Onko tämä nyt koronaa? Näin on moni kysynyt viime päivinä itseltään.
Jos yskittää, kurkkuun sattuu, on kuumeinen olo ja nenä valuu, niin mistä voi tietää, onko koronavirus SARS-CoV-2 iskenyt vai sairastaako jotain tavallisempaa tautia, kuten influenssaa tai vain flunssaa eli nuhakuumetta?
– Ongelma on, että se ei ole helppoa, sanoo Helsingin yliopiston virologian osaston professori Olli Vapalahti.
Hänen mukaansa asian tekee vaikeaksi sekin, että näitä sairauksia aiheuttaa 150 erilaista virusta, ainakin.
Tässä listaus tautien oireista:
Flunssa on taudeista lievin. Se alkaa yleisimmin kurkkukivulla tai nenän kirvelyllä, joita seuraavat tyypillisesti nuha ja yskä. Kuumetta siihen ei välttämättä liity, mutta toisaalta lapsilla se voi nousta korkeaksikin. Vanhemmilla on ehkä vain kuumeinen olo.
Influenssa on taudinkuvaltaan usein flunssaa voimakkaampi. Se alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella, johon voi liittyä lihaskipua, yskää ja päänsärkyä, nuhaa ei niinkään.
Koronatauti COVID-19:n alkaa tyypillisesti kuumeella, kuivalla yskällä ja väsymyksen tunteella. Siihen voi liittyä myös päänsärky, nuha, kurkkukipu, hengitysvaikeudet, lihaskipu ja joissain tapauksissa myös ruoansulatusongelmat.
Korona paljastuu vasta laboratoriotestissä
Koronavirusta ei siis pysty kotona tunnistamaan - varman diagnoosin saa vain laboratoriokokeella.
Professori Vapalahden mukaan esimerkiksi pelkkä nuha ei tyypillisesti kerro koronasta, mutta varmuudella ei sitäkään pysty sanomaan.
– Nuha ei ole tyypillinen oire, hän tarkentaa.
Jos epäilee saaneensa koronatartunnan, on ensimmäisenä syytä ottaa puhelimitse yhteyttä omaan alueen sairaalaan tai terveyskeskukseen. Sieltä saa ohjeet jatkotoimista. Monilla paikkakunnilla on avattu myös erillisiä koronaneuvontapuhelimia.
Osa sairaanhoitopiireistä ei kuitenkaan enää testaa jokaista epäilyä. Lisäksi jos hyväkuntoisella henkilöllä on hengitystieoireita, hänen ei enää tule soittaa päivystysnumeroihin. Lue poikkeuksista lisää täältä.
Myös valtakunnalliseen neuvontanumeroon 0295 535 535 voi soittaa, jos haluaa yleistä tietoa koronaviruksesta. Terveysneuvontaa sieltä ei kuitenkaan saa.
WASHINGTON Presidentti Donald Trump on hoiperrellut koronan kanssa. Hän ei tunnu olleen missään vaiheessa tilanteen tasalla.
Vielä toissa viikolla hän vähätteli koko epidemiaa. Sitten ääni kellossa muuttui.
Yhtäkkiä Trump sanoi tienneensä jo pitkään, että koronasta tulee epidemiaakin pahempi vitsaus, pandemia. Viime viikonvaihteessa hän alkoi taas yllättäen vaatia jo paluuta normaaliin elämään.
Trumpin luottokanava FoxNews lähetti reportterinsa Valkoiseen taloon kävelemään kiireisenä esiintyneen presidentin perässä ja nyökyttelemään ymmärtävästi, kun tämä purki turhautumistaan tilanteeseen. Trump toisteli, miten hän haluaa bisneksen käyntiin viimeistään pääsiäisenä.
Yhdysvaltain kansallisen infektiotauti-instituutin johtaja Anthony Fauci keskusteli presidentti Donald Trumpin kanssa koronavirusepidemiaa käsitelleen lehdistötilaisuuden päätteeksi 26. maaliskuutaJuri Gripas / EPA
Jotkut demokraatit väittävät mielenmuutoksen johtuneen siitä, että Trumpin omilla liiketoimilla menee koronan takia huonosti. Kun kongressi päätti yli 2 000 miljardin dollarin koronatukipaketista, pitivät demokraatit varta vasten huolen siitä, ettei Trumpin hotelliketju saa liittovaltiolta rahaa.
Sellaista on Yhdysvaltain politiikka. Tuntuukin oudolta kuunnella Sanna Marinin tiedotustilaisuutta siitä, miten kansalaisten turvallisuus ajaa kaiken muun edelle ja kuinka hän pääministerinä luottaa asiantuntijoiden arvioihin.
Yhdysvalloissa tilanne on lähestulkoon päinvastainen: Useat terveysalan asiantuntijat varoittavat kuuntelemasta presidentin arvioita. Washingtonin osavaltiossa julkiset kanavat ovat lakanneet esittämästä presidentin tiedotustilaisuuksia sillä perusteella, että ne johtavat kansalaisia liikaa harhaan.
Päätösvalta liikkumisrajoituksiin ja karanteeneihin on paikallistasolla, eikä siellä Trumpin sana paljoa paina. Näin on etenkin demokraattijohtoisilla paikkakunnilla, kuten Los Angelesin, New Yorkin ja Washington D.C.:n suurkaupungeissa.
Pian sen jälkeen kun senaatti oli päässyt sopuun tukipaketista, kännykkääni tuli tekstiviestillä hätätiedotus tiukennetuista koronatoimista 24. huhtikuuta saakka.
Washington D.C.:n kaupungin johto ei välittänyt pätkääkään presidentin puheista, vaan käytännössä sulki kaupungin pääsiäisen jälkeiseen aikaan saakka. Pormestari perusteli päätöstään asiantuntijoiden tautiennusteilla.
Tukitoimet takaavat 13 viikon työttömyyskorvauksen myös pätkätyöläisille, joita kaupungissa on paljon.
New Yorkin tautihuippua povataan pääsiäiseen. Etelävaltioissa epidemia on vasta puhkeamassa. Louisianassa koronaan varautuminen on ollut yhtä olematonta kuin Yhdysvaltain historian pahimpaan hirmumyrskyyn Katrinaan varautuminen oli. Siellä tartuntojen ja kuolonuhrien määrä on lähtenyt hälyttävään nousuun.
Kenttäsairaala nousi jalkapallokentälle Shorelinessa, Washingtonin osavaltiossa 26. maaliskuuta. Kenttäsairaalassa pystytään hoitamaan 200 koronaviruspotilasta.Stephen Brashear / EPA
Yhdysvallat nousi torstaina koko pandemian keskukseksi.Maassa on nyt jo reilusti yli 80 000 tartuntaa eli enemmän kuin Kiinassa ja Italiassa, eikä loppua ole näköpiirissä. Twitter räjähti ironisista ja tuskaisista "olemme ykkösiä" viesteistä.
Ruotsilla on tyystin erilainen tapa hoitaa kriisiä kuin Suomella. Yhdysvaltojen osavaltiot ovat kuin tilkkutäkki suomia ja ruotseja ilman rajavalvontaa. Niiden välillä on ideologisia mielipide-eroja siitä, miten kriisiä pitäisi hoitaa. Sen lisäksi osavaltioiden terveydenhuollon resursseissa on suuria eroja.
Viidesosa yhdysvaltalaisista asuu maaseudulla, jossa on pulaa lääkäreistä. Myöskään muuta hoitohenkilöstöä, lääkkeitä ja tarvikkeita ei ole tarpeeksi.
Hätätilaan joutuneen New Yorkin kuvernööri vetoaa liittovaltioon, koska osavaltiossa ei ole tarpeeksi hengityssuojaimia eikä lääkkeitä. Louisianassa ei ole sitäkään vähää mitä New Yorkissa on. 4,7 miljoonan asukkaan Louisianassa kuoli koronaan pelkästään keskiviikon ja torstain välisenä aikana 18 ihmistä.
Trump perustelee viimeisintä linjaustaan sillä, että talouden pysäyttäminen pitkäksi ajaksi voi tappaa enemmän yhdysvaltalaisia kuin korona. Valkoinen talo on kuitenkin tarjonnut ohuesti analyysiä ja strategiaa siitä, kuinka kauhun tasapainosta selvitään ja kuinka vaiheesta toiseen siirrytään.
Lue tästä jutusta tuoreimmat uutiset koronaviruksesta Suomessa ja maailmalla.
Etänä ei voi ajaa bussia, olla kaupan kassalla tai laittaa teho-osastolla potilasta hengityskoneeseen.
Useasta työntekijästä on tullut apuope, joka omien töidensä ohessa yrittää auttaa lastaan koulutehtävissä.
SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila arvioi Ylelle, että yli miljoona suomalaista on nyt siirtynyt etätöihin. Suuri osa heistä ei käy lainkaan työpaikoillaan, joissakin tapauksissa joku osa työstä tehdään etänä.
Poikkeustilassa on nyt etätyökin.
Monessa kotitoimistossa on ääntä ja vipinää. Useasta työntekijästä on tullut apuope, joka omien töidensä ohessa yrittää auttaa lastaan koulutehtävissä.
Yhdistetyn työ-, koulu- ja ruokapöydän ääressä samat naamat tuijottavat toisiaan aamusta toiseen. Lounastauosta toiseen ja viikosta toiseen.
Hyvin todennäköisesti koko kevään ajan.
Parasta on, että työmatkaan kuluu aikaa noin 10 sekuntia, kun kahvikupin tilalle nostaa keittiönpöydälle tietokoneen.
Etätyö on edelleen tietyllä tavalla rennompaa kuin työskentely työpaikalla.
Parasta on, että työmatkaan kuluu aikaa noin 10 sekuntia, kun kahvikupin tilalle nostaa keittiönpöydälle tietokoneen.
Töitä voi tehdä leggarit jalassa ja t-paita päällä. Aamulla riittää, että muistaa harjata hampaat ja hiukset ennen videopalaveria.
Mutta mitä tapahtuu kodeissa aamukokousten jälkeen?
Pitääkö tässä kaiken muun lisäksi vielä antaa koronan takia koirankin kakata sisälle?
Etätyöntekijöitä on niin monenlaisia kuin on työntekijöitäkin.
Moni paahtaa kotona töitä päivät pitkät hurjaa tahtia. Paljon tehokkaammin kuin töissä. Takaraivossa saattaa jyskyttää syyllisyys siitä, olenko riittävän tehokas kotonakin. Ei kai ne vaan luule, että minä täällä laiskottelen.
Jotkut taas ottavat etähommat rennommin.
Kahvitaukoja pidellään turhankin tiuhaan. Koira viedään ulos, vaikkei se haluaisikaan. Lähikaupassa kipaistaan, pyykkejä pestään ja ripustellaan kuivumaan. Kaikenlaista pientä puuhaa hommaillaan.
No nyt hermostuu jo moni.
Pitääkö tässä kaiken muun lisäksi vielä antaa koronan takia koirankin kakata sisälle?
No ei tietenkään tarvitse. Ainakin meidän esimiehemme sanoo melkein joka aamu, että muistakaa pitää taukoja siellä kotona.
Jos henkilöllä on taipumus väistellä työtehtäviä työpaikalla, kotona se on monin verroin helpompaa.
Tosiasia on, ettei työpaikoilla voi puuhailla kotihommia.
Jos niihin menee nyt työpäivästä 15 minuuttia, viikossa tulee napattua työnantajalta omaan pussiin yli tunti, parissa kuukaudessa 10 tuntia.
Useissa tehtävissä työnjälkeä on helppo seurata.
Syntyy raportteja, hoidetaan verkkotilauksia, pidetään etäpalavereita, vastataan asiakkaiden viesteihin, kirjoitetaan uutisjuttuja, pidetään verkossa tunteja kotona oleville oppilaille ja niin edelleen.
Monen kotitoimiston työnjälkeä ei ole kuitenkaan kovin helppo seurata.
Varoitus.
Nyt tulee tämän blogin inhottavin lause.
Etätyö tarjoaa hyvän mahdollisuuden myös laiskotteluun.
Jos henkilöllä on taipumus väistellä työtehtäviä työpaikalla, kotona se on monin verroin helpompaa.
– Näin on. Nyt on mahdollista henkisesti laiskotella, sanoo SAK:n kehittämispäällikkö Juha Antila.
Erään yrityksen esimies tuskaili ystävälleni muutama päivä sitten, ettei hän saanut etätöissä ja puhelimen päässä olevia alaisiaan kiinni. Työntekijät olivat olleet kuka missäkin omilla asioillaan.
Kukaan ei ole ehtinyt kertoa työtehtäviä. Tai niitä ei ole vielä keksitty.
Kehittämispäällikkö Juha Antilan mukaan etätyöpäivät ovat yleensä tehokkaita, mutta nyt tehoa laskee se, että etätöissä ollaan jatkuvasti.
Samalla moni on hyvin tiukoilla jaksamisensa kanssa, kun töiden ohessa ruokitaan ja hoidetaan lapset.
Kaiken lisäksi monien meidän on opeteltava uutta tekniikkaa, jotta etätyö onnistuu.
Helppoa ei ole heilläkään, jotka eivät tiedä, mitä tehdä. Kukaan ei ole ehtinyt kertoa työtehtäviä. Tai niitä ei ole vielä keksitty.
– Ihmiset on siirretty kotiin, mutta työ ei ole aina sinne siirrettävissä. Tämä ei nyt pelitä. Kotona on paljon ihmisiä, joilla ei ole etätyötä, kehittämispäällikkö Juha Antila sanoo.
Se kertoo, että meillä kaikilla on vastuu, että työpaikkamme ja koko yhteiskunta selviää tästä erikoisesta ajanjaksosta.
Poikkeusoloissa voidaan ottaa käyttöön poikkeukselliset toimet. Jos et tiedä, mitä pitäisi tehdä, tässä yksi vinkki.
Ota kahvikuppi ja istu sohvalle.
Laita aivoriihi riehumaan. Mieti kaikki maailman asiat, mitkä voisivat edistää työpaikkaasi, ja mitä voisit niistä tehdä kotona. Uskon, että esimiehesi ilahtuu ideoista.
Työttömien lisäksi satoja tuhansia ihmisiä on lomautettuina, ja lähiviikkoina huonot uutiset tulevat jatkumaan.
Yritetään me loput jaksaa olla kiitollisia työstämme. Otetaan hyöty irti etätyön parhaista puolista. Käydään ruokkiksella vaikka lenkillä.
Pidetään taukoja, jotta jaksamme.
Kuunnellaan samalla sitä koronapoliisia, jonka pitäisi asua meissä jokaisessa. Se kertoo, että meillä kaikilla on vastuu, että työpaikkamme ja koko yhteiskunta selviää tästä erikoisesta ajanjaksosta.
Pidetään huolta toisistamme.
Kyllä me jaksetaan, ja yhdessä kaikesta selvitään!
Päivi Happonen
Kirjoittaja on Ylen oikeustoimittaja, joka tekee uutisjuttuja radioon, televisioon ja verkkoon. Hän on tehnyt tähän mennessä koronaviruksen vuoksi kaksi viikkoa etätyötä.
Suomessa valmistellaan kiivaasti Uudenmaan sulkemista. Perustuslakivaliokunta alkaa käsitellä kello 8.30 hallituksen antamaa asetusta liikkumiskiellosta Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Valiokunnasta mietintö etenee eduskuntaan, jonka odotetaan saavan asian käsitellyksi vielä tämän päivän aikana.
Hallitus pitää tiedotustilaisuuden kello 10. Yle näyttää sen suorana osana kello 9.58 alkavaa erikoislähetystä. Päivän tapahtumia voit seurata tässä artikkelissa.
Työttömien määrä saattaa kasvaa 70 000:lla
Lomautukset ja työttömyys uhkaavat talouden pysähtyessä.Tiina Jutila / Yle
Lomautettujen ja työttömien määrä on lisääntynyt ennenäkemättömän nopeasti koronaviruksen takia maaliskuun puolivälin jälkeen. Yt-neuvottelujen piirissä on työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli 230 000 ihmistä eri puolilla maata. Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä arvioi, että vuositasolla työttömien määrä voi kasvaa jopa 70 000:lla. Lomautusten määrä noussee satoihintuhansiin.
Yhdysvalloissa eniten todettuja koronavirustartuntoja maailmassa – Trump haluaa ihmiset takaisin töihin
Presidentti Donald Trump ja varapresidentti Mike Pence saapuivat tiedotustilaisuuteen torstaina. Paikalla oli myös johtava tartuntatautiasiantuntija Anthony Fauci (oik.). Yuri Gripas / EPA
Yhdysvalloissa on nyt maailman eniten todettuja koronavirustartuntoja, kertoo yhdysvaltalaismedia. Myös maailmanlaajuista tartuntatilannetta seuraavan Johns Hopkins -yliopiston mukaan Yhdysvallat on ohittanut tartunnoissa Italian ja Kiinan. Maassa on todettu yli 82 000 tartuntaa ja yli 1 200 koronakuolemaa.
Koronaviruksen aiheuttaman taudin leviämisestä huolimatta Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi jälleen torstaina tiedotustilaisuudessaan, että maa pitää saada takaisin töihin.
Lue uusimmat uutiset koronatilanteesta Suomessa ja maailmalla tästä jutusta.
Venezuelassa ei koronavirus aiheuttanut vessapaperin hamstrausta ja sille on hyvä syy
Vesipula vaikeuttaa koronaviruksen torjuntaa. Äiti jonotti vettä Caracasissa lastensa kanssa viime viikolla.Rayner Peña / EPA
Venezuelassa yli kolme vuosikymmentä asunut Jarmo Rinnankoski kertoo, että maa ei ole valmistautunut koronapandemiaan juuri millään tavalla. Talouskriisi takaa, että terveydenhoitojärjestelmä kykenee hyvin heikosti sopeutumaan kasvavaan tehohoidon tarpeeseen, eikä kansalaisilla ole varaa hankkia itse mitään, edes hamstrata karanteenin varalta kotiin ruokaa tai hygieniatarvikkeita.
Kaksi nuorta kertoo poikkeusoloista, kun oma elämä muistuttaa karanteenia jo valmiiksi
Laura TammelaMikko Tuomikoski / Yle
Poikkeusoloista kärsivät muun muassa ne, joilla on psyykkisiä ongelmia, yksinäisyyttä tai muuten hauraat suhteet ulkopuoliseen maailmaan. Tilannetta vaikeuttavat ennaltaehkäisevien palveluiden, kuten sosiaalityön, koulujen ja terapiapalveluiden, sulkeminen. Lahtelaisen Laura Tammelan, 27, mukaan tukipalveluiden järjestämät etäyhteydet eivät tule tässä tilanteessa tavoittamaan kaikkia apua tarvitsevia.
Koronaeristys on lisännyt radion kuuntelua
Radio tuo yhteisöllisyyttä poikkeusoloihin.Petteri Sopanen / Yle
Koronaviruksen takia etätöissä olevat kuuntelevat aiempaa enemmän radiota. Kriisiaikana kuunnellaan uutisia, mutta ihmiset haluavat muutakin sisältöä, kuten viihdettä ja musiikkia. Eristyksissä olevat kaipaavat myös yhteisöllisyyttä ja lähettävät siksi paljon viestejä juontajille. YleX Aamun ja Radio Novan Aamun juontajat kertovat, minkälaista on tehdä viihdyttävää radio-ohjelmaa poikkeusaikana.
Luvassa lämmin päivä
Seija Paasonen / Yle
Pilvisyys vaihtelee. Suuressa osassa maata on poutaa ja osin aurinkoista. Sadekuuroja voi tulla paikoin lännessä ja pohjoisessa. Lämpötila kohoaa etelässä 10 asteen tienoille. Lapissakin on monin paikoin noin 5 astetta. Lauantaina Suomeen virtaa kylmää ilmaa pohjoisesta.
Karanteeni tai eristäytyminen ei ole merkinnyt lahtelaiselle Laura Tammelalle, 27, pariin vuoteen mitään. Hän on poistunut kodin ja kaupan ulkopuolelle pari kertaa viikossa.
– Elän karanteenin kaltaisissa olosuhteissa muutenkin, hän toteaa.
Poikkeusoloissa heikoimmassa asemassa ovat muun muassa ne, joilla on psyykkisiä ongelmia, yksinäisyyttä tai muuten hauraat suhteet ulkopuoliseen maailmaan, kuten Tammelalla.
Tilannetta vaikeuttavat ennaltaehkäisevien palveluiden, kuten sosiaalityön, koulujen ja terapiapalveluiden sulkeminen.
Laura Tammelan, 27, mukaan tukipalveluiden järjestämät etäyhteydet eivät tule tässä tilanteessa tavoittamaan kaikkia apua tarvitsevia. Mikko Tuomikoski / Yle
Tammelan eristäytyneeseen elämään oli tarkoitus tulla muutos keväällä ammattillisen kuntoutuksen muodossa. Yhteiskunnallisen koneiston yskiessä poikkeusolojen myötä sekin peruttiin.
– Kyllä se musertavalta tuntuu, kun viimein näytti siltä, että elämässä on jokin suunta. Ei voitu antaa edes mitään alustavaa aikaa, että milloin kuntoutusjakso mahtuu toteutua, koska tulevaisuus on arvaamaton, Tammela kertoo.
"Jos tulee liikkumisrajoitus, miten selviän yksin?"
Kahviloiden, kirjastojen ja seurakuntakeskusten sulkeminen voi olla monelle kova paikka.
Koulujen suljettua ovensa 22-vuotias Emma Vironen tajusi, kuinka yksin hän todella oli.
– Täällä kotonako pitäisi kuukausi olla? Uskon, että tämä on monelle rankkaa, jos ei ole läheisiä tai perhettä.
Vironen tiedusteli tällä viikolla sosiaalisessa mediassa, josko joku ryhtyisi hänelle varaäidiksi. Viestejä tuli paljon, mutta aika näyttää, syntyykö verkossa vaihdetuista viesteistä ystävyyssuhteita.
Hänellä ei ole perhettä, johon tukeutua kriisiaikana. Ystäviä on vain muutamia.
– Sitä on vaikeaa selittää ihmisille, jotka eivät ole kokeneet yksinäisyyttä. Jos tulee liikkumisrajoitus, miten selviän yksin kotona, omien ajatusten kanssa?
Joka viides kokee yksinäisyyttä jossakin elämänsä vaiheessa, erityisesti nuoret ja vanhukset.
Yksinäisyyttä tutkinut professori Niina Junttila näkee, että suomalaista yhteiskuntaa määrittää kiire ja menestys: Karanteenin keskellä on mahdollisuus havahtua siihen, millaista monen yksinäisen elämä on.
Tammelalle itselleen suurin este on ollut lukihäiriö. Hän on ehtinyt opiskella lukion jälkeen neljässä eri koulutuksessa, jotka ovat sittemmin keskeytyneet.Mikko Tuomikoski / Yle
Nuorille tukipalveluita tarjoava Diakonissalaitoksen Vamos on pyrkinyt järjestämään maksutonta keskusteluapua etäyhteyksien varassa. Tavoitteena on, että tuki palvelun piirissä oleville jatkuu poikkeustilanteesta huolimatta.
– Meillä on paljon nuoria yhteiskunnallisessa järjestelmässä, jonka palvelut ovat nyt miltei täysin sulkeutuneet poikkeusolojen myötä, Vamoksen johtaja Terhi Laine sanoo.
Syrjäytymiselle altistavat muun muassa vanhempien päihdeongelmat ja laiminlyönnin kokemukset lapsuudessa.
Tärkein yhdistävä tekijä on kuitenkin yksinäisyys.
Vamos tavoittaa vuosittain pari tuhatta työn ja koulutuksen ulkopuolella elävää nuorta. Vuoden palvelun piirissä olleen Laura Tammelan mukaan etäyhteydet eivät tule tässä tilanteessa tavoittamaan kaikkia apua tarvitsevia.
– Kyllä tilanne voi vielä pahentua. Jos on niin huonossa kunnossa, ettei jaksa olla etäyhteyksissä kenenkään kanssa, sitten sä jäät vaan sinne himaan.
Tammelalle itselleen suurin este on ollut lukihäiriö. Hän on ehtinyt opiskella lukion jälkeen neljässä eri koulutuksessa, jotka ovat sittemmin keskeytyneet.
– Oma vaatimustaso ei ole kohdannut voimavarojen ja itsetunnon kanssa. Etenkin silloin kun en tiennyt vielä lukihäiriöstä, ajattelin vain epäonnistuvani koska olisin "huono", vaikka kyseessä oli oikeiden oppimisvälineiden ja tapojen puuttuminen.
"Suomalaisen on vaikea myöntää, että on yksinäinen"
Vaikka Tammela kokee olevansa yhteiskunnasta osittain sivussa, ei hän ole yksinäinen. Yhteydenpito ystäviin on jatkunut Discord-alustalla. Palvelu on suunniteltu erityisesti videopeliyhteisöiden vuorovaikutukselle.
– Mua on helpottanut tietyt pitkän tähtäimen suunnitelmat ja rutiinit, kuten Vamoksen ryhmässä käyminen, mutta nyt sekin on tauolla. Täytyy nyt vaan jaksaa pitää pää pinnalla ja ystävät lähellä sekä mennä päivä kerrallaan, Tammela sanoo.
Myös Vamoksen keskusteluryhmät ovat jatkaneet toimintaansa Discord-palvelussa.
Poikkeusolot, epävarmuus ja kriisitilanne ovat lisänneet Emma Virosen yksinäisyyden tunnetta.
– Kun tästä selvitään, niin ihan varmasti soitan, että haluan päästä keskustelemaan jollekin. Se, että pääsee purkamaan näitä asioita, on tärkeää tässä tilanteessa, Vironen kertoo.
"Nyt on aika ottaa yhteyttä ihmiseen, josta ei ole hetkeen kuullut." Vamos Lahden projektipäällikkö Annika Lindeberg
Suomalaisen on vaikea myöntää olevansa yksinäinen, toteaa yksinäisyystutkija Junttila.
– Me unohdamme helposti perustarpeet: sen, että pitää tulla nähdyksi ja kuulluksi. Nyt on alettu näkemään se tarve ja merkitys, että on niitä sosiaalisia suhteita. Joillakin se yksinäisyys on jatkuvasti päällä.
Nyt on aika ottaa yhteyttä ihmiseen, josta ei ole hetkeen kuullut, toteaa Vamos Lahden projektipäällikkö Annika Lindeberg. "Mitä kuuluu", vie jo pitkälle.
– Vaikka työkokeilu ja kuntoutustoiminta ei onnistu juuri nyt, pitää toivoa tulevaisuudesta ylläpitää, hän sanoo.
Miten eristäytyminen on vaikuttanut omaan elämääsi? Aiheesta voi keskustella 28.3 klo 23 asti.
STT:n mukaan Uudenmaan eristys alkaa vuorokauden vaihtuessa lauantaiksi.
Hallituksen tiedotustilaisuudessa kerrottiin huoltovarmuustilanteesta ja uusista järjestelyistä lentokentillä.
Perustuslakivaliokunta alkoi aamulla käsitellä hallituksen asetusta Uudenmaan eristämisestä.
Eduskunnan odotetaan käsittelevän asian vielä tämän päivän aikana.
Tänään tapahtuu isoja asioita. Kansalaisten liikkumista ollaan rajoittamassa koronaviruksen vastaisen taistelun nimissä.
Yle seuraa päivän tapahtumia tässä artikkelissa.
Iltapäivällä voit kysyä chatissa klo 15–16 työelämän kysymyksistä, kuten lomautuksista ja yt-neuvotteluista koronan aikana. Yleisön kysymyksiin vastaavat työelämäjuristit. Kaikki chatit ovat osoitteessa chat.yle.fi.
Gastroenterologian asiantuntijan mukaan ripuli voisi olla syytä lisätä koronaviruksen aiheuttaman taudin oirelistaan. Tällä hetkellä tätä oiretta ei ole mainittu esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen listaamissa koronaviruksen oireissa.
HUS:n gastroenterologisen kirurgian erikoislääkärin ja dosentin Johanna Louhimon mukaan uudet tutkimustulokset antavat kuitenkin viitteitä siitä, että ainakin joillakin potilaista juuri ruuansulatusvaivat voivat olla ensioire saadusta koronavirustartunnasta.
Suomessa vatsaoireet on yhdistetty koronavirustartuntaan esimerkiksi Oulussa, jossa Hintan koulussa opiskelleen oppilaan koronavirustartunnan oireet alkoivat rehtorin mukaan vatsakivuista.
Yle kysyi juttuun haastattelua myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, mutta haastattelua ei saatu asiantuntijoiden kiireen vuoksi.
Johanna Louhimo avaa artikkelissa pyynnöstämme, mitä uusista tutkimustuloksista on pääteltävissä.
Millaisia ulkomailla tehdyt tutkimukset ovat, ja miten luotettavaa niiden tuottama tieto on?
– Tutkimukset ovat koskeneet kiinalaispotilaita, ja tutkimuksia ovat tehneet kiinalaiset tutkimusryhmät. Näitä on toki tehty nopealla aikataululla ja suhteellisen pienillä potilasmäärillä muutamista kymmenistä reiluun tuhanteen potilaaseen. Pitäisin kuitenkin todennäköisenä, että niiden tuottama tieto pitää paikkansa siltä osin, että ruuansulatuskanavan oireet voivat joissakin tapauksissa olla koronaviruksen aiheuttaman taudin ensioire. Kun tauti pahenee ja etenee, mukaan tulevat myös hengitystieoireet.
Tähän asti on puhuttu siitä, että COVID-19 oireilisi enemmänkin hengitystieoirein. Onko tämä nyt saatu tutkimustieto yllättävää?
– Sinänsä ei, jos me ajattelemme saman koronavirusryhmän aiheuttamia aiempia SARS- ja MERS-epidemioita. Näiden epidemioiden jälkeen todettiin myös aivan vastaavia löydöksiä, eli esimerkiksi ripulia esiintyi myös niissä. Tässä uudessa COVID-19-taudissa hengitysteiden oireet ja erityisesti keuhkokomplikaatiot ovat kuitenkin niitä, jotka vaikuttavat ruuansulatuskanavan oireita enemmän potilaiden ennusteeseen ja parantumiseen.
Onko tutkimuksissa päästy käsitykseen siitä, miten monella koronavirustartunnan saaneella potilaalla ripulioireet voisivat olla ensioire?
– Näissä alustavissa tutkimuksissa potilasmäärät ovat sen verran pieniä, että luotettavasti tähän on vaikea vastata. Sellaista on kuitenkin aika lailla yhteisesti esitetty, että esimerkiksi noin 10 prosentilla potilaista etenkin ripuli voisi olla COVID-19-taudin ensioire. Kiinassa on kuvattu myös tapauksia, joissa ruuansulatuskanavan oireet ovat olleet koronavirusinfektion ainoa oire, mutta sellaiset tapaukset ovat hyvin harvinaisia.
Mitkä asiat selittävät sitä, että koronaviruksen aiheuttama tauti voi johtaa hengitystieoireiden lisäksi myös vatsaoireisiin?
– Samanlaisia reseptoreita, joiden kautta infektio tapahtuu hengitysteissäkin, löytyy myös ruuansulatuskanavan limakalvon soluista. Tässä mielessä infektio voi siis aiheuttaa myös suolisto-oireita.
Olisiko sillä merkitystä, että ripuli olisi oirelistassa ja siihen kiinnitettäisiin enemmän huomiota?Olisiko sillä esimerkiksi vaikutusta potilaiden hoitoon?
– Jos potilas kärsii ripulista, hänet eristetään aina muista tarttumisriskin takia, oli vatsaoireiden aiheuttajana COVID-19 tai jokin muu tauti. Sinällään tämä ei vaikuta potilaiden hoitoon sen kummemmin. Terveydenhuollon henkilökunnan kannalta tämä asia olisi syytä ottaa huomioon: jos koronavirus leviää esimerkiksi ulosteen välityksellä, hoitohenkilökunnan tulisi osata varustautua ja suojautua sen varalta. Jos terveydenhuollon työntekijä kärsii suolisto-oireista, mutta hänellä ei ole vielä hengitystieoireita, hänet kannattaisi varmaankin mahdollisuuksien mukaan myös testata koronaviruksen varalta.
Pitääkö suomalaisten olla huolissaan, jos heille ilmaantuu yhtäkkiä esimerkiksi ripulia?
–Vatsaoireista ei tarvitse olla erityisen huolissaan. On hyvä muistaa, että vatsaoireet kuuluvat myös moneen muuhun infektioon, joita tälläkin hetkellä Suomessa on liikkeellä. Tärkein ohje on, että käsiä pitää nyt pestä erityisen huolellisesti. Jos ripulioireita ilmaantuu, on syytä välttää liikkumista ja muistaa eristäytyä, ettei levitä tautia eteenpäin.
Voit keskustella aiheesta 28.3. kello 23:een saakka!
Yhdysvalloissa on nyt maailmanlaajuisesti eniten todettuja koronavirustartuntoja, kertoo yhdysvaltalaismedia. Myös maailmanlaajuista tartuntatilannetta seuraavan Johns Hopkins -yliopiston mukaan Yhdysvallat on ohittanut tartunnoissa Italian ja Kiinan.
Johns Hopkinsin mukaan 330 miljoonan ihmisen Yhdysvalloissa on todettu jo noin 82 400 tartuntaa. Italiassa oli myöhään torstaina 80 589 tartuntaa ja Kiinassa 81 782.
Yhdysvalloissa oli torstai-iltaan mennessä rekisteröity 1 209 koronavirukseen yhdistettyä kuolemaa.
Trump: Prosessi aloitettava pian
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump painotti jälleen torstaina tiedotustilaisuudessaan, että maa pitää saada takaisin töihin.
– Saatamme ottaa käyttöön laajoja alueita maastamme, jotka eivät ole altistuneet niin vakavasti (koronavirukselle), mutta meidän on aloitettava prosessi hyvin pian, Trump sanoi CNN:n mukaan.
Hän kuitenkin myös huomautti, että ihmisten tulisi edelleen harjoittaa sosiaalista eristäytymistä. Trump kertoi, että hänen suunnitelmistaan on luvassa lisää tietoa lähipäivinä.
Trump sanoi torstaina, että liittovaltion viranomaiset kehittelevät ohjenuoraa piirikuntien arvioimiseen koronaviruksen leviämisen riskin mukaan. Uutistoimisto AP kertoo, että Trump on lähettänyt maan kuvernööreille kirjeen, jossa avaa suunnitelmiaan.
Kirjeessään Trump sanoo, että uusien ohjeistusten tarkoitus on mahdollistaa osavaltiollisten ja alueellisten johtajien tehdä päätöksiä siitä, pitääkö sosiaalista eristäytymistä pitää yllä, lisätä vai vähentää.
Jo nyt osavaltiot ja kunnat voivat asettaa tarpeellisiksi katsomiaan rajoituksia.
Presidentti ja asiantuntijat eri linjoilla
Trump kertoi tiistaina haluavansa avata Yhdysvallat jo pääsiäiseksi eli kahden viikon päästä.
– Tavoitteena on lopulta löyhentää rajoituksia ja avata kaikki uudelleen. Pääsiäinen on hyvin erityinen päivä monista syistä. Mikä hieno aikajänne se olisikaan, Trump sanoi tiistaina Fox Newsin haastattelussa.
– Eikö olisi hienoa saada kaikki kirkot täyteen väkeä ympäri maata, Trump jatkoi vielä myöhemmin tiistaina toisessa haastattelussa.
Yhdysvaltain johtava tartuntatautiasiantuntija Anthony Fauci kehotti keskiviikkona ihmisiä olemaan realistisia koronaviruksen suhteen, kun häneltä kysyttiin, kuinka pitkään koronavirus vaikuttaa ihmisten päivittäiseen elämään Yhdysvalloissa.
– Ihminen ei luo tässä aikajanaa. Virus luo aikajanan, Fauci sanoi CNN:lle.
Faucin lisäksi muutkin asiantuntijat ovat sanoneet, että jos yhdysvaltalaiset eivät rajoita sosiaalista kanssakäymistään dramaattisesti, koronavirustartuntojen määrä tulee kukistamaan maan terveydenhuoltojärjestelmän.
Monille yrityksille koronaviruskriisi on taloudellinen katastrofi. Osa yrityksistä pyrkii kuitenkin hyödyntämään poikkeustilannetta esimerkiksi mainonnassaan. Kuluttajaviranomaisen mukaan ihmisten yhteydenotot aiheeseen liittyen ovat lisääntyneet hurjasti, eikä ylilyönneiltäkään ole vältytty.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston ryhmäpäällikön Riikka Rosendahlin mukaan koronaviruskriisi on näkynyt selvästi ihmisten yhteydenottojen määrässä, joita tulee monenlaisista tavaroista ja palveluista.
– Mainonnan kieli on värikästä, ja siinä hyödynnetään ajankohtaisia elementtejä, eli sana korona vilahtelee siellä. Se, milloin sitä taas käytetään niin, että hyväksikäytetään tilanteeseen liittyviä pelkotiloja tai annetaan harhaanjohtavia tietoja tuotteen ominaisuuksista, se on arvioitava tapauskohtaisesti.
Viime aikoina korona on näkynyt muun muassa alusvaatteiden, parturiketjun ja pankin mainoksissa. Useimmat mainokset on tarkoitettu huumoriksi ja sellaisena otettukin. Rosendahlin mukaan kaikki tapaukset eivät kuitenkaan ole aivan yksiselitteisiä.
– Valitettavasti tätä tilannetta käytetään monin tavoin ja on myös ylilyöntejä tapahtunut.
Mainonnan eettisen neuvoston MENin pääsihteeri Paula Paloranta kertoo, että tällä hetkellä neuvoston pohdittavana on yksi koronakriisiin liittyvä mainoskampanja.
– Meille on toimitettu lausuntopyyntö pankin mainoksesta, jossa on lapsen kuva ja sitaatti "tuleeko se nyt se maailmanloppu". Mainos on julkaistu sanomalehdessä, Paloranta kertoo.
Mainoksen julkaisseen Aktia-pankin markkinointijohtajan Mikko Torvisen mukaan sillä haluttiin antaa rauhoittava viesti: tästäkin kriisistä selvitään. Torvisen mukaan Aktia pohtii mainontaansa tarkoin myös etiikan näkökulmasta.
– Luova idea perustui todelliseen keskusteluun erään työryhmän jäsenen kotona. Halusimme viestiä saman rauhoittavan viestin, jonka tässä tapauksessa äiti oli viestinyt lapselleen, Torvinen kertoo.
Talouskriisi herätti pikavippifirmat
Koronakriisin vaikutuksia ovat yrittäneet hyödyntää muun muassa pikavippifirmat, joiden mainonta on Kuluttajaliiton mukaan aktivoitunut selvästi. Kuluttajaliitto toivoo, että hallitus selvittäisi, miten pikavippifirmojen toimintaa voitaisiin rajoittaa hädänalaisten suojelemiseksi.
– Kuluttajan pitää olla nyt tosi valppaana, Kuluttajaliiton pääsihteeri Juha Beurling-Pomoell muistuttaa.
Maailmanlaajuiseen koronatilanteeseen on reagoinut myös sosiaalisen median jättiläinen Facebook, joka on kieltänyt alustoiltaan (Markkinointi ja mainonta) mainokset, joissa luvataan parannusta koronaan tai pyritään luomaan hädän tuntua.
Kuluttajaviraston Riikka Rosendahlin mukaan kannattaa olla erityisen tarkkana, kun tuotteita tai palveluja mainostetaan ihmeitätekevillä terveysvaikutuksilla. Kuluttajien huomiota kiinnittäneillä mainoksilla on myyty esimerkiksi luontaistuotteita, käsihuuhteita tai pesuaineita.
Kyselyitä on sadellut Rosendahlin mukaan ruuhkaksi asti. Erityisesti kyselyjä on tullut luonnollisesti matkustajien oikeuksiin liittyen.
– Varmasti jonotusaikaa tulee, mutta hoidamme ruuhkaa täydellä miehityksellä ja ylitöitä tehden, Rosendahl kuvaa tilannetta.
Korona puhuttaa ihmisiä, joten sen ovat ottaneet myös yritykset mainontaansa. Kuluttajaviranomaisen mukaan kyselyt mainosten lainmukaisuudesta ovat lisääntyneet selvästi. Kuvan mainos ei ole tiettävästi tutkinnassa.Antti Heikinmatti / Yle
Pelko ei sovi mainosaseeksi
Kilpailuviranomaisen tehtävänä on tutkia mainosten lainmukaisuutta, jota säädellään kuluttajalainsäädännössä. Siellä kielletään muun muassa harhaanjohtavien tai paikkaansa pitämättömien väitteiden esittäminen mainonnassa.
Mainonnan eettinen neuvosto MEN ei ota kantaa mainosten lainmukaisuuteen, mutta se voi lausua esimerkiksi siitä, onko joku mainos hyvän tavan mukainen.
Pääsihteeri Paula Palorannan mukaan tässä tukeudutaan alan kansainvälisiin sääntöihin (Keskuskauppakamari), joissa todetaan, että "markkinoinnissa ei tule ilman perusteltua syytä käyttää hyväksi pelkoa, vastoinkäymisiä tai kärsimystä".
Sääntöjen rikkomuksesta MEN antaa huomautuksen, josta voi koitua yritykselle negatiivista julkisuutta.
Raflaavan sisällön käyttäminen humoristisessa tarkoituksessa ei ole mikään puolustus, ainakaan kaikissa tilanteissa. Ongelma on se, että sen humoristisuus on aina tulkitsijan päässä.
– Jos mainos on tarkoitettu huumoriksi, se voi vaikuttaa lausunnon sisältöön, mutta ei välttämättä, Paloranta muistuttaa.
27.3. kello 12.37 Muutettu ilmaisua "koronalla ratsastava" muotoon koronakriisiin liittyvä.
BERLIINI Saksassa sisäministeriö ehdottaa laajaa testausta ja potilaiden eristämistä pandemian patoamiseksi, kunhan tartuntatapausten kasvu on saatu nykyisillä liikkumisrajoituksilla selvästi vähenemään.
Käytännössä Saksaan ehdotetaan Etelä-Korean mallia.
Etelä-Koreassa tartuntojen määrä on saatu pysymään maltillisena yksittäisten tartunnan saaneiden jäljittämisellä ja eristämisellä. Kännyköiden paikkatietoja on käytettä altistuneiden varoittamiseen ja patistamiseen testeihin. Samalla julkista elämää on asteittain voitu palauttaa normaaliksi.
Esityksen mukaan Saksa voisi lisätä testattavien määrää jopa 200 000 henkilöön päivässä huhtikuun loppuun mennessä. Tällä hetkellä testejä tehdään parisataatuhatta viikossa.
Valtaisaa operaatiota varten kaavaillaan muun muassa drive in -testauspaikkoja ja kiertävää testausta. Toteutus vaatii huomattavaa kansan mobilisointia ja sitouttamista.
Tartunnan saaneiden liikkeitä ja mahdollisia altistuneita seurattaisiin sovelluksilla ja puhelindatalla. Tässä vaiheessa Saksa on käyttänyt paikkatietoja vain anonyymisti mallintamaan liikkumisrajoitusten noudattamista yleisesti.
Puhelindatan käyttö kiistelty asia Saksassa
Saksassa terveysministeri Jens Spahn on jo aiemmin kertonut haluavansa ottaa myös yksittäisten ihmisten teletunnistetiedot käyttöön koronakriisin nujertamiseksi. Hän pitää demokraattisen Etelä-Korean mallia toimivana esimerkkinä Euroopalle.
Saksan terveysministeri Jens Spahn.Clemens Bilan / EPA
Spahn sanoo Die Zeit -lehden haastattelussa, että tämä voisi olla yksi tapa palata osin tavalliseen elämään keskellä epidemiaa. Poikkeusolojen arvioidaan kestävän jopa puolitoista vuotta eli rokotteen tuloon saakka.
Tällä hetkellä Saksassa on kielletty yli kahden hengen kokoontumiset oman kotitalouden ulkopuolelle. Valtaosa julkisesta elämästä on suljettu.
Saksassa yksittäisten ihmisten paikantaminen on hyvin kiistelty aihe natsiajan ja Itä-Saksan valvontakoneiston vuoksi.
Teletunnistetietojen käyttö olisi selvä muutos yksityisyydensuojaan. Spahn esitti jo viime viikolla teletunnistetietojen käyttämisen sallimista.
Lainmuutos otettiin vastustuksen jälkeen pois käsittelystä, mutta Spahn on sanonut haluavansa nyt asiasta laajaa yhteiskunnallista keskustelua.
Teletunnistetietojen käyttö lisää kannatusta myös muualla Euroopassa. Slovakiassa hyväksyttiin aiemmin tällä viikolla laki, joka sallii teletunnistetietojen käyttämisen koronaepidemian patoamiseksi. Teletunnistetiedoilla valvotaan sitä, miten koronatartunnan saaneet potilaat noudattavat karanteenisääntöjä.
Saksa yrittää nyt padota taudin – muuten uhriluku voisi nousta miljoonaan
Saksassa on vahvistettu yli 42 000 koronatartuntaa ja kuolleita on yli 250.
Sisäministeriön asiantuntijoiden mukaan kuolleita saattaa tulla yli miljoona, jos tauti pääsee leviämään 70–80 prosenttiin kansasta, Der Spiegel kertoo. Sen vuoksi sisäministeri Horst Seehofer kannattaa koronaepiemian jarruttamisen sijaan sen tukahduttamista.
Saksan johto on muuttunut arviotaan. Vielä aiemmin liittokansleri Angela Merkel sanoi, että tauti leviää jopa 70 prosenttiin kansasta. Nyt tämä halutaan estää.
Jos laaja testaaminen ja tautitapausten eristäminen teletunnistetietojen avulla onnistuvat, tartunnan saaneita tulee arviolta miljoona. Kuolleita olisi sisäministeriön esityksen mukaan silloin 12 000.
Voit keskustella jutun perässä aiheesta lauantai-iltaan klo 23:een saakka. Mitä mieltä olet Spahnin suunnitelmasta? Kaventaako se kansalaisoikeuksia liikaa? Vai mahdollistaisiko se väljemmät karanteenitoimet muille kuin tartunnan saaneille ja altistuneille?
Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen johtava asiantuntija Jussi Sane totesi tänään perjantaina Ylen aamussa suhtautuvansa epidemia-alueilta Suomeen palaaville suunniteltuun karanteenihotelliin hyvin varauksellisesti.
Suomeen palaavilta kysytään lentoasemalla, onko näillä mahdollisuutta siirtyä kotikaranteeniin. Mikäli palaaja asuu kauempana lentoasemasta ja ei pääse siirtymään kotikaranteeniin ilman tartuttamisriskiä, hänet voidaan ohjata karanteeniin Luona Oy:n yksiöön tai kaksioon lähelle lentoasemaa.
Aamulla, kun tarkkaa tietoa majoitusjärjestelyistä ei vielä ollut, Sane toivoi, että ajatusta karanteenihotellista pohdittaisiin hyvin perusteellisesti.
– Jos laitetaan paljon ihmisiä samaan tilaan, se voi myös luoda riskejä, Sane sanoo.
Hän viittaa esimerkiksi risteilijäaluksiin.
– Tämä ei siis ole ihan yksinkertainen asia, Sane summaa.
Sanen mukaan käytetty käsite epidemia-alueestakin on nyt hieman epämääräinen.
– Haluaisin välttää leimaa, että kaikilla ulkomailta saapuvilla olisi tartunta. Ei heillä kaikilla koronaa ole, ja yhtä lailla meillä täällä Suomessa on ainakin paikallinen epidemia.
Oppositio on arvostellut hallitusta siitä, ettei lentokentältä tulijoita ole ohjeistettu kunnolla ja ihmiset ovat jatkaneet julkisilla kulkuneuvoilla eri puolille Suomea. Suomeen on palannut sekä matkailijoita ja mahdollisesti myös pidempään ulkomailla olleita suomalaisia. Tähänkin asiaan paneuduttiin hallituksen tiedotustilaisuudessa.
Sairaanhoitopiiriltä idea
Oikeusministeri Anna-Maja Henrikssonin (r.) mukaan aktiivisena osapuolena hankkeessa on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri HUS, jonka suulla koko aihe itse asiassa nousi pöydellä A-studiossa eilen torstaina. Keskustelu koski Espanjasta palaavia suomalaisia.
A-studion eilisessä keskustelussa HUSin toimitusjohtaja Juha Tuominen sanoi suoraan, että hänen mielestään karanteenitila vaikkapa lentokenttähotelliin kahdeksi viikoksi olisi paikallaan.
– Espanja on riskimaa ja siellä on paljon tartuntoja. En pidä yhtään mahdottomana, etteikö jokaisessa lentokoneessa tulisi tartunnan saaneita. Jos sieltä tulee paljon väkeä, he tulevat tautia täällä levittämään, Tuominen sanoi.
HUSin toimitusjohtajan Juha Tuomisen mukaan HUS on ollut aktiivinen asiassa siksi, että heidän on mietittävä tehohoitokapasiteetin riittävyyttä Suomessa.
Voit keskustella aiheesta lauantaihin 28.3. kello 20:een saakka.
Uudenmaan maakunnan eristäminen koronaviruksen vuoksi uhkaa sotkea useiden varusmiesten suunnitelmat. Maakunnan alueella palvelustaan suorittavat eivät saa enää matkustaa lomille muualle Suomeen, mikäli liikkumisrajoitukset toteutuvat.
Vastaavasti Uudenmaan maakunnassa asuvat varusmiehet eivät pääse kotiin lomille, mikäli he suorittavat palvelustaan jossain muualla. Palvelukseen pitää kuitenkin palata normaalisti, jos on nyt lomilla.
Dragsvikin varuskunnassa Raaseporissa palvelustaan suorittaa satoja varusmiehiä, jotka ovat kotoisin Pohjanmaalta. Dragsvikissa on Suomen ainoa ruotsinkielinen joukko-osasto. Varuskunnassa palvelee noin 800 varusmiestä.
Esikuntapäällikkö Mika Immonen kertoi Radio Suomen Päivän haastattelussa torstaina, että varuskunta siirtyy järjestelyyn, jossa varusmiehet ovat kerrallaan kaksi viikkoa lomilla ja neljä viikkoa palveluksessa. Näistä neljästä viikosta kaksi vietetään kasarmilla ja kaksi maasto-olosuhteissa.
– Tällä halutaan ehkäistä ja hidastaa taudin leviämistä, Immonen sanoi.
Niille varusmiehille, jotka eivät voi liikkumisrajoitusten takia viettää lomiaan kotona, järjestetään muuta ohjelmaa. Heidät eristetään varuskunnan muista henkilöistä.
– Kaikista pidetään aina erittäin hyvää huolta. Meillä on nyt kaksi viikkoa aikaa miettiä, mitä tarkalleen ottaen järjestetään. Kaikille riittää järkevää ja mielenkiintoista tekemistä, Immonen vakuutti.
Eduskunta käsittelee liikkumisrajoituksia perjantaina täysistunnossa. STT:n tietojen mukaan Uudenmaan eristys alkaa vuorokauden vaihtuessa lauantaiksi. Poliisi on pyytänyt Puolustusvoimilta virka-apua Uudenmaan rajaliikenteen valvomiseen.
– Kaikki tehdään poliisin ohjauksessa. Varusmiehillä ei ole poliisin valtuuksia. Varusmieskoulutus antaa tähän erittäin hyvät valmiudet, Immonen sanoi.
Intendentti Maria Didrichsenin uusi työ museonjohtajana ei voisi sekavampana aikana alkaa.
Koronavirusepidemia on laittanut Didrichsenin taidemuseon suunnitelmat täysin uusiksi. Ovet on pitänyt sulkea yleisöltä viruksen leviämisen estämiseksi.
– Tilanne on erittäin surullinen koko kulttuurialalle. Taloudellisesti se on katastrofaalinen.
Koronavirusepidemian museolle aiheuttamat taloudelliset menetykset nousevat satoihin tuhansiin euroihin.
Myös henkilökunnan kohtalo huolestuttaa. Taidemuseossa on viisi vakituista työntekijää sekä kymmenen tuntityöläistä.
– Toistaiseksi olemme teettäneet tuntityöläisillä rästihommia, mutta pian he putoavat tyhjän päälle. Tilanne on heidän kannaltaan vaikea, Maria Didrichsen sanoo.
Kuutti Lavosen Aika ja ikuisuus -näyttely piti keskeyttää koronavirusepidemian takia. Kuvassa Kuutti Lavosen litografia Contemplation.Rauno Träskelin / Didrichsenin taidemuseo
Vincent van Gogh saattaa peruuntua
Tällä hetkellä eniten Maria Didrichseniä huolestuttaa maailmankuulun kuvataiteilija Vincent van Goghin (1853-1890) taidenäyttely. Museon “kaikkien aikojen suurin satsaus” on tarkoitus avata syyskuun alussa.
Epidemia on tuonut mutkia matkaan.
Suunnitelmissa oli, että taulut tuodaan Hollannista lentorahdilla, mutta lennot saattavat koronan takia peruuntua ja kuljetus on ratkaisematta.
Lisätyöntekijöiden ja vartijoiden rekrytointi pitäisi aloittaa lähiaikoina.
– Epävarmuustekijöitä on paljon. Vaikea sanoa, miten tässä käy. Hollantilaiset toistaiseksi uskovat, että näyttely toteutuu, Maria Didrichsen sanoo.
Näyttelyn kohtalo varmistuu mahdollisesti kesäkuussa.
Vincent van Gogh on jo ehtinyt herättää yleisön kiinnostuksen. Syys- ja lokakuun ryhmävaraukset ovat loppuunmyytyjä.
– Kaikein kaikkiaan tilanne on todella ahdistava. Sitä toivoo ja rukoilee, että epidemia helpottaisi ja saataisiin taas yhteiskunnan rattaat pyörimään.
Maria Didrichsen aloittaa taidenmuseon johtajana 1.4. 2020.Jari Kovalainen / Yle
Korona laittoi näyttelykalenterin uusiksi
Kuutti Lavosen taidenäyttely ehti olla avoinna puolitoista kuukautta kunnes taidemuseo piti sulkea. Siihen saakka museossa oli kävijöitä tungokseksi asti.
– Tuntuu haikealta käydä autiossa näyttelysalissa. Taulut ovat seinillä kuin odottamassa, että joku tulisi katsomaan.
Museo pyrkii avaamaan Kuutti Lavosen näyttelyn uudestaan, kun viranomaiset antavat siihen luvan. Tavoittteena on jatkaa sitä elokuulle saakka.
– Nyt, jos koskaan, ihmiset tarvitsevat sielulle ruokaa. Kuutin työt tuovat ihmisille lohtua, toivoa ja mielenrauhaa, Maria Didrichsen sanoo.
Lisäksi kesällä museossa oli tarkoitus avata kuvanveistäjä ja korutaiteilija Björn Weckströmin elämäntyötä esittelevä kooste. Sen toteutusajankohta on auki.
Peter Didrichsen johti taidemuseota lähes kolmekymmentä vuotta. Maria Didrichsenistä tulee museonjohtaja huhtikuun alussa.
-Meidän täytyy katsoa eteenpäin. Taiteella on tässä tilanteessa parantava voima. Ihminen tarvitsee nyt kauneutta ympärilleen.
Maria Didrichsen muistuttaa, että taide voi tuoda vaikeina aikoina lohtua ihmisille. Kuvassa Kuutti Lavosen serigrafia Uusi äiti.Alberto Martinez / Didrichsenin taidemuseo
Koronavirusepidemian vuoksi tehdyt rajoitukset ovat ajaneet perheitä taloudelliseen ahdinkoon. Perheiden taloudellinen tilanne huolestuttaa perhetyön ammattilaisia.
Kanta-Hämeen perhetyö ry:n toiminnanjohtaja Sini Stolt kertoo, että taloudelliset ongelmat alkoivat näkyä heti rajoitusten alettua. Esimerkiksi varhaiskasvatus- ja kouluruokailun puuttuminen on nostanut monen perheen ruokakustannuksia huomattavasti.
– Jo ensimmäisinä päivinä moni laittoi merkille, että ruokaan menee ihan eri määriä rahaa. Perheet ovatkin nyt huolissaan, että mistä saadaan rahaa ruokaan.
Stoltin mukaan tilanne tuli äkkiä, eikä moni ollut osannut varautua tilanteen muutoksiin säästämällä.
– Eivätkä kaikki perheet edes pysty säästämään, huomauttaa Stolt.
Kanta-Hämeessä Janakkala ja Loppi ovat kertoneet ryhtyvänsä jakamaan ruokapaketteja etänä opiskeleville.
"Kiristynyt tilanne saattaa näkyä myös turvakotien asiakasmäärissä"
Kanta-Hämeen perhetyö ry:n toiminnanjohtaja Sini Stoltin mukaan monissa perheissä jaksaminen on saattanut olla koetuksella jo ennen koronavirusta.
– Koronan takia tilanne voi olla se, että ei ole töitä tai tulee lomautuksia. Tämä kuormittaa vanhempia ja kriisiyttää perheitä entisestään.
Stoltin mukaan kriisien vaara on etenkin sellaisissa perheissä, joissa on ollut jo entuudestaan kyteviä pulmia.
– Kiristynyt tilanne saattaa näkyä myös turvakotien asiakasmäärissä. Vielä ei ole näkynyt, mutta uskoisin, että kyllä se aika tulee.
Stolt pitää uhkana myös sitä, että kouluissa ja päivähoidossa muodostettu lasten turvaverkosto saattaa hajota.
– Moniin lapsiin vaikuttaa se, että kouluissa ja päiväkodeissa on tutut turvalliset aikuiset ja kaverit. Myös rutiinit ovat aika samanlaiset päivästä toiseen. Nyt kun se tuttu ja turvallinen aikuinen ei ole saatavilla niin kyllä se on uhka.
Perheiden yhdessäololla on myös valoisat puolet
Stoltin mukaan koronavirusepidemia vaikuttaa monen suomalaisen arkeen. Tällöin myös avun hakemisesta saattaa tulla helpompaa.
– Monesti häpeämme asioita, jotka eivät edes liity itseemme. Näkisin, että nyt kun tilanne koskettaa niin monia, niin myös avun hakeminen olisi helpompaa.
Stolt muistuttaa, että yhdessäololla on perheille myös monia myönteisiä vaikutuksia. Arjen kiireet ovat pysähtyneet ja lasten kanssa on aikaa olla enemmän.
– Esimerkiksi sosiaalisesta mediasta olen huomannut, että perheet ovat ryhtyneet tekemään todella paljon yhdessä. Vanhemmilla on nyt aikaa olla lasten kanssa ja huomata, kuinka ihania he ovat.
Emeritusprofessori Olavi Borg on kuollut. Hän kuoli kotonaan Tampereella torstaina 26. maaliskuuta pitkäaikaisen sairauden heikentämänä. Borg oli kuollessaan 84-vuotias.
Borg toimi Tampereen yliopiston valtio-opin professorina vuosina 1973−1998. Lisäksi hän oli kahdesti sekä yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan dekaanina että yliopiston vararehtorina.
Akateemisen uran ohella Borg toimi politiikassa. Hän oli Liberaalisen Kansanpuolueen aktiivipoliitikko ja tunnettu politiikan kommentaattori. Borg toimi kansanedustajana kaudella 1972–1975 Hämeen pohjoisesta vaalipiiristä.
Borg oli myös Tampereen kaupunginvaltuuston jäsen vuosina 1969–2000 ja kaupunginhallituksen jäsen 1986–1988.
Eläkkeellä Borg kirjotti useita muistelmateoksia, joissa hän kuvasi elämänkaartaan, akateemista uraansa ja toimintaansa politiikassa.
Nokian renkaiden yt-neuvottelut on saatu päätökseen. Yhtiö lomauttaa Nokian renkaiden, Nokian raskaiden renkaiden, Vianor holdingin ja Vianorin koko Suomen henkilöstön.
Lomautus koskee 1 630 henkilöä ja se totetutetaan jaksoittain tämän vuoden aikana. Lomautusten kesto vaihtelee työtehtävästä riippuen. Sen pituus on kuitenkin enintään 90 päivää.
Vianorissa lomautusten aikataulua pidennetään ensi vuoden helmikuuhun asti.
Sekä henkilöautonrenkaissa että raskaiden renkaiden tuotannossa alkaa 6. huhtikuuta kahden viikon seisokki. Nopealla toimeenpanolla pyritään ehkäisemään koronaviruksen leviämistä.
Neuvottelujen piirissä oli noin 1 630 henkilöä. Toimenpiteiden taustalla on koronaviruspandemian aiheuttama lisääntynyt epävarmuus auto- ja rengasmarkkinalla.
Suurin osa Joutsenon säilöönottoyksikössä nälkälakossa olleista asukkaista on palannut syömään.
Joutsenon vastaanottokeskuksen apulaisjohtajan Antti Jäppisen mukaan suurempi ryhmälakko on päättynyt.
– On edelleen yksi tai kaksi henkilöä, jotka eivät ole käyneet syömässä yhteisissä ruokailuissa, Jäppinen sanoo.
On kuitenkin mahdollista, että nälkälakkoilijat ovat saaneet aamu- tai iltapalatarpeita muilta asukkailta. Asukkaat voivat viedä ruokatarpeita omiin huoneisiinsa.
– Lisäksi asukkaiden käytössä on kanttiini, Jäppinen sanoo.
Nälkälakkoilijat protestoivat sitä, että heidän säilöönottonsa jatkuu, vaikka koronavirusepidemian aiheuttamien rajoitusten takia Suomesta ei tällä hetkellä pysty normaalisti edes matkustamaan ulkomaille.
Toisin sanoen nälkälakkoilijat vaativat vapauttamistaan.
Nälkälakossa olleita asukkaita on Jäppisen mukaan palannut syömään yhteisiin ruokailuhetkiin viikon mittaan.
– Tilanne on rauhallinen.
Joutsenon säilöönottoyksikkö sijaitsee Joutsenon vastaanottokeskuksen yhteydessä. 70-paikkaisessa yksikössä on tällä hetkellä noin 30 asukasta.
Säilöönottoyksikössä on ihmisiä useista eri syistä. Joidenkin henkilöllisyys ei ole tiedossa. Joidenkin taas saatetaan uskoa syyllistyvän rikoksiin, jos heidät päästettäisiin vapaalle jalalle.
Osa säilöönottoyksikön asukkaista on voinut myös saada kielteisen turvapaikkapäätöksen. Poliisi haluaa heidän kuitenkin olevan säilössä, koska epäilee heidän saattavan piiloutua ennen kuin alkuperäiseen kotimaahan kotiuttaminen alkaa.
Maailmalla koronaepidemian aikana suureksi villitykseksi noussut nallehaaste on rantautunut myös Suomeen.
Eri puolilla maata ihmiset ovat laittaneet nalleja ikkunanlaudoille istuskelemaan. Ohikulkijat voivat ihailla suloisia pehmoleluja ja osa on jo lähtenyt varta vasten liikkeelle niitä laskemaan.
Kati Nordman päätti käynnistää haasteen Raumalla. Hän julkaisi Facebook-ryhmissä kuvia nalleista ja toivoi lisää osallistujia mukaan.
Nordman totesi, että korona on aiheuttanut niin paljon pahaa mieltä, että on aika saada jotain hyvääkin aikaan.
Moni tarttui haasteeseen heti.
– Kun kävin Vanhan Rauman alueella kävelyllä, huomasin, että nalleja on jo ikkunoissa, Nordman iloitsee.
Haasteen ajatuksena on lähtökohtaisesti piristää lapsia, jotka eivät nyt pääse leikkimään ystäviensä kanssa, mutta nallebongailu sopii Nordmanin mielestä hyvin kaikenikäisille.
Hän uskoo, että aikuisetkin saavat uutta intoa kävelylenkeille, kun ikkunoissa on mukavaa katseltavaa. Haasteeseen voi osallistua ikkunan molemmin puolin.
– Monesta kodista löytyy nalle tai joku muu pehmolelu. Olen minä pupujakin ikkunoissa jo nähnyt. Tässä olisi helppo tapa luoda yhteisöllisyyttä ja olla mukana tuottamassa hyvää mieltä pienellä vaivalla.
Kati Nordmanin pojalle teetetty nalle koristaa nyt kodin ikkunaa Raumalla.Kati Nordman
Haaste on rantautunut parin päivän sisällä ryminällä myös Poriin. Sosiaalisessa mediassa on näkynyt jo useita nallekuvia.
Porilainen Meeri Kopra innostui niistä ja päätti lähteä neljävuotiaan poikansa kanssa kierroksella nalleja etsimään. Ensimmäisellä kierroksella nalleja löytyi vasta muutama, mutta Kopra toivoo, että illalla niitä näkyisi jo enemmän.
Kopra nosti nallet myös omalle ikkunanlaudalle muita piristämään.
Meeri Kopra
Kati Soraluoman lähipiirissä on paljon lapsia ja hän on havainnut, että pikkuväki hyppii seinille, jos tekemisestä on pulaa. Nallejen bongaaminen luo virkistävää vaihtelua poikkeukselliseen arkeen.
Kati Soraluoman nalle katselee ulos ikkunasta Porissa.Kati Soraluoma
Porilainen Maj-Lis Löfman istutti nallen kaveriksi parvekkeelle myös apinan ja koiran. Hän ei ole vielä nähnyt muita nalleja kaupungilla, mutta Facebookin kuvissa niitä on osunut silmiin jo useita.
Löfmanin 12-vuotias poika on liikkunut poikkeusolojen aikana ulkona paljon ja hän on innostunut kuvaamaan luontoa. Nallejakin olisi kiva löytää kameran linssiin.
Maj-Lis Löfmanin parvekkeella istuskelevat nalle, apina ja koira.Maj-Lis Löfman
Missä sinä olet nähnyt nalleja? Kerro omat vinkkisi nallejen bongailuun. Voit myös lähettää kuvia muiden piristykseksi. Julkaisemme ne tämän jutun yhteydessä.
BARCELONA Barcelonassa viime lokakuusta lähtien asunut Juhani Artto päätti palata Suomeen, kun koronavirustartuntojen määrä alkoi nousta Espanjassa.
Hän kuuluu ikänsä puolesta riskiryhmään.
– Paluu olisi ollut muutamaa viikkoa myöhemmin, Barcelonan lentokentältä tavoitettu Artto kertoo.
Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) kertoi torstaina Ylen A-studiossa hallituksen selvittävän parhaillaan, pitäisikö Espanjasta kotiutuslennoilla palaaville suomalaisille järjestää erillinen karanteenitila Suomen päässä.
Artto ei vastusta ajatusta mahdollisesta hotellikaranteenista lentoasemalla.
– Mieluiten menisin kotiin, mutta totta kai suostun hotellikaranteeniin, jos viranomaiset niin vaativat.
Artto osti viime sunnuntaina netin kautta lennon Barcelonasta Pariisin kautta Suomeen.
– En ole saanut Suomen viranomaisilta ohjeistusta paluuseen liittyen. Se johtuu varmaan siitä, että en ole tehnyt matkustusilmoitusta.
Karanteeni odottaa
Barcelonan lentoaseman tunnelmaa Artto kuvailee hiljaiseksi.
– Vähän ihmisiä ja kaikki kaupat kiinni.
Juhani Artto on viettänyt Barcelonassa talvet muutaman vuoden ajan. Tänä vuonna koronavirus aikaisti lähtöä. Juhani Arton kotialbumi
Artto on seurannut polemiikkia etenkin Espanjasta Suomeen palaavien mahdollisesta tautiriskistä.
– Espanjassa olen ollut karanteenissa jo 12 vuorokautta, minulla ei ole oireita ja olen perusterve.
Artto asuu pienellä paikkakunnalla reilun tunnin matkan päästä Helsingistä. Hän aikoo olla karanteenissa myös matkansa jälkeen.
– Kentältä menen taksilla hakemaan auton Lahdesta, ja sieltä ajan yksin kotiin. Kotona myös pysyn seuraavat kaksi viikkoa.
Aurinkorannikolta autolla kotiin
Espanjan Aurinkorannikolla talvehtii tuhansia suomalaisia.
Eeva Petterssonin ja Johannes Nuotion kuusihenkinen perhe saapui Fuengirolaan reilu kuukausi sitten.
Tänään perjantaina perhe lähtee ajamaan Euroopan halki kotia kohti Saloon. Nuotio on viettänyt Espanjassa isyyslomaa ja Pettersson ollut työharjoittelussa.
– Meidän piti lähteä jo aiemmin, mutta lapset olivat flunssassa. Siksi päätimme odottaa, että he paranevat.
Perhe teki matkustusilmoituksen suurlähetystölle, kun koronatilanne alkoi pahentua Espanjassa.
– Suurlähetystöstä tuli kysely, olemmeko pääsemässä kotiin. Lisäksi saimme kaksi lomaketta, joissa kyseltiin paluumatkasta ja terveydentilastamme, Nuotio sanoo.
Matkustuskirje rajalle
Nyt edessä on kotimatka Ranskan, Saksan ja Tanskan kautta Ruotsiin ja sieltä laivalla Suomeen.
– Saattaa olla, että yritämme lautalla jo Saksasta Suomeen. Tosin lautta lähtee kahdelta yöllä, mikä on haastava aika neljän alle kouluikäisen lapsen kanssa.
Valokuvassa Johannes Nuotion sylissä Elias Nuotio, autossa istuvat Lydia ja Amanda Nuotio ja Eeva Petterssonin sylissä Lotta-mopsi.Linda Nuotio
Nuotio on seurannut Espanjan koronatilanteen kehittymistä uutisista ja matkustusohjeita pääasiassa somesta.
– Ulkoministeriön Facebook-sivulta saimme ladattua matkustuskirjeet, joita voimme tarvita rajoilla.
Kirje toimii todisteena siitä, että on matkalla toisessa EU-maassa sijaitsevaan kotiin.
Ruokapostilaatikko odottaa karanteenissa
Vaikka edessä on pitkä ajomatka, perhe luottaa kaiken sujuvan hyvin koronatilanteesta huolimatta.
Matkaa tehdään pätkisssä pienten lasten vuoksi. Tarkoitus on päästä Suomeen kuitenkin mahdollisimman nopeasti.
Espanjassa suurin osa hotelleista on jo sulkenut ovensa, mutta perhe löysi majoituksen Airbnb-palvelun kautta..
– Vuokraaja oli varmistanut jo ennakkoon poliisilta, että majoitus onnistuu poikkeustilanteesta huolimatta.
Myös kotikaranteeni jatkuu Suomessa.
– Meillä on ruokapostilaatikko, jonne toimitetaan ruoat. Emme aio käydä edes kaupassa, tärkeintä on toimia vastuullisesti, Nuotio sanoo.
Suomi järjestää kotiutuslentoja ulkomailla olevien suomalaisten tuomiseksi kotiin. Ensisijaisesti ulkomailta palaavien tulisi kuitenkin järjestää kotimatka itse. Myös kotiutuslennot ovat maksullisia. Ulkomailta tulevien on oltava karanteenissa 14 päivää.
Ulkoministeriölle tehtyjen matkustusilmoitusten perusteella ulkomailla on vielä 41 000 suomalaismatkailijaa, joista 7 000 Espanjassa. Luvut ovat kuitenkin epävarmoja, koska kaikki eivät tee matkustusilmoitusta.
