Hallitus pitää aamupäivällä koronaan liittyvän tilannekatsauksen, jossa kerrotaan muun muassa yrittäjien tukemisesta ja yksityishenkilöiden taloudellisen ahdingon helpottamisesta. Tiedotustilaisuuden on määrä alkaa kello 10.15.

• Yle näyttää tilaisuuden suorana klo 10 alkavassa erikoislähetyksessä. Voit seurata tiedotustilaisuutta klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Erikoislähetyksen juontaa Marja Sannikka ja vieraana on Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Hallituksen tiedotustilaisuudessa ovat paikalla oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) ja elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

Seuraamme tähän tiedotustilaisuuden annin hetki hetkeltä:

Lue myös:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Teknologiayhtiö Google on julkaissut tietoja ihmisten liikkumisista koronavirusepidemian aikana. Yhtiö julkaisi tänään blogissaan yhteensä 131 maakohtaista yhteenvetoa siitä, miten ohjeet ja rajoitukset ovat vaikuttaneet ihmisten elämään.

Suomen COVID-19 yhteisöjen liikkuvuusraportin voi ladata täältä.

Suomen tiedoista käy ilmi, että helmikuun 16. päivän ja maaliskuun 29. päivän välisenä aikana suomalaisten viettämä aika ravintoloissa, kahviloissa, ostoskeskuksissa, museoissa ja elokuvateattereissa väheni 52 prosentilla. Myös ruokakaupoissa ja apteekeissa käynnit vähenivät 21 prosentilla. Julkisen liikenteen käyttö romahti 59 prosentilla ja työmatkaliikenne neljänneksellä.

Samaan aikaan puistoissa ja rannoilla vietetty aika kasvoi 48 prosentilla.

Googlen tietojen perusteella suomalaisten liikkuminen kaupunkien ja kylien keskustoissa alkoi vähentyä noin kolme viikkoa sitten. Tuolloin maailman terveysjärjestö WHO julisti koronavirusepidemian pandemiaksi ja Suomen hallitus kehotti ihmisiä suosimaan etätöitä. Pohdinnassa oli yli 500 hengen tilaisuuksien kieltäminen.

Ulkoiluinnostus syttyi noin viikko tämän jälkeen.

Suurimmat muutokset liikkumisessa on tapahtunut Lapissa, missä ostos- ja ravintolareissut ovat vähentyneet 62 prosentilla ja ruokakauppa- ja apteekkikäynnit 30 prosentilla. Pohjanmaalla muutokset ovat pienimmät, mutta sielläkin liikkuminen on vähentynyt 44 prosentilla.

Googlen julkaisemat tiedot perustuvat anonymisoituun datakokonaisuuteen, jonka yhtiö on kerännyt käyttäjiltään, jotka ovat antaneet luvan paikkahistorian keräämiseen. Tämä ominaisuus on oletusarvoisesti pois päältä. Google ei julkaise yhteenvetojaan tarkempia tietoja käyttäjiensä liikkeistä.

Yhtiö toivoo, että tiedoista on apua terveysviranomaisille liikkumisrajoitusten vaikutusten seurannassa.

Historiallisesti Ruotsi ja Suomi ovat erottautuneet monista muista maista valmistautumalla kriiseihin poikkeuksellisen kattavilla varmuusvarastoilla.

Maakaksikon tiet kuitenkin erosivat 1990-luvun ja 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen mittaan, kun Suomessa ja Ruotsissa tehtiin täysin erilaisia poliittisia päätöksiä huoltovarmuusvarastoinnin suhteen.

Suomessa huoltovarmuusvarastojen ylläpitoa on jatkettu koko ajan. Ruotsissa sen sijaan arvioitiin, ettei uudessa yhdentyvässä ja rautaesiripusta vapautuneessa Euroopassa enää ole tarvetta kylmän sodan aikaisille varmuusvarastoille.

– Ruotsi katsoi, että EU-jäsenyys ja pääsy unionin sisämarkkinoille sekä muun muassa muurien murtuminen varmistivat tavaroiden ja palveluiden saatavuuden. Keskitetyille varmuusvarastoille ei nähty enää tarvetta, Ruotsin turvallisuusviraston MSB:n huoltovarmuusasiantuntija Jan-Olof Olsson perustelee Yle Uutisille varmuusvarastoinnista luopumista.

Koronakriisi sai kyseenalaistamaan aiemmat päätökset

Varastojen alasajo oli Ruotsissa osin hyvinkin dramaattinen operaatio. Esimerkiksi varastoista löytyneet 7,3 miljoonaa hengityssuojainta tuhottiin 2000-luvun alussa polttamalla. Niistä kolmasosa oli tuhoamishetkellä vielä täysin käyttökelpoisia.

Aftonbladet-lehden artikkelissa ruotsalaista ajattelua kuvataan äärimmäiseksi. Valittua polkua seurataan itsepintaisesti, kunnes yhtäkkiä vaihdetaan toiseen suuntaan menevälle polulle.

Kylmän sodan aikaiset eri puolille maata levitetyt elintarvikkeiden, lääkkeiden ja öljyn valmiusvarastot purettiin. Samalla yleisestä asevelvollisuudesta luovuttiin ja puolustusvoimatkin kutistettiin, kun muutoshuumassa varautumista ei pidetty enää tarpeellisena.

Koronapandemian myötä Ruotsin mediassa on nostettu esille Suomi, joka edelleen voi turvautua huoltovarmuusvarastoihinsa hädän hetkellä, ja kyseenalaistettu omassa maassa tehdyt päätökset varmuusvarastojen alasajosta.

Esimerkiksi Svenska Dagbladet -lehdessä ihastellaan Suomen Euroopan parhaiksi kuvailtuja ja hyvin ylläpidettyjä varmuusvarastoja.

Aftonbladetin artikkelissa kuitenkin muistutetaan, ettei kriittisiä ääniä kuultu siinä vaiheessa, kun huoltovarmuutta heikentäneitä päätöksiä aikoinaan Ruotsissa tehtiin.

Lääkkeiden varastoinnin tarpeesta muistutettu vuosia

Nykyisin Ruotsissa ei enää ole esimerkiksi elintarvikkeiden varmuusvarastoja ollenkaan, todetaan Ruotsin kokonaismaanpuolustuksen tutkimuslaitoksen FOI:n julkaisussa.

Ajatuksena on, että elintarvikekuljetukset tuotannosta asiakkaille sujuvat niin jouhevasti, ettei väliin tarvita mitään ylimääräistä varmuusvarastoa.

– Vastuuta yhteiskunnalle tärkeiksi katsottujen tavaroiden ja palveluiden toimittamisesta on jaettu useille eri viranomaisille ja joissakin tapauksissa myös yrityksille, huoltovarmuusasiantuntija Olsson Ruotsin turvallisuusvirastosta perustelee Ylelle.

FOI:n kartoituksessa todetaan, että lääkkeiden varmuusvarastoinnista huolehtimisen suhteenkin Ruotsi on jälkijunassa esimerkiksi Suomeen verrattuna. Myös lääkkeiden aiemmat varmuusvarastot ovat Ruotsista kadonneet poliittisten päätösten seurauksena.

Kun apteekkimonopoli vuonna 2009 purettiin, oli yritysten määrä huolehtia lääkkeiden varmuusvarastoinnista. Tästä ei kuitenkaan säädetty lakia, joten ajatus ei koskaan toteutunut käytännössä. Nyt Ruotsissa onkin herännyt huoli lääkkeiden saatavuudesta koronapandemian aikana.

– Tietoisuus pitkien toimitusketjujen riskeistä on lisääntynyt viime syksyn hoitotarvikepulan ja COVID-19 myötä, MSB:n Olsson sanoo viitaten sairaalatarviketoimituksissa kilpailutuksen jälkeen viime syksynä ilmenneisiin vakaviin ongelmiin.

Asiantuntijat ovat varoittaneet Ruotsia jo vuosikymmenen ajan lääkkeiden varmuusvarastoinnin puuttumisesta, mutta varoitukset ovat kaikuneet kuuroille korville.

– Elimme aikaa, jolloin me kaikesta päätellen suhtauduimme liian kevyesti siihen, että Ruotsia pitäisi suojella sotien, kriisien ja sulkujen varalta, Ruotsin sosiaaliministerinä vuosina 2006–14 toiminut Göran Hägglund muistelee vuosikymmenen takaista ajattelutapaa Dagens Nyheter -lehden haastattelussa.

Armeijaa supistettaessa katosi myös sairaalapaikkoja

Ruotsin ja Suomen erilainen suhtautuminen kokonaismaanpuolustukseen on muutenkin tullut jälleen viime aikoina selvästi esille.

Ruotsin päätös supistaa puolustusvoimiaan ja lakkauttaa yleinen asevelvollisuus vuonna 2010 johti siihen, että samalla katosi myös suuri määrä kriisitilanteissa tarvittavaa osaamista ja välineistöä. Yli 90 prosenttia armeijan yksiköistä lakkautettiin.

Nyt puolustusmenoja, joukkojen määrää sekä kalustohankintoja on jälleen ryhdytty kasvattamaan. Aiemmin tehtyjen päätösten seurausten osittainenkin korjaaminen vie kuitenkin aikaa useita vuosia.

Dagens Nyheter muistuttaa kartoituksessaan, että vielä vuonna 1990 puolustusvoimat pystyi varustamaan nopeasti 50 kenttäsairaalaa ja 10 000 potilaspaikkaa. Nyt potilaspaikkoja pystytään järjestämään alle sata.

Puolustusvoimilla aiemmin olleet yli 600 hengityskonettakin katosivat uudistusten myötä. Koronapandemian aikana niille olisi nyt tarvetta.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kotihoito ahdingossa: Ministeriö julkaisi ristiriitaisia ohjeita jopa saman päivän aikana – vain osassa kunnista käytetään hengityssuojaimia

STM:n kansliapäällikkö sairaaloille jaetuista vanhentuneista hengityssuojaimista: “Pääosa suojaimista on täysin kunnossa”

Sairaalat saivat varmuusvarastoista vuosia sitten vanhentuneita hengityssuojaimia – "Ihan kuranttia ei kaikki tavara ole ollut", sanoo HUS-johtaja

Huoltovarmuusvarastojen ovet ovat auenneet vain muutaman kerran tällä vuosituhannella – mitä kaikkea varastot pitävät sisällään?

Huoltovarmuuskeskus on ottanut suuryritykset tehoseurantaan – Lääketeollisuus vaatii ohituskaistaa lääkerekoille

Suomi on poikkeus maailmalla – "Kriisissä lääkkeitä saavat ne maat, joilla on eniten valtaa ja rahaa"

Pula sairaanhoidon suojavarusteista on korona-ajan uutinen. Se on haastanut yrityksiä ennätysnopeaan tuotekehittelyyn.

Kolme pohjalaista yritystä organisoi tuotantonsa uudelleen ja muutamassa päivässä ne toivat markkinoille epidemian torjunnassa tarvittavia tuotteita.

Nyt Orapac Oravaisissa valmistaa suojavisiirejä, joita tarvitaan koronatartuntoja testattaessa sairaaloissa.

Sangat, joihin Oravaisissa valmistetut kalvot kiinnitetään, tehdään puolestaan Prevex Oy:lla Uudessakaarlepyyssä.

Pietarsaarelainen SMK Design taas valmisti muutamassa vuorokaudessa lähes 2000 roiskesuojaa myymäläketjujen kassoille.

Vuorokaudessa uusi suunta

Muutos vaati yrityksiltä sopeutumista ja jopa toimintatapojen muuttamista.

Esimerkiksi Orapac ryhtyi tuottamaan suojavisiirejä alle vuorokaudessa siitä, kun idea syntyi.

– Kaikki ovat ottaneet tämän projektin vakavasti ja heti lähdettiin mukaan. Ensimmäinen prototyyppi saatiin tehtyä muutamassa tunnissa. Tuotanto on nyt pyörinyt kellon ympäri kolmessa vuorossa, kertoo Orapacin toimitusjohtaja Fredric Tidström.

Prevexillä sankojen kehitysproisessiin kului neljä työpäivää ja yksi viikonloppu. Samalla muiden tuotteiden tilaukset ovat hiipuneet ja yt-neuvottelut parhaillaan meneillään.

Yrityksen tuotannon painopiste on nyt siirtynyt muista töistä sankojen valmistukseen.

– Voisi sanoa, että yhtä paljon sydämellä kuin järjellä meidän tuotekehittäjät saivat kehitettyä vanhoista työkaluistamme sellaiset, että sangat saadaan niillä valmistettua, kertoo Prevexin toimitusjohtaja Marko Nylund.

Sopivan kokoisia yrityksiä

Pohjanmaalla on perinteisesti ollut vahva yrittäjähenki. Alueella on myös paljon osaamista ja hyvä laitekanta, joka mahdollistaa tuotteiden valmistuksen käytännössä.

Mutta selittääkö se miksi juuri Pohjanmaalla on näin nopeasti onnistuttu saamaan tuotanto käyntiin?

Prevexin Marko Nylundin mukaan pohjalaisyritykset ovat sopivan kokoisia ja nopeita tekemään päätöksiä.

– Ihan ensimmäisestä ehdotuksesta aina valmiiseen tuotteeseen, kaikki päätökset tehdään paikan päällä. Ihmiset ovat myös käytännönläheisiä ja tekemisen taito sekä tuoteosaaminen ovat korkealla tasolla. Sitä kautta osaamista pystytään käyttämään muuhunkin kuin vanhoihin, tuttuihin tuotteisiin, Nylund toteaa.

Myös Orapacilla tajuttiin heti valtakunnallisen poikkeustilanteen vakavuus ja se, ett toimeen pitää tarttua nopeasti. Poikkeustila on mahdollistanut myös sen, että nyt ei ole tarvittu sitä byrokratiaa, joka yleensä edeltää uuden tuotteen lanseeraamista.

Uusi mahdollisuus

SMK Design valmistaa normaalioloissa pääasiassa yrityksille logoja ja valomainoksia esimerkiksi akryylistä.

Koronakriisin ansiosta toimitusjohtaja Mika Vackerilla oli suuri huoli siitä, miten yritys selviäisi kriisin yli kuivin jaloin. Kuin ihmeen kaupalla eteen ilmaantui mahdollisuus valmistaa myymälöihin roiskesuojia kassoille.

Maanantaina yritys teki roiskesuojasta prototyypin ja laittoi kyselyn muunmuassa Lidlille. Jo samana iltapäivänä, puoli viideltä tuli tarjouspyyntö ja kaksi tuntia myöhemmin tarjouspyyntöön oli vastattu.

Torstaina materiaalit saapuivat ja alkoi urakka, joka päättyi sunnuntaina. Lopputuloksena oli 1800 valmista roiskesuojaa, jotka asennettiin yhteensä 187 myymälään ympäri Suomea.

– Nyt alkaa tulla kyselyitä Ruotsista ja Norjasta, koska materiaalipula on niin kova. Meillä sitä onneksi vielä löytyy niin, että pystytään reagoimaan, Vacker kertoo.

Näkymiä myös tulevaisuuteen

Uudet, koronaan liittyvät tilaukset ovat Orapacille, Prevexille ja SMK Designille suhteellisen pieniä normaaliin toimintaan verrattuina. Yrityksissä uskotaan kuitenkin, että niistä poikii bisnestä myös koronan jälkeen.

Tärkeintä on kuitenkin ollut nopea reagointi tilanteessa jossa apua on tarvittu.

– Antaa kaikille hyvän fiiliksen, kun voimme auttaa vakavassa tilanteessa. Se on minusta ehkä kaikkein tärkeintä tässä tilanteessa, Fredric Tidström summaa.

Katso täältä Ylen uutiset koronatilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Näyttelijä Martti Suosalo, 57, sai parhaan sivuosanäyttelijän palkinnon brittiläisessä pelialan palkintogaalassa torstaina. Suosalo esittää Control-pelissä Ahti-nimistä talonmiestä. Se on yksi suomalaisen videopeliyhtiön Remedyn luomista hahmoista. BAFTAn Games Awards -gaalan palkinnot jaettiin poikkeuksellisesti verkossa koronaepidemian takia.

Suosalon kanssa parhaan sivuosan pystistä kisasivat muun muassa merkittävän uran ääninäyttelijänä tehnyt Troy Baker sekä esimerkiksi Bond-elokuvissa esiintynyt ranskalaisnäyttelijätär Léa Seydoux. Control tuli markkinoille viime vuoden elokuussa, ja se sai pääosin myönteisen vastaanoton alan tärkeissä julkaisuissa.

Controlilla oli kaikkiaan 11 ehdokkuutta BAFTAn Games Awardseissa.

Martti Suosalo näyttelee hahmoa Remedyn uudessa pelissä: "Kun mä kotona kerroin lapsille meneväni tämmöiseen, niin ne oli ihan että etkä!"

Remedyn Control-peliä hehkutetaan ensiarvioissa: "Vuoden nautittavimpia action-pelejä"

Kittilässä 11 henkilöllä on todettu koronatartunta, kunta tiedottaa. Kittilän kunnan johtava lääkäri Heidi Tanninen sanoo, että kaikki ovat olleet lieväoireisia tautitapauksia, joissa on pärjätty kotihoidolla.

Tannisen mukaan tapaukset liittyvät useampaan eri tartuntaketjuun. Osassa on kytkös Leviin ja Kittilän kaivokseen.

Tartunnan saaneita on Kittilässä väestöön nähden melko runsaasti.

Kittilän kunnan mukaan todettujen tautitapausten ympärillä on lisäksi useita kymmeniä altistuneita henkilöitä. Tartuntoja oletetaan olevan enemmän kuin varmistettuja tapauksia on.

Testausta on lisätty

Tartuntaketjujen jäljittämiseksi kunnassa on otettu runsaasti koronavirustestejä. Kittilän terveyskeskuksessa valmistaudutaankin siihen, että pian potilaita on enemmän.

Kittilässä kiinnitetään nyt huomiota henkilökunnan ja muiden potilaiden suojaamiseksi tehtäviin järjestelyihin. Koronatestejä on alettu ottaa myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Kunnan sivuilla painotetaan, että Kittilässä on nyt erityisen tärkeää noudattaa valtakunnallisesti annettuja ohjeita.

Kunnanjohtaja vetoaa avoimuuteen

Kittilän vs. kunnanjohtaja Antti Jämsén haluaa lisää avoimuutta koronatiedottamiseen. Jämsénin mukaan ihmisten tulisi saada tietoa varmistetuista koronatapauksista kunnittain ja pääkaupunkiseudulla jopa kaupunginosittain.

– Minusta avoin tiedottaminen on oleellista. Tällä tavalla tilanne tiedostetaan ja pidetään yllä tilannekuvaa, jotta ihmiset olisivat kaikin puolin huolellisia.

Kittilän kunnanjohtajan Antti Jämsénin koronavideo

Juttua korjattu 3.4.2020 kello 10:14 Kittilässä 11 henkilöllä on todettu koronavirustartunta. Jutussa kerrottiin aiemmin koronaviruksen sairastuttaneen 11 ihmistä Kittilässä.

Koronaviruksen tuomat rajoitukset näkyvät monin tavoin vankiloissa. Vankilat käytännössä suljettiin pari viikkoa sitten koronatartuntojen leviämisen estämiseksi.

Rajoitukset vähentävät samalla esimerkiksi huumausaineiden kulkeutumista vankiloihin.

Vankiloiden muurien sisäpuolella tapahtuva huumekauppa on isoa bisnestä ja todellinen ongelma. Nyt korona on sulkenut rajoja ja huumeista alkaa olla pulaa kaduilla, Yle kertoi keskiviikkona.

Keskusrikospoliisin erikoistutkija kertoi samalla, että huumereittien katkeaminen näkyy vankiloissa jo nyt oireiluna ja levottomuutena. Hän oli huolissaan sekä vankien että henkilökunnan turvallisuudesta.

Akaan Kylmäkosken vankilan johtaja Harri Rämö sanoo, että on vaikea arvioida vielä tarkkaan rajojen sulkemisen vaikutusta huumeiden saatavuuteen vankiloissa. Vankila varautuu muiden päihteiden käytön lisääntymiseen.

– Valmistaudumme siihen, että kiljun valmistus saattaa lisääntyä.

Lääkkeitä ruvettu jemmaamaan

Rämö kertoo, että vankiloissa yleisin tapa käyttää huumeita on lääkkeiden väärinkäyttö ja niitä saa edelleen lääkärin reseptillä. Myös Subutexin käyttö niin pillereinä kuin laastareinakin on yleistä.

– Silmämääräisesti näkee, että lääkärin määräämiä lääkkeitä on ruvettu jemmaamaan. Joko kyseinen henkilö käyttää ei-ohjeiden mukaan tai toinen vanki, Rämö sanoo.

Vuoden alussa Suomessa käynnistynyt oikeudenkäynti paljasti, kuinka suurta huumekauppa on vankiloissa.

Pelkästään Riihimäen vankilassa takavarikoitiin viime vuoden aikana 91 000 euron edestä Subutex-tabletteja. Yhden Subutex-tabletin hinta vankilassa on oikeudenkäynnin todistajan mukaan 150 euroa.

Rajoitukset katkaisivat reitit

Eniten huumeiden tuloa vankilaan rajoittaa nyt se, että koronaviruksen vuoksi vangeille ei tällä hetkellä myönnetä poistumislupia eikä perhetapaamisia. Kylmäkosken vankilan johtajan Rämön mukaan ne ovat yleisimmät reitit, joita kautta vankiloihin kulkeutuu kiellettyjä aineita.

– Tiedossa on muita reittejä ja niihin kohdistetaan valvonta- ja kontrollitoimia.

Myös kaikki ryhmätoiminta on lopetettu. Pastori, sosiaalityöntekijä ja päihdetyöntekijä tapaavat esimerkiksi Kylmäkosken vankilassa vain yksittäisiä vankeja kerrallaan. Kukaan vapaaehtoistyöntekijä ei pääse nyt vankilaan.

Poliisi voi käydä vankilassa esimerkiksi kuulustelemassa vankeja, myös asianajajien vierailut on sallittu, kunhan vankiin pidetään turvaväli. Asianajaja kuuntelee vankia joko pleksin läpi tai sitten niin isossa huoneessa, että turvaväli onnistuu.

Kylmäkosken vankilan johtaja Harri Rämö arvioi, että aiemmin myönnettyjen oikeuksien menettäminen on raskasta vangeille.

– Toistaiseksi ilmapiiri on kuitenkin ollut rauhallinen. Kaikki ymmärtävät, että tämä on meidän kaikkien edun mukaista.

Vangeilla on nyt tiukka osastojako. Saman osaston vangit tekevät töitä ja syövät yhdessä.

– Onneksi vielä toistaiseksi vangit ovat käyneet ulkoilemassa ja on kuntosalit käytössä.

Osassa vankiloita kuntosalit on suljettu.

Rangaistuksia pyritään lykkäämään

Ylen tekemän kyselyn mukaan vankilat olivat ainakin viime viikonloppuun mennessä vielä välttyneet koronalta.

Ylen suurimpiin vankiloihin tekemän kyselyn perusteella vankilanjohtajien isoin huoli on se, että suuri määrä vartijoita ja vankeja sairastuu yhtä aikaa.

Tämä voi johtaa siihen, että vangeille pystytään vain toimittamaan ruoka selleihin ja järjestämään ulkoilu.

Sairastuneet vangit eristetään selliin tai osastoille. Valtakunnallinen vankisairaala Hämeenlinnassa voi ottaa sairastuneita hoitoon, mutta tehohoito joudutaan todennäköisesti tekemään siviilisairaaloissa.

Hallitus esitti tällä viikolla uusien ehdottomien vankeusrangaistusten täytäntöönpanon lykkäämistä väliaikaisesti.

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, ehdottomien vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpano siirtyy elokuulle.

Oikeusministeriö on jo aiemmin päättänyt lyhyiden vankeusrangaistusten ja sakon muuntorangaistusten täytäntöönpanon lykkäämisestä 19. kesäkuuta asti. Asetus koski alle puolen vuoden mittaisia rangaistuksia.

Näillä muutoksilla vankien määrää voitaisiin vähentää yhteensä 300–400 nykyisestä noin kolmesta tuhannesta.

Lue lisää:

Hallitus haluaa lykätä uusien ehdottomien vankeusrangaistusten aloitusta elokuulle – koronaviruksesta voi tulla iso ongelma vankiloille

Ylen kysely: Vankilat välttyneet vielä koronalta, mutta valmistautuvat kiristämään toimia – pahin pelko, että vartijat ja vangit sairastuvat yhtä aikaa

Rajojen sulkeminen sekoitti huumekauppareitit ja pula aineista näkyy jo kaduilla – Poliisi: "Väkivalta todennäköisesti lisääntyy"

Oma koodikieli, tullimaksut, Kinder-munien uusiokäyttöä – näin rikollisjengit pyörittävät huumekauppaa vankilan muurien sisäpuolella

Tunnusta pois – sinullakin on naapurissasi tyyppi, jota kutsut keksimälläsi lempinimellä!

Puoli seitsemän tekemän kartoituksen mukaan naapureille annetaan lempinimiä muutaman eri kategorian mukaan.

Sitaatit on kerätty suositusta perheaiheisesta Facebook-ryhmästä.

1. Tapa

Selvästi suosituin tapa nimetä naapureitaan on huomata heillä joku tapa ja vääntää nimi siitä.

Mr. and Mrs Logs, koska heidän halkopinonsa ovat aina kunnossa.

Viidakon ykä: piha elää omaa elämäänsä ja isäntä siellä seassa.

Tikuttaja on sauvakävelijänainen, jolla sauvat tikkaa kuin Singerin neula.

Meidän naapurissa asuu somistaja. Hänellä on aina sesonkiin sopiva asetelma ulko-oven vieressä.

Naapurin mies soitteli kotonaan äänekkäästi kitaraa, siispä: Skebastian.

Taloyhtiön hallituksen pitkäaikainen puheenjohtaja tunnettiin Ahvenanmaana, koska hänellä oli oma itsehallintoalueensa taloyhtiön pihalla, jolla kukaan ei uskaltanut liikkua.

Syreeninhaistelija nähtiin nauttimasta keväästä syreeniä nuuskien.

2. Materia

Mikä tahansa tavara tai esine voi johtaa liikanimeen. Esimerkiksi auto.

Uix-täti. Emme tienneet hänen nimeään ja nimi tuli hänen käyttämänsä auton rekkarin kolmen ensimmäisen kirjaimen mukaan UIX.

On Mersumies ja Skodamies. Toki vähän aikaa sitten Skoda-mies vaihtoi autoa ja nykyään hän on ex-Skoda-mies.

Lemmikeistä, vaatteista ja työkaluista voi kaikista vääntää liikanimiä.

Kolamies asui joskus meidän naapurissa. Heti kun lunta yhtään satoi oli hän kolaamassa pihaansa.

Nuorta talkkaria kutsuttiin kavereiden kanssa Kanki-Samiksi, koska kulki pitkin pihaa rautakanki mukanaan.

Yöpaitamies on Yö-yhtyeen fani, joka pukeutuu lempibändinsä fanipaitaan.

3. Tapahtuma

Sattumukset tuottavat toisinaan lennokkaita lempinimiä.

Kerran naapuri halasi äitiä sen verran reippaasti, että äidiltä katkesi kylkiluu. Tämän jälkeen etunimellä kutsumisen sijaan häntä alettiin kutsua leikkimielisesti halaaja-Hämäläiseksi.

Jorma Sipuli. Asui meidän yläkerrassa, ja tuli ovelle avautumaan: "Teillä tehdään ruokaa täällä lähes joka päivä. Käytätte mausteita ja etenkin sipulia niin, että meillä sininen savu nousee seiniä myöten olohuoneeseen!". Lapset nimesivät hänet Jorma Sipuliksi.

Yks mummo oli Rollaattori-mummo, joka kulki aina rollaattorin kanssa. Mutta hän muuttui Palavaksi mummoksi, koska kerran se rollaattori syttyi tuleen.

Joskus naapuri tarjoilee lempinimensä melkein tarjottimella kertomalla sen itse.

Silemällinen: tuli kerran kertomaan ettei ole "nukkunut silemällistäkkään" melumme vuoksi.

Gangsteri. Koska hän joskus pienessä tuiskeessa kertoi miehelleni olevansa ko. alueen gangsteri.

Joo-mies. Naapurin pariskunta harrasti hyvin kovaäänistä romantiikkaa. Usein tiesimme jo etukäteen, milloin rakkauden äänet lähenivät loppuaan, sillä romantiikka huipentui aina alati voimistuviin miehen: "joo, JOO, JOOOO!" toteamisiin. Kovin oli positiivinen kaveri muutenkin kun rapussa törmättiin.

4. Asuinpaikka

Toisinaan lempinimi ei liity naapurin persoonaan, vaan hänen talonsa malliin tai sijaintiin.

"Kansakoululaiset" asuvat 10-vuotta vanhassa talossa, joka on puolet isompi kuin meidän tönömme ja tuntuu kansakoululta omaamme verrattuna.

Asutaan alueella johon nousee uutta taloa jatkuvasti ja kaikki saaneet nimensä talomallinsa mukaan: latonaapuri, pulpettikattoset, huussinaapurit.

Meillä asui naapurissa Bio Korhonen. Hän siis asui asunnossa B10 ja ovessa luki B10 Korhonen.

Asuimme ennen talossa, joka oli mäen rinteessä ikään kuin keskimmäisenä. Naapuritaloissa asui iäkkäämpiä naisihmisiä, joten tietenkin mäessä yläpuolellamme asuva naapuri oli Ylämummo ja alapuolellamme asuva Alamummo.

5. Ulkonäkö

Vaikka ulkonäkö on mainittu viimeisenä, se ei suinkaan ole vähäinen innoittaja nimityksille.

NKN eli Nuori Kuuma Naapuri. Salskea nuori mies, jota oli ilo katsella.

Valkopartainen ja -hiuksinen herrasmies: Gandalf.

Meillä asuu naapurissa Antti Rinne. Sivusta katsottuna on niin paljon samaa näköä.

Poika. Tämä on opittu isältäni jonka mielestä kaikki naimattomat miehet ovat poikia. Naapurilla on siis ikää 50-60v.

Kyttyräselkäinen tyttö, viitaten lauluun Nahkatakkinen tyttö. Kyseessä laitapuolen elämää elänyt mummo, joka kulkee aivan kyyryssä.

Kaalinpää oli yksi keski-ikäinen heppu, jonka kalju pää nousi aina jostakin tuijottelemaan.

6. Tupakointi

Tupakoitsijat altistuvat katseille – ja lempinimille.

Tupakkakoiramies on naapuritaloyhtiöin mies, jonka näen vain hänen ollessaan tupakalla, ja koira on tietysti mukana.

Vastapäisen talon parvekkeella kävi aikoinaan tupakalla mies, joka muistutti Jyrki69:ä. Jostain syystä hän sai kuitenkin lempinimekseen Jussi69 eli Juza.

AISSSSAA oli mies, jolla oli sellainen bensalla täytettävä sytkäri. Tosi usein rapun oven edessä tupakoidessaan onnistui käristämään sormiaan sillä sytkärillä, jolloin huudahti: "AISSSSSAA".

Alakerran basisti oli mukava heppu, joka ei tupakalle tullessaan tuntunut ikinä löytävän avaimiaan ja siksi länttäsi bassokitaran kotelon oven väliin.

Hörhelöaamutakkimies – käytti ehkä vaimonsa aamutakkia käydessään tupakalla.

Joskus naapuria ei edes tarvitse olla olemassa, ja silti hänestä puhutaan.

"Olkoon vaikka naapurin Pertillä mutta sinä et sellasta saa!" Naapurin Perttiä käytetään yleisnimityksenä, kun lapsi kinuaa jotain. Tai jos mies ihmettelee, kuka soitti. Käy siis vähän joka paikkaan

Miksi meillä on tarve antaa nimiä puolituntemattomille ihmisille? Vastauksen löydät tästä Puoli seitsemän jutusta:

Pelastuslaitoksella on meneillään operaatio Oulun keskustassa. Uudenkadun varrella on useita pelastuslaitoksen yksiköitä sekä poliisiautoja ja ambulansseja.

Ylen toimittajan havaintojen mukaan hotelli Forenomin ikkuna on rikottu säpäleiksi ja sieltä on heitetty huoneen irtaimistoa kadulle. Kolme poliisia talutti yhden miehen hetki sitten ulos hotellirakennuksesta.

Poliisi ja palokunnan henkilöstö tutkivat huoneistoa jonka ikkuna on rikki.

Tästä jutusta voit lukea tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta Pohjois-Pohjanmaalla.

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi.

Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä!

Koronavirustestien nopeuttamiseksi etsitään kuumeisesti ratkaisuja.

Aalto-yliopistosta lähtöisin olevan XFold Imaging-nimisen startup-yrityksen kehittämä nanomateriaali saattaa nopeuttaa koronavirustestin tuloksen saamista merkittävästi.

– Pystymme nopeuttamaan koronan diagnosointia nykyisistä parhaista vaihtoehdoista ainakin päivällä, kertoo toimitusjohtaja Timo Jäntti.

Oletus perustuu Jäntin mukaan siihen, että virus tunnistetaan aikaisemmassa vaiheessa mikroskooppien suurentamiseen tarkoitetun nanopinnan avulla

– Meidän teknologialla saadaan monen kymmenenkertainen kuvanparannus.

Uusi teknologia mahdollistaa viruksen diagnosoinnin myös verestä. Sekin nopeuttaa prosessia.

– Nenästä otettava näyte voidaan analysoida luotettavasti vasta 3–5 päivän päästä, mutta veren THP:stä voi analysoida meidän materiaalilla viruksen aikaisemmin.

XFold Imaging Oy:n teknologiaa testataan parhaillaan Helsingin yliopistossa, Viikin Biocenterissä ja Meilahdessa Biomedicumissa.

– Tämä viikko menee vielä ensimmäisten kuvien, toistojen ja riittävän määrän ottamisessa.

Optimistisimman ennusteen mukaan uutta nano-materiaali käytetään koronavirusteisteissä jo ensi viikolla.

– Kovasti tehdään töitä, että saataisiin nopeasti markkinoille. Voi olla, että viikon lopussa tiedetään, että saadaan jo ensi viikolla laajempaan käyttöön, arvioi toimitusjohtaja Jäntti.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja muualla

Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla

Hallitus ei ole hylännyt ilmastotavoitteitaan koronakriisin vuoksi.

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan hallitus tavoittelee yhä hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Mikkosen mukaan asiassa ei ole erimielisyyttä.

– Ei ole mitään sellaista, että ilmastotyön roolia vähennettäisiin. Ilmastonmuutos ei ole kadonnut eikä peruutettu, Mikkonen sanoo.

Ilmastoon liittyvien hankkeiden edistäminen on toki paikoin jäissä kriisin vuoksi.

Kevään odotetuimpiin kuuluva ilmastopäätös, turpeen verotuesta päättäminen, siirtyy Mikkosen mukaan syksyyn.

Päätös on ilmastotavoitteiden kannalta tärkeä, sillä turpeen ilmastopäästöt ovat yhtä suuret kuin liikenteen päästöt. Turve myös hiertää ilmastotoimista eniten hallituspuolueiden välillä.

Ei ole mitään sellaista, että ilmastotyön roolia vähennettäisiin. Ilmastonmuutos ei ole kadonnut eikä peruutettu. Krista Mikkonen, ympäristö- ja ilmastoministeri, Vihr.

Sen sijaan esimerkiksi ilmastolain uudistus etenee Mikkosen mukaan normaalissa tahdissa. Lakiin ollaan kirjaamassa muun muassa päästövähennystavoitteita.

Koronakriisi ja ilmastotavoitteet risteävät Mikkosen mukaan vasta, kun taloutta aletaan toden teolla elvyttää. Se tapahtuu, kun kriisivaihe on ohi.

Hallitus on tähän saakka kertonut 15 miljardin euron tukipaketista, mutta vielä sen yhteydessä ilmastokeskustelua ei tulla käymään. Raha on tarkoitus käyttää yritysten akuuttiin kassakriisiin ja yrittäjien toimeentuloon.

Mikkosen mukaan varsinainen talouden elvytys on silti tarkoitus toteuttaa niin, että ilmastotavoitteet otetaan huomioon.

Se tarkoittaa, että velkarahalla tuetaan hankkeita, jotka auttavat työllisyyden lisäksi ilmastopäästöjen vähentämisessä.

– Pitää varmistaa, että päästään hiilineutraalisuuden yhteiskuntaan. Vanhaan ei pidä palata, Mikkonen sanoo.

Hallitusohjelma tarjoaa jo valmiiksi keinoja ilmastokestävään elvytykseen, sanoo Mikkonen. Esimerkiksi raideverkon parantaminen ja kotitalouksien energiaremonttien tukeminen luovat samalla työpaikkoja.

Myös EU on jo ehtinyt linjata, että ilmastovaikutukset otetaan koronakriisistä toipumisessa huomioon. EU aikoo jakaa rahaa jo ennen koronakriisiä julkistetusta, oikeudenmukaisen siirtymän rahastosta.

Rahastosta tuetaan alueita, joilla fossiilisesta energiasta luopuminen kirpaisee eniten. Suomelle on luvassa reippaasti tukea turpeen energiakäytön vuoksi.

Yle kokosi Ilmastopaneelin, tutkimusyksikkö Biosin ja Sitran ehdotuksista keinoja, joilla voi sekä työllistää että viedä tavoitetta päästöjen vähentämisestä eteenpäin.

Keinoja listasivat Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen, tutkija Paavo Järvensivu Biosista ja vanhempi neuvonantaja Oras Tynkkynen Sitrasta.

1. Parannetaan raiteita ja kevyen liikenteen väyliä

Liikenteen päästöjen pitäisi hallitusohjelman mukaan puolittua vuoteen 2030 mennessä. Tavoitetta voi vauhdittaa muun muassa joukkoliikenteen kehittämisellä.

Joukkoliikenteeseen liittyvät hankkeet myös työllistävät. Ne voivat olla junaraideverkon vahvistamista ja kevyen liikenteen väylien parantamista.

Hankkeet voivat koskea myös bussikaistoja, raitiotieratoja, juna-asemia, liityntäpysäköintiä, pyöräteitä ja esimerkiksi sähköbussien hankintaa. Päärataverkon kehittäminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

2. Latauspisteitä sähköautoille ja tankkauspisteitä biokaasulle

Liikenteen päästöjen vähentämisessä tärkeä keino on myös sähkö- ja biokaasuautojen määrän lisääminen.

Sähköautoja varten täytyy kehittää latausverkostoa, joka on edelleen hyvin puutteellinen. Myös taloyhtiöitä pitäisi avustaa latauspisteiden pystyttämisessä. Keinot on mainittu myös hallitusohjelmassa.

Biokaasun tankkauspisteiden määrää pitää myös kasvattaa. Biokaasua voisi tuottaa paikallisesti, sillä biomassaa ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja. Biokaasua valmistetaan muun muassa biojätteestä ja lannasta.

3. Lisää sähköä

Sähköntarve kasvaa samalla, kun liikenne sähköistyy. Lämpöä myös pitäisi alkaa tuottaa kivihiilen ja puumassan polttamisen sijaan sähköllä. Polttamalla tuotettu energia aiheuttaa ilmastopäästöjä, ja siitä pitäsi päästä vaiheittan eroon.

Elvytys olisi hyvä sauma satsata kotimaiseen uusiutuvaan energiaa, esimerkiksi merituulivoimaan. Tuulivoima myös työllistää enemmän kuin vaikkapa turvetuotanto.

Myös sähkön kantaverkko kaipaa vahvistamista. Kantaverkko on sähkönsiirron runko, johon suuret voimalaitokset ja tehtaat sekä alueelliset jakeluverkot on liitetty.

4. Tukea ilmastoviisaisiin hankintoihin

Kotitalouksien irroittautumista fossiilisista polttoaineista pitäisi tukea. Erityisen paljon päästöjä aiheuttaa talojen öljylämmitys. Tukea voisi antaa maalämpöön ja sähkölämmitykseen siirtymisessä. Kotitalouksien energiaremontit on mainittu myös hallitusohjelmassa.

Energiatehokkuutta ja öljylämmityksestä luopumista voisi painottaa myös julkisten rakennusten kuten koulujen ja päiväkotien korjauksissa.

Kotitalouksia voisi tukea muissakin kestävissä hankinnoissa. Sellaisia ovat esimerkiksi vanhan auton vaihtaminen vähäpäästöisempään, sähköauton hankinta tai auton muuttaminen kaasukäyttöiseksi.

5. Turpeesta eroon

Turpeen energiakäytön lopettaminen edellyttää investointeja. Niihin olisi varaa, kun velkarahaa otetaan käyttöön.

Turve työllistää lähinnä urakoitsijoita, jotka nostavat turvetta maasta. Heidät voisi työllistää turvesoiden ennallistamiseen, kun turpeen energiakäyttö loppuu. Ennallistamisessa riittäisi töitä useammaksi vuodeksi.

Turpeen poltosta luopumiseen tähtäävien investointien pitäisi myös olla ehdollisia siten, että turpeen tilalla ei alettaisi polttaa puumassaa.

6. Taideala ja hoivatyö ylös kuopasta

Kun luonnonvarojen kulutusta ja ilmastopäästöjä pyritään vähentämään, kulutuksen pitäisi painottua materian sijaan palveluihin.

Erityisesti terveydenhuollon ja kulttuuripalveluiden merkitys korostuu. Niihin panostamalla saadaan ylläpidettyä hyvää elämänlaatua yhteiskunnissa, joissa vaikkapa matkustetaan ja kulutetaan vähemmän.

Alojen painoarvo on huomattu myös pandemian aikana. Parhaillaan näkyy, että hoivasta ja erilaisista kulttuurituotteista ollaan riippuvaisia. Siksi esimerkiksi taidealan freelancerit kannattaa auttaa pandemian yli. Terveydenhuoltoon pitäisi myös panostaa kunnolla rahaa.

Rahat suunnataan ilmastokestävästi jo keskuspankeissakin

Koronakriisi ei anna perusteita päästää irti ilmastotavoitteista, painottaa Ilmastopaneelin puheenjohtaja Markku Ollikainen.

– Nyt ei ole syytä mihinkään löysentämiseen. Ilmastonmuutoshan kärjistyy koko ajan,Ollikainen sanoo.

Mitä tapahtuu, jos suurtulva peittää New York Cityn, joka on taloudellisen vallan keskus? Siitä lähtee shokki, joka tuntuu kaikkialla maailmantaloudessa. Markku Ollikainen, puheenjohtaja, Ilmastopaneeli

Hänen mukaansa koronaviruspandemia antaa ennakkovaroituksen siitä, mitä tapahtuu, kun ilmaston lämpenemisen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt alkavat konkretisoitua.

– Mitä tapahtuu, jos suurtulva peittää New York Cityn, joka on taloudellisen vallan keskus? Siitä yksistään lähtee sellainen shokki, joka tuntuu kaikkialla maailmantaloudessa, Ollikainen antaa esimerkin.

Lue tästä jutusta lisää, millaisen opetuksen koronavirus antaa suhteessa ilmastonmuutokseen.

Ollikaisen mukaan ilmastonmuutoksen talousvaikutuksista kertoo esimerkiksi se, että rahan liikkeitä valmistellaan jo nyt tuleviin luonnonkatastrofeihin.

Suuret institutionaaliset rahoittajat sekä pankkitoiminnasta vastaavat tahot pohtivat varautumista siihen, että ilmastonmuutos tulee horjuttamaan taloutta ja rahajärjestelmää.

Varautumista on tehty esimerkiksi Euroopan keskuspankissa, jossa on ollut esillä vihreän rahoituksen teema. Suomen Pankki taas on tehnyt ilmastositoumuksen, että se ohjaa omaa sijoitustoimintaansa vähähiiliseen suuntaan.

Keskuspankeilla on omat tutkimusosastonsa, jotka seuraavat niiden toiminnan kannalta tärkeitä asioita.

– Esimerkiksi Britannian keskuspankin piirissä on juuri tehty katsaus ilmastomuutoksesta ja sen makrotaloudellisista vaikutuksista, Ollikainen kertoo.

Aiheesta voi keskustella lauantaihin 4.4. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Päästöt laskevat nyt rytinällä, mutta onko koronavirus hyvä uutinen ilmastonmuutoksen kannalta? Päinvastoin, sanoo tutkija: “Tämä on pelottava oppitunti”

Jos ilmastonmuutos jatkaa kiihtymistään, vakavat taudit ja epidemiat voivat yleistyä – viitteitä näkyy jo Suomessakin

Etäopetuksessa olevien oppilaiden mahdollisuus kouluruokailuun laajenee. Moni sellainen kunta, joka ei ruokaa ole tarjonnut, on ilmoittanut aloittavansa kouluruuan tarjoamisen etäopetuksessa olevilla koululaisille.

Syynä on useissa kunnissa se, että hallitus päätti jatkaa etäopetuksen kestoa kuukaudella 13.5.2020 saakka.

Kouluruokaa tarjotaan oppilaille ensi viikosta lähtien esimerkiksi Kouvolassa. Asiasta on tullut kaupungille toiveita etäopetuksen jatkamispäätöksen jälkeen.

– Olemme saaneet viestiä huoltajilta siitä, että kaikki lapset eivät saa etäopetuksessa ollessaan päivällä lainkaan lämmintä ruokaa, toteaa Kouvolan kasvatus- ja opetusjohtaja Veikko Niemi.

Lue lisää: Nyt kunnat tarjoavat noutoruokaa myös etäoppilaille – tarve yllätti pikkukaupungin: "Kertoo siitä, että perheet ovat kovilla"

Säätiöltä ruokaa, kun kaupungilta ei saanut

Kouvolaan kuuluvassa Jaalassa etäopetuksessa olevat yläkoululaiset ovat saaneet ruokaa jo viime viikosta lähtien, kun Jaalan kotiseutusäätiö päätti alkaa jakaa oppilaille ruoka-annoksia kahden yrittäjän avulla.

– On kivempi hakea take away -ruokaa kuin käydä kouluruokalassa syömässä. Ruoka on parempaa. Samalla saa koiran käytettyä ulkona, kertoo torstaina ruoka-annosta hakenut yläkoululainen Sakari Hosiaisluoma.

Annokset on kokannut tällä viikolla kahvilayrittäjä Minna Ylèn. Ruuanhakijoita on ollut päivittäin 15-17.

– Lapset ovat tykänneet. En tiedä, syövätkö he ollenkaan lämmintä ruokaa vai hakevatko kaupasta burgerin, jos ovat yksin kotona, Ylén pohtii.

Ensi viikolla kouluruokaa aletaan jakaa myös alakoululaisille, ja annoksia tulee valmistamaan toinenkin yrittäjä.

– Reilu 30 alakoululaista on ilmoitettu. He hakevat ruuan kaksi kertaa viikossa ja muutaman päivän annokset kerralla, jotta liikkumista tulee tulee mahdollisimman vähän, toteaa Jaalan kotiseutusäätiön hallituksen puheenjohtaja Pirjo Matikainen.

Jaalan kotiseutusäätiö jatkaa ruoka-annosten jakelua siitä huolimatta, että myös Kouvolan kaupunki tarjoaa koululaisille ruuan ensi viikosta lähtien.

Ruokakasseilla vältetään kontakteja

Ruokaa alkavat tarjota Kouvolan lisäksi ensi viikolla muun muassa Jyväskylä, Kajaani, Kuopio, Iisalmi ja Kotka. Ruuanjakelu alkaa myös useissa pienemmissä kunnossa eri puolilla maata. Kunnilla on erilaisia malleja siihen, miten ne ruokailun järjestävät.

Jyväskylän kaupunki on päättänyt, että koululaiset saavat ruokakasseja. Niiden jakelu aloitetaan näillä näkymin ensi viikon tiistaina. Ruokakassissa on pääasiassa kuivamuonaa.

Ruokakasseja saa muutamana päivänä kuussa. Jakelupisteitä ei tule kaikille koululle, vaan ne järjestetään eri puolille kaupunkia alueellisesti.

Myös Kajaani jakaa huhtikuun aikana ruokakassit etäopetuksessa oleville.

– Ruokakasseille on selvästi tarvetta. Jokaista etäoppilasta kohden tarjotaan yksi kassi. Jos perheessä on esimerkiksi neljä koululaista, tarkoittaa se neljää ruokakassia, kertoo Kajaanin kaupungin perusopetuksen tulosalueen johtaja Päivi Rissanen.

Kajaanissa etäopetuksessa oleville oppilaille ei tarjota kouluissa lounasta kontaktien minimoimiseksi ja koronaviruksen leviämisen välttämiseksi.

– Välimatkat ovat pitkiä, joten koulukuljetuksessa on 800 oppilasta. Tämä lisäisi altistusta, kun matkustetaan lähekkäin samoissa ajoneuvoissa, Rissanen sanoo.

75 euron lahjakortti

Joissakin kunnissa otetaan huomioon myös oppilaiden erilaiset ruokavaliot. Esimerkiksi Iisalmessa ruokakasseja on sisällöltään kahdenlaisia: perusruokavalion mukaisia ja sekä lakto-ovo-vegaaniruokavalion mukaisia.

Kuopiossa puolestaan aletaan jakaa ruokapaketteja, joita voi noutaa kouluilta mukaan kahdesti viikossa.

Keski-Suomessa sijaitseva Kinnulan kunta alkaa jakaa ruokapusseja koululaisille ensi viikolla. Kahdesti viikossa jaettava ruokapussi sisältää lämmitystä vaille valmiin ruoan, kasvislisäkkeen ja leivän.

Siilinjärvellä oppilas tai esikoululainen saa 75 euron lahjakortin, jos on etäopetuksessa koko loppukevään. Jos etäopetusta on vain osa ajasta, lahjakortin suuruus on 40 euroa.

Perheet voivat valita, minkä kunnassa toimivan kaupparyhmän kauppaan lahjakortti halutaan. Lahjakortit postitetaan koteihin lapsen nimellä.

Kokkolan Energiaverkot puolittaa sähkönsiirtomaksut huhti- ja toukokuun ajaksi.

Alennus koskee sähkönsiirron energiamaksua, ei kiinteää osaa. Valtaosa siirtomaksuista kertyy sähkönsiirron energiamaksuista.

Kokkolan taajama-alueella toimiva verkkoyhtiö haluaa alennuksella helpottaa koronaepidemian takia vaikeuksiin joutuneita yrityksiä ja kotitalouksia. Päätös tehtiin torstaina Kokkolan energiaverkkojen hallituksen kokouksessa.

– Tällä päätöksellä haluamme näyttää mallia muille ja haastamme muutkin sähköverkkoyhtiöt vastaaviin toimenpiteisiin – erityisesti alan suuret toimijat Carunan ja Elenian, Kokkolan Energiaverkot Oy:n hallituksen puheenjohtaja Jarmo Nissi toteaa.

Kokkolan Energian toimitusjohtaja Mikko Rintamäki sanoo kuullensa., että Norjassa jotkin verkkoyhtiöt ovat myös alentaneet epidemian takia siirtomaksuja.

– Olemme runsaan viikon ajan miettineet, miten voisimme auttaa tässä tilanteessa. Olemme keskustelleet asiasta myös omistajamme Kokkolan kaupungin kanssa, kertoo Rintamäki.

Nissin mukaan myös Suomen hallituksen on aika harkita toimenpiteitä sähkölaskujen alentamiseksi.

– Maan hallitus voisi miettiä poikkeustilanteen vuoksi väliaikaista huojennusta sähköveroon. Tämä olisi teknisesti hyvin helposti toteutettava järjestely, joka auttaisi yritysten ahdingossa ja samalla lisäisi suomalaisten ostovoimaa.

Kokkolan Energia on valmis neuvottelemaan myös maksujärjestelyistä ellei asiakkaalla ole ennestään maksuhäiriöitä. Asiakkaan tulee ottaa yhteyttä hyvissä ajoin ennen

Muualla Keski-Pohjanmaalla toimiva Verkko Korpela ilmoitti eilen 10 prosentin alennuksesta siirtohintoihin toukokuusta lokakuun loppuun. Samalla myös viivästyskorko laskettiin 7 prosentista 2 prosentiin.

– Valtioneuvosto on peräänkuuluttanut keinoja, joilla voidaan helpottaa ihmisten elämää. Korpelan Voiman kuntayhtymä antoi meille pari viikkoa sitten tehtäväksi miettiä asiaa. Meille tämä on iso asia rahallisesti, 200 000 – 300 000 euroa, kertoo Verkko Korpelan toimitusjohtaja Tuula Loikkanen.

Verkko Korpela ja Kokkolan Energiaverkot eivät tienneet toistensa alennusaikeista. Verkko Korpelan hallitus ennätti tehdä päätöksen pari tuntia Kokkolaa aiemmin.

Katso täältä Ylen uutiset koronavirusepidemiasta Suomessa ja maailmalla.

BERLIINI Maaliskuun 17. päivä tuhannet Sveitsin armeijan reserviläiset saivat tekstiviestin.

Korona oli iskenyt tsunamin lailla Italian Lombardian alueella aivan Sveitsin rajan tuntumassa, ja nyt epidemia uhkasi myös Sveitsiä.

Sveitsin johto päätti kriisin vuoksi mobilisoida armeijan avuksi.

Päivää ennen laajaa tekstiviestimobilisointia Sveitsiä johtava liittoneuvosto eli hallitus oli todennut poikkeusolot.

Suomalaistaustainen Pälvi Pulli osasi jo aavistaa, mitä olisi edessä. Hänen yksikkönsä Sveitsin puolustusministeriössä ilmoitti edeltävänä perjantaina valmistelevansa päätöstä kutsua avuksi tuhansia henkilöitä armeijan reservistä.

Se oli hetki, jolloin hän tajusi Sveitsin olevan historiallisessa kriisissä.

– Tiesin, että se tarkoittaisi suurinta joukkojen mobilisointia sitten toisen maailmansodan, Pulli kertoo sähköpostitse.

Apuun on kutsuttu tuhansia reserviläisiä

Sveitsiin asettunut Pulli on turvallisuuspolitiikasta vastaava ylijohtaja Sveitsin puolustusministeriössä. Kesäkuussa Sveitsin hallitus nimitti Pullin suurlähettilääksi, jotta hän voi edustaa uutta kotimaataan myös kansainvälisesti.

Haastattelu on koronakriisin kiireiden vuoksi mahdollinen vain sähköpostitse. Pandemia on ensisijaisesti terveysviranomaisten ja poliittisen johdon hoidettava asia, mutta sillä on myös turvallisuuspoliittisia vaikutuksia.

– Olemme kiinnostuneita koronakriisin seurauksista maailmanlaajuisesti ja Sveitsissä, Pulli kertoo.

– Heikentyvätkö vai vahvistuvatko suurvallat kriisissä? Kuinka pandemia vaikuttaa tietoverkkohyökkäyksiin, konflikteihin tai yleiseen turvallisuuteen?

Mutta nyt Sveitsin armeijan tärkein tehtävä on auttaa epidemian tautipiikkiin valmistautumisessa.

Sveitsissä on Suomen tavoin asevelvollisuus, minkä vuoksi sillä on suuri määrä miehiä ja jonkin verran naisia armeijassa.

Tässä vaiheessa armeija on kutsunut 3 000 henkilöä auttamaan siviilihallintoa kesäkuun loppuun saakka. 8 000 henkilöä on hallituksen asettama yläraja.

Armeija auttaa varustamaan sairaaloita

Sveitsi on katsonut huolestuneena rajan yli Italiaan, missä sairaaloiden kantokyky on ylittynyt moninkertaisesti ja uhrimäärät nousseet pahimmillaan lähelle tuhatta päivässä.

Sveitsissä on yksi maailman parhaista terveydenhoitojärjestelmistä, mutta koronakriisi on herättänyt pelkoa myös vauraassa alppimaassa terveydenhoidon ylikuormittumisesta.

– Epidemian puhkeamisen jälkeen tuli nopeasti selväksi, että terveysviranomaiset tarvitsevat apua, ylijohtaja Pulli kertoo.

Erityisen merkittäväksi koronaepidemiassa on osoittautunut Sveitsin armeijan lääkintähenkilöstö, joka on koulutettu tukemaan terveydenhuoltoa. Pullin mukaan noin tuhat henkilöä on lähetetty tukemaan siviilisairaaloita: auttamaan sairaaloiden varustamisessa ja hoitohenkilöstöä potilastyössä.

Ainakin yksi jo suljettu sairaala on palautettu käyttöön ja lisäksi armeija auttaa potilaiden kuljettamisessa tai laboratoriokapasiteetin lisäämisessä. Osa joukoista tukee poliisia ja rajavartijoita.

Italian rajakunnassa kylälääkäri kuoli koronaan

Sveitsin koronatilanne on vakava, ja alueelliset erot ovat suuria. Pohjois-Italian Lombardiaa rajaavassa Ticinon kantonissa sekä ranskankielisissä Geneven ja Vaudin kantoneissa tilanne on pahin.

Torstaina Sveitsissä oli todettu lähes 20 000 koronatartuntaa ja kuolleita oli noin 450. Asukkaita Sveitsissä on noin 8,5 miljoonaa eli suhteessa väkilukuun tilanne on selvästi Suomea vakavampi.

Suomalainen Tuula Roininen vastaa puhelimeen Asconan kunnassa Ticinon kantonissa. Italian rajalle on matkaa noin 15 kilometriä ja maat jakavat kuvankauniin Maggiorejärven.

Roininen kertoo, että paikallinen suositus on pysyä mahdollisimman paljon kotona vaikkei varsinaista ulkonaliikkumiskieltoa ole. Kaupassa ja apteekissa voi yhä käydä, mutta poliisi saattaa pysäyttää ja kysyä syytä ulkona olemiseen.

Roininen, 50, kertoo tunnelman olevan järkyttynyt, sillä koronavirukseen on kuollut henkilöitä hänen tuttavapiiristään.

– Myös meidän kylämme iäkkäämpi lääkäri kuoli koronaan ja nyt mietitään, kuinka monta ihmistä hän ehti sairaana tavata, Roininen kertoo.

Asconan kunta auttaa yli 65-vuotiaita toimittamalla heille pientä maksua vastaan lämmintä ruokaa ja hoitamalla kauppa-asiat heidän puolestaan.

Rajan yli vain hoitohenkilöstöä ja kaupankassoja

Normaalisti kymmenettuhannet ihmiset ylittävät Italian ja Ranskan vastaiset rajat päivittäin matkalla töihin ja takaisin kotiin. Päivittäiset rajanylitykset Italian ja Sveitsin välillä jatkuivat vielä silloinkin, kun Pohjois-Italiaan oli määrätty laajoja sulkuja.

Lähellä rajaa asuva Roininen kertoo, että nyt rajan yli päästetään vain hoitajia, lääkäreitä, kaupankassoja ja muita yhteiskunnan kannalta välttämättömien alojen työntekijöitä.

Myös matkailua rajoitetaan. Monella sveitsiläisellä on kakkosasunto Ticinon laaksoalueella, mutta sinne on estetty pääsy kaikilta muilta paitsi vakituisilta asukkailta.

Roinisen perheeseen kuuluu puoliso ja kolme lasta. Kaksi lapsista käy etäkoulua.

Vanhin lapsista on töissä kuntoutuskeskuksessa. Myös siellä varaudutaan tehohoidosta selvinneiden koronapotilaiden kuntouttamiseen. Lisäksi Ticinossa rakennetaan erikseen sairaalapaikkoja koronapotilaille.

Arki on muuttunut radikaalisti kriisin vuoksi. Roininen käy kaupassa suojamaski päässä ja kumihanskat kädessä, mutta vielä kaupan ovella häntä pyydettiin desinfioimaan hanskat.

– Kaupoissa on suljettu nyt myös kaikki hyllyt, joissa myydään sukkia ja muita asioita, jotka eivät ole välttämättömiä, Roininen kertoo.

Vessapaperia paikallisissa kaupoissa on, mutta jauhot ja hiivat olivat viime kauppareissulla loppu.

Kansalaisia on valistettu jo vuosikymmeniä pitämään kotona viikon omavara ruokatarvikkeita kotona. Mutta moni on havahtunut säännön noudattamiseen vasta nyt, kriisin jo iskettyä.

Edes omavaraisella Sveitsillä ei ole tarpeeksi suojavarusteita

Sveitsissä kansalaiset voivat luottaa monia muita maita paremmin siihen, ettei ruoka lopu ihan heti kaupan hyllyiltä.

Varautumisesta tunnetulla Sveitsillä on kansallinen varmuusvarasto, jossa välttämättömiä ruokatarvikkeita, kuten jauhoja, öljyä, riisiä ja sokeria, riittää noin kolmeksi kuukaudeksi.

Viime vuonna Sveitsissä nousi julkinen mekkala, kun kahvi yritettiin poistaa varmuusvaraston listalta. Päätös peruttiin, eli kahvistakaan ei tule pulaa.

Varmuusvarastossa on myös lääketarvikkeita, joiden osalta varmuusvarasto on jo avattu.

Sveitsi ei ole Euroopan unionin eikä Naton jäsenmaa, mikä vaikuttaa myös varautumiseen.

Puolustusministeriön ylijohtajan Pullin mukaan varautumisen taustalla on ajatus, että Sveitsi haluaa säilyttää tietyn itsenäisyyden ja vapauden toimia myös kriisin aikana.

– Mutta edes tämä järjestelmä ei takaa, että kaikkia tarvittavia välineitä on saatavilla, Pulli kirjoittaa.

Koko muun Euroopan tavoin myös Sveitsissä on niukasti hengityslaitteita, desinfiointiainetta ja muita suojavälineitä. Näiden toimittamisessa on nyt ongelmia ympäri maailmaa valtavan kysynnän vuoksi – oli sitten kyse Nato-maasta tai ei.

– Kriisi on osoittanut toimitusketjujen ja niihin liittyvien riippuvuuksien merkityksen, Pulli kirjoittaa.

Saksa esti hengityssuojien viennin Sveitsin puolelle

Maaliskuussa Sveitsissä nousi metakka, kun Saksa pysäytti Sveitsiin hengityssuojaimia kuljettaneen lastin rajalle. Saksa perusteli päätöstä sillä, että se halusi varmistaa suojavarusteiden päätymisen oikeisiin käsiin.

Pulli sanoo Sveitsin joutuneen käymään neuvotteluja EU-maiden ja muiden Euroopan maiden kanssa siitä, että suojavarusteiden vientirajoituksista luovuttaisiin.

– Se onnistui, mutta meidän pitää edelleen varautua toimituskatkoksiin ja viivästymisiin.

Sveitsi ei ole vielä joutunut pyytämään apua naapurimailta, vaikka koronatilanne on vaikea. Sen sijaan Ranskasta on tuotu potilaita Sveitsiin hoitoon, ja Sveitsi kotiuttaa yhdessä EU-maiden kanssa kansalaisiaan takaisin kotimaahan.

Asconassa asuva Tuula Roininen sanoo heidän kotikuntansa vetoavan solidaarisuuteen ja sääntöjen noudattamiseen. Viestit päätyvät aina samaan toivotukseen.

– Vain yhdessä tästä selvitään, kunta vetoaa.

Myös armeijan mobilisointi paljasti yhteishengen olevan Sveitsissä korkealla.

Tunnin sisällä tekstiviestin saamisesta 80 prosenttia kutsutuista oli ilmoittautunut palvelukseen.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Toimittaja Iida Tikka aloittaa syyskuussa Ylen uutena Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana. Tikka opiskelee parhaillaan Washingtonissa, Georgetownin yliopistossa, turvallisuuspolitiikan maisteriohjelmassa ja valmistuu toukokuun lopussa.

– Washingtonissa enteillään jo, että koronapandemia on vuoden 2001 terrori-iskuihin verrattava shokki, joka muuttaa maata perusteellisesti. Tämä kevät on tuonut uhan ihon alle, Tikka kertoo.

Yhdysvalloissa järjestetään loppuvuodesta myös presidentinvaalit. Tikka arvioi, että vaalit ovat erittäin kiinnostava hetki Yhdysvaltain tulevaisuuden kannalta ja myös hyvä tapa käynnistää kirjeenvaihtajakausi.

– Odotan pitkiä päiviä, yllätyksiä ja uusia näkökulmia. Ennen kaikkea odotan sellaisten ihmisten kohtaamista, jotka ajattelevat eri tavalla kuin minä.

Tikka haluaa kirjeenvaihtajakaudellaan poimia esiin kehityskulkuja, jotka alkavat Yhdysvalloista, mutta muuttavat koko maailmaa. Hän uskoo, että talous ja eriarvoistuminen tulevat painottumaan lähivuosina.

– Yhdysvallat on hyvin monimuotoinen yhteiskunta. Polarisaatio repii maata, ja haluan selvittää, miten amerikkalaiset suhtautuvat toisiinsa, erityisesti vaalien alla.

Tikka on jo työskennellyt Ylessä

Tikalla on aiempaa kokemusta kirjeenvaihtajan työstä. Vuosina 2015-2017 hän oli MTV3:n ja STT:n kirjeenvaihtajana Venäjällä Moskovassa.

– Kun työskentelin Moskovassa, Venäjä muovasi voimalla itselleen uutta asemaa kansainvälisessä järjestelmässä. Nyt Yhdysvallat haparoi oman asemansa kanssa.

Tikka arvioi, että lähivuodet näyttävät, kuinka voimakkaasti Yhdysvallat kääntyy sisäänpäin, ja mitä se tarkoittaa maailmanpolitiikalle.

Tikka on aiemmin työskennellyt Ylessä ulkomaantoimittajana. Hän teki ulkomaanuutisia ja veti Mistä maailma puhuu -podcastia.

Voit alla lukea ja kuunnella Tikan aiempia juttuja.

Analyysi vuodelta 2018: Putin sulatti Trumpin sydämen parissa tunnissa ja sai haluamansa – Trumpin rooliksi jäi haukkua Venäjä-tutkintaa.

Podcast, toukokuu 2018: Mika Hentunen ja jenkkinuorten vallankumous. Toimittaja Iida Tikka.

Kesäksi Tikka palaa Suomeen. Hän toivoo ehtivänsä nauttia Suomen suvesta, vaikka pandemia voi sotkea suunnitelmia.

– Aion syödä ruisleipää, uida meressä ja pelata pesäpalloa. Toivottavasti pääsen myös käymään kaverin kesähäissä, jos pandemia helpottaa.

Ylen nykyisistä Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajista Paula Vilén lopettaa kesällä kautensa ja palaa Suomeen. Mika Hentunen jatkaa toisena Yhdysvaltain-kirjeenvaihtajana tämän vuoden loppuun. Ylellä on kaikkiaan seitsemän kirjeenvaihtajaa ja toistakymmentä toimittajaa eri puolilla maailmaa.

Tänään perjantaina starttaa Egyptin pääkaupungista Kairosta kotiutuslento, joka suuntaa kohti Tukholman Arlandan lentoasemaa. Tuon lennon on määrä saattaa kotimatkalle myös joukko suomalaisia matkustajia.

Tällaisia tietyn maan järjestämiä kotiutuslentoja, joille myydään lippuja myös muiden maiden kansalaisille, lennetään nyt taajaan.

Lentoyhtiö Finnair haki yhteistyössä ulkoministeriön kanssa matkustajia Intian Goasta keskiviikkona ja New Delhistä torstaina. Viikko sitten perjantaina Finnair lennätti kaksisataa Floridassa talvehtinutta suomalaista kotimaahan.

Torstaina, huhtikuun 2. päivänä suomalaiset olivat antaneet 37 000 matkustusilmoitusta. Matkustusilmoitusten avulla ulkoministeriö pystyy tarvittaessa myös antamaan apua pulaan joutuneille matkailijoille.

Ulkoministeriön konsulijohtaja Pasi Tuominen arvioi maanantaina A-studiossa, että kotimaahan olisi pyrkimässä vielä noin 3 000 suomalaista.

Tämä luku elää nyt nopeasti, kun matkalaisia palaa maailmalta. Ministeriöstä arveltiin torstaina, että luku voisi nyt olla lähempänä 2 000:a. Toisaalta myös uusia avun tarvitsijoita ilmaantuu.

Yle tiedusteli sähköpostitse 19 suurlähetystöltä kaikilta kuudelta asutulta mantereelta, minkälaisissa olosuhteissa suomalaiset matkailijat paluutaan odottelevat. Kirjo on melkoinen, mutta pääsääntöisesti matkalaiset voivat hyvin.

Huvenneet lentoyhteydet, matkustusrajoitukset, eri asteiset ulkonaliikkumiskiellot ja matkakassan tyhjentyminen vaikeuttavat kotiinpääsyä.

Kokosimme esimerkkejä eri maiden tilanteista.

Euroopan tiukoista karanteenimääräyksistä huolimatta paluu on sujunut pääosin mallikkaasti

Italia

Italiassa on kaikkein eniten koronaviruksen aiheuttamaan Covid-19-sairauteen kuolleita ihmisiä koko maailmassa. Epidemian vakavuuden vuoksi maassa määrättiin erittäin tiukat liikkumisrajoitukset.

– Kotimaahan paluu Italiasta on sallittua. Italiassa liikkuminen on rajoitettu työhön, terveyteen tai muuhun pakolliseen syyhyn kuten esimerkiksi kotimaahan palaamiseen, sanoo konsuli Päivi Harju-Heikkilä Rooman-suurlähetystöstä.

Espanja

Espanja ohittanee Italian todettujen tartuntojen määrässä minä päivänä hyvänsä. Myös Espanjassa on mittavia liikkumisrajoituksia. Madridin-edustuston päällikkö Tiina Jortikka-Laitinen muistuttaa, että monet Espanjasta matkustusilmoituksen tehneet asuvat maassa vakituisesti.

– Edelleen kotiinpaluuta odottelevien suomalaisten määrää on vaikea arvioida, mutta kyselyt suurlähetystöön ovat selvästi vähentyneet viime päivien aikana. Tiedossamme ei ole vakaviin ongelmiin joutuneita matkustajia.

Thaimaassa matkustelee edelleen paljon suomalaisia, Kaukoidässä ja Etelä-Aasiassa vallitsevat rajusti maasta toiseen vaihtelevat olot

Thaimaa

Suomen Thaimaan-suurlähetystön suurlähettiläs Satu Suikkari-Kleven päivittelee, miten autio hänen tavallisesti kuhisevasta kotikaupungistaan Bangkokista on tullut. Siitä huolimatta maahan on jäänyt edelleen satoja suomalaisia matkailijoita.

– Noin sata henkeä on ilmoittanut meille tarvitsevansa suurlähetystön apua paluun järjestämisessä. Mutta tämä avuntarvitsijoiden määrä saattaa kasvaa tästä sitten tilanteen muuttuessa.

Esimerkiksi kulkuyhteydet Phuketin lomasaareen Etelä-Thaimaassa ovat sulkeutumassa kokonaan.

Suorat lentoyhteydet Thaimaasta Helsinkiin päättyivät kuun vaihteessa. Suikkari-Kleven kehottaa käyttämään jäljellä olevia kaupallisia yhteyksiä, kun niitä vielä järjestetään.

Naapurimaasta Kambodzhasta on kotiutettu suomalaisia yhteisillä EU-lennoilla. Tällainen voi tulla kyseeseen myös Thaimaassa, mutta niiden varaan ei kannata laskea.

– Muutamia suomalaisia saattaa päästä mukaan. Niissä priorisoidaan lapsiperheitä tai ikääntyneitä.

Vietnam ja Laos

Suurlähettiläs Kari Kahiluoto Hanoin-suurlähetystöstä kertoo, että tilanne molemmissa maissa elää nyt erittäin nopeasti. Liikkumisrajoituksia tiukennetaan ja lennot saatetaan jopa väliaikaisesti keskeyttää kokonaan.

– Laosissa on joitakin suomalaisia, joiden tilanne on auki, Vietnamissa noin 20. Olisi tärkeää, että edustusto saisi täsmälliset tiedot eli on tärkeä tehdä matkustusilmoitus. Ja myös ilmoittaa, jos on palannut Suomeen.

Indonesia

– Edustuston tietoon ei ole tullut, että kukaan olisi kurjissa oloissa. Suurin osa lomailee Balilla. Saksa ja Ranska ovat järjestäneet kotiutuslentoja, kertoo ulkoasiainsihteeri Sena Yildirim-Tuoma Suomen Jakartan-lähetystöstä.

Perjantaina tuli suurlähetystöstä vielä tieto, että myös Ruotsi, Hollanti ja Tšekki ovat tarjonneet järjestämiään lentoja Indonesiassa matkustaville suomalaisille.

Malesia ja Filippiinit

Näiden kahden maan konsuliasioita hoidetaan Kuala Lumpurista käsin. Suurlähettiläs Petri Puhakka raportoi, että Malesiassa tilanne on vakaa liikkumisrajoituksista huolimatta. Kaupallisia paluulentoja kulkee edelleen.

Yle raportoi jo aiemmin, että Filippiineillä suomalaisten paluuta vaikeuttavat maan sekavat karanteenirajoitukset ja saarilta kansainvälisille lentokentille johtavien kulkuyhteyksien katkeaminen. Maassa on jumissa edelleen muutamia kymmeniä suomalaisia.

Monet kansainväliset mediat uutisoivat torstaina, että Filippiinien presidentti Rodrigo Duterte olisi antanut maan poliisivoimille luvan ampua vastarintaa tekevät karanteenirajoitusten rikkojat. Maan poliisijohto kiirehti kuitenkin kiistämään, että poliisit olisivat toteuttamassa presidentin uhkausta.

– Tuo Duterten kommentti on tosiaan uutisoitu vähän joka puolella, mutta suhtautuisin siihen lähinnä yhtenä hänen monista purkauksistaan, Petri Puhakka kommentoi.

Kiina

Koronaviruspandemian alkulähteellä Kiinassa lähes kaikki Suomeen pyrkineet ovat kotimaahansa myös palanneet, kertoo Pekingin-suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurivirkamies Jyri Lintunen. Toiseen suuntaan liikenne on pysähdyksissä.

– Paluu Kiinaan on lähestulkoon mahdotonta kaikille ulkomaalaisille muutamaa pientä erityisryhmää lukuun ottamatta.

Japani

Japanin tartuntakehitys oli koronakriisin alkuvaiheessa huolestuttava. Japanissa on kuitenkin pystytty pitämään yhteiskunnan peruspalvelut sekä majoitus- ja ravintolapalvelut käynnissä.

– Apua tarvitsevat ovat jo päässeet tai ovat lähipäivinä matkustamassa Suomeen, sanoo Tokion-suurlähetystön lehdistö- ja kulttuurivirkamies Markus Kokko.

Japanin suurlähetystö lähetti kyselyn asiasta kaikille suomalaisille, jotka olivat tehneet matkustusilmoituksen maahan.

Finnairin ja Japan Airlinesin suorat lennot Japanista Helsinkiin on nyt keskeytetty. Perjantaina Japani lisäsi 49 uutta maata matkustuskieltolistalle. Muun muassa Suomesta ei toistaiseksi ole asiaa Japaniin.

Intia

Ulkoasiainneuvos Nelli Mikkola Suomen New Delhin -lähetystöstä kuvailee, että Intian runsaan viikon kestänyt sulku pysäytti kaiken lentoliikenteen. Sulkua kestää nykytiedon mukaan 14. huhtikuuta saakka.

Suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde arvioi, että kahdella ylimäääräisellä Finnairin lennolla Goasta ja New Delhistä kotiutui keskiviikkona ja torstaina satakunta suomalaista. Saman verran arvioidaan olevan maassa jäljellä kotiinpaluuta etsien.

– Meillä on vielä suomalaisia muissa isoissa kaupungeissa, kuten Chennaissa. Yritämme saada heitä muiden maiden kotiuttamislennoille.

Etelä-Korea

Myös Etelä-Korea oli koronapandemian alkuvaiheessa suurennuslasin alla. Ulkoasiainsihteeri Jaana Montonen Soulin-suurlähetystöstä toteaa, että maassa ei ole otettu käyttöön ulkonaliikkumiskieltoa ja liikenne toimii normaalisti.

– Etelä-Koreassa on hyvä, moderni infrastruktuuri ja korkeatasoinen sairaanhoito. Edustuston tiedossa ei tällä hetkellä ole vaikeuksiin joutuneita suomalaismatkustajia.

USA:n koronatilanne pahenee nopeasti, mutta suomalaisten matkailijoiden tilanne on hyvä

Yhdysvallat

The New York Times raportoi perjantaina, että maassa on jo lähes 250 000 todettua koronatartuntaa. Se on jo yli kaksi kertaa enemmän kuin missään muualla.

New Yorkin pääkonsulaatti hoitaa suomalaisten konsuliasioita 35 osavaltion alueella. Pääkonsuli Mika Koskinen kertoo, että tuhat suomalaista on saanut heiltä apua. Viime perjantaina lähti kotimatkalle 200-päinen joukko Floridan Miamista kohti Helsinkiä.

Pinteeseen joutuneita suomalaisia on Koskisen arvion mukaan kahden käden sormilla laskettava määrä.

– Kaupalliset lentoyhteydet toimivat eri puolilta USA:ta edelleen suhteellisen hyvin. Vaikka hinnat ovat nousussa ja yhteydet vähenemässä, niitä silti on.

Koskinen luottaa myös siihen, että Yhdysvalloissa pääsee helposti hoitoon, jos sairastuu.

– Täällä on aika innovatiivinen ote tähän sairaalapaikkojen lisäämiseen. Keskuspuistoon nousi kenttäsairaala ja hoitopaikkoja on rakennettu myös messukeskukseen.

Väli-Amerikka

Koordinaattori Anja Perälä Suomen Mexico Cityn -suurlähetystöstä kertoo, että lähetystön toiminta-alueella on tiedossa noin 20 suomalaista, jotka tarvitsevat apua.

– Matkustajien tilanne on suhteellisen hyvä ainakin Meksikossa. Keski-Amerikasta kaupalliset lennot on käytännössä kokonaan keskeytetty. Guatemala on paluumahdollisuuksien suhteen hankalin. Rikollisuus on lisääntynyt ainakin Belizessä ja Hondurasissa.

Afrikassa on koronatilanne vielä hallinnassa, mutta järeät vastatoimet vaikeuttavat Suomeen paluuta

Etelä-Afrikka

– Etelä-Afrikassa on voimassa sulku 16. huhtikuuta saakka. Viitisentoista matkaajaa on paluulennon tarpeessa Etelä-Afrikasta Suomeen. Paluumahdollisuudet Etelä-Afrikasta ovat hyvin rajalliset, suorastaan olemattomat. Maassa on lockdownin (sulun, eristyksen) aikana voimassa ulkonaliikkumiskielto, kertoo Pretorian-edustuston päällikön sijainen Marjaana Hyppönen.

Kenia

– Keniassa vain muutama suomalainen odottaa tällä hetkellä paluulentoa. Ugandassa on muutama henkilö ilman paluulentoa, sanoo ulkoasiainsihteeri Elina Karlsson Suomen Nairobin-suurlähetystöstä.

Länsi-Afrikka

– Länsi-Afrikan alueella on yhteensä noin 65 suomalaista matkailijaa, jotka eivät ole vielä onnistuneet järjestämään matkaansa takaisin Suomeen. Palaaminen Eurooppaan tapahtuu käytännössä muiden EU-maiden kanssa yhteistyössä, kertoo ulkoasiainsihteeri Otto Stenius Suomen Nigerian-suurlähetystöstä.

Suurin osa näistä suomalaisista matkailee Steniuksen mukaan Gambiassa. Myös Senegalissa, Nigeriassa, Ghanassa, Beninissä, Sierra Leonessa ja Liberiassa on yksittäisiä matkailijoita.

Egypti

Egyptissä on voimassa ulkonaliikkumiskielto kello 19:stä varhaiseen aamuun. Suurlähettiläs Laura Kansikas arvioi, että suurin osa 41 suomalaisesta, jotka ovat pyytäneet suurlähetystöltä apua paluun järjestämisessä, palaa tänään Ruotsin kautta.

– Perjantaina Kairosta lähtee Tukholmaan pohjoismainen evakuointilento.

Australiassa ja Uudessa-Seelannissa on monilla matkakassa hupenemassa

Australia ja Uusi-Seelanti

Australiassa on suurlähetystön arvion mukaan noin 300–400 suomalaista, jotka pyrkivät palaamaan kotimaahan. Uudessa-Seelannissa heitä arvioidaan olevan 100–180. Matkustusta on rajoitettu alueella merkittävästi.

Edustuston päällikön sijainen Katja Karppinen kertoo, että monien taloudellinen tilanne on joutunut heikkoon jamaan, ja tilanteen epävarmuus aiheuttaa matkalaisille ahdistusta.

– Molemmissa maissa hallitus pyrkii löytämään ratkaisuja ulkomaalaisten auttamiseksi, mutta tilanne ei ole kovin selvä. Terveydenhoito ja palvelut toimivat hyvin.

Etelä-Amerikassa matkaavilla vaikea tilanne

Brasilia

– Matkailijoilla ei ole akuutteja hätätilanteita. Pienen osan oleskelupaikka on palaamisen kannalta haasteellisempi Brasilian valtavien etäisyyksien ja sisäisten lentojen vähentämisen vuoksi, kertoo Suomen Brasilian-edustuston päällikön sijainen Sami Wacklin.

Peru, Ecuador, Bolivia

Liman-suurlähetystön aluella kotiinpalumahdollisuutta etsii vajaat 50 suomalaista. Suurlähettiläs Jukka Pietikäinen kertoo, että osa on päättänyt odottaa, että hätätila päättyy.

– Maakunnista on ollut hyvin vaikeaa päästä Limaan hätätilarajoitusten vuoksi. Toimintamme on keskittynyt mahdollistamaan suomalaisten pääsyn Limaan. Täältä on pääsy kansainvälisille lennoille.

Argentiina, Paraguay, Uruguay

Konsulipalveluvastaava Jonna Saari Buenos Airesista arvioi, että Argentiinan, Paraguayn ja Uruguayn tilanne on suomalaisille matkailijoille haastava.

– Kaupallisia lentoja ei käytännössä ole. Kaikki lennot tarvitsevat maiden viranomaisilta poikkeusluvan.

Juttua täydennetty 3.4. kello 14:55 lisäämällä tieto Indonesiassa matkustaville suomalaisille tarjotuista uusista lennoista.

Matkustusilmoitusten kokonaismäärän yhteydessä esiintyvä päivämäärä korjattu kello 15:10. OIkea päiväys on 2.4.

Lue myös:

Ella Koistisella, 26, on korona, ja hän on ollut yli viikon eristyksissä perulaisessa hostellihuoneessa: "Onhan tämä psykologinen koe"

Helsingissä Laakson sairaalan pihalle on tuotu kontteja, joita on tarkoitus käyttää väliaikaisina ruumiiden säilytystiloina.

Konttien käyttötarkoituksen vahvistaa Ylelle Laakson sairaalan johtajaylilääkäri Laura Pikkarainen.

• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja muualla
• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla

Pikkaraisen mukaan kylmäkonteilla on varauduttu siihen, että kuolleiden määrä tulee olemaan tavanomaista suurempi koronavirusepidemian takia.

Lisäksi koronatilanne on aiheuttanut sen, että hautausajat ovat pidentyneet. Tämä tarkoittaa sitä, että vainajan hautaamista joutuu odottamaan normaalia kauemmin.

– Meillä vainajatilat ovat tavallisestikin aika täynnä, ja vaikka koronaan kuolemista ei suuressa määrässä olekaan onneksi vielä tapahtunut, koimme tämän olevan tarpeen, Pikkarainen sanoo.

Laakson sairaalan lisäksi kontteja rakennetaan Malmin sairaalan luo. Laakson sairaalan kylmäkontteihin mahtuu 90 vainajaa ja Malmin sairaalan kontteihin 45.

Kontit ovat vielä tyhjiä. Pikkarainen ei osaa arvioida, miten paljon kuolleiden määrän pitäisi nousta, että ne otettaisiin käyttöön.

– Se riippuu todella monesta asiasta.

Pikkarainen kuitenkin sanoo, että tämänhetkisen arvion mukaan kontteja ei tarvittaisi "tässä laajuudessa, jossa ne rakennetaan".

Helsingissä ja juuri Laakson sairaalan pihalla on ollut ruumiiden säilytystä varten tarkoitettuja kontteja aiemminkin kolmisen vuotta sitten. Pikkaraisen mukaan tällöin kontteja tarvittiin joulunpyhien aikaan.

– Silloin oli myös tilanne, että hautausajat olivat pitkiä ja omat vainajatilat täyttyivät.

Pikkarainen ei osaa sanoa, tarvitaanko vastaavanlaisia kontteja pian myös muualla Suomessa.

Vainajien säilytykseen tarkoitetuista kylmäkonteista Laakson sairaalan pihalla kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Maatalouden kausityöntekijät ovat jo parin vuosikymmenen ajan tulleet ulkomailta. Koska koronatilanne vaikeuttaa liikkumista, haetaan työntekijäpulaan nyt ratkaisua omasta takaa.

Hallitus esittää, että oleskeluluvalla Suomessa oleville ihmisille tulisi antaa mahdollisuus työntekoon huoltovarmuuden ja työmarkkinoiden toimivuuden kannalta tärkeissä tehtävissä.

Jotta työnteko onnistuisi, esittää hallitus, että ulkomaalaislakia ja kausityölakia muutetaan määräajaksi tämän vuoden loppuun saakka.

Työ- ja elinkeinoministeriön hallitusneuvos Olli Sorainen arvioi, että Suomessa on oleskeluluvilla ja viisumeilla tuhansia ulkomaan kansalaisia. Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta siirtyä maataloustöihin.

Asiaan vaikuttavat esimerkiksi henkilön sijainti, kulkumahdollisuudet, ammattitaito ja terveys.

– Käytännössä lakimuutos lisäisi työvoiman tarjontaa joillakin sadoilla henkilöillä, sanoo Sorainen.

Jos eduskunta hyväksyy hallituksen esityksen, saavat kaikki laillisesti maassa olevat kolmansien maiden kansalaiset tehdä töitä huoltovarmuuden kannalta tärkeillä aloilla. Euroopan komissio on linjannut, että maatalouden kausityöt kuuluvat kriittisiin tehtäviin.

Kolmannen maan kansalaiset ovat henkilöitä, jotka eivät ole EU-maista tai Islannin, Liechtensteinin, Norjan tai Sveitsin kansalaisia. Tilastokeskuksen mukaan Suomessa asuu eniten kolmansista maista Venäjän, Irakin, Kiinan ja Thaimaan kansalaisia.

Myös työttömät ja opiskelijat peltotöihin

Suomeen tarvittaisiin kausitöihin, kuten marjojen poimimiseen ja vihannestiloille, arviolta 15 000–20 000 ihmistä.

Koska työvoimapulaa ei ratkaista pelkästään maassa asuvilla ulkomaalaisilla, valmistellaan työ- ja elinkeinoministeriössä parhaillaan kansallisia kausityötalkoita.

– Tavoitteena on, että esimerkiksi opiskelijat ja lomautetut innostuisivat uudestaan, parinkymmenen vuoden tauon jälkeen, hakeutumaan maatalouden kausitöihin, Sorainen sanoo.

Haasteena on, että maatalouden kausitöissä tarvitaan hyvää yleiskuntoa. Palkkaus on maaseutuelinkeinojen työehtosopimusten mukainen. Jos työ edellyttää vain lyhyehköä perehdyttämistä, on siitä maksettava palkka alkaen 8,71 euroa tunnilta.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (ps.) ehdotti eduskunnan kyselytunnilla väliaikaista, vuoden 2020 loppuun kestävää lakimuutosta. Siinä kausityön tekeminen huoltovarmuuden kannalta tärkeissä tehtävissä ei poistaisi työttömyysetuuksia, jos työntekijä on irtisanottu tai lomautettu koronaepidemian vuoksi (Uusi Suomi).

Pääministeri Sanna Marin (sd.) vastasi Halla-ahon ehdotukseen kyselytunnilla ja kertoi suhtautuvansa siihen avoimesti.

Vaarana on, että sato jää saamatta

Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK teki yhdessä muiden tuottajajärjestöjen kanssa kyselyn kausityövoiman tarpeesta suomalaisille tiloille. Kyselyyn vastasi viime ja toissa viikolla kaikkiaan 836 tilaa ympäri Suomen.

Lähes kaikki vastaajat arvioivat tarvitsevansa kausityövoimaa heinäkuussa. Lähes viidennes vastaajista kertoi tarvitsevansa työvoimaa jo nyt.

– Esimerkiksi Varsinais-Suomessa kyselyymme vastanneet kertoivat, että tarve on heti ainakin 350 työntekijälle, sanoo elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola MTK:sta.

MTK arvioi, että kausityövoiman saatavuus on yksi koronakriisin aiheuttamista isoimmista hankaluuksista maaseudun elinkeinoille.

Ilman kausityövoimaa iso osa sadosta jää tuottamatta tai korjaamatta. Maatalousyrityksiä ajautuu konkurssiin, ja moni yritys on MTK:n kyselyn perusteella vaarassa lopettaa pysyvästi.

Työntekijöitä on löydettävä kotimaasta

Kausityöntekijöiden tarve tilojen kevättöihin on akuutti. Jo huoltovarmuuden näkökulmasta työntekijöitä tarvitaan nyt esimerkiksi pelloille kevättöihin, taimituotantoon, vihannesten istutukseen ja eläinten hyvinvoinnin kannalta välttämättömiin töihin.

Kun satokausi etenee, työvoiman tarve kasvaa.

MTK:ssa ja ministeriössä ollaan yhtä mieltä siitä, että kausityöntekijöitä on nyt löydyttävä kotimaasta.

Monen nuoren ja opiskelijan jo sovittu kesätyö on peruuntunut koronaepidemian vuoksi. Maataloudessa olisi nyt kausitöitä tarjolla, muistuttaa MTK:n Marko Mäki-Hakola.

Aktiivisuutta tarvitaan sekä työnantajilta että halukkailta kausityöntekijöiltä. Olli Sorainen suosittelee, että työtä tarjoavat tilat ilmoittaisivat paikkansa TE-palveluihin.

MTK puolestaan ylläpitää Töitä Suomesta -palvelua, jossa työnantajat ja työntekijät voivat löytää toisensa.

Aiheesta voi keskustella 4.4.2020 klo 23:een saakka.

Lue myös:

Marjat saattavat jäädä metsään koronan takia, mikäli ulkomaalaisia poimijoita ei saada

Maatilat ovat pulassa ilman tuhansia ulkomaalaisia kausityöntekijöitään – nyt kartoitetaan voisivatko työttömät ja lomautetut auttaa

Tuhansien nuorten kesätyöt peruttu – Viveka Tiitolan, 22, unelma romahti viikossa: "Olin jo miltei toinen jalka Helsingissä"

Koronavirus on löytänyt tiensä Mehiläisen ja Esperin hoivakoteihin. Mehiläisen mukaan sen hoivakodeissa asuvilla useilla vanhuksilla ja työntekijöillä on havaittu koronatartuntoja (COVID19). Esperi Caressa tartunnat koskevat vain henkilökuntaa.

Mehiläisen ja Esperin mukaan kyse on yksittäisistä tartunnoista. Yhtiöistä ei kerrota sairastuneiden tarkkaa määrää asukkaiden ja työntekijöiden yksityisyyteen vedoten. Myöskään sitä ei kerrota, missä päin Suomea tartuntoja on havaittu.

– Määrä on laskettavissa yhden käden sormilla, sanoo Esperin ikäihmisten liiketoimintajohtaja Arne Köhler.

Mehiläisen lääketieteellisen johtajan Kaisla Lahdensuon mukaan näyttää siltä, että taudin kantajina voi olla myös täysin oireettomia henkilöitä, joilla tartuntaa ei ole ennen testiä epäilty.

– Olemme valinneet aktiivisen ja laajan testaamisen tilanteissa, jossa tartuntaa tai altistusta on syytä epäillä, Lahdensuo kertoo sähköpostitse.

Hänen mukaansa mahdollisissa tartuntatapauksissa oireileva työntekijä on poissa työpaikalta vähintään viikon, ja lisäksi kaksi oireetonta päivää.

Suomen hoivajäteistä Attendo ei kommentoi lainkaan mahdollisia koronatartuntoja.

– Kaikista suojautumistoimenpiteistä huolimatta on hyvin mahdollista, että koronatartuntoja ilmenee myös meillä, niin kuin muissakin hoivakodeissa. Tämä sairaus on vaarallinen riskiryhmille, kuten olemme muualta maailmasta jo kuulleet, kirjoittaa Suomen Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist sähköpostitse.

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Altistuneet asukkaat pysyvät huoneissaan

Esperin Köhlerin mukaan tartunnan saaneet työntekijät ovat alkaneet oireilla vapaa-ajalla. Suurin osa heistä on aloittanut karanteenin suoraan ulkomaanmatkalta paluun jälkeen, joten he eivät ole palanneet hoivakoteihin.

Joidenkin kohdalla ei ole kuitenkaan ollut varmuutta, onko virus voinut levitä jo töissä oireettomana ollessa. Siksi altistuneita Esperin työntekijöitä on laitettu karanteeniin.

Jos asukkaita altistuu, heitä hoidetaan omissa huoneissaan pisara- ja kosketusvarotoimien mukaisesti. Asukasta hoitavat suojavarusteissa mahdollisuuksien mukaan samat hoitajat. Asukkaan siivous- ja pyykkihuollosta annetaan erilliset ohjeet.

– Jos tartunta sitten varmistuisi, asukasta hoidettaisiin infektiolääkärin antamien ohjeiden mukaisesti, joka myös tapauskohtaisesti ohjeistaa mahdollisesta eristämisestä, Köhler sanoo.

Köhler toivoo, että tartuntojen määrä pysyisi pienenä Esperin hoivakodeissa.

– Tauti etenee Suomessa sillä vauhdilla, että todennäköisyys sille on aika pieni. Toivomme parasta, mutta varaudumme pahimpaan.

Ruotsin hoivakodeissa jo kymmeniä kuolleita

Ruotsissa koronakriisi on jo kärjistynyt hoivakodeissa. Koronatartuntoja on havaittu kymmenien kuntien hoivakodeissa. Virus on levinnyt satoihin vanhuksiin, ja kymmeniä on kuollut.

Espanjassa pelkästään yhdessä hoivakodissa kuoli ainakin 20 ihmistä, kun korona löysi tiensä 200 hengen asumisyksikköön.

Uutissuomalainen kertoi viime viikolla, että koronaa on havaittu kahdessa hoivakodissa Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella ja yhdessä hoivakodissa Pohjois-Savossa.

Suomessa suurimmat hoivayhtiöt torjuvat koronaa muun muassa vierailukielloilla, tehostetuilla hygieniakäytännöillä ja suojavarusteilla.

Varautumista on pyritty tekemään etupainotteisesti, jo ennen viranomaisten virallisia linjauksia. Niitä myös päivitetään, kun uusia ohjeita tulee.

Työntekijöitä on esimerkiksi ohjeistettu mittaamaan lämpö ennen jokaista työvuoroa ja seuraamaan omaa vointia tarkasti, jotta kukaan ei tule edes vahingossa oireilevana töihin.

Kaikkia ylimääräisiä sosiaalisia kontakteja ja kotimaan matkustamista on suositeltu välttämään.

Esperissä suurin haaste on ollut suojavarusteiden hankinta.

– Varusteista moni tuotetaan Kiinassa, ja Kiina varasi ymmärrettävästi kaikki varusteet heille epidemian puhjetessa. Olemmekin joutuneet nopeasti etsimään vaihtoehtoisia tavarantoimittajia, Köhler kertoo.

Keikkatyöläisiä pyydetty apuun

Jos korona pääsee leviämään hoivakodeissa, hoitajia voi joutua runsaasti sairastuvalle. Hoivayrityksissä on valmistauduttu riskiin etsimällä sijaisia jo etukäteen.

– Otamme mielellämme keikkatyöntekijöitä vakituisten avuksi, sillä on selvää, että koronaviruksen edetessä Suomessa henkilökuntaakin tulee altistumaan ja sairastumaan merkittävissä määrin, sanoo Attendon Holmqvist.

Mehiläisen Lahdensuo sanoo, että työvoiman saatavuus alalla on ollut haastavaa jo ennen koronaa.

– Mitoitusten toteutumisen varmistamiseksi keikkalaiset ovat erittäin tärkeä osa hoivayksiköiden arkea. Olemme ohjeistaneet keikkalaisia siten, että he eivät tekisi tässä tilanteessa töitä useissa eri yksiköissä.

Lue lisää:

Kuulutko tietämättäsi koronan riskiryhmään? Tässä riskiryhmät ovat – kokosimme ohjeet, kuinka toimia

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

Koronatilannetta tilastoivan Johns Hopkins -yliopiston tietojen mukaan maailmassa on nyt yli miljoona koronatartuntaa.

Perjantaihin mennessä tilastojen mukaan koronasta on parantunut noin 20 prosenttia tartunnan saaneista. Esimerkiksi Kiinassa taudista parani kiinalaistietojen mukaan 93,8 prosenttia.

Noin miljoonasta tartunnan saaneesta reilut 54 000 on kuollut tautiin.

Puolesta miljoonasta tartunnasta miljoonaan noin viikossa

Tauti alkoi levitä Kiinasta joulukuun lopulla, ja sen jälkeen leviämistahti on kiihtynyt.

Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan kesti lähes kolme kuukautta, ennen kuin tartuntoja oli yli sata tuhatta.

Tämän jälkeen leviäminen alkoi nopeutua.

Puolen miljoonan tartunnan raja meni rikki 27. maaliskuuta. Ja perjantaina 3. huhtikuuta, vain noin viikkoa myöhemmin tartuntojen määrä kaksinkertaistui.

Todellisen tartuntamäärän uskotaan olevan roimasti suurempi, sillä useat ovat sairastaneet taudin lievänä, eikä heitä ole laskettu mukaan tilastoihin.

Hieman yli puolet kaikista tartunnoista Euroopassa

Eri maista tartuntoja on eniten perjantaihin mennessä kirjattu Yhdysvalloissa, jossa on reilut 245 000 varmennettua tartuntaa.

Hieman yli puolet kaikista tartunnoista, eli lähes 550 000 on kirjattu Euroopassa.

Itä-Asiassa tapauksia on noin 100 000 ja Lähi-idässä reilut 80 000.

Kiina, Euroopan ja Yhdysvaltojen ulkopuolella eniten tartuntoja on havaittu Iranissa. Siellä uusien tartuntojen määrä on laskenut kuluneen neljän vuorokauden aikana.

Britannian yleisradioyhtiön BBC:n tekemästä taulukosta käy hyvin ilmi, missä tällä hetkellä todetaan eniten uusia tartuntoja.

Kuinka eri maissa on hillitty viruksen leviämistä?

Kiinassa viranomaiset ovat sanoneet pysäyttäneensä taudin leviämisen. Liikkumisrajoituksia taudin lähtöpisteessä Hubein Wuhanissa on alettu höllentää. Kiinassa koronan tautihuippu koettiin helmikuun puolivälissä.

Tauti levisi helmikuussa erityisesti Etelä-Koreaan, jossa tapausmäärät ovat viime viikkoina laskeneet.

Eurooppa on pysynyt koronakriisin keskiössä jo viikkoja. Tilanne on huono erityisesti Italiassa ja Espanjassa.

Eri puolilla maailmaa on ryhdytty koviin toimiin viruksen pysäyttämiseksi: kaupunkeja on eristetty, liikenneyhteyksiä lakkautettu ja ihmisiä on kehotettu pysymään kodeissaan – jopa sakkojen uhalla.

Mutta kuinka hyvin rajoitukset ovat purreet?

Espanjan ja Italian kuolintilastot synkkiä, asiantuntijat arvioivat laskua tartunnoissa

Yhdysvalloissa epidemia on edennyt ripeästi. Maassa on suurimman tartuntamäärän lisäksi rikottu myös ennätys päivittäisten kuolemien määrässä. Perjantaina ilmoitettiin 1 169 kuolemaa.

Lähes puolet kaikista maailman koronakuolemista on havaittu Italiassa ja Espanjassa,

Esimerkiksi Espanjassa kuoli toisena päivänä peräkkäin yli 900 ihmistä, maan terveysministeriö kertoi perjantaina. Kuolleita on ilmoitettu Espanjassa perjantaina noin 10 000.

Italiassa ensimmäinen koronakuolema tapahtui helmikuun lopussa. Perjantaina kuolleita on lähes 14 000.

Synkistä tilastoista huolimatta asiantuntijat arvioivat, että uusien koronatartuntojen määrä on laskussa molemmissa maissa.

Ranskassa on kuollut perjantaihin mennessä lähes 5 400 ihmistä, kun vielä keskiviikkona kuolleita kerrottiin olevan reilut 4 000. Torstaina viranomaiset kertoivat 471 kuolleen tautiin sairaaloissa. Nousu kuolleiden kokonaismäärässä johtuu siitä, torstaista alkaen siihen on sisällytetty sairaaloiden lisäksi vanhainkodeissa kuolleet.

Lue tästä viimeisimmät tiedot koronaviruksen tilanteesta