Poliisi otti tiistaina kiinni kaksi epäiltyä Helsingin keskustakirjasto Oodissa sunnuntaina tapahtuneesta välienselvittelystä. Tapausta tutkitaan rikosnimikkeellä törkeä ryöstö, mutta poliisin mukaan rikosnimike voi vielä tarkentua.
Epäiltyjen henkilöllisyys oli selvinnyt poliisin tietoon jo maanantaina ja heitä yritettiin tavoittaa tuloksetta päivän mittaan, kertoi rikostarkastaja Jari Illukka Helsingin poliisilaitokselta STT:lle tiistaina alkuillasta.
– He (epäillyt) tulivat tietoiseksi poliisin toiminnan perusteella, että poliisi heitä kaipaa, joten he itse ilmoittautuivat tänään ja tulivat tänne poliisiasemalle. Nyt he ovat täällä kiinniotettuna, Illukka jatkoi.
Poliisi epäilee epäiltyjen pahoinpidelleen asianomistajaa ryöstääkseen tämän. Illukan mukaan epäillyt mies ja nainen ovat noin 30–40-vuotiaita. Hän ei kertonut tiistaina tarkempia tietoja epäillyistä.
Poliisi ei ota kantaa uhrin terveydentilaan
Aiemman tiedon mukaan tilanteessa käytettiin teräasetta, ja yksi henkilö sai vammoja. Illukka ei kertonut tarkempaa tietoa ryöstössä käytetystä aseesta eikä vahvistanut sitä teräaseeksi.
– Törkeään ryöstöön liittyy aina jonkinlainen astalo, joka tekee ryöstön törkeäksi, hän kommentoi.
Välienselvittelyssä vammoja saanut uhri kuljetettiin sairaalahoitoon. Poliisi kertoi aiemmin, etteivät hänen vammansa ole hengenvaarallisia eivätkä vaadi pidempää hoitoa. Illukka ei kuitenkaan ottanut tiistaina kantaa uhrin terveydentilaan.
Väkivallanteko tapahtui noin puoli neljältä iltapäivällä sunnuntaina. Aiempien mediatietojen mukaan epäilty rikos tapahtui Oodin kellarikerroksen WC-tiloissa. Illukka ei vahvistanut tarkkaa tapahtumapaikkaa STT:lle.
Törkeästä ryöstöstä voidaan tuomita enintään kymmenen vuotta vankeutta ja vähimmäisrangaistuskin on kaksi vuotta. Tämä tarkoittaa sitä, että "lievästäkään" törkeästä ryöstöstä ei välttämättä selviä ehdollisella vankeudella, sillä enintään kahden vuoden vankeusrangaistus voidaan määrätä ehdolliseksi.
Vedenpinnat ovat poikkeuksellisen korkealla useissa Kymijoen vesistöalueen järvissä. Syynä ovat runsaat sateet ja lauha sää.
Tavallisesti Kymijoen vesistöt alkavat tulvia vasta huhtikuussa. Tänä vuonna ne tulvivat kuitenkin jo helmikuun puolivälissä.
– Ajankohta on todella poikkeuksellinen, koska kevättulvat ovat tulleet nyt kaksi kuukautta tavallista aikaisemmin, vesitalousasiantuntija Juha Pohjoisaho Kaakkois-Suomen ely-keskuksesta kertoo.
Yleensä vedenkorkeus päinvastoin laskee talven aikana ja on alimmillaan huhtikuun alkupuolella.
Kymijoki alkaa Kymijoen vesistön pääjärvestä Päijänteestä ja laskee itäiseen Suomenlahteen.
Vesi historiallisen korkealla
Esimerkiksi Päijänteen pinta on nyt noin puoli metriä ajankohdan mediaanitasoa ylempänä ja on edelleen nousussa. Vettä on alettu juoksuttaa Kalkkisen säännöstelypadosta vedennousun hillitsemiseksi.
Myös Keiteleen pinta on noin 40 senttimetriä tavallista korkeammalla ajankohtaan nähden, ja pinta nousee ennusteen mukaan maaliskuun loppuun mennessä vielä 10–20 senttimeträ.
Jo nyt näyttää lähes varmalta, että huhtikuun alussa Keiteleen pinta nousee selvästi historian korkeimmaksi sinä aikana, kun havaintoja on kerätty vuodesta 1886 lähtien.
Sadevedet valuvat liukkaasti vesistöihin
Runsaat sateet ja lumeton talvi ovat nostaneet vedenpintoja myös Kaakkois-Suomen alueella.
Lumeton, mutta routainen maa johtaa vesisateet tehokkaasti vesistöihin, mikä aiheuttaa pienien järvien ja jokien vedenpintojen nousemisen korkealle.
Esimerkiksi Luumäellä olevan Ylä-Kivijärven vedenkorkeus on noin 30 senttimetriä keskimääräistä korkeammalla ajankohtaan nähden. Ennusteen mukaan järven pinta nousee vielä noin 10 senttimetriä.
Saimaalla Lappeenrannan Lauritsalan mittausasemalla veden pinta on kolmessa kuukaudessa noussut noin 40 senttimetriä ja jatkaa nousuaan vielä ainakin kesäkuuhun saakka.
Kouvolassa Vuohijärven vedenkorkeus on nyt noin 25 senttimetriä keskimääräistä korkeammalla. Ennusteen mukaan Vuohijärven vedenkorkeus nousee vielä noin viisi senttiä, minkä jälkeen vedenkorkeus kääntyy laskuun maaliskuun loppupuolella.
Virtaus kasvaa
Veden virtaus kasvaa lähipäivinä Kymijoella selvästi tavallista nopeammaksi. Yleensä vesi virtaa helmikuun puolivälin tienoilla 350 kuutiota sekunnissa. Lähipäivinä veden virtaama nousee Kuusankoskella 500–550 kuutioon sekunnissa.
Kymijoen tulvarajana pidetään yleisesti 480 kuutiota sekunnissa. Tuolloin vesi nousee Anjalan lähellä oleville Muhjärven pelloille.
Tämä puolestaan vaikuttaa Suomen rakennuskannan kestävyyteen. Viranomaiset päivittävät parhaillaan maankäyttö- ja rakennuslakia, ja osana uudistusta myös ilmastonmuutokseen varautumiseen on kiinnitetty huomiota.
Tuore väitös: ilmastonmuutos laittaa Suomen rakennuskannan koville
Rakenteiden korjaamisen ja elinkaaritekniikan tutkimusryhmässä työskentelevän Toni Pakkalan väitöskirja on tutkinut erityisesti muuttuvien ilmasto-olosuhteiden vaikutusta betonirakennuskannan vauriomekanismeihin ja vaurioitumisen nopeuteen.
– Sadehan ei ole ongelma, vaan se, että viistosti satanut vesi jäätyy ja sulaa rakennuksen pinnassa. Ilmaston lämpenemisen myötä tämä riski pikemminkin vähenee varsinkin Etelä-Suomessa, rakennukset ja rakentaminen-yksikön päällikkö, hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä sanoo.
Rakennuskantaa Turussa.Linus Hoffman/Yle
Ilmastonmuutoksen myötä rakennusten kosteusrasitustaso tulee kuitenkin nousemaan esimerkiksi viistosateiden sekä lämpimien talvien vuoksi lisääntyneiden vesisateiden myötä. Myös ilman kosteustaso kasvaa, mikä puolestaan hidastaa kuivumista.
Ongelmia tuottavat myös hulevedet, eli sade- ja sulamisvedet. Rajut sateet nostavat hulevesien määrän tasolle, joita vanhempien kaupunkien viemärimitoitus ei välttämättä kestä.
Väitöskirjatutkimuksessa kävi ilmi, että uudet, nykymääräysten mukaan rakennetut betonirakennukset kestävät ilmaston rasitukset vanhoja taloja paremmin.
Martinkaupin mukaan rakennusten rakennusmääräyksiin tullaan tulevaisuudessa lisäämään kohdat, jotka liittyvät uudisrakennusten hiilijalanjälkeen sekä niiden elinkaareen.
– Tulevaisuudessa rakennusten tulee kestää pidempään ja niiden hiilijalanjälki on laskettava, Martinkauppi sanoo.
Suomessa rakentamista koskevat säännökset ja ohjeet on koottu Suomen rakentamismääräyskokoelmaan. Näitä määräyksiä päivitettiin viimeksi vuonna 2018 viisi vuotta kestäneen valmistelutyön seurauksena.
– Rakentamismääräyksissä olemme huomioineet ilmastonmuutoksen vaikutukset ja ottaneet huomioon esimerkiksi lumikuormien ja tuulikuormien kehityksen, Martinkauppi sanoo.
Lisäksi ympäristöministeriö ja ilmatieteen laitos selvittävät tällä hetkellä yhdessä ilmastonmuutoksen vaikutuksia rakentamiseen ja sitä sääteleviin määräyksiin.
Rakennustyömaalle tuodaan täyttömaata. Petteri Bülow / Yle
Tällä hetkellä työn alla on lisäksi maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistus, joka valmistuu ensi vuonna. Uudessa maankäyttö- ja rakennuslaissa myös ilmastonmuutos, sen torjuminen sekä sen vaikutuksiin varautuminen on otettu huomioon.
Martinkaupin mukaan rakentamismääräyksissä ei ole ilmastonmuutoksen osalta puutteita.
– Betoni rapautuu ilmastonmuutoksesta riippumatta, ja 60-luvun kerrostalojen betonirakenteiden rapautuminen johtuu pikemminkin silloin käytössä olleesta heikompilaatuisesta betonista, hän sanoo.
Ilmastonmuutokseen voidaan suomalaisessa rakentamisessa varautua monella tapaa. Pakkalan mukaan esimerkiksi viistosaderasitusta voidaan hillitä erilaisella räystäsrakentamisella.
Ympäristöministeriön Martinkauppi on samaa mieltä.
– Rakennus on tärkeää suojata hyvin. Lisäksi alueilla, jossa rakennuksen pintamateriaali jäätyy ja sulaa, korjaussyklin nopeus saattaa vaihdella.
Tulvien lisääntymiseen puolestaan voidaan varautua kaavoittamalla rakennuksia aluille, joissa tutkittu tulvariski on pienempi.
Voit keskustella artikkelista keskiviikkoon 19.2. klo 23:een asti.
Kauppaketju Lidl testaa paraikaa etuohjelmaa, joka tulee käyttöön kevään aikana. Aiemmin Lidl ei ole tarkoituksella luonut kanta-asiakasohjelmaa vaan päinvastoin vinoillut S- ja K-ryhmälle antamalla tempauksissaan alennusta vaikka kirjastokortilla.
Ketjun etuohjelma Lidl Plus toimii älypuhelimeen ladattavalla sovelluksella, kertoo Lidl. Kassalla asiakas skannaa digitaalisen asiakaskortin erilliseen lukijaan.
– Suomalaisten lompakot ovat täynnä erilaisia etukortteja. Halusimme oman etuohjelmamme digitaaliseen muotoon, jotta se kulkee ketterästi mukana, Lidl Suomen kaupallinen johtaja Mikko Forsström kertoo tiedotteessa.
Sovellus kerää tietoa asiakkaan ostohistoriasta. Se antaa mahdollisuuden räätälöidä etuja.
– Jatkossa Lidl Plus -asiakkaat voivat saada kohdennettuja etuja itseään kiinnostavista aiheista. Esimerkiksi kasvisruokaa suosivat asiakkaat voivat saada huippuedun uudesta kasvisruoasta tai take away -tuotteita suosiva asiakas lounastarjouksen kupongin muodossa, Forsström jatkaa.
Asiakkaille tarjotaan sovelluksessa erilaisia etuja muun muassa alennuskuponkien muodossa. Sovelluksessa on myös raaputuskuponkiominaisuus: näyttöön ilmestyy harmaa alue, josta saa sormella hankaamalla esille etukupongin.
Lidl Plus -etuohjelma on käytössä tällä hetkellä jo Espanjassa, Tanskassa, Itävallassa, Hollannissa, Slovakiassa, Puolassa sekä pilottialueella Saksassa. Sovelluksen käyttö laajenee tänä vuonna useisiin uusiin Lidl-maihin.
Tanskassa on jaettu tuomio poikkeuksellisessa kavallustapauksessa, jossa sosiaalitukiin tarkoitetut rahat päätyivät vuosikausia vääriin käsiin. Kööpenhaminan käräjäoikeus tuomitsi rahat kavaltaneen sosiaalihallituksen työntekijän kuudeksi vuodeksi ja kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen.
Tanskan sosiaalihallituksen palveluksessa 40 vuoden työuran tehnyt 65-vuotias Britta Nielsen sai syytteen sen jälkeen, kun sosiaalitukirahojen huomattiin päätyneen vääriin käsiin ainakin 25 vuoden ajan. Vuosina 1993–2018 katosi 117 miljoonaa Tanskan kruunua eli 15,6 miljoonaa euroa.
Oikeus määräsi tänään tiistaina Nielsenin maksamaan kavaltamansa rahat takaisin. Oikeuden mukaan rikos on törkeä kavalletun summan suuruuden ja pitkän kestonsa vuoksi, uutisoi Tanskan yleisradioyhtiö DR.
Kavalletut varat oli tarkoitettu esimerkiksi vammaisille ja asunnottomille. Tapausta on luonnehdittu yhdeksi vakavimmista talousrikoksista Tanskan rikoshistoriassa.
Rikosvyyhti alkoi paljastua vasta vuonna 2018 erään kunnan ryhdyttyä ihmettelemään saamatta jääneitä sosiaalirahoja.
Sisäisessä tutkinnassa syyttävä sormi kohdistui nopeasti Nielseniin. Tutkijat huomasivat, että rahoja oli siirretty vääriin käsiin ainakin 298 tilisiirrolla. Oikeiden tuensaajien tilinumeroita oli vaihdettu toisiksi ja tukia oli ohjattu myös tekaistuihin avustuskohteisiin.
Kaoottinen oikeudenkäynti syytetyn terveysongelmien vuoksi
Kansainvälinen rikospoliisijärjestö Interpol otti marraskuussa 2018 Nielsenin kiinni Etelä-Afrikan Johannesburgissa, jonne hän oli paennut Tanskasta. Tutkinnassa paljastui, että Nielsen oli ostanut kavaltamillaan rahoilla muun muassa talon Etelä-Afrikasta.
Ilmaston ääri-ilmiöt ja roudattomuus ovat viime vuosina lisääntyneet, mikä aiheuttaa haasteita metsänomistajille.
Eteläisessä Suomessa routa on jo harvinaista, mutta pohjoisemmassakin sen tulo on jokatalvinen arvoitus. Tänä vuonna maa on roudaton jopa Kainuun korkeudella.
Talvella routaa tarvitaan esimerkiksi puun kuljettamiseen, jotta tiet kestävät rekkoja. Jos olosuhteet ovat märät, metsäkoneet voivat herkästi vaurioittaa kasvatettavan puuston juuristoa.
Leuto sää tulee metsänomistajille kalliiksi: jos ei tie kestä metsäkoneita, metsänomistajan on siirrettävä hakkuita kesäksi tai seuraavalle talvelle. Silloin metsänomistaja menettää tuloja, kun puuta ei saada markkinoille ja tarpeelliset harvennukset jäävät oikea-aikaisesti tekemättä. Jos hakkuut tehdään kesällä, metsänomistaja voi joutua rakennuttamaan teitä metsäkoneita varten, mistä aiheutuu lisäkuluja.
Leuto talvi on laittanut myös metsäkoneyrittäjien korjuusuunnitelmia uusiksi. Kun metsäkoneilla ei pääse perille ja puiden kaataminen käy lähes mahdottomaksi, se vaikuttaa yrittäjiin hinnan ja kysynnän vaihteluina sekä lisäinvestointeina.
– Tässä koetellaan koko ketjun kukkaroa, sanoo Kainuun metsänhoitoyhdistyksen toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Klemetti.
Muuttuva ilmaston vuoksi metsätuhoja voivat aiheuttaa puunkorjuun lisäksi luonnon ääri-ilmiöt kuten myrskyt ja tykkylumi.
Metsien tuhot ovat tuuripeliä
Jos routaa ei ole, kova myrskytuuli voi kaataa yksittäiseltä maanomistajalta pahimmillaan suuria pinta-aloja metsää. Jos tuuli on tarpeeksi kova, routakaan ei välttämättä auta pitämään puita pystyssä.
Paras keino suojata metsää tuhoilta on tehdä hoitotyöt ja harvennushakkuut oikeaan aikaan, kertoo Metsäkeskuksen rahoitus ja tarkastuspäällikkö Mikko Korhonen.
– Harvennetut puustot kestävät paremmin tuulen tuiverruksia.
Korhosen mukaan ei voida sanoa, missä päin Suomea metsät olisivat parhaassa suojassa, sillä sään ennalta-arvaamattomuus vaikuttaa olevan lisääntymässä. Sijainti voi kuitenkin vaikuttaa siihen, mitkä luonnonilmiöt metsiä uhkaavat.
Tykkylumet ovat riskinä erityisesti korkeiden alueiden metsissä, kuten esimerkiksi Kainuussa kävi pari vuotta sitten. Tuulituhoja voi tulla käytännössä mihinpäin Suomea tahansa. Korjuuvaurioiden riski on suurempi erityisesti alueilla, joissa ei ole talvisin routaa.
– Mutta se on kuitenkin melkein tuuristaan kiinni, minne metsätuhot jatkossa aiheutuvat kaikki epävarmuustekijät huomioiden, Korhonen sanoo.
Keskustelu on auki 19. helmikuuta klo 23:een saakka.
Kuusamon suurpetokeskuksessa asuvan Juuso-karhun näyttely avattiin Tampere-talossa tiistaina.
Antti Eintola / Yle
Näyttelyssä on esillä parikymmentä Juuson teosta. Esillä on alkuperäisiä teoksia, akvarelleja ja vedoksia.
Antti Eintola / Yle
Itse taiteilija on vielä talviunilla, mutta häntä edusti Pasi Jäntti suurpetokeskuksesta.
– Satoja töitä menee rikki, sillä niitä ei ehditä pelastaa Juuson kynsistä, sanoo Jäntti ja hymyilee.
Antti Eintola / Yle
– Joskus Juuso haluaisi makeaa hunajaa, marjoja tai hedelmiä inspiraatioksi, tulkitsee Jäntti.
Juuso-karhu on tunnettu taiteestaan. Pasi Jäntti
– Joskus taas Juuso menee pöydälle ja odottaa siinä, että nyt maalausvehkeet tänne. Nyt on inspis päällä, pitäis päästä töihin! Jäntti sanoo.
Tampere-talon näyttelyssä on lisäksi esillä Juusosta kuvia ja videoita, joissa se esiintyy yhdessä isäntänsä Sulo Karjalaisen kanssa.
Antti Eintola / Yle
Avajaisissa paljastettiin myös Juuson syksyllä tekemä teos nimeltä Ystävyys.
Teos huutokaupataan ja tuotto menee Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalle. Alun perin Juuso alkoi tehdä taidetta, sillä suurpetokeskus tarvitsi rahaa.
Kaava on lähes aina sama: ensin houkutellaan sijoittamaan pari sataa euroa ja muutaman päivän päästä sijoitustili näyttää sijoituksen kasvaneen jo viiteen sataan euroon ellei ylikin.
Huijariyritysten nettisivut näyttävät ammattimaisilta ja rahojen siirrot onnistuvat sutjakasti.
Syntyy houkutus sijoittaa lisää ja usein siemensijoituksen tekijää vielä kärtetään lisäämään rahaa soittamalla hänelle suoraan.
Puhelu tulee ulkomaisesta numerosta ja keskustelua käydään englanniksi. Myös firman nimi saattaa muistuttaa jotain tunnettua sijoitusyhtiötä.
Sijoittamista saatetaan jatkaa viikkoja, jopa kuukausia. Sitten, tuottojen kotiutusvaiheessa karu totuus paljastuu.
Rahat eivät liiku, viesteihin saati soittopyyntöihin ei vastata tai selitellään nettisivuilla olevan teknisiä häiriöitä, jotka eivät tunnu korjaantuvan päivienkään kuluessa.
Joissakin tapauksissa huijauksen uhri on sallinnut etäyhteyden tietokoneelleen, mikä on vain pahentanut tilannetta.
Finanssivalvonnan lakimies Harri Hirvi on törmännyt surullisiin tapauksiin, joissa sijoitushuijareiden petosten uhri on voinut menettää erittäin suuria summia rahaa.Toni Määttä / Yle
– Tämä on osa kansainvälistä rikollisuutta, jota rakentavat monenlaiset yhteydenottajat. Tarkkaa tietoa ei ole saatu siitä, ketkä ovat tämän toiminnan taustalla. Vaikka he esiintyvät tiettyjen yritysten nimissä, heitä ei saada tunnistetuksi. Se on ongelma, lakimies Harri Hirvi Finanssivalvonnasta kertoo.
Rahat viedään jopa kahteen kertaan
Rikollisten haaviin joutunut sijoittaja on voinut menettää lyhyessä ajassa suuriakin summia rahaa teille tietymättömille. Aina kaikki rahat eivät ole olleet edes omia, vaan tutuilta tai sukulaisiltakin lainattuja.
– Tappiohaitari on melko iso. Aloituspanos on usein se 250 euroa, mutta suurimmillaan meille tulleet huijaukset ovat olleet 60 000 euroa, rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisista kertoo.
Poliisille tehty rikosilmoitus ei valitettavasti tuo rahoja takaisin. Ne katoavat maailmalle nopeiden rahansiirtojen avulla maasta toiseen. Poliisin tutkinta ei pysy siirtorallin perässä, vaikka tutkintapyyntöjä tehdään rahansiirtojen kohdemaihin.
– Rahoja menee moneen maahan ympäri maailman. Ei ole oikeastaan järkeä lähteä siirtelemään [tutkintapyyntöjä] sinne tänne, koska ne kiertävät maasta toiseen. Ei auta, vaikka tutkintapyyntö siirretään maahan ”x”, niin raha sieltä jo siirtynyt maahan ”y”. Työ on hyödytöntä, Kortelainen sanoo.
Pahimmillaan rahojaan menettäneitä huijataan kahteen kertaan.
Rikoskomisario Hannu Kortelainen Helsingin poliisista kehottaa käyttämään arkijärkeä, kun törmää netissä satumaisia tuottoja lupaileviin huijariyrityksiin. Niiden kelkkaan ei kannata lähteä. Toni Määttä / Yle
– Kun huijatuksi tullut sijoittaja huomaa tilanteensa, ilmaantuu hänen "avukseen" esimerkiksi lakiasiantoimisto, joka tarjoaa palvelujaan asian selvittämisessä. Auttaminen kuitenkin maksaa ja sijoittaja menettää nekin rahat. Hänet vedetään tavallaan kahdesti kölin ali, Kortelainen kertoo.
Poliisin petostutkijoiden pöydälle päätyy vuosittain muutamia kymmeniä huijauksia. Määrä on pieni verrattuna tuhansissa laskettaviin petosjuttujen kokonaismäärään, mutta sijoitushuijausten aiheuttamat taloudelliset menetykset ovat monesti selvästi niin sanottuja tavallisia petoksia suurempia.
Varoituslista kannatta ottaa todesta
Finanssivalvonta pitää yllä listaa havaitsemistaan luvattomista palveluntarjoajista. Viime vuonna listalle päätyi parikymmentä uutta yrittäjää, mutta vuosien saatossa niitä on kertynyt jo puoleen väliin toista sataa.
Listalle eivät päädy kaikki huijarifirmat, vaan samanlaisia varoituslistoja ylläpitävät muidenkin maiden valvojat. Vastaavalla kansainvälisellä varoituslistalla näitä huijareita onkin pitkälle toista tuhatta. Näyttäisi, että tämä rikollisuuden laji oli kasvussa.
– Ainakaan se ei ole vähentynyt. Päinvastoin sanoisin, että uusien finanssituotteiden, kuten kryptovaluuttojen ynnä muiden eksoottisten sijoitustuotteiden ilmaantuminen markkinoille on vain kasvattanut tätä toimintaa ja se herättää ihmisissä mielenkiintoa saada lisätuottoja, Harri Hirvi Finanssivalvonnasta sanoo.
Huijaukset yhä röyhkeämpiä
Myös Finanssivalvonta ja Suomen Pankki ovat itse joutuneet hyväksikäytön kohteeksi, kun kummankin nimissä on lähetelty ihmisille huijaussähköposteja pankkitunnusten kalastelemiseksi. Kansalaisia varoitetaan tarttumasta näihin huijauksiin.
Verkosta löytää myös valeuutisia, joissa kerrotaan tunnettujen suomalaisten sijoittaneen menestyksellä kryptovaluuttaan. Huijauksia on lavastettu näyttämään aidoilta uutisilta hyväksikäyttämällä esimerkiksi Ylen brändiä.
Jaani Lampinen / Yle
Nämä kaikki viritelmät ovat tuttuja Finanssivalvonnan Harri Hirvelle. Hän kehottaakin kaikkia pitämään pään kylmänä, kun törmää yltiösuuriin tuottolupauksiin. Niihin ei kerta kaikkiaan pidä tarttua.
– Nyrkkisääntö on, että puhelin on syytä sulkea heti, jos vastaa eksoottisesta paikasta tulevaan vieraskieliseen soittoon. Jos puheluun lähtee mukaan, niin se on yleensä tuhon tie. Riskit kasvat sitä enemmän, mitä kauemmin puhelua jatkaa, Finanssivalvonnan lakimies Harri Hirvi ohjeistaa.
Myös rikoskomisario Hannu Kortelainen kehottaa olemaan varovainen, jos törmää lupauksiin hurjista tuotoista.
– Kannattaa ottaa selvää ja käydä verkossa tekemässä hakuja näistä yrityksistä. Hyvin nopeasti törmää varoituksiin, että kyseisin yrityksiin ei kannata varojaan sijoittaa. Myös me viranomaiset varoittelemme näistä tietyistä huijariyrityksistä. Tässä riittää ihan arkijärjen käyttäminen.
Amazonin perustaja Jeff Bezos kertoi eilen Instagramissa lahjoittavansa 10 miljardia dollaria ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin. Summa on suuri jopa maailman rikkaimmalle miehelle.
Bezosin henkilökohtaisen omaisuuden arvo on noin 130 miljardia dollaria, riippuen Amazonin päivän osakekurssista. Kymmenen miljardia dollaria on siis huomattava osuus Bezosin omaisuudesta, vajaat 8 prosenttia.
Toisaalta miljardöörien kohdalla kaikki on suhteellista. Jo yksi miljardi on käsittämätön summa rahaa.
On perusteltua pohtia, kuinka paljon ihmiskuntaa hyödyttää talousjärjestelmä, joka mahdollistaa 130 miljardin dollarin omaisuuden keskittymisen yhdelle henkilölle. Se, että tämä henkilö jakaa rahojaan hyväntekeväisyyteen, ei tee asiasta yhtään ongelmattomampaa. Itse asiassa se voi tehdä asiasta entistä ongelmallisemman.
Veroprosentti lähes nolla
Bezosin perustama verkkokauppa Amazon on kasvanut vuosien saatossa yhdeksi maailman suurimmista yrityksistä. Nykyään Amazon on paljon enemmän kuin verkkokauppa. Se pyörittää omaa pilvipalveluaan, kehittää kasvojentunnistusjärjestelmiä sekä tuottaa elokuvia ja tv-sarjoja suoratoistopalveluunsa.
Vaikka Amazon on noussut markkinajohtajaksi usealla alalla, yhtiön kannattavuus on ollut vaatimatonta. Se on ollut vaatimatonta, koska yhtiö on keskittynyt voimakkaaseen kasvuun. Kaikki rahat on pistetty takaisin liiketoimintaan. Vasta vuonna 2016 Amazon salli itselleen yli 2 miljardin dollarin voitot.
Viime vuosien voitot eivät ole näkyneet yhtiön verotuksessa. Amazon ei maksanut senttiäkään Yhdysvaltain liittovaltion veroa vuonna 2017. Sama toistui seuraavana vuonna. Itse asiassa Amazon keräsi toissa vuonna yli sadan miljoonan dollarin veronpalautukset.
Viime vuonna Amazon maksoi liittovaltion tuloveroa 162 miljoonaa dollaria, mikä on reilun 280 miljardin dollarin liikevaihtoa pyörittävälle yhtiölle pähkinöitä. Ennen veroja Amazonin tulot Yhdysvalloissa olivat lähes 14 miljardia dollaria. Toisin sanoen Amazonin veroprosentti nousi juuri ja juuri yli yhden.
Suurin osa Amazonin tuloista tulee Yhdysvalloista, mutta silti yhtiön maksamat verot muihin maihin ovat moninkertaiset. Yhtiö maksoi viime vuonna kansainvälisiä veroja 1,1 miljardin dollarin edestä. Se on huomattava summa, mutta ei läheskään sitä, mitä sen paperilla pitäisi olla.
Verohelpotusten kalastelua pääkonttorin avulla
Amazon on voimakkaasti hakenut verohelpotuksia sieltä missä niitä on tarjolla. Kun yhtiö on suunnittellut uuden varaston tai datakeskuksen perustamista, se on samalla pyrkinyt varmistamaan itselleen mahdollisimman suuret verohelpotukset.
Tämä on noussut erityisesti esille Amazonin etsiessä paikkaa toiselle pääkonttorilleen, HQ2:lle. Kun yhtiö ilmoitti syksyllä 2017 laajentavansa pääkonttoriaan Seattlesta, amerikkalaiskaupungit julistivat kilvan toinen toistaan suurempia verohelpotuksia ja tukipaketteja houkutellakseen Amazonin luokseen.
Virginian osavaltio lupasi Amazonille 750 miljoonan dollarin verohelpotukset. New York pisti paremmaksi 1,2 miljardin dollarin tukipaketilla. New Jersey lupasi yhteensä 7 miljardin dollarin verohelpotukset, jotta Bezos siirtäisi palan yhtiöstään Newarkiin.
Kuten aina, verohelpotukset perusteltiin työpaikoilla. Amazonin kakkospääkonttori loisi niitä yhtiön mukaan jopa 50 000. Ja toisin kuin Amazonin varastoissa, pääkonttorissa työskentelee kovapalkkaista väkeä.
Lopulta Amazon ilmoitti jakavansa HQ2:n Virginian ja New Yorkin kesken. Yhtiö joutui kuitenkin vetäytymään New Yorkista paikallisten voimakkaan vastustuksen vuoksi. Poliitikkoja hiersi verohelpotukset ja asukkaita pelotti kotien hintojen nousu.
Jeff Bezosin henkilökohtaisen omaisuuden arvo on noin 130 miljardia dollaria, riippuen Amazonin päivän osakekurssista. Michael Reynolds / EPA
Vaippakaupan nitistäminen paljasti Amazonin kynnet
Amazon on yksi maailman suurimmista yrityksistä, eikä se ole vältellyt asemansa hyödyntämistä. Kuten Piilaakson yrityksillä on tapana, Amazoninkin tavoitteena näyttää olevan monopoliaseman saavuttaminen omilla markkinoillaan.
Tästä hyvä esimerkki on vaippaverkkokauppa Diapers.com. Amazon kiinnitti huomiota vaippakauppaan vuonna 2009 ja pian yhtiö teki sivustosta ostotarjouksen. Kasvussa ollut vaippasivusto kieltäytyi tarjouksesta. Tämän jälkeen Amazon pudotti omien vaippojensa ja muiden vauvatarvikkeidensa hintoja kolmanneksella.
Pian Diapers.com huomasi myyntinsä ja sitä myötä kasvunsa tyrehtyneen. Sijoittajat alkoivat kaikota, ja yhtiön oli pakko harkita myyntiä.
Viimeinen naula diapers.comin arkkuun lyötiin syyskuussa 2010, kun kesken kauppaneuvotteluiden Amazon julkisti Amazon Mom -palvelun, joka tarjosi alennuksia ja ilmaiset toimitukset vauvatarvikkeista.
Amazon nieli omalla palvelullaan arvioiden mukaan yli sadan miljoonan dollarin tappiot hallitakseen vaippamarkkinoita. Ja lopulta Diapers.com myytiin Amazonille.
Maailman pelastaminen ei voi tapahtua miljardöörien ehdoilla
Amazon on iso työllistäjä, koska diapers.comia ei enää ole. Tämä puoli voi unohtua, kun teknologiajätti itse esittelee työllistämissaavutuksiaan.
Jeff Bezos puolestaan pystyy olemaan iso hyväntekijä ainakin osin sen takia, että hänen yhtiönsä välttelee viimeiseen asti veroja. Tämä puoli voi unohtua, kun miljardööri jakaa rahojaan.
Bezosin toiminta johtaa maailmaan, jossa rikkaat ottavat toimintavastuun, koska päättäjät eivät siihen kykene. Ja päättäjät eivät pysty tarttumaan toimeen, koska heiltä puuttuvat varat. Ja heiltä puuttuvat varat, koska Bezos ja muut Piilaakson jättiläiset eivät maksa verojaan.
Sen sijaan, että demokraattisesti valitut poliitikot päättäisivät toimista ilmastonmuutosta vastaan, Bezos perustaa omaa nimeään kantavan säätiön ja tekee nämä päätökset yksin.
Bezosin ilmastorahasto on ilman muuta hieno ele. Samalla se kuitenkin on myös PR-liike. Ilmastonmuutoksen vastaisen työn kannalta parempi olisi, jos Bezos ja kumppanit maksaisivat veronsa.
Ruotsin yleisradioyhtiön SVT:n ohjelma Veckans Brott kertoo, että Palme-jutun pääsyyttäjä Krister Petersson uskoo Palmen murhan ratkeavan. Ruotsin pääministerin Olof Palmen murhasta on kulunut 34 vuotta, eikä murhan tekijää ole saatu selville.
– Olen myönteisellä mielellä sen suhteen, että voin esittää, mitä murhassa tapahtui ja kuka siitä on vastuussa, sanoo pääsyyttäjä Petersson SVT:lle.
Hänen mukaansa tutkijat ovat löytäneet hyvin uskottavia jälkiä. Peterssonin tavoite on nostaa syyte jo tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla, eli kesään mennessä.
Palmen murhasta on nostettu tähän mennessä vain yksi syyte, Christer Petterssonia vastaan. Hänet tuomittiin käräjäoikeudessa Palmen murhasta elinkautiseen vankeuteen, mutta hovioikeus katsoi näytön riittämättömäksi ja vapautti hänet vuonna 1989.
Sen jälkeen murhan tutkinta ei ole edennyt. Pääsyyttäjä Petersson ryhtyi johtamaan tutkintaa vuonna 2017. Muun muassa todistajia on kuultu uudelleen.
SVT:n ohjelmassa hän sanoo, että nyt ollaan lähempänä tapauksen ratkaisua – mutta ei kuitenkaan sano suoraan, aikooko hän nostaa syytteen juuri teosta epäiltyä vastaan.
Ruotsin tiedotusvälineissä arvailu murhaajasta ja siitä, onko hän enää elossa, jatkuu.
Palmen murhaa tutkii Peterssonin lisäksi neljä rikospoliisia. Jos syytettä ei nyt saada kasaan, tutkinta lopetetaan, sanoo syyttäjä Petersson. Yksi syy siihen, että syytettä ei nosteta, voisi olla se, että tekijäksi uskottu on kuollut.
Olof Palmen murha järkytti aikanaan myös suomalaisia ja muun muassa presidentti Mauno Koivisto esitti muistosanansa television välityksellä. Katso videolta, kuinka Ylen tv-uutiset kertoi Olof Palmen murhasta 1.3.1986.
Kaakkois-Suomen raja-asemilla käy nyt kova kuhina. Pelkästään tammikuussa kaakkoisrajan rajanylityspaikoilla oli peräti 685 000 rajanylitystä, mikä on viidenneksen enemmän kuin vuosi sitten vastaavaan aikaan.
Lähes samaa tahtia kasvaa venäläisten ostosmatkailu Suomeen, sillä suurin osa rajanylittäjistä on juuri venäläisiä.
Aivan Lappeenrannan Nuijamaan rajanylityspaikan lähellä sijaitsevassa Laplandia-marketissa on ollut aihetta iloon.
– Me kirjasimme parhaat tammikuun myyntiluvut sitten vuoden 2014, sanoo Laplandia-marketin omistavan Atma Trade oy:n toimitusjohtaja Mohamad Darwich.
Venäläiset tulevat hakemaan Suomesta erityisesti elintarvikkeita, lastenruokia ja edullisia käyttötavaroita. Tommi Parkkinen/Yle
Darwich laskee, että myynti on palautumassa ruplan romahdusta edeltävälle tasolle. Venäjän ruplan arvo romahti kesällä 2014, jolloin se menetti arvostaan yli 50 prosenttia. Romahduksen jälkeen venäläisten ostosmatkat Suomeen vähenivät rajusti.
Viime tammikuussa Laplandia-marketin kassat kirjasivat päivittäin lähes 250 myyntitapahtumaa enemmän kuin vastaavana ajankohtana vuosi sitten. Myös tax free -palautuksia hoitavassa Planet Payment Finlandissa on huomattu matkailijamyynnin vilkastuminen.
– Kauppa kirjaa isoja kaksinumeroisia kasvulukuja, kun matkailijamäärä kasvaa ja rahan käyttö kehittyy myönteisesti, sanoo Planet Payment Finlandin kauppiassuhteiden johtaja Jaakko Syrjänen.
Verovapaan myynnin kasvu johtuu lähinnä rajanylittäjien määrän lisääntymisestä.
– Keskiostokset eivät ole kasvaneet, vaan venäläiset haluavat nyt edullisia ja kevyitä tuotteita, jatkaa Mohammad Darwich.
Verottomasti Venäjälle vietävien ostosten arvo saa nykyisin olla enintään 500 euroa, ja tuotteet saavat painaa korkeintaan 25 kiloa. Tämä lisää ns. kilomummojen matkailua, jolloin maahan pystytään tuomaan suurempia määriä tavaraa kuin mitä kilorajoitukset sallisivat.
Kilomummot ovat venäläisten turistiryhmien mukana tulevia matkustajia, jotka eivät itse osta mitään, mutta tuovat rajan yli ystävänsä ostokset.
– Jonkin verran tapahtuu sitä, että ostoksia jaetaan eri kuiteille, laskee Jaakko Syrjänen.
Luksustuotteet jäävät hyllyyn
Planet Payment Finlandin mukaan parhaiten venäläisten kasvavasta ostosmatkailusta hyötyvät ne liikkeet, jotka ovat muuttaneet valikoimaa venäläisten lompakolle paremmin sopivaksi.
– Nyt ostetaan vähemmän trendituotteita, ja enemmän normaalia kulutustavaraa, sanoo Syrjänen.
Venäläisasiakkaat vertailevat Vaalimaan Zsar Outlet Villagessa tarkkaan erityisesti kalliimpien kulutustavaroiden ja vaatteiden hintoja, kun moni etsii Suomesta nyt edullisempia tuotteita.Mikko Savolainen / Yle
Esimerkiksi Vaalimaan rajanylityspaikan tuntumaan nousseessa Zsar Outlet -ostoskeskuksessa venäläisasiakkaat pohtivat hyvinkin tarkkaan, kannattaako kalliita merkkivaatteita ostaa Suomesta, vai venäläisestä myymälästä. Mutta täälläkin tammikuun matkailijamyynti kasvoi.
– Meidän hintamme ovat joskus edullisempia kuin Venäjällä, ja tax free alentaa hintoja vielä lisää, pohtii markkinointipäällikkö Evgenia Gerasimova syytä tax free -kaupan menestykseen.
Zsar Outlet Village on lisännyt tax free-myyntiä tammikuussa, mutta ostoskylän kadulla on hiljaista arkipäivänä.Tiina Karppi / Yle
Gerasimova myöntää, että kalliiden merkkivaatteiden kaupassa venäläiset outlet-myymälät ovat vahva kilpailija, mutta Zsar Outlet aikoo kasvattaa markkinaosuuttaan lisäämällä keväällä mainontaa venäläisessä sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa myyntikanavissa.
Kiinassa Zibon kaupungissa maanpuhdistustöissä olleet suomalaiset komennusmiehet ovat kaikki päässeet turvallisesti kotiinsa. Kuuden miehen ryhmästä viimeinenkin pääsi lähtemään kaupungista viikko sitten.
Miesten tulo lomajaksolle Suomeen alkoi näyttää epävarmalta, kun monet lentoyhtiöt peruuttivat jo varattuja lentoja. Lopulta viimeisenkin miehen onnistui päästä Suomeen.
Kotimatka järjestyi kiinalaisen lentoyhtiön suoralla lennolla Shanghaista Helsinkiin.
– Kyllä se vähän hirvitti, että jos kuumeen olisi saanut jostain muusta syystä, niin kyllä sieltä olisi jäänyt lähtemättä, rovaniemeläinen Pekka Jääskö sanoo.
Jääskö on yksi kuudesta suomalaisesta, jotka ovat olleet työkomennuksella Zibon kaupungissa. Neljä miehistä on Rovaniemeltä, yksi Torniosta ja yksi henkilö Joensuusta.
Suomessa ketään ei kiinnostanut
Kotimaassa odotti yllätys.
– Suomeen tulo oli vähän hämmästyttävä. Ketään ei Suomessa kiinnostanut meidän saapuminen, että siitä vaan Helsinki-Vantaan lentoasemalla ulos koneesta ja jatkolennolle Rovaniemelle, Jääskö sanoo.
Zibossa kuumeen mittaaminen oli jo rutiinia. Aamulla töihin lähtiessä, työmaalle tullessa, työmaalta lähtiessä, kauppaan mennessä, hotellille tullessa.
Kiinassa työskennellessä ei työporukkaa juurikaan pelottanut. Tuntui, että itse virusta ei tarvinnut säikkyä, tartunnan saaminen oli niin epätodennäköistä. Mutta muutoin tilanne tuntui todella oudolta.
– Olihan se vähän pelottava tunne, koska yhtäkkiä isot kaupungit on ihan kiinni ja on kuin aavekaupunkeja, siinä tuli semmoinen pelottava tunne.
Suomalaismiesten komennuspaikka Zibo sijaitsee noin 400 kilometriä pääkaupunki Pekingistä kaakkoon.Leena Luotio / Yle
Koronaviruksen alkulähteenä pidetään Wuhanin kaupunkia Hubein maakunnassa. Se sijaitsee tuhannen kilometrin päässä suomalaisten komennuspaikasta.
Zibon viiden miljoonan asukkaan kaupungista Shanghaihin lentokentälle on matkaa 800 kilometriä.
Siinä Jääskö näki konkreettisesti, mitä koronavirus merkitsee kiinalaisten arjessa
– Junamatkalla näki varmaan toistakymmentä miljoonakaupunkia. Kyllä se oli pysäyttävä näky, kun pääkaduilla oli vain pari autoa, Pekka Jääskö sanoo.
18.2. kello 16.40 Korjattu kirjoitusvirhe ja Zibon ja Pekingin välimatka.
Koneen ja Thyssenkruppin hissifuusion kaatuminen jätti jälkeensä nipun kysymyksiä firmojen jatkosta. Vastauksia pohditaan kuumeisesti paitsi yhtiöiden pääkonttoreissa myös sijoitusmarkkinoilla.
Molemmilla yhtiöillä on nyt edessä vakava paikka: sekä Koneen että Thyssenkruppin omistajien on valittava strategia, jolla yhtiötä lähdetään viemään määrätietoisesti eteenpäin pitkään vaihtoehtona olleen hissifuusion sijasta.
Hissimarkkinoiden herruudesta kamppailee neljä suuryritystä: suurin on yhdysvaltalainen Otis, kakkonen on sveitsiläinen Schindler, seuraavaksi tulevat Kone ja Thyssenkrupp.
Todennäköisesti suuret hissiyhtiöt – Thyssenkruppia lukuun ottamatta – jatkavat kuten ennenkin eli suuria fuusioita ei ole luvassa. Sen sijaan suuret yhtiöt jatkanevat pienempien huolto- ja ylläpitoyhtiöiden ostamista.
Näin myös Kone on edennyt suuryhtiöksi vuosien mittaan. Se on ostanut pienempiään pois markkinoilta tiuhaan tahtiin.
Hissien ja liukuportaiden valmistamisen lisäksi Kone tekee hyvin rahaa juuri huolto- ja kunnossapitobisneksellä. Kone hakee kuumeisesti lisää markkinaosuuksia ja jalansijaa Etelä- ja Pohjois-Amerikan markkinoilta.
Kone voi keskittyä nyt omaan tehokkuuteensa
Thyssenkrupppin hissitoiminnan ostamisen kaaduttua Koneella on sotakassa täynnä riihikuivaa rahaa. Jonnekin raha on laitettava. Tilanne on sama kuin taannoin Fortumilla verkkoyhtiöiden myynnin jälkeen. Raha suorastaan poltteli taskuissa, ja jotain oli ostettava. Uniper jäi käteen.
Koneen suuromistaja, hallituksen puheenjohtaja Antti Herlin ja toimitusjohtaja Henrik Ehrnrooth tuskin jäävät sormi suussa voivottelemaan Thyssenkrupp-operaation kaatumista; sekin vaihtoehto oli toki otettu huomioon.
Itse asiassa Koneelle yritysoston kaatuminen oli myös helpotus. Suureen fuusioon liittyvää suursiivousta ei tarvitse tehdä, vaan energia voidaan kohdistaa oman toiminnan tehostamiseen ja hiukan pienempiin yritysostoihin.
Isojakin yritysostoja Koneella voi olla kiikarissa. Enemmän tai vähemmän mielikuvitukselliset spekulaatiot lisääntyvät, kun Thyssenkrupin poistui seurantalistalta. Yksi sellainen voisi olla Koneen ja japanilaisen Hitachin hissiliiketoimintojen yhdistyminen.
Haluaako Kone toisen tukijalan
Toinen spekulaatio liittyy Koneen laajentumiseen kokonaan muualle kuin hissibisnekseen. Maailmantalouden tilanne voi houkutella hissijättiä etsimään toista tukijalkaa nykyisten bisnesten rinnalle.
Monialayhtiöt saattavat taas tehdä uutta tuloaan, mutta mistä Kone löytäisi toisen tukijalan? Paperi- ja sellukoneista? Tietoliikenteestä? Terveysteknologiasta?
Hissimoottoreita Koneen tehtaalla Hyvinkäällä.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva
Entäpä sitten Thyssenkruppin hissitoiminta? Sen kohtaloksi tulee siis joko joutuminen pääomasijoittajien haltuun tai listautuminen pörssiin.
Hissipuolen eriyttämisen jälkeen loput teräskonsernista on saatava nopeasti kuntoon ja velat maksettua, jotta se ylipäätään selviytyisi elossa.
Jos hissipuoli joutuu pörssin sijasta pääomasijoittajien syleilyyn, meno on säälimätöntä. Ankaran saneerauksen jälkeen pääomasijoittajat myyvät omistuksensa pois. Siinä vaiheessa Thyssenkruppin hissibisneksen osia voidaan tarjota jopa Koneelle.
Taantuman iskiessä pääomasijoittajien kärsivällisyys voi loppua nopeastikin. Niiden työtä on ostaa, siivota, pilkkoa, ja myydä.
Thyssen selviää helmikuun aikana
Mutta mitä markkinoilla ajatellaan? Vastaajana on Osuuspankin analyytikko Anssi Raussi.
Analyytikko Anssi Raussi, mitä Koneen ja Thyssenkruppin ympärillä tapahtuu seuraavaksi?
– Koneen kohdalla jatketaan liiketoimintaa normaalisti. Kaupan peruuntuminen otettiin varmasti harmistuneina vastaan yhtiön sisällä, mutta yhtiö kääntää todennäköisesti katseensa eteenpäin nopeasti.
– Thyssen puolestaan jatkaa neuvotteluja kahden eri pääomasijoitusryhmittymän kanssa. Thyssenin osalta neuvottelutuloksia saadaan varmasti vielä helmikuun aikana. Yhtiö ilmoitti hissiliiketoimintojen pörssiin listaamisen olevan edelleen vaihtoehto, mikäli neuvotteluissa ei päästä eteenpäin muiden tahojen kanssa.
Miten eilinen uutinen on otettu vastaan maailmalla?
– Markkinat ottivat uutisen pettyneinä vastaan. Molempien yhtiöiden osakekurssit laskivat selvästi uutisen tultua julkisuuteen. Toteutumatta jäänyt kauppa heijastuu Koneeseen saamatta jääneinä synergioina sekä markkinaosuutena. Thyssenille Koneen vetäytyminen näkyy taas korkeimman kauppahinnan ja etukäteismaksun toteutumatta jäämisenä.
Mitä vaihtoehtoja Koneella on tästä eteenpäin?
– Kone jatkaa liiketoimintaansa varmasti kuten ennenkin. Yhtiön johto kommentoikin ”sulkevansa kansion Thyssenin osalta”. Kone on edelleen yksi maailman johtavista hissilaitevalmistajista. Saman kokoluokan yrityskauppoja ei kuitenkaan ole nähtävissä aivan lähitulevaisuudessa.
Voisiko Kone ostaa suuren japanilaisen hissivalmistaja Hitachin?
– Hitachi ei tarjoa näkemyksemme mukaan Koneelle vastaavaa maantieteellistä vahvistumista Amerikoissa mitä Thyssen olisi tehnyt. Hitachi on keskittynyt enemmän Aasian markkinoille, joilla Kone on jo ennestään hyvin vahva. Emme siis pidä kovinkaan todennäköisenä, että Kone tekisi aloitteita Hitachin suuntaan lähitulevaisuudessa.
Minkälaisen omistajan Thyssenkruppin hissit saavat jatkossa?
– Mikäli Thyssenkruppin hissit päätyvät pääomasijoittajien omistukseen, jää omistusaika tällöin todennäköisesti muutamaan vuoteen. Pääomasijoittajien aikeita Thyssenin suhteen on kuitenkin vielä aikaista sanoa. Mahdollisuutena on esimerkiksi listautuminen muutaman vuoden kuluttua. Jos Thyssenin hissit listataan pörssiin, omistajapohjasta tulisi varsin laaja.
Nikke oli 12-vuotias, kun hän sekaantui ensimmäistä kertaa huumausaineisiin. Ensin hän kokeili lääkkeitä ja alkoholia. Myöhemmin alkoi kannabiksen polttaminen.
Pian kuvioihin tulivat kovat aineet. Amfetamiini, ekstaasi, psilosybiiniä sisältävät sienet, LSD, gammabutyrolaktoni eli lakka, subutex.
Erityisesti subutex vei mennessään. Nikke jäi koukkuun heti ensimmäisestä kerrasta.
Kun vantaalainen Nikke siirtyi yläasteelle, koulunkäynti jäi. Hän mieluummin lintsasi kuin jäi kamapäissään kiinni opettajalle.
– Siitä tulee aika isot seuraamukset, jos on alaikäisenä huumeissa koulussa, Nikke sanoo vuosia myöhemmin.
Nikke esiintyy jutussa vain etunimellään yksityisyytensä suojaamiseksi.
Niken mielestä huumausaineita on helpompi saada kuin vielä kymmenen vuotta sitten – silloin kun hän aloitteli niiden käyttöä. Netissä ja erityisesti sosiaalisessa mediassa entistä nuoremmat törmäävät lääkkeisiin, kannabikseen ja koviin huumeisiin.
– Itsekin olen huomannut sen, että huumeidenkäyttäjät ovat entistä nuorempia, Nikke sanoo.
Niken mukaan hänen aikanaan huumeita ei juuri myyty koulussa. Ylen kyselyn perusteella nykyään osa opettajista on sitä mieltä, että huumeet liikkuvat entistä enemmän myös koulujen arjessa.
Osa opettajista todella huolissaan
Yle lähetti tätä juttua varten kyselyn 1 500 pääkaupunkiseudun opettajalle. Heistä reilut 40 vastasi. He kaikki halusivat pysytellä nimettöminä.
Luokan- ja aineenopettajat ovat niitä tahoja, joilla on aitiopaikka nuorten maailmaan.
Suurin osa vastanneista opettajista ei ollut törmännyt huumausaineisiin koulun arjessa lainkaan. Toisaalta osa opettajista myönsi, etteivät he välttämättä edes tunnistaisi kaikkia tilanteita, joihin liittyy huumausaineita.
Kuvaavaa oli se, että yksi opettajista kertoi oman yläkouluikäisen poikansa jääneen vastikään kiinni kannabiksen polttamisesta. Opettaja ei ollut huomannut asiaa, vaikka kokeiluja oli ollut useita.
Jokaisessa pääkaupunkiseudun koulussa on jonkinasteinen huumeongelma. yläkoulun opettaja, Espoo
Osalta opettajista tuli täysin toisenlaista viestiä. He ovat huumeista todella huolissaan.
“Huumeet liikkuvat luultavasti myös koulupäivän aikana.” - yläkoulun opettaja, Vantaa
“Jokaisessa pääkaupunkiseudun koulussa on jonkinasteinen huumeongelma.” - yläkoulun opettaja, Espoo
“Ehkä yksi tai kaksi oppilasta vuodessa jää kiinni.” - yläkoulun opettaja, Helsinki
Osa opettajista oli sitä mieltä, että jotkut nuoret eivät miellä lieviä huumausaineita, esimerkiksi kannabista, ollenkaan laittomiksi huumausaineiksi.
“Joillakin oppilailla on suuri kiinnostus huumeita kohtaan. He kyselevät paljon tai heittävät aiheesta läppää.” - yläkoulun opettaja, Vantaa
“Huumausaineet ovat pienellä osalla oppilaista nykyään arkipäivää.” - yläkoulun opettaja, Espoo
Espoon opettajat kaipaisivat poliisilta apua
Osa kyselyyn vastanneista opettajista koki, että opettajat ovat jääneet yksin huumeongelman kanssa, eikä esimerkiksi poliisi ehdi kaikkiin tapauksiin mukaan.
“Koulumme on pyytänyt useamman kerran, että poliisi tulisi käymään koululla niin väkivalta- kuin huumeasioihin liittyen.” - yläkoulun opettaja, Espoo
“Poliisi kävi kerran koululla ja puhutti oppilaita väkivaltaan liittyen. Huumeet ovat edelleen takavasemmalla.” - yläkoulun opettaja, Espoo
Tätä viestiä tuli erityisesti Espoon opettajilta.
Poliisin kynnys mennä kouluun on korkea
Länsi-Uudenmaan poliisilaitoksen komisario Hannu Väänänen sanoo, että poliisi tulee aina tilanteisiin, joissa on väkivallan uhka.
Väänäsen mukaan poliisille vaikeita ovat tilanteet, joissa kyse on epäilyistä tai huhuista.
– Me joudumme priorisoimaan asioita. On valitettavaa, ettei me päästä pienimpiin risahduksiin mukaan, Väänänen sanoo.
Väänänen arvioi, että Espoon kouluista tulee ilmoituksia huumausaine-epäilyistä joka kuukausi, toisinaan jopa useita.
Koulujen turvallisuuden osalta Väänänen painottaa monialaista yhteistyötä. Poliisi ei voi olla ainoa toimija, joka vastaa koulujen turvallisuudesta.
– Poliisin kynnys mennä hälytystehtävälle kouluun on suuri, koska se herättää aina kysymyksiä koulussa, oppilaissa ja vanhemmissa, sanoo Väänänen.
Väänäsen mukaan myös koulu, opettajat ja kaupunki ovat vastuussa turvallisesta koulupäivästä.
Pieni vähemmistö aiheuttaa opettajille ja poliisille päänvaivaa
Osa Ylen kyselyyn vastanneista opettajista arveli, että lapsia ja nuoria yritettäisiin saada entistä aktiivisemmin mukaan huumausaineiden myynti- ja välitystoimintaan. Yle kysyi asiaa pääkaupunkiseudun poliiseilta, mutta poliisi ei tunnistanut ilmiötä.
Huumeriippuvaista elämää eläneen Niken mukaan on tyypillistä, että nuoret hankkivat huumausaineita tutuilta ja kavereilta. Moni nuori rahoittaa oman huumeiden käyttönsä myös myymällä aineita itse.
Komisario Hannu Väänänen korostaa, että suurimmalla osalla lapsista ja nuorista menee todella hyvin. Pieni vähemmistö on vastuussa kouluissa näkyvästä huumausaineista johtuvasta levottomuudesta ja turvattomuudesta. Se vaikuttaa kaikkiin oppilaisiin.
Väänänen sanoo, että poliisi on huomannut, että yhä nuorempien huumausaineiden välittämiseen liittyy väkivallan uhkaa.
– Huumemaailmassa elävät nuoret ovat oppineet gangsterimeiningin. Se varmaan näkyy näissä muutamissa tapauksissa koulussakin, Väänänen sanoo.
Nikke otti no more tears (ei enää kyyneliä) -tatuoinnin sen jälkeen, kun hän päätti raitistua. Eniten Nikke katuu kaikkea harmia, mitä on päihteiden vaikutuksen alaisena aiheuttanut vanhemmilleen.Nella Nuora / Yle
Nikke ehti elää päihteidenkatkuista elämää yhteensä kahdeksan vuotta, ennen kuin hän päätti raitistua. Päihteetöntä elämää on nyt takana pari vuotta.
Mutta mitä Nikke haluaa sanoa nuorille, jotka miettivät huumausaineiden kokeilua tai ovat jo huumemaailmassa?
– Jokainen tekee omat valintansa, mutta kannattaa miettiä kahdesti.
Nikke haluaa alleviivata sitä, että apua on saatavilla, mikäli sitä haluaa ottaa vastaan.
– Ei kukaan kertonut minulle, että huumeista voi päästä eroon. Ajattelin että huumemaailmaan mennään, siellä ollaan ja kuollaan, Nikke sanoo.
Katso koko juttu videolta.
Aiheesta lisää Yle A-studiossa tiistaina 18.2.2020. Kannabis kiinnostaa jo yläkoululaisia ja myönteisyys huumeita kohtaan kasvaa. Mitä tästä seuraa? Juontajana Annika Damström.
Tampereen yliopiston logosta tehdyt pilapiirrokset puhuttavat sosiaalista mediaa.
Asia tuli ilmi, kun Tampereen yliopiston vihreä vasemmisto -opiskelijaryhmä kertoi tiistaina asiasta nettisivuillaan. Viesti levisi nopeasti sosiaalisessa mediassa, jonka jälkeen pilaversioita yliopiston logosta ilmestyi koko ajan lisää.
Vihreä vasemmisto -opiskelijajärjestö kertoi yliopiston markkinointiviestinnän puuttuneen ryhmän kaksi vuotta vanhaan, Facebookissa julkaisemaan vappupilapiirrokseen yliopiston logosta.
Yliopiston brändilogossa on violetti naama, niin sanottu tuninaama. Tuni tulee yliopiston sähköpostiosoitteesta. Opiskelijajärjestö oli laittanut logoon lonkeromaisia partahaivenia, millä viitattiin kuvitteelliseen Cthulhu-hirviöön.
Pilapiirros kaksi vuotta vanha
Opiskelijajärjestön aktiivi Ilona Taubert sai vaatimuksen kuvien poistamisesta vastikään omaan yliopiston sähköpostiinsa, koska järjestöllä ei ole omaa sähköpostia.
Tampereen yliopiston markkinointiviestintä pyysi kirjeellä poistamaan kuvan. Kirjeessä vedottiin tavaramerkkilakiin.
– Pyydämmekin teitä lopettamaan merkin käytön tällä tavalla, ja poistamaan jo levitetyt kuvat kampuksilta sekä verkosta välittömästi, kirjeessä sanottiin.
Yle on nähnyt alkuperäisen kirjeen. Ilona Taubert pitää vaatimusta erikoisena.
– Aika uskomattomaltahan tämä tuntuu. Alkuperäinen hassuttelumielessä tehty kannanottomme ja sitä varten tehty satiirinen kuvitus tehtiin 2018 toukokuussa, emmekä silloin saaneet mitään kommenttia yliopistolta.
Opiskelijajärjestö aikoo vastustaa pyyntöä. Sen mukaan yliopistoa tulee voida kritisoida sekä suoraan että tarvittaessa satiirin keinoin.
– Tulkitsemme logomuunnelmamme uudeksi ja itsenäiseksi teokseksi, koska sitä ei voida sekoittaa yliopiston omaan brändiin, eikä se näin ollen voi rikkoa tavaramerkkilakia. Katsommekin, että yliopisto ei voi tavaramerkki- tai tekijänoikeuslakiin nojaten käskeä meitä poistamaan versiotamme, ryhmä sanoo.
Opiskelijajärjestön mukaan kirje on uusi osoitus yliopiston brändäämisen ongelmista.
– Valitettavasti tälläiset tapaukset eivät ole harvinaisia, ja yliopiston tulee pohtia vakavasti, miten suhtautua kriittisiin opiskelijoihin ja henkilöstön jäseniin, Taubert sanoo.
Rehtorin mukaan logo on herkullinen
Tampereen yliopiston rehtori Mari Walls sanoo, että hänen tietonsa mukaan markkinointiviestinnästä on oltu yhteydessä harrastejärjestöön. Rehtorin mukaan kahden vuoden takaisiin kuviin ei ole syytä puuttua.
Ylipistolla on rehtorin mukaan ohjeet logon käyttöön ja yliopisto toivoo, että logoa käytetään organisaation ohjeistuksen mukaan. Rehtorin mukaan yliopisto ei voi puuttua satiirisiin muunnoksiin.
– Yliopisto ei voi kontrolloida, millaisia muunnoksia logosta rakentuu.
Wallsin mukaan muunnokset kertovat siitä, että yliopisto on tärkeä ihmisille. Yliopiston iskulause on, että Ihminen ratkaisee. Logoasiassa ihminen on ollut kekseliäs, rehtori sanoo.
– Yliopiston logossa on ihmisen kasvot, logomme on siitä näkökulmasta hyvin herkullinen erilaisten tunteiden ilmaisuun, Walls sanoo.
Pilapiirroksia alkoi virrata
Opiskelijajärjestö julisti pyynnön saatuaan parodiakisan. Hashtagilla #tuninaama alkoi Twitteriin virrata pilapiirroksia.
Edellinen kohu koski Tampereen yliopiston rekryilmoitusta, jossa viestintäasiantuntijaa haettiin monen kommentoijan mukaan lennokkaalla ja vaikeaselkoisella ilmoituksella. Yliopisto haki tehtävään "monikanavaisen tarinankerronnan huippuosaajaa", jolla on supervoimia ja joka luo sanoitusta ja visualisointia.
Tampereen yliopiston brändäystä on kritisoitu voimakkaasti myös yliopiston sisällä.
Ensimmäinen kohu syntyi rehtori Mari Wallsin henkilökunnalle lähettämästä viestistä.
Sotahistorian tutkija ja tietokirjailija Jussi Jalonen kertoo blogissaan, että osa ylipiston työntekijöistä oli osallistunut eläinten mukaan nimettyihin pienryhmiin, joissa oli haettu WAU!-kokemuksia.
– Viestiä lukiessaan moni tutkimuksen ja opetuksen ammattilainen tunsi allekirjoittaneen tavoin, että häntä puhutellaan kuin tarhaleikkejä odottavaa pikkulasta, Jalonen kirjoittaa.
Toinen kohu syntyi Tampereen yliopiston Kauppalehdessä julkaistusta mainostekstistä. Siihen oli haastateltu yliopiston uutta innovaatiojohtajaa Taru Pilveä. Eniten huomiota herätti tämä kohta:
– Yliopisto on luovien, itseohjautuvien ja intohimoisesti alaansa suhtautuvien ihmisten yhteisö. Sen sisälle tarvitsemme kuitenkin Future Findersin kaltaisia, eri alojen rajapinnoilla itsensä likoon laittavia ihmisiä, jotka ikään kuin sytyttävät pieniä innostuksen tulipaloja, Taru Pilvi sanoo.
Tampereen yliopiston viestintä- ja brändijohtaja Camilla Lindfors sanoi Ylelle helmikuussa, että uusi Tampereen korkeakouluyhteisö tarvitsi uuden brändin. Yliopisto muodostaa yhdessä Tampereen ammattikorkeakoulun kanssa korkeakouluyhteisön.
Kesäkuun 6. päivä vuonna 1999 oli Kouvolan seudulla hieman sateinen. Lämpötila nousi silti parhaimmillaan reilusti yli 20 asteen, joten sunnuntaiautoilun kannalta sää oli mitä mielekkäin.
Tällaisena tavallisena kesäpäivänä 29-vuotias valkealalainen Kimmo Ojala käynnisti punaisen Ford LTD Wagon -autonsa ja lähti ajamaan kohti Mikkeliä. Määränpäänä oli hänen entisen avovaimonsa perheen mökki. Näin hän ainakin oli sanonut kouluaikaiselle kaverilleen, jonka oli tavannut sattumalta matkan aikana huoltoasemalla Ristiinassa, Etelä-Savon puolella.
Miehet olivat jutelleet, kuten vanhat kaverit tapaavat. Kuulumiset vaihdettiin, hyvät jatkot toivotettiin. Kaikki oli kuin tavallisesti. Tämän jälkeen Kimmo Ojala oli startannut jälleen Fordinsa liikkeelle. Koulukaveri näki, miten Ojalan huomiotaherättävän näköinen jenkkiauto kaarsi kohti Mikkeliä.
Se oli viimeinen havainto Kimmo Ojalasta. Sen jälkeen hänen tarinassaan ei ole enää mitään tavallista.
Poliisi tutkii Kimmo Ojalan katoamista nyt murhana.Poliisi
Juhannus häämötti vajaan kolmen viikon päässä.Mittumaarista Kimmo Ojala ei luultavasti päässyt nauttimaan. Hän oli kadonnut. Kimmo Ojalan kahdeksanvuotias poika odotti isänsä edes soittavan. Turhaan.
– Kimmo tapasi soitella lähes päivittäin, ja joskus hän kiireiltään ehti poiketa luonani Huittisissa. Huolestuin, kun hänestä ei ollut kuulunut mitään pitkään aikaan, Kimmo Ojalan äiti Päivi Virtaranta muistelee nyt 20 vuotta myöhemmin.
Rekkamiehenä työskennellyt Ojala saattoi olla tien päällä pitkiäkin aikoja, mutta useiden kuukausien taukoja yhteydenpidossa ei ollut äidin mukaan koskaan aiemmin ollut.
Jostain syystä kukaan ei kuukausiin kaivannut Kimmo Ojalaa niin paljon, että olisi tehnyt hänestä katoamisilmoituksen.
Puolen vuoden hiljaisuus
Loppiaisen jälkeen 7. tammikuuta vuonna 2000 Virtaranta lähti käymään Kouvolan poliisiasemalla. Hän halusi tehdä katoamisilmoituksen pojastaan. Ojala oli ollut kateissa puoli vuotta.
Kouvolan reissulla Virtaranta tapasi myös Kimmo Ojalan entisen vaimon sekä avovaimon, jonka kanssa Kimmon suhde oli päättynyt hiljattain.
– Hekään eivät olleet kuulleet Kimmosta mitään, ei myöskään sisko. Edes pienen poikansa perään hän ei ollut kysellyt. Se ei ollut Kimmon tapaista, Virtaranta sanoo.
Kuka ajoi autoa?
Poliisi ymmärsi nopeasti, että Ojalan tapauksessa on jotain poikkeuksellista.
Yksi erikoisimmista piirteistä oli puolen vuoden hiljaisuus katoamisen ja katoamisilmoituksen välillä. Tämä koitui myös tutkinnan kannalta ongelmalliseksi.
– Luonnollisesti pitkä väli katoamishetkestä ilmoituksen tekemiseen vaikeuttaa asioiden selvittämistä. Puhuteltavat ihmiset unohtavat asioita ja muistavat päivämääriä väärin, silloinen tutkinnanjohtaja Juha Paukkunen harmitteli Ylen Kadonneet-ohjelmassa vuonna 2010.
Nyt poliisi on kaivanut tapauksen kansioistaan päivänvaloon. 20 vuotta katoamisen jälkeen tapausta tutkitaan murhana.
Kadonneen Kimmo Ojalan äiti Päivi Virtaranta muisteli poikaansa Kadonneet-ohjelmassa vuonna 2010.Kuvakaappaus Kadonneet-ohjelman jaksosta
Katoamisilmoituksen jälkeen asiasta tiedotettiin medialle. Sitä käsiteltiin muun muassa Ylen Poliisi-tv:ssä vuoden 2000 alussa. Julkisuus toikin apua nopeasti. Ojalan auto löytyi Kouvolasta helmikuussa 2000 tulleen yleisövihjeen avulla.
Ford rekisteritunnuksella NG-50 oli pysäköitynä kerrostaloalueelle Lehtomäen kaupunginosassa. Sen etuikkunat olivat raollaan, ja autossa oli kesärenkaat. Kaikesta päätellen se oli seissyt paikalla koskemattomana kesästä saakka.
– Se auto minua mietityttää. Miksi se löytyi Lehtomäestä? Kuka auton oli sinne ajanut? Kimmoko itse, ihmettelee Ojalan äiti Päivi Virtaranta.
Samaa on ihmetellyt poliisi. Lehtomäestä on matkaa Kimmon viimeisimpään osoitteeseen Valkealaan kymmenkunta kilometriä. Kimmolla ei tiettävästi ollut mitään erityistä yhteyttä Lehtomäkeen.
Oliko auton ajanut Lehtomäkeen Kimmo Ojala vai joku muu? Miksi auton etuikkunat olivat raollaan? Oliko Ojala todella käynyt Mikkelissä? Ja ennen kaikkea, mitä hänelle oli viimeisen havainnon jälkeen tapahtunut? Näitä kysymyksiä poliisi pohti pohtimasta päästyään.
Toiveet tapauksen ratkeamisesta heräsivät, kun suunnistaja löysi elokuussa 2015 maastosta Kouvolan Lehtomäestä ihmisen pääkallon. Löytöpaikka sijaitsi vain muutaman kilometrin päässä paikasta, josta Ojalan auto oli aikanaan löydetty.
Toive oli ennenaikainen.
Auto löytyi näistä maisemista talvella tasan 20 vuotta sitten. Sen ikkunat olivat raollaan ja alla kesärenkaat.Antro Valo / Yle
Outo puhelu
Kimmo Ojalan elämä oli katoamishetkellä sekavassa vaiheessa. Hänen kuljetusfirmansa oli ajautumassa konkurssiin, ja aiemman avioliiton lisäksi myös myöhempi avoliitto oli päättynyt. Ojala oli vailla asuntoa. Hän majaili välillä rekkansa nupissa, välillä kavereiden luona.
Lähipiirilleen Ojala vaikeni vastoinkäymisistä.
– Ei Kimmo minulle puhunut eroistaan ja ongelmistaan. En oikein tiennyt, millä tolalla hänen asiansa olivat tai missä hän asui viimeisimmän eronsa jälkeen, äiti Päivi Virtaranta kertoo.
Poliisi sai selville, että Ojalalla oli ollut todennäköistä katoamispäiväänsä edeltäneenä yönä raju riita entisen avovaimonsa kanssa. Heidän suhteensa oli päättynyt hieman ennen Ojalan katoamista.Riidan vuoksi asunnolle oli hälytetty poliisipartio, joka kävi paikalla kahteen kertaan. Sen päätteeksi avovaimo lapsineen oli lähtenyt pois kotoa Kimmon jäädessä sinne. Seuraavana päivänä Kimmo Ojala katosi.
Kimmo Ojalan entinen vaimo, jonka kanssa Kimmolla oli lapsi, kertoi puolestaan Päivi Virtarannalle oudosta puhelusta, jonka oli saanut katoamisen jälkeen.
– Joku oli soittanut ja sanonut, että Kimmolla on jäänyt ryyppy päälle, eikä hän pääse töihin pariin viikkoon, Virtaranta muistelee.
Poliisi ei kuitenkaan ole saanut tutkimuksissaan viitteitä siitä, että Ojala olisi ollut puhelinyhteydessä kehenkään 6. kesäkuuta 1999 jälkeen.
Murhatutkinta
Ensin poliisi piti mahdollisena, että Kimmo Ojala halusi kadota omasta tahdostaan. Vuosien kuluessa tämän vaihtoehdon todennäköisyys on kutistunut.
Henkirikoksen mahdollisuus on sen sijaan ajan saatossa vahvistunut. Tapausta selvitettiin pitkään katoamisena, sen jälkeen tappona. Nyt poliisi tutkii Kimmo Ojalan katoamista murhana. Tapon syyteoikeus menee umpeen 20 vuodessa, murha ei vanhene koskaan.
Näin vanhan katoamistapauksen muuttuminen murhatutkinnaksi on harvinaista, mutta ei täysin poikkeuksellista. Esimerkiksi Ojalan kanssa samana vuonna kadonneen tamperelaisen Raisa Räisäsen tapausta on alettu sittemmin tutkia murhana.
Tapauksen nykyisenä tutkinnanjohtajana Kaakkois-Suomen poliisissa toimii rikoskomisario Mika Salminen. Hän ei voi avata tarkemmin keskenräisen tutkinnan yksityiskohtia, mutta toteaa, että tapauksessa on piirteitä, joiden mukaan on syytä epäillä nimenomaan murhaa eikä tappoa.
Yleisesti murhasta on kyse silloin, jos tappo tehdään esimerkiksi vakaasti harkiten tai erityisen raa´alla tai julmalla tavalla.
– Poliisin tietoon on tullut tiettyjä aihetodisteita, jotka viittaavat murhan tunnusmerkistöön. Tapaukseen epäillään liittyvän elementtejä, joiden puitteissa voidaan puhua ennemmin murhasta. Siksi viisari on kääntynyt siihen suuntaan, Salminen muotoilee.
Tutkimuksissa on kuitenkin selvinnyt, ettei Lehtomäestä vuonna 2015 löytynyt pääkallo kuulunut Ojalalle.
Rikoskomisario Mika Salminen on Kimmo Ojalan epäillyn murhan nykyinen tutkinnanjohtaja.Antro Valo / Yle
Tutkinnanjohtaja ei halua avata tarkemmin, millaisia todisteita poliisilla on olemassa. Hän mainitsee, että yhtenä motiivina murhan taustalla on saattanut olla raha.
Kimmo Ojalan katoamisesta kerrottiin mediassa sen paljastuttua vuoden 2000 alussa. Ylen dokumenttisarja Kadonneet käsitteli aihetta 2010.
Viime vuosina tapaus on ollut esillä julkisuudessa niukasti. Poliisilta tapaus ei kuitenkaan ole unohtunut.
– Meille tulee aina silloin tällöin asiasta vihjeitä, joita me käymme huolella läpi. Sitä tehdään tälläkin hetkellä, Salminen toteaa.
Tapauksen kimpussa ovat sekä taktinen että tekninen tutkija. Myös vainajan etsintöjä saattaa olla tulossa. Poliisi kaipaa yhä yleisöltä tietoja Kimmo Ojalan kohtalosta.
– Rohkaisemme edelleen kaikkia asiasta jotain tietäviä ottamaan poliisiin yhteyttä. Yksittäinen vihje saattaa näyttää merkityksettömältä, mutta isossa kuvassa ja yhdistettynä muihin poliisilla jo oleviin tietoihin se saattaa olla ratkaiseva.
Kimmo Ojalan epäilty murha on poliisin mukaan ratkaistavissa, vaikka katoamisesta on kulunut jo 20 vuotta eikä Ojalan ruumista ole löytynyt.
Rikoskomisario Mika Salminen ei ota kantaa, onko poliisilla tiedossa, kuka ajoi Ojalan auton löytöpaikalleen Kouvolan Lehtomäkeen. Hän ei avaa myöskään sitä, pääsikö Ojala koskaan perille avovaimonsa vanhempien mökille Mikkeliin, jonne hän viimeisimmän havainnon mukaan oli matkalla.
Poliisilla ei ole tällä hetkellä varsinaista epäiltyä.
– Mutta on olemassa henkilöitä, joiden kanssa haluamme asiasta keskustella lisää.
Virallisesti kuollut
6. kesäkuuta 1999 on viimeinen päivä, jolloin Kimmo Ojala on todistettavasti nähty elossa. Hautakivessä kuolinpäivä on 6.6.2004.
Omaiset hakivat kuolleeksi julistamista, kun lain edellyttämä viiden vuoden odotusaika oli kulunut. Äidilleen Kimmo Ojala ei ole kuollut.
– Kimmon nimi lukee kivessä yhdessä isänsä kanssa, mutta se ei minulle merkitse hänen kuolemaansa. Tiedän, että Kimmo ei siellä ole, Päivi Virtaranta sanoo hiljaa.
Pojan kohtalo askarruttaa Päivi Virtarantaa lähes päivittäin.
– Varsinkin iltaisin tulee usein hetkiä, jolloin sitä ajattelee. Kun vain tietäisi, mitä on tapahtunut, äiti miettii.
Suru ja epätietoisuus ovat puristaneet 20 vuotta. Äidin on vaikea uskoa, että Kimmo olisi riistänyt hengen itseltään. Jos niin olisi, ruumiin olisi luullut löytyvän. Päivi Virtaranta uskoo poliisin tavoin, että Kimmo Ojala joutui henkirikoksen uhriksi.
– Kimmolla oli firmansa kautta yhteyksiä Viroon. Olisiko hän voinut sotkeutua johonkin? Vai tapahtuiko siellä mökillä Mikkelissä jotain? Kävikö hän kuitenkin Lehtomäessä, josta autokin löytyi?
Äiti jaksaa yhä uskoa, että Kimmon kohtalo selviäisi.
– En ole menettänyt toivoani. Toivottavasti jotain tulisi esille, että saisi tälle kaikelle pisteen.
Suomen väestö ikääntyy ja osaajat uhkaavat loppuvat kesken. Yksi vaihtoehto pulmaan on, että työssä jo olevat opiskelevat uusia taitoja.
Jo Juha Sipilän (kesk.) hallitus linjasi, että yli miljoona suomalaista on koulutettava uudelleen. Epäselväksi jäi, mistä luku oli saatu.
Elinikäinen oppiminen on myös Sanna Marinin (sd.) hallituksen ykköshankkeita. Hallitus valmistelee vuoden 2020 loppuun mennessä omat jatkuvan oppimisen linjauksensa. Valmistelussa ovat mukana kaikki eduskuntapuolueet ja työmarkkinajärjestöt.
Lisää ulkopuolista potkua saatiin keskiviikkona, kun läntisten teollisuusmaiden järjestö OECD antoi raportissaan uudet suosituksensa Suomelle.
OECD vaati Suomelta vielä nykyistä rivakampia otteita: lyhyitä ja käytännönläheisiä täsmäkoulutuksia, opistotason koulutusta ja työssä oppimista.
Koulutuksen ulkopuolelle jäävät eniten tarvitsevat
Moitteita OECD:lta tulee myös siitä, että suomalaiset ovat hanakoita kouluttautumaan, mutta koulutus kasaantuu samoille ihmisille.
Keskiverto aikuiskoulutukseen osallistuva on julkisella sektorilla tai isossa yrityksessä työskentelevä nainen.
Ulkopuolelle jäävät ne, jotka koulutusta eniten tarvitsevat. Ne, joilla ei ole perusasteen tutkintoa ja jotka ovat jääneet työttömäksi.
Opetusministeriön väliraportissa selvisi viime keväänä, että maksajaksi ei ole tungosta. Työnantajat näkevät työntekijöiden kouluttamisen menoeränä. Elinikäisen oppimisen rahoitusmalli jäi auki.
Suomessa on työttömille työvoimakoulutuksia, joista osa rahoitetaan työnantajan pussista. Esimerkiksi Uudenkaupungin autotehtaalle on koulutettu 4–6 kuukaudessa uusia työntekijöitä.
Suomessa ollaan tutkintouskovaisia
Myös korkeakoulutetut asiantuntijat voivat saada lisäoppia lyhyistä koulutuksista ja kursseista. Yksi tapa kehittää osaamistaan on yhdistellä esimerkiksi avoimen yliopiston koulutuksia.
ELY-keskukset hankkivat täydennyskoulutuksia korkeakoulutetuille työttömille, jolloin koulutukseen kuuluu esimerkiksi työpaikalla tehtävä projektityö.
Juuri tällaisia lyhyitä koulutuksia OECD kaipaa Suomeen lisää. Pätkäkursseja, lyhyitä koulutuksia ja jopa opistokoulutusta.
Työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä sanoo, että Suomessa ollaan tutkintouskovaisia.
– Kun ihmiset lähtevät vaihtamaan alaa, he lähtevät suorittamaan kokonaista tutkintoa, vaikka se ei olisi välttämättä tarpeen, Felt sanoo.
Uuden oppiminen nähdään kuluna
Työmarkkinaneuvos Teija Felt kaipaa opintoihin enemmän räätälöintiä ja työelämälähtöisyyttä. Sen lisäksi tarvitaan ohjausta ja tukea. Oppilaitosten pitää lisätä tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa.
Työnantajan pitäisi nähdä uuden oppiminen investointina, eikä kuluna.
Eivätkä ratkaistavat kysymykset tähän lopu.
On selvitettävä, kuka maksaa kulut, kun työntekijä opiskelee uusia taitoja.
– Se on kysymys, joka on vielä kokonaan auki. Miten osaamisen kehittämiseen liittyvät kulut pitäisi rahoittaa: rahoittajina voivat toimia julkinen hallinto, työnantaja ja kansalainen itse. Tarvitaanko työpaikoilla ulkopuolista apua ja maksaako sen valtio vai työnantaja? Felt kysyy.
Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) allekirjoitti eilen tiistaina asetuksen yhteistupakokeilusta Puolustusvoimissa (Valtioneuvosto). Muutamassa joukko-osastossa kokeillaan nais- ja miesvarusmiesten majoittamista samoihin tupiin.
– Olemme hyvin tyytyväisiä, että kokeilu aloitetaan. Yhteistuvista on saatu hyviä kokemuksia muista Pohjoismaista, enkä näe mitään syytä, miksei tämä voisi toimia Suomessakin, sanoo puheenjohtaja Topi Korpinen.
Asiaa ovat halunneet myös varusmiespalveluksen suorittaneet naiset, jotka ovat kokeneet ettei eri tuvissa tai jopa eri rakennuksissa majoittuminen ole yhdenvertaista.
– On koettu jäävän sivuun muusta porukasta, Kaikkonen sanoo.
Samaa kertoo myös Korpinen: naiset ovat kokeneet jääneensä ulkopuolelle ja kaikki käskyt ja ohjeet eivät ole tulleet perille samalla tavoin kuin miesvarusmiehille.
– Yhteistuvat tuovat lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta ja helpottavat esimerkiksi käskynjakoa, Korpinen toteaa.
Puolustusministeri Kaikkosen käsityksen mukaan kokeilussa tulee olemaan mukana 3–4 osastoa. Puolustusvoimat päättää, missä kokeilu toteutetaan, mutta mukana on ainakin Reserviupseerikoulu Haminassa.
Yhteistupiin majoitetaan vain kokeiluun vapaaehtoisesti haluavia varusmiehiä eli ketään ei pakoteta sekatupamajoitukseen.
Kokeilu käynnistyy tänä keväänä 1. huhtikuuta ja se kestää ensi vuoden puolelle. Kokeilu koskee ainoastaan majoittumista kasarmilla. Sosiaalitilat, kuten peseytymis- ja muut saniteettitilat ovat miehille ja naisille edelleen erilliset. Tavoitteena on majoittaa tupiin yhtä paljon miehiä ja naisia.
Kokeilua varten luodaan säännöt, majoitusjärjestelyjä valvotaan ja esimerkiksi vaatteiden vaihto on mahdollista tehdä muualla kuin tuvassa. Näin varmistetaan yhteistuvissa olevien varusmiesten koskemattomuus ja turvallisuus.
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vierailee tänään Berliinissä ja tapaa liittokansleri Angela Merkelin.
Vierailu osuu kiinnostavaan hetkeen, sillä EU-johtajat kokoontuvat huomenna Brysseliin ylimääräiseen huippukokoukseen neuvottelemaan EU:n monivuotisesta budjetista.
Suurimpana nettomaksajana Saksa on neuvotteluissa keskeisessä roolissa. Budjettiväännöstä on ennakoitu vaikeaa, koska jäsenmaiden kannat ovat vielä kaukana toisistaan.
Tuorein ehdotus EU:n monivuotisen budjetin kokonaistasoksi on yli 1 094 miljardia euroa, mitä Suomi pitää liian korkeana. Suomi tavoittelee vuosien 2021-2027 rahoituskehykseen kokonaistasoa, joka olisi noin 1 080 miljardia euroa eli 1,06 prosenttia EU-maiden yhteenlasketusta bruttokansantulosta.
Tiukinta budjettikuria ajavat maat vaativat, että budjetin kokonaistaso painetaan sitäkin alemmas, tasan yhteen prosenttiin. Saksa luettiin alun perin tähän tiukkaan leiriin, mutta sittemmin Merkel on väläyttänyt valmiutta kompromisseihin.
Saksalaislehti Der Spiegelin mukaan Merkel haluaa kuitenkin pitää kiinni budjetin modernisoinnista, mikä tarkoittaisi, että rahaa ohjattaisiin tulevaisuuteen suuntaaviin hankkeisiin esimerkiksi maataloustukien kustannuksella.
Suomelle taas maatalouden kehittämisrahojen puolustaminen on yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Toisaalta Suomen prioriteetteihin kuuluu myös tutkimuksen ja innovaatioiden tukeminen.
Suomea ja Saksaa erottava budjettikysymys on myös suhtautuminen jäsenmaksukorjauksiin, joilla on palautettu rahaa tietyille nettomaksajamaille. Suomi ajaa korjauksista luopumista, mutta Saksa haluaa pitää niistä kiinni.
Saksan sisäpolitiikassa kuohuu
Marinin vierailun ajankohta on mielenkiintoinen myös sen suhteen, että Saksan poliittisella kentällä on kuohunut rajusti viime viikkoina.
Thüringenin osavaltiovaaleista roihahtanut kohu johti kristillisdemokraattisen CDU:n puheenjohtajan ja Merkelin manttelinperijän Annegret Kramp-Karrenbauerin eroon.
Skandaali sai alkunsa, kun Vapaan demokraattipuolueen (FDP) Thomas Kemmerich valittiin Thüringenin pääministeriksi osittain Vaihtoehto Saksalle (AfD) -puolueen tuella. Aiemmin Saksan puolueet ovat kieltäytyneet yhteistyöstä äärioikeistolaisen AfD:n kanssa.
Kemmerichiä tukivat hänen oman puolueensa ja AfD:n lisäksi kristillisdemokraattien CDU. Kohun vuoksi Kemmerich erosi virastaan vain päivä valintansa jälkeen. Osavaltiossa kaavaillaan kevääksi uusia vaaleja.
Kysymys Merkelin seuraajasta auki
Kramp-Karrenbauer on ehtinyt olla CDU:n johdossa vain reilun vuoden. Hänen lähtönsä avasi uudelleen pelin siitä, kuka johtaa CDU:ta Merkelin väistyessä politiikasta.
Uutistoimisto AFP kertoi maanantaina, että Kramp-Karrenbauer aikoo keskustella tällä viikolla kolmen seuraajaspekulaatioissa pyörineen CDU-poliitikon kanssa. He ovat Merkelin pitkäaikainen kilpailija Friedrich Merz, terveysministeri Jens Spahn ja Nordrhein-Westfalenin osavaltiojohtaja Armin Laschet.
Seuraajavalinta viitoittanee myös keskustaoikeistolaisen CDU:n tulevaa suuntaa. Merz ja Spahn veisivät puoluetta todennäköisesti Merkeliä konservatiivisempaan suuntaan, kun taas Laschetin linja on ollut keskemmällä.
Tiistaina johtajakisaan ilmoittautui liittopäivien ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Norbert Röttgen.
CDU:n seuraava puheenjohtaja saa tehtäväkseen puolueen johdattamisen kohti vaaleja, jotka koittavat ensi vuonna. Vaalit ovat merkittävä käännekohta, koska Merkel on ilmoittanut jättävänsä politiikan silloin.
Merkel on toiminut Saksan liittokanslerina vuodesta 2005 alkaen. Hän on ehtinyt tavata liittokansleriurallaan myös pitkän liudan suomalaisia pääministereitä – Marin on järjestyksessä seitsemäs.
Ulkoministeri Haaviston toiminnan käsittely jatkuu perustuslakivaliokunnassa
Aamulla alkavassa perustuslakivaliokunnan kokouksessa saattaa ratketa, pyytääkö valiokunta valtakunnansyyttäjää aloittamaan esitutkinnan ulkoministeri Pekka Haaviston (vihr.) toimista liittyen al-Holin leirin suomalaisiin. Valiokunta aloitti Haaviston asian käsittelyn joulun alla opposition kansanedustajien pyynnöstä.
Kolme nuorta eri aikakausilta kertoo, millaista oli opiskella amiksessa
Sini Tuuva uskoo jatkuvan haun lisäävän intoa opiskella, koska silloin kouluun voi hakea heti motivaation syttyessä eikä tarvitse jäädä odottamaan hakuaikoja.Kalle Purhonen / Yle
Ammatillisen koulutuksen jatkuva haku on noussut kovaan suosioon parissa vuodessa. Opetushallituksen mukaan joillekin suosituille aloille jo lähes puolet opiskelijoista tulee nyt jatkuvan haun kautta. Jatkuva haku otettiin käyttöön vuonna 2018 ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä.
Aktiivisuusranneke valehtelee, mutta muutokset liikkumisessa tulevat silti näkyviin
Elina Hannila synkronoi rannekkeen tiedot puhelimeen ja seuraa kuntonsa kehittymistä.Kalevi Rytkölä / Yle
Moni seuraa hyvinvointiaan aktiivisuusrannekkeella. Niissä on kuitenkin epätarkkuuksia: virheitä on niin sykkeissä, kalorien laskennassa kuin unen seurannassa. Vaikka aktiivisuusrannekkeiden lukemat eivät ole tarkkoja, ovat laitteet kuitenkin tutkijan mukaan hyödyllisiä.
Moskovalainen ilmastoaktivisti ei lannistu edes vankeustuomiosta
Moskovalainen Aršak Makitšjan aloitti jokaperjantaiset ilmastomielenilmaisut vajaa vuosi sitten. Grigori Vorobjov / Yle
Nuoret osoittavat mieltä ilmastonmuutosta vastaan myös Moskovassa. Venäjällä ilmastomielenosoitukset ovat kuitenkin paljon läntisiä esikuviaan vaatimattomampia. Nuoret joutuvat osoittamaan mieltään yksitellen, sillä viranomaisilta ei heltiä lupaa isompiin mielenosoituksiin.
Pääministeri Sanna Marin iltapäivällä Berliiniin Merkelin vieraaksi
Sanna Marin keskusteli Angela Merkelin kanssa 12. joulukuuta Brysselissä.Olivier Hoslet / EPA
Pääministeri Sanna Marin (sd.) vierailee Berliinissä keskiviikkona. Hän tapaa Saksan liittokansleri Angela Merkelin. Keskusteluissa on esillä muun muassa EU:n budjetti vuosille 2021–2027. EU-maiden johtajien on tarkoitus sopia siitä torstaina ylimääräisessä huippukokouksessa. Saksa on heinäkuun alusta alkaen seuraava EU-puheenjohtajamaa.
Yksittäisiä lumi- ja räntäkuuroja, sää kylmenee
Henri Nyman / Yle
Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sataa tänään paikoin lunta. Myös maan keskiosassa voi tulla yksittäisiä lumi- tai räntäkuuroja, mutta muuten on poutaista. Myös Lapissa sää selkenee vähitellen. Pohjoisesta virtaa kylmää ilmaa ja Lapissa pakkanen kiristyy illalla nopeasti. Myös etelämpänä sää alkaa kylmetä.
