Maakaasun käyttö jatkuu Suomessa vielä vuosia huolimatta siitä, että sen poltto aiheuttaa kasvihuonekaasupäästöjä.
Esimerkiksi Tampere solmi hiljattain uuden sopimuksen maakaasun hankinnasta virolaisen energiayhtiön kanssa.
Tampereen ja virolaisen Elengerin välinen sopimus tuli mahdolliseksi, kun Viron ja Suomen välinen maakaasuputki otettiin käyttöön vuoden 2020 alussa.
Maakaasulle on vaikea löytää hyvää korvaajaa. Tampereen sähkölaitoksen mukaan ilman maakaasua olisi vaikea selvitä kylmistä talvikuukausista, kun tarvitaan suuria energiamääriä.
– On hyvin haastava saada sellaisia energiamääriä pitkäksi ajaksi muilla polttoaineilla, sanoo energiamarkkinat-yksikön johtaja Jukka Joronen.
Maakaasu on pienempi paha
Energiapolitiikkaan keskittynyt Tampereen yliopiston professori Pami Aalto sanoo, että on parempi polttaa maakaasua kuin öljyä tai kivihiiltä.
Maakaasun hiilidioksidipäästöt ovat muita fossiilisia polttoaineita pienemmät. Tulevaisuudessa kaasujen päästöt voivat vähentyä, kun muun muassa synteettiset ja biokaasut yleistyvät.
Aalto sanoo, että kaikkea polttamalla tuotettua energiaa pitäisi kuitenkin vähentää, jotta ilmastotavoitteisiin päästään. Aallon mukaan myös puunpolton lisääminen on riski, vaikka tällä hetkellä se on monelle yhtiölle keino karsia päästöjä.
Poliittiset päätökset voivat johtaa siihen, että puuhake ja muut biomassat eivät olekaan laskennallisesti hiilineutraaleja.
– Silloin voi olla vaikea päästä 15 vuoden päästä hiilineutraalisuustavoitteeseen, jos meillä on paljon polttavia voimalaitoksia, Aalto sanoo.

Maakaasun poltto on vähentynyt
Maakaasu muuttuu Tampereella lämmöksi Lielahden voimalaitoksessa sekä eri puolilla kaupunkia sijaitsevissa lämpökeskuksissa.
Kaasun käyttö on vähentynyt selvästi huippuvuosista Tampereella, kuten koko Suomessa. Suurin syy kehitykseen on ollut verotuksen kiristyminen.
1990-luvulla maakaasun osuus Tampereen energianlähteistä oli 80 prosenttia. Vuonna 2019 maakaasulla tuotettiin enää runsaat 20 prosenttia Tampereen kaukolämmöstä. Käyttö on edelleen loivassa laskussa ja jää vuonna 2020 todennäköisesti selvästi alle 20 prosentin lauhan kelin vuoksi.
Maakaasu on vaihtoehto vain osassa maata. Kaasuverkosto risteilee Suomen kaakkois- ja eteläosassa. Muualla pitää polttaa jotakin muuta.
Virosta entistä halvempaa kaasua
Tampereen sähkölaitoksen mukaan ainakin tällä hetkellä Virosta saatava kaasu on aiempaa edullisempaa. Ennen Suomeen tuli maakaasuputki vain Venäjältä, ja kaasuyhtiö Gasumilla oli käytännössä monopoli.
Gasumin monopoli murtui, kun kaasumarkkinat vapautettiin. Virolaisen Elengerin lisäksi tamperelaiset aikovat ostaa kaasua myös Baltian kaasupörssistä.
– Ennen oli vain yksi toimittaja, nyt meillä on useampia toimittajia. Maakaasun hankinta on monipuolistunut ja hintakin on ollut ilahduttavasti laskusuunnassa, sanoo Tampereen sähkölaitoksen Jukka Joronen.

Tampereella kaukolämmön hinta on pysynyt samana vuodesta 2013 lähtien. Joronen arvioi, että kaasumarkkinoiden avautuminen vakauttaa kaukolämmön hintaa edelleen.
Myös Viron-putkessa virtaava kaasu on todennäköisesti edelleen suurelta osin peräisin Venäjän maakaasukentiltä.
Liettuan kautta voi tulla kaasua Yhdysvalloista tai Norjasta, mutta on vaikea tietää, mitä kaasua Baltiasta Suomeen milloinkin virtaa.
Myös Tampereella lisätään puuhakkeen käyttöä
Monien muiden energiayhtiöiden tavoin Tampereen sähkölaitos pyrkii vähentämään päästöjä lisäämällä puunpolttoa. Sähkölaitos rakentaa Naistenlahden voimalaitoksen tontille uuden lämpökattilan.
Vuonna 2022 valmistuvassa kattilassa voi polttaa enemmän puuhaketta kuin nykyisessä. Tämän ansiosta koko Tampereen sähkölaitoksen kasvihuonekaasujen päästöjen pitäisi vähentyä arviolta 20–30 prosenttia.
Naistenlahden voimalaitos on Pirkanmaan suurin yksittäinen kasvihuonekaasupäästäjä. Käytöstä poistuva lämpökattila on ollut käytössä 1970-luvulta saakka.

Turpeenpoltto jatkuu myös
Uudessakin kattilassa aiotaan polttaa turvetta, vaikka monien mielestä turpeesta pitäisi luopua kokonaan. Tampereen sähkölaitoksen toimitusjohtajan Jussi Laitisen mukaan turvetta tarvitaan, kun puuta ei ole saatavilla.
– Kun kaikki energiayhtiöt lisäävät puunkäyttöä, ei sitä puuta löydykään lyhyellä aikavälillä.
Laitinen sanoo, että logistiikkaketjun rakentaminen metsästä voimalaitokselle kestää vuosia.
Professori Pami Aalto näkee riskejä siinä, millaisia laitosinvestointeja kunnalliset ja yksityiset energiayhtiöt tällä hetkellä tekevät.
Aallon mielestä puuhaketta ja muita biomassoja pitäisi Suomessa polttaa vain siellä, missä niitä on saatavilla kohtuullisen läheltä, noin sadan kilometrin päästä laitoksesta. Ulkomailta niitä ei pitäisi Suomeen tuoda.

Ilmastolle haitallisimpia energianlähteitä, kuten öljyä, kivihiiltä tai turvetta, ei pitäisi Aallon mielestä polttaa oikeastaan enää ollenkaan. Niitä voitaisiin käyttää vain joissakin harvoissa paikoissa talven kylminä aikoina ja sähkönkulutuksen huippuhetkinä.
Maakaasua ja biomassoja voi käyttää siellä, missä energiantuotanto polttamalla on välttämätöntä.
– Jos käy niin, että meillä on tässä maassa 200 toimijaa, jolla jokaisella on oma pieni turve- tai hiilikasa tai pieni öljyvarasto jossakin, ja kaikki polttavat niitä silloin tällöin, meille tulee kollektiivisesti aika vaikeaksi saavuttaa ilmastotavoitteet.
Suomi on asettanut tavoitteekseen olla hiilineutraali vuonna 2035. Aallon mukaan on ristiriita sen välillä, mitä tapahtuu energiantuotannon lattiatasolla ja mitä poliittisella ylätasolla.
– Kunnissa tehdään päätöksiä, joiden kaikkia vaikutuksia ei tiedetä, eikä ole yhtä instanssia, joka vastaisi energiapolitiikan kokonaisuudesta.
Suuret lämpöpumput ja -varastot auttavat
Tulevaisuudessa ratkaisu voi löytyä esimerkiksi teollisen kokoluokan lämpöpumpuista tai nesteeseen perustuvista lämpövarastoista.
– Niiden ansiosta ei tarvitse polttaa niin paljon erilaisia polttoaineita, Aalto sanoo.
Esimerkiksi Helsingin kaupungin energiayhtiö Helen rakentaa Mustikkamaan vanhoihin öljyluoliin Suomen suurimman lämpövaraston.
Tampereen sähkölaitos kaavailee parhaillaan veteen perustuvan kaukolämpöakun rakentamista Naistenlahden voimalan vanhan kattilan paikalle. Akku on ikään kuin valtavankokoinen termospullo, jonka sisältämään veteen laitoksen tuottamaa lämpöä voidaan joksikin aikaa varastoida.
Toimitusjohtaja Jussi Laitinen uskoo myös syvien lämpökaivojen mahdollisuuksiin.
– Tuolla maan sisällä on energiaa. Se täytyy sieltä saada pois. Se on mekaaninen ongelma ja mekaaninen ongelma pystytään yleensä ratkaisemaan.
Suomen ensimmäinen yli kilometrin syvyinen geolämpökaivo käynnistyi tammikuussa. Pirkanmaalla vastaavia kaivoja on tulossa Mänttä-Vilppulan Kolhoon ja Tampereen Nekalaan.
Lue lisää: