Sisäministeriö suosittaa kiinteistöjen nuohouksen siirtämistä myöhempään ajankohtaan, ellei nuohouksen tekeminen ole välttämätöntä.

Varsinkin riskiryhmien ja yli 70-vuotiaiden toivotaan välttävän kontakteja.

Salolainen nuohooja Jouni Pöllänen kertoo jutelleensa kollegoidensa kanssa, mitä tapahtuu kohteille, joita kukaan ei käy katsomassa.

– Välillä selviää asiakkaille vasta nuohoustilanteessa, että tilanne on ollut otollinen nokipalolle, sanoo Pöllänen.

Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen riskienhallintapäällikkö Petri Tassila pitää tilannetta ongelmallisena vasta, jos nuohous pitkittyy liikaa. Normaalistikin nuohous saattaa peruuntua jonkin syyn takia.

Hän kehottaa asukkaita miettimään tulisijojen käyttöä ja sitä, mitä niissä poltetaan. Nämä lisäävät nuohouksen tarvetta.

Tassila jättäisi nuohoojien käynnit pois riskiryhmien ja iäkkäimpien kotoa.

– Nuohoojat tuntevat kohteensa ja he voivat jo nuohousilmoituksessa ilmoittaa, että nuohous siirtyy tai jättää kokonaan laputtamatta.

Nuohooja siirtyy muihin töihin

Jouni Pöllänen on suojannut itsensä nuohoustilanteissa hengityssuojaimilla ja käsineillä. Asiakkaita hän on pyytänyt poistumaan samasta tilasta.

Nuohoukset ovat hänen osaltaan menossa tauolle kuukauden ajaksi.

– Olen siinä onnellisessa asemassa, että pystyn siirtymään ilmanvaihdon puhdistustöihin, työt eivät lopu, sanoo Pöllänen.

Jos nuohouksia siirretään nyt paljon, voi seuraavan lämmityskauden alkaessa olla vaikeuksia saada nuohoojaa sovittua. Heidän kalenterinsa saattavat olla täynnä.

– Toisaalta tämä olisi hyvää nuohousaikaa, kun ihmiset ovat kotona, sanoo riskienhallintapäällikkö Petri Lassila.

Hän kehottaa kuitenkin noudattamaan sisäministeriön ohjetta.

Koronavirustaudin riskiryhmiin kuuluvien määrä vaihtelee merkittävästi alueittain.

Syynä on se, että asukkaiden ikärakenteessa ja sairastavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja eri puolilla Suomea.

Lue lisää: Kuntien väliset erot sairastavuudessa kärjistyvät – terveimmät asuvat Ahvenanmaalla

Tämänhetkisen tiedon perusteella vakavan taudin riskiryhmiä ovat yli 70-vuotiaat sekä he, joilla on keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä heikentävä sairaus.

Väestöön suhteutettuna eniten riskiryhmiin kuuluvia on Itä-Savon sairaanhoitopiirissä, jossa joka kolmas yli 18-vuotias kuuluu riskiryhmään.

Seuraavaksi eniten riskiryhmään kuuluvia on Etelä-Savon, Kainuun ja Kymenlaakson sairaanhoitopiireissä. Niissä riskiryhmiin kuuluu noin 30 prosenttia asukkaista.

Vähiten riskiryhmään kuuluvia suhteessa väestömäärään on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä. HUSin alueella riskiryhmiin kuuluu hieman alle 20 prosenttia ja Pohjois-Pohjanmaalla noin 22 prosenttia asukkaista.

Erot riskiryhmään kuuluvien määrässä voivat vaikuttaa siihen, minkä verran ihmiset voivat tarvita sairaanhoitoa eri puolilla Suomea.

– Sairaanhoitopiirit voivat hyödyntää tietoa arvioidessaan, kuinka moni mahdollisesti tarvitsee sairaalahoitoa koronaepidemian aikana sekä kuinka paljon tarvitaan hoitohenkilökuntaa ja muita resursseja, tutkimusprofessori Tiina Laatikainen kertoo THL:n tiedotteessa.

Lue lisää: Yle selvitti tehohoitopaikkojen määrän: Suomessa jo neljäsataa paikkaa, katso tilanne omalla alueellasi

– Suomessa tehdyt toimet pyrkivät rajaamaan COVID-19-epidemian leviämistä ja vähentämään tautiin sairastuvien määrää. On tärkeää, että riskiryhmiin kuuluvia suojataan nyt tehokkaasti tartunnoilta, sanoo THL:n ylilääkäri Taneli Puumalainen.

Riskiryhmissä yli miljoona ihmistä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen arvion mukaan Suomessa on sairauden vuoksi riskiryhmiin kuuluvia 18–69-vuotiaita yhteensä noin 200 000 henkilöä.

Arviossa on huomioitu vaikea-asteinen sydän- tai verenkiertoelimistön sairaus, diabetes, johon liittyy liitännäissairauksia, vakava keuhkosairaus, maksan tai munuaisten vajaatoiminta, sairaalloinen lihavuus, systeeminen sidekudossairaus ja merkittävästi vastustuskykyä heikentävät sairaudet, kuten leukemia.

Iän puolesta riskiryhmään kuuluu THL:n arvion mukaan noin 870 000 ihmistä.

Yhteenä riskiryhmiin kuuluu siis yli miljoona ihmistä, eli lähes joka viides suomalainen.

Määrällisesti eniten riskiryhmään kuuluvia on HUSin alueella eli yli 260 000. Heistä sairauden vuoksi riskiryhmään kuuluvia 18–69-vuotiaita on noin 55 000.

Määrä todennäköisesti vieläkin suurempi

Laskelmat perustuvat hoitoilmoitusrekisterin tietoihin sekä tietoihin väestön ikärakenteesta.

Riskiryhmään kuuluviksi on määritelty henkilöt, joilla on ollut joko käynti tai hoitojakso edellä mainittuihin sairausryhmiin kuuluvilla diagnooseilla perusterveydenhuollossa tai erikoissairaanhoidossa vuosina 2015–2018.

Laskelmissa ei ole voitu huomioida kaikkia vakavan koronainfektion riskitekijöitä, kuten päivittäistä tupakointia. Myöskään kaikkien sairauksien vakavuusastetta ei ole pystytty määrittelemään pelkkien käyntidiagnoosien perusteella.

Näistä syistä riskiryhmään kuuluvien määrä on todennäköisesti suurempi kuin THL arvioi.

Lue lisää:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

Yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin pyrkii tänä keväänä ennätysmäärä hakijoita. Keskiviikkona päättyneessä kevään toisessa yhteishaussa hakijoita oli lähes 152 000.

Ammattikorkeakouluihin pyrkii 92 000 hakijaa ja yliopistoihin lähes 60 000 hakijaa.

Eniten hakijoita pyrkii terveys- ja hyvinvointialoille, kauppa-, hallinto- ja oikeustieteisiin sekä tekniikan aloille.

Valtaosa hakijoista jää tänäkin vuonna vaille opiskelupaikkaa. Kevään toisessa haussa jaossa on 46 600 opiskelupaikkaa, joista ammattikorkeakouluissa 24 600 ja yliopistoissa noin 22 000.

Ensimmäistä kertaa yli puolet uusista korkeakouluopiskeilijoista valitaan toisen asteen todistusarvosanojen perusteella. Valintakokeella valittavien määrä on kuitenkin yhä suuri.

Todistusvalinnan tulokset on tarkoitus julkaista viimeistään 27. toukokuuta ja kaikki tulokset viimeistään 8. heinäkuuta.

Kosonen: Päätökset mahdollisista aikataulumuutoksista huhtikuun puoliväliin mennessä

Tiede- ja kulttuuriministeri Henna Kosonen (kesk.) kertoi hallituksen tiedotustilaisuudessa torstaina, että valintakokeiden valmistelua jatketaan, vaikka tilanne on poikkeuksellinen koronapandemian vuoksi.

– Pääsykokeiden järjestäminen on äärimmäisen tärkeää hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta.

Pääsykokeet on tarkoitus järjestää pääosin toukokuun kahdella viimeisellä viikolla ja kesäkuun alussa.

– Ajankohta on hyvin lähellä, joten jos muutoksia koronatilanteen vuoksi tarvitsee tehdä, niin ne tulisi tehdä huhtikuun puoleen väliin mennessä.

Pääsykokeiden järjestäminen on äärimmäisen tärkeää hakijoiden yhdenvertaisuuden kannalta. Tiede- ja kulttuuriministeri Henna Kosonen

– Mikäli muutoksia opiskelijavalinnan aikatauluihin tarvitaan, me valmistelemme niitä yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja Opetushallituksen kanssa yhdessä.

Aikatauluja voidaan muuttaa yhteisen valmistelun pohjalta.

Valintojen toteuttamiseksi valmistellaan erilaisia vaihtoehtoja. Kosonen sanoi, että opetus- ja kulttuuriministeriö tukee korkeakouluja kaikissa tilanteissa.

Hän korosti, että kaikissa ratkaisuissa otetaan huomioon hakijoiden terveys ja turvallisuus.

Ammattikorkeakoulut ovat peruneet huhtikuun alussa järjestettävät valintakokeet.

Lääketieteissä opiskelupaikoista kova kilpailu

Yliopistoissa kovin kilpailu aloituspaikoista on lääketieteissä, joissa yhtä aloituspaikkaa tavoittelee lähes kymmenen hakijaa.

Palvelualoilla ja yhteiskunnallisilla aloilla hakijoita on paikkoihin nähden yli kahdeksankertainen määrä.

Ammattikorkeakouluissa suhteellisesti vaikeinta on päästä opiskelemaan suuhygienisti- ja hammasteknikkokoulutukseen. Niihin on yli 16 hakijaa aloituspaikkaa kohden.

Vähiten hakijoita suhteessa aloituspaikkoihin on tekniikan aloilla sekä ammattikorkeakouluissa että yliopistoissa.

Ensimmäisessä haussa paljon hakijoita ulkomailta

Myös kevään ensimmäisessä haussa opiskelupaikkaa tavoitteli ennätysmäärä hakijoita. Taidealojen koulutuksiin ja vieraskielisiin koulutuksiin oli yli 20 000 hakijaa.

Taideyliopistoon heistä pyrkii noin 3 700 ja vieraskielisiin koulutuksiin vajaat 17 000 hakijaa. Hakijoista yli puolet oli muita kuin Suomen kansalaisia.

Kevään ensimmäisessä haussa tarjolla oli 4 700 aloituspaikkaa, joista kaksi kolmasosaa ammattikorkeakouluissa ja loput yliopistoissa.

Lue myös:

Ammattikorkeakoulut peruvat huhtikuun pääsykokeet koronan vuoksi – tilalle valintatehtäviä verkossa, todistusvalinta pääväylä

Yliopistojen pääsykokeet eivät näillä näkymin ole vaarassa – koronavirus otetaan huomioon valintakoetiloissa

Koronavirus voi vaikuttaa korkeakoulujen pääsykokeisiin – Yliopistojen rehtorineuvoston puheenjohtaja: "On haettava ratkaisuja opiskelijoiden ehdoilla"

Katso, mihin korkeakouluihin oli vaikeinta päästä ja mille alalle pääsi helpoiten – taidealalla tiukkaa, tekniikkaan vähiten tungosta

Suomen sisäinen turvallisuustilanne on tällä hetkellä vakaa, mutta poikkeusolojen pitkittyminen voi kasvattaa kansallisen turvallisuuden uhkia. Näin arvioi Suojelupoliisi eli Supo, joka julkaisi torstaina tuoreen vuosikirjansa.

Supon päällikkö Antti Pelttari arvioi, että poikkeusolot antavat hyvän tilaisuuden sekä valtioiden että muiden toimijoiden laittomalle tiedustelulle, kybervakoilulle ja muillekin vaikuttamispyrkimyksille.

– Valtiolliset toimijat saattavat olla kiinnostuneita esimerkiksi suomalaisten viranomaisten suorituskyvystä ja huoltovarmuudestamme pandemiatilanteessa, Pelttari sanoo Ylelle.

Supo muistuttaa, että Suomi on laittoman tiedustelun kohteena myös tavanomaisempina aikoina. Pandemia tarjoaa kuitenkin erityisen mahdollisuuden yrittää lisätä epävakautta yhteiskunnassa.

– Se tarkoittaa esimerkiksi informaatiovaikuttamista eli väärän tiedon levittämistä sekä luottamuksen horjuttamista viranomaisiin ja muihin toimijoihin, Pelttari sanoo.

– Toistaiseksi tästä on vain vähäisiä havaintoja. Mutta Supon tehtävänä on varautua myös tällaiseen.

Etätyössä on huolehdittava tietoturvasta

Supo harvoin ohjeistaa suoraan kansalaisia, mutta koronavirustilanteen keskellä se lähettää terveiset kotikonttoreille. Nyt olisi hyvä aika muistaa tietoturva.

– Suuren joukon suomalaisia tulisi olla entistä tarkempia esimerkiksi siitä, kuinka arkaluontoista tietoa jaetaan kaupallisten toimijoiden tarjoamilla yhteyksillä, Supon Pelttari muistuttaa.

– Maailmalta on esimerkkejä tästä, ihan viime päiviltä.

Viime viikolla useat mediat uutisoivat, että esimerkiksi suuren suosion saavuttaneesta Zoom-kokoussovelluksesta löytyy useita tietoturvapuutteita.

Maanantaina Yhdysvaltain liittovaltion poliisi FBI varoitti Zoomin käyttämisestä.

Terrorismin uhka-arvio pysyi ennallaan

Tuoreeseen vuosikirjaan sisältyy myös Supon arvio tämänhetkisestä terrorismin uhasta Suomessa. Se on Supon näkemyksen mukaan edelleen neliportaisen asteikon tasolla kaksi – eli kohonnut.

Vaikka uhkataso pysyi ennallaan, on terrorismin tilannekuva muuttunut sekä kansainvälisesti että Suomessa. Supon mukaan ideologiasta riippumatta suurimman terrori-iskun uhkan muodostavat yksittäiset toimijat.

Supon mukaan äärijärjestö ISIS on länsimaissa edelleen uhka huolimatta sen aluemenetyksistä Syyriassa ja Irakissa. Myös äärioikeistolaisen terrorismin uhka on kasvanut länsimaissa.

Viimeaikaisten iskujen aiheuttaman inspiraatiovaikutuksen, yhteiskunnallisen vastakkainasettelun ja erityisesti verkossa tapahtuvan radikalisoitumisen takia vastaavanlaiset yksittäiset väkivallanteot ovat mahdollisia myös Suomessa, Supo varoittaa.

Lue myös:

"En ole koskaan nähnyt minkään yksittäisen uutisen ympärillä näin paljon misinformaatiota" – somessa leviävät nyt valheelliset kauhutarinat koronasta

Suojelupoliisi: Ulkomaiset vakoojat entistä kiinnostuneempia Suomen kriittisestä infrasta

Ähtärin eläinpuistossa elettiin pari viikkoa sitten jännittäviä hetkiä, kun Lumi-pandanaaraan kiima-aika koitti.

Pandoilla on kiima vain kerran vuodessa ja Lumin ja Pyryn osalta sitä oli tänä keväänä odotettu. Toiveissa oli, että kevään jälkeen saataisiin kertoa pariskunnan odottavan pentuja.

Ähtärin eläinpuiston mukaan pentuja ei kuitenkaan ole nyt tulossa. Lumin ja Pyryn ensimmäiset tapaamiset olivat lähinnä leikillistä painia. Ensimmäisestä vuodesta pandat saivat kuitenkin kokemusta tulevia vuosia varten.

Tietoa kertyi

Kiimanseurannassa Lumin hormonitoiminnan tarkka seuraaminen tänä keväänä toi pandatiimille uutta tietoa.

Todennäköisesti valon määrän lisääntyminen on yksi hormonitoiminna tärkeistä laukaisevista tekijöistä.

Lumi-naaraan virtsanäytteitä analysoitiin tiheään tahtiin ja todettiin, että sille on ilmeisesti tyypillistä kehitellä kiimaa pitkään. Ähtärin eläinpuisto tiedottaa, että pandatiimiläiset muun muassa yöpyivät retkipatjoilla toimiston lattialla pandojen tilannetta valvoessaan.

Suomen pandojen kiimaa seurasivat etäyhteyksillä myös CCRCGP:n kiinalainen asiantuntijatiimi ja Gentin Yliopiston tutkijat.

Lue seuraavaksi:

Ähtärin eläinpuiston poikkeuskevät: odotettu kiima sulki jo pandatalon, korona sulkee puiston ja aiheuttaa yt-neuvottelut

Lumi-pandan pissanäytteitä seurataan Ähtärissä nyt tarkemmin kuin ikinä – Eläinlääkäri ei lomaile ja hormonitutkijan laukut on pakattu pikalähtöä varten

Pohjois-Suomen hallinto-oikeus on kumonnut kaivospiiripäätöksen, jonka Tukes antoi Hannukaisen kaivokselle Kolarissa, ja palautti sen uudelleen käsittelyyn. Tukesin päätös oli annettu Hannukainen Mining Oy:lle, ja siitä valittivat muun muassa Pro-Hydro Oy sekä Muonion paliskunta.

Hallinto-oikeuden mukaan Tukes oli tehnyt virheitä asianosaisten kuulemisessa ja päätöksen perusteluissa. Lisäksi yleisten ja yksityisten etujen turvaamiseksi annetuissa määräyksissä oli puutteita.

Oikeus ei käsitellyt muita valitusperusteita, koska päätös kumottiin jo edellä mainittujen syiden vuoksi. Esimerkiksi Suomen luonnonsuojeluliitto katsoi valituksessaan, että päätös oli kaivoslain, luonnonsuojelulain ja vesienhoitolain vastainen.

Myös monet paikalliset asukkaat ja mökkiläiset pelkäävät kaivoksen vaikutuksia Tornionjokeen.

Yhtiö jatkaa hanketta

Hannukainen Mining aikoo jatkaa kaivoshanketta ja suunnittelee edelleen monimetallikaivosta vanhalle kaivosalueelle Kolariin.

– Perehdymme nyt tarkemmin hallinto-oikeuden ratkaisuun. On hyvä, kun saatiin oikeuden päätös asiaan. Tästä jatketaan kaivoshankkeen eteenpäin viemistä, Hannukainen Mining Oy:n hankejohtaja Jaana Koivumaa sanoo yhtiön tiedotteessa.

Hannukainen Mining Oy:n mukaan kaivoksesta louhittaisiin rautaa, kuparia ja kultaa vähintään 17 vuoden ajan ja kaivos toisi alueelle 300 uutta ympärivuotista työpaikkaa.

Kaivospiiri on viranomaisen vahvistama alue, johon kaivostoiminnan harjoittajalle on annettu käyttöoikeus kaivostoimintaa varten. Kaivosyhtiö tarvitsee myös muita lupia, ennen kuin se voi aloittaa kaivostoiminnan.

Lue lisää

Kolarin Hannukaisen kaivoshankkeen kannattajat lähtivät vastaiskuun ja keräävät nimiä kaivoksen puolesta: "Nähdään myös muiden kuntalaisten mielipide"

Kaivoksen vastustajat keräsivät yli 51 000 nimeä – "Ylläksen matkailu ei kestä kaivosta"

Koronaviruspandemia on saanut monet maat sekasortoiseen tilaan, jota viranomaiset yrittävät epätoivoisesti hallita. Uusnatsijärjestöissä yllättäen syntynyt tilanne on kuitenkin herättänyt innostusta.

– En voi kiistää, ettenkö ajattelisi ja toivoisi, että tämä [pandemia] on juuri se, mitä tarvitsemme. Tämän avulla voimme käynnistää todellisen kansallismielisen kansannousun ja vahvistaa vallankumouksellisia poliittisia voimia, kirjoitti Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) ruotsalainen puheenjohtaja Simon Lindberg järjestön sivuilla maaliskuussa.

Pohjoismainen vastarintaliike on nimensä mukaisesti Pohjoismaissa toimiva uusnatsijärjestö. Sen Suomen osasto kiellettiin käräjäoikeuden päätöksellä vuonna 2018, mutta kiellon oikeuskäsittely korkeammissa oikeusasteissa on vielä kesken.

Valtakunnansyyttäjä määräsi syytteitä kansanryhmää vastaan kiihottamisesta – hakaristiliput liikaa mielenosoituksessa

Uusnatsistiset järjestöt, jotka tavoittelevat natsi-Saksan kansallissosialistista hallintomuotoa uskovat, että nykyinen liberaali, demokraattinen ja monikulttuurinen yhteiskunta on romutettava perusteellisesti.

He pitävät nykyisen järjestelmän tuhoamista välttämättömänä, jotta uusi autoritaarinen, valkoisten ylivaltaan perustuva valtio pääsee muodostumaan, kertoo Jyväskylän yliopiston äärioikeistoon perehtynyt tutkija Tommi Kotonen Ylen haastattelussa.

Uusnatsipiireissä nähdään, että koronaviruksen myötä puhjennut yhteiskunnallinen sekasorto voi olla niiden odottama tilaisuus muuttaa valtiomuotoja. Ainakin pandemia antaa äärijärjestöille mahdollisuuden värvätä riveihinsä ihmisiä, joiden elämä on romahtanut talouden myllerryksessä tai jotka ovat pettyneet nykyisten päättäjien toimiin.

– Toivotan huonommat ajat tervetulleiksi, jotta voimme luoda paremmat ajat yhdessä, uusnatsijohtaja Lindberg kirjoittaa.

Suunniteltua kaaosta

Tommi Kotosen mukaan PVL ei kuitenkaan itse aktiivisesti pyri kiihdyttämään yhteiskunnallista sekasortoa. PVL on tyytynyt kouluttamaan kannattajiaan ja levittämään kansallissosialistista propagandaa.

Länsimaissa on kuitenkin lukuisia ryhmittymiä, jotka pyrkivät toimintatapaan, jolle tutkijat ovat antaneet nimen akseleraatio (accelerate, engl. kiihdyttää, nopeuttaa).Se tarkoittaa aktiivisia toimia yhteiskunnallisen kaaoksen luomiseksi.

Rasistisen ideologiansa mukaisesti uusnatsien suunnittelema kaaos merkitsee usein rotujen välistä sotaa tai väkivaltaa juutalaisia vastaan.

Akselerationistit ovatkin nyt alkaneet pohtia, olisiko koronavirus sellainen "salainen bioase", jota voitaisiin hyödyntää vallankumouksen edistämiseksi.

Näitä uusnatsiryhmittymiä on lukuisia, mutta Kotosen mukaan monet niistä ovat hyvin pieniä, jotkut jopa yhden aktiivisen toimijan perustamia nettisivustoja. Joukossa on silti myös laajoja organisaatioita, joilla on toimintaa useissa maissa.

Ryhmät pitävät usein yhteyttä internetin kryptatun Telegram-viestipalvelun kautta. Keskustelut koskevat Kotosen mukaan hyvin usein erilaisia iskusuunnitelmia, joita tosin pannaan täytäntöön melko harvoin.

Yksi merkittävimmistä ryhmistä on Yhdysvalloissa perustettu Atomwaffen Division (suom. Atomisodan divisioona), joka on sittemmin levinnyt moneen Euroopan maahan. Sen innoittamana on syntynyt muita ryhmiä, joilla on samankaltaisia mahtipontisia nimiä, kuten Sonnenkrieg Division ja Feuerkrieg Division. (Aurinkosodan ja Tulisodan divisioona)

"Sairastuneiden syljeskeltävä"

Uusnatsien ideologiassa painotetaan henkilökohtaista uhrautumista, joka nostaa aktivistin arvoa.

Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriössä havaittiin jo helmikuussa, että uusnatsien keskusteluissa jopa vaaditaan, että COVID-19-tautiin sairastuneet uusnatsiaktiivit käyttävät omaa sairauttaan hyväkseen edistääkseen omaa aatettaan.

Edistäminen tapahtuisi sylkemällä kasvoihin poliiseja tai vähemmistöjen edustajia, ja näin levittämällä tautia haluttuihin kohderyhmiin. Keskusteluissa on myös esitetty, että sairastuneet käyvät sylkemässä synagogien ovenkahvoihin, kertoo Yahoo News.

Yhdysvaltain sisäisen turvallisuuden ministeriön poliisiosasto Federal Protective Servicetoteaa, että jos suunnitelmia pannaan täytäntöön, kyse on bioterrorismista. Asiaan kiinnitti huomiota muiden muassa Liittovaltion poliisin FBI:n johtaja Christopher Wray.

Iskusuunnitelmista tai kohteista puhuminen on myös usein osa verkon alakulttuuria, johon sisältyy niin provokaatioita, vastustajien pelottelua kuin silkkaa pilailuakin. Tämä tekee ilmiön seuraamisenkin hankalaksi, mikä lienee ainakin jossain määrin toimijoiden tarkoituskin, Kotonen huomauttaa.

Pommi-iskun yritys

Viime viikolla yhdysvaltalaiset tiedotusvälineet, kuten The New York Times, kertoivat Liittovaltion poliisin FBI:n surmanneen 36-vuotiaan uusnatsimiehen kiinnioton yhteydessä syntyneessä tulitaistelussa.

FBI oli saanut tietää, että mies suunnitteli Missourin osavaltiossa pommi-iskua synagogaa tai moskeijaa vastaan. Kun koronaepidemia alkoi levitä, hän oli arvioinut, että isku koronapotilaita hoitavaan sairaalaan tuottaisi enemmän uhreja, kertoo turvallisuusalan Homeland security newswire -julkaisu.

Miehen kerrotaan kuuluneen kahteen uusnatsijärjestöön, National Socialist Movementiin and Vorherrschaft Divisioniin. Hän on myös ollut aktiivinen uusnatsien keskusteluryhmissä Telegram-palvelussa, kertoo ääriryhmien toimintaa seuraava The Informant -sivusto.

Autolla väkijoukkoon Charlottesvillessä ajaneelle äärioikeistolaiselle yli 400 vuoden vankeustuomio

Epidemia ruokkii salaliittoteorioita

Koronaepidemia on saanut aikaan myös paljon huhuja ja salaliittoteorioita. Uusnatsien piirissä on levitetty teoriaa, että virus olisi kehitetty vahvistamaan juutalaisten voimaa maailmassa tai tappamaan syntyperäiset saksalaiset.

Keskusteluissa epäillään myös, ettei media kerro totuutta viruksesta. On esimerkiksi epäilty, ettei mitään koronavirusta olekaan, vaan sen uhreiksi väitetyt ovat kuolleet johonkin muuhun tautiin.

Saksalainen uusnatsiryhmä Der Dritte Weg uskoo, että hallitukset käyttävät koronavirusta harhauttamaan kansalaiset, jotta nämä eivät kiinnittäisi huomiota "tulossa olevaan pakolaisten ja siirtolaisten aaltoon Lähi-idästä", kertoo uutiskanava al-Jazeera.

Al-Jazeeran tietojen mukaan Ukrainassa toimiva äärioikeistolainen järjestö on Telegram-keskusteluissa painottanut, ettei koronaepidemia ole valkoihoisten ihmisten syytä. Lännessä Azovin pataljoonan nimellä tunnetun järjestön mukaan Italian suuresta uhrimäärästä pitää syyttää maassa olevia etnisiä vähemmistöjä.

Kaikki äärijärjestöt eivät kuitenkaan lietso väkivaltaa. Myös Pohjoismaisen vastarintaliikkeen Lindberg ja saksalainen Der Dritte Weg -järjestö kehottavat kannattajiaan talouskriisin keskellä tukemaan paikallisten ihmisten omistamia pienyrityksiä.

Tällä tavalla ryhmät voivat saada hyväksyntää ja ne voivat rekrytoida uusia kannattajia aikana, jolloin valtionhallinto horjuu.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja muualla
• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla

Helsingin Lauttasaaren yhteiskoulussa on tällä viikolla tehty varsin poikkeuksellinen kirjojenpuhdistusoperaatio. Opintojakso on vaihtumassa, ja oppikirjat pitää luovuttaa toisille oppilaille. Luovutuksen ja vastaanoton välissä koulun rehtori päätti puhdistuttaa yli tuhat koulukirjaa otsonoimalla ne.

– Kouluisännän kanssa pohdittiin, että miten nämä kirjat saadaan puhdistettua. En tiedä onko missään muussa koulussa näin tehty, mutta päädyimme tilaamaan tällaisen puhdistuksen, rehtori Jouni Rasa kertoo.

Kirjat levitettiin yhteen luokkahuoneeseen jokainen erilleen puhdistusta varten. Menetelmää käytetään tavallisesti erityisesti hajunpoistoon, esimerkiksi tupakan, eläinten tai ummehtuneen ilman puhdistukseen.

Lauttasaarelaiskoululla otsonoinnilla on tarkoitus estää koronaviruksen leviäminen. Otsonoinnin tehoamisesta viruksiin ei ole kuitenkaan olemassa tutkittua tietoa, ja tämän rehtorikin sanoo tietävänsä.

– Googletin aihetta ja löysin kriittisiäkin näkemyksiä, mutta mikä on sitten parempi menetelmä? Ja pidämme kuitenkin kaksi vuorokautta varoaikaa välissä ennen kuin kirjat menevät uusille oppilaille.

Tutkija: "Otsonointi voi viedä ojasta allikkoon"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mikrobialtistumiseen erikoistunut tutkija Hanna Leppänen ei pidä otsonointia suositeltavana menetelmänä koulukirjojen puhdistamiseen.

Leppäsen mukaan kirjallisuuden perusteella ei voida sanoa, että menetelmä auttaisi esimerkiksi koronaviruksen tuhoutumisessa. Lisäksi menetelmä voi aiheuttaa muita haittoja.

– Otsoni voi reagoida eri materiaalien kanssa ja voi syntyä sekundaariyhdisteitä, jotka voivat olla terveydelle haitallisia. Näin voi käydä erityisesti, jos otsoni pääsee laskeutumaan ja sitoutumaan eri materiaaleihin.

Leppäsen mukaan kevyt pyyhintä yleispuhdistusaineella ja parin vuorokauden varoaika olisi riittävä toimi koulukirjojen puhdistamiseen. Hän viittaa myös Työterveyslaitoksen koronasiivousohjeisiin, joista voi tehdä samansuuntaisen tulkinnan.

– Otsonointi voi viedä ojasta allikkoon. Lisäksi siitä, tappaako kyseinen menetelmä oikeasti virukset, ei ole olemassa tutkittua varmistettua tietoa.

Leppänen kertoo saaneensa viime aikoina muitakin yhteydenottoja otsonointiin liittyen esimerkiksi taksien puhdistamiseen liittyvissä kysymyksissä.

– Siinä yhteydessä pitäisi muistaa, että otsonoinnin jälkeen pitäisi olla ainakin kaksi vuorokautta tehokasta tuuletusta ennen uutta käyttöönottoa. Eli esimerkiksi taksin nopeaan puhdistukseen menetelmä soveltuu huonosti.

Opettajat käskettiin koululle siirtelemään kirjapinoja

Lauttasaarelaiskoulun operaatiossa hämmennystä herättää muutama muukin asia. Rehtori määräsi kymmeniä opettajia koululle järjestelemään kirjoja, vaikka yli 10 hengen kokoontumiset on kielletty ja opettajat ovat pääosin etätöissä.

– Opettajat laittavat puhdistettuja kirjoja valmiisiin pinoihin sitä varten, että perjantaina oppilaat voivat hakea kirjat helposti, rehtori Rasa kertoo.

Hänen mukaansa opettajat on kutsuttu koululle usean tunnin aikaikkunassa, ei kaikkia samaan aikaan. Myös muut varotoimet on otettu huomioon, Rasa vakuuttaa.

– Esimerkiksi eilen kun oppilaat toivat koululle kirjoja, turvaväli oli 2–5 metriä ja samassa isossa tilassa oli vain kaksi oppilasta kerrallaan. Perjantaina luokat on kutsuttu koululle puolen tunnin välein ja oppilaat tulevat hakemaan kirjansa yksitellen.

Miten matkailu tulee muuttumaan? Pääsenkö enää ulkomaille?

Perutaanko kesän festareita?

Kuntosalini on auki, onko sopivaa lähteä treenaamaan?

Häät juhannuksen jälkeisellä viikolla. Onnistuuko?

Yle Uutisten ja Yle Kioskin Koronteeni live & chatissä nuoret pääsivät esittämään heitä askarruttavia kysymyksiä asiantuntijoille. Esitämme tässä artikkelissa suosituimpia kysymyksiä ja niiden vastaukset.

Vastaajina toimivat Lääkäri-Anni eli yleislääkäri Anni Saukkola, Sekasin-chatin toiminnanjohtaja Miguel Reyes, toimittaja Julia Thurén, sekä mediapersoona Karoliina Tuominen.

TERVEYS

Kysymys: Voiko koronan sairastaa useaan otteeseen?

Anni Saukkola: Tähän ei ole kattavaa vastausta tiedeyhteisössä. Mutta jos verrataan muihin saman virusperheen viruksiin, näyttäisi siltä, että virusta vastaan saa immuniteetin. Mutta varmoja tästä ei olla.

Kysymys: Millä kriteereillä julkisella puolella tehdään koronatestejä?

Anni Saukkola: Nyt priorisoidaan testit riskiryhmiin kuuluville, oireileville ja terveydenhuollon ammattilaisille.

Anni Saukkola: Ei käsittääkseni. Varotoimia pitää toki noudattaa ja pitää etäisyyttä sairastuneeseen.

Kysymys: Miten pitkään virus elää pinnoilla?

Anni Saukkola: Se tai osia siitä elää joitakin tunteja, mutta emme tiedä säilyykö se tartuttamiskykyisenä. Pääosa tartunnoista tapahtuu pisaratartuntoina ihmisten välillä.

Kysymys: Missä vaiheessa omasta jaksamisesta pitää huolestua? Mistä apua, jos omat voimat eivät riitä?

Miguel Reyes: Se on haastava kysymys. Jos et aamulla saa itseäsi ylös sängystä tai syöminen ja peseminen unohtuvat, on se huolestuttavaa. Jos sinulla on ystäviä tai läheisiä, puhu heidän kanssaan. Jos tämä ei ole mahdollista, ole yhteydessä kriisipuhelimeen tai Sekasin-chattiin. Jos tilanne on vielä pahempi, voit hakeutua kriisipäivystykseen terveyskeskukseen.

TALOUS

Kysymys: Miten pärjätä taloudellisesti kriisin aikana? Mitä jos joutuu työttömäksi?

Julia Thurén: Katso ensin omat menosi läpi. Onko jotain, mistä voit karsia? Jos karsittavaa ei ole, mutta rahat eivät riitä, ota yhteys omaan työttömyyskassaasi. Muista myös, että yrittäjät voivat saada tukea myös valtiolta.

Kysymys: Miten pyörittää taloutta pienemmillä tuloilla?

Julia Thurén: Tärkeintä on pitää huolta omasta taloudesta. Vasta sitten voi tukea esimerkiksi suosikkiyrittäjiä. Asumisessa, joka on isoin kustannus monelle, pystyy säästämään pyytämällä pankilta, että voi maksaa vain korkoja, ei lyhentää lainaa. Myös vuokranantajalta voi pyytää vuokranalennusta tai siirtoa eteenpäin. Asumisen, ruoan ja puhelinlaskun maksamisen jälkeen voi miettiä muita asioita.

Kysymys: Tuleeko Suomeen lama?

Julia Thurén: On se mahdollista, ikävä kyllä. Se riippuu siitä, miten monta yritystä kaatuu. Ennusteet ovat pahat. Hallitus yrittää estää yritysten kaatumista tukemalla yrittäjiä, ja vuokranantajat antamalla heille vuokranalennuksia. Paljon puhutaan myös niin sanotusta helikopterirahasta, eli siitä, että ihmisille annettaisiin rahaa kuluttamista varten. Siinä on ongelmana se, että kriisin aikana ihmiset todennäköisesti säästäisivät tämän rahan.

Kysymys: Ovatko jotkut pörssikurssit nousussa?

Julia Thurén: Kyllä siellä jotkut nousevat. Esimerkiksi lääkefirmat sekä sellaisten yritysten osakkeet, joita omassa taloudessa kulutetaan paljon, esim. Netflix tai ruokakaupat. Jos on ylimääräistä rahaa, jota ei tarvitse välttämättömiin menoihin, nyt kannattaa sijoittaa sitä hajautetusti pörssiin. Mutta tärkeintä on laittaa sitä omaan elämiseen, koska pörssi voi vielä laskea tästä.

VAPAA-AIKA

Kysymys: Mitä jos kesän festarit perutaan?

Karoliina Tuominen: Hei, ihmiset voivat pitää festarit omassa taloyhtiössään. Kaikki parvekkeille ja musiikki soimaan. Muista olla peseytymättä kolme päivää, pystytä teltta olohuoneeseen ja pidä ruoka lämpimässä. Näin pääset aitoon festaritunnelmaan.

Kysymys: Miten matkailu tulee muuttumaan?

Karoliina Tuominen: Ehkä sitä joskus vielä pääsee ulkomaille. Sitä ennen voimme tutustua kotimaahamme, esimerkiksi Vantaankoski on ihan kuin Norjan vuonot.

Kysymys: Saako kesällä mennä mökille, jos siellä on enemmän kuin 8 henkilöä?

Karoliina Tuominen: Tällä hetkellä yli 10 hengen tapaamiset ovat kiellettyjä. 8 on sen alapuolella, eli sallittua.

Kysymys: Voiko kuntosalilla treenata?

Karoliina Tuominen: Maalaisjärkeä saa käyttää. Viruksia on saleilla paljon, ihan kuin Hoplopissa. Eikös se ole hieman itsetuhoista mennä sinne? Sen sijaan voit treenata puistoissa tai kaverin kanssa kotona videokuvan välityksellä.

Lähetyksen juonsivat Kioskista tuttu Hanna Hantula sekä Takaisin Pasilaan -podcastin juontajat Marjukka Mattila ja Toivo Haimi.

Osa lakiasiantuntijoista piti Uudenmaan eristämistä muusta Suomesta oikeudellisesti ongelmallisena, mutta kanta hävisi perustuslakivaliokunnassa.

Valiokunta hyväksyi perjantaina halllituksen asetuksen Uudenmaan eristämisestä. Rajat Uudenmaan ja sen naapurimaakuntien välillä suljettiin myöhemmin samana päivänä koronaviruksen leviämisen hidastamiseksi. Poliisit vartioivat, että maakuntarajan ylittävät ovat matkalla esimerkiksi töihin, mutta eivät mökeilleen.

Osa perustuslakivaliokunnan viime viikolla kuulemista oikeusoppineista nosti esiin, että valmiuslain pykälä, jonka nojalla hallitus sulki maakuntarajan, ei sovi Uudenmaan eristämiseen.

Valmiuslain 118. pykälän mukaan hallitus voi kieltää tilapäisesti oleskelun ja liikkumisen tietyllä paikkakunnalla tai alueella tai rajoittaa niitä, jos se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi.

Valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen kirjoitti lausunnossaan, että 118. pykälän soveltuvuus tartuntataudin torjuntaan synnyttää kysymyksiä. Ojasen mukaan Uudenmaan liikkumisrajoitus ja valmiuslain sanamuodot eivät ole oikeudellisesti arvioituna sovitettavissa yhteen, ainakaan normaalitulkinnalla.

Samalla linjalla olivat ainakin perustuslakiasiantuntija, professori Kaarlo Tuori, valtiosääntöoikeuden professori Veli-Pekka Viljanen ja julkisoikeuden professori Janne Salminen. Myös he arvostelivat, että liikkumisrajoitus sopii huonosti valmiuslain sanamuotoon, jossa tarkoitetaan oleskelua ja liikkumista tietyn paikkakunnan sisällä.

Poikkeusoloihin tarkoitettu valmiuslaki otettiin Suomessa käyttöön koronan takia toissaviikolla. Hallitus voi sen turvin johtaa maata kriisin keskellä antamalla nopealla tahdilla asetuksia, jotka eduskunta tarkastaa vasta jälkikäteen.

Viljanen: Tilanne etääntyy varsin kauas lain tarkoituksesta

Veli-Pekka Viljasen mukaan Uudenmaan eristämisessä on kyse hyvin toisenlaisesta asetelmasta kuin valmiuslaissa on tarkoitettu.

Viljanen huomautti, että valmiuslain kirjaus koskee lähtökohtaisesti paikallisia oleskelurajoituksia, mutta nyt sitä käytettiin niin, että lähes kolmasosa maan koko väestöstä eristetään määräajaksi. Uudellamaalla asuu 1,7 miljoonaa henkeä.

– Tilanne etääntyy varsin kauas valmiuslain 118. pykälän perimmäisestä tarkoituksesta, Viljanen kirjoittaa lausunnossaan.

Viljanen sanoo, että aikanaan valmiuslain säätämisen yhteydessä ei arvioitu perusteellisesti, miten 118. pykälä soveltuisi liikumisen rajoittamiseen pandemian aikana. Viljasen mukaan lakipykälää oli ajateltu käytettäväksi, jos jokin alue pitäisi tyhjentää esimerkiksi ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen säteilyarvojen kohottua vaarallisen korkeiksi.

Salminen: Huomattavia ongelmia

Valmiuslailla on tarkoitus padota poikkeusoloissa vallan väärinkäyttöä. Sen keskeinen lähtökohta on, että hallitus ei voi tulkita lakia laajentavasti eli niin, että ihmisten perusoikeuksista poikettaisiin enemmän kuin mitä valmiuslakia säädettäessä on arvioitu hyväksyttäväksi.

Janne Salminen katsoi lausunnossaan, että Uudenmaan eristäminen edellytti kuitenkin valmiuslain 118. pykälän laajentavaa tulkintaa. Hän huomautti, että siihen sisältyy "huomattavia ongelmia", koska rajasulku tarkoittaa poikkeamista perustuslailla turvatusta liikkumisvapaudesta.

Veli-Pekka Viljanen kehotti perustuslakivaliokuntaa arvioimaan tarkasti, onko valmiuslain 118. pykälän nojalla mahdollista säätää niin pitkälle menevästä liikkumisrajoituksesta kuin Uudellemaalle tehtiin, koska valmiuslain säännöksiä ei pitäisi tulkita laajentavasti.

Myös Ojanen piti selvänä, että pykälän 118 kaltaisia valmiuslain säännöksiä "ei voida tulkita laajentavasti ohi niiden sanamuodon, koska niissä on kyse tuntuvista puuttumisista perus- ja ihmisoikeuksiin".

Ainakin Ojanen ja Tuori mainitsivat, että Uudenmaan eristämisessä oli kyse valmiuslakiin nähden uusista kielloista ja rajoituksista.

Tuori: Hallituksen olisi pitänyt muuttaa valmiuslakia

Hallitus vetosi siihen, että Uudenmaan osalta kysymys on liikkumiskiellosta, joka on lievempi kuin valmiuslaissa puhuttu oleskelukielto. Kaarlo Tuori sanoi, ettei ole vakuutunut hallituksen perusteluista, että valmiuslaki mahdollistaisi "lain sanamuotoa suppeammat rajoitukset".

Tuori piti asianmukaisempana, että hallituksen olisi pitänyt muuttaa itse valmiuslakia paremmin tilanteeseen sopivaksi. Se olisi kuitenkin hidastanut tuntuvasti Uudenmaan sulkemista.

Tuori sanoi jättävänsä valiokunnan harkittavaksi, voidaanko kiire- ja kriisitilanteessa toimia hallituksen valitsemalla tavalla.

"Uudenmaan eristäminen ennen kuulumaton rajoitus"

Lain mukaan hallituksen käyttöön ottamien poikkeuskeinojen on oltava sellaisia, jotka perustuslakivaliokunta hyväksyy välttämättömiksi ja oikein mitoitetuiksi.

Professori Janne Salminen arvosteli lausunnossaan, että liikkumisrajoitusten välttämättömyyttä perustellaan "erittäin abstrakteilla seikoilla", joiden osalta evidenssi on hyvin hankalasti valtioneuvoston vakuuttavasti esitettävissä.

– Asiakirjojen perusteella käsillä olevassa tilanteessa terveydenhuoltojärjestelmä joka tapauksessa kuormittuu huomattavasti. Arviota siitä, miten liikkumisvapaudesta poikkeaminen tähän vaikuttaa, ei nimenomaisesti esitetä. Tähän nähden liikkumisrajoituksen välttämättömyys ja soveltuvuus tarkoitukseensa jää epäselväksi, Salminen kirjoitti.

Myös Ojanen katsoi, ettei hallituksen antama asetus ollut ongelmaton myöskään välttämättömyysvaatimuksen kannalta.

Viljanen pyysi perustuslakivaliokuntaa ottamaan huomioon, että Uudenmaan eristäminen on Suomen oloissa ennen kuulumattoman pitkälle menevä, perustuslaissa turvatun liikkumisvapauden rajoitus, joka kohdistuu periaatteessa koko suomalaiseen väestöön.

Perustuslakivaliokunta jatkaa käsittelyä

Perustuslakivaliokunta päättää vielä lähipäivänä, voiko 118. pykälän soveltamisesta annettu asetus jäädä voimaan vai pitääkö se kumota. Valiokunnan viime perjantaina hyväksymä asetus koski 118. pykälän käyttöönottoa.

Kyse on liikumisrajoituksen soveltamista koskevan asetuksen jälkitarkastuksesta, jonka yhteydessä kuultaneen vielä asiantuntijoita. Menettely on sama kuin muidenkin koronaviruksen hillitsemiseksi tehtyjen, valmiuslakiin perustuvien rajoitusten kohdalla.

Julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen sanoo, että eduskunnan on tärkeää noudattaa poikkeusoloissa valmiuslain kirjauksia.

Valmiuslain käyttöönotto tarkoittaa, että oikeusvaltion normaalista lakien sisällön läpi käymisestä ja valvonnasta on pitkälti luovuttu. Äärimmillään maa voisi Rautiaisen mukaan lakata olemasta oikeusvaltio, jos myös valmiuslain ja muun hätätilaoikeuden antamien toimivaltuuksien ja niiden käytön kontrollointi lopetettaisiin.

Oulusta kotoisin oleva Ella Koistinen, 26, ei ole poistunut yli viikkoon pienestä hostellihuoneestaan Perun Cuscossa. Koistinen on laitettu tiukkaan eristykseen, koska hänellä on todettu koronavirustartunta.

Hostellin työntekijät tuovat hänelle ruokaa kolme kertaa päivässä, mutta sitä ei varsinkaan aluksi ollut tarpeeksi. Koska hostellilla on ollut vaikeuksia ruokien saamisessa, välillä illalliseksi on ollut puuroa. Koistinen säästelee aterioilla saamiaan hedelmiä pahan hetken varalle.

Myöskään päänsärkylääkettä hän ei ensin pyynnöistä huolimatta saanut. Omat migreenilääkkeet kuitenkin auttoivat välillä kovaksi yltyviin päänsärkyihin.

Tietoa tilanteesta on ollut vaikea saada. Koistiselle on sanottu, että karanteenista voi päästä pois aikaisintaan ensi lauantaina. Sitten hän pääsisi vapaasti liikkumaan hostellin alueella. Ulos meneminen on kielletty, kunnes hostellissa kenelläkään ei ole enää koronaa.

Korona alkoi kuin mikä tahansa flunssa

Ella Koistinen lähti helmikuun lopussa Peruun ystävänsä kanssa. Tarkoituksena oli reissata ympäriinsä ja tutkia maata noin kuukauden ajan.

He ehtivät matkustaa noin kahden viikon ajan, kunnes koronatilanne oli edennyt maassa siihen pisteeseen, että presidentti julisti hätätilan ja sulki kaikki rajat.

Koistisella ja hänen ystävällään oli noin 12 tuntia aikaa poistua maasta, kun he saivat tietää, että rajat menevät kiinni. Se ei riittänyt mitenkään, sillä lähin kansainvälinen lentokenttä oli Liman kaupungissa yli tuhannen kilometrin päässä.

– Jäimme tänne jumiin, Koistinen tiivistää.

Toissa viikonlopun sunnuntaina Koistiselle alkoi tulla normaaleja flunssan oireita. Hän sanoi niistä hostellin työntekijöille, sillä kaikenlaisista koronaan viittaavista oireista oli pyydetty ilmoittamaan.

Ensin hotellin johtaja arveli sen olevan vain nuhaa.

Pian kuitenkin selvisi, että hostellissa aiemmin majoittuneella henkilöllä oli todettu korona.

– Maanantaina minut pistettiin täysin eristyksiin huoneeseeni.

Reissulla mukana ollut kaveri jäi asumaan samaan hostelliin, mutta hän majoittuu eri huoneessa.

Seuraavana aamuna lääkäri tuli hostelliin tarkistamaan Koistisen voinnin ja otti häneltä näytteen koronatestiä varten. Seuraavan vuorokauden yönä tuli tieto positiivisesta tuloksesta.

Koistinen oli huolissaan ja toivoi, ettei korona aiheuta pahoja hengitystieoireita. Koistisella on astma, ja hän on joutunut aiemmin influenssakaudella päivystykseen hengitysongelmien vuoksi.

Kun tieto koronatartunnasta varmistui, Perun terveysministeriö sulki sekä hostellin että sen edestä kulkevan kadun. Poliisit vahtivat katua vuorokauden ympäri.

Tällä hetkellä Koistisen lisäksi neljällä hostellissa olevalla on tartunta.

– Ajattelen, että olemme täällä hyvissä käsissä ja pääsemme hoitoon, jos tarvitsee.

Kaikkiaan hostellissa majoittuu vajaat sata ihmistä. Ensin majoittujia oli lähes 130, mutta osa siirrettiin muualle, jotta hostellissa ei olisi liian täyttä. Perun terveysministeriö on linjannut, että kukaan ei saa poistua hostellista ennen kuin kaikki ovat terveitä. Viranomaisten arvion mukaan siinä voi kestää yhdestä kolmeen kuukautta.

– Meille kerrottiin, että voimme saada 5–10 vuoden vankeustuomion, jos lähdemme hostellista, Koistinen sanoo.

Paikallisten negatiivinen suhtautuminen turistien tartuntoihin on hieman huolestuttanut Koistista. Paikallismediassa on uutisoitu hostellin tartunnoista.

– Hyvä, että meillä on täällä poliisivartiointi.

"Ymmärrän, miksi olen täällä"

Koistinen on ollut yhteydessä suurlähetystöön, jossa on neuvottu kuuntelemaan viranomaisten ohjeita ja toimimaan niiden mukaan. Hänelle sanottiin, että lähetystöön voi olla yhteydessä mistä tahansa mieltä painavasta asiasta. Lisäksi hostellille on lähetetty muun muassa ruokaa.

Eniten apua ja tukea Koistinen on silti saanut reissussa mukana olleelta ystävältään, muilta hostellin asukkailta ja läheisiltään.

Perhe on auttanut vakuutusasioiden hoitamisessa Suomen päässä. Muut majoittujat ovat tilanneet Koistiselle ruokaa ja tuoneet tälle muun muassa hygieniatarvikkeita.

– Kaverini soittelevat minulle paljon videopuheluita. Se auttaa, että saa puhua jonkun kanssa.

Koistisen vointi on pysynyt kohtuullisen hyvänä. Hän ei ole tarvinnut minkäänlaista hoitoa sairastamisensa aikana.

– Nyt näyttää siltä, että tauti on ollut lievä. Jos oireet olisivat pahemmat, haluaisin olla Suomessa, koska en tiedä, millainen hoidon taso on täällä.

Koistinen myöntää, että koronatartunta ja oudossa maassa eristyksessä oleminen ahdistavat.

– Onhan tämä vähän psykologinen koe. Mutta tilanteelle ei voi mitään ja ymmärrän, miksi olen täällä. Ei auta kuin yrittää pysyä positiivisena.

Keskustelu on auki 3. huhtikuuta kello 23:een saakka.

Suomen ensimmäisestä laboratoriovarmennetusta koronavirustartunnasta on kulunut yli kuukausi. Koronaviruksen aiheuttaman infektion kesto vaihtelee, mutta tavallisesti tauti on sairastettu 2-3 viikossa. Koronaviruksesta parantuneita suomalaisia pitäisi siis löytyä useista tilastoista, mutta näin ei ole.

Tällä hetkellä ainoa luku parantuneista suomalaisista löytyy Johns Hopkinsin yliopiston tilastosta. Muun muassa maailman terveysjärjestö WHO:n ja Euroopan tartuntavirasto ECDC:n tietoihin perustuvan tilaston mukaan Suomessa on tällä hetkellä 300 koronavirustartunnasta parantunutta.

Koronavirustartuntoja on varmistettu Suomessa tähän mennessä yli 1 500. Todellisen tartuntamäärän arvioidaan olevan kymmenkertainen, sillä suurin osa tartunnoista on oireettomia tai lieviä. On siis syytä olettaa, että parantuneita on enemmän kuin 300.

Koronaviruksesta parantuneiden tilastointi ei ole yksinkertaista, huomauttaa HUSin infektiosairauksien klinikan osastonylilääkäri Veli-Jukka Anttila. Ensimmäiseksi pitäisi määritellä, mitä tarkoitetaan parantuneella.

– Ensinnäkin siinä on viruksesta selviäminen. Yleensä virus häviää kahdessa viikossa, mutta joillakin potilailla se voi kestää kuukauden. Ja vaikka virus olisi hävinnyt, vaikeissa tapauksissa infektion aiheuttamien keuhkomuutosten korjaantuminen vie pitkän ajan, Anttila sanoo.

Toisin sanoen sairaalasta kotiutettu koronapotilas ei välttämättä ole vielä parantunut, vaikka virusta ei enää hänen elimistöstään löytyisikään.

Resurssit käytetään nyt torjuntaan ja hoitoon

Tällä hetkellä terveydenhuollon resurssit on Suomessa kohdistettu viruksen leviämisen torjuntaan ja potilaiden hoitoon. Parantuneiden potilaiden tilastoiminen ei Anttilan mukaan nyt ole ajankohtaista.

– Me emme ala metsästämään niitä viruksia kotiutumisen jälkeen. Ei ole väliä, milloin positiivinen tulos muuttuu negatiiviseksi, Anttila toteaa.

Myöhemmin parantuneiden tilastointi on tarpeen, jotta kuva COVID-19-taudista muodostuu mahdollisimman tarkaksi. Tämän hetkisiin tilastoihin Anttila kuitenkin suhtautuu epäilevästi. Tilastointikriteerit eivät ole aina selvillä, eikä eri maiden viranomaiset ole välttämättä käyttäneet samoja kriteerejä.

Jonkinlaisia tilastoja parantuneista alkaa Suomessakin pian kertymään, kun HUS aloittaa aiempien koronavirustartuntojen kartoittamisen vasta-ainetesteillä. Testejä tehdään esimerkiksi hoitohenkilökunnalle, jotta koronapotilaiden hoitoon voidaan ohjata hoitajia, jotka ovat jo sairastaneet taudin ja saaneet sitä kautta sille vastustuskyvyn.

Lopullisia tietoja pitää odottaa

Koronavirukseen liittyy vielä paljon kysymyksiä, joihin saadaan vastauksia vasta ajan myötä.

Tällä hetkellä laajimmat tiedot koronaviruksen aiheuttamista infektioista saadaan Kiinasta, josta pandemia sai alkunsa viime vuoden joulukuussa.

– Kiinasta tiedetään tapauksia, joissa röntgenkuvissa näkyy muutoksia vielä neljän viikon kohdalla, Anttila kertoo.

Aika näyttää, miten hyvin ja missä ajassa koronaviruksen aiheuttamat muutokset parantuvat. Vasta sen jälkeen tiedetään, kuinka moni todellisuudessa parani taudista.

Kiinasta on saatu myös positiivisia uutisia. Alkuviikolla julkaistun tutkimuksen mukaan Kiinassa koronavirukseen kuolee 0,66 prosenttia kaikista tartunnan saaneista. Luku on huomattavasti matalampi kuin aiemmat arviot.

Lue myös:

Tällainen on vakavien COVID-19-tapausten aikajana – viruksen pitkä elinkaari osoittaa, miksi tautitilastoja ei kannata tuijottaa sokeasti

Ruotsissa todetaan nyt 400–500 uutta koronavirustartuntaa päivittäin. Viranomaiset uskovat, että tartuntojen määrät jatkavat jyrkkää nousuaan lähipäivinä. Ne ovat saavuttaneet "uuden tason", Ruotsin mediat raportoivat.

Pääministeri Stefan Löfven varoittaakin, että epidemia ei ole ohi viikoissa, vaan se kestää vielä kuukausia. Hän korostaa, että ruotsalaisten on oltava kärsivällisiä ja valmiita tekemään uhrauksia.

– Vaara ei ole ohi. Tilanne pahenee ennen kuin se paranee. Nyt on tärkeämpää kuin koskaan pysyä kotona, jos oireilee, Löfven sanoi muun muassa yleisradioyhtiö SVT:n välittämässä tiedotustilaisuudessa myöhään iltapäivällä.

Hän varoitti lipsumasta viranomaisten ohjeista pysytellä mahdollisimman paljon kotona ja muistutti, että myös lapset on pidettävä kotona, jos heillä on oireita, vaikka ne olisivat kuinka lieviä tahansa.

Löfven huomautti myös, että ohjeet koskevat koko maata, vaikka tilanne on pahin Tukholman läänissä ja naapurilääneissä.

–Meidän on pysyttävä kotona, jos meillä on oireita. Meidän on pidettävä etäisyyttä muihin ihmisiin. Meidän on pestävä käsiämme huolellisesti ja usein. Meidän on vältettävä matkoja, ja niiden, jotka kuuluvat riskiryhmiin, on vältettävä yhteyksiä muihin ihmisiin, Löfven kertasi.

Valtionepidemiologi: Olemme matkalla kohti tartuntahuippua

Ruotsissa vahvistettiin 519 uutta koronavirustartunaa viime vuorokauden aikana. Se on ennätysmäärä tartuntoja vuorokaudessa Ruotsissa.

Valtionepidemiologi Anders Tegnell uskoo, että koronatartuntojen määrä jatkaa jyrkkää nousua Ruotsissa lähipäivinä. Hän arvioi, että epidemia on uudessa vaiheessa, eikä se ole yllätys.

– Olemme matkalla kohti tartuntahuippua, jota olemme osanneet odottaa, Tegnell sanoo yleisradioyhtiö SVT:lle.

Hänen mukaansa tilanne voisi olla huomattavasti pahempi.

– Tartuntakäyrä on ollut tasainen lähes kuukauden ajan, ja se on erittäin tärkeää.

Tegnell uskoo, että tartuntojen tasainen määrä merkitsee, että niiden huippu pysyy matalampana kuin ilman mitään toimenpiteitä ja matalampana kuin monissa muissa maissa.

Ruotsi on luottanut ohjeisiin enemmän kuin kieltoihin koronaviruksen leviämisen ehkäisemisessä.

Se on kuitenkin kieltänyt kaikki yli 50 henkilön kokoontumiset ja vierailut vanhainkodeissa. Lisäksi lukiot, yliopistot ja korkeakoulut on suljettu, ja niissä on siirrytty etäopetukseen.

Eilen keskiviikkona kansanterveysviranomainen kehotti ruotsalaisia pysyttelemään mahdollisimman paljon kotona, tekemään etätöitä ja välttämään kahviloissa tai kaupassa käyntiä.

Korona ehtinyt levitä kymmeniin vanhainkoteihin

Korona on erityisen kohtalokas yli 70-vuotialle, ja eilisestä lähtien vierailut vanhainkodeissa on kielletty kokonaan Ruotsissa.

Ruotsin radion kartoitus kuitenkin osoittaa, että tartuntoja on varmistettu 43 vanhainkodissa eri puolilla maata ja epäiltyjä tartuntoja on 51 vanhainkodissa.

Valtionepidemiologi Anders Tegnell myöntää, että vanhainkotien suojelemisessa on epäonnistuttu.

– Se on erittäin valitettavaa, sillä juuri sitä olemme yrittäneet estää kaikin mahdollisin tavoin, hän sanoo Ruotsin radiolle.

Pääministeri Stefan Löfven puolestaan toteaa, että vanhainkotitartunnat seuraavat kansainvälistä trendiä.

– Se on tapahtunut lähes kaikissa maissa, emmekä näe sitä epäonnistumisena, Löfven sanoi tiedotustilaisuudessaan.

Ruotsissa ei ole esitetty arviota siitä, kuinka moni ihminen voi kuolla koronavirukseen.

– Sitä on liian vaikea arvioida. En tiedä, kuka siihen pystyisi, Löfven sanoi tiedotustilaisuudessa.

Ruotsissa on tähän mennessä kuollut 282 ihmistä koronaan. Kuolonuhrien määrä nousi 43:llä viime vuorokauden aikana.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa nyt 19 kuollut koronavirukseen, perustuslakivaliokunta puoltaa ravintoloiden sulkemista, Lapin rajan kiinni laittaminen hankalaa

Rajaliikenteen rajoittaminen Lapissa on osoittautunut vaikeammaksi kysymykseksi kuin hallituksessa etukäteen ajateltiin.

Ylelle kerrotaan eri lähteistä, että työvoiman liikkumisen rajoittaminen ei ole yksinkertaista. Reittiä on yritetty etsiä jo useita päiviä.

Asia on noussut myös diplomaattiseksi kysymykseksi: Ruotsi ja Norja eivät halua Suomen rajoittavan rajan yli kulkevaa liikennettä. Ylen tietojen mukaan asiasta on käyty neuvotteluja ministeritasolla asti. Useat ministerit ovat keskustelleet asiasta ruotsalaisten kollegojensa kanssa, Ylelle kerrotaan.

Hallitus kertoi maanantaina valmistelevansa tiukennuksia, jotta Ruotsista ja muista naapurimaista ei kulkeutuisi koronavirusta Suomeen. Sisäministeri Maria Ohisalon (vihr.) mukaan pohjoisen niukkaa terveydenhoitokapasiteettia ei voi riskeerata ja jopa työmatkaliikennettä joudutaan rajoittamaan.

Lappi on ollut poikkeus. Toisin kuin muilla rajoilla, siellä työmatkaliikenne ja muu välttämätön liikenne rajan yli on saanut jatkua ilman, että ylittäjät joutuvat karanteeniin. Myös pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi, että tilannetta on hyvä tarkastella, jotta tauti ei pääse kulkemaan rajojen yli.

Yle kertoi sunnuntaina, että Lapissa on todettu ensimmäiset Ruotsiin liittyvät tartunnat.

Hallitus on joutunut teettämään asiasta lisäselvityksiä. Ratkaisu yritetään löytää huomenna perjantaina.

Ahvenanmaan terveydenhoito on osin Ruotsin varassa

Pulmaksi on osoittautunut esimerkiksi se, että jos Lapissa terveydenhoitohenkilöstön kulkemista rajoitettaisiin tai he joutuisivat Suomeen palatessaan karanteeniin, Ruotsin puolella sosiaali- ja terveydenhoito voisi kärsiä.

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi, että Suomen ja Ruotsin Lapin välillä kulkee noin 150 sotealan työntekijää. Ruotsista saadut tiedot rajan yli kulkevan terveydenhuoltohenkilöstön määrästä poikkeavat merkittävästi STM:n arviosta. Pelkästään Itä-Norrbottenissa on paikallisen terveydenhuollon johdon mukaan noin 300 Suomessa asuvaa sotealan työntekijää.

Liikenteen rajoittaminen Lapissa voisi heijastua Ahvenmaalle. Jos sote-henkilöstön kulkemista rajoitettaisiin Lapissa, sitä saatettaisiin rajoittaa myös Ahvenanmaalla.

Ahvenanmaalla on kolmisenkymmentä lääkäriä tai hoitaja, jotka tekevät töitä Ruotsista Ahvenanmaalle. Myös ambulanssihelikopteri tulee Ahvenanmaalle tarvittaessa Ruotsista. Toisin kuin matkailijat, esimerkiksi terveydenhoitohenkilöstö ei tähän asti ole joutunut Ahvenmaalle tullessaan karanteeniin.

Ruotsin raja on aina ollut auki

Myös muita työntekijöitä kulkee rajan yli Lapissa, esimerkiksi sellu- ja terästeollisuudessa. Lapissa rajan yli on kiinteä yhteys, eikä valtakunnanraja ole koskaan estänyt ihmisten liikkumista.

Edes sota-aikana Ruotsin raja ei ollut kiinni. Sosiaali- ja terveysministeriö on kuitenkin vaatinut liikenteen rajoittamista tautitapausten takia. Osa ministereistä pitäisi rajan auki ja etsisi Ruotsin kanssa toista vaihtoehtoa, jotta Ruotsin terveydenhoito ei joudu ongelmiin eivätkä suhteet Ruotsiin vahingoitu.

Ylen tietojen mukaan hallituksessa on Lapin rajan liikenteen rajoittamisesta näkemyseroja.

Hallitus valmistautuu jatkamaan ainakin muilla rajoilla liikenteen rajoittamista 13.5. asti. Sisärajoista päättämiseen hallitus ei tarvitse eduskuntaa vaan voi tehdä päätöksen itse.

Ruotsi tarjoaa vastineeksi tehohoitopaikkoja suomalaisille

Pohjois-Ruotsissa työskentelevän terveydenhuoltohenkilöstön työmatkaliikenteen jatkumisesta huolestunut Norrbottenin aluehallinto sanoi keskiviikkona tarjoavansa Suomelle tehohoitopaikkoja vastineeksi rajojen auki pitämisestä.

Norrbottenin aluehallinnon päällikkö Anna-Stina Nordmark Nilsson kertoi Ylelle torstaina, että Norrbottenin hoitopaikkatarjous lappilaisille on esitetty Suomeen jo myös virallisesti Ruotsin hallituksen toimesta.

Ehdotus on jo ehtinyt herättää hämmästystä paitsi Lapissa myös Ruotsin puolella, sillä jo ennen koronaa pohjoisen työvoimapula ja jatkuva rekrytointi länsinaapurissa ovat olleet kovasti tapetilla. Myös koronaepidemian leviäminen pohjoisessa on herättänyt huolta hoitopaikkojen riittävyydestä.

Aluejohtaja Anna-Stina Nordmark Nilsson kertoo, että tällä hetkellä Norrbottenissa on 35 tehohoitopaikkaa, mutta tarvittaessa niitä voidaan perustaa sairaaloihin enemmän.

Hänen mielestään on täysin mahdollista, että suomalaisia voitaisiin hoitaa Ruotsin puolella, jos Lapin omista tehohoitopaikoista tulee pulaa.

– Tämä on arviomme, joka perustuu ennusteisiin tartunnan leviämisestä Ruotsissa.

Uutista täydennetty klo 19.01 tiedoilla ministerien neuvotteluista ja Ruotsin rajan auki pitämisen historiasta

Lue myös:

Jos rajat Lapissa suljetaan työmatkalaisilta, voi edessä olla pakkomuutto tai työpaikan vaihto – Sairaanhoitaja: "Kuka lähtee puoleksi vuodeksi Ruotsiin, kun mies ja lapset jäävät Suomeen?"

Kaikki ihmiset eivät välttämättä tiedosta kuuluvansa koronaviruksen riskiryhmään. Näitä voivat olla esimerkiksi henkilöt, jotka tupakoivat päivittäin, sanoo Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkäri Patrik Währn.

– Jos ei miellä tupakan kaikkia vaaroja, toki siinä tapauksessa ei tiedä kuuluvansa riskiryhmäänkään, Währn toteaa.

Riskiryhmillä tarkoitetaan niitä, joilla on suurentunut riski saada tauti vaikeaoireisena. Tämänhetkisen tiedon perusteella yli 70-vuotiaat henkilöt ovat muita alttiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion.

Lisäksi vaaraa voivat lisätä perussairaudet, jotka merkittävästi huonontavat keuhkojen tai sydämen toimintaa tai elimistön vastustuskykyä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan Suomessa iän puolesta kohonneessa riskissä on noin 870 000 henkilöä ja vakavan perussairauden vuoksi vähintään 200 000.

– Riskiryhmiin kuuluvien pitäisi mahdollisuuksiensa mukaan suojata itseään tartunnoilta eli huolehtia käsihygieniasta ja välttää sosiaalisia kontakteja, THL:n tutkimusprofessori Tiina Laatikainen kertoo.

Kokosimme tähän juttuun tietoja yleisimmistä riskiryhmistä.

Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus

Vaikeaa keuhkosairautta sairastava on riskiryhmässä. THL:n mukaan Tiina Laatikaisen mukaan kaikki sairaudet, jotka alentavat keuhkojen toimintaa merkittävästi, lisäävät vakavan koronavirustaudin riskiä.

– Keuhkosairaus ei ole hallinnassa, jos hoidosta ja lääkityksestä huolimatta on huomattavasti oireita, kuten esimerkiksi hengenahdistusta.

Hyvässä hoitotasapainossa oleva astma on melko vähäinen riski. Jos keuhkot toimivat normaalisti, riski ei ole yhtä suuri kuin henkilöllä, jonka keuhkojen toimintakyky on alentunut esimerkiksi keuhkoahtaumataudin, bronkiektasian tai keuhkojensiirron vuoksi.

Sairauden vaikeusaste vaikuttaa myös koronavirustartunnan vaarallisuuteen. Huonossa hoitotasapainossa oleva keuhkosairaus lisää vakavan koronavirusinfektion vaaraa etenkin iäkkäillä.

Noudata saamiasi ohjeita, joiden mukaan toimia sairauden pahenemisvaiheen aikana. Hakeudu hoitoon, ellei hengenahdistus ei mene ohi lääkkeillä.

Lue lisää Hengitysliiton sivuilta.

Diabetes, johon liittyy elinvaurioita

Ne diabetesta sairastavat henkilöt, joilla sairaus on johtanut elinvaurioihin, kuten esimerkiksi munuaissairauksiin tai sydän- ja verenkiertoelinten sairauksiin, ovat myös riskiryhmässä.

Diabetesta sairastavat potilaat, jotka ovat hyvässä hoitotasapainossa eivät suoraan kuulu riskiryhmään.

– Jos diabetes-potilaan hoito ja lääkitys ovat kunnossa ja verensokeri on hyvässä tasapainossa, silloin ei ole riskiryhmässä, sanoo Laatikainen.

Mehiläisen Patrik Währnin mukaan diabetes heikentää immuunipuolustusta ja sen takia se lisää riskiä kuulua riskiryhmään.

– Erityisen hankala tilanne on esimerkiksi lapsiperheissä, joissa toinen vanhemmista sairastaa tyypin 1 diabetesta, joka on saattanut aiheuttaa munuaisvaurion. Silloin koko perheen tulee noudattaa tiukkoja karanteenisäännöksiä.

Sosiaaliset kontaktit pitäisi Diabetesliiton suosituksen mukaan rajoittaa vain välttämättömiin. Vaikka viranomaissuositus kieltää vain yli 10 henkilön kokoontumiset, liitto neuvoo toistaiseksi välttämään kaikkia ryhmäkokoontumisia.

Omaan hoitoyksikköön tai päivystykseen on syytä hakeutua tai ainakin ottaa yhteyttä, jos korkea kuume kestää yli kolme vuorokautta, verensokeri nousee selvästi eikä laske lääkityksestä huolimatta.

Yhteys päivystykseen on syytä ottaa myös, jos veressä on ketoaineita yli 3 mmol/l tai yleisvointi heikkenee selvästi.

Lue lisää Diabetesliiton sivuilta.

Krooninen maksan tai munuaisen vajaatoiminta

Mehiläisen Patrik Währnin mukaan krooninen maksa- tai munuaissairaus heikentää kehon normaalia aineenvaihduntaa ja altistaa sitä kautta riskille saada vakava koronavirusinfektio.

Siksi nämä potilaat kuuluvat riskiryhmään.

– Munuaisten ja maksan vajaatoiminta on lisännyt koronataudin aiheuttamia elinvaurioita, sanoo THL:n Tiina Laatikainen.

Tärkein kroonisen maksan tai munuaisen vajaatoimintaa aiheuttava sairaus on diabetes.

Sairaalloinen lihavuus

THL:n tutkimusprofessorin Tiina Laatikaisen mukaan sairaalloinen lihavuus lisää riskiä sairastua koronavirukseen.

Tämä tarkoittaa henkilöitä, joiden painoindeksi on yli 40.

– On vaikea sanoa, tiedostavatko he sitä. Kyllä tästä on tietoa, että se kohottaa riskiä, koska yleensä lihavuuteen liittyy myös muita oheissairauksia, kuten diabetesta, sydäntauteja ja hengityselimistön sairauksia ja lihavuus itsessään vaikeuttaa hengitystä.

Mehiläisen Patrik Währn kertoo, että riski sairastua vaikeaoireiseen koronavirukseen nousee selvästi niillä, joiden BMI on yli 40. Hän sanoo, että todennäköisesti jo BMI yli 30 lisää riskiä. Währn nostaa suurimpaan riskiryhmään juuri iäkkäät, sukupuoleltaan miehet sekä ylipainoiset.

– Ylipaino itsessään on merkittävä riski. Jos ihminen on lihava, hän ei pysty hengittämään kauhean syvään. Keuhkoista on vaikea rykiä limoja silloin ylös. Sitä kautta on suurentunut riski saada vaikea koronavirusinfektio.

Päivittäinen tupakointi

THL:n mukaan on viitteitä siitä, että päivittäin tupakoivat ovat sairastumisen riskiryhmässä, koska he sairastuvat myös muihin hengitystieinfektioihin tupakoimattomia herkemmin.

– Koronaviruksen osalta tutkimustuloksia on tästä Kiinasta ja Italiasta. Tupakoijilla on lisäksi kohonnut riski saada vakavia koronan tautimuotoja, kertoo Tiina Laatikainen.

Mehiläisen Patrik Währn sanoo, että kaikki keuhkoihin menevät epäpuhtaudet ovat huono asia.

– Kaikki, mikä heikentää keuhkojen toimintaa, lisää riskiä sairastua vaikeaan koronavirukseen.

Myös nuuskaaminen lisää koronavirustartunnan riskiä, koska nuuskaaja vie sormet suuhun useita kertoja päivässä nuuskapussia suuhun laittaessaan ja suusta pois ottaessaan.

Kasvojen koskettelu ja nuuskapussien poistamisen jälkeinen puutteellinen käsihygienia lisäävät tartuntariskiä. Tupakointi ja nuuskaaminen kannattaa lopettaa. Apua lopettamiseen saa esimerkiksi stumppi.fi-palvelusta.

Vaikea-asteinen sydänsairaus

Vaikea-asteista sydänsairautta sairastavat kuuluvat myös riskiryhmään. Koronaviruksen aiheuttama keuhkojen sairastuminen ja sen aiheuttama hapenpuute voi altistaa sydäninfarktille.

– Se voi lisätä myös sepelvaltimoiden tulehdusta, joka myös on infarktin riskiä lisäävä tekijä erityisesti potilailla, joilla on valtimoiden kovettumista.

Keuhkoja kuormittava sairaus kuormittaa yleensä sydäntäkin. Tämä koskee erityisesti sydämen vajaatoimintaa sairastavia. Heillä vajaatoiminnan oireet voivat vaikeutua infektion aikana.

– Lievässä sydänsairaudessa sairaus pysyy hallinnassa lääkityksellä. Jos on ollut pitkään korkea verenpaine ja sydän on siitä rasittunut, se lisää riskiä, sanoo Mehiläisen Patrik Währn.

Sydänlääkkeet pitää muistaa ottaa erityisen huolellisesti. Kun perussairaus voi paremmin, lisäriski on helpommin voitettavissa.

Kädet pitää pestä riittävän usein ja välttää kontakteja muihin ihmisiin.

Vaikka elinpiiri on kaventunut kotioloihin, liikuntaa ei pidä liikuntaa. Esimerkiksi ulkoilu on nyt hyvä tapa liikkua.

Lue lisää Suomen Sydänliiton sivuilta.

Vastustuskykyä heikentävä tauti kuten syöpä

Riskiryhmään kuuluvat ne, joilla on esimerkiksi aktiivinen syöpä tai jotka saavat elimistön vastustuskykyä heikentävää hoitoa.

– Leukemia, lymfooma ja HIV-infektio ovat vastustuskykyä heikentäviä sairauksia, sanoo THL:n Tiina Laatikainen.

Syöpäjärjestöjen mukaan riskiryhmään kuuluvat järjestön mukaan myös syöpäpotilaat, jotka ovat toipumassa syöpäleikkauksesta. Aiemmin sairastettu ja parantunut syöpä ei tiettävästi lisää riskiä hankalalle infektiolle.

Syöpäpotilaiden sairaalakäyntejä pyritään infektioriskin vuoksi minimoimaan ja sen takia osa käynneistä korvataan etäyhteydellä kuten puhelinsoitoilla.

Jos sairastat syöpää, älä mene suoraan päivystykseen vaan soita ensin.

Lue lisää Syöpäjärjestöjen sivuilta.

Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys

Vastustuskykyä voimakkaasti heikentävä lääkitys lisää riskiä sairastua koronavirukseen. THL:n mukaan tällainen lääkitys on esimerkiksi suuriannoksinen kortisonihoito.

Myös syöpähoidossa käytettävät solunsalpaajat eli sytostaatit heikentävät vastustuskykyä. Mehiläisen yleislääketieteen erikoislääkärin Patrik Währnin mukaan kaikki solunsalpaajat heikentävät kehon immuunipuolustusta ja lisäävät vakavan infektion riskiä.

Tavanomaisen solunsalpaajahoidon jälkeen puolustusjärjestelmän palautuminen kestää 1–3 kuukautta, kun taas kantasolusiirrosta palautuminen puolesta vuodesta vuoteen.

Paikalliset, esimerkiksi rinnan alueen sädehoidot tai syövän hormonihoidot, eivät merkittävästi vaikuta vastustuskykyyn.

Mehiläisen Patrik Währnin mukaan kaikkien riskiryhmiin kuuluvien tulee noudattaa erityisen tarkkaan sitä ohjetta, etteivät he ole kosketuksissa muihin ihmisiin eli pysyä kotona.

– Kaupassakäyntiä ja muuta asiointia tulee välttää eikä pidä pyytää ketään kotiin vierailemaan. Ulkoilua voi ja kannattaakin harrastaa, kunhan muistaa turvavälin ulkonakin.

Lue myös:

Uusimmat koronavirusuutiset Suomessa

Puolustusvoimien yhteistupakokeilu on tarkoitus toteuttaa suunnitellusti koronaviruksesta huolimatta.

Puolustusvoimat kokeilee tämän ja ensi vuoden aikana järjestelyä, jossa varusmiespalvelustaan suorittavia miehiä ja naisia majoitetaan samoihin tupiin. Kokeilussa ovat mukana Haminan Reserviupseerikoulu, Kouvolan Vekaranjärvellä sijaitseva Karjalan prikaati sekä Kajaanissa toimiva Kainuun prikaati.

Esimerkiksi Karjalan prikaatissa pohditaan parhaillaan käytännön järjestelyjä. Sieltä kerrotaan, että yhteistupien käyttöönotto ei vaadi joukko-osastoissa mittavia järjestelyjä.

– Joukko-osaston näkökulmasta tämä ei ole mikään mullistus. Miehet ja naiset ovat tähänkin saakka majoittuneet samoissa yksiköissä ja kasarmeissa. Nyt majoitutaan vain samoihin tupiin, sanoo everstiluutnantti Juhana Skyttä.

Yhteistuvissa majoittuvilla miehillä ja naisilla tulee olemaan omat suihku- ja wc-tilansa. Myös vaatteita on mahdollisuus vaihtaa eri tiloissa.

– Joudumme katsomaan, että matkat pesutiloihin eivät muodostu liian pitkiksi, vaan sijoittelut ovat järkeviä. Aivan tarkkaa laskelmaa tai suunnitelmaa erillisten pesutilojen jaosta ei vielä ole. Karjalan prikaatissa ei ole yhtään kasarmia, jossa olisi vain yhdet yhteiset pesutilat, joten järjestelyjä on mahdollista tehdä, Juhana Skyttä sanoo.

Puolet miehiä, puolet naisia

Tarkoituksena on, että puolet yhteistuvissa majoittuvista varusmiehistä olisi naisia ja puolet miehiä. Kurssivaiheen koulutuksessa yhteismajoitus ei välttämättä Juhana Skytän mukaan onnistu.

– Jos aliupseerikurssilla, johtajakoulutuksessa tai teknisessä koulutuksessa on koulutusryhmässä vaikka vain yksi nainen, niin yhteistuvan muodostaminen ei oikein ole mahdollista.

Reserviupseerikoulussa yhteismajoituskokeilun on määrä alkaa toukokuussa, uuden reserviupseerikurssin alkaessa. Karjalan ja Kainuun prikaateissa kokeilun on tarkoitus alkaa heinäkuussa uuden saapumiserän aloittaessa.

Vaikka korona ei ole vielä toistaiseksi sotkenut yhteistupasuunnitelmia, maavoimien koulutuspäällikön, everstiluutnantti Timo Hännisen mukaan mahdollisesti muuttuvaan tilanteeseen on kuitenkin varauduttu.

– Terveystilanne saattaa muuttua hyvinkin nopeasti. Jos yhteistupakokeilu on haastettuna varusmiesten terveyden tai jonkin muun asian näkökulmasta, on selvää, että varusmiesten ja vapaaehtoista asepalvelusta suorittavien naisten terveys menee edelle, Hänninen sanoo.

Metsässä majoitutaan jo yhdessä

Yhteismajoituskokeiluun osallistuminen on vapaaehtoista, eikä joukko-osastoissa ole vielä tietoa siitä, kuinka moni varusmies haluaa majoittua yhteistuvassa.

Vuonna 2017 tehtiin varusmiesten tasa-arvotutkimus, jossa kysyttiin yhteismajoituksesta. Sen perusteella noin puolet paristasadasta kyselyyn vastanneista naisesta olisi ollut halukas osallistumaan yhteismajoituskokeiluun.

Yhteismajoitusta ovat toivoneet myös varusmiespalveluksen suorittaneet naiset, jotka ovat kokeneet jääneensä ulkopuolisiksi. Myöskään kaikki käskyt ja ohjeet eivät ole tulleet perille samalla tavoin kuin miespuolisille varusmiehille.

Puolustusvoimien sosiaalipäällikkö Hannu Maijanen huomauttaa, että tälläkin hetkellä yhteismajoitus on käytössä maastoharjoituksissa.

– Miehet ja naiset majoittuvat siellä samoissa teltoissa. Siitä on saatu hyviä kokemuksia, eikä sen ole nähty aiheuttavan mitään ongelmia. Oletuksena on, että kokeiluun saadaan mukaan sen verran vapaaehtoisia, että meillä on riittävät perusteet arvioida yhteismajoituksen jatkoa, Maijanen sanoo.

Tarvitaan riittävästi naisia

Joukko-osastot on valittu kokeiluun muun muassa sen perusteella, että niissä palveluksensa suorittaa riittävä määrä naisia.

– Ainakaan alkuvaiheessa yhteismajoitusta ei lähdetä kokeilemaan pienissä joukko-osastoissa, joissa on ehkä alle 20 vapaaehtoista asepalvelustaan suorittavaa naista. Mukaan on valittu isot joukko-osastot, jotta niissä olisi riittävästi naisia, jotka suostuisivat vielä tähän kokeiluun, Maijanen kertoo.

Karjalan prikaatissa palveluksensa aloittaa kussakin saapumiserässä noin 50 naista ja 2 000–2 100 miestä. Kainuun prikaatissa aloittaa kussakin saapumiserässä noin 1 850 alokasta, joista noin 70–100 on naisia. Haminan Reserviupseerikoulun kursseilla on viime vuosina ollut noin 600 oppilasta, joista 40–60 on ollut naisia.

Varusmiesten halukkuutta osallistua yhteismajoituskokeiluun kysytään ennen varusmiespalveluksen tai reserviupseerikurssin alkua.

RUK:n kurssille valitaan oppilaat huhtikuun loppuun mennessä, jolloin heiltä kysytään suostumus kokeiluun. Karjalan prikaatiin ja Kainuun prikaatin osalta halukkuutta kartoitetaan heinäkuun saapumiserän alokaskirjeessä, joka lähetetään huhti-toukokuun vaihteessa

Lue lisää:

Puolustusministeri: Puolustusvoimat kokeilee naisten ja miesten yhteistupia tänä keväänä

Jo joka kolmas mies jättää armeijan käymättä – Maavoimien mukaan yhdessä asuminen ahdistaa osaa miehistä

Puolustusministeri on valmis harkitsemaan kutsuntojen ulottamista naisiin – Kaikkonen uskoo yleiseen asevelvollisuuteen mutta kaipaa lisää sotilaita

Huominen perjantai koittaa tuulisena Etelä-Suomessa. Merialueille on annettu myrskyvaroitukset, ja maa-alueillekin on luvassa myrskypuuskia.

Tuulet voimistuvat jo tänään torstaina myöhään illalla Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa sekä Ahvenanmaalla.

Tuulia säestää voimakas sade. Se tulee lumena, räntänä ja etelärannikolla vetenä.

– Itä-Suomessa ja Keski-Suomessa ajokeli muuttuu huonoksi. Lappi pääsee helpommalla, ja siellä on pääosin poutaista, Ylen meteorologi Anne Borgström sanoo.

Sateet liikkuvat vauhdilla, ja jo perjantaina iltapäivällä Etelä-Suomessakin nähdään aurinko. Myöhään perjantaina sadekurimus alkaa olla ohi.

Kun sateet ovat väistyneet itään, lännestä virtaa Suomeen kuivempaa ilmaa. Niin lauantaita kuin sunnuntaita vasten yöllä ollaan pakkasella koko maassa.

– Lauantaiaamu on aurinkoinen, mutta iltapäivällä voi tulla vähän lumikuuroja. Lämpötila on päivällä maan etelä- ja keskiosissa plussalla, mutta Lapissa on pakkasta, Borgström kuvailee.

Sunnuntai-iltana pilvisyys lisääntyy, ja samalla Suomeen virtaa lämmintä ilmaa. Pohjoiseen voi tulla vähän lunta.

– Maanantaina voidaan etelässä helposti mennä jopa kymmeneen asteeseen. Jonain päivänä ensi viikolla saattaa olla jopa 15 astetta, Borgström povaa.

Perusopetuksen lisäksi myös korkeakouluissa ja ammatti-opistoissa on siirrytty koronakriisin takia etäopetukseen.

Kaikkia kursseja ei välttämättä pystytä järjestämään tai suorittamaan poikkeusolojen vuoksi kevään aikana. Myös monen opiskelijan pakollinen harjoittelujakso on peruttu tai se on siirretty myöhemmäksi.

Tämä voi viivästyttää opinnoista valmistumista tai pidentää opintoaikoja. Lisäksi opiskelijoiden kesätöiden saanti on vaikeutunut.

Hallitus kertoi torstaina järjestämässään tiedotustilaisuudessa, mitä opiskelijoiden tilanteen helpottamiseksi tehdään. Näillä muutoksilla se parantaa opiskelijoiden arkea poikkeustilan aikana:

Opiskelijoiden toimeentulo

Poikkeusolot otetaan huomioon opintojen edistymisen seurannassa ja tukiajassa.

Jos opiskelu ei ole ollut mahdollista, opintotuen maksamista voidaan jatkaa, vaikka opintosuoritusmäärä ei ole ollut poikkeustilan aikana riittävä. Selvitys opintojen edistymisestä on tehtävä, mutta koronaepidemia on hyväksyttävä syy opintojen hidastumiseen.

Opintotuen enimmäisaikaa voidaan myös pidentää, koska opintojen hidastuminen vaikuttaa tutkintojen suoritusaikaan.

Opiskelijat voivat nyt saada toimeentulotukea opintojen loppuun saattamiseen. Myös opintolainahyvityksessä poikkeustila otetaan huomioon.

Kela tulee kertomaan järjestelyistä tarkemmin. Ministeriön ohjeistuksella pyritään välttämään turhia opintojen seurannan selvityspyyntöjä syksyllä.

Opiskelijat voivat myös ostaa tuettuja aterioita mukaansa opiskelijaravintoloista.

Pääsykokeet

Yliopistojen pääsykokeet ja opiskelijavalinnat yritetään järjestää suunnitellussa aikataulussa.

Hakijoiden turvallisuus ja hallituksen rajoitukset otetaan tietysti järjestelyissä huomioon. Kevään Yhteishaku päättyi juuri eilen.

Korkeakoulujen pääsykokeet on tarkoitus järjestää pääosin toukokuun kahdella viimeisellä viikolla ja kesäkuun ensimmäisellä viikolla.

Mikäli pääsykokeiden aikatauluun pitää tehdä muutoksia koronatilanteen takia, hallitus tekee päätökset huhtikuun puoleen väliin mennessä.

Opetushallituksessa ja korkeakouluissa on jo varauduttu mahdollisiin muutoksiin ja opiskelijavalintojen poikkeusjärjestelyihin.

Ammattikorkeakoulut ovat peruneet huhtikuun alussa järjestettävät valintakokeet.

Opinnoista valmistuminen

Oppilaiden ja opiskelijoiden valmistuminen ja siirtyminen jatko-opintoihin tai työelämään turvataan.

Opetushallitus antaa pian valtakunnallisen ohjeistuksen päättöarvioinneista. Tällä pyritään minimoidaan poikkeustilanteen vaikutus syksyn Yhteishakuun.

Ammatillisen koulutuksen opiskelijat, jotka valmistuvat tänä keväänä, ovat etusijalla näyttökokeiden järjestämisessä. Tarvittaessa näytöt voidaan suorittaa joustavasti työpaikanomaisissa oloissa tekemällä käytännön työtehtäviä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö ei voi määrätä valmistujaisten ajankohtaa.

Perinteisiä juhlia ei voi nyt rajoitusten takia viettää, mutta hallitus yrittää löytää ylioppilaille ja ammattiiin valmistuville yhteisen valmistujaispäivämäärän.

Opintojen sisällölliset vaatimukset

Tutkintoon vaadittaviin opintoihin ei ole tehty muutoksia tai helpotuksia.

Aimmin vahvistetut opintovaatimukset ovat edelleen voimassa. Oppilaitokset soveltavat poikkeusoloissa niiden suorittamista eri tavoin käytäntöön.

Esimerkiksi ammattiopinnoissa työpaikkoilla tavallisesti suoritettaviin näyttökokeisiin on pitänyt kehittää uusi tapoja. Yliopistot taas ovat antaneet lisäaikaa opintoihin vanhoilla tutkintovaatimuksilla valmistuville.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta.

Korkeakouluihin ennätysmäärä hakijoita, lähes 152 000 – tiedeministeri pitää valintakokeiden järjestämistä äärimmäisen tärkeänä

Opetusministeri Andersson: Jos lapseen ei saada yhteyttä, koulun on viime kädessä otettava yhteyttä lastensuojeluun – katso tallenne hallituksen tiedotustilaisuudesta

Tietokirjailija Satu Salonen on sairaalareissujen konkari. Hänellä on useita perussairauksia, joiden takia hän on viettänyt lukuisia päiviä sairaaloiden tai terveyskeskusten päivystyksessä.

Kokemustensa perusteella hän on sitä mieltä, että moni potilas on huonosti valmistautunut sairaalaan tuloon. Tämä huolettaa häntä etenkin nyt koronaepidemian aikana.

– Jos ihminen ei ole koskaan ollut oikein sairas, hän ei ehkä osaa kuvitella, millaista se voi olla. Tosi sairaana ei ehkä pysty puhumaan tai käyttämään kännykkää, Salonen kuvailee.

• Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.

Salonen ei halua pelotella ketään sairaalaan joutumisella, mutta hän uskoo, että pienellä valmistautumisella hoito olisi nopeampaa ja jopa turvallisempaa potilaalle itselleen. Yksi jatkuvasti toistuva ongelma on päivystykseen tulevien ihmisten lääkityksen selvittäminen.

– Hoitajat joutuvat kissojen ja koirien kanssa selvittelemään sairauden takia sekavien tai huonokuntoisten potilaiden peruslääkitystä.

Lääkityksen selvittämiseen tuhlaantuu paljon hoitajien ja lääkärien aikaa. Sairaaloissa tehdään nyt koronaepidemian aikana töitä kovan paineen ja stressin alla, joten kaikki hoitoa sujuvoittavat keinot ovat arvokkaita.

Vain joka viides on tehnyt lääkelistan

Moni luulee, että lääketiedot löytyvät Kanta-rekisteristä. Näin ei kuitenkaan ole.

Salonen kertoo, että hänen omissa tiedoissaan on vuosien mittaan määrättyjä lääkereseptejä yli 80. Hän ei tietenkään käytä niitä kaikkia tällä hetkellä.

Suurin osa ihmisistä on itse on vastuussa lääkkeidensä ottamisesta ja siten lääkehoidon onnistumisesta. Suomen koronaepidemian kynnyksellä valmistunut Lääkebarometri kertoo, että vain noin joka viidennellä suomalaisella on ajantasainen lääkityslista omista lääkkeistään.

Pitkäaikaissairaat ovat hieman paremmin selvillä lääkkeistään, mutta heistäkin vain joka neljännellä lääkelista on ajan tasalla.

Vaikka harva tarvitsee koronaviruksen takia sairaalahoitoa, on siihen hyvä kuitenkin ajatuksen tasolla varautua. Lääkelistan lisäksi mukaan pitäisi ottaa ainakin saman päivän aikana tarvitsemansa lääkkeet.

Astmalääkkeet, diabeteksen hoitoon tarvittavat lääkkeet ja välineet sekä hormonilääkkeet pitää aina sairaalaan mennessä ottaa itse mukaan. Moni nainen ei tule ajatelleeksi, että sairaalaan lähtiessä toilettipussiin pitäisi muistaa pakata myös ehkäisypillerit, jos sellaisia käyttää.

Sairaalassa viihtyminen myös tärkeää

Konkaripotilas suosittelee miettimään sairaalakassin sisällön lääkkeiden lisäksi myös muuten valmiiksi pahan päivän varalle. Kännykän laturi, kirja, pientä välipalaa ja kuulokkeet ovat Satu Saloselle tärkeitä.

Kun päivystyksessä voi joutua odottelemaan tuntikausia ja lopulta päätyä yhteiseen potilashuoneeseen kolmen muun ihmisen kanssa, voi kuulokkeilla luoda oman rauhallisen maailman.

Yksi viihdyke onkin Saloselle ylivoimaisesti yli muiden:

– Sairaalassa radio on potilaan paras ystävä!

Saloselle sairaalakassin pakkaaminen tuo voimaa.

– Minulla säilyy tunne elämänhallinnasta. En ole pelkkä potilasreppana.

Toivo kannattelee vaikeuksien yli

Sairaalaan asti päätyneen olo on hankala. On kipuja, kurjaltakin tuntuvia hoitotoimenpiteitä, epävarmuutta ja huolta. Potilaalla on täysi lupa olla tsemppaamatta.

Vaikealla hetkellä Satu Salosta kannattelee hänen perheessään jo yli sata vuotta kulkenut, alunperin mummilta Vimpelistä opittu voimalause: ”Ei koskaan käy hullummin kuin on sallittu.”

Koronan suhteen erityiseen riskiryhmään kuuluminen ei Salosta liiemmin huolestuta. Hän myös uskoo, että vaikka nyt on kaikilla vaikeaa, niin lopputulos voi olla jotain hyvää:

– Uskon, että kyllä me tästä yhdessä selvitään. Luulenpa että ihmiskunta parhaimmillaan viisastuu.

Lue myös:

Mistä voi erottaa, sairastaako nuhakuumetta, influenssaa vai koronaa?

Jämsäläinen Riitta Uosukainen on ylpeä työkavereistaan.

Kuten niin moni muu työyhteisö, hänen johtamansa kuusihenkinen kaupungin hallintotiimi on ollut viime viikot ensimmäistä kertaa etätöissä. Puolentoista viikon jälkeen aamupalavereissa uskaltauduttiin kokeilemaan Skypen ääniyhteyden lisäksi myös videota.

– Sieltä ne naamat rupesivat ilmestymään. Teknisiä pulmia ratkotaan, mutta ne selviävät, Uosukainen kertoo.

Epävarmuuteen helpotusta puhumalla

Uosukaisen tiimin jäsenet ovat iältään 60 molemmin puolin ja tottuneet työskentelemään tiiviisti yhteisessä työtilassa. Arkeen on kuulunut työkavereille huikkailu, ja suurin osa työyhteisöstä on aina ollut fyysisesti läsnä.

Ainoastaan Uosukaisella itsellään oli parin viikon kokemus etätyöstä ennen koronan tuomaa poikkeustilaa.

– Toki meillä on ollut sähköposti ja puhelin käytössä tähänkin asti aktiivisesti, mutta videopalaverit ovat meille uutta. Ei ole ollut tarvetta käyttää sellaisia, Uosukainen toteaa.

Muutos on aiheuttanut työporukassa jonkin verran epävarmuutta, kun tuttu ympäristö ja työkavereiden läsnäolo eivät ole tukemassa työpäivän suunnittelua.

Kotona työpäivän rutiinit ovat väistämättä hieman erilaisia, ja osa on kokenut sen haasteelliseksi.

Uosukaisen mukaan kunkin tuntemuksia on käsitelty aamuisin yhteisissä videopalavereissa sen jälkeen, kun työtehtävät on käyty läpi.

– Olemme jutelleet siitä, miltä etätöissä oleminen tuntuu, ja juttelemme siitä niin paljon kuin on tarve, ettei siitä kerry tarpeetonta epävarmuutta. Korona ei muuta sitä, että työasioiden lomassa pystyy puhumaan muustakin kuin työstä.

Perinteisen puhelimen ja sähköpostin sekä videopalaverien lisäksi tiimillä on yhteinen Whatsapp-ryhmä. Siellä viestitellään harvakseltaan lähinnä siitä, jos jollakin on päivän mittaan henkilökohtaisia menoja.

Uosukaisen mukaan käytössä ovat nyt sellaiset viestintävälineet, jotka toimivat tiimille parhaiten.

Arki alkaa sujua ja etätyöhön yritetään sopeutua, vaikka se ei ole kaikille mieluisin työtapa. Yhteydenpito on edelleen tiivistä.

Äänenpainot ja ilmeet katoavat tekstissä

Välineiden kautta viestiminen on erilaista kuin kasvokkain, ja se vaatii totuttelua, toteaa digitaalista viestintää työyhteisöissä tutkinut viestinnän professori Anu Sivunen Jyväskylän yliopistosta.

– Tekstistä ei kuule äänenpainoja eikä näe ilmeitä, ja videoyhteydessäkin kuva on hyvin rajattu eikä läheisyys ole fyysistä, hän sanoo.

Työyhteisössä voi olla tarve purkaa poikkeustilanteeseen liittyvää hämmennystä ja epävarmuutta. Sivusen mukaan on tärkeää, että siihenkin tarjotaan mahdollisuus.

Yhteishenkeä voi pitää yllä vaikka fyysisesti ollaankin eri osoitteissa.

– Asiapalavereiden lisäksi voisi olla virtuaalikahvitaukoa, ja tiimivetäjän kannattaa välillä kysyä, miten tiimiläisillä menee, Sivunen muistuttaa.

Oikean välineen valinta tärkeää

Uusia viestintämuotoja opetteleva jämsäläinen hallintotiimi on tutkija Anu Sivusen mukaan oikealla polulla. Tärkeää etätöissä viestiessä on juuri sopivimman kanavan valitseminen.

– Esimerkiksi sähköposti toimii hyvin yhdensuuntaisessa tiedottamisessa. Se on virallisempi kuin pikaviesti, ja siihen ei yleensä reagoida heti. Sähköpostin välityksellä syntynyttä väärinkäsitystä ei pysty käymään yhtä nopeasti uudelleen läpi kuin vaikkapa puhelimessa, hän sanoo.

Reaaliaikaiseen ja vuorovaikutteiseen keskusteluun parempia kanavia ovat puhelimen lisäksi chatti tai videoyhteys. Niiden välityksellä voidaan pitää tehokkaita ideointipalavereja ja tarkentavia kysymyksiä on helppo esittää.

Tutkija muistuttaa, että työkaverin viestejä ei kannata ensimmäisenä tulkita negatiivisesti, vaikka sanavalinnat tuntuisivat tylyiltä.

– Jokaisella meistä on omanlaisemme tapa viestiä ja tulkita muiden viestintää, ja kun siirrytään kasvokkaisesta keskustelusta digitaaliseen maailmaan, voi väärinymmärryksiä syntyä helpommin. Esimerkiksi chatissa voi helposti kysyä tarkennusta siihen, mitä toinen on tarkoittanut.

Harkintaa hymiöihin

Sanavalinnat, kirjoitustyyli ja kirjoitustaito vaikuttavat siihen, miten hyvin oman viestintänsä viilaa tilanteeseen ja aiheeseen sopivaksi. Esimerkiksi hymiöiden käyttö voi auttaa tulkitsemaan tunnetiloja, mutta joskus ne voivat johtaa harhaan tai hämmentää.

Myös viestien pituus on vuorovaikutuksen toimivuuden kannalta tärkeä miettiä kuntoon. Jos chatissa kirjoittelu on uutta, saatetaan siellä Sivusen mukaan raapustaa liian pitkiä, sähköpostin omaisia viestejä, jolloin keskustelu ja välihuomioiden tekeminen ei onnistu.

– Pikaviestipalveluissa viestejä voi jaksottaa niin, että toinen saa asiaa luettavaksi sopivasti kerrallaan kuitenkin niin ettei viestejä ole liikaa. Yksi ymmärrettävä kokonaisuus tai kappale yhteen viestiin on hyvä periaate.

Toisen ihmisen viestintätavat oppii Sivusen mukaan tuntemaan teknologian välityksellä hitaammin kuin kasvotusten, mutta pikkuhiljaa huumori ja ironiakin voivat löytää tiensä viestittelyyn.

– Aiemmin luultiin, että syvällisten vuorovaikutussuhteiden syntyminen on mahdollista vain kasvokkaisessa viestinnässä, mutta uudempi tutkimus on osoittanut, että teknologian välityksellä voimme muodostaa jopa syvällisempiä suhteita kuin kasvotusten, tutkija kertoo.

Viestit voivat välillä odottaa

Jos työyhteisössä on paljon jäseniä, voivat ryhmächattiin kilahtelevat viestit häiritä merkittävästikin työhön keskittymistä. Sivunen kannustaa johtamaan itseään. Siihen kuuluu myös viestien lukemisen jaksottaminen.

– Viesti-ilmoitukset on hyvä laittaa pois päältä, jos haluaa keskittyä työhön. On osittain myös viestin lähettäjän vastuulla ottaa yhteyttä vaikkapa puhelimitse, jos pikaviestien välityksellä ei saa toista kiinni ja asia on kiireellinen. Kukaan ei voi koko ajan olla katsomassa chattiin tulevia viestejä, jos niitä tulee paljon, tutkija muistuttaa.

Jämsäläistä Riitta Uosukaista ajatus jatkuvasti laulavasta ryhmächatista naurattaa.

– Meillä ei todellakaan ole sellaista ongelmaa. Kyllähän tämä voisi lähteä valikoiman paljoudessa laukalle, mutta me emme anna sen häiritä vaan pidämme tolkun päässä, hän toteaa.

Työkulttuuriin pysyviä muutoksia

Alkukankeudesta huolimatta Uosukainen näkee poikkeustilassa jotain hyvääkin, sillä uusi tilanne on pakottanut tarkastelemaan myös toimintatapoja uudesta näkökulmasta.

Kunnissa se voi Uosukaisen mukaan tarkoittaa suuriakin muutoksia.

– Normaalissa tilanteessa kunnissakin pyöritellään papereita, tulostetaan, skannataan, postitetaan ja haetaan allekirjoituksia. Nyt meidät on pakotettu miettimään, miten työvaiheista selvitään ilman sitä kaikkea. Silloin joutuu tutkimaan vaihtoehdot huomatakseen, että jokin tapa voi olla parempi kuin se vanha.

– Väitän, että tämä poikkeustila pakottaa meidät hiomaan käytännöistämme niin hyviä, että osa niistä jää elämään jatkossakin, Uosukainen toteaa.

Samaa ennustaa tutkija Anu Sivunen. Uusia työtapoja on jouduttu ottamaan niin laajasti haltuun, että etätyön hyödyt huomataan nyt varmasti.

– Jos etätyötä ei ole aiemmin kokeiltu vaikkapa johdon tai työyhteisön haluttomuuden takia, tämä aika voi olla silmiä avaavaa, hän arvioi.

Lue myös:

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Etätyötä tutkiva professori neuvoo ihmisiä pukemaan päälleen aamuisin: "Tavoitteemme on estää Suomea halvaantumasta"

Etätöitä paiskiva kajaanilainen Teemu Takalo on yksi monista – työrauha löytyy perheen saunasta: "Ei voi valittaa"