Suomen suurimman järven Saimaan erikoinen käytös on kummastuttanut eteläisen Saimaan asukkaita pitkin talvea.

Kevään edetessä omituisuus on vain lisääntynyt: jäät ovat lähdössä kuukautta etuajassa ja vedenpinta nousee kohti ennätyslukemia.

Vesi on itse asiassa noussut nopeasti niin korkealle, että Saimaan ainoasta purkautumispaikasta Imatralta vettä täytyy juoksuttaa Vuokseen valtavia määriä normaalia enemmän, ettei Saimaa ala tulvia esimerkiksi Lappeenrannan satamatorille.

Tämänhetkinen tilanne on aivan päinvastainen viime kesään verrattuna. Silloin vesi oli niin matalalla, ettei moista oltu nähty vuosikausiin.

Eriskummallisuutta lisää vielä se, että keväällä 2018 vesi oli niin korkealla, että ilman suuria lisäjuoksutuksia vesi olisi noussut lähes mittaushistorian ennätyskorkeuteen.

– Tässä on kahden viime vuoden aikana saanut tottua siihen, että keskimääräiset ennusteviivat eivät tarkoita oikein mitään, sanoo vuosia Saimaan vedenpintaa seurannut Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesi-insinööri Jukka Höytämö.

Höytämö ei ihmettelisi yhtään, jos jälleen loppukesästä päiviteltäisiin veden niukkuutta.

– Jos taas tulee kuiva ja lämmin kesä, syksyllä ollaan jälleen tilanteessa, että vettä on vähän.

Ilmastonmuutoksen myötä talvista on ennustettu tulevan vähälumisempia ja kesistä kuumempia. Saimaata katsellessaan Jukka Höytämö kertoo näkevänsä muutoksen selvästi.

– Näiden hydrologisten ilmiöiden osalta se ilmastonmuutos on nyt. Se ei siis ole tulossa, vaan se on jo nyt. Tämä talvi on ollut juuri sellainen, kuin ennustemalleissa on ennustettu, sanoo Höytämö.

Jäätilanne poikkeuksellisen huono

Saimaa on Suomen suurin ja Euroopan neljänneksi suurin järvi. Siihen laskee useita jokia, muun muassa Itä-Suomessa Joensuussa Pielisjoki.

Jääkauden päättymisen jälkeen eli noin 11 000 vuotta sitten Saimaasta tuli allas. Maankohoamisen vuoksi Saimaan pohjoisosa alkoi kohota hiljalleen ylöspäin ja lopulta vesimassat puhkaisivat Imatran kohdalle Vuoksi-joen. Se on ainoa luonnonmukainen veden purkautumispaikka Saimaalta pois ja johdattaa vedet Venäjälle aina Laatokkaan saakka.

Laivaliikennettä varten Saimaalta on kanava Lappeenrannasta Itämerelle.

Leudon talven takia Saimaalla jään paksuus on tänä talvena ollut poikkeuksellisen ohut. Paikoitellen jopa viralliset jäänpaksuuslukemat ovat jääneet mittaamatta, kun mittauspisteille ei ole heikon jään takia päästy.

– Jäätilanne on vuosiin ja vuosikymmeniin verrattuna poikkeuksellisen heikko. Jään paksuudessa ero on ollut jopa 30–40 senttimetriä keskimääräiseen talveen verrattuna. Sama poikkeuksellinen tilanne on koko Etelä-Suomessa, kertoo Suomen ympäristökeskuksen hydrologi Heidi Sjöblom.

Tänä keväänä lumen puute haurastuttaa Sjöblomin mukaan vähäistäkin jäätä entistä nopeammin, koska aurinko paistaa suoraan jäälle. Jää muuttuu tummemmaksi ja sulkaa heikentää sitä.

Sjöblom kertoo, että ilmastonmuutoksen myötä jäisen kauden pituus on viime vuosisadan aikana vesistöissä lyhentynyt jopa useilla viikoilla. Jäät tulevat syksyllä myöhemmin ja sulavat keväällä aikaisemmin.

– Tänä vuonna jään paksuus on ollut monella mittauspaikalla mittaushistorian huonoin.

Muutokset nopeita

Vesi-insinööri Jukka Höytämö Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta uskoo, että runsaslumisia talvia vielä tulee, mutta suuntaus on se, mikä nyt on nähty. Muutoksen nopeus yllätti.

– Saimaalla on totuttu siihen, että vaihtelut tapahtuvat hitaasti. Nyt on nähty, että Saimaallakin muutokset tapahtuvat nopeasti. Sen huomaa erityisesti tässä nopeassa muutoksessa vähäisestä vesitilanteesta runsaaseen.

Saimaalla Höytämön mukaan sateiden aiheuttamat muutokset ovat yleensä tapahtuneet hitaasti. Esimerkiksi runsassateisen syksyn vaikutus on näkynyt vedenpinnan korkeutena vasta pitkällä seuraavan vuoden puolla. Nyt vedenkorkeuden nousuvaikutus näkyi heti vuoden alussa.

– Normaalisti jos syksyllä sataa paljon, pysähtyy veden nousu Saimaan ja maaperän jäätyessä. Nyt on satanut paljon silkkaa vettä, eikä niinkään lunta, joka olisi jäänyt jään päälle. Tavallisesti vaikutus on näkynyt rannoilla vasta seuraavana kesänä, kun jäät ja lumet ovat sulaneet, kertoo Kaakkois-Suomen ely-keskuksen vesi-insinööri Jukka Höytämö.

Pelko jäättömistä selistä

Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela seuraa Saimaata Savonlinnasta. Hän kertoo, että tänä talvena isot Saimaan selät eivät paikoitellen edes jäätyneet.

– On ollut poikkeuksellinen talvi. Jäät tulivat myöhään, eivätkä ne ehtineet vahvistua. Tällainen jäätilanne on yleensä huhti-toukokuun vaihteessa. Joskus toukokuussakin on ollut vahvemmat jäät kuin nyt, sanoo Koskela.

Parin viime viikon ajan Jouni Koskela on yrittänyt tehdä saimaannorpan pesälaskentaa, joissa on tutkittu saimaannorpan pesinnän onnistumista.

Lumen puutteen takia saimaannorppa on joutunut monin paikoin synnyttämään poikasensa jäälle, kun se yleensä synnyttää lumikinoksen suojassa. Se tietää pesinnän epäonnistumista, eikä uhanalaisen saimaannorpan kanta pääse toivotulla tavalla vahvistumaan.

– Puolella asteella tai asteella jos keskilämpötila nousee, niin monilla paikoin selät eivät jäädy enää ollenkaan, huokaisee Koskela.

Ennätysaikaisin veneilemään

Lappeenrannan venesatamassa veneet odottavat jo vesille laskua. Saimaa on jo osittain sula, vaikka jäätäkin vielä paikoitellen näkyy.

Tästä keväästä on tulossa historiallinen. Lähes 50 vuoden ajan Saimaalla veneillyt Saimaan pursiseuran puheenjohtaja Topiantti Äikäs ei muista, että koskaan aiemmin olisi ollut mahdollista päästä veneilemään jo näin aikaisin keväällä.

– Tavallaan hienoa, mutta tavallaan olen murheissani, jos nämä talvet muuttuvat tällaisiksi, kertoo Äikäs.

Purjehtijat ovat toki tottuneet siihen, että vedenkorkeus tulee aina veneilemään lähtiessä ottaa huomioon. Viime kesän ennätysvähäinen vesimäärä oli kokeneillekin purjehtijoille uutta.

– Meidänkin pursiseurassa eräät huomasivat, että veden alla on uusia kohteita, joihin köli osuu, sanoo Äikäs.

Lue seuraavaksi: Ilmastonmuutos kiihdyttää tulvavaaraa. Saimaalla edes juoksutukset eivät välttämättä auta, jos suurtulva tulee.

Maaseudun Tulevaisuus julkaisi maanantaina etusivullaan lihatalo Atrian mainoksen, jossa kiitetään niin alkutuotantoa, logistiikkaa kuin yhtiön työntekijöitäkin venymisestä haastavassa tilanteessa.

Laukaalaiselle Jyrki Savolaiselle ei tullut mainoksesta parempi mieli.

– Harvoin hermostun, sillä markkinat elävät niin kuin markkinat elävät. Mutta nyt kyllä ärsyttää: ensin ilmoitettiin hinnanlaskusta ja sitten kiitellään hyvin tehdystä työstä.

Atria ilmoitti viime viikolla alentavansa lihasonnin ja -hiehon tuottajahintaa. Hinnanalennusta yhtiö perustelee koronan vuoksi vähentyneellä naudanlihan kysynnällä (Maaseudun Tulevaisuus).

Kaksi muuta isoa lihataloa eli HKScan ja Snellman seuraavat tilannetta mutta eivät toistaiseksi ole laskeneet tuottajahintoja.

Atria ei kommentoi asiaa, sillä yhtiössä on meneillään hiljainen jakso ennen 29.4. julkistettavaa osavuosikatsausta. Tänä aikana yhtiö ei anna lausuntoja taloudellisesta tilanteestaan, markkinoista tai yleisistä näkymistä.

Edullinen jauheliha käy kaupaksi

Hinnanalennus osuu hetkeen, jossa jauhelihaa myydään tavallista enemmän maassa vallitsevan poikkeustilanteen vuoksi.

Samaan aikaan arvokkaamman naudanlihan menekki on notkahtanut. Fileet ja paistit ovat päätyneet asiakkaiden lautasille ravintoloissa ja muiden ruokapalvelujen välityksellä. Nyt kodin ulkopuolella syöminen on loppunut.

– Emme osaa vielä sanoa, korvaako vähittäiskaupan kasvu kokonaan sen, mitä hotelli,- ravintola- ja cateringmarkkinoiden pysähtymisen vuoksi menetetään, sanoo Snellmanin Lihanjalostus Oy:n toimitusjohtaja Roland Snellman.

Snellmanin mukaan jauhelihan kysynnässä oli valtava piikki viikolla 12, mutta nyt kysyntä on tasoittunut. Tällä hetkellä menekki on hieman tavallista suurempaa.

Emolehmätilaa pyörittävä Jyrki Savolainen ihmettelee jauhelihan hinnoitteluperiaatteita.

– Suomessa myydään huippujauhelihaa 6–7 eurolla kilo. Jauheliha on kauppojen sisäänheittotuote jopa tällaisessa poikkeustilanteessa. Hintaa voisi nostaa, pieni kilohinnan nosto ei kaataisi kuluttajan taloutta mihinkään.

Vähittäiskauppa hyötyy poikkeustilanteesta

Kuluttajahintojen nousu ei suoraan näkyisi tuottajan kukkarossa. Lihantuotannon sopimusketju tilalta teurastamon kautta lihanjalostukseen ja edelleen kauppaan on monimutkainen yhtälö.

Suurin hyötyjä poikkeustilanteesta on vähittäiskauppa. Atria kertoo viime viikolla julkaistussa tiedotteessaan, että yhtiön toimitusmäärät kauppoihin ovat lisääntyneet merkittävästi.

Jauhelihan ohella on kasvanut erilaisten makkaroiden ja nakkien kysyntä, kertoo HKScanin Suomen liiketoiminnoista vastaava johtaja Jari Leija.

Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitossa asiantuntijana työskentelevä Jukka Rantala toteaa, että vähittäiskauppa saa valtavasti hyötyä siitä, että julkinen ruokailu on seisahtunut.

– Samaan aikaan tuottajien rooliksi jää ottaa vastaan hinnanalennuksia. Tilanne on meidän mielestämme epäreilu, olemme tästä todella sydämistyneitä.

Suomen lihamarkkinat keskittyvät kolmelle yritykselle

Suomessa lihamarkkina on käytännössä kolmen suuren toimijan käsissä: Atria, HKScan sekä Snellman.

Kaikki kolme sekä teurastavat että jalostavat lihaa. Atria ja HKScan ovat pörssiyhtiöitä, joiden suurimpia omistajia ovat tuottajien muodostamat osuuskunnat. Snellman on pietarsaarelainen perheyritys.

Toiminnan keskittymisestä on seurannut se, että lihantuottajilla ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa tuottajahintoihin. Tuottajat ovat sopimussuhteessa teurastamoon.

MTK:n arvion mukaan noin 75 prosenttia suomalaisesta naudanlihan tuotannosta on sopimuksin sidottu suoraan lihateollisuuteen. Tuottajilla ei juurikaan ole mahdollisuutta vaikuttaa saamaansa hintaan.

Suomalaisia liha-alan perheyrityksia edustava Lihakeskusliitto on seurannut koronatilannetta huolestuneena. Toimitusjohtaja Mari Hannukselan mukaan maamme lihaomavaraisuus on tällä hetkellä noin 90 prosenttia eikä sillä olisi enää varaa laskea.

– Jos teurastamoiden maksamat tuottajahinnat eivät seuraa markkinatilannetta, se johtaa pitkällä aikavälillä tuotannon vähenemiseen, kuten Ruotsissa on jo tapahtunut.

Hannuksela muistuttaa, että suomalainen lihateollisuus on riippuvainen siitä, mitä tiloilla tapahtuu.

Roland Snellmanin mukaan kriisitilanne on lisännyt ymmärrystä kotimaista ruoantuotantoa kohtaan. Hän toivoo sen näkyvän myös päätöksenteossa, sillä huoltovarmuus ei Snellmanin mukaan ole itsestäänselvyys vaan päätös.

– Suomessa pitää olla oma alkutuotanto, oma teollisuus ja oma jalostus. Tänään tilattu naudanliha on kaupassa 1,5 vuoden kuluttua.

Kalliimman lihan menekki on vielä arvoitus

Lihataloissa ollaan nyt hankalassa tilanteessa, kun arvokkaammat osat eivät ravintoloiden sulkeuduttua tee kauppaansa totuttuun tapaan.

HKScanissa uskotaan, että kuluttajat ovat kiinnostuneita myös kallimmasta lihasta. Suunnitelmissa on laajentaa tarjontaa sekä pienentää pakkauskokoja.

Jari Leija arvelee, että hinta ei ole kynnyskysymys, sillä esimerkiksi naudan sisä- ja ulkofilettä ostetaan harvemmin.

– Jos ruokakauppaan tulee paljon tarjontaa tai jos se ei tee kauppaansa, on mahdollista että hinnat laskevat. Tätä emme vielä tiedä.

Yleensä pihvilihan hinta on kesällä grillikauden käynnistyttyä noussut, mutta nyt saattaa käydä toisin.

– Normaalioloissa Suomessa on kesäaikaan pulaa naudanfileestä. Ensi kesänä kysyntä ja tarjonta saattavat kohdata. Jos ravintolat ovat pitkän kiinni, voivat hinnat kääntyä laskuun, arvioi Roland Snellman.

Osa arvokkaimmista lihoista joudutaan todennäköisesti pakastamaan. Ratkaisu ei ole paras mahdollinen, sillä se on kallista eikä kertaalleen pakastettua lihaa voi pakastaa uudelleen. Pakastettuna lihaa voidaan säilyttää 4–6 kuukautta.

Lue myös:

Korona on lisännyt kotimaisen ruoan kysyntää jopa kymmeniä prosentteja – elintarvikeala lupaa, että tavaraa riittää ja lisää tehdään koko ajan

Yhdysvaltain satojen miljardien puolustusbudjetilla saa maailman parhaimmin varustautuneet asevoimat häivehävittäjineen, mutta niistä ei ole apua koronaviruksen vastaisessa taistossa.

Tämän näkymättömän vihollisen kukistaminen takkuaa Yhdysvalloissa pahoin. Maassa uhkaa kuolla parhaassakin tapauksessa koronaan 100 000 – 200 000 ihmistä. Tällainen uhriluku tekisi koronasta yhdysvaltalaisille tuhoisamman kuin Korean ja Vietnamin sodat yhteensä.

Kirjeenvaihtajamme kokosi viisi seikkaa, miksi Yhdysvalloissa koronataisto on vaikeuksissa.

1. Koronatestaus laahaa ja kokonaiskuva jää syntymättä

Yhdysvalloissa koronatestauksissa ei ole pysytty viruksen leviämisen tahdissa. Asukaslukuun suhteutettuna testien määrässä Yhdysvallat on ollut esimerkiksi Etelä-Koreaa jäljessä. Testien vähyyden takia edes kaikkia oirehtivia ei pystytä edelleenkään testaamaan.

Testien määrässä Yhdysvallat on tehnyt ison loikan alun hitauden jälkeen, ja testejä analysoidaan nyt noin 100 000 päivässä. Lisäksi käyttöluvan on saanut koronapikatesti.

Silti koronatestejä on yhä liian vähän. Esimerkiksi Marylandin republikaanikuvernööri on sanonut testivähyyden vuoksi heidän joutuvan vastaamaan kriisiin sokkona.

Valkoinen talo on viestinnässään myös hämmentänyt kansalaisia lupaamalla liikoja tai suorastaan valehdellut koronatestitilanteesta. Vieraillessaan tartuntatautivirastossa CDC:ssä maaliskuun alussa presidentti Donald Trump väitti totuuden vastaisesti, että kaikki koronatestin haluavat sen saavat.

Maaliskuun alkupuolella Valkoinen talo lupasi myös, että Yhdysvaltoihin tulee nettisivusto, joka ohjaa koronatestiä tarvitsevaksi arvioidun erityiselle drive through -testipaikalle. Näitä sanottiin tulevan isojen kauppaketjujen parkkipaikoille eri puolille Yhdysvaltoja. Tällaisia drive through -testipaikkoja on yhdysvaltalaismediatietojen mukaan nyt viisi.

Testipuute vaikeuttaa koronanvastaista taistoa, sillä ne tarjoaisivat terveysasiantuntijoille ja epidemiologeille tärkeän työkalun viruksen etenemisen jäljittämiseksi ja hoitotarpeen arvioimiseksi. Testauksen tärkeyttä korostaa myös se, että Yhdysvaltain tartuntatautiviraston mukaan jopa 25 prosenttia tartunnan saaneista voi olla oireettomia.

2. Tilkkutäkkimäiset vastatoimet osavaltioissa

Yhdysvallat on liittovaltio, mikä on näkynyt tilkkutäkkimäisenä vastauksena koronaan. Kussakin osavaltiossa kuvernöörit ovat päättäneet omia aikojaan esimerkiksi koulujen sulkemisisista ja kotonapysymismääräyksistä.

Tällä hetkellä valtaosa osavaltiosta on määrännyt asukkaansa pysymään kotona välttämättömiä kauppareissuja lukuun ottamatta. Tosin yhä kourallinen osavaltioita, muun muassa Alabama ja Tennessee, ei ole asettanut minkäänlaisia sosiaalisen eristäytymisen määräyksiä.

Esimerkiksi Bill Gates on vaatinut liittovaltiotason koko maata koskevaa määräystä bisnesten sulkemiseksi ja luonnehtinut nykytilannetta katastrofireseptiksi.

Valkoinen talo on antanut omat ohjeistuksensa koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Sen mukaan rajoitussuosituksia jatketaan huhtikuun loppuun, mutta osavaltioita sitova määräys se ei ole.

Osa kuvernööreistä on näyttänyt kuitenkin odottavan liittovaltion tason ohjeita. Esimerkiksi Floridassa republikaanikuvernööri taipui osavaltiotason kotonapysymismääräyksiin vasta eilen, keskiviikkona, vaikka häntä jo viikkokausia oli patistettu tiukempiin toimiin. Floridan rannat pysyivät kuitenkin auki kevätlomaileville opiskelijoille.

Koska koronaan ei ole rokotetta, sosiaalisen eristäytymisen katsotaan olevan tehokkaimpia keinoja estää viruksen leviämistä. Valkoisen talon koronatyöryhmässä työskentelevä epidemia-asiantuntija, tohtori Deborah Birx totesi tiistaina, ettei mitään ihmelääkettä ole, vaan kaikki riippuu ihmisten käyttäytymisestä.

3. Terveydenhuollon suojavaruste- ja tarvikepula

Yhdysvallat ei lähetä sotilaitaan sotaan ilman suojavarusteita, mutta koronataistossa näyttää olevan toisin. Terveydenhoitohenkilökunnan varusteista on jo nyt pulaa, vaikka koronan tautihuippua ei ole edes saavutettu.

Sairaaloista hoitajilta ja lääkäreiltä on jo viikkojen ajan tullut viestiä, että hengityssuojat ovat vähissä ja joissain sairaaloissa joudutaan samaa suojaa käyttämään koko työvuoro. Myös hengityskoneita tarvitaan lisää.

Lisääntyneessä tarviketarpeessa niiden hankkiminen on osoittautunut Yhdysvalloissa kuitenkin kaoottiseksi. Osavaltiot kilpailevat markkinoilla toisiaan vastaan ja jopa liittovaltion katastrofivirastoa, FEMA:a vastaan. Hinnat ovat nousseet kilpailun seurauksena niin, että alle dollarin maksanut hengityssuoja maksaa jo yli seitsemän dollaria.

Useampi kuvernööri on vaatinut liittovaltiota ottamaan johto- ja hankintavastuun varustehankinnoissa. Esimerkiksi New Jerseyn kuvernööri luonnehti nykytilannetta villiksi länneksi.

Suojatarvikkeiden pula asettaa koronapandemian etulinjassa olevat sairaanhoitajat ja lääkärit vaaraan. New Yorkissa on kuollut koronaan ainakin yksi hoitaja ja lääkäri, joiden omaiset pitävät varmana, että riittämätön suojavarustus johti tartuntaan ja kuolemaan.

Samaan aikaan Washington Postin lähteiden mukaan Yhdysvaltain kansalliset suojavarusteiden varmuusvarastot ovat jo lähes tyhjät.

4. Ei yhtenäisiä sairauspäiväkäytäntöjä

Yhdysvalloissakin kehotettiin ihmisiä jäämään töistä kotiin, jos tuntee itsensä sairaaksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Se ei kuitenkaan onnistu kaikilta, sillä Yhdysvalloissa ei ole yhtenäisiä, eikä kaikille taattuja palkallisia sairauspäiväkäytäntöjä.

Yhdysvalloissa palkallisia sairauspäiviä on keskimäärin 76 prosentilla työntekijöistä. Tosin Pew-tutkimuslaitoksen mukaan matalapalkka-aloilla palkalliseen sairauspäiviin on oikeutettu harva, alimmasta kymmenyksestä vain 31 prosenttia.

Kongressin ensimmäisessä korona-apupaketissa edustajainhuone yritti parantaa sairauspäiväetuja, mutta hyväksytyssä paketissakin on porsaanreikiä, jotka jättävät mahdollisesti miljoonia työntekijöitä palkallisten sairauspäivien ulkopuolelle.

Laskelmia ei ole, kuinka moni sairastunut on palkatta jäämisen pelossa mennyt töihin ja jatkanut viruksen levittämistä. Yhdysvaltalainen työkulttuuri ei myöskään suosi töistä kotiin sairastamaan jäämistä. CNN-kanavalla yksi toimittaja-juontajista vetää illan ohjelmaansa koronatartunnasta huolimatta, tosin karanteenista kotikellaristaan.

5. Presidentin virheet

Presidentti Donald Trumpilta vei viikkokausia ennen kuin hän alkoi ottaa koronan vakavasti. Vaikka korona levisi täyttä vauhtia Kiinassa ja myöhemmin myös Euroopassa, Valkoisessa talossa ei tammi-helmikuussa tilannetta pidetty huolestuttavana. Trumpin mukaan kaikki oli täysin hallinnassa.

Hän vertasi koronaa tavalliseen kausi-influenssaan ja arveli sen olevan ohi huhtikuussa säiden lämmitessä. Hän asetti Kiinasta tulijoille maahantulokiellon. Kriitikoiden mukaan alun vähättelyssä hukattiin arvokasta koronaepidemiaan varautumisaikaa.

Presidentin alun vähättelevä suhtautuminen koronaan näkyi vielä maaliskuussa mielipidekyselyissä. Republikaanit pitivät kyselyissä koronaa selvästi pienempänä uhkana kuin demokraatit.

Vielä pari viikkoa sitten presidentti arveli, että pääsiäisenä voitaisiin alkaa höllentää rajoituksia ja täyttää kirkot. Kun Trump oli saanut asiantuntijoiden madonluvut, että ilman rajoitustoimia Yhdysvalloissa voi kuolla yli kaksi miljoonaa koronaan, presidentti ilmoitti viime sunnuntaina, että eristyssuositusta on tarpeen jatkaa huhtikuun loppuun.

Sota koronaa vastaan jatkuu. Sota-aikana on tärkeää miettiä sodankäynnin keinoja, mutta vielä tärkeämpää on valmistautua sodan jälkeiseen elämään.

On täysin selvää, että pienenpieni koronavirus tulee häviämään kamppailunsa ihmiskuntaa vastaan. Osapuolten resurssit ovat täysin epäsuhtaiset.

Vanhan sanonnan mukaan yksi suomalainen vastaa kymmentä miljardia virusta.

Koronakuukausien jälkeen maailma on todennäköisesti entisellään. Vuosienkaan poikkeusjärjestelyt eivät muuta ihmisluontoa ja ihmisluonnetta, saati aiheuta hyppäyksiä evoluutiossa. Ennen pitkää ihmiset syövät, juovat, työskentelevät ja harrastavat taas vanhaan malliin. Ihmiset jatkavat mammonan tavoittelua ja luonnon tuhoamista niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.

Kaikki ovat viime viikkoina huutaneet valtiota apuun.

Jotakin tietysti muuttuu, myös Suomessa.

Kaikki ovat viime viikkoina huutaneet valtiota apuun. Suuryritykset, keskisuuret yritykset, pienyritykset, mikroyritykset, nanoyritykset, yrittäjät, työttömät, työläiset, lomautetut, vuokralaiset, vuokranantajat, veronmaksajat ja veroa maksamattomat.

Ynnä kaikki muut kärsineet ja kohta mahdollisesti kärsivät.

Kuka se valtio on, jota nyt apuun huudetaan? Se valtio olemme me. Toisin sanoen kaikki huutavat apuun itseään.

Ellei sitten ole käynnistynyt armoton kamppailu siitä, miten tätä pienentynyttä kakkua jaetaan tulevaisuudessa. Joku tässä uudessa kakunjaossa voittaa, ja joku häviää. Sellainen lopputulos, että kaikki saisivat entistä suuremman osuuden, on matemaattisesti mahdoton.

Me kaikki olemme samassa veneessä, ja me kaikki tappelemme siitä, kenelle riittää pelastusliivejä.

Näyttää siltä, että vahvimmat voittavat, niin kuin aina. Äänekkäimpien ääni kuuluu kovimmin.

Valtaa siirtyy entistä enemmän niille, joilla on tarjota työpaikkoja. Työnantajien valta siis kasvaa.

Mediassa hätähuutonsa saavat kuuluviin ne, joilla menee parhaiten. Päättäjiin pystyvät väkevimmin vaikuttamaan ne, joilla on rahaa, valtaa, suhteita ja etujärjestön koneisto.

Tuhannet suomalaiset ovat menettäneet työpaikkansa tai tulleet lomautetuiksi koronatoimien takia. Lienee selvää, että lähivuosina valtaa siirtyy entistä enemmän niille, joilla on tarjota työpaikkoja.

Työnantajien valta siis kasvaa. Työnantajat pystyvät entistäkin järeämmin sanelemaan työehtoja. Paikallinen sopiminen, mitä se sitten tarkoittaakin, yleistyy. Työntekijöiden oikeudet vähenevät ja velvollisuudet lisääntyvät.

Puutetta on nyt paitsi työpaikoista, myös pääomasta. Ne, joilla on omaa rahaa, ovat vahvoilla. Raha tulee rahan luo jo ihan siitä syystä, että rikkaiden ei tarvitse myydä omaisuuttaan alihintaan, vaan he voivat päinvastoin hankkia lisää omaisuutta poikkeuksellisen edullisesti.

Kriisien ansiosta tavalliset ihmiset eivät koskaan vaurastu.

Kriisit pitävät yllä vallitsevaa maailmanjärjestystä. Kriisien ansiosta tavalliset ihmiset eivät koskaan vaurastu. Päinvastoin, tavalliset ihmiset joutuvat aina kriisien hetkellä myymään omaisuuttaan pilkkahintaan niille, joilla on jo ennestään enemmän.

Tavallisten ihmisten osa on tehdä töitä niille, joilla on millä maksaa. Rahan arvo ei ole rahassa itsessään, vaan siinä, että joillakuilla sitä on enemmän kuin toisilla.

Ihmiskunta on ryhtynyt koronan vastaiseen taisteluun päättäväisesti ja kattavin toimin. Tätä kaikkea on ollut surullista seurata. Nyt näkyy nimittäin kirkkaasti se, että maapallon suurimpien ongelmien ratkaisemiseksi tällaista päättäväisyyttä ja yksituumaisuutta ei ole saatu synnytettyä.

Päättäjien puheet siitä, että ilmastonmuutoksen hillitseminen on ykkösprioriteetti, tärkein haaste ja yhteinen velvollisuutemme, ovat osoittautuneet pötypuheeksi, hötöntötöksi, korulauseiksi, sanalla sanoen valheiksi.

Koronakuukaudet ovat todistaneet, että ilmaston tärveleminen, luonnon tuhoaminen ja mielipuolinen väestönkasvu saavat jatkua loputtomiin, ainakin jos se on nykyisistä vallankäyttäjistä kiinni.

Pekka Seppänen

Kirjoittaja on epäpoliittinen tarkkailija.

Aiheesta voi keskustella 3.4. klo 23.00 asti.

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.

Kiinasta alkunsa saanut ja Euroopan ja nyt Yhdysvallatkin vallannut koronavirus SARS-CoV-2 on jatkuvasti yllättänyt tutkijat, jotka ovat yrittäneet perehtyä sen salaisuuksiin.

Käsitykset viruksen aiheuttaman taudin oireista ja esimerkiksi tarttuvuudesta ovat tarkentuneet useaan otteeseen. Samoin on jouduttu tarkentamaan myös esimerkiksi tarvittavaa karanteenia ja siihen liittyvien rajoitusten laajuutta. Tietämys viruksesta kehittyy vähitellen.

Tilanne ei kuitenkaan ole pandemian yhteydessä tavaton, kirjoittaa australialainen epidemiologi Gideon Meyerowitz-Katz tiedejulkaisu ScienceAlertiin kirjoittamassaan artikkelissa.

Sen sijaan hänen mielestään on omituista, kuinka paljon julkisessa keskustelussa ja asiantuntijoiden puheissakin on kiinnitetty huomiota siihen, että niin sanottu laumasuoja voisi olla suureksi avuksi pandemian nitistämisessä. Meyerowitz-Katzin mukaan laumasuoja ilman rokotetta on tyhjää puhetta.

• Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta.

Laumasuojalla tarkoitetaan tilannetta, jossa niin suuri osa populaatiosta on immuuni taudille, ettei tauti enää pysty leviämään. Immuniteetin taas voi saada joko rokotuksesta tai sairastamalla taudin.

Suomessa laumasuojaa on kehittynyt rokotusten ansiosta muun muassa tuhkarokolle, sikotaudille ja vihurirokolle.

Nämä taudit ovat herkkiä tarttumaan eli niiden niin sanottu R0-luku on korkea. Esimerkiksi yksi tuhkarokkopotilas tartuttaa taudin keskimäärin 10–15 ihmiseen, jos väestössä ei ole rokotteen tai sairastamisen kautta hankittua immuniteeettia. Tästä on laskettavissa, että epidemian synty estyy vasta, kun 90 prosenttia väestöstä on vastustuskykyisiä taudille.

Meyerowitz-Katz laskee, että SARS-CoV-2-viruksen täyteen pysäyttämiseen tarvittavan immuniteetin saavuttaneita pitäisi olla 70 prosenttia väestöstä.

70 prosenttia tulisi kalliiksi inhimillisesti ja taloudellisesti

Mutta voidaanko puhua taudin pysäyttämisestä, jos 70 prosenttia on saanut tartunnan? Kuinka niin voisi edes ajatella, kysyy Meyerowitz-Katz.

Jos sairastuneet sattuisivat olemaan useimmiten vakavilta oireilta välttyviä nuoria, tarkoittaisi se ikäihmisille, että heidän olisi viivyttävä pitkään tiukassa kotikaranteenissa.

Tällainen sairastuneiden määrä tulisi joka tapauksessa hyvin kalliiksi yhteiskunnalle – sekä ihmishengissä että taloudellisesti. Esimerkiksi Suomessa tässä vaiheessa epidemiaa todennetuista sairastapauksista noin prosentti on menehtynyt tautiin. Lopullinen luku lienee kuitenkin pienempi.

Jos 70 prosenttia suomalaisista sairastuisi ennen epidemian sammumista, tarkoittaisi se näin laskettuna isoa viisinumeroista määrää kuolleita.

Jos joka kymmenes tarvitsisi sairaalahoitoa, olisivat kustannukset merkittäviä koko yhteiskunnan kannalta.

Ruotsissa toiveena laumasuoja

Ruotsi on hoitanut koronavirusongelmaansa hyvin eri tavalla kuin moni muu maa. Ruotsissa tavoitteena on tilanne, jossa syntyisi laumasuoja. Tähän pyritään säätelemällä epidemiaa niin, ettei se pääse roihahtamaan rajusti.

Ruotsissa esimerkiksi kouluja tai kauppoja ei ole suljettu, ja terveysviranomaiset ovat jopa kummeksuneet muiden maiden tiukkoja rajoituksia.

Lastentautiopin dosentilla, pitkään Ruotsissa Karoliinisessa sairaalassa ylilääkärinä työskennelleellä Jukka Vakkilalla riittää ymmärrystä Ruotsin valitsemalle linjalle. Ruotsissa ei etsitä muualta esimerkkiä, vaan he ovat tehneet omat johtopäätöksensä ja luottavat niihin, Vakkila sanoo.

Vakkilan mukaan Ruotsin tavoitteena on mitä ilmeisimmin laumasuoja, joka saavutettaisiin nopeasti, kun esimerkiksi Suomessa epidemiaa pidennetään, jolloin se kestää kauemmin. Suomen linjaa on perusteltu sillä, että terveydenhuolto ei kuormitu liian nopeasti liian paljon. Vakkilan mukaan huoli on aito ja varsin perusteltu.

Ruotsissa luotetaan vahvasti ihmisten järkevään käyttäytymiseen. Ruotsalaisetkin pitävät tärkeänä, että iäkästä väestöä ja riskiryhmään kuuluvia suojellaan. Suomessa siihen pyritään pitkälti lainsäädännöllä, mutta Ruotsissa luotetaan ihmisten vastuulliseen käyttäytymiseen.

Ruotsissa ajatuksena tuntuu Vakkilan mukaan olevan, että jos riskiryhmät suojataan, voi viruksen antaa levitä melko vapaasti lasten, nuorten ja perusterveiden joukossa. Hehän eivät nykytiedon valossa sairastu yleensä vakavasti ja kuormittavat siten terveydenhuoltoa oletettavasti vähemmän.

Ajatukseen kuuluu, että tämän joukon sairastuminen loisi tarvittavan 70 prosentin luontaisen laumasuojan koko väestölle melko nopeasti. Edellytyksenä on, että taudin etenemistä tässä hyvin pärjäävässä väestöryhmässä ei erityisesti pyritä rajoittamaan ja samalla tauti ei leviä riskiryhmiin, Vakkila sanoo.

Lyhyt epidemia, vähemmän häiriöitä

Jukka Vakkilan mukaan Ruotsin tapa hoitaa COVID-19-epidemiaa voi hyvin merkitä, että epidemia on maassa ohitse muutamassa kuukaudessa.

Ruotsin mallissa epidemian leviäminen on alkuun nopeaa ja kuolleiden määrä kasvaa vauhdikkaasti. Epidemian jääminen lyhytaikaiseksi voi kuitenkin lopullisessa laskelmassa merkitä Ruotsissa suhteessa väestön määrään vähemmän kuolleita kuin Suomessa. Varmuutta tästä ei tietenkään vielä ole.

Lyhyen epidemian vaikutukset ihmisten arkeen ja yhteiskuntaan jäisivät muutenkin pienemmiksi.

Mutta eikö olekaan niin, että laumasuoja syntyy vasta, kun käytössä on rokote?

Vakkilan mielestä se ei ole välttämätöntä. Nyt on kyseessä tauti, jonka jokainen kantaja tartuttaa ilman yhteiskunnan rajoitustoimia keskimäärin parille ympärillään olevalle ihmiselle. Tästä voidaan laskea, kuinka suuren osan väestöstä tulee olla vastustuskykyistä, jotta syntyvät infektiopesäkkeet eivät lähde leviämään epidemiana väestössä.

Vastustuskyky voi kehittyä rokotteella, mutta yhtä lailla sairastetulla taudilla, Vakkila sanoo.

Ruotsin lailla Britannialla oli aluksi halu tukeutua sairastumisen aikaansaamaan laumasuojaan, mutta nyttemmin siellä on päädytty samaan keinovalikoimaan kuin muualla Euroopassa. Miksi sitten Britanniassa hylättiin laumasuojaan perustuva linja?

Vakkila pohtii ruotsalaisten ja brittien toimivan ehkä yksilöinä ja yhteiskuntana eri tavalla. Ruotsissa riskiryhmien suojaamiseen ja vastuulliseen käyttäytymiseen riittävät viranomaisten suositukset ja valistus, kun taas Britanniassa niitä ei välttämättä samalla tavalla noudateta.

Näyttää siltä, että koronavirus SARS-CoV-2 on vielä pitkään seuranamme. Mikä sitten lannistaisi viruksen? Ehkäpä viruksen muuntuminen: sen oman evoluution kannalta olisi edullista, jos siitä tulisi vähemmän patogeeninen ja paremmin leviävä. Toinen vaihtoehto on, että kilpajuoksu rokotteen kehittämiseksi ratkeaa pian.

Lue myös:

Tutkija: "Kyllä tästä meille pitkäaikainen ongelma tulee" – Koronavirus ei pyri tappamaan ihmisiä vaan asettumaan meihin

THL: Hallituksen toimenpiteet ovat selvästi hidastaneet koronan leviämistä Suomessa, hallitus kertoi testaamisen voimakkaasta lisäämisestä

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) kertoi torstaina 72 uudesta varmistetusta koronavirustartunnasta Suomessa. Se on hyvä uutinen: tutkittujen näytteiden perusteella tauti ei tällä hetkellä leviä eksponentiaalisesti eli siten, että kasvu yltyisi päivä päivältä.

Tautitilastoja katsoessa kannattaa kuitenkin muistaa yksi iso asia: ne tulevat armottomasti todellisten tartuntojen jäljessä. Viive vaikuttaa erityisesti siihen, miten kuolemantapauksia voi tulkita suhteessa valtion rajoitustoimiin.

Alla oleva kuva näyttää sairaalahoitoa vaativan tartuntatapauksen tyypillisen elinkaaren. Siinä on kuvattu nimenomaan vakavien koronatapausten kulkua – niitä on pieni osa kaikista tartunnoista.

Aikajana perustuu suurimmaksi osaksi Euroopan tautivirasto ECDC:n raporttiin ja tiedejulkaisu Lancetin tuoreeseen artikkeliin. Arvio oireiden pahenemisen ajankohdasta on peräisin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tiedoista. Lisäksi aikajanaa varten on haastateltu epidemiologian professori Pekka Nuortia Tampereen yliopistosta.

Kansainvälisten tutkimusten perusteella vie yleensä 2–12 päivää, kunnes koronavirus alkaa aiheuttaa ihmisessä oireita. Koronalle tyypilliset hengitystieoireet alkavat 5–8 päivän kuluttua altistumisesta.

Oireiden alkamisen jälkeen kestää vielä noin viikon verran ennen kuin potilas hakeutuu sairaalaan. Yhdysvaltojen tautikeskus CDC:n mukaan monen vakavasti sairastuvan COVID-19-potilaan tila heikkenee nopeasti juuri tässä vaiheessa.

Myös virusnäyte otetaan usein tässä kohtaa, ainakin Suomen nykylinjan mukaisesti. Oireettomilta ja lieväoireisilta testattavilta tartunta voidaan luonnollisesti löytää jo aiemmin.

Testauksen ja diagnosoinnin jälkeen tulee vielä 1–2 vuorokauden viive tapauksen kirjaamisessa tartuntatautirekisteriin ja THL:n tilastoon.

Tiivistettynä: tänään tilastoon tuleva tartunta on saanut alkunsa vähintään päiviä, todennäköisesti ainakin viikon, mutta enimmillään yli kolmekin viikkoa aikaisemmin.

– Yleensä 5–14 päivää viruksen saamisesta, luonnehtii HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen.

Kuolemantapauksissa viive on vieläkin suurempi.

Lancetissa maanantaina julkaistun raportin mukaan potilaat ovat kuolleet koronavirukseen keskimäärin 17,8 päivän kuluessa oireiden alkamisesta.

Maalis–huhtikuun vaihteessa koronavirukseen kuolleet ovat siis saaneet tartunnan keskimäärin yli kolme viikkoa aiemmin. Suomessa hallitus silloin vasta suositteli ihmisiä siirtymään etätöihin ja kielsi suuret yleisötapahtumat.

Toisin sanoen: rajoitustoimien vaikutusten ei vielä pitäisikään näkyä Suomen koronaviruskuolleisuudessa. Suomen ja myös Ruotsin koronakuolemat ovat vielä tällä hetkellä suureksi osaksi niitä, joissa tartunta tapahtui ennen kummankaan valtion toimia.

Maiden erilaisten rajoitustoimien mahdolliset vaikutuksia kuolleisuudessa pitäisi näkyä vasta huhtikuun edetessä. Keskiviikkoon mennessä koronavirukseen oli kuollut Suomessa 17 ja Ruotsissa 239 ihmistä.

Kun epidemia etenee, alkaa julkisuuteen tulla yhä enemmän myös positiivisia tarinoita vaikeasta koronatartunnasta selvinneiltä ihmisiltä. Se tapahtuu kuitenkin vielä kuolemantapauksiakin suuremmalla viiveellä.

Vakavasti sairaat potilaat ovat päätyneet teho-osastolle yleensä 10–14 päivän kuluessa tartunnan saamisesta. Hoitojakso on kestänyt heillä toisen samanmoisen ajan.

Lancetissa julkaistun artikkelin mukaan sairaalassa hoidettu COVID-19-potilas toipuu keskimäärin 24,7 päivän kuluessa oireiden alkamisesta.

Tutkimuksessa ei tiettävästi ollut mukana Suomen koronatapauksia. Siinä vertailtiin vakavien COVID-19-tapausten kulkua 37 eri maassa tammi–helmikuussa.

Voit keskustella aiheesta perjantaihin 3.4. kello 23:een asti.

Lisää aiheesta:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Tutkija: "Kyllä tästä meille pitkäaikainen ongelma tulee" – Koronavirus ei pyri tappamaan ihmisiä vaan asettumaan meihin

Kolmen ihmisen kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus on tuonut sakkotuomion turma-auton kuljettajalle. Kuolonuhrien lisäksi onnettomuudessa loukkaantui neljä ihmistä, joista kaksi sai vakavia vammoja. Onnettomuus tapahtui nelostiellä Inarissa maaliskuussa 2016.

Saksalainen kuljettaja oli menettänyt henkilöautonsa hallinnan jäisellä tiellä. Auto oli alkanut heittelehtiä ja ajautunut kylki edellä vastaantulevien kaistalle. Vastaan ajoi suomalaisen ajama henkilöauto.

Kolme saksalaisessa autossa matkustanutta ihmistä kuoli törmäyksessä välittömästi ja kuljettaja sai vammoja. Suomalaisautossa olleet kolme ihmistä loukkaantuivat.

Syyttäjä katsoi, että vaikka ajonopeus oli rajoitusten mukainen 80 kilometriä tunnissa, saksalaisen olisi pitänyt ajaa varovaisemmin ja alentaa nopeutta. Autossa oli kitkarenkaat.

Syyttäjä vaati ehdollista ja 14 000 euron korvauksia

Syyttäjä vaati 27-vuotiaalle kuljettajalle kolmesta kuolemantuottamuksesta rangaistukseksi enintään kolme kuukautta ehdollista vankeutta. Syytetty tunnusti teon, mutta katsoi sakkorangaistuksen olevan riittävä seuraamus teoista.

Lapin käräjäoikeus tuomitsi kuljettajan kolmesta kuolemantuottamuksesta 75 päiväsakkoon, joista kertyi maksettavaa 3450 euroa.

Syyttäjä vaati lisäksi kuljettajaa korvaamaan valtiolle vainajien kuljetuksesta ja kuolemansyyn selvittämisestä aiheutuneet kustannukset, yhteensä runsaat 14 000 euroa.

Syytetty kiisti vaatimuksen ja katsoi kuolemansyyn selvittämisen tarpeettomaksi hänen syyllisyytensä selvittämiseksi. Käräjäoikeus oli samaa mieltä ja vapautti syytetyn korvauksista.

Tuomio ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa ylempiin oikeusasteisiin.

• Hallitus pitää tilannekatsausta koulujen tilanteesta parhaillaan.

• Opetusministeri Andersson (vas.) sanoo, että kouluja koskevat linjaukset pysyvät toistaiseksi ennallaan. Uusi asia on, että 1.-3. luokkalaisten lisäksi lähiopetusta järjestetään tarvittaessa myös peruskouluun valmistavassa opetuksessa.

• Valmistava opetus on tarkoitettu esi- ja perusopetusikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille ja nuorille, joilla ei ole vielä tarvittavia kielellisiä valmiuksia esi- tai perusopetuksessa opiskeluun.

• Opetushallitus valmistelee ohjeistusta kevään päättöarviointeja varten poikkeusoloissa. Ohjeistus on parhaillaan työn alla.

• Opetusministeri Andersson muistuttaa, että mikäli oppilasta ei tavoiteta etäopetuksen kautta, se vertautuu tilanteeseen, jossa lapsi jättäisi tulematta kouluun. Koululla on velvollisuus yrittää tavoittaa lapsi.

Tiedotustilaisuuden aiheena on rajoitusten jatko opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalla, joiden on kerrottu kestävän 13. toukokuuta asti.

Asiasta kertovat opetusministeri Li Andersson (vas.) ja tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kosonen (kesk.).

• Yle näyttää tiedotustilaisuuden suorana. Voit katsoa infon klikkaamalla jutun pääkuvaa.

Hallitus päätti maanantaina jatkaa koulujen rajoituksia ainakin kuukaudella.

Rajoitusten aikana kouluissa saavat lähiopetusta ykkös-, kakkos- ja kolmasluokkalaiset ja kaikki erityisen tuen oppilaat sekä esikoululaiset. Muita lapsia opetetaan etäopetuksessa. Myös päiväkodit ovat auki.

Viranomaiset ovat kuitenkin suositelleet koululaisten ja päiväkoti-ikäisten pitämistä kotona koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.

Seuraamme tässä tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä:

Voit keskustella tästä jutusta huomiseen 3.4. klo 23 saakka.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronavirustilanteesta.

Opetusala pyytää aikalisää oppivelvollisuuden pidentämisessä − ministeri Andersson pitää kiinni uudistuksen aikataulusta

Sisärajavalvonta, kokoontumisrajoitukset ja etäopetus jatkuvat 13. toukokuuta saakka – Yle seurasi hallituksen tiedotustilaisuutta hetki hetkeltä

Etäkoulua on käyty nyt kaksi viikkoa – Neljän koululaisen äiti Elina Ylinen: "Olotila on kuin maratonin jälkeen"

Opettajat taintumassa työtaakan alle – vanhemmat laittavat heitä tekemään töitä vuorokauden ympäri

Teinit heräilevät etäkouluun puoliltapäivin ja pommittavat opettajia viesteillä jopa yöllä – osa ei ole pitänyt kouluun mitään yhteyttä

Cool, calm and collected. Tyynesti maataan pandemian läpi luotsaavaa pääministeriä esitellään Vogue-lehdessä kuin yhtä maailman ihmeistä. Toimittaja Siri Kalen kirjoittamasta jutusta käy ilmi, että Sanna Marin on yhtä aikaa tavallisen oloinen kolmekymppinen uraäiti ja samalla hyvin erityinen. Tällä viikolla printtilehdessä ilmestyvän jutun voi lukea jo Voguen nettisivuilla.

Marin-jutusta uutisoi ensimmäisenä musiikkilehti Rumba.

Maailman tärkeimmässä muotilehdessä puidaan usein myös politiikkaa ja muita ajankohtaisia aiheita. Tuoreessa Voguessa kerrataan Sanna Marinin nousua pääministeriksi ja poikkeustilajohtajaksi.

– Asiat menivät juuri niin kuin en suunnitellut, Marin kertoo lehdelle.

Ensin hänet temmattiin pääministeriksi väistyvän Antti Rinteen tilalle. Marin nousi Suomen politiikan huipulle vain vähän sen jälkeen, kun hän oli kieltäytynyt kisaamasta puolueensa johtajuudesta.

Pian tapahtui jotain vielä odottamattomampaa. Kiinan Wuhanista alkoi levitä virus, jonka torjumiseksi myös Suomen tuli ottaa käyttöön valmiuslait ja monet uudet säännöt.

Naisten hallitsema Suomi ylitti uutiskynnyksen

Voguen mukaan Sanna Marin ylitti uutiskynnyksen jo ennen koronavirusta. Alle neljännes maailman parlamentaarikoista on naisia. Suomen hallitukseen nousseiden puolueiden johtajista neljä viidestä on alle 35-vuotiaita naisia. Yhtäkkiä suomalainen politiikka nousi valokeilaan. Se näyttäytyy harvinaislaatuisena ja jännittävänä, kertoo Vogue.

– Sukupuoleni on aina ollut keskiössä, kun poliittista uraani on ruodittu, Marin kertoo lehdessä.

– Toivon, että jonain päivänä ollaan tilanteessa, jossa sillä ei ole enää väliä.

Pääministeri Marin kertoo, että puhtoisessa, onnelliseksi mainitussa maassa on muitakin ongelmia kuin akuutti koronavirustilanne. Hän mainitsee esimerkkeinä naisten ja miesten väliset palkkaerot sekä oikeistopopulismin nousun.

Toimittaja ihmettelee Marinin tapaa puhua. Sanat eivät tunnu kumpuavan tavallisesta poliitikon puhemyllystä. Marin kertoo itse oppineensa tyylinsä entisen kotikaupunkinsa Tampereen kunnallispolitiikassa.

– Tavoitteet voi saavuttaa vain yhteistyössä toisten ihmisten kanssa. Se on tärkein läksy, jonka olen oppinut.

Pääkuvan Voguen juttuun on ottanut maailmankuulu alankomaalainen valokuvaaja ja ohjaaja Anton Corbijn. Corbijn on tunnettu musiikkivideoistaan, joita hän on ohjannut muun muassa Nirvanalle, Depeche Modelle ja U2- yhtyeelle.

Amerikkalainen Wall Street Journalin toimittaja Daniel Pearl siepattiin Karachissa, Pakistanissa tammikuussa 2002. Hän oli tutkinut islamistiterroristien toimintaa alueella.

Sieppaajat uhkasivat tappaa Pearlin. jos Afganistanin sodassa otettuja pakistanilaisia vankeja ei vapauteta. Kun vaatimukseen ei suostuttu, Yhdysvaltain lähetystö sai videonauhan, jossa esitettiin Pearlin murha.

Sieppauksen ja murhan päätekijänä tuomittiin ääri-islamilainen, brittisyntyinen Ahmed Omar Saeed Sheikh. Omar Sheikh sai teostaan kuolemantuomion. Kolme muuta terroristia tuomittiin elinkautiseen.

Omar Sheikhin asianajaja, Khawja Naveed kertoi, että torstaina pakistanilainen Sindhin provissin tuomioistuin muutti Omar Sheikhin kuolemantuomion seitsemäksi vuodeksi vankeutta. Koska hän on ollut vankilassa vuodesta 2002 lähtien, hän todennäköisesti vapautuu lähiaikoina.

– Murhaa ei ole pystytty näyttämään toteen, seitsemän vuotta tuli sieppauksesta, sanoi Naveed puhelimitse uutistoimisto Reutersille.

Reutersin mukaan kolme muuta tuomittua on määrätty vapautettavaksi. Uutistoimiston tavoittama Sindhin provinssin korkein syyttäjä sanoo harkitsevansa valittamista korkeampaan oikeusistuimeen.

Pearlin murhasta tutkimus Yhdysvalloissa: väärät miehet tuomittiin

Tammikuussa 2011 Georgetownin yliopiston projekti julkisti raportin, jossa Pearlin entinen työtoveri Asra Nomani sekä yliopiston journalismin professori Barbara Feinman Todd todistivat opiskelijoiden avustuksella, että murhasta oli tuomittu väärät miehet.

Tutkimusten mukaan toimittajan murhan takana on Khalid Sheikh Mohammad. Häntä pidetään Yhdysvalloissa 11. syyskuuta 2001 tehtyjen terrori-iskujen pääsuunnittelijana. Hänet pidätettiin Pakistanissa vuonna 2003 ja nyt hän on pidätettynä Yhdysvaltain Guantanamo Bayn vankileirillä.

Poliisi on saanut valmiiksi viime vuoden lokakuussa Jalasjärvellä tapahtuneen liikenneonnettomuuden esitutkinnan. Onnettomuudessa menehtyi kaksi nuorta.

Auton kuljettajana ollutta nuorta epäillään törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta ja kahdesta törkeästä kuolemantuottamuksesta.

Esitutkinnan perusteella epäillään, että onnettomuus on aiheutunut huomattavasta ylinopeudesta. Kuljettaja oli menettänyt auton hallinnan ja tästä syystä auto suistui tieltä kovalla nopeudella tien vasemmalle puolelle.

Syyteharkinta tehdään Syyttäjälaitoksen Länsi-Suomen syyttäjäalueen Seinäjoen toimipisteessä.

Aiheesta aiemmin:

Kaksi 17-vuotiasta nuorta naista kuoli liikenneonnettomuudessa Jalasjärvellä

Jalasjärvellä surraan liikenneonnettomuuden uhreja

Koronavirusepidemian takia ympäri Suomea on perustettu naapuriapurinkejä, jotka tarjoavat apua esimerkiksi riskiryhmään kuuluville vanhuksille, joita on kehotettu elämään karanteenin omaisissa olosuhteissa. Apua on tarjolla esimerkiksi ruoka- tai apteekkiostoksiin, koiran ulkoilutukseen ja lasten opiskeluun.

Facebookista löytyy korona-apu -ryhmiä muun muassa Helsingin, Tampereen, Jyväskylän, Turun, Kuopion ja Oulun alueilta. Myös pienemmille paikkakunnille on perustettu apua tarjoavia ryhmiä, kuten Poriin, Meri-Lapin alueelle, Kannukseen ja Kajaaniin.

Useissa kaupungeissa on kuitenkin huomattu, että apua tarjoavia on enemmän kuin sitä tarvitsevia, tai siltä se ainakin Facebook-ryhmissä näyttää.

"Toivoisin, että ihmiset kysyisivät apua"

Kajaanilainen Anu Pennala on perustanut Kajaanin Korona-apu -ryhmän. Ryhmässä on noin 20 aktiivista toimijaa ja lähes 600 jäsentä.

– Haluaisimme lisää henkilöitä, jotka ottaisivat apua vastaan.

Pennala kertoo, että avusta kiinnostuneiden määrä on kuitenkin lisääntynyt viime viikosta. Lauantaina uutisoitiin Kainuun ensimmäisistä koronavirustartunnoista, mikä näkyi välittömästi avusta kiinnostuneiden määrässä.

– Lauantaina tuli aika paljon yhteydenottoja, kaikkia en ole vielä ehtinyt edes lukea.

Tampereella puolestaan riittää avuntarvitsijoita, mutta silti auttajia on enemmän. Tampereen korona-apuryhmän ylläpitäjä Katariina Pasasen sanoo, että on ollut mukava huomata, kuinka monet ovat halukkaita auttamaan tarpeen vaatiessa.

– Toivoisin, että ihmiset kysyisivät apua rohkeasti, kun sitä monet mielellään näinä aikoina tarjoaisivat. Voihan se olla, että jos tilanne pahenee, niin apua tarvitsevia on enemmän.

Myös Helsingissä auttajia on tähän mennessä ollut enemmän kuin autettavia.

– Ryhmässä on tällä hetkellä noin 440 jäsentä. Muutama on apua pyytänyt, ja osa auttajista on tarjonnut myös keskusteluapua, Korona-apu Helsinki -ryhmän ylläpitäjäPatrick Wikblad kerto.

Myös Meri-Lapin korona-apuryhmässä tilanne on samankaltainen kuin monissa muissa kaupungeissa.

– Minun tietooni ei ole tullut yhtään avun tarvitsijaa, ryhmän ylläpitäjä Mira Taam kertoo.

Some ei tavoita kaikkia

Se, että avun tarvitsijoita ei korona-apuryhmien tiedossa paljoa ole, ei tarkoita sitä, etteikö apua tarvitsevia olisi. Monet mahdollisesti apua tarvitsevat ovat esimerkiksi vanhempia ihmisiä, eivätkä he välttämättä ole somessa.

Esimerkiksi Anu Pennalan mukaan tämä on todennäköisesti suurin syy sille, miksi tieto ei aluksi saavuttanut ihmisiä Kajaanissa.

Myös Korona-apu Helsinki -ryhmän ylläpitäjäPatrick Wikblad tiedostaa, että Facebook-ryhmät voivat tavoittaa huonosti vanhempia ihmisiä.

– Yksi henkilö kuitenkin löysi 80-vuotiaalle ystävälleen kauppa-apua. Hän oli itse karanteenissa eikä voinut auttaa.

Saman asian on havainnut myös Tampereen korona-apuryhmän ylläpitäjä Katariina Pasanen. Hän toivookin, että ihmiset voisivat toimia välikätenä ja pyytää esimerkiksi sukulaisen tai tuttavan puolesta apua.

– Erään vanhemman ihmisen sukulainen kysyi hänelle apua ryhmän kautta, sillä tavalla saatiin apu perille.

Keskustele aiheesta 3.4. kello 23:een saakka!

Lue myös: Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Helsingin käräjäoikeudessa Katiska-oikeudenkäynnissä on tänään kuultu pääosan syytteistään myöntänyttä Niko Ranta-ahoa.

Ranta-aho on kertonut viidestä Vantaalle saapuneesta lähetyksestä, jotka hänen mukaansa ovat sisältäneet satoja tuhansia lääketabletteja ja lukuisia käyttöannoksia dopingia.

– Olen lähettänyt kaikki tuotteet, ne ovat olleet minun, Ranta-aho sanoi.

Ranta-ahon mukaan lähetykset vastaanottivat ja kuljettivat eteenpäin hänelle tuntemattomat ihmiset. Varastoilla lähetykset inventoitiin ja niiden sisällöstä raportoitiin Ranta-aholle.

Lähetysten sisällöissä oli Ranta-ahon mukaan heittoja eivätkä toteutuneet lastit aina vastanneet sovittua. Tästä syystä Ranta-aho kertoi maksaneensa aineiden toimittajalle puolet summasta vasta toimitusten tarkastamisen jälkeen.

Jossain vaiheessa Ranta-aho sanoi huomanneensa, että häneltä vedetään välistä. Rahoista vastannut varastomies tuhlaili Ranta-ahon mukaan hänelle kuuluvia rahoja ominaan, mistä syystä tämän hommat varastolla loppuivat.

– Tuntui, että minun rahani kelpasivat vähän muillekin.

Kaikkiaan huumeiden levittämiseen osallistuneet ihmiset ovat Ranta-ahon mukaan hänelle velkaa 223 000 euroa.

Syyttäjä ihmetteli, kuinka Ranta-aho ei muista päivämääriä tai aineiden määriä, mutta velkasaatava on näin tarkasti tiedossa.

– Rahasummissa olen yllättävän tarkka, hän sanoi.

Tranberg videoyhteydellä vankilasta

Oikeudenkäynnissä on poikkeusjärjestelyt osanottajien suuren määrän ja koronaviruksen takia. Istunto järjestetään oikeustalon kellarissa sijaitsevassa turvasalissa, josta on videoyhteys ylemmässä kerroksessa sijaitsevaan auditorioon. Media seuraa oikeudenkäyntiä valkokankaalta.

Turvasalissa kamera kuvaa oikeuden puheenjohtajaa ja syyttäjiä. Ranta-ahoa videolla ei näkynyt. Toinen pääsyytetty, rikollisryhmä Cannonballin entinen johtaja Janne Tranberg osallistuu oikeudenkäyntiin oman videopuhelunsa välityksellä Vantaan vankilasta.

Ranta-ahon kuulemisen aikana harmaaseen huppariin pukeutunut Tranberg teki muistiinpanoja vihkoonsa ja joi kahvia termospullosta. Tällä tietoa Ranta-ahon tunnustus ei ole vaikuttanut Tranbergin vastaukseen. Hän on kiistänyt syytteet.

Syytteet: Organisaatiota johdettiin Espanjasta

Syytteiden mukaan Ranta-ahon ja Tranbergin johtama huumeorganisaatio toi maahan 17 kiloa kokaiinia, yli 200 kiloa amfetamiinia, reilut satatuhatta ekstaasitablettia ja muun muassa metamfetamiinia, LSD:tä ja hasista.

Liigan syytetään myös tuoneen maahan yli kaksi miljoonaa tablettia huumausaineeksi luokiteltavia lääkkeitä ja suuren määrän dopingaineita. Syyttäjän mukaan rikokset on tehty osana järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaa.

Esitutkinnan mukaan huumeilla tienattiin yli kymmenen miljoonaa euroa rikoshyötyä. Rikokset ajoittuvat vuosiin 2016–2019.

Viime viikolla, kun Ranta-aho teki yllättävän käännöksensä ja myönsi pääosan syytteistään, hän myös paljasti poliisille ennalta tuntemattomia maastokätköjä. Puolustusasianajajan mukaan paljastuksen ansiosta poliisi löysi yhteensä 64 kiloa huumeita.

• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja muualla
• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla

Suomeen saapuvien matkustajien karanteenikäytäntö laajenee lentoasemalta matkustajasatamiin. Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtajan Leena Turpeisen mukaan matkustajia koskeva karanteenikäytäntö laajennettiin lentoasemalta satamiin tänä aamuna.

Turpeinen kertoo, että määräys satamien tiukemmasta valvonnasta tuli sosiaali- ja terveysministeriöstä eilen keskiviikkona.

– Ministeriön määräyksen mukaisesti ryhdyimme järjestelemään samanlaista kontrollia matkustajasatamiin kuin Helsinki-Vantaan lehtokentällä on jo käytössä.

– Olemme olleet Helsingin Länsisatamassa laivoja vastassa aamusta lähtien.

Matkustajille jaetaan ennen rajaa lomake, jossa he kuvailevat terveydentilaansa.

Satamaan saapuvat matkustajat jaetaan kahteen eri linjaan. Hengitystieoireiset jatkavat terveydenhoitohenkilöstön luokse ja heille tehdään koronatesti.

– Testin jälkeen kartoitetaan mahdollinen hoidon tarve. Jos oireita ei ole, matkustaja jatkaa kahden viikon karanteeniin kotiinsa tai järjestettyyn majoitukseen, Turpeinen sanoo.

Oireettomat matkustajat jatkavat taksilla tai omalla autolla kotiinsa tai järjestettyyn majoitukseen, lähtökohtaisesti karanteeniin mennään kotiin. Julkisten liikennevälineiden käyttö on ulkomailta tulevilta matkustajilta kielletty.

Helsingissä matkustajaliikennettä saapuu Vuosaareen, Länsisatamaan ja Eteläsatamaan.

Hallitus on terästänyt ulkomailta Suomeen saapuvien matkustajien karanteenikäytäntöä. Hallitus on linjannut, että kaikkien Suomeen ulkomailta palaavien matkustajien tulee olla kaksi viikkoa karanteenissa.

Turpeisen mukaan aamupäivän aikana satamissa tehdyissä tarkastuksissa ei ole toistaiseksi löytynyt yhtään oireilevaa matkustajaa.

Matkustajaliikenne on tällä hetkellä satamissa rauhallista. Turpeisen mukaan matkustajia on tullut laivoilla viime päivinä parisensataa päivässä. Laivoja saapui aamupäivän aikana Virosta ja Saksan Travemundesta.

Juttua täsmennetty 13.08

Turpeisen mukaan matkustajia on tullut laivoilla viime päivinä parisensataa päivässä.

Jutussa luki aiemmin, että matkustajia saapui Turpeisen mukaan aamupäivän aikana Virosta ja Saksan Travemundesta yhteensä noin parisensataa.

Stora Enso kertoo valmistautuvansa Oulun tehtaan sekä Kemin Veitsiluodon tehtaan koko henkilöstön tilapäiseen lomauttamiseen koronaviruspandemian vuoksi.

Yhtiö suunnittelee enintään kolmen kuukauden lomautuksia kuluvan vuoden aikana. Mahdolliset lomautukset voisivat toteutua useassa osassa.

Myös Stora Enson kunnossapitoyhtiö Efora aloittaa samanaikaisesti samansisältöiset neuvottelut Oulussa ja Kemissä. Neuvottelut koskevat noin 800 henkilöä Kemissä ja noin 750 henkilöä Oulussa.

Yt-neuvottelut eri henkilöstöryhmien kanssa käynnistetään ensi viikon keskiviikkona ja ne kestävät vähintään viisi päivää.

Etelä-Euroopassa tuotantolaitoksia jo seisoo

Lomautuksiin varautumista perustellaan mahdollisilla koronaviruksen aiheuttamilla tuotannollisilla muutoksilla.

Tehtaanjohtaja Juha Mäkimattila sanoo, että tuotannon uhat tulevat enemmän ulkomailla olevista asiakkaista kuin mahdollisista häiriöistä kotimaassa.

– Markkinoilla nähdään jo viitteitä siitä, että asiakkaiden toimintakyky on häiriintynyt. Esimerkiksi Etelä-Euroopassa tuotantolaitoksia seisoo ja asiakkaat ovat joutuneet pysäyttämään omia prosessejaan, hän sanoo.

Myös muita epävarmuustekijöitä on.

– On mahdollista että logistiikka, raaka-aineet, polttoaineet tai viranomaisilta tulevat määräykset voivat aiheuttaa häiriöitä tuotantoon.

Koko henkilöstönkin lomauttaminen on mahdollista

Mäkimattila kertoo, että mahdolliset lomautukset riippuvat siitä, mihin tuotantolinjoihin esimerkiksi tilausten peruuntumiset vaikuttavat.

Hänen mukaansa kuitenkin ihan koko henkilöstönkin lomauttaminen on periaatteessa mahdollista.

– Mutta tavoitteena on sopeuttaa lomautussuunnitelmaa tarpeen mukaan. Toivotaan tietysti, että tilanne ratkeaa ilman sellaista lomautustarvetta ja markkinat lähtevät vetämään, Mäkimattila toivoo.

Lomautusten alkamisen todennäköisyyttä on Mäkimattilan mukaan vaikea arvioida.

– Varaudutaan pahimpaan, mutta toivotaan parasta, hän muotoilee.

Tehtaita tai tuotantolinjoja ei suljeta

Mahdollisten taloudellisten tappioiden suuruutta Mäkimattila ei arvioi tarkkaan.

– Emme lähde arvailemaan lukuja. Totta kai, jos tuotantolinja tai tehdas ajetaan alas, on kyse merkittävistä tappioista ja silloin niitä kustannussäästöjä haetaan, hän toteaa.

Mäkimattilan mukaan näköpiirissä ei ole kuitenkaan niin vakavia seurauksia, että joku tuotantolinja tai tehdas olisi suljettava lopullisesti.

Edit 2.4. kello 13:20: Juttuun lisätty Juha Mäkimattilan kommentit.

Haluatko tietää, mitä kotiseudullasi tapahtuu? Tilaa Läheltä-niminen uutiskirjeemme sähköpostiisi.

Onhan sinulla jo puhelimessasi Ylen Uutisvahti? Lataa se tästä!

Kuopion bussiturman syytteet on nostettu tiistaina 1. huhtikuuta. Syyttäjä vaatii linja-auton kuljettajalle rangaistusta 13 törkeästä vammantuottamuksesta, neljästä kuolemantuottamuksesta ja törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta. Syyteharkinnan aikaan epäiltyjen rikosten määrä kasvoi yhdellä törkeällä vammantuottamuksella.

Syyttäjä Heikki Ylisirniön mukaan on selvää, ettei rikoksista tuomita pelkästään sakkoihin. Syyttäjän rangaistusvaatimukset selviävät, kun Pohjois-Savon käräjäoikeus alkaa käsitellä asiaa.

Pohjois-Savon käräjäoikeuden laamanni Juha Nieminen sanoo, että tapaus pyritään käsittelemään syksyllä. Käsittelyyn on varattu noin viikon verran aikaa. Vielä on epäselvää, kuinka tapausta hoidetaan käräjäsalissa, sillä asianomistajia on useita. Useat heistä asuvat Pohjois-Suomessa ja Ruotsin puolella. On mahdollista, että asianomistajia kuullaan videoyhteyden välityksellä ja tulkin avustuksella.

Kuopion bussiturma tapahtui elokuussa 2018 Leväsellä. Neljä kuoli ja noin kaksikymmentä ihmistä loukkaantui, kun linja-auto syöksyi sillalta rautatielle. Turmabussin kyydissä oli Pohjois-Ruotsissa asuvia suomalaisia. Kuljettajana toimi vuonna 1951 syntynyt ylitorniolainen mies.

Syytteiden nostamisesta kertoi ensimmäisenä Helsingin Sanomat.

Lue lisää:

Kuopion bussiturman poliisitutkinta valmis – kuljettajaa epäillään muun muassa neljästä törkeästä kuolemantuottamuksesta

Helsinkiläinen Juhani Järvenpää vastasi keskiviikkona puhelimeen Helsinki-Vantaan lentoaseman lähettyviltä koronakaranteenimajoituksesta. Hän saapui Suomeen naisystävänsä Leena Tuutin kanssa Etelä-Amerikan risteilyltä tiistaina, 31. maaliskuuta.

Karanteeniin he joutuivat, koska Leenalla oli nuhaa.

– Kävin aika kuumana, kun ymmärsin, mitä tapahtuu. Olisin halunnut mennä kotiin vapaaehtoiseen karanteeniin, Järvenpää kertoo.

Järvenpää kertoi Facebookissa tänään torstaina, että he pääsivät onnekseen kotiin karanteeniin ja että Tuutilta otetusta näytteestä ei löytynyt koronaa.

Pariskunta oli lähtenyt karkauspäivänä Suomesta lennolle, jonka määränpää oli eteläamerikkalaisen Argentiinan pääkaupunki Buenos Aires ja risteilyalus Celebrity Eclipse, joka lastattiin enimmäkseen amerikkalaisilla ja eläkeläisillä.

Matkustajia oli Järvenpään mukaan noin 2 500. Kahden viikon risteily venyi kuukaudeksi, jonka lopussa ei ollut varmuutta siitä, mihin maahan tai satamaan risteilyalus edes pääsisi rantautumaan. Tarkoitus oli, että risteily olisi päättynyt Chileen 15. maaliskuuta, mutta toisin kävi.

Maaliskuun puolivälissä koronavirus oli edennyt pandemiaksi, eikä potentiaalista koronapesäkettä haluttu laskea maihin Chilessä.

– Saatiin kyllä täydennystä tavaroihin ja lääkkeisiin. Laivahan oli täynnä eläkeläisiä, joten lääketäydennykset tulivat tarpeeseen, Järvenpää naurahtaa.

Chilen edustalla kelluessa meni pari päivää, kunnes tuli tieto, että Yhdysvaltain länsirannikolla San Diegossa maihinpääsy onnistuu.

• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja muualla
• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla

Risteily-yllätys: koronaa myös aluksella

Kalifornian lounaiskulmassa, aivan Meksikon rajalla sijaitsevaan San Diegoon laskeutui helpottuneita matkalaisia. Sitten tulivat uutiset: kolmelta risteilyaluksen miehistön jäseneltä ja yhdeltä matkustajalta oli todettu koronavirustartunta.

– Näin jälkikäteen ajatellen on mahdollista, että 2 500 ihmistä on ollut vaarassa saada tartunnan. En tiedä, miten heidän matkansa jatkui, onko heidät eristetty tai pantu karanteeniin, Järvenpää kertoo.

Järvenpää ja Tuutti pääsivät jatkamaan matkaansa kanssa lentokoneella Los Angelesista Frankfurtin kautta Suomeen, sillä heillä oli onnea matkassa.

– Jos nämä koronatapaukset olisivat tulleet julki ennen San Diegoa, emme me olisi pois päässeet! Vieläkin olisimme siellä laivalla.

Maailman merillä seilaa muitakin risteilyaluksia, jotka lähtivät liikkeelle ennen kuin koronapandemia käytännössä pysäytti kansainvälisen matkustajaliikenteen.

• Lue lisää: Koronapotilaita kuljettava risteilyalus Zaandam anelee Floridalta pääsyä satamaan – Merillä seilaa yhä risteilijöitä, jotka eivät ole päässeet maihin

Vastaanotto Helsinki-Vantaalla "kuin dystopiasta"

67-vuotias Juhani Järvenpää kuvailee lentoa Frankfurtista Suomeen vähän erilaiseksi lennoksi.

Isossa romanialaisessa koneessa oli vain 20 matkustajaa. Sitä edeltäneellä lennolla kone oli ollut täynnä, eikä Los Angelesin kentän väki muistuttanut ketään turvaväleistä. Frankfurtissa matkustajat sullottiin täpötäyteen lentokenttäbussiin ennen terminaalia, mutta lentoasemalla puolestaan muistutettiin kovaäänisesti turvaväleistä.

Koneessa jaettiin lappusia, joissa kysyttiin nuhasta, yskästä ja hengenahdistuksesta. Järvenpään naisystävällä oli siinä vaiheessa pieniä nuhaoireita.

Suomen päässä lentoaseman matkalaukkuhallissa vastassa oli tasavälein useampikin sairaanhoitaja maskeissaan ja suojapuvuissaan sekä Järvenpään mukaan todella jämerän kokoisia vartijoita. Hallista oli sermeillä erotettu tila, jossa matkustajia jututettiin.

– Sairaanhoitajat näyttivät aika hurjilta, vain silmät näkyivät. Tunnelma oli kuin jostain dystopiasta, Järvenpää kuvailee.

Ja sitten äkättiin, että Leena Tuutilla on nuha.

Pariskunta vedettiin syrjään sermien taakse, puhuttiin tarkemmasta tutkimuksesta, kerättiin laukut. Kohtelu oli ystävällistä ja jämäkkää. Ulkona odotti tila-auto, joka kyyditsi karanteenimajoitukseen. Siellä vastassa oli sairaanhoitajia, jotka kertoivat, mitä tapahtuu ja mitä tullaan tekemään, eli koronavirustestit molemmille.

– Aamulla otettiin näyte Leenalta, minua ei lopulta testattu ollenkaan, Järvenpää ihmettelee.

Hän kertoo olevansa oireeton. Tuutilla puolestaan päätä särki ja yskitti, mutta kuumetta ei kuitenkaan ollut.

– Koronatesti on ihan kamala, tuntuu kuin puikko työnnettäisiin aivoihin asti, kuvailee Tuutti testinottoa.

Ylellinen risteilijäruoka vain muisto

Karanteenimajoituksen säännöt ovat tiukat. Ulos huoneesta ei ollut asiaa muutoin kuin maski naamalla ja hanskat kädessä. Sama homma, kun ruokaa tuotiin huoneeseen, maski ja hanskat on oltava myös ruoan vastaanottajalla. Ja turvaväliä oli pidettävä.

– Neljä ruokaa sai päivässä, ja annokset olivat kyllä isoja. Mutta kyllähän se muistutti sairaalaruokaa, kun tulee maailmasta, jossa on nauttinut ylellistä risteilijäruokaa kuukauden verran, hymähtää Järvenpää.

Ja tosiaan, kaikki tuotiin huoneeseen, mitään ei saanut hakea itse.

Keskiviikkona pääruokana oli viipaleperunoita ja lohta. Iltapalaa Järvenpää kuvaili säälittäväksi, aamupalaa puolestaan vähän pieneksi.

Hän muistelee vielä matkallelähtöä karkauspäivänä. Aikaa, jolloin koronatartuntoja ei tiettävästi ollutkaan muualla kuin Kiinassa.

– Ajattelimme olevamme parhaassa mahdollisessa suojassa ihan toisella puolella maailmaa. Aina kun olimme yhteydessä Suomeen, kuulimme, että täällä on paljon vaikeampaa.

Suomalaiset ovat koronaviruksen vuoksi nyt historiallisen paljon kotonaan. Kerrostaloasujan arki on erilaista, kun naapurista kantautuu enemmän meteliä ja talon pelisäännöt muuttuvat. Suomessa oli 1 412 000 kerrostaloasuntoa vuoden 2018 lopussa, kertoo Tilastokeskus.

Jokaisessa taloyhtiössä mietitään nyt ratkaisuja koronan aiheuttamiin ongelmiin.

Asunto-osakeyhtiö Kerinmetsän hallituksen puheenjohtaja Erkki Kovanen seisoo kerrostalonsa pihalla Lahdessa. Taloyhtiö päätti jo viime viikolla, että saunatilat suljetaan koronatilanteen takia. Ensin päätettiin huoneistokohtaisten vuorojen perumisesta, sitten myös lenkkisaunavuorot jäädytettiin.

– Asukaskuntaa ei tässä kuultu. Hallitus päätti terveys edellä yksimielisesti lopettaa saunavuorot, Kovanen kertoo.

Yleisten saunatilojen käyttö keskeytetään nyt monessa taloyhtiössä. Erillistä viranomaisohjetta yhteissaunoista ei ole, mutta Kiinteistöliitto on kehottanut taloyhtiöitä harkitsemaan saunavuorojen keskeyttämistä. Päätöksen tekee aina taloyhtiön hallitus.

Pyykkitupaa voi yhä käyttää normaalisti Erkki Kovasen johtamassa taloyhtiössä. Pyykkivuorojen keskeyttäminen onkin vaikeampi päätös, koska kaikilla ei ole pyykinpesukonetta asunnossaan.

– Käytön kieltämisellä voi silloin olla käänteinen ja negatiivinen vaikutus hygieniaan, Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia sanoo.

Talojen yhteisten tilojen siistimiseen on kiinnitetty lisää huomiota. Esimerkiksi noin 7 000 asuntoa omistava Lahden talot on tarkentanut siivousohjeitaan. Etenkin kaiteiden, ovenkahvojen, hissien nappuloiden ja muiden kosketuspintojen siivousta on pyydetty tehostamaan.

Kiinteistöliitto on koostanut sivuilleen tietopaketin koronan vaikutuksista taloyhtiöissä.

Kiinteistöliitto: maksuaikaa ja vuokranalennuksia voidaan joutua pohtimaan

Vuokrien ja yhtiövastikkeiden maksuvaikeukeudet eivät ole ryöstäytyneet käsistä – vielä.

Vuokrien mahdollisista huojennuksista on kuitenkin tullut kysymyksiä Kiinteistöliittoon. Etenkin kaupunkien keskustojen taloyhtiöissä on usein vuokrattavia liiketiloja katutasolla.

Taloyhtiö on vuokranantajana vaikeassa tilanteessa, sillä menetetyt vuokratulot nostavat osakkaiden yhtiövastiketta.

– Siksi ensimmäinen suosituksemme on neuvotella asiasta ja etsiä tilanteeseen helpotusta maksujärjestelyillä. Tietysti vuokranalennuksia voidaan joutua pohtimaan myös, sanoo Tapio Haltia Kiinteistöliitosta.

Myös Lahden talot on jo vastannut kysymyksiin liiketilojen vuokrista. Yhtiö pyrkii etsimään maksuvaikeuksissa olevien liiketila-asiakkaidensa kanssa ratkaisun, jossa vuokrasuhde voi jatkua.

Vastikkeiden maksamiseen koronaviruksella ei toistaiseksi ole ollut suurta vaikutusta. Pandemian jälki voi kuitenkin ennen pitkää näkyä myös taloyhtiöiden taloudessa, Haltia pelkää.

– Lomautusten ja työttömyyden myötä myös henkilökohtaiset taloudet heikkenevät, ja sillä voi olla vaikutuksia vastikkeiden maksukykyyn ja sitä kautta taloyhtiöiden talouteen.

Isännöitsijä: kanssaihmistä pitää nyt ymmärtää

Päänvaivaa tuottavat myös yhtiökokoukset, joiden aika on juuri käsillä. Laki antaa mahdollisuuden pitää kokoukset etänä, mutta tietyin reunaehdoin. Kokouksella pitää olla aika ja paikka, jossa voi olla läsnä esimerkiksi vain isännöitsijä ja hallituksen puheenjohtaja.

Jos kyseessä on tavallinen vuosikokous, jossa ei tarvitse päättää merkittävistä asioista, voidaan kokousta myös lykätä.

– Mutta jos pitää päättää korjaushankkeesta tai muista taloudellisesti tärkeistä asioista, ainakaan kauas lykkääminen ei tule kysymykseen, Kiinteistöliiton neuvontalakimies Tapio Haltia toteaa.

Yksi tapa saattaa tärkeät asiat päätökseen on kantojen kertominen ennakkoon. Se onnistuu niin, että hallitus tekee kokouskutsun yhteyteen lomakkeen, jossa on läpikäytävien asioiden yhteydessä hallituksen ehdotus kuhunkin asiaan. Ehdotukset ovat niin yksiselitteisiä, että niihin vastataan kyllä tai ei.

Entä sitten asukkaiden pinna? Koronan takia Suomeen jäänyt sopraano Karita Mattila pani kerrotalonsa ilmoitustaululle melusta pahoittelevan lapun, jossa hän kertoi pitävänsä kahden tunnin lauluharjoituksen. Iltalehden mukaan ihmiset ottivat ilmoituksen ilolla vastaan.

Naapurista kantautuva melu on kuitenkin harvoin miellyttävää, ja nyt elämää on kerrostaloissa enemmän. Onko naapurisopu vaarassa, kun koronan vuoksi eristäytyneet etätyöläiset ja -koululaiset ovat kotonaan lähes kellon ympäri?

– Se on yksi mahdollinen seuraus, kun ollaan kotona ja tilanne on muutenkin stressaava, Kiinteistöliiton Tapio Haltia sanoo.

Etelä-Karjalan isännöitsijät ry:n puheenjohtaja Ari Perälä kertoo, että asiasta on tullut yksittäisiä yhteydenottoja.

– Niistä on keskustelemalla selvitty. Yhteisöasumisen ja kanssaihmisen ymmärystä pitää nyt olla.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Katso täältä maakuntasi koronavirustilanne ja kuinka se vaikuttaa arkeesi

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23:een asti.