Etätyöskentely julkisissa tiloissa on Suomessa jo niin yleistä, että osa kahviloista on päättänyt rajoittaa tietokoneella työskentelyä tiloissaan.

Esimerkiksi Tampereella on ainakin kolme kahvilaa, joissa yrittäjä toivoo kannettavan tietokoneen jäävän laukkuun. Pyynikintorin Lihassa Ja Kahvissa toive on voimassa joka päivä ja kahdessa muussa kahvilassa viikonloppuisin, jolloin istumapaikoista on pulaa.

– Vuosi sitten, kun vietettiin Tampere-päivää, niin täällä meidän kahvilassa alakerrassa oli neljässä pöydässä läppärinkäyttäjät. Yksin istuivat kaikki, ja muut asiakkaat eivät mahtuneet yksinkertaisesti sisään. Silloin päätettiin rajoittaa viikonloppukäyttöä, Kahvila Runon yrittäjä Pirkko Vuorinen kertoo.

Pienen kahvilan tietokonevapaaseen viikonloppuun vaikuttaa Vuorisen mukaan myös kansallisluonne.

– Suomalainenhan ei istu muutenkaan toisen pöytään ja varsinkaan jos hän työskentelee.

Vuorisen mukaan palaute tietokonerajoituksesta on ollut myönteistä.

– Kun viikonloppuisin tullaan kahvittelemaan kavereiden kanssa, on ihan kiva, että mahtuu sisään.

Myös Aitoleipä Keskustori toivoo viikonloppuisin brunssiaikaan, että kahvilassa ei tehtäisi etätöitä.

Suuret ketjut kosiskelevat etätöihin ilmaisilla santsikupeilla

Tilastokeskuksen uusimman työolotutkimuksen mukaan 17 prosenttia palkansaajista tekee töitä julkisilla paikoilla päätyöpaikkansa lisäksi.

– Pikkuhiljaa on omaksuttu sellaisia työtapoja, jotka ovat aiempaa joustavampia ajallisesti ja paikallisesti, työelämäntutkija Pasi Pyöriä Tampereen yliopistosta sanoo.

Suuret kahvilaketjut ovat haistaneet lisääntyvän kysynnän ja suorastaan yllyttävät tekemään etätöitä tiloissaan: tarjolla on sähköpistokkeita laitteiden latausta varten, maksutonta wifiä ja ilmaisia santsikuppeja.

Espresso House Finland Oy:n operatiivinen johtaja Santtu Hellström kertoo, että jo ketjun ensimmäinen, vuonna 2015 avattu kahvila on ollut heti alusta saakka etätyötä tekevien suosiossa. Nykyään ruotsalaisketjulla on Suomessa 53 kahvilaa.

Etätyöläiset valtaavat kahvilapöytiä usein silloin, kun kahvilassa olisi muuten hiljaista. Kun väki lisääntyy, myös melu kasvaa, ja silloin etätyötä tekevä etsiytyy herkästi rauhallisempaan paikkaan. Tämä on huomattu myös Fazerin kahviloissa.

– Olisi hieno juttu, jos kahvila koetaan olohuoneena, johon voi tulla eri syistä eri aikoina, Fazer Retail Finlandin toimitusjohtaja Miika Kostilainen sanoo. Kostilaisen mielestä etätyö kahviloissa on jo normi, ja ilmiö kasvaa tasaisesti.

Työolotutkimuksen mukaan yli puolet palkansaajista työskentelee toisinaan muualla kuin pääasiallisella työpaikallaan. Tutkijoiden mukaan etätyönteossa on nähty vasta ensi askeleet. Työntekijää ei enää paikka eikä aina vuorokauden aikakaan rajoita, vaan töitä voi tehdä silloin ja siellä, missä itse haluaa.

– Noin kuudesosa palkansaajista tekee töitä julkisissa tiloissa, mutta se täydentää työnantajan tiloissa tehtävää ansiotyötä. Emme tiedä, kuinka paljon tähän aikaa käytetään, tutkija Pasi Pyöriä pohtii.

Ajankäyttö kiinnostaa myös suuria kahvilaketjuja ja kauppakeskuksia, joissa voidaan tulevaisuudessa nähdä varta vasten etätyötä tekeville räätälöityjä tilaratkaisuja esimerkiksi palaverien pitoon.

"On hyvät valot ja hyvää kahvia"

Moodmetric Oy:n toimitusjohtaja Niina Venho kertoo tekevänsä töitä kahviloissa kerran tai kaksi viikossa. Nyt hän on tullut Linkosuon kahvilaan Tampereen keskustaan pitämään palaveria yhtiön verkkosivujen uudistamisesta.

– Meillä on kiire seuraaviin tapaamisiin, jotka ovat tässä lähellä. Logistiikan kannalta sopii hyvin tavata tässä. Ympäristö on aika vireä ja kiva. On hyvät valot ja hyvää kahvia, Venho luettelee syitä tehdä töitä kahvilassa.

Hän uskoo, että kahviloissa työskentely lisääntyy niin yleisesti kuin myös hänen omassa arjessaan.

– Jos menen työmatkalle toiseen kaupunkiin, ja ennen palaveria tai sen jälkeen on aikaa, niin kahvila on aika luonteva valinta.

Myös yrittäjä Piia Roosille kahvilan sijainti on tärkeää. Hän työskentelee kotonaan Nokialla, mutta tulee usein pitämään palavereita Tampereen keskustan kahviloihin.

– Kahvilat tuovat työntekemiseen monipuolisuutta. Olen niin sanottu yhden naisen yritys, niin arvatenkin sosiaaliset kontaktit ovat aika vähäisiä. Hirveän kiva nähdä ihmisiä, kun saapuu tänne kahvilaan.

Keskustelu aiheesta on avoinna kello 20 saakka.

Lue myös:

Työelämä Suomessa muuttuu kohta: Työnantaja voi teettää aiempaa vapaammin vuorotyötä, jaksotyötä ja yötyötä – Tutkija näkee vaaroja

Erikoistutkija: "Chattailu on alkanut rapauttaa alkuperäistä etätyön ideaa"

Ajattelitko pitää etätyöpäivän? Vietä se vaikka kalsarit jalassa, mutta muista nämä 6 asiaa

Venäjällä on spekuloitu pitkään, mitä presidentti Vladimir Putin aikoo tehdä presidenttikautensa jälkeen.

67-vuotias Putin on hallinnut Venäjää vuodesta 2000 alkaen. Nykyinen presidenttikausi päättyy vuonna 2024, eikä hän saa jatkaa pestissä nykyisen perustuslain mukaan.

Keskiviikkona suunnitelmista saatiin ensimmäisiä vihjeitä, kun Putin ilmoitti muutoksista Venäjän perustuslakiin. Samalla hallitus ja pääministeri Dmitri Medvedev erosivat.

Todennäköisintä: Putinille keksitään uusi virka

Yleisin arvio on, että Putin luopuu vuonna 2024 presidentin virasta mutta jatkaa Venäjän hallitsemista jostain toisesta virasta käsin.

Putin voisi ryhtyä johtamaan esimerkiksi Venäjän turvallisuusneuvostoa, parlamentin ylähuonetta tai valtakunnanneuvostoa, joka on tähän mennessä ollut presidenttiä neuvova elin.

Putinin tulevalle viralle voitaisiin antaa lisää valtaoikeuksia, kun perustuslakia aletaan nyt muuttaa. On myös mahdollista, että Putinille keksitään perustuslain uudistuksessa aivan uusi tehtävä.

Mahdollista: Putin ryhtyy pääministeriksi

On myös mahdollista, että Putin ryhtyy jälleen pääministeriksi, ja presidentiksi nostettaisiin joku vähemmän vaikutusvaltainen henkilö.

Putin totesi keskiviikkona, että presidentin valtaa tulisi rajoittaa perustuslakia muutettaessa. Tämä toisi pääministerille lisää valtaa.

Tästä ratkaisusta on kuitenkin huonoja kokemuksia.

Putin siirtyi pääministeriksi vuonna 2008, koska hän ei kahden presidenttikauden jälkeen enää saanut jatkaa presidenttinä, ja palasi jälleen presidentiksi vuonna 2012.

Tuolileikki suututti monet venäläiset. Presidentin paluun yhteydessä Venäjällä nähtiin lähihistorian suurimmat hallinnon vastaiset mielenosoitukset.

Epätodennäköistä: Putin jatkaa presidenttinä

Periaatteessa on mahdollista, että perustuslaista poistettaisiin presidentin virkakausia koskevat rajoitukset. Näin Putin voisi jatkaa presidenttinä vaikka loppuelämänsä.

Putin näyttää nyt itse sulkeneen tämän mahdollisuuden pois. Hän linjasi keskiviikkona päinvastoin entistä tiukempia rajoituksia presidentin virkakausille.

Hänen mielestään saman henkilön ei pitäisi voida toimia presidenttinä yli kahta kautta ylipäätään. Hänen seuraajansa ei siis voisi palata presidentiksi tauon jälkeen, kuten hän itse on tehnyt.

Erittäin epätodennäköistä: Putin jää eläkkeelle

Putin tuskin jää kokonaan syrjään vuonna 2024. Häntä pitää vallassa huoli omasta tulevaisuudesta.

Muun muassa Ylen ja sanomalehti The Guardianin haastattelemat asiantuntijat eivät usko, että Putin jäisi eläkkeelle presidenttikautensa jälkeen.

Putinin seuraajalla olisi suuri houkutus aloittaa tutkintoja edeltäjänsä väärinkäytöksistä. Seuraaja voisi hengittää vapaammin, jos Putin olisi esimerkiksi vankilassa tai maanpaossa.

Putinin vetäytyminen voisi myös aiheuttaa rajuja valtakamppailuja. Hän on ollut vallassa niin pitkään, että Venäjän muut vallankäyttäjät ovat hänestä hyvin riippuvaisia.

Yhteenveto: Putinin tulevaisuutta ei oikeasti tiedä kukaan

Putin ehtii vielä muuttaa suunnitelmiaan. Voi myös olla, että ne menevät pieleen.

Vuoteen 2024 on vielä neljä vuotta aikaa. Sinä aikana Putin ehtii miettiä seuraavaa siirtoaan ja vielä vaihtaa suunnitelmaansa, jos asiat alkavat mennä pieleen.

Voi myös olla, ettei Putin saa tahtoaan läpi.

Venäjän hallinto on epäsuositumpi kuin pitkään aikaan. Esimerkiksi oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi tekee kaikkensa, että Putinin suunnitelmat epäonnistuisivat.

Lue myös:

Analyysi: Putin väläytti Venäjän perustuslain muuttamista, jotta voisi jatkaa merkittävässä roolissa vuoden 2024 jälkeen – johti heti hallituksen eroon

Asiantuntija: Venäjän hallituksen ero tarkkaan harkittu – "Halutaan luoda vaikutelma muutoksesta"

Fazer ostaa gluteenittomista tuotteistaan tunnetun Vuohelan Herkun leipomo- ja myllyliiketoiminnot. Fazerin tiedotteen mukaan yhtiöstä tulee samalla gluteenittomien leipomotuotteiden markkinajohtaja Suomessa.

Yhtiö kertoo investoivansa gluteenittomien tuotteiden valmistukseen, koska markkinan ennustetaan kasvavan merkittävästi tulevina vuosina.

Vuohelan Herkku otti vuonna 2018 käyttöön Lahdessa uuden, nykyaikaisen leipomon Lahdessa. Läheinen sijainti Fazerin omaan Lahden-leipomoon nähden mahdollistaa tuotteiden viemisen markkinoille tehokkaasti, yhtiö tiedottaa.

Fazer on runsaan vuoden aikana investoinut rajusti. Viimeksi yhtiö kertoi tuplaavansa kauramyllyjensä tuotannon Lahdessa ja Ruotsissa. Kumpaankin myllyyn Fazer investoi noin 14 miljonaa euroa.

Fazer myös rakentaa parhaillaan Lahteen ksylitolitehdasta, johon yhtiö käyttää yli 40 miljonaa euroa. Ksylitolia valmistetaan kauran kuoresta. Yhtiö sai ksylitolitehtaaseen rahoitusta Euroopan investointipankista.

Ukrainan pääministeri Oleksi Hontšaruk on ilmoittanut olevansa valmis eroamaan tehtävästään. Hän on lähettänyt erokirjeen presidentti Volodymyr Zelenskyille.

Presidentti on ilmoittanut harkitsevansa eronpyynnön hyväksymistä.

Ukrainassa vuodettiin tällä viikolla julkisuuteen salaa tehty nauhoite, jolla pääministeri Kyiv Post -lehden mukaan puhui presidenttiä vähättelevällä tavalla.

– Zelenskyillä on hyvin alkukantainen käsitys taloudesta, Hontšaruk toteaa ja lisää, että presidentille on selitettävä asiat hyvin yksinkertaisesti.

Kokous, jossa pääministeri arvioi presidentin taloustietämyksen tasoa oli pidetty joulukuussa. Hontšarukin mukaan nauhoitetta on manipuloitu.

Pääministeri perustelee erotarjoustaan sillä, että hän näin voi hälventää epäilyt siitä, etteikö hän arvostaisi presidenttiä ja luottaisi tähän.

Hontšaruk on ehtinyt toimia pääministerinä vasta elokuusta 2019 alkaen.

Uskonnollisen lahkon jäsenien epäillään tappaneen seitsemän ihmistä Panamassa. Jumalan uusi valo -nimisen lahkon saarnaajat pitivät viidakossa vankeinaan alkuperäiskansan jäseniä ja kiduttivat näitä.

Kidutuksen tarkoituksena oli "karkottaa paholainen" ja saada ihmiset "katumaan syntejään". Tämä tehtiin hakkaamalla nuijalla ja Raamatulla sekä viiltelemällä ja polttamalla sidottuja uhreja.

Viranomaiset puuttuivat tapahtumiin tiistaina saatuaan ilmiannon lahkolaisten kynsistä pakoon päässeiltä ihmisiltä. Poliisit vapauttivat syrjäisellä alueella sijaitsevalta tilalta toistakymmentä Ngabe Bugle -alkuperäiskansan jäsentä.

Tutkiessaan viidakossa olevaa aluetta viranomaiset löysivät tuoreen joukkohaudan, jossa oli viiden lapsen, yhden teini-ikäisen ja yhden aikuisen ruumiit. Lahkolaisten epäillään tappaneen naisen, tämän lapset ja 17-vuotiaan tytön. Haudassa ollut nainen oli kuollessaan raskaana.

Kymmenen lahkolaista on pidätetty tapoista epäiltyinä. Yksi epäillyistä on joukkohaudasta löydettyjen lasten isoisä.

Lahkolaisten, jotka ilmeisesti myös ovat Ngabe Bugle -alkuperäiskansaa, epäillään ehtineen suorittaa kidutusrituaalejaan ainakin neljän päivän ajan. Kidutuksen uskotaan alkaneen lahkon jäsenen näkemän "jumalallisen näyn" jälkeen.

Lahko syntyi tiettävästi vasta noin kolme kuukautta sitten.

Kiinassa on kuollut toinen ihminen ennestään tuntemattomaan virustautiin, paikalliset viranomaiset kertoivat perjantaina. Aiemmasta kuolonuhrista kerrottiin lauantaina.

Molemmat kuolleet olivat yli 60-vuotiaita miehiä, joilla oli keuhkokuumeen kaltaisia oireita. Hengitystiesairauden aiheuttajaksi epäillään uutta, sars-virusta muistuttavaa koronavirusta.

Keskiviikkona kuolleella 69-vuotiaalla miehellä oli keuhkokuumeen lisäksi epänormaalia munuaisten toimintaa sekä vakavia sisäelinvaurioita. Aiemmin kuollut 61-vuotias mies kärsi myös muun muassa kroonisesta maksasairaudesta.

Tautia on todettu Wuhanin kaupungissa keskisessä Kiinassa. Wuhanin viranomaiset ovat vahvistaneet kaikkiaan 41 viruksen aiheuttamaa keuhkokuumetta.

Wuhanissa yli 760 ihmistä on ollut tarkkailussa viruksen takia. Heistä reilut 600 on todettu terveeksi ja yli 100 on vielä tarkkailussa.

Kiinan ulkopuolella on todettu yksi tartunta Japanissa sekä yksi Thaimaassa. Kummatkin sairastuneista olivat olleet Wuhanissa tammikuun alussa.

Varsinaista tartunnanlähdettä ei vielä ole varmistettu. Suurin osa tartunnan saaneista on tiettävästi käynyt ruokamarkkinoilla, joissa myydään mereneläviä sekä eläviä lintuja ja muita eläimiä.

Taudin puhkeaminen on herättänyt huolta, sillä vuosina 2002–2003 Manner-Kiinassa ja Hongkongissa yli 600 ihmistä kuoli sars-viruksen aiheuttamaan tautiin.

Lue myös:

THL:n asiantuntija Aasiassa leviävästä uudesta virustaudista: ”Ei tästä tarvitse Suomessa yöunia menettää”

Tuntematon hengitystiesairaus tappoi yhden ja sairastutti kymmeniä Kiinassa – aiheuttajaksi epäillään sarsia muistuttavaa uutta virusta

Mitä Suomi verottaa fossiilisten polttoaineiden jälkeen? Energia-ala: Valtion tulot romahtavat

Pudotus johtuu esimerkiksi kivihiilen ja öljyn käytön vähentymisestä lämmityksessä ja liikenteessä. Energia-alan etujärjestö Energiateollisuus patistaa valtiovaltaa selvittämään, mistä korvaavat verotulot hankitaan. Järjestön mukaan epätietoisuus energiaverotuksen tulevaisuudesta haittaa alan investointeja.

Hypo: Ikääntyminen syö puolet talouskasvusta

Ikääntyminen iskee maamme kasvuun nopeammin ja kovemmin kuin on tähän mennessä uskottu. Asuntoluotottaja Hypon mukaan jo tänä vuonna kasvu jää yhteen prosenttiin ikääntymisongelmien takia. Muuten kasvuvauhti yltäisi jopa kahteen prosenttiin.

Hallitus kertoo työllisyystoimista – Ota työllisyysluvut haltuusi ennen sitä

Hallituksen työllisyystoimista saadaan lisää tietoa tänään, kun joulukuussa työministerinä aloittanut Tuula Haatainen (sd.) kertoo työllisyystoimien valmistelusta. Päivitä sitä ennen itsesi kartalle keskeisimmistä työllisyysluvuista, joiden parantaminen on hallitukselle kohtalonkysymys.

Yhdysvallat myöntää nyt: 11 sotilasta sai hoitoa Iranin ohjusiskun jälkeen – aiemmin ilmoitettiin, ettei kukaan loukkaantunut

Iranin 8. tammikuuta tekemän ohjusiskun jälkeen Yhdysvallat sanoi, ettei yksikään sen sotilas saanut vammoja. Nyt USA:n asevoimat myöntää, että 11 sotilasta on saanut hoitoa räjähdyksen aiheuttamasta tärähdyksestä seuranneiden oireiden vuoksi.

Löylyttelijästä irtoaa voinapillinen likaa saunareissulla – saunayhdistys haluaa puhtaampia tiloja

Suomessa iloitaan yleisten saunojen paluusta. Samalla on nostettu esiin keskustelu saunojen hygieniaongelmista.

Perjantai on pilvinen

Lappiin sataa tänään muutama senttimetri lisää lunta. Paikoin sekaan saattaa tulla jäätävää tihkusadetta, joten ajokeli voi olla huono. Muualla maassa päivä on laajalti selkeä ja lämpötila on nollan tienoilla.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Työllisyysasteen nostaminen Suomessa on yksi istuvan hallituksen keskeisimpiä tavoitteita, mutta keinot ovat toistaiseksi jääneet puuttumaan.

Asiaan on tarkoitus tulla lisävalaistusta tänään, kun joulukuussa työministerinä aloittanut Tuula Haatainen (sd.) kertoo työllisyystoimien valmistelusta.

Aiemmin julkisuuteen on tihkunut tietoja, joiden mukaan työllisyystyöryhmissä asiat eivät ole edenneet.

Hallituksen pitäisi viimeistään ensi syksynä esittää toimia, joilla saadaan 30 000 uutta työllistä lisää. Muuten jo päätettyjä menolisäyksiä saatetaan joutua perumaan.

Koko hallituskauden aikana työllisiä pitäisi saada 60 000 lisää ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin.

Valtiovarainministeriön väistyvä kansliapäällikkö Martti Hetemäki on esittänyt, että työllisyysasteen pitäisi kokonaisuudessaan nousta vuosikymmenen lopulla yli 80 prosentin, jotta suurten ikäluokkien kasvavista hoivamenoista selvittäisiin.

Mikä on työllisyysaste?

Työllisyysasteella tarkoitetaan työllisten osuutta 15–64 vuotiaista.

Tilastokeskuksen kuukausittain julkaisemissa työllisyysluvuissa on paljon kuukausikohtaista heilahtelua, mikä johtuu esimerkiksi opiskelijoiden kesätöiden aiheuttamista kausivaihteluista.

Tämän takia on järkevämpää seurata niin kutsuttua työllisyysasteen trendiä, josta kausivaihtelu on puhdistettu. Siihen myös hallitus on sitonut tavoitteensa.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen viimeisimmät luvut ovat marraskuulta.

Silloin työllisyysaste oli 72,6 prosenttia. Hallituksen kannalta luvussa huolestuttavaa on se, että työllisyyden kasvu on hidastunut edeltäviin pariin vuoteen verrattuna.

Työllisyyskasvun hidastumiselle on monia syitä, mutta yksi selitys löytyy siitä, että helpoimmin työllistyvät ovat löytäneet jo töitä taloustilanteen piristyessä. Töihin pääseminen muuttuu tutkimusten mukaan sitä vaikeammaksi, mitä pidempään työnhakija on ollut työttömänä.

– Kaikki työttömät eivät ole tietenkään vaikeasti työllistyviä, mutta iso osa on. Työttömyyden pitkittyminen itsessään voi muodostua esteeksi työllistymiselle, sillä osaaminen vanhenee. Pitkittyneeseen työttömyyteen voi myös liittyä erilaisia työkykyongelmia, sanoo työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Johanna Alatalo.

Vaikeuksia tavoitteen saavuttamiseen tuo myös talouskasvun ennakoitu hidastuminen.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työllisyysaste nousee 73,4 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä. Ennusteessa ei ole voitu ottaa huomioon hallituksen mahdollisesti myöhemmin esittelemiä työllisyystoimia, sillä niiden sisällöstä ei ole vielä tietoa.

Kuinka paljon Suomessa on työttömiä?

Viimeisimpien käytettävissä olevien tilastojen mukaan Suomessa oli marraskuussa 2019 määritelmästä riippuen joko 160 000 tai 228 600 työtöntä.

Ero johtuu siitä, että työ- ja elinkeinoministeriön julkaisemassa työnvälitystilastossa työttömiksi katsotaan TE-toimistossa työnhakijoiksi rekisteröityneet työttömät.

Tilastokeskuksen julkaisemassa työvoimatutkimuksessa työttömiksi taas katsotaan ne, jotka ovat työtä vailla, ovat valmiita ottamaan työtä vastaan ja ovat hakeneet töitä neljän viime viikon aikana.

Passiiviset työnhakijat siis tippuvat Tilastokeskuksen luvuista pois. Tämän takia Tilastokeskuksen luvuissa työttömiä on vähemmän, työ- ja elinkeinoministeriön luvuissa taas enemmän.

Pitkäaikaistyöttömiä, eli 12 kuukautta tai pidempään työttömänä olleita Suomessa on Tilastokeskuksen mukaan yli 36 000, työ- ja elinkeinoministeriön mukaan yli 61 000.

Työttömien lisäksi työvoiman ulkopuolella on iso joukko ihmisiä, joihin kuuluvat esimerkiksi eläkeläiset, varusmiehet, opiskelijat ja perhevapaalla olevat.

Tämän takia työllisyyden lisääntyminen ei välttämättä tarkoita suoraviivaisesti työttömien työllistymistä, vaan esimerkiksi opiskelijoiden tai lasta kotona hoitavien siirtymistä työelämään.

Missä ikäryhmissä työllisyydellä on varaa nousta?

Asiantuntijoiden mukaan suurin työllistämispotentiaali löytyy yli 55-vuotiaiden ikäryhmästä. Myös nuorimpien, alle 24-vuotiaiden ikäryhmässä työllisyydellä on tilaa nousta, mikä tarkoittaisi aikaisempaa valmistumista ja työelämään siirtymistä.

Työllisyystilastoissa on näkynyt vuosituhannen lopusta lähtien kehitys, jossa yli 55-vuotiaiden työllisyys on parantunut tasaisesti.

Yli 55-vuotiaiden työllisyyden paraneminen johtuu siitä, että vanhemmat ikäluokat pysyvät terveempänä aiempaa pidempään, mikä näkyy parempana jaksamisena töissä. Myös työuria pidentämään pyrkivän eläkeuudistuksen astuminen voimaan vuonna 2017 on vaikuttanut asiaan.

Työurien pidentymisestä huolimatta ikääntyneiden työllisyys on Suomessa huomattavasti vähäisempää kuin Ruotsissa.

Suomen työllisyystilannetta verrataan usein muihin Pohjoismaihin, joissa työllisyysaste on Suomea korkeampi. Työ- ja elinkeinoministeriön analyysin mukaan pahnanpohjimmaisen asema johtuu osaltaan siitä, että Suomessa tehdään Pohjoismaista vähiten osa-aikatöitä.

Kokoaikatyöksi muutettuna Suomen työllisyysaste ei jää Pohjoismaiden viimeiseksi, vaan nousee Tanskan ohi.

Millä keinoilla työllisyysastetta voidaan kasvattaa?

Työllistämistoimina voidaan käyttää sekä keppiä että porkkanaa.

Poliittisesti hallitukselle helpoimpia ovat keinot, joilla esimerkiksi parannetaan työvoimapalveluiden saatavuutta tai lisätään työnantajalle maksettavaa palkkatukea. Niiden kääntöpuolena ovat julkiselle taloudelle koituvat kustannukset. Lisämenot vaikeuttavat hallituksen toista tavoitetta, jonka mukaan julkisen talouden pitäisi olla tasapainossa vuoteen 2023 mennessä.

Kovemmat keinot taas kirpaisevat poliittisesti.

Niihin kuuluvat esimerkiksi monen ekonomistin esillä pitämä työttömyysturvan porrastaminen tai eläkeputken lopettaminen. Eläkeputken, eli työttömyysturva lisäpäivien lakkauttaminen kohdistuisi juuri yli 55-vuotiaiden ryhmään.

Lisäksi ongelmana on tällä hetkellä se, että työttömillä on vääränlaista osaamista avoinna oleviin työpaikkoihin. Epäsuhta ratkeaa koulutuksella, mutta tämä vie aikaa. Hallitusohjelman mukaan työllisyysaste olisi nostettava 75 prosenttiin jo vuoden 2023 loppuun mennessä.

Lisää aiheesta:

Työllisyysryhmien työ takkuaa pahasti: "Lillukanvarsia, ei merkittävästi vaikuttavia toimia, yhtä pitkää kuin leveää, puhetta lämpimikseen"

Suomen työllisyyskehitys näyttää kuin kuolleen ihmisen sydänkäyrältä – Yle kysyi kolmelta ekonomistilta, mitä nyt pitäisi tehdä

Tilastot ovat täynnä tunnin viikossa töitä tekeviä valetyöllisiä ja 5 muuta väitettä – voiko työllisyystilastoihin luottaa?

Australian itä- ja kaakkoisosissa on riemuittu kauan kaivatuista sateista.

Vettä tuli taivaalta torstaina esimerkiksi Uudessa Etelä-Walesissa, joka on kärsinyt pahoin kuukausia raivonneista maastopaloista. Vedentulo nostatti toiveita siitä, että lieskat saataisiin jollain tavoin hallintaan.

– Vihdoinkin saadaan helpotusta lukuisille palomiehille, jotka ovat töissä osavaltion alueella, iloittiin osavaltion palontorjuntapalvelussa.

– Vaikka tämä sade ei sammuta kaikkia tulipaloja, se on pitkä askel kohti niiden hillintää.

Savupilvet kaikkosivat Melbournessa

Sateet toivat helpotusta myös Victorian osavaltioon. Ukkoskuurot hajottivat savupilvet, jotka olivat vaikeuttaneet elämää maanantaista lähtien muun muassa Melbournessa, kertoivat viranomaiset.

Melbournessa satoi niin rankasti, että alle puolen tunnin aikana maata moukaroi kuukauden sademäärä, kertoi Sky News Australia. Vettä satoi paikoin 77 millimetriä, mikä aiheutti paikallisia tulvia.

Uutiskanava SBS:n mukaan paikallinen sääviranomainen ennusti, että sateet saattavat jatkua suurimmassa osassa Uutta Etelä-Walesia maanantaihin asti.

Viranomaiset varoittavat silti, etteivät maastopalot ole lähellekään ohi, sillä vuoden ensimmäiset kuukaudet ovat yleensä kuumaa aikaa Australiassa.

Luvassa rajuja ukkosmyrskyjä

Sateiden kääntöpuolena on, että vettä voi tulla niin rankasti, että sen vuoksi voi nousta nopeastikin rajuja tulvia. Säätieteilijät varoittavat myös ankarista ukkoskuuroista.

– Näemme ankaria ukkosmyrskyjä koko viikon ja niiden kanssa erittäin rankkoja, lyhyitä kaatosateita, SBS siteerasi paikallista viranomaista.

Ilmatieteen laitos varoitti myös siitä, että paloalueilla saattaa sateen joukossa olla esimerkiksi tuhkaa ja maa-ainesta. Myös palojen vaurioittamat puut ovat vaarassa kaatua.

Kuukausia jatkuneissa paloissa on kuollut ainakin 28 ihmistä ja tuhansia koteja on tuhoutunut. Palojen arvioidaan tappaneen jopa miljardi eläintä.

Australiassa syttyy maastopaloja joka vuosi, mutta tällä kertaa ne alkoivat paljon tavanomaista aiemmin ja ovat kestäneet pidempään.

Aiheesta aiemmin:

Australian nääntyneet palomiehet riemuitsevat – Runsaita sateita tulossa

Australian palot saattavat tehdä koaloista erittäin uhanalaisen lajin

Japanin ympäristöministeri Shinjiro Koizumi on tehnyt miespoliitikolle harvinaisen päätöksen pitää isyysvapaata. Ministeri ilmoitti perjantaina perheeseensä syntyneestä ensimmäisestä lapsesta.

– Isänä olen erittäin onnellinen siitä, että terve poika syntyi turvallisesti, Koizumi sanoi ja lisäsi olleensa vaimonsa tukena synnytyksessä.

Jo keskiviikkona Shinjiro Koizumi sanoi aikovansa pitää vauvan syntymän jälkeen yhteensä kaksi viikkoa isyysvapaata kolmen kuukauden ajalla siroteltuna.

Ministerin aie näyttää esimerkkiä muillekin työssä käyville isille sai kuitenkin välittömästi vastaansa arvosteluryöpyn. Osa Japanin parlamentaarikoista julisti, että Koizumin pitäisi asettaa julkinen virkansa perheensä edelle.

Japanilainen ministeri ei uutistoimisto AFP:n mukaan ole koskaan aiemmin pitänyt isyysvapaata. Koizumi kertoo saaneensa sekä päätöstään arvostelevia että tukevia viestejä.

Pääministeri Shinzo Aben hallitus on yrittänyt kannustaa miehiä pitämään isyysvapaata, sillä vain kuusi prosenttia isistä pitää vapaata lapsensa syntymän jälkeen.

Japanissa sekä äidillä että isällä on oikeus pitää vapaata vuoden ajan. Isyysraha on noin 60 prosenttia palkasta. Tästä huolimatta isyysvapaata pitävistä miehistä yli 70 prosenttia on vapaalla vain alle kaksi viikkoa.

Shinjiro Koizumi on Japanin aiemman pääministerin Junichiro Koizumin poika.

Lue myös:

Isyyslomahaaveesta on pelottavaa kertoa pomolle – Naoyuki Katsuma uskaltautui, ja nyt Japanissa harvinainen koti-isyys vie kaikki voimat

Ylöjärvellä Haverin vanhalla kaivoksella sattui torstaina harvinainen onnettomuus. Kahdeksan tunnin sukellus päättyi lopulta onnellisesti. Eksynyt sukeltaja nousi turvallisesti pintaan kahdeksan jälkeen illalla.

Haverin Kaivossukeltajat ry:n puheenjohtaja Lauri Marjamäki oli mukana auttamassa sukeltajaa. Marjamäen kohdalle ei ole koskaan sattunut vastaavaa.

– On harvinaista, että näin käy, mutta tilannetta on harjoiteltu usein.

Harjoitukset auttoivat siihen, että sukeltaja pysyi rauhallisena.

Ylöjärven Viljakkalassa sijaitseva Haveri on entinen rauta- ja kultakaivos, jonka toiminta lopetettiin vuonna 1960.

Kaivostoiminnan loputtua kaivos täyttyi vedellä ja sen avolouhoksesta tuli suosittu sukelluskohde. Haverissa sukelletaan ympäri vuoden. Kaivosalue on aidattu ja sitä pääsevät käyttämään ainoastaan sukellusyhdistykset.

Haveriin on hukkunut tiettävästi kaikkiaan neljä sukeltajaa 1980- ja 1990-luvuilla.

Huono näkyvyys

Torstain onnettomuudessa kahden sukeltajan tiimi oli sukeltanut 80 metrin syvyyteen. Tarkoituksena oli olla vedessä 200 minuuttia eli yli kolme tuntia.

Ongelmat alkoivat Marjamäen mukaan nousuvaiheessa tai hieman ennen sitä.

– Pari erkaantui huonon näkyvyyden takia toisistaan. Toinen sukeltaja pääsi suunniteltua reittiä takaisin, ja toinen joutui valitsemaan pidemmän reitin takaisin.

Tapahtuman järjestäjä oli tehnyt ennakkoon ilmoituksen pelastuslaitokselle. Marjamäki kiittää, että pelastuslaitos oli nopeasti paikalla.

Marjamäki lähti parinsa kanssa veteen itse varmistamaan tilannetta.

– Kun kuulin tilanteesta, oli kaikennäköisiä ajatuksia. Kun saimme näköyhteyden ja tiedon missä kaveri on, sen jälkeen oli levollisempi olo.

Sukeltaja itse ei ainakaan vielä halua kertoa julkisuudessa pelastumisesta.

Vesi kolmiasteista

Kadonneeseen sukeltajaan saatiin näköyhteys yli tunnin etsinnän jälkeen. Marjamäki toimitti sukeltajalle lisää virtaa sähkölämmitteiseen pukuun ja lisää pukukaasua.

Sukeltajilla on kuiva vaatekerta ja sen päällä sukelluspuku. Välissä on kaasua, ettei puku painuisi ihoon kiinni. Marjamäki toimitti lisää tätä pukukaasua.

– Pystyimme kommunikoimaan jonkin verran voinnista ja lämmöstä, Marjamäki sanoo.

Vesi oli noin kolmeasteista eli kylmää. Siksi lämmön tuominen oli tärkeää.

Itse sukelluksessa tarvittavat kaasut riittivät. Suljettu järjestelmä kierrätti hapen.

– Varsinaista hengenvaaraa ei tällä kertaa ollut, vaikka oli pitkä sukellus. Laitteet olivat sitä luokkaa, että sen pystyi suorittamaan.

Paniikki on riski

Sukeltaja tuli toista reittiä naruja pitkin ylös. Nousu oli hidasta, koska sukeltajan pitää välttää sukeltajan taudin vaaraa.

Sukeltajantauti voi tulla, jos nousee liian äkkiä syvyydestä pintaan. Silloin hengityskaasun typpeä tai heliumia liukenee liikaa elimistöön, jolloin verenkierrossa ja kudoksissa syntyy kuplia.

Sukeltajantaudin oireita ovat Sukeltajaliiton mukaan esimerkiksi ihon pistely, tunnottomuus ja kutina, nivelkipu, poikkeuksellinen väsymys, pahoinvointi, huimaus ja outo, "höntti" olo.

Nyt tätä vaaraa ei Marjamäen mukaan ollut, koska sukeltaja malttoi tulla pinnalle tarpeeksi rauhassa.

Paniikki on sukeltajan pahin vihollinen.

– Se on riski, koska hengitys kiihtyy ja hiilidioksidia kertyy enemmän.

Jano ja nälkä

Sukeltaja nousi pintaan torstaina kello 20.15 hyväkuntoisena. Paikalla ollut lääkäri ja ensihoidon yksikkö tarkastivat sukeltajan kunnon. Sukeltaja ei tarvinnut sairaalahoitoa yli kahdeksan tuntia kestäneestä sukelluksesta huolimatta.

– Sukeltaja on pinnalla ja hyvissä voimissa. Tämä sukellus päättyi onnellisesti, Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävä palomestari Tommi Lönnqvist kertoi.

Sukeltajalla oli jano ja nälkä.

– Eilen montulta lähtiessä hän oli hyvillä mielin, Lauri Marjamäki kertoo.

Korjaus klo 10.40 Marjamäki on Haverin Kaivossukeltajien, ei Tampereen Urheilusukeltajien puheenjohtaja.

Lue lisää:

Ylöjärven vanhassa Haverin kaivoksessa kadonnut sukeltaja nousi pintaan omin voimin – 8 tunnin sukellus päättyi onnellisesti

Yritysten välisissä riita-asioissa on yleensä aina kyse yhdestä asiasta.

Rahasta.

Silloin kun korvauksista ja rahasta kiistellään oikeudessa, se on kallista touhua.

Oikeudenkäynnit kestävät ja asianajajien palkkiot ovat suuria pitkissä prosesseissa.

Yksi Suomen historian laajimpia oikeusjuttuja on ollut asfalttikartellijuttu, jossa osapuolina oli useita asfalttialan yrityksiä sekä kuntia. Kartellioikeudenkäynti ja sen jälkeinen vahingonkorvausoikeudenkäynti kestivät yhteensä kaksikymmentä vuotta.

Juristi Pirita Virtanen oli seitsemän vuoden ajan hoitamassa asfalttijuttua.

– Pelkästään oikeudenkäyntikulut olivat useita miljoonia euroja, Virtanen kertoo.

Virtanen alkoi pohtia asfalttikartellijutun aikana, eikö laajoja riitajuttuja voida ratkaista nopeammin ja tehokkaammin.

Oppia Harvardista ja maailman suurimmasta sovitteluyhtiöstä

Asfalttioikeudenkäynnin jälkeen oikeustieteiden maisteri Virtanen haki ja pääsi opiskelemaan Yhdysvaltoihin arvostettuun Harvardin yliopistoon.

Siellä hän suoritti toisen oikeustieteiden maisterin tutkinnon, jossa pääaineena olivat sovittelu ja neuvottelu.

Pian Virtanen löysi itsensä maailman suurimmasta sovitteluyhtiöstä. Hän sovitteli Jams-yhtiössä monenlaisia kiistoja.

– Erilaisia kilpailuoikeudellisia vahingonkorvausjuttuja, patenttikiistoja, rakennus- ja pankkialan riitatapauksia, työoikeuskiistoja, omaisuusriitoja ja vakuutusjuttuja.

Summat olivat suuria.

– Yhdysvalloissa tekemäni pienin juttu oli intressiltään puolitoista miljoonaa euroa. Suurimmassa kansainvälisessa jutussa vaadittiin kolmen miljardin euron vahingonkorvauksia.

Saatiinko näihin kaikkiin sovinto päivässä?

– Lähes aina. Sovinto saadaan aikaan päivässä, joskus muutamassa tunnissa. Prosessissa on aina ensin kevytvalmistelu, ja sen jälkeen on päivän sovittelu.

Virtanen korostaa, että jokaisessa tapauksessa osapuolten on tehtävä ennen sovittelua oikeudellinen analyysi ja riskianalyysi.

– Osapuolten on arvioitava, mikä riski on siinä, että juttu voitetaan tai hävitään. Ja mitä tämä tarkoittaa rahassa. Sen jälkeen tiedetään, mikä on taloudellisesti niin sanottu harmaa alue, jolla liikutaan.

Sovittelussa on kyse siitä, että sovittelija auttaa osapuolia neuvottelemaan parhaan mahdollisen lopputuloksen "harmaalla alueella". Joskus sovittelija tekee myös sovintoehdotuksen osapuolille.

"Hän heitti kaikki paperit roskikseen ja lähti menemään"

Virtasen mieleen on jäänyt eräs tapaus, jossa teleyhtiön lakimies ei näyttänyt kovinkaan tyytyväiseltä sovintoehdotuksen jälkeen.

– Hän heitti kaikki paperit roskikseen ja lähti menemään. Samalla hän sanoi, että tällaista hän ei hyväksy. Lopulta hän kuitenkin hyväksyi sovintoehdotuksen ja sovinto saatiin aikaan.

Kun Virtanen kohtasi saman lakimiehen seuraavassa sovittelussa, paperit eivät enää lennelleet.

– Hän totesi minulle, että oli kyllä aika hyvä sovinto.

Virtanen on perustanut Suomeen oman toimiston. Hän haluaa tuoda päivän sovittelumallin suomalaisille yrityksille.

– Olen tehnyt viime pari vuotta markkinointityötä Suomessa. Olen käynyt puhumassa tästä mallista yritysten lakiosastojen johtajille. He ovat olleet kiinnostuneita sovittelusta, jonka avulla yritykset voivat säästää paljon.

Muutamia sovitteluja on jo ollut Suomessa.

– Ne ovat olleet pääosin vahingonkorvausriitoja.

Lähes aina on syntynyt sovinto

Virtasen sovittelemissa jutuissa on saatu lähes aina aikaan sovinto.

– 95 prosentissa on saatu sovinto aikaan, sanoo Virtanen.

Sovittelussa osapuolet voivat sopia rahan lisäksi monenlaisista asioista toisin kuin oikeudenkäynneissä. Nissä tuomari päättää asian lopputuloksen.

– Sovittelussa osapuolet päättävät itse ratkaisun lopputuloksen. He voivat sopia rahan lisäksi monesta muusta asiasta kuten esimerkiksi yhteisistä projekteista tulevaisuudessa.

Sovinto tarkoittaa käytännössä sitä, että osapuolet tulevat toista vastaan.

– Yleensä on niin, että kun on ollut hyvä sovittelu, osapuolet ovat tyytymättömiä. Mutta kun he heräävät seuraavana aamuna, he ymmärtävät, kuinka paljon parempi se ratkaisu on ollut sen sijaan, että edessä olisi ollut vuosien taistelu tuomioistuimessa.

Asianajajat: Sitä parempi, mitä enemmän sovittelijoita

Virtasen sovittelumalli tarkoittaa sitä, että asianajajien palkkiot tietyissa tapauksissa romahtavat, jos heidän asiakkaansa valitsevat pitkien oikeuskäsittelyjen sijaan lyhyen sovittelun.

Virtanen on puhumassa perjantaina sovittelusta Asianajajapäivillä Helsingissä.

Myös Asianajajaliitto kouluttaa sovittelijoita. Liiton mukaan asianajajat pyrkivät ehdottamaan sovittelua ennen oikeuteen menemistä.

Asianajajat suhtautuvat uteliaasti Virtasen sovittelumalliin.

– Suomi on pieni maa, ja täällä tulee helposti intressiristiriitoja. Sitä parempi on, mitä enemmän meillä on sovittelijoita, sanoo Asianajajaliiton Sovitteluvaliokunnan puheenjohtaja ja asianajaja Antti Pulkkinen.

Virtasen mukaan yrityskiistoissa voi olla hankalaa löytää asianajajaa, joka voisi toimia sovittelijana.

– Jos asianajaja on edustanut tiettyä yritystä aiemmin, hän ei voi toimia saman yrityksen riitajutussa sovittelijana, elleivät kaikki osapuolet sitä hyväksyisi. Riippumattomuus ja luotettavuus ovat keskeisiä asioita sovittelussa, Pirita Virtanen sanoo.

Lue myös:

"Halusimme saada nopean ja rauhanomaisen ratkaisun, jotta lasten elämä muuttuisi normaaliksi" – Vapaaehtoinen sovittelu huoltajuuskiistoissa on parantanut erolasten arkea

Päivi Happonen: Mitä järkeä on antaa anteeksi? – Yhä useampi rikollinen haluaa kohdata uhrinsa ja sovitella tekoaan

Heidi Lehtiniemi-Eerolan ensimmäiset kaksi vuotta ripsienpidennysten kanssa sujuivat hyvin. Sitten hän huomasi, että silmät alkoivat tuntua oudoilta.

– Oireita alkoi ilmetä vähitellen. Ne olivat siitepölyallergiselle tuttuja silmien kutinaa ja vuotamista, hän kertoo.

Pirkanmaalla Kangasalla asuva Lehtiniemi-Eerola kävi huollattamassa ripsiään kerran kuukaudessa. Oireet pahenivat huoltokerrasta toiseen, vaikka Lehtiniemi-Eerolalle kokeiltiin eri liimoja.

Hän piti myös puolen vuoden välein noin kuukauden pituisen tauon ripsienpidennyksistä.

– Siinä mielessä olin huono ripsienpidennysten käyttäjä, että sinnittelin liian pitkään oireiden kanssa ja ajattelin, että ne menevät ohi.

Lehtiniemi-Eerola ei mennyt oireiden takia lääkäriin vaan yritti hoitaa niitä allergialääkkeillä.

– Kun on katsonut kaksi vuotta peiliin ripsienpidennysten kanssa, on kova halu jatkaa niiden käyttöä. Sitä miettii, että kyllähän näistä oireista selviää.

Kosketusallergiat lisääntyneet

Heidi Lehtiniemi-Eerola kävi ottamassa ripsienpidennykset ammattilaisella. Kuluttajat voivat ostaa myös itse esimerkiksi rakennekynsisettejä, jotka sisältävät kovettumattomia akrylaatteja. Iholle joutuessaan ne voivat aiheuttaa allergisia reaktioita.

Ruotsista on TTL:n vanhemman asiantuntijan Katri Suurosen mukaan viime vuosina raportoitu useammista tapauksista, joissa yksityiskäyttöön markkinoiduista geelikynsilakoista ja -materiaaleista on tullut herkistymiä.

– On ongelmallista, että yksityishenkilöt saavat ostaa tällaisia tuotteita ja käyttää niitä huonosti suojautuneena. Käytännössä on melko vaikea tehdä esimerkiksi vasemmalla kädellä oikeaan käteen kynnet ilman, että ainetta pääsee iholle.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylitarkastaja Emma Tarvaisen mukaan Suomessa ei ole saatu vastaanlaisia ilmoituksia kovinkaan paljoa.

– Allergisoivat aineet merkitään pakkauksiin huutomerkeillä. On kuluttajan omaa harkintaa, haluaako käyttää tällaisia tuotteita.

Yle uutisoi aiemmin torstaina rakennekynsien ja ripsiliimojen aiheuttamien oireiden lisääntymisestä. Työterveyslaitoksen mukaan etenkin kosketusallergiat ovat lisääntyneet viime vuosina kauneusalalla.

TTL perustaa arvionsa muun muassa muualla Euroopassa havaittuun ilmiöön: keuhko- ja ihotautilääkärien potilasaineistossa on nähtävillä, että akrylaateille herkistyy yhä useampi työntekijä ja myös kuluttaja.

Silmät kuin ampiaisen pistoksen jälkeen

Heidi Lehtiniemi-Eerola käytti ripsiteknikon laittamia ripsienpidennyksiä yhteensä kolmen vuoden ajan. Viimeisen kerran hän otti ripsienpidennykset vuoden 2017 keväällä.

Lopulta oireet olivat niin pahat, että pari tuntia ripsien laiton jälkeen silmäluomet turposivat ja hilseilivät.

– Silmät olivat koko ajan sen näköiset kuin ampiainen olisi pistänyt. Tulehdus oli niin voimakas, että se alkoi haitata jo näkökykyä. Lopulta silmäluomistani vuoti kudosnestettä useiden päivien ajan.

Viimeisen pidennystenlaittokerran jälkeen Lehtiniemi-Eerola kävi seuraavana päivänä uudestaan ripsiteknikolla poistattamassa ripsienpidennykset.

– Pahimpien oireiden ilmettyä en uskaltanut jatkaa ripsienpidennysten käyttöä.

Oireet loppuivat hyvin nopeasti ripsienpoiston jälkeen. Lehtiniemi-Eerola ehti kuitenkin herkistyä akrylaateille niin, ettei hän pysty esimerkiksi ottamaan ripsipermanenttia, jossa ripset taivutetaan ylöspäin ripsipermanenttiaineella.

– Omat ripset kasvavat nyt ripsienpidennysten jälkeen tosi suorina eivätkä suostu taipumaan kunnolla. Sen takia halusin kokeilla ripsipermanenttia.

Myös ripsiteknikko allergisoitui

Heidi Lehtiniemi-Eerolan molemmat silmät alaluomesta kulmaluulle asti ovat herkistyneet. Se näkyy hilseilynä ja herkän ihon tuotteetkin ovat joskus liian voimakkaita. Herkistyminen on rajoittanut myös kosmetiikan käyttöä.

– Pitää olla hirveän tarkka, mitä luomi- ja ripsiväriä käyttää. Pahimmillaanhan allergia saattaa johtaa näköön liittyviin häiriöihin. Jälkikäteen olen ajatellut, mitä kaikkea pahempaa siinä olisi voinut käydä.

Kosketusallergia on pysyvä, eikä siitä pääse kerran herkistyttyään eroon. Heidi Lehtiniemi-Eerola kävi kahdella eri ripsiteknikolla ottamassa ripsienpidennyksiä.

– Ensimmäinen ripsiteknikko allergisoitui itsekin niin pahasti, että joutui vaihtamaan kokonaan alaa.

Lehtiniemi-Eerola haluaisi muistuttaa muita ripsienpidennysten käyttäjiä, että oireiden ilmettyä pidennysten käyttö kannattaa lopettaa heti.

– Totta kai kaikki toivovat, että liima olisi mahdollisimman pysyvää. Huoltohinta 60 eurosta ylöspäin kolmen viikon välein on monelle aika paljon. Itse kuitenkin näen, että herkistymisen jälkeen on epätodennäköistä, että toiseen liimaan vaihto auttaisi.

Lue seuraavaksi:

Parikymppiset suurentavat huuliaan hyaluronihapolla – "Kauneusihanteeni on muovinen, en ole mikään elovena"

Vuonna 2018 yli 44 000 suomalaista sai Kelan tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa. Viime vuonna minusta tuli yksi Suomen mielenterveysongelmaisista. Yksi meistä.

Kelan korvaamaa psykoterapiaa voivat saada 16-67-vuotiaat, joiden työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveydenhäiriön vuoksi. Pari vuotta sitten en olisi koskaan voinut kuvitella, että minä voin mennä rikki. Niin siinä kuitenkin kävi. Työkykyni ja hyvinvointini joutui vaakalaudalle.

Terapiassa viimeistään ymmärsin, että menin rikki jo paljon aiemmin, mutta minulla ei ollut työkaluja nähdä tai hyväksyä sitä. Kun elämä iski seinän vastaan, vaihtoehtona oli joko jatkaa samaa rataa tai elää uudenlaisella tavalla. Valitsin jälkimmäisen ja se on yksi tähänastisen elämäni parhaista valinnoista. Päätin hyväksyä, että vaikka vain minä olen vastuussa elämästäni, en ole yksin.

Olen aina ollut selviytyjä. Moni meistä on.

Ensin pidin sitä vahvuutena, sitten syvimmässä alhossa aloin pitää sitä heikkoutena. Terävän, empaattisen ja osaavan terapeutin kanssa olen oppinut, että selviytymisen taito voi olla molempia. Meistä on moneksi, ja jopa vikamme sisältävät kultareunuksen.

Selviytymisen ei pitäisi koskaan tarkoittaa sitä, että ei osaa viheltää peliä poikki, kun oma sietoraja huutaa punaisella ja on mennyt monta askelta siitäkin yli.

Osana hyvää terapiaa, ihminen oppii kunnioittamaan itseään ja muita. Lentokoneessa olen aina ajatellut, että ohje happinaamarin laittamisesta itselle, ennen kuin auttaa muita, on täyttä hölynpölyä. Se on kuitenkin kivuliaan totta. Sen opetti elämä, jota en voinutkaan hallita.

Kun ihmisen kuorma on liian raskas, ei hän jaksa vetää naamaria omille kasvoilleen saati sitten muiden. Lopputuloksena on, että myös lähellä olevien henkeä alkaa ahdistaa.

Mielenterveysongelmat eivät ole enää samanlainen tabu kuin ennen. Onneksi.

Osaa ihmisistä varmasti ärsyttää, kun julkimot kertovat avoimesti terapiakokemuksistaan lehtien palstoilla tai sosiaalisessa mediassa. Minä taas haluan kiittää Suomen mariaveitoloita, jotka jakavat haavoittuvuutensa muiden nähtäväksi.

Oikeastaan – se kuinka rikki minä, mariaveitolat tai sinä olet – ei kuulu kenellekään. Parhaimmillaan terapia opettaa vetämään terveitä rajoja ja kunnioittamaan toisten ihmisten rajoja.

Minä vedän rajan siihen, että en pura tässä auki, mikä kaikki minut on rikkonut. Ja rehellisesti sanottuna menee vielä vuosia, että ymmärrän täysin itsekään. Terapia on opettanut hyväksymään tällaisen keskeneräisyyden, vaikka se on toisinaan turhauttavaa.

Yhden asian uskon ymmärtäväni. Sinulla, kuten minulla, on oikeus hakea apua ja olla pelkäämättä leimautumista.

Vaikka olet mennyt itse rikki, ansaitset tulla kohdatuksi ja autetuksi. Sinussa voi olla vikasi, mutta sinä et ole viallinen.

Me olemme epätäydellisiä ihmisiä, joita yrittää auttaa epätäydellinen järjestelmä. Oli sitten kyse kuntoutuspsykoterapiasta tai muusta terapiasta, järjestelmämme ei ole täysin tasa-arvoinen ja se vaatii huoltamista. Voin vain kuvitella, kuinka vaikeaa avun etsiminen byrokratiaviidakosta on heille, jotka pysyvät hädin tuskin kasassa. Terapia, edes Kelan korvaamana, ei ole halpaa.

Jos kuitenkin saat apua, älä tunne häpeää siitä, että sinulla on ongelmia, joista et selviä yksin.

Se tekee sinusta ihmisen. Yhden meistä.

Sean Ricks

Kirjoittaja on umpitamperelainen toimittaja, joka harrastaa oluita ja pöytälaatikkorunoutta. Hän juontaa Perjantai-ohjelmaa ja uskoo, että parhaita keskusteluita ei käydä somessa.

Katso myös:

Yle Perjantai keräsi huonoja terapiakokemuksia – moni kokee terapian henkisenä pahoinpitelynä: “Paras vertaus on raiskaus, siltä se tuntui”

Perjantai käsittelee hyvää ja huonoa terapiaa 17.1. klo 21.05 TV1:ssä. Ohjelman voi katsoa myös Yle Areenassa.

Valtionosuudet ovat keskeinen osa kuntien rahoitusta, mutta kuntien välillä niissä on jopa monisatakertaiset erot. Rahojen jako ei ole pelkkää aluepolitiikkaa – se paljastaa esimerkiksi sen, miten ikärakenne ja sairastavuus vaihtelevat Suomen kunnissa.

Syrjäisyys tai sijainti saamelaisten kotiseutualueella korottaa valtionosuuksia, mutta enimmiltään jako perustuu kaikissa kunnissa samoihin asioihin, kertoo kuntaliiton valtionosuusasiantuntija, kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen.

– Sairastavuuskerroin ja ikärakenne ovat euromääräisesti suurimmat vaikuttavat tekijät. Kaiken kaikkiaan laskentamallissa on kolmisenkymmentä eri perustetta, Lehtonen sanoo.

Valtionosuuksien laskenta perustuu kuntien lakisääteisten palvelujen laskennallisiin kustannuksiin. Tänä vuonna ne ovat yhteensä 26,9 miljardia euroa. Siitä vähennetään kuntien omarahoitusosuus. Verotulotasauksen ja perusopetuksen kotikuntakorvausten jälkeen jäljelle jää peruspalvelujen valtionosuus. Lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriö maksaa valtionosuuksia esimerkiksi kirjastoille.

Nuoret ja ikäihmiset korottavat valtionosuutta

Ikärakenteen suhteen kunnat ovat samalla viivalla: eniten rahaa maksetaan nuorista ja vanhuksista, vähiten työikäisistä, kertoo valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Arto Salmela. Koko 26,9 miljardista ikärakenteesta tulee 18,7 miljardia euroa, sairastavuus noin 6,5 miljardia.

– Esimerkiksi yli 85-vuotiaan laskennallinen kustannus on 19 000 euroa, työikäisestä eli 19–64 -vuotiaasta se on noin 1000 euroa, Salmela selventää.

Kuntarakenteen eriytyminen näkyy, sillä varsinkaan työikäistä väkeä menettävät muuttotappiokunnat eivät menetä valtionosuuksiaan samassa suhteessa. Kasvukeskukset puolestaan vetävät työikäisiä, joiden osuus ei vaikuta valtionosuuksiin yhtä paljon. Kasvukunnissa onkin toivottu, että kasvu otettaisiin valtionosuuksien jaossa jotenkin huomioon.

Sairastavuudessa taas katsotaan kansansairauksia: sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, diabetes ja muun muassa mielenterveysongelmat korottavat valtionosuuksia laissa määriteltyjen kertoimien mukaan.

Ikärakenne ja sairastavuus näkyvät kartalta

Kahden merkittävimmän tekijän vaikutus valtionosuuksiin käy ilmi, kun vertaillaan kahta kuntaa, Rautavaaraa ja Pukkilaa. Molemmat ovat alle 2000 asukkaan maaseutumaisia kuntia.

Pohjoissavolaisen Rautavaaran 1700 asukkaasta valtionosuuslaskennassa painavia yli 75-vuotiaita on 18 prosenttia. Itä-Uudellamaalla sijaitsevassa Pukkilassa ikäihmisten osuus on melkein puolet pienempi, tasan 10 prosenttia. Rautavaarassa THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi on maan korkein, 174,7 – Pukkilassa se on 93,3 eli maan parhaassa neljänneksessä.

Rautavaaran valtionosuudet olivat vuonna 2019 4688 euroa asukasta kohti. Pukkila sai puolestaan 1764 euroa asukasta kohti.

Jos asukaskohtaiset valtionosuudet viedään kartalle, nähdään siis muun muassa se, missä ikääntynyt ja sairastava Suomi on. Verotulotasauskin vaikuttaa valtionosuuksiin, mutta eniten verotuloja kuntien kassaan kerryttävät työikäiset. Verotulojen kokonaisuuteen vaikuttaa myös kiinteistövero, joka esimerkiksi voimalaitoskunnissa voi olla merkittäväkin tulonlähde.

Voit vertailla kuntien saamia valtionosuuksia vuodelta 2019 ja muita kuntatalouden tunnuslukuja alempana jutussa olevan koneen avulla. Kuntien talouden tunnuslukuja voit tarkastella myös Yle Svenskan vuoden 2019 valtionosuuksia käsittelevästä jutusta.

Koskettamalla karttaa näet kunnat ja kuntien nimet.

Vieraskielisyydestä maksetaan

Koko maassa asukasta kohti suurimmat valtionosuudet saavan Utsjoen osuutta korottaa syrjäinen sijainti saamelaisalueella. Jokaista kuntalaista kohti Utsjoki sai viime vuonna 5852 euroa. Tästä suoraan valtionosuuksien päälle maksettava saamelaisalueen lisäosa muodostaa lähes puolet, melkein 2700 euroa asukasta kohti.

Summa kuulostaa suurelta, mutta kun se suhteutetaan valtionosuuksien kokonaisuuteen, tilannekuva näyttää toiselta: valtionosuuksia maksetaan tänä vuonna yli 9 miljardia euroa, josta saamelaisten kotiseutualueen lisän osuus on noin 3,6 miljoonaa euroa.

Euroissa mitattuna suurimmat valtionosuudet sai viime vuonna Tampereen kaupunki, noin 300 miljoonaa euroa. Utsjoki sai yhteensä 7,3 miljoonaa, eli Tampereen yhden vuoden valtionosuuksilla maksettaisiin Utsjoen valtionosuudet vuoteen 2061 asti.

Myös kaksi- ja vieraskielisyys korottavat valtionosuuksia, kaksikielisyys 282 eurolla ja vieraskielisyys reilulla 1900 eurolla asukasta kohti. Vieraskielisiksi lasketaan ne asukkaat, joiden äidinkieli ei kuulu Suomen virallisiin kieliin. Neuvottelevan virkamiehen Arto Salmelan mukaan erityisesti viimeksi mainittu on viime vuosina ollut kasvussa.

Lue myös:

Ikääntymisen tsunami iskee kuntiin ja lapsiluku laskee – selvitys patistaa kuntia sopeuttamaan palveluitaan ripeästi: "Edessä kovat veronkorotukset"

"Hankitaan vain kirjoja, jotka ovat saaneet megakohun aikaan" – Rahahuolissa rypevä Rovaniemi puolitti kirjaston hankintarahat, muualla maassa leikkuri ei heilu

Lähes kaikki ovat valtionosuuksista riippuvaisia

Kuntien toimintaa rahoitetaan kahta kautta: verotuloilla ja valtionosuuksilla. Kunnan keräämät verotulot vaikuttavat valtionosuuksiin tasausjärjestelmän kautta. Myös tämä näkyy valtionosuuksien jakautumisessa.

Käytännössä verotulotasauksesta seuraa se, että paljon verotuloja keräävät kunnat joutuvat maksun puolelle. Näitä kaupunkeja ja kuntia oli vuonna 2019 Kuntaliiton mukaan 29 ja ne maksoivat tasausta yhteensä 650 miljoonaa euroa.

Erot verotuloissa ovat suuria: Kauniaisissa vuoden 2019 laskennassa verotulot olivat 6905 euroa asukasta kohti, Merijärvellä 2460 euroa asukasta kohti.

Kuntia, joissa asukaskohtaiset valtionosuudet ovat verotuloja suuremmat, on Suomessa vuoden 2019 valtionosuustietojen perusteella 90. Lähes kaikki luokitellaan Tilastokeskuksen kuntajaossa maaseutumaisiin kuntiin, mutta kovin paljon muita yhdistäviä tekijöitä joukolla ei ole.

Esimerkiksi kuntataloudessa joukkoon mahtuu niin tuhdisti positiivisen vuosikatteen tehnyt Utsjoki kuin reiluhkosti negatiivisen vuosikatteen Lestijärvi ja Reisjärvikin. Veroprosenttikin vaihtelee Luhangan 18,5:sta Halsuan 23,5:een.

Kuntatalousasiantuntija Eero Laesterän konsulttiyhtiö Perlacon on laskenut, kuinka suureksi kuntien veroprosentit pitäisi nostaa, jos kaikki verorahoitus pitäisi kerätä kunnallisverossa. Esimerkiksi Utsjoella verotuloja kertyy varsin mukavasti, mutta veroprosenttia pitäisi silti korottaa reilu 38 prosenttiyksikköä. Veroäyriksi tulisi siis huimat 59.

Katso alta, paljonko sinun kuntasi saa valtionosuuksia ja paljonko veroprosenttia pitäisi korottaa, jos vastaava rahasumma kerättäisiin pelkästään kuntaveroina.

Esimerkkikuntamme Rautavaara ja Pukkila ovat tässäkin tilastossa kaukana toisistaan. Jos Rautavaaran pitäisi kerätä valtionosuuksiaan vastaava rahamäärä kunnallisveroina, pitäisi verotusta kiristää nykyisestä 22 prosentista 71 prosenttiin. Pukkila on tässä mielessä vähemmän riippuvainen valtionosuuksista, sillä siellä valtionosuudet vastaavat kuntataloudessa “vain” 13 prosenttiyksikön korotusta.

Jos Tampere joutuisi korvaamaan 300 miljoonan euron valtionosuutensa verotusta korottamalla, kiristyisi tamperelaisten verotus Laesterän laskelmien mukaan tasalukuun pyöristettynä 8 prosenttiyksiköllä.

– Tässä mielessä on selvää, että Suomen kunnista ja kaupungeista ylivoimainen enemmistö on riippuvaisia valtionosuuksista, sanoo Eero Laesterä.

Kunnan talous ei vaikuta valtionosuuden määrään, koska malli on puhtaan matemaattinen. Näin moni sellainen kunta tai kaupunki, jossa vuosikate on plussalla saa myös paljon valtionosuuksia asukasta kohti.

Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen korostaakin, että valtionosuuksia ei pidä ajatella minään valtion köyhäinapuna kunnille, jotka eivät itse pärjäisi.

– Valtionosuusjärjestelmän kautta valtio osallistuu hyvinvointiyhteiskunnan ylläpitämiseen.

Sote-uudistus mullistaa myös valtionosuuksia

Valtionosuusjärjestelmän toimivuudesta keskustellaan säännöllisin väliajoin. Rahojen epätasainen jakaantuminen houkuttelee muun muassa pohtimaan sitä, kuka elää ja kenen rahoilla. Neuvotteleva virkamies Arto Salmela muistuttaa kuitenkin, että valtionosuudet kattavat enimmilläänkin vain osan kuntien todellisista kustannuksista.

– Valtionosuudet ovat keskimäärin neljännes kuntien todellisista kustannuksista. Enimmillään niiden osuus voi olla ehkä 60 prosenttia, mutta silloinkaan se ei missään nimessä kata kaikkia kustannuksia, Salmela sanoo.

Viimeksi valtionosuusjärjestelmää on rukattu isommin vuodelle 2015. Perustavaa laatua oleva uudistus on edessä vasta sitten joskus, kun sote-uudistus saadaan käytäntöön, arvioi Arto Salmela.

– Sote-uudistuksessa peruspalvelujen rahoitusvastuu on siirtymässä kunnilta pois, mikä tietysti aiheuttaa merkittävän uudistustarpeen myös valtionosuuksien jakoperusteissa.

Valtionosuudet ovat kuluvana vuonna yhteensä noin 9,3 miljardia euroa, mistä melko tasan 7 miljardia muodostuu peruspalvelujen valtionosuudesta.

Pitäisikö valtion ohjata kuntatalouden kehitystä valtionosuuksilla nykyistä tiukemmin? Keskustele aiheesta kello 17 asti.

Lue vielä:

Väestöennuste: väki vähenee 20 vuodessa lähes kaikissa Keski-Suomen kunnissa: "Niillä, jotka pystyvät lähtemään, vaihtuu maisema"

17.1. kello 11.01 Täsmennetty verotulotasausta koskevaa kohtaa ja lisätty tieto verotulotasausta maksavista kunnista.

Yhdysvallat on myöntänyt yli viikko Iranin tekemän ohjusiskun jälkeen, että 11 sen sotilasta sai hoitoa hyökkäyksen jälkeen. Iran ampui ohjuksia Yhdysvaltain sotilaiden ja muiden kansainvälisten joukkojen käytössä oleviin kahteen tukikohtaan Irakissa 8. tammikuuta.

Heti iskun jälkeen Yhdysvallat ilmoitti, ettei yksikään sotilas saanut iskussa vammoja.

Torstaina Yhdysvaltain asevoimat kuitenkin julkaisi lausunnon, jossa sanottiin useiden Ain al-Asadin tukikohdassa palvelleiden sotilaiden saaneen hoitoa räjähdyksestä seuranneen tärähdyksen aiheuttamien oireiden vuoksi.

Kyseiset sotilaat on siirretty Saksaan ja Kuwaitiin, ja heidän tilaansa tarkkaillaan edelleen.

Iranin ohjushyökkäys oli vastaus Yhdysvaltain aiemmin tekemään iskuun, jossa Iranin vallankumouskaartin komentaja Qassem Suleimani kuoli.

Lisää aiheesta:

Kirjeenvaihtajan analyysi: Trump kääntyi Iranin suhteen liennyttävämpään rooliin ja uuden sodan uhka näyttää toistaiseksi väistyneen

Kysyimme sotilasasiantuntijalta 6 keskeistä kysymystä Iranin iskuista: Symbolinen toimi, joka jätti mahdollisuuden liennytykseen

Kansainvälisten joukkojen tukikohtiin hyökättiin Irakissa, osapuolia kehotetaan malttiin – Tämä Iranin yöllä tekemistä iskuista tiedetään

Valtion energiaverotuloihin on luvassa melkoinen romahdus tämän vuosikymmenen aikana. Näin arvioi energia-alan yrityksiä edustava Energiateollisuus.

Etujärjestö laskee, että valtion kirstusta katoaa vuotuisia energiaverotuloja 1–2 miljardia euroa vuoteen 2030 mennessä.

Ei mitään taskurahoja.

Kahdella miljardilla pyörittäisi Suomen yliopistoja vuoden. Tai maksaisi teiden, ratojen ja vesiväylien kunnossapidon vuodeksi.

Verokarhu perii energiaveroja esimerkiksi bensasta, dieselistä, sähköstä, kivihiilestä ja maakaasusta. Potti pienenee jatkossa ilmastotoimien kiristymisen vuoksi.

– Siirrymme ilmastoystävälliseen energiajärjestelmään, mikä on todella hieno ja tärkeä asia. Samalla tietysti fossiilisten energialähteiden käyttö vähenee ja energiaverokertymät alenevat, kertoo Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä.

Hän painottaa, että energia-ala on sitoutunut tiukkoihin ilmastotoimiin. Leskelän mukaan nyt olisi kuitenkin syytä käydä perusteellinen keskustelu, miten valtiovalta aikoo paikata verotuloihin syntyvän jättimäisen loven.

Suurin pudotus liikenteen verotuloissa

Energiateollisuuden laskelma perustuu valtiovallan tekemiin ilmasto- ja energialinjauksiin. Laskelma ottaa huomioon, että vuoteen 2030 mennessä Suomi muun muassa:

• luopuu kivihiilen käytöstä kieltolain nojalla
• vähintään puolittaa turpeen polttamisen energiaksi
• puolittaa liikenteen päästöt korvaamalla fossiilista bensaa ja dieseliä esimerkiksi biopolttoaineilla ja sähköllä
• alentaa raskaan teollisuuden sähköveroa kohden EU:n sallimaa miminitasoa

Suurin pudotus nähdään liikenteen verotuloissa, laskee Energiateollisuus. Etujärjestö painottaa, että laskelma on suuntaa-antava arvio, johon liittyy väistämättä epävarmuuksia.

Energiaverot ovat valtion kolmanneksi tärkein rahasampo arvonlisäveron ja tuloverojen jälkeen. Tänä vuonna energiaveroja kertyy valtion kirstuun 4,7 miljardin euron arvosta.

Nyrkkisääntönä voidaan sanoa, että energiaverot kattavat vajaan kymmenisen prosenttia valtion tuloista.

– Valtion on jollain tavalla katettava vaje. Energia-alalta tuskin on jatkossa tällaisia verotuloja saatavissa, huomauttaa Leskelä.

Verotuksen epävarmuudet iso riski investoinneille

Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta 15 vuoden kuluttua. Se tarkoittaa sitä, että Suomi tuottaa vuodessa päästöjä vain sen verran kuin metsät ja maaperä sitovat.

Käytännössä päästöt olisi painettava mahdollisimman lähelle nollaa kaikilla sektoreilla sähköntuotannosta lämmitykseen, liikenteeseen ja teollisuuteen.

Tämä edellyttää isoja investointeja erityisesti päästöttömään sähkön- ja lämmöntuotantoon. Leskelä kertoo, että energia-alan yritykset kaavailevat miljardiluokan investointeja.

Kivihiilen, maakaasun ja turpeen tilalle aiotaan rakentaa esimerkiksi metsähaketta polttavia lämpölaitoksia. Suunnitteilla on myös suuria lämpöpumppulaitoksia, jotka nappaavat talteen hukkalämmöt teollisuudesta, datakeskuksista ja kotitalouksien jätevesistä.

Näiden lisäksi energiayhtiöiden suunnittelupöydillä on geotermistä energiaa ja rutkasti tuulivoimaa.

Valmistumisensa jälkeen laitokset ovat toiminnassa kymmeniä vuosia. Leskelän mukaan energia-alan yrityksillä on siksi oikeus tietää, mitä energiaverotukselle tapahtuu vuosikymmenen lopulla.

Yllättävät muutokset verotuksessa voivat heilauttaa investointien kannattavuuslaskelmat tyystin toiseen asentoon.

– Pidämme isona riskinä investoinneille, jos valtiolle tulee ikään kuin yllätyksenä se, että verotulot vähenevät ja aletaan tehdä nopeasti muutoksia, Leskelä sanoo.

Käytännössä energia-alaa huolettaa esimerkiksi se, korvataanko polttoaineverojen hiipuminen kiristämällä sähkön verotusta. Toinen iso kysymys on, säilyvätkö metsäteollisuuden sivuvirroista syntyvät puupolttoaineet jatkossakin verottomina.

Ministeriö: Ei nopeaa romahdusta edessä

Valtiovarainministeriön (VM) vero-osastolta kerrotaan Ylelle, että ministeriö seuraa energiaverokertymän kehitystä tarkasti.

VM:n mukaan energiaverojen virta hiipuu vähitellen vuosikymmenen kuluessa, eikä ennakoimatonta nytkähdystä alaspäin ole näköpiirissä lähivuosina.

Vero-osasto painottaa, että kivihiilen, maakaasun ja turpeen osalta tulojen laskua voidaan lähivuosina paikata joko korottamalla veroja tai karsimalla polttoaineiden verotukia.

Valtiovarainministeri Katri Kulmunin (kesk.) mukaan Energiateollisuus kiinnittää huomiota oikeaan asiaan, mutta nopeisiin ratkaisuihin hän ei näe tarvetta.

Kulmuni huomauttaa, että energiaverotulojen putoamisesta on esitetty myös 1–2 miljardia euroa maltillisempia arvioita. Asiaa on selvittänyt hiljattain esimerkiksi Teknologian tutkimuskeskus VTT.

Kulmuni myöntää, että hallituksella ei ole vielä suunnitelmaa, kuinka vuosikymmenen lopulla edessä oleva verotulojen aukko paikataan.

– Se on tietenkin vuosikymmenten asia, mikä vaikuttaa koko meidän järjestelmään. Vielä ei ole ratkaisua, kuinka se tehdään, Kulmuni sanoo.

Kulmuni sanoo pariin otteeseen, ettei energiaverokertymän lasku näy lähivuosina juurikaan kuluttajille.

Entä miten energia-ala uskaltaa investoida Suomeen miljardeja, kun verotuksen pitkän aikavälin linja on auki?

– Elinkeinoelämä voi luottaa siihen, että valtio tulee suosimaan kotimaista, uusiutuvaa energiaa ja siihen suuntaan investointeja myös ohjataan, Kulmuni sanoo.

Istuva hallitus ei kaavaile muutoksia puupolttoaineiden verottomuuteen, Kulmuni sanoo.

Sen sijaan hallitus aikoo edistää ilmastotoimia ja työllisyyttä alentamalla teollisuuden sähköveroa kohden EU:n sallimaa minimitasoa. Ideana on kannustaa yrityksiä käyttämään teollisuusprosesseissa puhtaasti tuotettua sähköä fossiilisten polttoaineiden sijaan.

Muutoksia valmistellaan paraikaa VM:n johtamassa virkamiestyöryhmässä. Työryhmän on tarkoitus arvioida myös energiaverotuksen tulevaisuutta.

Energiateollisuuden selvitystyötä pitäisi jatkaa tätä järeämmällä kokonaisuudistuksella, jota varten pitäisi kasata laajapohjainen työryhmä ja teettää isot taustaselvitykset. Leskelä muistuttaa, että sellaisen tekeminen on kirjattu myös hallitusohjelmaan.

– Sillä alkaa olla meidän näkökulmasta jo aika kiire, Leskelä sanoo.

Mittavaa energiaverotuksen uudistusta ei kuitenkaan ole suunnitteilla nyt valmisteilla olevien muutosten lisäksi.

– Se on sitten isompi asia, jota varmasti tulevat hallitukset ja eduskunnat tulevat käsittelemään. Mitään yksittäisiä suuria liikkeitä ei ole lyhyellä tähtäimellä tulossa, Kulmuni sanoo.

Hallitus on asettanut toisen työryhmän pohtimaan liikenteen verotuksen tulevaisuutta. Sen linjaukset kuullaan vuoden päästä keväällä.

Pizza-onlinen muuttuminen Foodoraksi on iso paukku.

Suomalaisten pizzansyöjien tajuntaan piirtynyt Pizza-online hävitetään. Pizza-onlinen ravintolat jatkavat toimintaansa toisen ruoankuljetusyrityksen Foodoran brändin alla, eli asiakkaiden pitää siirtyä Foodoran käyttäjiksi.

Suomalaiset tilaavat valtaosan noutopizzoistaan Pizza-onlinen kautta. Esimerkiksi uudenvuodenpäivinä sen kautta on tilattu pizzoja sekunnin välein eli yli 3 000 pizzaa tunnissa.

Foodoran ja Pizza-onlinen omistava saksalainen Delivery Hero ottaa riskin. Siirtyykö väki todella Foodoraan, joka toimii lähinnä isoimpien kaupunkien keskusta-alueilla ja on jäänyt kauaksi Woltin kasvuvauhdista?

Riskinottoon on tosin selkeä syy: Pizza-onlinen ravintolatarjonnan laajeneminen. Noutopizzerioiden seuraksi palveluun on tullut McDonald'sin, Subwayn, Taco Bellin ja Raxin ravintoloita sekä jopa tukku kasvis- ja ei-kasvisravintoloita Helsingin Kallion trendikulmilta.

– Koimme, että Pizza-online yhdistetään vahvasti pizzaan, vaikka tarjoamme paljon muutakin, Foodoran Suomen-markkinointijohtaja Nora Särkkä selitti muutosta tiedotteessa.

"Sama touhu jatkuu, vaikka nimi vaihtuu"

Pizzeriayrittäjät suhtautuvat nimenvaihdokseen kaksijakoisesti.

– Pizza-onlinesta käytiin täällä joulukuussa ja kerrottiin, että vuodenvaihteen jälkeen muututaan Foodoraksi. Kysyttiin, että jäätkö palveluun vai lähdetkö pois. On riski, kuka muistaa uuden palvelun ja alkaa käyttää sitä. Ja Pizza-onlinen suomalainen perinne katoaa, kun palvelusta tulee kokonaan saksalainen, vantaalaisen Pizza Time Leinelän yrittäjä Sinan Orhanli sanoo.

– En usko, että sillä on paljon merkitystä. Ne ovat ammattilaisia ja mainostavat niin paljon eri kanavissa, että kaikki varmasti tietävät nimenmuutoksen, sanoo puolestaan yrittäjä Kazim Cekic helsinkiläisestä Pizzataikurit-ravintolasta.

Kolmas Ylen tavoittama yrittäjä, ravintoloitsija Vantaalta, ei halua puhua asiasta nimellään. Hän ei halua joutua vaikeuksiin Pizza-onlinen kanssa.

– Sama touhu jatkuu, vaikka nimi vaihtuu, hän epäilee.

Palvelumaksu nousi 133 prosenttia

"Samalla touhulla" yrittäjä viittaa Pizza-onlinen välityspalkkioihin, joita moni pizzeriayrittäjä pitää riistohintaisina.

Välityspalkkioiden suuruus tuli julkisuuteen Ylen selvityksessä kesällä 2019.

Muun muassa Pizza Time Leinelän Orhanli kertoi tuolloin, että jokainen Pizza-onlinen kautta tilattu pizza jättää yrittäjälle jopa 1–2 euroa vähemmän rahaa käteen kuin suoraan ravintolasta tilattu pizza. Pizza-online haukkaa itselleen jopa viidenneksen pizzan listahinnasta. Mutta Pizza-onlinen asema on ollut niin hallitseva, että yrittäjät ovat pelänneet myynnin romahtavan, jos he eroavat palvelusta.

Nyt Pizza-online on korottanut maksuja entisestään.

Orhanlin maksama premium-maksu nousi viime syksynä 500 eurosta 700 euroon kuussa. Pizza-online toimii niin, että se tarjoaa asiakkaan ilmoittaman osoitteen perusteella listauksen lähellä sijaitsevista pizzerioista, ja premium-ravintolat näytetään listalla ensin.

Premium-ravintolat ovat siis helpommin huomion kohteena. Premium-maksu tulee normaalin 12–18 prosentin välityspalkkion päälle, mutta kovassa kilpailutilanteessa moni pizzeria maksaa siitä.

Moni yrittäjä pitää maksua rahastuksena, jota korotetaan mielivaltaisesti. Orhanlille korotus oli jo toinen kahden vuoden sisään, sillä edellisvuonna maksu oli vielä 300 euroa. Palkkio on siis noussut kahdella korotuksella yhteensä 133 prosenttia.

Uusi temppu: "Luigin tärpit"

Lisäksi sivustolle on perustettu uusi maksullinen näkyvyyspalvelu nimeltään "Luigin tärpit".

Nimettömänä puhuvan vantaalaisyrittäjän mukaan kyseessä on uusi lisämaksullinen palvelu, jonka normaalihinta olisi 600 euroa kuukaudessa. "Luigin tärppeinä" palvelussa esitellyt ravintolat näkyvät premium-maksun tavoin asiakkaille ensimmäisinä.

Yrittäjälle tarjottiin palvelua kokeiltavaksi alennushinnalla.

– En minä edes tiennyt, mikä tämä Luigi on. Sanottiin, että se parantaa näkyvyyttä kolmen kilometrin säteellä ja maksaa normaalisti 600 euroa. Hinta oli hirveä, en minä halunnut mitään niiltä, yrittäjä kertoo.

"Viime kesän jälkeen moni asiakas on pyytänyt anteeksi, että on aiemmin tilannut pizzaa Pizza-onlinen kautta."

Monet yrittäjät ovat kesän jälkeen kehittäneet omia nettisivuja, jotta asiakkaat tekisivät tilaukset suoraan ravintolasta.

– Viime kesän jälkeen moni asiakas on pyytänyt anteeksi, että on aiemmin tilannut pizzaa Pizza-onlinen kautta. Ei heistä kukaan ollut tietoinen siitä, että palvelu ottaa näin paljon välistä, Sinan Orhanli kertoo.

Hän uskoo, että muuttuminen Foodoraksi nostaa pitkällä aikavälillä hintoja entisestään. Orhanli aikoo lopettaa välityspalvelun käytön, ja Foodora-nimenmuutos on hänen mielestään siihen sopiva taitekohta.

Pizza-online on tuottoisa bisnes

Delivery Hero kommentoi Pizza-onlinen premium-maksujen nostoa Ylelle sähköpostitse.

– Nykyään premium-paikkoja on vain rajoitettu määrä tarjolla sekä niitä myydään vain kuukaudeksi kerrallaan. Se toimii siis vain väliaikaisena näkyvyyden nostattajana. Premiumin voi myös varata aikaisintaan kuukautta etukäteen. Näin se on reilu kaikille. Tämän myötä tuli myös hinnanmuutoksia, markkinointijohtaja Nora Särkkä kirjoittaa.

"Luigin tärpit" on vapaaehtoinen lisätuote rajoitetuksi tulleen premium-maksun oheen. Särkkä ei kommentoi premium-maksun korostusten suuruutta vaan kirjoittaa lyhyesti, että hinta vaihtelee alueiden ja kaupunkien mukaan. "Luigin tärppien" hintahaarukan hän sanoo olevan 30–150 euroa.

Särkkä sanoo, ettei Pizza-onlinen yrittäjiltä perittävään 12–18 prosentin perusvälityspalkkioon toimitusta kohden tule muutoksia. Hän ei kerro, mikä on Foodoran perimä välityspalkkion suuruus.

MTV:n uutisten tietojen mukaan välityspalkkio on Foodoran itse kuljettamissa tilauksissa noin 30 prosenttia ja ravintoloiden itse kuljettamissa tilauksissa 12–14 prosenttia. Myös Wolt perii 30 prosentin välityspalkkiota kuljettaessaan annokset perille itse.

– Neuvottelemme jokaisen ravintolan kanssa erikseen palkkiosta ja palkkion laajuus riippuu yhteistyön laajuudesta. Kilpailullisista syistä emme kommentoi Foodoran ja ravintoloiden välisiä sopimuksia, Särkkä kirjoittaa postissaan.

Pizza-onlinen myötä Foodoran toimitusverkosto laajenee merkittävästi. Palvelussa on Särkän mukaan jatkossakin ravintoloita, jotka kuljettavat annokset asiakkaalle itse, ja ravintoloita joiden tilauksia kuljettavat ruokalähetit.

Pizza-online on ollut Delivery Heron tuloksentekijä. Tuoreimmat talousluvut ovat vuodelta 2018, jolloin liikevaihto kasvoi edellisvuodesta 26 prosenttia runsaaseen 55 miljoonaan euroon. Voittoa tuli noin neljä miljoonaa euroa.

Foodora on tehnyt vuodesta toiseen tappiota.

Kilpailu lisääntyy – "Toiminta on ollut häikäilemätöntä"

Ainoa asia, joka voi purra yrittäjien kuristavaksi kokemaan hinnoitteluun, on kilpailu.

Wolt ja Foodora jakavat käytännössä Suomen markkinat. Kaksi päätoimijaa ei ole paljon markkinassa, joka kasvaa voimakkaasti. Pelkästään sähköpotkulautoja vuokraavia yrityksiä oli viime kesänä tuplasti.

Joka puolella maailmaa on käynnissä vimmainen ralli, jossa ruoan kotiinkuljetuspalvelut myyvät itseään kaikin voimin kaupunkilaiskuluttajille. Merkittäviä firmoja on kymmeniä, ja isommat hotkivat pienempiään kovalla rahalla.

Aiemmin tässä kuussa hollantilainen Takeaway.com osti brittiläisen Just Eatsin seitsemällä miljardilla eurolla. Kuukautta aiemmin Delivery Hero osti Koreassa ja Vietnamissa toimivan Woowan 3,6 miljardilla eurolla.

Käytännössä kisaa hallitsee muutama maailmanlaajuinen toimija: Uber Eats, Takeaway.com, Deliveroo – ja Delivery Hero.

Pizza-onlinen osto runsaalla kuudella miljoonalla eurolla vuonna 2012 oli Delivery Herolle maailman mittakaavassa katsoen pikkuliike, 5,5-miljoonaisen maan poikkeuksellisen suositun pizza–kebab-nettimyynnin ostaminen omaan talliin.

Nyt Wolt ja Foodora ovat saamassa haastajia. Ulkomaiset jätit tarkkailevat Suomen markkinoita, ja kotimaasta haastajaksi havittelee turkulainen Onlinefood. Yhtiön edustaja Juho Saurén sanoo, että yrityksen juuri uudistettavaan palveluun tulee tänä vuonna jo 500 ravintolaa.

Onlinefood aikoo ottaa välistä pienemmän siivun kuin Foodora ja Wolt, eli houkuttelee ravintoloita riveihinsä kohtuullisemmilla välityspalkkioilla. Saurén uskoo, että kilpailun lisääntyminen saa aikaan "halpuutuksen", eli välityspalkkiot putoavat yleisesti.

Toistaiseksi kuninkaita ovat olleet asiakkaat, joiden eteen välityspalvelut ja ravintolat ovat tehneet kaikkensa.

Saurén sanoo, että hänen omien kokemustensa perusteella Pizza-online on käyttänyt kovia keinoja rajoittaakseen kilpailua. Pizza-online on hänen mukaansa esimerkiksi soitellut Onlinefoodiin liittyneille ravintoloitsijoille ja tarjonnut näille premium-palvelua ilmaiseksi, mikäli yrittäjät poistuvat Onlinefoodista.

– Toiminta on ollut häikäilemätöntä. En säästele siinä sanojani yhtään, Saurén sanoo.

Pizza-online kiistää Saurénin väitteen kilpailun rajoittamisesta.

Puolet annoksista parin korttelin säteelle

Ruoankuljetusralliin liittyy erikoisia piirteitä.

Porilaisravintola Rattaanpyörän yrittäjä arvioi Satakunnan Kansan haastattelussa, että puolet heiltä tilatuista Wolt-annoksista menee 500 metrin säteelle ravintolasta. Ihmiset eivät siis enää kävele noutamaan ruokaa edes naapurikortteleista.

Pääkaupunkiseudulla 8–10 euron pizzoja myyvät ravintolat ovat puolestaan alkaneet kilpailla asiakkaista ilmaisilla oheistuotteilla, jotka eivät liity mitenkään pizzansyöntiin.

Yksi ravintola tarjoaa kaupan päälle ilmaisen suklaapatukan, toinen pussin sipsejä. Perinteisemmät keinot eli ilmainen juoma tai kotiinkuljetus ovat jo enemmän sääntö kuin poikkeus.

– Yrittäjät kuljettavat jopa yhtä kahdeksan euron pizzaa ilman erillistä toimitusmaksua kilometrien matkan kotiovelle asti, Sinan Orhanli ihmettelee kilpailun seurauksia.

– Olen kyllästynyt näihin asioihin. Yritän nyt kehittää omaa konseptiani ja opettaa ihmisiä toimimaan toisin. Katsotaan mitä tapahtuu, kun lähden välityspalveluista.

Juttua päivitetty 16.1.2020 klo 16.55: Lisätty Pizza-onlinen kommentti "Luigin tärpit" -palvelun hinnoista ja Pizza-onlinen vastaus Onlinefoodin väitteeseen kilpailun rajoittamisesta.

Lue myös:

Pizza-online katoaa, mutta lättyjä tuodaan silti ovelle entiseen malliin

Yle tutki: Pizzayrittäjät syyttävät Pizza-onlinea riistosta – Näin nettipalvelusta kasvoi jättiläinen, joka vie pizzasta enemmän kuin verottaja

Pizza-onlinen ja yrittäjien riita on digitalouden kääntöpuoli: yrittäjä paiskii pitkää päivää, mutta iso siivu rahoista valuu välittäjälle

Kilpa-ajo annosten kotiinkuljetuksista kiihtyy – ruokalähetit kuskailevat jopa miljoonia annoksia ilman työehtosopimusta

Peru on karkottanut viisi turistia ja määrännyt näille 15 vuoden maahantulokiellon kulttuuriperinnön vaurioittamisen vuoksi. Kuudes samasta syystä pidätetty turisti odottaa Perussa oikeudenkäyntiä.

Kuusikko tunkeutui viikonloppuna muinaiseen inkakaupunkiin Machu Picchuun sulkemisajan jälkeen. Turistit viettivät alueella yön ja vaurioittivat paikkoja auringon temppelissä muun muassa ulostamalla lattialle.

Vakavimmasta teosta epäiltyä argentiinalaista turistia uhkaa jopa neljän vuoden vankeustuomio, sillä tämä pudotti temppelin seinästä kivilaatan ja vaurioitti lattiaa.

Perusta karkotetuista 20–32-vuotiaista turisteista kaksi on brasilialaisia, yksi on ranskalainen, yksi chileläinen ja yksi argentiinalainen.

Noin 600 vuotta vanha Machu Picchu on Unescon maailmanperintökohde. Siellä vierailee vuosittain yli miljoona ihmistä, mikä on viime aikoina herättänyt huolen arvokkaan kohteen vaurioitumisesta.

”Lähdin usein terapiasta itkien ja ahdistuneempana kuin saapuessani. Käteen jäi vain lasku. Ymmärsin asian laidan vasta seuraavan terapeutin avulla, joka oli täysin vastakohta ensimmäiselle.”

”Koin tulleeni pahoinpidellyksi. Terapeutti antoi ymmärtää, etten koskaan parane, eikä minusta koskaan tule mitään. Terapia tuhosi loputkin työkyvystäni.”

”Terapeutti oli vahvassa uskossa ja kertoi, että seksuaalinen suuntautumiseni on synti ja häpeä.”

Yle Perjantai pyysi kokemuksia siitä, kun terapia on mennyt pieleen. Sähköpostiin tulvi liki sata kertomusta huonoista terapiakokemuksista.

Tarinoissa toistuvat samankaltaiset ongelmat: väärä terapiasuuntaus tai sopimaton terapeutti, kallis hinta, potilaan olemattomat oikeudet kun terapia menee pieleen – jopa seksuaalinen häirintä ja uskonnon pakkosyöttö mainitaan useammassa kertomuksessa.

Moni kirjoittaja kertoo menneensä huonompaan kuntoon terapiassa. Kymmenkunta kirjoittaa kokeneensa terapian aiheuttamaa itsetuhoisuutta.

Terapian riskeistä ei puhuta

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) linjajohtaja Jan-Henry Stenberg tietää, ettei psykoterapian riskeistä juurikaan puhuta. Stenberg vastaa HUS:n psykoterapiahoitojen seurannasta aikuisten osalta.

– Vaikka psykoterapia on pääsääntöisesti hyvää ja hyödyllistä, sillä voi joskus olla myös vakavia haittoja, hän sanoo.

”Lopulta terapiaan saapuminen oli niin raskasta, että väitin olevani sairaana. Kärsin ahdistuneisuushäiriöstä, ja terapiasta tuli minulle viikoittainen ahdistuspiikki, jota halusin välttää.”

”Terapeutti käytti auktoriteettiaan ja minä uskoin. Paras vertaus kokemukselle on raiskaus. Siltä se tuntui.”

Joka viides suomalainen sairastaa jotakin mielenterveyden häiriötä.

Mielenterveyden häiriöitä on vaikea määritellä, koska moni oire kuuluu elämän alamäkiin. Terveyskirjasto Duodecimin mukaan mielenterveyshäiriöstä on kyse, kun toimintakyky ja ihmissuhteet kärsivät. Vakava mielenterveyden häiriö voi lamaannuttaa täysin.

Kansaneläkelaitoksen rahoittamaa kuntoutuspsykoterapiaa saa pian kolme kertaa enemmän ihmisiä kuin kymmenen vuotta sitten. Yksi syy kasvuun on se, että Kelan kuntoutuspsykoterapiasta tuli lakisääteistä vuonna 2011.

“Rikkova riippuvuussuhde”

”Hukkasin puolitoista vuotta Kelan kuntoutuspsykoterapiaa tilanteeseen, joka ei ollut parantavaa terapiaa vaan rikkova riippuvuussuhde.”

”Sen hetkinen elämäni ja lapsuudessa koetut traumat sekoittuivat… kun lopulta sanoin, että olen mennyt vain huonompaan kuntoon, terapeutti vihastui.”

”Ajauduin syviin vesiin, anoreksiaan ja vaikeaan masennukseen.”

”Terapeutti moitti minua kaikissa valinnoissani ja tekemisissäni… joka ikisen istunnon jälkeen tunsin huonommuutta.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämispäällikkö, dosentti Olavi Lindfors arvioi eri tutkimusten perusteella, että tapauksia joissa potilaan tila psykoterapiassa huononee on viidestä kahdeksaan prosenttia.

– Psykoterapian tuloksellisuutta edistää vuorovaikutussuhde ja yhteinen näkemys siitä, mitä tavoitellaan. On tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten yhteistyö toimii terapeutin kanssa. Kielteisten vaikutusten riski on kuitenkin suurempi, ellei hakeudu terapiaan lainkaan, Lindfors muistuttaa.

Ja kyllähän suomalaiset hakeutuvat, ainakin naiset ja etenkin nuoret naiset. Kansaneläkelaitoksen vastaavan suunnittelijan Veli-Matti Vadénin esityksestä käy ilmi, että kuntoutuspsykoterapian saaja on tyypillisimmin 25–34-vuotias nainen.

Se näkyy myös Yle Perjantain saamissa vastauksissa: suurin osa kirjoittajista on naisia, heistä valtaosa nuoria.

”Olin 18-vuotias kun aloitin Kelan tukeman terapian vaikean masennuksen vuoksi… sairastuin anoreksiaan ja menin huonoon kuntoon.”

”Olen usein tämän 14-vuotisen prosessin aikana miettinyt, olisinko nyt 32-vuotiaana sairauseläkkeellä jos ensimmäisellä terapeutillani olisi ollut oikeanlaista ammattitaitoa?”

”Olin 17-vuotias masentunut, haastava teini. Terapeutti suositteli ryhtymään missiksi ja vitsaili, että minusta tulisi hyvä pari hänen poikansa kanssa.”

”Olen parikymppinen lesbo, terapeutti oli vanhempi mies. Hän kyseli seksuaalisista fantasioistani ja mitä haluaisin tehdä, kun näen naisen kadulla. En uskaltanut avautua hänelle ollenkaan.”

Terapian kallis hinta

Monessa kertomuksessa mainitaan terapian kallis hinta, joka voi nousta tuhansiin euroihin.

Kansaneläkelaitoksen tukemaa kuntoutuspsykoterapiaa voi saada, jos on 16–67-vuotias ja työ- tai opiskelukyky on uhattuna mielenterveyden häiriön vuoksi. Kelan tuen saamiseksi potilaalla tulee olla psykiatrin tai muun lääkärin diagnoosi sekä kolmen kuukauden hoitosuhde, jonka aikana toteutuu vähintään kaksi tapaamista psykiatrin kanssa sekä vähintään ensikäynti psykoterapeutilla.

Se tarkoittaa, että ensimmäiset terapiakäynnit pitää maksaa omasta pussista.

Tuki myönnetään enintään kolmeksi vuodeksi ja vain vuodeksi kerrallaan. Kela korvaa yksilöterapiasta 57,60 euroa käynniltä, enintään 80 käyntiä vuodessa ja 200 käyntiä kolmessa vuodessa.

Summa ei riitä kattamaan terapiakäyntien kustannuksia. Kelan mukaan kuntoutujan omavastuuosuudeksi jää noin 30 euroa per käynti, mutta todellisuudessa lasku on usein suurempi.

Kun kolme vuotta terapiaa on täynnä, tukea ei voi saada seuraavaan viiteen vuoteen.

“Oli vaikeaa löytää terapeutti, kun piti itse hakea ja maksaa tutustumiskäynnit – kysehän on yksityisen hinnoista.”

“Jatkoin liian pitkään ja menetin paljon rahaa... olen yksin ja elän työmarkkinatuella. TE-toimisto uhkaa karanteenilla, kun en kykene työnhakuun.”

“En uskalla laskea paljonko rahaa terapiaan on mennyt vuosien ajan. Olen velkakierteessä. Vuokra ja terapia vievät lähes koko eläkkeen.”

“Ihmisiä neuvotaan valitsemaan terapeutti huolella ja käymään useammalla juttelemassa ennen valintaa. Ei tuo käytännössä ole mahdollista.”

Yli puolella mielialahäiriö

Yli puolella Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saavista on mielialahäiriö: toistuva masennus, muu ahdistushäiriö tai masennustila.

Linjajohtaja Jan-Henry Stenberg huomauttaa, että psykoterapia toimii parhaiten, kun se aloitetaan ajoissa.

– Suomessa akuuttihoidoksi on vaikea saada psykoterapiaa, myöhemmin kyllä. Meille on muodostunut pitkien psykoterapioiden kulttuuri ja siksi meillä on enemmän kuin muualla pitkä fokus lapsuuden kehitykseen, Stenberg sanoo.

Hän pitää pitkiä terapioita hyödyllisinä ja hyvinä silloin, kun ongelmat ovat vakavia. Stenberg muistuttaa, että silloinkin pitää huolehtia ensisijaisesti toimintakyvyn ylläpitämisestä ja tutkittava mieltä terapiassa käyvän toimintakyvyn sallimissa rajoissa.

– Mutta jos terapian tarpeen aihe on akuutti, lapsuutta ei välttämättä kannata lähteä kaivamaan. Se ei ole tarkoituksenmukaista, sillä jos esimerkiksi masentuneena alkaa muistella menneitä, siitä seuraa kurjuushistoria, hän jatkaa.

Riskitekijänä valemuistot

Stenberg muistuttaa, että psykoterapia on keskushermostoon ja mieleen vaikuttavaa, tavoitteellista toimintaa, jossa mennään ihmisen mieleen ja olemassa oleviin tunnerakenteisiin.

Se voi olla hyvää ja hyödyllistä, mutta myös haitallista.

– Muisti ei tallenna asioita videonauhurin tapaan. Valemuistot ovat merkittävä riskitekijä – jos vellotaan vanhoissa asioissa, ihmiseen on helppo istuttaa vääriä muistoja, Stenberg sanoo.

“Terapeuttini alkoi syöttää mielikuvia siitä, että isäni olisi käyttänyt minua seksuaalisesti hyväksi. Hajosin ja menin täysin sekaisin.”

“Katkaisin yhteyden lapsuuden perheeseen, vaikken koskaan muistanut hyväksikäyttöä. Vuosia terapian jälkeen tajusin, ettei mitään hyväksikäyttöä koskaan ollutkaan.”

“Terapeutti hivutti mieleeni, että olisin insestin uhri. Se ei ole totta, olen sen selvittänyt. Tuntematta isääni ollenkaan terapeutti syytti häntä rikoksesta.”

“Itselläni on lapsuudenaikainen seksuaalinen hyväksikäyttötausta. Terapeutti tokaisi: “On sellaisia valemuistoja.”

Itsemurha ja itsetuho

Jan-Henry Stenberg on yksi kirjoittajista Duodecimin julkaisussa Psykoterapian haitat – ei vaan ruusutarha.

Artikkelin mukaan psykoterapian aikana tapahtuneista itsemurhista on niukasti tietoa, mutta arviolta vain runsas prosentti potilaista on ollut itsemurhaa edeltäneen kolmen kuukauden aikana koulutetun psykoterapeutin terapiassa.

”Kävin psykoterapiassa pari vuotta. Kuntoni romahti, eristäydyin ja yritin itsemurhaa.”

”Itsetuhoisena olen ajautunut lähemmäs kuolemaa terapian vuoksi. Alkuperäinen ongelmani on edelleen ratkaisematta.”

”Kaksi läheistä kaveriani tappoivat itsensä pian terapian aloittamisen jälkeen. He menivät hakemaan apua, mutteivät tajunneet mikä mylly siellä odottaa. Lapsuuden nöyryyttämisten ja hakkaamisten muisteleminen ei auta tätä päivää.”

Terveydenhuollon toimintaa valvovat aluehallintovirastot (AVI) ja sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira.

AVI:t käsittelevät potilaan hoitoon liittyvät kantelut lukuun ottamatta tapauksia, joissa epäillään hoitovirheen johtaneen potilaan kuolemaan tai vaikeaan, pysyvään vammautumiseen.

Kanteluita tulee viikottain

Lääkintöneuvos Kaisa Riala Valvirasta kertoo, että psykiatriaan liittyviä kanteluita tulee viikottain. Tapaukset, joissa kannellaan tahdosta riippumattomasta hoidosta, väärästä lääkityksestä tai psykoterapeuttien soveltumattomuudesta käännetään pääsääntöisesti aluehallintovirastohin.

– Itsemurhakuolemat käsitellään Valvirassa. Emme tilastoi niitä erikseen, mutta arviolta niitä on kymmenisen vuodessa, Riala kertoo.

– Itsemurhia koskevissa kanteluissa arvioidaan potilaan hoidon laatua ja sitä, onko itsetuhoisuuden riskiä arvioitu riittävästi ja asianmukaisesti. Usein on niin, että hoito on ollut aivan asianmukaista, mutta silti itsemurha tapahtuu, hän jatkaa.

Aluehallintovirastot ovat 1. heinäkuuta 2016 jälkeen vastaanottaneet yli 800 kantelua erikoissairaanhoidon psykiatrisesta hoidosta ja perusterveydenhuollon mielenterveys- ja päihdepalveluista.

Psykologeista ja psykoterapeuteista tilastoituja kanteluita on samalta aikaväliltä 110. Kaikki vireillä olevat kantelut eivät näy tilastoissa.

Kanteluita tehdään epäasiallisesta käytöksestä tai kohtelusta, palveluiden saatavuudesta, tietosuojasta, lääkehoidosta, itsemääräämisoikeudesta ja muista hoito- tai menettelytapavirheistä.

Suuri osa kanteluista ei ole johtanut minkäänlaisiin toimenpiteisiin.

Huomautuksia on annettu yhteensä 12 kappaletta. Lisäksi aluehallintovirastot ovat jakaneet kehotuksia, huomion kiinnittämisiä, käsityksen ilmaisemista ja kirjevastauksia.

Kaikkia kanteluita ei ole ehditty käsitellä.

Huonoja kokemuksia viranomaisista

Perjantain toimitukselle kirjoittaneista kymmenkunta kertoi huonoista kokemuksista viranomaisten kanssa.

“Tein valituksen aluehallintovirastoon. Terapeutti kiisti kaiken ja väitti minun valehtelevan… olin nuori asiakas ja terapeutti Valviran virallistama ammattilainen.”

“Kantelu on ollut AVI:ssa vuoden, odottelen päätöstä. Elämäni on tällä hetkellä painajaismaista.”

“Mikään ei suojaa potilasta, jos terapeutilta puuttuu ammattitaito ja eettinen selkäranka.”

“Päätös tuli kahden vuoden päästä. Terapeutille oli annettu kirjallinen varoitus. Olin pettynyt. Mielestäni ammatin harjoittaminen olisi pitänyt lopettaa kokonaan.”

“Terapeutti joutui pois virasta. Kävi ilmi, etten ollut ainoa hänen uhrikseen joutunut.”

“Väärin kohdeltu potilas jää kauheaan tilaan. Oikeutta on vaikea saada, kanteluprosessi on toimimaton ja terapeutti saa porskuttaa eteenpäin.”

"Terapiaan meni tuhansia euroja… rahoja ei palautettu vaikka AVI totesi terapeutin käytöksen virheelliseksi. Täyttä rosvousta.”

Moni toivoo valvontaa

Useat kirjoittajat toivoivat, että terapeutteja valvottaisiin enemmän.

HUS otti syksyllä 2018 käyttöön laaturekisterin, johon kerätään tietoa kaikista alueen aikuispsykiatrian ostopalveluterapioista.

Laaturekisteriä käytetään myös muissa sairaanhoitopiireissä, ja siitä on tulossa kansallinen laadun seurannan väline psykoterapioihin.

– Se on ainoa laatuaan maailmassa. Missään ei ole ennen seurattu terapioiden potilaskohtaista tehoa systemaattisesti. Niin uskomattomalta kuin se kuulostaakin, Stenberg sanoo.

Kentältä kuuluu muitakin toiveita:

“Hintoja olisi saatava tasolle, josta asiakkaat selviytyvät. Rajoituksia poistettava siitä, kuinka paljon on oikeus saada terapiaa.”

“Toivon, että olisi kanavia joissa jakaa näitä kokemuksia.”

“Potilaille ohjevihko, jossa opastetaan mitä terapeutilta voi odottaa ja minkälainen käytös on asiallista. Ohjeet tulisi tehdä eri terapiamuotojen suhteen erikseen.”

“Koska aluehallintovirasto on kädetön sana sanaa vastaan -tilanteissa, olisi reilua tiedottaa potilaille etukäteen, että omien keskusteluiden äänittäminen on täysin laillista.”

“Olisi tärkeää tehdä aluksi rehellinen arvio siitä, pystyykö asiakas oikeasti sitoutumaan psykoterapiaan vai olisiko myöhemmin parempi?”

Yle Perjantain Terapia-lähetys Yle Areenassa perjantaina 17.1. klo 16.30 ja TV1:ssä klo 21.05. Sean Ricksin vieraina kirjailija Katariina Souri ja psykologi Jan-Henry Stenberg. Perjantai-dokkari Jonas ja pakko-oireet Yle Areenassa.

Lue lisää:

Sean Ricks: Älä ikinä häpeä terapiaasi – en minäkään

Lisää mielenterveyspalveluja, välittämistä ja aikaa levätä – näitä asioita nuoret toivovat, jotta voisivat paremmin

Mielenterveyden keskusliitto: Mistä apua?

Mielenterveystalo: Miten valitsen psykoterapeutin?

Väärä terapia oli tuhota Jonas Pieniniemen - ”Jos olisin jatkanut alkuperäisessä terapiassa, olisin päätynyt laitoshoitoon”

Nettiterapiaan mahtuisi kolme kertaa nykyinen määrä ihmisiä – samaan aikaan alle kolmannes masentuneista on käyttänyt terveyspalveluita

Mona Mannevuon kolumni: Arvostelemme ahdistuneita millenniaaleja, vaikka meidän pitäisi pohtia miksi heistä tuntuu pahalta

”Ihmishenkiä pelastuisi” – kansalaisaloite haluaa muuttaa hoitoon pääsyä huomattavasti helpommaksi

57 viestiä ennen psykoterapeutin myöntävää vastausta, huumetesteihin kuudeksi kuukaudeksi ilman hoitoa – kolme tarinaa, miksi kansalaisaloite keräsi niin nopeasti nimiä