Tänään vietetään aprillipäivää, ja se on näkynyt muun muassa sosiaalisessa mediassa.

Yksi päivän näkyvimmistä piloista oli Wilma-sovelluksessa, joka on tullut monelle koululaiselle etäopetuksessa entistäkin tutummaksi. Oppilaat yrittivät aiemmin saada sovelluksen poistettua puhelimien sovelluskaupoista antamalla sille yhden tähden arvosteluja.

Tämän myötä sovellus ilmoitti tänä aamuna ensin, että se tosiaan olisi poistunut sovelluskaupasta eikä sitä voisi enää käyttää. Ilmoituksen kuittaaminen toi kuitenkin toisen ilmoituksen, jossa viesti todettiin pilaksi ja muistutettiin oppilaita ja opiskelijoita läksyjen tekemisestä.

• Lue täältä, miten tuhannet koululaiset antoivat Wilma-sovellukselle surkeita arvosteluita, jotta se poistettaisiin sovelluskaupasta.

Aamulla Helsingin kaupunkiympäristön toimiala kertoi, että kolmen sepän patsas ottaa tästä lähtien käyttöön suositellun kahden metrin turvavälin.

Samassa hengessä Kansallisgalleria kertoi, että Ruokolahden eukot -maalausta on muokattu nykyisten suositusten mukaan.

Ruotsin luterilainen kirkko mainosti varsin Ikea-henkistä ratkaisua: kirkon tunnelman tuomista kotiin Träsmak-penkin avulla.

Saarioinen vitsaili Facebookissa uudella "kesäisellä" jäätelömaulla: tuhti maksalaatikko ja rusina. Toisena jäätelöaiheisena pilana oli Valion "lanseeraama" Oltermanni-jäätelö.

Uusimaalainen Pornaisten kunta mainosti Facebook-tilillään, että se vaihtaa nimensä. Syynä on kuulemma se, että kunnan nimi aiheuttaa liian usein vääriä mielikuvia ja kunnan lähettämät sähköpostit menevät herkästi roskapostiin. Uuden eläinystävällisen kunnan nimi on Purnauskis. Kunta lupaa ilmoituksessa kaikille 1.4. kunnasta tontin varanneille 100 kiloa kissanhiekkaa.

Karkkila sen sijaan kertoi Facebookissa liittyvänsä osaksi Tamperetta ja saavansa oman kaupunginosavaltuuston.

Kulttuuritoimitus-verkkojulkaisun mukaan Tampereen tähtikatu Walk of Fame puretaan. Syynä on, että tähdet ovat liian lähellä toisiaan. Samalla Juice Leskisen tähti pirstotaan osiin ja jaetaan yhteishengen osoituksena maakunnan ulkopuolisten kuntien kesken.

Suomen Latu taas kehotti ihmisiä liikkumaan lähimetsissä, ja on tähän kannustaakseen piilottanut lenkkipoluille 88 000 ämpäriä.

– Ämpäreitä ei kannata etsiä Nuuksion porteilta tai maakuntien suosituimmilta laavuilta, painottaa Suomen Ladun toiminnanjohtaja Eki Karlsson järjestön tiedotteessa.

Ja Tilastokeskus kertoi suomalaisten kotitalouksien käyttävän silakka- ja anjovissäilykkeisiin keskimäärin yhdeksän euroa vuodessa.

–Taudin leviämisen riski Suomessa on edelleen hyvin pieni.

Näin arvioi Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos THL 29. tammikuuta, kun Suomessa oli vahvistettu ensimmäinen koronavirustartunta kiinalaismatkailijalla Lapissa.

Lapissa ei ilmennyt silloin lisää tartuntoja. Viruksen ensimmäinen hyökkäys oli torjuttu.

16. maaliskuuta hallitus julisti Suomeen poikkeustilan koronaepidemian vuoksi.

Jälkikäteen on helppo sanoa, että Suomen terveysviranomaiset aliarvioivat epidemian riskin. Mutta niin tehtiin lähes kaikkialla muuallakin.

THL tiedotti koronasta lähinnä Maailman terveysjärjestön WHO:n ja Euroopan tartuntatautiviraston ECDC:n informaation varassa.

–Kai se oli meille kaikille yllätys, miten se lähti leviämään, THL:n ylilääkäri, epidemologian dosentti Tuija Leino sanoo.

– Tartuttavuus voi alkaa jo ennen oireita. Se on yksi selitys, miksi tämä on ollut hankalammin rajattavissa, Turun yliopiston tilastotieteen professori Kari Auranen sanoo.

Euroopassa korona lehahti helmikuussa salakavalasti Pohjois-Italiassa ja kulkeutui sieltä koko maanosaan. Tartunnat ovat tulleet varmasti myös muita teitä Kiinasta.

Helmikuun alussa THL vielä arvioi, että ulkomaille hiihtolomalle lähtevien ei tarvitse pelätä koronavirusta.

Suomen toinen koronatapaus vahvistettiin 26. helmikuuta. Se todettiin Italiassa lomailleella henkilöllä.

Terveysviranomaiset varautuivat jo epidemiaan Suomessa.

“Olen kuullut, että ennustaisimme liian pientä katastrofia”

Helmikuun alussa THL kokosi ryhmän, jonka työksi annettiin tehdä ennusteita koronan leviämisestä, sen rajoittamisesta ja sairaalahoidon tarpeesta Suomessa.

Kun Suomi oli epidemian kynnyksellä maaliskun alussa, THL:n ennusteryhmä alkoi tehdä pitkiä päiviä.

–Tässä on pysynyt ylivireässä tilassa, kun aloittaa aamukuudelta ja lopettaa kahdeltatoista illalla, Turun yliopiston tilastotieteen professori Kari Auranen kertoo.

Ryhmän työhön on kohdistunut kovia paineita. Hallitus on käyttänyt THL:n laskelmia koronarajoitusten pohjana ja sairaalat hoitotarpeeseen varautuessaan.

Julkisessa keskustelussa on epäilty, että THL:n ennusteet antavat liian ruusuisen kuvan taudin vakavuudesta ja kuolleisuudesta.

–En ole sosiaalisessa mediassa, mutta olen kuullut että ennustaisimme liian pientä katastrofia, professori Kari Auranen sanoo.

THL:n ennusteryhmään kuuluu epidemologi Tuija Leinon ja professori Kari Aurasen lisäksi neljä matemaatikkoa THL:sta.

Epidemioiden mallintaminen ei ole Suomessa uutta. Leino ja Auranen ovat tehneet sitä THL:ssa jo 1990-luvulta alkaen.

Mallinnusta on käytetty muun muassa tuttujen tarttuvien tautien, kuten vesirokon, rokotusohjelmien suunnittelussa.

Mutta nyt tilanne oli ennenkokematon.

–Nyt ei ole kyse viruksesta, joka pyörii täällä jatkuvasti, vaan uusi patogeeni (taudinaiheuttaja) tulee väestöön, professori Auranen kuvaa.

Varmaa tietoa viruksen käyttäytymisestä oli vähän, mutta kiire kova.

THL:n ennuste: 11300 potilasta sairaalaan, 3600 teholle

Karkeasti epidemian ennustamista voi kuvata seuraavasti.

Tietokoneelle syötetään arvoja, jotka kuvaavat viruksen leviämiskykyä, taudin vakavuutta sekä suomalaisten kontakteja ja niiden rajoittamista.

Kone ruksuttaa tuloksia.

THL julkisti ensimmäisen ennusteensa sairaala- ja tehohoidon tarpeesta 25. maaliskuuta. Kuvattu epidemiajakso on noin neljä kuukautta.

Malli olettaa, että kaikki, myös lapset, ovat yhtä alttiita saamaan ja levittämään virusta. Tartunnan saaneesta tulisi tartuttava kolmen päivän kuluttua, ja hän säilyisi tartuttavana seitsemän päivää.

Laskelmassa on otettu huomioon, miten rajoitustoimet voivat vähentää tartuntoja ja pidentää epidemiaa.

Ennusteen mukaan noin 40 prosenttia eli reilut kaksi miljoonaa suomalaisista saisi koronatartunnan.

Tartunnan saaneista noin puoli prosenttia eli 11300 ihmistä joutuisi sairaalaan. Heistä tehohoitoa tarvitsisi 3600 potilasta.

Epidemian huipussa yhtä aikaa sairaalassa olisi hiukan yli 900 potilasta ja lisäksi tehohoidossa 280.

Hoitopaikat riittävät, jos THL:n ennuste pitää kutinsa

THL:n ryhmä laski myös vakavamman skenaarion. Siinä viruksen leviämiskyky on arvioitu suuremmaksi.

Tällöin sairaalahoitoa tarvitsisi 15500 potilasta, joista tehohoitoa 5000. Teho-osastoilla hoidettaisiin enimmillään yhtä aikaa noin 500 potilasta.

Tässäkin tilanteessa ainakin koko maan tasolla hoitopaikat riittäisivät. On arvioitu, että tehohoitopaikkojen määrä voidaan nostaa ainakin 1000:een.

Mutta THL:n ennusteissa on epävarmuutta molempiin suuntiin.

Varmaa tietoa ei ole viruksen leviämiskyvystä, sen aiheuttamasta sairastavuudesta ja rajoitustoimien vaikutuksesta. Lasten ja oireettomien tartuttavuus on epäselvä.

–Ennusteet tarkentuvat, kun voimme käyttää Euroopasta saatuja tietoja. Mallissa on otettu huomioon tehohoitoa tarvitsevien potilaiden ikäjakauma Ranskasta, ylilääkäri Tuija Leino kertoi THL:n tiedotteessa.

Mihin THL:n mallin lähtöoletukset viruksen käyttäytymisestä perustuvat?

Palataan epidemian alkulähteille Kiinan Wuhaniin.

Huti Kiinassa: Tarttuu vain eläimestä ihmiseen

Mediassa on esitelty koronapotilas numero 1. Hän olisi 55-vuotias kiinalaismies, joka hakeutui sairaalaan Wuhanissa 17. marraskuuta 2019. Asiasta ei ole varmuutta.

Keuhkoihin iskevän viruksen leviäminen alkoi nykyisen käsityksen mukaan mahdollisesti Wuhanin kaupungin torilta, jossa myydään myös villieläimiä ruuaksi.

Koronaviruksen arvioidaan olevan peräisin mahdollisesti lepakosta tai muurahaiskävystä.

Ensin Kiinassa ajateltiin, että virus tarttuu vain eläimestä ja sen leviämiskyky on siksi heikko.

–Merkkejä siitä, että virus leviäisi ihmisestä toiseen, ei ole havaittu, tiedotti myös THL 9. tammikuuta.

Teoria sortui pian, kun Wuhanin sairaalat alkoivat täyttyä potilaista. Kiinan viranomaiset vahvistivat 21. tammikuuta, että uusi koronavirus tarttuu ihmisten välillä.

23. tammikuuta 11 miljoonan asukkaan Wuhan eristettiin ja sen asukkaat määrättiin pysymään kotona.

Kiinasta on saatu epidemiasta paljon tietoa, vaikka epidemian alussa paikallisten viranomaisten on kerrottu salailleen asiaa.

Kiinan epidemiavauhdista THL on arvioinut viruksen leviämiskyvyn eli tartuttavuuden. Sitä kuvataan lukuarvolla R0.

R0 kertoo, kuinka monta ihmistä yksi tartunnan saanut voi tartuttaa, jos kaikki muut olisivat vielä alttiita tartunnalle. Juuri tätä arvoa pyritään rajoitustoimilla painamaan alas.

Mitä korkeampi R0 on, sitä voimakkaampia rajoitustoimia tarvitaan. Jos R0 on 2, joka toinen ihmiskontakti pitää estää, jotta luku laskee yhteen.

Leviääkö virus nopeammin Italiassa kuin Suomessa?

Kiinan tietojen perusteella tutkijoiden ja viranomaisten vallitseva näkemys on, että koronan leviämiskyky on 2–3.

THL:n mallissa luku on 2,4. Samaa arvoa on käyttänyt arvostetun brittiläisen yliopiston Imperial Collegen tutkimusryhmä.

Leviämiskykyyn vaikuttaa viruksen biologian lisäksi ympäristö.

Koronakatastrofin kokeneesta Pohjois-Italiasta on saatu luotettavaa tietoa, että koronan tartuttavuus olisi siellä hieman yli 3.

–Se ei tarkoita, että se olisi Suomessa 3, koska täällä on paljon pienempi väestötiheys, Tuija Leino huomauttaa.

–Siihen vaikuttaa moni tekijä. Se että virus pääsi Italiassa vanhusten laitoksiin, nostaa äkkiä R0:aa, koska yksi hoitaja voi tartuttaa vaikka kuinka monta, Leino arvioi.

Vuonna 2005 tehdyn EU-tutkimuksen mukaan italialaisilla oli kaksi kertaa enemmän sosiaalisia kontakteja kuin suomalaisilla.

–Se tarkoittaa varmasti myös viruksen nopeampaa leviämistä, professori Kari Auranen arvioi.

Vuonna 2005 tehdyn tutkimuksen aineistosta luotiin eri-ikäisten suomalaisten kontaktirakenne, joka soveltuu pisaratartuntana leviävien epidemioiden ennustamiseen. Sitä käytetään pohjana THL:n ennustemallissa.

–Kontaktien intensiteetit ovat tärkeitä. Kontaktit sinällään eivät vielä kerro, millä todennäköisyydellä virus voisi kontaktissa tarttua, Kari Auranen sanoo.

2000 vai 20000 kuollutta?

Hämmennystä ovat aiheuttaneet erilaiset ennusteet koronan sairastavuudesta ja kuolleisuudesta.

THL:n ennusteita on arvosteltu liian optimistisiksi esimerkiksi paljon siteeratun Imperial Collegen raportin perusteella.

16. maaliskuuta julkaistu raportti sai Britannian tiukentamaan nopeasti linjaansa koronan rajoittamisessa.

THL:n malli arvioi koronataudin sairastavuuden ja kuolleisuuden selvästi alhaisemmiksi kuin Imperial Collegen raportti.

–Laskelmat vaikuttavat huomattavan optimistisilta verrattuna muiden maiden vastaaviin laskelmiin. Keskeisin ero liittyy oletukseen koronaviruksen tappavuudesta, kansanedustaja Juhana Vartiainen (kok.) ja ekonomisti Mikko Kiesiläinen kirjoittivat blogissaan.

Imperial College arvioi, että koronatartunnan saaneista kuolee keskimäärin 0,9 prosenttia, kun THL:n vastaava luku oli 0,1 prosenttia. Ero oli siis lähes kymmenkertainen.

Se tarkoittaisi Suomessa joko reilua 2000 tai lähes 20000 kuollutta, kun THL arvioi, että noin 40 prosenttia suomalaisista saa koronan.

Koronan kuolleisuusriski on iäkkäillä paljon keskimääräistä suurempi.

Imperial Collegen raportissa yli 70-vuotiaiden kuolleisuusarvio on 5–10 prosenttia tartuntaa kohden, THL:lla jonkin verran alempi.

THL:n ennuste rukkasi kuolleisuusarviotaan hiukan ylöspäin

THL:n ensimmäinen kuolleisuusarvio julkaistiin valtioneuvoston muistiossa 16. maaliskuuta.

Sen jälkeen THL:n ennusteen tekijät ovat hiukan nostaneet koronan kuolleisuusriskiä. Se on nyt 0,2 prosenttia tartuntaa kohden.

–Ennusteemme ei ole paljon muuttunut. Kuolleisuusriskin suuruusluokka on yhä sama, professori Kari Auranen sanoo.

Suomessa kuolisi noin 4400 koronatartunnan saanutta ihmistä 0,2 prosentin kuolleisuudella.

–Ei tämäkään ennuste ole mitenkään ruusuinen, professori Auranen huomauttaa.

Arvostetussa lääketieteen Lancet-lehdessä 30. maaliskuuta julkaistun tutkimuksen mukaan 0,66 prosenttia tartunnan saaneista kuolee.

Tällä luvulla Suomessa kuolisi noin 14500 ihmistä.

Kuten THL:n ennustekin, Lancetin julkaisema tutkimus pyrkii ottamaan huomioon, kuinka paljon lieviä koronatartuntoja jää tilastoimatta. Molempien arviot perustuvat Wuhanin epidemian tietoihin.

Aliarvioiko THL:n ennuste sairaalatarpeen?

Imperial Collegen raportin mukaan myös sairaalaan joutuu selvästi useampi koronatartunnan saanut kuin THL:n ennusteessa.

Brittiläisten luku on 4,4 prosenttia tartunnan saaneista, THL:n ennusteen mukaan 0,5–0,6 prosenttia.

THL:n arviolla sairaalahoitoon joutuisi Suomessa noin 11000–13000, Imperialin Collegen luvulla lähes 100000 ihmistä. Suomen sairaaloiden kapasiteetti ylittyisi silloin varmasti

–Tämä on se ero, joka on riehauttanut suuren yleisönkin tai ainakin osan siitä, professori Kari Auranen toteaa.

Mistä näin isot ja oleelliset erot asiantuntijoiden ennusteissa sitten johtuvat?

Imperial College arvioi tartuntojen yleisyyttä evakuointilennoista

Selitys piilee siinä, että Imperial College on arvioinut epidemian laajuuden eli tartuntojen määrän Kiinan Wuhanin väestössä selvästi pienemmäksi kuin THL:n ryhmä.

Tällöin myös sairaalaan joutuneiden ja kuolleiden osuus tartunnan saaneista nousee paljon suuremmaksi.

– Meidän käsityksemme mukaan Imperial Collegen raportissa on yliarvioitu sairastavuuden ja kuoleman riskiä aliarvioimalla tartuntojen määrä. Täytyy muistaa, että kyseessä näyttää olevan helposti leviävä virus, professori Kari Auranen sanoo.

Miksi arviot tartuntojen yleisyydestä heittävät niin paljon?

Tartuntojen yleisyyttä on vielä vaikea arvioida, koska mistään maasta ei ole saatu kattavaa testausaineistoa.

Arvioidessaan tartuntojen yleisyyttä Imperial College on käyttänyt aineistonaan myös Wuhanista lähteneitä evakuointilentoja Japaniin, Tanskaan, Ranskaan, Saksaan ja Mongoliaan.

Kuuden lennon 689 matkustajasta vain kuuden henkilön eli alle prosentin todettiin saaneen koronatartunta.

–Siinä oletetaan, että nämä lentomatkustajat olisivat olleet tasaisesti sekoittuneet valtaväestöön Wuhanissa. Eli tartuntojen määrä voi olla silloin aliarvio, professori Auranen sanoo.

Auranen huomauttaa, että Imperial Collegen raportissa toisaalta kuitenkin oletetaan koronaviruksen olevan hyvin tarttuva ja että sen voisi saada jopa 80 prosenttia Britannian väestöstä.

Ovatko lapset yhtä alttiita kuin aikuiset?

Yksi koronaennusteiden epävarmuus ovat lapset.

–Siitä ei ole vielä varmaa tietoa. Toistaiseksi ennusteessa on oletettu, että lapset vovat saada tartunnan ja voivat tartuttaa kuten aikuisetkin, ylilääkäri Tuija Leino sanoo.

Oletus perustuu Kiinan tietoihin. Sen jälkeen muun muassa Norjasta ja Tanskasta on tullut tietoja lasten vähäisemmästä korona-alttiudesta.

Myös Suomessa lapsilla on todettuja koronatartuntoja hyvin vähän suhteessa aikuisiin.

Tuija Leino arvioi, että lapset eivät ole ainakaan yhtä alttiita saamaan voimakkaita oireita aiheuttavaa tartuntaa kuin aikuiset. Lasten vakavat sairastumiset ja kuolemat koronaan ovat erittäin harvinaisia.

Se ei silti vielä kerro, etteivätkö lapset voi tartuttaa koronaa kuten muutkin.

Mallinnus ei tukenut koulujen sulkemista

Koulut on suljettu useimmissa Euroopan maissa juuri sillä oletuksella, että myös lapset tartuttavat herkästi koronaa.

Ruotsi on kuitenkin pitänyt koulut auki. Ruotsalaiset ovat sanoneet käyttävänsä vain rajoituksia, joiden varmuudella tiedetään vaikuttavan tehokkaasti.

Koulujen sulkemisen vaikutuksesta ei ole varmuutta, koska lasten tartuttavuus on epäselvä.

THL:n laskelmien mukaan vanhusten tartunnat vähentyisivät 11 prosenttia koulujen sulkemisen seurauksena. Se edellyttäisi, että lasten keskinäiset kontaktit vähensivät puolella.

–Eli koulujen sulkeminen ei ole kovin tehokas tapa vähentää vanhusten tartuntoja. Vanhusten oma eristäminen on tehokkaampi, Tuija Leino sanoo.

Leinon mukaan mallinnus ei tukenut koulujen sulkemista, kun siitä 16. maaliskuuta Suomessa päätettiin. THL:n mallinnuksen mukaan ajankohta ei silloin ollut oikea.

Leino arvioi, että poliittinen paine päättäjiin oli kova. Koulut oli tuolloin suljettu jo niin laajasti Euroopan maissa.

“Minulle on ollut yllätys mallinnuksen rooli”

Nimettömistä hallituslähteistä on kuultu mediassa arvostelua THL:n roolista koronakriisin hoitamisessa.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) sanoi Ylen A-studiossa 11. maaliskuuta – ennen kuin koronarajoituksia oli vielä tehty – että hallitus toimii terveysviranomaisten suositusten pohjalta.

– Jos THL meille suosittaisi esimerkiksi yleisötilaisuuksien rajoittamista, uskon kyllä, että hallituksella olisi siihen nopeasti valmius, Marin sanoi.

Tämän jälkeen hallitus on vaiheittain tehnyt monia rajoituksia: yli 10 hengen tilaisuudet on kielletty, koulut ja oppilaitokset on suljettu, Uusimaa eristetty, ja ravintolat pistetty kiinni.

–Minulle on ollut jonkinlainen yllätys mallintamisen rooli, professori Kari Auranen toteaa.

THL:n ennusteiden tekijät kuitenkin korostavat, että he eivät anna suosituksia hallitukselle.

Ennustetieto maan hallitukselle suodattuu THL:n muiden asiantuntijoiden kautta. THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja, professori Mika Salminen on siinä keskeinen henkilö.

–On selvää, että rajoitustoimilla tulee olla tietty järjestys. Sitä hallitus on kyllä noudattanut, Tuija Leino arvioi.

Ensin pyrittiin vähentämään kaikkia tartuntoja korostamalla erityisesti käsien pesua ja turvaväliä sekä korostettiin iäkkäiden suojaamista. Sen jälkeen suljettiin koulut ja muuta yhteiskuntaa.

Ehdottomien suositusten antaminen mallinnuksen pohjalta on vaikeaa, koska ei ole suoria havaintoja siitä, kuinka paljon eri rajoitustoimet vähentävät kontakteja ja sitä kautta tartuntoja.

Esimerkiksi Uudenmaan eristämisen vaikutusta ei ole THL:n mallissa laskettu.

Aliarvioiko THL:n malli rajoitustoimien vaikutusta?

Samalla kun THL:n ennusteita arvostellaan liiasta optimismista, voi kysyä myös toisinpäin:

Aliarvioiko THL:n malli rajoitustoimien vaikutusta?

Ennusteessa on arvioitu, kuinka paljon suomalaisten kontaktien väheneminen laskee koronan leviämiskykyä eli R0:aa.

Ennusteen mukaan kontaktien väheneminen kolmanneksella laskisi R0:n 2,4:sta 1,6:een.

Jos kontaktit vähenevät neljänneksellä, R0 olisi 1,8.

Mallin luvut kontaktien vähenemisestä vaikuttavat melko varovaisilta.

Eikö voisi olettaa, että suomalaisten kontaktit olisivat vähentyneet jo enemmän kuin neljänneksen tai kolmanneksen, kun yhteiskuntaa on niin laajasti suljettu ja suuri osa ihmisistä kököttää vain kotonaan?

Tällöin myös viruksen leviämiskykyä olisi nitistetty ennusteen arviota enemmän.

Ennusteen tekijät pitävät sitä mahdollisena. Laskelmat on tehtävä kuitenkin varovaisuudella, koska kyse on elintärkeästä hoitopaikkojen riittävyydestä, he sanovat.

–Koska 2,4 ei välttämättä olekaan se lähtöarvo. Emme voi ainakaan aliarvioida sitä sairaalataakkaa, Tuija Leino sanoo.

“Ilman rajoituksia paahtaisimme kovaa käyrää ylöspäin”

Ennusteryhmän mukaan on selvää, että tehdyt rajoitukset näkyvät jo tartuntakäyrissä.

– Ilman rajoituksia paahtaisimme jo kovaa eksponentiaalista käyrää ylöspäin. Uusimaa on edellä muuta Suomea, mutta ei sekään painele kohti kattoa, THL:n ylilääkäri, epidemologi Tuija Leino arvioi.

Mallinnusryhmä ei ole naulannut itseään mihinkään ennusteeseen.

–Kun kotimaan sairaalahoidossa olevista potilaista on riittävästi tietoa, voimme arvioida, toteutuuko ennusteemme, ylilääkäri Tuija Leino sanoo.

Mallinnuksella voidaan arvioida jatkossa myös tarkemmin eri rajoitusten ja niiden purkamisen vaikutusta.

Ylen korona-aiheisessa erikoislähetyksessä vieraana ollut Suomen Hypoteekkiyhdistyksen pääekonomisti Juhana Brotherus varoittaa koronaviruksen aiheuttaman COVID-19-taudin olevan vakava sairaus myös perusterveelle ja nuorelle ihmiselle.

Brotheruksella on asiasta omaa kokemusta: hän sairasti taudin ja toipui siitä. Nyt hän on jo palannut sairauslomalta työelämään.

Brotherus sai koronatartunnan hääjuhlista kolmisen viikkoa sitten.

– Olin kolme viikkoa sitten hääjuhlissa. Siellä oli Tirolista tullut henkilö, joka vielä silloin ei ollut oirehtinut. Silloin Tiroli ei ollut epidemia-alue. Juhlissa on tullut todennäköisesti kymmeniä tartuntoja, Brotherus kuvailee.

– Altistumisesta meni kolme vuorokautta ensioireisiin. Ensimmäinen oire oli kuume, sitten tuli lihas- ja päänsärkyä.

Luuli influenssaksi

– Ensin luulin, että kyseessä on influenssa, Brotherus kertoo.

– Kun se tuli, ei ollut kuin kourallinen koronatapauksia. Itse en ollut ollut ulkomailla enkä tiennyt, että olin altistunut. Olin pessyt käsiäni tiiviisti, huolehtinut hygieniasta enkä kätellyt ihmisiä – ja silti se tarttui.

Brotherus kuuli pian oireiden alkamisen jälkeen juhlissa olleesta tapauksesta ja pääsi koronatestiin, joka osoittautui positiiviseksi.

– Jouduin sairaalahoitoon. Korkea kuume jatkui toistakymmentä päivää ja oli pahoinvoitia, oksentelua ja hengenahdistusta. Missään vaiheessa en joutunut tehohoitoon. Viruksen myötä tuli keuhkokuume ja se on tietysti aina vakava tauti.

Hengenahdistus säikäytti

Tauti säikäytti kerran aiemmin influenssan sairastaneen Brotheruksen.

– Varsinkin kun tauti kesti niin pitkään ja se aiheutti hengenahdistusta, se säikäytti. Toisaalta tuntui, että olin hyvässä hoidossa HUSin Meilahden osastolla.

Hoito oli perinteistä keuhkokuumeen hoitoa, Brotherus kertoo.

– Sain kipulääkkeitä, tiputuksen kautta nesteytystä ja antibiootteja, kun alkuvaiheessa ei tiedetty onko keuhkokuume bakteerin vai viruksen aiheuttama. Muuten lepoa.

Parantuminen nopeaa

Parantuminen alkoi yllättävän nopeasti.

– Tuntui, että oireet lähtivät yhtä nopeasti kuin ne alkoivatkin. Toista viikkoa ollut mitään oireita.

Brotherus kävi läpi sairaalajakson lisäksi myös vaadittavan erityksen. Hän kertoi pysyneensä neljän seinän sisällä koko ajan ja käyttäneensä maskia siirtymisissä kotoa sairaalaan ja takaisin.

Brotherus kertoo nyt olevansa jo täysin terveen kirjoissa ja "koronan kestävä" immuniteetiltaan ainakin jonkun aikaa.

Yleiskunto ei pitkän sairastamisen takia ole kuitenkaan hänellä vielä palautunut, vaikka "tolpilla ollaan ja pää pelaa".

Brotehrus varoittaakin, että COVID-19 voi olla vaarallinen sairaus muillekin kuin riskiryhmille. Sairauden vakavuuden takia hän pitää käyttöön otettuja kovia puuttumiskeinoja perusteltuina.

Lähetyksessä infektioasiantuntijoita

Mukana erikoislähetyksessä oli myös HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen, ja chatissa kysymyksiin vastaili Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi.

Lähetyksessä oli yhteys myös Espanjaan toimittaja Maija Salmeen ja Helsinki-Vantaan lentokentälle, missä katsottiin, ovatko Suomeen palaavien ohjeet ja karanteenit nyt järjestyksessä.

Voit katsoa lähetyksen jälkikäteen pääkuvaa klikkaamalla ja Yle Areenassa.

Herätys aamuyöllä ja heti lähtö kaupalle, jossa ovet avautuvat kello 5.30. Kotiin takaisin myöhään illalla. Sellaista on ollut K-kauppias Saku Vätin elämä Eurajoella viime ajat.

Koulu- ja työpaikkaruokailun siirtyminen koteihin sekä ikäihmisten karanteenit tuntuvat kaupan arjessa. Vätin kokemuksen jakavia kauppiaita on muitakin, vaikkei se kerrokaan kaikkien pikkukauppojen tilanteesta.

– Saadaan tällä hetkellä mennä pää kolmantena jalkana.

Eurajoki on kunta meren rannalla, Porin ja Rauman välissä. Asukkaita siellä on alle 10 000.

– Tuntuu kuin olisi Dingon autiotalossa. Tavallisesti arkena kaupassa pyörii asiakkaita ja myyjiä leppoisasti rupatellen. Nyt myyjät kiitävät, ja asiakkaat loistavat poissaolollaan.

Ruoan verkkomyynti on Vätin kaupassa kasvanut liki 20-kertaiseksi normaaliin verrattuna. Vielä viime viikolla, joka jo oli poikkeusaikaa, verkkotilauksia oli noin 20 päivässä. Tällä viikolla viedään reilu 30 tilausta päivässä, ja lauantaistakin on tullut kotiinkuljetuspäivä.

Sähköposti laulaa tilauksia ja viestejä asiakkailta. Myyjät ja lounaskahvilankin väki on valjastettu keräämään tilauksia. Asiakkaille kuljetetaan tavaraa neljällä autolla.

Aiemmin ikäihmisillä on ollut kynnys tehdä verkkotilauksia, mutta nyt lapset ja lapsenlapset ovat auttaneet heitä. Maksaminenkin onnistuu jo monelta verkkopankilla.

Kotiinkuljetusmaksu kattaa vain murto-osan kuluista

Työntekijöiden määrä ja ehtiminen alkavat olla Saku Vätin kaupassa kortilla.

– Myös sukulaiset ovat täyskuormitettuja. Päivä kerrallaan mennään.

Luulisi kauppiaan olevan hyvillään, kun kauppa käy. Asia ei kuitenkaan ole niin yksinkertainen. Myynti ei Vätin mukaan ole nyt sen suurempaa kuin vuosi sittenkään.

– On tehtävä ympäripyöreää päivää, jotta päästään viime vuoden tasoon nyt kun kahvila ruokailuineen on kokonaan hiljentynyt.

Vielä ei ole hätää, kun nukutaan muutama tunti yössä. Mutta jos menee loputkin yöunet, niin paketti leviää käsiin. Saku Vätti

Vajaan seitsemän euron (6,90 €) kuljetusmaksulla Vätin verkkokaupassa hoidetaan ostosten keruu ja kuljetus ympäri maakuntaa. Kotiinkuljetustaksa kattaa vain murto-osan kuluista.

– Kauimmainen asiakas saattaa olla 40 minuutin matkan päässä, ja välttämättä matkan varrella ei ole muita kohteita. Äkkiä reissuun palaa puolitoista tuntia aikaa – ja polttoainetta.

Kuljetusmaksu on täysin kauppiaan itsensä määriteltävissä, mutta Vätti ei silti ole tässä tilanteessa korottamassa sitä.

– Katsotaan sitten, kun on päästy pahimmasta kriisistä yli. Voisimme tehdä aluejakoja, joiden välillä kuljetusmaksu vaihtelee.

Poikkeustilanteessa on tarjottava palvelua, eikä kaikkea voi Saku Vätin mielestä mitata rahassa.

Apua kyllä tarjolla

Verkkotilausten määrä on siis kasvanut parissa viikossa liki 20-kertaiseksi. Entä jos määrät vielä kasvavat?

– Kunnan kanssa on sovittu, että sieltä saadaan lähipäivinä omista töistään vapautuneita työntekijöitä nimenomaan ikäihmisten puhelintilausten vastaanottoon. Silloin oma väki pääsee nopeammin keräämään ostoksia, emmekä ole puhelimessa päivystämässä, kauppias Saku Vätti kertoo.

Myös urheiluseurat ja taksiautoilijat ovat tarjonneet apuaan. Paljon on tullut kädenojennuksia myös niiltä, jotka tekevät nyt kevennettyä työviikkoa tai ovat lomautettuina. Joka päivä sähköpostiin tipahtaa joku avuntarjous.

Tavarantoimittajat hiljalleen tilanteen tasalle

Kierros kauppias Saku Vätin kanssa hyllyjen väleissä paljastaa saman, josta jo sosiaalisessa mediassakin on hihkuttu: Suomi leipoo nyt.

Vehnäjauhohylly oli viime viikolla tyhjä, ja kuivahiivasta oli pulaa. Nyt tarpeeseen voidaan jo vastata paremmin, kun keskusvarastot ja tavarantoimittajat ovat päässeet tilanteen tasalle.

– Paikalliset pientuottajat ovat alkaneet tarjota jauhojaan. Nyt jauhotilanne on samankaltainen kuin viime viikolla jauhelihan kohdalla: tarjontaa on ovista ja ikkunoista.

Välillä heräsi epäilys myös makeisten, limsojen ja snacksien riittävyydestä, mutta sekin huoli on nyt Vätin mukaan ohi.

– Vielä ei ole hätää, kun nukutaan muutama tunti yössä. Mutta jos menee loputkin yöunet, niin paketti leviää käsiin, toteaa kauppias ja lähtee järjestelemään taas kuljetuksia.

Hän huikkaa vielä, että tuntuu kuin hekin olisivat etätöissä. Asiakkaita näkee korkeintaan ikkunaruudun takaa.

Lue lisää:

Korona on lisännyt kotimaisen ruoan kysyntää jopa kymmeniä prosentteja – elintarvikeala lupaa, että tavaraa riittää ja lisää tehdään koko ajan

Kotimaisen ruoantuotannon arvostus kasvaa poikkeusoloissa – somessa käydään kiittäviä keskusteluja

Ruokakauppa ja nettimyynti kasvoivat rajusti – Yrityksillä vaikeuksia vastata kysyntään

Kauppaketjut: Koronan liikennevaikutukset eivät näy kauppojen valikoimissa

Koronavirustapausten määrä Varsinais-Suomessa lisääntyy hitaasti. Maakunnan alueella 80 ihmisellä on todettu koronatartunta.

Uusia tartuntoja on tiistain jälkeen todettu kahdeksan. Seitsemän potilasta on hoidossa Tyksin sairaaloissa.

- Täältä voit lukea uusimmat tiedot koronasta Suomesta ja maailmalta

- Täältä voit lukea uusimmat uutiset koronatilanteesta Varsinais-Suomesta.

Ylisen perheessä Nurmossa Etelä-Pohjanmaalla tasapainoillaan monen muun tavoin etäkoulun ja vanhempien töiden kanssa.

Perheeseen kuuluu vanhempien lisäksi ekaluokkalainen Aleksis, kolmatta luokkaa käyvä Aleksanteri, viidesluokkalainen Akseli ja jo lukioikään ennättänyt Sofia.

Koska kaikki lapset käyvät eri koulua luokka-asteilla, vanhempien päivä alkaa tehtävien tulostamisella ja päivän hahmottamisella. Sofia hoitaa jo koulunsa itsenäisesti, mutta nuoremmat lapset tarvitsevat apua.

– Viime viikko oli ensimmäinen kokonainen viikko etäkoulua ja olotila on kuin maratonin jälkeen. Kyllä tämä kuormittaa melkoisesti, mutta ei auta kuin päivä kerrallansa mennä, perheen äiti Elina Ylinen kertoo.

Elina ja Aki Ylisellä on Seinäjoen Nurmossa maatilayritys. Vanhemmat jakavat kanalan työt ja lasten opetuksen keskenään. Molempia tarvitaan arjen pyörittämisessä.

– Jos itse pitäisi tehdä etätöitä koneella, niin kyllä tämä olisi haastavampi paketti, Elina Ylinen kertoo.

Keskiviikkona ekaluokkalaisen päivän ohjelmassa oli matematiikkaa ja liikuntaa, viidesluokkalaisen päivä täyttyi äidinkielen ja historian tehtävistä.

Elina Ylinen on opiskellut valtio-oppia ja historiaa sivuaineenaan, joten historian opetustehtävä on hänelle mieluisa. Sen sijaan matematiikasta hän ei niinkään pidä.

Vanhempien tehtäväjako onkin selvä: perheen isä hoitaa matematiikan ja äiti kielet.

Osa koulutehtävistä on ollut hyvin käytännönläheisiä, esimerkiksi siivousta ja omista vaatteista huolehtimista.

– Puukäsityötehtävä oli eilen polkupyörän huoltaminen. Koska polkupyörä oli rikki, poika huolsi sitten mönkijän. Se oli todella mieluisa tehtävä, Elina Ylinen kertoo.

Millainen opettaja äiti sitten arvelee olevansa?

– En ehkä niin kärsivällinen, mitä voisi toivoa. Varmasti hermostun nopeammin kuin mitä koulussa opettaja, Ylinen naurahtaa.

Alkukankeudet takana, mutta vielä riittää kehitettävää

Keski-Nurmon koulun viidennen luokan luokanopettaja ja koulunjohtaja Mika Karjanlahden mukaan etäopetus on lähtenyt alkukankeuden jälkeen koulussa hyvin käyntiin.

Aamukymmeneltä järjestetään opettajan ja oppilaiden välinen verkkokokous, jossa tarkastetaan koulupäivään osallistuvat oppilaat, järjestetään opetustuokio ja käydään läpi tehtäviä.

– Sen jälkeen on mahdollista saada yksilöllistä ohjausta, Karjanlahti kertoo.

Opettajat ovat Karjanlahden mukaan tehneet pitkää päivää, että opetus saadaan teknisesti onnistumaan.

– Ei meidän välineistöä ole suunniteltu etäopetukseen. Joitakin koneita on ja niitä on lainattu ja edelleen saa lainalle täältä koululta.

Karjanlahden mukaan kahdessa viikossa opetus on kehittynyt niin, että opetus tapahtuu järkevästi. Muutamia eri kokeilujakin on ehditty tehdä, mutta nyt on päästy rutiineihin kiinni.

Koulunjohtaja antaa kiitosta opettajille, jotka ovat ottaneet valtavan digiloikan.

– Täysi tunnustus myös koteihin vanhemmille, jotka omien etätöidensä keskellä joutuu lasten kanssa painimaan.

Karjanlahti kannustaa vanhempia ottamaan ongelmatilanteissa matalallakin kynnyksellä yhteyttä. Apua saa esimerkiksi erityisopettajan ja koulukuraattorin kautta. Myös tukiopetus onnistuu etänä.

– Jos oppilalla on vaikeuksia päästä kiinni rutiiniin, niin nopeasti vain yhteyttä kouluun ja pyytämään apua.

Lähtötilanteet kunnissa ovat olleet hyvinkin suuria

Opettajien ammattijärjestön (OAJ) kehittämispäällikkö Jaakko Salo kertoo OAJ:n kartoittavan tällä hetkellä opettajien kokemuksia opintojen järjestämisestä. Yksittäisten palautteiden kautta tiedetään jo, että opettajat ovat kuormittuneita työmääränsä vuoksi. Yle kertoi kuormituksesta jo viime viikolla.

– Isoa osaa opetuksesta ei ole voitu järjestää kuten ennen. Opettajat ja oppilaat ovat joutuneet omaksumaan todella nopealla aikataululla uusia asioita, Salo kertoo.

Salon mukaan monet opettajat ovat kertoneet, että paljon aikaa menee yksittäisten oppilaiden ohjaamiseen.

– Aikaa kuluu esimerkiksi puhelimitse oppilaiden ohjaamiseen ja palautteiden antamiseen.

Suuressa roolissa ovat digitaaliset laitteet.

Salo kertoo, että osalle kouluista siirtyminen etäopetukseen ei ollut suuri ponnistus. Osa taas joutui aloittamaan lähes alusta. Lähtötilanteet kunnissa ovat eronneet toististaan hyvin selvästikin.

– Meillä on kouluja, joissa on jo ennen tätä tilannetta ollut kaikille oppilaille omat koneet. Myös vaadittavat ohjelmat on ollut asennettuna ja vuosien ajan käytössä. Etumatka on hurja siihen tilanteeseen, missä laitteita ei ole ollut aiemmin käytössä, Salo kertoo.

OAJ:n tietojen mukaan joka seitsemäs opettaja on ollut ilman henkilökohtaista työkonetta.

Rehtori, opettaja, ruokalan täti...

Elina Ylisen mukaan opettajat ovat olleet yhteydessä aktiivisesti vanhempiin. Koulun mahdollisuuksista tukea kotona tapahtuvaa opiskelua on informoitu.

Ylinen harmittelee, että koulumaisten olosuhteiden luominen kotiin on haasteellista.

Pojat ovat äidin mukaan hyvin eriluonteisia ja siksi oppiminenkin tapahtuu jokaisen kanssa eri tavalla. Esimerkiksi veljesten samanaikainen opiskelu saman pöydän ääressä on haasteellista.

– Yhden kanssa tehdään uskontoa sisällä, kun toiset touhuaa pihalla ja sitten vaihdetaan, äiti kertoo.

Päivän aikana Elina Ylisellä on monta roolia. Kolmen pojan kanssa joutuu välillä selvittelemään välejä, toimimaan opettajana ja ruokahuollonkin pitäisi pelata.

Ruokaa kuluu paljon, kun perheessä on kolme kasvavaa poikaa. Kaupassa saa käydä useammin kuin normaalisti.

Seinäjoen kaupunki tarjoaa koululaisille lounaspaketin. Ylisten perheessäkin kaupungin tarjouksesta keskusteltiin, mutta tarjoukseen ei tartuttu.

– Äidin ruuat ovat kuulemma parempia.

Haasteita on riittänyt

Elina Ylinen myöntää, että isovanhemmista olisi tällä hetkellä suuri apua, jos heidän apuaan pystyisi hyödyntämään. Yksi perheen pojista kuuluu myös riskiryhmään, joten kaveritkaan eivät ole sallittuja kuin virtuaalisesti.

– Kun maaseudulla asumme, niin onneksi meillä on tässä iso piha. Kyllä täältä tekemistä löytyy.

Hyviäkin puolia kotikoulusta on löydetty.

– Viitosluokkalaisen kanssa olemme käyneet sellaisia keskusteluja, joita ei olisi ilman kotikoulua tullut käytyä. On puhuttu muun muassa filosofiasta ja verotuksesta, Elina Ylinen kertoo.

Poikkeuksellisen tilanteen vuoksi etäkoulu jatkuu tällä tietoa ainakin 13. toukokuuta asti. Ylisen perheessä uskotaan, että koronaviruksen vuoksi kouluun palataan vasta elokuussa.

Maatilan töiden ja etäkoulun järjestelyn haasteet lisääntyvät keväällä, kun peltotyöt alkavat. Tällöin vastuu lasten opetuksesta siirtyy enemmän äidille.

– Myös pojat haluavat varmasti mennä traktorin kyytiin. Voi olla, että kouluhommat jäävät vähän vähemmälle, äiti miettii.

Lue seuraavaksi:

OAJ: Viruksen leviämistä pelkääviltä opettajilta tulee "itkunsekaisia puheluita" – ministeriö vakuuttaa, että kouluihin ei tule ryntäystä

Etäopetus tuo mukanaan huolen eriarvoisuudesta – opetusministeri: "Koulu voi olla jollekin ainoa paikka, jossa saa lämpimän aterian"

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kertoo, että Yhdysvallat aikoo evakuoida matkustajat koronaviruksen piinaamalta Zaandam-risteilyalukselta.

Zaandam on ollut jumissa merellä, sillä mikään satama ei ole halunnut päästää alusta maihin. Trump sanoo nyt, että Yhdysvallat lähettää laivalle lääkintähenkilökuntaa ja evakuoi matkustajat. Ulkomaalaiset matkustajat lähetetään omiin kotimaihinsa.

Holland America Line -yhtiön aluksella on kuollut jo neljä ihmistä, ja parillasadalla sanotaan olevan influenssan kaltaisia oireita.

Floridan kuvernööri ei halunnut alusta

Zaandam lähti liikkeelle Buenos Airesista 7. maaliskuuta. Zaandam ja sen sisaralus Rotterdam lähestyvät parhaillaan Floridan rannikkoa.

Floridan kuvernööri Ron DeSantis on suhtautunut torjuvasti Zaandamin matkustajiin.

– Näemme tämän suurena, suurena ongelmana, emmekä halua, että ihmisiä dumpataan Etelä-Floridaan juuri nyt, DeSantis sanoi maanantaina.

Trump kehotti tiistaina tiedotustilaisuudessa DeSantisia muuttamaan mieltään ja sanoi soittavansa kuvernöörille.

– Sillä laivalla kuolee ihmisiä. Aion tehdä sen, mikä on oikein, Trump sanoi Reutersin mukaan.

Yle Uutiset kertoi keskiviikkona Zaandamista ja muista merillä seilaavista laivoista, joita ei haluta ottaa vastaan mihinkään satamaan.

Lue lisää:

Koronapotilaita kuljettava risteilyalus Zaandam anelee Floridalta pääsyä satamaan – Merillä seilaa yhä risteilijöitä, jotka eivät ole päässeet maihin(!.4.)

Koronakriisistä voi tulla ensimmäinen talouskriisi, josta metsäteollisuus selviää kuiville ensimmäisten toimialojen joukossa. Ainakin se on todennäköisempää kuin koskaan aiemmin.

Myös Pellervon taloustutkimuksen PTT:n mukaan metsäsektori selvinnee koronakriisistä monia muita aloja paremmin. PTT:n juuri julkaistussa metsäalan kevään 2020 ennusteessa käydään läpi koko metsäsektorin tilannekuva.

Mutta kuinka alan kolmella suurella jätillä menee? Miltä näyttää UPM:n, Stora Enson ja Metsä Groupin koronan jälkeinen tulevaisuus? Mitkä ovat eri tuotteiden näkymät?

Metsäjätit ovat kannattavia

Metsäjättien lähihistoria on vahva. Yhtiöt ovat takoneet kovia tuloksia markkinoiden täydellisestä murroksesta huolimatta.

Kaikki metsäyhtiöt ovat kovassa kunnossa vastaanottamaan ankaratkin iskut. Velat on painettu minimiin, ja tuotantokoneistot ovat pääosin kunnossa.

Metsäyhtiöt ovat tänä päivänä kannattavia firmoja. Rahoitusrakenne on historiallisen vahva, koska viime vuosien investoinnit ovat pysyneet pieninä verrattaessa aiempiin nousukausiin.

Vuosi 2018 oli metsäteollisuusyhtiöille huippuvuosi. Analyytikoiden laskelmien mukaan kolmen suurimman metsäyhtiön Metsä Groupin, Stora Enson ja UPM:n yhteenlaskettu vertailukelpoinen tulos ennen veroja oli toissa vuonna 3,4 miljardia euroa.

Viime vuonna yhteenlaskettu tulos painui 2,6 miljardiin euroon eli laskua kertyi yli 20 prosenttia. Silti viime vuosikaan ei ollut huono.

Odotukset olivat vakaat

Tästä vuodesta piti tulla vähintään vakaa. Metsäjättien talouspäälliköt rustasivat talousarvioitaan leppoisasti hyräillen: sellun hinnan arveltiin lähtevän taas nousuun ja paperinkin näkymät olivat kaikesta huolimatta vähintäänkin kohtuulliset.

Toisin kävi. Tuli koronavirus. Kaikkien terveys vaarantui. Samalla taloudelliset ennusteet menivät uusiksi.

Metsäjätit ovat ottaneet aina ankarasti takkiinsa suurten kriisien iskiessä. 1990-luvulla rahamarkkinoiden vapauttaminen ja idänkaupan romahtaminen rokottivat erityisen lujaa metsäteollisuutta.

Seuraavaksi metsäteollisuus törmäsi seinään niin sanotun it-kuplan puhjetessa 2000-luvun alussa. Taustalla oli ylisuuria investointeja ja yritysostoja. Lopulta koneita oli pakko panna kiinni.

Metsäteollisuutta koeteltiin jälleen kerran vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin riehuessa. Viennistä riippuvaiset metsäjätit huomasivat seisovansa tyhjän päällä.

Epävarmuus valtasi markkinat, asiakkaat eivät uskaltaneet ostaa mitään, paperin kulutus laski odotettuakin nopeammin ja vienti sakkasi. Toipuminen on jatkunut näihin päiviin asti.

Näkymät tasaisen sumuisia

Markkinatilanne juuri nyt on hankala. Metsäteollisuuden näkymät ovat yhtä sumuiset kuin muillakin.

Sellun hinta ei jaksa lähteä nousuun, sahatavara ei käy kaupan, kioskeista ei osteta paperilehtiä ja mainonta karkaa edelleen nettiin.

Toisaalta PTT:n tutkijat huomauttavat sellun ja kartongin viennin vetävän kuitenkin kohtuullisesti. Kiinassa metsäteollisuuden toiminta on jo normalisoitumassa ja suurin osa sikäläisistä metsäfirmoista on käynnistänyt toimintansa.

Metsäteollisuus ei ole liioin niin suoraan loppukuluttajista riippuvainen kuin moni muu toimiala.

Ja koronakriisi lisää pehmo- ja hygieniapapereiden kysyntää. Samalla yhä kiihtyvä verkkokaupan kasvu merkitsee pakkausten kysynnän kasvua.

Elintarvikepakkausten kysyntä vauhdittunee ympäri maailman kun ravintolat ja kahvilat siirtyvät noutojakeluun.

Rajut leikkaukset auttavat

Mutta takavuosien ankarat saneeraukset, koneiden lakkauttamiset ja väen irtisanomiset auttavat metsäjättejä nykykriisissä.

Metsäteollisuuden patruunoiden ei siis tarvitse ensimmäisinä kävellä pankinjohtajan luo rahaa pyytämään.

Koronapandemian talousvaikutuksia arvioidaan parhaillaan jokaisessa firmassa jokaiselta mahdolliselta kulmalta. Terveyden ohella lopulliset talousseuraukset ovat luonnollisesti vielä täysin arvailujen varassa.

Joka tapauksessa koronavirusepidemiasta voi hyvinkin tulla ensimmäinen talouskriisi, jonka metsäteollisuus selättää ilman suurempia haavoja.

Se on metsäjättien vahvan kassan eli paksun lompakon ansiota.

Koronaepidemia näkyy mielenterveyspalveluissa.

Suomen Mielenterveys ry:stä kerrotaan, että yhteydenottojen määrä on kasvanut puhelimessa ja verkossa.

– Kriisipuhelimessa on puheluiden määrä kasvanut. Tosin puhelut ovat lisääntyneet puolen vuoden aikana jo ennen koronaa. Mutta maaliskuussa on tullut 20 000 puhelua, kun edellisvuonna tuli 14 500. Myös resurssit ovat vahvistuneet ja maaliskuussa vastattiin noin 1500 puhelua enemmän kuin tammikuussa, sanoo MIELI ry:n Suomen mielenterveyden johtava asiantuntija Meri Larivaara.

Vastaavasti koronaepidemian saavuttua Suomen Terveystalon Lääkäri-chat 24/7 -palvelun asiakasmäärä kymmenkertaistui viikossa. Etävastaanotoilla kysytään ennen kaikkea koronariskeistä ja -oireista. Terveystalon työterveyslääkäreiden kirjoittamien lyhytpsykoterapialähetteiden määrä oli 2020 alkuvuonna nelinkertainen viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna.

Mielenterveysongelmat kasvussa – koronapiikki näkyy kodeissa

Mielenterveysongelmat ovat olleet pitkään kasvussa.

Maaliskuun aikana mielenterveyssyistä myönnetyt sairauslomapäivät ja lyhytpsykoterapialähetteiden määrä osoittavat, että koronan aiheuttama poikkeustilanne vetää ennestään huolestuttavaa tilastoa vielä aiempaa hälyttävämpään suuntaan.

Tiedot käyvät ilmi Terveystalon Näin Suomi voi -aineistosta, jossa on analysoitu lähes 3,7 miljoonaa suomalaisten lääkärissäkäyntiä viime vuoden ajalta. Lisäksi tarkastelussa ovat olleet vastaanottokäynnit kuluneen kuukauden ajalta.

– Koronaepidemia pahentaa monien mielenterveyspotilaiden tilannetta. Jo ennestään mielenterveydeltään hauraat ihmiset jäävät nyt helposti vaille normaaleja tukiverkkoja. Taloushuolet ja epävarmuus tulevasta kuormittavat nyt lähes kaikkia, johtava psykologi Tuija Turunen Terveystalosta sanoo.

Nyt tulee vastaanotolle ihmisiä, joilla on koronaan liittyviä huolia, mutta erityisesti taloudellisia huolia, Turunen sanoo. Vastaanotot tehdään nyt enimmäkseen etänä.

Huoli terveydestä ja toimeentulosta kuormittavat.

– Moni sinnittelee nyt ja pitää varautua siihen, että osa oireilee vasta sitten kun tilanne helpottuu, Turunen sanoo.

Hän korostaa, että mielenterveyshäiriöt ovat kasvaneet jo ennen koronaa.

– Nyt pitäisi hoitaa mahdollisimman nopeasti ahdistuneisuutta, jota korona aiheuttaa. Muuten ongelmat kasautuvat, Turunen sanoo.

Koronahuolet ohittivat parisuhdeongelmat

Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelimeen tulleista puheluista noin viidennes liittyy koronaan.

– Yleensä tavallinen syy on ihmissuhdeongelmat ja huoli läheisistä. Nyt korona on ottanut puheluissa vallan, johtava asiantuntija Meri Larivaara sanoo.

Moni pelkää omaa tai läheisen sairastumista, myös työasiat ja taloudellinen epävarmuus askarruttavat. Ihmisiä ahdistaa epätietoisuus sekä poikkeustilan vaikutukset elämään. Moni pohtii myös saako hoitoa ja pelaako ruokahuolto. Korona muuttaa opiskelu- ja työskentelykuviot. Myös parisuhde ja jaksaminen lasten kanssa mietittyvät. Lisäksi yksinäisyys on ongelma, Larivaara luettelee.

Nuoria ahdistaa perheen kireä tunnelma

Nuorille suunnatissa Sekaisin-chatissa näkyy myös koronapiikki: nuoret haluavat keskustella ja ovat huolissaan, tosin korona on aiheena noin 12 prosentissa puheluista.

– Toki nuoret ovat enemmän kotona ja ottavat siksi yhteyttä. Sekaisin-chatissa käydään noin 150 keskustalua päivässä arkisin ja viikonloppuna vähemmän, Larivaara kertoo.

Yhteydenottoja chatin kautta on 600 päivässä. Koronan vuoksi myös vastaajia on aiempaa enemmän: esimerkiksi joidenkin kuntien nuorisotyöntekijöitä on koulutettu chatin keskustelijoiksi, koska he eivät voi jatkaa normaalia työtään.

Nuorilla on Larivaaran mukaan vaikeaa olla kotona, kun perhe riitelee tai on kireissä tunnelmissa. Toisia pelottaa korona. Myös opintoasiat, toimeentulo ja parisuhteen ongelmat huolestuttavat nuoria.

Kasvu oli kovaa jo ennen koronaa

Mielenterveyshäiriöiden esiintyvyyden kasvu oli kuitenkin kovaa jo ennen koronaepidemiaa. Esimerkiksi ahdistushäiriöitä diagnosoitiin 25 prosenttia enemmän vuonna 2019 kuin vuotta aiemmin, Terveystalon data kertoo.

Eniten sairauslomapäiviä aiheuttavat edelleen tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mutta toiseksi pisimmät sairauslomat aiheutuvat mielenterveyshäiriöistä. Keskimääräinen hengitystieinfektion aiheuttama sairausloma kestää normaalitilanteissa kolme päivää ja korona- aikana kahdeksan päivää. Mielenterveysongelmissa keskimääräinen sairausloman pituus on 17 päivää.

Lyhytpsykoterapia aktiivisessa käytössä lyhentää sairauspoissaolojen kestoa. Esimerkiksi useat isot työnantajat ovat tilastoineet sairauspoissaolojen lyhentymistä ja säästöjä rakennettuaan työterveyteen toimivan mielenterveysongelmien hoitopolun, jossa keskeinen osa on oikea-aikainen pääsy lyhytpsykoterapiaan, kertoo Tuija Turunen. Palveluja tuotetaan tehokkaasti myös etänä.

Lyhytpsykoterapian puolesta on puhunut esimerkiksi THL:n ylilääkäri Jukka Kärkkäinen.

Mistä apua?

Meri Larivaara sanoo, että ensin ahdistuksesta kannattaa jutella läheisten kanssa.

Jos läheiset kuormittuvat ja oma ahdistus on suurta, sitten kannattaa ottaa yhteyttä tukipalveluihin.

Jos kyse on mielenterveyshäiriöistä, pitää ottaa yhteyttä terveyskeskukseen. Julkiset mielenterveyspalvelut toimivat edelleen.

Ne, joilla on työterveyspalvelut käytössään, voivat olla yhteydessä työterveyteen.

Mielenterveystalosta saa virtuaaliapua.

Suomen Mielenterveysseuran kriisipuhelin, päivystys numerossa 09 2525 0111 suomen kielellä 24/7.

Suomen punainen risti (SPR) on avannut palvelevan puhelimen, johon voi soittaa liittyen koronavirusepidemian aiheuttamiin huoliin ja murheisiin. Numeron tarkoitus on auttaa ihmisiä, joilla on tarve keskustella luottamuksellisesti mieltä painavista asioista. Numero on 0800 100 200

Sekaisin chat auttaa alle 29-vuotiaita.

Ja vielä asiantuntijoiden neuvo korona-ahdistukseen: Ota hiukan etäisyyttä jatkuvaan uutisvirtaan ja kunnon irtiotto somepöhinään

Kriisikeskusten puhelinnumerot löytyvät verkosta. https://mieli.fi/fi/tukea-ja-apua/kasvokkain/kriisikeskusverkosto

Lue myös:

Toivolla on valtava voima, sanoo psykoterapeutti Maaret Kallio – Mistä sinä saat toivoa juuri nyt?

Mitä tapahtui, kun suomalaiset suljettiin kotiin? 3 perhettä piti viikon ajan päiväkirjaa: "Pirjo nosti rähinän, kun aioin lähteä lenkille"

Huoli koronavirukseen liittyvistä riskeistä huolettaa muitakin kuin ikäihmisiä – yhteydenotot potilasjärjestöihin lisääntyneet merkittävästi

Tällä viikolla Suomessa on puhuttu koronasta ja yhtiöiden suurista osingoista. Teleyhtiö Elisa päättää torstaina yhtiökokouksessaan satojen miljoonien eurojen osingoista ja myöhemmin keväällä energiayhtiö Fortum jakaa omistajilleen liki miljardi euroa.

Onko osinkojen jakaminen tällaisena aikana oikeudenmukaista?

Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander ei osinkoja tuomitse, mutta tekee yhden rajauksen.

– Jos yritys saa koronan takia voimakasta valtion tukea, voitaisiin kysyä, onko osingon jakaminen ylipäätään mahdollista, Kiander sanoo.

– Muuten tämä oikeudenmukaisuuskysymys on vaikea. Osinkotulo on hyvin tärkeä monille tahoille – joista yksi ovat kaikki eläkerahastot.

Osingot ovat herkkä aihe, etenkin jos osinkoja jakavat yhtiöt samaan aikaan käyvät yt-neuvotteluja. Ammattiliitot älähtivät, kun joensuulainen lehtiyhtiö Punamusta Media ilmoitti lomauttavansa koko henkilöstönsä ja samaan aikaan omistajat nostavat osinkoja.

Jopa presidentti Niinistö totesi Ilta-Sanomille, että osingot eivät sovi koronakevääseen.

Ajatus osinkojen yleisestä jäädyttämisestä on kuitenkin yrityksille mahdoton.

– Jos yhtiön näkymät heikkenevät merkittävästi ja se joutuu esimerkiksi lomauttamaan tai irtisanomaan, osingonmaksu saattaa herättää kriitiikkiä, Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Ville Kajala sanoo.

– Vaakakaupissa on samaan aikaan kuitenkin toinenkin tekijä. Osakkeenomistajat odottavat, että ne yhtiöt joilla on varaa maksaa myös tekevät sitä.

Siinä missä rahan lainaaja perii velalliselta korkoa, sijoittaja toivoo saavansa ostamalleen osakkeelle osinkoja. Kajalan mukaan kyse on luottamuksesta. Jos osinkojen jakaminen lopetettaisiin kokonaan, se voisi vaikuttaa yhtiöiden mahdollisuuksiin saada jatkossa pääomia.

– Tämänkin kriisin aikana ja sen jälkeen voi monelle yhtiölle tulla tarve kääntyä osakkeenomistajien puoleen.

Osinkoja moittivien on syytä muistaa, että esimerkiksi juuri Fortumissa ja Elisassa eläkeyhtiöt ja Suomen valtio ovat suuromistajia. Valtion osuus Fortumin tulevista osingoista on liki puoli miljardia euroa.

Sille rahalle löytyy varmasti käyttöä koronaepidemiasta toipumiseen. Tätä taustaa vasten tuntuu erikoiselta, että Ranskassa hallitus kehottaa valtio-omisteisia yhtöitä luopumaan osingoista koronaviruksen vuoksi.

He leikkaavat osinkojaan

Jos osinko uhkaa yhtiön vakavaraisuutta, yhtiöllä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin tuottaa sijoittajilleen pettymys. Esimerkiksi matkustajaliikenteestä elävät Finnair, Tallink ja Viking Line sekä ravintolayhtiö NoHo Partners ovat koronakriisin syvetessä peruneet osinkonsa.

Investors House Rahastojen pääsalkunhoitaja Antti Lahtisen mukaan yhtiöiden on huolehdittava kassan riittävyydestä ja luovuttava osingosta, jos sen maksu vaarantaisi yhtiön maksuvalmiuden.

Osinkojen arvostelu muilla kriteereillä on Lahtisen mukaan perusteetonta. On epärealistista ajatella, että jos kassaan jätetään viime vuoden voittovaroja, yhtiöt eivät tässä tilanteessa leikkaisi kustannuksiaan.

– Jos osinko päätetään jättää maksamatta, se jää yhtiöille – ja siitä ei kukaan ulkopuolinen hyödy.

Yhtiöiden tilanne Helsingin pörssissä vaihtelee suuresti. Energiayhtiö Fortumin liiketoiminta ei koronasta juuri heilu, mutta NoHo Partnersin ravintolaliiketoiminnasta ei ole jäljellä juuri muuta kuin kulut.

– Nämä ovat ne ääripäät joiden väliin muut yhtiöt asettuvat.

Tämä on huono osinkokevät

Alla olevassa kaaviossa ovat Osuuspankin kokoamat tiedot Helsingin pörssin 25 suurimman yhtiön näillä näkymin maksuun tulevista osingoista. Osinkosaalis on pariin viime vuoteen verrattuna vaatimaton.

Hieman yllättäen, osinkojen notkahduksella ei ole juuri tekemistä koronapandemian kanssa. Nokia kertoi 5G-ongelmistaan ja osinkojensa perumisesta jo viime syksynä. Paljon ennen koronakriisiä oli tiedossa myös Nordean niukempi osinkolinja.

Helsingin pörssin 25 suurimmasta yhtiöstä vain Telia on leikannut osinkoaan pandemian vuoksi. Paljon enemmän on niitä yhtiöitä, jotka ovat ilmoittaneet osingonmaksun siirtymisestä.

Esimerkiksi Nokian Renkaat aikoo maksaa puolet osingosta heti ja toisen puolen myöhemmin – mikäli yhtiön hallitus katsoo sen hyväksi. Osinkojaan siirtävät myös esimerkiksi Huhtamäki, Eezy ja Solteq.

Euroopan Keskuspankki on ohjeistanut pankkeja, että ne eivät jaa osinkoja ennen lokakuuta. Tästä syystä myös Nordea siirtää osingonmaksuaan.

Moni yhtiö siirtää osingonmaksuaan siitä yksinkertaisesta syystä, että koronan vuoksi osakkeenomistajat eivät voi kokoontua yhtiökokoukseen. Uusi kokouskutsu antaa yhtiöille mahdollisuuden myös muokata osinkoehdotustaan.

"Koskaan ennen ei ole ollut näin suurta epävarmuutta"

Osuuspankin pääanalyytikko Antti Saari arvioi, että lähiviikkoina tullaan näkemään lisää osinkojen lykkäyksiä. Ja jos kriisi jatkuu, syksyllä ne saattavat kääntyä osinkojen peruutuksiksi.

Tilanne on Saaren mukaan ennennäkemätön.

– Koskaan ennen ei osingoissa ole ollut näin suurta epävarmuutta, hän sanoo.

– Vaikka sijoittaja saa osinkonsa, hän saa sen huomattavasti myöhemmin kuin normaalisti. Jos tilanne jatkuu huonona, todennäköisesti myös osinkojen peruuntumisia tulee. Mutta toistaiseksi puhutaan lykkäyksistä.

Vaatimukset siitä, että sijoittajat kantaisivat tässä tilanteessa vastuuta, ei Saaren mukaan osu kohteeseensa. Suomen 25 suurinta yhtiötä ovat menettäneet lähes 30 prosenttia arvostaan ja osinkopotti laskee vuodentakaisesta.

Kriisi on siis osunut työntekijöiden lisäksi myös sijoittajiin ja omistajiin.

Huoli tarvittavien suojavarusteiden riittämisestä sairaanhoidon tarpeisiin koronakriisin keskellä jatkuu. Yle uutisoi tänään, että Huoltovarmuuskeskus on jakanut ainakin HUS:n käyttöön hengityssuojaimia, joiden viimeinen käyttöpäivä on mennyt jo vuosia sitten.

Ylen A-studiossa vierailleen sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikön Kirsi Varhilan mukaan kaikista vanhimmat suojaimet eivät ole nyt Huoltovarmuuskeskuksen jakamia.

– Meillä on ollut Huoltovarmuuskeskuksessa vuosien 2014 ja 2015 suojavarusteita, joita olemme jakaneet, Varhila kertoi A-studiossa.

– Olen ymmärtänyt että HUSissa on ollut vielä sen edellisen pandemiakauden suojavarusteita varastossaan, jotka ovat kyllä silloin aikoinaan olleet Huoltovarmuuskeskuksen jakamia.

Ylen aiempaan uutiseen haastateltu Huoltovarmuuskeskuksen perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola kuitenkin sanoo, että osa varastosta jaetuista suojaimista on hankittu nimenomaan vuoden 2009 epidemiaa varten.

Käyttöön on päätynyt suojaimia, jotka ovat vanhentuneet jo vuonna 2012.

Teknologian tutkimuskeskus VTT tarkastaa, että suojainten suodatusominaisuudet ovat kunnossa.

Suodatinten sijaan ongelmia on ollut esimerkiksi hengityssuojainten kumilenkeissä. Osassa suojaimia ne ovat hapertuneet niin, ettei suojain pysy kasvoilla tiiviisti. Tällöin sen käyttäjä voi altistua virukselle.

– Näitä on testattu satunnaisotannalla eristä ja siinä kohtaa on testattu sitä suojaimen läpäisykykyä. En usko että VTT on näitä kuminauhoja testannut. Eli joukossa saattaa olla sellaisia, joiden kuminauhat ovat hapertuneet, Kirsi Varhila myöntää.

– Ilman muuta, jos suojaimessa tämän tyyppinen tilanne on, ei sitä pidä käyttää. Kuitenkin pääosa suojaimista on täysin kunnossa, niiden kuminauhat eivät ole hapertuneet.

Kirsi Varhilan mukaan suojainten laadusta ei tingitä.

– Missään nimessä, ellei meillä olisi sitä VTT:n testausta, niin tämäntyyppisiä suojaimia ei jakoon laitettaisi.

Huoltovarmuuskeskuksen varastoista jaettujen tarvikkeiden piti taata se, että suojavarusteita riittää koronaepidemian joka vaiheessa..

– Onhan HUS myös eri asemassa kuin maan muut keskussairaalat. HUSissa tilanne on epidemian näkökulmasta ihan toinen kuin muiden sairaanhoitopiirien sairaaloissa.

Varhila korostaa, että myös uutta tavaraa saadaan koko ajan.

– Olemme koko ajan hankkineet uutta tavaraa ja myös HUSilla on aika iso oma hankintarengas, jonka kautta HUS on saanut tavaraa.

Lue lisää:

Sairaalat saivat varmuusvarastoista vuosia sitten vanhentuneita hengityssuojaimia – "Ihan kuranttia ei kaikki tavara ole ollut", sanoo HUS-johtaja

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Imatralla A-killan takapihalla linnut laulavat. Pihalla istuu leppoisan näköinen mies. Pinnan alla jäytää kuitenkin epävarmuus. Toipuvan alkoholistin Rippe Riikosen mieleen on tullut korona-aikana, josko hakisi lohtua pullosta.

– Ei voi kieltää, etteikö se mielessä olisi käynyt. Tässähän voisi periaatteessa valita, kuoleeko viinaan vai virukseen, sanoo mies vakavana.

Riikonen säikähti siinä määrin ajatustaan, että lähti nopeasti vertaisryhmään. Siellä hän kertoi ajatuksensa ääneen. Se auttoi, ja korkki pysyi kiinni.

Satoja vertaistukiryhmiä tauolla

Korona-ajan kokoontumiskiellot ovat vaikeuttaneet päihderiippuvaisten tukiryhmien toimintaa. Esimerkiksi satoja AA-kokouksia on jouduttu pistämään tauolle.

– Ryhmien peruuntuminen johtuu lähinnä siitä, että seurakunnat ja kunnat ovat sulkeneet kerhohuoneitaan, joissa kokoonnumme, kerrotaan AA:n toimistolta.

Nimettömät alkoholistit eli AA toimii täysin anonyymisti, joten toimistolta puheluun vastanneen henkilön nimeä emme kerro jutussamme.

AA:sta kerrotaan, että monet ovat perustaneet nyt verkossa toimivia vertaistukiryhmiä ja pitävät kokouksensa etänä. Lisäksi päihderiippuvaiset saavat vertaistukea puhelimitse ja harvoissa kokoontumisissa pienessä porukassa.

Vertaistuen merkitys on monelle päihderiippuvaiselle erittäin tärkeä. Rippe Riikosen mielestä se on alkoholismin paras hoitokeino.

– Kun vastassa on kaveri, jolla on oma kokemus, sitä ei lähdetä samalla tavalla vedättämään kuin koulunkäyneitä auttajia. Enkä nyt väheksy yliopiston käyneitä psykiatreja, sanoo toipuva alkoholisti Rippe Riikonen.

Riikonen ei ole niinkään huolissaan toipuvien alkoholistien tukitoiminnasta. Häntä huolestuttavat ne, jotka haluaisivat laittaa korkin kiinni ja tarvitsevat nyt apua.

– Toipuvat alkoholistit pitävät yhteyttä toisiinsa puhelimitse, mutta nyt hädässä oleville sanomansaatto on kärsinyt huomattavasti.

Perhehelvetti pelottaa koronan aikaan

Neljä Ylen tavoittamaa toipuvaa alkoholistia on huolissaan, mitä korona-aika tekee alkoholisteille ja heidän perheilleen. Pahimmillaan koko perhe joutuu katsomaan alkoholistin juomista kotona, eikä muu perhe pääse pois tilanteesta.

Huoleen yhtyy avohoitopalvelujen ylilääkäri Markus Partanen A-klinikka Oy:stä. Lomautus ja alkoholi voivat olla kohtalokas yhtälö.

– Iso huoli on, että päihdeongelmat näkyvät nyt enemmän kotona. Aika paljon on uutisoitu, että pitkäripaisen ovi on käynyt ja hanaviinit tehneet kauppansa, toteaa ylilääkäri Markus Partanen.

Tilannetta ei helpota, että suomalaiset hakevat helpotusta paineiseen arkeen usein alkoholista.

– Painetta kasvattaa huoli läheisten terveydestä koronan takia ja elämään lisäpainetta voi tuoda esimerkiksi lomautus. Nämä ovat kyllä riskitekijöitä korkin aukeamiseen, Partanen toteaa.

Rannoilla, puistoissa ja kesämökeillä

Baarien ja ravintoloiden sulkeutuminen vaikeuttaa tilannetta entisestään.

– Mitä tekee se, että baarit ovat kiinni? Juominen siirtyy nyt koteihin. Veikkaan, että seuraavaksi ongelma siirtyy rannoille ja puiston penkeille, kun ilmat paranevat. Kotona tilanne käydä tukalaksi, jos alkoholisti ei hae apua, Rippe Riikonen pohtii.

A-klinikan ylilääkäri Markus Partanen uskoo, että juominen voi siirtyä korona-aikana myös mökeille, jos kotona tulee raja vastaan.

– Kesämökit ovat varmaan yksi purkuventtiili, minne osa ihmisistä suuntaa. Siellä voidaan ottaa sitten vähän reilummin, Partanen pohtii.

Läheiset ja perhe eivät voi suuresti auttaa, jos neljän seinän sisällä yksi juo. Riikonen neuvoo läheisiä tässä tilanteessa pitämään huolta itsestään eikä alkoholistista.

– Juoppo tekee, mitä itse haluaa. Vaikka on julmaa sanoa, niin läheinen ei voi alkoholistia auttaa. Jos joutuu huolehtimaan lasten lisäksi alkoholistista, se saattaa käydä liian raskaaksi.

Ei alkoholia koronakaranteenissa

Tilanteen kärjistymistä perheissä ei voi ennaltaehkäistä muuten kuin laittamalla korkin kiinni.

– Juoksemista lapsi kainalossa karkuun ehkäistään parhaiten sillä, että karanteeniaikana ei käytetä alkoholia. Tämä on minun kantani ja käsitys heillä, jotka ovat viinan kanssa kuseen joutuneet, Riikonen sanoo.

A-klinikan ylilääkäri kehottaa pitämään päiväkirjaa juoduista alkoholiannoksista, ettei mopo karkaa käsistä juomisen suhteen.

– Usein oma mielikuva juomisen määrästä saattaa olla virheellinen. Ei välttämättä muista, kuinka paljon tuli otettua eilen, saati viisi päivää sitten. Juomapäiväkirja on tosi hyödyllinen ja lahjamaton, neuvoo avohoitopalvelujen ylilääkäri Markus Partanen.

Omaa alkoholin käyttöään kannattaa miettiä ylilääkärin mukaan, jos käyttää säännöllisesti naisena yli 7 ja miehenä yli 14 annosta viikossa.

Toipuva alkoholisti Rippe Riikonen ei kannata alkoholin myynnin lopettamista korona-aikana. Viikonloppuna Twitterissä tätä mieltä oli Helsingin sosiaali- ja terveystoimen toimialajohtaja, erikoislääkäri Juha Jolkkonen. Alkoholin myyntikielto olisi hänen mielestään tehokkain keino vähentää dramaattisesti kriisin seurannaisvaikutuksia.

– Ei mitään kieltolakia nyt. Kyllä ihminen tietää, jos hänellä ongelma on, Rippe Riikonen toteaa.

Avun tarve kasvaa, mitä pitempi karanteeniaika on

Ylen tavoittamat AA-kerholaiset ovat huolissaan siitä, miten paljon vertaistuen tarve kasvaa, kun korona-aika on ohi. Samoilla linjoilla on Riikonen.

– Pelkäänpä myös, että tarve päihde- ja mielenterveyshoidolle lisääntyy mitä pidemmälle eristäytymisaika koronan takia menee.

Imatran A-killassa on kuntouttavaa työtoimintaa, joka on myös pysähdyksissä koronaviruksen takia. Puhelimen päässä on kuitenkin apua tarjolla sitä tarvitseville.

– Ja tietysti akuutissa tilanteessa yhteys päihdehoitoon tai mielenterveyspuolelle, neuvoo Riikonen.

Riikonen kuuluu perussairauksiensa takia koronaviruksen riskiryhmään, siksi kotiolot ovat tulleet viime aikoina turhankin tutuiksi. Mielekkään viihteen ansiosta korkki on kuitenkin pysynyt kiinni.

– Katsoin Areenasta 20 jaksoa Metsoloita peräkkäin, Riikonen nauraa.

Koillis-Ranskan vauraat ja tavallisesti vilkkaat kaupungit ovat seisahtuneet. Ranskan koronaepidemian keskuksessa Grand Estin departementissa ei kotoa poistuta enää kuin kauppaan ja sinnekin hengityssuojaimen ja muovikäsineiden kanssa.

– Mitään ei voi oikeastaan tehdä. Elämä on ikään kuin pysähdyksissä, kertoo Strasbourgissa asuva ranskalaissuomainen Minttu Carole.

Alueen koronatilastot ovat hurjia. Koillisranskalaissa sairaaloissa hoidetaan tällä hetkellä lähes viittätuhatta koronaviruspotilasta, joista noin tuhat on tehohoidossa.

Kun yksi paikka vapautuu, on tilalle tulossa kymmenen uutta potilasta.

Sairaaloiksi muutetut junat kuljettavat potilaita muualle Ranskaan

Vakavasti sairaita potilaita evakuoidaankin Grand-Estin departementista päivittäin muualle Ranskaan ja myös naapurimaihin. Esimerkiksi viime sunnuntaina kaksi sairaaloiksi muutettua TGV-junaa kuljetti kymmeniä koomaan vaivutettuja potilaita hoitoon Länsi-Ranskaan.

Ranskan armeija on kuljettanut kymmeniä vakavasti sairaita ranskalaisia myös naapurimaiden sairaaloihin. Sveitsiin, Saksaan ja Luxembourgiin on siirretty kaikkiaan satakunta koillisranskalaista koronapotilasta.

– Tunnelma täällä on muuttunut. Ihmiset eivät enää pelkää ainoastaan läheisten vanhusten puolesta vaan ymmärtävät, että alueen sairaalat ja teho-osastot ovat täynnä myös työikäisiä ihmisiä. Nyt ollaan peloissaan myös omasta puolesta, Minttu Carole sanoo.

Carole on kirjailija, joka työskentelee myös koillisranskalaisessa vanhusten palvelutalossa. Palvelutalon turvatoimet ovat järeät, sillä riskiryhmäläisiä pyritään suojaamaan virustartunnalta kaikin mahdollisin tavoin. Kaikki ei-välttämättömät vierailut on kielletty ja yhteinen ruokala suljettu.

– Asukkaat ovat kyllästyneitä, sillä he elävät neljän seinän sisällä vailla tietoa siitä, milloin tämä loppuu. Henkilökunnalla on puolestaan kova stressi siitä, että mitä jos joku tuo viruksen vahingossa sisään ja mitä sitten tapahtuu, Carole kuvaa.

Suuri osa Koillis-Ranskan tartunnoista on peräisin yhdestä kokoontumisesta

Koillis-Ranskan tilanne on esimerkki koronaviruksen nopeasta ja arvaamattomasta leviämisestä. Iso osa alueen tartunnoista on peräisin helmikuun puolivälissä järjestetystä herätyskristillisestä kokoontumisesta.

Viisi päivää kestäneeseen tapahtumaan osallistui tuhansia ihmisiä eri puolilta Ranskaa. Kokoontuminen järjestettiin Haut-Rhinin alueella Mulhousen kaupungissa sijaitsevassa kirkossa, johon ihmiset saapuivat paastoamaan ja rukoilemaan.

Kokoontumiseen osallistui myös koronavirukseen tietämättään sairastuneita ihmisiä. He levittivät tautia suljetussa tilassa tehokkaasti muihin osallistujiin.

Minkäänlaisia varotoimia kirkossa ei ollut, vaikka erilaisiin ohjelmanumeroihin osallistui päivittäin satoja tai jopa tuhansia ihmisiä.

Tartunnat moninkertaistuivat salakavalasti

Koronavirus tuntui tuolloin helmikuun puolessa välissä Ranskassa ylipäätään vielä etäiseltä uhalta ja huomio keskittyi lähinnä Kiinasta tai Italiasta palaaviin matkaajiin. Presidentti Emmanuel Macron jatkoi ihmisten kättelyä eikä kokoontumisrajoituksia ollut.

Tartunnat levisivät kuitenkin salakavalaa vauhtia, kun Mulhousen kirkossa oleskelleet ihmiset levittivät tautia eteenpäin. Haut-Rhinin alueen koronatartunnat kahdeksankertaistuivat kahdessa vuorokaudessa ja maaliskuun alussa alueella oli jo yli kahdeksankymmentä varmistettua koronavirustartuntaa.

– Tämä Mulhousen kirkon tapahtuma aloitti koronavirusepidemian Ranskassa. Tartuntaketjut sairastuttivat ihmisiä Italiassa, Sveitsissä ja Saksassa asti, sanoi Grand Estin departementin terveysviraston johtaja Christophe Lannelongue.

Virus levisi seurakunnan jäsenten mukana myös Korsikalle, Ranskan Guayanaan Etelä-Amerikkaan ja Länsi-Afrikan Burkina Fasoon.

Päättäjiä kritisoidaan liian hitaasta reagoinnista

– Monella täällä on sellainen fiilis, että päättäjien olisi pitänyt ryhtyä koviin toimiin paljon ripeämmin, Minttu Carole sanoo.

Haut-Rhinin alueen koulut suljettiin varotoimena jo maaliskuun alussa, mutta esimerkiksi sata kilometriä pohjoisemmassa Strasbourgissa rajoitukset eivät näkyneet tuolloin vielä millään tavalla.

– Työmatkaliikenne Mulhoisen, Strasbourgin, Saksan ja Sveitsin välillä on täällä jatkuvaa. Kukaan ei kuitenkaan osannut ennakoida, että epidemia iskisi muihin alueen kaupunkeihin yhtä voimallisesti ja yhtäkkisesti, Carole kertoo.

Ranskan tilastot synkistyvät nyt kovaa vauhtia

Ranskassa määrättiin lopulta koko maan kattava ulkonaliikkumiskielto 17. maaliskuuta. Siinä vaiheessa tilanne oli Koillis-Ranskassa jo lähes hallitsematon.

Tartunnat moninkertaistuivat ja tehohoidon paikat täyttyivät. Esimerkiksi yli kaksisataa Strasbourgin keskussairaalassa työskentelevää hoitajaa sai koronavirustartunnan.

Koronaviruskuolemat ovat olleet Ranskassa viime päivinä kovassa nousussa. Koronaan on menehtynyt maassa jo yli 4 000 ihmistä.

Hallitus on varoittanut, että lähipäivät tulevat jatkumaan hyvin hankalina.

Koillis-Ranskan asukkaat toivovat, että epidemian pahin huippu olisi mahdollisimman pian ohi.

– Toistaiseksi luvut eivät ole kääntyneet millään mittarilla laskuun. Vielä täällä ei siis hengähdetä, Minttu Carole sanoo.

Lue lisää:

Toimittajalta: Ranskalaiset eivät totelleet suosituksia, ja niinpä koko maa joutuu tänään karanteeniin

Macron: "Kaikki uudistukset keskeytetään, olemme terveyssodassa"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kolmen ihmisen kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus on tuonut sakkotuomion turma-auton kuljettajalle. Kuolonuhrien lisäksi onnettomuudessa loukkaantui neljä ihmistä, joista kaksi sai vakavia vammoja. Onnettomuus tapahtui nelostiellä Inarissa maaliskuussa 2016.

Saksalainen kuljettaja oli menettänyt henkilöautonsa hallinnan jäisellä tiellä. Auto oli alkanut heittelehtiä ja ajautunut kylki edellä vastaantulevien kaistalle. Vastaan ajoi suomalaisen ajama henkilöauto.

Kolme saksalaisessa autossa matkustanutta ihmistä kuoli törmäyksessä välittömästi ja kuljettaja sai vammoja. Suomalaisautossa olleet kolme ihmistä loukkaantuivat.

Syyttäjä katsoi, että vaikka ajonopeus oli rajoitusten mukainen 80 kilometriä tunnissa, saksalaisen olisi pitänyt ajaa varovaisemmin ja alentaa nopeutta. Autossa oli kitkarenkaat.

Syyttäjä vaati ehdollista ja 14 000 euron korvauksia

Syyttäjä vaati 27-vuotiaalle kuljettajalle kolmesta kuolemantuottamuksesta rangaistukseksi enintään kolme kuukautta ehdollista vankeutta. Syytetty tunnusti teon, mutta katsoi sakkorangaistuksen olevan riittävä seuraamus teoista.

Lapin käräjäoikeus tuomitsi kuljettajan kolmesta kuolemantuottamuksesta 75 päiväsakkoon, joista kertyi maksettavaa 3450 euroa.

Syyttäjä vaati lisäksi kuljettajaa korvaamaan valtiolle vainajien kuljetuksesta ja kuolemansyyn selvittämisestä aiheutuneet kustannukset, yhteensä runsaat 14 000 euroa.

Syytetty kiisti vaatimuksen ja katsoi kuolemansyyn selvittämisen tarpeettomaksi hänen syyllisyytensä selvittämiseksi. Käräjäoikeus oli samaa mieltä ja vapautti syytetyn korvauksista.

Tuomio ei ole lainvoimainen eli siitä voi valittaa ylempiin oikeusasteisiin.

Hallituksen on määrä julkistaa tänään linjauksensa uudeksi omistajaohjauspolitiikaksi. Edellisen linjauksen teki pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus keväällä 2016.

Omistajaohjauksessa yksi keskeisimmistä ja kiistanalaisimmista asioista on kysymys valtion pörssiyhtiöiden hallitusten jäsenten palkkioista. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen (sd.) arvioi helmikuussa, että tämän kevään yhtiökokouksissa on syytä tehdä palkkioihin maltillinen korotus.

Tuppurainen kehotti kuitenkin viikonvaihteessa valtionyhtiöitä pidättyvyyteen johdon palkitsemisessa koronaviruspandemian keskellä, kertoi Lännen Media. Tuppurainen sanoi, että yritysten ylimmän johdon toiminta asettaa esimerkin, jota verrataan yleiseen oikeudenmukaisuuden tajuun.

Hän kertoi valtio-omistajan olevan valmis mukauttamaan osinko-odotuksiaan muuttuneessa tilanteessa.

Valtionyhtiöistä muun muassa VR ja Finnair ovat kertoneet lomautuksiin tähtäävistä yt-neuvotteluista, joiden takana on koronakriisi.

Palkkioihin ei ole koskettu pitkään aikaan

Esimerkiksi Nesteen ja Finnairin hallitusjäsenten palkkioihin ei ole koskettu sitten vuoden 2008. Fortumissa palkkioita nostettiin viimeksi vuonna 2012.

Minkään näiden yhtiöiden nimitystoimikunnat eivät tehneet hallituspalkkioista ehdotusta yhtiökokoukselle, sillä Suomen hallitus ei ole vielä muodostanut kantaansa omistajaohjauksesta. Nimitystoimikunnan puheenjohtajat kuitenkin kertoivat nimitystoimikunnille, mitä Suomen valtio esittää yhtiökokouksessa.

"Suomi tarvitsee parhaat osaajat"

Tuppurainen kertoi helmikuussa, että hallituspalkkioihin tehtävä maltillinen korotus olisi valtio-omistajan signaali siitä, että palkkioiden pitkään jatkuneen jäädytyksen on syytä päättyä. Ensi vuodesta palkkioita tarkastellaan uuden periaatepäätöksen pohjalta.

Korotuksia perustellaan sillä, että palkkiot ovat jääneet jälkeen kansainvälisesti ja myös verrattuna yksityisiin suomalaisiin suuryrityksiin.

Tuppuraisen mukaan valtiolla ei ole varaa olla tällaisissa asioissa populisti, vaan Suomi tarvitsee parhaat mahdolliset osaajat valtionyhtiöiden hallituksiin.

Tulevaisuus näytti valoisalta. 22-vuotias Viveka Tiitola oli juuri valmistunut liiketalouden tradenomiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta ja työskenteli siellä määräaikaisena viestintäassistenttina.

Helmikuun lopussa nämä työt päättyivät sopimuksen mukaisesti. Tiitola sai kuitenkin töitä vanhalta työnantajaltaan vaateliikkeestä ja lisäksi luvassa oli ryhmäliikuntatuntien ohjausta. Hänen unelmansa oli yhä viestintäpuolella, ja hän oli hakenut alan työpaikkoja Helsingistä edeten työhaastatteluihin asti.

– Olin jo miltei toinen jalka Helsingissä. Olin luottavaisin mielin ja katselin asuntoja pääkaupunkiseudulta.

Sitten Suomeen tuli korona ja kaikki muuttui viikossa.

Sähköposti täyttyi viesteistä, joissa kerrottiin rekrytointien keskeytymisestä. Ryhmäliikuntatuntien vetämiset peruuntuivat. Lopulta tuli tieto, ettei työtä ole enää tarjolla vaateliikkeessäkään.

Viveka Tiitola oli työtön työnhakija ensimmäistä kertaa elämässään.

– Se oli musertavaa ja tuli minulle täytenä yllätyksenä.

Moni nuori jakaa nyt saman kohtalon, kun kesätöitä hakevat sekä opiskelijat että valmistuneet.

Kaupan liiton ekonomisti Bate Ismailin mukaan pelkästään kaupan alalla on Suomessa vuosittain töissä noin 25 000 kesätyöntekijää, mutta nyt koronan takia on keskeytetty useiden tuhansien kesätyöntekijöiden rekrytointi.

– Mahdollisesti jopa puolet kesätyöpaikoista on vaarassa, koska erikoiskauppa on lähes täysin pysähtynyt, Ismail kertoo.

Kesätyöhakuja keskeytetty: "Tilanne todella harmillinen"

Yle kysyi yhdeltätoista nuoria paljon työllistävältä yritykseltä sähköpostitse, ovatko ne joutuneet keskeyttämään kesätyöntekijöidensä rekrytointeja. Yhdeksän yritystä vastasi.

HOK-Elannossa kesätyöntekijöiden rekrytointi on keskeytetty, jotta vakituisella henkilöstöllä on varmasti töitä myös kesäkauden aikana.

– Olimme jo tehneet useita satoja kesätyösopimuksia ja näitä sopimuksia emme ole peruuttaneet. On mahdollista, että kesätyön suorittamispaikka vaihtuu alkuperäisistä suunnitelmista, kun myymälöiden työvoimatarpeet selviävät, kertoo HOK-Elannon henkilöstöjohtaja Antero Levänen.

Hakemuksia tuli yhteensä 7 500 ja kesätyöpaikka ehdittiin sopia jo noin 500 hakijan kanssa ennen rekrytoinnin keskeyttämistä.

Henkilöstövuokrausfirma Baronan toimitusjohtajan Minna Vanhala-Harmasen mukaanteollisuus sekä rakennus- ja logistiikkapuoli vetävät yhä. Sen sijaan ravintola- ja hotellialalla sekä erikoistavarakaupassa kesätyöhakuja on keskeytetty.

– Pyrimme selvittämään kesätyövaihtoehtoja muun muassa maataloudesta ja sosiaali- ja terveyspuolelta siltä osin kuin se henkilöiden soveltuvuuden osalta on mahdollista. Alustavaa kiinnostusta on löytynyt myös näihin tehtäviin.

Nämä työt ovat esimerkiksi taimien istuttamista, vanhusten hoitamista, ruokahuoltoa sekä desinfiointia.

Vanhala-Harmanen kuitenkin sanoo, että työnkuvan pitää vastata koulutusta.

Gigantti: Pääkaupunkiseudun kesätyörekrytointeja peruttu

Gigantin henkilöstöjohtajan Tomi Sohlmanin mukaan Gigantti on joutunut perumaan työpaikkoja pääkaupunkiseudun liikkeissä kevään ja kesän osalta. Kaikkiaan kesätyöhakemuksia pääkaupunkiseudulle tuli 500. Sohlmanin mukaan kesätöihin hakeneille on ilmoitettu kesätöiden peruuntumisista.

– Ehdimme jo palkata joitakin kesätyöntekijöitä ennen tämän poikkeuksellisen tilanteen alkamista. Nämä työntekijät ovat jo aloittaneet meillä.

Tokmannista kerrotaan, että osa kesätyöntekijöiden rekrytoinneista päätettiin siirtää myöhempään ajankohtaan, kunnes koronatilanne hellittää. Jo tehdyt sopimukset pysyvät valtaosin voimassa.

Myös IKEA Suomen joidenkin kesätyöntekijöiden osalta on sovittu työsuhteiden alkamisajankohdan siirtämisestä myöhäisempään ajankohtaan. Tämä koskee esimerkiksi IKEA-ravintoloiden kesätyöntekijöitä.

Kaikkien suurten työnantajien kesätyörekrytointeihin korona ei vaikuta.

Lidl Suomen henkilöstöpäällikkö Sanna Rainio kertoo, että kesärekrytoinnit eivät ole keskeytyneet ja kesätyöt alkavat sovitusti. Vaateliike H&M:ssä kesäkauden rekrytoinnit on jo saatu päätökseen. Hakijoille on ilmoitettu ja kausityöntekijät on jo valittu.

Broman Groupista kerrotaan, että kesätyöntekijöiden rekrytointeja jatketaan. Yritykseen kuuluu muun muassa Motonet.

Myös Keskolta arvioidaan, ettei kauppojen ja logistiikan kesätyöpaikkoja ole peruttu kovin paljon. Uusia kesätyöpaikkoja voi Keskon mukaan tulla hakuun vielä kevään loppuvaiheessakin.

Onni onnettomuudessa

Viveka Tiitola joutui rekisteröitymään TE-toimiston sivuilla työttömäksi työnhakijaksi maaliskuussa. Se tapahtui hänelle ensimmäistä kertaa ja oli kova pala.

– Minua ahdisti. Tunsin häpeää, riittämättömyyttä ja epäonnistumisen tunteita.

Tiitola on kuitenkin iloinen siitä, että sai kuulla ajoissa rekrytointien keskeytymisistä eikä ehtinyt muuttaa pääkaupunkiseudulle.

– Lähipiirissäni on ollut todella ikäviä tapauksia. Samana päivänä, kun on tehty muuttoa Helsinkiin ja 11 kuukauden vuokrasopimus on jo tehtynä, luvatut työt ovat peruuntuneet. Kaverit ehtivät muuttaa kalliisiin vuokra-asuntoihin.

Ota muuta työtä vastaan

Kaakkois-Suomen työ-ja elinkeinotoimiston Nuorisotakuun koordinaattori Tuula Hautala-Pirainen sanoo, että jos jollakin alalla on töitä tarjolla, se kannattaa ottaa vastaan.

– Työnantajat eivät ole tahallaan pahansuopia, eikä tämä ole kenenkään oma vika. Moni nuori on aloittanut itsenäisen elämän ja silloin rahantulo on tärkeää.

Hautala-Piirainen sanoo, että myös Kaakkois-Suomessa joitakin kesätyöpaikkoja on peruuntunut. Erityisesti lomautukset näkyvät nyt maaliskuussa ravintolapuolella.

Hautala-Piirainen uskoo, että työttömyysluvut luultavasti synkkenevät vielä.

– Se näkyy siinä vaiheessa, kun valmistutaan oppilaitoksista.

Tilanne huolestuttaa nuoria

Viveka Tiitola on keskustellut kavereidensa kanssa ja vallitseva koronatilanne huolestuttaa. Hän kertoo, ettei uskalla nyt suunnitella tulevaa.

– Epätietoisuus on eniten läsnä. Minulla on kavereita, jotka juuri valmistuivat ammattikorkeakoulusta. On ikävää, että matto vedetään jalkojen alta.

Tiitola päätti kuitenkin aloittaa maaliskuussa viestintä- ja kauppatieteen opinnot Vaasan avoimessa yliopistossa.

– Ajattelin, että jotain kehittävää tekemistä on nyt saatava päiviin. Olen miettinyt yliopistoon hakemista yhteishaussa.

Tiitolalla on lisäksi blogi ja Instagram-tili, joissa hänellä on kaupallista yhteistyötä. Siksi hän on suunnitellut kevytyrittäjäksi ryhtymistä.

Rima on laskenut unelmien suhteen hetkeksi

Tiitola ei osaa sanoa, mitä hän ajattelee työnhausta, jos tilanne vielä pitkään jatkuu. Hän on myös miettinyt, laittaisiko viestiä entiselle Prisman pomolleen.

–Olisin valmis ottamaan myös työtä, joka ei ole prioriteetti numero yksi. Jännästi sitä huomaa, että omat unelmat, mitä olen tavoitellut, tulevat pikkuisen alas.

Kun Tiitola on jutellut perheensä kanssa, hän on kuitenkin tullut toisiin ajatuksiin. Tiitolalla on säästöjä. Hän saa vielä palkan entisiltä työnantajiltaan, eikä hänen ole tarvinnut hakea työttömyystukia.

– Toivon, että pääkaupunkiseudun viestintäpaikat alkavat osaltani vetää.

Voit keskustella aiheesta 3.4. kello 23 asti.

Lue myös:

Tuoreimmat koronavirusuutiset Kymenlaaksosta

Uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Suomessa

Keskeytyneet harjoittelut viivästyttävät korkeakouluopiskelijoiden valmistumista – Tiia Suikkanen valmistuu insinööriksi etäkurssien avulla

Lomautettu Laura ja tuhannet muut aiemmin hyvin toimeen tulleet ovat aivan uudessa tilanteessa: “Suurin pelko on, riittävätkö rahat ruokaan”

"Miten selviän kotona ajatusteni kanssa?" kysyy Emma Vironen, 22 – kaksi nuorta kertoo poikkeusoloista, kun oma elämä muistuttaa karanteenia jo valmiiksi

Työttömyys voi räjähtää käsiin koronan takia – TEMin tutkimusjohtaja: Vuositasolla jopa 70 000 työtöntä lisää

Suomessa on jo vuosia suositeltu 65-vuotta täyttäneille rokotetta, joka suojaa ikäihmisiä muun muassa pneumokokkibakteerin aiheuttamalta keuhkokuumeelta. THL:n virallinen suositus korostaa rokotetta erityisesti riskiryhmille.

Nyt koronavirukseen yhdistetty keuhkokuume on saanut osan ikäihmisistä harkitsemaan maksullisen ”keuhkokuumepiikin” eli pneumokokkirokotteen ottamista.

Ainakin vielä pneumokokkirokotteen käyttö osana koronaan liittyviä toimia jakaa terveydenhuollon ammattilaisten mielipiteitä Suomessa.

THL:n viesti on, että rokotteen voi ottaa halutessaan, mutta koronavirukselta se ei suojaa. Lapin keskussairaalan infektiolääkäri Markku Broars rokotuttaisi kaikki riskiryhmät.

– Korona on vaarallinen virus, joka tekee keuhkovaurioita, jolloin bakteerit pääsevät helpommin kehoon, hän toteaa.

• Lue tästä Ylen jutusta vastaukset yli 80 koronakysymykseen
• Ongelmana ylikierroksilla käyvä immuunijärjestelmä – näin koronavirus iskee sairastuneeseen

Tanskassa rokotus ikäihmisille

Pneumokokkirokote keskusteluttaa koronakriisin keskellä päättäjiä ja terveydenhuollon ammattilaisia eri puolella maailmaa.

Tanska uskoo rokotteen välilliseen hyötyyn. Siellä on juuri tehty päätös rokottaa maksutta yli 65-vuotiaat ja riskiryhmäläiset osana koronan vastaista taistelua.

Iäkkäät hoitokodeissa asuvat perussairaat sekä kaikki erityisryhmiin kuuluvat rokotetaan Tanskassa jo huhtikuussa 2020. Loput ikäihmiset saavat rokotteensa ensi syksynä.

Päätöksellä pyritään turvaamaan se, etteivät pneumokokkipotilaat kuormittaisi koronan takia tiukoilla olevaa terveydenhoitojärjestelmää.

Ruotsissa puolestaan Uumajan yliopiston infektiosairauksien vanhempi professori Birgitta Evengård on julkisuudessa väittänyt, että ainakin osa koronavirukseen liittyvistä kuolemantapauksista voitaisiin estää, jos kaikki ikäihmiset ja erityisryhmät rokotettaisiin pneumokokkirokotteella.

Ruotsissa pneumokokkirokote kuuluu Suomen tavoin kansalliseen pikkulasten rokotusohjelmaan. Ikäihmisille sitä vain suositellaan.

THL peräänkuuluttaa virallista näyttöä rokotteen koronasuojasta

Suomessa Terveyden ja hyvinvoinnin Laitoksen (THL) infektiotautien ja rokotusten ylilääkäri Hanna Nohynek sanoo, että rokotteen voi halutessaan ottaa.

– Emme kuitenkaan ehdoin tahdoin usuta hakemaan sitä juuri nyt, koska sillä ei ole suojatehoa koronakeuhkokuumetta vastaan, Nohynek toteaa.

Korona voi aiheuttaakeuhkokuumetta ja sen vakavaa ARDS-muotoa eli henkeä uhkaavaa, erittäin vaikehoitoista hengitysvaikeusoireyhtymää.

Tämä koronakeuhkokuume on Nohynekin mukaan pikemmin tulehduksellinen ylireaktio toisin kuin influenssan jälkitautina usein oleva bakteerikeuhkokuume.

• THL: Ajankohtaista koronaviruksesta

Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas puolestaan rokotuttaisi välittömästi kaikki Suomen ikäihmiset ja erityisryhmät, jos hänellä olisi valta ja rahat päättää asiasta.

– Koronavirus vaurioittaa keuhkoja, ja koska virus on uusi, eikä immuniteettisuojaa ole, virus aiheuttaa monelle rajummat vauriot. Ne avaavat aina tietä bakteereille, joista yksi suurimmista keuhkokuumeen aiheuttajista on juuri pneumokokki, Broas sanoo.

Hän kertoo, että pelkästään Suomessa sairastetaan normaalioloissa eli ilman koronapandemiaa tai rajua influenssaepidemiaa noin 50 000 keuhkokuumetta vuodessa.

– Näistä noin puolessa joudutaan sairaalahoitoon, ja keskimäärin noin kolmasosa on pneumokokkibakteerin aiheuttama.

Wuhanissa menehtyneillä myös bakteeritartuntoja

Hanna Nohynekin mukaan tutkimustietoa on vielä liian vähän. Hän sanoo, ettei tämän hetken tietojen valossa ole tullut esiin, että koronaviruksen jälkiseuraamus olisi pneumokokkikeuhkokuume.

– Kiinasta, Italiasta tai esimerkiksi Ranskasta ei ole mitään viitettä, että pneumokokkitauti olisi lisääntynyt koronan myötä, Nohynek toteaa.

Lapin keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas kertoo, että on totta, ettei ole tiedossa, onko keuhkokokuumeisilla koronapotilailla juuri pneumokokkitartunta, mutta se tiedetään, että monella on myös bakteeritartunta.

Kiinan Wuhanista on olemassa aineistoa, josta Broasin mukaan selviää, että puolella koronaan kuolleista ja 15 prosentilla keuhkokuumeesta selvinneistä, oli koronaviruksen lisäksi myös bakteeritulehdus.

Aineistosta on kirjoitettu esimerkiksi tiedelehti The Lancetissa (Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatient with COVID-19 in Wuhan, China: a retspective cohort study)

– Wuhanin aineistoista ei selviä, mikä bakteeri tai bakteerit ovat kyseessä, mutta tiedämme lukuisista influenssatutkimuksista, että pneumokokkibakteeri on yleisin jälkitautina tuleva keuhkokuumeen aiheuttaja, Broas kertoo.

Pneumokokin lisäksi keuhkokuumetta aiheuttavat esimerkiksi stafylokokki- ja kolibakteerit sekä mykoplasma.

• Lue täältä Ylen uutiset koronaviruksesta

Saksassa rokote loppumassa, muuallakin isoa nousua

Suomessa rokotteen myyntilupa on MDS Finland-lääkeyhtiöllä. Yhtiön yhteiskuntasuhteiden johtaja Petri Lehto kertoo, että rokotteen myynnissä on Suomessa ollut jonkin verran kasvua vuoden 2020 aikana.

Maailmalla tilanne on kuitenkin toinen.

– Rokotteen myynnissä on nyt globaalissa mittakaavassa isoa nousua, Lehto sanoo.

Esimerkiksi Berline-Zaitung kirjoittaa 23.3.2020, että nopeasti kasvaneen kysynnän vuoksi pneumokokkirokote on Saksassa loppumassa, ja uusi rokote-erän saadaan maahan todennäköisesti vasta toukokuussa 2020.

Myös Ruotsissa on pneumokokkirokotteen menekissä kasvua. Ruotsi on pitänyt korona-aikana rokotesuosituksensa ikäihmisille kuitenkin ennallaan. Tilanne on sama myös Norjassa.

Koronatilanne ei ole muuttanut myöskään THL:n vastaavia virallisia pneumokokkirokote-suosituksia.

Rokotetta suositellaan kroonista keuhkosairautta eli astmaa tai keuhkolaajentumaa sairastaville. Suosituslistalla ovat myös esimerkiksi sydänsairauksista kärsivät ja diabeetikot. Lisäksi myös yli 65-vuotiaiden katsotaan hyötyvän rokotuksesta.

WHO: Keuhkorokotteet eivät pure koronavirukseen

Myös WHO ottaa verkkosivuilaan asiaan kantaa: Keuhkokuumeen vastaiset rokotteet, kuten pneumokokkirokotus ja Haemophius influenzai tyyppi B (Hib)-rokote eivät tarjoa suojaa koronavirusta vastaan.

Suomessa käytössä oleva Hib-rokotevalmiste on kauppanimeltään Act-HIB.

WHO kuitenkin suosittaa myös korona-aikana yli 65-vuotiaille ja hengityselinsairaille pneumokokkirokotetta yleisesti vakavien bakteeriperäisten sairauksien torjuntaan.

Maailman terveysjärjestö suosittelee myös hoivayksiköiden henkilökunnalle sekä pneumokokki- että kausi-influenssarokotetta.

Lue seuraavaksi:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Kuinka saan karanteenia rikkovat naapurini kuriin? Vaikuttaako veriryhmä koronan tarttumiseen? Tässä vastaukset yli 80 koronakysymykseen

Ongelmana ylikierroksilla käyvä immuunijärjestelmä – näin koronavirus iskee sairastuneeseen

Mistä voi erottaa, sairastaako nuhakuumetta, influenssaa vai koronaa?

15 väitettä koronaviruksesta: Selvitimme, pitävätkö ne paikkansa, mikä on myytti ja mitä ei tiedetä

Kaupan liitto: Tuhansien kesätyöntekijöiden rekrytointi jäihin

22-vuotias Viveka Tiitola oli juuri valmistunut liiketalouden tradenomiksi Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, kun hän jäi työttömäksi maaliskuussa. Hän ei ole ainut, sillä Kaupan liiton ekonomisti Bate Ismailin mukaan koronan takia on keskeytetty useiden tuhansien kesätyöntekijöiden rekrytointi. Yle kysyi yhdeksältä isolta yritykseltä keskeytyksistä.

Valtio ja kunnat neuvottelevat miljardiluokan tukipaketista

Koronavirus tuhoaa kuntataloutta kahdesta suunnasta: verotulot supistuvat ja terveysmenot kasvavat. Valtio ja kunnat keskustelevat parhaillaan yhteisestä tilannekuvasta, ja näiden keskustelujen pohjalta valmistellaan hallituksen ensi viikon tiistain kehysriiheen päätökset kuntien tukemisesta. Jyväskylän kaupunginjohtaja Timo Koivisto vaatii valtionosuuksiin lisää rahaa.

Koronaepidemia näkyy mielenterveyspalveluissa

Koronakriisi on lisännyt mielenterveysongelmia entisestään. Suomen Mielenterveys ry:stä kerrotaan, että yhteydenottojen määrä on kasvanut puhelimessa ja verkossa. Vastaavasti Suomen Terveystalon Lääkäri-chat 24/7 -palvelun asiakasmäärä kymmenkertaistui viikossa koronaepidemian saavuttua. Myös maaliskuun aikana mielenterveyssyistä myönnetyt sairauslomapäivät ja lyhytpsykoterapialähetteiden määrä osoittavat, että poikkeustilanne vetää tilastoja entistä synkempään suuntaan.

Koillis-Ranskan koronatilanne on kaoottinen

Koillis-Ranskassa on maan koronaepidemian keskus. Iso osa tartunnoista on peräisin yhdestä helmikuussa pidetystä kirkollisjuhlasta. Elämä on ikään kuin pysähdyksissä, kertoo Strasbourgissa asuva ranskalaissuomalainen Minttu Carole. Alueella ei kotoa poistuta enää kuin kauppaan ja sinnekin hengityssuojaimen ja muovikäsineiden kanssa.

Yhdysvalloissa kuolonuhrien määrä ylitti 5 000

Yhdysvalloissa kuolonuhrien määrä jatkaa nopeaa kasvuaan. Se ylitti myöhään keskiviikkona Yhdysvaltain aikaa viidentuhannen rajan. Samaan aikaan amerikkalaismediassa käydään keskustelua pandemian hoidossa tarvittavien suojavarusteiden saatavuudesta. Presidentti Donald Trump myönsi, että niitä on liittovaltion varastoissa vähän, mutta sanoi sen johtuvan siitä, että niitä toimitetaan suoraan osavaltioille ja sairaaloille.

Lue täältä uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Torstaille ennustetaan sateita

Yöllä leviää maan etelä- ja keskiosaan lumi- ja räntäsateita. Rannikolla sade on osin vettä ja Salpausselän pohjoispuolella lunta. Lunta kertynee jopa 10 senttimetriä. Päivällä hajanaisia lumisateita tulee vielä kaakosta Pohjanmaalle ulottuvalla alueella. Etelässä ja lännessä tulee lisäksi sadekuuroja.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

“Olen miettinyt, että jos menis istumaan tuonne hautausmaalle ja ampuisin itseni. Mietin sitä joka päivä, mutta estää se, että on vielä vanhemmat elossa, ne ei kestäisi sitä.

Asun kotonani yksin ja kävin vertaistuessa sekä erilaisissa yhdistysten kokouksissa. Nyt ne on kaikki peruttu. Ei voi mennä kirjastoon, ei voi matkustaa minnekään.”

Näin kirjoittaa viestissään toimittajalle keski-ikäinen nainen Pirkanmaalta. Hän on yksi lukuisista Yleen yhteyttä ottaneista ihmisistä, joiden jaksamisen arjessa korona on musertanut.

Lukuisat kunnat ja kaupungit ovat muuttaneet, supistaneet tai sulkeneet mielenterveyspalvelujaan koronatilanteen vuoksi. Suurin osa vertaistukiryhmistä on peruttu kokonaan. Samoin on useiden eri päivätoimintaryhmien kanssa.

Valtaosa terapia- ja hoitotapaamisista järjestetään etänä, puhelinkeskusteluna tai videopuheluna.

Esimerkiksi Tampereella lähetteiden teko aikuispsykiatrian avohoidossa siirretään nyt myöhemmäksi, jos kyse on “kiireettömästä tapauksesta”.

– Pelkään, etteivät kaikki jaksa kriisin läpi. Pelkään itseni, oman henkeni ja ystävieni puolesta, 29-vuotias Roni Koukkari sanoo.

Tamperelaisella Roni Koukkarilla on takanaan kaksi itsemurhayritystä puolen vuoden sisällä.

Hoitona on psykiatrisen sairaanhoitajan tapaamiset kerran kolmessa viikossa. Seuraava tapaaminen olisi perjantaina. Vielä Koukkarille ei ole ilmoitettu, järjestyykö aika esimerkiksi puhelimitse.

Puhelinsoitto ei Koukkarin mukaan kuitenkaan korvaa sosiaalista kontaktia ja kasvokkain puhumista.

Epätietoisuus soiton tai tapaamisen toteutumisesta lisää turvattomuuden tunnetta ja ahdistusta entisestään.

Koukkarin arjen henkireikinä olivat aiemmin päivittäiset tapaamiset sosiaalisen kuntoutuksen päivätoiminnassa. Säännöllinen syy nousta ylös ja lähteä ulos auttoi pärjäämään masennuksen ja ahdistuneisuushäiriön kanssa.

Nyt toiminta on tauolla koronan vuoksi.

–Jos aiemminkin on tuntunut siltä, että elämällä ei ole tarkoitusta tai järkeä, niin nyt vasta tuntuukin, Koukkari sanoo.

Mielenterveyden keskusliiton toiminnanjohtaja Olavi Sydänmaanlakka on mielenterveyskuntoutujien tilanteesta erittäin huolissaan.

Liiton yli 150 jäsenyhdistystä ovat joutuneet sulkemaan kaikki matalan kynnyksen kohtaamispaikkansa.

Tukiryhmiä pyritään siirtämään verkkoon, mutta Sydänmaanlakka tietää, etteivät ne täysin voi korvata fyysisiä kontakteja, oikeaa kohtaamista.

– Ääni kentältä on yhdenmukaisen ahdistunut, että miten tästä selvitään.

Sydänmaanlakka toteaa, että koronakriisi ja sen aiheuttama kotiin eristäytyminen voi kuormittaa perheitä taustasta huolimatta.

Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ihmiset ja perheet, joilla on kasautuneita ongelmia esimerkiksi mielenterveyden, päihteiden tai väkivallan vuoksi.

– Heikommassa asemassa olevat ihmiset ovat kriisin aikana entistäkin vaikeammassa tilanteessa.

Jos emme varaudu nyt, maksamme myöhemmin kovaa hintaa. Olavi Sydänmaanlakka

Kun uutiset täyttyvät uhkakuvista eikä kriisin kestoa voi ennustaa, ahdistus kasvaa.

Mielenterveyden kanssa kamppailevat eivät tiedä, koska terapia- ja muut hoitosuhteet palautuvat jälleen ennalleen.

– On varmaa, että ongelmat syvenevät koronatilanteen jatkuessa. Hoidon ja avun tarve varmasti kasvaa niin mielenterveyspuolella kuin esimerkiksi lastensuojelussakin, Sydänmaanlakka sanoo.

Hän toteaa, että koronakriisin mielenterveydelliset seuraukset koskettavat satoja tuhansia suomalaisia.

– Jo ennen koronaa eri puolilla Suomea on ollut vaikeuksia saada mielenterveyspalveluja. Voi vain arvailla, millaisia ruuhkia meillä syksyllä on edessämme. Kuntien on varauduttava tähän, Sydänmaanlakka sanoo.

Hän toteaa, että mielenterveysongelmista johtuvat työkyvyttömyyseläkemäärät ovat Suomessa pitkään olleet suuret.

– Jos emme varaudu nyt, maksamme myöhemmin kovaa hintaa.

Verrattavissa lamaan

Muun muassa itsemurhia tutkinut Tampereen yliopiston sosiaalipsykiatrian professori Sami Pirkola toteaa, että koronan aiheuttama epävarmuus voi olla kenelle tahansa vaikea paikka. Etenkin mielenterveytensä kanssa kamppaileville se voi kasata toivottomuutta ja turvattomuutta.

– Moni varmasti miettii, voiko tässä tilanteessa saada apua ja hoitokontaktin, etenkin jos ei vielä ole ollut hoidon piirissä, Pirkola sanoo.

Hän vertaa koronakriisiä 1990-luvun lamaan.

Koronan vaikutukset talouteen ja sitä kautta ihmisten hyvinvointiin ovat iskeneet nopeasti.

Ainakin yli 300 000 suomalaista työntekijää on tai on jo ollut yt-neuvottelujen piirissä koronatilanteen vuoksi.

Työttömyysluvut ovat jo maaliskuussa nousseet. Samaan aikaan esimerkiksi Alkon myynti on kasvanut.

Jo ennen koronakriisiä Suomessa oli yli 100 000 vähävaraisessa perheissä elävää lasta.

Samalla kun media hehkuttaa etätyöskentelyn ja -opiskelun onnistumisia, osa joutuu eristyksiin kotiin, jonne ei haluaisi jäädä.

– Laman tiukka yhteiskunnallinen paine on verrattavissa tähän tilanteeseen. Toisaalta lama tuli vähitellen, kun taas korona iski aivan takavasemmalta.

Kurottavaa mielenterveystyötä

Professori Sami Pirkola näkee koronauutisoinnissa yhtäläisyyksiä lama-aikaan. Lamassa ihmiset seurasivat päivittäin synkkeneviä uutisia, miten jälleen yksi tehdas suljettiin, uusi yritys meni konkurssiin.

Samalla tavoin me seuraamme nyt sairastumis- ja kuolemakäyriä sekä muita seurauksia maailmalla ja kotimaassa.

– Tietoa on pakko antaa ja saada, mutta uutiset voivat lisätä ahdistusta.

Laman vaikutukset ovat olleet pitkiä. Vielä on mahdotonta ennakoida, kuinka nopeasti valtiot, talous ja yksittäiset ihmiset ponnistavat jaloilleen koronakriisin taituttua.

Pirkolan mukaan nyt olisi tärkeää olla aktiivinen ja kurottaa tarvittaessa asiakkaisiin päin, tehdä siis kurottavaa mielenterveystyötä. Osa saattaa jättäytyä avun piiristä pois, toisten tarvetta ei tunnisteta.

Pirkola harmittelee, että juuri ennen koronan tuloa oli saatu aikaan merkittävä kansallinen Mielenterveysstrategia 2020–2030, jonka avulla palveluita oli jo ryhdytty resursoimaan ja kehittämään. Sitten korona keskeytti työn.

– Ihmisiä pitää nyt kuroa avun piiriin, jotta he eivät jää kriisissä yksin.

Tamperelainen Roni Koukkari olisi halunnut hoitoon psykiatriseen sairaalaan jo helmikuussa viimeisimmän itsemurhayrityksen jälkeen. Koukkarin mukaan lähete lääkäriltä oli jo valmiina, mutta osastopaikkaa ei tullut.

– Tiedämme, miten vaikea avun piiriin tai sairaalaan on päästä ilman koronaakin. Minä ja monet muut olemme jääneet melkein pärjäilemään omillamme.

Koukkarilla ei ole kotona ketään jakamassa kriisiä. Vanhemmat asuvat Uudellamaalla, eikä Koukkari tiedä, miten todistaisi maakunnan rajalla syyn päästä tapaamaan perhettään.

Ahdistuneisuushäiriö ruokkii pelkoja myös koronan leviämisestä.

Koukkarin vointi on huonontunut koronakriisin aikana entisestään.

– Mietin, jaksanko enää elää. Tämä on painajainen, josta en herää. Koronaa tulee joka tuutista, ihmiset syyllistävät toisiaan. Ahdistukseni vain kasvaa.

Koukkari tahtoo kertoa tarinansa omilla kasvoillaan ja nimellään, jotta mielenterveyskuntoutujien hätä tavoittaisi myös päättäjät.

– Vaikka korona on tämän hetken pahin kriisi, ongelmia on valtavasti muitakin. Puhun avoimesti, jotta joku muistaisi myös sen.

Tukea ja neuvontaa puhelimitse ja verkossa:

Suomen Mielenterveys ry:n kriisipuhelin: mieli.fi/kriisipuhelin

Valtakunnallinen kriisipuhelin: 09 2525 0 111

Mielenterveyden keskusliitto - tukea ja apua puhelimitse ja verkossa: www.mtkl.fi

Mielenterveystalon oma-apuohjelmat: Mielenterveystalo.fi

SEKASIN-CHAT on erityisesti nuorille tarkoitettu kanava keskusteluun ja avun hakemiseen: https://sekasin247.fi/

Voit keskustella aiheesta 3.4. kello 23.00 saakka.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomi jopa kolminkertaistaa testauksen lähiaikoina, Espanjassa kuolleita vuorokaudessa 864 ja yhteensä jo yli 9 000

Korona vei vertaistuen monelta, joka pyrkii irti päihteistä – "Jos tähän ei puututa, sairaus vie nopeaan luisuun pohjasta läpi"

Koronaviruspandemian aiheuttama kysynnän lasku uhkaa kuljetusalan yrityksiä.

Tavaraliikenteen ja logistiikan edunvalvojana toimiva Suomen Kuljetus ja Logistiikka SKAL ry on huolissaan alan yritysten taloudesta.

– Kysynnän lasku on fakta isossa mittakaavassa. Olen huolestunut siitä, miten yritykset kestävät tässä tilanteessa, toteaa johtaja Petri Murto SKALista.

SKALin mukaan vaikutukset ovat riippuvaisia toimialasta. Perusteollisuuden ja rakentamisen kuljetukset ovat toistaiseksi pyörineet normaalisti.

Päivittäistavarakaupoissa elintarviketoimitukset ovat lisääntyneet, kun taas hotelleihin ja ravintoloihin liittyvät kuljetukset ovat vähentyneet. Kalustoa ja kuljettajia onkin siirretty vähittäiskaupan tarpeisiin.

Murron mukaan ruoka- ja kotiinkuljetusten lisääntyminen ei kuitenkaan korvaa ravintoloiden sulkemisen kuljetusfirmoille aiheuttamaa menetystä.

Nyt olisi tärkeä huolehtia siitä, että elinkeinoelämän kuljetukset toimivat jatkossakin.

–Teollisuus ja rakentaminen jatkuvat vielä. Nyt pitäisi kaikin keinoin varmistaa, että niiden toimintaa voidaan ylläpitää. Eri asia on sitten, jos siellä tulee paljon sairastumisia, Murto toteaa.

Toiveissa vihreä linja

Kaupan ja teollisuuden kuljetuksia hoitavan Ahola Transportin toimitusjohtaja Hans Ahola jakaa huolen tulevasta, vaikka viime viikot ovat olleet firmassa hyvät.

– Tilauksia on ollut saman verran kuin edellisviikkoina ja viime vuonna samaan aikaan. Tilanne on kuitenkin niin erikoinen, ettei yhtään voi sanoa, mitä tulee tapahtumaan. Melko varmasti korona tulee vaikuttamaan, koska kuljetamme hyvin paljon kulutustavaraa, kuten kodin elektroniikkaa ja huonekaluja, Ahola uskoo.

Pohjoismaihin ja Eurooppaan tavaraa vievän Aholan toivomuslistalla on oman kaistan saaminen tavaraliikenteelle.

– Puolan ja Liettuan rajalla on ollut pahimmillaan 40 kilometrin jono, kun tavaraliikenne ja henkilöautot olivat samassa jonossa. EU yrittää sopia vihreää linjaa, jotta rahti pääsisi läpi. Vielä sitä ei kuitenkaan ole, vaikka tilanne onkin vähän helpottanut, Hans Ahola kertoo.

Ahola Transportilla kauppoja on solmittu kiitettävästi.

– Etätöissä päätöksiä saadaan nopeammin aikaiseksi ja kauppoja syntyy korona-aikanakin ihan hyvin. Ehkä se johtuu siitä, että keskitytään olennaiseen, eikä ole niin paljon palavereja, Ahola pohtii.

Ruoat ja kahvit autossa

Valtio on pyrkinyt turvaamaan kuljetusfirmojen toimintakykyä joustoilla. Ajo- ja lepoaikasäädöksiin on tullut määräaikaisia poikkeuksia, samoin kuljettajan pätevyysvaatimuksiin.

– Jos esimerkiksi kuljettajan ADR-ajolupa umpeutuu keväällä, hän voi jatkaa ajamista ja uusia pätevyyden loppusyksyllä, SKALin Petri Murto kiittää.

Murron mukaan valtion toimet on tehty yhteiskunnan toimintakyvyn turvaamiseksi siltä varalta, että sairastuvuus leviää laajemmin ja koskee myös kuljetusalan työvoimaa. Niitä ei ole tehty kuljetusyrityksen talouden parantamiseksi.

Ahola Transportilla kuljettajat ovat toistaiseksi pysyneet terveinä. Heitä on myös ohjeistettu THL:n ohjeiden mukaan käyttämään käsineitä, käsidesiä ja huolehtimaan etäisyydestä. Kuljettajalle pandemia näyttäytyy monin tavoin, kertoo kuljettaja Miki Savelainen.

– Lastauspaikoilla ja vastaavissa kuljettaja ei välttämättä pääse edes sisälle käymään. Hygieniasta on huolehdittu hyvin ja käsidesiä on joka nurkalla. Huoltoasemat ovat jossain paikoissa kiinni. Itsekin olen pyrkinyt tekemään ruoat ja keittämään kahvit autossa, jottei tarvitse pysähdellä huoltoasemilla ja kerätä turhaan pöpöjä, Savelainen sanoo.