Monissa yleisissä saunoissa löylyttelee sankoin joukoin väkeä. Suosituimmat saunat ja pesuhuoneet ovat auki pitkään, joten säännöllinen siivoaminen on vaikeaa. Lämpö ja kosteus tarjoavat mainiot olosuhteet mikrobeille elää ja kasvaa.

– Elimistöön päästessään mikrobit voivat aiheuttaa erilaisia suolistoinfektioita tai tulehduksia. Tyypillisiä märkätilojen mikrobeja ovat pseudomonas, kolibakteeri ja norovirus, jotka ovat ikäviä päästessään elimistöön, kertoo puhtausasiantuntija Minna Kyllinen SSTL Puhtausala ry:stä.

Mikrobit muhivat saunoissa, mutta niiden hygieenisyyttä ei ole tutkittu pitkiin aikoihin. Viime aikoina tutkimus on keskittynyt terveysvaikutuksiin ja hiukkaspäästöihin.

Viimeksi vuonna 2002 VTT selvitti, että suomalaiset saunat ovat pääosin puhtaita, mutta niiden rakenteissa, ilmanvaihdossa ja siivouksessa on parantamisen varaa. Etenkin kovassa käytössä olevissa saunoissa voi olla hygieniariskejä.

Keskikokoisesta saunojasta irtoaa joka saunareissulla voinapin verran likaa. Kaikki lika sisältää mikrobeja ja jos siivousta laiminlyödään pitkään, lattiakaivon ympärille alkaa muodostua limaista biofilmiä, jonka suojassa mikrobiyhteisö kehittyy.

Lattiakaivoissa esiintyvää biofilmiä löytyy myös hampaista

Biofilmiä löytyy jokaisen suusta hammasplakkina ja hampaiden reikiintyminen on biofilmisairaus.

– Biofilmin poistamiseen tarvitaan aina koneellista pesua tai hankaavaa pesintä. Desinfiointiaineet eivät yksinään riitä tuhoamaan biofilmiä. Poistamisen sijaan kannattaisi keskittyä biofilmin ennaltaehkäisyyn, opastaa Minna Kyllinen.

Suomesta löytyy Kyllisen mukaan monia todella korkeatasoisia yleisiä saunoja.

– Mutta löytyy myös sellaisia, joihin ei tee mieli mennä toista kertaa. Saunojen käyttäjät ovat sitä mieltä, että puhtaus on kaikkein tärkein asia. Puhtauden pitää näkyä, tuntua ja tuoksua saunassa.

Asiantuntijaverkosto Sauna From Finland korostaa saunahygieniaa ja turvallisuutta uudistetussa Suomalaisen saunan laatukäsikirjassa, joka julkaistaan lähiaikoina. Hygienian merkitys korostuu, sillä saunominen saattaa päästä Unescon elävän kulttuuriperinnön listalle syksyllä.

– Se tuo vielä saunalle lisää kiinnostusta ja enemmän saunojia ja saunaturisteja, ennustaa toiminnanjohtaja Carita Harju Sauna From Finlandista.

Miljoonissa saunoissa riittää siivottavaa

Riskit eivät ole vähentyneet, sillä saunojen määrä on noussut Suomessa yli 2,3 miljoonaan. Koti- ja mökkisaunoja niistä on 2,2 miljoonaa. Loput ovat erilaisia julkisia saunoja, myös yleisiä saunoja, joiden määrää ei tarkkaan tiedetä.

– Isohkoja saunarakennuksia koko maassa noin 300, mutta kaikki eivät välttämättä ole yleisiä saunoja, sillä näiden käyttötarkoitus ei ole tiedossa, kertoo yliaktuaari Arja Tiihonen Tilastokeskuksesta.

Yleisiä saunoja on noussut viime aikoina etenkin kaupunkikeskustoihin. Saunapääkaupungiksi julistautuneella Tampereella saunotaan jo parissakymmenessä saunassa. Tunnetuimpia ovat Rajaportin ja Tullin sauna, joista Tullin sauna on tosin jo lopettamut. Helsingissä yleinen sauna jatkaa nousukiitoaan. Uusin ilmiö ovat pop up -saunatapahtumat.

– Kiinnostus on kovempaa kuin koskaan, sauna saa kaunista huomiota ympäri maailman ja Suomessa uusia saunoja tulee jatkuvasti, iloitsee Carita Harju.

Sauna From Finland on kymmenen vuotta edistänyt saunakulttuuria jakamalla muun muassa saunasertifikaatteja laadukkaille saunapalveluille.

Vähän valituksia hygieniasta

Valvira velvoittaa kunnat tarkastamaan yleiset saunat kahden vuoden välein. Helsingissä ja Tampereella valvontaresurssit eivät tähän riitä, mutta kaupungit eivät ole huolissaan saunojen puhtaudesta.

– Pelkästään kaikkeen terveydensuojelun suunnitelmalliseen valvontaan liittyen Helsingissä on reilun kahden henkilötyövuoden laskennallinen vaje, kertoo tiimipäällikkö Toni Lyyski Helsingin kaupungin terveydensuojelusta.

Helsingissä valituksia on tullut saunojen melusta ja suosittujen pop up -saunatapahtumien wc- ja viemäriasioista. Kaupunki on joutunut myös patistelemaan saunan aloittamisen ilmoitusvelvollisuuden laiminlyöjiä. Tampereella valituksia on tullut vain puukiukaiden savuista.

Viranomaisten valvonnan vastuulle saunojen kuntoa ei voi siirtää. Saunatoimijan on parasta itse testata saunat säännöllisesti.

– Silloin tulee itse nähtyä asiakkaan silmin se saunapolku. Kaikki lähtee siitä, että pukutilat ovat siistit ja pesutilat hygieeniset, kertoo hotellipäällikkö Linda Rastela Hotelli Paviljongista Jyväskylästä.

Hotelli on yksi 53:sta Sauna From Finlandin sertifikaatin saaneista.

– Ja laudeliinan käyttö on tietenkin tärkeä osa hygieniaa. Itse en istahtaisi ilman laudeliinaa saunanlauteille, lisää Carita Harju.

Lue lisää saunoista:

Viimeiset löylyt – Saunakuolemien määrä on kasvussa ja lauteille kuolee jo enemmän suomalaisia kuin tulipaloissa

6 yllättävää terveysfaktaa saunomisesta – Tämän vuoksi sinunkin kannattaisi saunoa vähintään neljä kertaa viikossa

Aiheesta voi keskustella 17.1. kello 22.00 asti.

Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta erotaan tyypillisimmin 20–30 vuotiaana. Vuosina 2017 ja 2018 noin kolmasosa kirkosta eronneista oli tämän ikäisiä. Kirkkoon puolestaan liitytään 30–40 vuotiaana, sillä noin 25 prosenttia liittyneistä edustaa kyseistä ikäluokkaa.

Kirkon tilastojen mukaan marraskuun 2019 loppuun mennessä kirkosta erosi 34 000 henkilöä. Kirkkoon liittyneitä oli 15 300. Noin 60 prosenttia eronneista on ilmoittanut, että kirkollisvero vaikutti melko paljon tai ratkaisevasti kirkosta eroamiseen.

Tilastosta puuttuvat joulukuun tiedot, jotka kasvattavat eronneiden määrää mahdollisesti muutamalla tuhannella.

Veli-Matti Salminen kirkon tutkimuskeskuksesta kertoo, että selkeimmin havaittava piikki eroamisissa on yleensä joulukuussa.

– Ajankohta liittyy ennen kaikkea kirkollisveron maksamisen välttämiseen, sillä seuraavan vuoden veron maksu määräytyy sen mukaan oliko uskontokunnan jäsen joulukuun lopussa.

Kirkkoon liittymisissä vastaavaa piikkiä tiettyinä kuukausina ei näy. Salmisen mukaan kesäkuukausina liittymistä vauhdittavat hieman rippikoulut ja kesähäät, joiden takia saatetaan liittyä kirkon jäseniksi.

Noin 3,8 miljoonaa suomalaista kuului evankelis-luterilaiseen kirkkoon vuonna 2018. Prosentuaalisesti kirkon jäsenyys on 69,7 prosentilla suomalaisista. Kymmenessä vuodessa kirkon jäsenmäärä on vähentynyt noin 375 000:lla, sillä vuonna 2010 seurakuntien yhteenlaskettu jäsenmäärä oli noin 4 175 000.

Vain kymmenessä seurakunnassa liittyneitä oli enemmän kuin eronneita

Marraskuun 2019 loppuun mennessä vain kymmenessä Suomen seurakunnassa liittyneitä oli enemmän kuin eronneita. Suurin kato käy kaupungeissa. Seurakuntien jäsenmäärään suhteutettuna Helsingissä Töölön seurakunta oli erotilaston kärjessä. Töölön seurakunnasta erosi noin 550 henkilöä, mikä oli 3,3 prosenttia koko seurakunnan jäsenmäärästä.

Pääkaupunkiseudun ulkopuolella Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnasta ja Oulun Tuomiokirkkoseurakunnasta eromäärät olivat parin prosentin luokkaa.

Kanta-Hämeen seurakunnista erosi viime vuoden marraskuun loppuun mennessä vajaat 1 100 henkilöä ja niihin liittyi vajaat 400 henkilöä.

Seurakuntien jäsenmääriin suhteutettuna Kanta-Hämeessä eniten väkeä erosi Ypäjän seurakunnasta. Vähiten eronneita puolestaan oli Humppilan seurakunnassa. Humppila oli myös yksi kymmenestä seurakunnasta, johon liittyi enemmän väkeä kuin erosi.

"Tarvitseeko kirkon olla trendikäs?"

Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan kappalainen Hanna-Leena Kevätsalo-Vuorio pohtii kirkkoa ja sen tulevaisuutta. Kevätsalo-Vuorio korostaa, että kirkko tekee kaiken aikaa töitä pysyäkseen ajan hermoilla. Perussanoma säilyy kuitenkin samana.

– Kirkon sanoma on tuhatvuotinen ja siinä mielessä ajattelen joskus itse, tarvitseeko kirkon olla trendikäs.

Kevätsalo-Vuorion mukaan kyse on siitä, miten kirkon sanomaa viedään nykyaikana eteenpäin.

– Todennäköisesti saamme tänä vuonna käyttöön seurakunnan podcastit. Erityisesti nuorille olemme puolestaan järjestäneet esimerkiksi lanit, koska he tykkäävät pelata paljon tietokoneilla.

Kevätsalo-Vuorio kertoo lisäksi, että kirkko tarjoaa apua ihmisille eri tilanteissa riippumatta siitä, kuuluuko henkilö kirkkoon.

Jutussa esiintyvät luvut ovat peräisin kirkon tilastopalvelusta.

Professoriliitto on valinnut vuoden professoriksi maantieteen professori Anssi Paasin Oulun yliopistosta.

Oulun yliopiston pitkät käytävät Linnanmaan kampuksella ovat tulleet tutuiksi vuoden professorille. Hän on työskennellyt professorina Oulussa vuodesta 1989.

Vuoden professori on tutkinut pitkän työuransa ajan muun muassa alueiden rakentamista ja identiteettiä, humanitääristä maahanmuuttoa, liikkuvuuden ja rajojen suhdetta sekä nationalismia.

Nämä teemat ovat maantieteen professori Paasin mukaan edelleen ajankohtaisia.

– Euroopassa on paljon regionalistista liikehdintää. Euroopassa ja muualla maailmassa on pieniä alueita ja ryhmiä, jotka haluavat autonomiaa tai jopa itsenäisyyttä. Kansanäänestyksiä on ollut Skotlannissa ja Kataloniassa. Maantieteellisiä rajoja piirretään edelleen, Paasi sanoo.

Huolestuttavana Paasi pitää sitä, että tämän päivän nationalismissa ei ole kyse vain kansallisen identiteetin positiivisesta ilmaisemisesta.

– On esimerkiksi pyrkimyksiä irrottautua jostakin alueesta tai vahvistaa poliittista päämäärää. Se voi olla symboliikan korostamista tai vastakkain asettamista jotakin toista kohtaan.

Paasin mukaan kaikista huolestuttavinta onkin muukalaisten tai toisten vastustaminen, joka tuntuu hänen mukaansa olevan pääasiassa monessa nykypäivän nationalistisessa pyrkimyksessä.

Laatu ratkaisee, ei määrä

Anssi Paasi luottaa akateemisessa tutkimuksessa kolmeen perustaan: perustutkimukseen, soveltavaan tutkimukseen ja kehittämistyöhön. Hänen oma työnsä edustaa perustutkimusta.

– Perustutkimuksessa etsitään ja määritellään perusasioita. Soveltavassa tutkimuksessa sovelletaan näitä asioita käytännön ratkaisuihin. Kehittämistyö tähtää puolestaan konkreettisiin kehittämistoimiin tai tuotteisiin. Tämä vanha jako on mielestäni edelleen hyvä.

Paasi on ollut koko uransa ajan tutkimuksellisesti tuottelias. Hänen tieteellinen julkaisuluettelonsa sisältää yli 270 nimikettä. Määrä ei kuitenkaan ole Paasin mukaan ratkaiseva.

– Tieteen kehityksen ja tulosten saamisen kannalta tärkeintä on julkaisujen laatu, ei määrä. Tiede kehittyy laadun myötä, ei siten, että tehdään paksu pino julkaisuja, joita kukaan ei lue.

Professoriliiton myöntämä 20 000 euron palkinto luovutetaan Paasille Communicatio Academica -tapahtumassa perjantaina 17.1.2020.

Kuusi vuotta sitten Katarina Nyqvistin perhe saapui ensimmäistä kertaa Ivaloon, Inarin kunnantalon pihaan. Saksalainen perhe oli tehnyt kuusi viikkoa aikaisemmin päätöksen, että he haluavat muuttaa luonnon ja talven perässä Lappiin.

Kunnantalolla Nyqvistit kyselivät mahdollisten vapaiden vuokra-asuntojen perään. Kunnan työntekijä harmitteli aluksi tilannetta, jossa asuntoja oli niukasti. Pienen etsinnän jälkeen perheelle löytyi kuitenkin kerrostaloasunto, jonne he pääsivät muuttamaan samantien.

Muutto suuresta saksalaisesta kaupungista muutaman tuhannen asukkaan Ivalon kylään oli sujuvampaa kuin he osasivat odottaa.

– Meidät otettiin alusta saakka todella hyvin vastaan, hymyilee Katarina Nyqvist.

Vaikka ihmiset ovat avuliaita ja pienellä paikkakunnalla pidetään huolta toinen toisesta, aiheutti suomalainen byrokratia päänvaivaa. Mistä löytää tietoa, kuinka pääsemme lääkäriin? Mihin auto pitää rekisteröidä?

– Välillä tuli hieman yksinäinen tunne, kun ihmisillä on jo valmiiksi omat ystäväpiirinsä eikä Ivalossa ollut selkeästi paikkoja, joista kysyä. Mietimme, mistä löytäisimme tietoa, vaikka nettisivuilla on hyvin käännetty asioita myös englanniksi.

Nyqvist mainitsee esimerkkinä terveyspalvelut, jotka toimivat Suomessa eri tavoin kuin kotimaassa Saksassa. Palveluiden kokonaisuus hämmensi ja sitä oli vaikeaa aluksi hahmottaa.

Palveluiden kehittämistä vieraskielisten silmin

Lappiin saapuu sesonkityön perässä tuhansia työntekijöitä joka vuosi. Osa heistä haluaa jäädä pysyvästi asumaan pohjoiseen.

Vuoden 2017 lopussa Inarin kunnassa pysyvästi asuvia ulkomaalaisia oli 136. Suurin osa muuttaa Inariin Venäjältä, Saksasta, Ranskasta ja Virosta. Tarkkoja tilastoja muuttaneista on haastavaa pitää, mutta muuttoliike on kuitenkin kasvamaan päin muun muassa matkailualan houkuttelemana.

Mutta miten ulkomaalaiset ovat kokeneet Inarin kunnan palvelut ja kuinka he ovat asettuneet Inariin? Näistä asioista myös Inarin kunta on kiinnostunut.

Sujuvasti arktiseen elämään -hanke onkin selvittänyt, millaisia tarpeita vieraskielisillä inarilaisilla on.

Parivuotisen hankkeen koordinaattorin Jan Denksin mukaan suurimmat haasteet liittyvät maahanmuuttoon, veroihin, erilaisiin rekistereihin sekä koulutus- ja terveyspalveluihin.

Suomeen tullessa esimerkiksi ulkomaalainen auto tulee rekisteröidä viranomaisille.

– Me haluamme, että tänne muuttavilla ulkomaalaisilla jää hyvä mieli asiasta. Nyt ja tulevaisuudessa Inarin kuntaan tarvitaan työntekijöitä väestön ikääntyessä. Jos me nyt pidämme heistä huolen, sana leviää siitä, että Inarissa on hyvä elää. Silloin saamme jatkossakin hyvää työvoimaa, kertoo Denks.

Kunnan omassa toimintamallissa tavoitteena on hyvä tiedonjako Suomen palveluista sekä siitä, miten Suomeen muuttavan tulee rekisteröidä itsensä. Myös kunnalta odotetaan kuitenkin toimia: muun muassa henkilöstöltä tulisi vaatia lisää kielitaitoa suomen kielen ohella.

Avoimuudella ja asenteella pääsee alkuun

Inarin asukkaat ovat ystävällisiä ja ottavat uudet kuntalaiset hyvin vastaan. Näin sanoo viime kesänä Ivaloon Saksasta muuttanut Gero Kriependorf, jokayllättyi siitä, kuinka avuliaita ihmiset ovat.

– Vaikka jonkin asian hoitaminen ei olisikaan omalla vastuulla, on minun auttamiseksi nähty paljon vaivaa. Täällä on ollut todella lämmin vastaanotto, kertoo Kriependorf.

Vaikkei suomen kieli vielä taivu täysin, on asioiden hoitaminen ollut Kriependorfin mielestä sujuvaa Inarin kunnassa.

– Yksi todella helpottava asia voisi olla selkeän tiedon löytyminen englanniksi. Tarvitsisin enemmän ja tarkempaa tietoa lainsäädännöstä ja muista konkreettisista asioista, hän pohtii.

Samanlaista tietoa kaipaa myös yrittäjänä toimiva Katarina Nyqvist.

– Olisi hyvä, jos nettiin kirjoitettaisiin enemmän perustietoa meidän näkökulmastamme, ja kunnan sivut päivitettäisiin englanniksi. Voisi kirjoittaa aivan alusta lähtien siitä, mikä esimerkiksi Kela on ja millaisista asioista se vastaa, mistä voi aloittaa työnhaun ja minne soittaa, jos tulee ongelmia, ehdottaa Nyqvist.

Kuuden vuoden pohjoisessa asumisen jälkeen koko Nyqvistin perheellä on Suomen kansalaisuus. He oppivat suomen kielen, löysivät töitä ja hankkivat omakotitalon Inarinjärven saaresta.

Pärjäämiseen vaikuttaa paljon myös oma asenne.

– Hyvin paljon on myös omasta itsestä kiinni se, miten tänne asettuu. Jos itse menee ja uskaltaa pyytää apua ja kysyä, asiat kyllä järjestyvät, rohkaisee Nyqvist.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) avasi tänään tiedotustilaisuudessaan hallituksen sosiaali- ja terveyspalveluiden eli soten uudistuksen tilannetta.

Kiuru sanoi, että tämä vuosi on uudistuksen osalta "näytön paikka".

– Sote-uudistuksella on kiire, hän summasi.

• Yle näytti tilaisuuden suorana. Voit katsoa tiedotustilaisuuden tallenteen klikkaamalla jutun pääkuvaa tai Yle Areenasta.

Ministeri arvioi, että uudistukseen liittyvä lainsäädäntö olisi saatava eduskunnan käsiteltäväksi tämän vuoden loppuun mennessä.

Myös edellisellä, Juha Sipilän (kesk.) hallituksella oli kunnianhimoiset aikeet sote-uudistuksen aikataulun suhteen. Tämän Kiuru myöntää.

– Kyllä tässä moni on jo sote-veteraani, Kiuru sanoi.

– Viime hallituskauden harjoitus oli varsin kunnianhimoinen. Siksi nyt on pakko ottaa rönsyt pois. Hallitus on vahvasti sitoutunut sellaiseen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen, joka on mahdollista saada eduskunnassa läpi. Olemme joutuneet suhteuttamaan toiveita ja tarpeita aikaisemmin esitetystä siihen, mikä on mahdollista.

Ministeriö tarjoaa rahaa "rakenteellisiin ja sisällöllisiin uudistuksiin"

Tiedotustilaisuudessa kerrottiin, että sosiaali- ja terveysministeriö avaa ensi viikolla sote-uudistukseen liittyviä rahoitushakuja alueille.

– Rakenneuudistuksiin tarjotaan 120 miljoonaa euroa, sisällöllisiin uudistuksiin 70 miljoonaa euroa, Kiuru summasi.

Rakenneuudistusrahoitus on tarkoitettu vapaaehtoiseen alueelliseen yhteistyöhön ja alueiden yhteiseen sote-valmisteluun. Valtionavustusta myönnetään etenkin sote-palveluiden järjestämistehtävän kehittämiseen ja yhtenäistämiseen.

"Sisällölliset uudistukset" tarkoittavat Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaa. Vuoden 2020 haussa painotetaan ministeriön mukaan erityisesti palveluiden saatavuutta edistäviä toimia perusterveydenhuollossa, sosiaalihuollossa, mielenterveyspalveluissa ja monialaisessa kuntoutuksessa.

– Ohjelma syntyi ajatuksesta, että kenttä ei voi enää odottaa sosiaali- ja terveyspalveluiden sisällöllisiä uudistuksia.

Haut päättyvät maaliskuun loppuun mennessä ja ministeriön tavoitteena on saada hankkeet käyntiin "jo ennen kesälomia".

Kiuru sanoi, että ministeriö käy tammi–helmikuun aikana alueiden kanssa kahdenkeskiset keskustelut sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä.

Lue myös:

Pysyykö sote-kone tällä kertaa ilmassa? Jälleen pöydässä on ehdotus, jonka perustuslaillisuutta ei tiedetä

Analyysi: Rintasyöpää sairastava voi joutua tyytymään huonompaan hoitoon, jos hallitus höllentää sairaaloiden leikkausmääriä

Venäjän ulkoministerin Sergei Lavrov patistaa Yhdysvaltoja ja Irania liennyttämään jännitteitään.

Lavrov viittasi ukrainalaisen matkustajakoneen alasampumiseen Iranissa viime viikolla, ja totesi sen olleen "hälytysmerkki" siitä, että kaikkien osapuolten on ryhdyttävä liennyttämään konfliktia.

– Iranin ja Yhdysvaltojen jännitteiden kiristyminen ei auta ratkaisemaan yhtä ainoatakaan kriisiä alueella, Lavrov sanoi.

Iranin ja Yhdysvaltojen välit kärjistyivät sen jälkeen kun Yhdysvallat surmasi Iranin vallankumouskaartin komentajan Qasem Suleimanin ilmaiskulla Irakin Bagdadissa.

Iran teki sen jälkeen kostoiskun yhdysvaltalaisten joukkojen tukikohtiin Irakissa. Iran ampui samana päivänä vahingossa alas ukrainalaisen matkustajakoneen Teheranissa.

Lavrovin mielestä maailma on jatkuvassa sekasorron tilassa, ja syynä tähän on "tiettyjen länsimaiden aggressiivinen politiikka". Tällä hän vaikuttaa viittaavan varsinkin Yhdysvaltoihin.

Lavrovin mielestä Yhdysvaltain käytöstä on hyvin vaikeaa ennakoida. Hän arvioi Yhdysvaltain saattavan yrittää jossakin maassa samanlaista vallanvaihtoa kuin se on yrittänyt Venezuelassa.

Lavrov esitti arvionsa tiedotustilaisuudessa, jossa hän kävi läpi kansainvälistä tilannetta ja Venäjän diplomaattisia pyrkimyksiä.

Keskeisellä sijalla Venäjän suunnitelmissa on Lavrovin mielestä Syyrian jälleenrakentaminen ja humanitaarisen kriisin helpottaminen.

Yhdeksi Venäjän tärkeimmistä painopisteistä Lavrov julistaa taistelun kansainvälistä terrorismia vastaan.

Hän vakuuttaa, että Venäjä tekee kaikkensa, jotta kansainvälisiä aserajoitussopimuksia olisi jatkossakin. Varsinkin ydinaseita rajoittaville sopimuksille on hänen mukaansa edelleen tarvetta.

Presidentti Vladimir Putinin luottopeluri Lavrov on ollut ulkoministerinä lähes 16 vuoden ajan. Venäjällä vaihtui tällä viikolla pääministeri, kun Dmitri Medvedev ilmoitti keskiviikkona erostaan. Uusi pääministeri on Mihail Mišustin.

Lue myös:

Venäläiset eivät tunnu kaipaavan vanhaa hallitusta – "Vitsailemme, että Putinista tulee elinikäinen presidentti"

Venäjän uusi pääministeri Mihail Mišustin on intohimoinen jääkiekkoilija, joka sai venäläiset maksamaan enemmän veroja

Mišustinista odotetusti Venäjän pääministeri, Putin sinetöi nimityksen

Analyysi: Putin väläytti Venäjän perustuslain muuttamista, jotta voisi jatkaa merkittävässä roolissa vuoden 2024 jälkeen – johti heti hallituksen eroon

Venäjän hallitus eroaa – Putinin puhe siirsi pääministeri Medvedevin syrjään, uudeksi pääministeriksi tuntematon verojohtaja Mihail Mišustin

Elävien siitoseläinten lastaamisen kuljetusautoihin odotettiin alkavan perjantaina aamupäivällä Kokkolassa.

Rannikon Turkistuottajat ry:n puheenjohtaja Arto Isopahkalan mukaan osa mielenilmaisuun osallistuneista tarhaajista yöpyi paikanpäällä, ja aamulla klo 10 aikaan kuljetusrekkojen havaittiin lähtevän kohti kiinalaisomisteista turkistarhaa. Sen jälkeen alkoi odotus, että sinikettuja alettaisiin lastaaminen autoihin .

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuoltoon tietoa lastaamisen aloittamisesta ei vielä perjantaina iltapäivällä kuitenkaan ollut tullut. Eläimiä lastattaessa pitää terveysvalvonnan johtaja Andréas Smedsin mukaan olla paikalla myös valvontaeläinlääkäri.

– Odotamme tuottajalta ilmoitusta, että lastaaminen alkaisi. Toistaiseksi sellaista ei ole tullut, Smeds sanoo.

Lisää mielenosoittajia paikalle

Osa siitoskettujen vientiä Kiinaan vastustavista turkiseläinkasvattajista yöpyi torstain ja perjantain välisen yön autoissaan eläinten vientiä kaavailevan tarhan lähistöllä.

Kuljetusautojen siirryttyä perjantaina aamulla tarhalle elävien eläinten vientiä vastaan protestoivat turkistarhaajat hälyttivät lisää jäseniä paikalle.

– Keinot [kuljetuksen estämiseen] ovat vähissä. Emme voi oikeastaan estää niitä mitenkään muuten kuin osoittamalla mieltä, Isopahkala sanoo.

Isopahkalan mukaan yksi mahdollisuus vientikuljetuksen estymiseen on vielä se, että valvova eläinlääkäri ei anna sille lupaa.

Protestiin osallistuvat turkistuottajayhdistykset kertoivat odottavansa kokkolalaistarhalle perjantaina jopa 200 turkiseläinkasvattajaa sekä muita vientiä vastustavia. Protestoijien aikomus on päivystää tarhan tuntumassa autojen mahdolliseen lähtöön saakka.

Isopahkala kertoo saaneensa eläinsuojelujärjestöiltä viestiä, että nämä olisivat mahdollisesti suunnittelemassa eläinkuljetuksen vastaanottamista Helsingissä.

– Illalla sain tietoa, että se (eläinsuojelu)aktivistipuoli, jotka meitä vastustaa normaalisti, olisi nyt samassa kelkassa meidän kanssamme ja järjestämässä siellä mielenilmausta.

Poliisi kutsuttu paikalle

Tarhan kiinalainen omistaja Pan Jian Ping kutsui päivällä poliisin paikalle. Hänen mukaansa protestoijat olivat luvatta yksityisalueella. Poliisi siirsikin protestoijat pois yksityisalueelta.

Turkistarhan omistajan mukaan vientiin on lähdössä 2500 sinikettua. Kiinassa hänellä on 60 000 kettua.

Kokkolassa hän on toiminut muutaman vuoden ja kertoo haluavansa kasvattaa turkiseläimiä Suomessa, koska ilmasto on viileä ja pimeyskin on eläinten mieleen.

Lue seuraavaksi:

Turkistarhaajat kokoontuivat estämään siitoskettujen kuljetuksen Kokkolassa – "Meidän on näytettävä ihmisille, että olemme tätä toimintaa vastaan"

Turkistarhaajien protesti siitoskettujen Kiina-kuljetuksia vastaan jatkuu Kokkolassa – "Aiomme olla paikalla, kun rekat lähtevät liikkeelle"

FIFURista ymmärrystä protestille

Suomen Turkiskasvattajain liiton (FIFUR) viestintäjohtaja Olli-Pekka Nissinen toteaa, että kansainvälinen eläinkauppa on Suomessa lähtökohtaisesti laillista ja sitä tapahtuu. Sinikettujen osalta FIFURilla on erityisvaatimuksia, kuten FIFURin jäsenyys ja lupa kauppaan.

Nissinen ymmärtää paikallisten tarhaajien huolen ja närkästyksen.

– Yrittäjiemme tärkein pointti on varmaan osaamisen valuminen pois maasta ja eläinten hyvinvointiaspekti. On surullista, että vuosikymmenten osaaminen menee polkuhintaan kohteeseen X, Nissinen sanoo.

Nissisen mukaan protestoijat ovat peräänkuuluttaneet eläinkuljetuksiin liittyvien lakien ja säädösten noudattamista. Myös kuljetusautoihin liittyen huoli afrikkalaisen sikaruton leviämisestä on askarruttanut tuottajia.

Nissisen mukaan Suomessa on FIFURin ulkopuolisia toimijoita muutama kymmenen.

Protestin järjestävien tahojen mukaan kokkolalaistarha ei kuulu turkistuottajien järjestöihin.

Eläinoikeusryhmä tuomitsee kuljetukset

Eläinoikeusryhmä Finland Fur Animal Save ilmoitti torstai-iltana tiedotteella tukevansa turkistarhaajien yritystä estää vientikuljetus laillisin keinoin. Ryhmän perustaja Niina Kuorikosken mukaan ryhmä tuomitsee yksiselitteisesti elävien turkiseläinten kuljettamisen Kiinaan.

– Ensisijaisesti meillä on huoli eläimistä ja niiden hyvinvoinnista. Kuljetus täytyisi estää, Kuorikoski sanoo.

Finland Fur Animal Save kyseenalaistaa kuitenkin tiedotteessaan turkistarhaajien motiivit kuljetusten estämiseen siltä osin, kun kyse on taloudellisesta hyödystä.

– Kiinassa tuotetun turkiksen laadun paraneminen vaikuttaisi merkittävästi Suomen turkisteollisuuteen ja sen tulokseen, tiedotteessa todetaan.

Häkkien koko huolena

Protestiin osallistuvat turkiskasvattajayhdistykset kritisoivat perjantaina lähettämässään tiedotteessa kokkolalaistilalla lastaamista odottavien autojen eläintenkuljetustiloja. Protestoijien mukaan häkkien koko on liian pieni.

"Tarhaajien aamulla ottamien kuvien mukaan kuljetushäkkien koko on Suomen maantiekuljetuksiin liian pieni. Häkkien koko on 47 x 63 x 39. [...] Kuljetushäkit on kuvattu ja mitattu tänä aamuna turkistarhan ulkopuolella vaikka niiden tulisi olla jatkuvasti karanteenialueella ja desinfioituina. Asiasta on tiedotettu valvontaeläinlääkäreitä", tiedotteessa sanotaan.

Keski-Pohjanmaan ympäristöterveydenhuollon terveysvalvontajohtaja Smeds toteaa, että turkiseläinten kuljetuksia säädellään muun muassa lailla eläinten kuljetuksesta (2006) ja valtioneuvoston asetuksella turkiseläinten suojelusta (2011). Smedsin mukaan nykylainsäädäntö määrää, että kuljetushäkissä pitää eläimen pystyä seisomaan, makaamaan ja liikkumaan, mutta niiden senttikokoa ei määrätä.

Ministeri: "En pidä hyvänä elävien kettujen vientiä"

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä ottaa kantaa Kokkolan tapahtumiin ja elävien turkiseläinten vientiin sähköpostitse:

"En pidä hyvänä elävien kettujen vientiä Suomesta. Meillä on korkealuokkaista jalostusosaamista, jonka arvoa menetetään viemällä jalostuskettuja. Eläinten hyvinvoinnin ja alan itsensä kannalta Suomesta pitäisi viedä turkista, ei eläviä turkiseläimiä. Silloin tunnemme myös tuotanto-olosuhteet läpikotaisin.

Suomessa eläintuotanto on vastuullista ja eläinten terveys ja tautien torjunta otetaan vakavasti. Turkisalalla on omat sertifikaatit, jotka painottavat erityisesti eläinten hyvinvointia. Työtä eläinten hyvinvoinnin parantamiseksi tehdään koko ajan.

On toimivaltaisten viranomaisten tehtävä valvoa, että viennin ehdot täyttyvät. Tämä koskee niin eläintauti- kuin hyvinvointiehtojakin. Mikäli toiminta on säädösten ja vientiehtojen mukaista, se voi toteutua. Jos ehdot eivät täyty, se estetään.

Viranomaiset myös varmistavat, että kuljetuksiin käytettävät autot on desinfioitu tautiriskien torjumiseksi. Esimerkiksi afrikkalaisen sikaruton leviämisessä ei pidä ottaa mitään riskejä. Luotan suomalaisten viranomaisten ammattitaitoon."

Yhteinen protesti

Turkiseläinkasvattajien protestiin osallistuvat ja yhteiset tiedotteet ovat allekirjoittaneet Pohjois-Suomen Turkiseläinkasvattajat ry, Rannikon Turkistuottajat Ry, Lakeuden Tarhaajat ry ja Svenska Österbottens Pälsdjursodlarförening rf.

Paljon parjattu aktiivimalli lakkautettiin vuoden alusta. Kaksi vuotta sitten käyttöönotetun mallin tarkoitus oli aktivoida työttömiä hakemaan töitä työttömyysturvan leikkaamisen uhalla.

Suonenjokinen Anu Hokkanen muistelee aktiivimallia hyvillä mielin.

Se sai kaksi vuotta sitten Hokkasen hakemaan töitä, jota hän myös sai.

– Säikähdin tietenkin, että nyt lähtee päivärahat. Se oli ensimmäinen potku lähteä liikkeelle, Hokkanen muistelee.

Alkuun hän teki kahta eri työtä: postinjakelua ja siivousta. Tuolloin myös Yle haastatteli Hokkasta.

Jutun jälkeisen keskustelun nainen muistaa hyvin.

– Silloinhan tuli kaikenlaista syyttelyä. Ei niin paljon minulle henkilökohtaisesti, mutta keskustelu esimerkiksi netissä oli hyvin negatiivista.

Hokkanen kertoo ymmärtävänsä aktiivimalliin kielteisesti suhtautuneita, mutta omasta kokemuksestaan hän pitää edelleen kiinni. Vuosia kotiäitinä olleelle aktiivimalli oli hyvä asia.

– Jokaisella on oma henkilökohtainen kokemus, Hokkanen muistuttaa.

TE-toimistojen valmennuspalveluiden käyttö kasvoi

Työttömyysturvan aktiivimallin vaikutukset vaikuttavat jäävän epäselviksi. Esimerkiksi mallia tutkineen työryhmän mukaan työllisyysvaikutuksia on vaikea erottaa hyvän suhdannetilanteen vaikutuksista.

Pohjois-Savon TE-toimiston tietojen mukaan esimerkiksi Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa työllisyys kasvoi vuosien 2017 ja 2018 aikana ja avoimia työpaikkoja tuli selvästi aiempaa enemmän.

– Tämä vaikeuttaa aktiivimallin tulosten tarkastelua, toteaa Pohjois-Savon TE-toimiston palvelujohtaja Päivi Halonen.

Halosen mukaan aktiivimalli vaikutti kuitenkin positiivisesti esimerkiksi ansiosidonnaisella päivärahalla olevien työllistymiseen työttömyysaikana, mutta Kelan etuuksia saaneiden työttömien työllistyminen ei lisääntynyt.

Myös TE-toimistojen lyhytkestoisia valmennuspalveluja käytettiin enemmän.

– Myös palkkatuen käyttö lisääntyi, siellä on tuhansien eurojen lisäys. Johtuuko se aktiivimallista vai ei, on veteen piirretty viiva, Halonen toteaa.

Eläketurvakeskuksen mukaan aktiivimalli lisäsi työttömien työkyvyttömyyseläkkeen hakemista ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrää.

Pitkään ilman vakituista työpaikkaa

Suonenjokinen Anu Hokkanen, silloinen Koivisto, kertoi Ylelle kaksi vuotta sitten, ettei hänellä ole ikinä ollut vakituista työpaikkaa. Nytkin hän kertoo tehneensä aiemmin lähinnä hanttihommia ennen aktiivimallia.

– Työpaikan saaminen oli minun kohdallani yllättävän helppo ja minulla kävi tuuri, kun sain työtä läheltä. Kaikille se ei ole yhtä helppoa, toteaa Hokkanen.

Nykyisin hän tekee samaa työtä kuin kaksi vuotta sitten eikä ole aikeissa lopettaa.

– Meillä on hyvä työporukka ja erinomainen pomo. Täällä olen niin kauan kuin näitä hommia riittää, osa-aikaista siivoustyötä tekevä Hokkanen sanoo iloisena

Aktiivimallin suhteen hän on kuitenkin tyytyväinen, että se päätettiin lakkauttaa. Hän pitää päätöstä hyvänä sellaisten työttömien kannalta, jotka eivät mallista hyötyneet.

Hokkasen mielestä malli ei ollut oikeudenmukainen ja tasapuolinen.

– Työttömiä syytettiin ja rangaistiin turhaan. Eihän se työttömien vika ole, että työtä ei ollut. Olisi pitänyt jättää leikkaamatta päivärahoja, jos työtön haki töitä niitä kuitenkaan saamatta, hän pohtii.

Lue lisää:

Analyysi: Aktiivimallin loppuraportissa työllisyysvaikutukset jäämässä hämäriksi – Hallitus saa kinastella, tarvitaanko korvaavia keinoja

Ministerinpesti oli yksinäinen, ja eniten Jari Lindström katuu aktiivimallia – "Avustajani itki, kun näki hallitusohjelman"

Enemmistö TE-toimistojen asiantuntijoista lakkauttaisi aktiivimallin

Hallitus on aikataulussa työlllisyystavoitteen saavuttamisessa, sanoo työministeri Tuula Haatainen (sd.).

– Minun vastuullani on huolehtia siitä, että prosessi kulkee, mutta tämä on kokonaisuus, ei yhden ministerin tai ministeriön show, hän sanoi tiedotustilaisuudessa työ- ja elinkeinoministeriössä perjantaina.

Työikäisistä suomalaisista yhä useamman pitäisi olla töissä, että julkiset menot saadaan rahoitettua. Työllisyysasteen nosto on yksi hallituksen tärkeimpiä tavoitteita.

Hallituksen tavoitteena on nostaa Suomen työllisyysaste 75 prosenttiin. Se tarkoittaa noin 60 000 uutta työllistä.

Aiemmin on arvioitu, että tulevan syksyn budjettiiriihessä on saatava tehtyä päätökset, joiden avulla työllisten määrä nousee 30 000:lla. Muuten jo päätetyistä julkisten menojen lisäyksistä saatetaan joutua luopumaan.

Muut ministeriöt mukaan

Työllisyyden haasteet ja ongelmat ovat monialaisia, ja myös toimenpiteet ovat moninaisia, Haatainen sanoi.

Ongelmia ovat muun muassa väestön ikääntyminen, työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelma, pienten lasten äitien pitkät poissaolot työelämästä, nuorten syrjäytyminen, maahanmuuttajien heikko työllisyys ja yli 55-vuotiaiden muita Pohjoismaita heikompi työllisyys.

Työllisyystyöryhmien valmistelemia keinoja ovat muun muassa toukokuussa käynnistyvät kuntakokeilut, palkkatuen uudistaminen, sekä työllisten, työttömien että osatyökykyisten työkykyä parantava tukiohjelma, täsmäkouluttaminen tehtäviin, joissa osaajista on pulaa sekä työperäisen maahanmuuton sujuvoittamien. Mistään aivan uusista keinoista Haatainen ei kertonut.

Ratkaisuja työllisyyden nostamiseen hän odottaa myös muilta ministeriöltä. Hän kertoo lähettäneensä muille ministeriöille kirjeen, jossa hän pyytää tietoja työllisyystoimenpiteistä ja laskelmia niiden vaikutuksista.

"Työryhmissä tehty hyvää valmistelua"

Työllisyyden parantamiseen tähtääviä keinoja on pohdittu työryhmissä, jossa on ollut mukana myös työnantajia ja työntekijöitä edustavien työmarkkinajärjestöjen edustajia.

Julkisuuteen tihkuneiden tietojen mukaan keinojen valmistelu ei ole työryhmissä edennyt. Haataisen mukaan työ on kuitenkin sujunut hyvin, ja työryhmien työ jatkuu edelleen. Työryhmien poliittista koordinointia aiotaan kuitenkin vahvistaa.

– Pitää muistaa, että työryhmissä on eri tahoja edustettuna ja on päivänselvaa, että siellä on erilaisia näkemyksiä, ja se tietysti varmasti myös kuplii ulospäin.

Haatainen sanoi uskovansa päätösten laadukkaaseen valmisteluun.

– Tämän kokoluokan asioissa, näin monitahoisen asian haltuunottamisessa ja eteenpäin viemisessä, tarvitaan perusteellinen pohjatyö ja sitä tässä nyt on tehty.

Jos työryhmissä ei löydy yhteistä näkemystä, vastuu ratkaisujen löytämiseen on viime kädessä hallituksella, Haatainen sanoi. Hän sanoi kuitenkin uskovansa työryhmien löytävän ratkaisuja.

Päätöksiä syksyn budjettiriihessä

Seitsemän työryhmän tuloksia Haatainen esittelee hallitukselle iltakoulussa tammikuun lopussa. Helmikuun alussa hallituspuolueet kokoontuvat seminaariin, jossa työllisyysasioista keskustellaan, mutta päätöksiä ei vielä tehdä.

Huhtikuun kehysriihessä hallituksella tulee olla selkeä käsitys siitä, mihin asti jo päätetyt tai suunnitellut työllisyyttä parantavat toimet riittävät, Haatainen sanoi. Silloin siis hallituksella olisi suuntaviivat, jotta syksyn budjettiriihessä tehtävillä päätöksillä saadaan 30 000 uutta työpaikkaa, hän sanoi.

Aiheesta voi keskustella 17.1. kello 22.00 asti.

Lue lisää:

Mikä 75 prosentin työllisyysaste, kuinka paljon Suomessa on työttömiä? Ota ainakin nämä työllisyysluvut haltuun

Työllisyysryhmien työ takkuaa pahasti: "Lillukanvarsia, ei merkittävästi vaikuttavia toimia, yhtä pitkää kuin leveää, puhetta lämpimikseen"

Vain harva haluaisi muuttaa työn perässä – Muuttohalukkaistakin suurin osa lähtisi korkeintaan sadan kilometrin päähän

Parkanon kotihoidon surkea tilanne on kärjistynyt entisestään. Kotihoitoa tuottava 9Lives-yhtiö on purkanut sopimuksensa.

Työntekijät siirtyvät takaisin Pihlajalinnan ja Parkanon kaupungin omistamalle Kolmostien Terveydelle tammikuun loppuun mennessä. 9Livesin mukaan Kolmostien Terveys on rikkonut sopimusta. Asiasta kertoi aiemmin paikallislehti Ylä-Satakunta.

9Livesin toimitusjohtaja Katariina Matveinen sanoo Ylelle, että yhtiö on tyytymätön Kolmostien Terveydeltä siirtyneiden työntekijöiden pätevyyteen ja saamiinsa korvauksiin.

Matveisen mukaan kotihoidon asiakkaiden turvallisuus ei ole puutteista huolimatta vaarantunut. Matveinen kertoo, että 9Lives on ottanut sopimukseen liittyvät ongelmat esiin Kolmostien Terveyden kanssa jo vuoden 2019 aikana.

Kolmostien Terveydelle sopimuksen purku tuli yllätyksenä.

– Näkemyksemme mukaan sopimuksen purkamiselle ei ole perusteita. Olemme reklamoineet purkuilmoituksesta 9Livesille eilen. 9Lives on vastuussa edelleen kotihoidon palvelutuotannosta sopimuksen mukaisesti, sanoo Kolmostien Terveyden toimitusjohtaja Tero Järvinen Ylelle.

Järvisen mukaan kotihoidon asiakkaiden palvelut turvataan kaikissa tilanteissa.

– Olemme tekemässä yhteistä suunnitelmaa kotihoidon kehittämisestä, johon Kolmostien Terveys ja Parkanon kaupunki ovat sitoutuneita.

Avi tarkkaillut jo pitkään

Parkanon kotihoito on ollut jo ennen tätä aluehallintoviraston selvityksessä puutteiden vuoksi. Matveisen mukaan ongelmat eivät ole syntyneet heidän aikanaan, vaan juontavat vuosien takaa.

Matveinen kertoo, että aluehallintovirasto teki tarkastuskäynnin Parkanon kotihoitoon vuonna 2019 sekä helmikuussa että syyskuussa.

Parkanon ja Kihniön kotihoito siirtyi ensihoito- ja sairaankuljetusyhtiö 9Livesille alihankintasopimuksella toukokuussa 2019. Kotihoidon asiakkaita on vajaat 300, joista Parkanossa lähes 200. Ongelmat ovat koskeneet erityisesti Parkanoa.

Kyseessä on ensimmäinen ja ainoa sopimus, jonka 9Lives on tehnyt kotihoidon tuottamiseksi. Tavoitteena oli kehittää kotihoitoa hyödyntämällä 9Livesin kokemusta ambulanssitoiminnasta.

Kaupunki myöntää puutteet

Kotihoidon kriisi vetää Parkanon kaupungin terveysjohtajan vakavaksi.

– Kyllähän se niin vakava on kuin se nyt vain voi olla, sanoo Parkanon terveys- ja hyvinvointijohtaja Taina Niiranen.

Niirasen mukaan kaupunki pyrkii huolehtimaan, että asiakasturvallisuus ei vaarannu.

– Kyllä siellä puutteita on ollut. En niitä lähde tässä yksilöimään, Niiranen sanoo.

Niirasen mukaan kaupunki, Kolmostien Terveys ja 9Lives ovat yrittäneet korjata puutteita jo jonkin aikaa.

– Jo toista viikkoa on yhdessä tehty asian eteen töitä.

Onko asiakasturvallisuus vaarantunut?

– En voi suoraan sanoa, että on, mutta joissakin tilanteissa se on ollut ainakin hyvin lähellä, Niiranen sanoo.

Niirasen mukaan henkilökunta on venynyt esimerkiksi tekemällä pitkiä vuoroja.

Niiranen arvioi, että 9Livesin ja Kolmostien Terveyden näkemys kotihoidosta ei ole ollut yhteneväinen. Yritysten väliseen sopimukseen Niiranen ei ota kantaa.

– Minulle se näyttäytyy niin, että ihan niin tarkkaan ei ole alkuvaiheessa sovittu siitä, millaista se palvelutuontanto itse asiassa on.

Niiranen arvioi, että ongelmien ratkaiseminen voi helpottua nyt, kun 9Livesin lähdön jälkeen kuviossa on yksi toimija vähemmän.

Aluehallintovirasto jatkaa Parkanon kotihoidon tarkkailua. Virasto on velvoittanut kaupungin auttamaan epäkohtien poistamisessa. Muutama kaupungin viranhaltija tekee parhaillaan töitä tilanteen korjaamiseksi.

– Meidän roolimme on ohjaus, neuvonta ja valvonta. Kun tilanne vain saadaan rauhoitettua, uskon, että tämä saadaan tästä pelittämään, Niiranen sanoo.

Liian vähän henkilökuntaa

9Livesin liiketoimintajohtaja Jukka Rantala kertoi viime viikolla paikallislehti Ylä-Satakunnassa, että yhtiölle tuli yllätyksenä, kuin­ka "sy­väl­lä suos­sa" Par­ka­non ko­ti­hoi­dos­sa ol­tiin. Rantalan mukaan henkilökunnasta oli heti pulaa: esimerkiksi kesälomasijaisia ei ollut palkattu.

Rantala myönsi, että osan­sa vaikeuksiin on myös 9Li­ve­sin te­ke­mil­lä muu­tok­sil­la, kuten asi­a­kas­käyn­tien säh­köi­sen kir­jaa­mi­sen käyttöönotolla ja lop­pu­vuo­des­ta lan­see­rat­ulla lääk­kei­den ko­neel­li­sella an­nos­ja­ke­lulla. Rantalan mukaan osalle työntekijöistä uusien järjestelmien omaksuminen on ollut vaikeaa.

Parkano päätti ulkoistaa sosiaali- ja terveyspalvelunsa vuonna 2014. Tavoitteena oli hillitä kustannusten kasvua. Parkanon kaupungin ja Pihlajalinnan yhteinen yritys Kolmostien Terveys perustettiin vuonna 2016.

Yhteisyritys huolehtii parkanolaisten ja kihniöläisten kaikista sosiaali- ja terveyspalveluista. Sopimuskausi on kymmenen vuotta.

Marraskuussa hoivayhtiö Mehiläinen kertoi ostavansa Pihlajalinnan.

Lue lisää:

Terveysjätti Mehiläinen on ostamassa Pihlajalinnan: Rakenteilla on Pohjoismaiden suurin terveysjätti, joka suuntaa ulkomaille

Tutkija näkee useita riskejä – terveyspalvelut keskittyvät Suomessa kahdelle jätille: "Helpot hedelmät on jo poimittu"

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoo, että kansanedustaja, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Mika Niikon (ps.) toiminnassa ei ole Niikon hänelle antaman selvityksen mukaan mitään sääntöjen vastaista.

Niikko ei ole jättänyt ilmoittamatta omistuksia tai sidoksia, joita hänen olisi pitänyt, Halla-aho sanoo.

Suomen Kuvalehti kertoi eilen, että Niikko ja hänen puoluetoverinsa Ville Vähämäki salasivat osakkuutensa Kiinan valtioon kytkeytyvässä teknologiayhtiössä Realmax Oy:ssa.

SK:n selvityksen mukaan suomalaisyhtiö Realmax Oy:n perustajaosakkaita olivat Niikko ja kansanedustaja Vähämäki. Lisäksi perustajaosakkaana on Suomessa teknologia-alalla työskennellyt Kiinan kansalainen Hang Si, joka alkoi työskennellä yrityksen toimitusjohtajana.

Niikon 20 prosentin omistusosuus Realmaxissa ei käy ilmi hänen kansanedustajana tekemistään sidonnaisuusilmoituksista. Kun Suomen Kuvalehti kysyi asiaa, Niikko viittasi ohjeistuksiin siitä, että vain yli 20 prosentin omistusosuudet pitää kertoa. Niikon mukaan osakkuus kesti vain kuukausia.

Kysyttäessä onko Niikolla yhä luottamus toimia ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana, Halla-aho vastasi, että Niikkoa vastaan ei ole esitetty syytöstä, joka asettaisi tämän luottamuksen kyseenalaiseksi.

– Hän ei ole jättänyt ilmoittamatta sidonnaisuuksia, joita olisi pitänyt ilmoittaa. Näin ollen väitteet siitä, että hän olisi salannut omistuksiaan tai yhteyksiään eivät pidä paikkaansa, koska hänellä ei ole velvollisuutta niitä ilmoittaa.

Olivatko nämä Kiinaan liittyvät asiat tiedossanne, kun Niikko valittiin puheenjohtajaksi ulkoasianvaliokuntaan?

– Ei tällaisista asioista ole ollut puhetta.

Halla-ahon mukaan hän ei ole keskustellut Vähämäen kanssa Suomen Kuvalehden jutusta.

Muutti vaalituen lainaksi

Niikko on pyrkinyt kuitenkin peittelemään jotain toimiaan.

Niikko kiisti Ylen viime kevään Mot-ohjelmassa, että ei tietäisi kuka on Realmax-yrityksen toimitusjohtaja, vaikka oli perustamassa yritystä ja on myöhemmin kuvannut Hang Sita ystäväkseen.

Oletteko keskustelleet Niikon kanssa siitä, miksi hän kiisti tietävänsä, kuka on Realmaxin toimitusjohtaja?

– Tämä on minulle täysin uusi asia, mutta varmasti tästäkin keskustellaan vielä, Halla-aho sanoo.

SK kertoi eilen, että Niikko olisi saanut Hang Silta lähes 5 000 euron vaalituen. Ylen MOT-ohjelma kertoi maaliskuussa, että Niikko oli salannut tukijansa nimen vaalirahoitusilmoituksesta muuttamalla saadun tuen jälkikäteen vaalilainaksi. Niikko myöntää tiedotteessaan vaihtaneensa tuen vaalilainaksi. SK:n mukaan arkistoidusta alkuperäisestä vaalirahoitusilmoituksesta näkyy, että vaalituen oli Niikolle antanut nimenomaan Hang Si.

– Olen tehnyt kaikki vaalituki-ilmoitukset säädöksien mukaan. Tiedot ovat julkisia. Maksoin Suomen Kuvalehden mainitseman 2015 saamani vaalituen takaisin eli muutin sen lainaksi, Niikko kirjoitti tiedotteessaan.

Halla-ahon mukaan Niikko ei ole sanonut sitaatteja virheellisiksi

Halla-aho sanoi eilen Suomen Kuvalehdelle, että Niikon mukaan Suomen Kuvalehden jutussa hänen sanomisiaan olisi "liimailtu ja leikkailtu aika villisti".

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtaja Erkki Tuomioja (sd.) sanoi STT:lle torstai-iltana, että Niikko on lähettänyt valiokunnan jäsenille viestin, jonka mukaan SK:n juttu sisältää virheitä.

Suomen Kuvalehden mukaan Niikko on saanut tarkistaa sitaattinsa ja haastattelu on nauhalla.

STT kysyi Halla-aholta, mitkä jutun väitteet ovat tarkalleen ottaen virheellisiä.

– Hän varmasti pystyy itse vastamaan tähän kysymykseen. Ei hän ole sellaista sanonut, että sitaatit itsessään olisivat virheellisiä. Hänestä jutusta sai harhaanjohtavan kuvan, ilmeisesti liittyen ainakin siihen, että Suojelupoliisi olisi ottanut jotain kantaa tähän nimenomaiseen tapaukseen, mikä ei pitänyt paikkaansa, Halla-aho sanoo.

SK kirjoitti jutussaan, että lehden tietojen mukaan Supo on kiinnittänyt Niikon Kiina-yhteyksiin huomiota sen jälkeen, kun Niikko nousi ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajaksi kesällä 2019.

Selvitystä odotellaan

Kokoomuksen kansanedustaja ja ulkoasiainvaliokunnan jäsen Anne-Mari Virolainen vaati torstaina Niikkoa antamaan pikaisesti selvityksen Suomen Kuvalehden väitteistä.

– Paljastuneet tiedot ovat hyvin vakavia ja edellyttävät puheenjohtajalta kattavaa selvitystä asiaan, Virolainen vaati tiedotteessa.

– Erityisesti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajalla on velvollisuus tuoda esille kaikki sidonnaisuutensa ulkomaisiin toimijoihin. Nyt vaikuttaa siltä, että kaikkea ei ole kerrottu asiallisesti ja avoimesti, hän sanoi.

Halla-ahon mukaan hän jatkaa keskusteluita Niikon kanssa.

– Asiaan tuli jonkin verran selvyyttä hänen eilisestä tiedotteestaan. Jos ulkoasianvaliokunta haluaa asiasta tietoa, niin sitten se varmasti asiaa pyytää puheenjohtaja Niikolta.

Eduskunnan ulkoasiainvaliokunnan varapuheenjohtajan Erkki Tuomiojan mukaan Niikko on luvannut lähettää valiokunnan jäsenille selvityksen SK:n juttuun liittyen.

Lue myös:

MOT: Vaalirahaa ja salarahaa

MOT selvitti piiloon jäävää vaalitukea: Etujärjestöiltä yli 100 000 euroa kolmen suurimman puolueen kärkipoliitikoille, osa ay-järjestöistä maksaa palkkaa vaalityöstä

Aiempien tutkimusten perusteella on tiedetty, että Toxoplasma gondii -loinen hävittää hiiren luontaisen pelon nimenomaan kissoja kohtaan, mikä tekee hiirestä loiselle oivallisen täsmäohjuksen. Huolettoman hiiren avulla T. gondii pääsee kissaeläimen vatsaan, ainoaan paikkaan, jossa siltä onnistuu suvullinen lisääntyminen.

Viime aikojen tutkimukset rikkovat näin suoraviivaisia käsityksiä kissan, hiiren ja alkueläimen suhteesta.

Uuden sveitsiläisen tutkimuksen mukaan T. gondiin vaikutukset hiiren aivoissa eivät rajoitu kissoihin, vaan tartunta tekee hiirestä hullunrohkean kaikkien vaarojen suhteen.

Viime kesänä julkaistussa yhdysvaltalaisessa tutkimuksessa puolestaan todettiin, ettei kissa olekaan ainoa eläin, jossa T. gondii pystyy lisääntymään muutoin kuin jakautumalla.Wisconsin yliopiston tutkimuksessa loinen saatiin laboratoriossa jatkamaan sukua myös hiirissä.

Kissan suolistosta puuttuu entsyymiekspressio, joka hillitsisi linolihapon kertymistä. Tutkimusten mukaan juuri suuri määrä linolihappoa saa T. gondiin lisääntymään suvullisesti.

T. gondii on yksisoluinen alkueläin, jolle kelpaavat kaikki lämminveriset selkärankaiset, myös ihminen. Kotieläimistä lampaat ovat alttiita rajuille oireille, metsässä puolestaan jänikset, joille tartunta on nopeaksi kuolemaksi.

Toksoplasmoosina tunnettua tautia aiheuttava loinen leviää kissaeläinten ulosteen mukana. Sade on omiaan huuhtelemaan sitä kasveihin, jolloin niistäkin tulee pesemättöminä tartunnan lähde, kuten myös huonosti kypsennetystä lihasta.

Viime syksynä ilmestynyt Kalifornian yliopiston tutkimus osoitti, että T. gondii voi huuhtoutua tappavana aina mereen asti. Kalifornian rannikolla kuolleiden merisaukkojen kohtaloksi osoittautui tietty T. gondii -kanta.

Ihmisilläkin T. gondii -tartunnat ovat yleisiä mutta tavallisesti oireettomia tai enintään lieviä, jos peruskunto on hyvä. Raskauden aikana saatu tartunta voi kuitenkin olla niin vaarallinen, että se aiheuttaa keskenmenon tai sikiön kehityshäiriön.

Yhdellä sadasta kissasta on suolistossaan T. gondiin suvullisen lisääntymisen tuottamia ookystia. Kissan vessalaatikon päivittäinen siivoaminen estää tartunnat, sillä suolistosta tultuaan ookysta tarvitsee ainakin yhden päivän muuttuakseen infektoivaksi.

T. gondiita on pidetty suorastaan nerona, kun se on kyennyt viemään hiiriltä juuri kissapelon ja löytämään siten loistavan tavan levittäytyä. Sveitsiläisen Geneven yliopiston tutkimus vie neronmainetta, mutta ovelan strategin maine on yhä ansaittu, tutkijat tuumivat.

Tartunnan saaneet hiiret päästettiin neljään lokeroon, joissa oli kissaeläimiin kuuluvan ilveksen sekä ketun ja marsun virtsan hajua sekä hiirien oma tuoksahdus.

Hajut herättivät hiirissä kiinnostusta, eivät pelkoa. Niille täysin vaarattoman ja siten merkityksettömän marsun haju kiinnosti enemmän kuin ilves, tutkimus kertoo.

Hiiret menivät huoletta myös häkkiin, jossa oli elävä mutta nukutettu rotta, niin ikään hiiren luontainen vihollinen. Terveet hiiret joutuivat häkin ovella paniikkiin.

Hiirien käytöstä tutkittiin myös muilla testeillä. Kaikki osoittivat, että loistartunnan saaneet yksilöt olivat tavattoman huolettomia ja kokeilunhaluisia terveisiin lajitovereihinsa verrattuina. Esimerkiksi päältä avoin labyrintti, jota hiiri yleensä kauhistuu, ei pelottanut lainkaan.

– Niiltä ei ollut kadonnut vain kissojen pelko. Ne olivat kerta kaikkiaan avarakatseisia ja menivät minne tahansa, sanoo tutkimusta johtanut professori Dominique Soldati-Favre.

Tutkimus on vapaasti luettavissa tuoreimmasta Cell Reports -lehdestä.

Toksoplasmoosia pidetään maailman yleisimpänä zoonoottisena eli eläinten ja ihmisten välisenä loistautina.

Hiiren käytöksen muuttuminen johtuu aivoihin syntyneiden kystien aiheuttamasta immuunireaktiosta.

Aiemmin kystien arveltiin keskittyvän joillekin aivoalueille, etenkin mantelitumakkeeseen, pelkokeskukseen, mutta Soldati-Favren tutkimusryhmä totesi niitä aivoissa varsin tasaisesti.

– Fluoresenssimikroskopian ansiosta pystyimme tutkimaan aivoja äärimmäisen tarkasti ja havaitsimme, että tulehdusta aiheuttavia kystia oli suorastaan kuhisemalla, etenkin aivokuoressa, Soldati-Favre kertoo.

Käytöksen muutokset alkoivat olla havaittavissa, kun kystia oli 200. Pelko katosi, kun kystien määrä kasvoi viiteensataan.

Hiirillä kystia muodostuu enimmäkseen juuri aivoihin, muilla nisäkkäillä useimmiten lihaksiin.

Lämpimissä maissa valtaosa väestöstä isännöi T. gondii -loisia. Ranskassa tartunnan saa elämänsä aikana yli 80 prosenttia väestöstä, Suomen kaltaisessa maassa noin kolmasosa, koska ilmasto on viileämpi eikä raaka liha ole täkäläisellä ruokalistalla tavallista.

T. gondii kuolee lihasta pakastimessa ja kuumassa. -12 ja +56 astetta riittävät.

Ihmisen immuunijärjestelmä pitää kystien muodostumisen suhteellisen hyvin kurissa, ellei hänellä ole autoimmuunisairautta. Tartunta menee useimmilta huomaamatta ohi tai tuntuu korkeintaan pienenä nuhakuumeena.

Joillakuilla toksoplasmoosi näyttää kuitenkin liittyvän hermoston rappeutumissairauksiin, kuten Parkinsonin tai Alzheimerin tautiin, tai skitsofreniaan. Soldati-Favre toivoo lisätutkimuksia näistä vaikutuksista.

Toksoplasmoosia on tutkittu useista muistakin näkökulmista. Yle on kertonyt muun muassa yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, jonka mukaan loisen aiheuttama aivotulehdus voi selittää jopa rattiraivoa.

Jutun kommentointimahdollisuus on avoinna klo 22:een asti. Tervetuloa mukaan.

Energia-alan toimihenkilöt aloittavat 1. helmikuuta viikon kestävän työnseisauksen erikseen nimetyissä yrityksissä, kertoo Ammattiliitto Pro tiedotteessaan. Pro:n ohella lakkoon osallistuvat alalla työskentelevät jäsenet Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jytystä sekä Suomen Konepäällystöliitto SKL:stä.

Lakkoon osallistuu 500 toimihenkilöä.

Työtaistelulla varoittamisen syy on tes-neuvottelut, jotka eivät ole liittojen mukaan edenneet lainkaan. Erimielisyyksiä on palkkojen ohella – tälle työmarkkinakierrokselle tyypillisesti – kiky-tunneista. Työntekijäpuoli haluaa luopua palkattomista kikyistä, mutta liittojen mukaan työnantaja edellyttää niiden jatkumista.

SKL:n mukaan kikyn jatkumisen lisäksi työnantaja painostaa hyväksymään palkkamallin, jossa työnantaja saisi sanella yrityskohtaisesti sen, onko palkankorotuksiin varaa vai ei. Lisäksi SKL:n kirjoittaa työnantajien pääneuvottelijan ilmoittaneen, että työehtosopimus tehdään vain pakon edessä.

Mikäli lakko toteutuu, on sillä Pro:n mukaan vaikutuksia muun muassa sähkön- ja lämmöntuotantoon ja sähkönjakeluun. Liitto täsmentää, että yhteiskunnallisesti tärkeät toiminnot turvataan.

Energiateollisuus: "Neuvottelut siirtyvät nyt sovittelijalle"

Työnantajapuoli Energiateollisuus ry kuvailee tiedotteessaan toimihenkilöiden lakkoja vastuuttomaksi ja yllättäväksi käänteeksi joulukuussa alkaneille tes-neuvotteluille.

Työmarkkinajohtaja Kari Laaksosen mukaan koko neuvottelut työntekijäpuolen kanssa ovat vasta alussa, eivätkä lakkovaroituksen antaneet liitot edes ole antaneet pöytään omaa esitystään palkankorotuksista tai muitakaan esityksiä haluamilleen työehdoille. Energiateollisuus kertoo itse ehdottaneensa 3,2 prosentin palkankorotusta seuraavalle kahdelle vuodelle. Laaksosen mukaan Pro ja SKL eivät ole suostuneet keskustelemaan muista asioista kuin kikyistä.

Pro:n mukaan osapuolten on määrä tavata vielä tammikuun puolella, siis ennen kuin lakon olisi tarkoitus alkaa. Lakkoilmoituksesta yllättyneen Energiateollisuuden vastaus ei synnytä yhtä varmaa vaikutelmaa.

– Neuvottelutapaamisia oli sovittu vielä tammikuun loppuviikoille ja helmikuun ensimmäiselle viikolle. Neuvottelut siirtyvät nyt sitten käytäväksi sovittelijan johdolla, Laaksonen sanoo tiedotteessa.

Energiateollisuuden mukaan lakot voivat vaarantaa sähkön ja lämmön toimituksia.

Energia-ala ei ole tes-pyörteessä yksin eikä ensimmäinen. Työehdoista väännetään parhaillaan usealla eri alalla, kun voimassa olevat sopimuskaudet ovat päättymässä. Kierroksen varsinaisena avaajana pidetään vientieollisuuteen pitkien neuvotteluiden jälkeen syntynyttä sopimusta. Vientiteollisuuden ratkaisusta on otettu mallia muillakin aloilla esimerkiksi palkankorotuksista neuvoteltaessa.

Energia-alan toimihenkilöiden lakon on määrä alkaa 1. helmikuuta kello 00:00 seuraavissa kohteissa:

Helsinki: Helen Oy, Helen Sähköverkko Oy
Tampere: Tampereen Sähkölaitos Oy , Tampereen Vera Oy, Tampereen Sähköverkko Oy
Vantaa: Vantaan Energia Oy, Vantaan Energia Sähköverkot Oy
Turku: Turku Energia Oy – Åbo Energi Ab, Turun Seudun Energiatuotanto Oy, Turku Energia Sähköverkot Oy

Lakko päättyy 8.2. kello 23:59.

Pro ilmoittaa lakon koskevan myös muiden yritysten toimihenkilöitä, jotka työskentelevät lakon piirissä olevien yhtiöiden toimipaikoissa.

Lue myös:

Sähköliitto ilmoitti kolmannesta kuukauden mittaisesta lakosta

Sähköliitto pidentää lakkoaan neljällä viikolla ja laajentaa tukitoimia voimalaitoksiin

Brittinäyttelijä Derek Fowlds on kuollut, kertoo muun muassa yleisradioyhtiö BBC. Hän kuoli keuhkokuumeeseen bathilaisessa sairaalassa perjantaiaamuna. Hän oli kuollessaan 82-vuotias.

Derek Fowlds tuli tunnetuksi Kyllä, herra ministeri- ja Kyllä, herra pääministeri -sarjoista 1980-luvulla. Hän esitti sarjoissa Bernard Woolleya, eli ministerin ja myöhemmin pääministerin yksityissihteeriä. Sarjat tehtiin vuosina 1980–1988.

Fowlds näytteli myös Sydämen asialla -poliisisarjassa. Hän esitti Oscar Blaketonia vuosina 1992–2010. Blaketon työskenteli sarjassa aluksi ylikonstaapelina ja siirtyi eläköidyttyään postitoimiston ja myöhemmin pubin pitäjäksi.

Sydämen asialla on katsottavissa Ylen Areenassa.

Derek Fowlds oli naimisissa kahdesti, Wendy Toryn ja Lesley Juddin kanssa. Hänellä oli kaksi poikaa.

Virolainen arkkitehtitoimisto suunnittelee Tampereen keskustaan uutta asuinkerrostaloa. Kuvien perusteella muutos olisi suuri ja suunnitelma poikkeuksellinen.

Suunnitelma onkin herättänyt jo laajaa kiinnostusta sosiaalisessa mediassa. Kuvat ovat herättäneet huomiota esimerkiksi Arkkitehtuurikapina – ei enää rumia laatikoita -ryhmässä.

Kommentit ovat epäuskoisia.

– On kyllä upean näköinen! Jos toteutuu, niin toivottavasti uusi sivu Suomen asuntorakentamisessa kääntyy ja tämä olisi tienviittana uudelle rakentamiselle.

– En usko silmiäni.

– Tuntuu täysin uskomattomalta ollakseen totta Suomessa.

Virolaisen arkkitehtitoimiston kuvat

Alkuperäinen kerrostalo on rakennettu Tampereelle betonielementeistä vuonna 1971. Kerrostalossa on kuusi kerrosta ja 30 asuntoa.

Kerrostalo sijaitsee Tuomiokirkonkadun ja Lapintien risteyksessä, ja se eroaa hyvin paljon lähellä olevista rakennuksista.

Suunnitelman takana on arkkitehtitoimisto Allan Strus. Arkkitehtitoimisto esittelee projektia kotisivuillaan. Sieltä voi katsoa tarkempia kuvia kuin tässä jutussa.

Nykyinen rakennus ei arkkitehdin mukaan kunnioita historiallista ympäristöä ja se tuhoaa katukuvan. Kerrostalossa ei myöskään ole alakerroksessa tilaa yrityksille, kuten muissa lähialueen taloissa.

Suunnitelmassa kerrostalo on korvattu historiallisen näköisellä rakennuksella ja sen täydennysosalla.

Suunnitelman on tilannut tamperelainen Säilänportti-taloyhtiö.

"Kauniin ei välttämättä tarvitse olla kallista"

Taloyhtiön hallituksen puheenjohtaja Erkki Ottela sanoo, että kyseessä on vasta suunnitelma.

Suunnitelma tamperelaisesta kerrostalon uusimisesta lähti pari vuotta sitten. Talon putket ovat tulleet tiensä päähän, ja sitä odottaisi joka tapauksessa iso remontti. Kerrostalo sijaitsee väljällä, omalla tontilla.

Suunnitelma on alustavassa kaavaharkinnassa Tampereen kaupungilla. Tätä varten arkkitehtitoimisto piirsi luonnoskuvat.

– Olemme kovasti ihastuneita arkkitehdin työhön.

Kerrostalon naapuritalot ovat 1920-luvulta, eikä nykyinen betonielementtitalo sovi Ottelan mukaan ympäristöön.

Rahoitus perustuu siihen, että kerrostalo on omalla, arvokkaalla tontilla. Taloyhtiö haluaa lisää rakennusoikeutta, joka rahoittaisi suunnitelman. Kustannuslaskelmat on tehty, mutta Ottela ei halua paljastaa niitä vielä.

Ottelan mukaan uusi suunnitelma ei tule koristeista huolimatta välttämättä kalliiksi.

– Kauniin ei välttämättä tarvitse olla kallista.

Myös remontti tulisi kalliiksi

Myös remontti tulisi joka tapauksessa Ottelan mukaan kalliiksi. Putkiremontin hinta olisi noin tuhat euroa neliömetriltä.

Taloyhtiö on jättämässä kaavamuutoshakemuksen kaupungille. Myös rakennuslupa vie aikaa, samoin kuin rakentajan valinta ja itse taloyhtiön päätös.

Jos kaikki menee hyvin, rakennus voisi olla valmis 3–4 vuoden jälkeen.

– Toivon, että rakentamisessa päästäisiin kauniimpaan, parempaan, viihtyisempään toteutukseen. Toivon, että padot murtuvat tässä, Ottela sanoo.

Yle kertoi keskiviikkona, että esimerkiksi tyhjät vuokrakerrostalot halutaan panna matalaksi entistä nopeammin.

"Nykyrakentaminen on tylyä"

Viime vuosikymmenten arkkitehtuuri ei ole aina mieleen.

– Meidän arkkitehtuurissamme olisi parantamisen varaa. Nykyrakentaminen on tylyä, ja puhun tuhansien asukkaiden puolesta.

Ottelan mukaan nykyisten talojen ulkoasu ei useinkaan sovi katukuvaan. Hänen mukaansa yleinen rationaalisuus ja kustannustehokkuus ovat johtaneet siihen, että talojen julkisivu ei ole kaunis. Ottela haukkuu rakentamista Excel-taulukkorakentamiseksi.

– Tähän on herätty ympäri Eurooppaa. On kaivattu klassista rakentamistyyliä. Esimerkkejä löytyy tuhansittain, Suomesta ne vain uupuvat.

Voit keskustella aiheesta 17.1. kello 22.00 asti.

Lue lisää:

Tyhjät vuokrakerrostalot halutaan panna matalaksi entistä nopeammin – kohta talo voidaan purkaa lähes kokonaan valtion tuella

Video näyttää, kuinka perinteikäs Hamburger Börs nakerrettiin pala palalta Turun kaupunkikuvasta – kerro omat hotellimuistosi

– Ei tästä ole kuin pari vuotta, kun vesi oli penkan tasalla. Nyt vesi on hävinnyt jonnekin, Heikki Kiiha sanoo osoittaen kohtaa, jossa vesiraja aiemmin oli.

Kiihan mökkirannassa Ruokolahden Äitsaaressa Saimaan vesi on metrin tavallista alempana. Vesiraja on karannut 3–4 metriä järven keskelle päin. Heikki Kiiha onkin saanut uuden hiekkarannan ja lisää tonttia kesämökilleen.

– Eikä siitä ole tarvinnut maksaa mitään, hän naurahtaa.

Saimaan vedenpinta on ollut viime kesästä lähtien keskimääräistä alempana.

Kiiha ei muista, että vesi olisi 30 vuoden aikana ollut koskaan näin alhaalla. Pian tilanne muuttuu.

Saimaan pinta kohoaa nyt ennätysvauhtia. Vedenpinta on noussut Lauritsalan mittauspisteessä kuukauden aikana lähes parikymmentä senttimetriä. Näin raju Saimaan vedenkorkeuden nousu on poikkeuksellista.

Sadan vuoden aikana vesi on noussut Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen johtavan vesitalousasiantuntija Jukka Höytämön mukaanSaimaalla yhtä nopeasti vain kolme kertaa aiemmin.

Saimaan suuresta koosta on hyötyä, sillä Saimaa pystyy ottamaan vastaan rajujakin sadevesimääriä.

– Jos Saimaa olisi Pielisen kokoinen, vesi olisi noussut jo kolme metriä, Höytämö toteaa.

Vesi ei imeydy

Saimaan vedenkorkeus on tällä hetkellä yli 75,6 metriä. Raju käännös vedenkorkeudessa johtuu siitä, että lokakuusta joulukuuhun vettä on satanut normaaliin verrattuna moninkertaisesti enemmän.

Maaperä on nyt niin vetinen, ettei se pysty imemään yhtään vettä, vaan sadevedet valuvat suoraan takaisin vesistöihin.

– Se johtuu ilmastonmuutoksesta. Samanlaisia vuosia tulee varmastiyhä enemmän, Jukka Höytämötoteaa.

Suomen ympäristökeskuksen johtava hydrologi Bertel Vehviläinen vahvistaa, että Saimaa on siirtynyt ilmastonmuutoksen aikaan. Talvella vesi ei haihdu samoin kuin keväällä.

– Ilmaston lämpeneminen johtaa siihen, että talvitulvat lisääntyvät ja kesällä on kuivaa, Bertel Vehviläinen sanoo.

Vehviläisen mukaan tämä saattaa vaikuttaa esimerkiksi järvien ravinnekuormaan.

– Tulevaisuudessa lumettomat jaksot ovat pidempiä. Kun lumi ei suojaa maata, sieltä voi valua vesistöihin enemmän ravinteita.

Jos ennusteet pitävät paikkansa, Saimaan vedenkorkeus kohoaa ensi kesään mennessä vielä puolella metrillä. Kuluva talvi ja pakkaset vaikuttavat kuitenkin paljon vedenkorkeuteen.

– Talven sateet ovat oikeastaan vielä satamatta. Jos sateet tulevat vetenä, ei ole sulavaa lunta eikä tule tulvaa, Jukka Höytämö selittää.

Toisaalta jos lunta tuleekin paljon, tulevan kevään ja kesän vesitilanne muuttuu.

– Ensin tilanne muuttuu paremmaksi, jos verrataan viime kesän kuivuuteen. Jos taas lunta tulee paljon ja keväällä ja kesällä sataa vielä paljon vettä, voi tulla ongelmia.

Vielä ei kuitenkaan Höytämön mukaan kannata pelätä tulvia.

– Suuremmalla todennäköisyydellä kaikki menee hyvin.

Tuulet tuovat vettä Itämerelle

Myös merivedet ovat nyt korkealla. Esimerkiksi Pyhtään edustalla Kaunissaaressa vesi nousi alkuviikosta niin korkealle, että osa venevajoista joutui veden varaan.

– Itämeren vedenpinta on 30-40 senttimetriä tavallista korkeammalla, meriasiantuntija Antti Kangas Ilmatieteen laitokselta kertoo.

Meriveden pinnan kohoaminen johtuu talvimyrskyistä, jotka lisääntyvät ilmastonmuutoksen takia.

– Tuulet puhaltavat lounaasta ja pakkaavat vettä Atlantilta Itämerelle, Kangas selittää.

Merivesien tämänhetkinen tilanne ei kuitenkaan ole erityisen harvinainen. Merivesi voi olla talvella 50 senttimetriä tavallista korkeammalla.

Ilmatieteen laitos varoittaakin korkeasta merivedestä Selkämeren pohjoisosassa, Merenkurkulla sekä Perä- ja Saaristomerellä. Kankaan mukaan merivesien pinta tulee vielä nousemaan.

– Tulvahuiput ovat yleensä olleet tässä vuodenvaihteen aikoihin.

Sitä, milloin tilanne tasaantuu, Antti Kangas ei uskalla luvata. Tilastojen valossa kuitenkin matalapaine hellittää helmikuussa, jolloin tulvat usein loppuvat.

Lisäjuoksutukset hidastavat nousua

Aivan vapaasti Saimaan vesi ei pääse kohoamaan, sillä saimaannorpan pesinnän aikaan Saimaan vedennousua hidastetaan lisäjuoksutuksilla. Ilman lisäjuoksutusta vaarana on, että parhaillaan pesivän saimaannopan poikaspesiä romahtaisi.

Lisäjuoksutusta jatketaan maaliskuulle asti. Sen jälkeen luonto näyttää, mihin tasolle vedenkorkeus asettuu.

Hyvä puoli alhaisessa vesirajassa on Heikki Kiihan mukaan ollut se, että lapsenlapset ovat nauttineet parina kesänä käytössä olleesta omasta hiekkarannasta.

– Emme itse ole sellaisia ihmisiä, jotka makoilevat biitsillä, joten tällä ylimääräisellä rannalla ei ole suurta käyttöä.

Heikki Kiiha odottaakin Saimaan veden paluuta normaalille tasolle. Alhainen vedenpinta on vaikeuttanut esimerkiksi veneilyä.

– Tuossa lähellä on vaarallinen kari, jonka päällä on 10-20 senttimetriä vettä. Joka kesä siihen joku ajaa ja rikkoo perämoottorinsa, Heikki Kiiha kertoo.

Ikuinen riesa on Kiihan mukaan myös se, että jäät vievät laiturit mennessään.

– Ei niitä ole näkynyt, vaikka tämä paikka on verrattain tuuleton ja suojaisa.

Aiheesta voi keskustella 17.1. kello 22.00 asti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus alkoholin liikakäytöstä toi huolestuttavia uutisia Satakuntaan: maakunnassa on eniten alkoholin riskikäyttäjiä.

Tutkimuksessa toisena on Varsinais-Suomi, kolmantena Pohjois-Pohjanmaa. Vähiten alkoholin riskikäyttäjiä löytyy THL:n mukaan Vaasasta. Koko tilasto löytyy tämän jutun lopusta.

Riskikäyttäjällä tarkoitetaan tässä tapauksessa henkilöä, joka juo kuusi annosta tai enemmän kerralla. Muita tunnusmerkkejä ovat juomisen humalahakuisuus, juominen vähintään neljänä päivänä viikossa ja yksittäisten suurien annosten nauttiminen.

Miehillä runsaan käytön määrä on 24 ja naisilla 16 annosta alkoholia viikossa.

Porin A-klinikan johtaja Matti Järvinen toppuuttelee THL:n tutkimuksesta heräävää huolta. Hän huomauttaa, että tutkimuksen vastausprosentti on vain 26, eikä Satakunta ole yhtäkkiä ampaissut kärkeen suurella erolla muihin alueisiin.

– Vaikka Satakunta nousi tilastossa kärkeen, muutos on todella marginaalinen. En ole tämän perusteella ollenkaan huolissani.

"Käytän aika paljon alkoholia"

THL:n tutkimuksessa satakuntalaiset ovat maan suurimpia alkoholin riskikäyttäjiä. Jalkautuminen vajaan 7 000 asukkaan Harjavaltaan osoittaa sen, että tieto tulee myös ainakin osalle satakuntalaisista yllätyksenä.

– Kyllä tämä tieto yllättää. Ajattelin, että eniten riskikäyttäjiä olisi Pohjois-Suomessa ja Pohjanmaalla, miettii harjavaltalainen Terhi Niemenmaa.

Tutkimuksessa selvitettiin työikäisten, eli 20–64-vuotiaiden alkoholinkäyttöä.

Monelle on iskostunut mieleen stereotypia erakoituneesta lappilaismiehestä, joka juopottelee paljon. Satakunnassa kuitenkin etenkin naiset nousivat runsaasti alkoholia käyttävien tilastokärkeen.

– Käytän aika paljon alkoholia. Teen vuorotyötä ja vapaa-ajalla ei ole paljon muuta, tulee helposti lähdettyä lähipubiin istumaan ja juttelemaan työkavereiden kanssa, sanoo Harjavallassa asuva Tanja Pikkarainen omasta alkoholinkäytöstään.

Nopea gallup osoittaa sen, että stereotypiat alkoholinkäyttäjistä elävät vahvana: monella on yhä se kuva, että alkoholia kuluttavat runsaasti keski-ikäiset miehet.

– Kyllä se yllättää, että naiset ovat tässä tilastossa niin hyvin edustettuina. Ajattelin, että vähän vanhemmat miehet olisivat olleet kärjessä, nakkilalainen Sampo Hyökyvirta sanoo.

• "Mikään ei tuntunut niin hyvältä kuin ajatus pullon korkkaamisesta" – nuorten naisten viinin lipittelyssä uhkana riippuvuus
• Kirkkaiden kulutus ukkoutuu – nuorista aikuisista tullut "epälojaaleja" alkoholin kuluttajia
• Nuorten pitkään jatkunut raitistuminen pysähtyi – humalaan juodaan kavereiden kanssa ja koska "se tuntuu kivalta päässä"

Varhainen puuttuminen tärkeää

Vaikka THL:n tutkimus ei herätäkään Porin A-klinikan johtaja Matti Järvisessä suurta huolta, alkoholinkäyttö ylipäätään herättää.

Suomessa käytössä olevat riskirajat ovat Järvisen mukaan suuremmat kuin kansainväliset rajat. Tätä hän pitää osana ongelmaa.

– Rajojen laskeminen ehkä havahduttaisi sosiaali- ja terveysalan ammattilaisia kiinnittämään alkoholinkäyttöön enemmän huomiota.

A-klinikalle tullaan siinä vaiheessa, kun käyttäjällä on jo päihdeongelma. Matti Järvinen listaa toimijoita, joiden pitäisi puuttua alkoholinkäyttöön varhaisessa vaiheessa.

– Työterveys, perusterveydenhuolto, neuvolatoimijat ja ikäihmisille palveluja tuottavat – porukkaa riittää.

Eikö liialliseen alkoholinkäyttöön sitten puututa Suomessa tarpeeksi varhain?

– Ei puututa. Liian vähän kysytään, Matti Järvinen sanoo napakasti.

Alkoholia runsaasti käyttävät

Taulukosta löytyvät alkoholia liikaa käyttävien 20–64-vuotiaiden suomalaisten osuus sairaanhoitopiireittäin vuonna 2018. THL:n tutkimuksessa alkoholin runsaalla käytöllä tarkoitetaan kuuden tai useamman annoksen kerralla nauttimista.

Länsipohjan sairaanhoitopiiri sisältyy THL:n taulukossa Lapin sairaanhoitopiiriin.

Iranin korkeimman johtajan, ajatollah Ali Khamenein mukaan Iranin tekemät ohjusiskut yhdysvaltalaisia joukkoja vastaan olivat kolaus Yhdysvaltain julkikuvalle supervaltana.

Khamenei johti poikkeuksellisesti tärkeää perjantairukousta Teheranissa ensi kertaa sitten vuoden 2012.

Khamenei kuvasi puheessaan, että Iranilla oli ohjusiskussa jumalallista johdatusta ja tukea. Väkijoukko vastasi huutamalla "kuolema Amerikalle".

Khamenein mukaan Yhdysvallat surmasi iranilaiskomentaja Qasem Suleimanin pelkurimaisesti. Yhdysvallat surmasi tammikuun alussa Iranin vallankumouskaartin komentajan Suleimanin Irakissa ilmaiskulla Bagdadin lentokentälle.

Iran teki vastaiskun Irakissa tukikohtiin, joissa on Yhdysvaltain joukkoja.

Khamenei otti myös kantaa ukranialaisen matkustajakoneen pudottamiseen. Khamenei luonnehti koneen pudottamista kauheaksi onnettomuudeksi. Hänen mielestään sen ei kuitenkaan pitäisi antaa varjostaa Suleimanin surmaa.

Khamenein mukaan Iranin viholliset olivat koneen putoamisesta yhtä tyytyväisiä kuin iranilaiset olivat surullisia, koska tapaus antoi vihollisille mahdollisuuden kyseenalaistaa vallankumouskaartin, armeijan ja Iranin järjestelmän toiminnan, Khamenei totesi.

Iran myönsi viime viikonloppuna ampuneensa vahingossa alas ukrainalaisen matkustajakoneen Teheranin lähellä. Kaikki koneessa olleet 176 ihmistä saivat surmansa.

Iran oli ensin kiistänyt osallisuutensa koneen putoamiseen ja epäillyt julkisesti teknistä häiriötä. Tapaus nostatti Iranissa hallinnon vastaisia mielenosoituksia.

80-vuotias Ali Khamenei on ollut Iranin korkein johtaja vuodesta 1989 ja hänellä on valtaa kaikkiin merkittäviin poliittisiin ja uskonnollisiin päätöksiin.

Lue myös:

Iranin tunnustus lentokoneen ampumisesta synnytti hallinnon vastaisen protestin – mielenosoittajat arvostelevat Teheranissa maansa johtoaYhdysvallat myöntää nyt: 11 sotilasta sai hoitoa Iranin ohjusiskun jälkeen – aiemmin ilmoitettiin, ettei kukaan loukkaantunut

Kaikkien aikojen suurimmaksi saimaannorpaksi tituleerattu Viljo löytyi elottomana kotivesiltään Rantasalmen Haukivedeltä.

Ruhon kävi nostamassa jäistä Metsähallituksen suojelubiologi Jouni Koskela. Räpylämerkki viimeistään paljasti yksilön Viljoksi. Norppa oli ajautunut rantaan ja jäätynyt kiinni rantaveteen.

– Suurin osa oli jään sisässä. Silloin ei voinut edes päällepäin sanoa, mikä eläin siellä lymyää.

Koskela arvioi saimaannorpan kuoleman olleen tuore, muutama viikko ennen löytöhetkeä. Norppa vietiin Ruokaviraston ruumiinavaukseen, jolloin myös kuolinsyy selvisi.

– Suolisto oli kiertynyt niin, ettei ravinto enää ole kulkenut läpi.

Samalla jylläämään on päässyt myös tulehdus.

Täysin omaa luokkaansa

Viljo on ollut kooltaan poikkeuksellinen yksilö, sillä norppa painoi noin 130 kiloa.

– Tämä on vasta toinen yli satakiloinen norppa. Hyvin harvinaisia ovat. Yleensä ruhot ovat 60–80 kiloa painavia.

Suojelubiologi Jouni Koskelan mukaan mittaakin on kertynyt yli 1,5 metriä. Normaalisti aikuiset urosnorpat ovat noin 1,3 metrin mittaisia.

Viljo-norppa on todennäköisesti yli 20-vuotias. Ikämääritys tehdään hampaasta myöhemmin.

Tuttu yksilö myös norppakuvaajalle

Norppakuvaaja, tietokirjailija Juha Taskinen sai tiedon Viljon löytymisestä perjantaina kotiinsa Haukiniemen kylään.

– Suruhan se on, kun kaveri on kuollut. Vielä viime kesänä se näytti hyväkuntoiselta. Näin sen kahteen otteeseen. Viljo oli kotonaan ja siellä varmaan eleli myös viimeiset aikansa.

Taskinen tutustui harvinaisen kookkaaseen norppayksilöön 2010-luvun alussa. Siihen mennessä kuvaaja oli kuullut vain tarinoita "laiturinkokoisesta" hylkeestä.

– Lohdullista tässä on se, että norppaelämä niillä vesillä jatkuu Viljon geenien muodossa ja myös kavereiden kautta. Viljon kavereita oli pienikokoinen Erkki ja toinen, lähes Viljon kokoinen yksilö. Viime kesänä erehdyin luulemaan sitä Viljoksi, kunnes huomasin Viljon puhaltelevan hieman kauempana avannossa. Varmaan satakiloinen oli tämä Mulju-niminen kaverikin. Saattaa olla Viljon veli tai perillinen koosta päätellen.

Taskinen on saanut kuluneen syksyn ja alkutalven aikana tottua haikeisiin norppauutisiin. Puruvedeltä kymmeniin vuosiin ensimmäisenä löytynyt Pilvi-norppa löytyi kuolleena vuoden ikäisenä. Savonlinnan Pihlajavedellä erikoisissa olosuhteissa elänyt Jerry-norppa oli niinikään siirtynyt ajasta ikuisuuteen.

– Jerry eli lahdessa kivilouhikon alla, ja sieltä löytyi myös sen jäännökset ja räpylämerkki. Hyvää tässä on se, että Jerryn paikan oli jo ottanut toinen eläin. Ja Puruvedelle syntyi viime keväänä kaksi kuuttia, Taskinen kertoo.

Kaikki kolme eläintä löytyy kuvien ja tarinoiden muodossa Taskisen viimeisimmästä teoksesta "Jää hyvin saimaannorppa".

– Täytyy illalla sytyttää kynttilä Viljon muistoksi. Kuningas on kuollut, kuningas eläköön, Taskinen tuumii.

Saimaannorpat voidaan nykyisin tunnistaa jokaisen yksilöllisen turkkikuvion takia. Itä-Suomen yliopiston ylläpitämässä tietokannassa on jo 400 norpan kuvat.

– Ihmisten kannatta ottaa havaitsemistaan norpista kuvia ja viedä ne tietokantaan. Näin saadaan arvokasta tietoa näiden hylkeiden elämästä, Taskinen muistuttaa.

Lue myös:

Näyttääkö Pullervo-norppa sinusta isolta? – Viljo on vielä 2,5 kertaa kookkaampi

Kiinan syntyvyys oli viime vuonna yhtä vähäistä kuin kommunistien noustessa valtaan vuonna 1949. Vauvojen määrä hupeni kolmatta vuotta peräkkäin.

Lue lisää:

Kiinassa syntyvyys laski viime vuonna alhaisimmilleen 70 vuoteen – ikääntyvä maa ei näytä toipuvan yhden lapsen politiikan perinnöstä

Kiinasta onkin hyvää vauhtia tulossa ensimmäinen kehittyvä maa, joka "harmaantuu ennen kuin rikastuu", Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu kuvailee.

– Kiina on ensimmäisiä ei-rikkaita maita, jossa tulee iso ongelma eteen, kun eläkeläisten ja vanhusten määrä kasvaa. Työllisten pitää jotenkin elättää heidät, Koivu sanoo.

Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen Bofitin vanhemman ekonomistin Juuso Kaaresvirran mielestä tilanne on paha ennen kaikkea Kiinan omalta kannalta, mutta sillä on vaikutusta myös Kiinan kanssa kauppaa käyviin maihin.

Kiinan työikäisten määrä laskee. Se hidastaa talouskasvua.

– Se ei tapahdu kertarysäyksellä vaan vuosi vuodelta pikku hiljaa. Kun kehitys jatkuu pitkän aikaa ja työvoima supistuu tästä eteenpäin kymmeninä vuosina, niin vaikutus on suuri, Kaaresvirta selittää.

Mitä vanheneva maa ostaa maailmalta?

Ikääntyminen heijastuu siihen, mitä kansakunta haluaa maailmalta ostaa. Esimerkiksi palveluiden tarve kasvaa.

Taloustiedekään ei silti vielä tarkalleen tiedä, miten vanheneminen vaikuttaa.

– Vaikutuksia löydetään koko ajan lisää: miten ikääntyminen vaikuttaa säästämisasteeseen, kulutukseen, innovointiin tai tuottavuuskehitykseen, Nordean Koivu sanoo.

Esimerkiksi Ruotsin metsäteollisuus valmistautuu juuri vanhentumiseen vientimarkkinoillaan.

– Ruotsalaiset metsäyhtiöt ovat jo pitkään markkinoineet itseään niin, että kun väestö ikääntyy, niin heidän tuotteilleen eli esimerkiksi pehmopaperituotteille tulee enemmän kysyntää, Koivu sanoo.

Vanheneminen voi olla eurooppalaisille yrityksille valtti

Eurooppalaisten yritysten etu on se, että Eurooppa vanhenee maanosista nopeiten. Kun pitää ratkoa omia ongelmia, voi syntyä myös ikääntymiseen liittyviä innovaatioita ja vientituotteita, Elinkeinoelämän EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen sanoo.

Kiinan kasvu tulee yhä melko suurelta osin investoinneista, vaikka siellä halutaan esimerkiksi koulutusta parantamalla lisätä palveluiden ja korkeamman osaamisen osuutta taloudessa.

– Jos siinä ei onnistuta, talouskasvu hidastuu ja väestö vähenee, Kiinaa uhkaa jäädä junnaamaan. Siitä seuraa väistämättä, että kysyntä heikkenee, ja sitä kautta Suomen viennin kysyntä painuu, Pakarinen kuvaa.

Kiinan talouskasvun heikkeneminen näkyisi myös esimerkiksi Suomeen tulevassa turismissa. Ihmisillä ei olisi varaa matkustaa. Kiinalaisten matkailu Suomeen on kasvanut erittäin nopeasti viime vuodet.

Pakarinen ei näe suurta riskiä siinä, että Suomi vie Kiinaan lähinnä investointihyödykkeitä ja vähemmän kuluttajatuotteita.

– Vaikka Kiinan vanheneminen ei lisäisi investointihyödykkeiden kysyntää, niin niihin liittyvien aineettomien palveluiden kysyntä voi kasvaa, Pakarinen sanoo. Koneet esimerkiksi tarvitsevat kunnossapitoa.

Kiinan kasvu heikkenee jo valmiiksi

Perjantaina Kiinan tilastoviranomaiset kertoivat hitaimmasta talouskasvusta sitten vuoden 1990. Maan bruttokansantuotteen kasvu on yltänyt viime aikoina enää kuuteen prosenttiin, kun virallisena tavoitteena on liki 6,5 prosentin kasvutahti.

Ekonomistit suhtautuvat Kiinan talouslukuihin varauksella, koska tilastoviranomainen on tiukasti valtion kontrollissa. Maa on myös niin valtava, että tarkoista luvuista perille pääseminen on vaikeaa jo koon vuoksi.