Korona-ajan kuuminta kauppatavaraa ovat käsidesien lisäksi erilaiset hengityssuojaimet ja kasvomaskit, joiden saatavuus tavallisille kuluttajille on valtavan kysynnän vuoksi ollut vaihtelevaa.

Kauppojen ja apteekkien hyllyt näyttivät ensimmäisen kerran ei-oota jo ainakin kuukausi sitten, mutta tilanne elää jatkuvasti.

Selvitimme, mistä tällä hetkellä voi hengityssuojaimia hankkia ja mitkä ovat lähiviikkojen saatavuusnäkymät.

• Lue tästä eri näkemyksiä suojamaskin käytöstä: Kasvomaskin hyödyt jakavat tietäjiä – listasimme syitä väittelyyn suojaimista

Yliopiston Apteekki lupaa tavaraa tällä viikolla

Yliopiston Apteekkien 17 toimipisteeseen on tulossa myyntiin sekä käsidesiä että hengityssuojaimia vielä tällä viikolla. Viestintäjohtaja Jenni Tyrni kertoo, että hengityssuojaimia on tiistaina saapunut varastolle iso erä, ja ne ovat hyllyissä eri puolilla Suomea lähipäivien aikana ja verkkokaupasta saatavilla keskiviikkona.

– Kyseessä on korvan taakse kiinnitettävä kertakäyttöinen suusuojus, joita myydään 25 kappaleen pakkauksissa. Myyntiä on tällä hetkellä rajoitettu yhteen pakkaukseen per asiakas, jotta tuotteita riittäisi mahdollisimman monelle. Tämä on käytäntö myös verkkokaupassa.

Tyrnin mukaan nyt saapuvat tuotteet viedään hyllyistä todennäköisesti heti, mutta seuraava erä on tulossa jo ensi viikolla. Ei voida kuitenkaan luvata, että lisää suojaimia saataisiin joka viikko, sillä samojen tuotteiden perässä ovat nyt kaikki.

– Tavoite on saada tuotteita myyntiin niin paljon kuin mahdollista. Verkkokauppa on paras paikka tarkistaa tuotteiden reaaliaikainen saatavuus, Tyrni sanoo.

Avainapteekeilla on Suomessa lähes 250 apteekin verkosto. Toimitusjohtaja Aino Gostowskin mukaan koottua tietoa hengityssuojainten saatavuudesta Avainapteekkien apteekeissa ei ole saatavilla, koska apteekkarit tekevät tilauksensa itsenäisesti ja apteekkikohtaisesti.

Gostowskin tietojen mukaan tilanne on edelleen vaikea.

– Tavarantoimittajat lähettävät suoraan apteekkareille tarjouksia, mutta eivät pysty vahvistamaan, koska tuotteet saadaan Suomeen. Aika tiukoilla ollaan siis edelleen.

Jos pieniä eriä tuleekin, ne menevät saman tien. Gostowskin mukaan Avainapteekkien verkoston osalta parhaimman tiedon saa kysymällä saatavuutta suoraan itseään lähimmästä toimipaikasta.

Tokmannit ja Puuilo täydentävät varastojaan loppuviikosta

Hengityssuojaimia on haettu apteekkien lisäksi myös tavaratalojen rakennustarvikeosastolta. Tavarataloketju Puuilon toimitusjohtajan Juha Saarelan mukaan tilanne on parantunut parin viikon takaisesta.

– Siten on muuttunut, että tavaraa on tulossa paljon. Tällä viikolla saadaan jonkinlaisia toimituseriä myymälöihin. Ainakin hammaslääkäristä tuttuja kirurgimalleja sekä kuppimalleja on tulossa, Saarela sanoo.

Saarelan mukaan suojaimia on saatavilla edelleenkin vain eräluonteisesti, eikä jatkuvaa saatavuutta voida taata.

Myös Tokmanni-tavarataloissa luvataan täytettä tyhjiin hyllyihin ja verkkokauppaan. Tokmannille myyntiin tulevat suojaimet ovat venttiilillä varustettuja FFP2- ja FFP3-suojausluokan maskeja.

– Tällä viikolla on tulossa myyntiin 10 000 kappaleen erä, ja ensi viikolla saadaan toinen erä. Sen jälkeen menee noin kuukauden päähän, että saadaan lisää tuotteita, kokoaa toimitusjohtaja Mika Rautiainen.

Rautiainen uskoo, että Suomen ajankohtainen tilanne vaikuttaa myös kysynnän kehittymiseen.

– Mitä enemmän huonoja uutisia tulee, sitä enemmän erilaisten suojavarusteiden kysyntä lisääntyy. Joka tapauksessa kysyntään nähden määrät ovat liian pieniä: tarjontaa on kymmeniä tuhansia, kysyntää satoja tuhansia.

Marketit myyvät ei-oota, tukkua voi vielä kokeilla

Isoista marketeista muun muassa Prisman verkkokauppa näyttää ei-oota, kun hakukenttään kirjoittaa sanan hengityssuojain. S-ryhmän valikoimajohtajan Ville Vahlan mukaan tehokkaita FFP2- ja FFP3-suojaimia ei ole saatavilla. Tulevastakaan ole tietoa.

– Tilanne on avoin. Maahantuojat ja toimittavat tehtaat eivät ole vahvistaneet toimitusaikojaan. Haemme aktiivisesti suojaimia myytäväksi, Vahla viestittää sähköpostitse.

Vahlan mukaan tilanteen parantuminen riippuu vientikieltojen purkamisesta ja uudesta tuotannosta.

Keskolta K-raudan kansainvälinen tuoteryhmäpäällikkö Mikko Tiessalo sanoo samaa: saatavuus on heikko.

– On aika epävarma tilanne sen suhteen, milloin lisää tuotteita saadaan keskusvarastolle. Tällä hetkellä saatavuus vaihtelee myymäläkohtaisesti, ja saatavuustietoja voi katsoa verkkokaupasta.

Onneaan voi koettaa myös tukussa.

Ensihoitotuotteisiin erikoistunut tukkuliike MedKit aikoo avata verkkokauppaansa pian myös yksityishenkilöille hengityssuojainten osalta. Näin on toimittu aiemmin, mutta verkkokauppaa päätettiin rajata kuluttajilta maaliskuun puolivälissä.

– Tarve on monikymmenkertainen siihen nähden, mitä voidaan toimittaa. Siksi priorisoimme tällä hetkellä terveydenhuollon akuutteja tilauksia, mutta sen jälkeen avaamme verkkokauppaa myös kuluttajille, sanoo toimitusjohtaja Minna Åman-Toivio.

Åman-Toivio kertoo, että tavaraa on tulossa ja että verkkokauppaa avataan kuluttajille asteittain.

– Juuri äsken ostin puhelussa puoli miljoonaa suojainta. Tilanne elää viikoittain, mutta lähiaikoina tulemme avaamaan kirurgista suusuojaa ja käsidesiä ostettavaksi kuluttajille.

Voimakkaita toimia valmistuksen lisäämiseksi

Viime viikon lopulla EU lievensi suojaimia koskevia vaatimuksiaan. Tämän odotetaan vauhdittavan ja laajentavan valmistusmahdollisuuksia.

– Markkinavalvontaviranomaiset voivat sallia henkilönsuojaimen myynnin, jos turvallisuustaso on henkilönsuojainasetuksen mukainen. Näin vaikka vaatimustenmukaisuuden arviointia – CE-merkintä mukaan luettuna – ei ole saatettu päätökseen, selittää osastopäällikkö Raimo Antila sosiaali- ja terveysministeriöstä.

EU:n suositus on rajattu ainoastaan koronauhkan keston ajaksi. Suosituksen lähtökohta on, että suojaimen on kuitenkin täytettävä EU:n suojainasetuksen terveys- ja turvallisuusvaatimukset. Toisin sanoen niiden on oltava turvalliset käyttää ja suojattava tarkoitetulla tavalla.

– Suomessa katsotaan, että komission suositus koskee vain viruksen kaltaisilta haitallisilta biologisilta tekijöiltä suojautumiseen käytettäviä henkilönsuojaimia. Suosituksessa on mainittu hiukkasilta suojaavat kertakäyttöiset ja uudelleenkäytettävät hengityksensuojaimet, kertakäyttöiset ja uudelleenkäytettävät haalarit, käsineet ja silmiensuojaimet, Antila luettelee.

Koska hengityssuojaimen tulee kyetä poistamaan viruksia ilmavirrasta, on valmistuksen aloittamisessa kriittisin tekijä vaatimukset täyttävän suodatinmateriaalin saatavuus. Keskeinen suodatinmateriaalin ominaisuus on myös hengitysvastus, eli suodatin ei saa tehdä hengittämistä liian raskaaksi.

Naamareita on myös vaihdettavilla suodattimilla – haasteena puhtaanapito

Sikäli kuin kyse on vain suojainta käyttävän henkilön suojaamisesta, uloshengitystä voidaan helpottaa yksinkertaiseen läppämekanismiin perustuvalla venttiilillä.

Suodattimien valmistus on myös järjestettävä niin, että valmiit tuotteet eivät likaannu vaan pysyvät tehdaspuhtaina. Steriilejä suojainten ei kuitenkaan tarvitse olla.

Kertakäyttöisten hengityssuojaimien lisäksi on toki olemassa monenlaisia järeämpiä suojaimia, kuten puoli- ja kokonaamareita. Niiden suojauskyky asianmukaisin suodatinpatruunoin varustettuna on koronaviruksen torjunnassa riittävä, mutta ongelmana on puhtaanapito.

– Käytön jälkeen suojain tulee pestä vedellä ja saippualla, ja se pitää myös kuivattaa. Jos suodatinpatruunoita ei jokaisen käyttökerran jälkeen vaihdeta, pitää ne ainakin pyyhkiä desinfektioaineella ulkopinnoiltaan, sanoo vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä Työterveyslaitokselta.

Nimenomaan tehokkaiden, jopa sotilastason vaatimukset täyttävien, hengityssuojainten valmistuksessa Suomella on takanaan kunniakas historia. Suojaimia valmisti aikanaan muun muassa Rikkihappo Oy, minkä jälkeen valmistusta jatkettiin myös Kemira Safetyn nimellä. Sittemmin toiminnot myytiin ulkomaiselle yritykselle, joka muutamia vuosia sitten lopetti suojaintuotantonsa Suomessa.

Lue myös:

Aasialaiset tutkijat koronaviruksesta: "Mielestäni suurin virhe Yhdysvalloissa ja Euroopassa on, että ihmiset eivät käytä maskia"

Hengityssuojainten teko-ohjeet leviävät netissä, mutta oikeitakaan ei osata käyttää – asiantuntija: "Voi olla pahempi kuin se, ettei suojainta käytä ollenkaan"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Rajojen sulkemisesta on muutama päivä, mutta huumeidenkäyttäjien levottomuus ja huonovointisuus alkaa jo näkyä.

– Kyllä se näkyy. Varsinkin opioidipohjaisten huumeiden käyttäjät ovat huonovointisempia sekä fyysisesti että psyykkisesti. Yleensäkin kaikki ne käyttäjät, joiden aineita ei Suomesta saa, sanoo A-klinikan toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Kaarlo Simojoki.

Aineista tulee pulaa nopeasti, sillä niiden tavallisimmat reitit ovat tukossa matkustajaliikenteen loppumisen vuoksi. Sekä A-klinikkasäätiön Simojoki että keskusrikospoliisin erikoistutkija Jari Leskinen sanovat, että maassa ei ole suuria varastoja.

– Ei huumeille ole ”huoltovarmuusvarastoja”. Kun normaalioloissa tehdään iso takavarikko, tyhjiö täyttyy nopeasti. Nyt se ei käy niin, koska suljettuja rajoja on monta, Leskinen kuvaa.

Esimerkiksi amfetamiini tulee tavallisesti Keski- tai Länsi-Euroopasta Suomeen Baltian tai satamien kautta.

Apteekit ja hoitolaitosten lääkevarastot kiinnostavat

Rikoskomisario Jari Luoto Sisä-Suomen poliisista tietää Tampereen ja koko Pirkanmaan tilanteen.

– Kun aineiden saatavuus huononee, hinnat nousevat. Väkivalta todennäköisesti lisääntyy niitä kohtaan, joilla huumeita tiedetään olevan. On jo merkkejä näiden ihmisten varautumisesta ja myös varustautumisesta, Jari Luoto sanoo ja viittaa lähinnä teräaseisiin.

Rahan saamiseksi myös varkauksia ja muita rikoksia tehdään nyt niin, että Luodon mukaan poliisin ”kellot soivat”. Osviittaa on myös apteekkiryöstöistä.

Ylen uutisarkiston mukaan vastikään on käyty ainakin Nakkilan ja useammassa Espoon apteekissa.

– Hiukan huolestuneena seuraan tilannetta apteekkien osalta. Ja myös hoiva-alan laitosten, sillä niissäkin on lääkevarastoja, sanoo Jari Luoto.

Krp:n Jari Leskinen lisää tähän vielä vankilat. Huumereittien katkeaminen näkyy vankiloissa jo nyt oireiluna ja levottomuutena, ja Leskinen on huolissaan sekä vankien että henkilökunnan turvallisuudesta.

Tornion raja on merkittävä huumereitti

Pohjoisessa rajan lähes täydellinen sulkeutuminen ei toistaiseksi ole näkynyt Tullin tekemien huumetakavarikkojen määrässä. Tiukka valvonta on paremminkin tarkoittanut sitä, että pienet tullirikkeet ovat merkittävimmällä rajanylityspaikalla Torniossa vähentyneet.

Jos pikkumääriä ei voi tuoda vähitellen, tuodaan sitten isompia eriä kerralla Tuomo Kunnari

Valvonnasta vastaavan tulliylitarkastaja Tuomo Kunnarin mukaan odotettavissa kuitenkin on, että kun varastot maassa tyhjenevät ja kysyntä kasvaa, lisääntyy myös tarve salakuljetukselle.

– Kysyntä ratkaisee, ja se kasvaa, kun tuonti vähenee.

Tulli seuraa Kunnarin mukaan nyt erityisen tarkasti sitä, siirtyykö huumeiden virta henkilöliikenteestä tavaraliikenteen sekaan.

– Näinhän se monesti on, että jos pikkumääriä ei voi tuoda vähitellen, tuodaan sitten isompia eriä kerralla.

Suomen ja Ruotsin välinen raja kaksoiskaupunki Tornio-Haaparannassa on jopa yksi merkittävimmistä huumeiden salakuljetusreitti Suomeen.

Isot huume-erät eivät luonnollisesti jää harvaan asuttuun Lappiin, vaan niiden määränpää on etelän asutuskeskuksissa. Suuria huumetakavarikkoja saatetaan tehdä etelässä, mutta aineita on usein tuotu Suomeen Tornion kautta.

Hätä keinot keksii

Poliisit pitävät rajojen sulkemista pomminvarmana keinona vähentää huumeiden liikkuvuutta. KRP:n erikoistutkija Jari Leskinen sanoo, että yhtä varmaa on se, että huumeiden kauppiaat, jakelijat ja käyttäjät suunnittelevat jo uusia tapoja paikata ongelmaa.

Mitähän reppuselkäisiä kuljettajia sitä vielä metsissä nähdäänkään Jari Leskinen

– Varmasti tuontia yritetään siirtää kontteihin ja kumipyörille, kun matkustajaliikennettä ei ole. Esimerkiksi merikontteihin ujutetaan aineita niin, etteivät tavaran ja kontin omistaja tai kontin kuljettaja tiedä siitä tiedä mitään.

Espoossa paljastui tämänkaltainen tapaus loppuvuodesta, ja Europolin tilastojen mukaan se on ollut kasvussa koko Euroopassa jo ennen koronaa ja rajasulkuja.

Hätä keinot keksii, kun tarve on suuri.

– En ihmettelisi yhtään, vaikka käyttöön otettaisiin myös vanhat pirtusalakuljettajien keinot. Kesä tulee ja huviveneily lisääntyy, eikä valvojaa riitä joka kaislikkoon, Jari Leskinen aprikoi.

– Ja mitähän reppuselkäisiä kuljettajia sitä vielä metsissä nähdäänkään.

Esimerkiksi tullilla on käytössään resursseja ja osaamista myös tavaraliikenteen syynäämiseen. Se on seurannut sata vuotta liikennettä Tornionjokilaaksossa rajan yli, joten aika monenlaisia keinoja laittoman tavaran tuomisessa on ehditty nähdä myös siellä. Ja voidaan nähdä nytkin, uskoo tulliylitarkastaja Tuomo Kunnari.

– Monesti niitä vanhoja keinoja kokeillaan ottaa uudestaan käyttöön.

Edellisen kerran rajalla oltiin poikkeuksellisessa tilanteessa vuonna 2015, kun rajavalvontaa tiukennettiin turvapaikanhakijatilanteen vuoksi. Tuolloin nähtiin piikki paljastuneiden huumerikosten määrässä.

“Nyt ei ole oikea aika säästää päihdetyöstä”

Terveydenhuollossa keskitetään nyt voimat koronapotilaiden hoitoon niin, että osaajia ja rahaa siirretään siihen jostain muualta.

Jos me emme auta, nämä ihmiset ovat tavallisen ensiavun jonossa korona- ja muiden potilaiden lisänä Kaarlo Simojoki

A-klinikan Kaarlo Simojoki painottaa, että nyt ei kuitenkaan ole oikea aika säästää päihdehuollosta. Huumeiden käyttäjien tilanteen heikkeneminen ja palvelujen tarpeen kasvu näkyvät jo.

– Näiden ihmisten palvelut pitää säilyttää ja mieluummin lisätä niitä. Jos me emme auta, nämä ihmiset ovat tavallisissa ensiavun jonoissa korona- ja muiden potilaiden lisänä. Päihdepalvelut on heille kuitenkin se luontevampi hoitopaikka, Simojoki sanoo.

Puute huumeesta ajaa usein pakosta käyttäjät kokeilemaan aineita, jotka eivät ole ennestään tuttuja. Silloin myös yliannostusten ja siitä johtuvien kuolemien vaara kasvaa. Simojoki muistuttaa, että riskit kasvavat myös kriisin loppuessa, sillä käyttäjien sietokyky on saattanut sen aikana laskea.

Voit keskustella aiheesta 2.4. klo 23.00 saakka.

Vanhusten ja sairaiden tauti, ajatteli 38-vuotias italialainen kuntosaliyrittäjä Fausto Russo koronaviruksen aiheuttamasta covid19-taudista vielä kuukausi sitten.

Italiassa tauti oli jo päässyt leviämään pohjoisessa ja kuntia oli karanteenissa, mutta Russon pienessä kotikaupungissa Minturnossa Rooman eteläpuolella oli todettu vain muutamia virustartuntoja.

Sitten hän oppi, ettei edes hän – hyväkuntoinen ja terve alle nelikymppinen – ole turvassa virukselta.

– Olen aina harrastanut urheilua ja valmennan jalkapallojoukkueita. En ole koskaan polttanut tupakkaa eikä minulla ole ollut kuumetta kymmeneen vuoteen. Ja yhtäkkiä olin sairaalassa enkä pystynyt hengittämään, Russo kertoo Ylelle videoyhteyden kautta Santa Maria Gorettin sairaalasta Latinan kaupungista.

Lue myös: 80 kysymystä ja vastausta koronaviruksesta

Myös nuoria teho-osastolla

Italian terveysviraston raportin mukaan maassa ennen maaliskuun 26. päivää todetuista koronavirustartunnoista yhteensä lähes 44,2 prosenttia oli todettu alle 60-vuotiailla.

Alle nelikymppisiä puolestaan tartunnan saaneista testatuista oli vajaat 12 prosenttia. Viruksen aiheuttamaan tautiin kuolleista alle 60-vuotiaita on 4,8 prosenttia ja alle 40-vuotiaita 0,2 prosenttia.

Yhteensä Italiassa oli maaliskuun viimeisenä päivänä todettu lähes 102 000 koronavirustartuntaa. Heistä covid19-tautiin oli menehtynyt 11 591 ja sairaalahoidossa on 31 776 potilasta.

Italialaisissa tiedotusvälineissä on epidemian aikana ollut jatkuvasti uutisia sairaalassa osastohoidossa tai teho-osastolla hoidettavista työikäisistä.

Maan terveysvirasto ei tilastoi tehohoidossa olevia potilaita ikäryhmän mukaan. 10. maaliskuuta koronaviruksen pahiten runteleman Lombardian hallintoalueen terveyskomissaari Giulio Gallera kertoi, että alueella tehohoidossa olevista kahdeksan prosenttia oli 25–49-vuotiaita.

Myös Ylen maaliskuussa haastattelema bergamolainen kirurgi Caterina Simon kertoi, että kaupungin Papa Giovanni XXIII -sairaalassa hoidetaan kaikenikäisiä yli 30-vuotiaita covid19-potilaita. Simonin mukaan nuoremmat hoidettavat joutuivat usein olemaan osastohoidossa viikkoja.

Näin kävi myös Ylen haastattelemalle Fausto Russolle.

“Aika ei kulu millään”

Russolla koronaviruksen aiheuttama tauti alkoi flunssan oireilla. Maaliskuun alussa hän alkoi kuumeilla ja soitti lääkärilleen, joka pyysi häntä pysymään kotona ja ottamaan särkylääkettä.

Kolme päivää myöhemmin Russon tila oli huonontunut niin, ettei hän pysynyt jaloillaan. Lihaksia särki, ruokahalu oli poissa eikä kuiva yskä jättänyt rauhaan. Tuona iltana suojavarusteisiin pukeutuneet ensihoitajat hakivat hänet kotoa sairaalaan.

Russolle hyvästiksi vilkuttivat tämän kaksi pientä poikaa ja vaimo, jotka jäivät kotiin kahden viikon karanteeniin. Koronavirus oli aiheuttanut Russolle molemminpuolisen keuhkokuumeen, minkä johdosta hänellä oli huomattavia hengitysvaikeuksia.

– Minusta tuntui, kuin pää olisi ollut painettuna veden alle, haukoin happea mutta en saanut sitä, hän kertoo.

Sairaalan osastolla Russolle aloitettiin ylipainehengityshoito eli cpap-hoito, jossa hänelle asetettiin koko pään ja kasvot peittävä muovihuppu.

– Olin kuusi päivää ja yötä sängyssä se huppu päässä, mikä teki nukkuma-asennon löytämisestä mahdotonta. Laite humisi kovaäänisesti korvan vieressä, eikä aika kulunut millään, Russo kuvailee.

Pahinta sairastamisessa oli Russon mukaan kuitenkin yksinäisyys.

– Lääkärit ja hoitajat kävivät luonani tartuntavaaran vuoksi vain pikaisesti. Perhe ja ystävät ovat kaukana, eikä kukaan tue. Makasin yksin ajatuksiini uppoutuneena ja vain odotin, Russo kuvailee.

– Kaikki itsestään selviltä tuntuvat asiat, kuten rakkaan ihmisen halaus, kävelylenkki tai viinilasillinen alkoivat tuntua kaukaisilta.

Apua kokeellisesta lääkehoidosta

Russoa lääkittiin happihoidon aikaan parasetamolilla ja antibiooteilla. Kuuden päivän jälkeen hoito lopetettiin ja Russo sai lääkettä, jonka vaikuttava aine on tosilitsumabi. Tavallisesti sitä käytetään esimerkiksi reuman hoidossa.

– Parin päivän päästä siitä oloni alkoi kohentua, ja pikkuhiljaa olen tarvinnut yhä vähemmän lisähappea, Russo kertoo.

Italialaismedioiden mukaan maassa useilla paikkakunnilla covid19-potilaita on hoidettu tosilitsumabia sisältävillä lääkkeillä. Maan terveysministeriön mukaan sen tehoa tautia vastaan testataan nyt isommalle potilasjoukolle.

Nyt Russo on ollut sairaalassa yli kolme viikkoa. Hän kertoo, että voi jo hyvin ja haluaisi kovasti palata kotiin perheensä luo.

Hengittäminen ja puhuminen eivät tuota hänelle enää suuria vaikeuksia. Silti hänen koronavirusnäytteensä ei ole edelleenkään negatiivinen, eikä häntä voida vielä kotiuttaa.

Russolla on ollut aikaa ajatella. Hän ei vieläkään tiedä, mistä sai tartunnan, mutta arvelee sen tapahtuneen hänen omistamallaan kuntosalilla, jossa hän helmikuun lopussa työskenteli ja tapasi ihmisiä normaalisti.

– Koronavirus yllätti Italian täysin, sekä kansalaiset että hallituksen. Aliarvioimme riskit ja nyt kärsimme virheistämme. Epidemia pitää pysäyttää pikimmiten, jotta voimme palata normaaliin, Russo miettii.

Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23 asti.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Italiassa jo lähes 12 000 kuollutta, mutta uusien tartuntojen määrä hidastuu – rajoituksia jatketaan ainakin 12. huhtikuuta asti

Pormestari raivosi kurittomille Italiassa: Arkussa ei ole väliä, miten hiuksesi ovat!

Arktisen alueen ylle on muodostunut ennätyksellisen suuri, arviolta kolme kertaa Grönlannin kokoinen aukko otsonikerrokseen, kertoo Nature-lehti.

Otsoniaukko on jokatalvinen ilmiö Antarktiksen yläpuolella etelässä, mutta tutkijoiden mukaan nyt sellainen on havaittu myös pohjoisessa. Syynä ovat poikkeuksellisen kylmä sää pohjoisnavan ympärillä sekä polaari- eli napapyörteen voimakkaat länsituulet.

Ilmakehän stratosfäärissä 10–50 kilometrin korkeudessa sijaitseva otsonikerros suojaa maapalloa Auringon haitalliselta ultraviolettisäteilyltä. Pohjoisen suuresta aukosta tuskin on vaaraa ihmisille, sillä tutkijoiden mukaan se hajonnee lähiviikkona kevään edetessä ja ilmakehän lämmetessä.

Aukko saattaa tosin ehtiä valua jonkin verran myös asuttujen seutujen ylle, jolloin suojautumiseen on hyvä käyttää aurinkovoidetta, tutkijat sanovat.

Otsonituhoa torjuttiin sopimuksella 1987

Eteläisellä napa-alueella talven kylmät sääolot suosivat otsoniaukon muodostumista, mutta pohjoisessa sellainen on harvinaisempaa. Tänä talvena ilmamassa arktisen alueen yllä on kuitenkin ollut poikkeuksellisen kylmää, mikä on synnyttänyt korkealle pilviä, joissa otsonia tuhoavat prosessit käynnistyvät.

Edellisen kerran pohjoisessa havaittiin merkittävää otsonikatoa vuonna 2011, mutta tänä vuonna syntynyt aukko saattaa olla vajaan kymmenen vuoden takaista suurempi.

- Minun mielestäni tämä on ensimmäinen kerta, kun Arktiksella voidaan puhua todellisesta otsoniaukosta, sanoo saksalainen ilmakehätutkija Martin Dameris Nature-lehdelle.

Maailman valtiot sopivat otsonikerrosta tuhoavien kemikaalien kieltämisestä vuonna 1987 Montrealin pöytäkirjassa. Etelämantereen jokavuotinen otsoniaukko on sen ansiosta pienentynyt, mutta kemikaalien poistuminen ilmakehästä kokonaan kestää vuosikymmeniä.

Otsoniaukosta kertoi Suomessa aiemmin Tekniikan Maailma.

Lue lisää:

Pohjoinen napajää nyt laajempi kuin vuosiin – lämpimän talven Eurooppaan tuonut tiivis napapyörre tekee hyvää arktiselle alueelle

UV-säteilyltä suojaavan otsonikehän aukko on tänä vuonna pienempi kuin kertaakaan lähes 40 vuoteen

Jäälautalla ajelehtivat tutkijat selvittävät arktisen merialueen tilaa – katso kuvat pimeyden ja jääkarhujen keskeltä

Kaksi kuukautta eristystä pelkästään oman perheen kanssa. Siinä resepti, joka on johtanut merkittävään piikkiin Kiinan avioerotilastoissa.

Avioerotietoja julkaistaan Kiinassa vain kerran vuodessa, mutta paikalliset tiedotusvälineet ovat jo kertoneet, kuinka useissa kaupungeissa avioerohakemusten jättäminen on ruuhkautunut maaliskuussa karanteenin loputtua.

Esimerkiksi Xianissa Kiinan keskiosassa ja Dazhoussa Sichuanin maakunnassa on molemmissa kerrottu ennätyskorkeista avioerohakemusten määristä maaliskuun alkupuolella, mikä on johtanut ruuhkiin hakemusten käsittelyssä. Hunanin maakunnan Miluossa "virkailijoilla ei ollut edes aikaa juoda vettä", koska niin monet pariskunnat jonottivat jättämään hakemusta.

Tiedot ovat peräisin Kiinan hallituksen verkkosivulta, josta Bloomberg on uutisoinut. Raportin mukaan virkamiehet ponnistelevat saadakseen hakemukset käsiteltyä tehden päiväkohtaisia ennätyksiä hakemusmäärissä.

Perheet alkoivat vihata toisiaan

Shanghailaisen avioeroja hoitavan lakitoimiston tapausmäärät ovat kasvaneet 25 prosenttia sen jälkeen, kun eristys päättyi kaupungissa, kertoo Bloomberg.

Aiemmin ykkössyy avioeroihin oli uskottomuus, nyt perheet joutuivat lukkiutumaan sisätiloihin ja se aiheutti kitkaa, toimistosta kerrottiin.

Lisäksi eristys tapahtui kiinalaisen uudenvuoden aikaan, joten monet olivat jo matkustaneet sukulaistensa luo ja joutuivat viettämään aikansa saman katon alla.

– Mitä enemmän aikaa he viettivät yhdessä, sitä enemmän he alkoivat vihata toisiaan, sanoi lakimies Steve Li.

Niin kävi esimerkiksi rouva Wulle. Kolmekymppinen kotirouva Guangdongin maakunnasta vietti lähes kaksi kuukautta eristyksissä puolisonsa ja lastensa kanssa. He riitelivät jatkuvasti. Syynä oli muun muassa raha, ruutuaika, kotityöt ja lastenhoito.

– Hän tuottaa vain harmia kotona. En siedä sitä enää. Olemme sopineet avioerosta, ja seuraava askel on etsiä lakimiehet, Wu sanoi Bloombergille.

Kiinassa avioerojen määrä on kasvanut tasaisesti sitten vuoden 2003, jolloin lakia muutettiin vapaammaksi. Vuonna 2018 4,5 miljoonaa avioliittoa päättyi eroon. Viime vuonna avioliittoja solmittiin 4,15 miljoonaa.

Kiinassa viranomaiset olivat toivoneet, että eristäytyminen johtaisi ennemmin vauvabuumiin. Syntyvyys on laskenut myös Kiinassa, vaikka tiukasta yhden lapsen politiikasta on luovuttu. Viranomaiset liimasivat moniin kaupunkeihin julisteita, joissa kehotettiin ihmisiä menemään makuuhuoneeseen ja tukemaan kansakuntaa kotikaranteeninsa aikana.

Nähtäväksi jää, ovatko Kiinan viranomaisten toiveet tuottaneet hedelmää vauvojen saralla.

Kotiväkivalta nousussa monissa maissa

Myös kotiväkivaltatapaukset lisääntyivät eristyksen aikana Kiinassa. Esimerkiksi Hubein maakunnassa yhdessä piirikunnassa poliisit kirjasivat kolme kertaa enemmän kotiväkivaltatapauksia kuin viime vuonna vastaavana aikana.

Myös kansalaisjärjestöt ovat kertoneet, että avunpyynnöt ovat lisääntyneet. Poliisi ei ole ehtinyt puuttua kaikkiin tapauksiin karanteenin vuoksi.

Espanjassa, missä koronaepidemia on pahimmillaan, kotiväkivalta on jo niin ikään lisääntynyt. Uutistoimisto Reutersin mukaan soitot valtakunnalliseen avustusnumeroon ovat lisääntyneet yli 12 prosentilla ensimmäisten kahden eristysviikon aikana verrattuna vastaavaan ajanjaksoon viime vuonna.

Verkkosivun online-avunpyynnöt puolestaan räjähtivät lisääntyen peräti 270 prosentilla. Katalonian aluehallinto kertoo tapauksia olevan 20 prosenttia enemmän. Espanjassa tasa-arvoministeriö on aloittanut uuden kampanjan, jossa rohkaistaan kotiväkivaltaa kokevia ottamaan yhteyttä.

Vaikka valtaosa kansalaisista joutuukin pysymään kotonaan, hallitus on luvannut avustaa väkivaltaa kokevia naisia ja heidän lapsiaan majoittumaan hotelleihin, mikäli turvakodeissa ei ole tilaa.

Lisääntyneestä lähisuhdeväkivallasta kerrotaan myös muista maista. Esimerkiksi Brasiliassa väkivallan uhreja avustavat keskukset ovat täynnä, kertoi televisiokanava Globo The Guardianin mukaan.

– Luulen, että nousua on 40–50 prosenttia, ja jo alun perin avuntarve oli suuri, sanoi kotiväkivaltaan erikoistunut tuomari Adriana Mello Rio de Janeirosta.

Naiset kirjoittavat avunpyyntöjä

Italiassa avustusjärjestöt sanovat, että puhelut avustuslinjoille ovat vähentyneet rajusti. Sen sijaan ne kertovat saavansa valtavan määrän epätoivoisia tekstiviestejä ja sähköposteja.

– Yksi viesti oli naiselta, joka oli lukinnut itsensä kylpyhuoneeseen ja kirjoitti saadakseen apua, kertoo Lella Palladino EVA Cooperativa -avustusjärjestöstä Guardianille.

– Juuri nyt on ehdottomasti todellinen hätätilanne. On paljon enemmän epätoivoa, koska naiset eivät voi mennä ulos, hän jatkoi.

Vastaavia tietoja kerrotaan myös muun muassa Saksasta, Intiasta, Kyprokselta ja niin edelleen.

Ja vaikka karanteeni olisikin päättynyt, sen psykologiset ja taloudelliset vaikutukset jatkuvat yhä kuukausia ellei vuosia. Hongkongissa 2002–2003 Sarsin sairastaneita tutkittaessa havaittiin, että vielä vuosi epidemian jälkeen ihmisillä oli korkeampi stressitaso ja hälyyttävä määrä psykologisia ongelmia. Avioerojen määrä 2004 oli 21 prosenttia korkeampi kuin ennen Sarsia.

Kiljamon näkötornista avautuu hienot maisemat tammelalaiselle Torronsuolle. Tornista käsin saa pientä esimakua suosta, mutta vasta pitkospuilla seistessä tajuaa sen, kuinka valtava Torronsuo oikein on. Se on nimittäin Etelä-Suomen suurin yhtenäinen ja lähes täysin luonnontilassa oleva keidassuoalue.

Torronsuo muuttui suojelualueesta kansallispuistoksi 30 vuotta sitten, sillä kansallispuiston perustamista koskeva laki astui voimaan 1.4.1990. Tuolloin kansallispuiston pinta-ala oli 2 550 hehtaaria. Laajennusten jälkeen sen pinta-ala on kasvanut noin 3 100 hehtaariin.

Vaikka Torronsuo onkin kansallispuistona verrattain nuori, itse suo on vanha. Torronsuo syntyi Tammelan ylängön lounaisosan pitkänomaiseen Yoldiameren savipohjaiseen lahteen, kun meri vetäytyi alueelta nopean maankohoamisen seurauksena. Vanhimmilla suon osilla on ikää yli 10 400 vuotta. Retkeilijän jalkojen alla onkin Suomen syvin suo, jonka turvekerros on paikoitellen yli 12 metriä paksu.

Laajalla suolla on useita toisiinsa liittyviä kohosoita eli keitaita, joiden keskustoissa vuorottelevat märät nevakuljut ja kuivemmat kermijuotit. Avointa vesipinta-alaakin on pienissä allikoissa, joita suoalueella on satoja.

Keidas ihmisille, linnuille ja hyönteisille

Torronsuon käyntimäärät ovat nousseet jo useamman vuoden. Viime vuonna käyntimäärä oli yli 31 000, missä on kasvua edellisvuoteen verrattuna seitsemän prosenttia.

Varsinkin tänä keväänä ulkoilu ja luonnossa liikkuminen ovat lisääntyneet huomattavasti, kun koronaviruspandemia on muuttanut arkeamme. Lähimetsien ja -ulkoilualueiden lisäksi moni meistä on kiinnostunut uusista luontokohteista kuten kansallispuistoista.

Torronsuo on mieluisa paikka paitsi meille ihmisille ja arvokas elinympäristö monille lintu- ja hyönteislajistoille. Osa linnuista ja lentävistä hyönteisistä viihtyvät tyypillisesti pohjoisemmilla alueilla, eikä niitä juuri tavata eteläisessä Suomessa. Lisäksi soiden ojitusten myötä myös esimerkiksi muualta Etelä-Suomesta lähes hävinneet suokirjosiipi, muurainhopeatäplä ja rahkahopeatäplä ovat saaneet Torronsuolta turvapaikan.

Varsinainen juhla vasta elokuussa

Tulevana maastokautena Metsähallituksen Luontopalveluiden tavoitteena on parantaa juhlavuottaan viettävän Torronsuon kansallispuiston Kiljamon alueen pysäköintiä, taukopaikan palveluja sekä esteettömyyttä. Hämeen kansallispuistojen palveluja kehitetään maaseuturahoitteisella hankkeella vuosina 2019–2021.

Torronsuon kansallispuiston juhlaa vietetään Suomen luonnon päivänä 29.8.2020. Lisäksi Torronsuon FB-sivuilla julkaistaan yhden Torronsuolla esiintyvän kasvin kuva jokaista juhlavuoden kuukautta kohti.

Keskiviikon tiedotustilaisuudessa peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) ilmoitti, että ihmisten testaamista koronaviruksen vuoksi tullaan lisäämään edelleen. Kiurun mukaan testauskapasiteetti on mahdollista kaksinkertaistaa lähiaikoina ja jopa kolminkertaistaa melko pian.

Nyt testejä tehdään noin 2 500 kappaletta vuorokaudessa.

– On erityisen tärkeää varmistaa, että terveydenhuoltohenkilökunta pääsee testiin heti, kun on pienintäkään syytä epäillä tartuntaa, Kiuru sanoi.

Lue lisää: Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

Keitä on testattu tähän mennessä?

COVID-19-pandemian takia Suomessa aloitettiin testit hengitystieinfektioista kärsiville potilaille helmikuun lopussa, kun ensimmäisen suomalaisen todettiin saaneen koronavirusinfektion Pohjois-Italiasta palattuaan.

THL aloitti influenssan laboratoriopohjaiseen seurantaan kerättyjen näytteiden testaamisen koronaviruksen osalta maaliskuun alussa.

Testaaminen on laajentunut potilasmäärän kasvaessa, mutta missään vaiheessa oireettomia ei ole testattu julkisen terveydenhuollon toimesta.

COVID-19-näytteenottoa on suositeltu seuraaville ryhmille:

• Sairaalan päivystykseen hakeutuneet tai lähetetyt potilaat, joilla on sairaalahoitoa vaativa hengitystieinfektio ja joilla epäillään keuhkokuumetta, jonka aiheuttaja ei ole ilmeinen.
• Terveyden- ja sosiaalihuollon toiminnan kannalta kriittinen hoitohenkilökunta, jos työntekijällä on akuutin hengitystieinfektion oireita.
• Hoitolaitoksissa, joissa epäillään koronavirustartuntaa: terveyden- ja sosiaalihuollon henkilökunta sekä potilaat ja asukkaat, joilla on akuutin hengitystieinfektion oireita.
• Avohoitoon hakeutunut tai puhelimitse yhteyttä ottanut potilas, jolla on akuutin hengitystieinfektion oireitaja joka on oleskellut ulkomaillatai ollut lähikontaktissa laboratoriovarmistetun COVID-19-tapauksen kanssa 14 vuorokauden sisällä ennen oireiden alkua.
• Hoitavan lääkärin arvion perusteella voidaan testata iäkkäät henkilöt (yli 70-vuotiaat), joilla on akuutin hengitystieinfektion oireita, erityisesti jos heillä on perussairauksia ja he ovat kotihoidon palvelujen piirissä.

Testien määrää vähennettiin maaliskuun puolivälissä koskemaan vain riskiryhmiin kuuluvia ja terveyden- ja sosiaalihuollon henkilöstöä.

Ketkä kuuluvat lisätestien piiriin?

Kun testien määrää lisätään, yhä useampi pääsee näytteenottoon.

Ongelmana ei ole ollut nytkään näytteenottokapasiteetti, vaan tartuntaketjujen työläs jäljittäminen. Tästä puhuivat THL:n terveysturvallisuusosaston johtaja Mika Salminen ja HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen Ylen A-studiossa tiistaina.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava ylilääkäri Esa Rintalan mukaan nyt testataan sairaalahoitoon joutuvat ja laitoksissa olevat potilaat, joilla epäillään koronavirusinfektiota. Lisäksi terveydenhuollon henkilökuntaa, joka sairastuu hengitystieinfektioon.

Seuraavaksi testausta laajennetaan lähinnä hengitystieoireisiin potilastyössä oleviin. Oireettomia henkilöitä ei edelleenkään testata eikä systemaattisesti kaikkia perusterveitä oireisiakaan henkilöitä.

Tämän vahvistaa myös HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen, jonka mukaan edelleen kannattaa testata sairaita, koska silloin löydetään eniten tartunnan saaneita. Järvinen testaisi myös kotioloissa hengitystieinfektioita potevia, erityisesti riskiryhmiin kuuluvia. Oireettomien testaamiseen ei Asko Järvisen mukaan ole syytä.

Koronavirustapausten kontaktien jäljittäminen tapahtuu potilaan kotipaikkakunnan terveyskeskuksen toimesta.

Kontaktien jäljitys ja karanteenin valvonta sitoo ylilääkäri Esa Rintalan mukaan paljon työvoimaa. Kun tapausten määrä kasvaa, terveyskeskuksiin tähän työhön tarvittaisiin lisää väkeä.

HUSin ylilääkäri Asko Järvisen mukaan vastuu seurannasta kuuluu lain mukaan kunnille. Esimerkiksi Helsinki on yli kymmenkertaistanut henkilökunnan altistusketjujen jäljittämiseen ja silti se toimii kovan paineen alla.

Ministeri Krista Kiurun mukaan yksityisillä yrityksillä saattaa olla rooli tartunnalle altistuneiden jäljittämisessä. Myös lääketieteen opiskelijoita ja muuta terveydenhuollon henkilöstä voidaan käyttää tähän.

Ylilääkäri Asko Järvinen ei odota ministeriöltä koko maata koskevia ohjeita testaamisen lisäämiseksi, koska COVID-19 etenee eri tahtiin Suomen eri maakunnissa.

Testejä on voinut myös ostaa yksityisiltä terveydenhuoltoyrityksiltä

Koronavirustestejä on voinut vajaan kuukauden verran ostaa myös Terveystalolta, Mehiläiseltä ja Pihlajalinnalta. Yritykset ovat avanneet erityisiä drive in -näytteenottopaikkoja ja hengitystieinfektioklinikoita.

Tähän mennessä nämä yritykset ovat testanneet kolmisen tuhatta ihmistä koronaviruksen takia.

Terveystalon ja Pihlajalinnan näytteet analysoi Synlab. Mehiläinen on lisäksi maanantaina (30.3.) ilmoittanut aloittavansa yhteistyön myös eteläkorealaisen laboratorion kanssa näytteiden testaamisessa.

Mehiläisen tavoitteena on mahdollistaa 18 000 näytteen analysointi seuraavan kahden viikon aikana. Tulokset saadaan noin kahden vuorokauden kuluessa näytteiden ottamisesta.

Mehiläisen ohella myös Terveystalo ja Pihlajalinna ovat valmiita lisäämään näytteidenottoa huomattavasti nykyisestä.

Lue lisää: Kuinka saan karanteenia rikkovat naapurini kuriin? Vaikuttaako veriryhmä koronan tarttumiseen? Tässä vastaukset yli 80 koronakysymykseen

Tuleeko parantuneille testejä?

COVID-19-taudin sairastaneiden vereen muodostuu vasta-aineita, jotka kertovat virusinfektiosta. Niitä ilmestyy jonkin ajan kuluttua infektion alkamisesta.

Vasta-ainetesti paljastaa, ketkä ovat sairastaneet koronaviruksen aiheuttaman taudin ja tunnistaa myös ne, jotka ovat selvinneet tartunnasta lievin oirein tai oireitta.

Testistä olisi apua esimerkiksi sen selvittämisessä, keillä lääkäreillä ja hoitajilla on vastustuskyky sairautta vastaan.

THL:n Mika Salminen kertoo, että jo taudin sairastuneiden vasta-ainetestit ovat tulossa käyttöön. Markkinoilla on ollut Salmisen mukaan huonolaatuisia testejä, jotka ovat antaneet vääriä tuloksia. Näitä virheitä halutaan tietysti nyt välttää ja käyttää harkintaa, mitä hankitaan.

THL:n ja yhteistyökumppaneiden tutkimushanke selvittää lähiviikkoina, paljonko vähäoireisia tai tietämättään tartunnan saaneita on väestössä. Tämä seuranta auttaa olennaisesti epidemian kulun ja tehtyjen toimien tehokkuuden seurannassa.

Pidemmällä aikavälillä verinäytetulokseen perustuva tieto mahdollisesta suojasta taudilta voi olla arvokas.

Keskiviikkona kerrottiin, että Terveystalon ja Synlabin tavoitteena on tuoda SARS-CoV-2-koronaviruksen vasta-ainetestit asiakkailleen vielä huhtikuun aikana.

Terveystalon tavoitteena on tarjota asiakkailleen mahdollisuus selvittää, ovatko he sairastaneet COVID-19-taudin ja voivatko he palata töihin ja arkeen.

Maailman merillä kulkee edelleen risteilyaluksia, jotka ehtivät lähteä liikkeelle ennen kuin koronaviruspandemia seisautti valtaosan kansainvälisestä matkustamisesta.

Laivojen suunnitellut matkaohjelmat ovat menneet uusiksi, kun valtiot ovat sulkeneet rajojaan eikä risteilyaluksia ole päästetty satamiin. Osa matkustajista on eristettynä hytissään eikä tiedä, miten ja milloin on mahdollista päästä kotiin.

Risteilyvarustamoiden etujärjestö CLIA kertoi CNN-kanavalle tiistaina, että 3,8 prosenttia sen jäsenyhtiöiden aluksista on yhä merillä. Kyse on noin kymmenestä aluksesta, sillä etujärjestöön kuuluu CNN:n mukaan 38 yhtiötä, joilla on yhteensä 277 alusta.

Esimerkiksi nämä laivat ovat yhä merellä:

Zaandam: Jo neljä matkustajaa kuollut

Kun risteilyalus Zaandam lähti Buenos Airesista Argentiinasta 7. maaliskuuta, sen kyydissä oli 1 243 matkustajaa ja 586 miehistön jäsentä.

Tähän mennessä neljän iäkkään matkustajan on kerrottu kuolleen ja laivayhtiön mukaan ainakin 73 matkustajaa sekä 116 miehistön jäsentä ovat ilmoittaneet influenssan kaltaisista oireista. Kahdeksalla kyydissä olevalla on vahvistettu koronavirustartunta.

Laivalla olijat pääsivät maihin viimeksi 14. maaliskuuta Punta Arenasissa Chilessä. Sen jälkeen Etelä-Amerikan maat ovat sulkeneet satamansa Zaandamilta, joka matkaa nyt Karibianmerellä kohti Floridaa.

Alus pääsi sunnuntaina Panaman kanavan läpi neuvoteltuaan useita päiviä Panaman viranomaisten kanssa. Läpikulkumatkalla matkustajia käskettiin sammuttamaan hyteistään valot ja pitämään verhot suljettuina.

On epäselvää, pääsevätkö matkustajat Floridassakaan pois laivasta.

Floridan kuvernööri Ron DeSantis on suhtautunut torjuvasti Zaandamin matkustajiin.

– Näemme tämän suurena, suurena ongelmana, emmekä halua, että ihmisiä dumpataan Etelä-Floridaan juuri nyt, DeSantis sanoi Fox Newsille maanantaina.

Presidentti Donald Trump kehotti tiistain tiedotustilaisuudessa DeSantisia muuttamaan mieltään ja sanoi soittavansa kuvernöörille.

– Sillä laivalla kuolee ihmisiä. Aion tehdä sen, mikä on oikein, Trump sanoi Reutersin mukaan.

Rotterdam: Sisaraluksensa saattaja

Zaandam-risteilijän kanssa yhtä matkaa kulkee sen sisaralus Rotterdam, joka lähetettiin San Diegosta Zaandamin avuksi.

Viikonloppuna satoja Zaandamin terveiksi oletettuja matkustajia siirrettiin Rotterdamin kyytiin Panaman edustalla. Rotterdamilta puolestaan tuotiin Zaandamille ruokaa, koronavirustestejä ja terveydenhuollon henkilökuntaa.

Laivayhtiön mukaan matkustajat ovat kummallakin aluksella eristettyinä hytteihinsä.

AP:n haastattelema matkustaja Emily Spindler Brazell kuvaa, että heille on tarjoiltu hienoja aterioita ja viiniä, eikä puheluista tarvitse maksaa. Mutta kaikkien pitää pysyä hyteissään.

– Kapteeni sanoi jotenkin niin, että ´Tämä ei ole enää matka. Tämä ei ole risteily. Tämä on humanitaarinen tehtävä.´

Coral Princess: Toistaiseksi ei sairastuneita

Myös Chilen Santiagosta 5. maaliskuuta lähtenyt Coral Princess -risteilijä matkaa kohti Floridaa, mutta erilaisissa tunnelmissa kuin Zaandam.

Toistaiseksi kenenkään Coral Princessin kyydissä olevan ei ole kerrottu kärsivän koronavirukseen viittaavista oireista. Laivalla matkustava englantilainen Mick Turnball kertoo Kent Onlinen maanantaina julkaisemassa haastattelussa, että laivan palvelut ovat yhä auki.

Turnballin mukaan hänen seurueensa oli ollut ennakolta huolissaan matkalle lähtemisestä koronaviruksen takia. Matkanjärjestäjä oli kuitenkin vakuutellut, että kaikki menisi hyvin, eikä varatusta risteilystä olisi saanut rahoja takaisin.

Matkaa oli kestänyt vain muutamia päiviä, kun risteily-yhtiö Princess Cruises ilmoitti keskeyttävänsä toimintansa.

Matkustajia ei ole päästetty maihin Etelä-Amerikassa, ja nyt aluksen on määrä saapua Floridan Fort Lauderdaleen 4. huhtikuuta.

Columbus: Matkustajia vaihdettiin merellä

Brittiyhtiö Cruise & Maritime Voyagesin Columbus-alus lähti pitkälle maailmanympärysristeilylle jo tammikuussa. Laiva ei saanut päästää matkustajiaan maihin Aasiassa, joten se on nyt pitkällä matkalla Lontoon lähellä sijaitsevaan Tilburyn satamaan, jonne sen pitäisi saapua 13. huhtikuuta.

Columbus ja saman yhtiön toinen alus Vasco da Gama vaihtoivat yli 200 matkustajaa keskenään Phuketin edustalla Thaimaassa pari viikkoa sitten. Yhtiön mukaan tähän päädyttiin, kun selvisi, että laivat eivät pääse Kaakkois-Aasian tai Intian satamiin.

Eurooppalaisia matkustajia siirtyi pohjoiseen matkaavalle Columbukselle ja australialaisia ja uusiseelantilaisia Vasco da Gamalle, joka on sittemmin jo saapunut Australiaan.

Kummallakaan laivalla ei ollut havaittu koronavirustapauksia, mutta Australian yleisradioyhtiö ABC:n mukaan kaikki Vasco da Gamalla olleet australialaiset on viety kahdeksi viikoksi karanteeniin.

Voit keskustella aiheesta torstaihin klo 23 asti.

Lähteinä käytetty myös:

The Guardian 27.3: 'Stranded at sea': cruise ships around the world are adrift as ports turn them away

CNN 1.4: Cruise ships are still scrambling for safe harbor

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump kehotti viime yön tiedotustilaisuudessaan kaikkia amerikkalaisia varautumaan todella koviin aikoihin koronavirusepidemian takia.

Maassa on jo maailman eniten todettuja koronavirustapauksia, ja viruksen leviäminen on jatkunut nopeana.

Tiivistimme Yhdysvaltain koronavirustilanteen luvuiksi.

Arvio kuolleiden määrästä: 100 000–240 000

Valkoisen talon tiistain tiedotustilaisuudessa esiteltiin mallinnusta, jonka mukaan 100 000–240 000 amerikkalaista menehtyisi koronaviruksen aiheuttamaan tautiin.

Kuolleiden määrä on arvio, joka pohjaa siihen, että sosiaalisten kontaktien rajoittaminen jatkuu. Ilman rajoitustoimia kuolleita tulisi paljon enemmän, aiempien mallinnusten mukaan jopa 1,5–2,2 miljoonaa.

Asiantuntijat korostivat tiedotustilaisuudessa, että rajoitukset ovat jo auttaneet, ja jos kaikki noudattavat niitä, kuolleiden määrä voi hyvin jäädä alla sataan tuhanteen.

– Tämä on luku, johon meidän täytyy varautua, mutta meidän ei välttämättä tarvitse hyväksyä sitä väistämättömänä, sanoi Yhdysvaltain infektiotauti-instituutin johtaja Anthony Fauci uutistoimisto AP:n mukaan.

Tähän mennessä kuollut: 4 127

Johns Hopkinsin yliopiston tietokannan mukaan jo 4 127 amerikkalaista on kuollut koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen. Yhdysvalloissa rekisteröityjen koronavirustartuntojen kokonaismäärä on ylittänyt 190 000 tapauksen rajan.

Tilanne on pahin New Yorkissa, jossa on rekisteröity lähes puolet Yhdysvaltain koronakuolemista. Siellä huolta herättää myös se, että sairastuneiden joukossa on paljon terveydenhuollon työntekijöitä, poliiseja ja palomiehiä.

Monet terveydenhuollon työntekijät ovat kertoneet, että heillä ei ole riittävästi suojavarusteita.

New Yorkin poliiseista sairauslomalla: Yli 15 prosenttia

New Yorkin poliisipäällikön Dermot Shean mukaan yli 15 prosenttia suurkaupungin poliiseista oli sairauslomalla tiistaina, New York Post kertoo. Sairauslomalla olijoista joka viidennellä eli lähes 1 200 henkilöllä on vahvistettu koronavirustartunta.

Yle kertoi New Yorkin etulinjan työntekijöiden vaikeasta tilanteesta laajemmin tiistaina.

Epidemia on kuitenkin saanut vauhtia muuallakin Yhdysvalloissa.

Osavaltioita, joissa yli tuhat tartuntaa: 24

Ainakin 24 osavaltiossa on havaittu yli tuhat rekisteröityä koronavirustartuntaa, The New York Times laskee.

New Yorkin jälkeen eniten tartuntoja on havaittu New Jerseyssä, Kaliforniassa, Michiganissa ja Floridassa. Tällä viikolla tapausten määrät ovat nousseet myös Keskilännessä, jossa tilanne näytti epidemian alkuvaiheessa paremmalta kuin rannikoilla.

Osavaltiot vastaavat liikkumis- ja kokoontumisrajoitusten määräämisestä, minkä takia eri puolilla maata rajoitukset ovat olleet hyvin eritasoisia. Uutiskanava Al-Jazeera listasi tiistaina eri osavaltioiden toimia.

Epidemian ennustettu pahin päivä: 16.4.

Washingtonin yliopiston IHME-tutkimuslaitoksen mallinnuksen mukaan 16.4. on päivä, jolloin Yhdysvalloissa ennustetaan kuolevan eniten ihmisiä yhden päivän aikana.

Mallinnuksessa arvioidaan, että tuona päivänä koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen kuolisi noin 2 600 amerikkalaista. Hengityskoneita tarvittaisiin huipun kohdalla yli 30 000.

Sosiaalisten kontaktien rajoittamisen on mallissa oletettu jatkuvan toukokuun loppuun saakka.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Miten koronaepidemiaa hidastetaan? Näin Aasia onnistui ja Yhdysvallat ja Eurooppa mokasivat

PASO DE LOS TOROS / MONTEVIDEO

Vielä maaliskuun puolivälissä traktorit jyrisivät ja kuorma-autoja hyöri edestakaisin. Keskiuruguaylaista jokiniittyä muokattiin metsäyhtiö UPM:n uusinta sellutehdasta varten, mutta nyt rakennustyöt ovat koronaepidemian vuoksi tauolla.

Uruguayn rakennusalan liitot ovat keskeyttäneet kaiken rakentamisen maassa 5. huhtikuuta asti, jotta viruksen leviäminen estettäisiin.

UPM:n mukaan tehtaan on määrä valmistua Paso de los Torosiin suunnitellusti vuoden 2022 jälkipuoliskolla. Muut työt hankkeessa jatkuvat tälläkin hetkellä, yhtiöstä kerrotaan. Rakennustauko alkoi 24. maaliskuuta.

– Hanke on edennyt aikataulussa. Sanonnan mukaan se, mikä alkaa hyvin, jatkuu hyvin, sanoo UPM:n projektijohtaja Gonzalo Giambruno.

Jättitehdas pursuaa superlatiiveja: Maailman suurin yksilinjainen sellutehdas, 2,1 miljoonaa tonnia vuodessa. Suomalaisen metsäteollisuuden suurin investointi, 2,4 miljardia euroa. Uruguayn suurin ulkomainen sijoitus.

Tehdas alkaa nousta maan pinnalle lähikuukausina, UPM:stä kerrotaan. Nyt hankkeessa työskentelee noin tuhat ihmistä. Tehdastyömaan lisäksi osa kasaa rakentajille parakkiasuntoja tehtaan lähikaupunkeihin, ja osa rakentaa satamaterminaalia pääkaupunki Montevideoon.

Rakennustyöt ovat yhtiön mukaan kiivaimmillaan ensi vuonna, jolloin työntekijöitä on 6 000.

Lehdet: Hallitus moittii UPM-sopimusta

Hankkeen matkassa on muitakin mutkia. Uruguaylaisten viestinten mukaan maan uusi hallitus tahtoisi neuvotella joitakin kohtia UPM:n investointisopimuksesta uudelleen. Tuore presidentti Luis Lacalle Pou arvosteli vaalikampanjassaan sopimusta Uruguaylle epäedulliseksi.

Sopimus on herättänyt Uruguayssa närää muun muassa valtiolle kuuluvan infrastruktuurin vuoksi. UPM aikoo kuljettaa sellun Montevideon satamaan junalla, ja vanhan radan kunnostaminen maksaa Uruguaylle ainakin noin miljardi euroa.

Hankkeen vastustajat ovat vedonneet Lacalle Pouhun, jotta valtio purkaisi sopimuksen koronakriisin kulujen vuoksi. Sopimuksen 7. kohdan mukaan ennakoimattomat poikkeusolosuhteet, kuten luonnonkatastrofit tai epidemiat, voivat johtaa sen muuttamiseen tai jopa purkamiseen.

Ennen virkaan astumistaan Lacalle Pou lupasi, että solmittuja sopimuksia kunnioitetaan. Liikenneministeri Luis Alberto Heber totesi kuitenkin hiljattain uruguaylaislehti El Paísille, että jotkut sopimuskohdat ovat ”mahdottomia hyväksyä”. Hän ei yksilöinyt niitä tarkemmin.

Mediassa on puitu esimerkiksi sitä, että Uruguay sitoutuu ostamaan UPM:n tehtaan tuottamaa sähköä 20 vuoden ajan. Heber sanoi uskovansa, että edellisellä hallituksella oli kiire allekirjoittaa sopimus, mikä heikensi Uruguayn neuvotteluasemaa.

Liikenneministeri ja hanketta koordinoiva suunnittelu- ja budjettivirasto kieltäytyivät Ylen haastattelusta, sillä ”hallitus määrittelee asioita parhaillaan”. Myöskään UPM ei kommentoi asiaa.

– Tiedämme maan poliittisen tilanteen. Etenemme tehdyn sopimuksen mukaan ja keskitymme toteuttamaan sitoumuksemme, Gonzalo Giambruno sanoo.

UPM:n hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos vieraili Uruguayssa maaliskuun alussa. Toimitusjohtaja Jussi Pesonen puolestaan tapasi vastavalitun Lacalle Poun joulukuussa. Yhtiön mukaan kyse on “rutiinikäynneistä”, jollaisia sen johto tekee Uruguayhin säännöllisesti.

Parlamentissa pari UPM2:n vastustajaa

UPM:llä on noin 3,5 miljoonan asukkaan Uruguayssa ennestään yksi sellutehdas. Suomalais-ruotsalainen Stora Enso ja chileläinen Arauco omistavat yhdessä toisen. Uruguayssa UPM:n kakkostehdasta kutsutaan nimellä UPM2, u-pe-eme dos.

UPM:n joulukuussa teettämässä mielipidemittauksessa vajaat kaksi kolmasosaa uruguaylaisista suhtautui hankkeeseen myönteisesti tai neutraalisti, ja vajaa kolmasosa vastusti sitä.

Monia uruguaylaisia harmittaa, että valtio myönsi sellutehtaille vapaatuotantoalueet. Se tarkoittaa, että metsäyhtiöt eivät maksa tuloksestaan veroa. Ne maksavat vapaatuotantoalueesta käyttömaksua ja veroa muusta toiminnasta, kuten puunviljelystä ja kuljetuksista.

Hankkeen vaikutuksista liikkuu eri perustein tehtyjä laskelmia. Hallitus on puhunut miljardin euron julkisista kustannuksista, mutta vastustajien mukaan määrä nousee osamaksukuluineen lähes kolmeen miljardiin.

Kansanedustaja Eduardo Lust pitää summaa tuhoisana tilanteessa, jossa Uruguaylla on ulkomaista velkaa yli 40 miljardia dollaria (36 miljardia euroa). Hän on toinen hankkeen vastustajista tuoreessa parlamentissa, jossa on 129 jäsentä.

– Uruguay on vararikossa, mutta sen täytyy rakentaa kolmen miljardin dollarin junarata ja syväsatama. Lisäksi lahjoitamme yritykselle makean veden kaltaisen luonnonvaran, jotta kiinalaiset saisivat paperia, Lust sanoo.

Kansanedustaja puuhaa parhaillaan alueellisia kansanäänestyksiä, jotta junarata linjattaisiin kauemmas asutuksesta. Se on keino pyrkiä hidastamaan tehdashanketta.

Noin 270 kilometrin rata-alueella moni asukas on huolissaan sellujunista. Tuleeko koteihin tärinää? Jakavatko ratamuurit kaupunginosia kahtia? Entä jos tapahtuu onnettomuus, ja vaaralliset kemikaalit päätyvät hengitysilmaan?

UPM:n mukaan sen kuljetuksia olisi päivässä enimmillään seitsemän, joista yksi sisältää sellunkeiton kemikaaleja: rikkihappoa, lipeää ja polttoöljyä. Edestakaisin junia menisi 14, mikä vie puolet radan kapasiteetista. Nykytehtaalle kemikaalit ajetaan maanteitse.

Lähikaupungissa intoillaan vipinästä

Hankkeesta päättänyt Uruguayn entinen vasemmistohallitus perusteli sitä esimerkiksi bruttokansantuotteen nousulla ja alueellisella kehityksellä. Uruguayn keski- ja koillisosat ovat maan köyhintä seutua.

Tehtaan kupeessa 13 000 asukkaan Paso de los Torosissa hanke herättää paikoin suuria odotuksia. Vihdoinkin työtä ja vilskettä! Paikallisten mukaan rakentaminen näkyy jo hotellien ja ravintoloiden asiakasmäärissä, mutta ei vielä juuri muualla.

– Odotamme työtä ja ihmisiä, jotka tulevat rakentamaan tehdasta. Nuoret ovat lähteneet kaupungista muualle, koska työpaikkoja ei ole ollut, sanoo sekatavarakauppias Nair Pajares.

Monialayrittäjä Gloria Sosa on valmiiksi huolissaan. Miten kaupungin käy, kun tehdas valmistuu, ja tuhannet rakentajat häipyvät?

Tehtaalle jää UPM:n mukaan 400–500 työpaikkaa. Koko tuotantoketjuun hanke luo 10 000 työpaikkaa, metsäyhtiössä lasketaan.

– Haluamme, että liikkeet pyörivät ja ihmisillä on työtä. Surullisimmassa tapauksessa kukoistus kestää vain kolme rakennusvuotta, Sosa sanoo.

Järjestöt arvostelevat UPM:ää “viherpesusta”

UPM2:n vastustukseen on muitakin kuin taloudellisia syitä. Osa uruguaylaisista on esimerkiksi huolissaan tehtaan käyttämän Rio Negro -joen kuormituksesta sekä eukalyptusviljelmien ympäristövaikutuksista.

– Joen aiempaa vähäisempi saastuttaminen ei tarkoita, että se olisi hyvä asia. Tehtaan työpaikat eivät ole laajempien vaikutusten arvoisia. Selluteollisuus ei ole ratkaisu globaaliin ilmastokriisiin, sanoo tutkija ja ympäristöjärjestö Dafniasin edustaja Mariana Achugar.

Uruguaylaiset ja suomalaiset järjestöt arvostelivat hiljattain UPM:n sitoutumista YK:n ilmastotavoitteeseen “viherpesuksi”. Blogissaan yhtiö pitää väitettä "pöyristyttävänä".

UPM:n mukaan tehdas ei kuormita jokea eikä luontoa yli sallittujen rajojen, ja sen ympäristövaikutukset on tutkittu tarkkaan. Eukalyptusviljelmillä on kestävän metsänhoidon FSC-sertifikaatit, Gonzalo Giambruno toteaa.

– Suuri hanke herättää kysymyksiä ja myös epäluuloja. Epäilijät ovat usein kannattajia äänekkäämpiä. Toiminnassa oleva tehtaamme todistaa, että alalla voi toimia vastuullisesti, suunnitellusti ja erinomaisin tuloksin, hän sanoo.

Lue lisää:

Andritz sai ison tilauksen – toimittaa kaikki laitteet UPM:n uudelle eukalyptussellutehtaalle

UPM:n jättimäinen uusi sellutehdas alkaa pian nousta Uruguayhin – mutta on vaikea kysymys, miten se loksahtaa 2020-luvun maailmaan

UPM rakentaa yli kahden miljardin sellutehtaan Uruguayhin, investoi myös satamatoimintaan – maan talouteen merkittävä vaikutus

Uruguayssa vastustetaan suomalaisyhtiön kaavailemaa maailman suurinta sellutehdasta – kaduilla huudetaan "UPM ulos!"

Näkemiin Neuvostoliitto -elokuvassa pieni Johannes yrittää paeta suljetusta virolaiskaupungista länteen ja vapauteen. Alla on äidin poikakaverin antama polkumosse ja kuuma maantie. Miliisi kuitenkin pysäyttää matkanteon.

Elokuvan voisi kuvitella puhuttelevan juuri nyt etenkin uusmaalaisia katsojia.

Neuvostoliiton hajoamisen alkusoiton aikoihin sijoittuva draamakomedia käsittelee näennäisen kepeästi kipeitä asioita. Sen kuvasto on monelle Neuvosto-Virossa ja Leningradissa matkailleelle suomalaiselle tuttua, mutta aiheet harvoin elokuvassa käsiteltyjä.

Harmi vain, että elokuvaa ei voi nähdä missään.

Juuri nyt kukaan ei tiedä, koska ja missä se on mahdollista.

Ensimmäisen inkerinsuomalaisen pitkän näytelmäelokuvan piti tulla teattereihin parahiksi ennen huhtikuista merkkipäivää. Tuolloin tulee kuluneeksi 30 vuotta siitä, kun presidentti Mauno Koivisto toivotti sotien jälkeen Neuvostoliittoon palautetut inkerinsuomalaiset tervetulleiksi takaisin Suomeen.

Koronakevät kuitenkin siirsi virolais-suomalaisen yhteistuotannon ensi-illan viime perjantailta tuntemattomaan tulevaan.

Tilanne voisi olla huonompikin – tämä elokuva sentään ehti valmiiksi.

"Jokainen kansa on mielestään hyvien puolella"

Näkemiin Neuvostoliitto syntyi lupaavien tähtien alla. Elokuvien rahoittaminen ei koskaan ole kivutonta, mutta tässä tapauksessa sekä Viron että Suomen elokuvasäätiöt lämpenivät hankkeelle nopeasti. Esimerkiksi Viron elokuvasäätiö ei ole aiemmin rahoittanut mitään elokuvaa yhtä runsaskätisesti.

Vaikka kyseessä on inkerinsuomalaisen käsikirjoittaja-ohjaaja Lauri Randlan ensimmäinen pitkä elokuva, oli sen budjetti samaa luokkaa kuin keskimäärin suomalaisilla elokuvilla, 1,4 miljoonaa euroa.

Aihetta ei ole käsitelty virolaisessa elokuvassa paljoakaan ennen tätä, eikä lainkaan Randlan vähemmistönäkökulmasta. Suomessa aihe taas oli kiinnostava jo siksi, että inkerinsuomalaisten kohtalosta ei ole juuri huudeltu.

Kansakunnilla on taipumus vaieta itsensä kannalta kiusallisista asioista – Suomen tapauksessa siitä, että inkerinsuomalaiset luovutettiin rajan taakse, jossa heitä lupauksista huolimatta vainottiin ja syrjittiin.

Randlan mummo asui ennen pakkopalautusta Lohjalla. Palautuksen jälkeen Neuvostoliitto vei hänet vankileirille. Rangaistus tuli siitä, että hän oli antautunut natseille elävänä, kertoo Randla.

Randlalla on seuraavaksi tekeillä projekti, jossa hän käsittelee mummonsa kohtaloa.

– Jokainen kansakunta on aina hyvien puolella. Eihän venäläisetkään näe koskaan itseään pahana. Jokaista motivoi usko siihen, että me teemme oikein, ja tietty ihmisjoukko on nyt vain uhrattava yhteisen hyvän eteen. Vastaavia puheita kuulee taas koronan takia.

Koivisto kutsui radiossa, elämä muuttui

Näkemiin Neuvostoliitto perustuu Lauri Randlan oman perheen vaiheisiin olemassaolonsa kanssa räpistelevän suurvallan rattaissa.

Siinä on paljon totta, mutta ei ihan kaikki. Toisin kuin Johanneksella, ei Randlalla ollut omaa leikki-Moskvitshia. Sellainen oli naapurinpojalla, jolta Randla otti auton alleen omin luvin. Hän halusi hetken kokea amerikkalaista unelmaa, vapaata maantietä, lännen tuoksua.

– Miliisi tuli sattumalta vastaan ennen kuin päädyin vaaralliselle isolle tielle, ja saattoi kotiin. Kotipihassa naapurinpoika syytti minua varkaudesta, mutta vaari sanoi sille, että ei kommunismissa ole mahdollista varastaa. Täällä vain lainataan.

Elokuvan inkerinsuomalainen Tarkkisten perhe asuu suljetussa kaupungissa, jossa glasnostista ei ole kuultukaan. Sen tehtaaksi naamioitu uraaninrikastamo puskee seudulle sekä suhteellisen mukavia oloja että radioaktiivista säteilyä.

Kun Johannes-poika sairastuu vakavasti ja menettää hiuksensa uimareissun seurauksena, nostaa perhe äläkän. Paikallisten viranomaisten mukaan kyse on vain sinilevämyrkytyksestä. Uraanirikastamo oli saastuttanut veden, eikä sinne saanut mennä.

Tosielämässä vastaava uintireissu oli Lauri Randlan elämälle käänteentekevä kokemus. Hän sairasti viikkokausia säteilysairautta, ja pelkäsi kuolevansa. Pitkän potemisen peruja on sekä Randlan historiaan armollisesti suhtautuva elämänasenne, että nykyinen ammatti.

Elokuvia työkseen esittänyt mummo toi pojan sängyn viereen projektorin ja näytti filmejä filmien perään.

– Hän halusi, että minulla on muutakin ajattelemista kuin kamalat luu- ja lihaskivut. Mummo sanoi minulle sairaspedillä, että en saa katkeroitua, koska jos katkeroidut, on koko loppuelämäsi ihan kauhea.

Elokuvassa hankalaksi heittäytynyt perhe saa lähtöpassit suljetusta kaupungista ja siellä asumiseen liittyneistä etuoikeuksista. He koittavat pärjätä Tallinnassa, mutta lopulta äiti joutuu lähtemään Suomeen töihin.

Äiti tuo matkoiltaan kaikenlaista tavaraa, joka takaa Johannekselle aseman koulun siisteimpänä tyyppinä; on suklaata, hienot lenkkarit ja naapurintytölle annettavaksi Barbie-nukke.

Jopa harvinaiset banaanit kuitenkin maistuvat pahalle, kun on äitiä ikävä. Johannes pitää saada länteen.

Pelastus kuuluu suomenkielisestä radiosta, jossa Mauno Koivisto kutsuu inkerinsuomalaisia takaisin kotiin.

Heitä tuli Suomeen yli 30 000. Tarina koskettaa henkilökohtaisesti lukuisia perheitä.

Pitää valita hyvä tai paha, kansalaisuutta ei

Elokuvan inkerinsuomalaiset Tarkkiset ovat venäläisille virolaisia. Virolaisen koulun pihassa Johannes piestiin outoa mongerrusta suoltavana kummajaisena, eivätkä tsetseenikaveritkaan sopineet paikallisten porukoihin.

Kun Randla muutti pikkupoikana Suomeen, hänestä tuli koulunpihalla venäläishomo. Tarinankerronnan humoristinen sävy yllättää kaiken Randlan kokeman valossa.

Asioiden käsitteleminen on vaatinut aikaa ja etäisyyttä.

– Jos se jätkä, joka sai turpiin koulun pihassa, olisi tuntia sen jälkeen kirjoittanut tämän käsikirjoituksen, niin sävy olisi kovin erilainen. Tässä on ollut kolmisenkymmentä vuotta aikaa reflektoida, Randla tuumii.

Myös mummon elämänohjeet ovat olleet avuksi. Tässäkin asiassa.

Mummo oli päätynyt Auschwitzin keskitysleirin kautta saksalaisen natsin sikalaan pakkotyöhön. Koska hän oli isännän mielestä venäläinen sika, hänelle myös annettiin vain sian ruokaa. Silti mummo liputti rakkauden ja lempeyden puolesta, vakuutteli, että kunnon ihmisiä on aina enemmän kuin ihmishirviöitä.

– Mummo sanoi, että ei sinun Lauri tarvitse koskaan valita kansallisuutta, se on keinotekoista. Sinun pitää vain valita, oletko hyvä vai paha. Olen yrittänyt noudattaa tätä ohjetta.

Sen vuoksi Randlan elokuva ei syytä ketään. Hän arvelee sävyn vedonneen myös rahoittajiin.

– Molempien maiden elokuvasäätiöissä oltiin yllättyneitä siitä, että elokuva ei suhtaudu negatiivisesti aikakauteen, vaan kertoo aikakaudesta, Randla summaa.

Teattereihin saattaa tulla ruuhkaa

Näkemiin Neuvostoliitto -elokuvan ensi-illan peruuntuminen aiheuttaa paljon päänvaivaa sekä elokuvan levittäjälle, että tuotantoyhtiö Bufolle.

Sillä on käsissään toinenkin suomalais-virolainen yhteistuotanto, Veiko Õunpuun ohjaama, Laura Birnin ja Tommi Korpelan tähdittämä rikoselokuva Viimeiset. Sen ensi-ilta oli määrä pitää huhtikuun puolivälissä.

Uusia tuotantoja ei oltu ehditty aloittaa ennen koronakaranteeneja. Tuottaja Misha Jaari ei tällä hetkellä osaa edes arvailla, koska ne päästään aloittamaan.

Tuotantojen siirtäminen on alalla tavallista. Sitä tehdään esimerkiksi kun joku näyttelijä ei olekaan saatavilla, tai rahoitus sakkaa.

Nyt kuviossa on kuitenkin uusi muuttuja, joka on pudottanut koko alan polvilleen. Nyt ei siirry yksi tuotanto, vaan kaikki tuotannot. Koronavirus murentaa koko elokuva- ja televisiotuotannon kivijalkaa, kuvailee Jaari.

– Meillä falskaa molemmista päistä. Tilanne on se, että kaksi meidän elokuvaa ei pääse teattereihin, ja kaksi tuotantoa on jouduttu siirtämään. Lipputulojen suhteen ei ollut valtavia odotuksia, mutta nyt sekin pieni lisä olisi ollut kullanarvoinen.

Jos elokuvateatterit päästään avaamaan muutaman kuukauden sisällä, Jaari epäilee, etteivät ihmiset ainakaan heti uskalla mennä niihin entiseen malliin.

Toinen elokuvateattereihin liittyvä ongelma on se, että kaikki nyt siirtyvät ensi-illat sulloutuvat syyskaudelle. Vaarana on, että etenkin kotimaiset elokuvat syövät toistensa suosiota, elleivät levitysyhtiöt mieti todella tarkkaan keskenään kaikkien etua ja sovi yhdessä julkaisuaikatauluista.

– Jos tulee esimerkiksi kuusi kotimaista elokuvaa ensi-iltaan kuuden viikon aikana, syntyy hirveä kannibaaliefekti, Jaari tuskailee.

Kolmas ongelma teatterilevityksen suhteen on se, että elokuvien markkinoinnin kannalta olennaiset elokuvajuhlat on järjestään peruttu. On hankala houkutella ihmisiä katsomaan elokuvaa, joka ei ole kerännyt meriittejä festivaaleilla ja kiinnittänyt kriitikoiden huomiota.

Ratkaisuksi teatteriongelmaan on harkittu sitä, että vaikkapa Näkemiin Neuvostoliitto saisikin ensiesityksensä suoratoistopalvelussa.

Toistaiseksi vaihtoehto ei ole Jaarin mukaan taloudellisesti järkevä.

– Jos leffa pääsee edes minimitavoitteeseensa, niin pääsääntöisesti tarjouksen suoratoistosta pitäisi olla ihan kultainen.

Bufon tilanne ei kuitenkaan ole kurjimmasta päästä.

Keskeyttäminen käy kalliiksi

Kurjimmassa jamassa ovat ne elokuvatuotannot, jotka ovat joutuneet keskeyttämään kuvaukset tietämättä, koska niitä päästään jatkamaan.

Tai päästäänkö.

Kun tuotanto siirtyy, on töissä noin kymmenesosa siitä väestä, joka on töissä kun kuvaukset ovat jo käynnissä. Taloudelliset tappiot ovat aivan eri luokkaa.

– Tämä on äärimmäisen ihmistyövoimavaltainen ala. Jos pitää esimerkiksi maksaa kymmenen päivän palkat, vaikka mitään ei kuvata, menee tuotanto heti jopa viidenneksen pakkaselle. Kenen kassa kestää sen?

Jaarin kaikki sympatiat menevät keskeytykseen joutuneille kollegoille. Vaikka he pääsisivät pian jatkamaan elokuvantekemistä, vaikuttaa koronan budjettiin lyömä lovi silti väistämättä lopputulokseen.

– Se on inhottavaa kaikille. Jos on kirjoitettu kohtaus rokkikeikalle sadan avustajan kanssa, se pitää kirjoittaa uudelleen kahdelle ihmiselle kadunkulmaan.

Ensi keväänä uutuuksista on pulaa

Tuotantojen keskeytyminen ja ensi-iltojen siirtyminen ei ole suomalaisten elokuvantekijöiden yksinoikeus.

Korona on saanut kamerat sammumaan ympäri maailmaa. Se muuttaa väistämättä koko elokuvien levittämistapaa, vähintään tilapäisesti.

Perinteisesti elokuva aloittaa kierroksensa teattereista, joista se matkustaa televisioon ja suoratoistopalveluihin – lukuunottamatta esimerkiksi Netflixin omia tuotantoja.

Syksyllä elokuvateatterit saattavat pursuilla keväältä siirtyneistä ensi-iltaelokuvista. Vuoden päästä tilanne on tätä menoa päinvastainen. Ensi keväänä uutuuselokuvista voi olla jopa suoranaista pulaa, ainakin sellaisista, joita ihmiset haluavat katsoa.

Tuottaja Misha Jaari arvelee, että viimeistään siinä vaiheessa suoratoistopalvelut saattavat kiinnostua uutuuselokuvista aivan uudella tavalla. Tarjoukset luultavasti paranevat.

– Koko ala olettaa, että suoratoistofirmoilla, kuten Netflixillä, menee vähän paremmin nyt kuin normaalisti. Kukaan ei nyt tiedä, mikä on tulevaisuuden rahavirtojen reitti.

Näkemiin Neuvostoliiton ohjaaja Lauri Randla ei ole kovin huolissaan elokuvansa tulevaisuudesta. Hän uskoo, että se löytää yleisönsä tavalla tai toisella. Julkista rahoitusta on mukana runsaasti ja elokuva on toteutettu yhteistyössä Yleisradion kanssa.

Aihekaan ei happane, vaikka Mauno Koiviston inkerinsuomalaislausunnon vuosipäivä tulee ja menee.

– Ilman yleisöä elokuva on kotivideo. Kyllä se näytetään yleisölle kun poikkeustila helpottuu. Ei se ole kriisi, että esikoisohjaaja teki leffan, eikä saa näkyvyyttä. Kriisi on se, mitä nyt hoidetaan sairaaloiden teho-osastoilla.

Päiväkotien ovilta on jouduttu käännyttämään nuhaisia lapsia takaisin kotiin, kun vanhemmat ovat tuoneet heitä nuhaisina hoitoon.

Näin on tapahtunut ainakin Kouvolassa, jossa kaupunki on joutunut jo vetoamaan vanhempiin, ettei edes lievästi flunssaisia lapsia tuotaisi päivähoitoon.

– Muutamia lapsia on tuotu nuhaisena, ja heitä on jouduttu käännyttämään kotiin. Tätä on tapahtunut viikoittain, Kouvolan varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto sanoo.

Vanhemmat turhautuvat

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ohjeistaa, että jos lapsella on edes lieviä flunssan oireita, hänen tulee pysyä kotona. Lapsi voi palata päiväkotiin sitten, kun hän on ollut oireeton yhden vuorokauden ajan.

Ohje on koronaepidemian ja poikkeusolojen aikana tiukempi kuin normaaliaikana.

– On ymmärrettävää, että vanhemmat turhautuvat ja ärsyyntyvät, kun heidän pitäisi mennä töihin ja päiväkodit sanovat, etteivät voi ottaa lasta hoitoon. Tämän takia muistutimme asiasta, etteivät he tekisi turhaa reissua, Helena Kuusisto sanoo.

Kuusiston mukaan vanhemmat kuitenkin osaavat suhtautua tapauksiin hyvin, eikä kukaan ole osoittanut ärtymystään henkilökuntaan.

Suurin osa päiväkoti-ikäisistä lapsista on tällä hetkellä kotihoidossa. Esimerkiksi Kouvolassa vain noin joka neljäs lapsi on päivähoidossa.

Siitepölyaika

Aina nenän vuotaminen ei johdu flunssasta, vaan nuha voi johtua varsinkin keväällä siitepölyallergiasta.

– Päiväkodeissa on mietitty mahdollisen allergian roolia, eli onko kyseessä allergia vai flunssa, Kotkan varhaiskasvatusjohtaja Raili Liukkonen sanoo.

Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan siitepölyallergian tunnistaa kutinasta ja nenän vuotamisesta.

– Selvä ero on se, että allergiaan liittyy nenän ja silmien kutinaa, mitä flunssan oireisiin ei liity. Silmät saattavat myös punoittaa. Nenän vuoto on yleensä allergiassa vetistä, kun ainakin kovassa infektiotaudissa erite on paksumpaa ja värikkäämpää. Allergiaan ei liity myöskään lihassärkyä, liiton asiantuntija Kaisa Toikko kertoo.

Siitepölyallergian erottaa koronaviruksen aiheuttamasta COVID-19-taudista siten, että siitepölyallergiaan ei yleensä liity kuumetta ja allergialääkkeet tepsivät oireisiin. Allergia-, iho- ja astmaliiton mukaan nuhaoireet eivät puolestaan ole tyypillisiä koronan oireita.

Siitepölyallergiassa pääasialliset oireet ovat nenän vuotaminen, aivastelu, silmien kutiaminen ja vuotaminen. Joillakin astmaoireet tai atooppinen ihottuma saattavat pahentua.

Koronan tyypilliset oireet ovat päänsärky, kuiva yskä, hengenahdistus, lihaskivut, kuume ja väsymys.

Keskustelua nenän vuotamisesta

Varhaiskasvatusjohtajat pyytävät huoltajia keskustelemaan lapsen mahdollisesta siitepölyallergiasta päiväkodin henkilökunnan kanssa.

– Tähän auttaa se, jos tuntee lapsen entuudestaan ja sen, että hänellä alkaa nenä vuotaa joka kevät, Kotkan varhaiskasvatusjohtaja Raili Liukkonen sanoo.

Lasten allergiat ovat salassapidettäviä asioita, eli henkilökunta ei saa kertoa muille huoltajille, miksi toisten lasten nenä vuotaa.

Kouvolan varhaiskasvatuspäällikkö Helena Kuusisto vinkkaa, että vanhemmat voivat sopia päiväkodin henkilökunnan kanssa siitä, voiko lapsen siitepölyallergiaa mainita nuhanenää ihmetteleville.

– Helpompi keino on sanoa, että lapsella on omat perustelut nuhaan, Kuusisto sanoo.

Voit keskustella aiheesta 2. huhtikuuta kello 23.00 asti.

Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes helpottaa käsidesin valmistusta höllentämällä etanolia koskevaa sääntelyä.

Käsidesiin ja desinfiointiaineisiin saa nyt käyttää myös etanolia, jonka valmistaja ei ole Euroopan kemikaaliviraston hyväksyttyjen toimittajien listalla. Etanolin tulee kuitenkin olla Euroopassa valmistettua.

Poikkeus on voimassa heinäkuun loppuun saakka.

Etanolia käsidesin valmistajille on Suomessa toimittanut Altia, jonka etanolista suurin osa onkin viime aikoina mennyt viinan sijasta käsidesiin. Altian etanoli on mennyt pääasiassa suurtille teollisille tuottajille, eikä sitä ole aina riittänyt pienemmille käsidesivalmistajille.

Tällä hetkellä lähes kaikki valmistettava käsidesi menee terveydenhuollon tarpeisiin, eikä sitä juuri riitä kauppoihin saakka.

Sosiaali- ja terveysministeriö totesi viikko sitten Tukesille, että on tarpeellista ryhtyä poikkeustoimiin desinfiointiaineiden saatavuuden varmistamiseksi koronavirusepidemian aikana.

Lue tästä tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Suomessa on nyt noin 400 tehohoitopaikkaa. Normaalisti tehohoitopaikkoja on noin 300, eli paikkojen määrä on noussut kolmanneksella.

Yle kysyi Suomen kaikilta 20 sairaanhoitopiiriltä ja Ahvenanmaalta tehohoitopaikkojen nykyistä määrää ja sitä, kuinka korkeaksi paikkamäärä voidaan tarvittaessa nostaa.

Kaikista sairaanhoitopiireistä kerrottiin tehohoitopaikkojen tämänhetkinen määrä. Suurin osa kertoi myös paikkojen maksimimäärän.

Vastaukset näet alla olevasta grafiikasta.

Puute on koulutetusta henkilökunnasta, ei tiloista tai laitteista

Koronaviruksen seurauksena terveydenhuollon tavoitteena on nostaa sekä tehohoitopaikkojen että tehostetun valvonnan paikkojen yhteislukumäärä tuhanteen. Suomessa on tavallisesti 300 tehohoitopaikan lisäksi noin 200 tehostetun valvonnan paikkaa.

Muutamassa sairaanhoitopiirissä määrä on jo nyt kaksinkertaistettu. Näin on toimittu ainakin Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen sairaanhoitopiireissä.

– Voidaan sanoa, että nyt on hyvä tilanne, sanoo lääkintöneuvos Timo Keistinen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

– Mehän näemme samalla, että kun kiireetöntä leikkaustoimintaa on vähennetty, niin myöskään tehohoitopaikkoja ei tarvita niin paljon. Autoliikenne on vähentynyt ja vaikeita onnettomuuksia tulee vähemmän

Uusia tehohoitopaikkoja rakennetaan nyt muun muassa leikkaussaleihin, heräämöihin ja sydänvalvontatiloihin. Myös tehostetun valvonnan osastoja on muutettu teho-osastoiksi.

Keistisen mukaan tilojen muuttaminen tehohoitopaikoiksi ei ole ongelma. Esimerkiksi leikkaussaleista löytyvät lisähapet ja laitteet valmiina.

– Suurin ongelma on henkilöstö. Mistä saadaan tarpeeksi henkilöstöä, koska tehovalvonnassa ja tehohoidossa henkilöstömäärät ovat todella isoja? Keistinen pohtii.

Sairaanhoitopiireissä koulutetaan nyt kovaa tahtia hoitohenkilökuntaa tehohoitoon. Esimerkiksi HUS lisäkoulutti pelkästään viime viikolla 500 työntekijäänsä toimimaan teho-osastolla.

Hoitopaikkoja lisätään koko ajan

Koronapotilaiden hoitokapasiteettiin lasketaan tehohoito ja tehostetun valvonnan hoito. Keistisen mukaan hoitojen ero on liukuva. Myös tehostetussa valvonnassa potilaalle voidaan tarjota “tehohoitoa”, joka koronaviruksen tapauksessa tarkoittaa hengityksen koneellista avustamista. Vakavimmissa tapauksissa tehohoito on kuitenkin välttämätöntä.

Yle ei kysynyt erikseen tehostetun valvonnan paikkojen määrää. Osa sairaanhoitopiireistä kuitenkin erotteli vastauksissaan tehohoitopaikat tehostetun valvonnan paikoista.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa on kuuden tehohoitopaikan lisäksi tällä hetkellä käytössä 15 tehovalvontapaikkaa. Kainuussa tehovalvontapaikkoja on 10, Kymenlaaksossa 5, Lapissa 8 ja Länsi-Pohjassa 3.

Tehohoitopaikkoja ja tehostetun valvonnan paikkoja lisätään jatkuvasti. Kaikki sairaanhoitopiirit kertoivat kykenevänsä lisäämään hoitopaikkoja. Osa kertoi pystyvänsä luomaan uusia paikkoja yli kaksinkertaisen määrän.

Muutamasta sairaanhoitopiiristä ilmoitettiin, että lisäpaikkoja voidaan tarvittaessa luoda, mutta tarkkaa lukumäärää ei haluttu kertoa. Esimerkiksi Keski-Suomesta kerrotaan, että eri tasoisten tehohoitopaikkojen määrää voidaan joustavasti kasvattaa kymmenillä. Pohjois-Karjalassa lisäpaikkojen määrää selvitetään. Päijät-Hämeestä tyydytään toteamaan, että paikkamäärää pystytään tarvittaessa kasvattamaan.

THL:n tietojen mukaan Suomessa on tällä hetkellä 62 ihmistä tehohoidossa koronaviruksen vuoksi.

Lue myös:

Tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla

Mitä saat tehdä, jos olet karanteenissa, eristyksessä tai perusterve? Tässä säännöt tiivistetysti

Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat – 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta

Poliisi varoittaa ihmisiä hujareista, jotka käyttävät koronan aiheuttamaa poikkeuksellista tilannetta hyväkseen.

Poliisin tietoon on tullut erilaisia tapauksia, joissa huijarit ovat hyödyntäneet koronaan liittyviä pelkoja. Kohteena ovat olleet etenkin iäkkäät ihmiset Uudenmaan alueella.

Poliisin mukaan huijarit ovat tehneet esimerkiksi koronatarkastuksia ihmisten koteihin, tarjonneet ruokapalveluita ja esiintyneet terveysviranomaisina.

Uudellamaalla poliisin tiedossa on ainakin kolme tekoa, joissa uhrien koteihin on menty asentamaan "koronasuodattimia". Samalla on varastettu käteistä, kultakelloja ja -koruja.

Itä-Uudenmaan poliisin rikoskomisario Simo Kauppinen kehottaa ihmisiä suhtautumaan kriittisesti sellaisiin henkilöihin, jotka tulevat kotiovelle tarjoamaan koronaan liittyvää apua tai palveluja. Etenkin silloin kannattaa olla varovainen, jos nämä väittävät liikkuvansa poliisiasioissa.

– Poliisit eivät tarjoa minkäänlaisia palveluja asunnon tarkastuksiin liittyen tai tee mitään koronatarkastuksia ovelta ovelle, Kauppinen sanoo.

Epämääräisiä sivustoja, sähköposteja ja linkkejä

Länsi-Uudenmaan poliisin rikosylikomisario Kari Siivo muistuttaa, että myös netissä kannattaa olla tarkkana, koska sielläkin voi tapahtua huijauksia. Verkossa on ilmennyt muun muassa olemattomien tuotteiden myyntiä ja toimituksiin liittyviä huijauksia. Tuotteiden ja palveluiden laadusta sekä alkuperästä kannattaa ottaa selvää ennen kuin tilaa mitään.

Keskusrikospoliisin kyberrikostorjuntakeskuksen päällikkö Mikko Rauhamaa varoittaa, että koronan varjolla perustetuilla sivustoilla voidaan levittää haittaohjelmia.

– Koronatietoa kannattaa etsiä ainoastaan tunnetuilta viranomaisten ja median sivustoilta, Rauhamaa sanoo.

Poliisin mukaan liikkeellä on myös epäilyttäviä sähköposteja, joita ei kannata avata, eikä niissä olevia linkkejä pitäisi klikata. Liian hyviin tarjouksiin ei kannata uskoa.

Poliisi ehdottaa, että läheiset soittavat iäkkäille ihmisille ja varoittavat mahdollisista koronahuijareista.

Pienistäkin huijausyrityksistä kannattaa ilmoittaa poliisille.

Lue myös:

Poliisi: Vihdissä kolme miestä esitti tekevänsä koronatarkastusta ja poistui anastetun saaliin kanssa

MOSKOVA Eilen tiistaina Venäjällä kerrottiin, että Moskovan seudulla sijaitsevan Kommunarkan tartuntatautisairaalan johtavalla lääkärillä Denis Protsenkolla on koronavirus.

Vladimir Putin vieraili samaisessa sairaalassa viime viikolla. Riippumattomassa mediassa kaivettiin heti esiin kuvat, joissa Putin ja Protsenko kättelevät avokäsin toisiaan.

Kremlistä kiirehdittiin vakuuttamaan, että presidenttiä testataan säännöllisesti koronatartunnan varalta ja kaikki on kunnossa.

Viesti kuitenkin jätti ilmaan enemmän kysymyksiä kuin vastauksia. Putinin todellinen terveydentila on Venäjällä ollut jo vuosien ajan valtionsalaisuuteen verrattavissa oleva tieto.

Tänään keskiviikkoiltapäivänä presidentinhallinnosta kuitenkin kerrottiin, että Putin pitää nyt ensimmäistä kertaa kokouksen ministerien kanssa etäyhteyden välityksellä.

Koronatilanteen pahentuessa presidentti Putinin esiintyminen ei ole vakuuttanut.

Kun Putin vihdoin viime viikolla piti asiasta tv-puheen, hän keskittyi luettelemaan valtaosan ajasta nippelitietoa erilaisista kansalaisille ja yrityksille luvatuista taloudellisista tuista ja helpotuksista.

Putin myös julisti käytännössä kaikille venäläisille vapaaviikon koronatartuntojen hidastamiseksi. Vaikka hän suositteli ihmisiä pysymään kotonaan, ei viesti ollut tarpeeksi tiukka ja yksiselitteinen: Venäläiset alkoivat joukoin ostaa lentolippuja Sotšiin ylimääräisen lomaviikon viettämiseksi ja kutsua ystäviä kokoon grillikauden avaamiseksi.

Kaksi päivää puheen jälkeen presidentin lehdistöpäällikkö Dmitri Peskov korjaili esimiehensä sanomisia. Peskovin mukaan presidentti tarkoittikin, että töitä tulee jatkaa etänä mahdollisuuksien mukaan.

Vladimir Putin on loistanut poissaolollaan viimeisten päivien ajan. Samalla vahvistettujen tartuntojen määrä on alkanut kasvaa roimasti myös Venäjällä.

Presidentin sijaan epidemiaa torjuvista järeistä toimista on julkisuudessa kertonut Moskovan pormestari Sergei Sobjanin ja pääministeri Mihail Mišustin.

Moni myös ihmettelee, miksi entinen pääministeri ja aiemmin presidenttinä toiminut Dmitri Medvedev kääntyi kansalaisten puoleen ja julkaisi koronatilanteesta videoviestin sunnuntaina keskiyöllä. Uhan poikkeuksellista vakavuutta korostavaa viestiä on odotettu itse presidentiltä, eikä Venäjän turvallisuusneuvoston varajohtajana työskentelevältä Medvedeviltä.

Venäjän järjestelmässä kaikki valta on keskitetty Vladimir Putinille. Presidentti on tavallisesti päivittäin läsnä kansalaisten arjessa, kun hänen toimiaan näytetään jatkuvasti maan mediassa.

Nyt jokainen hetki ilman Putinia näyttäytyy yhä erikoisemmalta.

Riippumattomat toimittajat ovat jo alkaneet analysoida valtion tv:ssä ja Kremlin verkkosivuilla viime päivinä esitettyjä kuvia presidentistä. Viimeksi julkaistun materiaalin on väitetty todellisuudessa olleen kuvattu jo paljon aiemmin.

Kun koronaepidemia alkoi jyllätä Euroopassa, Venäjällä oltiin varmoja autoritäärisen järjestelmän paremmuudesta demokratiaan nähden koronaviruksen patoamiseksi.

Mutta kuinka Venäjä selviää epidemiasta, jos kaikesta päättävä henkilö ei pystykään toimimaan tilanteen edellyttämällä tavalla?

Putinin pysyessä taka-alalla ovat Venäjän maakunnat alkaneet julistaa järeitä liikkumisrajoituksia alueilleen.

– Toisaalta niiden täytyy tehdä jotain, jotta ne eivät myöhemmin osoittaudu syyllisiksi kaikkeen. Toisaalta ei ole lainkaan selvää, kuinka vapaasti ne pystyvät tekemään päätöksiä ja millaisia resursseja niillä on siihen, politiikantutkija Fjodor Krašennikov kirjoittaa.

Krašennikov myös muistuttaa, että paikallishallinnolta puuttuu auktoriteetti kansalaisten silmissä, mikä saa venäläiset jättämään noudattamatta heille annettuja kehotuksia.

Myös kolumnisti Konstantin Egger pitää Venäjän hallinnon tilaa vaikeana maan kohdatessa koronaepidemian. Hänen mukaansa presidentin mikromanagerointi, täydellisen lojaalisuuden vaade ammattitaidon kustannuksella, yhteiskunnan syvä epäluottamus ja korruptio vaikeuttavat Venäjän taistelua pandemiaa vastaan.

Presidentti Putinin alkuvuodessa on ollut poikkeuksellisen paljon sekä ennakkoon suunniteltuja että äkillisesti ilmaantuneita haasteita.

Putinin on joutunut perääntymään hänen jatkokautensa mahdollistavan perustuslakiuudistuksen tiukasta aikataulusta, eikä kansalaisten tuki uudistusta kohtaan ole enää tuoreen kyselyn mukaan vankkumatonta.

Myös Venäjän talousnäkymät ovat nyt erityisen synkät. Koronaviruksen lisäksi taloutta painaa ennätysalas pudonnut öljynhinta, joka syö myös ruplan arvoa.

Lisäksi jo kuukausia ennakkoon hehkutettu toukokuinen voitonpäivä on nyt vaarassa lässähtää. Natsi-Saksan kukistamisesta muistuttavien mahtipontisten 75-vuotisjuhlallisuuksien oli suunniteltu kruunaavan Putinin tähänastisen valta-aseman.

Miten yhdellä miehellä riittää voimia kaiken tämän jälkeen kohdata koronavirusepidemia?

Moni kiinnitti huomiota Putinin väsyneeseen ilmeeseen ja kummallisen vinoon istuma-asentoon, kun hän puhui kansalaisille viikko sitten koronatilanteesta.

Kolumnisti Vladimir Demtšikov toivoo, että kysymys oli vain selkäongelmasta johtuvasta väsymyksestä.

– On pahempaa, jos kyse on väsymyksestä nykyistä poliittista järjestelmää kohtaan, joka nojaa yhteen väsyneeseen poliitikkoon, Demtšikov kirjoittaa.

Juttua päivitetty 1.4. klo 14:35 lisäämällä tieto siitä, että Putin pitää ministerikokouksensa etäyhteydellä.

Lue lisää:

Kirjeenvaihtajalta: Venäjä on valjastanut koronaviruksen propagandansa välineeksi

Moskovalainen luksustavaratalo jakaa kasvosuojia, jotta shoppailu voi jatkua – Korona ei pelota Venäjällä: ”Pelkkä informaatiovirus”

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

"Hoitohenkilökunnan suojavarustetilanne on valtakunnallisesti hyvä, mutta yksittäisillä alueilla on tarvetta suojamateriaalin täydennyksiin. Sairaaloissamme ei tällä hetkellä ole kriittistä henkilöstö- ja tarvikevajetta".

Näin totesi sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) hallituksen tiedotustilanteessa tänään keskiviikkona.

Viikko sitten hallitus avasi huoltovarmuuskeskuksen varmuusvarastot. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti, että "suojaimia on hyvä määrä" ja että "ne eivät ole loppumassa".

Vakuuttelu on ollut ennenaikaista, tuumaa HUSin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen.

– Ehkä se oli ministeriöltä vähän liioitellen sanottu. Ei tilanne niin hyvä ole ollutkaan.

Vielä viime viikolla Lehtonen oli optimistinen suojavälineiden riittävyyden suhteen. Nyt kun varmuusvaraston tavaraa on saapunut sairaaloihin, optimismi on karissut.

Lehtosen huoli koskee erityisesti korkeimman suojaustason (tasot FFP2 ja FFP3) hengityssuojaimia. Niitä tarvitaan erityisesti siellä, missä koronaviruksen tartuntariski on suurin, eli Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin teho-osastoilla.

– Me tarvitaan niitä lisää. Siitä ei ole mitään epäilystä, Lehtonen sanoo.

Ongelmana ei ole vain hengityssuojaimien määrä, vaan myös laatu.

Yle on nähnyt kuvia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUSille toimitetuista suojausvälineistä. Niiden joukossa on on hengityssuojaimia, joiden viimeinen käyttöpäivä on ollut lähes kahdeksan vuotta sitten.

Lehtonen on tietoinen siitä, että HUSille toimitetusta tavarasta osa on aikaa sitten vanhentunutta.

– Ihan kuranttia se kaikki varmuusvaraston tavara ei ehkä ole ollut. Realiteetti on se, että niitä on säilytetty varmuusvarastossa vuositolkulla. Osassa tavaraa voi olla vähän ongelmiakin.

HVK:n johtaja: "Täytyy sitten vetää solmua kumilenkkiin"

Onko vuosia vanha hengityssuojain turvallinen?

Ylen näkemien HUSille toimitettujen hengityssuojainten valmistaja 3M ei suosittele vanhentuneiden suojaintensa käyttöä. Niiden osat voivat hapertua, mikä tekee maskista epätiiviin.

Lisäksi vanhentuneen suojaimen suodatin voi alkaa päästää läpi asioita, joita sen ei pitäisi päästää läpi. Kuten koronavirusta sisältäviä nestehiukkasia.

Huoltovarmuuskeskus HVK varmistaa hengityssuojaimien turvallisuuden ennen niiden lähettämistä sairaaloihin. Turvallisuustestauksesta vastaa Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Jokaista hengityssuojainta ei testata, vaan näytteitä eristä. Testeihin valitut hengityssuojaimet ovat läpäisseet testin, sanoo HVK:n perustuotanto-osaston johtaja Jyrki Hakola.

Testit koskevat Hakolan mukaan hengityssuojaimien suodatinosaa.

– Siinä pannaan paine-ero molemmille puolille ja katsotaan paljonko menee läpi erilaista tavaraa. VTT:n testien mukaan ne täyttivät spesifikaation mukaiset vaatimukset.

Muilta osin suojaimet on HVK:n mukaan "katselmoitu kokonaisuutena". Esimerkiksi hengityssuojaimien kumilenkkejä ei Hakolan mukaan erikseen testata.

Ylen tietojen mukaan HUSin sairaaloihin toimitettujen hengityssuojaimien joukossa on kappaleita, joiden kumilenkki on niin hapertunut, että suojainta ei saa tiiviisti kasvoille.

– Sitten täytyy vetää vähän solmua kumilenkkiin ja kiristää sitä, Hakola vastaa.

Käytännössä vanhojen suojainten turvallisuudesta varmistuminen jää siis osin hoitohenkilökunnan arvioitavaksi. Hakolan mukaan sairaaloissa on käytettävä suojainten suhteen "talonpoikaisjärkeä".

– Jos on kumilenkkejä, jotka ovat täysin hapertuneita ja niitä ei voi ollenkaan käyttää, niin sellaista suojainta ei kukaan varmaan käytä. Sehän on vähän kuin panisi rikkinäiset kumisaappaat jalkaan, kävelee pihalle vesisateeseen ja toteaa, että jalat kastui.

HVK:n varastoissa olevat hengityssuojaimet on Hakolan mukaan hankittu sikainfluenssa-pandemian aikaan, eli vuonna 2009.

– Ne laitettiin varastoon pahan päivän varalle. Nyt sellainen tuli, ja ne otettiin käyttöön. Niitä ei olisi otettu käyttöön, jos tämmöiseen tarpeeseen olisi ollut muuta varautumista riittävän suuressa määrin.

Miksei suojaustarvikkeita säännöstellä? "Ministeriön on terästäydyttävä"

Valtaosa Suomen sairaalahoidossa olevasta 159 koronapotilaasta on HUS:n sairaaloissa. Diagnostiikkajohtaja Lehtosen mukaan korkean suojaustason hengityssuojaimia on toistaiseksi riittänyt teho-osastoilla työskentelevien käyttöön.

Koronapotilaiden määrän on kuitenkin ennustettu nousevan voimakkaasti. Jos toimivia suojaimia ei siihen mennessä saada suuria määriä lisää, on mahdollista, että niitä ei riitä teho-osastoillekaan.

Se olisi turvallisuusriski, Lehtonen sanoo.

– Näin on. Sen takia me pidetään asiasta aikaa kovaa meteliä kaikkialla missä pystytään.

Ylen tietojen mukaan teho-osastoilla on alkanut jo viritä huoli omasta turvallisuudesta.

Huoli on oikeutettu, sanoo Lehtonen.

Mikä on viestinne omasta turvallisuudesta huolestuneelle hoitohenkilökunnalle?

– Teemme parhaamme, että varusteita saataisi lisää, ja että ne saataisiin kohdennettua sinne minne tarvitaan.

HVK ja sairaanhoitopiirit täyttävät suojausvälinevarastoaan niin nopeasti kuin mahdollista.

HVK:n mukaan tilauksessa on parhaillaan suojaustarvikkeita kuuden henkilöliikennekoneellisen verran. HVK ei kuitenkaan kerro yksityiskohtia esimerkiksi siitä, paljonko tilatun tavaran joukossa on hengityssuojaimia, ja paljonko niitä on varastossa.

Lisäksi Suomi on saanut käynnistettyä omaa tuotantoaan esimerkiksi visiirien ja suojapukujen valmistuksessa.

Toisaalta myös suojaustarvikkeiden kulutus on suurta. Lehtosen arvion mukaan Suomen hoitohenkilökunnan tarve pelkille kirurginmaskeille on koronaepidemian aikaan noin miljoona kappaletta päivässä.

Varastojen täyttymistä odotellessa olisi tärkeää säännöstellä nyt käsillä olevien suojainten käyttöä, Lehtonen sanoo.

Soteministeriö on jo päättänyt rajoittaa esimerkiksi lääkkeiden myyntiä. Lehtosen mukaan oleellisempaa olisi huolehtia siitä, että suojaimet riittävät hoitohenkilökunnalle.

– Ministeriön on terästäydyttävä. Yksittäiset ihmiset ostavat suojaimia ja yksityiset toimijat pistävät poliklinikoita pystyyn. Jos he hamstraavat suojaimia sinne, riittääkö niitä meille päivystykseen ja tehoihin?

Ruotsalaisia kehotetaan pysyttelemään mahdollisimman paljon kotona. Ulkona liikkumista ja matkustamista pitäisi välttää, suosittaa Ruotsin kansanterveysviranomainen. Asiasta kertovat Ruotsin mediat.

Suositus koskee myös pääsiäistä. Mökille tai sukulaisiin ei pidä lähteä, ellei se ole aivan välttämätöntä. Myöskään suurimpiin laskettelukeskuksiin ei ole asiaa.

Muun muassa Åren ja Sälenin hiihtokeskukset omistava Skistar-yhtiö kertoi aiemmin tänään keskeyttävänsä talvikauden koronaviruksen takia. Sulku tulee voimaan ensi maanantaina

Yli 70-vuotiaita ja riskiryhmiin kuuluvia kehotetaan pysyttelemään kokonaan kotona ja välttämään yhteyksiä muihin ihmisiin.

Kaupassa käyntiä rajoitettava

Kahviloissa ja kaupassa käyntiä pitäisi välttää. Kauppojen pitää rajoittaa asiakkaiden määrää.

– Kassajonoja pitää vähentää, ja asiakkaille pitää neuvoa sopivat turvavälit, kansanterveysviranomaisen pääjohtaja Johan Carlson sanoo sanomalehti Aftonbladetin mukaan.

Kansanterveysviranomainen ei kuitenkaan määrittele, kuinka monta ihmistä minkäkin suuruisessa liikkeessä saa olla.

Joukkoliikenteeseen tarpeeksi vuoroja

Turvavälit koskevat myös joukkoliikenteessä, ja liikennöitsijöitä kehotetaan ajamaan tarpeeksi vuoroja, jotta matkustajat voivat välttää ruuhkia.

– Joukkoliikenteen vähentäminen resurssien vapauttamiseksi ei ole hyväksyttävää. Haluamme, että matkustajien määrää rajoitetaan ajoneuvoa kohden, Carlson sanoo.

Tukholman läänin paikallis- ja lähiliikennettä hoitava SL vähensi bussi-, metro- ja lähijunaliikennettä viikko sitten, mikä ruuhkautti työmatkaliikennettä. Asiasta kertoi muun muassa Aftonbladet.

Monet matkustajat valittivat, että työmatkoilla oli mahdoton noudattaa turvaväliohjeistusta. SL perusteli vuorojen vähentämistä sillä, että matkustajien määrät olivat vähentyneet monien tehdessä etätyötä.

Ohjeita, ei rajoituksia

Kansanterveysviranomaisen ohjeet ovat suosituksia, ne eivät ole sitovia rajoituksia.

– Tämä ei ole keittokirja, josta selviää resepti jokaiseen yksittäiseen tapaukseen, vaan kokoelma yleisiä neuvoja, pääjohtaja Johan Carlson sanoo yleisradioyhtiö SVT:lle.

Ohjeita suunnitaan niin tavallisille kansalaisille, työnantajille kuin muulle yhteiskunnan toiminnallekin. Niissä korostetaan käsienpesun ja turvavälien tärkeyttä, ihmisjoukkojen välttämistä ja etätöiden suosimista.

Ohjeet ovat voimassa vuoden loppuun asti. Ne voi lukea kokonaisuudessaan täältä.

Ruotsin terveysviranomaiset ovat kertoneet 59 uudesta koronakuolemasta. Yhteensä koronaviruksen aiheuttamaan tautiin on kuollut 239 ihmistä.

Vahvistettuja koronatartuntoja on nyt 4 947 ja tehohoitoa on saanut 393 ihmistä, sanomalehti Dagens Nyheter kertoo.

Lue lisää:

"Ruotsi odottaa tieteellistä näyttöä, kun Suomi toimii" – Suomi on varautunut koronaepidemiaan Ruotsia paremmin, sanoo Ruotsin terveydenhuollon asiantuntija

Ruotsi aikaistaa terassikautta ja pohtii pääsiäisen laskettelusesonkia – naapurissa arki yritetään pitää mahdollisimman ennallaan

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Ruotsissa 59 uutta koronakuolemaa, Suomi kolminkertaistaa testauksen pian

Kun ihmiset pysyttelevät kotona, rajoja valvotaan tarkasti ja poliisi vahtii kaduilla poikkeustilan noudattamista, myös monen rikollisen elämä mutkistuu.

Asuntoihin on vaikeampi murtautua, kun kotona ovat sekä asukkaat että naapurit. Vaatii kanttia murtautua autoon lähes tyhjällä kadulla, jossa kiertelevät lähinnä poliisiautot.

Kun rajat ovat lähes kiinni ja lentoja vähän, huumeiden ja muiden tavaroiden salakuljetus vaikeutuu. Ja miten tavoittaa varsinkaan uusia asiakkaita, kun kaikki ovat kotona?

Rikolliset ovat kuitenkin jo keksineet, miten hyötyä koronakriisistä ja kehitelleet uusia rikoksia vaikeiksi käyneiden tilalle, sanovat Euroopan poliisiorganisaatio Europol ja asiantuntijaverkosto Global Initiative Against Transnational Organized Crime (GI-TOC) tuoreissa raporteissaan.

Kriisin pitkittyessä lisää rikollisia keksintöjä on todennäköisesti tulossa. Järjestäytynyt rikollisuus on erittäin hyvä sopeutumaan uusiin olosuhteisiin, muistuttaa Europol.

Europolin johtajan Catherine de Bollen mukaan on sen sijaan liian aikaista sanoa, onko rikollisuus kaiken kaikkiaan lisääntynyt vai vähentynyt koronakriisin takia.

GI-TOC arvioi, että koronakriisi voi merkitä jopa kuoliniskua niille rikollisjärjestöille, joilla on hyvin suppea, perinteisiin rikoksiin keskittyvä rikosvalikoima.

Tuloja menettävät myös ne, jotka ovat hankkineet suuren osan tuloistaan esimerkiksi kiristyksellä. Viime vuodet kasvussa olleelle kyberrikollisuudelle koronakriisi voi sen sijaan merkitä jopa kukoistuskautta.

Kaduilta digimaailmaan

Kun ihmiset on suljettu koteihinsa, he elävät entistä enemmän digitaalisessa maailmassa. Siksi onkin luonnollista, että järjestäytynyt rikollisuus on sekin siirtynyt entistä enemmän verkkoon.

Rikolliset käyttävät hyväkseen sekä kriisin synnyttämää ahdistusta, yksinäisyyttä ja tiedonjanoa että tiettyjen tuotteiden, kuten suojavarusteiden kasvanutta kysyntää.

He kalastelevat verkossa tietoja ja levittävät haittaohjelmia lähettämällä esimerkiksi koronavirukseen näennäisesti liittyviä sähköposteja, joissa haittaohjelma on piilotettu linkkiin tai liitetiedostoon. Posti lähetetään luotettavan organisaation, kuten Maailman terveysjärjestöksi WHO:n nimissä esimerkiksi tekstillä "Uusimmat tiedot pandemiasta".

Tavoitteena on esimerkiksi saada ihmisten salasanoja tai päästä käsiksi pankkitiliin, toteaa Yhdysvaltain liittovaltion poliisin FBI:n agentti Rich Jacobs Forbes-lehdelle.

Europol uskoo, että kyberrikolliset pyrkivät hyödyntämään myös sitä, että etätyön yleistymisen myötä lisääntyvät reitit, joiden kautta voi yrittää päästä organisaatioiden it-järjestelmiin.

Eristyksissä elävien yksinäisyys tai tylsistyminen tuo puolestaan markkinaraon erilaisille romantiikka- ja arpajaishuijauksille.

Ahdistuneille kaupataan väärennettyjä koronatestejä

Koronapandemian puhjettua ihmisille on alettu kaupitella ohi virallisten kanavien koronakriisiin liittyviä terveysalan tuotteita. Usein nämä tuotteet osoittautuvat kelvottomiksi tai niitä ei edes ole olemassa.

Kansainvälinen poliisiorganisaatio Interpol on arvioinut, että rikolliset ovat huijanneet jo satoja miljoonia euroja houkuttelemalla ihmisiä tilaamaan ja maksamaan terveydenhoitotarvikkeita, joita ei koskaan toimiteta perille.

Europol kertoo esimerkkinä, että eräässä EU-maassa yritys siirsi 6,6 miljoonaa euroa toisen yrityksen tilille Singaporessa saadakseen käsidesiä ja hengityssuojaimia. Tuotteet eivät koskaan saapuneet.

Erityisen huolestuttavana kansanterveyden kannalta Europol pitää sitä, että ihmisille on myyty viallisia koronaviruksen kotitestejä.

Maaliskuun alkupuolella Interpolilla oli 90 maassa operaatio, jossa takavarikoitiin yhteensä 13 miljoonan euron arvosta mahdollisesti vaarallisia lääketieteellisiä tarvikkeita. Joukossa oli lähes 34 000 väärennettyä hengityssuojainta sekä 4,4 miljoonaa erilaista lääkeannosta antibiooteista kipu- ja malarialääkkeisiin.

Samassa yhteydessä 121 ihmistä pidätettiin ja 37 järjestäytynyttä rikollisryhmää hajotettiin.

Liikkeellä on myös koronavirukseen liittyviä sijoitushuijauksia, joissa ihminen saadaan luopumaan rahoistaan suurten voittojen toivossa.

Lasten hyväksikäytön pelätään lisääntyvän

Europolin eri maiden poliiseilta saamat tiedot viittaavat vahvasti siihen, että lasten hyväksikäyttöaineistoa etsivien toiminta internetissä on lisääntynyt koronaeristyksen aikana.

Pelkona on, että lasten seksuaalinen hyväksikäyttö kasvaa, koska eristyksissä he ovat entistä riippuvaisempia huoltajistaan. Samaan aikaan kriisin köyhdyttämät vanhemmat ja rikolliset etsivät itselleen lisätuloja. Lisäksi lapsia altistaa saalistajille se, että he viettävät entistä enemmän aikaa verkossa.

Myös pornosivujen suosio on kasvanut. Vaikka sivut itsessään olisivat laillisia, rikolliset saattavat pakottaa seksityöläisiä, huumeidenkäyttäjiä tai muita haavoittuvia ryhmiä seksuaaliseen hyväksikäyttöön suorassa lähetyksessä tai videoilla.

"Koronatestaajat" putsaavat koteja

Vaikka asuntoja on tavallista vähemmän tyhjillään asuntomurtajille, poliisi ennakoi huijauksiin perustuvien murtojen lisääntyvän.

Europolin mukaan useat EU-maat ovat kertoneet samanlaisesta toimintamallista: Rikolliset tekeytyvät esimerkiksi terveydenhuollon työntekijöiksi päästäkseen uhrin asuntoon. He saattavat sanoa olevansa tuomassa tiedotusaineistoa tai hygieniatuotteita tai tulevansa tekemään koronatestin. Sisälle päästyään he putsaavat asunnon arvotavaroista.

Etelä-Afrikassa rikolliset ovat puolestaan huijanneet rahaa tekeytymällä keskuspankin työntekijöiksi ja sanomalla tulleensa keräämään koronaviruksen saastuttamat setelit, GI-TOC kertoo.

Kärsijöinä ihmissalakuljettajat ja huumekauppiaat

Katuväkivalta ja julkisilla paikoilla tehdyt rikokset, kuten autovarkaudet, ovat vähentyneet, kun kadut ovat tyhjentyneet ja poliisin valvonta lisääntynyt.

Lisääntynyt rajavalvonta on puolestaan vaikeuttanut huumeiden ja niiden raaka-aineiden saatavuutta. Samoin erilaisten tuoteväärennöksien myyjät ovat vaikeuksissa, kun väärennettyjä tuotteita ei enää saada niiden johtavasta tuottajamaasta Kiinasta.

GI-TOC:n saamien tietojen mukaan esimerkiksi huumeiden salakuljetusreitit Eurooppaan ovat häiriintyneet. Afrikasta on puolestaan kantautunut tietoja, joiden mukaan heroiinin hinta on noussut ja puhtaus heikentynyt katukaupassa.

Toisaalta joillakin huumebisnes voi kukoistaa. Esimerkiksi Albaniassa maalis-huhtikuu on kannabiskasvien istutusaikaa. Rikollisryhmät uskovat, ettei poikkeusoloja valvovalla poliisilla riitä resursseja viljelmien valvontaan, joten kesällä voi olla odotettavissa tavallista suurempi huumesato, GI-TOC kertoo.

Myös ihmissalakuljettajien bisnes on kärsinyt kolauksen, kun rajoja on nyt vaikea ylittää eivätkä koronavirusta pelkäävät lähtömaidenkaan yhteisöt katso salakuljetusta hyvällä. Myös osa salakuljettajista on keskeyttänyt bisneksensä viruksen takia, GI-TOC sanoo.

Toisaalta koronaviruksen lisäämät talousvaikeudet voivat lisätä painetta jatkaa salakuljetusta, raportissa arvioidaan.

Poikkeustoimet voivat iskeä myös suoraan rikollisjärjestöjen ytimeen. Italiassa pidätettiin maaliskuun puolivälissä rikollisjärjestö 'Ndranghetan väitettty johtohahmo Cesare Cordi, kun tämä rikkoi eristysmääräyksiä, kertoo muun muassa uutistoimisto Ansa.

Rikolliset horjuttavat viruksen torjuntaa

Järjestäytynyt rikollisuus on suora uhka koronaviruksen torjunnalle maissa, joissa korruptio rehottaa ja rikollisjärjestöt ovat tunkeutuneet terveydenhuoltojärjestelmään

Esimerkiksi Italiassa rikollisjärjestöt, kuten Cosa Nostra, Camorra ja 'Ndrangheta, ovat olleet jo pitkään soluttautuneina sekä julkiseen että yksityiseen terveydenhuoltojärjestelmään, GI-TOC kertoo.

Asettamalla mafiajohtajia sairaalan ja terveyshallinnon johtopaikoille rikollisjärjestöt voivat vaikuttaa muun muassa investointeihin, rekrytointiin ja hankintoihin. Tämä voi paitsi viedä resursseja vääriin taskuihin, myös heikentää hankintojen laatua.

Esimerkiksi vuonna 2018 tehty tutkimus kertoo, että Italiassa´Ndranghetan hallinnoimien ambulanssien varustuksessa on vakavia puutteita.

Yksilötasolla korruptio voi puolestaan näkyä siinä, miten hyvää hoitoa saa tai voiko rikkoa eristysmääräyksiä. Toissavuotisen tutkimuksen mukaan EU-maissa 19 prosenttia vastaajista oli maksanut päästäkseen nopeammin hoitoon. Slovakiassa luku oli peräti 41 prosenttia.

Yhdysvalloissa vuonna 2012 tehty tutkimus arvioi, että joka vuosi 3–10 prosenttia maan terveydenhoitokuluista päätyy varkaille. Korruptio söi miljoonia myös ebolan vastaiselta työltä Afrikassa vuosina 2014–2016.

Lisää aiheesta:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta tästä artikkelista

Venäjältä tulvii valeuutisia koronaviruksesta – pandemian väitetään olevan salajuoni Venäjää vastaan, Italian tukihuijaus tai Rothschildien salajuoni

Näin tunnistat koronahuijauksen verkossa – Suomessa tuhannet ovat saaneet maailmalla leviävän sähköpostihuijauksen

Poliisi: Vihdissä kolme miestä esitti tekevänsä koronatarkastusta ja poistui anastetun saaliin kanssa

Hengityssuojaimet ovat varkaille tuottoisa bisnes – käytettyjäkin yritetään kaupitella