Oppositiopuolue perussuomalaiset kyseenalaistaa Suomen EU-jäsenmaksun kasvun.

Eduskunnan kyselytunnilla ryhmän puheenjohtaja Ville Tavio (ps.) kysyi, eikö Suomen pitäisi vaatia jäsenmaksunsa alentamista.

– Jopa Ruotsi vastustaa jäsenmaksun nostamista. Suomen hallitus näyttää peesaavan EU-eliittiä, ryhmän puheenjohtaja Tavio väitti.

Perussuomalaiset peräsivät puheenjohtaja Jussi Halla-ahon (ps.) johdolla hallituksen kantaa. Selvää vastausta ei kuitenkaan tullut.

– Selvä on, että Suomi yhtenä varakkaana on nettomaksajien joukossa, eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) vastasi.

Perussuomalaiset ihmettelevät myös, miksi Suomen hallitus haluaa EU:n laajenevan Pohjois-Makedoniaan ja Albaniaan.

– Neuvottelujen avaaminen ei vielä tarkoita, että näistä maista tulisi jäseniä, eurooppaministeri Tuppurainen vastasi.

Suurin oppositiopuolue ihmetteli unionissa olevia maita, joissa esiintyy korruptiota - kuten Bulgaria - tai ihmisoikeusloukkauksia kuten Romaniassa. Tuppurainen käänsi kysymyksen, miksi perussuomalaiset ei ollut puolustamassa oikeusvaltiota, kun esimerkiksi Unkarin oikeusvaltioasioita käytiin läpi.

Harvinainen tapaus nähtiin, kun kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo nousi puolustamaan hallituksen maltillista EU-budjettilinjaa. Orpon mielestä jäsenmaksu on halpa hinta EU:n tarjoamista eduista.

Myös kokoomus kysyi hallituksen EU-politiikasta. Toiseksi suurimman oppositiopuolueen mielestä hallitus olisi voinut olla toimeliaampi ja hyötyä paremmin unionin rahoituksesta esimerkiksi rataverkoston rakentamiseen.

- Ei millimetriäkään rakennettu rataa, kun kokoomus oli hallituksessa, liikenneministeri Timo Harakka (sd.) hyökkäsi.

KD: hoitajamitoituksen rahat huteralla pohjalla

Oppositio epäilee hoitajamitoituksen rahoituksen olevan epävarmalla pohjalla. Hallitus esitteli tänään, millä rahalla hoitajien lisääminen vanhustenhoidossa tapahtuisi.

Sari Tanus ( kd.) ihmetteli, miksi hallitus leikkaa jo muutenkin pieniä yksityisen terveydenhuollon sairasvakuutuskorvauksia.

Sosiaali- ja terveysministeri Anna-Kaisa Pekosen (vas.) mukaan monikanavarahoitus purettaisiin joka tapauksessa. Suurin rahavirta tulisi apteekkiverosta, ja apteekkeja on hallitusohjelman mukaan tarkoitus joka tapausessa verottaa nykyistä enemmän, Pekonen sanoo.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) puolusti päivämäärää, jolloin hoitajamitoitus tulee voimaan huhtikuussa 2023. Vasta silloin hoitajia on saatavilla niin paljon, että heitä voidaan palkata riittävästi. Oppositio on ihmetellyt, miksi voimaantulo on vasta juuri ennen seuraavia vaaleja.

Perussuomalaisten Mäenpään tapauksesta ei yhtään puheenvuoroa

Kyselytunnin jälkeen eduskunnan ohjelmassa piti olla lähetekeskustelu kansanedustaja Juha Mäenpään (ps.) tapauksesta.

Kyse on siitä, että valtakunnansyyttäjä Raija Toiviainen on pyytänyt eduskunnalta suostumusta saada asettaa Mäenpää syytteeseen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan.

Yhtään puheenvuoroa ei torstaina kuitenkaan pyydetty. Asia etenee nyt perustuslakivaliokuntaan.

– Tämä on oikeudellista arviointia vaativa asia, jossa on luontevaa, että perustuslakivaliokunta tekee ensin oman työnsä, jonka jälkeen eduskunta keskustelee ja päättää asiasta, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen (kesk.) sanoo Ylelle.

Hän kertoo esittäneensä viikon aikana "kainon toiveen", että lähetekeskusteluvaihe tulkittaisiin tekniseksi, jossa asia vain lähetetään perustuslakivaliokuntaan eikä mielipiteitä esitettäisi.

– Kävi ilmi, että eduskuntaryhmissä oli omasta takaa halua menetellä tällä tavalla.

Mäenpään tapaus on eduskunnan historiassa harvinainen.

Vanhasen mukaan 1970-luvulla, edellisessä samantyyppisessä tapauksessa oli käytetty vain yksi puheenvuoro, eli silloin oli päädytty lähes vastaavanlaiseen toimintatapaan kuin torstaina.

Mäenpää puhui kesäkuussa eduskunnassa ensin maahanmuutosta ja heti tämän jälkeen vieraslajien torjunnasta tavalla, joka rinnasti turvapaikanhakijat vieraslajeihin.

Perustuslain mukaan kansanedustajan saa asettaa syytteeseen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden johdosta vain, jos viisi kuudesosaa eduskunnasta antaa sille suostumuksen.

Perussuomalaiset aikovat estää syyteoikeuden antamisen, mihin puolueen eduskuntaryhmän äänet riittävät.

Britannia on kehittämässä omaa tullijärjestelmäänsä, jonka on määrä astua voimaan ensi vuoden alussa. Asiasta kertoo maan kauppaministeri Liz Truss.

Tullijärjestelmän on määrä kattaa kaikki tuotteet ja kaikki maat, joiden kanssa Britannialla ei ole muuta tullisopimusta. Neuvottelut Yhdysvaltain, Japanin, Australian ja Uuden-Seelannin kanssa alkavat lähikuukausina, Truss kertoi.

Britannian oma sopimus korvaa tähän saakka voimassa olleen EU:n tullisopimuksen, mutta on Trussin mukaan yksinkertaisempi. Tullitasot pyritään saamaan tähänastisia tulleja alemmiksi.

– On ratkaisevan tärkeää, että eroamme monimutkaisesta EU:n tullijärjestelmästä, Truss totesi.

Hänen mukaansa Britannia ei aio tinkiä elintarvikkeiden laatua ja eläinten hyvinvointia koskevista standardeistaan. Kansallisen terveydenhoitojärjestelmän NHS:n maksamien lääkkeiden hinta ei myöskään ole neuvottelupöydällä.

– Me olemme kovia neuvottelijoita, ja kuten kaikissa neuvotteluissa, olemme valmiit keskeyttämään neuvottelut, jos kansallinen etu niin vaatii, Truss vakuutti.

Pitkät päivät, raskaat askareet. Paljon työtä, liian vähän aikaa. Sosiaali- ja sairaanhoitoalalla hyvinvointikyselyiden tulokset ovat ikävää luettavaa.

Hätähuutoja on kuultu jo vuosia. Resurssipula vaivaa eikä vaativasta työstä ehdi palautua.

— On kuormittavia tilanteita ja päiviä. Mutta lähiesimiehen pitäisi pitää huolta siitä, että niitä päiviä ei tulisi toinen toisensa perään, vaan väliin tulisi myös tasanteita, Tehyn pääluottamusmies Arja Supperi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta sanoo.

Työkuorma on johtanut siihen, että sairauspoissaolot ovat suuria. Kahden vuoden välein toteutettavan Kunta10-tutkimuksen mukaan esimerkiksi sairaanhoitaja oli toissa vuonna työstään sairauden takia poissa keskimäärin 19,5 päivää vuodessa. Lähihoitajilla määrät olivat jopa 25 päivää vuodessa.

Eniten sairauspoissaoloja oli Pohjois-Karjalassa ja Lapissa.

Pitkistä poissaoloista koituu myös kallis lasku. Esimerkiksi Etelä-Karjalan Eksoten tuoreimman tilaston mukaan poissaoloja kertyi viime vuonna noin 17 päivää henkilöä kohden, mikä tarkoitti 7,6 miljoonan euron kuluja.

Kalleimpia ovat keskipitkät ja pitkät sairauslomat ja suurimpia syitä ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet sekä mielenterveyden ongelmat. Ensimmäiset liittyvät usein työn fyysiseen puoleen, mieli taas alkaa harata vastaan pitkäkestoisen kuormituksen ja huonon palautumisen seurauksena.

Tehyn pääluottamusmies Arja Supperi kuvailee tilannetta kierteeksi, johon alkaa sisältyä eettistä ja ammatillista ristiriitaa.

— Työssä pitäisi olla tunne, että tämä on minulla hanskassa ja saan tavoitteet täytettyä ja asiakkaat hoidettua. Se alkaa nakertaa, kun kaikesta joutuu koko ajan tinkimään. Mistä voin ja mistä uskallan tinkiä, Supperi sanoo.

Tämä puolestaan voi johtaa siihen, että työvuoron jälkeinen palautuminen jää puolitiehen. STM:n ja Työterveyslaitoksen tuoreeseen Mitä kuuluu? -kyselyyn vastanneista noin 20 000 työntekijästä vain noin puolet kertoi palautuvansa hyvin.

– Aina, kun sairauspoissaoloja on paljon, muu henkilö joutuu tiukemmille. Palautumiseen pitäisi kiinnittää huomiota, koska se katkaisee stressin haitallisen vaikutukset, sanoo Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Jaana Laitinen.

Helppo ratkaisu voisi olla lisäkäsien palkkaaminen, mutta jatkuvat rekrytointiongelmat ovat tehneet selväksi, että tekijöitä on liian vähän.

Samanaikaisesti käynnissä on lukuisia yt-neuvotteluja. Tehyn mukaan kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat käynnistäneet vuoden sisällä noin 30 yt-neuvottelut, joiden tähtäin on säästöissä. Niitä on haettu lomautuksilla ja jopa irtisanomisilla. Toimenpiteillä on haettu yhteensä jopa 112 miljoonan euron säästöjä.

Eksotessa säästöjä haetaan seitsemän miljoonan euron edestä. Monien ratkaisujen onkin löydyttävä sisältäpäin.

Tavoitteena säästää miljoona

5000 työntekijän Eksotessa asiaa on pohdittu pitkään. Viime vuonna tehdyssä työhyvinvointikyselyssä nousivat esiin työn kuormittavuus ja työmäärän korkea nousu.

Jos sairauspoissaoloja saataisiin vähennettyä kahdella henkilöä kohden, säästöt olisivat isot.

— Puhutaan reilun puolen miljoonan euron säästöstä per vähentynyt päivä. Jos pääsisimme alle 15 päivään vuodessa per eksotelainen, niin säästöt olisivat reippaasti yli miljoonan, laskee henkilöstöjohtaja Merja Hokkanen.

Eksote on tarttunut ongelmaan esimerkiksi kehittämällä uutta omahoitaja-mallia yhdessä oman työterveysasemansa kanssa. Siinä jokainen osasto saisi oman työterveyshoitajan, jolle ensisijaisesti varattaisiin aika.

Omahoitajan tehtäviin kuuluisi myös tarkastella koko osaston yleistä hyvinvointia. Jos jokin esimerkiksi työssä jaksamiseen liittyvä ongelma nousisi esiin useammalla työntekijällä, omahoitaja ottaisi yhteyttä osaston vetäjään. Malli otetaan käyttöön asteittain kevään aikana.

— Silloin voidaan käydä osastotasolla läpi syitä diagnoosien takana on ja etsiä toimenpiteitä niihin asioihin, kertoo Hokkanen.

Yhteistyö työterveyshuollon kanssa on syntynyt henkilöstön palautteen perusteella. Työterveyslaitos pitää omahoitajamallia hyvänä ideana. TTL:n selvityksissä on käynyt ilmi, että sosiaali- ja terveysalalla useampi kuin kaksi viidestä kokee vaikutusmahdollisuutensa muutoksiin työssä vähäisiksi.

– Tosi hyvältä kuulostaa. Lähellä on ihminen, joka tuntee porukan ja huomaa varhaisia merkkejä. Ongelmiin pystytään tarttumaan ennen kuin ne pahenevat ja vauriot jäävät siten pieniksi. Jos tilanne pääsee pahaksi, se on paljon vaikeampi korjata, sanoo TTL:n johtava asiantuntija Jaana Laitinen.

Myös Tehyn pääluottamusmies Arja Supperi pitää ajatusta omahoitajamallista hyvänä.

— Se olisi hyvä, sillä Työterveyshuolto olisi puolueeton osapuoli, Supperi sanoo.

Millaisista sairauspoissaolopäivistä voisi sitten säästää? Ei ainakaan niistä, jolloin ihminen on sairas. Säästöistä puhuminen tarkoittaa oikeastaan ongelman taklaamista ja ennaltaehkäisyä.

— Esimerkiksi vakavaa tartuntavaaraa aiheuttavat sairaudet, kuten vatsatauti tai flunssa, ovat ehdottomasti sellaisia, että kannattaa miettiä, tuleeko töihin. Potilasturvallisuus ja työyhteisö eivät saa vaarantua ja oma kuntoutuminen on tosi tärkeää, että pääsee takaisin töihin, sanoo Eksoten vs. työsuojelupäällikkö Elina Antikainen.

Yhteys työntekijään läpi sairausloman

Työsuojelupäällikkö Antikainen nostaa esiin organisaation vuorovaikutuskulttuurin tärkeyttä. On oleellista, että työntekijä osaa ja uskaltaa puhua omista tuntemuksistaan esimiehelle riittävän varhaisessa vaiheessa. Huolien lisäksi toivotaan myös ajatuksia ja ideoita työkykyyn liittyen.

— On myös tärkeää, että vuorovaikutus säilyy läpi sairausloman. Työntekijä ei jää yksin vaan aletaan hyvissä ajoin rakentaa malleja työhön paluun tueksi yhdessä. On mahdollisuus esimerkiksi erilaisiin joustoihin tai korvaavaan työhön, toteaa Eksoten vs. työsuojelupäällikkö Elina Antikainen.

Arja Supperi toivoo, että yhteydenpito tapahtuisi ensisijaisesti työntekijän jaksamisen ehdoilla. Erityisesti huomiota pitäisi kiinnittää siihen, ettei sairastunut koe syyllisyyttä poissaolostaan.

— Ihmisellä pitää olla tunne siitä, että sairastaminen on hyväksyttyä ja työyhteisöön on selkeä paluu, eikä häntä hyljeksitä, Supperi sanoo.

Supperi sanoo, että Eksotessa parannuksia on ollut ja suunta on parempi, mutta muutos tapahtuu hitaasti. Ja toisaalta esimerkiksi meneillään olevat yt-neuvottelut ovat tuoneet lisää epävarmuutta työelämään.

Voit keskustella aiheesta. Keskustelu sulkeutuu 7.2. kello 23.

Kiinasta maailmalle levinnyt koronavirus on saanut aiheettomat ennakkoluulot nostamaan päätään Suomessa. Neljä aasialaistaustaista henkilöä kertoo tulleensa kohdelluksi jopa rasistisella tavalla koronauutisoinnin alettua.

He esiintyvät jutussa vain etunimillään tai nimettömänä, jotta he eivät joutuisi kohtaamaan muuta häirintää.

Nimettömänä pysyvä kiinalaisnainen kertoo ohi ajaneen pyöräilijän haukkuneen häntä koronavirukseksi.

Kiinalaissyntyinen Diana puolestaan sanoo tekevänsä tällä hetkellä mieluummin etätöitä kuin matkustavansa toimistolle, koska hän pelkää yhdellä yskäisyllä saavansa koko bussin paniikin partaalle. Hän kertoo lisäksi, että kollegan lasta oli kutsuttu päiväkodissa "kiinalaiseksi virukseksi".

Myös kiinalaisen ystävyysseuran varapuheenjohtaja Rebekka Mikkola sanoo, että ystävyysseuran suljetussa keskusteluryhmässä vanhemmat ovat nostaneet esiin tapauksia, joissa kiinalaistaustaisia lapsia on kiusattu koronaviruksen varjolla.

– Vanhemmille on sanottu, että ovat opettajiin yhteydessä ja keskustelevat heidän kanssaan, jotta tilanne saataisiin hallintaan. Ja ainakin lapset ymmärtämään, että tämä ei ole mitenkään rotuun tai kulttuuriin liittyvä tauti, Mikkonen kertoo.

Ystävän äiti kielsi tapaamasta

Pääkaupunkiseudulle Japanista muuttanut Bi kertoo saavansa tavallista enemmän huomiota ulkonäkönsä vuoksi koronaviruksen noustua aiheena pinnalle.

– Hengityssuojan käyttöä aivan tavalliseen tapaan katsotaan nyt todella pahalla ja epäilevästi, Bi toteaa.

Bi kertoo myös, että hänen ystäväänsä nimiteltiin lähijunassa "kiinalaiseksi sairaudeksi". Hänelle sanottiin myös, ettei hän olisi tervetullut Suomeen.

Dianan ikävin kokemus ei liity joukkoliikenteeseen tai julkisiin paikkoihin. Hän kertoo suomalaisesta ystävästään, jonka äiti oli kieltänyt tätä tapaamasta Dianaa tai syömästä kiinalaisissa ravintoloissa.

– Ystäväni kertoi asian minulle aluksi vitsillä, mutta sen jälkeen oli ikävä huomata, että hänen äitinsä olikin kieltänyt häntä ihan vakavissaan, Diana sanoo.

Aasialaistaustaiset saavat paljon aiheetonta huomiota

Japanista Helsingin yliopistoon vaihto-opiskelijaksi tullut nainen koki viikonloppuna tilanteen, jossa uskoi ulkonäkönsä johtaneen välttelyyn lähijunassa.

– Kohtasin lähijunassa henkilön, joka kasvoni nähtyään säikähti minua eikä uskaltanutkaan istuutua vastapäiselle penkille. En ole kokenut vastaavaa ennen koronavirukseen liittyvän pelon leviämistä, hän kertoo.

Diana on tilanteesta huolissaan.

– Tuntuu, että meitä tarkkaillaan entistä tarkemmin vain ihonvärimme vuoksi, hän toteaa.

Kiinalaisen ystävyysseuran varapuheenjohtaja Rebekka Mikkolasanoo kuulleensa epämukavista katseista ja muusta epäasiallisesta huomiosta vaikkapa metrossa, ostoksilla tai kahviloissa.

Kansainvälinen ongelma

Aasialaistaustaiset ovat kokeneet syrjintää koronaviruksen pelossa kaikkialla maailmassa. Ranskassa asuvat aasialaistaustaiset jakavat aktiivisesti kannanottoja aiheesta sosiaalisessa mediassa aihetunnisteella #JeNeSuisPasUnVirus (Euronews), aihetunniste tarkoittaa suomeksi "En ole virus". Samaa aihetunnistetta on markkinoitu myös ainakin espanjaksi, saksaksi ja englanniksi.

Medioissa on kerrottu useista vastaavanlaisista tapauksista (SBS News), joissa aasialaistaustaiset ovat kohdanneet asiatonta vitsailua tai esimerkiksi tuijottelua ja välttelyä julkisilla paikoilla koronaviruksen saaman julkisuuden jälkeen.

Yksi iso kohu aiheesta nähtiin Yhdysvalloissa, kun Berkeleyn yliopisto Kaliforniassa twiittasi, että muukalaisvastaisuus olisi normaali koronaviruksen pelon aikaansaama reaktio. Kohu julkaisusta (CNN) oli ymmärrettävästi valtava, ja yliopisto poisti julkaisun sosiaalisesta mediasta äkkiä.

Jotkin yritykset ovat maailmalla asettaneet esimerkiksi kylttejä, joissa kielletään kiinalaisia asioimasta liikkeissä. Kanadan kiinalaisvähemmistöt ovat kertoneet (Al Jazeera) heihin kohdistuneen rasismin olevan samanlaista kuin SARS-epidemian aikaan.

Huoli läheisistä on kova

Rebekka Mikkonen korostaa, että Suomessa asuvat kiinalaiset ovat huolestuneita läheisistään kotimaassa. Monet heistä eivät ole päässeet käymään kotimaassaan moneen kuukauteen, jopa vuosiin, ja tiedot tulevat pääosin median tai sukulaisten kautta.

– Virus lähti tällä kertaa liikkeelle Kiinasta, mutta vastaavia viruksia on lähtenyt muualta maailmasta. Tärkeintä olisi, etteivät ihmiset nyt pelkäisi vaan keskittyisimme auttamaan, että tilanne Kiinassa rauhoittuisi mahdollisimman pian, hän sanoo.

Monet yhdistykset keräävät parhaillaan varoja avustustarvikkeiden lähettämiseksi Kiinaan, sillä useat tuotteet ovat siellä loppumassa. Yksi tällainen avustuserä on jo lähetetty Suomen ja Ruotsin yhdistysten yhteistyöllä.

Helsingin yliopistossa opiskeleva japanilaisnainen vetoaa ihmisten solidaarisuuteen.

– En halua, että ketään syrjitään vain, koska he näyttävät aasialaisilta, enkä halua kenenkään vihaavan Suomea ikävien kokemusten vuoksi.

Lue myös:

Kiina: koronatartuntoja voidaan nyt testata aiempaa nopeammin – Thaimaa kertoo taltuttaneensa viruksen influenssa- ja hiv-lääkkeillä

Koronavirus sai netin pelonlietsojat ja salaliittoteoreetikot liikkeelle

Vertasimme koronavirusta maailmalla riehuneisiin tauteihin – katso, mitä virus ihmisessä aiheuttaa

Korkein oikeus (KKO) alkoi torstaina käsitellä juontaja Axl Smithin salakatseluoikeudenkäynnin tuomarin tekemää virhettä. Helsingin käräjäoikeuden tuomari tuomittiin sakkoihin viime vuoden huhtikuussa, sillä tuomioon oli jäänyt näkyviin salakatselun uhrien nimiä.

Tuomari oli itse päättänyt salata nimet asian arkaluontoisuuden takia. Uhrien nimiä päätyi ainakin useiden tiedotusvälineiden edustajien tietoon.

Salakatselujutussa oli 29 uhria. Smith oli kuvannut seksin aikana useita naisia muun muassa makuuhuoneeseensa piilotetulla kameralla ja esitellyt tallenteita kavereilleen.

Yhteensä seitsemän uhrin nimi jäi tuomiosta joko kokonaan tai osittain salaamatta. Tuomarin tapausta jo käsitelleen hovioikeuden mukaan käräjäoikeudessa käytettiin tuomion laatimisessa järjestelmää, joka saattoi antaa virheellisen käsityksen salaisuusmerkintöjen onnistumisesta.

Järjestelmävirhe ei kuitenkaan poistanut tuomarin vastuuta, ja salakatselun uhriksi joutuneet kertoivat kokeneensa muun muassa häirintää, ahdistusta ja pelkoa nimien paljastumisen takia.

Tieto nimen päätymisestä noin 140 sähköpostiosoitteeseen aiheutti monissa myös pelkoa siitä, että nimi julkaistaisiin jossain. Yksi uhreista jätti asiakaspalvelutyön kokonaan, koska koki tietojen paljastumisen niin ahdistavaksi.

Puolustus: Syyte kumottava

Valituksessa tuomari vaatii KKO:ta hylkäämään hovituomion kokonaan. Hovioikeuden mukaan tuomari syyllistyi tuottamukselliseen virkavelvollisuuden rikkomiseen ja hänet tuomittiin 25 päiväsakkoon, mikä hänen tuloillaan on 1 450 euroa.

Suomen valtio velvoitettiin korvaamaan neljälle uhrille korvauksena kärsimyksestä kullekin 1 000 euroa. Tuomari määrättiin osallistumaan korvauksiin yhteensä 2 000 euron edestä.

Tuomarin puolustus perustelee vaadettaan muun muassa sillä, että tuomio on ollut varsin laaja ja että 30-vuotisen virkauran tehnyt kokenut tuomari on yrittänyt parhaansa.

– Päämieheni on viikossa pääkäsittelyn jälkeen kirjoittanut yli 150-sivuisen tuomion ja lukenut sitä uudelleen ja uudelleen tarkistaakseen muun muassa sitä, että salaukset on oikein tehty. On kovin inhimillistä, joskin äärimmäisen valitettavaa, että päämieheni on tehnyt virheen eikä havainnut kaikkia salausmerkintöjen puuttumisia. Inhimillinen virhe ja teko, joka on tapahtunut pikemmin tapaturmasta kuin tuottamuksesta, ei ole rikosoikeudellisesti rangaistavaa, valituksessa sanotaan.

Oikeudet salaavat uhrien nimet, kun tuomiosta käy ilmi asianomistajien seksuaaliseen ja muuhun yksityiselämään arkaluontoisia seikkoja. Joskus pelkkä tuomitun nimen kertominen voi johtaa uhrin paljastumiseen. Tällaisissa tapauksissa useimmat mediat eivät julkista tuomitun nimeä, vaikka se onkin julkista tietoa.

Kemianteollisuuden ja Teollisuusliiton neuvottelutulos seuraavien vuosien työehdoista on parhaillaan liittojen luottamuselinten käsittelyssä. Työnantajat ja työntekijät ovat luvanneet kertoa ratkaisustaan torstaina "illemmalla".

Ylen lähteiden mukaan käsittelyssä oleva neuvottelutulos poistaisi kiky-tunnit. Kemianteollisuuden työehtosopimuksessa 24 ilmaisen kiky-tunnin tekemisestä on sovittu suoraan tes-paperissa, kuten useimmissa työehtosopimuksissa, joista parhaillaan neuvotellaan. Jos neuvottelutulos hyväksytään illalla, sen arvellaan luovan linjan, jolla kiky-tunneista muillakin aloilla päätettäisiin. Siksi sopimus olisi erityisen merkittävä.

Aiemmin kiky-tunnit poistuivat Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden työehtosopimuksesta. Tässä sopimuksessa kiky-tunneista oli kuitenkin kirjattu erilliseen lisäpöytäkirjaan, ei suoraan sopimukseen.

Sopimus vahvistaisi palkankorotuslinjan kolmen prosentin tuntumaan

Teknologiateollisuuden sopimus toimii päänavaajana palkankorotuslinjalle. Suurella vientialalla palkat nousevat 3,3 prosenttia kahdessa vuodessa.

Ylen tietojen mukaan kemianteollisuuden neuvottelutuloksessa palkkataso noudattelisi suunnilleen samaa linjaa kuin teknologiateollisuudessa. Sopimukset koskisivat noin 11 500 työntekijää.

Teollisuusliitto on uhannut lakolla, joka vaikeuttaisi polttoaineiden jakelua tieliikenteessä sekä laivojen ja lentokoneiden tankkausta. Toteutuessaan lakko pysäyttäisi muun muassa Nesteen jalostamot.

Työministeri Tuula Haatainen (sd.) siirsi lakon alkamista kertaalleen, koska se hankaloittaisi yhteiskunnan toimintaa. Jos neuvottelutulos hyväksytään, ensi maanantaina uhkaavaa lakkoa ei tule.

Lue myös:

Kemianteollisuuteen neuvottelutulos

Kemianteollisuuden lakkoja siirretään kahdella viikolla – työministeri päätti harvinaisesta työtaistelun lykkäyksestä

Suomalainen energiayhtiö Fortum on joutunut Saksassa väkivahvan ilmastoliikkeen hampaisiin. Tämä johtuu sitä, että Fortumin tuleva tytäryhtiö Uniper käynnistää ensi kesänä uuden hiilivoimalan Dattelnin pikkukaupungissa.

Datteln 4 -voimalan avaamista on arvosteltu kovasanaisesti myös vaikutusvaltaisissa lehdissä, kuten Der Spiegelissä.

Saksassa ympäristöjärjestöt ovat vedonneet Fortumiin ja Suomen pääministeriin Sanna Mariniin (sd.) hankkeen pysäyttämiseksi.

Lue tästä tarkempi analyysi tilanteen taustoista:

Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin – Uusi hiilivoimala nosti Saksassa myrskyn, jota suomalaisfirma ei osannut täysin ennakoida

Fortum julkaisi torstaina tuloksensa. Sen perusteella Uniper on tahkonnut Fortumille mukavasti rahaa.

Tulosjulkistuksen yhteydessä myös toimitusjohtaja Pekka Lundmark astui median eteen kommentoimaan hiilivoimalakohua.

1. Saksassa Datteln 4 on nousemassa vahvan ilmastoliikkeen ykkösviholliseksi. Kuinka pahasti tämä kolhii Fortumin mainetta?

– Olisi hyvä, että keskustelu käytäisiin faktojen eikä mielikuvien perusteella. Jos katsotaan Fortumin puolella, niin pelkästään viime viikon aikana julkistimme hiilen alasajosuunnitelmat Tukholman kaukolämmössä, Espoon kaukolämmössä, Naantalin-Turun seudun kaukolämmössä. Sen lisäksi puretaan Inkoon hiilivoimala ja Meri-Porin hiilivoimala menee tänä kesänä kapasiteettireserviin.

Lundmark lisää vielä, että viime viikolla Uniper julkisti suunnitelman sulkea kaikki vanhat kivihiiltä polttavat laitoksensa Saksassa. Ne sulkevat 2,9 gigawattia kapasiteettia, samalla kun Dattelnin 1,1 gigawattia kapasiteettia otetaan käyttöön. Hän korostaa, että kaiken tämän nettovaikutus on voimakkaasti positiivinen ympäristön kannalta.

Tyypillisen ydinvoimalan hyötyteho on noin yksi gigawatti.

Lundmark ei suostu tivattaessakaan myöntämään, että Datteln kolhisi Fortumin mainetta. Hän kehottaa katsomaan kokonaisuutta, joka on "voimakkaasti positiivinen".

2. Datteln on saanut ihmisiä liikkeelle Saksassa ja Suomessa, miten Fortum suhtautuu ilmastoväen mielenosoituksiin?

– Totta kai otamme heidän huolet vakavasti, koska meillä on aivan sama tavoite: Päästöjä pitää saada alas ja hiilivoimasta pitää luopua. Euroopan hiilivoiman käyttö sähkön tuotantoon tippui 20 prosenttia viime vuonna, ja sen pitää jatkua edelleenkin alaspäin.

Lundmark viittaa isoihin toimenpiteisiin Suomessa, Ruotsissa ja Saksassa, jotta hiilivoimasta voidaan luopua.

– Sillä linjalla pitää jatkaa, hän painottaa.

3. Miksi Fortum ei Uniperin suurimpana omistajana estä Datteln 4:n käynnistämistä?

– Emme näe siihen mitään syytä, koska Saksa joutuu käyttämään hiiltä sähkön huoltovarmuuden turvaamiseksi. Meidän mielestä on paljon järkevämpi sulkea vanhoja laitoksia. Uniper on juuri julkaissut, että se sulkee vanhoja laitoksia lähes kolminkertaisen kapasiteettimäärän verrattuna Dattelniin, joka tulee käyttöön.

Datteln 4 on jo käynnistetty, mutta säännöllisessä kaupallisessa käytössä se on kesällä.

4. Miksi laitos kannattaa käynnistää?

– Tämä on osa Saksan hallituksen suunnitelmaa, he ovat laskeneet hyvin tarkkaan, millä vauhdilla hiilivoimasta on mahdollista luopua. Sitä tullaan tarvitsemaan markkinoilla ja sen takia se kannattaa käynnistää, mutta niin että käytetään moderneja uusia laitoksia ja suljetaan vanhat saastuttavat pois, Lundmark toistaa.

Toimitusjohtaja Lundmark kuvailee Saksan energiapolitiikassa tapahtunutta käännöstä vaikeaksi asiaksi. Saksa on ilmoittanut lakkauttavansa ydinvoiman kahden vuoden kuluttua. Lundmarkin mielestä se tarkoittaa sitä, että Saksan hallituksen laskelmien mukaan – kun he joutuvat huolehtimaan sähkön toimitusvarmuudestaan – he eivät pääse kovin nopeasti eroon hiilivoimasta.

5. Mitä Saksan päästöille tapahtuu, kun Datteln 4:n käynnistyy?

– Saksan kokonaispäästöt vähenevät systemaattisesti kohti hiilineutraaliutta. Uniper itse on ilmoittanut että heidän osuutensa päästöistä tulee vuoteen 2025 mennessä vähenemään noin 40 prosenttia.

6. Alkanut vuosi on tärkeä kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Millainen viesti lähtee Kiinalle ja Intialle, nyt kun Euroopan vaurain maa käynnistää uuden hiilivoimalan?

– Tärkeä viesti Euroopasta on se, että viime vuonna hiilellä tehdyn sähkön määrä laski 20 prosenttia, ja päästiin noin 80 miljoonan tonnin päästövähennyksiin. Se on vahva viesti siitä, että Eurooppa on sitoutunut hiilestä luopumiseen ja päästöjen alasajoon.

Lundmark painottaa, että hiilivoimasta luopuminen on erittäin tärkeätä, ja Fortum tukee voimakkaasti Euroopan tavoitetta luopua hiilivoimasta vuoteen 2050 mennessä.

7. Miten Euroopan hiilivoima suhteutuu Intian ja Kiinan hiilivoimaan?

Lundmark muistuttaa suurista mittakaavaeroista näiden välillä.

– Asiat täytyy laittaa mittakaavaan: Euroopan hiilikapasiteetti on 90 gigawattia ja viime vuonna hiilivoiman käyttö sähkön tuotantoon Euroopassa laski noin 20 prosenttia, eli Eurooppa on pieni ja menee kovaa vauhtia alas. Samaan aikaan Kiinan kapasiteetti on 1 000 gigawattia, eli yli kymmenkertainen Eurooppaan verrattuna. Ja siellä on rakenteilla tai suunnitteilla 200 gigawattia uutta (hiilivoimaa) eli kahden Euroopan verran.

Lundmark vertaa vielä Intian kapasiteettiin, joka on noin 200 gigawattia. Intiassa on rakenteilla tai suunnitteilla 90 gigawattia uutta, eli yhden Euroopan verran.

8. Fortum ei saa määräysvaltaa Uniperista ennen kuin Venäjä hyväksyy kaupan. Venäjän hallitus kaatui hiljattain. Mitä tämä tarkoittaa Uniper-kaupan kannalta?

– Todellakin lupa tarvitaan Venäjän valtiolta enemmistön ostamiselle. Lupa saatiin jo periaatteessa marraskuussa, mutta vielä selvitetään joitakin yksityiskohtia. Hallituksen vaihdos on hiukan hidastanut prosessia, mutta uskomme edelleen että tämä saadaan valmiiksi ensimmäisen vuosineljänneksen aikana.

9. Uniper-kauppa on ollut tuskien taival, onko tämä kaikki sen arvoista?

– Kyllä on. Uniper on iso yhtiö ja sen myötä meidän hiilidioksidivapaan sähköntuotannon määrä kasvaa noin 60 prosenttia. Meistä tulee todella iso päästöttömän sähköntuotannon yhtiö. Sen lisäksi Uniperissa on paljon kaasuvoimaa, jota tullaan tarvitsemaan siirtymäkautena, kun luovutaan hiilivoimasta ja kun Saksa luopuu ydinvoimasta.

Lundmarkin mukaan yhdistettyjen yhtiöiden koko kapasiteetista hiilivoiman osuus tulee aluksi olemaan noin 16 prosenttia, mutta se alenee hyvää vauhtia, kuten jo julkaistuista suunnitelmista käy ilmi.

– Olemme ostamassa Uniperia ei hiilen takia, vaan siitä huolimatta. Hiilen osuus on hyvin pieni, Lundmark tähdentää.

10. Mikä oli Uniperin vaikutus Fortumin tulokseen?

–Uniperin merkitys oli jo kohtalaisen suuri. Meidän tulos parani myös ilman Uniperia, mutta vähitellen sen merkitys kasvaa, koska nyt olemme nostamassa omistusosuutta yli 70 prosenttiin ja tänä vuonna tavoitteena on, että Uniper konsolidoidaan meidän lukuihin tytäryhtiönä, Lundmark sanoo.

Hän oli hyvin tyytyväinen yhtiön viime vuoden tulokseen. Fortumin vertailukelpoinen liikevoitto nousi noin 200 miljoonalla eurolla 1,2 miljardiin.

Lue myös:

Analyysi: Fortum puristuu puun ja kuoren väliin – Uusi hiilivoimala nosti Saksassa myrskyn, jota suomalaisfirma ei osannut täysin ennakoida

"Pääministeri Marin, tehkää asialle jotakin!" Saksalaiset ympäristöaktivistit vetoavat Suomeen, jotta uutta kivihiilivoimalaa ei otettaisi käyttöön

Saksassa nousi raivo, kun hiilestä luopuminen tarkoittikin uuden voimalan avaamista – “Lisäpäästöihin liitetään nyt Suomen lippu”

Kaarinalaismiehen epäillään suunnitelleen joukkosurmaa. Poliisi löysi viime syksynä kotietsinnässä suuren määrän räjähteisiin ja tuliaseisiin liittyvää materiaalia sekä teräaseita.

Asunnosta löytyi muun muassa 5 700 kappaletta hauleja, 18 kappaletta terätankoja, kaksi metriä aikatulilankaa, tikareita, veitsiä, pistimiä, viidakkoveitsiä, kaasusumuttimia, 100 kappaletta rynnäkkökiväärin patruunoita ja neljä noin 30 cm:n pituista aseen piippua.

Löydössä suuri tuhovoima

Syyttäjä arvioi, että takavarikoiduista aineista olisi voinut valmistaa yli kaksi kiloa sirpaloituvia räjähteitä.

Räjähteiden ja muun materiaalin avulla avulla olisi ollut mahdollista suorittaa murha, tappo, surma tai törkeä pahoinpitely kohdistuen todennäköisesti useaan henkilöön.

Lisäksi miehen tietokoneelta löytyi digitaalisia kirjoja ja oppaita, jotka käsittelivät muun muassa kotitekoisten sarjatuliaseiden ja räjähteiden valmistamista sekä ihmisten vahingoittamiseen soveltuvia tekniikoita.

Miehelle luettiin torstaina syytteet Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa muun muassa törkeästä henkeen ja terveyteen kohdistuvan rikoksen valmistelusta ja ampuma-aserikoksesta.

Rikoksen valmisteluaika ulottuu syyttäjän mukaan vuoden 2016 lokakuusta viime vuoden marraskuun alkuun asti.

Syyttäjä vaatii miehelle ehdotonta vankeusrangaistusta. Syytetty kiisti rikoksen valmistelun. Hänen mukaansa kyse oli harrastustoiminnasta.

Hallitus on antanut lakiesityksensä vanhusten hoivan sitovasta hoitajamitoituksesta eduskunnalle. Vuosikymmenen kiistelyn jälkeen siis sitova hoitajamitoitus on askeleen lähempänä toteutumistaan.

Hallituksen esityksessä hoitajamitoitus on sitovasti seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohti vanhusten ympärivuorokautisissa hoitopaikoissa. Hallintokielellä ilmaistuna hoitajamitoitus on 0,7. Nykyisin on voimassa vain suositus hoitajamitoituksesta, joka on 0,5 eli viisi hoitajaa kymmentä vanhusta kohti.

• Katso perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun tiedotustilaisuus Yle Areenassa.

Hoitajamitoitus tulee sitovana voimaan viimeistään aprillipäivänä eli 1. huhtikuuta vuonna 2023. Uusi mitoitus tarkoittaa, että vanhusten hoivaan tarvitaan noin 4 400 hoitajaa lisää.

Todennäköisesti hoitopaikkoihin tarvitaan lisää työntekijöitä myös tukipalveluihin, kärjistetysti siivoamiseen ja pyykkäämiseen. Oletus on, että hoitajat ovat nyt tehneet jonkin verran työtä, joka lasketaan uudessa hoitajamitoituksessa tukityöksi, ei hoitotyöksi.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru arvioi tiedotustilaisuudessa, että henkilömitoituksella on kiire.

– Vanhusten palvelujen kriisiin on vastattava nopeasti.

– Hoitajien siivoaminen ja pyykkääminen loppuu elokuussa, Krista Kiuru lupaa.

Elokuulla perhe- ja peruspalveluministeri tarkoittaa ajankohtaa, jolloin hallitus odottaa lain hoitajamitoituksesta tulevan voimaan ja siirtymäaika kohti vuotta 2023 alkaa.

Ministeri kertoo, kuinka Valvira eli sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto on arvioinut, että tällä hetkellä vanhuspalveluissa on joko liian vähän hoitajia tai hoitajat ovat tehneet hoitopaikoissa tukitöitä, siis jotain muuta kuin hoitotyötä.

Hallitus: rahaa apteekkareilta ja yksityisen hoidon Kela-korvauksista

Hallitus aikoo rahoittaa vanhusten hoivan sitovan hoitajamitoituksen muun muassa yksityisen terveydenhuollon sairausvakuutuskorvausten pienentämisellä, tavalla tai toisella. Näiden Kela-korvausten pienentämiset eivät kohdistu suun terveydenhoitoon tai mielenterveyskäynteihin.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan nykyisin sairausvakuutuksen lääkärikorvauksista yli 80 prosenttia kohdistuu erikoislääkärikäynteihin.

– Korvausjärjestelmän näkökulmasta keskitytään siihen, että saadaan julkisen terveydenhuollon palvelut kuntoon, Kiuru linjaa.

Krista Kiuru muistuttaa hallituksen tulevan sosiaali- ja terveyshuollon uudistuksen eli soten linjauksista. Sote-palvelut on tarkoitus tuottaa pääasiassa julkisen sektorin toimesta, mutta yksityisiäkin palveluntuottajia tarvitaan.

Kokoomus arvostelee Kela-korvausten leikkausaietta

Oppositiopuolueista kokoomus arvostelee hallituksen aietta leikata yksityisen hoidon Kela-korvausta, jotta sitova hoitajamitoitus saadaan rahoitettua. Kansanedustajat Sari Sarkomaa (kok.) ja Mia Laiho (kok.) arvostelevat, että hoitajamitoitusrahoja leikataan sairailta ja eläkeläisiltä.

– Korva- ja silmälääkäriä sekä gynekologia ei edes ole saatavilla julkisella sektorilla muuten kuin erittäin tiukan lähetemuurin ja kuukausien jonotuksen takana. Ei ole terveyspoliittisesti perusteltua, että nämä palvelut eivät olisi kohtuudella kaikkien saatavilla, kirjoittavat Sarkomaa ja Laiho tiedotteessaan.

Kokoomuskansanedustajien mielestä Kela-korvaus on universaali etuus, jota jokainen saa samassa tilanteessa saman verran. Sarkomaan ja Laihon mukaan yksityistä hoitoa käytetään laajasti monissa tuloluokissa. He epäilevät, että sairausvakuutuskorvausten alasajon myötä perusterveydenhuolto ajautuisi kaaokseen.

Apteekeissa rinnakkaislääkkeiden tarjoaminen saattaa lisääntyä

Hallituksen tarkoitus on myös tehostaa lääkehuoltoa ja laajentaa alkuperäislääkkeiden rinnakkaisvalmisteiden käyttöä. Ratkaisu tarkoittanee jollakin tavalla puuttumista apteekkien ja lääkevalmistajien toimintaan tai tuloihin lääkkeiden myynnistä.

– Potilaiden maksurasitusta ei kasvateta, apteekkiuudistus toteutetaan, perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru lupaa.

Kysymys on ainakin niin sanotuista biolääkkeistä.

Tarkoitus on luoda rinnakkaislääkkeiden tapainen vaihtomahdollisuus apteekeissa biolääkkeiden alkuperäisversioista rinnakkaisvalmisteisiin, joita kutsutaan biosimilaareiksi. Nyt apteekit eivät tarjoa vaihtoa biolääkkeiden rinnakkaisvalmisteisiin.

Esimerkiksi Suomen myydyin lääke on reumalääke nimeltään Humira. Se on biolääke. Kun biolääkkeiden patenttisuojat päättyvät, rinnakkaisversioiden avulla toivotaan miljoonien eurojen säästöjä lääkekuluihin.

Lisäksi oletus on, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluhankintoja ja ostopalveluja pystytään tehostamaan, koska palveluntarjoajien koon oletetaan kasvavan. Siis suurempien palvelunjärjestäjien avulla ostokustannukset pienenisivät.

Digitalisaation säästöhyötyjen saamisesta myös epäilyksiä

Sosiaali- ja terveydenhoidon digitaalisten palvelujen käytön lisäämisestä etsitään myös säästöjä.

Näillä keinoilla hallitus pyrkii siihen, ettei se joudu etsimään vanhuspalveluiden hoitajamitoitukseen rahaa muista vanhusten tai sairaiden palveluista.

Hallitusneuvotteluissa hoitajamitoitukseen ohjattiin rahaa noin 70 miljoonaa euroa. Se ei kuitenkaan riitä. Kustannusten arvioidaan olevan vuonna 2023 noin 180 miljoonaa euroa.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan ensimmäisen vajaan vuoden jälkeen vuosittaiset hoitajamitoituksen kulut ovat noin 240 miljoonaa euroa.

Ylen aiemman uutisen perusteella esimerkiksi Järvenpään kaupunginjohtaja Olli Naukkarinen arvioi tiistai-iltana Twitter-viestissään, että ainakin kunnissa digitaalisten palvelujen säästöhyöty on jo laskettu muiden menojen kattamiseen.

Hoitajamitoituksen rahoituksen yksityiskohdat on tarkoitus viimeistellä hallituksen kehysriihessä eli neuvottelussa julkisen talouden suunnitelmasta huhtikuun alussa.

Laki hoitajamitoituksesta on tarkoitus saada voimaan jo tämän vuoden elokuussa. Hoitopaikoilla on kuitenkin mahdollisuus hoitajamitoituksen siirtymäaikaan, joka päättyy huhtikuun alussa vuonna 2023.

Siirtymäaikana hoitajien määrä pitäisi kuitenkin olla vähintään viisi hoitajaa kymmentä vanhusta kohti eli mitoitus olisi vähintään 0,5. Mitoitusta laskettaessa otetaan huomioon vain välitöntä hoitotyötä tekevät työntekijät.

Krista Kiurun mukaan tällä hetkellä hoitopaikoista viisi prosenttia alittaa 0,5:n hoitajamitoituksen.

Lisää koulutuspaikkoja hoitajaopiskelijoille ja maahanmuuttoa

Hallitus on listannut keinoja, joilla hoitajien määrää yritetään lisätä.

Tarkoitus on lisätä aloituspaikkoja lähihoitaja- ja sairaanhoitajakoulutukseen. Kouluttautumiseen hoiva-avustajaksi luodaan erilaisia koulutuspolkuja. Yhtenä mahdollisuutena Kiuru väläyttää työvoimapoliittista koulutusta.

Hallitus aikoo myös selvittää hoitajien työperäisen maahanmuuton lisäämistä.

Lisäksi hallitus yrittää houkutella työttöminä olevia tai hoitoalalta pois lähteneitä työntekijöitä takaisin alalle päivittämällä heidän ammatillista osaamistaan ja rakentamalla heille erilaisia työllistymisreittejä. Myös alan houkuttelevuutta yritetään lisätä parantamalla työssä kehittymis- ja etenemismahdollisuuksia.

LUE LISÄÄ:

Pääministeri vahvistaa Ylelle: Hallitus sopuun vanhuspalveluiden hoitajamitoituksesta – Rahat lääkehuollon tehostamisesta ja digitalisaatiosta

Kemianteollisuus ja Teollisuusliitto ovat hyväksyneet uuden työehtosopimuksen.

Sovun myötä kansalaisten talvilomakauteen ajoittuva lakonuhka poistuu. Lakko olisi sulkenut muun muassa Nesteen öljynjalostamot.

Neuvottelutulos poistaa 24 palkatonta kiky-tuntia sellaisina kuin ne sovittiin kilpailukykysopimuksessa.

Sopimus korottaa palkkoja vientiteollisuudessa tehdyn päänavauksen mukaisesti 3,3 prosenttia jakautuen noin kahdelle vuodelle.

Sopimus on voimassa 5.2.2020–31.12.2021. Sopimuksen piirissä on noin 11 500 työntekijää.

– Neuvottelutuloksen saavuttaminen näin vaikeassa tilanteessa on osoitus kemianteollisuuden hyvästä neuvottelukulttuurista, vuosia jatkuneesta yhteistyöstä ja vastuullisuudesta. Pitkät lakot välttämällä estettiin myös negatiiviset heijastusvaikutukset alan työpaikkoihin, Kemianteollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Etu-Seppälä kiittelee tiedotteessa.

Myös Teollisuusliitossa kiitellään saavutettua ratkaisua.

– Se on asetettuihin tavoitteisiin ja haastavaan lähtötilanteeseen peilattuna onnistunut. Palkkaratkaisu noudattaa vientiteollisuuden yleistä linjaa ja palkaton 24 tunnin työajan pidennys poistuu sopimuksesta kokonaisuudessaan, Teollisuusliiton sektorijohtaja Toni Laiho sanoo tiedotteessa.

Näiden suurten liittojen sovulla ja sen ehdoilla on todennäköisesti suuri merkitys myös muiden liittojen neuvotteluiden etenemiseen.

Sopu merkitsee ensi viikoksi uhattujen lakkojen peruuntumista. Lakko olisi sulkenut muun muassa Nesteen öljynjalostamot ja vaikuttanut tieliikenteeseen, lento- ja meriliikenteeseen sekä kansallisesti tärkeisiin pelastuskuljetuksiin.

Tästä syystä työministeri Tuula Haatainen (sd.) siirsi lakkojen alkua kahdella viikolla, alun perin niiden oli määrä alkaa 27. tammikuuta.

Kiky-tunnit pois myös kemianteollisuuden toimihenkilöiltä

Myös ammattiliitto Pro hyväksyi tänään uudet työehtosopimukset 9 000 kemian alan toimihenkilölle ja 1 500 kulutustavara-alojen toimihenkilölle.

Sopimukset ovat samansisältöisiä Kemianteollisuuden sopimuksen kanssa. Kiky-tunnit poistuvat ja palkat nousevat 3,3 prosenttia kahdessa vuodessa.

Pron puheenjohtaja Jorma Malinen sanoo, että kyseessä ovat ensimmäiset toimihenkilöt, joilta kiky-tunnit Suomessa poistuvat. Palkankorotukset ovat hänen mukaansa samantasoiset kuin teknologiateollisuuden työntekijöillä, eli vuoden alussa syntyneessä niin sanotussa liittokierroksen päänavauksessa.

Malisen mukaan jää nähtäväksi, poistuvatko kiky-tunnit nyt kemianteollisuuden tapaan muidenkin alojen työntekijöiltä ja toimihenkilöiltä.

– Jokainen sopimus on neuvoteltava erikseen, mutta kyllä tällä jokin vaikutus on siihen, millä tavalla toimihenkilösopimusten linja muodostuu, Malinen sanoo.

Pron torstaiset työehtosopimukset on solmittu paitsi kemian alan toimihenkilöille, myös kenkä- ja nahkateollisuuden, kultaseppäteollisuuden, harja- ja sivellinalan, kumiteollisuuden, lasikeraamisen teollisuuden sekä Fiskars Finlandin toimihenkilöille.

Ruotsin armeijan varikolta on varastettu kaksi raskasta RG32M-partioajoneuvoa. Seitsemän tonnin painoisten ajoneuvojen katoaminen huomattiin keskiviikkona, mutta varkaus oli saattanut tapahtua jo tiistaina.

Varikko on Enköpingissä, joka sijaitsee Tukholman lounaispuolella. Puolustusvoimien mukaan varikolla ei säilytetty aseita, ammuksia tai räjähteitä.

Toinen varastetuista ajoneuvoista löytyi torstaiaamuna yleisövihjeen avulla. Auto seisoi Tillbergassa vanhustentalon edustalla. Löytöpaikka on noin 26 kilometrin päässä varikosta.

Vanhustentalon henkilökunta kiinnitti huomiota erikoiseen ajoneuvoon pysäköintialueella, mutta luuli alueella olevan käynnissä jokin harjoitus. Ruotsin televisio SVT on julkaissut kuvan löytyneestä ajoneuvosta.

Toisen varastetun ajoneuvon kohtalo on edelleen arvoitus. Poliisi ei halua spekuloida sillä, millaista käyttöä panssaroidulla ajoneuvolla voisi olla.

– Vain mielikuvitus on rajana, sanoo poliisin tiedottaja Jonas Eronen Dagens Nyheter -lehdelle.

Myös Suomen puolustusvoimien käytössä on RG32M-ajoneuvoja.

Valtioneuvosto on myöntänyt kaivosyhtiö Terrafamelle luvan uraanin talteenottoon, kertoo työ- ja elinkeinoministeriö.

Tämä tarkoittaa sitä, että Terrafame voi käynnistää Sotkamossa jo useita vuosia valmiina olleen uraanintuotantolaitoksensa. Kaivoksen päätuotteet ovat nikkeli ja sinkki, mutta metallimalmin sivutuotteena kaivoksesta louhitaan jatkuvasti myös uraania.

Luvan myötä uraani muuttuu hyödyttömästä jätteestä käyttökelpoiseksi vientituotteeksi. Terrafamen toimitusjohtaja Joni Lukkaroinen on lupapäätökseen tyytyväinen.

– Kyllähän tämä on hieno asia Terrafamen kannalta. Lupahan ei toki ole vielä lainvoimainen vaan siitä on mahdollisuus valittaa, joten ehkä vasta valituskierrosten jälkeen on hihkaisun paikka, Lukkaroinen kertoo Ylelle.

Säteilyturvakeskus (Stuk) totesi viime kesänä, ettei suunnitelmille ole esteitä säteily- ja ydinturvallisuuden kannalta. Stukin mukaan uraanin talteenoton riskit ovat vähäisiä.

Terrafame aikoo jalostaa sivutuotteen uraanioksidiksi ja myydä sitä ulkomaille jatkojalostukseen. Yhtiöllä on kaivosalueella jo käytännössä valmiiksi rakennettu uraanin talteenottolaitos, joka valmistui vuonna 2012.

Terrafame sai luvan tuottaa uraania enintään 250 tonnia vuodessa. Yhtiön arvion mukaan todellinen vuosituotanto jää tätä pienemmäksi.

Valtioneuvosto: Pragmaattinen päätös

Valtioneuvosto myönsi talteenottoluvan yksimielisellä päätöksellä.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan päätös syntyi käytännön syistä. Jotain jo ylös kaivetulle uraanille piti tehdä.

– Aika pragmaattinen olen itse tämän asian suhteen. Näen, että tässä on etu sekä talouden että ympäristön kannalta. Aines, joka muuten menisi luontoon tai primäärikasoihin, altaisiin, pystytään nyt taloudellisesti hyödyntämään, eduskunnasta päätöksen jälkeen tavoitettu Lintilä sanoo.

Lintilä korostaa, ettei luvasta ole tarkoitus avata ovea laajamittaisempaan uraanintuotantoon. Hänen mukaansa Terrafame on yksittäistapaus.

Suomesta EU:n ainoa uraanintuottaja?

EU:ssa ei tällä hetkellä tuoteta uraania, Säteilyturvakeskus kertoo Ylelle.

Tšekki ja Romania ovat Stukin mukaan lopettaneet hiljattain tuotantonsa. Uraanintuotantoa on viime vuosina suunniteltu muun muassa Espanjassa, Slovakiassa ja Unkarissa, mutta aktiivisia hankkeita ei ole tällä erää muualla kuin Suomessa.

Lähialueella merkittävin tuottajamaa on Suomen ja EU:n rajanaapuri Venäjä.

Terrafame on aiemmin kertonut, ettei uraania ole tarkoitus jalostaa käyttökelpoiseksi ydinenergiaksi Suomessa. Puolivalmis uraani olisi tarkoitus viedä muualle Eurooppaan tai Pohjois-Amerikkaan, joissa se jalostettaisiin polttoaineeksi.

– On vielä liian aikaista puhua siitä, mihin suuntaan uraani meiltä lähtee, toimitusjohtaja Lukkaroinen sanoo.

Vienti vaatii vielä ulkoministeriön ja Euroopan atomienergiajärjestön Euratomin luvat.

Uraania on kaivosalueella bioliuotuksen tuotteena, ja sitä on otettu talteen myös Harjavallan nikkelitehtaalla, jossa Terrafamen nikkeliä jalostetaan. Valtioneuvoston lupa kattaa Harjavallassa erotetun uraanin siirtämisen takaisin kaivosalueelle jalostettavaksi.

Suomen luonnonsuojeluliitto valittanee luvasta

Luvasta huolimatta tuotanto ei välttämättä ala vielä pitkään aikaan. Odotettavissa on, että Suomen luonnonsuojeluliitto (SLL) valittaa valtioneuvoston päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

SLL julkaisi torstaina kannanoton, jonka mukaan se pitää lupaa ydinenergialain vastaisena. SLL:n mukaan laki edellyttää ympäristövaikutusten arviointia uraanin koko tuottoketjulle eli myös louhimiselle, ei pelkälle rikastuslaitokselle.

SLL tulkitsee asiaa niin, että valtioneuvostolla ei ole laillisia edellytyksiä myöntää toimintaan lupaa. Sen mukaan pelkkä talteenotto ei ratkaise uraaniin liittyviä ympäristöongelmia.

Valitusprosessin odotetaan kestävän korkeintaan kaksi vuotta. Näin lopullinen ratkaisu luvasta syntyisi viimeistään vuoden 2022 alussa.

Terrafame on varautunut valituksiin. Toimitusjohtaja Lukkaroisen mukaan myös valmiin laitoksen käyttöönotto ja henkilöstön rekrytointi kestävät nekin vielä noin vuoden.

Jotain erikoista poliitikotkin kuitenkin Talvivaaran–Terrafamen pitkässä uraanitaipaleessa tunnistivat. Jatkossa erillislupa sivutuotteelle ei enää onnistu.

– Päätökseen liittyy lisälausuma. Valmistelussa olevaan kaivoslakiin otetaan, että jatkossa kaikki ainekset luvitetaan saman tien, Lintilä sanoo.

Juttua päivitetty klo 15.15 ja klo 18.00: lisätty ensin Terrafamen toimitusjohtajan kommentit ja kartta, myöhemmin ministeri Mika Lintilän haastattelulausunnot.

Itä-Uudenmaan poliisilaitos tiedotti tänään torstaina, että Espoossa lapsensa murhasta epäilty äiti on kuollut.

– Kuolemansyyntutkinnasta ei voida tiukkojen salassapitosäännösten takia kertoa mitään tarkempia yksityiskohtia. Yleisesti tällä hetkellä voidaan todeta, että poliisi tutkii kuolemaan johtaneita olosuhteita, kertoo rikosylikomisario Petri Eronen Itä-Uudenmaan poliisilaitokselta.

Iltalehti kertoi tällä viikolla, että nainen oli yrittänyt surmata itsensä tutkintavankeudessa Vantaan vankilassa.

Kuolemantapaus on kuolemansyyntutkinnassa Itä-Uudenmaan poliisilaitoksella, sillä vankila sijaitsee Vantaalla Itä-Uudenmaan poliisilaitoksen alueella. Poliisi tiedottaa tapauksesta lisää tutkinnan edetessä, mikäli se on tiukan kuolemansyyntutkintaa koskevan lainsäädännön puitteissa mahdollista.

Länsi-Uudenmaan poliisilaitos kertoi tammikuun lopussa, että Espoo Suurpellossa sunnuntai-iltana 19. tammikuuta tapahtunut henkirikos varmistui yksityisasunnossa tapahtuneeksi perheen sisäiseksi rikokseksi. Epäilty on äiti ja uhri tämän alle kouluikäinen lapsi, molemmat ovat Iso-Britannian kansalaisia. Käräjäoikeuden vangitsemistietojen mukaan nainen oli 35-vuotias.

Epäilty tunnusti teon ja Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus vangitsi hänet 22. tammikuuta. Syytteen nostamisen määräpäivä asiassa olisi ollut 17. huhtikuuta.

Naisen ja lapsen isän avioliitto päättyi reilua viikkoa ennen lapsen kuolemaa.

Uudesta koronaviruksesta ensimmäisten joukossa varoittanut kiinalainen lääkäri Li Wenliang on kuollut. Li kuoli koronavirukseen tänään torstaina, kertoo muun muassa Global Times.

Wuhanin keskussairaalassa työskennellyt lääkäri Li julkaisi 30. joulukuuta lääkäreiden keskusteluryhmässä WeChat-viestisovelluksessa tietoja sairaalassa karanteenissa olevista potilaista.

Tämä ei miellyttänyt viranomaisia, jotka yrittivät peitellä virustartuntoja. Li joutuikin tiedon julkistamisen vuoksi poliisikuulusteluihin syytettynä huhujen levittämisestä.

Li vapautui vasta, kun suostui allekirjoittamaan paperin, jossa hän tunnustaa toimineensa laittomasti.

Myöhemmin hänellä itsellään todettiin virustartunta.

Uuteen koronavirukseen on kuolut yli 560 ihmistä. Kiinassa tartunnan on saanut noin 28 000 ihmistä. Virustapauksia on havaittu yli 20 maassa.

Lisää aiheesta:

Sankarilääkäri Li Wengliangia suitsutetaan Kiinassa: varoitti koronaviruksesta jo varhain, poliisi kolkutteli heti – ja sitten Li sairastui itse

Kiinan Hubeissa 70 uutta koronaviruksesta johtuvaa kuolemantapausta – Wuhanissa huutava pula potilaspaikoista

WHO kehuu Kiinan toimia koronaviruksen hoidossa – Suomalaiset Kiina-asiantuntijat: Nuoleskelun makua, joskus kerrotaan selviä valheita

Tiukka pakkaskeli ei ole hiljentänyt penkkariajojen huumaa. Tänäkin vuonna penkkarilakanoissa on nähty niin nostalgiaa, huumoria kuin kannanottojakin. Muun muassa Greta Thunberg, Muumit, Simpsonit ja Matrix piirtyivät lakanoihin. Lakanoissa on heijasteltu myös lukion ja yo-kirjoitusten aiheuttamaa stressiä monin eri tavoin.

Lue lisää: Hauskaa penkkaripäivää – Katso, bongaatko itsesi kuvista!

Lasten ja nuorten ADHD:n lääkehoito yleistyy Suomessa, selviää Turun yliopiston ja Kelan tuoreesta tutkimuksesta.

Yli 20 000 6–17-vuotiasta lasta sai sairausvakuutuskorvausta lääkkeestä vuonna 2018.

Pojilla lääkkeen käyttö on yleisempää kuin tytöillä.

– Poikien ADHD-lääkehoidon yleisyys vuonna 2018 oli lähes samansuuruista kuin arviot ADHD-oireilun esiintyvyydestä. Sukupuolierojen kaventumisesta huolimatta ADHD-lääkehoito on pojilla edelleen selvästi yleisempää kuin tytöillä, sanoo kollegiumtutkija Miika Vuori Turun yliopiston tiedotteessa.

Suomessa lääkehoito yleistyy muita Pohjoismaita hitaammin

Suomessa lasten ADHD-lääkehoidon yleisyyden sukupuolierot ovat suuremmat kuin muissa maissa.

Tämä merkitsee tutkimuksen mukaan sitä, että poikien oireilun tunnistaminen ja hoitoon ohjautuminen on jo hyvin yleistä. Tyttöjen ADHD-oireilu voi jäädä herkemmin tunnistamatta.

– Lasten ja nuorten ADHD-lääkkeiden, kuten myös psykoosi- ja masennuslääkkeiden käytön sukupuolierojen taustatekijöistä tarvitaan ehdottomasti lisätutkimusta. Tiedämme, että esimerkiksi tytöillä psykoosilääkkeiden käyttö yleistyy melko voimakkaasti nuoruusiässä, muistuttaa Kelan tutkimuspäällikkö Leena Saastamoinen.

Tutkimuksessa kiinnitettiin huomiota syntymäajan merkitykseen hoitoon ohjautumisessa. Vuonna 2018 syys–joulukuussa syntyneillä 6–12-vuotiailla pojilla ADHD-lääkehoito (5,0 %) oli yhden prosenttiyksikön verran yleisempää kuin tammi–huhtikuussa syntyneillä pojilla (4,0 %).

Tytöillä vastaavat luvut olivat 1,2 % ja 0,8 %. Suhteellisesti ero oli tytöillä suurempi kuin pojilla.

Suomessa ADHD-lääkehoito on yleistynyt jäljessä muihin Pohjoismaihin verrattuna.

Tuoreet tulokset osoittavat, että lääkehoidon yleistymiskehitys ei ole toistaiseksi tasaantunut, toisin kuin esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa.

Yksi ihminen kuoli Rovaniemellä perjantaina iltapäivällä sattuneessa kolarissa. Onnettomuus sattui Kemintiellä eli nelostiellä lähellä Muurolan kylää.

Lapin pelastuslaitoksen mukaan onnettomuus tapahtui, kun henkilöauto oli kääntymässä Kemintieltä Prokonojantielle. Henkilöauton perään ajoi polttoainelastissa ollut kuorma-auto. Kuorma-auto tuuppasi henkilöauton vastaantulevien kaistalle. Vastaan tullut täysperävaunurekka törmäsi henkilöautoon. Henkilöauton kuljettajana ollut nainen kuoli välittömästi.

Lisäksi täysperävaunurekan perässä tulleeseen henkilöautoon tuli kolhuja. Ajoneuvoissa oli mukana kaikkiaan viisi ihmistä, mutta muut kuin onnettomuudessa henkensä menettänyt eivät saaneet vakavia vammoja.

Poliisi tutkii onnettomuutta liikenneturvallisuuden vaarantamisena ja kuolemantuottamuksena.

Tie suljettiin liikenteeltä pelastus- ja raivaustöiden ajaksi.

Voimalaitokset joutuvat lisäämään turpeen käyttöä polttoaineena metsäteollisuuden lakkojen vuoksi.

Mekaanisen metsäteollisuuden lakot ovat jatkuneet jo kaksi viikkoa. Lakon aikana sahoilla ei muodostu haketta ja puruja, mutta kaupungit ja ihmisten kodit on pidettävä lämpiminä jollain keinolla.

Esimerkiksi Etelä-Karjalassa Lappeenrannassa sijaitsevalla Kaukaan voimalla alettiin viime viikolla lisätä turpeen käyttöä. Normaalitilanteessa Kaukaan Voiman biovoimalaitoksella 15 prosenttia käytettävästä raaka-aineesta on turvetta.

– Emme voi tietää, kuinka pitkään lakot jatkuvat, vaan meidän on pakko katsoa eteenpäin tulevaisuuteen, kertoo Kaukaan voiman toimitusjohtaja Juha Kouki.

Samaan aikaan turpeen käyttöä on kuitenkin tarkoitus vähentää reilusti. Fossiilisen turpeen poltto on Suomessa tarkoitus puolittaa kymmenessä vuodessa.

Turvetta käytetään Suomessa pääasiassa energian tuotantoon. Biovoimalaitokset polttavat turvetta, josta tuotetaan kaukolämpöä.

Turpeen lisäksi kaukolämpöä tuottavat biovoimalaitokset käyttävät polttoaineenaan metsäteollisuudesta saatavia sivutuotteita, kuten kuorta, haketta ja kantoja.

Turve pelastanut energiantuotannon

Tilanne on sama koko Suomessa.

–Turpeen kysyntä on kasvanut erittäin merkittävästi. Alueittain kysyntä on jopa yli kaksinkertaistunut, kun muuta poltettavaa ei ole ollut, sanoo energiayhtiö Vapon viestintä ja yhteiskuntasuhteiden johtaja Ahti Martikainen.

Martikainenuskoo, että turpeen merkitys polttoaineena kasvaa vielä lähikuukausina.

Voimalaitosten polttoainevajetta yritetään paikata myös polttamalla koko talvelle varattuja energiapuuvarastoja. Tilanne näyttää kuitenkin huonolta jatkoa ajattelen, sillä hakkuutähteitä ei saada nyt tehtyä varastoon.

– Syksyn ja alkutalven heikon korjuukelin ja lakon aikana hakkuut ovat lähes pysähdyksissä, joten hakkuutähteitä ei juuri nyt saada markkinoille normaalisti, Martikainen kertoo.

Martikaisen mukaan turpeen varmuusvarastot ja poikkeuksellisen lämmin sää ovat pelastaneet Suomen energiantuotannon suuremmilta vaikeuksilta.

– Turvetta voidaan varastoida useamman vuoden ajan ilman, että sen energiasisältö juurikaan pienenee.

Turvetta voidaan myös toimittaa nopeasti.

– Turvetta voidaan kuljettaa metsäteollisuuden hakeautoilla, joita on tällä hetkellä hyvin tarjolla, Kaukaan voiman toimitusjohtaja Juha Kouki selittää.

Hakkuutähteiden kuljetusmääriä ei voida samalla tavalla lisätä, sillä tarvittavaa kuljetuskalustoa ei ole.

Seitsemän miljoonan tonnin ilmastopäästöt

Turpeen poltto aiheuttaa vuodessa jopa seitsemän miljoonan tonnin kasvihuonekaasupäästöt. Lisäksi turpeen tuotantoalueilta vapautuu noin kaksi miljoonaa tonnia maaperäpäästöjä.

Yhteensä turpeen ilmastopäästöt vastaavat koko Suomen henkilö- ja kuorma-autoliikennettä.

Metsäteollisuuden lakkojen aiheuttamasta turpeen polton väliaikaisesta lisääntymisestä ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan.

– Toki se hetkellisesti lisää päästöjä. Ilmiö kuitenkin havainnollistaa, että energiantuotannossa huoltovarmuus on tärkeää. Kun siirrytään energiaturpeesta muihin energianlähteisiin, täytyy varmistaa, ettei energiantuotanto tule liian riippuvaiseksi yhden toimialan sivutuotteista, sanoo Helsingin yliopiston yliopistotutkija Paavo Ojanen.

Yli 30 000 tartuntaa ja satoja kuolleita: Kiinan koronaviruksen pelko on piinannut markkinoita ja tavan tallaajia koko alkuvuoden, ja vauhti vain kiihtyy.

Kymmenet lentoyhtiöt ympäri maailmaa ovat keskeyttäneet Kiinan-lentonsa, ja myös Finnair on perunut noin 200 lentoa.

Yhtiö päätti vuotensa vahvasti, mutta uhkaako virus kuluvaa vuotta?

Kysyimme toimitusjohtaja Topi Mantereelta viisi kysymystä tilanteesta.

Kiina on Finnairin tärkeimpiä markkinoita, mutta nyt koko alkuvuoden lennot jäävät lentämättä. Miten iso taloudellinen isku tämä on yhtiölle?

– Jos lentokeskeytykset jatkuvat maaliskuun loppuun asti, sillä on suhteellisen rajallinen merkitys meidän liiketoimintaamme. Nämä kiinalaisen uudenvuoden jälkeiset viikot ovat tyypillisestikin kaikkein hiljaisinta aikaa vuodessa, ja sen vuoksi kannattavuusvaikutus on aika rajallinen.

Mitä jos tilanne jatkuu maaliskuun yli?

– Sitten vaikutukset ovat suuremmat. Isossa kuvassa koronavirustilanne on kuitenkin väliaikainen juttu. Viruksella on pieni vaikutus tämän vuoden lentoliikenteen kasvuun globaalisti, mutta lentoliikenneala on kasvun ala. Aikaisemmat kokemukset viittaavat siihen, että tällaisten asioiden vaikutus on väliaikainen.

Hongkongissa Cathay Pacific -yhtiö laittoi alkuviikolla lähes koko henkilöstönsä pakkolomalle, kun virus perui lennot. Joutuuko Finnair turvautumaan lomautuksiin?

– Meillä katsotaan rauhassa miten tilanne kehittyy. Tällä hetkellä sellaisille työntekijöille, jotka normaalisti lentäisivät nyt Kiinaan, tarjotaan vapaaehtoisia vapaita tai toteutetaan koulutuksia.

Finnair on tähän mennessä perunut noin 200 lentoa. Nousevatko lippujen hinnat viruksen aiheuttamien tappioiden vuoksi?

– Lippujen hinnat määräytyvät viime kädessä kilpailussa markkinoilla, enkä näe koronaviruksella olevan suoraa painetta niihin. Pitkällä aikavälillä hintoihin vaikuttaa enemmän kestävämpään ilmailuun siirtyminen, sillä esimerkiksi biopolttoaineet ovat normaalia kerosiinia kalliimpia.

Varjostaako koronavirus kuluvaa vuotta?

– Lyhyellä aikavälillä koronavirustilanne varmasti heikentää näkymiä, mutta viime vuonna Finnairin kasvu jatkui ja matkustajamäärät kasvoivat. Uskon, että hyvä veto Euroopan-liiketoiminnassa jatkuu edelleen.

Lue myös:

Koronavirus pysäyttää Finnairin ydinbisneksen ja koneet jäävät kentälle seisomaan – Matkustajille luvassa korvauksia

Suuri taidetapahtuma peruttiin koronaviruksen takia – Hongkongia pidetään liian vaarallisena

Stora Enso kielsi kokonaan työmatkojen tekemisen lentämällä Wuhanin koronaviruksen vuoksi