettei mobiilisovelluskaan kaikkea ratkaise, mutta on hyvä, että markkinoille tulee uusia juttuja.
– Jotta nuori kokisi talousasiat mielekkäiksi ja oman elämän kannalta tärkeiksi, tarvitaan monenlaisia verkko- ja mobiilivalmennuksia.
Sovelluksen maksullisuus arveluttaa osaa asiantuntijoista
Jotkut asiantuntijat eivät halua julkisesti ottaa kantaa asiaan, mutta pitävät arveluttavana, että kunnat satsaavat maksulliseen palveluun koulujen talousopetuksessa.
Vaikka kyse on hyvästä asiasta eli nuorten taloustaitojen kehittämisestä, toiset asiantuntijat muistuttavat, että kyse on kuitenkin kaupallisesta palvelusta ja, että tämä on yritykselle myös tapa markkinoida sitä.
Kunnissa ollaan kuitenkin sitä mieltä, että satsaus on kannattanut, jos nuoret tätä kautta saadaan innostumaan oman talouden seuraamisesta ja panostamaan siihen enemmän.
Helsingin kaupungin Harri Korhonen ei näe kaupallisten palveluiden ostamisessa mitään ihmeellistä.
– Oppimateriaalit tulevat normaalistikin kustantajilta, jotka ovat myös kaupallisia toimijoita ja materiaalit ovat maksullisia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) pääjohtaja Markku Tervahaudan mielestä Suomessa pitäisi varmistaa, että hoivatyössä työskentelee vain rokotettuja ammattilaisia.
Tervahauta haluaa, että hauraiden potilasryhmien parissa työskentelevien hoitajien rokotuslistaa pitäisi päivittää covid-19:ää vastaan annettavilla rokotuksilla.
Hän perustelee lisäystä muun muassa sillä, että ikäihmiset kuuluvat vaikean koronataudin riskiryhmään ja heitä pitää suojella.
– Tällä hetkellä meillä ei ole tietoa, että missä määrin heitä hoitavalla henkilöstöllä on rokotesuoja. Terveysviranomaiset ja työnantajat eivät myöskään tiedä kattavasti, mikä se hoitoyksikön rokotekattavuus on. Laki ei anna oikeutta kerätä tätä tietoa, Tervahauta sanoo.
Tartuntatautilain 48 pykälässä määritellään työntekijän ja harjoittelussa olevan opiskelijan rokotesuoja potilaiden suojaamiseksi.
Tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita asiakkaita ja potilaita ovat esimerkiksi vanhukset, vammaiset, syöpäsairaat ja vauvat.
Näitä potilaita hoitavillapitää olla joko rokote tai sairastetun taudin antama suoja tuhka- ja vesirokkoa sekä rokote influenssaa vastaan. Imeväisikäisiä jatkuvasti hoitavilla pitää olla rokote myös hinkuyskälle.
Kolmisen vuotta sitten päivitetyssä pykälässä ei luonnollisesti mainita sairastettua koronatautia tai -rokotetta, sillä koronavirus alkoi levitä voimalla Euroopassa vasta alkuvuodesta 2020.
THL:n Markku Tervahaudan mielestä koronarokote pitäisi olla hoitajien rokotelistalla. Nyt työnantajat tai terveysviranomaiset eivät tiedä, kuinka paljon riskiryhmien kanssa työskentelee ilman suojaa olevia hoitajia.Henrietta Hassinen / Yle
Tervahauta korostaa, ettei hän kannata hoitohenkilökunnan rokottamista pakolla. Asian juridinen puoli pitäisi kuitenkin selvittää pian, koska lisäykselle olisi potilasturvallisuusperuste samalla tavoin kuin on influenssalle.
– Hoivayksiköissä olisi sitten mahdollista käyttää vain rokotettua henkilöstöä. Tällä hetkellä juridinen tilanne on työnantajan näkökulmasta epäselvä. Emme tiedä, missä määrin hoivan henkilöstö on ilman rokotesuojaa, Tervahauta toteaa.
Lakiin on kirjattu nyt, että työnantaja on velvollinen huolehtimaan, että sosiaali- ja terveydenhuollon yksikön työntekijöiden suoja laissa nimetyille taudeille on kunnossa. Rokottamattomille tai muuten suojaa vailla oleville hoitajille pitää osoittaa muita töitä.
Vain erityisestä syystä esimerkiksi vanhusten hoitokodissa voidaan käyttää työntekijää, jolla on puutteellinen rokotesuoja.
Lähihoitajat eivät halua pandemiarokotteen koekaniineiksi
Suomen perus- ja lähihoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola ei lisäisi koronaa hoitajilta vaadittaviin rokotteisiin.
– Tässä on kyse siitä, onko hoitohenkilökunnan rokotettavuus pandemiatilanteessa lailla säädetty vai luotetaanko siihen, että ammatti-ihminen tietää, että rokote pitää ottaa. Pandemia on eri asia kuin jokavuotinen influenssa. Määräys, että vain hoitajat rokotettaisiin koronaa vastaan, on epäreilu. Rokote olisi tietyllä tavalla pakottava, jos haluat pitää työpaikkasi, Paavola sanoo.
Rokotelistalla oleva influenssa on myös pandemia. Paavola perustelee kielteistä kantaa sillä, että nyt listalla olevat tuhkarokko-, vesirokko,- hinkuyskä- ja influenssarokotteet ovat vanhoja ja testattuja pitkältä ajalta.
Myös koronarokotetta on kehitetty Sars-epidemista lähtien, joten siitä tiedetään jo paljon. Uuden pandemian kohdalla näin ei välttämättä ole.
– Silloin hoitajat laitettaisiin tällä lailla ikään kuin koekaniineiksi. Ei voi olla niin, että tietyssä ammatissa sinut voidaan lain mukaan rokottaa. Vanhojen rokotteiden pakottavuudessa on vinha ero pandemiatilanteeseen. Ei ole järkevää kirjoittaa rokotusta lakiin, mutta toki vahva suositus pitää tulla, Paavola toteaa.
Superin Silja Paavola ei innostu koronan lisäämisestä hoitajille pakollisten rokotteiden listalle.Markku Pitkänen / Yle
Paavolan mukaan Super on kannustanut jäseniään ottamaan koronarokotteen ja hän on siinä käsityksessä, että hoitajat ymmärtävät asian tärkeyden ja heidän rokotekattavuutensa on hyvällä tolalla.
– Alan ammattilaisen on ymmärrettävä rokotteiden tarkoituksenmukaisuus, kun tiedetään että ne ovat turvallisia. Rokotteet ovat kuitenkin estäneet sairastumisia ja kuolemia. Toivon, että ihmiset ymmärtävät, että tässä työssä on hyvä rokottautua itsensä, läheisten ja potilaiden turvallisuuden takia, hän korostaa.
Lopulta sosiaali- ja terveysministeriössä todettiin, ettei hoitajien pakkorokottamista pysty kirjaamaan lakiin ja valittiin työnantajille velvollisuus siirtää ilman suojaa olevat työntekijät toisiin työtehtäviin.
Superin Silja Paavola ei tiukentaisi laissa olevaa työnantajan velvollisuutta.
– Hoitajien pakko on laissa kierretty sillä, että on laitettu työnantajalle velvollisuus tarkistaa, että tiettyjä ryhmiä hoitavat hoitajat on rokotettu. Tämän sälyttäminen työnantajalle ei ole oikein. Ei voi tehdä niin, että työnantajat ovat puun ja kuoren välissä vaan sitten hallituksen pitäisi lailla määrätä ottamaan pandemiarokote, hän sanoo.
THL:n Markku Tervahaudan mukaan työnantajalla on oikeus käsitellä työntekijän tai työharjoittelussa olevan tehtäviin soveltuvuutta koskevia tietoja heidän suostumuksellaan.
Myös työterveyshuolto voi aina arvioida työntekijän kelpoisuutta työtehtäviin.
Joissain Euroopan maissa terveydenhuollon ammattilaisen on pakko ottaa koronarokote, jos hän haluaa pitää työpaikkansa. Esimerkiksi Ranskassa rokotepakko koskee esimerkiksi hoitajia, lääkäreitä ja palomiehiä. Kreikassa rokottamattomia hoitajia on uhannut hyllyttäminen potilastyöstä.
Kuopion kaupungin lähihoitaja Leena Pirinen Liisa-nimisen asiakkaan luona. Kuvituskuva.Sami Takkinen / Yle
Hätätilanteessa hoitaja voi olla rokottamaton
Terveydenhuollossa on työvoimapula sairaanhoitajista ja lähihoitajista, erityisesti vanhustenhoidon puolella. Kaikki vapaat kädet tarvitaan hoitotyöhön.
Nyt lakiin on kirjattu lieventäviä seikkoja, joiden takia myös suojaamattomia hoitajia voidaan käyttää: Työntekijä ei voi ottaa oman terveydentilan takia rokotetta, uusi työntekijä on saatava töihin nopeasti tai käytettävissä ei ole ammattitaitoista henkilökuntaa.
– Silloin se on tietysti hätätilanne ja täytyy varmasti käyttää sellaista henkilökuntaa, joka ei ole rokottautunut, Markku Tervahauta sanoo.
Nyt on huomattu, että ensimmäisenä rokotettujen suoja on alkanut heikentyä eikä välttämättä suojaa deltavariantilta. Suomessa rokotettiin ensin vanhuksia ja muita riskiryhmiä sekä heidän hoitajiaan.
Tartuntatautilakia on muutettu koronan aikana useita kertoja. Sosiaali- ja terveysministeriöstä kerrotaan, että heillä ei ole tällä hetkellä vireillä koronan päivittämistä pykälän 48 rokotelistaan.
Voit keskustella aiheesta perjantaihin kello 23 asti.
Kun helsinkiläinen Meeri aloitti 18-vuotiaana työt vilkkaalla huoltoasemalla, hän kauhistui ensiksi siitä, että hänet laitettiin vain muutaman perehdytyskerran jälkeen yksin ilta- ja yötöihin. Pian hän sai huomata, että kiireisten iltavuorojen aikana piti jatkuvasti myös soitella poliisille.
Bensavarkauksien lisäksi Shellin palveluasemalta lähti nimittäin viikoittain kävelemään etenkin alkoholia ja tupakkatuotteita. Lisäksi Meeri seisoi useimmiten yksin kassan takana, kun tiskin toisella puolella oli päihtyneitä, uhkaavilta tuntuvia asiakkaita. Hälytysnappia poliisin tai vartijan kutsumiseen ei ollut huoltoasemalla lainkaan.
Mun päähän ei mahdu, miten yhdelle ihmiselle voidaan jättää tuollaisia vastuita, varsinkin kun kyseessä on 18-vuotias tyttö. "Meeri", Shellin entinen työntekijä
Meeri ei ole ainut nuori, joka on laitettu yksin työvuoroon. Alle 25-vuotiasta palvelualan työntekijöistä 23 prosenttia työskentelee joko jatkuvasti tai ainakin suurimman osan työpäivästä yksin. Tämä selviää Palvelualojen ammattiliitto PAMin kyselystä, johon vastasi 373 liiton jäsentä.
Kysyimme nuorilta heidän työoloistaan palvelualalla verkkokyselyllä. 350 vastauksesta kävi ilmi, että nuoret ovat kokeneet esimerkiksi paniikinomaista kiirettä, kärsineet huonosta johtamisesta ja palkattomista ylitöistä.
Tässä jutussa kerrotaan nuorten töissä kokemasta turvattomuudesta, jota osa tuntee etenkin ilta- ja yötöissä sekä yksin vuorossa ollessaan.
Haastattelimme kahdeksaa kyselyymme vastannutta nuorta, jotka kertovat kohdanneensa töissä muun muassa seksuaalista häirintää, fyysistä väkivaltaa, ryöstöjä ja uhkaavia tilanteita. Osa haastateltavista on saanut asiakkailta jopa tappo- ja raiskausuhkauksia.
Meeri ja suuri osa Ylen haastattelemista nuorista esiintyvät jutussa nimettöminä, koska heitä pelottaa, että julkisuudessa palvelualan epäkohdista puhuminen voisi vaikuttaa tulevaisuuden työmahdollisuuksiin. Juttuun haastatellut nuoret ovat kaikki irtisanoutuneet ketjujen palveluksesta viimeisen kolmen vuoden sisällä.
Vartija paikalle vain “ryöstötilanteessa”
Ylen haastattelemat R-kioskilla työskennelleet nuoret naiset kertovat, että kioskeissa oli hälytysnappi, mutta esihenkilöiden ohjeistusten mukaan sitä sai painaa ainoastaan “ryöstötilanteissa”.
R-kioskin turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Erkki Laxin mukaan työntekijöitä tulisi ohjeistaa kutsumaan vartija paikalle aina uhkatilanteissa.
Lisäksi Lax painottaa, että “kioskeilla ei olla koskaan täysin yksin, koska ketjun palvelukeskus on henkilöstön tavoitettavissa kioskien ollessa auki puhelimitse tai sisäisen viestintäkanavan kautta”.
R-kioskin Helsingissä sijaitsevalla toimipisteellä tänä vuonna työskennellyttä parikymppistä naista huvittaa ketjun vastaus.
– Jos soittaa palvelukeskukseen, pitää odottaa vastausta puolesta minuutista pariin minuuttiin. Sinne ei todellakaan soiteta, jos joku tulee varastamaan tai uhkailemaan.
Laxin mukaan palvelukeskuksen vasteaika on alle 30 sekuntia.
R-kioskeissa tehdään paljon vuoroja yksin.Janne Lindroos / Yle
Mehu- ja smoothiebaariketju Jungle Juice Barissa useamman vuoden esihenkilötehtävissä työskennelleen nuoren naisen mukaan osassa ketjun toimipisteistä ei ole nappia, jota painamalla saisi vartijan paikalle.
Lisäksi työntekijöitä on ohjeistettu ottamaan yhteyttä vartiointipalveluun vain, jos kyseessä on henkeä uhkaava tilanne.
– Osaako nuori tehdä itse arvion, onko kyseessä henkeä uhkaava tilanne? Olen saanut tappouhkauksia ja minusta on otettu kiinni fyysisesti. Kaikista tapauksista olen kertonut eteenpäin.
Nainen kertoo, että vartijoihin yhteyden ottaminen on siinä mielessä vaikeaa, että työpisteille ei saisi ohjeistuksen mukaan tuoda omaa puhelinta. Ainoa vaihtoehto olisi siis soittaa toimipisteen lankapuhelimella vartijalle, mutta haastateltavan mukaan ison puhelimen esiin kaivaminen tekee usein tilanteista vielä uhkaavampia.
Pikaruokaravintola Subwayssa vuonna 2019 työskennellyt parikymppinen nainen kertoo, että kivijalkaliikkeessä ei ollut lainkaan vartijanappia. Liikkeessä työskenneltiin perjantain ja lauantain väliset yöt yksin.
Viikonloppuöisin humalaiset asiakkaat virtasivat ovesta sisään, kun baarit sulkeutuivat.
Liikkeessä työskenteli pääosin nuoria naisia. Haastateltavan mukaan työntekijät sanoivat yrittäjälle, että yksin yövuorossa työskenteleminen ei tunnu turvalliselta.
Subwayn yrittäjän mukaan hän sanoi työntekijöilleen, että ravintolaa ei kannata pitää perjantaiöisin auki niin, että töissä on kaksi työntekijää.
– Pidettiin palaveri, jossa sanoin, että joko suljetaan tai sitten tehdään yksin, jos joku kokee pystyvänsä siihen.
Ennen koronarajoituksia Subwayt olivat paljon auki öisin. Usein yövuorossa oltiin yksin, myös viikonloppuisin.Janne Lindroos / Yle
Turkulaisessa Hesburgerissa viiden vuoden ajan työskennellyt 25-vuotias Erik Yomans kertoo, että ravintolassa oli hälytysnappi, jota sai painaa uhkaavassa tilanteessa. Yomans puhuu kokemuksistaan omalla nimellään, koska kertoo odottaneensa pitkään, että palvelualan epäkohdista puhuttaisiin julkisesti.
Vuoropäällikkönäkin työskennelleen Yomansin mukaan ongelmana oli se, että kaikki uudet työntekijät eivät tienneet koko vartijanapin olemassaolosta, koska alimiehitetyssä ravintolassa ei ehditty perehdyttää työntekijöitä kunnolla.
Ketjut vaitonaisina
Kysyimme nuorten yksintyöskentelystä ja työturvallisuudesta Keskolta, S-ryhmältä, R-kioskilta, Scandicilta, Nesteeltä ja St1:ltä. Ketjut eivät osaa vastata, kuinka paljon juuri nuoret työskentelevät yksin ilta- ja yöaikaan.
R-Kioski, ST1 ja K-market painottivat vastauksissaan sitä, että yksittäiset yrittäjät ja kauppiaat ovat itsenäisesti vastuussa liikepaikkojen operoinnista ja vastaavat näin myös toimipisteiden turvallisuudesta.
Lisäksi ketjut vetosivat siihen, että turvallisuusasiat ovat sensitiivistä tietoa, joten niistä ei voi antaa julkisuuteen sen tarkempia lausuntoja.
Ylelle vastanneiden ketjujen mukaan työntekijöiden turvallisuutta parantavat muun muassa hyvä perehdytys, turvallisuuskoulutus ja vartiointi.
Tappo- ja raiskausuhkauksia työvuorossa
Yli puolet palvelualojen työntekijöistä kokee väkivaltaa tai sen uhkaa työssään. Vielä useampi kokee seksuaalista häirintää, ja tukalin tilanne on nuorilla. Alle 25-vuotiaista yli 70 prosenttia kertoo kokeneensa häirintää töissä, selviää PAMin kyselystä.
– Minut on uhattu, tappaa, pahoinpidellä ja raiskata ollessani töissä, jo aiemmin jutussa esiintynyt Jungle Juice Barin entinen työntekijä sanoo.
Uhkaavat tilanteet ja häirintä olivat hänen mukaansa töissä jokapäiväisiä. Hän sanoo myös ilmaisseensa useaan otteeseen työntekijöiden kokemasta turvattomuudesta aluepäällikölle.
– Ei ole kiinni siitä, etteikö yhtiön johto tietäisi, heitä ei vaan kiinnosta tarpeeksi, nainen sanoo.
Jungle Juice Barin toimitusjohtaja Elli Holappa kertoo, että ketju päätyi sulkemaan vuoden 2019 lopussa yhden Helsingin ydinkeskustan toimipisteen työntekijöiden antaman palautteen takia. Kyseisellä pisteellä työskenneltiin paljon yksin ja työntekijät kokivat olonsa turvattomaksi.
Entisen työntekijän tiimistä lähes kaikki olivat naisia ja kaikki alle 25-vuotiaita. Hän itse eteni esihenkilöasemaan 19-vuotiaana. Jungle Juice Barin keskimääräinen työntekijä on 18–20-vuotias nuori nainen.
Uudellamaalla sijaitsevalla ABC-palveluasemalla työskennellyt parikymppinen nainen taas kertoo seksuaalista häirintää harjoittavista “vakkareista” eli asemalla paljon aikaa viettävistä miehistä.
Hänen mukaansa oli normaalia, että keski-ikäiset miehet valitsivat työntekijöiden joukosta “oman suosikkinsa”, jota he piirittivät työvuoron aikana.
Yksi maksoi aina kolikoilla, koska halusi ottaa kädestä kiinni, kun sai vaihtorahat takaisin. Yksi sanoi, että odottaa minua ulko-ovella, kun lähden töistä kotiin. Siitä tuli todella inhottava ja pelokas olo. ABC:n entinen työntekijä
Haastateltava kertoo, että aseman nuoret naistyöntekijät muodostivat porukan, jonka kesken varoiteltiin toisia tietyistä asiakkaista ja suojeltiin toisia työntekijöitä inhottavilta tilanteilta.
Haastateltavan mukaan esihenkilöt eivät puuttuneet häiriköivien asiakkaiden käytökseen, vaan pikemminkin muistuttelivat siitä, että asiakkaalle ei saa olla töykeä.
S-ryhmän omistaman ABC-ketjun palveluasemista suuri osa on liikennemyymälöitä, joissa on polttonesteen myynnin lisäksi ravintola, päivittäistavarakauppa ja monesti myös muita liikkeitä.
Yle/Stefan Härus
SOK:n riskienhallintapäällikkö Mikko Koskinen myöntää, että S-ryhmään kuuluva ABC on työnantajana epäonnistunut haastateltavan kuvailemassa tilanteessa. Hänen mukaansa vastaavanlaisilta tilanteilta voitaisiin välttyä, jos esimies ja muu työyhteisö kannustaisivat nuoria työntekijöitä kertomaan työhön liittyvistä negatiivisista asioista.
Restel-liikenneasemien ja HelmiSimpukan ketjujohtaja Tarja Kuittinen myöntää, että väkivallan uhka ja tapaturman vaarat korostuvat, kun työskennellään yksin.
Hän kommentoi Shellillä työskennelleen Meerin kertomusta.
– Kun työtovereilta ei ole mahdollisuutta saada tarvittaessa apuja, on ymmärrettävää, että työntekijä voi tällöin tuntea turvattomuuden tunnetta. Lisäksi tauon pitäminen ja wc:ssä käyminen on haasteellisempaa, Kuittinen sanoo.
Hänen mukaansa liikenneasemat tekevät yhteistyötä vartiontiliikkeen kanssa, ja yrityksessä on selkeät toimintaohjeet uhkaaviin tilanteisiin ja turvallisuusasioihin.
Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Sampsa Puttosen mukaan työnantajan täytyisi antaa selvät ohjeet riskitilanteisiin. Hän muistuttaa, että kokeneiden työntekijöiden kokemusmaailma ei ole todellisuutta nuorille, jotka tulevat ensimmäistä kertaa työelämään. Nuorten pitää saada kokea luottamusta ja turvallisuuden tunnetta töissä.
Puttosen mukaan työhön perehdyttäminen ei ole pelkästään sitä, että osaa hoitaa työhön liittyvät tehtävät, vaan myös sitä, että tietää, miten toimia riskitilanteissa.
– Nuorta ei pidä jättää yksin tällaisten asioiden kanssa.
Vihreät muutti viime viikonloppuna puoluekokouksessa kantaansa kannabikseen. Nyt puolue virallisesti kannattaa kannabiksen "kieltolain" poistamista eli myynnin, käytön ja hallussapidon laillistamista.
Vihreiden päätöksen taustalla on 27-vuotiaan Coel Thomasin vuosien työ. Thomas kertoo Takaisin Pasilaan -podcastin haastattelussa, että hän kuuli vuonna 2013, miten kannabiksen laillistaminen oli tehty Yhdysvaltain Coloradossa. Myöhemmin hän asui Hollannissa, jossa kannabiksen käyttö on osittain laillistettu.
Vihreistä tuli ensimmäinen puolue, joka linjasi yhdeksi tavoitteekseen kannabiksen laillistamisen. Mikään läpihuutohomma laillistaminen ei tule olemaan, eikä puoluekaan ollut linjauksessa yksimielinen. Takaisin Pasilaan tavoitti yhden aloitteen tekijöistä: 27-vuotiaan Coel Thomasin, joka työsti kannabisaloitetta määrätietoisesti kahdeksan vuoden ajan.
– Aloin puhua tästä avoimesti, että kannabista pitäisi säännellä Suomessa, hän kertoo.
Thomas puhuu tässä haastattelussa kannabiksen sääntelystä, mitä hän pitää laillistamisen synonyyminä. Sääntelyllä kannabiksen käyttö vapautettaisiin joillakin rajoituksilla.
Thomas on Helsingin vihreiden varapuheenjohtaja.
Jos meillä olisi tässä kannabissätkä, palaisiko, Coel Thomas?
– Silloin, kun puhutaan alkoholilainsäädännöstä, poliitikolta ei kysytä, käyttävätkö he alkoholia. Minusta siinä ei ole järkeä kannabiskeskustelussakaan kysytään. Meidän pitäisi puhua systeemitasosta eikä yksittäisten ihmisten päihdekäytöstä.
Ryhdyitkö ajamaan kannabisaloitetta järkätäksesi kavereillesi luvan polttaa pilveä?
– En. En aja kannabiksen sääntelyä sen takia, että mun frendit voisivat polttaa pilveä. Ajan kannabiksen sääntelyä, koska nykyinen järjestelmä aiheuttaa massiiviset haitat, joita voidaan korjata sääntelyllä.
Nyt muuttui vain vihreiden kanta kannabikseen, mutta uskotko, että eduskunta antaa vielä joskus luvan käyttää kannabista?
– Euroopassa Luxemburg tulee olemaan ensimmäinen maa, joka laillistaa kannabiksen. On väistämätöntä, että Suomessa säännellään vielä kannabista.
Mitä veikkaat, milloin se tapahtuu?
– Se saattaa tapahtua ennen 2030-lukua. Riippuu tietysti, miten vaalit menevät, joten voi olla, että se silti tapahtuu vasta 30-luvulla.
Mikä olisi paras asia, mikä kannabiksen laillistamisesta aiheutuisi Suomelle?
– Voisimme vähentää kannabiksen haittoja nuorten keskuudessa. Olemme pystyneet vähentämään alkoholin ja tupakan käyttöä vuosia kestäneellä tiukalla sääntelyllä.
– Voisimme säännellä kannabiksen pitoisuuksia ja siten vähentää haittoja nuorten keskuudessa.
– Emme halua, että ihmiset käyttävät kannabista, mutta jos he käyttävät kannabista, se pitäisi pystyä tekemään turvallisemmin.
THL:n tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen huomautti tosin Ylelle aiemmin tällä viikolla, että vaikka laillistamisen myötä kannabiksen vahvuutta voisi säännellä, niissä osavaltioissa, joissa pilvenpoltto on sallittua Yhdysvalloissa, markkinoilla oleva kannabis on aiempaa vahvempaa.
Hakkaraisen mukaan myös ne aikuiset, jotka ovat aiemmin käyttäneet kannabista, käyttävät laillistamisen myötä sitä entistä enemmän.
Coel Thomas, olet ajanut kannabiksen laillistamista jo vuosia. Onko poliittinen missiosi nyt valmis, kun sait ison puolueen muuttamaan näkemystään asiasta?
Kun ohjaaja Sami Kieksi ryhtyi tekemään sarjaa nuorten miesten arjesta pelimaailmassa, hän halusi osoittaa, kuinka vaikeaa yhteiskuntaan kiinnittyminen voi olla. Tämä dokumenttisarja sekä Kieksin muut työt toivat hänelle tänään tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon.
Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot myöntää Opetus- ja kulttuuriministeriö merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä. Työ voi olla ajankohtaista, esimerkillistä tai pitkäjänteistä. Tänä vuonna palkintoja jaettiin kahdeksan.
Ylen vuonna 2020 esittämä Logged in -dokumenttisarja antaa äänen viidelle pelimaailmaan uppotuneelle henkilöille. Osa miehistä poistuu kotoaan vain äärimmäisen välttämättömyyden edessä. Näiden miesten puolesta puhuu yleensä joku muu kuin he itse.
Sami Kieksin mukaan niin sanottujen hyväosaisten on helppo huudella kuplastaan ja luulla tietävänsä, millaistan näiden nuorten elämä on. Ja päinvastoin.
– Kuplat erkanevat yhä kauemmaksi toisistaan. Joku elää vaikka Helsingin Eirassa ja huutelee sieltä ohjeitaan syrjään jääneille. Ja joku vähävaraisempien asuttamassa lähiössä ärisee, että tehkää te rikkaat osanne.
– Se ei ole välttämättä ilkeää eikä pahantahtoista. Ihmiset ehkä oikeasti luulevat tietävänsä, miten toinen elää ja ajattelee. Mutta molemmissa kuplissa eläville näiden toisten maailma on tuntematon, Kieksi pohtii.
Kieksin mukaan yhteiskunnan segregaatio, eri sosioekonomisten luokkien eriytyminen, on jopa turvallisuusongelma. Kykenemättömyys asettua toisen asemaan voi johtaa äärimmäisiin tekoihin puolin ja toisin.
Rehellinen ja avoin kommunikaatio on avain dokumentin teossa
Logged in -dokumenttisarjaa ylistetään palkintoperusteluissa siitä, että se on tehty kuvattavia nuoria miehiä kuunnellen. Katsoja on kärpäsenä katossa, kun Kieksi johdattaa miehet puhumaan valintojensa vaikuttimista ja seurauksista. Samalla hän julkistaa tietoa, joka muuten jäisi varjoihin.
Sami Kieksi kertoo, että häneltä kysytään usein, miten hän saavuttaa kuvattavien luottamuksen.
– Teen mittavan taustatyön. Puhun aluksi potentiaalisten kuvattavien kanssa tuntikausia puhelimessa. Sen jälkeen tavataan ja puhutaan lisää. Tarkoituksena on luoda heti alkuunsa hyvin rehellinen ja avoin kommunikaatioyhteys, Kieksi pohtii.
Sami Kieksi on kertonut omista lähtökohdistaan muun muassa Kulttuurivieras-haastattelussa keväällä 2020.
Sami Kieksillä on mielessä dokumenttisarja, joka puhkaisisi myös toisen kuplan pintaa. Hän haluaisi kertoa, ettei meidän mittareillamme hyväosaisiksi merkityilläkään, mene aina niin hyvin.
- Olen kyllä nähnyt senkin puolen, että monissa varakkaissa perheissä ihmisiltä puuttuu rakastamisen kokemus. Ei ole ollut aikaa siihen. Ja siitäkin seuraa pahoinvointia, Kieksi sanoo.
Nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja selkeää terveysvalistusta
Tänä vuonna rahallisesti muita suuremman tiedonjulkistamisen valtionpalkinnon saa nuorten osallisuutta ja yhteiskunnallista vaikuttamista edistävä Gutsy Go – Make Peace Visible -hanke. Gutsy Go haastaa palkintoperustelujen mukaan nuoria ottamaan itse selvää asioista, kehittämään ratkaisuja arkisiin ongelmiin ja viestimään niistä tehokkaasti.
Tuottaja Aram Aflatuni luotsaa hanketta, jossa yläkoululaisia autetaan löytämään projekteja, jotka hyödyttävät muita ihmisiä.Arttu Timonen / Yle
Palkinto on suunnattu hankkeen hallituksen puheenjohtajalle, vastaavalle tuottajalle Aram Aflatunille, kouluttaja Pedram Aflatunille ja toiminnanjohtaja Veera Ikoselle. Palkintosumma on 20 000 euroa.
Muut palkinnot ovat 15 000 euroa.
Sami Kieksin lisäksi saajia ovat:
Filosofian tohtori, dosentti Marke Ahonen teoksesta Oopiumia ja ajatusharjoituksia - Kirjoituksia antiikin lääketieteestä ja filosofiasta (Gaudeamus).
Filosofian maisteri Anne Bergman ja filosofian tohtori Carola Ekrem teoksesta Stora finlandssvenska festboken (Svenska litteratursällskapet).
Toimittaja, tietokirjailija Susan Heikkinen teoksesta Pullopostia Seilin saarelta – Potilas numero 43 (SKS Kirjat).
Filosofian tohtori, dosentti Marko Juntunen teoksesta Matkalla islamilaisessa Suomessa (Vastapaino).
Lääkäri, professori Juhani Knuuti väsymättömästä työstä terveysvalistajana.
Lääkäri Anni Saukkola työstään terveyttä koskevan tiedon julkistajana erityisesti nuorille sopivin tavoin.
Neljällä sote-alueella on yhteisymärrys siitä, että ne tarvitsevat uuden potilastietojärjestelmän. Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan, Pohjanmaan ja Etelä-Savon välillä ei myöskään ole eripuraa siitä, että järjestelmän tietojen pitäisi olla helposti saatavilla ja sen pitäisi olla toimintavarma, luotettava ja käyttäjäystävällinen.
Aster yhdistää sosiaali- ja terveystoimen tiedot, jotka ovat tällä hetkellä hajallaan useissa eri järjestelmissä. Suomessa Asterista aiempaa kokemusta, mikä on myös herättänyt kritiikkiä.
– Asiakkaat ja potilaat tästä hyötyvät, sitä kautta, että tieto on oikealla hetkellä oikeassa paikassa, sanoo Keski-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell (kesk.).
Hankinta jakaa jyrkästi muun muassa lääkäreiden, keskisuomalaisten kuntapäättäjien ja Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johdon näkemyksiä.
Lääkärit vastustavat
Lääkärit ovat nousseet vastustamaan (ksml.fi) hanketta. Keskisuomalainen kertoo, että "Vetoomus Aster -tietojärjestelmähankinnan keskeyttämisen puolesta" on kerännyt 156 lääkärin nimeä.
– Tavoitteet ovat hyvät, mutta minulla olen sekä poliitikkona että lääkärinä hieman ongelmaa sen kanssa, että ovatko keinot oikeat, sanoo Muuramen valtuuston puheenjohtaja, kirurgi Ville Väyrynen (kok.).
Vetoomuksen allekirjoittajat ovat huolissaan järjestelmän kustannuksista ja sen vaatimasta työmäärästä. Lääkärit epäilevät myös, tehostuisiko toiminta Asterin myötä, kuten on luvattu.
– Sitä ei ole päästy oikeasti testaamaan missään. Emme pysty sanomaan, että Aster olisi huono, mutta emme myöskään pysty sanomaan, että millainen se on. Puolisoni on ollut mukana työpajoissa, ja on käyttänyt kuutisen tuntia Asterin parissa. Hän sanoo, ettei edelleenkään pysty sanomaan järjestelmästä yhtään mitään, Väyrynen kertoo.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Juha Paloneva on Aster-järjestelmän kannalla. Hän sanoo, että nykyinen potilastietojärjestelmä ei enää vastaa sille asetettuihin vaatimuksiin.
Palonevan mukaan Aster vahvistaisi kirjaustapojensa takia muun muassa potilasturvallisuutta. Paloneva toteaa, että jos Asteria ei hyväksytä on edessä uusi raskas kilpailutus.
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Juha Kinnunen avasi hiljattain mielipidekirjoituksessaan Keskisuomalaisessa (ksml.fi) Asterin kustannuksia. Kinnusen muukaan Aster on keskeinen pala aika- ja paikkariippumattomien terveyspalvelujen kehittämisessä.
Keskisuomalaiselle veronmaksajalle järjestelmä maksaisi hänen mukaansa 15 senttiä päivässä.
Vastustus kasvaa kunnissa
Keski-Suomen sairaanhoitopiirin 21 omistajakunnasta tähän mennessä noin puolet on jo joko kunnanhallituksen tai kunnanvaltuuston suulla ilmaissut vastustavansa nykymuotoista Aster-hankintaa.
Tällä viikolla Viitasaaren, Uuraisten ja Muuramen valtuustot päättivät yksimielisesti ottaa hankintaan kielteisen kannan hankintaan. Jo aiemmin hankkeen etenemiselle ovat näyttäneet punaista valoa Saarijärvi, Multia, Kyyjärvi.
Jyväskylän kaupunginhallitus päätti maanantaina esittää yksimielisesti valtuustolle, ettei Jyväskylä valtuuta sairaanhoitopiiriä etenemään hankinnassa. Kaupunginhallitus perusteli päätöstään Aster-hankeen kohonneilla kustannuksilla ja sillä ettei kaupunki halua sitoa tulevan hyvinvointialueen taloutta ennalta.
Uuraisten kunnanvaltuusto epäilee, ovatko järjestelmän toimittajan valinnan jälkeen tapahtuneet hintojen muutokset ja sopimusten tulkinnat hankintalain mukaisia. Uuraisten valtuuston mielestä ei ole myöskään varmuutta siitä, pystytäänkö kustannusten nousua entisestään estämään.
Viitasaaren kaupunginvaltuusto linjasi yksimielisesti, ettei kaupunki ei anna Keski-Suomen sairaanhoitopiirille valtuutusta Asterin hankintaan. Viitasaaren kaupunki edellyttää, että sairaanhoitopiiri käynnistää konkreettisia toimenpiteitä luottamuksen palauttamiseksi sen ja kuntien välille.
Muurame ei myöskään myönnä Keski-Suomen sairaanhoitopiirille valtuutusta hyväksyä ja tilata Aster-järjestelmä. Muurame katsoo, että sairaanhoitopiirin pitäisi arvioida hanke uudelleen, koska kustannukset ovat kasvaneet ja järjestelmästä saatavat hyödyt vaikuttavat epärealistisilta.
– Kaikkia tietysti harmittaa, mutta homma ei ole mennyt kuin Strömsössä. Asenneilmasto sairaanhoitopiirissä on ollut vähän, että sanellaan kunnille, että näin tämä menee, sanoo Muuramen kunnanjohtaja Ari Ranta-aho.
"Keskustelun keskiössä pitäisi olla potilas"
Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Leila Lindell perää kunnilta (leilalindell.fi) päätöksiä Asterista tosiasioihin pohjautuen. Lindell muistuttaa, että toiseksi kilpailutuksessa jäänyt järjestelmätarjous on vielä merkittävästi Asteria kalliimpi.
Lindellin mukaan Asterin kustannusten nousu muodostuu muun muassa järjestelmän lisäominaisuuksista, jotka on tuotu eriteltyinä päättäjille tiedoksi.
Lindell kommentoi Ylelle, että keskustelussa potilastietojärjestelmän hankinnasta olisi pitänyt olla enemmän keskiössä potilas ja terveyspalvelujen käyttäjä.
– Ollaan valtavassa myrskyssä, ja hankkeen eteneminen on lähes mahdotonta. Ei ole uudella sairaanhoitopiirin hallituksella ja valtuutetuilla helppo päätös, kun kunnilla on näin suuri epäluottamus, sanoo Lindell.
Lindell kuvailee hankkeen mahdollista kaatumista menetykseksi terveyspalvelujen käyttäjille. Hän pitää harmillisena, että päätöksissä näyttää olevan kyse enemmän valtakeskustelusta kuin potilaiden ja palvelujen käyttäjien tarpeista.
– Tarvitaan järjestelmä, joka helpottaa kuntalaisten asiointia ja palvelujen saantia. Sellainen, että kaikki tieto asiakkaasta on yhdellä kertaa lääkärin vastaanotolla saatavilla ja hoitosuunnitelmaa voidaan tehdä yhdellä kertaa. Tämä on tärkeä erityisesti niille, jotka sairastavat paljon.
Lindell nostaa esimerkiksi vanhusten huollon, jossa on usein kinkkisiä tilanteita, joissa pitää pystyä reagoimaan nopeasti. Jos tiedot eivät olekaan käytettävissä, voi tulla vaaratilanteita, painottaa Lindell.
Aster-hanketta vastustavien lääkäreiden kritiikistä Lindell toteaa, että he ovat arvostelleet käytettävyyttä ja sitä, että uusi järjestelmä olisi heille työläs, vaikka se ei ole ollut koekäytössä missään.
Lindellin mukaan lääkäreiden vetoomus keskeyttää hanke perustuu enemmänkin tunteisiin, joita järjestelmä heissä herättää.
– Kuntien ja sairaanhoitopiirin on tärkeä tehdä asioita yhdessä. Kun kritiikkiä esittää, niin olisi erittäin tärkeää tuoda esille myös vaihtoehto ja sen kustannukset, summaa Lindell.
– En nyt halua nostaa järjestelmien nimiä tähän, mutta minulla on tiedossa parikin aivan käypää systeemiä, vastaa Ville Väyrynen.
Päätös lokakuussa
Siun sote ja Essote ovat omalta osaltaan Aster-hankinnan hyväksyneet. Vaasan sairaanhoitopiirin kanta ratkeaa 4. lokakuuta. Hankinnan etenemiseen tarvitaan kaikkien neljän sairaanhoitopiirin hyväksyntä.
Keski-Suomen sairaanhoitopiiri on pyytänyt kuntiaan valtuuttamaan sairaanhoitopiirin järjestelmähankinnan toimitus- ja palvelusopimuksen 29. syyskuuta mennessä.
Kunnat ovat tähän mennessä yksi toisensa jälkeen evänneet valtuutuksen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin valtuuston pitäisi päättää uudesta potilastietojärjestelmähankinnasta 15. lokakuuta. Uusi järjestelmä voisi olla käytössä vuonna 2025.
– Kun tilanne on tällainen, olisi ehkä syytä käydä järjestelmän toimittajan kanssa keskustelua siitä, että voisiko päätöksenteon ajankohtaa siirtää tuonnemmas tulevaisuuteen, Lindell sanoo.
Mitä ajatuksia artikkeli herätti? Voit keskustella aiheesta tässä 17.9. kello 23 saakka.
Metsä Group suunnittelee uuden tehtaan rakentamista Äänekoskelle, yhtiö kertoo tiedotteessaan. Kyseessä on noin 200 miljoonan euron investointi.
Tehtaalle syntyisi suoraan noin 140 uutta työpaikkaa, ja rakentamiseen tarvittaisiin arviolta noin 1 000 henkilötyövuotta. Lisäksi uusi tehdas työllistäisi välillisesti parisataa henkilötyövuotta. Tehdas rakennettaisiin vaiheittain vuosina 2022–2026.
– Tällä on merkittävä tulo- ja yhteisöveromerkitys Äänekoskelle, mutta erityisesti sillä on merkitystä paikallisille yrityksille, jotka saavat lisää tuloja ja asiakkaita, sanoo Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen.
Uudessa tehtaassa valmistettaisiin Kerto LVL -tuotteita rakennusteollisuuden asiakkaille pääasiassa Eurooppaan ja Aasiaan. Niiden markkinanäkymä on Metsä Groupin tiedotteen mukaan erinomainen.
– Tämä on valtavan hieno asia Äänekoskelle ja koko Keski-Suomelle. Työllistävä vaikutus ja taloudellinen merkitys ovat erittäin suuria. Keltaiset haalarit, eli eräänlaiset Äänekosken kansallispuvut lisääntyvät katukuvassa, Tuononen sanoo.
Kyseessä on Tuonosen mukaan yksi kaupungin historian suurimmista uutisista.
– Toivottavasti Keski-Suomen tasolla tajutaan käyttä tämä hyväksi niin koulutuksen kuin logistiikankin puolella, hän toteaa.
Äänekosken kaupunginjohtaja Matti Tuononen näkee, että uuden tehtaan suurimat hyödyt kaupungille tulisivat sen yrittäjille.Niko Mannonen / Yle
Kertopuu valtaa alaa Euroopassa
Metsä Group valmistaa tällä hetkellä kerto LVL -tuotteita Lohjalla ja Punkaharjulla. Äänekosken tehdas nostaisi tuotantoa 50 prosentilla.
– Tämä on kertopuuliiketoiminnassa erittäin merkittävä investointi, sanoo Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä.
Tehtaalla valmistettaisiin puuviilusta tehtyjä palkkeja ja levyrakenteita, joita käytetään pääasiassa rakentamisessa. Ne sopivat seinä-, lattia- ja kattorakenteiksi sekä kantaviksi rakenteiksi. Levyjä käytetään myös verhoilussa.
Kertopuu on Hämälän mukaan vallannut alaa Euroopassa rakennusmateriaalina kasvaneen tarjonnan myötä.
– Puurakentamisen kasvu tukee kysyntää. Lisäksi kertopuu tulee rakentajien piirissä yhä tunnetummaksi. Sitä kautta näemme, että sillä on erittäin hyvä kasvupotentiaali tulevaisuudessa, Hämälä toteaa.
"Parasta metsän kasvun aluetta"
Äänekoski valikoitui uuden tehtaan paikaksi, koska Keski-Suomesta löytyy sopivaa puuta.
Tehtaalle hankittaisiin vuosittain noin 375 000 kuutiota suomalaista tukkia. Hämälän mukaan ainakin 80 prosenttia siitä tulisi 150 kilometrin säteeltä tehtaasta.
– Keski-Suomi on parasta metsän kasvun aluetta, hän sanoo.
Sijainti yhtiön biotuotetehtaan vieressä toisi hyötyjä. Esimerkiksi uudelta tehtaalta yli jäävät puuaineet voitaisiin hyödyntää biotuotetehtaalla sellun valmistuksessa.
Lisäksi Keski-Suomesta löytyy Hämälän mukaan pätevää henkilöstöä.
– Keski-Suomi on teolliseslta perinnöltään vahvaa. Siellä on paljon ihmisiä, joiden peruskoulutus sopii erilaisiin teollisiin prosesseihin. Teolliseen perinteeseen liittyy myös se, että kaupunki haluaa edistää tällaista teollisuutta, Hämälä toteaa.
Lopullinen päätös odottaa kaavan valmistumista
Investointipäätös edellyttää alueen asemakaavoituksen valmistumista.
Metsä Groupin nykyisten tehtaiden eteläpuolelle valmistellaan asemakaavaa noin 150 hehtaarin teollisuusalueelle. Kaavaprosessin arvioidaan kestävän alkuvuoteen 2022. Alue on pääosin Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Fibren omistuksessa.
Kaupunginvaltuuston on tarkoitus päättää kaavan hyväksymisestä joulukuussa, jolloin kaava saisi lainvoiman ensi vuoden alussa.
– Kaava on laadittu huolellisesti, eikä siinä ole juridisesti mitään ongelmaa. Toki Suomessa saattaa valituksia tulla, mutta uskoisin, että tässä tapauksessa ei. Teollisuuden kaavoista ei ole tullut täällä valituksia ennenkään, kaupunginjohtaja Matti Tuononen sanoo.
Tuonosen mukaan Äänekosken kaupungille ei tule tehtaasta erityisiä lisäkustannuksia infrastruktuurin rakentamisesta.
Uusi tehdas lisäisi Ilkka Hämälän mukaan liikennettä tehdasalueella noin kymmenellä prosentilla.
