Keskiviikkoiltana ulkoilureissulla ollut iäkäs mies putosi jäihin Lappeenrannan itäosassa. Kun miestä ei kuulunut kotiin, olivat läheiset huolestuneet ja soittaneet poliisille.

Miestä etsittiin useita tunteja. Etsintöihin osallistuivat poliisi, pelastuslaitos, rajavartiolaitos ja vapaaehtoinen pelastuspalvelu.

Etsinnässä käytettiin apuna poliisikoiria, pelastuslaitoksen hydrokopteria, rajavartiolaitoksen helikopteria ja drooneja.

Keskiviikon ja torstain välisenä yönä droonin avulla havaittiin jäässä avanto. Pitkien etsintöjen jälkeen pelastuslaitoksen sukeltajat löysivät miehen menehtyneenä.

Poliisi varoittaa nyt heikoista jäistä.

– Ihmisten kannattaa miettiä nyt kahta asiaa: koronaa ja jäätilannetta. Pysykää pois jäältä, käskee rikosylikomisario Ilkka Vainikka Kaakkois-Suomen poliisista.

Keskiviikkona myös retkiluistelija putosi jäihin Lemillä. Lasten neuvokkaan toiminnan ansiosta ihmishenki pelastui.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta kokoontuu huomenna aamulla puoli yhdeksältä kuulemaan asiantuntijoita sekä Uudenmaan liikkumisrajoituksista että terveydenhuollon henkilökunnan työvelvoitteesta.

Hallitus kertoi eilen, että Uudenmaan eristäminen tulisi voimaan huomenna perjantaina 27. maaliskuuta, jos eduskunta saa käsiteltyä hallituksen asetuksen. Liikkumisrajoitusten on määrä kestää 19. huhtikuuta asti.

Kun matkustuskielto on voimassa, Uudenmaan ja muun Suomen välillä ei saa liikkua kuin vain hallituksen määräämissä poikkeustapauksissa. Lue niistä lisää tästä.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) arvioi, että valiokunta voisi saada liikkumisrajoituksia koskevan mietintönsä valmiiksi perjantaina iltapäivällä ja eduskunta voisi hyväksyä sen saman tien täysistunnossa.

Ojala-Niemelä sanoi eilen Ylen erikoislähetyksessä, että valmiuslakia käytetään nyt ensimmäistä kertaa, joten poikkeuksellinen tilanne vaatii tarkkaa harkintaa. Niemelän mukaan he tekevät valiokunnassa parhaansa, jotta asetus saataisiin voimaan pikaisesti.

Hallitus perusteli Uudenmaan eristämistä muusta Suomesta maakunnan suuremmalla koronavirustartuntojen määrällä.

Liikkumisrajoituksella pyritään hillitsemään viruksen leviämistä ja yritetään taata tehohoitopaikkojen riittävyys kaikille hoitoa tarvitseville epidemiapiikin aikana.

Lue lisää:

Lue tästä uusimmat tiedot koronavirustilanteesta.

Poliisi asettaa sulut Uudellemaalle johtaville teille – jokainen rajan yli liikkuva tarkastetaan

Kuka Uudenmaan rajan saa ylittää? Miten poliisi tietää, kenen asia on pakollinen? Miten todistetaan, että töihin on mentävä? – 9 kysymystä ja vastausta

Uudenmaan sulkeminen vaatii hallitukselta aukottomat perustelut – Onko 1,7 miljoonan suomalaisen eristäminen todella välttämätöntä?

Uudenmaan rajalle on tulossa mahdollisesti jo huomenna perjantaina satoja varusmiehiä poliisin avuksi, kertoo puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.).

– Puolustusvoimien puolesta valmius on aloittaa aika nopeastikin, tarvittaessa jo huomenna. Toki tämä itse asia edellyttää vielä eduskunnan käsittelyä.

– Mittakaava on sellainen, että puhutaan useammasta sadasta varusmiehestä. Lisäksi operaatioon tarvitaan myös Puolustusvoimien kantahenkilökunnan panosta, Kaikkonen kertoo.

Poliisin virka-apupyyntö tuli Puolustusvoimille tänään.

Varusmiehet toimisivat tukena maakunnan rajojen liikennevalvonnassa. Poliisin valtuuksia heillä ei ole.

– Käytännössä puhutaan erilaisista liikenteenohjauksen tehtävistä poliisin apuna. Poliisi johtaa toimintaa, ja varusmiehet auttavat.

Uudenmaan eristäminen muusta Suomesta voitaisiin toteuttaa esimerkiksi joitakin teitä sulkemalla. Mutta se, mitä tehdään tilanteessa, jossa joku yrittää keppoisella syyllä rajan ylittää, on vielä selvityksessä.

– Poliisi pohtii käytännön organisoinnin, sitä täytyy poliisilta kysyä. Asia on käsittääkseni parhaillaan poliisilla meneillään.

Reserviläisiä ei näillä näkymin tarvita

Valvonnan avuksi saapuvat varusmiehet tulevat Kaikkosen mukaan aivan eteläisimmän Suomen joukko-osastoista. Näillä näkymin ei näytä siltä, että reserviläisiä tarvittaisiin tueksi.

Hallitus esitti eilen matkustuskieltoa Uudenmaan ja muun Suomen välille. Perusteena on se, että Uudellamaalla koronavirustartuntoja on huomattavasti muuta Suomea enemmän. Eristämisen nähdään hidastavan koronaviruksen leviämistä maassa ja estävän sairaanhoidon ruuhkautumista.

Rajan voi ylittää vain painavasta syystä, kuten läheisen kuoleman johdosta, lapsen tapaamisoikeuden vuoksi tai välttämättömästä tarpeesta liikkua maakunnan rajojen yli töiden vuoksi. Tavarankuljetus jatkuu normaalisti.

Hallituksen esitys on vielä eduskunnan käsittelyssä.

Kello 15 alkavassa erikoislähetyksessä kerromme tuoreimmat tiedot koronavirustilanteesta meillä ja maailmalla. Lähetyksen juontaa Mika Rahkonen.

Voit seurata lähetystä tässä jutussa, TV1:ssä tai Areenassa. Voit myös kuunnella lähetystä Radio Suomessa. Lähetys päättyy kello 15.40.

Lähetyksessä keskustellaan muun muassa Uudenmaan eristämisestä muusta maasta ja siitä, miten poliisi aikoo valvoa rajoitusten noudattamista.

Ohjelmassa käydään läpi myös koronarajoitustoimenpiteistä kärsivien ravintoloiden tilannetta.

Asiantuntijat vastaavat yleisön kysymyksiin koronasta tänään torstaina klo 15–16 osoitteessa chat.yle.fi. Chatin vieraina ovat uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopistosta ja asiantuntijalääkäri Meri Larivaara Suomen mielenterveys ry:stä (Mieli ry.).

Yle järjestää myös perjantaina 27.3. kaksi eri korona-aiheista chattia. Aamulla klo 7 alkaen voi kysyä liikkumisrajoituksista ja iltapäivällä klo 15 työelämän kysymyksistä kuten lomautuksista ja yt-neuvotteluista koronan aikana. Kaikki chatit ovat osoitteessa chat.yle.fi.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa yhteensä 958 varmistettua koronavirustartuntaa, Uudenmaan rajoille satoja varusmiehiä poliisin avuksi

Pohjois-Karjalan keskussairaalasta Joensuussa on varastettu käsidesiä. Sairaalasta on hävinnyt viime viikolla vajaat parikymmentä litran vetoista käsidesipulloa.

Pullot on väännetty irti yleisten wc-tilojen seinätelineistä. Ainetta on vohkittu myös huoltokärrystä.

Tällä viikolla ei ole havaittu uusia näpistyksiä.

Siun sote -kuntayhtymän turvallisuuspäällikkö Pekka Nevalainen kertoo, että käsihuuhteita on pihistetty sairaalan tiloista aiemminkin, vuosia sitten.

Vanhojen anastusten tekijöiksi epäiltiin alkoholipitoisesta aineesta kiinnostuneita päihdeongelmaisia.

Tuoreiden tapausten arvellaan liittyvän koronaepidemiaan.

– Ajattelemattomia asiakkaita, arvelee tekijöistä turvallisuuspäällikkö Nevalainen.

Sairaalan henkilöstölle on nyt annettu uudet ohjeet käsihuuhteen vartioinnista.

Viruksia tappavaa desinfiointiainetta tarvitaan sairaalassa suojaamaan potilaita ja henkilökuntaa tartunnoilta.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta Pohjois-Karjalassa: vahvistettuja tartuntoja on viisi, määrä nousi keskiviikkona yhdellä

• Ylen tietojen mukaan eduskunta on viisinkertaistamassa yrityksille luvatun koronatuen
• Yhdysvalloissa senaatti pääsi sopuun 2 000 miljardin dollarin elvytyspaketista
• Osakekurssit ovat alamäessä Aasiassa ja Euroopassa Yhdysvaltojen jättipaketista huolimatta
• Kriisin arvioidaan lyhentävän teollisuuden tuotantoketjuja pysyvästi
• Jacob Wallenberg varoittaa, että talouden romahtaminen uhkaa johtaa jopa väkivaltaan

Vanha huijausviesti on alkanut kiertää taas verkossa Suomessa ja maailmalla. Viesti on suureksi osaksi huijausta, mutta osa siitä kannattaa ottaa vakavasti.

Viestissä varoitetaan videosta nimeltään Martinelli. Tämän uhataan hakkeroivan puhelimen käyttökelvottomaksi. Samassa viestissä varoitetaan myös "Paavin tanssi" -videosta.

F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppönen sanoo, että jostain syystä tämä ikivanha huijaus on nyt lähtenyt koronakriisin keskellä liikkeelle.

Esimerkiksi tällaisia huijausviestejä on tullut:

– Jos tiedät jonkun Whatsappia käyttävän, saatat välittää tämän. It-kollega on ilmoittanut, että Whatsappista tulee huomenna video, nimeltään martinelli, älä avaa sitä, se hakkeroi puhelintasi, eikä mikään korjaa sitä. Levitä sanaa, viestissä sanotaan.

– Ole hyvä ja ilmoita kaikille luettelossa oleville yhteyshenkilöille, jotta et avaa videota nimeltä "Paavin tanssi". Se on virus, joka muotoilee matkapuhelimesi. Varo, että se on erittäin vaarallista, viestissä sanotaan myös.

Viestistä on varoitettu koululaisia esimerkiksi Ylöjärvellä. Moni aikuinenkin on saanut sen kännykkäänsä.

Kukaan ei ole tiettävästi saanut varoitettua videota

Jo viestin epätarkka kirjoitusosa voi vihjata, että se on käännetty muista kielistä. Samantyyppisiä viestejä on liikkunut maailmalla viime päivinä.

Brittiläisen Independent-lehden mukaan kukaan ei oikein tiedä, mikä on tämä Martinelli-video. Videota ei ole kukaan tiettävästi saanut, vaikka sen saamisella on uhattu ainakin kesästä asti.

Gabriel Martinelli on brasilialainen jalkapalloilija ja nuori lupaus. Hän edustaa Englannin Valioliigassa pelaavaa Arsenalia ja on ollut siirtohuhujen kohteena. Sama huijausviesti levisi kuitenkin jo ennen kuin hän oli kuuluisa.

Independentin mukaan Martinelli on tavallinen sukunimi, joka on kalifornialaisella appelsiinimehuyhtiöllä ja entisellä Panaman presidentillä.

Samantyyppisiä huijausviestejä liikkui jo vuonna 2015, videoiden nimet ovat vain vaihdelleet.

Viestin voi tuhota rauhassa. Ketjukirje kannattaa lopettaa alkuunsa. Se voi herättää turhaa huolta vastaanottajassa.

– Netissä vastaan tulevia varoitusviestejä ei pitäisi jakaa sokkona eteenpäin, vaikka tarkoitus olisi hyvä. Jos uhka on todellinen, linkki luotettavaan lähteeseen on paljon parempi varoitus kuin ketjukirjemäisenä leviävä viesti, Hyppönen sanoo.

Myös tietoturvayhtiö Sophos kertoo The Nationalille, että Martinelli-viestin välittäminen ei tee haittaa puhelimelle. Sen sijaan se saattaa herättää turhaa huolta niissä, jotka saavat sen. Sen takia kannattaa lopettaa alkuunsa tämä ketjukirje.

– Koska selvästi ei ole mitään Martinelli-videota, Whatsapp-käyttäjät ovat turvassa.

Whatsapp Goldin lataaminen oli haittaohjelma

Samassa huijausviestissä varoitetaan myös Whatsapp Goldista.

– Jos saat viestin päivittää Whatsapp Goldiksi, älä napsauta, viestissä sanotaan.

Tämä varoitus kannattaa ottaa vakavasti, jos saa myöhemmin erillisen viestin, jossa pyydetään päivittämään Whatsapp Goldiksi. Viesti kannattaa poistaa, eikä ladata uutta versiota.

Tämäkin on vanha verkossa leviävä vitsaus. Mikko Hyppönen kertoo, että Whatsapp Gold -nimellä on todella nähty Android-haittaohjelma, mutta sekin eli neljä vuotta sitten.

– Tällä hetkellä liikkeellä ei ole mitään oikeita hyökkäyksiä, jotka liittyisivät mitenkään Whatsapp Goldiin, Martinelliin tai paaviin, Hyppönen rauhoittaa.

Verkkosivusto Snopes raportoi Goldista jo vuonna 2016, kun Whatsapp Gold -viestit kiersivät maailmalla.

Viesteissä puhuttiin, että vihdoinkin salainen kultainen versio Whatsappista on vuodettu. Viestissä sanottiin, että tämä versio on vain isoille julkisuuden henkilöille, mutta nyt sinäkin voit käyttää sitä.

Snopesin mukaan kyseessä oli haittaohjelma, jos sen latasi. Ylipäänsä ei kannata ladata epäilyttävää tai outoa sisältöä omalle kännykälle tai tietokoneelle.

Aiheesta voi keskustella 27.3. kello 23 saakka.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Suomessa viides koronakuolema, HUS tuplaa tehohoitopaikkansa, Espanjassa kuolleita yli 4 000

Valtioneuvosto kehottaa matkailijoita palaamaan ja tarvittaessa tukee palaamista.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan matkustusilmoitusten perusteella ulkomailla on 41 000 matkustajaa. Yli 7 000 on Espanjassa, yli 3 000 Yhdysvalloissa, ja yli 3 000 Thaimassa. Noin puolet on matkustajia, joilla on pysyvä osoite Suomessa.

Matkustusilmoitusten perusteella tehdyt tiedot ovat kuitenkin epävarmat, koska kaikki eivät ilmoitusta tee, eivätkä ilmoita paluutaan. Haaviston mukaan Suomeen vielä palaavien matkustajien on todennäköisesti muutamia tuhansia.

Tuettujen kotiutuslentojen tarvetta arvioidaan päivittäin matkustusilmoitusten perusteella.

– Jos joku ei ole vielä matkustusilmoitusta tehnyt, nyt on aivan viimeinen hetki itsensä sinne rekisteröidä, Haavisto sanoi.

• 14 vuorokauden karanteeni kotona paluun jälkeen.
• Ulkomailta palaaville kaupalliset lentoyhtiöt ovat ensisijainen tapa palata.
• Kotiutuslennot ovat maksullisia. Lisätietoa ja varausjärjestelmä löytyy Finnairin sivuilta.
• Ulkoministeriö tukee kotiutuksia lentoyhtiöiden kautta, jotta matkan hinta on vajaista koneista huolimatta kohtuullinen.
• Ulkomailla asuvien suomalaisten suositellaan lähtökohtaisesti jäävän kotimaihinsa.

Haaviston mukaan ensimmäiset kotiutuslennot toteutetaan perjantaina, jolloin Kyprokselta saapuu yksi ja Portugalista kaksi konetta. Myös virolaiset, ruotsalaiset ja muiden EU-maiden kansalaiset voivat hyödyntää lentoja.

Suomeen paluun jälkeinen 14 vuorokauden karanteeni tarkoittaa kotona pysymistä.

Jos ulkona käydään, tulee liikkua autolla tai taksilla, ei julkisilla liikennevälineillä. Fyysisiä kontakteja tulee välttää, etäisyyden muihin ihmisiin tulee olla pari metriä.

Ulkosuomalaisten ei kannata panikoida

Päälinja on, että kotimatka järjestetään itse.

Sulkeutuvat rajat ja perutut lennot aiheuttavat kuitenkin monille hankaluuksia. Osa hotelleista on Haaviston mukaan esimerkiksi sulkenut ovensa eurooppalaisilta, joita pidetään koronaviruksen kantajina. Heitäkin hallitus pyrkii auttamaan Suomeen.

Kuitenkin pysyvästi ulkomailla asuvia suomalaisia ei kehoteta palaamaan, ellei tilanne sitä erityisistä syistä vaadi.

– Heillä varmasti parhaat olot siellä, missä ovat eli paniikinomaisesti ei kannata Suomea kohti lähteä, Haavisto sanoi.

Päivitämme uusimmat tiedot koko maailman koronavirustilanteesta tähän artikkeliin.

AIheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymän alueella asuva iäkkäämpi henkilö on menehtynyt koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin. Yksityisyyden suojaamiseksi kuolemantapauksesta ei anneta lisätietoja.

Koronaviruksen vuoksi maakunnassa on tällä hetkellä sairaalahoidossa neljä potilasta, joista kaksi tehohoidossa.

Keskussairaalan työntekijällä on todettu koronatartunta

Päijät-Hämeessä on tänään todettu kaksi uutta koronavirustartuntaa. Varmistettuja tartuntoja on nyt maakunnassa yhteensä viisitoista. Näytteitä on otettu noin 434.

Päijät-Hämeen keskussairaalan työntekijällä on todettu koronatartunta, ja altistuneita selvitetään parhaillaan. Jatkotoimenpiteistä päätetään erikseen.

Myös yhtymän alueella toimivan yksityisen kehitysvammaisten asumisyksikön työntekijällä todettiin eilen keskiviikkona koronavirustartunta. Osalla asukkaista oli oireita, ja heiltä otettiin altistumisen vuoksi koronavirusnäytteet.

HUSissakin kuoli iäkäs henkilö

Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri (HUS) kertoi torstaina, että iäkäs henkilö on menehtynyt koronaviruksen aiheuttamaan COVID-19-tautiin keskiviikkona.

Kyseessä on kolmas koronavirukseen liittyvä kuolemantapaus HUSin alueella. Yksityisyyden suojaamiseksi kuolemantapauksesta ei anneta lisätietoja.

Koronavirukseen on kuollut Suomessa nyt yhteensä viisi henkilöä. Uusimmat tiedot Suomen koronatilanteesta saat tästä.

Koronavirus on Filippiineillä kytevä aikapommi. Maassa on todettu nyt reilut 600 koronavirustartunnan saanutta. Heistä 38 on kuollut.

Pääkaupunki Manila ja sitä ympäröivä Luzonin saari ovat käytännössä karanteenissa epidemian takia, mutta San Lazaron sairaalassa hoidetaan tällä hetkellä vain kahdeksaa koronaviruspotilasta. Se ei kerro niinkään epidemian laajuudesta kuin jättiläismäisestä resurssipulasta yli sadan miljoonan ihmisen maassa. Pääkaupungin sairaalat ovat jo nyt äärirajoillaan.

Filippiinien viranomaiset arvioivat, että tartuntatapausten määrä voi lähikuukausina nousta jopa 75 000:een. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon tartuntoja köyhyydestä kärsivässä maassa todellisuudessa on. Testejä riittää vain harvoille.

San Lazaron sairaalan edustaja, lääkäri Ferdinand de Guzman kertoo, että tähän mennessä sairaalassa testatuista moni on ollut vauraita ja verkostoituneita poliittisesti vaikutusvaltaisiin tahoihin.

– Rikkaat ihmiset tietävät mitä tehdä. Jotkut tulivat korkeamman tahon suositusten kanssa, huokaa de Guzman Ylelle puhelimitse.

Filippiineillä on vastustettu äänekkäästi VIP-kohtelua. Hallitus joutui lupaamaan julkisesti, että testeihin pääsee vain oireiden perusteella.

De Guzman on huolissaan epidemian leimahtamisesta Filippiinien valtavissa köyhälistökortteleissa. Jo nyt kaikkia, joilla ei ole vakavia oireita, pyydetään lähtemään vastaanotolta kotiin.

– Kolme tai neljäkin perhettä voi asua samassa pienessä hökkelissä. Heillä voi olla käytössään vain yksi vessa. Jos koronavirus pääsee köyhälistöalueille, tulee olemaan todella hankalaa, de Guzman miettii.

Guzmanin kuvaus on maltillinen. Filippiinien pääkaupungissa Manilassa on useita kymmenientuhansien asukkaiden slummeja, joissa elämä on vähintään kurjaa. Siellä ei saa vettä hanasta eikä sähköä töpselin päästä. Ihmiset elävät hökkeleissä. Nyt slummien edustalla vahtivat sotilaat ja poliisi. Koronavirusepidemian takia liikkuminen kaupungissa on rajoitettu minimiin.

Slummeissa ei ole tilaa eristäytyä

Filippiinit sulki maan jyrkin ottein ensimmäisenä Kaakkois-Aasian maista. Verisestä huumeiden vastaisesta sodastaan tunnettu presidentti Rodrigo Duterte julisti maaliskuun puolivälissä kuukauden mittaisen poikkeustilan kansanterveyden suojelemiseksi. Pääkaupunki Manila ja lähes 60 miljoonan asukkaan Luzonin saari on suljettu. Ulkonaliikkuminen on kielletty illalla kello kahdeksasta aamuviiteen. Jopa lennot pääkaupunkiin kiellettiin.

Presidentti Duterte on saanut kongressilta erityisvaltuudet johtaa koronaviruskriisiä kolmen kuukauden ajan. Hän saa jopa määrätä yksityisyrityksiä, jos koronakriisin huoltovarmuus sitä vaatii.

– Kaikkien täytyy pysyä kotona. Ulos saa lähteä vain hakemaan ruokaa, lääkettä tai välttämätöntä perustarvetta, määräsi Duterte.

Pääkaupungin Manilan tavallisesti ruuhkaisat kadut ammottavat tyhjinä. Sotilaat valvovat liikennettä sisääntuloteillä, kaupungin kaduilla ja kaupunginosien porteilla. Kaupat ovat kiinni ruokakauppoja ja apteekkeja lukuun ottamatta. Jopa pörssi suljettiin.

Manilan slummeissa hyörinä jatkuu. Väki kulkee kaduilla – osa ilman hengityssuojaimia. Niitä ei ole ja vaikka olisikin, monella ei olisi varaa ostaa niitä.

– Kaupunkien köyhälistön hökkeleitä voi tuskin nimittää kodeiksi. Ihmiset käyttävät niitä vain nukkumiseen toinen toistaan vasten ahtaassa tilassa, kuvaa katolinen piispa Virgilio David pääkaupungin sisällä sijaitsevanKalookanin kaupungin köyhälistöalueita.

– Emme käytännössä edes tiedä, raivoaako tauti jo alueella, koska terveyskeskuksissa ei ole testejä, David kertoo tekstiviestillä Manilasta.

Davidin kenttää ovat Kalookanin lukuisat slummit, joissa kussakin elää jopa 50 000 köyhää. Samanlaisissa ahtaissa oloissa elää miljoonia muita Kaakkois-Aasian suurkaupungeissa.

– Usein ihmiset laittavat ruokaa ja peseytyvät ahtailla kujilla tilan puutteen takia. Etäisyyden pito muihin on vaikeaa, köyhälistöä vuosia auttanut piispa David kertoo.

Piispa Virgilio David sanoo, että karanteenimääräykset ovat mahdottomia slummeissa, joiden asukkailla ei ole tilaa eikä rahaa. Kädestä suuhun elävä väki on jäänyt oman onnensa nojaan. Heillä ei ole rahaa päivittäiseen ruokaan, saati sitten hamstraamiseen.

Köyhimmät saavat tavallisesti työstään vain päiväpalkkaa esimerkiksi riksataksin tai jeepneybussin ajamisesta tai kioskimyynnistä. Sotilaat ja poliisit asuinalueiden edustalla pitävät huolta siitä, että he eivät pääse töihin ainakin pääsiäiseen kestävän karanteenin aikana.

– Moni sanoo olevansa enemmän huolissaan nälkiintymisestä kuin koronaviruksesta, David kuvaa.

Presidentti Duterte on määrännyt kaupunginosien johtoa pitämään huolta, että lähiöissä ei näännytä nälkään. Kirkko ja vapaaehtoisjärjestöt auttavat myös ruoan toimituksessa. Tarpeen määrä on kuitenkin valtava.

Suurin osa oireilijoista lähetetään kotiin

Filippiinit on yksi maista, joita riivaa köyhyys, väestönkasvu ja tartuntataudit. Terveydenhuollon resurssit ovat huonot jo normaaliarkenakin.

Koronavirus onkin nostamassa paniikkia. Lääkäri de Guzman kertoo, että sairaalan ensiapuun on lisätty lääkäreitä, koska viime päivinä flunssaa oirehtivia potilaita on virrannut sisään entistä enemmän. Suurin osa lähetetään potemaan sairautensa kotiin. Vain vakavasti sairaat otetaan sisään.

Sairaalan henkilökunta pelkää saavansa tartunnan ja levittävänsä sen perheenjäseniinsä. He haluaisivat myös testejä. De Guzman kertoo, että suojavaatteista on pulaa.

– Olemme koko ajan huolissamme, että hengityssuojat loppuvat, de Guzman kertoo.

Testeistä on huutava pula

Iso tulppa koronaviruksen saamiseksi hallintaan on testien vähyys. Yli sadan miljoonan asukkaan maassa oli aluksi vain muutama tuhat koronavirustestiä. Yli satatuhatta on saatu nyt lahjoituksina muun muassa Kiinasta, Singaporesta ja Etelä-Koreasta. Sekään tuskin riittää.

Lääkäri de Guzman toivoo, että tilanne helpottuu, kun kotimaassa valmistettu koronavirustesti otetaan käyttöön. Sen odotetaan läpäisevän viranomaistarkastukset ensi viikolla.

Krooninen resurssipula riivaa myös Manilan ja Filippiinien muita sairaaloita. Sairaalapaikkoja on asukasta kohden neljä kertaa vähemmän kuin Suomessa: yksi sänky per tuhat asukasta. Köyhimmissä provinsseissa paikkoja on monta kertaa vähemmän. Ja yli puolet sairaaloista on yksityisiä. Sinne köyhimmillä ei ole asiaa. Lähes joka viides kuolema Filippiineillä johtuu tartuntataudeista.

Menneitä pandemioita vertailevassa yhdysvaltalaisen ajatushautomon Brookings-instituutin artikkelissa kerrotaan, että pandemioista kärsii eniten maailman köyhälistö maissa, joissa resurssit eivät riitä pandemian taltuttamiseen. Pandemiat iskevät yleensä pahiten matala- ja keskituloisiin maihin, huolimatta mistä ne alkavat.

Filippiinien pääkaupungissa Manilassa sijaitsevan Quezon Cityn pormestari Joy Belmonte on myöntänyt, että alueen sairaalat joutuvat lähettämään tilanpuutteen takia koronaviruspotilaita kotiin jopa köyhiin ylikansoitettuihin kortteleihin. Niissä tartunnan saaneiden on lähes mahdotonta eristäytyä.

Hallitus on määrännyt kaupunginosia perustamaan eristystiloja koronaviruspotilaille, mutta Belmonten mukaan köyhillä alueilla tila ei niissäkään riitä.

Koronapotilaat mahdutetaan tuberkuloosisairaalaan

San Lazaron sairaalassa on kuollut neljä koronaviruspotilasta. Ensimmäinen heistä oli 44-vuotias Kiinan Wuhanista saapunut matkailija. De Guzman kertoo, että nuorin sairaalassa kuolleista oli 30-vuotias, joka sairasti astmaa.

– Kaikki täällä ovat huolissaan, de Guzman kertoo.

Tartuntatauteihin erikoistuneessa San Lazaron sairaalassa koronapotilaille löytyy korkeintaan 40 paikkaa. Nytkin sairaalan viisi rakennusta ovat täynnä tuberkuloosipotilaita. Maailman terveysjärjestön mukaan Filippiineillä on maailman kolmanneksi eniten tuberkuloosia.

Viime vuonna sairaalan edustalle jouduttiin rakentamaan kaksi isoa telttaa sadoille vakavasti sairaille lapsille tuhkarokkoepidemian takia. 500 lasta kuoli ja yli 30 000 sai tuhkarokkotartunnan Filippiineillä viime vuonna. Vanhemmat eivät uskaltaneet rokotuttaa lapsiaan denguerokoteskandaalin takia. Rokotteen väitettiin aiheuttaneen monen lapsen kuoleman.

Testien, rokotteiden ja lääkkeiden saannissa köyhät maat jäävät jonoon rikkaiden taakse.Tartuntatauteihin erikoistunut Indianan yliopiston professori David P. Fidler kirjoittaa tutkimuksessaan, että vuoden 2009 sikainfluenssan aikana rikkaat valtiot varasivat suuren osan rokotteista. Lääkevalmistajat lupasivat kehittyville maille lahjoituksia, mutta ne lähetettiin vasta, kun vauraiden maiden tarpeet saatiin täytettyä.

Tartuntoja voi olla kymmeniätuhansia

Moni Manilan asukas on paennut kaupungin sulkemista ja epidemiaa maaseudulle. Siellä he joutuvat kahden viikon karanteeniin. 30-vuotias Angel Mailed lähti Manilasta miehensä, äitinsä ja neljän pienen lapsen kanssa Manilasta Nueva Ecijan provinssiin. Siellä uhkana on myös lintuinfluenssa.

– Emme voi ostaa torilta kanaa tai siipikarjaa, koska niissä on todettu lintuinfluenssa, kertoo Mailed puhelimitse.

Turvatoimet maaseudullakin ovat tiukat. Toimeentulo huolestuttaa. Angel saa toistaiseksi 300 euron kuukausipalkan yrityksen sairaanhoitajana, mutta mies ja äiti eivät tienaa poikkeustilan aikana.

Mailed laskee, että parin viikon kuluttua voi jo tulla tiukkaa. Silloin hän palaa pääkaupunkiin töihin, mutta joutuu jälleen uuteen karanteeniin.

– Onneksi naapurit antavat vihanneksia ja voimme ostaa kalaa, Angel Mailed kertoo. Nyt filippiiniläiset eivät voi muuta kuin odottaa.

Lue tästä kaikki tuoreimmat tiedot koronaviruksesta

Lue myös:

Jos korona lähtee leviämään Afrikan slummeissa, jäljet voivat olla tuhoisat – väestön nuoruus kuitenkin suojaa

Tuhkarokko tappanut jo yli sata pikkulasta – Epidemia raivoaa Filippiineillä

Ulvilassa valtatie 2:lla on taas räjäytetty automaattisen liikenteenvalvonnan kameratolppa. Edellisen kerran samaa tolppaa vahingoitettiin räjäyttämällä Ulvilassa viime kesänä.

Liikennevalvonnan kamera on ollut sabotaasin kohteena myös räjäytysten välissä. Tolppaa tuhrittiin maalilla helmikuussa.

Tällä kertaa tapaus sattui torstaina aamuyöllä kello viiden aikaan. Poliisin mukaan teosta ei aiheutunut konkreettista vaaraa ihmisille.

Vinkkejä kaivataan

Lounais-Suomen poliisi tutkii tapausta törkeänä tuhotyönä ja räjähderikoksena.

Poliisi kertoo tiedotteessaan, ettei kommentoi tapausta tarkemmin. Tutkinnanjohtaja Erik Salonsaari ei vastannut puheluun.

Poliisi toivoo yleisön apua tapauksen selvittämiseksi. Kameratolpan lähialueella viime yön aikana poikkeuksellisia havaintoja tehneitä tai muuten asiasta jotakin tietäviä pyydetään ottamaan yhteyttä joko poliisin puhelinnumeroon 050-4564963 tai sähköpostilla vihjeet.lounais-suomi@poliisi.fi. Myös nimettömät yhteydenotot otetaan huomioon.

Olisiko sinusta erakoksi?

Asuisit yksin, viihtyisit yksin, olisit yksin.

Nyt, kun meitä patistetaan sosiaalisten suhteiden välttämiseen, on hyvä muistaa heitä, jotka aikojen saatossa ovat vapaaehtoisesti valinneet tämän tien.

Milla Peltosen kirja Erakot tutki maailmasta vetäyteiden tarinoiden lisäksi myös suomalaista sielunmaisemaa.

Metsän pojat

– Muuttakaamme metsään ja heittäkäämme hiiteen tämän maailman pauhu!

Näin puuskahtaa Jukolan Lauri veljilleen Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä jo vuonna 1870.

Sittemmin suomalaisesta kirjallisuudesta löytyy omalaatuisia yksineläjiä Veikko Huovisen Havukka-Ahon ajattelijasta Muumi-kirjojen mörköön.

Erakon perushahmoksi vakiintui pohjoisen resuinen ukko, joka elää mökissään korpien kätköissä ja herättää pelonsekaista kunnioitusta lähikyläläisissä.

Kultaerakot istuivat Lapin elinkautista

Tosimaailmassa kuvaa ovat täydentäneet niin sanotut kultaerakot, joiden sanottiin istuvan Lapin elinkautista.

Heistä tehdyt elämänkerrat korostavat usein jopa myyttistä maskuliinisuutta ja niitä suomalaisuuden hyveitä, jotka jo Zacharias Topelius määritteli Maamme-kirjassa.

Näihin kuuluivat mm työ ja itsekuri, kärsivällisyys, karaistuneisuus, rauhallisuus ja sitkeys.

Lappiin vetäytyneet viime vuosisadan kullankaivajat olivat usein myös sotaveteraaneja, jotka halusivat olla rauhassa sotamuistoiltaan.

Erämaan yksinäisyydessä rintamilta jääneet henkiset arvet ja olkapäillä istunut viinanpiru tuntuivat ehkä paremmin hallittavilta kuin ihmisjoukoissa ja kaikenlaisten houkutusten keskellä kaupungeissa.

Lappiin on mahtunut elämään erakkona muistakin syistä kuin kullan etsintä. Väkeä on saapunut ja jäänyt Lappiin pohjoisen taian houkuttelemana niin Sortavalasta, Juankoskelta kuin Itävallasta.

Tirolista ensin Norjaan ja sitten Suomen Lappiin vaeltaneen Anton Neumeierin henkilökuvan Naltijärven lappalainen voit katsoa tästä:

Mörökorven erakko Marketta Horn

Miehisyyten perustuvan erakkokäsityksen rikkoo viimeistään tutustuminen ekologiseen yksineloon Saarijärvelle vetäytyneeseen Marketta Horniin.

1940-luvun lopussa syntyneen maailmanpolitiikan tohtori ja entinen Espoon Vihreiden kaupunginvaltuutettu eli Luxemburgissa luksuselämää kunnes ekologinen ajattelu pakotti uusille urille.

Horn katsoo nyt elävänsä elämänsä viimeistä vaihetta, luopumista, ja sen hän haluaa tehdä pääosin yksin.

Hänestä on kirjoittettu monia juttuja, kuvattu dokumentteja, ja hän on vetätyneenäkin aktiviinen sosiaalisessa mediassa.

Munkki Stefanos- Suomen ainoa yksinkilvoittelija

Erakkous alkoi uskonnoista – tai pikemminkin uskosta, sillä hengellisiä erakkoja on ollut ennen kristittyjäkin..

Maailman vanhin yhä toimiva luostari onbuddhalainen, ja se syntyi Siddharta Gautaman, siis Buddhan elinaikana noin 2500 vuotta sitten Pohjois-Intiassa.

Varhaisimmat munkit olivat tuolloin kiertäviä kerjäläisaskeetteja.

Kristillinen erakkoliike syntyi sorron ja vainojen aikaan noin 300-luvulla suurimmaksi osaksi Egyptissä.

Suomessa luostariperinnettä ylläpitää pääasiassa ortodoksinen kirkko.

Yksin kilvoittelevia erakkomunkkeja Suomessa on kuitenkin vain yksi, isä Stefanos, joka asuu Rasimäen Erakkolassa, Valtimolla, Pohjois-Karjalassa.

Munkki Stefanokselle kirkko soi poikkeuksellisen mahdollisuuden kilvoitella yksin luostarin ulkopuolella.

Talvikauden marraskuun alusta maaliskuun loppuun hän elää totaalisen yksin. Päivärytmi on säännöllinen: aikainen herätys, rukousta, työtä ja ikonien maalausta.

– En näe viiteen kuukauteen ihmisiä. En tapaa ketään enkä käy kaupassa. Jos saan sydänkohtauksen, niin sitten saan, hän kuvaili elämäänsä vuonna 2015.

Ortodoksimunkki Stefanoksesta voit kuunnella Päivi Leinon radiodokumentin tästä:

Erakko ei ole yksin

Erakko on yleiskäsite, joka pakenee määrittelyjä. Yhtään samanlaista tapausta ei ole.

Milla Peltonen kirjoitti erakkokirjansa, koska sellaista ei ollut, ja hän yllättyi miten monimuotoisia tarinat ovat.

Nykyerakot eivät ole yksin. Heillä on monesti pieni, mutta sitäkin tiiviimpi ystäväpiiri ja he käyttävät niin tahtoessaan sujuvasti erilaisia some-kanavia eivätkä tiuski vierailulle pyrkiville.

Vaikka mammona ja materia eivät kiinnosta, ihmisille he eivät ole kääntäneet kuin selän.

He ovat yhtä luonnon kanssa, osa sitä – kuten me kaikki.

Katso Puoli seitsemän -ohjelman juttu erakoista:

Miten erotan koronaviruksen tavallisesta flunssasta? Voinko jäädä pois töistä, jos korona pelottaa? Keräämme tähän juttuun lukijoiden kysymyksiä koronaviruksesta ja asiantuntijoiden vastauksia.

Voit lähettää oman kysymyksesi uutisen kommentointikentällä tämän jutun lopussa. Voit kysyä suoraan myös asiantuntijalta mieltäsi askarruttavan kysymyksen Ylen Chatissa kello 15.00-16.40.

1) Mitä koronavirustartunnoista nyt tiedetään?

Kun henkilö, jolla on koronavirus yskäisee, mihin ilmaan pääsevät virukset lopulta joutuvat? Jäävätkö ne ilmaan vai häviävätkö johonkin?

Virusta on ilmassa jonkin aikaa, ja sitä laskeutuu pinnoille. Emme vielä tiedä kauanko virus pysyy hengissä kehon ulkopuolella - minuutteja tai tunteja, ei kuitenkaan päiviä tai viikkoja. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

• Suomalaisasiantuntija koronan tarttumisesta ilmateitse: tutkimustulos ei liity arkielämän tilanteisiin
• Kokeile, miten koronavirus tarttuu ovenkahvasta ja katso, miten voitat viruksen
• Ärsyttääkö hokeminen käsien pesemisestä? Näin sanoo tiede saippuasta ja käsidesistä

Miksi esimerkiksi ruokakaupan henkilökunta ei käytä hengityssuojaimia? Satoja ihmisiä kulkee samassa tilassa.

Suojaimista ei ole hyötyä, jos niitä ei käytetä oikein. Kaupan kassa esimerkiksi ei voi vaihtaa suojainta niin usein, että siitä olisi oikeasti hyötyä. Suojaimet kannattaa nyt säästää terveydenhuollon henkilöstölle. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Taksilla matkustaessa ei kuljettajan ja asiakkaan välissä ole turvallista välimatkaa. Kuinka tulee toimia, jos kyseessä on koronapotilaan matka sairaalaan?

Koronapotilaan pitäisi käyttää maskia, jos se on mahdollista. Jos hengityssuojainta ei ole, kannattaa pyytää ohjeet puhelimessa lääkäriltä tai sairaanhoitajalta. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Minulla on 81-vuotias äiti, joka asuu yksin ilman kotiapua. Minä ja veljeni käymme hänelle kaupassa ja apteekissa. Minä teen lisäksi ruoat ja jaan lääkkeet dosetteihin. Voimmeko jatkaa samalla tavoin edellyttäen, että olemme täysin terveitä ja käsihygieniasta huolehtien?

Kaikista tärkeintä on, että äidin asioista huolehditaan. Tässä tilanteessa voi olla parempi, että te jatkatte auttamista kuin että yritetään järjestää kunnan kanssa kotipalvelua tai -hoitoa. Asiasta voi käydä neuvottelun oman kunnan kanssa. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Jos on lämpöä ja lihassärkyä ja kuuluu riskiryhmään, niin onko turhaa ottaa terveyskeskukseen yhteyttä? Ja otetaanko testiä?

Kannattaa ensin tehdä testi Omaolo-palvelun kautta. Vastaus ohjaa sitten joko omahoitoon tai ottamaan yhteyttä oikeaan paikkaan terveydenhuollossa. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Millä tavalla vanhat sairaudet vievät riskiryhmäläiseksi?

Vuosia sitten sairastettu keuhkokuume ei tarkoita, että ihminen kuuluisi koronan osalta riskiryhmää. Aiemmin sairastettu syöpäkään ei vaikuta, jos siitä on todettu parantuneeksi. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Eikö töistä voi kieltäytyä jo työturvallisuuslain mukaan, jos kuuluu riskiryhmään ja töitä tekemällä vaarantaa itsensä?

Nämä ovat tilanteita, joista pitää sopia työpaikalla. Työterveyshuolto auttaa ja kirjoittaa tarvittaessa todistuksen. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Minulle olisi tulossa vieraita. Voinko ottaa heidät vastaan vai pitääkö olla näkemättä ketään ja olla kotikaranteenissa, vaikka olen terve?

Nyt kannattaa rajoittaa kaikkia vierailuita ja toteuttaa yhdessäolon vaikkapa verkon välityksellä. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Tiedän tuttuni järjestävän viikonloppuna yli kymmenen hengen juhlat kotonaan ja paikalle on tulossa ihmisiä usealta eri paikkakunnalta. Mitä voin tehdä?

Kannattaa puhua kaverille ystävällisesti asiasta. Kokoontumisessa ihmiset voivat tartuttaa toisiaan, ja kokoontumislain rikkomisesta voi myös saada sakkoa.

Kuinka paljon koronavirustestejä on nyt tehty Suomessa?

Sunnuntaihin 22.3. mennessä Suomessa oli tehty lähes 10 000 koronavirustestiä. Testit on nyt keskitetty Suomessa vakavasti sairaille, riskiryhmille ja sote-alan työntekijöille. Testaamista pyritään lisäämään sitä mukaa kun sairaaloiden kapasiteetti sen sallii. Tosin hoitoalan henkilöstö useista eri sairaanhoitopiireistä on kertonut Ylelle, että testeihin on ollut vaikea päästä.

STM:n Tuija Kumpulaisen mukaan nykyisiä nopeammat testit ovat pian tulossa sairaanhoitopiireihin.

Miksi Suomessa on valittu linja, että kaikkia epäiltyjä virustapauksia ei testata?

Testejä on vielä rajallinen määrä senkin takia, ettei sellaista edes ollut olemassa pari kuukautta sitten. Testattavian tärkeysjärjestyksessä ensimmäisenä tulevat vakavasti sairaat ja toisena terveydenhuollon henkilöstö, jolla on koronaoireita. Viruksen levinneisyyden arvioimiseksi tarvittaisiin paljon nykyistä laajempaa testausta, mutta sellaista ei ole pystytty toteuttamaan missään maailmassa nykyisen epidemian aikana, kirjoittavat Tyksin ylilääkärit Antti Hakanen ja Tytti Vuorinen Helsingin Sanomien Vieraskynä-artikkelissa. Heidän mukaansa koronavirustestaus on onnistunut varsin hyvin.

Mitä tiedetään koronaviruksen muuntumisesta? Ovatko uudet mutaatiot ärhäkämpiä?

Koronavirus muuntuu jatkuvasti hieman, kuten virukset yleensäkin, ja Suomessa liikkuvia kantoja seurataan kotimaisten tutkijoiden toimesta koko ajan. Toistaiseksi ei ole havaittu, että virus olisi vielä muuntunut biologisilta ominaisuuksiltaan, kuten tartuttavuudeltaan tai vaarallisuudeltaan.

Tyypillisesti virukset eivät muutu pahemmiksi, vaan ajan kanssa virukset yleensä heikentyvät. Tämän pandemian osalta siitä ei ole kuitenkaan mitään viitteitä. (uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Kuinka varmaa on, että koronan sairastanut henkilö saa immuniteetin tautia vastaan?

Koronavirusinfektio kestää pitkään ja oireet voivat aaltoilla. Koronaviruksen genomin osasia voidaan myös löytää hengitysteistä pitkään, ja todennäköisesti maailmalta kerrotut tapaukset, joissa on epäilty parantuneen uutta sairastumista, ovat itse asiassa vain tällaisia pitkäkestoisia tartuntoja. Tutkimus osoittaa, että noin viikko oireiden alkamisen jälkeen potilaalla on suojaavia vasta-aineita. Immuniteetti siis muodostuu.

Sen sijaan neljä muuta koronavirusta aiheuttaa lievää flunssaa ihmisille, eikä niiden sairastamisen jälkeen saatu immuniteetti tämänhetkisen tiedon valossa anna suojaa uutta covid-19:ää vastaan.(apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Pitääkö paikkansa, että koronavirus kuolee yli 27 asteen lämpötilassa?

Tämä ei ole totta, koronavirus viihtyy mainiosti ihmisen kehon lämpötilassa (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Mikä sairastaessa nitistää viruksen - korkea kuumeko?

Yksilön immuunipuolustus lopulta nujertaa viruksen ja estää sen lisääntymisen. (uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Miten pystyn välttymään tai ehkäisemään tartunnan saantia?

Sosiaalisten kontaktien välttämisestä kannattaa aloittaa, siis pysymällä kotona niin paljon kuin mahdollista.

Hyvä käsihygienia on paras keino ehkäistä sairastumista koronavirukseen, kertoo THL. Käsiä siis kannattaa pestä usein saippualla ja riittävän pitkään. Opettele myös yskimään ja aivastamaan oikein. Aivasta nenäliinaan ja vie se sen jälkeen välittömästi roskiin. Älä yski tai aivasta kämmeniin vaan mieluummin hihaan.

On myös hyvä opetella olemaan koskettelemasta kasvojaan, neuvoo Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo. Julkisissa tiloissa ja kulkuneuvoissa kannattaa pitää hansikkaat kädessä. Vältä myös kättelyä.

Kuusi pikavinkkiä koronavirukselta suojautumiseen (27.2.)

Kuinka kauan epidemian arvioidaan jatkuvan?

Koronaepidemian kestoa ja voimakkuutta on arvioitu matemaattisten mallien avulla. Professori Kari Auranen Turun yliopistosta arvioi, että koronaviruksen ensimmäinen aalto voi kestää Suomessa vielä ainakin kolme kuukautta. Jos mitään toimia ei olisi asialle tehty, koronavirus olisi matemaattisten mallinnusten mukaan pyyhkäissyt Suomen yli voimakkaana, 2-3 kuukauden mittaisena aaltona. Nyt kun koronaviruksen leviämistä on alettu rajoittaa, epidemia heikentyy ja pidentyy. Mallinnusten suhteen ilmassa on kuitenkin kaksi kysymysmerkkiä: mikä on lasten alttius saada virus ja tartuttaa sitä eteenpäin ja se, kuinka suuri osuus tartunnan saajista on oireettomia, arvioi Auranen.

Miksi tartuntahuipun tasaaminen on tärkeää?

On tärkeää hidastaa epidemian kulkua ja madaltaa tartuntahuippua, jotta terveydenhuollon kapasiteetti riittää vakavasti sairastuneiden hoitamiseen. Valtaosa sairastaa taudin lieväoireisena kotona, mutta osa sairastuneista voi tarvita sairaalahoitoa, sanoo THL:n ylilääkäri Tuija Leino.

Ketkä kuuluvat riskiryhmään?

Tietyt ihmiset ovat sairautensa tai sen hoidon vuoksi muita altiimpia saamaan vakava koronavirusinfektio. THL:n mukaan tähän ryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat ja ihmiset joilla on vastustuskykyä heikentävä sairaus, kuten leukemia, hermolihastauti tai krooninen neurologinen sairaus. Myös ihmiset, joilla on pitkäaikaissairauksia kuten säännöllistä lääkitystä vaativa sydän- tai keuhkosairaus, diabetes tai kroonien maksan ja munaisten vajaatoiminta, ovat muita altiimpia saamaan vakavan koronavirusinfektion.

Myös sairaalloinen ylipaino ja päivittäinen tupakointi voivat ehkä lisätä koronaviruksen aiheuttamaa riskiä terveydelle.

Kuinka monta ihmistä koronavirukseen sairastunut keskimäärin tartuttaa?

Yksi koronavirukseen sairastunut ihminen tartuttaa keskimäärin 2,2 ihmistä. Supertartuttajaksi sanotaan sellaista ihmistä, joka on tartuttanut poikkeuksellisen suuren määrän ihmisiä. Supertartuttajilla on tyypillisesti ylähengitysteissään hyvin paljon virusta, jolloin he myös levittävät sitä helpommin yskiessään, sanoo Helsingin yliopiston zoonoosivirologian professori Olli Vapalahti.

Lue lisää supertartuttajista täältä. (28.2. 2020)

Kuinka kauan pitää olla karanteenissa? Voiko silloin käydä kaupassa?

Tällä hetkellä se on kaksi viikkoa. Se pohjautuu taudin itämisaikaan, joka on kahdesta 12:een päivään. Jos henkilö ei ole kahden viikon aikana sairastunut, niin silloin karanteeni päättyy.

Karanteenissa olevan henkilön pitää välttää lähikontaktia perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Ulos voi mennä, jos ei mene muiden ihmisten lähelle. Esimerkiksi työhön, kouluun, päiväkotiin, harrastuksiin tai kauppaan sen sijaan ei saa mennä, koska näissä paikoissa lähikontaktia on vaikea välttää. Tässä artikkelissa säännöt tiivistetysti.

Kuinka kauan parantuneen pitää olla karanteenissa?

Kun oireet ovat ohi, tulee olla vielä yksi vuorokausi omissa oloissa, terveydenhuollossa työskenteleville suositellaan kahta vuorokautta. Sen jälkeen tartuttamisen riskiä ei enää ole. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Miten erotan koronaviruksen influenssasta tai tavallisesta flunssasta?

Koronavirusta ei pysty kotikonstein tunnistamaan vaan varmistetun tuloksen saa vain laboratoriokokeilla. Koronatauti COVID-19 alkaa tyypillisesti kuumeella, kuivalla yskällä ja väsymyksen tunteella. Tautiin voi liittyä myös päänsärkyä, nuhaa, kurkkukipua, lihassärkyä, hengitysvaikeuksia tai joissakin tapauksissa ruuansulatusongelmia.

Flunssa alkaa yleisimmin kurkkukivulla tai nenän kirvelyllä, ja niitä seuraavat tyypillisesti yskä ja nuha. Influenssa puolestaan alkaa tyypillisesti nopeasti nousevalla korkealla kuumeella, johon liittyy yskää, lihaskipua tai päänsärkyä. Nuhaa ei niinkään liity influenssaan.

Lue lisää tautien välisistä eroista 13. maaliskuuta julkaisusta jutusta täältä.

Voiko korona olla kuumeeton?

Voi. Korona voi olla oireeton, kuumeeton tai sitten hyvin rajuoireinen. Kaikki erilaiset oirekuvat ovat mahdolisia. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi, YTHS, 23.3.2020)

Onko noroviruksen tai Puumala-viruksen aiheuttaman myyräkuumeen sairastaneille kertynyt suojaa koronaa vastaan?

Nämä ovat eri viruksia, joten ne eivät tuo immuniteettia koronavirusta vastaan. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Voiko äkisti hajuaistin aleneminen olla ensimerkki sairastumisesta koronavirukseen?

Tällaista oiretta on raportoitu. Se voi liittyä kuitenkin myös muuhun hengitystietulehduksen aiheuttajaan. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi, YTHS, 23.3.2020)

Mikä on koronaviruksen todellinen kuolleisuusprosentti?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n mukaan taudin kuolleisuusprosentteja on vaikea arvioida. Kaikki oireettomia tai lieviä tapauksia ei välttämättä ole havaittu ja raportoitu. Kuolleisuuslukujen vertailu eri maiden välillä voi antaa harhaajohtavan kuvan siitä, mikä todellinen kuolleisuusprosentti on tällä hetkellä tai tulee epidemian levitessä olemaan, THL kertoo verkkosivuillaan.

Voiko oireeton tartunnan saanut tartuttaa muita?

THL:n mukaan on tehty havaintoja, että oireettomat ihmiset voivat ehkä levittää virusta eteenpäin. Tällä hetkellä on kuitenkin epäselvää, kuinka suuri merkitys tällä on epidemian leviämisessä. WHO:n mukaan valtaosa tartunnoista aiheutuu oireita saaneista ihmisistä, kerrotaan THL:n verkkosivuilla. (Tiedot päivitetty 15.3.)

Mikä on todennäköisyys koronan toiselle tai kolmannelle aallolle?

Sitä ei tiedetä, mutta useimmista tällaisista tulee myös toinen aalto, sanoo johtaja Tuija Kumpulainen STM:stä. Korona­viruksen toinen aalto on toden­näköisesti vain ajan kysymys, sanovat suomalaisasiantuntijat Helsingin Sanomille.

Jos koronavirukseen sairastuu kerran, saako virukselle immuniteetin?

Pidän todennäköisenä, että koronaviruksen sairastamisen jälkeen ihmiselle syntyy aika hyvä immuniteetti tautia vastaan, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta. Tällä hetkellä ei ole tietoa, että syntyykö uuden koronaviruksen aiheuttamasta taudista pysyvää immuniteettia, joka säilyisi koko lopun elämän, vai onko se jossakin määrin tai paljon lyhyempi. Monissa virustaudeissa kerran sairastettu tauti antaa koko elämän kestävän immuniteetin, mutta koronan osalta siitä ei ole vielä tietoa.

Voiko koronavirus tarttua verenluovutuksen kautta?

Veripalvelun viimeisimpien tietojen mukaan koronaviruksen tartuntoja veriteitse ei ole maailmalla todettu. Muutkaan koronavirukset, kuten SARS, eivät ole aiheuttaneet aiemmin tartuntoja veren välityksellä.

Aiemmin kerrottiin, että pienellä osalla koronavirusinfektioon sairastuneilla henkilöillä virusta voi löytyä myös verestä. Näin olisi erityisesti niillä henkilöillä, joille kehittyy vaikea infektio. Siten olisi hyvin mahdollista, että virus voisi jossain tilanteissa tarttua myös verensiirron välityksellä. Virusopin professorin Ilkka Julkusen mukaan veren luovutusta ei pitäisi varmuuden vuoksi koskaan tehdä sairaana tai juuri sairaudesta toipuneena.

Ranskan terveysministeri väitti ibuprofeenin pahentavan virusta, onko tämä valeuutinen?

Ei ole valeuutinen, mutta kysymys on hyvin kiistanalainen. Ranskan terveysministerin puheen jälkeen Maailman terveysjärjestö WHO suositteli, että koronavirusta sairastavat eivät toistaiseksi käyttäisi tulehduskipulääkkeitä, joiden vaikuttavana aineena on ibuprofeeni.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea kuitenkin vakuuttaa, ettei tällä hetkellä ole vakuuttavaa tieteellistä näyttöä yhteydestä ibuprofeenin ja COVID-19 -infektion pahenemisen välillä. SIksi Fimean mielestä ibuprofeenin käytön lopettamista ei tällä perusteella voida suositella.

Miten koronavirus eroaa muista viime vuosien pandemioista, kuten sikainfluenssasta tai SARSista?

Influenssavirus ja koronavirus ovat rakenteeltaan erilaisia ja kuuluvat täysin erilaiseen virusryhmiin. Ainut yhtäläisyys on se, että molemmat voivat tarttua samalla tavalla, eli pisara- ja kosketustartunnalla ja leviämispotentiaali on selvästi ollut samankaltainen. Uusi korona voi olla herkemmin tarttuva kuin esimerkiksi kausi-influenssa. Taudinkuvaltaan ne voivat olla hyvin samankaltaisia, selvittää Julkunen.

Uuden koronaviruksen geenirakenne on kaikista lähimpänä aikaisempaa SARS-koronavirusta. Alkuperäinen SARS oli todennäköisesti lähtöisin lepakoista, ja se siirtyi sivettikissojen kautta ihmisiin eläinmarkkinoilla, jonka jälkeen se lähti leviämään. Tauti sai aikaan tautitapausryppäitä. Yhteensä noin 8000 ihmistä sairastui ja kuolleisuus oli 10 prosenttia, eli selvästi korkeampi kuin uuden koronaviruksen aiheuttama kuolleisuus. Iso osa SARS-tapauksista olivat sellaisia, jotka levisivät sairaaloissa ja potilaiden hoitotilanteissa. Itse yksittäisiä tautitapauksia levisi 26 maahan. Epidemia sammui aika nopeasti maailmanlaajuisilla epidemian rajoitustoimilla.

Ovatko Afrikka ja Etelä-Amerikka säästyneet koronavirukselta vai ovatko ne meiltä uutispimennossa?

Koronavirusta esiintyy jo yli kolmessakymmenessä Afrikan maassa. Monet Afrikan maat ovat myös sulkeneet rajojaan tartunta-alueilta tulevilta ihmisiltä.

Yli 40 Afrikan maassa on nyt valmius testata koronavirusta. Terveydenhuoltosektori on kuitenkin alirahoitettu ja alimitoitettu. Esimerkiksi 50 miljoonan asukkaan Keniassa on vain 130 teho-osastopaikkaa ja noin 200 erikoistunutta teho-osasto-hoitajaa. Tilanne voi helpottaa se, että väestö on Afrikassa hyvin nuorta.

Jos korona lähtee leviämään Afrikan slummeissa, jäljet voivat olla tuhoisat – väestön nuoruus kuitenkin suojaa

Myös Etelä-Amerikassa on koronavirustartuntoja, ja maat ovat asettaneet nopeasti rajoituksia taudin leviämisen hillitsemiseksi.

Koronapelko hiipii nyt Etelä-Amerikkaankin: ”Tämä muistuttaa kauhuelokuvaa” – Näin virus kuohuttaa Brasiliaa, Argentiinaa ja Uruguayta

Voiko sairastaa koronaa ja flunssaa samaan aikaan?

Kyllä se on mahdollista, sanoo Julkunen. Esimerkiksi pienillä lapsilla, joilla on paljon hengitystieinfektioita, voi ylähengitysteistä löytyä kahta virusta samalla kertaa. Aikuisilla samanaikainen kahden viruksen aiheuttama infektio on kuitenkin kohtuullisen harvinainen, mutta ei mahdoton.

Pahentaako influenssa koronan oireita?

Jos on samaan aikaan kaksi hengitystieinfektiota, jotka voivat olla kohtuullisen rajuja tauteja, niin ne voivat olla kliinisinä tauteina vaikeampia. Tästäkään ei tällä hetkellä ole näyttöä, että koronavirukseen sairastuneilla olisi esimerkiksi yhtäaikaa influenssa A. Yksilöllinen taudinkuva voi olla hyvin moninainen. Vaikka sairastaisi kaksi virusta ylähengitysteissä yhtä aikaa niin taudinkuva voi silti olla lievä, sanoo Julkunen.

Voiko koronasta jäädä pysyviä vaurioita keuhkoihin?

Pitäisin sitä mahdollisena tai jopa todennäköisenä, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen. Jos on vakava hengitystieinfektio, niin infektion aikana voi syntyä kudosvaurioita ja sen seurauksena voi tulla jälkioireita, jotka viittaavat hengitysfunktion heikkenemiseen. Mutta missä määrin niitä on syntynyt koronavirusinfektion jälkeen, niin siitä ei ole vielä tietoa.

Käytännössä tämä voisi näkyä niin, että ihminen saattaa hengästyä helpommin, eli ilmamäärä jonka keuhkoihin voi hengittää, saattaa pienentyä, Julkunen selvittää. Jos normaalikokoisen naisen hengityskapasiteetti on 3,5 litraa , ja jos keuhkoissa on vaurioita infektion jälkeen, voi tämä määrä pienentyä. Hengitysteihin voi tulla myös kudosvaurioita, jotka altistavat uusille hengitystieinfektioille ja muille hengitysteiden kroonisille taudeille.

Voiko koronavirus tarttua lemmikkieläimeen tai lemmikkieläimestä ihmiseen?

Maailmanterveysjärjestö WHO:n mukaan tällä hetkellä ei ole tiedossa tapausta, jossa Covid-19 olisi tarttunut lemmikkieläimestä ihmiseen. Hongkongissa on raportoitu koirasta löytyneestä koronaviruksesta. Tartunta löydettiin sen jälkeen, kun koiran omistaja oli joutunut hoitoon koronavirustartunnan vuoksi. Tartunnan uskotaan levinneen ihmisestä koiraan. Koirassa otettu testi oli “heikon positiivinen”, mikä tarkoittaa, että näytteestä löytyi pieniä määriä virusta. Koiralla ei havaittu oireita.

Entä kesän tullessa, tartuttavatko hyttyset tai kärpäset koronan ihmisiin?

Hyönteiset eivät levitä koronavirusta. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Netissä liikkuu tietoja eri tauteihin tarkoitettujen lääkkeiden hyödystä koronan hoidossa. Olisiko esimerkiksi malarianestolääkityksestä jotain hyötyä?

Mitään lääkitystä ei pidä aloittaa ilman lääkärin ohjeistusta. Tarvitaan vielä paljon tutkimusta eri lääkkeiden turvallisuudesta koronapotilailla. (uhkaavien infektiotautien apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

2) Miten virus vaikuttaa kouluissa, päiväkodeissa ja työpaikoilla?

Voiko edelleen sairastava perhe tuoda oireettoman lapsen päivähoitoon?

Ei missään tapauksessa kannata menetellä näin. Oireeton lapsi voi tartuttaa päiväkodissa muita. Jos perheessä on sairautta, pitää kaikkien pysyä kotona. (johtajaylilääkäri Päivi Metsäniemi YTHS, 23.3.2020)

Muualla Euroopassa esimerkiksi kouluja on suljettu. Miksi koulut suljettiin Suomessa vasta nyt?

Hallitus esitteli maanantaina 16.3. joukon koronaepidemiaan liittyviä toimia. Yksi niistä oli se, että koulujen, oppilaitosten, yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen sekä kansalaisopistojen ja muun vapaan sivistystyön tilat suljetaan ja lähiopetus niissä keskeytetään. Koulut suljettiin keskiviikkona 18.3. Maanantain kouluja koskeva päätös perustui tartuntatautilakiin, vaikka samalla kerralla esiteltiin myös valmiuslain käyttöönotto.

Poikkeuksen muodostavat koulussa järjestettävä esiopetus sekä alakoulun 1.-3. luokkien lähiopetus. Myös erityisen tuen päätöksen saaneiden oppilaiden lähiopetus järjestetään oppilaille, jotka sitä tarvitsevat, ja joiden huoltajilla ei ole mahdollisuutta järjestää lapsen hoitoa kotona. Kuitenkin kaikille oppilaille suositellaan etäopetusta, jos siihen on mahdollisuus.

Hallituksen toimia koulujen sulkemiseksi oli kyselty Suomessa jo ennen päätöstä. Hallitus ei kuitenkaan normaalioloissa voi sulkea kouluja, vaan päätöksen voi tehdä kunta tai tartuntatautilaissa tarkoitetuissa tilanteissa aluehallintavirasto. Monissa kaupungeissa olikin jo ehditty siirtyä etäopetukseen koronavirustilanteen vuoksi niin peruskouluissa, toisen asteen oppilaitoksissa kuin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

Hallituksen tiedotustilaisuudessa opetusministeri Li Andersson (vas.) sanoi, että kouluja on haluttu pitää auki, koska kyse on yhteiskunnan selkärangasta. Töihin on haluttu päästää ihmisiä, jotka esimerkiksi työskentelevät kriittisillä aloilla kuten sosiaali- ja terveydenhuollossa.

Korjattu 25.3.2020 klo 16:30: Koulujen sulkeminen perustui tartuntatautilakiin eikä valmiuslakiin. Asiaa koskeva kohta korjattu vastauksessa.

Voinko jäädä pois töistä koronavirustilanteen pahenemisen ja pelon vuoksi?

Yhteiskunta pyörii normaalisti koronavirustilanteesta huolimatta ja työvelvoite on normaalisti olemassa, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n lakiasianjohtaja Markus Äimälä. On olemassa erityistilanteita, jolloin velvoitetta ei ole.

– Eli jos työntekijä itse tai lapsi on sairaana tai karanteenissa, lapsen koulu tai päiväkoti on kiinni, niin tällöin voi olla tilanne, jolloin on parempi pysyä kotona, lapsen iästä riippuen, Äimälä sanoo Ylen sunnuntaisessa haastattelussa.

Poissaoloa on hänen mukaansa syytä harkita, jos itse kuuluu riskiryhmään ja on erityisen altis sairastumaan.

Voiko esimerkiksi siivoojana työskentelevä henkilö tuoda viruksen kotiin työvaatteidensa mukana?

Koronavirus tarttuu ennen kaikkea oireiselta henkilöltä toiselle. Riski saada virus työvaatteiden kautta on äärimmäisen pieni. Tärkeää on käsienpesu kotiin tullessa. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Voidaanko valmiuslain perusteella velvoittaa alaa vaihtaneet tai eläkkeelle jääneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset töihin?

Valmiuslain käyttöönotto tarkoittaa hoitotyössä sitä, että sairaanhoitajaksi kouluttautuneella tai terveydenhuollon muulla henkilökunnalla on työvelvollisuus yleisvaarallisen tartuntataudin levitessä.

Työhön voitaisiin periaatteessa kutsua myös ihmisiä, jotka eivät enää toimi alalla tai ovat eläkkeellä.

Lue tästä lisää vastauksia työssäkäyntiin koronaviruksen jyllätessä.

3) Miten koronavirus vaikuttaa talouteen?

Miten koronavirus näkyy tavallisen ihmisen lompakossa?

Pörssikurssit ovat sahanneet edestakaisin ja osakkeiden arvot ovat sukeltaneet alas voimakkaasti. Ekonomistit arvioivat viime viikolla (10.3.), että tavalliselle ihmiselle koronavirus näkyy esimerkiksi säästöissä. Toisaalta myös rahaa säästyy, kun kulutusmahdollisuuksia on vähemmän.

Monet pankit Suomessa ovat luvanneet laina-asiakkailleen helpotusta lainalyhennyksiin.

Tuleeko lomautuksia ja työttömyyttä koronan takia?

Työ- ja elinkeinoministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisäsen mukaan on erittäin vaikeaa arvioida, miten korona vaikuttaa työttömyyteen. Ensiksi pitäisi osata arvioida, miten raskaiksi yleiset taloudelliset vaikutukset muodostuvat ja vasta sitten työllisyysvaikutuksia voidaan arvioida. Hän arvioi, että ensi vaiheessa vaikutukset näkyvät lomautuksina.

Danske Bankin ekonomistin Jukka Appelqvistin mukaan kriisin syvemmät vaikutukset talouteen riippuvat paljolti sen kestosta. Mitä pidemmäksi se venyy, sitä pahemmin se johtaa lomautusten lisäksi työttömyyteen, Appelqvist sanoo.

Monissa yrityksissä on kerrottu yt-neuvottelujen aloittamisesta koronavirustilanteen kehittyessä. Työttömyyskassoihin on tullut kysyntäpiikki koronavirustilanteen vuoksi.

Miten valtio puuttuu koronan aiheuttamiin talousongelmiin?

Hallitus kertoi viime viikon torstaina (12.3.) erinäisistä varautumistoimista koronavirukseen liittyen. Tuolloin valtiovarainministeri Katri Kulmuni (kesk.) kertoi, että hallitus varautuu koronaviruksen leviämisen aiheuttamiin kustannuksiin lisätalousarviolla. Kulmunin mukaan se voidaan tarvittaessa antaa nopeallakin aikataululla.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) puolestaan totesi viime viikolla (12.3.), että valtio varautuu myös siihen, että osassa yrityksissä tuotanto kärsii. Hänen mukaansa eniten töitä tehdään siihen, että yritysten rahoitus turvataan.

Mitä mahdollisia, kauaskantoisia seurauksia koronalla on maailman talouteen?

Pitkän aikavälin muutoksista on ehkä liian aikaista sanoa, mutta esimerkiksi EU:n sisämarkkinakomissaari Thierry Breton arvioi, että virus romahduttaa koko EU:n talouskasvun jopa 2,5 prosentin laskuun. Vaikutukset tulevat globaalien tuotantantoketjujen katkeamisesta, rajojen sulkemisesta ja ihmisten määräämisestä eritykseen. Esimerkiksi Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju uskoo, että Kiina toipuu nopeasti koronashokista.

Kulkeeko posti normaalisti koronasta huolimatta? Entä julkinen liikenne?

Koronavirus ei ole toistaiseksi vaikuttanut Postin palveluihin, vaan kaikki Postin palvelut Suomessa toimivat normaalisti. Myös ulkomailta tulevat lähetykset saadaan käsiteltyä ja jaettua normaalisti, kun ne saapuvat Suomeen. Suomesta ulkomaille postitettujen lähetysten kulkua voivat rajoittaa lentoreittien peruuntumiset, kerrotaan postista.

Joukkoliikenteessäkin on muutoksia. Esimerkiksi VR on vähentänyt vuoroja, samoin linja-autoliikenteen yritykset ja Finnair. Myös esimerkiksi pääkaupunkiseudulla toimiva HSL on harventanut liikennettä. Ajantasaista tietoa saa näiden nettisivuilta.

Kuinka sähkön ja veden tuotanto turvataan poikkeusolosuhteissa?

Vesilaitokset ovat saaneet ohjeustuksen, miten turvata vesihuollon toimivuus laajan koronavirusepidemian aikana. Suurimpana uhkana vesihuollon toimintavarmuudelle pidetään vesihuoltolaitosten henkilökunnan laajamittaista sairastumista. Laitosten on mm. varmistettava riittävä henkilöstö laitoksen kannalta kriittisiin tehtäviin ja heidän sijaistuksensa.

Sähköä ja lämpöä tuottavat voimalaitokset ovat normaalisti jo hyvin varautuneet häiriötilanteisiin. Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelän mukaan koronaviruksen takia yhtiöt ovat nostaneet varautumistasoaan. Yhtiöissä on siirrytty etätöihin, vähennetty matkustusta ja kokouksia. Tuotantolaitoksiin ei enää otetaa vierailuryhmiä ja muidenkin ulkopuolisten tuloa on rajoitettu. Sähkön ja kaukolämmön tuotanto on monin tavoin varmistettu. Samoin on sähkön ja kaukolämmön jakeluyhtiöissä varauduttu kriisitilanteisiin.

4) Miten korona vaikuttaa ihmisten vapaa-aikaan?

Kuinka yli 10 henkilön kokoontumiskieltoa tulkitaan? Kuuluvatko hautajaiset tai häät säännön piiriin?

Oikeusministeriö on tulkinnut, että kyseisen lain määritelmät eivät sovellu uskonnollisiin tilaisuuksiin, vaan niistä päättävät tilaisuuksien järjestäjät. Kirkkohallituksesta taas kerrotaan, että piispat ovat määritelleet asian niin, että tällaisten tilaisuuksien osallistujamäärä on rajoitettava kymmeneen. Keskiviikkona piispojen ohjeistusta tarkennettiin kuitenkin niin, että pastoraalisista syistä hautaan siunaamisessa voivat olla läsnä vainajan kaikkein lähimmät omaiset, vaikka määrä ylittäisikin kymmenen henkilön rajan.

Millainen riski hautajaisvieraille on olla lähellä koronaan menehtynyttä vainajaa?

Hautajaisvieraat eivät altistu taudille ruumiin läheisyydessä. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Voiko toteuttaa bussimatkan toiselle paikkakunnalle? Onko se yli 10 henkilön kokoontuminen?

Oikeusministeriön mukaan rajoitukset eivät koske julkista liikennettä. Etäisyyttä kanssamatkustajiin on kuitenkin hyvä pitää. Kaukoliikenteen vuoroissa saattaa olla peruutuksia.

Oikeusministeriön nettisivuilta löytyy lisää tietoa siitä, mihin kaikkeen yli 10 hengen kokoontumisten rajoittaminen ulottuu. Tällä hetkellä esimerkiksi kauppakeskukset, asemarakennukset, ravintolat tai muut yleisön käytössä olevat tilat voivat olla auki.

Pääsääntö on se, että aikuisella on vastuu noudattaa omaehtoisesti kokoontumisrajoituksia, samoin kuin ohjeita sosiaalisen etäisyyden pitämisestä. Aikuisten vastuulla on huolehtia myös siitä, että lapset noudattavat näitä rajoituksia.

Voiko koronavirus tarttua kotiin tuoduista ostoksista?

Pitäisin sitä epätodennäköisenä, sanoo virusopin professori Ilkka Julkunen Turun yliopistosta. Viruksen säilyminen ympäristössä on ajallisesti lyhytaikainen. Siitä ei ole tietoa tai näyttöä, että ihminen olisi sairastunut elintarvikkeesta.

Tekee mieli hakea toisten laittamaa ruokaa. Hampurilaista! Pizzaa! Onko turvallista?

Noutoruokaa voi turvallisesti syödä, kunhan muistaa käsienpesun ennen ateriaa. (apulaisprofessori Tarja Sironen Helsingin yliopisto, 26.3.2020)

Menevätkö ravintolat kiinni?

Isoista toimijoista S-ryhmään kuuluva HOK-Elanto ilmoitti keskiviikkona 18.3. sulkevansa kaikki ravintolansa toistaiseksi koronaviruksen seurauksena. HOK-Elannolla on ravintoloita Uudellamaalla, pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Yhteensä ravintoloita on 82 ja niiden ovet suljetaan maanantaihin mennessä. Ravintoloiden työntekijät siirtyvät HOK-Elannon ruokakauppoihin auttamaan kasvaneen kysynnän kanssa.

Hallitukselta odotetaan päätöksiä muidenkin ravintoloiden sulkemisesta lähipäivinä.

Onko turvallista toimittaa ostokset ikääntyneelle sukulaiselle, vaikka häntä ei kasvokkain tapaisikaan?

Kyllä on turvallista, sanoo Julkunen.

Miten käy varaamani ulkomaanmatkan?

Ulkoministeriö suosittaa välttämään ulkomaille matkustamista koronaviruksen vuoksi. Useat matkatoimistot ovat peruneet keväälle tarkoitettuja lomamatkoja. Esimerkiksi Aurinkomatkat on perunut kaikki matkansa kesäkuulle asti. Moni muukin matkatoimisto on perunut matkansa ainakin kevään osalta.

Kotiuttaako Finnair asiakkaitaan lomakohteista?

Finnair vakuuttaa huolehtivansa suomalaiset valmismatkailijat kotiin yhdessä matkanjärjestäjien kanssa. Eri maat ovat asettaneet erilaisia rajoituksia, mutta Finnair sanoo tekevänsä parhaansa, jotta myös pelkät matkat ostaneet asiakkaat pääsevät kotiin.

Minkälaisiin tapahtumiin voin osallistua?

Hallitus suositti viime viikolla (12.3.), että kaikki yli 500 ihmisen yleisötilaisuudet perutaan toukokuun loppuun saakka. Aluehallintovirasto antoi asiasta määräyksen päivä tämän jälkeen. Määräys on ensivaiheessa voimassa kuukauden ja se koskee sisä- ja ulkotilaisuuksia.

Kielto on vaikuttanut erilaisiin tapahtumiin. Esimerkiksi Suomen kansallisooppera ja -baletti ovat kiinni kuukauden, Finnkino tekee tilaa katsomoihin rajaten yleisömäärän sataan ihmiseen ja tiedekeskus Heureka sulki ovensa.

Maanantaina 16.3. hallitus ilmoitti, että julkiset kokoontumiset rajoitetaan jatkossa kymmeneen henkilöön. Tarpeetonta oleskelua yleisillä paikoilla suositellaan välttämään.

Mitä tarkoittaa valmiuslaki, ja mitä sen käyttöönotto tarkoittaa?

Lain tarkoituksena on suojata Suomen asukkaita ja yhteiskuntaa poikkeusoloissa. Laki voidaan ottaa käyttöön viidessä erilaisessa tilanteessa. Tällaisia ovat esimerkiksi Suomeen kohdistuva aseellinen hyökkäys tai sen uhka tai vaarallinen ja laajasti levinnyt tartuntatauti.

Valmiuislaissa on useita keinoja, joilla voidaan rajoittaa ihmisten elämää. Valmiuslain mukaan koulujen sulkemisesta päättää opetusministeriö tai valtioneuvosto. Ulkomaanmatkojen tekeminen voidaan kieltää ja myös kotimaan sisällä liikkuminen kaupungista toiseen voidaan kieltää.

Lain aktivoimat pykälät mahdollistavat muun muassa terveydenhuolto-, pelastus- ja poliisihenkilöstön työaika- ja lomasäännöksistä poikkeamisen epidemian edetessä.

Lue lisää: Määrätäänkö pian lailla, saako kaupungista toiseen matkustaa? 5 kysymystä koronaviruksesta ja valmiuslaista, jota ei ole käytetty vielä koskaan

Mitä haluat tietää koronaviruksesta? Laita kysymyksesi kommenttikenttään, me etsimme vastauksia niihin.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Uudenmaan rajalle sulkuja, poliisi kysyy matkan syytä myös junissa, Kiina estää ulkomaalaisten maahantulon

Juttua korjattu 19.3. kello 13:40 THL:n mukaan riskiryhmään kuuluvat yli 70-vuotiaat ihmiset sekä perussairaat ihmiset. Alkuperäisestä muotoilusta saattoi saada käsityksen, että riskiryhmään kuuluisivat vain yli 70-vuotiaat perussairaat henkilöt.

Kahvilat, ravintolat, baarit ja yökerhot aikoivat joukolla sulkea asiakastilansa tänä viikonloppuna.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) kehotti keskiviikkona yrittäjiä sulkemaan asiakastilat koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Hallitus olisi halunnut määrätä asiasta jo tällä viikolla, mutta joutuu antamaan eduskunnalle lisäselvityksiä, minkä vuoksi asian lopullinen käsittely siirtynee ensi viikkoon.

Ylen soittokierroksesta selviää, että yrittäjät ottavat pääministerin kehotuksen kuitenkin varsin vakavasti.

Kierros: Loputkin baari- ja ruokailutilat nyt kiinni

Kahvilaketju Espresso House ohjeistaa parhaillaan kahviloitaan asiasta. Ketjulla on 55 kahvilaa ympäri Suomen. Kahvia ja purtavaa saa noutaa mukaan, muttei nauttia paikan päällä.

– Pyrimme pitämään kahvilat auki, mutta noudatetaan vetoomusta eli rajoitetaan asiakastilat. Tämä astuu voimaan heti kun saadaan viestintä asiasta hoidettua, ja kahvilat ottavat tämän huomioon heti perjantaista eteenpäin, ketjun Suomen-toimitusjohtaja Anssi Thureson sanoo.

Elintarvike- ja ravintolajätit eli S- ja K-ryhmä ovat ryhtyneet toimiin jo aiemmin. Nyt ne kertovat Ylelle aikovansa sulkea loputkin paikat. Osa toimipisteistä jatkaa myymällä pelkästään noutoruokaa.

S-ryhmän matkailu- ja ravitsemuskaupan ketjujohtaja Harri Ojanperä kertoo, että valtaosa paikoista on jo kiinni. S-ryhmällä on yli 600 ravintolaa, muun muassa Rossot, Amarillot, Chico'sit ja Coffee Houset.

– Joitain yksiköitä on vielä auki alueilla, joissa ei juuri ole todettu tartuntoja. Mutta nekin menevät lähihetkinä kiinni. Jonkin verran jää keittiöstä mukaan myymistä, mutta ei sitä että voisi istua ravintolaan syömään, Ojanperä sanoo.

Osa S-ryhmän hotelleista on vielä auki. Niissä aamiaistarjoilu hoidetaan jakamalla asiakkaille aamiaispusseja.

Kiinni menevät myös huoltoasemien kahvila-ravintolat. K-ryhmän Neste K -asemien kahvila-ravintoloiden asiakaspaikat suljetaan viikonlopun aikana, kertoo ketjujohtaja Mikko Paukkonen. Asemia yli yli 70.

– Kehotus oli odotettu, ja varauduimme siihen. Siirrymme takeaway-ruoan myymiseen ja pyrimme pitämään kaikki liikenneasemat auki, Paukkonen sanoo.

Yökerhot ja baarit ovat sulkeneet oviaan osin omatoimisesti.

Kaikkiaan 17 yökerhoa eri puolilla Suomea omistavan Night People Groupin toimitusjohtaja Antti Raunion mukaan Helsingin-yökerhot olivat kiinni jo viime viikonlopun, ja nyt alkuviikosta yhtiö teki päätöksen sulkea myös maakuntien yökerhot.

– Maakunnissa tilanne oli viruksen kannalta erilainen kuin Helsingissä, ja moni muukin yrittäjä piti paikkansa vielä viime viikonloppuna auki. Nyt hyväksyn pääministerin pyynnön ja tottelen sitä, ja toivon että myös kollegat kuuntelevat pyyntöä, Raunio sanoo.

MaRa: Kriisipalkkatuki olisi tarpeen

Kun taloudellinen tilanne on äärimmäisen tiukka, onko erityisesti pienyrittäjillä kiusaus pitää ravintoloita, baareja tai yökerhoja auki todennäköisesti ensi viikolla voimaan tulevaan varsinaiseen määräykseen asti?

– Kukaan ei varmasti halua pitää oviaan auki. Jos joku ravintola on vielä viikonloppuna auki, niin siinä on kysymys yksinkertaisesti siitä että ollaan niin syvässä kuopassa, ettei yrittäjä näe muuta vaihtoehtoa, sanoo alan etujärjestön Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa:n toimitusjohtaja Timo Lappi.

Lapin mukaan ravintolapalvelujen kysyntä on vähentynyt noin 90 prosenttia. Iso osa on sulkenut ovensa, koska asiakkaita ei ole, ja lopuista moni sulkee Lapin arvion mukaan ovensa tällä viikolla.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta suositti keskiviikkona tukitoimia romahduksen kokeneille ravintolayrittäjille.

MaRa:n mukaan toimiva malli voisi olla EK:n viime viikon pelastuspaketissa esitelty kriisipalkkatuki. Siinä vähintään 25 prosentin henkilöstövähennyksiin joutuneet yritykset saisivat tukena 70 prosenttia kolmen kuukauden palkkasummasta.

– Me emme kritisoi mitenkään hallituksen päätöksiä. Toimet ovat varmasti tarpeen. Mutta toivomme yksinkertaista ja nopeasti vaikuttavaa tukimallia, joka kohdistuisi suoraan kriisin vaikutuksiin, Lappi sanoo.

Kriisi herättää myös filosofisia ajatuksia

Osa ravintolapomoista heittäytyy mielellään hieman filosofisiksi. Kriisin epätodellinen laajuus saa pohtimaan isompia kysymyksiä ja maailman asentoa silloin, kun kriisin nostattama tiheä pölypilvi joskus laskeutuu.

– Tilanne on kehittynyt niin pirun nopeasti. Ollaan tehty kymmenen päivää töitä yötä päivää. Unenpuute on se joka aiheuttaa huonoimpia päätöksiä, joten olen koettanut nukkua. Mutta eivät ne mitään leppoisia unia ole olleet, sanoo Night People Groupin toimitusjohtaja Antti Raunio.

– Toivon, että vappulounasta syödään ravintolassa. Mutta pelkään, että juhannustansseja tanssitaan vielä kotona, hän jatkaa.

Neste K -asemien ketjujohtaja Mikko Paukkonen kuvailee ajatuksiaan tulevasta näin:

– Nähdään, että pilven takana paistaa jossain vaiheessa aurinko. Joskaan juuri nyt ei vain näytä kovin hyvältä.

S-ryhmän ketjujohtaja Harri Ojanperä sanoo, että vaikka päivät ovat menneet tulipaloja sammuttaessa, mieleen nousee vääjäämättä myös isoja asioita. Miten maailma tästä muuttuu?

– Olen ollut 80-luvulta asti johtotehtävissä, nähnyt lamat, sarsit ja nine-elevenin. Ei näin totaalista pudotusta ole ollut koskaan. Nyt ollaan sokkivaiheessa, joka voi kestää kuukausia, ja sitten tullaan elpymisvaiheeseen, joka voi kestää vuosia, hän sanoo.

– Toivon, että tästä kaikesta syntyisi vähän yhteisöllisempi henki. Puhutaan, että kansallisvaltiot vahvistuvat, mutta voi tässä olla sitäkin, että kaukaisetkin valtiot, ihmiset ja muut toimijat huomaavat, että lopulta ollaan kaikki samassa veneessä. Olisi aika hieno ulostulema, jos tästä päästäisiin sellaiseen maailmaan.

Lue myös:

Perustuslakivaliokunta suosittaa korvausta ravintoloiden sulkemisesta ja avaa ovea alueellisille ratkaisuille

Tällainen on hallituksen ravintolaesitys: Ravintolat kiinni koko kevääksi, noutoruokaa saa hakea

Ravintolan omistaja purskahtaa itkuun: "Maailmani on romahtamassa" – Moni pienyrittäjä kauhuissaan koronan takia

Ravintolayrittäjä toivoo tukea työntekijöiden palkanmaksuun – asiakkaat huolissaan suosikkiravintoloiden kohtalosta

Koronavirusriski on tiukentanut vierailukäytäntöjä Tampereen yliopistollisessa sairaalassa. Vanhemmat saavat nähdä tehohoidossa olevia hengityskoneessa hoidettavia lapsia vain 10 minuuttia kaksi kertaa päivässä.

Kyseessä on sairaalan teho-osasto, jossa hoidetaan sekä aikuisia että lapsia. Lasten teho- ja tarkkailuosastolla säännöt eivät ole yhtä tiukat.

TAYSin tehohoidon ylilääkäri, tehohoidon vastuualuejohtaja Sari Karlsson sanoo, että teho-osasto toimii väistötiloissa eikä näitä tiloja ole pystytty järjestämään optimaalisesti lapsipotilaita ja heidän vanhempiaan varten.

Samassa huoneessa voidaan hoitaa aikuis- ja lapsipotilaita.

Koronaepidemian aikana teho-osastolle saavat tulla lyhyelle vierailulle vain kriittisesti sairaiden terveet omaiset, saattohoitopotilaan omaiset ja lasten vanhemmat. Jos omaisella on hengitystieoireita, vierailulle ei saa tulla.

– Koronaepidemia vaikuttaa meihin kaikkiin, vaikka ei koronaan sairastuisikaan, Karlsson sanoo.

Lapset nukutettuina

Teho-osastolla hoidetaan kriittisesti sairaita, hengityslaitteessa olevia kaikenikäisiä lapsia. Tämän hoidon ajan lapsipotilaat ovat nukutettuina.

– Nukutettu lapsi ei tiedä, onko vanhempi läsnä vai ei, vanhemmalle tämä on ymmärrettävästi kovempi paikka, Karlsson sanoo.

Ylilääkäri toivoo ymmärrystä vaikeassa tilanteessa.

– Toivon, että vanhemmat ymmärtävät, että parantunut lapsi on tärkein lahja, jonka pystymme antamaan ja myös meidän täytyy pystyä vaikeissa oloissa keskittymään työhömme.

Suomessa on keskusteltu siitä, suojataanko potilaita tarpeeksi. Keskiviikkona Yle kertoi, että Helsingissä seitsemän lasta altistui koronalle HUSin lastensairaalan syöpäosastolla. Yhdellä osaston hoitajalla oli todettu koronatartunta. Vanhemmat kyseenalaistivat, tehtiinkö osastolla riittäviä toimenpiteitä lapsipotilaiden suojaamiseksi. Osastolla huoltajat voivat olla lapsen luona ympäri vuorokauden.

Vierailuja rajoitetaan myös jatkossa

Tampereella potilaiden vierailuaikoja on lyhennetty koronaepidemian aikana myös muiden potilaiden suojelemiseksi. Kun lapsipotilaat ovat jälleen hereillä, vanhempien läsnäoloa pidennetään.

– Usein lapset tässä vaiheessa pääsevät siirtymään Lastensairaalan valvontaan, jossa olosuhteet ovat aivan toista luokkaa. Ja potilaat eivät ole enää kriittisesti sairaita.

Kun koronapotilaita hoitava teho-osasto on käynnistynyt TAYSissa, kaikenikäisten potilaiden läheisten vierailut rajoitetaan aivan minimiin.

– Toivomme, ettei lapsipotilaita joudu tehohoitoon koronan takia, mutta jokainen tilanne tullaan arvioimaan hyvin tarkasti.

Lue lisää:

Seitsemän lasta altistunut koronalle HUSin lastensairaalan syöpäosastolla – Altistuneen äiti: “Näillä lapsilla vastustuskyky on nolla”

Ylen Taloustutkimuksella teettämän kyselyn mukaan suomalaisten mielestä päättäjät ja viranomaiset ovat suoriutuneet hyvin koronakriisin hoidosta.

Tulosten mukaan suopeimmin ihmiset suhtautuivat tasavallan presidentin ja pääministeri toimintaan. Kriittisintä kansa oli opposition toimintaa kohtaan.

Miehet arvioivat viranomaisten ja päättäjien toimia keskimäärin kriittisemmin kuin naiset. Yli 65-vuotiaat puolestaan pitivät hallituksen ja viranomaisten toimintaa onnistuneempana kuin muut ikäryhmät.

Presidentti pärjäsi parhaiten

Kyselyn mukaan jopa 89 prosenttia suomalaisista piti tasavallan presidentin Sauli Niinistön toimintaa tilanteessa melko hyvänä tai erittäin hyvänä. Ikäihmisistä näin ajatteli jopa 96 prosenttia.

Kaikkiaan presidentti keräsi toiminnallaan suomalaisilta parhaimmat arviot ja esimerkiksi yli 50- vuotiaista reilusti yli puolet piti presidentin suoriutumista erittäin hyvänä. Miesten ja naisten arvioissa ei ollut suuria eroja.

Pääministeri suoriutui hallitustakin paremmin

85 prosenttia vastaajista katsoi pääministeri Sanna Marinin (sd.) selviytyneen tilanteen hoitamisesta melko hyvin tai erittäin hyvin.

Naisten luotto pääministeriin oli miehiä korkeampaa, 91 prosenttia vastanneista naisista piti Sanna Marinin toimintaa vähintäänkin melko hyvänä. Miehistä näin ajatteli 78 prosenttia.

Erityisen tyytyväisiä pääministerin toimiin olivat yli 65-vuotiaat. Heistä 93 prosenttia arvioi pääministerin toimineen melko hyvin tai erittäin hyvin.

13 prosenttia kansalaisista vastaavasti katsoi Marinin suoriutuneen melko huonosti tai erittäin huonosti.

Hallitus hyvänä kolmosena

82 prosenttia kyselyyn vastanneista suomalaisista kokee hallituksen suoriutuneen koronavirustilanteen hoitamisesta hyvin.

Naiset luottavat hallitukseen hieman miehiä enemmän. Noin 87 prosenttia naisista piti hallituksen toimintaa erittäin tai melko hyvänä. Miehissä vastaava luku oli 77 prosenttia.

Vastaavasti 17 prosenttia suomalaisista katsoi hallituksen ministereiden selviytyneen tilanteesta tähän saakka melko huonosti tai erittäin huonosti.

Ikäihmiset suhtautuivat hallituksen toimintaan luottavaisimmin. Hallitukseen toimia piti hyvänä tai erittäin hyvänä 89 prosenttia yli 65-vuotiaista vastaajista.

Kriittisimpiä olivat 35-49-vuotiaat työikäiset, heistä 21 prosenttia koki hallituksen toimineen huonosti tai erittäin huonosti koronatilanteessa.

Oppositiolle kritiikkiä

Hallitus ja pääministeri saivat kansalaisilta selvästi paremmat arviot kuin oppositio. Noin 62 prosenttia vastaajista piti opposition suoriutumista melko hyvänä tai erittäin hyvänä. Vajaat 20 prosenttia kansalaisista taas oli melko tai erittäin tyytymätön oppositiopuolueiden tähänastiseen toimintaan koronakriisissä.

Miesten ja naisten suhtautumisessa oppositioon ei kyselyn perusteella ollut merkittäviä eroja, naisista neljännes ei osannut arvioida opposition toimia suuntaan tai toiseen.

Terveysviranomaisille kriittisemmät arviot kuin hallitukselle

Noin 75 prosenttia vastaajista arvioi terveysviranomaisten, kuten esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) selviytyneen tilanteen hoidosta tähän mennessä melko hyvin tai erittäin hyvin. Luku ei ole huono, mutta terveysviranomaisiin kohdistui kyselyn perusteella enemmän kritiikkiä kuin hallitukseen.

Tyytymättömimpiä viranomaistoimiin olivat 25–49 vuotiaat. Heistä noin kolmasosa ajatteli THL.n suoriutuneen tilanteesta melko tai erittäin huonosti. Ikäihmisistä näin ajatteli vain 11 prosenttia.

Luottavaisimpia terveydenhuollon viranomaistoimintaan olivat ikäihmiset. Heistä 89 prosenttia piti viranomaisten suoriutumista hyvänä.

Yle pärjäsi hyvin

Kyselyssä pyydettiin suomalaisia arvioimaan myös Ylen suoriutumista kriisitilanteesta tähän mennessä.

Kyselyyn vastanneista noin 89 prosenttia arvioi Ylen suoriutumista melko tai erittäin hyväksi. Erittäin hyvänä toimintaa piti 39 prosenttia vastanneista, melko hyväksi Ylen arvioi noin puolet suomalaisista.

Tyytyväisimpiä Ylen toimintaan koronavirustilanteen käsittelyssä olivat yli 50-vuotiaat.

Yle selvitti Taloustutkimuksella teettämässään kyselyssä kansalaisten mielipiteitä siitä, miten viranomaiset ovat suoriutuneet koronavirustilanteessa. Kysely tehtiin internetpaneelissa ja siihen vastasi 1805 henkilöä 24. –25.3. 2020. Kyselyn virhemarginaali on noin 2 prosenttia suuntaansa.

Kansalaisilta kysyttiin: Miten seuraavat tahot ovat mielestäsi suoriutuneet koronavirustilanteen hoitamisessa tähän mennessä?

Hallitus

Pääministeri

Oppositio

Tasavallan presidentti

THL

Yle

Kaikki alkaa käsien pesusta.

Sitten puetaan suojapuku, maski, hanskat ja suojalasit. Ja lopuksi pestään kädet uudelleen.

– Saippua tehoaa koronavirukseen paremmin kuin käsidesi, tietää Helsingin Laakson terveysaseman ylilääkäri Kustaa Piha.

Jos koronaepidemia on taistelu, Piha on etulinjassa.

Vihollinen on silmälle näkymätön virus, joka pitää eristää. Siksi oireista kärsivät eri puolilla maata ohjataan omiin hoitoyksikköihinsä, kuten Helsingin Laaksoon hiljattain perustetulle koronaterveysasemalle.

Rintamalinja kulkee näiden hoitoyksikköjen sisällä. Piha osoittaa varoituskylttejä.

– Nyt olemme puhtaalla puolella. Tästä alkaa kontaminoitunut alue, sanoo Piha, ja astuu sisään.

Kontaminoituneella eli "likaisella" alueella ovat potilaat. Ja siten myös virus.

Kukaan hoitohenkilökunnasta ei kulje likaiselle alueelle ilman suojausvarustusta, tai siirry sieltä pois viruksen saastuttamien vaatteidensa kanssa. Mitään lattialle pudonneita esineitä ei käytetä ilman desifinointia.

Varotoimien tarkoitus on estää viruksen leviäminen henkilökuntaan. Jos niin käy, koko kansakunta on pulassa.

Tyyntä myrskyn edellä

Suomen koronaepidemian keskus on Uudellamaalla.

Tiistaina tunnelma Laakson koronaterveysasemalla oli rauhallinen. Potilaita tulee vuorokaudessa alle sata. Henkilökuntaa on riittävästi moninkertaisen määrän vastaanottamiseen.

Turun yliopistollisen keskussairaalan päivystyspolille saapuu tällä hetkellä jopa vähemmän potilaita kuin normaalisti. Voi olla, että tapaturmia tapahtuu sulkeutuneessa Suomessa vähemmän.

– Tai sitten ihmisten kynnys saapua sairaalaan on epidemian aikana suurempi, arvelee päivystyksen vuorovastaava, sairaanhoitaja Hanna Anttonen.

Hoitajat ja lääkärit tietävät kuitenkin hyvin, että rauhallinen tilanne on väliaikaista.

– Me vertaamme omaa tilannettamme muihin maihin. Kaikki tiedot antavat olettaa, että potilasmäärät tulevat kasvamaan merkittävästi, sanoo Kustaa Piha.

Koronavirusepidemia on Suomen osalta vasta alkamassa. Toistaiseksi sairaalahoitoa tarvitsevat lasketaan kymmenissä. THL:n tämänhetkisen ennusteen mukaan heidän kokonaismääränsä tulee nousemaan 11 - 15 tuhanteen.

Tautihuippu saavutetaan mahdollisesti vasta toukokuussa.

Sitä odotellessa sairaaloissa ja terveysasemilla valmistaudutaan kuumeisesti vastaanottamaan viruksen iskua.

Se tarkoittaa fyysisten raja-aitojen pystyttämistä. Muiden hoitoyksikköjen varaamista koronapotilaiden hoitoon. Kallisarvoisten suojausvarusteiden säännöstelyä. Aivan uudenlaisten hoitorutiinien opettelua.

– Nyt pystymme vielä kokeilemaan, miten systeemi toimii. Sitten kun potilaita alkaa tulla enemmän, olemme valmiina, sanoo vuorovastaava Anttonen Tyksistä.

Onko Suomi Italian tiellä? "Ilman muuta huolestuttaa"

Operaation komentokeskuksissa ei harjoitella, vaan painetaan pitkää päivää.

– Puhelin on kädessä käytännössä koko ajan. Tilannepalavereita pidetään viikonloppuisin. On ollut aika hektistä, sanoo Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen kohtaja Leena Turpeinen.

Edellisten viikkojen työllistävimpiä urakoita on ollut Helsingin koronaterveysasemien pystyttäminen, sekä vähemmän kiireellisen terveydenhuollon alasajo.

Päätöksiä on tehtävä nopeasti, ja ne ovat isoja. Muualla terveydenhuollossa tehdyt supistukset vaikuttavat pitkälle tulevaisuuteen.

– Mitä tapahtuu jos diabeetikkoja, tai verenpainetaudista ja sydämen vajaatoiminnasta kärsiviä ei hoideta? Tämä on tasapainoilua. Korona-asia pitää hoitaa, mutta ajatuksien on oltava koko ajan myös muutaman vuoden päässä, Turpeinen sanoo.

Ja koko ajan on laadittava suunnitelmaa sen varalle, että tilanne olennaisesti pahenee.

Isoja huolenaiheita riittää. Niistä päällimmäisimpiä on henkilökunnan turvallisuus.

– Sairaspoissaoloja hengitystieinfektioiden vuoksi on ollut jo nyt. Me edetään päivä kerrallaan. Mutta ilman muuta huolestuttaa, Turpeinen sanoo.

Sama huoli vaivaa hoitoalan ammattilaisia ympäri maata. Jos virus leviää laajasti henkilökuntaan, myös kyky hoidon antamiseen romahtaa.

Kuvat Italian ja Espanjan kriisiytyneistä sairaaloista ovat kirkkaana mielessä. Näissä maissa koronaan kuolleiden määrät lasketaan tuhansissa.

Tartunnan saaneiden joukossa on tuhansia hoitajia ja lääkäreitä. Kymmeniä on kuollut tautiin.

– Kun kuuntelee näitä uutisia miten henkilökunta sairastaa Italiassa, kuinka monta lääkäriä ja hoitajaa on jo kuollut. Niin ollaanko me sitten turvassa? Tällaisia ajatuksia ainakin minulle paljon tulee, kun on lapsia, sanoo Mikaela Verspoor, joka on sairaanhoitajana HUS:n Meilahden teho-osastolla.

Oulun yliopistollisen sairaalan akuuttilääkäri Iita Daavittila ei vielä murehdi. Öisin on silti vaikea saada unta.

– On miljoona asiaa, mitä pitäisi suunnitella, ohjata, tehdä. Ne tulevat ajatuksiin.

Hoitohenkilökunnan tiedossa on hyvin, että taistelusta tulee pitkä. Tuoreimman arvion mukaan epidemian ensimmäinen aalto kestää lyhimmilläänkin keskikesään.

– Me päivystyksessä olevat olemme tottuneet työskentelemään kovan paineen alla. Mutta emme tiedä, mitä tulevaisuus tuo. Ihan varmasti tulee jaksamisen kanssa ongelmia, jos tilanne pahenee ja jatkuu pitkään, sanoo Hanna Anttonen Tyksistä.

Pyyntö kotijoukoille: "Pysyttäisi nyt siellä kotona"

Suomi on ottanut käyttöön rajuja toimia epidemian hillitsemiseksi. Kukaan ei vielä tiedä, miten ne purevat.

– Täytyy vain toivoa, että ne ovat riittävän tehokkaita, sanoo Kustaa Piha Laakson terveysasemalta.

Paljon on kansalaisten oman toiminnan varassa.

– Toivon, että ihmiset ottavat rajoitukset tosissaan. Sillä pystytään suojaamaan meidän hoitavaa henkilökuntaa, sanoo Helsingin terveys- ja päihdepalvelujen johtaja Leena Turpeinen.

"On etuoikeus olla nyt töissä"

Korona on kuitenkin tuonut hoitohenkilökunnan keskuuteen muutakin kuin huolta. Kuten tiimihenkeä, tarmoa ja ammattiylpeyttä.

– Tänne on tullut kollegoja monilta terveysasemilta. On tosi hyvä fiilis. Hyvä yhteishenki. Tekemisen meininki, sanoo terveydenhoitaja Leena Sallinen Laakson terveysasemalta.

– Motivaatio on hyvä. He tietävät, että eletään poikkeuksellisia aikoja. Siellä pohjalla on vahva ammatillinen kutsumus, sanoo ylilääkäri Kustaa Piha.

Tyksin päivystyksen sairaanhoitaja Zacharias Granqvist on kiitollinen, että hänen roolinsa poikkeustilassa ei ole pysytellä kotona.

– Kun koko yhteiskunta on passitettu kotiin, niin onhan se hoitajille ja lääkäreille oikein etuoikeus olla töissä. Päästä tekemään tälle tilanteelle jotain.

Lue myös:

Tässä on ratkaisu terveydenhuoltoa uhkaavaan suojavarustepulaan: Huoltovarmuuskeskus tekee historiaa ja avaa varastonsa ovet

Lääkäri kertoo Italian koronaepidemian keskeltä: "Kuolleiden määrä on valtava" – Bergamon sairaala yrittää selvitä äärirajoilla

Kolme lääkäriä kertoo, miten pandemiaan on jo pitkään varauduttu – Kaikkia hoidetaan, mutta hoidettavat on pantava tärkeysjärjestykseen

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) alati muuttuvat ohjeet vanhusten kotihoitoon koronakriisissä ovat aiheuttaneet sekaannusta ympäri Suomen.

Kunnissa on ollut epätietoisuutta, miten ja mitä ohjeita pitäisi noudattaa. Tilanne koskettaa monia. THL:n mukaan säännöllisen kotihoidon piirissä oli vuoden 2018 lopussa lähes 75 000 henkilöä. Koronaviruksen seurauksena kotiinsa joutuu linnoittautumaan yhä useampi.

STM linjasi viime viikon torstaina, että hoitajien tulee käyttää hengityssuojaimia kotihoidon asiakaskäynneillä.

– Kotihoidon henkilöstön tulee asiakaskäynneillä suojautua kertakäyttöisillä hengitystiesuojaimilla, sanoi perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru hallituksen tiedotustilaisuudessa viikko sitten torstaina.

Perjantaina STM julkisti kuitenkin nettisivuillaan ohjeen, jonka mukaan kotihoidon henkilöstön suojautumisesta päättävät työnantajat.

Kuluvalla viikolla STM on antanut uusia ohjeita. Tiistaina ministeriö julkaisi tiedotteen, jonka mukaan kotihoidossa työskentelevien pitää käyttää suu-nenäsuojusta asiakaskäynneillä. Hengitystieinfektioon sairastuneen potilaan hoidossa varusteena on oltava myös suojakäsineet.

Samana päivänä julkaistussa ministeriön virallisessa ohjeessa kuitenkin sanotaan, että hoito- ja hoivatyössä käytetään hengityssuojaimia henkilökohtaisen riskiarvion perusteella ja käsihygienia riittää, jos asiakkaalla ei ole hengitystieinfektiota.

Mikä STM:n ohjeistus kotihoitoon oikein on?

STM:n johtaja Tuija Kumpulainen sanoo, että ministeriö pyrkii antamaan vielä perjantaina suosituksen, jonka mukaan hengityssuojaimia pitää käyttää kaikissa kotihoidon tapaamisissa. Ohje on siis sama, minkä ministeri Kiuru kertoi jo viikko sitten.

Ylen tietojen mukaan monien kuntien kotihoidossa ei ole tähän asti käytetty hengityssuojaimia, kun kyse on ollut arkisista tapaamisista.

Kotihoidossa on usein noudatettu THL:n ohjeistusta, jonka mukaan kotikäynneillä riittää hyvä käsihygienia ja varovaisuus yskiessä.

Suojavarusteiden käytössä vaihtelua alueittain

Yle on haastatellut tätä juttua varten kotihoidon työntekijöitä ympäri Suomen. Yhteensä tietoja on saatu yli kymmeneltä kotihoitajalta tai esimieheltä.

Tietojen perusteella usealla paikkakunnalla on toimittu STM:n ohjeiden vastaisesti. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on linjannut, että suojamaskeja ei käytetä, ellei kotihoidon asiakkaan epäillä altistuneen virukselle.

– Kaupunki antaa oman tulkintansa ohjeisiin. Ohjeet muuttuvat lähes päivittäin, emme ota automaattisesti käyttöön hallituksen ohjeita, palvelualueen johtaja Arja Peiponen Helsingin kaupungilta kertoi Ylelle tiistaina.

Sama käytäntö on Ylen haastattelujen perusteella monella muullakin alueella. Haastatelluista enemmistö kertoo, että maskeja ei käytetä säännönmukaisesti. Useimmiten viruksen leviämistä pyritään rajaamaan käsidesin avulla ja kasvosuojia käytetään vain oireilevien potilaiden kohdalla.

Tämä on käytäntö muun muassa Etelä-Karjalassa Eksoten alueella.

– Tämä ohjeistus tuli STM:ltä viime perjantaina tilaisuudessa, joka oli järjestetty videoyhteyksien välityksellä sairaanhoitopiirien johtajille ja kuntien terveysjohtajille. Nyt tietomme mukaan ihan lähipäivinä on tulossa tarkennuksia ohjeeseen ja totta kai toimimme ohjeiden mukaan, terveys- ja vanhustenpalvelujen johtaja Tuula Karhula kertoo.

Ylen tietojen mukaan kyseisessä videopalaverissa ohjeistuksen antaja oli STM:n kansliapäällikkö Kirsi Varhila.

STM:n Tuija Kumpulainen pahoittelee annettua epäselvää ohjeistusta. Hänen mukaansa valtakunnallisia THL:n ja Työterveyslaitoksen ohjeita on noudatettu vaihtelevasti, joten STM halusi tehostaa viestiä tarkentavilla ohjeilla.

Hengityssuojainten käytöstä alettiin STM:ssä puhua viime viikolla. Hänen mukaansa kotihoidon asiakkaiden suojaamisen perustaso on hyvä, mutta nyt tavoitellaan lisäkeinoja suojata ikäihmisiä koronalta.

– Lisätoimenpiteen toteutukseen menee hetki, mutta sitä pidetään tarpeellisena, Kumpulainen sanoo.

STM:n mukaan kuntien pitää pääsääntöisesti noudattaa ministeriön ohjeita.

Paikoin näin on jo toimittu. Esimerkiksi Oulussa ja Etelä-Savossa hengityssuojaimia käytetään vanhusten kotikäynneillä. Oulussa varustaudutaan lisäksi suojahanskoin.

– Tällä hetkellä priorisoimme niin, että kotihoidossa on näitä suojia käytössä. Tulemme tarkentamaan suojainten käytön ohjeistusta vielä tänään (torstaina), sanoo hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto Oulun kaupungilta.

Hoitajat epätietoisia ohjeistuksesta

Ylen haastattelemat hoitajat kertovat, että poukkoileva ohjeistus aiheuttaa epätietoisuutta. He esiintyvät jutussa nimettömänä, koska pelkäävät julkisuuden vaikuttavan työntekoonsa.

– Kukaan ei oikein tiedä mistään mitään, ei edes hallituksen ohjeista. Tänään (viime perjantaina) tuli ohje, että kirurgin suojia käytetään vain, jos asiakas oireilee, kertoo Etelä-Karjalassa työskentelevä hoitaja.

Hoitajaa huolettavat myös vuoronvaihdot, joissa toimistolla voi olla samaan aikaan suuri määrä ihmisiä. Koronataudin mahdollisesti saanut hoitaja voisi näin levittää virusta muihin työntekijöihin, joista se voisi siirtyä kotikäynneillä ikäihmisiin.

Lähihoitajia edustavan Superin asiantuntijan Elina Kiurun mielestä kotihoidon työnantajat eivät ole suhtautuneet koronaan tarpeeksi vakavasti ja vähättely on johtanut epäselviin ohjeisiin.

– Mielestäni ei ole tullut ihan selkeää määräystä, että niitä (hengityssuojaimia) käytetään joka tilanteessa, jossa ollaan asiakkaan luona. Helpottaisi työntekijöiden kuormaa, jos ohjeita ei tarvitsisi itse pähkäillä, Kiuru toteaa.

Superin puheenjohtaja Silja Paavola sanoo, että kotihoidon asiakkaiden suojelua ei ole ymmärretty täysin oikein.

– On vain ajateltu, että se auttaa, kun laitetaan vierailut pois ja vähennetään kontaktien määrää. Kotihoidossa pitää miettiä sitä, että tehdään reitti, jossa käy samat ihmiset niin paljon kuin mahdollista. Ei niin, että poukkoillaan reitiltä toiselle ja viedään talosta toiseen sitä koronaa, kun ei tiedetä kenellä se on.

“Hengityssuojaimia ei kertakaikkisesti ole”

Osa kunnista päätti heti ministerin tiedotustilaisuuden jälkeen alkaa noudattaa ohjetta hengityssuojainten käytöstä. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut hengityssuojainten riittävyys.

– Me haalimme suu-nenäsuojia, koska ministeriö määräsi käyttämään niitä kotihoidossa. Meillä ei valitettavasti ole sellaista varastoa, kun on ollut kielletty hamstraamasta. Käyntejä on iso määrä päivässä, näitä suojia kuluisi toistasataa päivässä pienessä kunnassa. Tilanne on vaikea ja ristiriitainen, pienen eteläsuomalaisen kunnan vanhuspalvelujohtaja kertoo.

Vanhuspalvelujohtajalla ei ole tiedotusoikeutta kunnan asioista, joten hän esiintyy jutussa ilman nimeä.

Myös Etelä-Savon soten alueella lasketaan nyt tarkoin hengityssuojainten riittävyyttä.

– Tällä hetkellä meillä on yli 80 000 kotikäyntiä kuukaudessa, niitä menisi vajaat kolme tuhatta per päivä. Arvio on, että meidän varastot kestäisivät huhtikuun loppuun, vanhus- ja vammaispalvelujen johtaja Niina Kaukonen sanoo.

Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymässä ongelma on ratkaistu teetättämällä pikaisesti kankaisia hengityssuojaimia kotihoidon tarpeisiin.

Tilauksessa on useita tuhansia kangasmaskeja. Ensimmäiset jaettiin henkilökunnan käyttöön jo tiistaina. Hyvinvointiyhtymä on ohjeistanut, että maski vaihdetaan jokaisen käynnin jälkeen ja ne pesetetään päivän päätteeksi.

– Meillä infektioylilääkäri on linjannut, että kangasmaski käy näissä normaaleissa kotihoidon käynneissä ihan vastaavasti kuin tämä kirurginen maski. Toki voidaan ajatella, että kertakäyttömaskit saattavat olla parempi ratkaisu, mutta tässä tilanteessa kun ei ole muuta tarjolla, niin asiallinen ratkaisu tämäkin, toimialajohtaja Anu Olkkonen-Nikula kertoo.

Olkkonen-Nikulan mukaan ministeriö on hyvin tietoinen siitä, että kertakäyttömaskien määrät ovat tarpeeseen nähden auttamatta liian pienet.

– Meillä tehdään 1,8 miljoonaa kotikäyntiä vuodessa, keskimäärin noin 150 000 kotikäyntiä kuukaudessa. Niitä hengityssuojaimia ei kertakaikkisesti ole.

Ylen tietojen mukaan myös käsidesin saatavuuden kanssa on ongelmia osassa Suomea.

STM: Suojainten tulee olla kertakäyttöisiä

Kunnissa on ollut epätietoisuutta, kuinka usein kotihoidon työntekijän pitää vaihtaa hengityssuojain. STM:n mukaan suojainten tulee olla kertakäyttöisiä, eli jokaista kotihoidon käyntiä varten tarvitaan uusi maski.

– Tarkoitus on suojata asiakas mahdolliselta hoitajan kantamalta taudilta, ja suojaimen teho heikkenee sen kostuessa, sanoo STM:n johtaja Kumpulainen.

Kumpulaisen mukaan myös kankaiset hengityssuojaimet käyvät, jos kertakäyttöisiä ei ole saatavilla.

STM avasi maanantaina Huoltovarmuuskeskuksen suojavarustevaraston. Kumpulainen sanoo, että varusteita jaetaan ensin sairaanhoitopiireistä koostuville erityisvastuualueille, mutta myös kuntien tarpeet on huomioitu laskelmissa. STM:n mukaan suojavarusteiden liiallista käyttöä tulee välttää, jotta niiden saatavuus voidaan turvata.

Kumpulainen ei ota kantaa, kuinka pitkäksi aikaa Huoltovarmuuskeskuksen varusteet riittävät uuden ohjeistuksen myötä. Huoltovarmuuskeskus yrittää saada markkinoilta lisää suojavarusteita mahdollisuuksien mukaan.

Kumpulainen jatkaa, että myös kunnilla on vastuu huolehtia yksityisten toimijoiden kanssa tehdyissä sopimuksissa, että niissä varaudutaan poikkeusaikojen hoitoon.

Yhdellä vanhuksella voi olla toistakymmentä hoitajaa

STM haluaa myös kuntien pyrkivän siihen, että yhdestä kotihoidon asiakkaasta huolehtisi pääsääntöisesti yksi henkilö, niin sanottu omahoitaja. Kunnissa tätä pidetään käytännössä mahdottomana toteuttaa.

Kotihoito on vuorotyötä ja asiakkaan luona voidaan joutua käymään jopa viisi kertaa päivässä. Lisäksi sairastumiset, lomat ja vapaapäivät sotkevat kuviota.

– Keskimäärin yhdellä vanhuksella on lähemmäs kymmenen hoitajaa. Joskus meillä on ollut tavoitteena, että enintään viisi kävisi, mutta sekään ei ole aina ollut mahdollista edes normaalitilanteessa, Helsingin kotihoidon palvelualueen johtaja Arja Peiponen sanoo.

Esimerkiksi Etelä-Karjalan sotepiirissä Eksotessa luku on tällä hetkellä 19 kotihoidon työntekijää kuukaudessa asiakasta kohden.

– Tuon koko keskiarvon pudottaminen esimerkiksi viiteentoista on jo työn takana, mutta meidän pitää nyt miettiä kaikki keinot miten saadaan lukua pienemmäksi, Eksoten kotihoidon palvelupäällikkö Miia Inna kertoo.

Ajatus vaikuttaa utopialta etenkin kun joillakin alueilla kotikäyntejä on jo nyt jouduttu vähentämään ja käyntiaikoja lyhentämään.

Esimerkiksi Tampereella sairauspoissaolot ovat lisääntyneet, mikä kasvattaa hoitajien vaihtuvuutta. Kaupunki on vähentänyt kotikäyntejä, jotka eivät ole akuutteja. Muun muassa lääkkeiden antoa hoidetaan yhä enemmän etäyhteydellä.

– Se (STM:n omahoitajaohje) oli aika hurja ehdotus, johon ei päästä missään eikä koskaan, sanoo palvelulinjapäällikkö Mari Patronen Tampereen kaupungilta.

STM:n Kumpulaisen mukaan ministeriö suosittaa tekemään sen, mikä on mahdollista.

– On eri asia vähentää kävijöiden määrää, jos asiakkaan luo tehdään yksi käynti päivässä. Jos käyntejä on enemmän, niin kävijöitä on enemmän.

Yle teki haastattelut 23–25.3. välisenä aikana. STM julkisti kotihoitoon liittyvän tiedotteen ja ohjeen 24.3.

Onko sinulla uutisvinkki koronaan liittyen? Laita viestiä tämän jutun toimittajille jaakko.mantymaa@yle.fi, johanna.mattinen@yle.fi ja riku.roslund@yle.fi.

Hallitus päätti eilen, että Uusimaa eristetään muusta Suomesta, jotta koronaviruksen leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen voidaan hillitä.

Poliisi asettaa sulut Uudellemaalle johtaville teille ja pysäyttää ja tarkastaa jokaisen rajan yli aikovan. Uudellemaalle tai sieltä pois matkustavat ihmiset pysäytetään perjantaista lähtien, jos eduskunta hyväksyy asetuksen.

Hallitus antoi eilen raamit sille, ketkä saavat maakunnan rajojen sulkemisesta huolimatta liikkua Uudenmaan rajan yli.

Hyväksyttävät perusteet ovat viranomaistoiminta, työn, elinkeinon tai luottamustoimen harjoittaminen, lakisääteisen velvollisuuden täyttäminen, lähiomaisen kuolema, lapsen tapaamisoikeus tai muu painava henkilökohtainen syy. Myös esimerkiksi sairaan lähisukulaisen hoitaminen voi olla hyväksyttävä syy.

Kysyimme poliisihallituksen poliisitarkastaja Konsta Arvelinilta yhdeksän käytännön kysymystä siitä, kuka rajan voi ylittää ja missä asioissa.

Saako kuka tahansa mennä rajan yli töihin?

Kuka tahansa ei saa mennä töihin. Vain se, joka osoittaa, että on välttämätön peruste töihin menemiselle, saa mennä. Se tarkoittaa käytännössä esimerkiksi sitä, että jos on mahdollisuus tehdä etätöitä, niin tekee niitä kotona.

Miten poliisi tietää, kenen on pakko päästä töihin työpaikalle?

Poliisi ei selvitä juurta jaksain syitä, vaan suhtautuu hyvin kriittisesti Uudenmaan rajan ylittämiseen. Silti on tehtäviä, jotka edellyttävät työpaikalle menemistä, kuten hoitohenkilökunta, toimittajat, viranomaiset, ammattiliikenne, postin pitää kulkea ja elintarvikkeiden pitää päästä kauppoihin. Jos työpaikalle pitää päästä ja muita vaihtoehtoja ei ole, niin sitten sinne pääsee.

Miten todistetaan, että on pakko päästä työpaikalle?

Mitään todistelua ei edellytetä. Mitään kirjallisia todistuksia ei tarvitse olla mukana. Jos työnantaja antaa todistuksia, niin se helpottaa tarkastusta.

Ihmisillä on kuitenkin velvollisuus todistaa henkilöllisyytensä ja esittää poliisille kirjallinen tai suullinen todistus siitä, minkä vuoksi kulkeminen on välttämätöntä.

Onko luottamustoimia määritelty tässä yhteydessä?

Kansanedustajien työskentely on esimerkiksi tällaista, myös kaupunkien ja kuntien luottamustoimet tai ammattiyhdistystoiminta, jos se on välttämätöntä eikä sitä voi millään muulla tavalla hoitaa. Esimerkiksi eduskunnassa on siirrytty laajasti etätyöhön.

Keitä viranomaistoiminnalla tarkoitetaan?

Samasta lähtökohdasta heitä arvioidaan kuin muutakin työskentelyä. Tällaisia ovat esimerkiksi hälytystehtävät ja myös muut virkatehtävien toimittamiset. Esimerkiksi käy vaikkapa Uudenmaan alueen ulkopuolella asuva ministeriön virkamies, jonka on tehtävä työnsä virkapaikalla tietoturvan takia.

Kuinka suurta joukkoa poliisi arvioi rajoituksista poikkeamisen koskevan?

En pysty prosenttiosuuksia sanomaan. Suhtaudumme hyvin odottavasti siihen, että ihmiset itse ymmärtävät, että nyt jos koskaan jäädään kotiin ja vältetään lähikontakteja ja hoidetaan kaikki etäyhteyksillä tai muilla tavoilla.

Millainen osuus vapaa-ajanmatkailu on normaalista Uudenmaan rajan ylittävästä liikenteestä?

En osaa sanoa ollenkaan. Toivon, ettei sitä tänä päivänä enää juurikaan olisi, vaan vain välttämätöntä liikennettä. Erityisesti aamu- ja iltapäivisin voi silti tarkastuspisteille kertyä ruuhkia, mikä rupeaa väistämättä puurouttamaan liikennettä.

Onko valvovat poliisit ohjeistettu tarkkaan siitä, kuka pääsee yli ja kuka ei, vai ovatko yksittäiset päätökset harkinnanvaraisempia?

Poliishallitus on laatinut hyvin kattavan ohjeistuksen, jota parasta aikaa viimeistellään. Siinä on huolehdittu, että huomioidaan kaikki olennaiset seikat. Kaikkia valvotaan yhdenvertaisesti, ja kaikki saavat samanlaisen kohtelun.

Jos rajanylityslupaa ei saa, voiko poliisin päätöksestä valittaa?

Voi kannella, jos epäilee, että poliisi on ylittänyt toimivaltansa tai harkintavaltansa, mutta se päätös, mikä siellä tarkastuspisteellä tehdään, ei ole valituskelpoinen.

Lue myös:

Poliisi asettaa sulut Uudellemaalle johtaville teille – jokainen rajan yli liikkuva tarkastetaan

Näin Uusimaa eristetään muusta Suomesta – 10 asiaa: Saako sukulaisia tavata, miten käy työmatkojen? Tuleeko valvontaa kaikille väylille?

Uudenmaan rajalle tulossa satoja varusmiehiä poliisin avuksi – puolustusministeri: Valvonta mahdollista aloittaa jo perjantaina

Perussuomalaisten kansanedustaja Riikka Purra halusi tietää kyselytunnilla, kuka teki virheen, kun ulkomailta Suomeen palaavat matkailijat eivät saaneet selkeitä toimintaohjeita.

Purran mukaan palaajat eivät ole saaneet tarvittavaa ohjeistusta kahden viikon karanteenista, ja ovat voineet levittää koronavirusta eteenpäin.

– Suomeen on palannut kriisin alettua jopa 200 000 riskialueilla, muun muassa Italiassa ja Espanjassa oleskellutta henkilöä. Terveysviranomainen ei ole ollut näitä ihmisiä vastassa. Monet eivät kuule tai välitä ohjeista. He siirtyvät kentältä eteenpäin ympäri Suomen julkisissa liikennevälineissä, Purra sanoi.

Ulkoministeriö ei ole vahvistanut Suomeen ulkomailta palanneiden ihmisten määrää.

Rajoitustoimet eivät auta, kun virus leviää ulkomailta, Purra sanoi. Hänen mukaansa Helsinki-Vantaan lentoasemalta operoi vielä viime perjantaina 180 lentoa.

– Finavia ei voi tehdä viranomaisten toimia, rajavartiolaitoksella ei ole valtuuksia, THL:n asiantuntijoille nämä ihmiset tulivat kulemma yllätyksenä ja ministeriössä oli tietokatkos. Miten tämä on mahdollista ja kuka on tehnyt virheen? Mitä hallitus aikoo tehdä näiden ihmisten tavoittamiseksi? Purra halusi tietää.

Marin: Ohjeiden olisi pitänyt olla selkeämpiä

Myös kokoomuksen edustaja Sari Multalan mukaan on hyvin tärkeää, ettei mikään kohta koronatoimista vuoda, nyt kun kansalaisten perusoikeuksia rajoitetaan Uudellamaalla.

Ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) mukaan ulkomailla on ainakin 41 000 suomalaista, joista muutama tuhat etsii paluuta Suomeen. Luku perustuu matkustusilmoituksiin.

– Hallitus on itse ohjeistanut ihmisiä palaamaan Suomeen, joten ei ole varmasti tullut yllätyksenä, että palaajia on ollut ja tulee olemaan vielä lisää. Hallitus johtaa kriisin torjuntaa, miten on mahdollista, ettei hallitus ohjeistanut ajoissa lentokenttien ja satamien viranomaisia kunnolla? Multala kysyi.

Pääministeri Sanna Marin (sd.) myönsi, ettei matkustajille ole ollut riittävän selkeitä ohjeita, mutta tilanteeseen on nyt puututtu: terveydenhuollon henkilökuntaa on ohjattu paikalle ja matkustajille jaettu selkeitä ohjeita.

Lentoasemalla on otettu käyttöön myös kuulutukset, joissa ihmisiä kehotetaan menemään karanteenia vastaaviin oloihin kahdeksi viikoksi.

– Olemme nyt huomanneet, että tässä on ollut puutteita. Tähän emme pysty enää vaikuttamaan, mutta voimme vaikuttaa, että tästä eteenpäin ohjeistus on selkeää, ja tänne palaavat eivät levitä tautia eteenpäin, Marin sanoi.

Kansanedustaja Pia Kauma (kok.) tosin kertoi, että hänen eilen Suomeen palannut tuttavansa ei ollut saanut toimintaohjeita karanteenista. Marin ei kertonut, tavoitellaanko epidemia-alueilta jo saapuneita ihmisiä millään tavoin.

Riittääkö suojavälineitä ja hengityskoneita?

Oppositio hiillosti hallitusta myös suojavälineiden saatavuudesta ja tehohoitoon tarvittavien hengistyskoneiden määrästä. Terveydenhuollon henkilöstöltä tulee yhä viestejä tarvikepulasta.

Hallitus muistutti, että että se on antanut määräyksen ottaa käyttöön Huoltovarmuuskeskuksen valmiusvarastossa olevat suojavälineet- ja tarvikkeet.

– Sieltä niitä on toimitettu jo miljoonia kappaleita viidelle erityisvastuualueelle ympäri Suomea, ja näitä välineitä toimitetaan sieltä sairaaloihin käytettäväksi. Täydennämme myös koko ajan varastoja, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas.) totesi.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan hallitus on myös selvittänyt, pystyttäisiinkö hengityskoneita valmistamaan nopealla aikataululla Suomessa esimerkiksi lisenssillä.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) huomautti, että koneet tarvitsevat myös osaavia käyttäjiä.

– Kiireettömästi leikkaustoiminnasta vapautuvia on nyt tarkoitus nostaa tehovalvontapaikoille, ja tehovalvontapaikoista kouluttaa ihmisiä tekemään tehohoitoa, Kiuru kertoi.

Kansanedustajat kyselivät myös koronavirustestien lisäämisestä, taloudellisesta tukipaketista yritysten auttamiseksi ja poliisin määrärahojen riittävyydestä poikkeustilanteessa.

Eduskunta käy lähetekeskustelun liikkumisrajoituksista

Kyselytunnin jälkeen eduskunta käy lähetekeskustelun liikkumisen rajoitusta koskevasta hallituksen asetuksesta ja käsittelee hallituksen lisätalousarviota.

Koronaviruksen takia eduskunnan kyselytunnillakin on otettu käyttöön poikkeusjärjestelyjä.

Viime viikosta lähtien istuntosaliin tulevien kansanedustajien määrää on karsittu niin, että salissa pystytään pitämään edustajien välillä tavallista pidempi etäisyys.

Paikalla olivat vain ne kansanedustajat, jotka esittivät kyselytunnilla kysymyksiä. Loput kansanedustajat seurasivat kyselytuntia etänä työhuoneistaan.

Päivitetty 19.10: Ulkoministeriö ei ole vahvistanut Suomeen ulkomailta palanneiden ihmisten määrää.

Lisää aiheesta:

Lue tästä uusimmat tiedot koronaviruksesta.