MOSKOVA Kaupungin ydinkeskustassa sijaitsevassa luksustavaratalo Tsumissa on tavallista hiljaisempaa. Kaikki asiakkaat eivät ole silti kaikonneet.

– Hölynpölyä, se on pelkkä informaatiovirus. En ole lainkaan huolissaan, sanoo vaateostoksilta palannut Aleksandr, joka kieltäytyy kertomasta sukunimeään.

Hänen mielestään tuikitavallinen flunssa on nyt aiheuttanut valtavan mediakohun. Shoppailemisen keskeyttämiseenkään ei nuoren miehen mukaan ole tarvetta, sillä tavaratalot huolehtivat hygieniasäännöistä.

Luksustuotteita myyvä Tsum haluaa toimillaan viestittää, että se välittää asiakkaittensa turvallisuudesta. Myyjät palvelevat brändätyissä kasvosuojuksissa ja tavaratalon sisäänkäynnillä on tarjolla ilmaisia kasvosuojaimia, suojakäsineitä ja desinfiointiainetta.

Monin paikoin muualla suojavarusteista ja käsidesistä on pulaa. Asiasta ilmoitti tänään keskiviikona presidentti Vladimir Putinille Venäjän liittoneuvoston puheenjohtaja Valentina Matvijenko.

Uudet tartunnat kasvavat nopeasti

Venäläisten vähättelevän asenteen koronavirusta kohtaan ymmärtää, sillä maan johto on pyrkinyt näihin päiviin saakka tyynnyttelemään kansalaisia, eikä tilanteen ole kerrottu juuri uhkaavan Venäjää.

Näyttääkin siltä, että vallanpitäjät ovat pelänneet enemmän epidemian aiheuttamaa paniikkia kuin itse virusta. Äänenpainot ovat kuitenkin vakavoituneet samaan tahtiin, kun todettujen tartuntojen määrä on kasvanut.

Tänään viranomaiset kertoivat, että vuorokauden aikana tulleiden uusien tartuntojen määrä liki kolminkertaistui aiempien päivien kasvutahtiin verrattuna. Vahvistetut koronatartunnat lisääntyivät vuorokaudessa 163:lla tapauksella ja niitä on nyt yhteensä 658.

Valtaosa kerrotuista tartunnoista on Moskovassa, mutta virusta on todettu lähes koko maassa.

Epidemian todellista leviämistilannetta ei tiedetä

Tiistaina yksi epidemian torjuntaa johtavista poliitikoista, Moskovan pormestari Sergei Sobjanin antoi ensimmäisen kerran ymmärtää, että todellisuudessa tartuntoja on Venäjällä paljon ilmoitettua enemmän.

Sobjaninin mukaan todettujen tartuntojen pientä määrää selittää testauksen vähäisyys, eikä viranomaisilla ole tarkkaa kuvaa epidemian laajuudesta.

Viralliset tartuntaluvut ovat herättäneet epäilyjä jo viikkojen ajan. Epäuskoa ovat osaltaan vahvistaneet alkuvuonna selvästi lisääntyneet keuhkokuumediagnoosit. Myös koronaviruksen tiedetään aiheuttavan keuhkokuumetta.

Viranomaiset ovat selittäneet keuhkokuumetapausten kasvua sillä, että ihmiset ovat hakeutuneet herkemmin hoitoon koronauutisoinnin vuoksi.

– Viranomaisten tiedot eivät koskaan pidä paikkaansa, ei Venäjällä, eikä muualla. Johtajat salaavat tietoja kaikkialla, sanoo pelkän etunimensä kertova Maksim.

Koronavirus tuntuu olevan venäläisille tavallista arempi aihe, sillä kaikki Ylen kymmenkunta Moskovan ydinkeskustassa haastattelemaa venäläistä kieltäytyivät kertomasta sukunimeään.

Putin puhui vihdoin koronavirustilanteesta

Presidentti Putin kommentoi vihdoin koronavirustilannetta tänään pitämässään tv-puheessaan. Hän jatkoi tilanteen rauhoittelua.

Putinin mukaan Venäjän maantieteellisen sijainnin vuoksi viruksen leviämistä ei voida täysin estää, mutta valtio on pystynyt ja pystyy järjestelmällisillä toimillaan rajoittamaan sen leviämistä.

Epidemian hillitsemiksi presidentti julisti ensi viikon kaikille venäläisille palkalliseksi lomaksi. Hän esitteli niin ikään joukon sosiaaliavustuksia kansalaisille sekä tukia ja helpotuksia yrityksille.

Tärkein viesti oli silti perustuslakiuudistusta koskevan kansanäänestyksen siirtäminen myöhemmäksi. Aiemmin huhtikuun loppupuolelle kaavaillun äänestyksen pelättiin osuvan Venäjän epidemiapiikkiin ja pahentavan taudin leviämistä entisestään.

– Tiedätte, kuinka vakavasti suhtaudun siihen, Putin sanoi viitaten huhtikuun 22. päivälle suunniteltuun kansanäänestykseen ja ilmoitti sen siirtämisestä turvallisempaan ajankohtaan.

Äänestyksen lykkääminen voidaan nähdä merkkinä siitä, että Kreml suhtautuu epidemian leviämiseen vakavasti.

Toistaiseksi Venäjän puolustusministeriöstä on kuitenkin vakuutettu, että huhtikuun alusta alkavat kutsunnat järjestetään normaalissa aikataulussa. Myös sotilaiden paraatiharjoitukset toisen maailmansodan loppumista juhlistavaa voitonpäivää varten ovat jatkuneet. Voitonpäivää on tarkoitus juhlia näyttävästi 9. toukokuuta.

Lisäksi ortodoksisen kirkon piiristä on vannottu, että pääsiäisen jumalanpalveluksia ei tulla perumaan koronaviruksen takia.

Rajoituksia viruksen torjumiseksi määrätty tipoittain

Viranomaiset ovat kuitenkin myös ryhtyneet huomattaviin toimiin koronaepidemian hidastamiseksi.

Rajoitukset on annettu pienissä erissä ja useimmiten alueellisesti, jotta paniikin lietsomiselta vältyttäisiin. Eniten elämää on rajoitettu Moskovassa.

Pääkaupungissa esimerkiksi koulut, museot, uimahallit ja kuntosalit on pistetty kiinni jo viime viikolla. Mediassa on myös kerrottu, että viranomaiset valmistelevat koko Moskovan sulkemista. Kreml on kiistänyt nämä tiedot.

Pian Putinin tv-puheen jälkeen pormestari Sergei Sobjanin sanoi, että Moskovan ravintolat, kahvilat ja puistot tullaan sulkemaan pian.

Lisäksi Moskovan seudulla rakennetaan pikavauhtia uutta tartuntatautisairaalaa, jossa on määrä olla paikkoja yli 500:lle koronapotilaalle.

Vajaa kaksi viikkoa sitten aloitetulla työmaalla työskentelee kellon ympäri noin viisi tuhatta työntekijää. Moskovan pormestari Sobjanin sanoi tiistaina, että valtavasta rakennushankkeesta on nyt valmistunut 40 prosenttia ja se saadaan valmiiksi lähiaikoina.

Kaiken kaikkiaan Venäjän terveydenhuoltojärjestelmää on kuvattu kriisiytyneeksi jo nyt.

Yli 65-vuotiaat moskovalaiset kotikaranteeniin

Torstaista alkaen Moskovan yli 65-vuotiaat ja muut riskiryhmään kuuluvat asukkaat on määrätty kotikaranteeniin huhtikuun puoliväliin saakka. Yhteensä ulkonaliikkumiskielto koskee vajaata kahta miljoonaa kaupunkilaista.

Karanteenin valvomiseen aiotaan hyödyntää kaupungin jo käytössä olevaa kasvot tunnistavaa videovalvontajärjestelmää sekä mahdollisuuksien mukaan myös matkapuhelimien paikannustietoja.

Mediassa on epäilty valvonnan kattavuutta. Parhaillaan Venäjän duuma on säätämässä pikavauhtia lakia, jolla karanteenin rikkomisesta voitaisiin antaa jopa kolmen vuoden vankeustuomio.

Kepin lisäksi tarjotaan porkkanaa.

Moskovan riskiryhmäläisille on luvattu kotiin jäämisestä 4 000 ruplan eli vajaan 50 euron suuruinen korvaus. Puolet siitä on tarkoitus maksaa heti ja toinen puoli karanteenin loputtua, jos ulkonaliikkumiskielto on pitänyt.

Moskovalainen Ljubov Nikolajevna on mielissään kaupungin tarjoamasta rahasummasta ja sanoo pysyvänsä kotona, koska viranomaiset ovat niin määränneet. Pelkällä etu- ja isännimellään esittäytyvä eläkeläinen pitää tilannetta silti liioiteltuna.

– Ei sitä tarvitse pelätä. Ihmiset kuolevat enemmän muihin tauteihin, hengityssuojainta käyttävä Ljubov Nikolajevna sanoo.

Lue lisää aiheesta:

Ylen artikkeli uusimmista tiedoista koronaviruksesta

Venäjän kirkoissa jatketaan jumalanpalveluksia ja suudellaan ikoneita, vaikka koronaepidemia kiihtyy

Venäjältä tulvii valeuutisia koronaviruksesta – pandemian väitetään olevan salajuoni Venäjää vastaan, Italian tukihuijaus tai Rothschildien salajuoni

Vantaalainen Jenni Koppi työskenteli vielä viime viikolla lastenhoitajana vantaalaisessa päiväkodissa. Vain muutaman päivän varoitusajalla työ muuttui täysin. Lapset vaihtuivat asunnottomiin, kun Koppi siirtyi kiireapulaiseksi palvelukeskukseen.

Sosionomin koulutuksen saanut Koppi on yksi ensimmäisistä Vantaalle juuri perustetun resurssikeskuksen siirtämistä työntekijöistä.

– Perjantaina kysyttiin olisinko kiinnostunut muista tehtävistä ja tiistaina aloitin jo uudessa paikassa. Sosionomin työkenttä on aika laaja ja minusta on hyvä, että ammattikuntaa hyödynnetään siellä, missä on tarvetta, sanoo Koppi.

• Lue täältä uusimmat tiedot koronaviruksesta: Euroopan tartuntatautiviraston mukaan koronavirus kestänee kesäsäätkin
• Lue täältä uusimmat tiedot koronan vaikutuksista Uudellamaalla: HUSin alueella yli 500 tartuntaa, leikkipaikkojenkin desinfiointi harkinnassa

Koronaviruksen leviämistä rajoittavat toimet ovat sulkeneet monia kuntapalveluita, minkä vuoksi useita kuntatyöntekijöitä on jäänyt vaille työtä. Vantaa perusti pika-aikataululla resurssikeskuksen, jonka kautta työntekijöitä ohjataan nyt uusiin tehtäviin.

– Malli luotiin kokoon suurin piirtein vuorokaudessa ja kolmen päivän aikana on onnistuttu sijoittamaan jo 120 ihmistä uusiin tehtäviin. Tämä on luovaa toimintaa. Joka päivä eteen tulee uusi haaste, joka pitää yrittää ratkaista seuraavaan päivään mennessä, sanoo henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen Vantaan kaupungilta.

Sote-palveluiden lisäksi ihmisiä on sijoitettu myös erilaisiin puhelinpalvelutehtäviin ja viestintään. Itse resurssikeskus ei fyysisesti sijaitse missään, vaan sitä pyöritetään monen muun työpaikan tavoin kotitoimistoista.

Satoja sote-alan osaajia muissa tehtävissä

Koronaviruksen uhka on ajanut jo monet kunnat aloittamaan yt-neuvottelut ja useita aloja painaa myös lomautukset. Pääkaupunkiseudun suurimmat kaupungit ovat kaikki kertoneet pyrkivänsä välttämään lomautuksia.

Samaan aikaan sosiaali- ja terveyspuolella on huutava pula lisäkäsistä. Vantaalla selvisi nopeasti, että kaupungilla on satoja hoitotyön koulutuksen saaneita henkilöitä aivan muissa tehtävissä.

– Resurssikeskukseen on tähän mennessä ilmoitettu kaikkiaan 450 henkilön työpanos. Merkittävää on se, että näistä noin 300 henkilöllä on olemassa joku sote-alan tutkinto, sanoo Lievonen

Sosiaali- ja terveyspuolelta on puolestaan tullut resurssikeskukselle jo 380 työntekijäpyyntöä. Vauhdikkaan alun jälkeen huomattiin kuitenkin nopeasti, ettei tehtävän ja tekijän yhdistäminen ole täysin ongelmatonta.

– Suurin massa on vielä sijoittamatta, koska haasteeksi on noussut työtehtäviin perehdyttäminen etenkin sote-alan tehtävissä. Rekrytointiin liittyy myös paljon hallinnollista työtä, joka ei saa kuormittaa vastaanottavan tahon esimiehiä. Näihin yritetään nyt keksiä pikaisesti ratkaisuja, sanoo Lievonen.

“Voin kantaa oman korteni kekoon vaikeassa tilanteessa”

Tähän mennessä kaupungin työntekijät ovat saaneet Vantaalla itse ilmoittautua halukkaiksi vaihtamaan omaa toimenkuvaansa. Viime kädessä työnantaja voi myös siirtää resurssseja sinne, missä niitä tarvitaan. Kaupungin mukaan siirrot ovat voimassa poikkeusolojen ajan.

Päiväkodista palvelukeskukseen alkuviikolla siirtynyt Koppi on hiljalleen oppinut uuden työpaikkansa tavoille ja uskoo kokemuksesta olevan enemmän hyötyä kuin haittaa.

– Tällä tapaa voi ainakin itse laittaa niin sanotusti oman kortensa kekoon tällaisena aikana. Tämä on myös minulle hyvä tilaisuus päästä kurkistamaan päiväkodin ulkopuolelle ja tästä kokemuksesta on aivan varmasti hyötyä minulle myös tulevaisuudessa, sanoo Koppi.

Koppi kuvaa kuntatyöntekijöiden elävän nyt hyvin stressaavaa ja epävarmaa aikaa sekä koronan että työtilanteen suhteen.

– Nyt vaaditaan hyvää paineensietokykyä sekä yhteistyötä ja joustavuutta, Koppi toteaa.

Hallitukselta odotetaan tänään illalla tietoa siitä, tuleeko Uudenmaan ja muun Suomen välille liikkumisrajoituksia.

Tällä hetkellä noin kaksi kolmasosaa koko maan vahvistetuista koronatartunnoista on Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella. Mahdollisen rajoituksen tarkoituksena on hillitä koronavirustartuntoja.

Pohjois-Pohjanmaalla perheensä luona vieraillut helsinkiläinen valokuvaaja ja instagrammaaja Janita Autio, 26, hyppäsi tänään päivällä junaan. Aution mukaan juna etelään oli melko tyhjä.

– Ajattelin, että on parempi palata kotiin ja oman sairaanhoitopiirin alueelle. Minun piti myös palata tänne etätöihin. Nyt täytyy päättää, missä on, enää ei voi sinkoilla sinne tänne, Autio sanoo.

Vaikka liikkumisrajoituksia tulisikin, ei syytä paniikkiin ole. Ylen keskiviikkona ennen hallituksen kokousta saamien tietojen mukaan suunnitelma luultavasti olisi, että Uudellamaalla asuva voisi rajoituksesta huolimatta palata kotiinsa. Näin voisi käydä, jos joku olisi esimerkiksi mökillään silloin, kun rajoitukset tulisivat voimaan.

Autio kertoo, että hän halusi palata kotiinsa Helsinkiin, vaikka sinne olisi mahdollisesti päässyt vielä myöhemminkin.

Hän meni perheensä luo Raahen Pattijoelle jo lähes pari viikkoa sitten. Autio kuitenkin sanoo, ettei olisi enää viime viikolla lähtenyt pohjoiseen vaan olisi peruuttanut reissun koronatilanteen vuoksi.

Pattijoella aika kului muun muassa viittä peruskouluikäistä sisarusta koulutehtävien kanssa auttaen.

– Oli kiva olla apuna. On hyvä, etteivät kaikki hommat jääneet vain äidin ja isän vastuulle.

Aution mukaan koronavirus näkyi Pattijoella muun muassa siten, että sisarukset olivat etäopetuksessa ja muualle kuin ulos ei voinut lähteä. Hän uskoo, että Helsingissä viruksen aiheuttamat toimenpiteet näkyvät selvemmin.

Ei vielä ruuhkaa liikenteessä

VR:n mukaan hallituksen kaavailemilla liikkumisen rajoitteilla ei ole tähän mennessä ollut näkyvää vaikutusta ostettujen junalippujen määrään.

Myöskään tieliikenteessä mahdolliset rajoitukset liikkumisessa eivät ole näkyneet. Traffic Management Finlandin viestintäpäällikkö Outi Luhtala kertoo, ettei tällä hetkellä ole nähtävissä minkäänlaisia ruuhkia Uudeltamaalta muualle Suomeen tai toisinpäin.

– Itse asiassa tieliikenne Uudenmaan alueella on normaalioloihin verrattuna lähes kolmanneksen pienempää, Luhtala sanoo.

Tämän hetken tieliikennetiedot ovat eiliseltä, ja tämän päivän tiedot päivittyvät tänne huomenna aamusta.

Uudenmaan eristämiseen liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä, joista moniin on vielä niukasti vastauksia. Keräsimme kymmenen kysymystä ja vastausta tähän juttuun.

Tästä jutusta voit lukea uusimmat tiedot koronaviruksen tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Lue myös: Jos Mia Mustaparta ei saa pendelöidä Lahdesta Vantaalle töihin, hidastuu koko kaupungin sote-laskutus

Keskustele aiheesta 26. maaliskuuta kello 23:een saakka!

BERLIINI. Maaliskuu tarkoittaa kaupunkilaisille tavallisesti kevään alkua. Tapahtumatekniikkaa vuokraavalle yrittäjälle Daniel Schäfersille kuukausi on ollut yhtä painajaista.

– Oikeastaan olisin juuri nyt lomalla ja nauttimassa hiihtokeleistä, Schäfers sanoo.

Yrittäjä oli seurannut jo alkuvuodesta huolestuneena Kiinasta kantautuneita uutisia koronaviruksen leviämisestä ja suurtapahtumien perumisesta. Hänen 12 hengen yrityksensä oli alkanut varautua huonompiin aikoihin: uutta tekniikkaa ei enää ostettu eikä lisäkalustoa vuokrattu.

Sitten Berliini perui maailman suurimmat ITB-matkamessut, jotka piti järjestää maaliskuun alussa.

Taloudellinen kriisi iski täydellä voimallaan tapahtumajärjestäjiin maaliskuun toisella viikolla. Parissa päivässä Schäfersin kaikki tapahtumat maalis- ja huhtikuulle oli peruttu.

– Tällä alalla kriisin vaikutukset näkyvät pari viikkoa muita aloja aiemmin. Me tapahtumajärjestäjät olimme ensimmäiset, jotka joutuivat lopettamaan toimintansa, ja tulemme olemaan viimeiset, jotka käynnistävät työt sitten, kun kriisi on ohi.

Schäfers viettää nyt pitkää päivää toimistolla. Hän kirjoittaa apurahahakemuksia ja tekee yhä synkemmäksi käyviä laskelmia loppuvuodelle.

– Perheeni on nyt Etelä-Saksassa isovanhemmilla evakossa. Eilen olisi ollut poikani kaksivuotispäivä, jota en nyt voinut viettää hänen kanssaan, Schäfers sanoo.

Hän on pitkän aikaa hiljaa.

Miksei lainoituksen sijasta anneta vuokria anteeksi?

Kaikenkokoisten yritysten ahdinko koronaviruskriisin seurauksena on hyvin Saksan hallituksen tiedossa. Maanantaina se päätti 156 miljardin euron talouspaketista, jolla on tarkoitus auttaa odottamattomiin vaikeuksiin joutuneita yrityksiä.

Poliitikkojen puheissa korostuvat ennen kaikkea tuet pienille ja keskisuurille yrityksille. Sodanjälkeisen Saksan suurin apupaketti on tarkoitus käyttää ennen kaikkea yritysten lainoittamiseen sekä työntekijöiden pitämiseen lyhennetyllä työajalla sen sijaan, että heidät irtisanottaisiin kokonaan.

Daniel Schäfersin mielestä nyt päätetyt avustukset eivät auta epävarman tulevaisuuden kanssa kamppailevia yrityksiä.

– Olisi hullua ottaa nyt näin epävarmana aikana lainan, josta joutuu lopulta olemaan henkilökohtaisesti vastuussa, Schäfers sanoo.

– Kriisin kustannukset pitäisi jakaa solidaarisesti kaikkien kesken eikä jättää niitä pelkästään yrittäjien selätettäväksi, tapahtumateknikko jatkaa.

Hänen mukaansa se tarkoittaisi esimerkiksi verohelpotuksia kuluvalle vuodelle ja vuokrien anteeksi antamista.

– Valtio on määrännyt meidät työkieltoon, jonka takia sen pitäisi myös maksaa tapahtumien perumisesta ja baarien sulkemisesta koituvat kustannukset, Daniel Schäfers sanoo.

Samaa mieltä on Itä-Berliinissä baaria pitävä Kai Wolschke.

– Vuokra- ja henkilöstökulut ovat ne, joihin useimmat yritykset tulevat kaatumaan. Eikö olisi harmillista, että joku ei selviä kriisistä vain siksi, ettei pysty enää maksamaan tilavuokria? hän kysyy.

Baarien ja baarityöntekijöiden tulevaisuus on synkkä

Keskipäivällä Berliinin katuja reunustavat alas vedetyt metallikaihtimet. Useaan ikkunaan on liimattu käsinkirjoitettu lappu, jossa kanta-asiakkaita kehotetaan ostamaan lahjakortteja liikkeeseen yrittäjien tukemiseksi.

Wolschken Friedrichshainissa sijaitsevan Goldfisch-baarin ovi on raollaan. Yrittäjätuulettaa nyt jo toista viikkoa suljettuja baaritiloja. Hän tulee pari kertaa viikossa baariin lähinnä hakemaan postit.

– Tiedän, että olemme nyt vasta kriisin alussa, Wolschke sanoo vakavana.

Baari on yksi Berliiniin kuuluisimpia cocktailbaareja, johon tullaan useaksi tunniksi rentoutumaan ja oleskelemaan kavereiden kanssa, Wolschke kuvailee.

Hänen on mahdotonta kuvitella, miten hän voisi muuttaa liiketoimintaansa voimassa oleviin rajoituksiin sopivaksi.

– Ei baaria pysty tuomaan ihmisten koteihin eikä sen tunnelmaa matkia muuten kuin olemalla itse baarissa, Wolschke sanoo.

Talvisesonki meni hyvin ja Wolschke on laskenut, että kertynyt voitto riittää kattamaan juoksevat kulut vielä kuusi viikkoa. Jos ulkona liikkumisen rajoituksia ei helpoteta sen jälkeen, on hänen irtisanottava henkilökuntaa.

– Monien baarien ja ravintoloiden henkilökunta työskentelee pimeästi. Näillä työntekijöillä tilanne on tukalin, koska heille ei voi hakea valtion lyhennetyn työajan tukia tai työttömyystukea, Kai Wolschke jatkaa.

Hänen kolme työntekijäänsä ovat nyt lyhennetyllä työajalla. Moni baarityöntekijä on jo ehtinyt menettää työnsä Berliinissä, Wolschke kertoo.

Jopa kuuluisan Berghain-klubin olemassaolo on uhattuna, jos baarien ja klubien sulkemista jatketaan kesään asti.

Kai Wolschken tämänhetkinen suunnitteluikkuna yltää 20. huhtikuuta asti. Sinne Saksan hallituksen tämänhetkiset rajoitukset yltävät.

– En pidä realistisena, että saamme silloin avata baarin. Luulen, että menee pitkälle kesään ennen kuin illanviettopaikat taas avaavat, Wolschke sanoo.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Uusimaa eristetään, Poliisi tiedottaa liikkumisrajoitusten valvonnasta klo 9.30, Yhdysvalloissa jo yli 1 000 kuollutta

Saksa kieltää yli kahden ihmisen kokoontumiset koronaviruksen takia – määräys ei koske samassa taloudessa asuvia

USA alkaa jakaa shekkejä kansalaisille – Tulevaisuudessa tarvitaan terveydenhuollon kriisipuskureita, sanoo Varman Risto Murto

Voit keskustella jutun perässä elvytystoimista. Saksalaisyrittäjien kommentit olivat kriittisiä, millaista elvytystä teidän mielestänne pitäisi eurooppalaisten valtioiden, Suomi mukaanlukien harjoittaa? Keskustelu on auki perjantai-iltaan kello 23 asti.

Uuden-Seelannin tuhoisista moskeijaiskuista syytetty mies on yllättäen myöntänyt syyllisyytensä kaikkiin rikoksiin, joista häntä syytetään, kertoo poliisi.

29-vuotias australialaismies on myöntänyt syyllistyneensä 51 murhaan, 40 murhan yritykseen ja terroristiseen tekoon osallistumiseen. Hän tunnusti videoyhteyden välityksellä vankilasta Aucklandista oikeuden istunnossa, joka oli pantu pystyyn Christchurchissa pikavauhtia.

Mielenmuutos oli täyskäännös, sillä aiemmin mies on kiistänyt kaikki syytteet. Moskeija-ampumisia koskevan oikeudenkäynnin oli määrä alkaa kesäkuun alussa. Australialaismies on ollut koronaviruspandemian vuoksi poikkeuksellisen tiukassa eristyksessä, kirjoittaa Sydney Morning Herald.

Valkoisen ylivallan kannattaja

Mies hyökkäsi viime vuoden maaliskuussa kahteen moskeijaan perjantairukousten aikaan Christchurchissa ja surmasi kymmeniä ihmisiä.

Ampuja on itse kuvaillut itseään valkoisen ylivallan kannattajaksi ja julkisti iskujen yhteydessä äärioikeistolaisen ja islaminvastaisen manifestin. Hän lähetti iskunsa suorana internetiin Facebookin Live-palvelun kautta. Yritys kiristi ampumisen jälkeen suorien verkkolähetysten sääntöjä.

Iskun jälkeen Uusi-Seelanti kiristi aselakejaan. Kansakuntaa järkyttänyt joukkosurma johti myös siihen, että suuri määrä ihmisiä luopui vapaaehtoisesti aseistaan osana niiden takaisinosto-ohjelmaa. Sen tarkoituksena on hävittää puoliautomaattiset ampuma-aseet koko maasta.

Lue lisää:

Uudessa-Seelannissa terrori-isku, kahdessa moskeijassa ammuskeltiin – 28-vuotias australialaismies sai murhasyytteen veriteosta

Puolustusministeri Antti Kaikkosen (kesk.) mukaan Puolustusvoimat alkaa maksaa varusmiehille päivärahan lisäksi ruokarahaa, jonka suuruus on 13,50 euroa päivältä. Kaikkonen kertoi asiasta Ylen aamun haastattelussa torstaina.

Kaikkonen sanoi, että ruokarahaa saavat ne varusmiehet, jotka ovat arkena lomalla kotona tai joutuvat viettämään lomapäiviään kasarmilla.

Muutos on määräaikainen.

Puolustusvoimat on muuttanut varusmiesten lomakäytäntöjä koronavirusepidemian takia. Puolustusvoimissa on päätetty muun muassa, että varuskunnittain kolmannes palveluksessa olevista on kerrallaan viikon lomalla ja sitten kaksi viikkoa palveluksessa.

Varusmiehen normaali päiväraha on porrastettu palvelusajan mukaan. 1–165 päivää palvelevilla se on 5,15 euroa, 166–255 päivää palvelevilla 8,60 euroa ja 256–347 päivää palvelevilla 12 euroa.

Varusmiehillä ei nähdä "kovia piipussa" katusuluilla

Hallitus päätti esittää keskiviikkona Uudellemaalle tiukkoja liikkumisrajoituksia koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi. Rajoituksen noudattamista valvoo poliisi, ja Puolustusvoimat on sanonut olevansa valmis antamaan valvomiseen virka-apua.

Kaikkonen sanoi olettavansa, että virka-apupyyntö tulossa poliisilta vielä tämän päivän aikana. Kaikkonen kertoi, että poliisi kertoo tänään tarkemmin siitä, että miten se aikoo suorittaa valvontaa.

Kaikkosen mukaan Puolustusvoimat voisi auttaa poliisia esimerkiksi liikenteen ohjaamisessa. Reserviläisiä ei olla ainakaan tässä vaiheessa kutsumassa virka-aputehtäviin.

– Varusmiesjoukolla pystymme tämän aika nopeasti ja joustavasti hoitamaan.

Nähdäänkö katusuluilla olevilla varusmiehillä ”kovat piipussa”?

– Ei nähdä, koska ei tässä tarvita aseita. Tässä toimitaan ihan muilla keinoilla. Armeija on tässäkin kohtaa yhteiskunnan ystävä, ei tästä tarvitse sinänsä tehdä mitään isoa numeroa, Kaikkonen painotti.

Kävin mieheni kanssa normaalia pidempää videokeskustelua viime perjantaina. Hän elää työnsä takia Lontoossa ja minä Brysselissä.

Belgia oli juuri päättänyt panna käytännössä säppiin koko maan. Myös rajat sulkeutuisivat osittain. Mietimme, kuinka kauan passilla ja lehdistökortilla pääsee suuntaan tai toiseen. Ajatus mahdollisesti kuukausien erosta oli ahdistava.

Yksinäisyydestä ja sen vaikutuksista psyykeeseen on puhuttu iät ja ajat. Normaalioloissa yksinäisyys koettelee ennen kaikkea vanhuksia, liikuntaesteisiä ja syrjäytyneitä.

Yksinolo ja yksinäisyys ovat kaksi eri asiaa, mutta ensimmäinen johtaa helposti toiseen. Ihminen kokee olonsa pian yksinäiseksi, jos kaikki normaali ihmisten välinen kanssakäyminen katoaa.

Asemapaikkani on Bryssel ja tehtäväni on uutisoida siitä, mitä erityisesti EU-kentällä tapahtuu.

No, kentällä eli Brysselissä ei tapahdu mitään. Instituutiot sulkivat ovensa jo aikaa sitten, ja kaikki kokoukset on siirretty vajaassa kahdessa viikossa videokokouksiksi.

Kansalaisten on käsketty tehdä etätöitä, jos se vain onnistuu. Kadut, kaupunki ja maa on autioitunut.

Kaikki uutiset kerrotaan toimittajille nyt puhelimitse tai videolehdistötilaisuuksissa. Haastateltavia ei enää saa tavata ja elämä on siirtynyt etäaikaan eli kotiin.

Videopuhelumme sävy vakavoitui. Olisiko jomman kumman mahdollista siirtää etätyönsä peräti toiseen maahan? Matkaahan ei Lontoon ja Brysselin välillä ole kuin vaivaiset kaksi tuntia.

Sunnuntaiaamuna istuin jo junassa premier-luokan paikalla, joka tällä kertaa maksoi vähemmän kuin normaaliaikoina paikka II-luokassa.

Junassa oli 20 matkustajaa. Tiedän, koska laskin meidät Eurostarin odotustilassa. Yleensä tila pursuaa matkustajia. Brexitin takia rakennettu upouusi taxfree-kauppakin oli suljettu. Se ehti olla auki kuukauden päivät.

Junassa oli tunnelma kuin autiolla saarella. Vaunuja oli peräti 15, ja konduktööri ilmoitti kovaäänisen kautta, että matkustajat saavat istua ihan minne haluavat. Istuin sillä paikalla mikä lippuun oli merkitty, koska se oli ihan hyvä.

Tunneleita on monesti rakennettu sotien varalta pakenemista varten. Kanaalin alittava tunneli on tietysti rakennettu yhteydenpitoa varten saaren ja mantereen välillä. Sellaiseksi minäkin matkani koin.

En paennut koronavirusta, koska sama odottaisi kanaalin toisella puolella. Pakenin yksinoloa. Lähes kaksi viikkoa sosiaalista eristäytymistä sai riittää.

Matkalla en saanut vanhempia mielestäni. He ovat juuri niin vanhoja ja sairaita, että heitä päin ei kenenkään pitäisi tartuntojen pelossa edes katsoa. Ja se tässä surettaakin.

Esimerkiksi Altzheimerin taudista tiedetään, että eristäytyminen sosiaalisesti edistää taudin etenemistä. Joissain tapauksissa yksinäisyyden väitetään jopa laukaisevan taudin.

Yksinäisyys voi johtaa mielenterveysongelmiin, alkoholismiin ja jopa itsemurhaan. Siksi väliaikaisesta yksinolosta ei saa koitua yksinäisyyttä.

Sosiaalinen media saattaa pelastaa nuoret, mutta vanhempi ikäpolvi kaipaa juttuseuraa. Elokuva ei paikkaa lastenlasten visiittiä eikä rupattelutuokiota naapurin kanssa.

Yhdeksän miljoonan asukkaan Lontoon kansainvälinen rautatieasema St Pancras oli hiirenhiljainen. Auringonvalo paljasti silmilleni ensimmäistä kertaa asemarakennuksen kauniit arkkitehtooniset linjat. Kaikki kaupat ja kahvilat olivat kiinni.

Lontoo ei sunnuntaina vielä ollut suljettu, mutta taksi tuntui silti metroa järkevämmältä vaihtoehdolta päästä toiseen kotiini.

Oli kevään kaunein päivä ja niinpä suuntasin mieheni kanssa kävelylle puistoon. Suurin osa noudatti suositusta välttää ryhmiä, sosiaalisia kontakteja, kahviloita ja ravintoloita, mutta ei tarpeeksi moni.

Pääministeri Boris Johnson pamautti sulut päälle tiistaiaamusta. Nyt vain ruokakaupat ja apteekit ovat auki, ulkoilla saa kerran päivässä ainoastaan puolison ja perheen kanssa ja sosiaaliset kontaktit on rajoitettu kahden ryhmiin.

Ja uskokaa tai älkää, poliisit ovat kaduilla valvomassa, että määräyksiä noudatetaan.

Olen niin onnellinen, että lähdin Lontooseen. Minun ei tarvitse tehdä töitä yksin, ei syödä yksin eikä ulkoilla yksin. Kohtaamme kriisin yhdessä. Voimia kaikille, erityisesti teille, jotka joudutte olemaan yksin.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Hallituksen esitys matkustuskiellosta Uudenmaan ja muun Suomen välillä etenee eduskuntaan torstaina.

– Esitys tulee istuntosalin kautta meille perustuslakivaliokuntaan. Kutsut asiantuntijoille tulla kuultavaksi ovat jo lähteneet, kertoi perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) keskiviikona Ylen erikoislähetyksessä.

Hallitus toivoo uutta kieltoa voimaan jo perjantaina 27. maaliskuuta.

– Tämä on iso kokonaisuus käydä läpi. Ylipäänsä olemme siinä tilanteessa, että valmiuslaki on käytössä Suomen oloissa ensimmäistä kertaa. Tämä vaatii harkintaa ja aikaa, mutta teemme parhaamme, Ojala-Niemelä totesi.

Sisäministeriön kansliapäällikön Kirsi Pimiän mukaan poliisi on tehnyt viime päivinä valmistautumistyötä kieltoa varten. Alkuvaiheessa poliisi tulisi esimerkiksi neuvomaan ihmisiä pääväylillä ja pienemmillä teillä. Pimiä kertoi Ylen erikoislähetyksessä, että poliisin resursseja on jouduttu miettimään tilanteen takia.

– Tästä tulee poliisille valtava lisäkuormitus joiksikin viikoiksi. Lisätalousarviossa on katsottu, että uusi valmistuva poliisikurssi rekrytoitaisiin suoraan töihin, ja poliisilla on jonkin verran eläkeläisreserviä.

Kiellon toteutumisessa on tarkoitus hyödyntää myös kameravalvontaa. Lisäksi Puolustusvoimille on mahdollista tehdä virka-apupyyntö.

Maakuntarajan saisi kiellosta huolimatta ylittää joistakin työ- ja perhesyistä. Pimiän mukaan poliisi saattaa vaatia matkustajalta todistuksen matkan syystä, mutta vastaus voi olla myös suullinen.

THL:n mallin mukaan tehohoitopaikat riittämässä

Hallituksen esittämien uusien rajoitusten taustalla on myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänään julkaisema ennuste koronaepidemiasta. Uuden, aiempaa synkemmän mallin mukaan sairaalahoitoa tulee tarvitsemaan noin 11 300 ihmistä, heistä 3 600 tarvitsisi tehohoitoa. Epidemiahuipun aikana sairaalahoidossa olisi yhtä aikaa 900 potilasta, tehohoidossa heistä 280.

Aiempi malli oli vasta viikon vanha, mutta Euroopan rajusti muuttunut tilanne aiheutti sen päivitystarpeen, kertoi THL:n johtaja Mika Salminen.

– Tämä malli hyödyntää sitä kokemusta, joka tulee Italian tilanteesta.

Salmisen mukaan mallia varten on kuultu tehohoitolääkäreitä.

– Heidän arvioihinsa perustuen tehohoitopaikat riittävät, mutta hyvin tiukalle menee. Se tarkoittaa sitä, että nyt on tärkeää pyrkiä noudattamaan fyysisten kontaktien rajoitussuosituksia ja päätöksiä, jotka päättäjät ovat voimaan saattaneet.

Lue myös:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta: Uusimaa eristetään, Poliisi tiedottaa liikkumisrajoitusten valvonnasta klo 9.30, Yhdysvalloissa jo yli 1 000 kuollutta

Hallitus esittää Uudenmaan eristämistä – Liikkumisrajoitukset eduskunnan käsittelyyn torstaina

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Ulkomailla talvea viettäneiden karavaanareiden kotimatka muuttui kilpailuksi aikaa ja Euroopassa yltyvää koronapandemiaa vastaan. Kuten aitoon karavaanarihenkeen kuuluu, matkailuajoneuvoillaan kotiin kiirehtineet ovat pitäneet tien päällä yhtä – jos ei fyysisesti, niin ainakin somen avulla.

Mieleenpainuvalle paluumatkalle karauttivat myös Pentti ja Pirkko Äijö. Jyväskylän Vaajakoskelta kotoisin oleva pariskunta pysäköi liikkuvan kotinsa Espanjaan jo lokakuussa. Paluumatka alkoi jo suunniteltua aiemmin, eikä se sujunut täysin mutkitta. Uutiset kertoivat valtioden sulkevan rajojaan.

Äijöjen kokemuksen jakavat lukuisat muut karavaanarit.

Keskustelu käy vilkkaana muun muassa Facebookin suljetussa Karavaanarit ulkomailla -ryhmässä. Jäsenet ovat jakaneet reaaliaikaisia tilannepäivityksiä esteistä ja paluumatkan varrella koetuista tilanteista. Ryhmään kuuluu noin 5 500 jäsentä, mikä kertoo kiinnostuksesta harrastusta kohtaan.

Osa jäsenistä on viestien perusteella vasta ajorupeamansa alussa.

Karavaanareiden joukossa on levinnyt myös huoli, onko kotiin pääsy edes varmaa.

Ulkoministeriön lähetystöneuvos René Söderman rauhoittelee matkalla olevia.

– Suomalainen voi aina palata Suomeen, hän toteaa.

Ulkoministeriön verkkosivuilla muistutetaan, että jatkuvasti muuttuva tilanne vaatii kaikilta kotiin pyrkiviltä epävarmuuden sietämistä.

SF-Caravan ry:n toiminnanjohtajan Timo Piilosen arvion mukaan vuosittain noin tuhat suomalaista viettää talvensa ulkomailla majoittuen matkailuajoneuvossaan.

Piilonen iloitsee siitä, etteivät karavaanarit ole jättäneet kaveria yksin myöskään haastavassa tilanteessa tien päällä.

– Someryhmiin lähetetyt kuvat ja viestit kertovat, että kotiin ajetaan 2–4 ajoneuvon letkoissa. Suomalaiset karavaanarit ovat saaneet toisistaan tukea ja seuraa rajanylityspakoilla, Piilonen sanoo.

Matka alkaa

Mennyt talvi oli Äijöjen viides Andalusian auringon alla, suomalaisten suosimalla Aurinkorannikolla.

Tänä vuonna heidän tukikohtansa oli Torremolinoksessa sijaitsevalla leirintäalueella.

Espanjan hallitus asetti maaliskuun puolenvälin tienoilla ulkonaliikkumiskiellon ja ryhtyi järeisiin toimenpiteisiin taudin leviämisen estämiseksi.

– Poliisit valvoivat, että määräyksiä noudatetaan. Eräs pariskunta oli menossa poliisilaitokselle ja joutui poliisin pysäyttämäksi. Heitä uhattiin sakolla ja sanottiin, että toinen henkilö on liikaa. Asian voi hoitaa yksinkin, Pentti Äijö kertoo.

Kun tieto leirintäalueen sulkemisesta tuli, Äijöt eivät jääneet aikailemaan. He päättivät aloittaa paluumatkansa lauantaina 14.3. Jo siinä vaiheessa he tiesivät, että kotona olisi edessä kaikkia ulkomailta palaavia koskeva kahden viikon karanteeni (THL).

– Ostimme asuntoautoon ruokaa ajomatkaa varten, ettei matkalla tarvitsisi asioida kaupassa kuin pakon edessä. Arvioimme, että sitä olisi vähintään kahden viikon kotivaran verran.

Vessapaperin tai käsidesin hamstraamiseen he eivät kuitenkaan ryhtyneet.

– Fuengirolassa asuva kaveripariskunta antoi pirtua, jonka lantrasimme itse. Se oli meidän käsidesimme.

Äijöt ajoivat kahden muun matkailuautoseurueen kanssa letkassa Espanjan läpi yhden yön taktiikalla ja saapuivat Ranskaan sunnuntaina.

Yksi pariskunnista oli tehnyt jo ennakkoon hyvän reittisuunnitelman. Tarkoitus oli edetä 300–400 kilometrin päivävauhtia ja olla kotona kahden viikon kuluttua.

– Toisin kävi. Ajoimme noin 700 kilometriä päivässä päästäksemme nopeasti kotiin. Kun tilanne paheni, emme halunneet ottaa riskiä, että sairastuisimme matkalla, Pentti Äijö kertoo.

Aurinkorannikolta Finnlinesin lautalle Saksan Travemündeen oli matkaa noin 3 000 kilometriä. Monet maat olivat jo asettaneet rajanylitysrajoituksia.

Virheellistä tietoa liikkeellä

Ranskassa seurue vietti ensimmäisen yönsä alueella, jonka he löysivät Pyreneiden vuoriston ohitettuaan. Toinen yö sujui Ranskan keskiosassa.

– Olimme päättäneet, että vietämme matkalla aikaa ainoastaan oman seurueemme kanssa. Olimmehan olleet jo lähtöpisteessä yhdessä. Muut kontaktit karsittiin minimiin.

Etelän talvehtijoilla on oma yli 700 jäsenen yhdistyksensä, SF-Caravan Rutusakki, johon myös Äijön pariskunta kuuluu.

Äijöt seurueineen luottivat tietoon, että jokaisen Euroopan kansalaisen pitää päästä tilanteesta huolimatta rajojen yli ja suorinta tietä kotiin.

Tämä tieto oli peräisin Rutusakki ry:n sihteeriltä, keuruulaiselta Leena Panulalta, joka selvitti ahkerasti ulkoministeriöstä ja muista kanavista tietoja karavaanareiden auttamiseksi.

Panula vastasi kysymyksiin yhdistyksen somekanavissa.

– Tieto antoi rohkeutta pyrkiä Ranskasta suoraan Saksaan, vaikka Facebookissa liikkui huhuja, ettei rajan yli enää pääse. Emme onneksi lähteneet kiertämään Belgian ja Hollannin kautta. Siellä rajoja ei oltu vielä suljettu.

Osa somekeskustelijoista ilmoitti myös kyllästyneensä matkaohjeiden jakamiseen.

– Uskon, etteivät ne henkilöt olleet itse tilanteessa mukana, vaan kotimaassa lukemassa viestejämme.

Ranskan ja Saksan välisellä rajalla seurue joutui ensimmäistä kertaa tekemisiin virkavallan kanssa. Selitykseksi todellakin riitti, että he ovat suomalaisia ja matkalla kotiin. Kädessä olleita passejakaan ei tarkistettu. Seurueen edessä ollut suomalainen henkilöauto sen sijaan ohjattiin isolle parkkipaikalle, jossa oli paljon poliiseja.

Karavaanariseurueen tiet erosivat Saksassa.

– Keskustelimme, että kuka meistä saa ensimmäisen paikan Travemündesta lähtevältä lautalta Vuosaareen. Yksi autokunta lähti ennen meitä muita kohti Suomea.

Äijöt jäivät toisen pariskunnan kanssa odottamaan seuraavan päivän lauttaa, johon he saivat vaihdettua jo aiemmin varaamansa liput.

Yö kirkon pihalla

Pian selvisi, että Saksan leirintäalueet ja matkaparkit olivat sulkeneet porttinsa koronan vuoksi. Yöpymispaikka löytyi Kirchheimistä, kirkon pihamaalta.

– Kuuntelimme, kun kirkonkellot kumahtelivat voimakkaasti vieressämme. Se ei haitannut untamme. Seuraava yö kuluikin marketin autioituneella parkkipaikalla.

Viimein lauantaina, viikko paluumatkan alkamisesta, lautta lipui Vuosaaren satamaan Äijöt kyydissään. Jälkikäteen ajateltuna moni asia olisi voinut mennä huonomminkin, jos ongelmia ei olisi ratkottu yhdessä.

– Olimme ymmärtää väärin myös Finnlinesin englanninkielisen viestin. Luulimme ensin, ettei lautta enää liikennöi reitillä, jolle meillä oli liput. Tarkemmalla tarkastelulla selvisi, että suomalaiset pääsevät matkustamaan kotiin. Tällaiset väärinkäsitykset voivat säikäyttää.

Erikoinen paluumatka jää pitkäksi aikaa mieleen. Rutusakki aikoo kerätä talteen jäsentensä muistoja koronan värittämästä eriskummallisesta kevättalvesta 2020.

Kotikaranteenissa Äijöillä on ollut aikaa seurata toiseksi kodiksi muodostuneen Aurinkorannikon elämänmenoa median ja internetin välityksellä. Nyt Espanjan tiukat rajoitukset ulottuvat myös kaupassa asioimiseen.

– Luin eräästä miehestä, joka oli lähtenyt ostamaan olutta kaupasta. Hän sai 300 euroa sakkoa, koska olut ei ole mikään välttämättömyys. Olisi pitänyt ostaa leipää ja perunaa, niin olisi välttynyt sakoilta, Pentti Äijö kertoo.

Suurin osa ulkomailla talvensa viettävistä karavaanareista on eläkeläisiä, mutta joukkoon mahtuu myös sapattivuotta viettäviä perheitä ja muita seurueita. Suosituimpiin kohteisiin kuuluvat Espanja, Portugali ja Marokko. Suomalaisia karavaanareita viipyy talviaikoina myös Italiassa ja Kreikassa.

Äijöt ovat jo pohtineet, kuinka käy tulevan syksyn Espanjan-matkan.

– Saa nähdä, uskaltaako lähteä. Tartuntapiikkiä on ennustettu toukokuulle, ja jälkihoito voi kestää pitkään.

Lue lisää:

Uusimmat tiedot koronaviruksesta

Espanjansuomalaiset avasivat päiväkirjansa tunti tunnilta: Videot ja kuvat paljastavat, miltä näyttää karavaanareiden, sapattivapaan viettäjien ja perheiden arki

Viikko sitten suomalaisten arki mullistui, kun maahan julistettiin poikkeusolot koronaepidemian vuoksi.

Yle pyysi kolmea perhettä eri puolilta Suomea pitämään päiväkirjaa ensimmäisestä viikosta, jolloin koulut olivat suljettuja ja ihmiset patistettiin koteihinsa.

Miten sopu säilyi kahden teinin ja kahden aikuisen perheessä Helsingissä? Mikä oli turkulaisen eläkeläispariskunnan viikon kohokohta? Kuinka arki pyöri 12-lapsisessa perheessä Joensuussa?

“Kahvakuula hankittiin Prismasta, mutta siitä tuli ilon sijaan riitaa”

Eeva Lahdenmäki, 38, Petro Tamminen, 40, Kerttu Tamminen, 16, ja Kiuru Tamminen, 14, asuvat kerrostalossa Helsingissä. Vanhemmat ovat tietotyöläisiä ja tekevät nyt etätöitä kotona. Lapset käyvät yläkoulua ja lukiota.

Keskiviikko 18.3.

Eeva: Aamulla sängystä ylös ja vaatteet päälle (ainakin yläosaan - alaosa ei näy videopalaverin kamerassa). Sovitaan, kumpi tekee töitä olohuoneessa ja kumpi makuuhuoneessa.

Teinit nukkuvat - ilmeisesti opetus ei ala kahdeksalta…?

Kalenteri kilkattaa uusia kokouksia tunnin välein, joten ehdin vain puolella korvalla kuulla, miten oven takana välillä jutellaan. Enimmäkseen on hiljaista: kukin on omassa huoneessaan oman koneen tai kännykän äärellä.

Petro: Tytöt sulkeutuivat juuri kylppäriin värjäämään Kertun hiuksia. Nyt oli kuulemma hyvä hetki kokeilla ensimmäistä kertaa hiusten värjäämistä, kun ainakin seuraavat neljä viikkoa vietetään neljän seinän sisällä katseilta piilossa. Kylppäristä kuuluu hekotusta ja videopuhelun vääristämiä kavereiden ääniä.

Torstai 19.3.

Kerttu: Inhottaa kun ei voi nähdä ystäviä samalla tavalla kuin ennen. Se ois nimittäin aika itsekästä.

Se harmittaa myös, että tän vuoden kesätyöt voi jäädä nyt myös koronan takia välistä. Kyllä sen ymmärtää täysin, mutta samalla haluais kovasti työkokemusta ja tekemistä kesälle.

Eeva: Kahvakuula hankittiin viikonloppuna Prismasta samalla reissulla karanteenimuonan kanssa, ja siitä tuli ilon sijaan heti kättelyssä riitaa. Petro sanoi ostaneensa tällaisen vähän liian pienen 12-kiloisen kuulan, joka on hänelle itse asiassa melkein kaikkiin liikkeisiin liian kevyt. Minusta se on niin painava, etten jaksa nostaa sitä edes ylös, vaikka ilmeisesti pitäisi.

Saamme kiskottua itsemme Petron kanssa juoksulenkille, ja se onkin viikon paras asia. Askel askeleelta olo rentoutuu. Päätän juosta joka päivä nyt, kun viime viikonlopun flunssa on selätetty.

Illalla Kerttu on selvästi ahdistunut koronasta ja pelkää, että eiliseltä kauppareissulta on tullut mukana tartunta. Yritämme kääntää ajatuksia muualle katsomalla yhdessä telkkarista mitä vaan sellaista, mikä ei liity sairauksiin. Huvila ja huussi on tähän tarkoitukseen hyvä ohjelma.

Perjantai 20.3.

Petro: Puoleenpäivään mennessä olen ollut neljässä eri palaverissa, joista kolme vedän. Lounasta ehdin syödä 20 minuuttia.

Yhdeltä hyppään seuraavaan palaveriin, jonka ainoa tarkoitus on kertoa joukolle ihmisiä hankkeestamme. En oikein tiedä, keitä ja kuinka monta linjoilla on. Teamsin sijaan nyt käytetäänkin Skypeä. Tai oikeammin Skype for Business -ohjelmaa, eli entistä Lync-ohjelmaa. Sen käynnistymisessä menee aikaa. Tulen kokoukseen minuutin myöhässä, ja huomaan, että ääniasetukset ovat menneet sekaisin.

Kuulokkeeni ovat mykkinä ja kaiutin huutaa kokouksen kakofonian kotiimme. Asetustuksia ei pysty muuttamaan kun tapaaminen on jo käynnissä. Puren hammasta. Kenelläkään ei ole kameraa päällä. En käynnistä omaani. Joku puhuu, linja pätkii. Käynnistelen esitystäni ja totean aikaa olevan jäljellä vielä tunnin ja 54 minuuttia. Tästä tulee erittäin pitkä kokous! Jostain syystä osalla osallistujista ääni on todella surkea. Lopulta he kirjoittavat kommenttinsa tapaamisen chattiin. Se on ainoa tapa saada jotain ymmärrettävää perille.

Lauantai 21.3.

Eeva: Teinit jäävät aamulla nukkumaan, kun lähdemme liikkeelle. Puoli kymmeneltä soitamme Petron kanssa sovitusti 75-vuotiaan isäni ovikelloa ja astumme sitten metrin turvavälin päähän ovesta. Olemme sopineet, että käyn hoitamassa isäni apteekki- ja kauppa-asiat.

Käymme läpi kuulumiset ja kauppalistan tarkennukset kerrostalon rapussa. Ohi kävelee kaksi naapuria, toisella on hengityssuojain naamalla. “Olen täällä kotikaranteenissa”, sanoo isäni heille iloisesti. Ei vastausta.

Sunnuntai 22.3.

Kerttu: Viikonloppu tuntui ärsyttävältä. Ei mitään tekemistä ja ne ns “pakolliset” menot saa hoidettua parissa tunnissa jonka jälkeen tekeminen loppuu kuin seinään.

Eeva: Juoksemme usein sunnuntaisin Petron kanssa pitkän ja hitaan lenkin, jota juoksuharrastajat kutsuvat “pitkikseksi”. Mikään rajoitus ei toistaiseksi estä tätäkään harrastusta, joten lähdemme hölköttelemään kevätaurinkoon. Keskuspuiston metsäpoluilla ja Vantaanjoen rantamilla on paikoittain jopa ruuhkaa.

Illalla viestittelen ystävien kanssa Whatsappissa ja Facebookissa.

Samaan aikaan kun ystäväpiirissä toisilla on töitä enemmän kuin pystyy tekemään, ovat työt toisaalla loppuneet kuin seinään. Ystävä kertoo, että viime päivät ovat kuluneet tulo- ja meno-exceleitä tehdessä. Kauanko rahat riittävät?

Maanantai 23.3.

Eeva: Etätyön ja -opiskelun uutuudenviehätys on kadonnut. Kaipaan työkavereita ja työmatkaa, uusien ajatusten saamista päähän. Kotoa lähtemistä ja kotiin tulemista. Maanantain alkuillan joogaa. Sitä aikaansaamisen tunnetta, kun on selvinnyt maanantaista ja polkee pyörällä pitkän päivän jälkeen kotiin.

Petro: Ruoalle katetussa vesikannussa jäät ovat muodostaneet yhtenäisen klöntin, joka jää puristuksiin kannun kapeaan kohtaan, noin viisi senttiä vedenpinnan yläpuolelle. Arvuuttelemme, milloin klöntti hajoaa ja putoaa veteen. Itse veikkaan kahta minuuttia, Eeva ja Kerttu viittä, Kiuru 15 minuuttia. Jutustelemme ja seuraamme sulamista, joka vie lopulta puolitoista tuntia. En muista vastaavaa seisahtumista lähiajoilta. Karanteenin hyviä puolia.

Tiistai 24.4.

Eeva: Poikkeusolojen alkuvaiheessa laadittu pitkä to do -lista odottaa tekijäänsä. Kuivausrummun poistoletkua ei ole kiinnitetty, lautapelejä ei ole pelattu, parveketta ei ole siivottu. Johonkin kaikki aika menee, vaikka mitään ei tapahdu eikä minnekään saa mennä.

Petro: Nautin siitä, että saan seurustella rauhassa lasteni kanssa. Viime vuosina olen aiemmista tavoistani poiketen ryhtynyt toisinaan kuljettamaan heitä autolla harrastuksiin paljolti siksi, että saisin viettää rauhallista aikaa heidän kanssaan. Nyt korona tarjoilee tuollaista aikaa isolla lapiolla.

“Pirjo nosti rähinän, kun aioin lähteä lenkille”

Pirjo Lukkarinen, 71, ja Harri Lukkarinen, 74, asuvat kerrostalossa Turussa. Ikänsä puolesta molemmat kuuluvat riskiryhmään. Lisäksi Pirjolla on perussairauksia.

Keskiviikko 18.3.

Pirjo: Olen ollut koronakaranteenissa jo 8 päivää lääkärinä työskentelevän poikani ohjeistuksen perusteella.

Aamulääkkeet ja sitten tavalliseen tapaan c-pap-laitteen osien pesu. Sitten aamusuihkut. Vaikka en mene tänäänkään ovesta ulos, laittaudun ikäänkuin menisin jonnekin (meikit, tukka hyvin!), en haahuile yöpaita päällä, vaikka nyt voisi. Uskon tämän rutiinin helpottavan rytmittämään päiviämme.

Minun tiedonjano koronasta on valtavan suuri, samaa en voi sanoa Harrista, joka on mielestäni vähätellyt tähän päivään asti taudin vakavuutta. Olen aivan alusta asti lukenut koronasta tietoja, yrittänyt kertoa Harrille ja saada aikaan keskustelua, hänen kommentti on usein ollut “Älä paasaa”.

Iltapäivän tiedotustilaisuuden Yleltä klo 15–17 kuuntelemme nyt yhdessä! Harrin koronan vähättely on väistymässä.

Nyt emme enää “riitele” siitä, saako Harri mennä ruokakauppaan vai ei. Annoin poikiemme puhua isällensä, miksi kauppaan ei saa mennä! Yhdessä suunnittelimme ruokakauppaan ostoslistan, jonka lähetimme sähköpostissa pojallemme, ostokset hän tuo torstai-iltana.

Harri: Normaalisti käyn keskiviikkoisin kaverin kanssa lenkillä ja kahvilla - nyt se ei koronan takia onnistu. Tämä on kai sitä “sosiaalisten kontaktien vähentämistä”! Kohta ei voi enää mistään vähentää.

Korona on aiheuttanut jossakin määrin epävarmuutta lähitulevaisuudesta. Meidän pitäisi muuttaa huhtikuun puolessa välissä. Sitä ennen pitäisi ostaa uusi sänky ja pesukone ym. tarvikkeita muuttoa varten, mutta miten ostat, kun olet karanteenissa.

Torstai 19.3.

Pirjo:Tiedotusvälineet ovat koko päivän auki, radio keittiössä, TV olohuoneessa, lisäksi selailen koko ajan kännykästä IS-sivustoja. Päivän mittaan on pelottavia ajatuksia, miten korona etenee. Neljän seinän sisällä olo ei aiheuta ahdistusta vaan pikemminkin tuo minulle turvaa!

Klo 20 Ruokaostokset! Poika toi kauppatavarat kerrostalomme alaovelle ulos, mistä Harri ne haki hissillä 7. kerrokseen rukkaset käsissä.

Minä suojauduin suusuojuksin ja kumihanskoin laittaessani tavaroita kaappeihin. Liioittelua tai ei. Absurdia kuitenkin!

Perjantai 20.3.

Pirjo:Klo 10–12 Polttelin surukynttilää, Joensuussa haudattiin parhaan ystäväperheemme vaimo.

Olin surullinen. Hautajaisväkeä sai olla 10 henkeä. Ruokailua ei voinutkaan järjestää.

Meidän sosiaaliset kontaktit olisivat etupäässä Joensuussa, muutimme Turkuun neljä vuotta sitten, nyt kontakteja on täällä oleellisesti vähemmän.

Klo 16.00 Päivällisenä paistettua kuhaa, puikulaperunat ja salaatti.

klo 19.00 Sain soiton Joensuusta aamupäivän hautajaisten sujumisesta. Elämän on jatkuttava kaikesta huolimatta jokaisen taholla.

Sanomalehdet selailin hajamielisenä. Mikään ei oikein kiinnosta, en saa mitään aikaan.

En jaksa katsoa televisiota.

Lauantai 21.3.

Pirjo: Siivouksen jälkeen, kuten joka päivä, klo 13.30 päiväkahvit jäätelön ja hillon kera.

Pakkokaranteeni ei vielä ole ollut minulle vaikeaa, sillä en liikuntavammaisena, kyynärsauvoilla liikkuvana ole muutoinkaan joka päivä menossa jonnekin.

Suuri ilon aihe, jota odotimme: klo 16-18 olimme poikamme ja hänen vaimonsa kanssa yhteydessä Skypen kautta: olimme vakavien asioiden ääressä, mutta nauroimme myös, kuten aina tavatessamme. En muista milloin olen viime päivinä nauranut. Päätimme jatkaa Skype-tapaamisia aina silloin tällöin. Nuorten kanssa juttelu tuotti paljon iloa.

Sunnuntai 22.3.

Pirjo: Harri on aurinkoisella aamulenkillä antamieni tarkkojen ohjeiden mukaisesti! Varmistan vielä pojaltamme, voiko Harri käydä edelleen sauvakävelyllä. Vastaus: ”Kun muistaa heti pestä kädet”.

Elämästä puuttuu selkeästi ilo ja nauru. On jo vähän apaattista. On oltava varuillaan, varauduttava, tällaisia asioita ei ole tarvinnut meidän sukupolvien ennen miettiä!

Maanantai 23.3.

Harri: Heräsin jo 6.30 eikä uni enää tullut: olisiko koronastressi? Pirjo nosti melkoisen rähinän, kun aioin lähteä lenkille. No en mennyt. Aika tylsä aamu ja päivä. Korona vaikeuttaa olennaisesti asunto- ja pankkiasioiden hoitoa; kaikkea ei ole helppoa hoitaa etäyhteyksien kautta.

Tiistai 24.3.

Pirjo: Onneksi nukun toistaiseksi hyvin, vaikka ajatukset ovat tietysti koronan leviämisessä. Herätessä on tunne, kuin maailmanloppua odoteltaisiin. Tuon tunteen tuo se, että taudin huippua odotellaan.

Poikamme tietää, että isänsä kärsii, ettei pääse kuntosalille eikä lenkille, joten hän oli keksinyt järjestää fysioterapeutin ohjaamaan meille molemmille tänään karanteenijumppaa – tietenkin etänä!

Olimme aivan kuten lapset kotona etäkoulussa. Fysioterapeutti ohjasi ”olohuoneessamme” meille puolen tunnin tuolijumpan ”läppärin” välityksellä. Sovittiin jo kolme seuraavaa 45 minuutin kuntojumppaa karanteenissa.

“Miten saan kaikille koululaisille opiskelurauhan?”

Henna Jurvelin, 42, Simo Jurvelin, 49 sekä lapset Edit, 15, Fanny, 14, Olga ,13, Edvin, 11, Eino, 10, Fredrik, 8, Oskar, 7, Ivar, 5, Arvid, 4,. Ebba, 3, Ester, 1, ja Hugo 2 kk asuvat omakotitalossa Joensuussa. Henna on kotiäiti ja Simo yrittäjä.

Keskiviikko 18.3.

Henna: Eka kotikoulupäivä. Kotona on 6 koululaista, yksi esikoululainen, neljä leikki-ikäistä ja pieni poikavauva, hännänhuippuna Luna-koira.

Miten kaikki sujuu, saapa nähdä. Arkemme muuttui hetkessä. Tavallisesti koulukkaat olisi koulussa, eskarilainen esikoulussa ja leikki-ikäiset päiväkodissa. Minä vauvan kanssa kotona. Ja perheen isä töissä.

Koitan saada kouluikäiset kouluhommien pariin. Pienet koulukkaat tarvitsevat ohjausta. Isommat auttavat tekniikassa pienempiä. Koululaiset ovat innoissaan, kun saa olla kotona. On vapaampaa.

Itsellä on epävarma ja jokseenkin sekava mieli. Välillä tuntuu että arki on sekamelskaa, ja hetken päästä tilanne on kuin tyyni järvenpinta.

Fannyn soittotunti muuttui etätunniksi. Fanny soittaa ja kuvaa soittokappaleensa ja lähettää sen opettajalleen.

Torstai 19.3.

Henna: Miten saan jokaiselle koululaiselle rauhallisen opiskelurauhan?

Fiilikseni menevät ylös alas. Elän hetki kerrallaan. On haastavaa hoitaa vauvaa, leikkiä leikki-ikäisten kanssa, ohjata ja opettaa koululaisia ja valmistaa ruoka ja tehdä kotityöt.

Täytyy priorisoida ja organisoida.

Leikki-ikäiset leikkivät pitkän tovin legoilla keskenään. Äidin mieltä lämmittää sopuisat leikkijät.

Lapset leikkivät ja pelaavat ulkona. Opastan lapsia että kavereita ei tuoda nyt sisälle, eikä kavereiden luo voi mennä. Lapset tuntuvat hyväksyvän tilanteen.

Perjantai 20.3.

Henna: Etsin yhdelle koululaiselle rauhallista opiskelupaikkaa ja sellainen löytyy saunasta.

Koen välillä tukalaksi tilanteen. Autan yhtä uskonnossa, toista ja kolmatta matikassa ja eskarilaista tehtävissään. Onneksi isommat sisarukset osaavat auttaa pienempiä. Äidin sydän kiittää.

Pienet lapset osaavat paljon arjen asioita. Ivar 5 v. keittää monesti äidille päiväkahvit, joita juomme sitten yhdessä.

Perjantai-ilta. Kaikki ollaan kotona. Syödään hiukan herkkuja ja kuunnellaan Nettiraamattuluokkaa.

Lauantai 21.3.

Henna: Ihana, että ei ole koulupäivä. Päivä alkaa auringon paisteessa. Kolmen pojan ja vauvan kanssa menemme maalle, mökille.

Viikko on tuntunut todella raskaalta. Haluan saada etäisyyttä arjen pyöritykseen.

Sunnuntai 22.3.

Henna: Tullaan taas mökille. Aurinko paistaa ja keli on aivan mahtava ulkoiluun.

Lapset luistelevat ja pelaavat.

Evästellään nuotion ääressä. Nautitaan yhdessä olosta muutamien ystävien ja perheemme kanssa. Todella ihana ja voimauttava sunnuntaipäivä.

Ja ihana Hugo-vauva hymyilee ja jokeltelee. Voimavara äidin elämään.

Maanantai 23.3.

Henna: Arki on alkanut takkuisesti tänään. Pienet koululaiset tarvitsevat ohjausta. Ja opiskelurauhan ja -paikan löytyminen kolmelle pojalle on ollut hankalaa. Välillä opiskellaan, ja välillä härnätään toisia. Äidin hermot on koetuksella. Löydämme pojille omat opiskelupaikat, ja yhden täytyy taas tyytyä saunaan.

Se harmittaa, kun koululaiset joutuvat olemaan paljon päätteellä. Se tekee heidät todella väsyneeksi

Tiistai 24.3.

Henna: On pitänyt miettiä omaa asennetta tätä poikkeusaikaa kohtaan. Positiivinen, armollinen, kannustava ja rento mieli helpottaa pääsemään vaativan ajan yli. Vertaistuki on ollut todella tärkeä. Ja monet ystävät ja tutut ovat muistaneet meitä. Se auttaa jaksamaan. Ja sen kun muistaa, että monessa perheessä on jokseenkin sama tilanne päällä.

Miltä poikkeusolot ovat tuntuneet sinun kotonasi? Kerro kokemuksesi ja osallistu keskusteluun, joka on avoinna 27.3. klo 23:een asti.

Lue myös:

Lue tästä jutusta uusimmat tiedot koronaviruksesta.

Teinit heräilevät etäkouluun puoliltapäivin ja pommittavat opettajia viesteillä jopa yöllä – osa ei ole pitänyt kouluun mitään yhteyttä

Asiantuntijoiden neuvo korona-ahdistukseen: Ota hiukan etäisyyttä jatkuvaan uutisvirtaan ja kunnon irtiotto somepöhinään

Näin Uusimaa eristetään – 10 kysymystä ja vastausta

Hallitus päätyi keskiviikkona esittämään Uudellemaalle tiukkoja liikkumisrajoituksia. Miten liikkumista maakunnan rajan yli oikein rajoitetaan? Saako mummoa käydä tapaamassa rajan yli, keiden työmatkat sallitaan ja keiden ei, ja miten poliisi aikoo valvoa rajoitusta? Kokosimme tähän artikkeliin kymmenen yleisintä kysymystä liikkumisrajoituksesta ja vastaukset tämän hetken tietojen pohjalta.

Analyysi: Hallituksen esitys liikkumisrajoituksesta osoittaa, kuinka vakava koronavirustilanne Suomessa on

Poliitikot ja terveysviranomaiset ovat viikkoja kertoneet, kuinka huolestuttava koronavirustilanne on Suomessa. Samaa kieltä puhuu myös hallituksen päätös rajoittaa uusmaalaisten liikkumista muualle Suomeen, kirjoittaa Ylen politiikan toimittaja Hannu Tikkala analyysissään.

Millaisia keinoja koronan taltuttamiseen on?

Koronaviruksen leviämistä on jarrutettu ja jarrutetaan monin keinoin eri puolilla maailmaa. Keinoissa on hämmentävän suuria eroja. Kysyimme kahdelta asiantuntijalta, miten virus saadaan lannistettua.

Mitä tapahtui kolmessa perheessä, kun suomalaiset suljettiin kotiin?

Koronavirus kuormittaa mieltä nyt lähes jokaisessa suomalaisessa kodissa. Yle pyysi kolmea perhettä eri puolilta Suomea pitämään päiväkirjaa ensimmäisestä viikosta, jolloin koulut olivat suljettuja ja ihmiset patistettiin koteihinsa. Miten sopu säilyi kahden teinin ja kahden aikuisen perheessä Helsingissä? Mikä oli turkulaisen eläkeläispariskunnan viikon kohokohta? Kuinka arki pyöri 12-lapsisessa perheessä Joensuussa?

Saksalaisyrittäjät kritisoivat Saksan elvytystoimia

Koronaepidemia on leikannut pahasti yritysten tuloja niin Suomessa kuin Saksassakin. Ylen haastattelemat berliiniläiset yrittäjät kommentoivat kriittisesti Saksan päättämää elvytyspakettia. Saksan sodanjälkeisen ajan suurin apupaketti on suunnattu erityisesti yritysten lainoitukseen. Pienyrittäjä kuitenkin ihmettelee, miten pienet yritykset voivat epävarmana aikana ottaa edes lainaa, kun parempien aikojen alkamisesta ei ole mitään tietoa.

Lue uusimmat uutiset koronatilanteesta Suomessa ja maailmalla tästä jutusta.

Lämmin sää jatkuu

Koko maassa on selkeää tai puolipilvistä ja poutaa. Aamusta alkaen maan keskiosassa kuitenkin pilvistyy ja paikoin sataa vettä tai räntää. Päivälämpötila on 1–11 astetta.

Ruohikkopaloista varoitetaan maan etelä- ja keskiosassa sekä Etelä-Savon maakunnassa.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilla.

Käsien pesu, vierailukielto vanhusten hoitolaitoksiin ja liikkumiskielto yli maakuntarajan. Koronaviruksen leviämistä on jarrutettu ja jarrutetaan monin keinoin.

Saksassa, Ranskassa ja Britanniassa kansalaiset on komennettu pysymään kotona sakkorangaistuksen uhalla.

Suomessa suositeltu etäisyys lenkillä on puolitoista metriä ohikulkijasta.

Keinoissa on hämmentävän suuria eroja.

Yle kysyi kahdelta asiantuntijalta, miten virus saadaan lannistettua. Riittääkö eristäminen vai pitääkö tarpeeksi suuren osan väestöstä sairastua tai saada aikanaan immuniteetti rokotuksesta?

Kysymyksiin vastasivat Tampereen yliopiston epidemiologian professori Pekka Nuorti ja Turun yliopiston virusopin professori Ilkka Julkunen.

1. Voidaanko pandemia pysäyttää ennen kuin riittävä määrä ihmisiä on sairastunut?

Julkunen: Kyllä se voidaan pysäyttää. Silloin ei ole välttämättä pandemiasta kyse. Katsotaan esimerkiksi, mitä Kiinassa on onnistuttu tekemään. Kiina sai epidemian ainakin toistaiseksi talttumaan radikaaleilla karanteeneilla.

Koko Wuhanin maakunta pantiin karanteeniin ja liikenne poikki. Sairastuneiden osuus on äärimmäisen pieni, vain 80 000 ihmistä. Radikaalit rajoitukset hidastavat pandemiaa ja estävät parhaimmillaan sen leviämisen laajemmalle.

Nuorti: En tiedä, onko tästä lopullista totuutta, kun tilanne on aika uusi, vasta kolme kuukautta vanha. Mutta meillä on kokemusta, että se on voitu pysäyttää.

Esimerkiksi Kiinassa on pandemia pysäytetty klassisilla epidemologisilla toimilla. Siellä on tunnistettu aggressiivisesti sairastuneita ja testattu paljon ihmisiä.

Sairastuneet on eristetty, jäljitetty heidän lähikontaktejaan ja määrätty karanteeniin. Näin on toimittu Taiwanissa, Singaporessa Hongkongissa ja Kiinassa. Taiwanissa opittiin sars-epidemiasta aika paljon.

2. Kuinka monen ihmisen pitäisi Suomessa sairastaa, että saataisiin niin kutsuttu laumasuoja?

Julkunen: Laumasuojaa ei ole tarkalleen määritelty, mitä se tarkoittaa. Se riippuu aiheuttajaviruksesta.

Laumasuoja on termi, jota käytetään rokotuksen yhteydessä. Jos tauti on äärimmäisen tartuttava kuten esimerkiksi tuhkarokko, väestön immuunisuojan pitää olla ainakin 95 prosenttia, eli on joko rokotettu tai aiemmin sairastanut sen taudin. Silloin epidemia estyy.

Hengitystieinfektiot eivät tartu yhtä hyvin. Jos väestöstä puolet on rokotettu tai on sairastanut taudin, silloin se hyytyy. Käytännössä näin käy aina. Mitä suurempi osa on taudin sairastanut, sitä pienemmäksi jää uusi epidemia.

Mitä enemmän on tartunnan torjunnan keinoja eli sosiaalisia kontakteja vähennetään ja käsiä pestään, sitä nopeammin epidemia menee ohi tai ei muodostu epidemiaksi ollenkaan.

Nuorti Kysymys on tärkeä, mutta siihen ei tällä hetkellä ole vastausta. On esitetty arvioita, joiden mukaan kahden kolmasosan pitäisi saada tartunta, että laumasuoja kehittyy.

Iso epävarmuustekijä se, että meillä on havaittuja tapauksia ja iso osa tapauksia, jotka eivät tule tietoon, jotka on vähäoireisia tai oireettomia. Heitä voi olla jopa puolet tartunnan saaneista.

3. Ovatko eristämiset ja rajoitukset ihmisten välisessä kanssakäymisessä paras keino kitkeä virus lopullisesti

Julkunen: Ei voi sanoi “kitkeä lopullisesti”. Sellaista mahdollisuutta ei ole. Mutta jos on uusi virustauti, käsihygienian parantaminen ja sosiaalisten kontaktien vähentäminen ovat ainoa tapa estää virustaudin leviäminen väestössä.

Nuorti: Ne ovat äärimmäisen tärkeitä. Etenkin, jos osa tartunnan saaneista on vähäoireisia tai oireettomia. Heitä on siis mahdoton tunnistaa.

4. Riittäisikö se, että vain monisairaat ja vanhukset ovat eristyksissä?

Julkunen: Silloin meillä olisi enemmän tapauksia. Käytännössä on mahdotonta eristää ikäihmiset ja perussairaat, heitä on Suomessa yhteensä yli miljoona.

Miten heidät eristettäisiin ja kuka heitä hoitaisi? Esimerkiksi, jos on diabetes tai syöpä, ihmisen on mentävä sairaalaan ja silloin kohtaa ihmisiä taksissa ja sairaalan aulassa.

Nuorti: Valitettavasti se ei riitä. Virukset löytävät tiensä eri paikkoihin. Jos henkilö on vähäoireinen tai oireeton, virus voi levitä laajalle havaitsematta. Sen voi saada esimerkiksi sairaanhoitaja tai joku muu, joka on vanhusten kanssa tekemisissä.

5. Onko pandemiaa lopulta mahdollista tukahduttaa ?

Julkunen: Kyllä nämä epidemiat ja pandemiat menevät ohi. Eri paikoissa sairastuu eri määrä ihmisiä. Mitä enemmän on tehty torjuntatoimia, sitä pienemmäksi jää väestöosuus joka sairastuu.

Pandemiatilanteessa on mahdollista, että tulee uusi aalto. Käykö näin koronaviruksen tapauksessa, on vaikea sanoa. Esimerkiksi Sars saatiin torjuntatoimin hävitettyä, sitä ei enää ole näkynyt missään.

Nuorti: Laumasuoja syntyy sitten, kun syntyy. Tällä hetkellä nämä rajoittamistoimet ovat tärkeitä. Se, että annettaisi laumaimmuniteetin syntyä, on kestämätön ajatus.

Esimerkiksi Britanniassa vaihdettiin hyvin nopeasti mielipidettä asiasta. Suomessa on onneksi päästy tekemään toimenpiteitä varhaisemmassa vaiheessa kuin naapurimaissa.

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Jääkö virus yskäistessä ilmaan? Voiko sairastava perhe tuoda oireettoman lapsen päivähoitoon? Tässä vastaukset yli 50 koronakysymykseen

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Kaikkein parhaiten varustelluista tehohoidon paikoista voi tulla kova pula Uudenmaan ulkopuolella, jos koronavirus pääsee leviämään Uudeltamaalta vapaasti muihin maakuntiin.

Sen vuoksi liikkuminen Uudeltamaalta muualle Suomeen kielletään kolmen viikon ajaksi. Vain välttämätön kulkeminen sallitaan.

Muualla Suomessa asuvat ihmiset ovat suhteessa iäkkäämpiä ja sairaampia kuin Uudellamaalla. Se on riski. Koronavirus on vienyt tähän asti eläkeikäisiä pahempaan kuntoon kuin nuoria ja perusterveitä. Se johtuu todennäköisesti siitä, että ikääntyessä elimistön vastustuskyky heikkenee.

Jos ikäihmiset tai pitkäaikaissairauksia sairastavat joutuvat tehohoitoon, on hyvä, että heille riittää hoitopaikkoja. Siihen liikkumisrajoituksilla yritetään vaikuttaa, vaikka ne kajoavatkin perustuslaillisiin oikeuksiimme. Mitä vähemmän vakavasti sairastuneita, sitä parempaa hoitoa potilaat saavat.

Simulaattorissamme voit verrata tartunnan leviämistä kahdessa eri tilanteessa. Toisessa ihmisten liikkumista rajoitetaan ja toisessa ei juurikaan rajoiteta.

Esimerkkimme on simulaatio, joten se ei suoraan vastaa yhdenkään sairaanhoitopiirin tehohoitopaikkoja. Periaate on kuitenkin kaikkialla sama.

Keskimääräinen potilas viettää teho-osastolla kolme päivää. Koronaviruksessa tilanne on toinen: vakavimmin sairastuneiden potilaiden hoitojaksot sairaalassa ovat pitkiä.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä muistutti keskiviikkoiltana Ylen A-studiossa, että yhden koronaviruspotilaan tehohoito voi kestää jopa kahdesta kolmeen viikkoa.

Yksi koronaviruspotilas saattaa viedä siis jopa seitsemän muun potilaan paikan. Ojala-Niemelän mukaan esimerkiksi Lapin keskussairaalassa on yhteensä yhdeksän tehohoitopaikkaa.

Hän vetosi suomalaisiin, etteivät eteläsuomalaiset matkustaisi pohjoiseen mökeille pääsiäistä viettämään. Jos käy pahasti, on parempi olla kotona.

Juttu on tehty yhteistyössä Norjan yleisradioyhtiö NRK:n kanssa. NRK:n tiimi: Anders Hofseth, Ståle Grut, Lene Sæter, Andre Håker, Renate Rognan ja Johannes Odland. NRK:n jutun samasta aiheesta voit lukea täältä.

Jutun keskustelu on auki 27.3. klo 23 asti.

Kotkassa on selvitelty koko talven ajan laituriin hylätyn purjelaivan kohtaloa.

23-metrinen, aiemmin risteilykäytössä ollut Mary Ann-niminen alus jätettiin Kantasataman laituriin viime kesäkuussa. Elokuussa laiva upposi.

Aluksen omistaja on Kotkan kaupungin tiedossa, mutta häneen ei ole saatu mitään yhteyttä. Kaupunki on lähettänyt omistajalle asiasta selvityspyyntöjä ja siivouskehotuksia, mutta uponnutta alusta ei ole haettu pois.

– Tuntuu, että omistaja on kadonnut. Hän ei vastaa mihinkään yhteydenottoihin, Kotkan kaupungin ympäristötarkastaja Kati Suomalainen sanoo.

''Kaikki haluavat aluksen pois satamasta''

Suomalaisen mukaan alus on erään yrityksen omistuksessa. Lisäksi yritys on selvitystilassa, ja lakkaa olemasta pian.

– Joidenkin huhujen mukaan alus olisi häädetty Helsingistä ja tuotu sen jälkeen Kotkaan, Suomalainen sanoo.

Alus on ollut aiemmin risteilykäytössä. Sillä on risteilty ainakin vuonna 2016. Sittemmin se on vaihtanut omistajaa. Yle ei ole toistaiseksi tavoittanut aluksen ostaneen yrityksen edustajaa.

Vuodenvaihteessa Kotkan kaupunki otti yhteyttä käräjäoikeuden haastemieheen, joka on pyrkinyt tavoittelemaan omistajaa. Kati Suomalaisen mukaan sekään ei ole onnistunut.

Suomalainen vertaa tilannetta kadun pientareille ajoittain ilmaantuviin romuautoihin.

– Niidenkin kohdalla ensin selvitetään, kenen auto on, ja omistajalle lähetetään siirtokehotus. Vasta sitten, jos se ei tehoa, auto viedään pois. Tässä on sama prosedyyri. Nyt alus ehti vain upota, ennen kuin ehdimme antaa siirtokehotuksen.

Seu­raa­vak­si asi­a on menossa ym­pä­ris­tö­lau­ta­kun­nan kä­sit­te­lyyn. Kaupunki harkitsee uhkasakkoja.

– Niistä ei ole välttämättä mitään hyötyä, koska emme tavoita omistajaa. Kaikki haluavat aluksen pois satamasta, se on ihan varma juttu.

Kaupunki tulkitsee laivan jätteeksi

Vielä ei ole selvyyttä siitä, mitä purjelaivalle seuraavaksi tapahtuu. Uponnut alus on kuitenkin Kotkan kaupungin tulkinnan mukaan jätettä, ja asiaa käsitellään jätelain mukaisesti.

– Käymme ensin viranomaispuolelta tietyt hallinnolliset keinot läpi. Jätelaista tulee keinoja eteenpäin. Tulkitsemme, että alus on jätettä siinä tilassa, missä se nyt on. Myös sataman pitäjä voi joutua vastuuseen.

– Romuautojakin viedään niille varatuille alueille, jos omistajaa ei tavoiteta. Omistaja voi sitten käydä hakemassa autonsa sieltä, tai sitten se romutetaan. Tässä käy vähän samalla tavalla jossain vaiheessa.

Aluksen saaminen pois satamasta on Suomalaisen mukaan hankalaa.

– Se pitää kaivaa ylös pohjasta. Sukeltajan pitää ehkä ensin selvittää, missä asennossa alus on. Sen jälkeen pitäisi miettiä, miten alusta aletaan nostamaan.

Tällä hetkellä ei ole tietoa, kuka aluksen mahdollisesti nostaa pohjasta. Aluksen nosto saattaa Suomalaisen mukaan vaatia jopa ympäristöluvan.

Maisemallinen haitta

Aluksesta ei ainakaan tiettävästi ole aiheutunut muuta kuin maisemallista haittaa.

– Emme kuitenkaan tiedä, mitä laivan sisällä on. Pelastuslaitos pumppasi polttoöljyt pois aluksesta, kun se lähti uppoamaan. Jos aluksessa on akkuja tai vaarallisia nesteitä, emme tiedä niistä. Alus upposi suhteellisen nopeasti, eikä kaikkea varmasti ehditty käydä läpi, eikä saada ylös sieltä, Suomalainen kertoo.

Alus on ympäröity öljypuomeilla, eikä sieltä pitäisi Suomalaisen mukaan päästä mitään kelluvaa ainesta ympäristöön.

Uponneesta laivasta tulee kuitenkin aiheutumaan haittaa myös veneilykauden alkaessa.

– Siihen kohtaan ei voi tietenkään ottaa venettä, Kati Suomalainen sanoo.

Poliitikot ja terveysviranomaiset ovat viikkoja kertoneet, kuinka huolestuttava koronavirustilanne on Suomessa.

Samaa kieltä puhuu myös hallituksen keskiviikkoinen päätös, jolla se rajoittaa uusmaalaisten liikkumista muualle Suomeen.

Valmiuslain liikkumista ja oleskelua koskevan pykälän käyttöönotto on erittäin korkean kynnyksen takana.

Pykälä voidaan ottaa käyttöön, jos ”se on välttämätöntä ihmisten henkeä tai terveyttä uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi”.

Hallitus siis teki päätelmän, että muuta Suomea on suojeltava Uudenmaan koronavirustilanteelta.

Keskiviikkona iltapäivästä Suomessa oli 880 varmennettua tartuntaa, joista suurin osa oli Uudeltamaalta. Sairaanhoidossa oli 82 henkilöä, joista 22 oli tehohoidossa.

Tilanne ei ole vielä kaoottinen, mutta hallitus ei tarkastellut päätöksessään pelkästään tätä hetkeä.

Oikeus elämään painaa enemmän kuin liikkumisvapaus

Viranomaiset ovat katsoneet vierestä huolestuneina, kun iso joukko suomalaisia on suunnannut mökeilleen koronavirusta pakoon. Tilanteen tekee ongelmalliseksi se, että ihmiset vievät virustaudin mukanaan usein isoilta paikkakunnilta pienemmille.

Tätä kehitystä olisi kuitenkin hyvä hidastuttaa useastakin syystä. Ensinnäkään mökkipaikkakuntien terveydenhuoltojärjestelmät eivät kestä, jos kausiasukkaat sairastuvat kunnissa koronavirukseen.

Tämän takia pääministeri Sanna Marin (sd.) kehotti uusmaalaisia mökkiläisiä palaamaan takaisin koteihinsa.

Toisekseen taudin leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen olisi hyvä viivyttää järjestelmän kokonaiskestävyyden takia.

Jos Uudenmaan sairaanhoitopiiri ottaa iskun ensin vastaan, siltä voi myöhemmin irrota apua toisille sairaanhoitopiireille, joilla on niukemmat resurssit.

Esimerkiksi Lapissa on yhteensä yhdeksän tehohoitopaikkaa, joiden määrä voidaan nelinkertaistaa erityistoimenpiteillä.

Yksi hallituksen perusteluista liikkumisen rajoituksille on se, että jokaiselle suomalaiselle pitäisi tarjota mahdollisuus tehohoitoon silloin kun hän sitä tarvitsee.

Ongelma koronavirustilanteessa on se, että tehohoitojaksot ovat osoittautuneet pitkiksi. Potilaat saattavat olla tehohoidossa kaksi tai kolme viikkoa, jolloin hoitopaikat ruuhkautuvat.

– Liikkumisen vapaus on perustuslaissa turvattu oikeus, mutta keskeisin on oikeus elämään, oikeusministeri Anna-Maja Henriksson (r.) sanoi tiedotustilaisuudessa.

Asiantuntijoiden arvio tällä hetkellä on, että tehohoitopaikat riittävät, vaikka se tekee tiukkaa.

Esityksen läpimeno ei ole läpihuutoasia

Hallituksen esitys liikkumisen rajoittamisesta Uudeltamaalta muualle Suomeen ei ole läpihuutojuttu perustuslakivaliokunnassa.

Perustuslakivaliokunta on palauttanut aiemmin uudelleen valmisteluun hallituksen esityksen, jolla viranomaisille annetaan normaaliaikoja suuremmat valtuuden puuttua muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten työaikoihin.

Hallituksen pitää pystyä perustelemaan perustuslakivaliokunnalle, että liikkumisrajoitus on nyt välttämätön toimi, jolla estetään ihmisten henkiä uhkaavan tilanteen syntyminen.

Perusteluiksi ei pelkästään riitä, että liikkumisen rajoittaminen vähentää tartuntoja Suomessa.

Perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja Johanna Ojala-Niemelä (sd.) totesi Ylelle keskiviikkona, että kyse on isosta työstä, koska kyse on niin keskeisistä oikeuksista.

Esitys menee eduskunnassa torstaina lähetekeskusteluun, jonka jälkeen valiokunta alkaa käsitellä sitä. Myös asiantuntijoille pitää antaa aikaa tutustua esityksen perustelumuistioihin.

Asiantuntijat kiinnittänevät huomiota muun muassa siihen, pitääkö matkustaminen muualle Suomeen kieltää koko maakunnan alueelta, vai riittäisikö myös pienempi alue.

Tässä tarkastelussa keskeistä on se, kuinka laajalle alueelle koronavirus on levinnyt Uudellamaalla.

Hallituksen tavoitteena on, että liikkumisrajoitus astuisi voimaan perjantaina.

Lue lisää:

Hallitus esittää Uudenmaan eristämistä – Liikkumisrajoitukset eduskunnan käsittelyyn torstaina

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Aiheesta voi keskustella perjantaihin kello 23.00:een asti.

Hallitus kertoi keskiviikkona, että Uudenmaan maakunnan ja muiden maakuntien välistä liikennettä rajoitetaan.

Liikkumisrajoitusten tarkoituksena on hillitä koronaviruksen leviämistä Uudeltamaalta muualle Suomeen. Rajoitus astuu voimaan perjantaina, jos eduskunta hyväksyy asetuksen.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmaisen mukaan poliisi valmistautuu pyytämään virka-apua Puolustusvoimilta ja Rajavartiolaitokselta. Rajoituksia valvotaan normaaliolojen lainsäädännöllä, eikä poliisi saa ylimääräisiä valmiuksia.

– Rajoituksissa sovelletaan neuvoja, kehotuksia ja käskyjä. Vasta vakavammissa, piittaamattomissa tapauksissa tullaan käyttämään ankarampia keinoja.

Tarvittaessa poliisi voi pysäyttää, tarkastaa ja ottaa kiinni ihmisiä liikkumisrajoituksia valvoessaan.

Kolehmaisen mukaan poliisi valvoo rajoitusten ensimmäisinä päivinä näkyvästi ja "voi asettaa" sulut tärkeimmille Uudellemaalle johtaville teille. Teiden lisäksi poliisi valvoo juna- ja lentoliikennettä.

Kaikki liikenne ei ole kiellettyä

Liikkumisrajoitukset tarkoittavat, että Uudellemaalle ja sieltä pois voi matkustaa vain välttämättömistä syistä. Esimerkiksi lomamatkat ovat siis kiellettyjä, mutta työ, lapsen tapaaminen ja sairaan lähisukulaisen hoito ovat hyväksyttäviä perusteita poiketa rajoituksista.

Ihmisillä on velvollisuus todistaa henkilöllisyytensä ja esittää poliisille todistus siitä, minkä vuoksi kulkeminen on välttämätöntä.

Poliisihallitus järjestää uusista rajoituksista ja niiden valvonnasta tiedotustilaisuuden tänään torstaina kello 9.30–10.30.

Yle välittää tiedotustilaisuuden suorana TV1:ssä, Radio Suomessa ja Areenassa. Voit seurata verkkolähetystä klikkaamalla tämän jutun kuvaa. Lähetys alkaa kello 9.25.

Poliisihallituksesta paikalla ovat poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen ja poliisijohtaja Sanna Heikinheimo sekä Helsingin poliisilaitoksesta poliisikomentaja Lasse Aapio. Lisäksi tilaisuudessa on Poliisihallituksen asiantuntijoita vastaamassa kysymyksiin.

Seuraa täältä Ylen päivittyvää artikkelia koronaviruspandemian tilanteesta Suomessa ja maailmalla.

Voit keskustella aiheesta alla perjantaihin 27.3. kello 23 asti.

Hallitus on kovan paikan edessä, jos se aikoo löytää lailliset perustelut Uudenmaan alueen eristämiselle koronaviruksen vuoksi.

Uudellamaalla asuu noin 1,7 miljoonaa ihmistä, joten rajoitukset koskisivat noin kolmasosaa suomalaisista.

Ylen haastattelemien oikeusoppineiden mukaan Uudenmaan eristäminen vaatii aukottomat perustelut. Liikkumisen rajoittamisen on oltava välttämätöntä ja oikeassa suhteessa tilanteen vakavuuteen.

Perustuslakiin perehtynyt professori Martin Scheinin katsoo, että valmiuslain liikkumisrajoituksia koskevan pykälän 118 käytölle on kyllä perusteita, mutta näin ison alueen eristäminen on kyseenalaista.

– Pitää kysyä, vastaako se tämän valmiuslain sanamuotoa “tietty paikkakunta tai alue”. Onko väestön kolmasosan sulkeminen liian pitkälle menevä toimenpide tuon pykälän nojalla, Scheinin kysyy.

Scheinin katsoo, että alue- ja kuntakohtaiset rajoitukset olisivat parempi ratkaisu kuin Uudenmaan sulkeminen. Hänen mielestään koronan leviämistä voisi ehkäistä ilman valmiuslain mukaisia liikkumisrajoituksiakin.

– Kunnat voisivat esimerkiksi määrätä alueilleen saapuvat ihmiset pakkotesteihin ja asettaa heidät karanteeniin. Tällaisen tiedon leviäminen voi itsessään olla parempi keino hillitä tätä turhaa siirtymistä Suomessa paikkakunnalta toiselle, Scheinin arvioi.

Poikkeukset määriteltävä täsmällisesti

Ylen saamien tietojen mukaan hallitus on vahvasti kallistumassa siihen, että koko Uusimaa eristettäisiin. Rajoituksia valvoisivat hyvin todennäköisesti poliisi ja tarvittaessa myös varusmiehet.

Tampereen yliopiston julkisoikeuden apulaisprofessori Pauli Rautiainen muistuttaa, että valmiuslain soveltamisasetuksen tulee olla riittävän täsmällinen ja tarkasti rajattu.

– Asiat pitää kuvata niin tarkasti, että ihmiset ymmärtävät, onko heidän toimintansa sallittua vai kiellettyä. Myös poikkeukset tulee määritellä riittävän täsmällisesti, Rautiainen sanoo.

Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Sakari Melander arvioi, että liikkumiskiellon rikkomisesta voitaisiin määrätä päiväsakkoja.

– Kyseessä olisi silloin valmiuslakirikkomus, josta rangaistaan sakolla. Asiasta ei ole aikaisempaa käytäntöä, mutta ymmärtääkseni kyse on päiväsakosta, Melander sanoo.

"Eristys voimaan välittömästi"

Professori Martin Scheinin kantaa myös huolta siitä, että Uudenmaan eristämisestä on puhuttu jo päivien ajan julkisuudessa.

Italiassa Lombardian sulkeminen tuli ennen aikojaan julki, mikä johti paniikkiin ja joukkopakoon alueelta. Tämä saattoi levittää tautia muille alueille.

Valmiuslain käyttöönottoasetus voidaan antaa kiireellisenä, jolloin se astuu heti voimaan. Eduskunta ottaa myöhemmin kantaa siihen, voiko se myös jäädä voimaan.

Scheininin mukaan hallituksen tulisi laittaa liikkumisrajoitus välittömästi voimaan, jos sellainen todetaan välttämättömäksi.

– Jos ajaudutaan siihen, että täytyy eristää jokin alue, niin pannaan se suoraan käytäntöön. Silloin pitää myös poliisin olla välittömästi valmis siihen, että tiesuluin ja puomein estetään väkijoukkojen kokoontuminen vaikkapa Helsingin rautatieasemalle.

Juttua varten on haastateltu myös Åbo Akademin julkisoikeuden professoria Markku Suksea.

Jutusta voi keskustella torstai-iltaan kello 23:een.

Lue aiheesta lisää:

Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta

Ylen tiedot: Liikkumisrajoitukset koskisivat todennäköisesti koko Uuttamaata

Puolustusministeri: Varusmiehet liikenteenvalvontaan muutamassa päivässä – Helsinki varautuu jo liikkumisen rajoittamiseen

Ylen tiedot: Arviot koronaviruksen leviämisestä Suomessa ovat koventuneet – tehohoidon kapasiteetti joutuu tiukille

Päivä alkaa aamukahdeksalta. Silloin Kotkassa sijaitsevan Karhuvuoren koulun 7.–9.-luokkien aineenopettaja Päivi Harsia tarkastaa, onko oppilailta tullut tehtäviä yön aikana.

Sitten hän antaa uudet tehtävät seuraavaa päivää varten. Jokainen tehtävä täytyy arvioida kirjallisesti erikseen. Kaiken kaikkiaan palautetta täytyy antaa 300 oppilaalle viikossa. Työpäivä päättyy pisimmillään kahdeksalta illalla.

– Siinä on henkinen paine, kun työmäärä on päivittäin valtava. Luokassa saa annettua palautteen kasvokkain, mutta nyt pitää käydä kaikki tehtävät läpi ja antaa kirjallinen palaute jokaisesta erikseen, Päivi Harsia kertoo.

Harsian mukaan opettajat ovat välittäneet oppilaille tiedon, että tehtävä pitää palauttaa iltapäivällä kello kolmeen mennessä. Tästä huolimatta palautuksia tulee myöhään. Silloin opettaja joutuu jopa hillitsemään itseään työnteolta.

– Illalla alkavat palautukset ja sovellukset laulamaan. Minun pitää sanoa itselleni, että ei tarvitse sillä sekunnilla katsoa kello 23.58 tulevaa tehtävää. Olen koko ajan valmiudessa. Se tekee työstä nyt normaalia raskaampaa.

Opettajien kuormitus kasvanut

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen kertoo saavansa opettajilta viestiä taukoamatta kuormitukseen ja työmääriin liittyen. Positiivista on Luukkaisen mukaan se, että kuormituksen lisääntymisestä huolimatta opettajat haluavat edelleen tehdä työnsä mahdollisimman hyvin.

– Siinäkin pitää olla joku raja. He haluavat kansan tietävän, että he yrittävät parhaansa. Se ei mene niin, että opettajat vetävät etäopiskelussa muka lonkkaa, vaan etätyö tuottaa heille valtavasti lisätyötä.

Luukkaisen mukaan haasteena on myös se, että perusopetuksen yläluokilla oleviin oppilaisiin ei välttämättä ole saatu mitään kontaktia päiväaikaan. Teinit heräilevät etäkouluun puoliltapäivin ja pommittavat opettajia viesteillä jopa yöllä.

– Kaverit nukkuvat puolillepäivin ja sitten laittavat viestiä, että pitikö jotain tehdä. Ei tämä näin voi mennä. Nyt kun tämä jatkuu pitkään, pitäisi herätä ajoissa ja opiskella normaalina aikana. Opettajat ovat taintumassa tätä myötä työkuorman alle.

Luukkainen kertoo, että myös opettajan työn valmistelun määrä on räjähtänyt.

– On ihan eri asia suunnitella tehtävä etänä annettavaksi. Etukäteistyötä joutuu tekemään nyt vieläkin enemmän kuin ennen etätyötä.

Myös aineenopettaja Päivi Harsia sanoo, että oppilailla olisi tärkeää säilyä päivärytmi.

– Joustetaan vähän liikaakin. On haastavaa olla itselleen armollinen. Huoltajilta tulee meille viestiä, että palautamme tehtävän viikonlopun jälkeen. Toisaalta opettajista tuntuu hyvältä, että tehtävä tuli tehtyä.

Vuorovaikutus etänä erilaista

Etätyöskentelyssä näkyy luokanopettaja Päivi Harsian mukaan myös eriarvoistuminen. Etätyön onnistumiseen vaikuttaa nimittäin se, ovatko laitteistot ja välineet oppilailla kunnossa. Lisäksi etäopetus asettaa haasteita niille oppilaille, jotka tarvitsevat erityistä tukea.

– Oppilasta ei pysty tukemaan aina hänen tarvitsemallaan tavalla. Vaikka yritän selittää, niin oppilaat eivät aina ymmärrä tehtäviä. Jos huoltaja ei pysty tukemaan tehtävässä, sekin on haasteellista. Toivon, että tukiopetukseen varataan resurssia myöhemmin.

OAJ:n Olli Luukkaisen mukaan opettaja pystyy ottamaan oppilaiden tarpeet huomioon eri tavalla fyysisesti heidät nähdessään kuin etätyössä.

– Jos Kallella, Villellä, Maijalla ja Ollilla on samanlainen tehtävä, heille jokaiselle pitää antaa ohje erikseen ja he kaikki ymmärtävät ohjeen eri tavoilla.

Yhteisöllisyys säilyy edes jollakin tavalla

Kouvolassa sijaitsevan Pilkanmaan koulun 3. luokan luokanopettaja Maija Niinimäki on oppinut löytämään tilanteesta jotakin positiivista. Rutiineja on alkanut syntyä sekä opettajilla että oppilailla.

– Oppilaat tekevät hyvin tehtäviä. He osaavat katsoa videot ja yllättävän omatoimisesti ryhtyvät hommiin. Toki kolmasluokkalainen on vielä pieni ja tarvitsee myös vanhemman tukea.

Niinimäki on varautunut siihen, että koko loppulukukausi tullaan työskentelemään etänä.

– On tämä tavallista työläämpää, mutta minun mielestäni ihan ok. Tämä on poikkeustilanne. On löydettävä uusia luovia tapoja tehdä töitä.

Niinimäki kehuu erityisesti päivittäistä viestintää WhatsApp-ryhmien kautta.

– On ihanaa, että yhteisöllisyys säilyy edes jollakin tavalla. Sitä kaivataan juuri nyt.

Opettaja itse vastuussa työmäärästään

OAJ:n Olli Luukkainen painottaa, että opettaja ei voi olla töissä kellon ympäri. Etätöiden jatkuessa onneksi rutiinit ja käytännöt vakiintuvat ja sitä kautta työt saadaan paremmin hallintaan.

– Samalla myös oppilaiden taidot etäopiskella kehittyvät. Perusopetuksessa ei ole ennen tehty juurikaan etätöitä.

Myös 3. luokan luokanopettaja Maija Niinimäki on asettanut selvät rajat työn tekemiselle. Koko ajan ei voi olla tavoitettavissa.

– Olen sanonut huoltajille, että vastaan pääsääntöisesti kello 9–15. Toisaalta ymmärrän myös vanhempia, jotka tekevät omia töitään ja olen siksi joustanut. Uskon, että tämä tästä helpottaa, ja voi tehdä normaalin työpäivän.

OAJ:n Olli Luukkaisen viesti kuormittuneille opettajille on selvä.

– Rytmitä oma päiväsi. Kerro oppilaille se aika, mikä on oppilaiden käytössä. Opettajan on nyt itse rajattava oma työaikansa.

Luokanopettaja Maija Niinimäki palautuu töistä ulkoilemalla.

– Onneksi tulee kevät. On pakko päästä ulos. Sanon myös oppilaille, että heidän ei tarvitse olla koko ajan ruudun ääressä.

Myös aineenopettaja Päivi Harsia ulkoilee vapaa-ajallaan. Lisäksi hän lukee kirjoja. Kun on päivittäin näyttöjen kanssa tekemisissä, täytyy osata irrottautua töistä niiden ulkopuolella.

– Minulla on onneksi ystäviä ympäri Suomen ja juttelen heidän kanssaan. Toisaalta ystäviini kuuluu myös opettajia, ja helposti keskustelu lipsahtaa vapaalla työjuttuihin.

Mitä ajatuksia artikkeli herättää? Voit keskustella aiheesta 27.3. kello 23 asti.

Lue myös:

Teinit heräilevät etäkouluun puoliltapäivin ja pommittavat opettajia viesteillä jopa yöllä – osa ei ole pitänyt kouluun mitään yhteyttä

Kolme kokemusta etätöistä – näin etäilevät lääkäri, opettaja ja it-konsultti

Nuoret kertovat, miten koronavirus muutti parissa päivässä asenteita opiskelua ja opettajia kohtaan: "Tuskin valitusta kouluista tulee enää"

Yhä useampi opettaja käy itsepuolustuskurssin raivokkaiden oppilaiden takia: "Täytyy pitää mielessä lakipykälät, mitä saa tehdä"

• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Suomessa ja muualla
• Lue uusimmat tiedot koronavirustilanteesta Uudellamaalla

Uudenmaan rajojen sulkeminen voi aiheuttaa haasteita omaishoitajille. Suomessa on noin 50 000 sopimusomaishoitajaa eri puolilla maata.

Hallitus kertoi myöhään keskiviikkona esityksestä rajoittaa matkustamista Uudenmaan ja muun Suomen välillä. Esitys etenee eduskuntaan tänään torstaina.

Uudenmaan rajojen sulkemisesta keskusteltiin torstaina Ylen suorassa lähetyksessä, jossa haastateltavana oli muun muassa Omaishoitajaliiton toiminnanjohtaja Sari Tervonen.

Hän kertoi, että omaishoitotilanteet ovat olleet esillä eduskunnassa taustavalmisteluissa.

– Kaikki omaishoitotilanteet eivät edellytä välitöntä käyntiä, ja monet pystyvät järjestelemään naapuruston ja lähipiirin kanssa apua. Mutta meillä on paljon ihmisiä, joissa yhteys on välttämätön ja korostaisin nyt muistisairaita henkilöitä ja ihmisiä, jotka eivät oikein ymmärrä, mistä on kysymys.

Aiemmin tänään aamulla poliisin tiedotustilaisuudessa todettiin, että Uudenmaan liikkumisrajoituksesta voidaan poiketa, jos liikkuminen on välttämätöntä esimerkiksi painavan henkilökohtaisen syyn vuoksi. Tällaisena mainittiin lähisukulaisen sairastuminen ja välttämättömän hoivan tai avun antaminen hänelle.

Tukea pyritään järjestämään omaishoitajille monesta suunnasta

Tervonen kertoo, että tukea omaishoitajille pyritään nyt antamaan niin kuntien kuin liiton taholta.

– Me olemme omaishoitoyhteisössä lisänneet henkisen tuen antamista, ja meillä yhdistykset soittelevat läpi niitä henkilöitä, joiden tiedetään olevan vaativassa tilanteessa.

Tervonen kertoi, että yksityiset ihmiset, kunnat, järjestöt, yritykset ja seurakunnat pyrkivät nyt parhaansa mukaan keksimään uusia keinoja auttaa. Osa omaishoitajista pystyy ostamaan hoivapalveluita yrityksiltä, toiset ovat muodostaneet lähiyhteisöjen kanssa apurinkejä. Tervonen muistutti, että apua on saatavilla, jos sitä tarvitsee.

– Jos sinulla ei ole ketään ja mietit tätä asiaa, niin ole yhteydessä omaishoitajayhdistykseen tai -liittoon, niin autetaan ja etsitään ratkaisuja. Apua on saatavilla, hae apua, se on viestiä.

Koronasta johtuva poikkeustilanne näkyy jo monen omaishoitajan arjessa. Huolta aiheuttaa muun muassa se, miten perussairauden hoito onnistuu poikkeustilanteessa.

– Myös päivätoimintapaikkoja on suljettu ja lyhytaikaishoitoa keskeytetty. Huoli jaksamisesta on kova, jos vastuu on 24/7, eikä ole tiedossa mahdollisuutta pitää vapaata, Tervonen summasi.

Mökkeilyn sijaan paperiasiat kuntoon

Ylen suorassa lähetyksessä olivat mukana keskustelemassa myös Matkahuollon toimitusjohtaja Janne Jakola ja Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo.

Vapaa-ajan asukkaiden liiton puheenjohtaja Tapio Tervo totesi, että nyt pitää kunnioittaa viranomaisten määräyksiä ja pysyä omalla paikkakunnalla. Tähän aikaan vuodesta moni haluaisi suunnata mökille kevätpuuhiin, mutta nyt on syytä keksiä muuta puuhaa kotona.

– Nyt on hyvä aika laittaa paperit kuntoon, tehdä vaikka kunnollinen mökkikansio eli niin sanottu huoltokirja mökille, Tervonen vinkkasi.

Voit katsoa lähetyksen joko pääkuvan kautta tai Areenasta.

Voit keskustella aiheesta 27.3.2020 klo 23:een saakka.

Helsingin hovioikeus on tänään antamallaan tuomiolla korottanut Helsingin käräjäoikeuden piispa Teemu Laajasalolle tuomitsemaa sakkorangaistusta. Asiassa on kyse Laajasalon aiempaan yritystoimintaan liittyvästä tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta.

Käräjäoikeus tuomitsi Laajasalon viime maaliskuussa tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta 20 päiväsakkoon.

Käräjäoikeuden mukaan Laajasalon tuomion saama poikkeuksellinen julkisuus oli peruste kohtuullistaa rangaistusta.

Syyttäjä valitti tuomiosta hovioikeuteen. Hovioikeudessa kysymys oli vain siitä, oliko asiassa perustetta soveltaa kohtuullistamisperustetta.

Hovioikeus katsoi toisin kuin käräjäoikeus, että asiassa ei ollut näytetty, että Laajasaloon olisi asian johdosta kohdistunut niin poikkeuksellista julkisuutta, että rikoslain kohtuullistamisperustetta tulisi asiassa soveltaa.

Rangaistusta korotettiin tämän vuoksi syyttäjän vaatimaksi 35 päiväsakoksi.

Piispa Teemu Laajasalo kommentoi hovioikeuden päätöstä Ylelle avustajansa välityksellä lyhyesti.

– Oikeus ratkaisi, että kohtuullistamiselle julkisuuden perusteella ei ollut tapauksessani aihetta. Kuten aiemmin olen sanonut, tyydyn viranomaisten päätökseen asiassa.

Rikos tapahtui pääosin ennen piispaksi vihkimistä

Tuomion perusteena ollut tuottamuksellinen kirjanpitorikos tapahtui vuosina 2014–2017. Tuomion mukaan Laajasalon yrityksestä TL Opetus Oy:stä lähti useina vuosina virheellistä tietoa verottajalle.

Laajasalo toimi valtaosan tekojen tapahtuma-ajasta Helsingin Kallion seurakunnan kirkkoherrana. Laajasalo vihittiin Helsingin piispaksi marraskuussa 2017, ja yrityksen kirjanpitovirheitä korjattiin joulukuussa 2017.

Käräjäoikeuden mukaan Laajasalon toiminta oli törkeän huolimatonta, koska hän jätti merkittävän osan kirjanpitoaineistosta toimittamatta kirjanpitäjälle kolmen tilikauden aikana ja laiminlöi velvollisuuden tarkastaa ja allekirjoittaa tilinpäätökset.

Myös Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on käsitellyt Laajasalon sakkotuomiota ja kiinnittänyt huomiota asian saamaan julkisuuteen. Tuomiokapitulin mukaan piispaan liittyvä negatiivinen julkisuus on ollut omiaan vahingoittamaan kirkon julkisuuskuvaa ja uskottavuutta.

Juttua on muokattu 26.3. klo 11.28. Toisin kuin tekstissä aiemmin kerrottiin, Laajasalon yrityksen kirjanpitovirheet menevät ajallisesti osin päällekkäin Laajasalon piispan tehtävän kanssa. Laiminlyödyn kirjanpidon virheitä korjattiin joulukuussa 2017, ja Laajasalo vihittiin piispaksi marraskuussa.

Helsingin piispa Teemu Laajasalo tuomittiin sakkoihin tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta

Tuomiokapituli piispa Teemu Laajasalon sakkorangaistuksesta: "Negatiivinen julkisuus on ollut omiaan vahingoittamaan kirkon julkisuuskuvaa"