Koronakriisin aiheuttama poikkeuksellinen heilunta rahoitusmarkkinoilla on iskenyt myös sijoitusrahastojen toimintaan.

Suomessakin jotkut rahastosäästäjät ovat saaneet seurata markkinoiden vuoristorataa vailla mahdollisuutta myydä tai ostaa osuuksia tietyistä rahastoista.

Esimerkiksi Danske Bank ja Aktia ovat joutuneet keskeyttämään eräiden sijoitusrahastojen merkinnät ja lunastukset. Tilanne on koskenut erityisesti rahastoja, jotka ovat sijoittaneet korkomarkkinoille.

Rahoituslaitoksia valvovan Finanssivalvonnan mukaan kaupankäynnin keskeytys markkinatilanteesta johtuen on hyvin harvinaista.

Koronaviruksen myötä markkinatilanne on ollut paikoin kaoottinen.

Toimistopäällikkö Eeva Granskog kertoo, että kaupankäynnin keskeytys johtuu siitä, että rahastoyhtiöt eivät ole pystyneet määrittämään rahasto-osuuksien arvoa luotettavasti.

Sekavassa tilanteessa ei ole ollut tarpeeksi tietoa esimerkiksi toteutuneiden kauppojen hintatasosta.

Tällöin laki tarjoaa rahastoyhtiöille mahdollisuuden keskeyttää kaupankäynnin väliaikaisesti.

– Jotta rahastoon voidaan tehdä merkintöjä ja lunastuksia, rahaston arvo pitää voida määritellä luotettavalla tavalla. Jos näin ei voida tehdä, niin silloin rahastojen tulee laittaa merkinnät ja lunastukset kiinni, sanoo Granskog.

Granskog painottaa, että kaupankäynnin keskeytyksellä suojataan rahasto-osuuksien omistajia ja varmistetaan yhdenvertainen kohtelu kaikille.

Jättimäiset elvytyspaketit rauhoittavat tilannetta

Tilanne oli pahimmillaan viime viikon lopulla, kun koronapandemian eteneminen aiheutti joukkopaniikkia sijoittajien keskuudessa.

Tuolloin enimmillään noin 20 sijoitusrahastoa oli Suomessa kiinni sekavan markkinatilanteen vuoksi, kertoo Granskog.

Keskuspankkien ja valtioiden jättimäisten elvytyspakettien myötä tilanne rahoitusmarkkinoilla on hieman rauhoittunut.

Torstaina puoliltapäivin Suomessa oli enää 5–10 sijoitusrahastoa kiinni, selviää Finanssivalvonnan tiedoista. Esimerkiksi Danske Bankin toistaiseksi kiinni olevat rahastot on listattu täällä.

Tavallinen säästäjä saattaa pohtia, ovatko rahat turvassa, jos rahaston toiminta keskeytetään. Granskog painottaa, että merkintöjen ja lunastusten keskeytys ei liity mitenkään siihen, ovatko rahat turvassa.

– Se liittyy siihen, että rahaston varoille saadaan määritettyä arvo luotettavasti, minkä tavoitteena on suojata kaikkia osuuksien omistajia ja kohdella heitä yhdenvertaisesti. Rahat ovat siellä hyvässä tallessa, Granskog sanoo.

Väliaikaisesti suljetut rahastot ovat pieni vähemmistö Suomen rahastotarjonnassa. Suomen Pankin mukaan vuoden alussa Suomessa oli tarjolla säästäjille ja sijoittajille yli 500 erityyppistä sijoitusrahastoa.

Lue myös:

USA alkaa jakaa shekkejä kansalaisille – Tulevaisuudessa tarvitaan terveydenhuollon kriisipuskureita, sanoo Varman Risto Murto

Oululaisessa hypermarketissa on arkiaamuna erikoisen hiljaista. Asiakkaita lipuu hyllyjen välillä harvakseltaan. Heillä, jotka kauppaan ovat eksyneet, ostoskärryt pullistelevat tavaraa.

Vaikka suurin hamstrausvimma on hellittänyt, menee elintarvikkeita kaupaksi enemmän kuin normaalisti. Ruokaa ostetaan harvoin ja paljon kerralla, kertoo K-Citymarket Kaakkurin kauppias Risto Kontturi.

– Sen kyllä näkee, että ruokaa kuluu enemmän, kun ollaan kotosalla. Ostokset ovat ehkä arkisempia kuin normaalisti, jauhelihaa ja sellaista.

Hyllyjen välissä kulkeva Heidi Kylmäluoma osuu täydellisesti korona-ajan ostajaprofiiliin: kärryt ovat täynnä vessapaperia, säilykkeitä, piimää ja ryynejä. Lisäksi hän on kaupassa suositusten mukaisesti yksin.

– En tykkää kaupassa pyörimisestä muutenkaan, joten ajattelin käydä ostamassa kerralla enemmän.

Näitä tuotteita Suomi ostaa

Kaksi viikkoa sitten sosiaalinen media täyttyi tyhjien wc-paperihyllyjen kuvista. Valtioneuvoston tiukentuneet koronalinjaukset saivat monet hamstraamaan säilykkeitä, pesuaineita ja muita kestotuotteita karanteenin tai sairastumisen pelossa.

Monessa perheessä arki on alkanut asettua uomiinsa: työ ja koulu hoidetaan etänä. Kaikki ovat kotona. Se näkyy esimerkiksi einesten kasvaneena kulutuksena. Teolliset einekset pelastavat monen etätyöperheen arkipäivän.

Mutta mitä Suomi oikeastaan on hamstrannut?

K-ryhmän tietojen perusteella suurin hamstrauspiikki K-kaupoissa oli tasan kaksi viikkoa sitten 12.-13.3., mutta sen jälkeen kysyntä on tasoittunut. Noina kahtena päivänä säilykkeitä ja wc-paperia myytiin lähes nelinkertainen määrä.

Myös alla olevat SOK:n vähittäiskaupan myyntitilastot osoittavat, että vaikka suurin hamstrauspiikki on ohi, on tiettyjen tavaroiden kysyntä edelleen suuri.

Myydyimmät tuoteryhmät

Kuivatuotteet eriteltynä

Pakasteet eriteltynä

Lääkitäänkö ahdistusta lohturuualla?

Ostoskärryjään työntelevä Heidi Kylmäluoma ei myönnä sortuneensa herkutteluun.

– Pitää yrittää saada mielihyvää muista asioista.

Lääkitäänkö eristäytymisen ja koronaviruksen aiheuttamaa ahdistusta lohturuualla, kuten sipseillä, suklaalla ja jäätelöllä? Ainakaan vielä tästä ei ole kauppias Matti Kontturin mukaan merkkejä, vaan ihmiset tekevät enimmäkseen niin sanottuja järkiostoksia.

– Varmaan herkkujenkin myynti alkaa kasvaa jossain vaiheessa, mutta vielä siitä ei ole merkkejä. Tosin oluen myynti on kasvanut jonkin verran. Varmaan ravintoloiden sulkeutuminen on näkynyt.

SOK Vähittäiskaupan ketjuohjauksen viestintäpäällikkö Aino Sten kertoo, että viime ja edellisviikolla virvoitusjuomia, snackseja ja makeisia myytiin reilut 10 prosenttia enemmän kuin alkuvuonna. Myös jäätelö maistuu.

– Jäätelöissä näkyy kasvua, vaikkakin muissa ruokapakasteissa kasvu on ollut vielä isompaa.

K-ryhmän päivittäistavarakaupan tilastoissa hamstrauksen jäljet näkyvät, mutta suuntaus on kohti normaalitilannetta. Isoja heilahduksia ostokäytöksessä ei näytä tapahtuneen, mutta makeisissa näkyy kaksi trendiä.

– Suklaan myynti on kasvanut enemmän kuin muiden makeisten. Lisäksi irtomakeisista on siirtymää pussimakeisiin, sanoo Keskon päivittäistavarakaupan valikoimajohtaja Harri Hellman.

Ainakaan vielä korona-ahdistus ei ole saanut suomalaisia ryntäämään Alkoihin, kertoo Alkon liiketoimintajohtaja Kari Pennanen.

– Toissa viikonlopun asiakasmäärä oli normaalia maaliskuun ajanjaksoa vilkkaampaa. Nyt viikonloppuna asiakasmäärä oli normaalia pienempi.

Kahvipöytäkeskusteluissa pyörineille pohdinnoille siitä, onko viruksen leviäminen lisännyt korkean alkoholipitoisuuden sisältävän viinan kulutusta, ei löydy vahvistusta Alkon myyntiluvuista.

Onko koronaviruksen aiheuttama poikkeustila muuttanut sinun ostokäyttäytymistäsi? Keskustele aiheesta perjantaihin 27.3.2020 kello 23.00 saakka!

Lue lisää:

Vaihda kuulumisia puhelimessa, pidä kiinni arjen rutiineista – Näin Vanhustyön keskusliitto neuvoo meitä toimimaan koronaviruksen aikana

Poikkeustilassa ravintolaan ei oteta asiakkaita. Silloin pitää joko sulkea myös keittö tai keksiä jotain muuta.

Muun muassa Helsingin Ullanlinnassa sijaitseva ravintola Ora on tarjonnut sushiannoksia noutopaketeissa jo reilun viikon ajan. Keittiömestari Sasu Laukkonen kertoo, että neljässä päivässä myytiin 630 annosta.

– Koko tiimi on töissä, eikä ketään tarvitse lomauttaa, jos suosio jatkuu samanlaisena. Viikonloppuna painettiin 15 tunnin päiviä.

Ora on michelin-ravintola, jonka listalla sushia ei normaalisti ole. Se valikoitui noutoruoaksi siksi, että annos on helppo tehdä, pakata ja kuljettaa. Lisäksi sushi on keittiömestarin intohimoinen harrastus kotioloissa.

– Ravintolan kokit eivät ole tottuneet makien pyörittelyyn, mutta kun viime viikolla muutamassa päivässä väänsimme yli 8000 sushipalaa, niin siinä äkkiä oppii, naurahtaa Laukkonen.

Poikkeusoloissa pärjää ketteryydellä

Ravintoloissa on jouduttu tekemään nopeita päätöksiä viimeisen puolentoista viikon aikana.

Poikkeustilan myötä isolla osalla ravintoloita katosivat asiakkaat yhdessä yössä. Näin kävi myös Jyväskylässä Toivolan vanhan pihan kahvila-ravintolassa.

– Normaalisti päivässä käy 50 – 100 asiakasta ja nyt alle kymmenen, kertoo ravintoloitsija ja keittiömestari Arto Hakanen.

Hakanen myöntää, että hallituksen päätös sulkea ravintoloiden ovet oli yrittäjälle helpotus.

– Nyt voi sanoa asiakkaille, että ovet on kiinni ja meiltä saa sekä noutoruokaa, että kotiinkuljetusta. Nyt voimme keskittyä täysipainoisesti siihen.

Toivolassa osa työntekijöistä on jouduttu lomauttamaan, mutta toimintaa ei ole tarkoitus keskeyttää. Hakanen ideoi yhdessä henkilökuntansa kanssa millaisia muutoksia tehdään.

– Ravintolapäällikkö Iitu Räisäsen kanssa juuri pohdimme, että tarjoamme lapsiperheille helpotusta ja alamme myydä hyvää arkiruokaa kilotavarana. Näin saadaan annoshinta putoamaan aika rajusti.

Kotimaisilla raaka-aineilla eteenpäin

Sekä ravintola Ora Helsingissä, että Toivolan piha Jyväskylässä nojaavat pääasiassa kotimaisiin ja lähellä tuotettuihin raaka-aineisiin. Ainakin toistaiseksi kaikki tarvittava on saatu, kertoo Hakanen.

– Meillä ei ole ollut ongelmia saada raaka-aineita, mutta joillakin etnisillä ravintoloilla tilanne voi olla vaikeampi. Nyt on hyvä aika kaikkien miettiä, miten hyvä juttu lähiruoka on.

Ravintola Oran Laukkonen sanoo hankkivansa myös raaka-aineita, joilla on vaara päätyä hävikiksi. Esimerkiksi Kotipellon puutarhan liian isot tuoreet shison lehdet päätyvät päivän sushiannoksiin.

– Tehdään siitä, mitä on paljon tarjolla ja mikä on menossa vanhaksi. Tänään annokset ovat sisältäneet esimerkiksi kotimaista savustettua särkeä.

Poikkeustilan aikana on siis mahdollisuus saada huippuammatilaisten tekemää hyvää ruokaa, vaikka ravintolaan ei pääsekään iltaa istumaan.

"Kriisin jälkeen tulee uusi normaali"

Osa ravintoloista kehittää nyt kuumeisesti uusia tapoja tarjota ruokaa. Toivolan pihan keittiömestari näkee, että noutoruoka jää valikoimiin myös koronakriisin jälkeen.

– Ehdottomasti haluamme kehittää ja tehdä siitä sellaisen mallin, joka jää käytäntöön, toteaa Hakanen.

Ravintola Oran Laukkonen uskoo, että kriisin jälkeen ravintolamaailma ei palaa ennalleen, vaan syntyy "uusi normaali".

Orassa on otettu ravintolasali henkilöstön käyttöön ja michelin-tasoinen noutoruoka ojennetaan asiakkaille ikkunasta.

– En pidä lainkaan mahdottomana, että jossain vaiheessa täältä voisi noutaa myös paketin, jossa on huippukokin valitsemat raaka-aineet ja ohjeet, kuinka annos valmistetaan kotona, Laukkonen uumoilee.

Teboil Kivihovin pihalla kaikuu lapinkoiran kimeä haukku. Sanna Partanen on sopinut tapaamisen appivanhempiensa kanssa Turun moottoritien varteen, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajalle.

Kaarinassa asuva Partanen on viimeisillään raskaana, joten Ressu-koira lähtee hoitoon "mummolaan" Uudenmaan puolelle.

– Varaudumme, että saamme olla sitten puolison ja vauvan kanssa rauhassa.

Maakuntarajan sulkeminen harmittaa esikoistaan odottavaa Partasta.

– Korona itsessään pelottaa. Nyt kun vielä syntyy oma esikoinen ja isovanhempien ensimmäinen lapsenlapsi, on ikävä tilanne, kun emme tiedä, milloin he pääsevät näkemään vauvan, Partanen miettii.

Turun moottoritien varressa, niin ikään Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rajan tuntumassa, on vastatusten kaksi rekkamiehille räätälöityä taukopaikkaa: Haukanpesä ja Ykköspesä. Pihaan on helppo tulla ja lähteä isonkin kuorman kanssa.

Haukanpesän tiskin takaa kerrotaan kuitenkin, että viime aikoina kahvila on tuottanut enemmän menoja kuin tuloja. Korona on vähentänyt moottoritien liikennettä ja Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta vaikeuttaa tilannetta entisestään.

– Ei ihmiset edes puhu enää mistään muusta kuin koronasta. Tänään esimerkiksi kukaan ei ole maininnut sanallakaan säätä, vaikka on hieno päivä, ravintolayrittäjä Merja Norja naurahtaa.

Kahvila sulkee ovensa toistaiseksi huomisen perjantain jälkeen. Vielä torstaina pihalla käy henkilöautoja tasaiseen tahtiin, mutta juuri kukaan ei halua kertoa matkasuunnitelmistaan, ainakaan julkisesti.

Yksi on menossa hoitamaan pakollista asiaa Uuteenkaupunkiin, toinen, kolmas ja neljäs tarkistamaan mökin kuntoa talven jäljiltä. Viides piipahtaja kävi tyhjentämässä vaimonsa kakkosasunnon jääkaapin ja haki kukat turvaan eristyksen ajaksi.

Hammaslääkäri Aidyni Imani on menossa töihin Turun Kauppatorin Hammaskeskukseen.

– Olen töissä sekä Helsingissä että Turussa. Me todennäköisesti suljemme nyt Turun vastaanoton, koska asiakkaita on niin vähän koronan takia. Nyt tulee lisäksi vielä liikkumisrajoitus.

Espoolaisella Mika Koivulaisella on mökki Suomusjärvellä Varsinais-Suomen puolella ja siellä hän aikoo käydä vastakin.

– Totta kai liikkumisrajoitus on hyvä asia, mutta tässä ollaan niin Uudenmaan rajalla, etten näe mitään ongelmaa: aion kyllä mökille mennä.

Nelostiellä Mäntsälässä pohdittiin perheiden tilannetta

Oululainen Keijo Hätönen tekee Mäntsälän Helmisimpukan pihalla lähtöä Lohjalle. Hän on autonhakumatkalla. Diesel vaihtuu bensaan ja illalla Hätönen on jo takaisin Oulussa. Uudenmaan rajan sulkeminen mietityttää silti häntäkin.

– Poika ja vanhemmat asuvat Uudellamaalla. Oli tarkoitus nähdä poikaa tällä samalla reissulla, mutta nyt tuntuu, että ei täällä uskalla ketään tavata. Toisaalta en halua itsekään aiheuttaa kenellekään mitään harmia, eli täytyy ajella takaisin ja odotella parempia aikoja.

Ritva ja Mauri Hyökki hakivat tyttärensä kaksi lasta Helsingistä Lahteen.

– Tytär on yrittäjä ja yksinhuoltaja, joten olemme aika paljon auttaneet häntä lastenhoidossa. Onneksi pojat ovat nyt jo aika isoja, joten meitä ei enää niin paljon tarvita, mutta useamman kerran kuussa olemme kuitenkin Helsingissä yleensä käyneet.

Pojilla on mukana kannettavat tietokoneet, joiden avulla on tarkoitus suoriutua perjantain koulupäivästä. Viikonloppuna on poikien isomummon hautajaiset ja paluu Helsinkiin tapahtuu todennäköisesti linja-autolla.

Mäntsälän Shell Helmisimpukan yksikönpäällikkö Juho Mäkelä kertoo, että korona on jo vaikuttanut huoltoaseman toimintaan. Ihmisiä on liikkeellä paljon vähemmän kuin normaalisti.

– Kun tässä Uudenmaan laitamilla ollaan, niin ihan varmasti polttoaineen myynti laskee liikkumisrajoituksen takia entisestään. Osa henkilökunnasta on jo nyt valitettavasti jouduttu lomauttamaan.

Kuutostien ammattiautoilija ei stressaa

Kuutostiellä Uudenmaan ja Kymenlaakson rajalla liikenne on vilkasta puoli vuorokautta ennen kuin liikkumisrajoitukset tulevat voimaan.

Lapinjärvellä suositun taukopaikan Pukaron Paronin ohi kiitävästä liikenteestä suuri osa on rekkoja.

Taukopaikalta on matkaa Helsinkiin noin 90 kilometriä, Kouvolan keskustaan vajaat 40, vaikka kymenlaaksolaiskaupungin rajalle on vain viitisen kilometriä.

Iitin Kausalassa asuva Pelkosen pariskunta lähti käymään Uudellamaalla, kun vielä ehti.

– Piti lähteä palauttamaan lainassa oleva asuntoauto takaisin ennen kuin Uusimaa menee kiinni, kertoo Mikko Pelkonen.

Auto on Mikon vaimon Marin vanhempien omistuksessa.

– He asuvat Uudellamaalla. Nyt sitten tapaamiset jäävät vähemmälle. Videopuhelut toki ovat ihan käteviä, toteaa Mari Pelkonen.

Pitkällä rekallaan taukopaikan pihalle pysäköinyt kouvolalainen Jouni Korpelin ei jaksa stressata tulevasta.

Tuusulassa ja Sipoossa keikan heittänyt ammattikuski ei tarkkaan edes tiedä minne jatkossa on ajoa tai mitä ammattikuljettajan pitää maakuntarajan ylityksessä tehdä. Ongelmia hän ei usko syntyvän.

– Samaa kieltähän me sen valvovan viranomaisen kanssa puhutaan, että eiköhän siitäkin selvitä.

Aiotko siis toimia tilanteen mukaan?

– Nimenomaan. Parempi olla hosumatta ja hötkyilemättä. Katsotaan, mitä eteen tulee, sillähän siitä selviää.

NEW DELHI Intia määräsi tiistain vastaisena yönä 1,3 miljardia ihmistä sisätiloihin kolmeksi viikoksi koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Kaikki paitsi välttämättömät palvelut suljettiin neljän tunnin varoitusajalla.

Pääministeri Narendra Modin määräämä karanteeni on yksi maailman tiukimmista. Intiassa pelätään viruksen leviävän etenkin tiheään asutuihin slummeihin ja ennestäänkin heikon terveydenhoidon pettävän täysin viruksen edetessä.

Karanteeni-ilmoitus sai ihmiset ympäri maata tungeksimaan toreille ja apteekkeihin hamstraamaan ruokaa, lääkkeitä ja muuta tarpeellista. Se sai myös aikaan massamuuttoliikkeen kaupungeista, kun vierastyöläiset yrittivät palata kotikyliinsä maaseudulle.

Valmius pandemian varalle miltei olematon

Maailman toiseksi väkirikkaimmassa maassa on tähän mennessä todettu vasta 665 koronavirustapausta, mutta luvun ei uskota lähimainkaan vastaavan todellisuutta.

Intian suurimmassa terveydenalan tutkimuslaitoksessa RDA AIIMS:ssa ollaan erittäin huolestuneita tilanteesta. Suurin ongelma on testien puute, kertoi laitoksen johtaja Srinivas Rajkumar Ylelle.

Hänen mukaansa suurimmatkin sairaalat pystyvät testaamaan vain 100–200 tapausta päivässä ja tulosten saanti kestää viisi päivää.

– Tuossa ajassa viruksen kantaja ehtii tartuttamaan useita satoja ihmisiä, Rajkumar toteaa.

Sairaalapaikat eivät tule riittämään, jos suuri osa väestöstä sairastuu. On arvioitu, että jopa prosentti Intian väestöstä eli 13 miljoonaa ihmistä saattaa kuolla. Sairaaloissa on akuutti pula sekä suojaavista vaatteista että desinfiointiaineista.

– Pyydän nyt hallitusta ottamaan rivakammat toimet käyttöön. Tekstiilitehtaiden pitää alkaa valmistamaan suojavaatteita ja alkoholitehtaiden desinfiointiaineita. Tilanne tulee ryöstäytymään käsistä seuraavan kahden viikon aikana, Rajkumar sanoi.

Maan 28 eri osavaltion tartuntaluvut vaihtelevat tiedonsaannin puutteen takia.

– Tauti on jo laajalle levinnyt ympäri maata, Rajkumar sanoi.

Ruoan saatavuus huolettaa

Ulkonaliikkumiskielto näyttää ainakin Delhin keskustassa päällisin puolin toimivan. Melkein kahdenkymmenen miljoonan ihmisen kaupungin kadut ovat tyhjentyneet. Kaikenlainen normaali arjen liikehdintä on poissa.

Modin mukaan vain elintärkeät työntekijät kuten terveydenhuoltoalalla toimivat saavat luvan kulkea kodin ja työpaikan välillä.

Jätehuolto on välttämätön kaupungeissa. Omalla asuinalueellani minua tervehtii vanhempi rouva, joka kertoo nimensä olevan Ranu. Hän on Delhin kaupungin palkkaama puhtaanapitotyöntekijä, joka kerää jätteitä kaduilta. Ranu on huolestunut ruoan saannista karanteenin aikana.

– Ostin jo kaksikymmentä kiloa linssejä ja riisiä ennakkoon mutta luoja vain tietää, miten kauan tilanne tulee kestämään ja mitä sen jälkeen tapahtuu, kun ruoka loppuu, hän sanoi.

Ranun huoli on aiheellista, koska jo nyt ruoan saannissa on ilmennyt vaikeuksia. Sekä tukkutorit että kaupat ovat myyneet ei-oota.

Ongelmaksi on noussut logistiikkaketju. Kun suurin osa maan osavaltioiden rajoista suljettiin sunnuntaina, pysähtyi samalla myös tavaroiden kuljetus. Poliisi ei paikallisten medioiden mukaan ole päästänyt rekkoja tietulleista läpi.

Tilanteeseen toivotaan muutosta nopeasti, sillä suurin osa intialaisista ostaa ruokansa päivittäin tuoreena toreilta. Delhin pääministeri Arvind Kejriwal on kehottanut useassa tiedotustilaisuudessa ihmisiä pysymään rauhallisina ja luvannut, ettei ruoka tule loppumaan.

Miljoonien toimeentulo ja talouskasvu vaarassa

Vaikka ruoan saatavuuden väitetään parantuvan pian, loppuivat sadoilta miljoonilta intialaisilta työt karanteenin myötä.

Samalla alkoi kaupunkien tyhjentyminen. Rautatie- ja bussiasemat täyttyivät jo viime viikolla tuhansista perheistä, jotka yrittävät päästä takaisin kotiseuduilleen. Jotkut ovat jopa lähteneet kävellen kyliinsä satojen kilometrien päähän.

Intian vuosikymmeniä jatkunut nopea kasvu on tuonut kaupunkeihin miljoonia siirtotyöläisiä, jotka muuttavat köyhistä maaseutukylistä asutuskeskuksiin paremman toimeentulon toivossa.

Tapana on lähettää perheen miespuoliset henkilöt suurkaupunkiin rakennustyömaalle, tehtaaseen tai teollisuuden palvelukseen. Miehet saavat usein päiväpalkkaa, joka on parhaimmillaan 200–300 rupiaa eli 4–5 euroa. Yksi palkka elättää usein suuriakin perheitä kylissä.

Köyhille lukutaidottomille ei ole etätyön mahdollisuutta ja kymmenen perheenjäsenen yhden huoneen slummiasunnossa on hankalaa pitää sosiaalista etäisyyttä. Monet perheet pelkäävät aidosti nälänhätää.

Jopa Intian suurimassa finanssikeskuksessa Mumbaissa eletään nyt aavemaisia aikoja.

Kadut ovat täysin tyhjiä, en ole ikinä nähnyt mitään samankaltaista, kertoi puhelimitse Tajinder Singh, joka johtaa kaupungissa telealan startupia.

Kuten muut maailman pörssit, on Mumbainkin pörssi kiitänyt vuoristorataa viimeiset kaksi kuukautta. Maassa on jo ennestään ollut heikko työllisyystilanne ja talouden kasvuluvut laskusuunnassa.

Pelkästään kolmiviikkoisen karanteenin kustannukset nousevat 90 miljardiin dollariin.

Investointipankki ING:n laskelmien mukaan Intian talous tulee kutistumaan ainakin viisi prosenttia seuraavan vuosineljänneksen aikana.

Singhin mukaan mitään ei voi ennustaa juuri nyt, sillä kaikki sijoitukset ja ostot on pantu jäihin.

– Tuijotamme äärettömän synkkään kuiluun, Singh summaa.

Ylen saamien tietojen mukaan yksityinen lääkäriketju Mehiläinen on värväämässä lääkäreitä ja hoitajia koronakriisissä kärvistelevään Espanjaan. Mehiläisen toimitusjohtaja Janne-Olli Järvenpää vahvistaa asian.

– Minua on lähestytty tänään Espanjasta suoraan maan suurimman yksityisen sairaalaketjun hallituksen puheenjohtajan toimesta, jonka tunnen henkilökohtaisesti, Järvenpää sanoo sähköpostitse.

– Olen välittänyt avunpyynnön eteenpäin ja tiedustellut, olisiko vapaaehtoisia suomalaisia sankarilääkäreitä ja sankarihoitajia, jotka lähtisivät pelastamaan ihmishenkiä Espanjaan rajatuksi ajanjaksoksi ja palaisivat sitten ensilinjan kokemusta omaavina Suomeen ennen kuin olemme täällä samassa tilanteessa, hän jatkaa.

Lääkärit ja hoitajat tekisivät Järvenpään mukaan todennäköisesti määräaikaisen, mahdollisesti kahden viikon, työsopimuksen paikallisen terveydenhuollon järjestäjän kanssa. Espanjan kansallinen lentoyhtiö kuljettaisi heitä veloituksetta. Työpaikkana olisi sairaalat Madridissa.

Kiinnostuneita on jo löytynyt

Herää kuitenkin ajatus siitä, mitä tapahtuu, jos Suomessa tilanne menee pahaksi ja lääkäreistä ja hoitajista tulee pula täällä, mutta osa on lähtenyt Espanjaan auttamaan.

Järvenpää näkee, että esimerkiksi kaksi viikkoa kestävästä jaksosta ja siitä kertyneestä kokemuksesta olisi vain apua, mikäli tilanne Suomessa äityisi pahaksi.

– Mielestäni meillä olisi velvollisuus auttaa, jos pystymme. Ja ensilinjan kokemuksen saaminen olisi myös arvokasta Suomen oman varautumisen kannalta. Tilanne on lähes katastrofaalinen, ja Espanjassa on huutava pula kaikista terveydenhuollon ammattilaisista, Järvenpää kertoo.

Kiinnostuneita Espanjan-komennukseen on Järvenpään mukaan jo löytynyt.

– Mutta muutoin tämän projektin toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa. Tällä hetkellä tilanne on vielä hyvä Suomessa, mutta muuttuu varmuudella tulevien viikkojen kuluessa. Voi myös olla, että olemme itse avun tarpeessa.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Useita kuukausia Kaukoidässä matkustellut Aino Valkeinen pakoilee poikaystävänsä kanssa paikallisia viranomaisia Palawanin saarella Filippiineillä.

– Päivä päivältä tilanne alkaa huolestuttaa yhä enemmän. Karanteenin säännöt muuttuvat jatkuvasti, ja tiedon löytäminen tilanteesta on lähes mahdotonta.

Valkeinen ei luota Palawanin viranomaisiin.

Samaan aikaan kuitenkin Filippiinien matkailuviranomaiset ovat kiperässä tilanteessa pariskunnan paras toivo paluulippujen saamiseksi Eurooppaan.

Valkeinen laski lähettäneensä eilen noin 60 sähköpostia, tekstiviestiä ja some-viestiä maan matkailuviranomaisten edustajille. Päivä toisensa jälkeen hän pyrkii selvittämään, miten saarelta pääsisi palaamaan Suomeen. Palawan sijaitsee noin 500 kilometriä pääkaupunki Manilasta.

– Matkailuviranomainen oli lähettänyt yöllä kello 00:43 sähköpostin, että "saavu kello 8 aamulla lentokentälle, koska meillä on teille paikat koneeseen". Oli kuitenkin liian myöhäistä saada tarvittavia lupakirjoja ja kuljettajaa lentoasemalle. Eli ei onnistunut.

5000 eurooppalaista kilpailee lentolipuista

Filippiinien asioita Malesian Kuala Lumpurista käsin hoitava suurlähettiläs Petri Puhakka vahvistaa, että saarivaltioon koronakriisin vuoksi mottiin jääneiden matkailijoiden tilanne on vaikea.

– Kokonaiskuvan saaminen on vaikeaa. Keskushallinnolla on omat määräyksensä, ja paikallishallinnon edustajat eri saarilla tulkitsevat säännöksiä eri tavoin. Saarilla on omia karanteenimääräyksiä.

Suurimmaksi pullonkaulaksi on muodostunut eteneminen Filippiinien sisällä.

Hän kuvailee Filippiinien matkustusrajoituksia eräänlaiseksi "muna vai kana" -tilanteeksi.

– Jotta pääsisi mukaan maan sisäisille keräilylennoille, täytyy todistaa, että on poistumassa maasta 24 tunnin sisään, Puhakka sanoo.

Tällaisen jatkolipun saaminen nopealla varoitusajalla ei kuitenkaan ole helppoa, kun toimivien lentoyhteyksien määrä vähenee koronaviruskriisin syventyessä.

Kaiken lisäksi tilanteet vaihtuvat. Keskiviikkona Filippiinien viranomaiset tiedottivat, että tämä 24-tunnin sääntö olisi kumottu. Muutoksen toimeenpanoa kuitenkin vielä odotellaan.

Samoista lipuista kilpailee arviolta 5 000 eurooppalaista Filippiineillä kotimaihinsa pyrkivää matkailijaa. Maassa on myös paljon japanilaisia ja korealaisia turisteja, jotka taas kilpailevat sen ilmansuunnan lentolipuista.

– Jäljellä olevien lippujen hinnat määräytyvät kysynnän ja tarjonnan lain mukaan. Yhden lipun hinta voi nousta jopa 2 000 euroon.

Matkailijat eivät aina saavu elintärkeille pelastuslennoille

Noin 300 suomalaista on tehnyt matkustusilmoituksen matkasta Filippiineille. Se ei kuitenkaan kerro suoraan sitä, moniko suomalainen haluaisi palata kotimaahan.

Osa ilmoituksista on vanhentuneita, osa koskee sellaisia, jotka eivät ole palaamassa Suomeen. Kaikki eivät ole tehneet ilmoitusta.

Suurlähettiläs Petri Puhakka arvioi, että Filippiineiltä olisi pyrkimässä Suomea kohti noin 80 matkustajaa. He ovat hajallaan ainakin seitsemällä eri saarella.

Ulkoministeri Pekka Haavisto piti torstaina tiedotustilaisuuden, jossa hän kertoi ensimmäisistä Suomen valtion tukemista kotiutuslennoista. Niillä haetaan suomalaisia ja muita pohjoismaalaisia matkailijoita Portugalista ja Kyprokselta.

Ulkoministeriön linja on se, että paluumatka järjestetään pääasiallisesti itse.

Petri Puhakka kuitenkin kertoo, että Filippiineiltäkin on jo tehty EU:n yhteisiä kotiutuslentoja. Sellaisia ovat järjestäneet esimerkiksi Saksa ja Ranska, ja niiden kautta on saatu myös suomalaisia kotia kohti.

– Tällaisia lentoja on tähän asti ollut puolenkymmentä ja suunnitelmissa on saman verran. Lennot järjestetään yleensä hyvin lyhyellä varoitusajalla.

Pahimmillaan edustuston työntekijöillä on vain muutama tunti aikaa toimittaa pelastuslennoille pyrkivien matkustajien asiakirjat toisen EU-maan viranomaisille.

– No-show:ta on todella paljon. Toisinaan matkustajista jää tulematta 20 prosenttia.

Tyhjien tuolien minimoimiseksi lennoille on jonotuslistat. Heikkojen sisäisten yhteyksien takia ne eivät kuitenkaan tarjoa kaikille apua.

Petri Puhakka sanoo, että Suomen Malesian- ja Filippiinien suurlähetystössä on paiskittu kaksi viikkoa töitä ilman vapaapäiviä koronaviruskriisin takia.

Puhakka kuvailee Filippiinien tilannetta "hallinnassa olevaksi". Siksipä hän myös kehottaa harkitsemaan, kannattaisiko jäädä odottelemaan tilanteen seestymistä vai lähteä liikkeelle epävarmojen reittien kautta.

"Huolestuttaa työpaikan puolesta"

Tätä pohdintaa joutuu myös Aino Valkeinen tahtomattaan tekemään.

Valkeinen arvioi, että pariskunnan pääsy takaisin kotimaahan näyttää juuri nyt erittäin vaikealta.

– Lisäksi huolestuttaa työpaikan puolesta. Olen ollut opintovapaalla ja palkattomalla vapaalla, ja töihin paluu olisi toukokuussa. Jännitän ensinnäkin pääsenkö Suomeen ennen sitä. Ja toiseksi vielä sitä, missä voi viettää karanteeniajan Suomessa.

Valkeinen vertaa Filippiinejä villiin länteen. Paikalliset ja turistit keskittyvät selviytymään tilanteesta parhaansa mukaan.

– Olemme saaneet apua majoituksessa kahdelta paikalliselta "pelastavalta enkeliltä" ja heidän sihteeriltään. Ilmaista tämä ei tietenkään ole. Maksamme päivittäin yli budjettimme turvallisesta paikasta.

Lue myös:

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Haavisto: maailmalla noin 41 000 suomalaista, eniten Espanjassa – ensimmäiset kotiutuslennot Kyprokselta ja Portugalista perjantaina

Filippiinien slummeissa kytee koronakatastrofi – "Moni sanoo olevansa enemmän huolissaan nälkiintymisestä kuin koronaviruksesta"

Joidenkin suomalaisten matkailijoiden varauduttava jäämään jopa kuukausiksi ulkomaille

Suomalaisia jumissa ympäri maailman – Galápagossaarille juuttunut Matti Patrakka: "Tilanne hankaloitui aivan täysin yllättäen"

Yle selvitti, kuinka koronavirus on vaikuttanut liikkumiseen pääväylillä Uudenmaan rajoilla. Eniten eli 36 prosenttia liikenne on vähentynyt Varsinais-Suomen suunnalla ykköstiellä, ja vähiten eli 23 prosenttia siitä haarautuvalla valtatie 2:lla ja Kouvolan suunnalla valtatie 6:lla.

Liikennemäärä Uudenmaan alueella on kokonaisuudessaan supistunut yli 30 prosenttia parin viikon takaisesta.

Liikennemääriä seuraa Traffic Management Finland, joka on liikenne- ja viestintäministeriön omistajaohjauksessa toimiva valtionyhtiö. Sen vaikuttavuusjohtaja Mikko Saariaho kertoo Ylelle, että liikennemäärissä ollaan jo nyt lähellä tasoa, jossa jäljellä on vain tavara- ja työmatkaliikennettä.

– Käytännössä "hupiajelu" on jo loppunut, Saariaho toteaa.

Hänen mukaansa koko pudotus on muodostunut henkilöautoliikenteestä. Tavaraliikenne toimii pääosin normaalisti. Uudenmaan rajan ylittää normaalioloissa 80 000–90 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Saariaho kertoo myös, että Uudellamaalla käy töissä 50 000 ihmistä ja Uudeltamaalta muualla käy töissä 20 000 ihmistä päivässä.

– Jäljellä oleva arkiliikenne perustuu työssäkäyntiin. Uskaltaisin sanoa, että liikennemäärissä pudotus ei välttämättä ole kovin dramaattinen, jos työssäkäyntiliikenne on tarkoitus sallia, Saariaho summaa Uudenmaan sulkemisen merkitystä.

Viikonloppujen osalta Saariaho pitää todennäköisenä, että liikenne vaimenee entisestään. Viikonloppuisin perinteisesti iso osa liikenteestä liittyy vapaa-ajanviettoon.

Entä onko ruuhkia odotettavissa?

– Se jää nähtäväksi. Varmasti moni harkitsee nyt työmatkaliikennettä. Lähtökohtaisesti myös joukkoliikenne jatkuu, vaikkakin harvennetulla vuorovälillä. Mutta tärkeintä on nyt, että ihmiset välttävät liikkumista ja noudattavat viranomaisten ohjeita, Saariaho summaa.

Helsingin poliisipäällikkö Lasse Aapio ilmoitti aiemmin tänään 26.3. tiedotustilaisuudessa, että Uudenmaan eristyksen valvomiseksi perustetaan 30–40 tiesulkua ja kaikki autot ja henkilöt tarkastetaan. Raskas valvonta tiesuluilla herättää kysymyksiä liikenteen sujuvuudesta.

Yrityksistä huolimatta Yle ei saanut poliisilta aiheesta haastattelua.

Ylen selvityksen mukaan myös raideliikenteessä on ollut merkittävää matkustajamäärien pudotusta. Kaukoliikenteen vuoroissa pudotusta tapahtui noin neljänneksen, kunnes määrät kasvoivat viime päivinä lähemmäs normaalia tasoa. Lähiliikenteessäkin pudotusta on 15 prosenttia.

Saariaho kertoo, että he työskentelevät liikenteen sujuvuuden turvaamiseksi.

– Teemme yhteistyötä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Meidän kaikkien tavoite on se, että ihan välttämättömin liikenne saadaan turvattua. Tämä on tärkeää myös huoltovarmuuden näkökulmasta.

Fimea ja Valvira ovat ohjeistaneet lapsettomuusklinikoita välttämään hedelmöityshoitojen antamista koronaepidemian aikana. Taustalla on yleiseurooppalainen linjaus. Sitä perustellaan sillä, ettei vielä täysin tiedetä, millaisia vaikutuksia viruksella on raskauteen tai lapseen.

Fimea ja Valvira valvovat Suomessa tehtäviä hedelmöityshoitoja.

Jo aloitetuissa hoidoissa suositellaan alkionsiirtojen lykkäämistä ja hoidoilla aikaansaatujen alkioiden pakastamista.

Taustalla on eurooppalaisen lisääntymislääketieteen järjestön ESHRE:n(European Society of Human Reproduction and Embryology) linjaus

– Se perustuu yleiseen varovaisuuteen, kun tutkimustietoa ei vielä ole. Mikä tahansa virusinfektio voi olla raskauden aikana hankalampi. Lisäksi linjauksella halutaan ehkäistä terveydenhuollon kuormittumista pandemia-aikana, sanoo Helsingin yliopiston professori Juha Tapanainen. Hän on ESHRE:n jäsen ja toiminut aiemmin järjestön puheenjohtajana.

Fimean mukaan julkisen puolen hedelmöityshoidot laitettiin jäihin jo aiemmin, samoin on tehty valtaosassa yksityisiä klinikoita.

– Tähän ei liity dramatiikkaa, kyseessä on eurooppalaisen linjauksen mukainen varotoimi, sanoo jaostopäällikkkö Anne Vaskunlahti Fimeasta.

HUSin alueella käynnissä olevia IVF-hoitoja jatketaan munasolujen keräykseen saakka, mutta alkionsiirtoja ei enää tehdä, kertoo apulaisylilääkäri Varpu Ranta HUSista. Hoidoilla aikaansaadut alkiot pakastetaan myöhempää käyttöä varten. Aloitetut inseminaatiohoidot viedään loppuun.

Samoin tehdään myös esimerkiksi Siun soten alueella Pohjois-Karjalassa.

Uskaltaako raskaaksi tulla?

Maailman terveysjärjestön WHO:n näkemys tämänhetkisen tiedon perusteella on, ettei koronavirus aiheuta äidille tai sikiölle merkittävää riskiä.

– Se on oletus, josta monet asiantuntijat ovat yhtä mieltä. Tutkimustietoa asiasta ei vielä ole, sanoo tutkimusprofessori Mika Gissler THL:stä.

Helsinkiläisen Dextra-lapsettomuusklinikan lääketieteellinen johtaja Eero Varila ihmettelee Fimean ja Valviran perusteluja laittaa hoidot jäihin. Varilan mukaan esimerkiksi sikainfluenssaan verrattuna koronan riski raskaana olevalle on pieni, eikä korona ilmeisesti tartu istukan kautta äidistä sikiöön tai lisää keskenmenoriskiä.

– Koronatautia ei pidä väheksyä, mutta on aika järeä toimenpide suositella hedelmöityshoitojen keskeyttämistä, kun samaan aikaan luomuraskaudet näyttävät lisääntyvän, Varila sanoo.

Myös Helsingissä, Tampereella ja Jyväskylässä toimivien Ovumia-Fertinova-klinikoiden hallituksen puheenjohtaja Pekka Sillanaukee pitää koronan riskiä pienenä raskaana oleville. Hän on koulutukseltaan lääketieteellisen biokemian dosentti.

Tuoreen Lääkärilehdessä julkaistun artikkelin mukaan raskaana olevat eivät ole muita alttiimpia koronavirustartunnalle.

Aiemman tutkimuksen perusteella tiedetään, että jotkut tartuntataudit, kuten influenssa, voivat vaikuttaa sikiöön ja raskauden kulkuun. Esimerkiksi sikainfluenssaepidemian alussa tapahtui tavanomaista enemmän kohtukuolemia raskausviikoilla 22–28.

– Epidemian yhteyttä kohtukuolemiin ei pystytty suoraan todentamaan potilasasiakirjoista, mutta ajallinen yhteys oli selvä, THL:n Mika Gissler sanoo.

Varila kertoo, että viime päivinä on tullut paljon hätääntyneitä puheluita raskautta suunnittelevilta.

– Minuun otti yhteyttä pariskunta, joka eilen oli yhdynnässä, kysyen pitääkö heidän nyt käyttää jälkiehkäisyä?

Raskauksista 95 prosenttia saa alkunsa ilman hedelmöityshoitoja. Siksi viranomaisten olisi Varilan mukaan tärkeää ohjeistaa kaikkia perheenlisäystä suunnittelevia, myös sellaisia pareja, jotka eivät ole käyneet hedelmöityshoidoissa.

Pitäisikö koronaepidemian aikana lykätä lapsihaaveita tuonnemmaksi?

THL ei ole antanut ohjeistusta, että raskaaksi tuloa pitäisi välttää. Lääkäreiden näkemykset asiassa vaihtelevat.

– Voisi olla viisasta siirtää suunnitelmia muutamalla kuukaudella nyt, kun epidemian huippu on vasta edessä, sanoi lapsettomuuslääkäri ja lääketieteen tohtori Tarja Olkinuora lääkärikeskus Mehiläisestä Ylen haastattelussa aiemmin.

Eero Varilan mukaan raskaaksi tuleminen ei ole tämänhetkisen tiedon mukaan riski, eikä koronaviruksen pitäisi aiheuttaa lapselle kehityshäiriöitä.

– Mutta jos on muita raskauteen liittyviä riskejä, kuten kroonisia sairauksia tai runsaasti ylipainoa, on parempi olla pidättyväinen epidemian aikaan, hän sanoo.

Samaa mieltä on myös professori Juha Tapanainen. Toisaalta hän huomauttaa, että yleensä virusinfektiot ovat suurin riski raskauden alkuvaiheessa, jolloin sikiön elimet kehittyvät.

– Vielä emme tiedä, vaikuttaako koronavirus sikiöön, jos äiti sairastuu raskauden alkuvaiheessa. Tästä saamme tietoa vasta, kun nyt raskaana olevien lapset aikanaan syntyvät, Juha Tapanainen sanoo.

Kesälomien siirtoja ja lomautuksia

Työt ovat vähentyneet monilla yksityisillä hedelmöityshoitoklinikoilla viime viikkoina merkittävästi.

– Olemme aloittaneet yt-neuvottelut tällä viikolla, vahvistaa Pekka SillanaukeeOvumia-Fertinova klinikoilta.

Hänen mukaansa klinikoita ei suljeta. Vaikka uusia hoitoja ei aloiteta niitä voidaan suunnitella sekä etäyhteyksin että klinikoilla.

Myös raskausajan ultraäänitutkimuksia ja gynekologisia tutkimuksia tehdään edelleen.

Sillanaukee kertoo, että yt-neuvotteluissa tavoitellaan lomautuksia, joiden avulla klinikoiden toiminta pyritään sopeuttamaan vähentyneeseen kysyntään.

Myös helsinkiläisellä Dextra-lapsettomuusklinikalla saatetaan pitää kesälomia jo nyt, koska työt ovat vähentyneet.

Riittävätkö terveydenhuollon käsiparit?

Fimean suositus liittyy myös henkilöstön riittävyyteen. Tehtävien uudelleenorganisointi julkisella puolella on jo alkanut, mutta kiireelliset toimenpiteet hoidetaan.

– Tällainen voisi olla esimerkiksi syöpäsairaan naisen munasolujen keräys ja hedelmöitys ennen syöpahoitoja myöhempää käyttöä varten, kertoo Anne Vaskunlahti Fimeasta.

Vaikka hoitohenkilöstöä liikutellaan koronan vuoksi ensisijaisesti julkisella puolella, voi myös yksityisen puolen väen käyttö tulla jossain vaiheessa kysymykseen.

Dextra lapsettomuusklinikan lääketieteellisen johtajan Eero Varilan mukaan käynnissä on eräänlainen liikekannallepano.

– Meillä on reservissä kahdeksan kätilöä ja kuusi gynekologia. Jos käsky käy, meille voi tulla lähtö, hän sanoo.

Öljymarkkinoilla eletään tuplakriisin aikaa, joillaista ei ole ennen koettu. Tuotanto jatkuu huipussaan, vaikka hinta putoaa eikä raaka-aineelle silti ole kysyntää.

Suuret tuottajat Saudi-Arabia, Venäjä ja Yhdysvallat ovat ottaneet mittaa toisistaan vuosikausia, mutta johtajan paikan veikin muutamassa viikossa koronavirus. Yksikään suurtuottaja ei ole vielä alkanut rajoittaa pumppausta.

Raakaöljyn maailmanmarkkinahinta on pudonnut tänä vuonna noin 65 dollarin (vajaan 63 euron) barrelihinnasta jo 25 dollariin. Öljymarkkinoita seuraavat analyytikot pitävät mahdollisena, että raaka-öljyn barrelihinta voi tänä vuonna painua jopa 10 dollariin.

Tällaisen arvion on lausunut norjalainen energia-alan tutkimus- ja konsulttiyhtiö Rystad Energy.

Kymmenen dollarin barrelihintaa on jo lähestytty Kanadassa.

Suurpudotus alkoi maaliskuun alussa, kun Saudi-Arabia ja Venäjä lähtivät ovet paukkuen OPEC+-maiden kokouksesta Wienistä. Saudit vaativat Venäjää vähentämään tuotantoa hintojen nostamiseksi, mutta Venäjä ei ole tästä innostunut koskaan. Kolmen vuoden yhteistyösopimus OPECin ja sen ulkopuolisten tuottajamaiden kesken purkautuu muutaman päivän päästä maalis-huhtikuun vaihteessa.

Heti epäonnisen kokouksen jälkeen Saudi-Arabia ilmoitti itse nostavansa päivätuotantonsa 9,7 miljoonasta barrelista yli 12 miljoonaan barreliin.

Saudi-Arabia ilmoitti viikko sitten, että se pitää lähikuukaudet tuotantovauhdista kiinni. Öljystä elävä kuningaskunta on päättänyt niellä hinnanlaskun tappiot ja sanoo leikkaavansa valtion budjettia viidellä prosentilla. Euroissa tämä merkitsee 12 miljardin leikkausta valtion kulutukseen.

Saudi-Arabia siis päättelee, että sen kannattaa myydä öljyä laskevilla hinnoilla säilyttääkseen ja jopa kasvattaakseen markkinaosuuksiaan.

Varastot täyttyvät

Öljyn kysynnän pudotuksen määrää on mahdoton nyt arvioida, sanoo Ylelle Nordea-pankin kestävän kehityksen vanhempi neuvonantaja Thina Margrethe Saltvedt Oslosta.

Hän luettelee useita syitä: Öljyn suurkuluttajan Kiinan tarvetta ei pysty arvioimaan, kun koronavirus on pysäyttänyt maan talouden. Ei myöskään tiedetä kuinka paljon lentoliikenne vähenee ja kuinka kauan, tai mitä tahtia Yhdysvaltain talous hidastuu.

Neljäs syy on vaikeus tietää, kuinka paljon maailmalla todellisuudessa on vapaata kapasiteettia varastoida öljyä. Markkinoilla vallitseva käsitys on, että varastot ovat lähes täynnä.

Täysistä varastoista kertoo se, että tyhjien öljytankkeiden kysyntä on kasvanut ja päiväkohtaiset vuokrat kaksinkertaistuneet. Riskisijoittajat valmistautuvat siihen, että kun barrelihinta putoaa riittävästi, öljyä voi hankkia tankkereihin odottamaan hinnannousua.

Financial Timesin mukaan puolen vuoden tankkerivuokran päivähinta on jo tuplaantunut 85 000 dollariin päivässä. Kolmen kuukauden sopimuksissa päivähinta voi olla huikeat 150 000 dollaria päivässä. Jotkut siis odottavat rajua pudotusta ja uskovat yhtä kovaan öljyn hinnan nousuun.

Nordean neuvonantaja Saltvedt toteaa ainoastaan, että perinteisesti Kiina on täyttänyt öljyvarastojaan hintojen laskun aikana ja näin odotetaan tapahtuvan nytkin. Määristä ei ole käsitystä. Saudi-Arabia on joka tapauksessa tarjonnut ylimääräisiä alennuksia etenkin aasialaisille asiakkailleen.

Jopa tuotannon pysäytykset mahdollisia

Kun niin sanotuissa normaalioloissa öljyn kysyntä vähenee, tuottajat vähentävät investointejaan ja keskeyttävät uusien öljykenttien etsinnän.

Useiden analyytikkojen tapaan Nordea-pankin kestävän kehityksen vanhempi neuvonantaja Thina Margrethe Saltvedt mainitsee tuotannon keskeytykset yhtenä vaihtoehtona.

– Keskeytystä voidaan harkita sillloin, jos öljyn hinta pysähtyy 20 dollariin barrelilta, hän arvioi.

Tuotannon katkos on kuitenkin hidas ja kallis ratkaisu, samoin kuin sen aloittaminen uudelleen. Katkoksen aikana öljylähteen paineet voivat laskea eikä tuotanto enää palaakaan aiempiin määriin, selvittää Saltvedt.

Varmana Saltvedt sanoo ainoastaan yhden asian: Saudi-Arabia ja Venäjä eivät osanneet ottaa huomioon, että öljymarkkinoille tulisi heidän oman ylituotantonsa lisäksi toinenkin häiriötekijä – ja se olisi vieläkin suurempi ja täysin hallitsematon koronavirus.

Lue lisää:

Mistä Saudi-Arabian ja Venäjän öljykiistassa on kyse? Kiistassa on taustalla molempien valtakuviot, Saudi-Arabian kuninkaan vaihto lähestyy

Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (rkp.) kertoo illan A-studiossa, että hallitus selvittää, pitäisikö Espanjasta palaaville suomalaisille järjestää erikseen karanteenihotelli.

– Mielestäni se on asia, joka täytyy selvittää mahdollisimman nopeasti, Henriksson sanoo.

Henriksson sanoo kuulleensa asiasta vain hetki ennen saapumistaan vieraaksi lähetykseen, eikä hän siis tiedä kaikkia yksityiskohtia.

Aiemmin samassa lähetyksessä HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoi pitävänsä suurena riskinä Espanjasta lennoilla palaavia.

– Meille on tulossa tuhansittain ihmisiä Espanjasta, matkailijoita ja pidempään Espanjassa asuneita. Espanja on riskimaa, siellä on paljon tartuntoja. En pidä yhtään mahdottomana, etteikö jokaisessa lentokoneessa tulisi tartunnan saaneita.

– Jos sieltä tulee paljon väkeä, he tulevat levittämään tautia, Tuominen summaa.

Uutinen päivittyy

Pula hengityssuojaimista ja erilaisista kasvomaskeista on saanut ihmiset valmistamaan hengityssuojaimia itse. Ohjeita leviää muun muassa sosiaalisessa mediassa ja Youtube-kanavilla.

Materiaaleina ohjeissa on yleensä lakanakangas, mutta joissakin neuvotaan tekemään suojaimia siivousliinoista, talouspaperista tai jopa pölynimurin hepasuodattimesta. Into valmistaa maskeja on kova esimerkiksi Yhdysvalloissa, jossa on menossa kampanja valmistaa sairaaloihin miljoona kankaista kasvosuojainta.

Pari päivää sitten Heinolan kaupunki julkaisi opetusvideon, jossa annetaan ohjeet suojaimen valmistamiseen. Siinä materiaalina on käytetty tiivistä lakanakangasta.

Vaatteistonhoitaja Terttu Malola Heinolan kaupungilta kertoo, että ensimmäisen suojaimen valmistamiseen menee pari tuntia, mutta kun työvaiheet oppii, saa sen jo tunnissa valmiiksi.

Heinolan kaupungin johtavan ylilääkärin Kirsi Timosen mukaan itse tehdyt suojaimet eivät korvaa sairaalahoidossa käytettyjä suojaimia. Sairastuneita potilaita hoidettaessa käytössä ovat vain siihen varta vasten tarkoitetut suojavälineet.

– Itse tehtyjä voisi käyttää silloin, kun kyse on oireettomista ihmisistä ja he tapaavat toisiaan. Silloin oletuksena on, että heillä ei ole tartuntaa. Videon ohjeella tehtyä suojainta voi myös käyttää, kun joutuu tapaamaan iäkkäitä ihmisiä, jos esimerkiksi vie heille ostoksia, sanoo Timonen.

Timonen muistuttaa, että vain terveenä saa olla töissä.

– Mutta jos tahattomasti tulee yskäisy, niin se antaa suojaa. On parempi, että on tällainen kuin ei mitään, kertoo Heinolan kaupungin ylilääkäri Kirsi Timonen.

Asiantuntijat kuitenkin pelkäävät, että itse tehdyt suojaimet antavat käyttäjille väärän mielikuvan niiden suojaavasta vaikutuksesta.

Työterveyslaitoksen vanhemman asiantuntijan, hengityksensuojaimiin erikoistuneen Erja Mäkelän mielestä Heinolan kaupungin tulisi opetusvideossaan olla tarkempi.

– Varoittaisin kovasti Heinolan kaupunkiakin markkinoimasta niitä hengityssuojaimina. Ne muistuttavat kirurgista suu-nenäsuojaa, mutta eivät täytä ollenkaan minkäänlaisia vaatimuksia, sanoo Mäkelä.

Itse tehty ei ole aito

Vaikka halu tehdä suojaimia olisi kova, kannustaa Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä suhtautumaan itse tehtyihin suojaimiin ja niiden tehoon kriittisesti.

– Itse tehty ei täytä minkäänlaisia hengityssuojaimen tai muunkaan suojaimen vaatimuksia. Oikean suojaimen valmistaminen itse ei ole mahdollista, eikä itse tehtyä saisi edes kutsua suojaimeksi, kertoo Mäkelä.

Mikään ei estä tekemästä itselleen jonkinlaista estettä suun ja nenän eteen. Tällainen kankainen este ei estä viruksia tai bakteereita pääsemään kankaasta läpi, mutta voi vähentää niiden määrää. Ennen kaikkea kangassuojat voivat kuitenkin voivat torjua, ettei omasta suusta lennä mitään vastapuolen kasvoille.

– Niillä ei juuri pysty suojaamaan itseään, mutta voi olla, että niillä pystyy suojaamaan muita ihmisiä, korostaa Mäkelä.

Erja Mäkelän mukaan itse tehtyyn versioon liittyy riskejä, jotka kotiompelijan kannattaa ottaa huomioon.

Ensinnäkin kankaan läpi pitää pystyä hengittämään kunnolla. Mäkelä neuvoo olemaan hyvin varovainen varsinkin silloin, kun laittaa jotain toisen ihmisen nenän ja suun eteen.

– Hengitysvastus kasvaa ja samalla jaksaminen vähenee. Jos tekee iäkkäälle tai sairaalle ihmiselle esimerkiksi kauppareissua varten kankaasta suojaimen, pitää huomioida, jaksaako ihminen hengittää sen läpi.

Toiseksi kankaan tulee olla tarpeeksi tiivis. Sen läpi ei saa näkyä pieniäkään reikiä.

– Ei kannata tehdä myöskään liian tyköistuvaa, koska muuten sen kanssa ei pysty hengittämään ja olemaan. Hiilidioksidipitoisuus ei saa nousta liian suureksi suojaimen sisällä, sanoo Erja Mäkelä.

Hygieenisyys tärkein

Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Erja Mäkelän mukaan itse tehdyn kasvopukineen materiaaliksi voisi sopia ohut lakanakangas, jonka laittaa kaksinkerroin.

– Suojaimissa erilliset kerrokset parantavat suojaustehoa. Mieluummin kaksi ohutta kangasta kuin yksi paksu. Lakanakangas soveltuu siksi, että sen voi pestä kuumassa.

Itse tehty suojain tulee pitää puhtaana ja hygieenisenä. Sitä ei saa ottaa välillä pois, laittaa käsilaukkuun tai taskuun ja ottaa sieltä takaisin käyttöön. Sitä ei myöskään saa puhumisen ajaksi ottaa pois suun edestä.

– Sitä tulee kosketella vain niin, että ottaa nauhoista kiinni. Käytön jälkeen se riisutaan suoraan pesukoneeseen ja pesu vähintään 60 asteessa. Lakanat voi laittaa samaan pesuun mukaan, kertoo Mäkelä.

Erja Mäkelä kertoo nähneensä, miten ihmiset ottavat sormillaan suu-nenäsuojan esimerkiksi puhumisen ajaksi pois suun edestä. Edestakaisin pukiessa ja riisuessa suojaimen sisä- ja ulkopinnat helposti likaantuvat, jolloin viruksia voi joutua hengitysteihin ja aiheuttaa tartunnan.

– Se voi olla pahempi asia kuin se, ettei suojainta käytä ollenkaan. Hygienia on merkittävin syy siihen, miksi emme suosittele ihmisille kaupasta ostettujen tai itsetehtyjen suojainten käyttöä.

Harkintaa myyntiin

Käsityöihmiset tai -yrittäjät saattavat innostua myymäänitse tekemiään suojaimia esimerkiksi internetin kirpputoreilla tai muissa myyntipaikoissa. Jos näin tekee, tulee myyjän ehdottomasti korostaa, etteivät tuotteet suojaa käyttäjäänsä esimerkiksi koronatartunnalta.

– Myyjän pitää tietää, millaista tuotetta on tarjoamassa markkinoille ja millaiseksi niiden tehon väittää. Jos myyjä kertoo, että myytävä tuote on henkilösuojain tai siitä muutoin voi saada käsityksen, että se sellainen suojain on, tulee sen tulee täyttää henkilösuojainvaatimukset, sanoo Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukesin ylitarkastaja Asta Koivisto.

Koivisto muistuttaa, että Suomessa ei ole tällä hetkellä voimassa suositusta, jonka mukaan tavallisten ihmisten pitäisi käyttää kasvosuojaimia koronalta suojautumiseen.

Tekstiili-, vaate- ja muotialan yritysten järjestö Suomen tekstiili ja muoti ry esitti myös tällä viikolla huolensa siitä, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa on alkanut kiertää ohjeita maskin ompelemiseen.

– Tässä on kuitenkin painettava hiukan jarrua, koska hengityksensuojaimille on tiukat vaatimukset ja standardit. Huoli tässä on, että ihmiset alkavat käyttää itse tekemiään suojuksia ja tuudittautuvat väärään turvallisuudentunteeseen. Itse tehty kangasmaski ei välttämättä suojaa lainkaan kantajaansa tai ympärillä olevia ihmisiä koronavirukselta, sanoo Suomen Tekstiili & Muoti ry:n toimitusjohtaja Anna-Kaisa Auvinen järjestön tiedotteessa.

Tarkat määritelmät

Työterveyslaitoksen vanhemman tutkijan Erja Mäkelän mukaan suojainten ominaisuudet on tarkkaan standardeissa ja asetuksissa määritelty. Vaikka yleiskielessä suun ja nenän eteen laitettavan kankaisen suojan sanotaan olevan hengityssuojain, ei se sitä kuitenkaan ole.

Mäkelä muistuttaa, että hengityksensuojaimia ja kirurgisia suu-nenäsuojuksia ei tule sekoittaa keskenään.

Vakavia tartuntatauteja aiheuttavia viruksia ja bakteereja vastaan käytetään hengityksensuojaimia, jotka yleensä yleensä suodattavia puolinaamareita. Ne suodattavat sisäänhengitettävästä ilmasta siinä leijuvan pöly- ja nesteaerosolin.

Useissa niistä on etualalla venttiili, joka helpottaa uloshengitystä ja vähentää kosteuden kertymistä suojaimen sisälle. Tällaiset peittävät tiiviisti koko nenän ja suun alueen.

– Jolleivät ne suojaimen muodon vuoksi tiivisty kasvoille hyvin, ne eivät suojaa käyttäjää, kertoo Mäkelä.

Tehokkaimpia FFP2- ja FFP3-luokan hengityksenssuojaimia käytetään myös sairaalaosastoilla suojautumiseen koronavirukselta, kun COVID-19-potilaita hoidetaan menetelmillä, joissa muodostuu aerosoleja.

Suu-nenäsuoja on se, jonka näemme tavallisesti esimerkiksi hammaslääkärin vastaanotolla ja ulkomaisissa uutiskuvissa. Se peittää suun ja nenän alueen ja on hengityssuojainta selvästi hennompi. Suu-nenäsuoja ei se estä esimerkiksi virusten tai ilman epäpuhtauksien tulemista hengityksen mukana ihmiseen, mutta estää omasta suusta lähtevien yskösten lennon.

Myös kirurgit käyttävät niitä, jolloin esimerkiksi veriroiskeet eivät tule leikkaushenkilökunnan naamalle. Tällaiset suu-nenäsuojaimet ovat samankaltaisia kuin itsetehdyt suun ja nenäalueen peittävät suojat.

– Suu-nenäsuojienkin tulee täyttää kaikki vaatimukset. Valmistajien ja niiden edustajien tulee markkinoinnissa tietää, millainen suu-nenäsuojan tulee olla, jotta sitä voi myydä, kertoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Erja Mäkelä.

Lue seuraavaksi: Koronan pelko toi kauppoihin petollisen ilmiön – näin käytät kertakäyttöhanskoja oikein

Yle kertoo tuoreimmat tiedot koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla. Katso ne tästä.

26.3.2020 kello 22.09 artikkelin loppupuolella laajennettu virkettä, jossa puhutaan FFP2- ja FFP3-luokan hengityksenssuojista. Siihen on lisätty tarkentava sivulause.

Sotkamoon Terrafamen tehtaalle on tällä hetkellä matkalla kuljetus, jollaista ei todennäköisesti ole aiemmin Suomessa tehty.

Kyseessä on maanantaina Kalajoelta lähtenyt erikoiskuljetus, jolla viedään valtavia säiliöitä Terrafamen rakenteilla olevalle akkukemikaalitehtaalle.

Noin kuukausi sitten Terrafameen vietiin toinenkin suuri 80 tonninen kuljetus. Se oli yksi maamme hankalimmista erikoiskuljetuksista.

Nyt Sotkamoon vain yöaikaan suuntaava kuljetus on vielä edellistäkin jykevämpi: koko kuljetus painaa noin neljän ison rekan verran, eli 250 tonnia.

Erikoiskuljetus on muutenkin hyvin poikkeuksellinen. Vallitsevan koronaepidemian vuoksi kaikki kuljetukseen osallistuvat 15 työntekijää on eristetty reissun ajaksi muusta maailmasta.

Huoltoasemille ei pysähdytä, kaupassa ei käydä

Massiivisen erikoiskuljetuksen mukana kulkee ruokarekka, joka on ainoa paikka, mistä työntekijät saavat ruokaa. Autoon on muun muassa lastattu kymmeniä sämpylöitä ja litroittain lounaskeittoa. Huoltoasemille, ravintoloihin ja kauppoihin meneminen on kiellettyä.

Siksi myös oma bajamaja kulkee matkassa.

Työntekijät eivät myöskään peseydy tavalliseen tapaan huoltoasemilla vaan heille on vuokrattu käyttöön hotellien pesutilat, jotka ovat muilta asiakkailta suljettuina. Yöunet nukutaan autossa.

Ennen haastavan erikoiskuljetusten alkua työntekijöillä on ollut tapana antaa toisilleen lähtöhalaus. Niistäkin on nyt luovuttu.

Vuorsola Oy:n kuljetuspäällikkö Elina Hassinen kertoo, että äärimmäisiin rajoituksiin on ryhdytty, koska kenelläkään ei ole varaa sairastua erityistä ammattitaitoa vaativan matkan aikana.

– Kukaan ei saa sairastua kesken kaiken, sillä meillä on parhaat tekijät nyt töissä. Pidämme myös huolen siitä, että tauteja ei tule meidän mukanamme Kainuuseen.

Tämän hetkisen tiedon mukaan Kainuussa ei vielä ole testillä todettuja koronavirustartuntoja.

Hassisen mukaan alalla on harvinaista, että muonitus kulkee kuljetuksen mukana. Niin on tehty heidän yrityksessään kerran aiemmin. Koskaan ennen työntekijöiden liikkumista ei kuitenkaan ole rajoitettu.

Myös opiskelu onnistuu reissun päällä

Vaikka työolosuhteet ovat viime päivinä olleet poikkeukselliset, työntekijöiden fiilis ei ole laantunut matkan varrella eikä mökkihöperyys ole yllättänyt.

Juuso Vuorisalo toimii muun muassa kokkina erityiskuljetuksessa. Hän on tottunut reissutyöhön.

Vuorisalo on vielä opiskelija. Koska koronatilanteen vuoksi koulut ovat kiinni, hän hoitaa konetekniikan opintojaan etänä erikoiskuljetuksen kyydistä.

– Tämä on varsin mainiota näin reissuhommissa. Se on aivan sama, olenko kotona vai tuolla kopissa, kun tietokoneella tekee tehtäviä.

Kuljetuspäällikkö Elina Hassisen mukaan projekti on kuin sulka hattuun kuskeille.

– Kuljettajat ovat olleet innoissaan, sillä projekti poikkeaa heille aika paljon arjesta.

Keskustele aiheesta 27.3. kello 23:een saakka!

Koronapandemian riehuessa maailmalla salaliittoteoriat viruksen alkuperästä ovat levinneet miltei yhtä villinä.

Koronaviruksen on väitetty karanneen jostain biologisia aseita kehittelevästä laboratoriosta. Viruksen maailmanvalloitusta on väitetty myös jonkun valtion salajuoneksi.

Huhut lähtivät leviämään, kun viruksen perimä saatiin analysoitua tammikuun alussa. Viruksen perimässä näkyi samoja osia kuin aidsia aiheuttavassa HI-viruksessa. Kyse oli kuitenkin monessa muussakin viruksessa esiintyvästä perimän osasta.

Nature Medicine -julkaisi kalifornialaisen Scripps Research Instituten infektiosairauksien tutkija Kristian Andersenin kokoaman kansainvälisen ryhmän artikkelin, jossa kerrotaan viruksen perimän selvityksestä. Ryhmään kuului niin eloluutiobiologeja kuin virustutkijoita.

Andersenin ryhmä yritti selvittää, onko virus todella karannut laboratoriosta. Jos virus olisi sellainen, sen perimä olisi sekoitus jo olemassa olevien virusten dna:ta.

Kaiken takana olikin muurahaiskäpy

Varsin nopeasti kävi ilmi, ettei virus ole ihmisten käsialaa. Tutkimuksissa löytyi kuitenkin outoja palasia viruksen dna:sta.

Niitä oli havaittu vastikään eläimeltä, joka tunnetaan nimellä muurahaiskäpy. Tällaisia suomupeitteisiä otuksia myydään elävinä kiinalaisilla eläintoreilla.

Tutkijat vertailivat lepakoista ja muurahaiskävyistä löytyneitä koronaviruksia nyt ihmisistä toiseen leviävään koronavirukseen. Näiden vertailujen perusteella he päättelivät, että virus on lähtöisin eläimistä eikä laboratorioista.

Tätä tukee myös tälle koronavirukselle ominainen suojautumismekanismi, joka estää ihmisen omaa immuunijärjestelmää tuhoamasta kehoon tunkeutuvaa virusta.

Tämän jutun lähteenä on käytetty ScienceNewsin artikkelia: No, the coronavirus wasn’t made in a lab. A genetic analysis shows it’s from nature

Lue myös

Koronavirus sai netin pelonlietsojat ja salaliittoteoreetikot liikkeelle

Nokialainen Marjukka Ylioja aloittaa ensi viikolla sairaanhoitajaharjoittelun. Ylioja menee sisätautiosastolle Tampereen yliopistolliseen sairaalaan.

Ylioja on taustaltaan lähihoitaja ja opiskelee nyt sairaanhoitajaksi. Hän ehdotti itseään itse töihin, koska ajatteli, että kutsu voi tulla koronan takia. Ylioja koki velvollisuudeksi mennä töihin ja auttaa muita.

Hän tietää, että muutkin opiskelijakaverit ovat päässeet palkalliseen harjoitteluun.

– Haluaisin ajatella, että meistä on iso apu.

Sairaalat varautuvat

Suuret sairaalat ovat tähän mennessä pärjänneet koronavirustilanteessa pääosin omalla henkilöstöllään. Nyt ne etsivät lisää hoitajia.

Esimerkiksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri varautuu palkkaamaan keväällä valmistuvat opiskelijat. Myös Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri varautuu kriisin pahenemiseen.

Pohjois-Pohjanmaalla sairaanhoitopiiri on julkaissut rekrytointi-ilmoituksen, jolla se hakee alan koulutuksen käyneitä henkilöitä töihin tilanteen pahentumisen varalle.

Oulun yliopistollisessa sairaalassa valmistaudutaan siihen, että myös opiskelijoita, joiden opinnot ovat varhaisemmassa vaiheessa, voidaan tarvita työvoimaksi.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS rekrytoi tällä hetkellä lisää henkilökuntaa ottamalla muun muassa yhteyttä eläköityneisiin HUSin työntekijöihin. Haussa on hoitohenkilöstöä, joilla on kokemusta tehohoidosta, leikkaussalihoidosta tai infektiopotilaiden hoidosta. Näiden alojen osaajat voivat myös itse hakeutua töihin HUSiin lähettämällä sähköpostia.

HUS on myös kartoittamassa opintojensa loppuvaiheessa olevien sairaanhoitajaopiskelijoiden valmiuksia ja halukkuutta tulla töihin. Myös lääketieteen opiskelijoiden rekrytointia pohditaan.

HUS on jo alkanut kouluttaa omaa leikkaussalihenkilökuntaansa eri tehtäviin. Suunnitelmana on kouluttaa 150 hoitajaa ja lääkäriä kahden viikon kuluessa tehohoitoa tukeviin tehtäviin. Myös vuodeosastojen henkilökuntaa koulutetaan.

Suojautuminen tärkeää

Marjukka Yliojaa jännittää etukäteen, miten välttyä koronatartunnalta.

– Koulussa on opeteltu suojautumista ja käsien pesua, ne ovat ne tärkeimmät.

Sekin jännittää, miten paljon aikaa työntekijöillä on ohjata harjoittelijaa.

Ylioja on jo rajoittanut ihmiskontaktinsa vähiin, eikä tapaa ystäviä. Kotona hän on pessyt ahkerasti käsiä ja siivonnut ovenkahvoja myöten.

Hän olisi valmis jatkamaan sairaalassa, mutta hoitajat viedään nyt käsistä.

– En voi olla kuin pari kuukautta, kesällä menen jo toiselle työnantajalle.

Henkilöstöä koulutetaan eri tehtäviin

Tampereen yliopistollinen sairaala TAYS ei ole vielä palkannut juuri koronan takia uusia työntekijöitä. Muuten uusia työntekijöitä on kyllä palkattu.

TAYS ajaa alas kiireetöntä toimintaa eli siirtää esimerkiksi leikkauksia tai käyntejä. Tämän kautta vapautuu henkilökuntaa hoitamaan koronaviruksen sairastuttamia potilaita.

TAYSin HR-johtaja Raija Ruoranen kertoo, että henkilöstöä on koulutettu koronapotilaiden hoitoa varten tarkkailuosastolle päivystykseen, vuodeosastolle ja teho-osastolle. Sairaanhoitopiiri voi hyödyntää myös sairaalan yhtiöiden henkilöstöä.

– Lisäksi tehdään kartoitusta yksityisten yritysten henkilöstöstä ja siitä, kuinka heidän osaajia voidaan saada avuksi, Ruoranen sanoo.

Myös eläkeläisten palkkaamista harkitaan

Turun yliopistollisessa keskussairaalassa ei ole vielä juurikaan tehty uusia työsopimuksia.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo, että ensisijaisesti sairaalassa toimitaan Tampereen tapaan vapautuvan oman henkilöstön turvin.

– On vaikea arvioida, riittääkö tämä. Riippuu pitkälti siitä, kuinka paljon potilasruuhkaa voidaan ajallisesti levittää.

TYKS harkitsee sekä opiskelijoiden että eläkeläisten palkkaamista.

– Ensisijaisesti pyrimme sijoittamaan mahdolliset eläkeläiset muualle kuin etulinjaan.

Tällä hetkellä ei ole koottua tietoa ihmisistä, jotka voisi kutsua hoitoalan töihin tarvittaessa. Tämä vaikeuttaa keikkatöihin kutsumista.

Esimerkiksi Valviran ylläpitämistä hoitoalan rekistereistä ei löydy tietoa työntekijöiden eläköitymisestä.

Pirkanmaalla yksittäisiä eläkeläisiä palkataan todennäköisesti avuksi.

– Eläkeläisten saatavuuteen ei voi luottaa, koska ikääntyneet yli 70-vuotiaat kuuluvat riskiryhmään. On mahdollista, että rajaus tekee työhöntulon vähemmän houkuttelevaksi myös alle 70-vuotiaiden keskuudessa. Ruoranen pohtii.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronasta

Mistä löytyvät ihmiset, jotka voivat tarvittaessa tehdä hoitoalan töitä? Tässä heistä kaksi, mutta kaikkien löytäminen voi osoittautua vaikeaksi

Metsäkonealan Ponsse, konepajayhtiö Metso, hissiyritys Kone, logistiikka-alan Transval, VR, rakennusyhtiö Lehto, mediatalo Ilkka-Yhtymä,Terveystalo ja designyritys Marimekko. Lomautuksista koronakriisin aikana kertoneiden yritysten listaa voisi jatkaa vielä sadoilla yrityksillä eri puolilta maata.

Ravintolat ovat pääosin kiinni, myös monilla muilla aloilla lappu on luukulla, koska kysyntää eli asiakkaita ei ole. Vielä tosin ei ole valtiovallan päätöstä ravintoloiden sulkemisesta. Toistaiseksi ravintoloiden sulkemisen puolesta on vedonnut pääministeri Sanna Marin (sd.). Lait, jolla ne suljettaisiin on tarkoitus käsitellä eduskunnassa lauantaina.

Isojen vientiyritysten toimitusketjut katkeilevat ja komponentteja välituotteiden valmistamiseen ei ole saatavilla. Melkein koko maailma on enemmän tai vähemmän kiinni, vaikka Kiina vähitellen aloittaakin tuotantoa joillakin aloilla. Ahdinko on suurta.

Nopea ja jyrkkä muutos työmarkkinoilla

Tuhannet ihmiset ovat joutuneet lomautetuiksi pidemmäksi tai lyhyemmäksi aikaa. Pikalomautuksia koskeva hallituksen lakiesitys on annettu eduskunnalle eilen torstaina. Se lisännee lomautusten määrää.

Lomautettujen ja työttömien määrässä tapahtui melkoista nousua maaliskuussa ja jyrkkä muutos maaliskuun 16. päivä. TE-toimistoihin ympäri maata ilmoittautui yhä sankkeneva joukko ihmisiä työttömäksi työnhakijaksi.

Työ-ja elinkeinoministeriön epävirallisista luvuista käyvät ilmi maaliskuun aikana päivittäin lomautetut ja työttömät. Luvuissa ovat mukana myös muista syistä kuin koronaviruksen seurausten takia lomautetut. Kaiken kaikkiaan lomautukset ovat olleet lievässä kasvussa jo viime kesästä lähtien.

Tutkimusjohtaja: Vielä ollaan "hyvin sumuisessa tilassa".

Muutokset työllisyyteen ovat joka tapauksessa suuria, nopeita ja ennennäkemättömiä, arvioi työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.

– Aika vaikea on nähdä, missä vaiheessa sieltä sumusta tullaan ulos. Joka tapauksessa kuilu tulee ja työllisyys kokee suuria tappioita hyvin nopeasti, ennennäkemättömällä tavalla, sanoo Räisänen.

Lomautukset ja työttömyys ovat molemmat alkaneet kasvaa heti.

– Tässä on toisaalta vielä shokkivaihe menossa. Sen jälkeen alkaa sopeutumisvaihe ja sitten elpyminen. On hyvin vaikea sanoa, miten kauan tämä kestää, Räisänen huomauttaa.

Tutkimusjohtaja viittaa terveysviranomaisten arvioon, että jopa yli miljoona työllistä voisi sairastua. Työllisiä oli viime vuonna keskimäärin noin 2,57 miljoonaa ihmistä. Pelkästään siitä tulisi tälle vuodelle sairastuvuudesta johtuvaa työpanoksen menetystä yli 40 000 henkilötyövuotta.

Rajoitustoimet vaikuttavat eniten

Keskeisin vaikutus työmarkkinoihin ja talouteen on erilaisilla rajoitustoimilla, ja niiden kestoa ei vielä tässä vaiheessa pystytä arvioimaan. Ihmisten käyttäytyminen ja kulutus muuttuvat liikkumisrajoitusten vuoksi, investoinnit pysähtyvät ja liiketoimintaa rajoitetaan.

Näin tapahtuu esimerkiksi ravintola-alalla, joka työllistää yhteensä noin 70 000 ihmistä.

– Taloustutkimuslaitokset ovat lähteneet siitä, että tällä on jyrkkä ja lyhytkestoinen vaikutus, eli noin yhden vuosineljänneksen kestoinen. Viimeaikaiset terveysviranomaisten arviot ja tiedot siitä, minkä tyyppisiä rajoitustoimia ollaan tekemässä, voivat viitata siihen, että se saattaa kestää yli yhden neljänneksen, jopa puoleen vuoteen asti, Räisänen pohtii.

Joka tapauksessa kuilu tulee ja työllisyys kokee suuria tappioita hyvin nopeasti, ennennäkemättömällä tavalla. Heikki Räisänen

Jopa kymmeniätuhansia työttömiä lisää

– Kriisivaiheen lomautukset ja työttömien työnhakijoiden määrä näyttää siltä, että hyvin helposti joksikin aikaa mennään jopa satoihin tuhansiin lomautettuihin. Kun elinkeinoelämä hiljenee, vaikkei pysähdy, sillä on lyhyellä aikavälillä hyvin suuria vaikutuksia, vuositasolla se on pienempi. Hyvin herkästi ollaan noin 50 000 jopa 70 000 työttömyyden nousussa myöskin vuositasolla, Räisänen sanoo.

Vuositason muutokset voivat olla suuria, mutta toipuminenkin tällaisen kriisin jälkeen voi olla hyvinkin nopeaa ja voimakasta.

Suomessa koronaviruksen takia yt-neuvottelujen piirissä jo melkein neljännesmiljoona ihmistä, ja se näkyy alueellisesti hyvin eri tavoin. Lomautuksia ja käynnistettyjä yt-neuvotteluja on ilmoitettu eniten Uudellamaalla, joka on myös epidemian keskittymä maantieteellisesti.

Kriisivaiheen lomautukset ja työttömien työnhakijoiden määrä näyttää siltä, että hyvin helposti joksikin aikaa mennään jopa satoihintuhansiin lomautettuihin. Heikki Räisänen

Jos pandemia toistuu ja tulee uusia aaltoja ja vaikutukset talouteen ovat pitkäkestoisempia, voi tämä tarkoittaa lievää heikennystä työllisyyteen. Taloudellisissa malleissa tällainen vaikutus on yleensä arvioitu aika pieneksi.

Räisäsen mukaan kaiken kaikkiaan kriittisillä aloilla on töissä noin 800 000 henkilöä. Heihin kuuluvat muun muassa sosiaali- ja terveydenhuolto, elintarvikeketju, kuljetukset, hallinto, puolustusvoimat, opetusala ja siivous. Näillä aloilla rajoitustoimet eivät vaikuta työllisyyteen. Sitä voi laskea lähinnä vain sairastavuus. Lisäksi työtä tehdään myös uusilla tavoilla; esimerkiksi opetustyötä tehdään paljon etänä.

Vaikeuksia muuallakin kuin Uudellamaalla

Lomautuksia ja käynnistettyjä yt-neuvotteluja on ilmoitettu eniten Uudellamaalla, joka on myös epidemian keskittymä maantieteellisesti.

Koskettavatko lomautukset ja työttömyys pääasiassa Uuttamaata?

– Se on noin 60 prosenttia koko maan tasosta, mutta tämä ei tarkoita sitä, että ne todellisuudessa keskittyisivät näin suuressa määrin Uudellemaalle, koska tässä on pääkonttoriefektiä. Tämä tulee leviämään laajemmalle, sanoo Räisänen.

Niin sanottu pääkonttoriefekti tarkoittaa, että jos yrityksen pääkonttori sijaitsee Uudellamaalla, se ilmoittaa kaikki lomautukset Uudellemaalle, vaikka sillä olisi työntekijöitä myös muualla Suomessa.

Tutkimusjohtaja Räisänen sanoo, että on aika vaikea arvioida, miten Uudenmaan liikkumisrajoitukset vaikuttavat lomautuksiin ja työttömyyteen, mutta hän sanoo ettei niillä ole kovin suurta merkitystä työllisyyden kannalta.

Voimakkaasti liikkumiseen puuttumalla Uusimaa on tarkoitus eristää muusta Suomesta jo perjantaina, kun eduskunta on ensin hyväksynyt hallituksen esityksen.

Milloin voi huokaista helpotuksesta?

– Tässä mennään terveystilanne edellä. Siinä vaiheessa kun rajoituksia aletaan purkaa, myös tuotannollinen toiminta alkaa kasvaa, erityisesti palvelusektorin – johon tämä iskee voimakkaasti – toiminta voi elpyä, Räisänen sanoo.

Isoin riski hänen mukaansa on se, jos toimivia, elinkelpoisia yrityksiä menee konkurssiin. Tätä hallitus yrittää välttää erilaisilla tukitoimilla, joita on jo kerrottu iso liuta.

Kysy asiantuntijoilta! Työelämäjuristit vastaavat yleisön kysymyksiin lomautuksista, yt-neuvotteluista ja toimeentulosta koronan aikana tänään pe 27.3. klo 15 alkaen osoitteessa chat.yle.fi. Aihetta käsitellään myös Ylen erikoislähetyksessä TV1:llä ja Areenassa klo 15.

Lue myös:

Katso lista kaikista työntekijöille ja yrityksille luvatuista aputoimista – hallitus lupaa huiman paketin Suomen talouden pelastamiseksi koronalta

Ravintolat painivat jopa 90-prosenttisen asiakaskadon kanssa ja odottavat mitä hallitus sanoo: "Pienyrittäjät taistelevat elämästä ja kuolemasta"

Hengityskoneiden riittävyys on kriittinen kysymys koronaviruspandemian kiihtyessä.

Valmistajat eivät pysty vastaamaan kasvaneeseen kysyntään, tilauksia tulee eri puolilta maailmaa paljon tuotantoa enemmän.

–Tuotantoa ei missään nimessä ole riittävästi, sanoi yhden maailman suurimman valmistajan, Hamilton Medicalin toimitusjohtaja Andreas Wieland New York Times -lehdelle.

Noin tuhat hengityskonetta viikossa valmistava Philips puolestaan ilmoitti pyrkivänsä tuplaamaan määrän tulevina viikkoina.

Myös muut suuret valmistajat pyrkivät lisäämään valmistusta mahdollisimman paljon. Kiinassa hengityskoneiden tuotanto käy täysillä.

Apua komponenttien tuotantoon

Muiden alojen yrityksiä on pyydetty monissa maissa valmistamaan hengityskoneita tai niiden osia.

Esimerkiksi amerikkalaiset autonvalmistajat, eurooppalainen lentokoneyhtiö Airbus ja brittiläinen pölynimurivalmistaja Dyson tutkivat, miten ne voisivat olla mukana tuotantoketjussa.

Eri alojen yrityksistä voi olla apua hengityskonevalmistajien alihankkijoina, sanoo Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimean lääkinnälliset laitteet -yksikön päällikkö Heikki Mattlar.

– Ne eivät suoranaisesti pysty valmistamaan hengityskoneita, mutta niiden tuotantoa saatetaan voida ohjata alihankintapuolen toimintaan.

Uudet valmistajat eivät ehtisi apuun

Heikki Mattlar toteaa, etteivät mahdolliset uudet hengityskonevalmistajat ehtisi auttamaan meneillään olevassa kriisissä.

– On aika epärealistista, että tässä ajassa tulisi uusia valmistajia. Laitteiden kehittäminen potilaskäyttöön soveltuvaksi on pitkä prosessi. Yritysten on myös sisällytettävä toimintaansa korkeat laatukriteerit. Tämän saavuttaminen ei tapahdu hetkessä.

Esimerkiksi Yhdysvalloissa tuotantonsa keskeyttäneet autonvalmistajat General Motors ja Ford ovat ilmoittaneet tutkivansa, miten ne voisivat alkaa valmistaa hengityskoneita tai niissä tarvittavia osia.

Teslan toimitusjohtaja Elon Musk ilmoitti yhtiön voivan alkaa valmistaa laitteita. Hengityskoneen valmistaminen olisi kuitenkin pitkän tien päässä sähköautoyhtiölle.

– Jos esimerkiksi Teslalla ei ole käytössään lisenssejä ja dokumentaatiota jostain valmiista tuotannossa olevasta laitteesta, niin silloin se on epärealistista, Heikki Mattlar Fimeasta arvioi.

– Jos Tesla taas alkaisi tehdä sopimusvalmistajana jo käytössä olevaa laitetta, niin se saattaisi olla mahdollista.

Kysymys on siis komponenttien toimittamisesta jo olemassa oleville valmistajille tai tuotantolinjan pystyttämisestä osaksi alkuperäisen valmistajan tuotantoa.

Hengityskoneiden osien, kuten vaikkapa venttiilien materiaaleille on tiukat raaka-aine ja puhtausvaatimukset.

Jo nykyisellään esimerkiksi hengityskoneiden letkut ja muoviosat tulevat useimmiten alihankkijoilta. Varsinainen valmistaja yleensä kokoaa ja testaa laitteet ja varmistaa niiden laadun.

Lintilä: ruotsalaislisenssillä olisi mahdollista aloittaa nopeasti

Suomen elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) sanoi torstaina eduskunnan kyselytunnilla, että hän on selvittänyt hengityssuojaimien ja hengityskoneiden valmistamisen aloittamista Suomessa.

Lintilän mukaan tuotannon aloittaminen olisi mahdollista "erittäin nopealla aikataululla".

– Meneillään on selvitys siitä, mitkä komponentit meiltä löytyy ja löydetäänkö sellainen konsortio, joka voisi lähteä niitä valmistamaan. Ruotsalaisella yrityksellä on lisenssi näihin koneisiin. Jos voimme valmistaa sillä lisenssillä, silloin puhutaan noin puolestatoista kuukaudesta, jolloin voitaisiin alkaa valmistaa.

Oman valmistuslisenssin hakeminen kestäisi Lintilänkin mukaan vuoden verran.

Britanniassa tarvitaan 30 000 hengityskonetta

Hengittämistä auttavat, ilmaa potilaan keuhkoihin pumppaavat hengityskoneet voivat pelastaa vakavista koronavirusoireista kärsivän potilaan hengen.

Monissa maissa valmistajia on kielletty myymästä hengityskoneita ulkomaille. Samalla on tehty kriisisuunnitelmia tuotannon lisäämiseksi.

EU pyrkii estämään sellaisten sairaalalaitteiden ja komponenttien viennin unionin ulkopuolelle, joita tarvitaan Euroopassa.

– Tässä vaiheessa vientirajoituksen pyrkimys koskee vain suojaimia. Kyse on myös alun perin EU-alueelle tarkoitettujen laitteiden suunnittelemattomasta viennistä kolmansiin maihin, Heikki Mattlar Fimeasta kertoo.

Sosiaali- ja terveysministeriö on arvioinut, että Suomessa on noin tuhat hengityskonetta.

Yhdysvalloissa niitä on noin 170 000. Laitteita ei ole riittävästi, jos vakavien koronavirustartuntojen määrä jatkaa voimakasta kasvua.

Yhdysvaltojen sairaaloita edustava American Hospital Association arvioi aikaisemmin, että lähes miljoona amerikkalaista tulee tarvitsemaan hengityskonetta koronaviruspandemian takia. Arvion jälkeen tauti on levinnyt Yhdysvalloissa entistä voimakkaammin.

Saksassa käytettävissä on noin 25 000 hengityskonetta. Hallitus on tilannut 10 000 laitetta lisää.

Britanniassa hengityskoneita on noin 8 000. Määrän ei uskota riittävän. Britannian terveydenhuoltojärjestelmä NHS:n mukaan tarvittaisiin 30 000 laitetta lisää.

Lue lisää:

Tehohoidon ylilääkäri Ylelle: Tehohoitoa joudutaan rajaamaan raskaasti, jos synkimmät ennusteet toteutuvat – 11 tärkeää kysymystä tehohoidosta

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: STT: Uudenmaan eritys alkaa keskiyöllä, sulku estää varusmiesten kotilomat, karanteenihotelli niille joilla ei osoitetta Suomessa

Voit keskustella tästä aiheesta jutun perässä huomis-iltaan klo 23 asti. Mitä ajatuksia sinussa herättää se, että valmistuksen laajentaminen on hidasta?

Venezuelassa yli kolme vuosikymmentä asuneen Jarmo Rinnankosken mukaan maa ei ole valmistautunut koronavirusepidemiaan millään tavalla.

– Sairaalat eivät ole enää pitkään aikaan toimineet normaalisti. Miten niillä olisi valmiuksia hoitaa suurta määrää koronapotilaita? pääkaupungin Caracasin lähistöllä asuva Rinnankoski sanoo puhelimitse.

76-vuotias Rinnankoski kuuluu ikänsä puolesta COVID-19:n riskiryhmään. Paluuta Suomeen hän ei ole suunnitellut – eikä se olisi edes mahdollista.

– Sekä Venezuelan että Suomen passini ovat vanhentuneet, enkä ole onnistunut uusimaan niitä.

Presidentti ja lääkärit eri mieltä varautumisen tasosta

Venezuelassa vahvistettuja tartuntoja on vasta noin sata, mutta asiantuntijoiden mukaan määrä on todennäköisesti moninkertainen.

Presidentti Nicolás Maduro on ilmoittanut maan olevan valmistautunut epidemian leviämiseen. Lääkärit ovat toista mieltä.

– Meillä ei ole suojavarusteita tai tarvittavaa välineistöä testien tekemiseen, kertoo yli 40 vuotta carcasilaisessa Algodonalin sairaalassa työskennellyt Marietta Rea espanjalaiselle El Pais -lehdelle.

Rea kertoo, että sairaalassa jouduttiin perumaan leikkauksia resurssien ja suojavarusteiden puutteen vuoksi myös sinä päivänä, kun ensimmäisestä koronavirustartunnasta ilmoitettiin.

Sairaala kuului aikoinaan Venezuelan parhaimpiin, ja siellä tehtiin muun muassa maan ensimmäinen sydämen tekoläppäleikkaus. Nyt pulaa on Rean mukaan kaikesta.

Sama tilanne on muissakin sairaaloissa.

– Vuonna 2011 tehohoitopaikkoja oli 1 300, nyt niitä on huomattavasti vähemmän, varoittaa Venezuelan entinen terveysministeri, epidemiologi José Felix Oletta El Pais-lehdessä.

Venezuelalaisilla ei ole varaa hamstrata

Sosialistipresidentti Nicolás Maduron kaudella Venezuela on ajautunut ennennäkemättömään taloudelliseen, humanitaariseen ja poliittiseen kriisiin.

Maduro pyysi viime viikolla kansainväliseltä valuuttarahastolta IMF:ltä viiden miljardin hätälainaa epidemian hoitoon.

Lainaa ei myönnetty Maduron hallinnolle, jota Yhdysvallat syyttää paitsi korruptiosta, myös sekaantumisesta kansainväliseen huumekauppaan.

Yli puolet venezuelalaisista elää köyhyydessä, ja minimipalkka on noin 3 dollaria. Siksi Venezuelassa ei ole Rinnankosken mukaan esiintynyt samanlaista hamstrausta kuin monessa muussa maassa.

– Täällä vessapaperia ei ole ollut pitkään aikaan. Tai jos on, se on liian kallista. Ihmisillä ei ole varaa hamstrata mitään.

Maan valuutta bolivar on käytännössä arvoton, ja kaupankäynti hoidetaan usein dollareilla.

Heikko järjestelmä ei kestä epidemiaa

Maduro julisti Venezuelaan ulkonaliikkumiskiellon viime viikolla, ja Kolumbian vastainen raja on suljettu. Ulkonaliikkumiskielto on voimassa ainakin 13. huhtikuuta asti

Rinnankosken mukaan sitä noudatetaan pääasiassa hyvin.

Kolikon kääntöpuoli on kuitenkin se, että samalla moni menetti jo ennestään olemattomat tulonsa.

– Kaikki eivät voi jäädä kotiin. Ihmiset elävät kädestä suuhun ja saavat elantonsa kauppaamalla kadulla elintarvikkeita ja muita tavaroita. Nyt ostajia ei ole, hän muistuttaa.

Bensiinipula voi vaarantaa sairaankuljetuksen

Venezuelan terveydenhuoltojärjestelmä on ollut jo vuosia romahtamispisteessä. Sairaaloissa on viime vuosien aikana kärsitty paitsi materiaali- ja lääkepulasta, myös terveydenhuoltohenkilökunnan maastapaosta.

Lukuisia sairaaloita on jouduttu sulkemaan resurssien puutteen takia. Maasta on paennut jo lähes viisi miljoonaa ihmistä.

Toistaiseksi koronavirusta enemmän Rinnankoskea pelottaa bensiinipula.

Syy siihen on korruptoituneen sosialistihallinnon aikana romahtanut infrastruktuuri, jonka seurauksena öljyn jalostaminen on vaikeutunut. Vaikutusta on myös öljyn markkinahinnan laskulla ja Yhdysvaltojen kiristyneillä pakotteilla.

Öljytynnyrin hinta on pudonnut puoleen siitä, mitä se oli alkuvuodesta. Nyt bensa-asemat ovat monin paikoin kiinni ja niitä vartioivat sotilaat.

Presidentti Maduron mukaan bensiini on tarkoitettu ainoastaan välttämättömiin kuljetuksiin, kuten ambulansseille, sotilasajoneuvoille ja elintarvikkeiden kuljettamiseen.

Rinnankoskella on yritys, joka kuljettaa nestemäistä happea pääasiassa sairaaloihin.

– Kuljetusten tilanne on heikko paitsi bensiinipulan vuoksi myös siksi, etteivät sairaalat pysty maksamaan laskuja. Kulujen kattaminen on vaikeaa, Rinnankoski sanoo.

Hän pelkää levottomuuksia, jos bensiini loppuu kesken ja kuljetukset eivät pääse perille.

Oppositiojohtaja, kymmenien maiden Venezuelan presidentiksi tunnustama Juan Guaidó on syyttänyt Maduroa bensiinin sääntelystä karanteenin varjolla.

Hänen mukaansa maa ei ole valmistautunut epidemiaan ja Maduron hallinto kaunistelee virustilastoja. Maan hallitus ei ole enää vuosiin julkaissut kansalaisten terveydentilaan liittyviä tilastoja.

Lue lisää:

Yhdysvallat nostaa syytteen Venezuelan presidenttiä vastaan huumerikoksista – "Maa on muutettu rikollisorganisaatioksi"

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: STT: Uudenmaan eritys alkaa keskiyöllä, sulku estää varusmiesten kotilomat, karanteenihotelli niille joilla ei osoitetta Suomessa

Britannia koki viikko sitten perjantaina järkytyksen, kun koko maan pubit määrättiin suljettaviksi koronaviruksen vuoksi.

Kyseessä on pieni hinta maksettavaksi tilanteessa, jossa toisessa vaakakupissa painaa ihmishenkien menetys. Mutta Britanniassa pubit ovat maan sosiaalinen sielu ja yhtä keskeinen osa kulttuuria kuin suomalaisille saunominen.

Historiallinen pubien sulkemismääräys teki kristallinkirkkaaksi, että nyt on siirrytty kehotuksista kieltolinjalle. Samana päivänä suljettiin koulut ja tällä viikolla kiellettiin turha ulkona liikkuminen. Kaupassa saa edelleen käydä, urheilla kerran päivässä ja mennä töihin, jos kotoa työskentely on täysin mahdotonta.

Tämä juttu on osa perjantaisin ilmestyvää Eurooppa-uutiskirjesarjaa. Voit tilata kirjeen suoraan sähköpostiisi tästä linkistä.

Ennen sulkemispäätöksiä Britannian lepsu koronalinja ehti jo nousta kansainväliseksi uutiseksi. Maa ei luonut jyrkkiä kieltoja esimerkiksi naapurimaa Ranskan tapaan ja kommentaattorit ihmettelivät, tietääkö Britannia jotain mitä muut eivät tiedä.

Jotkut pelkäsivät, että Britannia toimii jälleen jääräpäisesti asiantuntijoiden neuvoista välittämättä kuten maan johtavat politiikot ovat tehneet EU-eron haitalliset talousvaikutukset kieltäessään.

Imperial College Londonin viime viikolla julkaisema tutkimus muutti kuitenkin kaiken. Sen mukaan Britannian julkinen terveydenhuoltojärjestelmä olisi ilman linjanmuutosta luhistunut koronatapauksien paineen alla.

Boris Johnson otti varoitukset vakavasti, vaikka hällä väliä -henkeä huokuvasta pääministeristä näkikin, että perusvapauksien rajoittaminen oli hänen perusluonteensa vastaista. Britanniassa individualismi ja yksilönvapaus ovat arvossaan, mutta rajoitukset on otettu vastaan suuremmin mukisematta. Sääntöjen sallimalla ulkoilureissulla näki, kuinka monet britit nauttivat kevätauringon innoittamana oluet omilla kotirappusillaan pubiterassin sijaan.

Päivänpaistattelijoiden ilmeet olivat silti huolestuneita. Koronatapauksien määrä Britanniassa on jyrkässä kasvussa ja monet pelkäävät, että hallituksen U-käännös koronaviruslinjassa tuli liian myöhään.

Britannian käännöksen jälkeen sallivaa laissez-faire-taktiikkaa koronaviruksen suhteen noudattaa käytännössä enää Ruotsi. Lue tästä linkistä kollegani Kirsi Heikelin juttu siitä, miten Ruotsi perustelee vapaampaa linjaansa.

#SOMESSA: Asterix valtasi Twitterin ja palautti mieliin Pariisin terrori-iskun

Asterix-sarjakuvista tunnettu ranskalainen piirtäjä Albert Uderzo kuoli tiistaina. Some täyttyi hänen teoksistaan ja niiden muunnoksista. Yksi levinneimmistä oli kuva Uderzon alkuperäispiirroksesta kirjassa Asterix ja Caesarin laakeriseppele. Uderzo tarjosi sen huutokaupattavaksi Charlie Hebdo -satiirilehden toimitukseen tehdyn terrori-iskun jälkeen ja lahjoitti palkkion kokonaisuudessaan uhrien perheille.

Moni jakoi myös Uderzon viimeiseksi jäänyttä piirrosta, jonka hän teki Charlie Hebdossa kuolleiden muistoksi lihassairaudestaan ja kipeästä kädestään huolimatta. Siinä Asterix lyö nyrkillä ilmaan vihollisen ja sanoo: "Moi aussi, je suis un Charlie" eli minäkin olen yksi Charlie. Charlie Hebdo puolestaan julkaisi heti tiistaina Uderzon kuoleman jälkeen piirroksia, joista yhdessä Asterixin näköinen hahmo sanoo hengityssuojan takaa: "Uderzo jätti meidät – paljastamatta taikajuoman reseptiä."

#FAKTA: Tuberkuloosi oli takavuosien korona, mutta nyt se on taltutettu

Vajaat sata vuotta sitten Suomessakin kuoli vielä 10 000 ihmistä vuosittain keuhkosairauteen nimeltä tuberkuloosi. Siihen sairastuvat nykyisin vanhukset, joiden lapsuudessa saama tartunta aktivoituu iän myötä. Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että joka kolmannella maapallon asukkaalla on piilevä tuberkuloositartunta. Noin kymmenen miljoonaa ihmistä sairastuu ja 1,7 miljoonaa kuolee vuosittain tuberkuloosiin, yleisimmin kehitysmaissa. Grafiikan tiedot ovat vuodelta 2016.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Koronakriisi voi johtaa eurokriisiin ja jäsenmaissa poliitikot haalivat nyt lisää valtaa

Solidaarisuus on nyt hieman heikossa hapessa Euroopassa.

EU-maiden johtajat kokoontuivat torstai-illaksi etähuippukokoukseen pohtimaan kriisinhoitoa. Pitääkö euromaiden yhteisvastuullisuutta lisätä eli aletaanko koronasta kärsiviä talouksia rahoittaa yhteisellä velalla? Esimerkiksi Ranska ja Irlanti tukivat, Hollanti ja Suomi vastustivat ideaa tiukasti kokouksen alla.

Tätä kirjoitettaessa huippukokouksen lopputulos ei ollut vielä selvillä.

Italiassa on käyty viime päivinä keskustelua venäläisten sotilaiden läsnäolosta maassa. Osa Venäjän tarjoamista materiaaleista koronaviruksen torjuntaan on ollut lehtitietojen mukaan heikkolaatuista. Venäjä on lähettänyt Italiaan yli sata sotilasasasiantuntijaa, ja nyt Italiassa puhutaan jopa Venäjän miehityksestä.

Koronavirus on vaikeuttanut elämää Euroopan rajoilla. Belgian ja Hollannin rajalta raportoi Svenska Ylen EU-kirjeenvaihtaja Rikhard Husu. Benelux-maissa suhtaudutaan liikkumisrajoituksiin vaihtelevasti: belgialaisilta löytyy ymmärrystä, hollantilaisilta ja luxemburgilaisilta ei niinkään. Elämä myös Tornionjoella Lapissa on hankaloitunut, ja Suomi–Ruotsi-rajan sulkeminen hajottaa nyt perheitä eri maihin.

Voisiko euroalue jopa hajota koronakriisin seurauksena, kysytään Maailmanpolitiikan arkipäivää -radio-ohjelmassa. Se on mahdollista, jos koronaviruksen seuraukset äityvät finanssikriisiksi esimerkiksi Italiassa. Voit lukea aiheesta lisää tästä.

Kriisit ovat poliittisille johtajille oiva tilaisuus keskittää lisää valtaa itselleen. Esimerkiksi Unkarissa säädetään erityislakeja, jotka lisäävät tuntuvasti pääministeri Viktor Orbánin otetta kansalaisista.

Koronakamppailun keskiössä oleva Italia painii monien muidenkin ongelmien kanssa. Maahanmuuttokysymys on repinyt maata pitkään. Pertti Pesosen ohjaama vuoden takainen Ulkolinja-ohjelma Orjana Italiassa seuraa siirtolaisten arkea Roomassa.

Pitäisikö EU-maiden valmistautua uusiin epidemioihin niin, että sairaaloissa olisi paremmat valmiudet hoitotoimenpiteisiin, toimittaja Maija Elonheimo kysyy Brysselin kone -radio-ohjelmassa HUS:n diagnostiikkajohtajalta Lasse Lehtoselta. Myös Varman toimitusjohtaja Risto Murto arvioi Ylen haastattelussa, että vastaisuudessa terveydenhuollon kriisipuskureita parannetaan tuntuvasti.

On käytännössä varmaa, että koronaviruksesta tulee talouteen pahempi isku kuin vuosikymmenen takaisesta finanssikriisistä. Yhdysvaltojen talousongelmat vaikuttavat Eurooppaan vielä paljon pahemmin kuin Kiinan tehtaiden ja tuotannon sulkemiset alkuvuodesta.

Miten tee ja kahvi ovat tulleet osaksi eurooppalaista arkea? Ranskalainen dokumentti Teen ja kahvin tie Eurooppaan palaa 300 vuoden taakse aikaan, jolloin teetä, kahvia ja kaakaota alettiin viljellä eteläisellä pallonpuoliskolla Euroopan tarpeisiin. Voit katsoa dokumentin Areenassa.

Tapahtuu lähitulevaisuudessa:

EU:n parlamentti on päättänyt siirtää kaikki istuntonsa Ranskan Strasbourgista Brysseliin ainakin syyskuun täysistuntoon asti. Olisikohan nyt vihdoinkin mahdollista siirtää ne sinne pysyvästi myös ilmastosyistä? Kahden kaupungin loukku syö parlamentin uskottavuutta.

Koronaviruksen vaikutukset näkyvät myös kalenterien tyhjentymisenä. Eurooppa-kirjeen toimituksenkaan kalenterissa ei näy ensi viikolla kuin koronaa.

Haluatko koosteen tärkeimmistä EU-uutisista ja Brysselin sisäpiirin kuulumisista suoraan sähköpostiisi? Voit tilata uutiskirjeen tästä linkistä.

Lemmikit ympäri maailman elävät aivan poikkeuksellista aikaa. Lemmikkieläinten arki on mullistunut karanteenien ja etätöiden takia. Jatkuva yhdessäolo voi olla lemmikeille unelmien täyttymys, mutta myös stressaavaa.

– Suurin osa lemmikeistä on tottunut olemaan yksin työpäivän ajan, sanoo Suomen eläinsuojeluyhdistyksen vs. toiminnanjohtaja Maria Lindqvist.

Ota käyttöösi alla olevat viisi ohjetta, kun vietät pitkiä kotoilupäiviä lemmikkisi kanssa. Vinkkien alla olevissa kuvissa näet, miltä suomalaisten lemmikkien etäelämä näyttää. Voit lähettää myös oman kuvasi sekä kommentoida jutun lopussa lemmikkien hoitoa poikkeusolosuhteissa.

1. Seuraa tyypillisiä stressin merkkejä: rauhattomuus, syömättömyys, koiran läähättäminen tai kissan piiloutuminen.

2. Ota lemmikkiin kontaktia, vaikka keskitytkin töihisi. Eläin ei ymmärrä, miksi et huomioi sitä, vaikka olet kotona.

3. Yritä pitää rutiinit ennallaan. Huomioi, että lemmikit ovat yksilöitä, ja kotoilu sopii toisille paremmin kuin toisille.

4. Varaudu karanteenin jälkeiseen aikaan. Tee karanteenin jälkeinen elämänmuutos vähitellen, jotta eläin ei ala kärsiä eroahdistuksesta.

5. Jos otat pennun, opeta se yksinoloon. Muista, että lemmikistä pitää huolehtia myös sitten kun arki palaa ennalleen.

Kuinka sinun lemmikkisi on sopeutunut poikkeusoloihin? Millaisia vinkkejä antaisit muille eläinten omistajille? Keskustele aiheesta lauantaihin 28.3. kello 23.00 saakka.