Uudellamaalla työnsä takia asuva Anni Pyykkö ei ole maakuntarajan sulkemisen jälkeen päässyt hoitamaan Varsinais-Suomen puolella sijaitsevalla tilalla olevia hevosia. Hätäratkaisuna hevosia on hoitanut Pyykön isä, joka toipuu samalla aivoinfarktista.

Pyykköä ärsyttää, että hänet on pakotettu etsimään lain porsaanreikiä päästäkseen hoitamaan hevosiaan rajan toiselle puolelle.

– Huoli on jatkuvaa. On stressaavaa jatkuvasti soitella isälle ja kysyä, miten hän pärjää. Isä toipuu halvauksesta eikä saisi edes kantaa maitotölkkiä tällä hetkellä, Pyykkö mainitsee.

Pyykön mukaan hänen hevostallin tiluksilla ei asu ketään vakituisesti, eikä hevosten hoitamisessa täten syntyisi kontaktia muihin ihmisiin.

Vaihtoehtoina ulkopuolinen hoitaja tai vapaaehtoisapu

Kun Pyykköä kiellettiin ylittämästä maakunnan rajaa, hänelle ehdotettiin ratkaisuksi vapaaehtoisen etsimistä sosiaalisen median kautta tai hevostenhoitajan palkkaamista.

– En ole ainoa eläinten omistaja, jolla ei tällaiseissa tilanteessa ole varaa palkata hoitajaa. Vieraan hoitajan ottaminen avuksi ei muutenkaan ole hyvä vaihtoehto. Itselläni on nuori orivarsa, jonka hoitaminen vieraalle olisi todella vaikeaa.

Poliisihallituksen suositus on, että eläinten hoito järjestettäisiin maakuntarajaa ylittämättä.

Elinkeinoon liittyvät matkat ja kiireelliset matkat eläinsairaalaan ovat syy ylittää maakuntaraja, mutta pelkkä eläinten tavallinen hoito ei ole.

Ratkaisu osoitteenmuutoksesta

Lopulta Pyykkö joutui ratkaisemaan ongelmansa niin, että siirsi osoitteensa ja muutti väliaikaisesti asumaan äitinsä luo Uudenmaan ulkopuolelle. Maakuntarajan yli hän pääsee töihin työnantajan todistuksen kanssa.

– Ärsyttää käyttää tällaista porsaanreikää, mutta en löydä asiaan muutakaan ratkaisua.

Häntä hämmentää nimenomaan se, että tuotantoeläimien takia liikkuminen olisi sallittua, mutta omaa hoidettavaa hevosta ei lasketa tällaiseksi.

– Toivoisin, että rajan yli liikkuminen olisi tällaisissa tapauksissa sallittua. Olisi eri asia, jos hevoset olisivat täysihoidossa jossain tallilla. Silloin liikkuminen ei olisi välttämätöntä. En ole ainoa, joka käyttää toisen maakunnan puolella olevia tiloja hevosten omatoimiseen hoitamiseen.

– Emme ole kokeneet tällaista koskaan historiassamme.

Näin sanoo Vesa Vihriälä, Helsingin yliopiston työelämäprofessori, jolle on langetettu liki mahdottomalta kuulostava työ: Vihriälän johtaman kriisiryhmän pitäisi löytää keinot, joilla Suomi palautetaan kasvun, korkean työllisyyden ja kestävän julkisen talouden uralle koronakriisin jälkeen.

– Kyllähän tämä tuotannon ja työllisyyden supistuminen on hurja, erittäin jyrkkä ja nopea, Vihriälä tiivistää lähtötilanteen.

Ryhmän ovat asettaneet työ- ja elinkeinoministeriö ja valtionvarainministeriö. Vihriälän lisäksi siihen kuuluvat talouden Nobelilla palkittu professori Bengt Holmström, taloustieteilijä Sixten Korkman ja professori Roope Uusitalo.

Työn tulee olla valmis 1. toukokuuta 2020 mennessä.

– En usko, että meiltä tulee mitään "Sailaksen listaa", mutta varmaan ajatuksia sopeuttamistarpeesta ja - ratkaistuista, Vihriälä sanoo.

Sailaksen lista viittaa entisen valtiovarainministeriön valtiosihteerin Raimo Sailaksen vuonna 1992 esittelemään leikkauslistaan. Sailas tunnettiin 1990-luvun laman jälkeen kovana tarkan talouden puolustajana ja tiukkojen säästöjen ehdottajana.

Talouden pudotus erittäin jyrkkä

Vihriälän johtaman selvitysryhmän ratkaisujen pohdinta on alkanut musertavassa tilanteessa. Epätoivoon ei kuitenkaan ole syytä.

– Positiivista on, että tämä ei ole välttämättä pitkäaikainen samalla tavalla kuin finanssikriisi tai 1990-luvun lama olivat, Vihriälä sanoo.

Näin siksi, että talousromahduksen taustalla ovat hallituksen epidemian taltuttamiseksi pystyttämät rajoitustoimet eikä talous itsessään.

Kun rajoitustoimia päästään poistamaan, voi toipuminenkin olla hyvin nopeaa – jos talous on pystytty pitämään jollakin tavalla toimintakuntoisena ja ilman isoja vaurioita.

– Shokki on poikkeuksellisen kova, mutta se voi poistua nopeasti jos epidemia saadaan kuriin. Tällöin talous voi toipua ripeästikin. Ikävä kyllä, huonompikin vaihtoehto on mahdollinen.

Valtio paikkaa talouden tappioita velalla

Isompien vaurioiden välttämiseksi julkisen sektorin varoja on käytettävä paljon. Se tarkoittaa, että julkinen alijäämä meillä ja muualla paisuu. Niiden seurauksena velka kasvaa ja sen kurominen taas kohtuulliselle tasolle tulee viemään aikaa.

– Velkaantumisen pienentämisessä puhutaan vuosista, sanoo Vihriälä.

Mutta kuinka paljon lisää velkaa joudutaan ottamaan? Se on vielä arvailujen varassa. Luottoluokittaja Moody'sin tuore ennuste antaa kuitenkin osviittaa:

Moody'sin ennusteessa Suomen julkisen talouden eli kuntien ja valtion velka suhteessa bruttokansantuotteeseen pompsahtaa tänä ja ensi vuonna rajusti.

EU:n vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisesti julkisen velan pitäisi pysyä alle 60 prosentissa suhteessa bruttokansantuotteeseen.

Suomi on pysynyt raameissa, mutta tältä noin 60 prosentin tasolta noustaan ennusteen mukaan jo tänä vuonna 65,5 prosenttiin ja ensi vuonna 66,7 prosenttiin.

Prosenttiyksikön nousu tarkoittaa 2,5:ttä miljardia, joten ennusteen toteutuessa julkisen talouden velka nousisi tänä vuonna lähes 14 miljardia ja ensi vuosi mukaan lukien lähes 17 miljardia.

– Ei kuulosta mitenkään mahdottomalta. Voi nousta suuremmaksikin, Vihriälä sanoo.

Se tarkoittaa valtiolle ja kunnille raskasta taakkaa.

– Velanhoitoa keventää matalana pysyvä korkotaso. Suomi tulee saamaan edelleen lainaa hyvin matalalla korolla.

Inflaatio tulee velanmaksun avuksi

Vihriälä uskoo, että myös inflaatio tulee nostamaan päätään kriisin jälkeen.

Inflaatio tarkoittaa yleistä hintojen nousua kun rahan ostovoima heikkenee. Massiivinen elvytys ja rahan tarjonnan lisääntyminen kaikkialla maailmassa voisi kiihdyttää inflaatiota koronakriisin jälkeen.

– Kun rajoitukset ovat voimassa, ei ole mahdollisuuksia kuluttaa, eivätkä hinnatkaan voi nousta. Keskuspankit pumppaavat paljon rahaa talouteen ja ajan mittaan tämä alkaa ruokkia kysyntää ja edelleen inflaatiota, Vihriälä selittää.

–Ja jos tänä aikana menee paljon yrityksiä konkurssiin, niin kysynnän alkaessa tavara- ja palvelutarjontaa ei ole riittävästi siihen vastaamaan ja silloin hinnat nousevat.

"Sailaksen listan" isä kannustaa valtiota velanottoon

Koronakriisin edessä valtiovarainministeriön entinen valtiosihteeri Raimo Sailaskin kannustaa valtiota Talouskriisi.fi -sivustolla roimaan velanottoon.

"Suomen valtiolla on tässä tilanteessa varaa ja velvollisuus velkaantua nykyisestä tasosta kymmeniä prosenttiyksikköjä suhteessa bkt:hen. Inflaatio tulee aikanaan hoitamaan tätäkin velkaa. Verottamalla velkoja ei voi hoitaa." Raimos Sailas, talouskriisi.fi-palvelulle

Sailaksen mukaan valtiolla on "varaa ja velvollisuus velkaantua nykyisestä tasosta kymmeniä prosenttiyksikköjä suhteessa bruttokansantuotteeseen". Se tarkoittaisi todella massiivista velanottoa valtiolle.

Budjettitalouden tarkkana vartijana ja säästölistoistaan tunnetulta Sailakselta ehdotusta voi pitää jopa mullistavana. Hän myös näkee, että veronkorotusten sijaan velkaa hoitaa tulevaisuudessa inflaatio.

Vihriälä on samoilla linjoilla velanotosta ja osittain siitäkin, että inflaatio voi auttaa maksamaan velkoja tulevaisuudessa. Rahan ostovoiman heikentyessä myös velat kutistuisivat suhteessa tuloihin, jotka nousisivat hintojen mukana.

– Olen samaa mieltä. Moni muu maa on velan suhteen paljon hankalammassa tilanteessa kuin Suomi. Inflaatio tulee myös hoitamaan osan veloista, mutta ei kaikkea. Ei inflaatio niin korkeaksi nouse, että emme joutuisi vielä katsomaan tarkkaan julkisia menoja ja veroja, Vihriälä sanoo.

Euroopan keskuspankki ei tule Vihriälän mukaan päästämään inflaatiota laukalle. Hinnat saavat nousta aikansa, mutta jos nousu kiihtyy kovin suureksi, keskuspankki puuttuu peliin korkoja nostamalla.

– Korkoja nostamalla estetään inflaatiokierre, jos se alkaisi ajautua sellaiselle kiihtyvälle uralle, josta jo selvästi on haittaa talouden toiminnalle.

Inflaatio ei siis tule kokonaan poistamaan velkataakkaa. Tämä tarkoittaa sitä, että velkaantuneet maat joutuvat katsomaan tarkkaan läpi omat menonsa ja tulonsa kuten verotuksen tason.

– Se tarkoittaa tiukkuutta julkisessa taloudessa, mutta millä tavalla se tehdään, on oma kysymyksensä, Vihriälä sanoo.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

Kysely: Suomalaisten mielialat ovat pysyneet positiivisina koronakriisin keskellä – "Vaikea ennakoida, milloin taloushuolet alkavat näkyä"

Yksinyrittäjille 2 000 euron toimintatuki koronakriisiin – haku avautuu mahdollisimman pian

Vanhusten ja sairaiden tauti, ajatteli 38-vuotias italialainen kuntosaliyrittäjä Fausto Russo koronaviruksen aiheuttamasta COVID-19-taudista vielä kuukausi sitten.

Italiassa tauti oli jo päässyt leviämään pohjoisessa ja kuntia oli karanteenissa, mutta Russon pienessä kotikaupungissa Minturnossa Rooman eteläpuolella oli todettu vain muutamia virustartuntoja.

Sitten hän oppi, ettei edes hän – hyväkuntoinen ja terve alle nelikymppinen – ole turvassa virukselta.

– Olen aina harrastanut urheilua ja valmennan jalkapallojoukkueita. En ole koskaan polttanut tupakkaa eikä minulla ole ollut kuumetta kymmeneen vuoteen. Ja yhtäkkiä olin sairaalassa enkä pystynyt hengittämään, Russo kertoo Ylelle videoyhteyden kautta Santa Maria Gorettin sairaalasta Latinan kaupungista.

Lue myös: 80 kysymystä ja vastausta koronaviruksesta

Myös nuoria teho-osastolla

Italian terveysviraston raportin mukaan maassa ennen maaliskuun 26. päivää todetuista koronavirustartunnoista yhteensä lähes 44,2 prosenttia oli todettu alle 60-vuotiailla.

Alle nelikymppisiä puolestaan tartunnan saaneista testatuista oli vajaat 12 prosenttia. Viruksen aiheuttamaan tautiin kuolleista alle 60-vuotiaita on 4,8 prosenttia ja alle 40-vuotiaita 0,2 prosenttia.

Yhteensä Italiassa oli maaliskuun viimeisenä päivänä todettu lähes 102 000 koronavirustartuntaa. Heistä COVID-19-tautiin oli menehtynyt 11 591 ja sairaalahoidossa on 31 776 potilasta.

Italialaisissa tiedotusvälineissä on epidemian aikana ollut jatkuvasti uutisia sairaalassa osastohoidossa tai teho-osastolla hoidettavista työikäisistä.

Maan terveysvirasto ei tilastoi tehohoidossa olevia potilaita ikäryhmän mukaan. 10. maaliskuuta koronaviruksen pahiten runteleman Lombardian hallintoalueen terveyskomissaari Giulio Gallera kertoi, että alueella tehohoidossa olevista kahdeksan prosenttia oli 25–49-vuotiaita.

Myös Ylen maaliskuussa haastattelema bergamolainen kirurgi Caterina Simon kertoi, että kaupungin Papa Giovanni XXIII -sairaalassa hoidetaan kaikenikäisiä yli 30-vuotiaita COVID-19-potilaita. Simonin mukaan nuoremmat hoidettavat joutuivat usein olemaan osastohoidossa viikkoja.

Näin kävi myös Ylen haastattelemalle Fausto Russolle.

”Aika ei kulu millään”

Russolla koronaviruksen aiheuttama tauti alkoi flunssan oireilla. Maaliskuun alussa hän alkoi kuumeilla ja soitti lääkärilleen, joka pyysi häntä pysymään kotona ja ottamaan särkylääkettä.

Kolme päivää myöhemmin Russon tila oli huonontunut niin, ettei hän pysynyt jaloillaan. Lihaksia särki, ruokahalu oli poissa eikä kuiva yskä jättänyt rauhaan. Tuona iltana suojavarusteisiin pukeutuneet ensihoitajat hakivat hänet kotoa sairaalaan.

Russolle hyvästiksi vilkuttivat tämän kaksi pientä poikaa ja vaimo, jotka jäivät kotiin kahden viikon karanteeniin. Koronavirus oli aiheuttanut Russolle molemminpuolisen keuhkokuumeen, minkä johdosta hänellä oli huomattavia hengitysvaikeuksia.

– Minusta tuntui, kuin pää olisi ollut painettuna veden alle, haukoin happea mutta en saanut sitä, hän kertoo.

Sairaalan osastolla Russolle aloitettiin ylipainehengityshoito eli cpap-hoito, jossa hänelle asetettiin koko pään ja kasvot peittävä muovihuppu.

– Olin kuusi päivää ja yötä sängyssä se huppu päässä, mikä teki nukkuma-asennon löytämisestä mahdotonta. Laite humisi kovaäänisesti korvan vieressä, eikä aika kulunut millään, Russo kuvailee.

Pahinta sairastamisessa oli Russon mukaan kuitenkin yksinäisyys.

– Lääkärit ja hoitajat kävivät luonani tartuntavaaran vuoksi vain pikaisesti. Perhe ja ystävät ovat kaukana, eikä kukaan tue. Makasin yksin ajatuksiini uppoutuneena ja vain odotin, Russo kuvailee.

– Kaikki itsestään selviltä tuntuvat asiat, kuten rakkaan ihmisen halaus, kävelylenkki tai viinilasillinen alkoivat tuntua kaukaisilta.

Apua kokeellisesta lääkehoidosta

Russoa lääkittiin happihoidon aikaan parasetamolilla ja antibiooteilla. Kuuden päivän jälkeen hoito lopetettiin ja Russo sai lääkettä, jonka vaikuttava aine on tosilitsumabi. Tavallisesti sitä käytetään esimerkiksi reuman hoidossa.

– Parin päivän päästä siitä oloni alkoi kohentua, ja pikkuhiljaa olen tarvinnut yhä vähemmän lisähappea, Russo kertoo.

Italialaismedioiden mukaan maassa useilla paikkakunnilla COVID-19-potilaita on hoidettu tosilitsumabia sisältävillä lääkkeillä. Maan terveysministeriön mukaan sen tehoa tautia vastaan testataan nyt isommalle potilasjoukolle.

Nyt Russo on ollut sairaalassa yli kolme viikkoa. Hän kertoo, että voi jo hyvin ja haluaisi kovasti palata kotiin perheensä luo.

Hengittäminen ja puhuminen eivät tuota hänelle enää suuria vaikeuksia. Silti hänen koronavirusnäytteensä ei ole edelleenkään negatiivinen, eikä häntä voida vielä kotiuttaa.

Russolla on ollut aikaa ajatella. Hän ei vieläkään tiedä, mistä sai tartunnan, mutta arvelee sen tapahtuneen omistamallaan kuntosalilla, jossa hän helmikuun lopussa työskenteli ja tapasi ihmisiä normaalisti.

– Koronavirus yllätti Italian täysin, sekä kansalaiset että hallituksen. Aliarvioimme riskit ja nyt kärsimme virheistämme. Epidemia pitää pysäyttää pikimmiten, jotta voimme palata normaaliin, Russo miettii.

Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23:een asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Italiassa jo lähes 12 000 kuollutta, mutta uusien tartuntojen määrä hidastuu – rajoituksia jatketaan ainakin 12. huhtikuuta asti

Pormestari raivosi kurittomille Italiassa: Arkussa ei ole väliä, miten hiuksesi ovat!

Venäjän kulttuuriministeriö järjesti maaliskuussa verkkosivuillaan tarjouskilpailun Venäjän kansallispäivän vietosta eri maissa. Vuonna 2020 valtion budjetista ohjataan tähän tarkoitukseen 49,35 miljoonaa ruplaa, eli noin 580 000 euroa. Lähes puolet rahoista suunnataan Suomeen. Venäjä on suunnitellut yhteensä 33 tapahtumaa, joista 13 järjestetään naapurimaassa.

– Venäjän ja Suomen kulttuuriyhteistyön kehittäminen on yksi kansainvälisen toiminnan prioriteeteistamme, toteaa Venäjän kulttuuriministeriö sähköpostitse Ylelle.

Ministeriö lisäsi, että ”tapahtumien määrä ja sävy määritellään Venäjän suurlähetystön tukemana” sekä “yhteistyössä suomalaisten kollegoiden kanssa”, muttei kuitenkaan tarkentanut, kehen erityisesti viittaa.

Tarjouskilpailun mukaan Suomeen suunnataan 22,2 miljoonaa ruplaa, eli noin 260 000 euroa. Venäjä aikoo järjestää Suomessa kuusi näyttelyä, kolme kirkkokuoron esitystä, kaksi “vuoropuhelua”, eturivin artistin konsertin ja työpajan.

Hanketta perustellaan tarpeella “jakaa keskeistä ajatusta maiden välisestä syvästä historiallisesta ja henkisestä siteestä” sekä “vahvistaa Suomen ja Venäjän kansojen välistä ystävyyttä ja naapuruutta”. Tämän lisäksi suomalaisille esitellään “venäläisen kulttuurin panostuksia ja kehitystä kansainvälisessä kanssakäymisessä”.

Ministeriö korostaa, että kaikkiin tapahtumiin odotetaan myös suomalaisia osallistujia ja ne tulkataan suomen kielelle. Venäjä toivoo, että suomalaiset tiedotusvälineet uutisoisivat tapahtumista, mutta täsmentää, että “toimittajat ja uutispalvelut on hyväksytettävä etukäteen”.

Erityinen asema on hengellisillä tapahtumilla, joihin kuuluvat muun muassa kolmipäiväinen kristittyjen välinen konferenssi ja sekä “idän ja lännen hengelliseen vuoropuheluun” keskittyvä näyttely.

Koronavirusepidemia ja rajojen sulkeminen eivät näytä pahemmin Venäjää häiritsevän. Kulttuuriministeriö sanoo tarkentavansa tapahtumien tarkkoja päivämääriä myöhemmin "maailman yleisen epidemiologisen tilanteen mukaan".

– Venäjän henkisen kulttuurin päivät ulkomailla -projektin tapahtumat saadaan varmasti järjestettyä, Venäjän kulttuuriministeriö vakuutti Ylelle.

Jevgeni Bogdanov

Koronaviruspotilaita kuljettava Zaandam ja sisaraluksensa Rotterdam ovat rantautuneet Floridan Fort Lauderdalen Evergladesin satamaan, kertoo uutistoimisto AP.

Zaandamin matkustajista 45 ihmistä on kärsinyt lievistä koronaviruksen aiheuttamista oireista ja he tulevat pysymään laivassa, kunnes parantuvat. 10 ihmistä on viety Fort Lauderdalen sairaalaan. Zaandamilla ehti kuolla neljä iäkästä ihmistä, joista ainakin kahden kerrotaan kuolleen koronaviruksen aiheuttamiin komplikaatioihin.

Holland America Line -yhtiön omistama Zaandam ehti seilata lähes kolme viikkoa ilman, että matkustajat pääsivät käymään maissa, kun mikään satama ei suostunut ottamaan sitä vastaan.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puuttui peliin alkuviikosta ja sanoi keskiviikkona, että Zaandamin matkustajat tullaan evakuoimaan.

Zaandamilla oli kyydissä 442 matkustajaa ja 603 työntekijää. Risteilijää viime aikoina avustanut Rotterdam taas kuljetti mukanaan 808 matkustajaa ja 583 työntekijää. Rotterdam lähetettiin ottamaan kyytiinsä terveitä matkustajia Zaandamilta ja muutenkin avustamaan risteilijää sen jälkeen, kun Zaandam ei saanut rantautumislupaa Etelä-Amerikan maista.

Toinen koronavirusristeilijä matkalla Fort Lauderdaleen

Uutistoimisto AFP:n mukaan jo toinen koronavirusristeilijä on on matkalla kohti Fort Lauderdalen satamaa. Coral Princess -laivalla on kyydissä 12 koronavirustartunnan saanutta matkustajaa. Yhteensä laivan kyydissä on 1020 matkustajaa ja 878 henkilökunnan jäsentä. Koronavirustartunta on todettu seitsemällä matkustajalla ja viidellä työntekijällä.

AFP:n mukaan Coral Princessin on määrä saapua Fort Lauderdaleen lauantaina.

Lue myös:

Trump: Koronaviruspotilaita kuljettava Zaandam-risteilijä evakuoidaan ja päästetään maihin(2.4.)

Koronapotilaita kuljettava risteilyalus Zaandam anelee Floridalta pääsyä satamaan – Merillä seilaa yhä risteilijöitä, jotka eivät ole päässeet maihin(1.4.)

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Nuoret naiset ja miehet ovat eri asemassa työmarkkinoilla.

Asia ei ole uusi, mutta uutinen onkin, että mikään ei ole muuttunut. Tilanne on nyt ihan sama kuin 20 vuotta sitten.

Tilastokeskuksen erikoistutkija Anna Pärnänen tarkasteli erikseen 25-34-vuotiaiden työsuhteita. Tämän ikäisistä miehistä 72 prosenttia on vakitöissä, naisista vain 55 prosenttia.

– Nuorten naisten työmarkkina-asema on selkeästi epävakaampi kuin miesten, Pärnänen sanoo.

Kun 20-34-vuotiaista miehistä noin 13 prosenttia tekee määräaikaisia töitä, sama luku naisilla on noin 20 prosenttia kertoo tuore Työolotutkimus.

Kun 25-34 vuotiaista miehistä noin 14 prosenttia tekee määräaikaisia töitä, sama luku naisilla on noin 24 prosenttia. Osa-aikaduuneja tekee seitsemisen prosenttia samanikäisistä miehistä, naisista 19 prosenttia.

Osa-aikatyön määrä on etenkin naisilla jopa kasvanut 20 vuodessa.

Mistä erot sitten johtuvat?

Naisten määräaikaisiin työsuhteisiin vaikuttaa se, että usein he sijaistavat perhevapaalla olevaa toista naista, Anna Pärnänen arvioi. Pärnänen kirjoittaa aiheesta myös Tilastokeskuksen blogissa.

Osa-aikaisuuteen vaikutti useampi seikka. Miehillä osa-aikaisuuden syynä korostui opiskelu, kun naisilla kokoaikatyön puute oli suurin yksittäinen syy tehdä osa-aikatyötä.

Tässä ikäryhmässä lasten hoito oli naisille niin ikään merkittävä syy tehdä osa-aikatyötä, mutta miehistä ei juuri kukaan tehnyt osa-aikatyötä lapsia hoitaakseen.

”Naiset hoitavat lapset ja ovat työnantajalle riski”

Perinteinen perhemalli, jossa nainen hoitaa perheen ja lapset, on iso syy siihen, miksi miesten ja naisten urat etenevät eri tahdilla.

– Meillä on edelleen tilanne, jossa nuoret naiset ovat lapsentekoiässä ja työnantaja näkee heidät helposti vaivana tai uhkana, sanoo tutkija Mira Karjalainen Helsingin yliopistosta. Hän on mukana WeAll -hankkeessa, joka tutkii työelämän tasa-arvoa.

– Nuoren naisen yllä roikkuu varjo, että jääkö hän äitiyslomalle ja vielä vanhenpainvapaalle, Karjalainen sanoo.

Kun tämä “varjo” roikkuu työelämään tulevien naisten päällä, se vaikuttaa siihen, kenet halutaan rekrytoida pysyvään työsuhteeseen. Miesehdokas menee naisen edelle.

– Kaikki nuoret naisethan eivät tee lapsia, mutta se ei vaikuta eli kaikki kärsivät siitä, Karjalainen toteaa.

Hän viittaa sanaan äitiysloma.

– Hoitovapaata kutsutaan edelleen äitiyslomaksi. Vain pieni osa isistä käyttää sen – jos nyt puhutaan heteroperheistä, Karjalainen sanoo.

Koska käytännössä pelkästään äidit jäävät hoitovapaalle, miehet saavat etumatkan. He ovat saman ajan töissä ja tekevät uraa.

Kaikkein eniten ylitöitä Suomessa tekevätkin pienten lasten isät, Karjalainen muistuttaa.

Samaan aikaan kotia ja lapsia hoitavat enemmän naiset. Tämän yhtälön lopputulema on, että miehet ovat enemmän töissä ja saavat enemmän aikaan töissä.

– Tutkimme asiantuntijaperheitä, joissa miehillä ja naisilla oli samankaltainen tutkinto. Kävi ilmi, että pienet päätökset, joita perheessä tehtiin, tukivat miehen uraa. Jos lapsi oli kipeä, useimmiten äiti jäi kotiin hoitamaan lasta. Kun tämmöiset kasautuvat, ne vaikuttavat naisen urakehitykseen. Nämä ovat yhtä aikaa sekä syy että seuraus naisten pätkätöille, Karjalainen sanoo.

Pätkäpestit syövät naisten eläkkeet

Määräaikaisuuksiin liittyy myös se, että työuran ohella ne vaikuttavat eläkkeeseen. Naisten eläkkeet jäävät pätkätöiden ja osa-aikaisuuksien vuoksi pieniksi.

– Meillä on iso huoli köyhistä eläkeläisnaisista Suomessa, Karjalainen muistuttaa.

Omaishoitajat ovat Suomessa myös liki kaikki naisia. Myös myöhemmin elämässään naiset siis joustavat enemmän kuin miehet.

Miehiä ja naisia on yhtä paljon töissä, paitsi nuorissa

Miehet ovat lähes yhtä paljon töissä kuin naiset. Suomessa naisten ja miesten työllisyysasteet ovat pitkään olleet melko lähellä toisiaan. Vuonna 2019 miesten työllisyysaste oli 73,3 prosenttia ja naisten 71,8 prosenttia.

Mutta ero naisten ja miesten työllisyysasteissa ovat suurimmillaan 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä. 25–34-vuotiaiden naisten työllisyysaste vuonna 2019 oli 73,5 prosenttia ja samanikäisillä miehillä se oli 82,5 prosenttia

Naiset olivat vähemmän töissä enimmäkseen siksi, että he jäivät kotiin vanhempainvapaalle ja sen jälkeen hoitovapaalle. Näin kertovat THL:n keräämät tilastot.

Vuonna 2017 15–29-vuotiaista 11,9 prosenttia oli koulutuksen ja työelämän ulkopuolella. Tutkimusten mukaan Suomessa nuorilla naisilla ja nuorilla miehillä on yhtä suuri todennäköisyys jäädä työmarkkinoiden ulkopuolelle, mutta syyt ovat erilaiset.

Työmarkkinoilla passiivisista nuorista naisista puolet ilmoittaa ensisijaiseksi syyksi perheen hoidon, kun taas reilu kolmannes työmarkkinoilla passiivisista nuorista ilmoittaa ensisijaiseksi syyksi sairauden ja työkyvyttömyyden.

6.39 Milloin koronaviruksen testausta laajennetaan?

7.11 Miten ruoka-apu toimii korona-aikana?

7.25 Miksi koronataisto takkuaa Yhdysvalloissa?

7.45 Jälkiviisaat

8.12 Lähde virtuaalikierrokselle Muumimuseoon

8.50 Rikossarja Karpin toinen kausi käyntiin

Juontajina Rosa Kettumäki ja Tommy Fränti

Koronaepidemian takia monen yrityksen tulevaisuus on vaakalaudalla. Asiakkaat ovat kadonneet eikä kassaan tule rahaa. Kiinteät kulut kuitenkin juoksevat, ja yrityksissä epävarmuus lisääntyy päivä päivältä.

Yrittäjillä talousasiat ovat ajatuksissa päällimmäisinä, mutta myös huoli omasta jaksamisesta alkaa kasvaa.

– Yrittäjät ovat ajattelutavaltaan sellaisia, että ei helposti anneta periksi. Mutta tällä hetkellä on myös niitä yrittäjiä, jotka ovat aika epätoivoisia, toteaa parturi-kampaamoalan yrittäjä Kati Myllykoski Etelä-Pohjanmaalta Alavudelta.

Myllykoski on yksi Alavuden ja Töysän yrittäjille tarkoitetun vertaistukipuhelimen päivystäjistä. Paikalliset yrittäjät avasivat puhelinlinjan muutama päivä sitten. Vapaaehtoisia päivystäjiä on ringissä nyt kahdeksan. He kaikki ovat itsekin yrittäjiä.

Myllykoski on päivystänyt puhelimessa joka ilta.

– Ajattelin, että jos tällä tavalla voin auttaa muita yrittäjiä, olen siihen valmis.

Kokemuksia finanssikriisin ajalta

Vertaistukipuhelimessa päivystää myös Töysän yrittäjien puheenjohtaja Matti Leinonen. Metallialalla toimiva Leinonen on pitkän linjan yrittäjä, joka on vuosikymmenien aikana nähnyt maan talouden nousut ja laskut. Puhelinpalvelu on käynnistetty hänen aloitteestaan.

– Tällaista puhelinpalvelua oli yrittäjillä täällä ja muuallakin maassa reilun 10 vuoden takaisen finanssikriisin jälkiaallokossa. Ajattelimme, että nyt on taas tarvetta.

Suomen Yrittäjien teettämän ja viikko sitten julkaistun gallupin perusteella 73 prosenttia yrityksistä on ongelmissa koronan takia. Maksuvaikeuksiin oli jo tuolloin koronan takia joutunut 23 prosenttia yrityksistä.

Leinonen sanoo, että yrittäjää ymmärtää kriisin keskellä parhaiten toinen yrittäjä. Soittaminen tukipuhelimeen ei edellytä yrittäjäjärjestön jäsenyyttä. Kaikki keskustelut ovat luottamuksellisia.

– Parempi on puhua jonkun kanssa kuin olla yksin. Yksin ollessa voi mieleen tulla mitä vaan.

Koko elämältä voi kadota pohja

Suomen mielenterveys Mieli ry:n suunnittelija Paula Noresvuo pyrkii työkseen edistämään yrittäjien hyvinvointia ja jaksamista. Hän kiittelee Alavuden ja Töysän yrittäjien vertaistukitoimintaa. Nyt jos koska yrittäjät tarvitsevat myös henkistä tukea ja sitä kokemusta, että eivät ole yksin ongelmiensa kanssa.

Noresvuo huomauttaa, että varsinkin pien- ja yksinyrittäjillä koko elämä on usein sidoksissa yritystoimintaan ja jopa identiteetti sen varassa.

– Jos ei ole rakentanut tukiverkkoja kuten esimerkiksi taloudellista puskuria eikä ole huolehtinut omasta hyvinvoinnistaan, tällaisessa tilanteessa elämältä lähtee helposti pohja pois.

Noresvuo toteaa, että jaksamisen rajat uhkaavat tulla vastaan ennemmin tai myöhemmin.

– Nyt voi olla vielä se tilanne, ellei ole jo lamaantunut, että pusketaan päälle ja toimitaan. Jossakin kohtaa tulee jaksaminen kuvaan mukaan, tietää Noresvuo.

Hän neuvoo yrittäjiä rauhoittamaan ajatuksiaan liialta uutisvirralta ja kaikesta huolimatta uskomaan siihen, että tästä selvitään.

– Kauhukuvat ja -skenaariot ovat ihmisen päässä, koska stressi niitä sinne synnyttää, mutta ne eivät ole aivan totta. Kannattaa keskittyä ajattelemaan sitä, mikä tässä hetkessä on totta. Ratkaisuja etsitään ja niitä on jo löytynyt, ja aivan varmasti uusia toimintamalleja ja tukimuotoja kehitetään.

Tärkeintä on kuunteleminen

Kati Myllykosken yrityksessä on vielä riittänyt asiakkaita, mutta varaukset ovat vähentyneet selvästi. Peruutuksiakin on tullut. Huolta aiheuttaa tietysti myös itse koronavirus.

– Meitä on tässä kolme, niin olemme yrittäneet järjestellä työvuoroja niin, ettei tulisi ruuhkia.

Myllykoski päivystää vertaistukipuhelimessa iltaisin ja viikonloppuisin, koska päivällä on hankala työpaikalla jutella ihmisten yksityisasioista.

– Mitään psykologeja emme yritä olla. Tärkeintä on varmasti kuunnella ja keskustella, mutta haluamme myös huolehtia siitä, että soittajilla on ainakin tiedossa kaikki ne paikat, mistä voi saada apua.

Myllykoski myöntää, että hän ei ole vielä murehtinut omaa jaksamistaan tai sitä, kuinka paljon toisten huolien kuunteleminen voi kuormittaa.

– Jos tarvetta on, saan siinä tilanteessa varmasti vertaistukea muilta päivystäjiltä.

"Voin vaikka pankkiin lähteä kaveriksi"

Matti Leinonen sanoo, että hänen puhelimensa ei vielä ensimmäisinä päivinä ole soinut ruuhkaksi asti.

– Perjantai- ja lauantai-illalla niitä soittoja tulee, kun on käyty saunassa ja otettu vähän troppia.

Leinonen haluaa rohkaista vaikeuksiin joutuneita yrittäjiä katsomaan eteenpäin. Hän lupaa olla tukena ja antaa kokemuksensa käyttöön.

– Käydään läpi yrityksen tilanne, laitetaan asiat paperille ja tehdään jonkinlainen viitoitus eteenpäin. Ja tarvittaessa voin vaikka pankkiin lähteä kaveriksi, sanoo Leinonen.

Myös Paula Noresvuon neuvo yrittäjille on, että luottamusta tulevaisuuteen voi vahvistaa pienten, konkreettisten asioiden avulla. Niitä ovat esimerkiksi arjen rutiinit.

– Jos tilanteen parantamiseksi ei juuri nyt voi tehdä mitään, niin sitten on vain pakko sietää sitä. Mutta jos on pienikin juttu, jonka voi tehdä, niin se kannattaa tehdä, koska sillä tavalla saa takaisin pystyvyyden ja hallinnan tunnetta.

Noresvuon mukaan hyvä on myös muistaa, ettei koronavirus todennäköisesti ole yrittäjän elämässä ensimmäinen eikä myöskään viimeinen vastoinkäyminen.

– Jokainen yrittäjä on aivan varmasti matkansa varrella kohdannut jo aikaisemmin monta vastoinkäymistä ja selvinnyt niistä.

Lue seuraavaksi:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Yrittäjille on tulossa oikeus hakea työttömyysturvaa koronakriisin aikana

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) voisi tehdä paljon enemmän koronavirustestejä kuin mitä nyt tehdään. HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi kertoo, että näytteitä otetaan 500 päivässä, kun kapasiteetti on 1 500.

– Saamme suurin piirtein kaikki testattua, mitä tarvitsee. Nyt on helpompi päästä testiin, Mäkijärvi sanoo Ylen aamun haastattelussa.

Mäkijärven mukaan testejä kannattaisi ottaa enemmän ja kriteereitä laajentaa, jotta saisimme paremman käsityksen epidemian lisääntymisestä.

Mäkijärven mukaan epidemiassa saattaa olla käynnissä rauhallisempi vaihe, koska nyt on tullut aiempaa vähemmän yhteydenottoja.

Sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Päivi Sillanaukee kertoo, että Suomessa tehdään nyt yhteensä 2 500 testiä päivässä. Määrän nostamiseksi tarvitaan kuitenkin lisää koeputkia, tikkuja ja reagensseja, eli viruksen testiaineita.

– Luulen, että taudin eteneminen on nyt Suomessa kohtuullisen hidasta, mutta hoitohenkilökunnan osalta meillä on tarve testata enemmän, Sillanaukee sanoo.

Lue myös: Synlab Suomen toimitusjohtaja arvostelee koronatestiaineiden markkinoita: "Isompi kaveri ottaa ja tavara menee muualle"

Kotihoidossa suositellaan maskin käyttöä

Yhdysvaltain tautikeskus CDC on pian päivittämässä ohjeistusta kasvojen peittämisestä. Ohjeistuksen mukaan ihmisten tulisi sonnustautua kasvot peittävään maskiin pahimmilla koronavirusalueilla.

New Yorkin pormestari Bill De Blasion mukaan kasvot voi peittää vaikka huivilla tai jollain kotitekoisella naamarilla, mutta ei terveydenhoitoalan maskeilla, sillä niitä tarvitaan koronavirustaistelun eturintamassa

STM:n ylijohtajan Päivi Sillanaukeen mukaan Suomi pitäytyy edelleen aiemmissa ohjeissa, joiden mukaan maskin käyttöä ei suositella kaikille.

– Olemme pitäytyneet siinä, että sairaana ollaan kotona. Pitää olla vahva suojamaski, jotta se suojaa kantajaansa tartunnalta. Nämä kevyemmät maskit ja huivit suojaavat muita ihmisiä, jos olen itse taudin kantaja, Sillanaukee sanoo.

Kotihoidossa toimivia on kuitenkin ohjeistettu käyttämään kasvomaskeja, jotta he eivät tartuttaisi asiakkaita.

STM:n mukaan kotihoidossa suojaksi kelpaa myös kankainen maski, jonka voi pestä käytön jälkeen. Kirurgiset maskit halutaan säästää terveydenhuollon henkilökunnalle, joka osaa käyttää niitä oikein.

Lue myös: Trumpin hallinto suunnittelee ohjeistusta kasvojen peittämiseksi – New Yorkin pormestari kehottaa tekemään sen jo nyt

Vanhentuneissa maskeissa myös käyttökelpoisia

Myös HUSin johtajaylilääkäri Markku Mäkijärvi pitää Maailman terveysjärjestö WHO:n ohjeistusta järkevänä.

– Jos hoitaa potilaita tai itsellä on epäily tartunnasta, maski on perusteltu, mutta ne oikeat käytön periaatteet kannattaa muistaa, Mäkijärvi sanoo.

Yle kertoi aiemmin tällä viikolla, että terveydenhuollon käyttöön on annettu myös vanhentuneita hengityssuojaimia. Mäkijärven mukaan vanhentuneet maskit on aikoinaan tilattu sikainfluenssaa varten.

Teknologian tutkimuskeskus VTT on testannut vanhentuneita hengityssuojaimia ja todennut, että suurin osa niistä on edelleen käyttökelpoisia. Joissakin maskeissa on tosin havaittu haperoituneita kuminauhoja.

– Terveydenhuollon ammattilainen ei käytä vioittunutta maskia, HUSin Mäkijärvi sanoo.

Juttua korjattu 3.4. kello 9.50: Korjattu STM:n Päivi Sillanaukeen titteli kansliapäälliköstä ylijohtajaksi.

Lue aiheesta lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Trumpin hallinto suunnittelee ohjeistusta kasvojen peittämiseksi – New Yorkin pormestari kehottaa tekemään sen jo nyt

Synlab Suomen toimitusjohtaja arvostelee koronatestiaineiden markkinoita: "Isompi kaveri ottaa ja tavara menee muualle"

Selvitimme, mistä hengityssuojaimia vielä saa – Tukku avaa verkkokauppansa kuluttajille, apteekit ja tavaratalot lupaavat täydennystä lähipäivinä

Sairaalat saivat varmuusvarastoista vuosia sitten vanhentuneita hengityssuojaimia – "Ihan kuranttia ei kaikki tavara ole ollut", sanoo HUS-johtaja

Yksinkertainen suuhuuhdetesti osoittaa suutulehduksen muutamassa minuutissa. Kaksoisvaloon perustuva hoitolaite tappaa puolestaan suusta haitallisia bakteereita.

Molemmat keksinnöt pohjautuvat Suomessa tehtyyn korkeatasoiseen hammas- ja suusairauksien tutkimukseen. Helsingin yliopisto sijoittui viime vuonna Shanghain tieteenalakohtaisessa arvioinnissa sijalle 21. Arvostetussa listauksessa Turun yliopisto on sijalla 23.

Keksinnöt voivat auttaa paitsi suusairauksien myös kakkostyypin diabeteksen hoidossa.

Tie tutkimuksesta valmiiksi keksinnöksi kestää vuosia

– Halusin kehittää raskaustestin tavoin toimivan pikatestin ientulehdukseen. Siitä tuli samalla sokeritautitesti, kertoo testin kehittänyt professori ja ylihammaslääkäri Timo Sorsa.

Tutkimustyöstään lukuisia palkintoja saanut Sorsa työskentelee professorina Helsingin yliopistossa ja Karoliinisessa Instituutissa Ruotsissa sekä ylihammaslääkärinä Helsingin yliopistollisessa sairaalassa.

Sorsan kehittämän testin tie väitöstutkimuksesta valmiiksi tuotteeksi kesti yli 15 vuotta. Testi on markkinoilla Suomen ohella Euroopassa ja se on patentoitu Japanissa sekä Yhdysvalloissa.

Testi mittaa entsyymiarvoa aMMP-8. Jos arvo on kohonnut, se viittaa suutulehdukseen eli parodontiittiin. Parodontiitti puolestaan voi vihjata kakkostyypin diabeteksesta, eli yksi testi tuottaa paljon tietoa.

Käytännössä testi toimii kahdella tavalla. Potilaalle se osoittaa suussa olevan hoidon tarpeen. Hammaslääkäri voi testin avulla seurata oman työnsä tulosta: hoito on onnistunut, jos testitulos muuttuu hoitojen myötä negatiiviseksi.

Helppokäyttöinen testi soveltuisi kehittäjänsä mukaan laajasti erilaisten terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön. Hammaslääkärin ja diabeteshoitajan lisäksi sitä voisivat esimerkiksi äitiysneuvolat ja kouluterveydenhuolto.

Toistaiseksi testiä käyttävät lähinnä yksityiset hammaslääkäriketjut sekä yliopistolliset klinikat.

Tampereella tutkitaan suuhuuhdetestin soveltuvuutta diabeteshoitajan työkaluksi

Julkisella puolella testiä ei ainakaan vielä käytetä. Sen soveltuvuutta julkisen terveydenhuollon käyttöön tutkitaan parhaillaan Tampereella, tosin koronaviruksen aiheuttaman poikkeutilanteen vuoksi tutkimus on tällä hetkellä katkolla.

Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa diabeteshoitaja teettää testin omilla potilaillaan. Sen avulla tunnistetaan diabeetikon ja esidiabetesta sairastavan tarve suun hoitoon.

Diabeetikon suussa majailee usein salakavala tulehdussairaus eli parodontiitti. Hoitamattomana se nostaa verensokeria entisestään sekä ylläpitää elimistössä matala-asteista tulehdusta.

Molemmat sairaudet vaikeuttavat toistensa hoitoa. Tästä syystä diabeetikko pitäisi aina ohjata myös hammaslääkäriin.

Näin ei kuitenkaan aina tapahdu, sillä hoitoketju hammashoidon ja julkisen terveydenhuollon välillä ei toimi saumattomasti.

Yksi Tampereen tutkimuksen tavoitteista on tarttua terveydenhuollon ikuisuusongelmaan eli toimijoiden väliseen huonoon tiedonkulkuun.

– Testi toimii tässä tutkimuksessa viestikapulana ammattilaisten välillä, tutkimusta johtava erikoishammaslääkäri ja dosentti Anna Maria Heikkinen Helsingin yliopistosta kertoo.

Heikkinen korostaa monialaisen yhteistyön merkitystä. Terveydenhuollon ammattilaisten tulisi tehdä enemmän yhteistyötä potilaan hyväksi.

– Hammaslääkäreitä koulutetaan enenevästi myös pitkäaikaissairauksien hoitoon. Diabeteslääkäri voi puolestaan kysyä, milloin olet käynyt viimeksi hammaslääkärissä tai esimerkiksi vuotavatko ikenesi verta. Muutamalla kysymyksellä lääkäri saa helposti haarukoitua mahdolliset suun ongelmat.

Tekeillä olevan sote-uudistuksen yksi keskeinen tavoite on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyön parantaminen asiakkaan hyväksi. Suun terveydenhuollon tulee olla tässä kiinteästi mukana.

– Työtä on vielä paljon tehtäväksi, Heikkinen toteaa.

Kaksoisvalohoito tappaa reikiä ja tulehduksia aiheuttavia bakteereita

Aalto-yliopistossa on syntynyt tutkimustyön tuloksena keksintö, joka auttaa muun muassa parodontiitin ja hampaiden reikiintymisen hoidossa.

Kaksoisvalohoitoon perustuva menetelmä tappaa suusta haitallisia bakteereita.

Antibakteerinen mekanismi perustuu valoherkän molekyylin aktivoitumiseen. Keksinnössä vaikutetaan kahteen tällaiseen mekanismiin samanaikaisesti.

Hoito alkaa valoherkkää ainetta sisältävän suuhuuhteen purskuttelulla. Tämän jälkeen suuhun laitetaan kaksoisvaloa annosteleva laite: punainen valo aktivoi suuhuuhteen bakteereja tappavan vaikutuksen ja sininen valo tehostaa sitä.

– Näiden menetelmien samanaikainen yhdistelmä on tehokkaampi kuin osiensa summa, kertoo keksinnön tehnyt tutkija Tommi Pätilä.

Vaikutus kohdistuu vain haitallisiin bakteereihin, muutoin suun bakteerikanta pysyy normaalina. Tutkimusten mukaan bakteerit eivät myöskään pysty muodostamaan resistenssiä eli vastustuskykyä hoitoa kohtaan.

Yritys sai keksinnöstään Aalto-yliopiston innovaatiopalkinnon vuonna 2017. Lääketieteen ohella tutkijoilla on taustaa insinööritieteissä sekä kemiassa.

Pätilän yhdessä kahden muun tutkijan kanssa perustama Koite Health on tuomassa kuluvan vuoden aikana markkinoille kotikäyttöön soveltuvan laitteen.

Kaksoisvalohoitoa on toistaiseksi tutkittu sylkitestiä vähemmän, mutta tähänastiset tulokset ovat olleet lupaavia.

Laite ei poista hampaiden huolellisen kotihoidon tarvetta. Laitteesta hyötyvät henkilöt, joille normaali hammashygienia ei riitä. Tällaisina erityisryhminä Pätilä mainitsee esimerkiksi parodontiittia sairastavat diabeetikot sekä syöpäpotilaat.

Yksi teknologiasta hyötyvä ryhmä voisivat olla lapset, joilla maitohampaat ovat vaihtumassa pysyviin hampaisiin.

– Jos hampaat saadaan tämän kriittisen vaiheen yli pidettyä reikiintymättöminä, siitä on merkittävää hyötyä jatkon kannalta, Pätilä kertoo.

Kiinnostus kaksoisvalohoitolaitetta kohtaan on Pätilän mukaan ollut suurta Suomen ohella myös maailmalla, muun muassa Japanissa.

Kiinnostuksen voi ymmärtää siitäkin näkökulmasta, että suun sairaudet ovat yksi länsimaiden kalleimmista terveysongelmista.

Yhdysvalloissa viranomaiset ovat takavarikoineet yksittäiseltä hamstraajalta suuren määrän sairaaloissa käytettäviä suojavarusteita, kertoo uutistoimisto Reuters.

New Yorkin Brooklynissä asuvan miehen varastossa oli muun muassa 192 000 N95-luokan hengityssuojainta, 130 000 kirurginmaskia, lähes 600 000 paria sairaalakäyttöön sopivia kertakäyttökäsineitä sekä muita suojavarusteita ja desinfiointiaineita.

Nyt tavarat on tarkoitus jakaa New Yorkin ja New Jerseyn terveysviranomaisille. Terveydenhuollon henkilökunnan tarvitsemista suojavarusteista on Yhdysvalloissa monin paikoin pulaa.

Reuters siteeraa oikeuden asiakirjoja, joiden mukaan mies oli tarjoutunut myymään noin tuhat N95-tason hengityssuojainta newjerseyläiselle lääkärille huomattavaan ylihintaan.

Mies oli kehottanut lääkäriä noutamaan hengityssuojaimet eräästä autokorjaamosta New Jerseyssä. Lääkäri kertoi viranomaisille, että autokorjaamossa oli ollut niin paljon suojavarusteita, että niillä varustaisi kokonaisen sairaalan.

Kun keskusrikospoliisi FBI:n tutkijat tulivat puhuttamaan hamstraajaa, hän oli yskinyt poliisien päälle ja väittänyt sairastavansa koronaviruksen aiheuttamaa covid-19-tautia.

Mies pidätettiin tämän viikon maanantaina.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kielsi infektiopotilaiden hoidossa tarvittavien suojavarusteiden ja tiettyjen lääkkeiden hamstraamisen presidentin asetuksella 23. maaliskuuta.

Presidentti Donald Trumpin hallinto valmistelee uutta ohjeistusta, jonka mukaan ihmisten tulisi sonnustautua kasvot peittävään maskiin pahimmilla koronavirusalueilla, kertoo uutistoimisto AP.

AP:n mukaan tarkoituksena olisi käyttää maskeja, jotka eivät ole terveydenhoitoalalla käytössä. Tällaisia voisivat olla esimerkiksi ihmisten omat huivit. Kasvojen peittäminen tulisi kyseeseen esimerkiksi kaupassa- tai apteekissakäynnin aikana.

Varapresidentti Mike Pence kertoi, että Yhdysvaltain tautikeskuksen CDC:n päivitetty ohjeistus kasvojen peittämisestä on tulossa lähipäivien aikana.

Torstain tilannekatsauksessa presidentti Trump sanoi toteuttavansa puolustustarvikkeiden valmistamista koskevaa lakia myös monialayhtiö 3M:n toimintaan, jotta yhtiö alkaisi valmistamaan hengitysmaskeja, kertoo CNN.

– Toivottavasti he pystyvät tekemään sen, mitä heiltä odotetaan, Trump totesi.

3M kertoi aiemmin tällä viikolla, että yhtiö on jo tammikuussa kaksinkertaistanut N95-maskien valmistuksen määrän ja suunnittelee tuplaavansa tuotannon uudelleen. Tämä tarkoittaisi kahta miljardia maskia seuraavan vuoden aikana.

Viime viikolla Trump turvautui samaan, harvoin käytettyyn puolustustarvikkeiden valmistamista koskevaan lakiin, joka on suunniteltu sota-ajalle. Tuolloin kohteena oli General Motors ja sen patistaminen valmistamaan hengityskoneita. Lain avulla yksityisiä yrityksiä voidaan määrätä valmistamaan puolustustarvikkeita.

Trumpilta negatiivinen koronavirustesti

Presidentti kertoi myös tehneensä uuden, nopean koronavirustestin, jonka tulos todettiin negatiiviseksi.

– Tein sen (testin) ihan vain uteliaisuuttani nähdäkseni, kuinka nopeasti se toimii, Trump sanoi.

Trump testattiin koronaviruksen vuoksi myös maaliskuussa hänen oltua samoissa tiloissa brasilialaisviranomaisen kanssa, jonka myöhemmin todettiin saaneen koronavirustartunnan.

New Yorkin pormestari kehotti peittämään kasvot

New Yorkin pormestari Bill De Blasio kehotti torstaina kaupunkilaisia peittämään kasvonsa, kun he menevät ulos tai ovat lähellä muita ihmisiä. Hän viittasi tutkimukseen, jonka mukaan oireettomat ihmiset voivat levittää virusta tietämättään.

– Kun peität kasvosi, suojelet muita, De Blasio sanoi.

Pormestari totesi, että kasvot voi peittää vaikka huivilla tai jollain kotitekoisella naamarilla, mutta ei terveydenhoitoalan maskeilla, sillä niitä tarvitaan koronavirustaistelun eturintamassa. Tuoreen singaporelaistutkimuksen mukaan noin kymmenen prosenttia uusista tartunnoista voi tulla ihmisiltä, jotka kantavat virusta oireettomina.

New Yorkin kaupungissa on todettu lähes 52 000 koronavirustartuntaa ja viruksen aiheuttamiin komplikaatioihin on kuollut noin 1 400 ihmistä.

Myös Los Angelesin pormestari Eric Garcetti kehotti jo keskiviikkona kaupunkilaisia peittämään kasvonsa samalla tapaa, kuin De Blasio päivää myöhemmin.

Lue lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kangasalan keskustassa valokuvastudiota pitävä yrittäjä Reetta Muranen on pulassa. Poikkeuksellinen kevät on tyhjentänyt kalenterin töistä.

– Rippijuhlia ja muita sesonkikuvauksia on peruttu, ja esimerkiksi kesän hääkuvaukset ovat täysi mysteeri. Uusia kuvatilauksia tehdään tällä hetkellä hyvin vähän.

Kulut ovat kuitenkin ennallaan, suurimpana niistä studiotilan vuokra. Kiinteistön omistaa Kangasalan kaupungin vuokrataloyhtiö.

Muranen otti vuokranantajaan yhteyttä ja kysyi mahdollisuutta tilapäiseen vuokranalennukseen vaikeassa taloustilanteessa.

– Pyysin vuokran puolittamista, mutta siihen ei suostuttu. Tiedustelin asiaa sen jälkeen vielä kaupungilta, josta kerrottiin, että linja on tämä.

Kangasalan kaupunki vahvistaa tiedon.

– Tulimme asiaa pohdittuamme siihen tulokseen, että emme myönnä vuokranalennuksia yrittäjille, elinkeinoyhtiö Business Kangasalan toimitusjohtaja Päivi Kuusivaara sanoo.

Kuusivaaran mukaan päätöksen perusteena on kunnassa toimivien yrittäjien ja muiden vuokralaisten tasapuolinen kohtelu.

Alennuksen sijaan kaupunki myöntää liiketilojensa ja -tonttiensa vuokralaisille pyydettäessä lisää maksuaikaa.

– Maksuaikaa saa vuoden loppuun tai pidempäänkin, jos tarvitsee. Emme aio periä korkoja tai laittaa ketään perintään, Kuusivaara kertoo.

Lempäälä tarjoaa vuokranalennusta

Naapurikunta Lempäälä on valinnut toisenlaisen linjan.

Kunnan omistamassa kiinteistössä vuokralaisena toimiva yrittäjä Marika Ritala-Mäkinen kertoo, että häneen otettiin yhteyttä henkilökohtaisesti.

– Tuttu kunnan edustaja soitti, tiedusteli tilannettani ja kertoi mahdollisuudesta anoa toimitilan vuokran puolittamista kolmen kuukauden ajanjaksolle.

Sisustus- ja tilasuunnittelijana itsensä työllistävälle Ritala-Mäkiselle sekä ele että konkreettinen rahallinen apu olivat tärkeitä.

– Vuokranalennus helpottaa omaa ja perheen taloutta nyt kun kaikki on seisahduksissa, eikä tiedä miten tilanne muuttuu kevään edetessä.

Lempäälän kunta perustelee omaa lähestymistapaansa sillä, että jotain piti tehdä nopeasti.

Elinkeinoyhtiön toimitusjohtajan mukaan yrittäjien ahdinko tuli selväksi, kun muutama kaupungin kiinteistöissä vuokralla olevista yrittäjistä otti yhteyttä ja kertoi vaikeuksistaan.

– Päätimme hakea kunnanhallitukselta hyväksynnän vuokrahuojennuksille ja soittaa yrittäjät läpi, jotta tavoitamme ne, joiden liiketoimintaan koronavirusepidemia on iskenyt kovimmin, Lempäälän Kehitys oy:n toimitusjohtaja Kari Löytty kertoo.

Vuokralaisten tekemiä hakemuksia käsitellään parhaillaan. Löytyn mukaan vuokranalennusta on hakenut ja tulee saamaan noin 20–25 yrittäjää.

Kaikki kunnat tekevät omat päätöksensä

Kuten esimerkit Pirkanmaalta osoittavat, kuntien käytännöt tukea koronavirusepidemian koettelemia yrittäjiä ovat tällä hetkellä hyvin erilaisia.

Isoista kaupungeista Tampere ilmoitti tukevansa talousvaikeuksiin joutuneita yrittäjiä antamalla heille Kangasalan tavoin pyydettäessä lisää korotonta maksuaikaa – tosin vain kesäkuun loppuun asti.

Mahdollisiin vuokranalennuksiin tai maksuvapautuksiin Tampereen kaupunki ei ota vielä kantaa.

Sen sijaan Helsingin kaupunki on jo tehnyt päätöksen, joka vapauttaa monta yrittäjää kevään vuokramaksuista. Huhtikuun alussa voimaan tulleen vuokravapautuksen piiriin kuuluu paljon toimialoja, jotka kärsivät koronavirusepidemian aiheuttamasta asiakaskadosta.

Kuntien lisäksi vuokrahuojennusten antamista pohtivat myös yksityiset vuokranantajat.

Esimerkiksi kiinteistöihin sijoittavat isot eläkeyhtiöt Ilmarinen ja Varma ovat kertoneet myöntävänsä hallituksen päätöksellä suljetuille ravintoloille väliaikaisia vapautuksia vuokranmaksusta.

“Voi olla vaikea löytää uusia vuokralaisia”

Kangasalla Reetta Muranen ei tarttunut kaupungin tarjoukseen saada lisää maksuaikaa kevään vuokriin.

– Taloustilanne on liian epävarma velan ottamiseen, vaikka se olisikin korotonta. Jos kesäsesongin työt peruuntuvat, ei talvella ole varaa maksaa vuokrarästejä.

Muranen päätyi lopulta irtisanomaan vuokrasopimuksensa.

– Päätös oli pakko tehdä nyt, koska liiketilan irtisanomisaika on kolme kuukautta.

Odotettavissa olevan hiljaisen kesäkauden jälkeen on aika etsiä valokuvastudiolle uusi liiketila. Se ei välttämättä ole enää keskustassa.

Muranen kertoo, että kun hän valitsi itselleen liiketilaa seitsemän vuotta sitten, näkyvä sijainti kadunvarsipaikalla oli vielä hyvin tärkeää asiakkaiden löytämiseksi. Ajat ovat kuitenkin muuttuneet.

– Valokuvaamoiden markkinointi on siirtynyt sosiaaliseen mediaan, mikä käytännössä tarkoittaa, että voin etsiä studiolle edullisemman liiketilan.

Muranen ihmettelee kaupungin valitsemaa linjaa. Hänen mukaansa päätös saattaa osoittautua huonoksi paitsi yrittäjien, myös kaupungin itsensä kannalta.

– Tiedän muutamia muitakin yrittäjiä, jotka ovat päätyneet irtisanomaan vuokrasopimuksensa. Tässä taloustilanteessa kaupungin voi olla vaikea löytää uusia vuokralaisia.

Koronatartuntojen määrä ylitti miljoonan

Maailmassa on rekisteröity jo yli miljoona koronavirustartuntaa, selviää Johns Hopkinsin yliopiston tietokannasta. Eniten tapauksia on havaittu Yhdysvalloissa, yli 230 000. Koronavirukseen kuolleiden määrä ylitti tänään torstaina 50 000 rajan. Pahimmin koronavirus on koetellut Italiaa, jossa kuolleita on jo lähes 14 000, ja Espanjaa, jossa uhreja on noin 10 000.

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Nuoret miehet saavat helpommin vakitöitä kuin naiset

Tuore tutkimus kertoo, että nuoret naiset tekevät tuplasti enemmän pätkätöitä kuin samanikäiset miehet, jotka saavat vakityötä. Kun 20–34-vuotiaista miehistä noin 13 prosenttia tekee määräaikaisia töitä, sama luku naisilla on noin 20 prosenttia. Tilastokeskuksen erikoistutkijan Anna Pärnäsen mukaan naisten määräaikaisiin työsuhteisiin vaikuttaa muun muassa se, että usein he sijaistavat perhevapaalla olevaa toista naista.

Yrittäjien henkisen tuen tarve on kova

Vaikka yrittäjillä taloudellinen huoli olisi koronakriisin vuoksi päällimmäisenä, myös henkinen jaksaminen alkaa olla koetuksella. Tästä syystä Etelä-Pohjanmaalla Alavuden ja Töysän yrittäjät avasivat vertaistukipuhelimen. He uskovat, että kriisin keskellä yrittäjää ymmärtää parhaiten toinen yrittäjä.

Yhdysvalloissa seitsemän yritystä velvoitetaan koronatalkoisiin

Yhdysvalloissa annettiin eilen määräys seitsemälle yhtiölle valmistaa hengityskoneita ja hengityssuojaimia. Taustalla on koronapandemiassa elintärkeiden varusteiden varastojen hiipuminen. Maassa on jo lähes 250 000 koronatartuntaa ja liki 6 000 kuollutta. Varapresidentti Mike Pence kertoi, että Yhdysvaltain tautikeskuksen CDC:n päivitetty ohjeistus kasvojen peittämisestä on tulossa lähipäivien aikana.

Perjantaille lunta ja vettä

Perjantaina liikkuu lumi- ja räntäsateita maan etelä- ja keskiosissa. Etelärannikolla sataa lähinnä vettä. Lunta kertynee maan keskiosissa paikoin yli 10 senttimetriä ja ajokeli muuttuu huonoksi.

Lauantaina puhaltaa kylmä luoteistuuli, aamu on aurinkoinen ja päivällä pilvisyys vaihtelee ja lumikuuroja tulee paikoin. Sunnuntai on myös enimmäkseen poutainen ja melko aurinkoinen. Pilvisyys lisääntyy vähitellen lännestä ja illalla sataa pohjoisessa vähän lunta.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Merkittävä joukko itsetietoisia kaikentietäjiä on nyt somessa sitä mieltä, että koronakriisi on globalisaation ja vähintäänkin Euroopan unionin loppuhenkäys.

Viruksen on julistettu johtavan kansallisvaltion voittoon pyhässä taistelussa pahansuopaa maapalloistumista vastaan.

On pakko myöntää, että pienin ohimenevin hetkin olen viime viikkoina itsekin pohtinut EU:n haihtumisen mahdollisuutta. Huolestuneena, en sitä toivoen.

Niin on, jos siltä näyttää, kuuluu vanha viisaus.

Uutisvälineitä seuraamalla on saanut vaikutelman, että kansallisvaltioiden päättäjät ovat astuneet koronakriisin hoitamisen etulinjaan.

Olemme kuunnelleet pääministeri Sanna Marinin evästyksiä päivittäin ja presidentti Sauli Niinistönkin ohjeita vähintään viikoittain.

Emme ole kovasti odottaneet, että Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja eli ”EU:n presidentti” Charles Michel, EU-komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen tai YK:n pääsihteeri António Guterres vetoaisivat meihin suorissa lähetyksissä kehottaen meitä pesemään käsiä ja pysymään kotona.

Kansalainen kokee edelleen vahvinta uskollisuutta kotivaltionsa poliittisia johtajia kohtaan. Se ylittää niin EU-pomoihin kuin asuinkunnan paikallispäättäjiin koetun alamaisuuden.

Kun ongelma uhmaa ihmisen karttaan piirtämiä rajoja, ei sitä välttämättä ole tehokkainta kitkeä vain paikallisilla toimilla.

Voisi jopa ihmetellä, miksi näin on.

Esimerkiksi koronaan nimittäin pätee sama kuin moneen muuhun tällä vuosituhannella kohtaamaamme haasteeseen. Kun ongelma uhmaa ihmisen karttaan piirtämiä rajoja, ei sitä välttämättä ole tehokkainta kitkeä vain paikallisilla toimilla.

Vähintään tarvitaan jatkuvaa reaaliaikaista tiedonkulkua maasta toiseen.

Kyllä, “think globally, act locally” (ajattele maailmanlaajuisesti, toimi paikallisesti) on nytkin hyvä periaate. Mutta hädän tullen ajatuksesta tuppaa unohtumaan alkuosa.

Toisilta se unohtuu tarkoituksella. Tähän mennessä varoittavimman esimerkin tästä on antanut kukapa muu kuin heimokansaamme unkarilaisia autoritäärisesti johtava pääministeri Viktor Orbán. Hän pyrkii vahvistamaan omaa ja puolueensa valta-asemaa pitkälle tulevaisuuteen akuutin tautiepidemian torjunnan varjolla.

Suomessa on onneksi tyydytty vain valtiovarainministeriön kansliapäällikön Martti Hetemäen kahteen ylimääräiseen – ja hyvin lyhyeen – virkakauden pidennykseen poikkeusmenettelyllä.

Historia toistaa itseään, kuuluu toinen vanha viisaus.

Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtaja Eero Ojanen kirjoitti tuoreimmassa Kanava-lehdessä siitä, miten 40 ja 70 vuoden iät ovat kriittisiä kansainvälisten organisaatioiden elinkaaressa. EU syntyi 40 vuotta Neuvostoliiton jälkeen, ja nyt se on tulossa 70 vuoden paalulle, jonka kohdalla neuvostounioni romahti.

Uskon EU:n pysyvän pystyssä vuosia ja vuosikymmeniä koronan jälkeenkin.

Ikäkriisin lisäksi eurooppalainen yhdentyminen on saanut riesakseen brexitin ja koronan. On siinä selviytymistaistelua kerrakseen.

Jostain syystä jaksan kuitenkin uskoa rajat ylittävien yhteisöjen mahdollisuuksiin selviytyä. Se siis tarkoittaa, että uskon EU:n pysyvän pystyssä vuosia ja vuosikymmeniä koronan jälkeenkin.

Rajojen vetämisessä ja sulkemisessa sen takia, että pyritään suojautumaan joltain uhalta, on nimittäin yksi hankala piirre: Mitä laajemmalle uhka leviää, sitä useampia ja tiukempia rajoja pitää vetää.

Äärimmäinen nationalismi on vähintään etäistä sukua rasistisille aatemaailmoille.

Lopulta suljetaan oma kotipiha naapureilta tai sinetöidään väliovet kiinni talon sisälläkin. Käsitys ”oman heimon” olemuksesta kapenee sitä mukaa kun reviirejä pienennetään.

Äärimmäinen nationalismi on vähintään etäistä sukua rasistisille aatemaailmoille.

Kuvitellun rotupuhtauden vaalimiseen liittyykin sama kuin omien rajojen sisään linnoittautumiseen. Rasisti pyrkii eliminoimaan yhteisöstään ”epäpuhtaan” tai ”heikoimman” aineksen.

Mutta aina kun kulloinenkin heikoin on karsittu pois, tulee tilalle toinen. Siitä, joka viimeksi oli toiseksi heikoin, on nyt tullut heikoin, joka puolestaan pitää karsia pois.

Lopulta on jäljellä kaksi, joista jompikumpi poistaa toisen.

Jotta emme päätyisi niin pitkälle, kannattaa meidän muistaa, että tulevaisuudessakin olemme keskinäisriippuvaisia niin wuhanilaisten, lombardialaisten kuin kittiläläisten kanssa.

Keskinäisriippuvuuden hallintaan hyviä välineitä ovat YK, EU ja mitä niiden jatkoksi tai tilalle tuleekin.

Yhdessä tästä selviydytään, kuuluu kolmas ja tässä tapauksessa tärkein vanha viisaus.

Matti Mörttinen

Kirjoittaja on eurooppalais-pirkanmaalainen tietokirjailija ja vapaa toimittaja.

Kolumnista voi keskustella 4.3. klo 23:00

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Tikan koulun kuudennen luokan ympäristöopin tunti on juuri alkamassa. 12 -vuotias Elsa Seväkivi rapsuttaa vielä Lenni-kissaa leuan alta ja pujahtaa sitten omaan huoneeseensa.

– Heippa, nähdään koulun jälkeen!

Elsan äiti, Satu-Mia Seväkivi voi jatkaa omia töitään. Hän ei keksi mitään moitittavaa etäkoulusta.

– Tytär opiskelee saman lukujärjestyksen mukaan ja lähtee kouluun niin kuin ennenkin, vaikkakin vain yhden oven taakse. Koulujutut tehdään viikon aikana ja viikonloppuna voidaan viettää vapaa-aikaa.

Koulunkäytiä on helpottanut se, että digityökalut ovat ennestään tuttuja. Kuudesluokkalaisilla on ollut koulun antamat laitteet käytössään jo parin vuoden ajan. Lisäksi luokanvalvoja Juhani Haapajoki toimii koulun digitutorina.

Haapajoelle yllättävän ja pakollisen digiloikan alku on ollut työntäyteinen.

– Se oli tietysti aikamoinen järkytys, kun koko koulu joutui muuttamaan työtapojaan yhtäaikaa. On saanut neuvoa kollegoita ja kodeista on tullut tunnuskyselyitä sekä salasanojen nollaamista. Työtä on kyllä riittänyt.

Etäopetus työllistää opettajaa normaalia koulunkäyntiä enemmän. Luokassa pystyy kiertämään ja tarkistamaan tehtäviä, nyt ne täytyy käydä tietokoneella yksitellen läpi. Se vie paljon enemmän aikaa. Hyväntuulinen Haapajoki ei kuitenkaan valita.

– Kollegat ovat kehuneet, että tämä on ollut valtavan hyvä koulutus, kun on ollut pakko tehdä ja opetella uusia välineitä.

Joroisissa 30 etätuntia samaan aikaan

Myös Savon sydämessä, pienessä Joroisten kunnassa ollaan tyytyväisiä tämän hetkiseen koulunkäyntiin. Joroisten sivistysjohtaja Jaakko Kuronen kertoo, että meneillään voi olla 30 etätuntia samaan aikaan.

– Se on tullut yllätyksenä, miten hyvin etätunnit toimivat. Oppilaat ovat läsnä ja keskustelevat aktiivisesti.

Joroisissa aloitettiin määrätietoinen matka kohti digikoulua jo 7 vuotta sitten, kun kunta ryhtyi hankkimaan oppilaille tabletteja ja läppäreitä. Nyt kaikilla kunnan 2.–9. luokkalaisilla on käytössään koulun laitteet.

Etäopetukseen Joroisissa valmistauduttiin viikkoa ennen kuin siihen koronan vuoksi siirryttiin.

Opettajat pitivät joitakin oppitunteja kotoa käsin, ja ohjaajat olivat oppilaiden kanssa luokissa. Näin jokainen sai harjoitusta ja ohjausta ennen kuin oli pakko siirtyä etäopetukseen.

Kuronen sanoo, että vanhemmilta on tullut etäopetuksesta positiivista palautetta nyt enemmän kuin vuosien aikana yhteensä.

– Ehkä myös kodeissa on ollut kiva huomata, että harjoittelu sähköisten materiaalien haltuun ottamiseksi ei ole mennyt hukkaan.

Lapsen osaaminen nähdään myös kotona

Tikan koulun kuudennen luokan ympäristöopin tunti jatkuu. Elsan projektitehtävä on hyvällä mallilla ja opettaja pyytää vielä lisäämään siihen lähteet.

Äidissä näkee ylpeyden sekaista hämmästystä siitä, mitä kaikkea tytär osaa.

Etäkoulu voi tuoda lapsen osaamisen näkyväksi vanhemmille paremmin, kuin normaali koulunkäynti, sanoo Tikan koulun rehtori Juhana Autio.

– Jos kotona vanhemmat ehtivät katsomaan, niin he näkevät, mitä lapsi osaa ja millä tasolla menee.

Aution mukaan kouluissa ymmärretään se, että opiskelu kotona voi olla todella haasteellista, etenkin jos siellä on useampi kouluikäinen. Hän toivoo armollisuutta kaikilta niin itseään kuin toisia kohtaan.

Koulusta ei juuri nyt pitäisi ottaa liikaa stressiä. Lisäksi on hyvä pitää mielessä se, että nämä digitaidot joita peruskouluissa nyt harjoitellaan, ovat arkipäivää lukioissa ja korkeakouluissa.

– Näistä lapsista, jotka nyt tekevät tätä digiloikkaa, tulee jatko-opinnoissa parempia opiskelijoita, sanoo Autio.

Armollisuutta peräänkuuluttaa myös Tikkakosken yhtenäiskoulun rehtori Harri Penttinen.

Vaikka Tikkakoskella reilun 900 oppilaan siirtyminen etäkouluun on käynyt jouhevasti, Penttinen haluaa kiinnittää huomiota etäopiskelun kuormittavuuteen, sillä siinä oppilas joutuu oikeasti ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.

– Nyt tämä on uutta ja innostavaa, mutta kuukauden kuluttua voi olla jo iso kaipuu normiopetukseen, koska siellä pääsisi huomattavasti helpommalla.

Onnistumisen salaisuus on tutut työvälineet

Yhteistä näissä kouluissa, joissa digiloikka näyttäisi onnistuneen suhteellisen kivuttomasti, on tuttujen työvälineiden käyttäminen. Lisäksi oppimateriaalit löytyvät samasta paikasta ja yhteys huoltajiin hoidetaan pääasiassa yhden kanavan kautta.

Aution mukaan Tikan koulussa opettajat tuntevat luokkansa ja tietävät, mikä omalle ryhmälle toimii parhaiten.

– Jos joku juttu jo osataan, niin miksi pitäisi tässä hässäkässä vaihtaa johonkin toiseen? Nyt ei pidä lähteä vertaamaan, miten joku toinen koulu tai luokka tekee.

Satu-Mia Seväkivi toteaa, että ainakin Elsalla etäkoulussa jotkut asiat sujuvat jopa paremmin kuin tavallisessa koulunkäynnissä.

– Ajankäyttö ja keskittyminen ovat parantuneet. Aivan eri tavalla tulee läksyt tehtyä, kun ne pitää tehdä heti saman päivän aikana. Lisäksi Elsa ei ole yhtä väsynyt, kuin tavallisena koulupäivänä.

BERLIINI. Saksaa on johdettu kohta kaksi viikkoa kotitoimistosta. Liittokansleri Angela Merkel vetäytyi karanteeniin sen jälkeen, kun häntä hoitaneella lääkärillä oli todettu tartunta.

Uudenlainen tilanne vaatii uudenlaista johtajuutta. Merkel on alkanut soitella kansalle. Hän on lähettänyt karanteenista puhelimitse nauhoitettuja podcast-viestejä, joissa sekoittuvat johtajuus ja vertaistuki.

Merkel sympatiseeraa kaikkia hänen tapaansa kotoa työskenteleviä, mutta Saksan johtajana hän joutuu pyytämään kärsivällisyyttä. Merkelin mukaan koronatartuntojen leviämistä pitää saada vielä hidastettua ennen kuin pakkokeinoja voidaan höllentää. Suljettu elämä jatkuu Saksassa ainakin 19. huhtikuuta saakka.

Kansalle soittamisessa on haasteensa. Maanantaina liittokansleri halusi kiittää oman vaalipiirinsä vapaapalokuntalaisia, jotka ovat vetäytyneet vapaaehtoisesti karanteeniin pysyäkseen terveinä ja palvelukunnossa.

Puhelimeen vastannut palopäällikkö André Muswieck löi luurin korvaan, koska luuli joutuneensa radioaseman pilailusoiton kohteeksi. Merkel soitti uudestaan ja sai kiitokset läpi.

(Tämä on muuten yleinen ongelma Keski-Euroopassa. Yle on toisinaan joutunut vakuuttamaan haastateltavia pitkään, että kyse on todellisesta eikä satiiriohjelman pilailuhaastattelusta.)

Koronakriisi on aiheuttanut lukemattomia muita kriisejä, mutta Saksan johtajuuskriisin se lopetti. Merkel istuu selkeästi johtajan paikalla ja spekulaatiot seuraajasta loppuivat kuin seinään. Valtapuolue CDU:n kannatus on noussut kyselyissä ja Merkelin kansalle julistamat poikkeustoimet saavat ARD:n kyselyn mukaan tuen 95 prosentilta kansasta.

Koronakriisi on pakottanut myös kirjeenvaihtajan kuuntelemaan Merkeliä uudella tavalla.

Omaan perheeseeni kuuluu suomalainen (minä), sveitsiläinen (puoliso) ja kaksi kaksoiskansalaista (lapset). Olemme viime vuosina asuneet siellä täällä Euroopassa, eikä rajan ylittäminen tai toiseen maahan asettuminen Schengenin sisällä ole koskaan ollut ongelma.

Koronakriisi muutti tämän kertaheitolla. Rajat menivät kiinni. Nyt on todella paljon väliä sillä, minkä maan passi meistä kenelläkin on. Berliiniin jääminen tuntui parhaalta vaihtoehdolta.

Saksa hoitaa kriisiä vakuuttavasti, ja pandemian aikana koti on siellä, missä sairausvakuutus.

Merkel sanoi historiallisessa televisiopuheessaan viime kuussa, miten koronan selättämiseen tarvitaan enemmän solidaarisuutta kuin kertaakaan sitten toisen maailmansodan. Kuolleiden määrä Saksassa riippuu myös siitä, miten kaikki noudattavat ohjeita ja rajoituksia.

Askartelin jo itselleni täysin epätieteellisen kasvosuojan sen jälkeen, kun siitä tuli Saksassa #maskeauf-tunnuksella trendaava kansanliike ja kun johtava virologi oli sitä suositellut.

Maski ei ketään pelasta tai vapauta muilta rajoituksilta tai turvatoimilta, mutta sosiaalinen todellisuus vaikuttaa myös sosiaalisen eristäytymisen aikana.

#SOMESSA: Kaikkien aikojen palkanleikkaus?

Jalkapallo on valtava bisnes ja pyörittää isoa osaa koko Euroopan vapaa-ajasta. Konsultti-tilintarkastusyhtiö Deloitten mukaan Euroopan jalkapallomarkkinan koko oli kaudella 2017–2018 runsaat 28 miljardia euroa.

Tänä keväänä stadionit kumisevat tyhjyyttään, kun kaikki kansalliset sarjat ovat koronatauolla. Seurojen palkanmaksu jatkuu, vaikka lippu- ja oheistuotot ovat jäissä. Keskiansion verran tienaavalla perusjalkapalloilijalla ei ole varaa tulla palkoissa vastaan, mutta huippuliigojen pelaajilla on. Italian Serie A:n huippuseura Juventuksen valmentaja ja pelaajat suostuivat neljän kuukauden palkanleikkaukseen, mikä vastaa noin 90 miljoonan euron summaa.

#FAKTA: OECD arvioi BKT:n hiipumista ja kulutuksen vähenemistä

Talousjärjestö OECD julkaisi paljon lainatun ennusteen koronan vaikutuksista eri maiden talouteen. Ennusteen mukaan vaikutukset BKT:hen ovat tuntuvia, ja kulutus heikkenee.

Yllä olevasta graafista näkee esimerkkinä, millä tavoin OECD ennustaa koronakriisin vaikuttavan ranskalaisten kuluttamiskäyttäytymiseen. Eniten vaikutusta kriisillä on liikenne- ja liikkumispalvelujen kulutukseen, ja myös kulttuuri ja vapaa-aika sekä matkailu-, hotelli- ja ravintola-ala ovat kovilla. Sama rakenne pätee mittasuhteiden pienin muutoksin myös Suomeen.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Von der Leyen heitti pöydälle sadan miljardin euron paketin, voimistuvatko konservatiiviset voimat?

Torstaina komission puheenjohtajan Ursula von der Leyenin oli määrä julkistaa uusi rahoituskeino koronakriisin hoidossa, 100 miljardin euron arvoinen työllisyysturvapaketti. Ylen kirjeenvaihtaja Susanna Turunen kertoi asiasta keskiviikkoiltana, ja torstaina yksityiskohdat tuotiin julkisuuteen.

Yle Puheen Politiikkaradion tuoreessa jaksossa pohditaan, millainen keino eurobondit oikein on hoitaa päälle kaatuvaa talouskriisiä.

Brysselin koneessa Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola toteaa, että vaarallisten kulkutautien riehuessa vallassa olevien puolueiden kannatus todennäköisesti vahvistuu, konservatiiviset arvot voimistuvat ja kaikenlaiset rajat nousevat joka puolella. Todennäköisesti myös vanhat puolueet lisäävät kannatustaan. Toimittaja on Maija Elonheimo, ja ohjelman kuulet Yle Areenasta tästä linkistä.

Ulkolinjan parin viikon takainen jakso Britanniasta on edelleen ajankohtainen. Koronakriisi on iskenyt lujaa Brexitin kanssa kipuilevaan Britanniaan, jossa asunnottomien määrä on jyrkässä kasvussa. Minna Pyen ohjaama Köyhänä Englannissa kuvaa asunnottomien karua arkea Manchesterissa.

Englanninkielisestä mediasta voi poimia ainakin BBC:n jutun, joka esittää useiden graafien avulla visuaalisesti koronan talousvaikutuksia. Kannattaa katsoa.

Mutta EU:n arki pyörii koronan ulkopuolellakin. Keskiviikkona kerrottiin elintarvikkeiden pääraaka-aineita koskevan EU-säädöksen voimaantulosta. Pääraaka-aine tarkoittaa yli 50 prosentin osuutta elintarvikkeesta tai ainesosaa, jonka kuluttaja yhdistää tuotteen nimeen, kuten mansikkahillon tai ruisleivän kohdalla. Jos tuotteen ulkoasussa annetaan harhaanjohtavia mielikuvia pääraaka-aineesta, ne pitää nyt oikaista.

Ylen ruotsinkielinen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu puolestaan analysoi Britannian ja EU:n neuvottelujen jatkumista. Husu kertoo, miten kevään seuratuksi kädenväännöksi ennakoidut neuvottelut ovat jääneet koronan varjoon ja analysoi siirtymäajan jatkamista vuodenvaihteen yli. Analyysi on luettavissa tästä linkistä.

Politico-verkkolehdessä kerrotaan aivokuolleeksikin väitetyn sotilasliitto Naton kamppailusta uudistumisvaatimusten keskellä.

Ensi viikolla: Euroryhmä, Unkari vs. EU ja maskipakot

Euroryhmä pitää tiistaina videokokouksen, jossa käsitellään muun muassa von der Leyenin 100 miljardin euron pakettia.

Alkavalla viikolla puhuttaa myös Unkari, jonka parlamentti hyväksyi maanantaina hätätilalain. Siinä se antoi pääministeri Viktor Orbánille käytännössä yksinvallan. Toissapäivänä kolmetoista jäsenmaata, mukana Suomi, julkaisivat kärkevän lausunnon, jossa ne vaativat pitäytymistä demokraattisissa arvoissa.

Kasvomaskit ovat entistä yleisempi näky myös Keski-Euroopassa. Tšekissä ja Slovakiassa maski on pakollinen julkisilla paikoilla, ja Itävalta määräsi vastaavan maskipakon ruokakauppoihin. Myös Saksassa keskustelu asiasta käy kuumana. Jena määräsi jo kasvosuojan pakolliseksi ensi viikosta lähtien, ja esimerkin odotetaan saavan seuraajia. Kyse on pääosin itsetehdyistä kangasmaskeista – hengityssuojat on syytä varata hoitohenkilöstölle, koska niistä on pulaa kaikkialla.

Piditkö Eurooppa-kirjeestä? Jos tykkäsit, kerro kavereillekin. Kirjeen voi tilata tästä linkistä. Jos keksit parannusehdotuksia, kerro meille! Voit lähettää meille kysymyksiä ja vinkkejä vastaamalla tähän viestiin.

WASHINGTON Koronavirukseen sairastuneiden määrä kasvaa Yhdysvalloissa nopeasti. Tautihuippua pahimmalla tartunta-alueella New Yorkissa ennustetaan tällä hetkellä noin kahden viikon päähän. Maan sisällä virus leviää eri tahtiin.

Michigan on nyt vaikeassa tilanteessa, samoin kuin etelässä Louisiana, jossa todettiin vuorokauden aikana 2 700 uutta tartuntaa. Asiantuntijat varoittavat epidemian hallitsemattomasta leviämisestä nyt myös Texasissa ja Floridassa.

Torstai-iltana paikallista aikaa Yhdysvalloissa oli vahvistettuja tartuntoja liki 250 000. Kuolouhrien määrä oli yli 5 700. Uhrimäärän varoitetaan nousevan tulevalla viikolla nopeasti.

Yhtiöt velvoitettiin pikatoimituksiin

Akuuttia tarvikepulaa helpottaakseen presidentti Donald Trump otti käyttöön puolustusteollisuustarvikkeiden valmistukseen tarkoitetun poikkeustilalain. Sen avulla pyritään nopeuttamaan varsinkin hengityskoneiden valmistamista.

Kuudelle yhtiölle toimitetaan erityismääräyksellä materiaaleja, jotta ne voivat kiihdyttää hengityskoneiden valmistamista. Nämä yhtiöt ovat General Electric, Hill-Rom Holdings, Medtronic Public Limited, ResMed, Royal Philips ja Vyaire Medical.

Lisäksi 3M velvoitetaan valmistamaan N95-hengityssuojaimia koronaviruspotilaille ja hoitohenkilökunnalle.

Floridan kuvernööri tulilinjalla

Floridan kuvernööri Ron DeSantis on joutunut rajun arvostelun kohteeksi koronatoimenpiteidensä johdosta. Häntä vastaan on käynnistetty osavaltiossa myös oikeustoimia, koska hänen epäillään myöhäisellä reagoinnillaan jopa vaarantaneen kansanterveyttä.

DeSantis antoi määräyksen ulkonaliikkumisen rajoituksista vasta keskiviikkona eli vasta siinä vaiheessa, kun jo yli 5 000 osavaltion asukasta oli sairastunut koronaan.

Torstai-iltana 21 miljoonan asukkaan Floridassa oli yli 8 000 todettua koronatartuntaa ja 128 kuolonuhria.

Yli 10 miljoonaa uutta työtöntä

Myös koronan taloudelliset vaikutukset kasvavat Yhdysvalloissa koko ajan. Torstaina kerrottiin ennätyksellisen suurista työttömyysluvuista. Viimeisen viikon aikana työttömyysavustusta haki 6,6 miljoonaa yhdysvaltalaista.

Kahden viikon aikana Yhdysvaltain kortistoon on tullut yli 10 miljoonaa uutta työtöntä. Ilmoittautuneiden määrää nostaa se, että kongressin viime viikolla hyväksymässä korona-tukipaketissa taataan 13 viikon työttömyysvakuutuskorvaus ensimmäistä kertaa myös pätkätyöläisille. Työttömäksi ilmoittautuvien määrän odotetaankin jatkavan kasvuaan tulevina viikkoina.

Lähes kaksi miljoonaa uutta asetta

Myös aseiden myynti kasvaa voimakkaasti. Asekauppiaat selittävät sitä koronan aiheuttamalla turvattomuudella.

Maaliskuussa myytiin lähes kaksi miljoonaa asetta. Vain kerran aiemmin, Sandy Hookin koulun joukkoammuskelun jälkeen vuonna 2013 on aseiden kuukausimyynti ollut tätä korkeampi Yhdysvalloissa.

Lapsilla on monia huolia ja kysymyksiä koronavirukseen liittyen. Etsimme asiantuntijoilta vastauksia näihin kysymyksiin.

Sairaus

1. Miten vaarallinen korona on todellisuudessa lapsille?

Suurin osa tapauksista on ollut aikuisilla. Tähänastisten raporttien mukaan lapsilla koronavirusinfektio on lähes poikkeuksetta lieväoireinen. Pieni osa sairastuneista lapsista on kuitenkin tarvinnut sairaalahoitoa.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

2. Onko alle kouluikäisiä menehtynyt koronaan?

Lasten kuolemat ovat olleet harvinaisia, mutta joitakin tapauksia on raportoitu. Pienen vauvan kuolemasta Yhdysvalloissa uutisoitiin joitakin päiviä sitten, mutta tarkkaa tietoa tapauksesta ei ole julkaistu.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

3. Tiktokissa sanotaan, että korona johtuu siitä, että joku söi Kiinassa lepakon. Pitääkö tämä paikkaansa?

Arvellaan, että virus on siirtynyt ihmiseen eläimestä, mahdollisesti lepakosta. Täysin varmaa tietoa ei ole. Tiktokin tarina ei liene tosi.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

Suoraan lepakolta ei ihminen voi virustartuntaa saada. Jokin isompi nisäkäs on voinut tartuttaa lepakosta saadun koronaviruksen ihmiseen. Tutkimukset kumoavat salaliittoteorian siitä, että virus olisi ihmisen tekemä.

Tarttuminen

4. Voinko leikkiä pihalla kolmen kaverini kanssa vai voiko korona tarttua?

Tätä pitää vähintäänkin välttää.

THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi kieltäisi tämän, koska leikkiessä syntyy usein lähikontakti. Tällöin virus voi tarttua, jos joku leikkijöistä kantaa virusta. Siksi ei kannata leikkiä kaveriporukassa edes ulkona, hän sanoo.

Tampereen kaupungin epidemiologi, tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen sallisi pihaleikit, jos kukaan ei ole kipeä, eikä olla lähekkäin.

5. Saanko järjestää kavereilleni ulkosynttärit?

Olisi parempi, jos malttaisit odottaa synttäreiden järjestämisen kanssa ja pitää ne sitten, kun on taas palattu normaaliin elämään. Järjestä sitten vaikka jymyjuhlat.

Vastaajana Tampereen kaupungin epidemiologi, tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen

6. Jos olen terve, voinko käydä pyöräilemässä kaverin kanssa ulkona?

Jos molemmat ovat oireettomia, ja pysyttelette koko ajan vähintään metrin etäisyydellä toisistanne, voitte käydä pyöräilemässä yhdessä. Aikuisen olisi hyvä olla mukana tällaisissa tilanteissa varmistamassa, etteivät säännöt unohdu.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

7. Voinko tavata vanhempaani, joka asuu Uudellamaalla?

Voit. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä molempiin vanhempiinsa. Lapsen tapaamisoikeus on yksi poikkeuksista Uudenmaan eristämisessä. Lapsen saa myös noutaa Uudellemaalle muualta Suomesta.

_Näin sanoo poliisi ohjeissaan._

8. Saanko virpoa?

Oman perheen kesken voi virpoa, mutta ulos naapurustoon tai sukulaisten luo ei pidä lähteä. Isovanhemmat voi virpoa puhelimitse tänä vuonna.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

9. Voiko leikkipuistoissa käydä leikkimässä? Voiko tartunnan saada hiekkalaatikosta?

Voi käydä, jos on mahdollista pysytellä vähintään parin metrin etäisyydellä muista, pitää käsineet kädessä ja huolehtii käsienpesusta leikkimisen jälkeen. Yhdessä muiden lasten kanssa ei voi leikkiä, paitsi omien sisarusten, koska lähikontakti syntyy silloin helposti vahingossakin.

Virus ei tartu hiekkalaatikosta, mutta lelujen välityksellä se voi tarttua. Jos ennen leluun koskemista joku on kaivanut vaikkapa nenää ja siirtänyt viruksen sieltä leluun, ja joku muu ottaa pian tämän jälkeen lelun käteensä ja sitten hieroo esimerkiksi silmiään, on mahdollista että virus siirtyy lelun välityksellä ihmisestä toiseen.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

10. Voinko kutsua kavereita yökylään tai mennä itse yökylään?

Et voi. Kaikkia lähikontakteja tulee nyt välttää.

Vastaajana THL:n asiantuntijalääkäri Emmi Sarvikivi.

Rajoitukset

11. Miksi en saa tavata isovanhempia?

Koska isovanhemmat ovat yleensä aika iäkkäitä. Heillä voi olla sellaisia sairauksia, että jos koronavirus tarttuu heihin, niin he voivat sairastua vakavasti. Siksi vanhoja ihmisiä on neuvottu olemaan tapaamatta ketään, ellei ole ihan pakko.

Vastaajana Tampereen kaupungin epidemiologi, tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen

12. Miksi vanhemmat kieltävät minua nyt liikkumasta ja näkemästä kavereita? Voivatko he tehdä niin ja millä lakipykälällä?

Vanhempia on itseäänkin määrätty vähentämään omaa liikkumistaan ihmisten ilmoilla. Heitä on käsketty myös kieltämään lapsiaan liikkumasta ja näkemästä kavereita. Mitä vähemmän ihmiset liikkuvat ja tapaavat toisiaan, sitä vaikeampi viruksen on levitä. Mutta vanhemmat saavat kyllä aina käskeä omia lapsiaan, siihen ei tarvita mitään erityistä lakia.

Vastaajana Tampereen kaupungin epidemiologi, tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen

Se, että suosituksia pitää noudattaa, ei tarkoita, etteikö asiasta voisi olla ärtynyt, harmissaan ja turhautunut.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

13. Mitä jos äidin luona minun pitää olla yksin kotona karanteenissa, mutta isä päästää minut tapaamaan kavereita? Kumpaa minun pitää totella?

Huoltajien pitäisi sopia näistä asioista keskenään. On tosi harmillista, että joudut välimaastoon vanhempien mielipiteiden takia. Kannattaa neuvotella molempien vanhempien kanssa ja pyytää perusteluita heiltä. Suositus on nyt välttää kontakteja.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

Vanhempien pitää sopia pelisäännöistä keskenään. Muista silti itsekin, että kavereita ei saa tavata ainakaan, jos olet kipeä.

Vastaajana Tampereen kaupungin epidemiologi, tartuntatautilääkäri Sirpa Räsänen.

14. Pelkään, että menetän parhaat kaverini karanteenin aikana. Miten pidän yhteyttä ystäviini?

Kaikki nuoret ja lapset ovat samassa tilanteessa, et ole ainoa. Muillekaan ei nyt tapahdu mitään ihmeellistä kivaa, josta jäät paitsi. Tämä karanteeniaika päättyy joskus ja näet taas kavereita. Ennen sitä voit olla yhteydessä kavereihin netin välityksellä. Voitte vaikka syödä etänä aamupalaa yhdessä videopuhelun avulla.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

15. Mitä jos en ymmärrä koulutehtäviä, eivätkä vanhemmat osaa auttaa?

Myös tämän poikkeusajan aikana opetuksesta vastaavat opettajat. Pyydä apua opettajalta, ellet ymmärrä jotakin koulutehtävääsi. Opettaja ohjeistaa sinua tehtävissä. Jos vaikeudet ovat suurempia ja pulmat eivät ratkea oppituntien aikana, opettajalla on mahdollisuus antaa lisäksi myös tukiopetusta.

Vastaajana Opettajien ammattijärjestön kehittämispäällikkö Jaakko Salo.

Turvallisuus ja huolet

16. Mitä jos molemmat vanhempani sairastuvat koronaan? Kuka hoitaa minua?

Ensisijaisesti kartoitetaan perheen omasta verkostosta, kuten sukulaisista tai ystävistä, pystyisikö joku hoitamaan lasta sairauden ajan. Mikäli lapsi on vaarassa jäädä ilman hoitajaa, silloin tilanne arvioidaan tapauskohtaisesti kunnan perhepalveluissa. Akuuteissa tilanteissa tilannetta voidaan arvioida joko sosiaalipäivystyksessä tai lastensuojelun päivystyksessä.

Vastaajina johtavat sosiaalityöntekijät Tapani Unkila ja Mari Järvensivu Tampereen kaupungilta.

17. Mitä tehdä, jos koronauutiset ahdistavat minua?

Voit vähentää uutisten lukemista ja katsomista, jos sinua ahdistaa. On tärkeä myös puhua uutisista jonkun kanssa. Ahdistusta voi lievittää, jos puhut ääneen, mikä uutisissa erityisesti ahdistaa. Ahdistus vähenee myös, jos teet sellaista, mitä normaalistikin tekisit. Jos esimerkiksi keskityt johonkin peliin, joka vaatii keskittymistä, huoli vähenee.

Jos ahdistus ei helpota tai mieleen nousee muitakin ahdistavia asioita kuin korona, voit ottaa yhteyttä ja puhua jonkun aikuisen kanssa. Esimerkiksi koulun kuraattori tai psykologi auttavat. Voit myös jutella Mannerheimin Lastensuojeluliiton chatissa, sinne voi varata myös ajan.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

18. Minua pelottaa kotona, koska vanhempani juovat ja olen nähnyt väkivaltaa. Mitä minun pitäisi tehdä?

Kenenkään ei pitäisi pelätä kotona. Jos välit vanhempiisi ovat kunnossa, voit ottaa esille asian. Voit pyytää apua lähipiirisi luotettavalta aikuiselta. Ellei sinulla ole sellaista, voit ottaa yhteyttä koulun kuraattoriin tai oman kunnan sosiaalitoimistoon. Heillä on velvollisuus auttaa sinua eteenpäin. Ei ole reilua, että joudut lapsena näin tekemään, mutta se kannattaa.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

19. Vanhempani on lomautettu. Minua huolettaa, miten rahat riittävät? Mistä vanhempi saa rahaa?

Lomautetulle voidaan maksaa työttömyysetuutta. Hänen tulee ensin ilmoittautua työ- ja elinkeinotoimistoon. Jos hän on työttömyyskassan jäsen, hän voi hakea etuutta työttömyyskassasta. Etuuden suuruus määräytyy tällöin hänen aikaisempien tulojensa perusteella. Jos lomautettu ei kuulu työttömyyskassaan, hän voi saada peruspäivärahaa tai työmarkkinatukea Kelasta. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki ovat ilman korotusosia keskimäärin 724 euroa kuukaudessa. Jos työttömyysetuus tai säästöt eivät riitä välttämättömiin menoihin, Kela voi maksaa myös toimeentulotukea.

Vastaajana Kelan juristi Antti Ristimäki.

20. Olen kolmatta viikkoa kotona ja vanhempien naama alkaa ärsyttää. Mitä voin tehdä, ettei kotona riidellä koko ajan?

On ihan normaalia, että kun perhe viettää paljon aikaa yhdessä, toiset ihmiset voivat alkaa ärsyttää. Jo asian myöntäminen helpottaa. Jokainen voi vaikuttaa perheen ilmapiiriin kehumalla, kiittämällä ja kannustamalla toista. Etenkin aikuiset ovat vastuussa tästä ilmapiiristä. Voit itsekin miettiä, millainen ihminen olet ja mitä voit tehdä toisin. Tarvitsetko paljon omaa tilaa, tulistutko helposti? Jos esimerkiksi aamuisin kaipaat hiljaisuutta, voit ehdottaa, että söisit aamupalan omassa huoneessasi.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

21. Mitä voin tehdä, jos olen tosi yksinäinen?

Koronatilanne ei kestä ikuisesti. Poikkeusaikana nuorille on tullut paljon virtuaalitiloja nuorisotalolle ja ryhmächatteja. Myös luokallasi voi olla yhteinen ryhmä. Kannattaa olla muihin nuoriin nyt yhteydessä etänä netin ja puhelimen välityksellä.

Vastaajana Mannerheimin Lastensuojeluliiton sosiaalipsykologi Tatjana Pajamäki.

Voit keskustella aiheesta 5.4. klo 22. asti.

Lue lisää:

Nelli Neuvojabotti pyysi kaverinsa Roni Backin, jalkapallotähden ja Lotta Haralan apuun – Tässä lapsille chattijuttu koronasta

Mitä saat tehdä, jos olet karanteenissa, eristyksessä tai perusterve? Tässä säännöt tiivistetysti

10 kysymystä kevään opetuksesta: Järjestetäänkö kevätjuhlat ja mitä tehdä, jos kotona tulee riitaa tietokoneista?

Koronavirus mullisti uusperheiden elämän – eroisä ei voi tavata poikaansa, elinsiirtoa odottavalle Heidi Lehdolle jokainen tartunta voi olla kohtalokas

Saako lapsen viedä leikkipuistoon, pitääkö leikkitreffit perua? Entä voiko isovanhempi tavata lasta ulkona? Espanjassa leikkipuistot jo suljettu

Monet sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät riskiryhmiin kuuluvat pelkäävät oman terveytensä puolesta. Töihin on monissa työpaikoissa mentävä, vaikka valtiotasolta kehotetaan riskiryhmäläisiä pysymään kotona.

Ongelmia aiheuttavat muun muassa suojavarusteiden puute ja se, ettei yksiselitteistä toimintaohjeistusta ole. Käytännöt vaihtelevat eri työpaikoilla.

Yle haastatteli kahta riskiryhmään kuuluvaa henkilöä: toinen hoitaa koronapotilaita teho-osastolla ja toinen työskentelee lasten parissa sosiaalialalla. Molemmat henkilöt esiintyvät jutussa nimettöminä, koska kyse on heidän terveystiedoistaan.

Riskiryhmäläinen hoitaa koronapotilaita vasten tahtoaan

Oulun yliopistollisessa sairaalassa työskentelevä, kahteen eri riskiryhmään kuuluva hoitaja kertoo, että hänet on siirretty teho-osastolle hoitamaan koronapotilaita. Hoitajalla on keuhkosairaus ja verenpainetautia.

OYSissa on siirretty paljon hoitajia leikkaussalitoiminnasta teho-osastolle. Heitä pikakoulutetaan esimerkiksi koronapotilaiden hoitoon.

Hoitaja kertoo tilanteen olevan hyvin huolestuttava, sillä teho-osastolla työskentely vaatii paljon opettelemista ja huomioimista. Hän pelkää, että koronavirus alkaa levitä työntekijöiden keskuudessa ennemmin tai myöhemmin.

– Suojavarustuksen kanssa täytyy olla erittäin huolellinen. Täytyy vain toivoa, että se pitää kaikissa tilanteissa. Mutta se ei välttämättä riitä, että itse toimii oikein, hoitaja sanoo.

Hän muistuttaa, että maailmalla koronaan on sairastunut hurja määrä hoitohenkilökuntaa.

OYSin Tehyn pääluottamusmies Juha Honkakoski sanoo, että riskiryhmiin kuuluvalla henkilökunnalla on huoli myös suojavälineiden riittävyydestä ja siitä, osataanko niitä käyttää oikein. Esimerkiksi kertakäyttöisiksi tarkoitettuja silmävisiirejä joudutaan käyttämään uudelleen, ja myös hengityssuojaimien käyttöä on rajoitettu.

Hoitaja kertoo, että OYSissa on edelleen paljon käytäntöjä, jotka edesauttavat koronan leviämistä. Hän kertoo, että esimerkiksi vuoron vaihtojen yhteydessä syntyy pitkiä jonoja, kun työntekijät käyttävät kellokorttia. Laitteeseen täytyy myös koskea, mikäli ei halua omien tietojensa jäävän näkyviin.

Sairaaloiden käytännöt vaihtelevat, sillä ohjeistus puuttuu

OYSissa on katsottu, että hyvin suojautumalla myös riskiryhmiin kuuluvat henkilöt voivat toimia koronaa sairastavien potilaiden parissa, kertoo sairaanhoitopiirin henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläinen. Hänen mukaansa linjaus on tehty infektiolääkäreiden ohjeistuksen mukaan.

Honkakoski kertoo, että asiasta on käyty keskusteluja työnantajan kanssa, mutta toistaiseksi siihen ei ole saatu muutosta.

– OYSin tilanne poikkeaa paljon siitä, mitä esimerkiksi kuntatyönantaja tai THL ovat ohjeistaneet, Honkakoski sanoo.

OYSin Tehyn pääluottamusmies Juha Honkakoski ihmettelee sairaalan käytäntöä, sillä hänen mukaansa nyt olisi varaa toimia myös toisin. OYSissa koronatilanne on pysynyt toistaiseksi rauhallisena.

– Niin kauan kun ei ole pakko, kannattaisi välttää tällaisten ihmisten sairastuttamista, Honkakoski sanoo.

OYSin henkilöstöjohtaja Jääskeläinen toivoo asiaan valtakunnallista ja hyvin selkeää ohjeistusta, jonka mukaan kaikki toimisivat.

Nyt tilanne vaihtelee myös sairaanhoitopiirien välillä. Esimerkiksi Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on linjannut, että riskiryhmiin kuuluvat eivät lähtökohtaisesti tee sellaista hoitotyötä, jossa mahdollisuus koronavirustartuntaan on normaalia suurempi.

Haastavien lasten hoitoa ilman suojavarusteita

Ohjeistusta kaivattaisiin myös muualla kuin sairaaloissa. Sitä kaipaisi muun muassa varsinaissuomalainen lasten kanssa sosiaalialalla työskentelevä nainen. Hänellä on munuaissiirrännäinen ja astma, joten myös hän kuuluu kahteen eri riskiryhmään.

Nainen kokee työnsä riskialttiiksi, koska hän joutuu olemaan lähikontaktissa moniin lapsiin, jotka liikkuvat edelleen normaalisti muun muassa koulussa ja kulkevat taksikyydillä terapiassa. Lapsien kanssa työskennellessä nainen kohtaa muun muassa sylkemistä ja puremista, joten mahdolliset taudit leviävät helposti.

Työnantajalla ei ole tarjota riittävän hyviä suojavarusteita, koska niiden saatavuudessa on ollut ongelmia.

– Kun keskustelin asiasta työnantajani kanssa, hänen ehdotuksensa oli irtisanoutua. Empatiaa ei löytynyt, nainen kertoo.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL:n Varsinais-Suomen ja Satakunnan aluepäällikkö Maaret Laakso kertoo, että myös he saavat päivittäin kysymyksiä siitä, mitä pitäisi tehdä, jos kuuluu riskiryhmään ja töihin meno pelottaa.

Neuvot ovat tutut: keskustelu työnantajan kanssa ja sen selvittäminen, onko tilanne oikeasti vaarallinen. Jos on, pyritään etsimään muita työtehtäviä tai hankkimaan suojavarusteita.

– Työnantajan tehtävä on turvata työnteko. Jos suojavarusteita ei ole ja lääkärin mukaan työtä ei voi tehdä, niin työnantaja maksaa viime kädessä vaikka palkan kotiin, Laakso sanoo.

Hänelle on tuttua, että työnantajat kehottavat työntekijää irtisanoutumaan tai jäämään palkattomalle vapaalle. Se ei kuitenkaan ole oikea tie. Työnantajalla ei myöskään ole suoraan perustetta irtisanoa työntekijää.

– Työntekijällä on oikeus pidättäytyä itselleen vaarallisesta työstä. Sitten tilanne tutkitaan ja katsotaan, onko hänellä peruste kieltäytymiselle.

Varsinais-Suomessa lasten parissa työskentelevä nainen kertoo, että hänen tilannettaan on hankaloittanut se, etteivät työnantaja ja työterveyshuolto oikein tiedä, kuinka riskiryhmiin kuuluvien suhteen pitäisi toimia.

Ohjeistus ehkä vaikea toteuttaa

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan riskiryhmiin kuuluvien kohdalla olisi toimittava niin, että hoitava lääkäri arvioi tarvittaessa, onko henkilön perussairaus niin vaikea, että hänellä on riski saada vakava koronavirusinfektio.

Nainen ihmettelee sitä, että kovaan ääneen puhutaan siitä, miten riskiryhmiä pitäisi suojella, mutta asia jätetään kuitenkin työnantajien oman harkinnan varaan. Ohjeistukselle olisi tarvetta.

Parempaa ohjeistusta kannattaisi myös JHL:n Maaret Laakso, mutta myöntää että sellainen olisi vaikea toteuttaa. Perussairauksien kirjo on suuri ja sairauksien tila vaihtelee.

Laakso uskoo, että jos henkilön sairaus on vaikeassa vaiheessa, lääkärintodistuksen saa helposti. Ongelmia tulee niissä tilanteissa, joissa sairaus on nyt hyvällä tolalla, mutta tuleva huolettaa.

– Ihmisiä pelottaa eniten se, mitä tapahtuu, jos he saavat viruksen. Monet menevät huonoon kuntoon tavallisestakin flunssasta.

Lasten parissa työskentelevä varsinaissuomalainen nainen on parhaillaan sairauslomalla. Hän pelkää töihin menoa niin paljon, ettei työnteosta tule mitään. Sairausloma ei kuitenkaan ole pitkäaikainen ratkaisu. Ensi viikolla töihin olisi palattava.

– Pelottaa, mutta sitten on vaan pakko skarpata. Ennen sairauslomaakin yritin hoitaa työni parhaani mukaan, mutta kotona tuska on suuri.

Voit keskustella aiheesta 4.4. kello 23:een saakka!

Lue myös:

THL:n kartta paljastaa valtavat alueelliset erot koronan riskiryhmissä – paikoin jopa joka kolmas aikuinen kuuluu riskiryhmään

Miten riskiryhmään kuuluva voi työskennellä epidemian aikana? Käytännöt vaihtelevat eri työpaikoissa

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla