Helsingin käräjäoikeudessa on tänään alettu käsitellä syytettä, jonka mukaan mies valmisteli pommi-iskua Helsingin keskustaan. Syyttäjän mukaan 22-vuotiaan miehen tarkoituksena oli iskeä uudenvuodenaattona 2018 väkijoukkoon, jossa on paljon ulkomaalaisia ja muslimeja.

Syytteen mukaan mies ehti valmistaa koeräjähteen ennen kiinniottoaan lokakuussa 2018.

– Lisäksi syytetty on ladannut internetistä materiaalia, jossa on ollut ohjeita pommin valmistamiseen sekä suunnitellut ottavansa tarvittavia aineksia pommiin työpaikaltaan, syytteessä sanotaan.

Mies myöntää ladanneensa puhelimeensa ohjeita. Hän myös myöntää valmistaneensa räjähteen ja pitäneensä sitä hallussaan ja puhuneensa humalassa sen räjäyttämisestä.

Syytetty on esitutkinnassa kiistänyt suunnitelleensa mitään vakavaa väkivaltaa, joten hän ei ole omien sanojensa mukaan syyllistynyt rikokseen.

Esitutkinnassa mies on kertonut toivovansa, että eri kulttuurit ja uskonnot eivät olisi samassa paikassa. Hänen mielestään Euroopassa pitäisi olla "eurooppalainen kulttuuri".

Mies oli kiinniotettuna tai tutkintavankeudessa viikon ajan, minkä jälkeen hänet päästettiin vapaaksi.

Syyttäjä vaatii miehelle vankeusrangaistusta.

Mies käytti istunnossa tulkkia, eikä hänellä väestötietojen mukaan ole vakituista osoitetta Suomessa.

Syytteen käsittelystä kertoi ensimmäisenä Iltalehti.

Vakavista mielenterveyden ongelmista kärsivien ihmisten mieli ja keho pyritään hoitamaan vastedes Helsingissä samassa paikassa.

Suunnitteilla olevaan uuteen Laakson yhteissairaalaan aiotaan keskittää kaikki psykiatrian erikoisalat, mutta myös somaattinen eli fyysisten sairauksien hoito.

Psykiatristen potilaiden somaattinen hoito on toteutunut aiempina vuosina osittain muuta väestöä huonommin, kertoo yksi hankkeen projektipäälliköistä, ylilääkäri Kari Raaska Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä.

– Halutaan panostaa siihen, että heidän fyysisten sairauksien hoito on samalla tasolla kuin muidenkin kansalaisten, Raaska toteaa.

Hänen mukaansa laajalti koko maassa on jo vuosia ollut tavoitteena sijoittaa psykiatrinen sairaalahoito somaattisten sairaaloiden yhteyteen.

Helsingin kaupungin ja Husin yhdessä suunnittelema Laakson yhteissairaala on kokoluokassaan yksi suurimmista sairaalahankkeista koko maassa.

900-paikkaisen sairaalan suunnittelussa erilaiset henkilöstön ja kokemusasiantuntijoiden tiimit antavat arkkitehdeille toiveita ja käytännön vinkkejä toimivista ratkaisusta.

Tavoitteena potilaslähtöinen toteutus

Laakson sairaalan suunnittelussa on pyritty potilaslähtöisyyteen. Työpajatyyppisessä suunnittelussa on ollut mukana jopa satoja henkilökunnan edustajia eri ammattiryhmistä. Helsingin kaupungin johtava ylihoitaja Tiina Pakasto pitää tätä tärkeänä.

– Potilashoitohan menee koko ajan eteenpäin. Kentällä työskentelevät tietävät parhaiten, millaista työ on tänä päivänä ja pystyvät visioimaan, mitä sen pitäisi olla jatkossa, sanoo Pakasto.

Toiveita on kuultu myös mielenterveyttä tukevilta yhdistyksiltä sekä kokemusasiantuntijoilta eli potilailta ja lähiomaisilta. Tärkeinä toiveina ovat nousseet oma tila, selkeys, turvallisuus, ulkoilumahdollisuudet ja viihtyisyys.

– Kaikilla potilailla on omat huoneet ja kylpyhuoneet. Tänne suunnitellaan myös niin sanottuja perhehuoneita, että läheiset voivat olla tulevaisuudessa paremmin mukana hoidossa, kertoo ylilääkäri, projektipäällikkö Kirsi Suominen Helsingin kaupungilta.

Kokemusasiantuntijaryhmässä osa arveli viihtyisien ja turvallisten tilojen edistävän hoitoa, mutta osa oli hieman eri mieltä.

– Osa kokee, etteivät tilat saa olla liian viihtyisät, sillä muutoin niihin haluaa jäädä. Samoin myös osa saattaa palata mielellään takaisin sairaalaan, jos se on viihtyisämpi kuin oma koti, kertoo HUS-asiakasraadin jäsen Markku Hard Koulutetut Kokemusasiantuntijat eli KoKoA-yhdistyksestä.

Arkkitehtien luonnoksia on testattu mallintamalla niitä virtuaalisesti.

Alkuperäisiin suunnitelmiin on tullut muutoksia saadun palautteen vuoksi muun muassa sisäseinien linjoihin. Polveilevat seinät oikaistiin viistoiksi, että esimerkiksi muistisairaat tai pelokkaat potilaat näkevät oman ovensa koko matkan liikkuessaan huoneensa ulkopuolella.

Kokonaisuutena sairaalasta suunnitellaan muunneltavaa.

Potilashuoneet soveltuvat eri sairauksien hoitamiseen, joten tiloista tulee käyttökelpoiset vuosikymmeniksi. Esimerkiksi somaattisen puolen kuntouttava ympäristö soveltuu hyvin myös psykiatriaan.

– Tärkeitä elementtejä ovat mahdollisuudet vuorovaikutteiseen kanssakäymiseen, yhteys luontoon, ulkoiluun, musiikin kuunteluun ja omaan harjoitteluun, sanoo ylilääkäri, projektipäällikkö Petra Ijäs Husista.

Husilla mittavia sairaalaprojekteja pitkin 2020-lukua

Ylilääkäri Kari Raaska Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä kertoo, että Suomessa on nyt meneillään useita psykiatrisia sairaalahankkeita.

Osaan niistä rakennetaan samalla myös yleissairaalaa tai psykiatriset osastot rakennetaan jo olemassa olevan sairaalan alueelle. Esimerkiksi Jyväskylään rakenteilla olevaan sairaala Novaan sijoittuu sekä mielenterveyden että fyysisen terveyden sairaalatoimintoja.

Uudellamaalla muun muassa Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa on myös psykiatrista sairaalatoimintaa. Lisäksi Husin alueelle on viime vuosina rakennettu tulevaa Laakson yhteissairaalaa selvästi pienempiä psykiatrisia yksiköitä Lohjan, Raaseporin ja Hyvinkään sairaaloiden yhteyteen.

Husin näkökulmasta Laakson yhteissairaala on osa laajempaa kokonaisuutta. Koko 2020-luku on täynnä mittavia rakennusprojekteja.

Hus investoi sairaalarakennuksiin lähivuosina keskimäärin 180 miljoonaa euroa vuodessa. Luku sisältää merkittävien investointien lisäksi suuren joukon pieniä korjaushankkeita.

– Husissa on ollut viime vuosina monta suurta sairaalahanketta kuten Lastensairaala, Kolmiosairaala ja Tornisairaalan peruskorjaus. Ne ovat olleet isoja hankkeita, joista on saatu oppia näihin seuraaviin sairaaloihin, kertoo Husin hankejohtaja Raija Malmström.

Tavoitteena on, että pääkaupunkiseudulla on 2030-luvulla neljä sairaala-aluetta: Jorvin sairaala-alue Espoossa, Peijaksen sairaala-alue Vantaalla sekä Malmin ja Meilahden sairaala-alueet Helsingissä.

Laakson yhteissairaala on oma erillinen hankkeensa, joka toteutetaan yhteistyössä Helsingin kaupungin kanssa.

Husin suurimmat sairaalaprojektit

Valmistuneet

• Jorvin sairaalan seitsemän leikkaussalia valmistuivat heinäkuussa 2019. Leikkaussalit maksoivat 12 miljoonaa euroa.
• Hyvinkään sairaalan 10 leikkaussalia valmistuivat elokuussa 2019. Salit maksoivat 25 miljoonaa euroa.
• Naistenklinikan C-osan 5.–6. kerroksen vuodeosastot otettiin käyttöön vuoden 2019 lopussa. Remonttikustannuksia kertyi kahdeksan miljoonaa euroa.

Suunniteltu valmistumaan:

2020

• Rakenteilla oleva Porvoon sairaalan psykiatrian vuodeosasto otetaan käyttöön vuonna 2020. Kustannusarvio on kaksi miljoonaa euroa.

2021

• Naistenklinikan C-osan 3.–4. kerroksen vuodeosastot tulevat käyttöön kesällä 2021. Kustannuksia arvioidaan kertyvän kuusi miljoonaa euroa.

2022

• Entisen Lastenklinikan remontointi on alkanut. Niin kutsutun Puistosairaalan ykkösvaiheen peruskorjaus on käynnissä. Rakennus tulee aikuiskirurgian käyttöön, vuoden 2022 alussa sinne siirtyvät muun muassa plastiikkakirurgia Töölöstä ja Jorvista sekä rintarauhaskirurgia Kirurgisesta sairaalasta. Kustannusarvio on 50,5 miljoonaa euroa.

• Tammisairaala, jota on aiemmin kutsuttu Silmäsairaalaksi, on suunnitteluvaiheessa. Nimi on muutettu, koska rakennukseen tulee muutakin kuin silmätautien hoitoa. Tavoitteena on saada uudisrakennus käyttöön vuoden 2023 alkupuolella. Kustannusarvio on 135 miljoonaa euroa.

2023–2024

• Meilahteen tuleva Siltasairaalan rakentaminen aloitettiin syyskuussa 2018. Se on Husin historian tähän mennessä kallein sairaala ja otetaan käyttöönotto vuoden 2023 alkupuolella. Siltasairaalaan muuttaa suurin osa Syöpätautien klinikkaa sekä neurokirurgia, ortopedia ja traumatologia huonokuntoisesta Töölön sairaalasta. Kustannusarvio on 295 miljoonaa euroa.

• Hyvinkään vuodeosastojen peruskorjaus on myös suunnitteluvaiheessa. Remontoidut osastot tulevat käyttöön vuonna 2023 alkupuolella. Kustannusarvio on 30,5 miljoonaa euroa.

• Jorvin sairaalan leikkausosaston peruskorjaus sekä 1. kerroksen peruskorjaus on alkamassa keväällä 2020. Jatkossa Jorvissa olisi 20 leikkaussalia. Uusilla tiloilla varaudutaan muun muassa sairaalan laajenevaa sydäntutkimusta varten. Tilat on tarkoitus saada käyttöön 2023 lopussa. Kustannusarvio on 44 miljoonaa euroa.

2025–2030

• Naistenklinikan A-siiven peruskorjaus on hankesuunnitteluvaiheessa. Tilat remontoidaan vuodeosastoiksi ja poliklinikaksi, ja tavoite on saada ne käyttöön kesällä 2025.Kustannusarvio on 32 miljoonaa euroa.

• Laakson yhteissairaala.

• Jorvin uusi vuodeosastorakennus on hankesuunnitteluvaiheessa. Kyseessä on uudisrakennus, joka pyritään saamaan käyttöön vuoden 2026 alussa. Alustava kustannusarvio on 225 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Entinen Lastenklinikka peruskorjataan muun muassa plastiikkakirurgian tarpeisiin

Asiakaspalautetta halutaan nyt joka paikassa – Suomen suurin sairaanhoitopiiri HUS pyytää potilaita mukaan jo päättäviin pöytiin

Keskussairaalan uusi G-talo lähes testejä vaille valmis – potilaat pääsevät tuliteriin tiloihin kesällä

Kymmenet ylilääkärit harkitsevat lähtöä Keski-Suomen keskussairaalasta, koska johto ei arvosta heidän näkemyksiään potilastyöstä

Keski-Suomen uusi keskussairaala tuo mukanaan muutoksia, jotka aiheuttavat henkilökunnassa epävarmuutta – osa lääkäreistä harkitsee jopa lähtevänsä pois

Kiistelty Sairaalanniemen kaavoitus alkamassa Rovaniemellä – kahden rakennusliikkeen kisa

Rakennekynsien ja liimojen aiheuttamat oireet lisääntyvät, eikä kukaan tiedä ongelman laajuutta

Työterveyslaitos on aloittanut selvityksen akrylaattien aiheuttamista sairauksista kauneudenhoitoalalla ja kokoonpanoteollisuudessa. TTL:n mukaan etenkin kosketusallergiat ovat lisääntyneet viime vuosina kauneusalalla. Ongelma on, ettei altistumismekanismeja tunneta riittävän hyvin. Selvityksen tavoitteena on luoda yhtenäiset ohjeet akrylaateilta suojautumiseksi.

Lastenhoitaja valokuvasi ihmisiä ja salasi kuvat – suomalaiset näkevät maailmankuulut otokset ensimmäistä kertaa

Yhdysvaltalaisesta lastenhoitaja Vivian Maierista tuli valokuvauksen sensaatio kuolemansa jälkeen. Hänen ottamansa yli 100 000 valokuvanegatiivin kätkö paljastui sattumalta varastohuutokaupan yhteydessä. Maailmankuulujen otosten näyttely on Valokuvataiteen museossa Helsingissä.

Tyhjät vuokrakerrostalot halutaan panna matalaksi entistä nopeammin

Ympäristöministeriö valmistelee asetusta, joka mahdollistaisi sen, että vuokratalojen purkuavustusta voi jatkossa saada enimmillään jopa 90 prosenttia purkamiskustannuksista. Talojen purkulupia myöntää asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA.

Analyysi: Vahvat uhkakuvat ovat nostaneet perussuomalaiset ja vihreät poliittisen keskustelun keskiöön

Vanhat valtapuolueet (SDP, keskusta ja kokoomus) ovat joutuneet koville. Ekokatastrofin ja kansainvaellusten uhkat ovat nostaneet perussuomalaiset ja vihreät poliittisen keskustelun keskiöön.

Kauppasopu piristi pörssikursseja Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Aasiassa

Yhdysvaltain ja Kiinan keskiviikkona saavuttama kauppasovun ensimmäisen vaihe sai pörssikurssit nousuun. YhdysvalloissaDow Jones ja S&P 500 -indeksi päätyivät ennätyskorkealle. Aasian pörsseissä torstaipäivä alkoi puolestaan pienemmällä nousulla.

Lauha sää jatkuu

Päivästä on tulossa laajalla alueella pilvipoutainen ja varsinkin etelässä lauha. Vain kaakossa tulee aamulla sateita. Pitkässä maassa lämpötilaerot etelän ja pohjoisen välillä ovat aika isot. Lapissa voi paikoin olla kymmenkunta astetta pakkasta ja etelässä voi olla viisikin astetta lämmintä. Pari päivää puhkuneet kovat tuulet sen sijaan ovat väistyneet itään.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Älykännyköitä räplääviltä ja tietokoneen ruutua tuijottavilta suomalaisilta näyttää puuttuvan yksi tärkeimmistä digitaidoista eli koneella kirjoittamisen taito. Tutkija Kaisa Leino Koulutuksen tutkimuslaitoksesta kertoo, että asiasta puhutaan paljon kouluissa.

– Kun opettajia kuuntelee, niin selvä käsitys on se, että varsinainen näppäintaito on itse asiassa aika heikolla tolalla.

Nuoret käyttävät kyllä kännykkää sujuvasti, mutta WhatsApp-viestin näpyttely ei harjaannuta vaikkapa esseevastausten kirjoittamiseen tietokoneen näppäimistöllä. Se pitäisi osata viimeistään ylioppilaskirjoituksissa, mieluummin ennen.

– Jos ylioppilaaksi ollaan kirjoittamassa kahdella sormella, niin on se kyllä hankalaa. Henkilö joka kirjoittaa kymmensormijärjestelmällä äidinkielen ainetta, on aivan varmasti etulyöntiasemassa, toteaa kasvatustieteiden tohtoriksi Lapin yliopistossa viime viikolla väitellyt Satu-Maarit Frangou.

Frangou tapasi kahdella sormella kirjoittavia tehdessään väitöskirjatutkimustaan. Siinä hän vertasi eri kirjoitusmenetelmiä sen suhteen, miten niillä kirjoitetut tekstit jäävät mieleen. Tulos oli, että niin 11-vuotiailla, 16-vuotiailla kuin aikuisilla yliopisto-opiskelijoillakin käsin kirjoitetut asiat pysyivät mielessä selvästi paremmin kuin tietokoneella tai tabletilla kirjoitetut. Kymmenvuotiaiden muistamisessa ei ollut mitään eroa, oli kirjoitusmenetelmä mikä tahansa.

Näppäintaitoja ei mitata

Frangou uskoo tuloksen ainakin osittain johtuvan siitä, että näpyttely on vienyt huomion sisällöltä. Jos näppäintaito olisi selkäytimessä, aivot voisivat askaroida tärkeimpien asioiden kanssa.

– Ei mene aika ja ajatukset siihen että löydetään ne kirjaimet sieltä näppäimistöltä vaan voidaan oikeasti ajatella sitä tarinaa tai asiaa, mitä kirjoitetaan. Kirjoittaminen ei vie kaikkea resurssia aivoissa, Frangou tiivistää tavoitteen.

Hän toivookin systemaattista näppäintaitojen opetusta kouluissa niin että alkeet opetellaan jo ensimmäisillä luokilla. Samaa mieltä on Kaisa Leino.

Nyt opetussuunnitelman perusteissa puhutaan näppäintaitojen kehittämisestä, mutta kymmensormijärjestelmän osaamista ei vaadita eikä näppäintaitoja testata kokeilla. Leino kertoo että kirjoittamisen harjoitteluun käytetty tuntimäärä vaihtelee kouluissa suuresti.

– Aika harva opettaja edes arvioi sitä näppäintaitoa. Ajatellaan että jos oppilas saa tehtävän tehtyä niin se taito on riittävä, Leino sanoo.

Luentomuistiinpanot kännykällä

Rovaniemellä opettajaksi opiskeleva Suvi Haavisto ei muista, että hänelle olisi koskaan koulussa opetettu kymmensormijärjestelmää. Siitä huolimatta hän kirjoittaa nyt koneella kaiken.

– En ole edes oikein ajatellut että miten itse kirjoitan. Aika sujuvasti ja nopeasti kuitenkin. Ja jos läppäri unohtuu kotiin, niin saatan kirjoittaa kännykälläkin luentomuistiinpanot, Haavisto kertoo.

Yliopisto-opiskelijoidenkin muistamista tutkinut Satu-Maarit Frangou tietää, että moni on kehittänyt itsekseen näppärän kuusi- tai seitsensormijärjestelmän. Kaikki eivät siihen pysty, ja heille Frangou järjestäisi näppäinkirjoituskursseja vielä yliopistossa.

Uudelle sukupolvelle näppäinten käyttöä pitäisi opettaa heti opintien alussa.

– Jo ensimmäisillä luokilla on erittäin tärkeä saada kymmensormijärjestelmän perusteet käyttöön, jotta ylemmillä luokilla ei sitten tarvitse poisoppia, Frangou sanoo.

Samalla hän epäilee, että opettajilla ei ole kaiken muun ohella riittävästi aikaa omistettavaksi kymmensormijärjestelmälle, eikä välttämättä taitoakaan.

Kouluja ilman tietokoneita

Rovaniemeläisessä Korkalovaaran peruskoulussa viitosluokkaa opettava Anniina Kojo ei ole huolissaan oppilaidensa näppäintaidoista. Hän kertoo, että taitoja aletaan harjoitella yleensä kolmannella luokalla.

– Niitä on varmaan syytä harjoitella enemmän, mutta kyllä oppitunneilla myös on mahdollisuuksia harjoitella niitä. Ei sen tarvitse olla mikään erillinen oppiaine, niin kuin aikoinaan oli konekirjoitus. Me käytämme koneita paljon ja siinä ne taidot harjaantuvat, Kojo sanoo.

Kojo arvelee, että tietokoneita käytettäisiin enemmän jos jokaiselle oppilaalle riittäisi oma. Nyt koneet ovat koulun yhteiskäytössä ja Kojo varaa koneet omalle luokalle, kun katsoo tarpeelliseksi.

On myös paljon alakouluja, joissa ei ole näppäimistöllä varustettuja tietokoneita lainkaan vaan pelkkiä tabletteja, kertoo tutkija Kaisa Leino.

– Tableteilla eivät kirjoitustaidot kehity, ne on suunniteltu ihan erilaiseen käyttöön.

Pitäisikö kouluissa opettaa tietokoneella kirjoitusta nykyistä enemmän ? Keskustelu aiheesta kello 22 saakka.

Lue myös:

Millainen näppishirmu olet? – testaa kirjoitusnopeutesi

Bosnia ja Hertsegovinan pääkaupunki Sarajevo on ollut viime päivinä maailman saasteisin kaupunki, saastuneempi kuin Intian Delhi tai Bangladeshin Dhaka.

Keskiviikkona Sarajevon ilmanlaatu oli 399 AQI-indeksin asteikolla, joka yltää 500:aan. 300:n ylittävä pisteluku tarkoittaa terveydelle vaarallista saastetasoa.

Sunnuntaina AirVisual-palvelu mittasi Sarajevossa indeksiluvun 548, mikä ylitti AQI-asteikon.

Muissakin bosnialaiskaupungeissa on mitattu viime päivinä pahaa savusumua. Pahoin saastuneessa Tuzlan kaupungissa sadat ihmiset osoittivat keskiviikkona mieltään terveydelle vaarallisten saasteiden takia.

– Tulin muiden joukossa pyytämään, että näille kauheille saasteille tehtäisiin vihdoin jotain. Joudumme elämään niiden keskellä, ja jos mitään konkreettista ei tehdä, ihmiset lähtevät Tuzlasta suojellakseen terveyttään, sanoi mielenosoittaja Vladislav Vlajic uutistoimisto Reutersille.

Tuzlan ilmaa saastuttaa 1960-luvulla rakennettu hiilivoimala, joka takaa suuren osasta Bosnian energiatuotannosta.

Lapsilla hengitystieongelmia

Vanhat hiilivoimalat saastuttavat ilmaa muuallakin Balkanilla. Lisäksi autot ovat vanhoja Länsi-Balkanilla ja lämmitykseen käytetään talvella puuta ja hiiltä. Viime päivinä tuulettomuus ja paksu sumu ovat pahentaneet saasteongelmia.

Lääkärien mukaan saasteista johtuvat hengitystiesairaudet ovat yleistyneet erityisesti pienillä lapsilla.

Sarajevon hallintoalueen hallitus kokoontuu perjantaina hätäkokoukseen keskustelemaan keinoista taistella saasteita vastaan. Hallitus on jo kieltänyt osaa autoista liikennöimästä ja kehottanut ihmisiä pysymään sisätiloissa tai nousemaan kaupunkia ympäröiville vuorille, joilla ilmanlaatu on parempi.

Ilmanlaatu on ollut vaarallisella tasolla Bosnian lisäksi Serbian, Pohjois-Makedonian, Kosovon ja Kroatian kaupungeissa. Serbian hallitus piti keskiviikkona hätäkokouksen ilmanlaadusta.

Lisää aiheesta:

Rooma havahtui saastuneeseen ilmaan ja kielsi diesel-autot kaduiltaan - ainakin päiväksi

Ilmaston lämpeneminen haittaa hengitysterveyttä – riskeihin voi kuitenkin varautua

Intia tukehtuu hengiltä – Lääkäri neuvoi saasteista sairastunutta Katha Kararia, 18, muuttamaan pois kotikaupungistaan

Aiheesta muualla:

Hon bor i staden med Europas sämsta luft: "Vi kan inte vara ute längre"

Juutalaisten maailmankongressi kritisoi kansanedustaja Anna Kontulan (vas.) pyrkimystä tunkeutua Gazaan ja järjestää siellä protesti.

Kongressi moittii Kontulaa siitä, että tämä on kritisoinut vain Israelia Gazan saarrosta ottamatta huomioon Egyptin roolia Gazassa. Kongressin mukaan kaksoisstandardit Israelia vastaan ovat antisemitismin ilmaisu.

Juutalaisten maailmankongressi on kansainvälinen järjestö, joka ajaa juutalaisten yhteisöjen ja järjestöjen asioita.

Myös Helsingin juutalainen seurakunta on kritisoinut Facebook-kirjoituksessaan Kontulan toimia.

– Kritisoimalla ainoastaan Israelin saartoa Gazasta ja olemalla kohdistamatta mitään kritiikkiä tai toimenpiteitä Egyptin vastaavaan saartoon, on kyseinen kansanedustaja International Holocaust Remembrance Associationin (IHRA) määritelmän mukaan melko todennäköisesti syyllistynyt antisemitismiin, seurakunta kirjoittaa.

Seurakunnan mukaan myös Euroopan parlamentti on hyväksynyt tämän määritelmän.

Israel ja Egypti ovat saartaneet Gazaa vuodesta 2007. Israelin mukaan saarto on tarkoitettu estämään lännessä terroristijärjestönä pidetyn Hamasin toimintaa. Saarron vuoksi esimerkiksi Gazaan vietävien aseiden ja elintarvikkeiden määrää kontrolloidaan.

YK:n mukaan Gazan saarto on "räikeä kansainvälisen oikeuden loukkaus". Sen on katsottu rankaisevan ennen kaikkea alueen siviilejä.

YK:n mukaan noin miljoona ihmistä alueella tarvitsee saarron vuoksi välitöntä ruoka-apua selvitäkseen. Maailmanpankin mukaan saarto on taas ajanut Gazan talouden erittäin huonoon tilaan.

Kontula puolusti toimiaan asian tärkeydellä

Israelin poliisi otti Kontulan kiinni maanantaina kansainvälisen aktivistiryhmän kanssa. Hänet vapautettiin kymmenen tunnin jälkeen.

Kontula kertoi aiemmin STT:lle, että hän halusi protestillaan kiinnittää huomiota Gazan vaikeaan tilanteeseen.

– Olin matkalla demonstraatioon, jossa tarkoituksenani oli tunkeutua Gazaan protestoidakseni siellä humanitaarisen kriisin aiheuttanutta saartoa vastaan, Kontula kertoi STT:lle tiistaina. Hän sanoi halunneensa myös protestoida Suomen asekauppaa Israelin kanssa.

Epätavallisia keinoja Kontula puolusti asian tärkeydellä.

– On asioita, joissa maailman huomio on niin paljon muualla, että tavanomaiset, poliitikonkaan käytössä olevat keinot eivät riitä niiden agendalle nostamiseen ja joissa kysymys on niin tärkeästä asiasta, että huomion vaatiminen on perusteltua.

Lue myös:

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula otettiin kiinni Israelissa – aktivistiryhmän tarkoituksena oli tunkeutua Gazaan

YK:n turvallisuusneuvosto ei saanut aikaan yhteistä lausuntoa Gaza-kokouksessaan

Lähi-idän levottomuuksien pelätään jatkuvan: Palestiinalaiset muistavat tänään Israelin valtion syntyä mielenosoituksin

YK ei päässyt sopuun lausunnosta Gazan väkivaltaisuuksista Yhdysvaltojen takia

Japani on vahvistanut ensimmäisen infektiotapauksen, jonka aiheuttajaksi arvellaan tuntematonta koronaviruksen tyyppiä, kertoo uutistoimisto Reuters.

Japanin terveysministeriön lausunnon mukaan kolmekymppinen mies Kanagawan alueelta antoi postitiivisen testituloksen. Sairastunut oli ollut Wuhanissa, missä useilla kymmenillä ihmisillä on havaittu keuhkokuumeen kaltaisia oireita, joiden aiheuttajaksi on epäilty uutta koronaviruskantaa.

Yhdysvaltain tautikeskus (the U.S. Centers for Disease Control and Prevention) kehottaa alueella matkustavia välttämään kontakteja eläinten kanssa, eläintoreja ja eläinperäisiä tuotteita.

Thaimaan terveysviranomaiset ilmoittavat tehostavansa lentokentille saapuvien matkustajien tarkkailua, kun maahan odotetaan saapuvan 800 000 kiinalaista turistia Kiinalaisen uudenvuoden vapaiden alla.

Maailman terveysjärjestö WHO on arvioinut, että uusi virus voi levitä ja varoittanut sairaaloita ympäri maailman.

Koronavirukset ovat laaja virusten perhe, joka voi aiheuttaa infektiota tavallisesta flunssasta vakaviin hengitystieinfektioihin, kuten SARS ja MERS. SARS aiheutti epidemian 2000-luvun alussa.

Japanilainen potilas palasi Wuhanista tässä kuussa kuumeisena ja otettiin sairaalahoitoon. Hän pääsi sairaalasta keskiviikkona, kun hänen oireensa olivat helpottaneet, terveysviranomaiset ilmoittivat.

Lue lisää:

Tuntematon hengitystiesairaus tappoi yhden ja sairastutti kymmeniä Kiinassa – aiheuttajaksi epäillään sarsia muistuttavaa uutta virusta

Ylen perjantaina 10. tammikuuta julkistamassa mittauksessa kannatustaan nostivat kolme menneiden vuosikymmenten suurta puoluetta: kokoomus, SDP ja keskusta.

Vanhan vallan haastajien vauhti hyytyi. Perussuomalaisten kannatuksen nousu pysähtyi ja vihreiden suosio putosi selvästi.

Mittaustulosta ei voi kuitenkaan pitää varmana merkkinä siitä, että kolmen suuren puolueen hegemonia palaisi alkaneella vuosikymmenellä.

Pidemmällä aikavälillä gallupit ovat kertoneet päinvastaisesta trendistä, perussuomalaisten ja vihreiden kannatuksen vakiintumisesta melko korkealle tasolle.

Perussuomalaiset on nyt kannatuksella mitattuna Suomen suurin puolue. Vihreät on yltänyt viime kuukausina vuoroin sijoille kolme ja neljä.

Vanhojen suurten puolueiden pudotuspeli on käynnissä.

Tehottomuus vaivaa vanhoja valtapuolueita

SDP, kokoomus ja keskusta ovat käsittämättömän tehottomia organisaatioita siihen nähden, kuinka mahtavat korporaatiot niillä kaikilla on tukenaan.

Noilla kolmella puolueella on taustavoiminaan esimerkiksi kirjava joukko ammattiliittoja, työnantaja- ja yrittäjäjärjestöjä, maataloustuottajien organisaatioita, kauppakamareita, useita tutkimuslaitoksia, ajatuspajoja ja sivistysliittoja.

Kaikista noista resursseista huolimatta SDP, keskusta ja kokoomus eivät ole pystyneet sementoimaan valta-asemaansa. Se murenee.

Lyömättömät uhkakuvat: ekokatastrofi ja kansainvaellukset

Perussuomalaisilla ja vihreillä ei ole vastaavia kainalosauvoja tukenaan.

Itse asiassa sekä perussuomalaiset että vihreät karsastavat korporatiivisia rakenteita ja niiden valtaa. Siitä huolimatta nuo kaksi puoluetta pärjäävät vallan mainiosti.

Perussuomalaisten ja vihreiden menestys johtuu paljolti siitä, että ne ovat nostaneet esiin kansalaisten arvioitaviksi vastaansanomattoman tehokkaat uhkakuvat tulevaisuudesta.

Vihreiden visiossa ihmiskuntaa uhkaa ekokatastrofi. Perussuomalaisten näyssä Suomea uhkaavat köyhistä etelän kehitysmaista Eurooppaan suuntautuvat kansainvaellukset.

Vihreät onkin luonut itsestään mielikuvaa puolueena, joka työskentelee vahvimmin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Maahanmuuton vastaisella politiikallaan perussuomalaiset ovat puolestaan rakentaneet itselleen mainetta suomalaisen elämäntavan puolustajana.

Asian voi myös ilmaista kääntäen: vihreät ja perussuomalaiset ovat osanneet reagoida tiettyihin kansalaisten huoliin – ympäristöongelmiin ja maahanmuuttoon – huomattavasti aikaisemmin kuin niin sanotut vanhat puolueet.

Ulkoinen uhka on poliittinen työkalu vailla vertaa

Perussuomalaisten ja vihreiden esiinnostamat uhkakuvat ovat monella tapaa erinomaisia politiikan työkaluja.

Nuo uhat kohdistuvat Suomeen pääosin ulkoapäin. Niistä puhuvan ei tarvitse välttämättä jakaa suomalaisia syyllisiin ja syyttömiin.

Skenaariot kansainvaelluksista ja ekokatastrofista koskettavat kansalaisia syvästi, koska niissä on kyse ihmisen olemassaolon edellytyksistä ja turvallisuudesta.

Tällaiset poliittiset teemat herättävät niidenkin ihmisten huomion, joita päivänpolitiikka ei kiinnosta lainkaan.

Vanhoilla puolueilla ei ole vahvoja uhkakuvia työkalupakeissaan

Uhkakuvat ovat aina olleet puolueiden ja taitavien poliitikkojen työkaluja. Myös vanhat valtapuolueet ovat osanneet niitä käyttää.

Sotienjälkeisessä Suomessa sekä porvarilliset puolueet että sosialidemokraatit käyttivät hyväkseen kommunismin uhkaa. 1960- ja 1970-luvuilla vasemmisto puhui ydinsodan uhasta ja sai huomattavan osan nuorisosta puolelleen.

Nykyään SDP, kokoomus ja keskusta nostavat puheeksi paljon pienempiä vaaroja kuin vihreät tai perussuomalaiset.

Sosialidemokraatteja huolestuttaa ennen muuta suomalaisen hyvinvointivaltion mureneminen, kokoomusta Suomen teollisuuden kilpailukyvyn heikkeneminen ja keskustaa alueellisen tasa-arvon taantuminen.

Noista ongelmista puhuminen on tärkeää, mutta moisilla teemoilla tuskin saa aikaan nukkuvien ryntäystä vaaliuurnille.

Vahva uhkakuva luo kuvaa puolueen politiikan ytimestä

Jotta uhkakuvilla olisi merkittävää vaikutusta kansalaisten tunteisiin ja mielipiteisiin, niitä pitää toistaa alinomaa.

Tällöin ne vahvistavat samalla mielikuvaa puolueen päämääristä, arvoista ja identiteetistä.

Juuri näin perussuomalaiset tekevät puhuessaan maahanmuutosta ja sen seurauksista, samoin vihreät kertoessaan ilmastonmuutoksesta ja sen torjunnasta.

Perussuomalaisten ja vihreiden maalaamissa uhkakuvissa kiteytyy tarkasti noiden puolueiden politiikan ydinasia eli fokus.

Perinteiset mahtipuolueet eivät pysty määrittelemään yhtä tiivistä fokusta politiikalleen.

Se on vaikeaa myös siksi, että kaikkien noiden kolmen puolueen aatteellinen ydin on hämärtynyt viime vuosikymmenten aikana.

Vetoavatko eturyhmäpuolueiden agendat kansaan kylliksi?

Keskusta, SDP ja kokoomus ovat pohjimmiltaan eturyhmäpuolueita.

SDP syntyi palkkatyössä olevien ihmisten edustajaksi, kokoomus ajamaan porvariston ja maalaisliitto (=keskusta) talonpoikien sekä maaseutuväestön asiaa.

Maan johtoasemasta kilpaillessaan nuo perinteiset “kolme suurta” alkoivat havitella kannatusta kaikista kansankerroksista. Sen seurauksena ne ovat muuntautuneet yhä enemmän yleispuolueiksi.

Nykyisin äänestäjien on melko vaikea tajuta, keiden asialla mikin noista puolueista tosiasiassa on.

Eturyhmäpoliikkaa harjoittavat puolueet hallitsevat yhä poliittista keskustelua leipälajeissaan. Niitä ovat esimerkiksi tulonjakoon, työllisyyteen, talouspolitiikkaan, tasa-arvoon tai alueelliseen kehitykseen liittyvät kysymykset.

Vaikka nuo aiheet vaikuttavat kansalaisten elämään päivittäin, ne eivät ehkä enää ole niitä asioita, jotka kansalaisten mieliä eniten painavat.

Julkisen keskustelun aiheet määrittävä puolue saa voiton avaimet

Vihreiden ja perussuomalaisten poliittiset kärkiteemat, ilmastonmuutos ja maahanmuutto, kytketään tätä nykyä aina myös esimerkiksi taloudesta, tulonjaosta ja työllisyydestä käytävään keskusteluun.

Näissä yhteyksissä ilmastonmuutos ja maahanmuutto saatetaan nähdä sekä uhkina että mahdollisuuksina. Tapahtui niin tai näin, näistä teemoista keskustelu hyödyttää vihreitä ja perussuomalaisia.

Siitä pitäen, kun ilmastonmuutos ja maahanmuutto nousivat keskeisiksi teemoiksi poliittisessa keskustelussa, perussuomalaiset ja vihreät ovat näyttäytyneet poliittisen kentän vastapooleina.

Debatti on vaikuttanut noiden puolueiden kaksintaistelulta. Menneiden vuosien “kolme suurta” ovat jääneet milteipä kiistan sivustakatsojiksi.

Tämä on merkittävä voitto vihreille ja perussuomalaisille. Puolueiden keskinäisessä kannatuskilvassa hyvin oleellinen asia on nimittäin se, mitkä teemat hallitsevat julkista keskustelua perinteisissä tiedotusvälineissä ja sosiaalisessa mediassa.

Jokainen puolue pyrkii vaikuttamaan monin tavoin poliittisen keskustelun agendaan. Nykyisin sitä on helpointa ohjata ja manipuloida sosiaalisen median kautta.

Tässä pelissä perinteiset mahtipuolueet kokoomus, keskusta ja sosialidemokraatit ovat altavastaajina.

Vihreiden ja perussuomalaisten asema on helpompi. Niiden korostamat uhat eivät poistu päiväjärjestyksestä pitkiin aikoihin.

Lue myös:

Temppu ja miten se tehdään – muut puolueet seuraavat huolissaan perussuomalaisten voittoisaa rymistelyä sosiaalisessa mediassa

Analyysi: Marinilla ja Kulmunilla syytä hymyyn

Pystyykö perussuomalaiset lunastamaan lupauksensa toisenlaisesta maailmasta? Monipuoluedemokratiassa vastaus tähän on aina ei, sanoo politiikan asiantuntija

Mänttä-Vilppulalla on lennokkaita suunnitelmia. Kaupunkiin on tulossa ainakin Suomen mittakaavassa poikkeuksellinen yritys- ja asuinalue.

Mittavan kiinteistökehityshankkeen pitäisi alkaa toteutua aivan Mäntän pienlentokentän viereen tulevana kesänä. Samalla kenttää on tarkoitus uudistaa.

Tulevaa aluetta on mainostettu muun muassa siten, että lentokoneella voisi rullata kotioven eteen. Hankkeen nettisivujen mukaan asuintonteille voi rakentaa joko vakituisen tai vapaa-ajan asunnon sekä lentokonehangaarin.

Monivuotisen rakennusinvestoinnin kokonaisbudjetti on 250 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttaa mänttävilppulalainen Lakeside Airpark Finland Oy ja sen rahoittaa italialaisen Osanna Group Srl:n suomalainen tytäryhtiö Osanna ACI Finland Oy.

Yhtiön hallituksen puheenjohtaja Francesco Osanna hehkutti yhteistyötä mänttävilppulalaisten kanssa blogissaan syyskuussa 2019.

Osanna Group on perustanut suomalaisen tytäryhtiön yhdessä brittiläisen Asset & Capital Investments Limitedin kanssa. Facebook-sivujensa perusteella yhtiö näyttäisi olevan kehittämässä myös Tahkon hiihtokeskuksen majoitustoimintaa.

Mänttä-Vilppulan kaupunki päättää osallistumisestaan Airpark-hankkeeseen tammikuussa. Kaupunginhallitus käsittelee hanketta maanantaina 20. tammikuuta. Valtuuston päätettäväksi asia tulee viikkoa myöhemmin eli 27. tammikuuta.

Sassin alueen asemakaava vahvistui elokuussa 2018. Suunnitelmat ovat olleet vireillä vuosia. Rakentaminen kestää arviolta 5–6 vuotta.

Markkinointia ilmailumessuilla Saksassa

Mäntän pienlentokenttä sijaitsee Keurusselän vesistön rannalla. Se on niin sanottu valvomaton lentopaikka.

Sassin alueella on tavoitteena yhdistää ilmailu, yritystoiminta, matkailu, asuminen ja harrastaminen. Yritystoiminnalle on varattu alueella tilaa vähintään 23 000 neliötä.

Myös yritykset sijoittuisivat kiitotien viereen. Alueelle on kaavailtu ilmailuun liittyvää huoltotoimintaa, rakentamista sekä tuotekehitys- ja tutkimustoimintaa.

Sassissa toimii myös koulutuskuntayhtymä Saskyn lentokonetekniikan koulutuskeskus.

Keväällä 2019 Sassin aluetta esiteltiin ilmailumessuilla Saksassa. Kysyntää tonteille tuntui olevan. Alueen markkinoinnissa on keskitytty erityisesti Euroopan saksankieliseen alueeseen.

Suomessa vastaavanlaista pienlentokentän, asumista, yritystoimintaa ja harrastamista yhdistävää aluetta ei ole. Mäntän lentopaikan hangaarin hankesuunnitelman mukaan lähimmät esimerkit ovat todennäköisesti Ruotsin Siljansnäs ja Saksassa Take-Off Gewerbepark Tuttlinge.

Mäntän sorapintainen epävirallinen lentopaikka rakennettiin 1970-luvun alussa G.A. Serlachius Oy:n lannoituslentojen tukikohdaksi.

Kiitotie on 720 metriä pitkä ja 18 metriä leveä. Sen pidentämisestä 850 metriin ja leventämisestä 30 metriin on olemassa suunnitelma.

Vaikutus koko lähialueen talouteen

Hankkeen rahoittaja tulee Lakeside Airpark Finlandin omistajaksi 81 prosentin osuudella. Loppuosan omistaa Mänttä-Vilppulan kaupungin kehitysyhtiö.

– Paikallistaloudellisesti hanke on mittava. Sillä tulee olemaan erittäin suuri positiivinen vaikutus koko lähialueen talouselämään ja palvelutarjontaan. Mahdollisuudet hankkeessa ovat suuret, sanoo kaupunginjohtaja Markus Auvinen tiedotteessa.

Kehitysyhtiö Yrke Kiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Otto Huttunen kertoo, että yksityisen rahoituksen lisäksi Airparkin erillisissä kohteissa kansalliset tukirahoitukset ovat tärkeitä.

– Rahoitukseen on avautunut mahdollisuus Airparkin ainutlaatuisen kokonaiskonseptin ansiosta. Selvitysten perusteella rahoittaja luottaa konseptin toimivuuteen ja hankkeen kannattavuuteen.

Mänttä-Vilppulan kaupungin riskiä hankkeessa kuvaillaan rajatuksi ja hallituksi. Hankkeen yksityiskohdista kerrotaan lisää, kunhan asia tulee kaupunginhallituksen ja -valtuuston käsittelyyn.

– Hanketta on valmisteltu pitkään luottamuksellisesti. Nyt kun rahoittaja on hyväksynyt neuvotellut sopimukset, on aika siirtyä julkiseen päätöksentekoon, Huttunen sanoo.

Hallitus haluaa entisestään vauhdittaa tyhjilleen jääneiden ARA-vuokratalojen purkamista.

Ympäristöministeriö valmistelee asetusta, joka mahdollistaisi sen, että vuokratalojen purkuavustusta voi jatkossa saada enimmillään jopa 90 prosenttia purkamiskustannuksista. Tällöin asuntojen purkamista aikovalle vuokrataloyhtiölle jäisi siis maksettavaksi kustannuksista vain loput kymmenen prosenttia ja jätehuoltokustannukset.

Purkuavustus olisi jatkossakin yleensä aiempaan tapaan enintään 70 prosenttia purkamiskustannuksista.

Muhkea 90 prosentin purkuavustus voisi tulla kyseeseen, jos purettava kerrostalo sijaitsee kunnassa, jonka asuntomarkkinatilanteessa ja väestökehityksessä tapahtuneet muutokset ovat vaikeuttaneet vuokrataloyhtiöiden toimintaa.

Suurempi purkuavustus on myös mahdollinen, jos taloyhtiö on merkittävissä talousvaikeuksissa.

Asetusesitys pohjautuu Sanna Marinin (sd.) hallituksen ohjelmaan. Asetuksen on määrä tulla voimaan alkuvuoden aikana. Purkuavustuksen korotus päättyisi vuonna 2022.

Uutta asetusta voidaan soveltaa myös jo vireillä oleviin purkuavustushakemuksiin.

ARA: Purku vuokralaistenkin etu

Talojen purkulupia myöntää asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA. Sen valvontapäällikkö Sami Turunen pitää tärkeänä, että purkuavustuksen enimmäismäärää korotetaan.

Turusen mukaan muutoksella voidaan varmistaa se, ettei avustusta tarvitsevien vuokrataloyhtiöiden taloustilanne heikkenisi entisestään.

– Valtio voi näin tulla vastaan myöntämällä avustusta. Valtiokonttori voi myös myöntää purkuakordia eli osittain antaa anteeksi jäljellä olevia lainoja purun jälkeen. Tilanteen pahenemista saadaan ennaltaehkäistyä, Turunen näkee.

Turunen huomauttaa, että tyhjien vuokra-asuntojen purkamisesta hyötyvät myös vuokrayhtiön muut asukkaat.

Yhtiön jäljellä oleviin asuttuihin asuntoihin ei kohdistu liian isoja vuokrankorotuksia, kun kustannuksia saadaan alas purkamalla niitä asuntoja, joissa ei ole asukkaita mutta jotka aiheuttavat yhä erilaisia kuluja.

Turunen sanoo, että vaikeassa tilanteessa olevien vuokrayhtiöiden ei edes välttämättä olisi mahdollista korottaa vuokria. Vuokrat voisivat nousta niin korkeiksi, että ongelma pahentuisi entisestään. Vuokralaisia olisi vaikea saada tällä hetkellä ongelmattomiinkin taloihin.

Purkulupien määrä räjähtänyt

Tyhjät ARA-asunnot ovat olleet ongelmana erityisesti muuttotappiosta kärsineillä paikkakunnilla jo vuosikausia.

Väestöltään vähenevillä alueilla vuokra-asuntojen kysyntä laskee ja asuntoja jää tyhjilleen. Useimmiten vanhat asunnot voivat olla myös sijainniltaan väärässä paikassa tai liian suuria ihmisten nykyiseen tarpeeseen nähden.

Valtion tukemia ARA-vuokra-asuntoja omistavat kunnat, julkisyhteisöt ja yleishyödylliset tahot. Vuokrataloyhtiöt ovat joutuneet muuttotappioalueilla jopa taloudellisiin vaikeuksiin asuntojen vajaakäytön takia.

ARAn mukaan purkaminen on yksi vaihtoehto myymisen ja korjaamisen rinnalla.

Usein purkaminen on taloyhtiölle halvin vaihtoehto. ARA onkin myöntänyt vuokrataloyhtiöille purkulupia kiihtyvään tahtiin viime vuosina.

Vuonna 2014 purkulupa myönnettiin 356:lle asunnolle. Vuonna 2015 lupa annettiin jo 951 asunnolle. Vuonna 2018 purkulupa heltisi runsaalle 1 500 asunnolle. Myös viime vuonna purkulupien määrä oli samansuuruinen kuin edellisvuonna.

ARAlla ei kuitenkaan ole tietoa, onko kaikki purkuluvan saaneet asunnot lopulta laitettu jyrän alle. Viraston oletus kuitenkin on, että purkamatta jääneet kohteet ovat yksittäistapauksia, jotka eivät vaikuta oleellisesti tilastoihin.

Savonlinnassa mittava purku-urakka

Savonlinnan kaupungin omistama Savonlinnan Vuokratalot Oy on yksi niistä monista vuokrataloyhtiöistä, joka on joutunut purkamaan taloja selviytyäkseen tyhjien asuntojen aiheuttamasta ongelmasta.

Savonlinna on kärsinyt viime vuosina rajusta muuttotappiosta. Tilannetta on pahentanut erityisesti opettajankoulutuksen siirto kaupungista Joensuuhun keväällä 2018.

Savonlinnan Vuokratalot Oy:n toimitusjohtaja Hannu Kurki kertoo, että yhtiö on saanut kohta valmiiksi kymmenen kerrostalon ja muutaman rivitalon purkutyöt. Lisää purkamisia on tulossa.

– Voisin väittää, että tulemme purkamaan vielä toisen mokoman lisää. Kyllähän tämä tilanne on aika karu, Kurki huokaisee.

Kurjen mukaan talojen purkamiset ovat kuitenkin tervehdyttäneet nopeasti yhtiön taloudellista tilannetta.

– Turhia kustannuksia on pystytty karsimaan. Onneksi suurin osa purettujen kohteiden asukkaista ovat lisäksi muuttaneet meidän toisiin kohteisiin.

Kurki sanoo, että Savonlinnan Vuokratalot aikoo hakea 90 prosentin purkukustannusavustusta tuleville kohteille.

– Olemme hakeneet tähänkin saakka purkuavustusta maksimiprosentilla, ja käytännössä se on saatukin. Savonlinnan haastava tilanne tiedostetaan ARAssa.

Tuhansia tyhjiä asuntoja

Tyhjien kerrostalojen purkamista ovat vauhdittaneet valtion aktiiviset toimet viime vuosina, kun purkuavustuksen enimmäismäärää on nostettu asteittain.

Esimerkiksi vuonna 2015 purkamisavustusta myönnettiin enimmillään vain 50 prosenttia. Vuonna 2016 enimmäismäärää korotettiin jo 70 prosenttiin.

Lisäksi valtio on helpottanut aravalainoitettujen vuokrataloyhtiöiden asemaa antamalla niiden lainoja anteeksi. Valtio on myös muun muassa kohtuullistanut lainojen korkoja ja höllentänyt purkuavustuksen ehtoja.

ARAn tuoreimman asuntomarkkinakatsauksen mukaan tyhjiä ARA-asuntoja oli vuoden 2019 maaliskuussa 8 900. Yli puoli vuotta tyhjänä olleita asuntoja oli 4 500.

Kolmella neljäsosalla Manner-Suomen kunnista on ylitarjontaa vuokramarkkinoilla. Suhteellisesti eniten tyhjiä ARA-asuntoja oli Hyrynsalmella, Juupajoella ja Kemissä. Vähiten tyhjiä asuntoja oli maakunnallisesti katsoen Uudellamaalla.

Aiheesta voi keskustella 16.1. kello 22.00 asti.

Lue myös:

Kemin Oklaholmankadun kerrostalojen purkaminen alkoi

Savonlinnassa käynnistyy harvinaisen suuri vuokra-asuntojen purku-urakka – 500 kotia jyrätään maan tasalle

Kunnat purkavat nyt asuinkelpoisia vuokrataloja, joihin ei löydy vuokralaisia: "Ainut tapa tervehdyttää asuntotilannetta"

Kemissä aiotaan purkaa lisää vuokrakerrostaloja – "Tyhjillään olevat talot ovat väärässä paikassa"

Kynsitaiteilija Sari Vuoren kasvoille on piirtynyt keskittynyt ilme, kun hän hioo asiakkaan rakennekynsiä. Vain silmät näkyvät, sillä kasvojen alaosa on hengityssuojaimen peitossa.

Kerros vaaleanpunaista tomua on laskeutunut mustille suojakäsineille jo muutaman minuutin hiomisen jälkeen.

Vuori kävi viime syksynä lääkärillä tukkoisuuden vuoksi, jonka hän arveli johtuvan pölystä ja rakennekynsien sisältämistä akrylaateista.

– Hän määräsi minulle antihistamiineja ja nenäsumutetta. Toinen vaihtoehto olisi ollut töiden lopettaminen.

Tähän mennessä lääkkeet eivät ole auttaneet oireisiin – eikä Vuori ole oireidensa kanssa yksin. Työterveyslaitos on aloittanut selvityksen akrylaattien aiheuttamista sairauksista kauneudenhoitoalalla ja kokoonpanoteollisuudessa.

Näkyvillä jäävuoren huippu

Työterveyslaitoksen mukaan etenkin kosketusallergiat ovat lisääntyneet viime vuosina kauneusalalla.

TTL perustaa arvionsa muun muassa muualla Euroopassa havaittuun ilmiöön: keuhko- ja ihotautilääkärien potilasaineistossa on nähtävillä, että akrylaateille herkistyy yhä useampi työntekijä ja myös kuluttaja.

Vanhempi asiantuntija Katri Suuronen TTL:ltä uskoo, että Suomessa näkyvillä on vain jäävuoren huippu. Hänen mukaansa kauneudenhoitoalalla työskentelevistä kaikki eivät tiedä tai ymmärrä, että esimerkiksi rakennekynsien ja ripsiliimojen sisältämät akrylaatit voivat aiheuttaa terveyshaittoja.

Tietämättömyys voi johtaa aineiden huolimattomaan käyttöön ja sitä kautta niille herkistymiseen.

– Ongelman laajuutta on vaikea arvioida, sillä emme tiedä kuinka moni ammattia harjoittaa. Monet kosmetologeista ovat pienyrittäjiä. Jos he herkistyvät aineille, he todennäköisesti vain vaihtavat alaa hakeutumatta lääkärin tutkimuksiin, sanoo Katri Suuronen.

Altistumista ei tunneta tarpeeksi

Akrylaateille herkistyminen tapahtuu usein pitkäaikaisen käytön jälkeen, mutta voi ilmetä jo toisella käyttökerralla, jos akrylaatteja sisältävää tuotetta pääsee uudelleen iholle tai hengitysteihin. Siksi aineiden käsittelijän tulisi suojautua asianmukaisesti.

TTL:n uuden tutkimuksen tavoitteena onkin laatia yhdenmukaiset ohjeet työtavoista ja suojautumisesta, sillä selkeää linjaa siihen ei ole.

– Altistumista ei tällä hetkellä tunneta riittävän hyvin, jotta voitaisiin antaa ohjeita turvallisista työtavoista ja suojautumisesta, vanhempi asiantuntija Katri Suuronen kertoo.

Herkistymisen riski ei koske pelkästään ammattilaisia, sillä akrylaatteja sisältäviä tuotteita myydään myös suoraan kuluttajille.

Markkinointi voi johtaa harhaan

Kuluttajille myytävät rakennekynsisetit sisältävät usein kovettumattomia akrylaatteja. Iholle joutuessaan ne voivat aiheuttaa reaktioita.

TTL:n Katri Suuronen on havainnut, että osa markkinoinnista johtaa kuluttajaa harhaan. Hänen mukaansa esimerkiksi asennusliimoihin ja kosmetiikan tuotteisiin liittyy markkinointiväittämiä, joiden perusteella tuotteiden voisi kuvitella olevan riskittömiä.

– Joitakin liimoja mainostetaan terveystuotteina ja kosmetiikassa puolestaan käytetään termejä kuten “hypoallergeeninen” ja “dermatologisesti testattu”, jotka tässä yhteydessä eivät tarkoita mitään.

Kosmeettisista valmisteista on olemassa väittämäasetus, jonka mukaan tuotetta ei saa kutsua hypoallergeeniseksi jos siihen on lisätty allergisoivaa ainetta.

– Koko ainesosaluettelo tulee merkitä selkeästi pakkauksiin, painottaa Turvallisuus- ja kemikaaliviraston ylitarkastaja Emma Tarvainen.

Osa kuluttajista epätietoisia – tai välinpitämättömiä

Akrylaatteja sisältävien tuotteiden myyntiin ei ole Suomessa rajoitteita. Vaaramerkintää kuitenkin edellytetään, jos aineen pitoisuudet ylittävät raja-arvot. Vaaralliseksi luokitelluille kemikaaliseoksille on ollut merkintävaatimus jo 80-luvusta lähtien.

– Tietojemme mukaansuomalaiset toimijat ovat noudattaneet näitä luokitus- ja merkintävelvoitteita hyvin. On kuitenkin kuluttajan vastuulla noudattaa ohjeita, sillä tuotteet ovat turvallisia vain niiden käyttötarkoitukseen, sanoo Emma Tarvainen Tukesilta.

Kynsitaiteilija Sari Vuori arvelee, että kuluttajat eivät välttämättä ymmärrä tai välitä akrylaattien tuomista riskeistä.

– Herkistymisestä ei puhuta tarpeeksi. Se kenties johtuu osittain turhamaisuudesta ja siitä, että kauneuspalveluita halutaan mahdollisimman halvalla. Olen poistanut monia huonosti asennettuja niinsanottuja lomakynsiä, Vuori kertoo.

Hän toivoo, että asiakkaat luottaisivat ammattilaisten neuvoihin.

– Jos ammattilainen huomaa asiakkaan ihossa allergisoitumista, on syytä kehoittaa ettei rakennekynsiä oteta enää – vaikka niistä luopuminen olisi kuinka ikävää.

Kuitenkaan edes kaikki ammattilaiset eivät tunne akrylaattien riskejä täysin.

Suojautuminen puutteellista

Kynsien hiomisen, viilaamisen ja pohjustamisen jälkeen Sari Vuori upottaa pienen siveltimen geeliin, josta rakennekynnet muotoillaan. Geeli kovettuu akrylaattien avulla.

Vuori tietää, kuinka tärkeää suojautuminen on – kiitos oma-aloitteisen tiedonhankinnan.

– Koulutuksien aikana akrylaattien riskeistä puhuttiin vain vähän, ja ne käytiin läpi nopeasti. Tämänhetkiset ohjeistukset turvalliseen käyttöön eivät ole riittäviä, sillä tietoa pitää kaivaa usein itse.

TTL:n Katri Suurosen mukaan akrylaateilta suojautuminen on monesti juuri työntekijän oman arvioinnin varassa.

– Meillä ei ole selkeää käsitystä esimerkiksi siitä, kuinka moni kosmetologeista käyttää suojakäsineitä – suinkaan kaikki eivät käytä. Saatetaan ajatella, että käsineet ovat tiellä tarkkaa työtä tehtäessä. Paljas iho on kuitenkin herkistymisen väylä.

Hammashuoltoalalla herkistymiset ovat vähentyneet

Kauneudenhoito ja kokoonpanoteollisuus eivät ole ainoita aloja, joilla akrylaatit ovat aiheuttaneet ongelmia. Esimerkiksi hammaslääkärit ja -hoitajat kärsivät 2000-luvun alussa hampaiden muovipaikkojen akrylaattien aiheuttamista ongelmista.

Työskentelytapojen kehittäminen on kuitenkin vähentänyt herkistymisiä huomattavasti. Hammashuoltoalalla käytetään akrylaateilta suojaavia käsineitä, vaihdetaan niitä tarpeeksi usein ja pystytään jopa välttämään aineisiin koskemista, sillä monet aineista ovat annosteltuina yksittäisiin ampulleihin.

Työskentelytapojen kehittämiseen tähtää myös TTL:n käynnissä oleva tutkimus. Sen aikana vieraillaan viidessä kauneudenhoitoyrityksessä ja viidessä kokoonpanoyrityksessä seuraamassa niiden tämänhetkisiä työskentelytapoja.

Lisäksi tutkitaan suojakäsinemateriaalien ja hengityksensuojainten soveltuvuutta akrylaattitöihin.

– Tarkoitus ei ole kieltää aineiden käyttöä, vaan ohjeistaa riskien hallinnassa ja parantaa mahdollisuutta työskennellä näiden aineiden parissa pidempään, vanhempi asiantuntija Katri Suuronen sanoo.

"Tuskin loppuelämän ammatti"

Ilmassa leijuu makea, tunkkainen tuoksu. Sari Vuori levittää yhä geeliä asiakkaan kynsille. Työ on tarkkaa, ja rakennekynsien huoltoon kuluu kerralla useita tunteja.

Ilmanpuhdistin hurisee taustalla.

Etukäteen on mahdotonta tietää, kuka akrylaateille herkistyy ja missä määrin. Jos näin käy, paluuta niiden parissa työskentelyyn ei monesti ole. Oireet eivät poistu ennen kuin altistuminen päättyy.

Sari Vuori kokee, että akrylaatit ovat suuri riski hänen työterveydelleen. Hän on kuitenkin ollut tietoinen mahdollisita peruuttamattomista vaikutuksista jo aloittaessaan kynsien teon kuusi vuotta sitten.

– Tämä tuskin on loppuelämän ammatti, hän toteaa.

Chicagolaisen varaston vuokrat olivat olleet pitkään maksamatta. Sisältä löytyneet laatikkoröykkiöt päätyivät huutokaupattavaksi.

Niistä paljastui poikkeuksellisen laaja, yli 100 000 valokuvanegatiivin arkisto.

Kuvat hankkinut keräilijä John Maloof oli tehnyt elämänsä löydön. Siitä alkoi salapoliisityö runsas kymmenen vuotta sitten.

Maloof päätti selvittää, kuka oli eri nimillä esiintyvä Vivian Maier, jota kukaan ei kunnolla tuntenut ja jonka hätkähdyttävät kuvat olivat pysyneet salassa katseilta.

Nyt niitä voi nähdä ensimmäistä kertaa Suomessa. Valokuvataiteen museon Omakuva ja sen varjo -näyttelyssä on 83 Maierin ottamaa valokuvaa sekä kaitafilmejä.

Kuvattavat löytyivät katuvilinästä

Vivian Maier syntyi vuonna 1926 New Yorkissa itävaltaunkarilaiselle isälle ja ranskalaiselle äidille. Välillä hän asui myös Ranskassa.

24-vuotiaana Maier sai ranskalaiselta isotädiltään perinnön, jonka turvin pystyi matkustelemaan. Hän reissasi yksin Euroopassa, Aasiassa, Etelä-Amerikassa ja Lähi-Idässä ja valokuvasi näkemäänsä lukuisiin matkakuviin.

Eniten kuvia on kuitenkin New Yorkista ja Chicagosta, joissa hän työskenteli lastenhoitajana ja kotiapulaisena eri perheissä yhteensä 40 vuotta.

Vivian Maier valokuvasi paljon itseään. Hänellä on usein päällään pitkä mekko, vartalon peittävä takki, hattu ja matalat saappaat. Hiukset ovat lyhyet.

Kuvat on otettu heijastavan peilin kautta tai hänestä näkyy vain katuun piirtyvä varjo.

Kuvissa on myös väläyksiä ihmisten arjesta, tarkkoja havaintoja katuvilinästä sekä suurkaupunkien jo kadonneita näkymiä. Mustavalkokuvissa tuntemattomat ihmiset katsovat uteliaina kohti tai kulkevat eteenpäin kuvaajaa huomaamatta.

Vivian Maieria on verrattu ranskalaiseen valokuvaajaan, Henri Cartier-Bressoniin, joka oli yksi 1900-luvun kuuluisimmista valokuvataiteilijoista.

Yksineläjä panttasi kuviaan muiden katseilta

Lastenhoitaja Vivian Maieria alettiin kutsua valokuvaajaksi vasta hänen kuolemansa jälkeen. Siihen vaikuttivat hänen kuvistaan kootut suuren suosion saaneet näyttelyt ja kirjat sekä dokumentti Vivian Maierin salaisuus.

Sen toinen ohjaaja on valokuvat aikoinaan hankkinut John Maloof.

Yle Areenassa katsottavissa oleva elokuva kertoo uskomattoman tarinan syrjäänvetäytyjästä ja siitä, mitä hänen elämästään kuoleman jälkeen paljastui.

Maier halusi säilyttää yksityisyytensä. Omasta elämästään hän pysyi vaitonaisena myös perheissä, joissa työskenteli. Valokuviaan hän ei näyttänyt koskaan kenellekään.

Haastatteluiden ja Vivian Maierilta jääneiden esineiden perusteella muodostuu kuva hamstraajasta, joka säästi vähäpätöisimmätkin kuitit ja lappuset.

Dokumentissa entiset hoitolapset muistelevat lapsenvahtiaan. Kommentit eivät ole pelkästään imartelevia. Häntä pidettiin omalaatuisena ja sulkeutuneena. Lapsille hoitaja oli lempeä, mutta myös arvaamaton ja julma.

Omia lapsia Maierilla ei ollut. Hän ei ollut koskaan naimisissa, eikä hänellä ollut edes läheisiä ystäviä.

Vuonna 2009 Vivian Maier kuoli köyhänä ja erakkona.

Omakuva ja sen varjo -näyttely on avoinna Valokuvataiteen museossa Helsingissä 17.1.-24.5.2020

Vivian Maierin kotisivut

Turkulainen Leila Åkerlund kävelee usein kotinsa lähellä olevassa Vasaramäen puistossa. Siellä on penkki, jolla hän usein istuskelee pohtimassa suuria asioita – elämää, kuolemaa, rakkautta ja uskoa.

Jossain vaiheessa hän huomasi, että puistokäytävän toisella puolella olevasta puusta on tullut ystävä, joka on mukana pohtimassa tärkeitä asioita.

– Minä aloin lähestyä puuta ja muodostin energiatasolla siihen yhteyden. Puusta on ollut paljon apua ja tukea vaikeina aikoina.

Åkerlund sanoo kunnioittaneensa aina luontoa ja puita. Hänen mielestään puilta voi hakea ohjausta elämään ja niitä on helpompi lähestyä kuin ihmisiä.

– Ihmissuhteissa voi helposti tulla torjutuksi tai väärinymmärretyksi, mutta puun kanssa pystyy olemaan henkisesti avoin ja täysin rehellinen.

Åkerlundin kertomus puuystävästä tuntuu hämmentävältä.

Turun yliopiston dosentti Katariina Lummaa sanoo kuitenkin, että kyse ei ole aivan poikkeuksellisesta asiasta.

– Suomessa on paljon ihmisiä, jotka kokevat puun sellaiseksi, että se rauhoittaa, antaa turvaa ja sen läheisyydessä voi surra ja iloita eri tavalla kuin ihmisten kanssa.

Leila Åkerlund sanoo käyvänsä aina moikkaamassa puuta, kun kävelee puistossa. Tammesta on tullut hänelle tärkeä ystävä.

– Minä suhtaudun siihen vähän niin kuin se olisi kylän vanhin, semmoinen opas minulle.

Lähipuut ovat usein tärkeimpiä

Itä-Suomen, Turun ja hollantilaisen Wageningenin yliopistojen tutkijat yrittävät selvittää, mikä tekee jostain yksittäisestä puusta ihmiselle erityisen tärkeän.

Katariina Lummaa on mukana tässä monitieteellisessä Puut lähellämme -tutkimushankkeessa.

Kulttuurintutkijat, kasviekologit ja taiteilijat tarkastelevat ihmisten ja puitten suhdetta eri näkökulmista. Osana hanketta on kyselytutkimus, jonka avulla tutkijat ovat saaneet käsityksen, miten ihmiset suhtautuvat puihin.

Kyselyyn on vastannut jo noin 1 500 suomalaista. 80 prosenttia heistä on naisia. Vastausten analysointi on vasta alkutekijöissään, mutta Katariina Lummaan mukaan jotain voi jo nyt päätellä.

– Puut, jotka ovat ihmisille tärkeitä, ovat usein oman pihapiirin puita. Ne ovat puita, joihin liittyy lapsuusmuistoja, ja usein ne on istuttanut joku sukulainen tai vastaaja itse.

Kyselytutkimuksen mukaan monet suomalaiset kokevat puun jonkinlaisena elämänviisauden jakajana.

– Ajatellaan, että puu on nähnyt paljon ja tietää enemmän kuin ihmiset. Puihin liitetään ihmissukupolvet ylittävää tietämystä, Karoliina Lummaa sanoo.

Puun halaaminen tuntuu hyvältä

Toni Hautamäki muutti takaisin Turkuun kymmenisen vuotta sitten. Paluumuuton jälkeen Ruissalosta on tullut hänelle entistä tärkeämpi paikka.

Tammilehdon keskellä seisovasta hevoskastanjasta on muodostunut puuystävä, jota pitää päästä tapaamaan säännöllisin väliajoin.

– Joku vetää minua tänne ja palaan aina uudestaan. Minä tulen tänne ilon ja surun hetkillä löytämään mielenrauhaa.

Hautamäki sanoo harrastavansa silloin tällöin puiden halaamista. Esimerkiksi silloin, kun hän osallistui Puut lähellämme -kyselyyn, piti päästä heti halaamaan Ruissaloon omaa lempipuuta.

Mies sanoo myös joskus juttelevansa puuystävälleen. Asia on lyhyt ja ytimekäs.

– Kiitos kun olet siinä.

Vaikka Toni Hautamäki halailee puita harvakseltaan – ja useimmiten muiden puunhalaajien kanssa yhdessä – hän sanoo, että siitä tulee kaikin puolin hyvä mieli.

– Se tuntuu hyvältä. Se antaa semmoisen hetken pysähtyä, luontosuhteen.

Miehellä on omalle puulleen yksi toive.

– Toivoisin, että meidän ystävyyssuhde jatkuu vielä pitkään.

Puut ovat tärkeitä

Sekä Toni Hautamäki että Leila Åkerlund tunnustautuvat luonnonystäviksi. Puut ovat tärkeitä paitsi henkilökohtaisesti, myös koko maapallon kannalta.

– Ne sitovat paljon hiilidioksidia ja ovat maapallon keuhkot, Leila Åkerlund pohtii.

Puilla on siis myös ilmastonmuutoksellinen funktio. Siksikin Åkerlund on tyytyväinen, että hänen puunsa päätettiin säästää, kun Vasaramäen puiston kunnostustyöt alkoivat. Tammi sai myös suojalaudoituksen ympärilleen.

– Esimerkiksi viime kesänä tästä puusta oli minulle tosi paljon apua, kun oli vaikeita asioita. Silloin bondattiin enemmän.

Turun yliopiston dosentti Karoliina Lummaa ymmärtää hyvin Leila Åkerlundin huolen oman puunsa säilymisestä. Monet ihmiset kokevat puuystävän lähes ihmisen kaltaiseksi.

– Jos se puu kaadetaan, mihin on erityisen kiintynyt, on se todella traaginen asia. Se on surun paikka.

Metsää tutkittu, puita ei

Suomessa on tehty runsaasti tutkimuksia metsän merkityksestä ihmiselle. Asiaa on tutkittu ja siitä kirjoitettu muun muassa talouden ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Suomalaisten metsäsuhteesta on tullut käsite. Onpa Suomessa oma metsämuseokin, Lusto, joka ylläpitää suomalaisten metsäsuhdetta.

Ihmisten ja yksittäisten puiden välisiä suhteita sen sijaan ei ole juuri selvitetty.

Turun yliopiston dosentti Karoliina Lummaan mukaan ajatuksena on, että tutkimushankkeen tuloksia voitaisiin hyödyntää esimerkiksi kaupunkisuunnittelussa ja viheralueiden hoidossa.

Tutkimuksen yksi kohdekaupungeista on Turku. Tutkijoiden hypoteesina on, että Turku voisi toimia hyvänä esimerkkinä siinä, miten kaupunkilaisten suhde puihin on erilainen kuin maalla asuvien.

– Koska Turussa ei ole laajoja metsäalueita, olemme ajatelleet, että täällä ihmisillä olisi enemmän suhteita yksittäisiin puihin. Maaseudulta saattaa sitten tulla sellaista näkemystä, että metsä on metsä.

Lummaan mukaan tähän mennessä tulleiden vastausten perusteella näyttäisi siltä, että hypoteesi osoittautuisi paikkansa pitäväksi.

– Tuntuu siltä, että maaseudulla puu katsotaan useammin ja enemmän hyödykkeeksi ja kaupungissa niitä puita katsotaan enemmän kauniina olioina maisemassa.

Puut lähellämme -hanke on käynnissä vuoteen 2022 asti. Hankkeeseen liittyvään kyselytutkimukseen pääsee tästä linkistä. Vastausaika päättyy maanantaina 20. tammikuuta 2020.

Mitä ajatuksia aihe herättää? Onko sinulla erityinen suhde puihin? Voit kommentoida Yle Tunnuksella. Keskustelu sulkeutuu kello 18.

Lue lisää:

Vanha metsuri heltyi puunhalaajaksi: “Äiti sen jo sanoi, että metsässä on terveyttä”

Koululaiset opettelevat tunteita puita halaamalla – "Puu tuntui siltä, että se olisi ystävä"

Puita halataan ennätys ja metsän merkitys mielessä

• Lue Suomen tärkeimpien puiden tarinoita Yle Luonnon sivuilta

Turkistarhaajien protesti parin tuhannen siniketun kuljetusten estämiseksi Kokkolasta Kiinaan jatkuu toista päivää.

Osa etelä- ja keskipohjalaistarhaajista on päivystänyt yön yli Kokkolan huoltoasemilla autoissa nukkuen. Kettujen lastaus rekkoihin Kokkolassa sijaitsevalta kiinalaisomisteiselta tarhalta ei ole tarhaajien mukaan vielä alkanut.

– Kun eläinkuljetusrekat lähtevät hakemaan kettuja, me aiomme olla paikalla. Useita tarhaajia on hälytysvalmiudessa. Toivotaan, että mielenosoitukseen saadaan torstaitakin enemmän ihmisiä, sanoo Lakauden Tarhaajat ry:n Kennet Myllykoski.

Paikalle on tulossa myös turkistarhausta vastustavia eläinaktivisteja pari vuotta sitten perustetusta Finland Fur Animal Save -ryhmästä.

Kokkolaan on saapunut kolme kuljetusrekkaa lisää torstain ja perjantaina välisenä yönä. Ne odottavat huoltoasemilla lastausta. Lakeudun Tarhaajat yhdistyksen tietojen mukaan eläimet kuljetetaan Kokkolasta Helsinkiin kuudella rekalla.

Helsinki-Vantaalta eläimet lähtevät rahtilennolla Kiinaan.

Siirtoa vastustavat tarhaajat eivät ole saaneet vahvistusta, onko valvontaeläinlääkäri kirjoittanut ketuille jo vientitodistuksen. Lastausta ei voi aloittaa ennen sitä.

Satakunta turkistarhaajaa kokoontui torstaina Kokkolan Vitsariin vastustamaan elävien siitoskettujen viemistä Kiinaan. Protestin takana on kolme alueellista turkiseläinten kasvattavayhdistystä. Ne pelkäävät, että kettujen myynti ulkomaille nakertaa elinkeinoa Suomessa.

Uroskettujen vientiä valmisteleva kokkolalainen tarha ei kuulu alan järjestöihin. Turkiseläinkasvattajien yhdistyksen mukaan viennillä tuhotaan satojen vuosien kasvatustyö Suomessa ja heikennetään jo ennestään heikkoa kannattavuutta.

Tuotantoeläinten vieminen ja myyminen Suomesta ulkomaille on laillista.

Turkistarhaajat kokoontuivat estämään siitoskettujen kuljetuksen Kokkolassa – "Meidän on näytettävä ihmisille, että olemme tätä toimintaa vastaan"

Nuorilla ei ole suurta kynnystä puhua mielenterveydestä ja siihen liittyvistä ongelmista. Tätä mieltä ovat ainakin Tampereen lyseon lukion abiturientit Saini Koivuniemi ja Saara Sojolin.

– Läheisten ystävien kesken ongelmista puhutaan tosi avoimesti. Moni tarvitsee jonkun, kenen kanssa jutella itseä stressaavista asioista, Sojolin sanoo.

Heidän mukaansa nuoret käyttävät koulujen oppilashuoltopalveluja herkästi.

– Meidän koulussamme psykologin kanssa pääsee helposti juttelemaan, Koivuniemi kertoo.

Kaikkien kokemukset eivät ole yhtä hyviä. Seuraavat vastaukset ovat Ylen tekemästä kyselystä, jossa nuoret kertoivat näkemyksiään mielenterveyden häiriöistä ja niihin saatavasta avusta. Monien mielestä kouluissa pitäisi olla enemmän apua tarjolla.

Kouluihin tarpeeksi henkilökuntaa opettajien lisäksi. Kukaan ei huomaa minua ja hätääni. 10-vuotias alakoululainen

Psykologille pääsyn pitäisi olla helpompaa ja nopeampaa. Lukiopsykologien kalenterit ovat tupaten täynnä ja samalla psykologilla käy liian moni oppilas. Myös psykologilla käynnin kynnys on turhan korkea monelle, etenkin miespuoliselle. 19-vuotias lukiolainen

Lisää matalan kynnyksen auttavia tahoja pitäisi järjestää nuorille. Esimerkiksi kouluissa pitäisi joka päivä olla paikalla kuraattori tai psykologi kenen luona voisi käydä jos tarvitsee vähän jeesiä oman mielenterveyden kanssa. 17-vuotias lukiolainen

Saimme vuodenvaihteessa tehtyyn verkkokyselyyn yli 200 vastausta. Iso osa vastaajista oli alaikäisiä nuoria, mutta joukossa oli myös nuoria aikuisia, nuorten terveydestä huolestuneita vanhempia ja koulujen henkilökuntaa.

Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta nuoresta oli hakenut itselleen apua mielenterveyteen liittyvissä ongelmissa.

Nuoret toivovat lisää apua koulujen henkilökunnalta

Moni vastaajista toivoi, että kouluissa tehtävä mielenterveystyö olisi ennaltaehkäisevää ja osa opetusta.

Terveystarkastuksen tavoin oppilaille pitäisi järjestää pakolliset kuraattorikäynnit. Näin kuraattorilla käyminen normalisoituisi koulun arjessa ja sitä ympäröivä salailu ja stigma hälvenisivät. Lisäksi asioihin puututtaisiin ajoissa, jotta mielenterveysongelmat eivät ehtisi pahentua. 16-vuotias lukiolainen

Lukion opetussuunnitelman osaksi opiskelijahyvinvointi, kerrottaisiin paremmista opiskelutekniikoista ja tarjottaisiin matalan kynnyksen tukea 17-vuotias lukiolainen

Koulussa mielenterveyttä voisi edistää sillä, että opettajat olisivat kannustavia ja ymmärtäisivät oppilaita. Koulussa voisi myös olla päiviä, jolloin tehdään jotain mukavaa yhdessä, niin kuin seiskaluokalla ryhmäytymispäivät. Mielenterveydestä pitäisi puhua enemmän terveystiedon tunneilla. 15-vuotias yläkoululainen

Yhden koulupsykologin vastuulla on lähes tuhat oppilasta

Nuorten toiveet ja todellisuus ovat tällä hetkellä kaukana toisistaan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetushallituksen selvityksen mukaan jo perusopetuksen psykologi- ja kuraattoripalveluissa on suuria eroja. Keskiarvotkin ovat hätkähdyttäviä.

Yhden koulukuraattorin vastuulla on keskimäärin kaksi koulua ja 875 oppilasta. Koulupsykologeilla tilanne on vielä huonompi. He työskentelevät yleensä kahdessa tai kolmessa toimipisteessä, ja heidän vastuullaan on keskimäärin 985 oppilasta.

Tampereen toisen asteen oppilaitosten opiskelijahuollon päällikkö Marja Nurmi-Vuorinen sanoo, että sekä kuraattorien että koulupsykologien määrää pitäisi lisätä.

– Jotta kouluissa voitaisiin aidosti tehdä ennaltaehkäisevää työtä ja panostaa myös lain määrittelemään ydintehtävään, eli yhteisölliseen työhön, niin Psykologiliiton suosituksen mukainen 600–800 oppilasta koulupsykologia kohden voisi mahdollistaa sen. Saman tulisi koskea myös kuraattoreita.

Toisella asteella kuraattori- ja psykologipalveluja on ollut ylipäätään pakko järjestää vasta vuodesta 2014. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki ei rajoita sitä, kuinka monta oppilasta tai koulua voidaan antaa yhden työntekijän hoidettavaksi.

Tampereen oppilaitosten kuraattori- ja psykologitilanne kuvastaa oppilas- ja opiskelijahuollon kuormitusta koko maassa.

– Asiakasmäärät koulupsykologeille ja kuraattoreille ovat melko suuret. Kovin pitkiin hoitojaksoihin ei ole mahdollisuutta, sanoo perusopetuksen oppilashuollon päällikkö Sirpa Tikka.

Lain mukaan oppilaan pitää päästä keskustelemaan kuraattorin tai psykologin kanssa seitsemän työpäivän kuluessa yhteydenotosta. Näin ei Tikan mukaan aina tapahdu.

Ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä pitäisi tehdä enemmän, mutta koulupsykologien ja kuraattorien työaika kuluu suurelta osin yksilöasiakastyöhön.

Nurmi-Vuorisen ja Tikan mukaan olennaista ei ole vain resurssien lisääminen, vaan myös se, että hoitoketju toimii oppilas- ja opiskeluhuollon jälkeen.

– Jatkohoidon pitää järjestyä kohtuullisessa ajassa, Tikka sanoo.

Lyhytterapiaa kouluihin

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd.) kertoo, että nuorten perustason mielenterveyspalveluihin on luvassa konkreettisia parannuksia.

Ensimmäinen askel on kouluissa kokeiltavat varhaisinterventiot, joilla voidaan hoitaa lieviä ja yleisiä mielenterveyden häiriöitä.

– Käytännössä se tarkoittaa, että koulujen arkeen tuodaan nopeasti, tiiviisti ja matalalla kynnyksellä tarjottavia 1–10 kerran lyhytterapiajaksoja. Keräämme kokeiluista ensin kokemuksia ja vakiinnutamme ne myöhemmin osaksi nuorten perustason mielenterveyspalveluja.

Ministeri Kiurun mukaan valmistelutyö on jo pitkällä, ja kokeilut alkavat eri puolilla Suomea lähitulevaisuudessa.

Apua pitää osata itse hakea

Ylen kyselyyn vastanneista nuorista osa oli tyytyväisiä kouluterveydenhuollon kautta saamansa apuun. Osa puolestaan koki, ettei heitä kuunneltu, tai etteivät he itse pystyneet hakemaan apua tai puhumaan ongelmistaan.

Sinänsä se on aika vaikeaa, helpointa on ehkä avautua kavereille, mutta sitten kun yrittää saada ammattilaisapua, siinä voi kestää ihan vaan koska ei osaa puhua heille. Eikä vanhemmillekkaan yleensä uskalla puhua, sillä voi tulla sellainen olo, että on vain pettymys kaikille. 13-vuotias yläkoululainen

Aloin tavata koulukuraattoria kolmannella luokalla. Viidennen luokan lopussa lopetin, sillä kuraattori oli vaihtunut siinä ajassa jo kolmesti. En jaksanut selittää kaikkea alusta aina uudestaan. 15-vuotias yläkoululainen

Koulujen terveydenhoitajat, kuraattorit ja psykologit ovat kouluikäisten nuorten ensimmäiset hoitokontaktit mielenterveysasioissa.

Koulupsykologi ei tee diagnooseja, mutta voi kartoittaa avuntarvetta ja tarjota esimerkiksi lievästi ahdistuneelle keskusteluapua. Vaikeammista oireista kärsivät nuoret ohjataan eteenpäin, tällä hetkellä useimmiten erikoissairaanhoidon palvelujen piiriin.

Seuraava näkemys tiivistää monessa muussakin vastauksessa esiin tulleen mielipiteen.

Helppoa on päästä tapaamaan koulupsykologia tai -kuraattoria ensimmäisen kerran. Kunnolliseen jatkuvaan hoitoon (psykoterapiaan tai kuntoutukseen) on kuitenkin pitkät jonot ja hoitoon pääsy vaati paljon itseohjautumista ja jaksamista, jota mielenterveyden tilan takia ei kaikilta löydy, jos ei ole perheenjäsentä, joka auttaa hoitamaan asioita. 17-vuotias lukiolainen

Nuorten vastaukset sisälsivät useita kertomuksia siitä, kuinka he olivat joutuneet etsimään tai vaatimaan itselleen jatkohoitoa ja jonottamaan pitkiä aikoja eri terveydenhuoltopalveluissa. Moni koki saaneensa ylipäätään apua vasta sen jälkeen, kun heille oli diagnosoitu jokin mielenterveyden häiriö tai kun oireista oli tullut erittäin vakavia.

Sain apua nopeasti vasta sitten kun olin yrittänyt itsemurhaa. 18-vuotias ammattiin opiskeleva

Pirkanmaalla alaikäisten nuorten vakavia mielenterveyden häiriöitä hoidetaan Tampereen yliopistollisen sairaalan nuorisopsykiatrian poliklinikalla. Lisäksi Tampereen kaupungilla on oma nuorisopsykiatrian poliklinikka Tipotien terveysasemalla.

Erikoissairaanhoitoon tarvitaan lääkärin lähete, ja niitä on määrätty koko maassa enemmän ja enemmän.

“Olisi luultavasti pitänyt yrittää itsemurhaa, että olisin päässyt hoitoon” – Nuorten mielenterveysongelmien hoitotarve rajussa kasvussa

Nuorisopsykiatrian poliklinikat ovat tupaten täynnä

Taysin nuorisopsykiatrian lähetemäärät ovat kasvaneet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta joka vuosi viime vuosikymmenen ajan.

Ylilääkäri ja nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala sanoo, että tilanne alkaa olla hälyttävä. Nuoren tarvitseman hoidon arviointi pystytään tekemään hoitotakuun määräämässä ajassa, mutta hoidon aloittaminen viivästyy usein.

– On aivan veitsenterällä, että saammeko nykyisillä resursseilla meillä tutkitut nuoret hoitoon ajoissa. Myös uusien potilaiden tarvitsema psykiatrinen kriisiapu on todella kuormitettu.

Kaltiala toivoo, että kunnissa olisi enemmän perustason mielenterveyshoitoa, jotta nuorten ongelmat eivät pääsisi kehittymään siihen pisteeseen, että nuorisopsykiatrian palveluja tarvitaan.

Lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden häiriöiden hoitamisen lisäksi perusterveydenhuollossa voisi hänen mukaansa tehdä osan siitä työstä, mikä jää nykyisin erikoissairaanhoidon vastuulle.

– Esimerkiksi erikoissairaanhoidon tutkimusten jälkeen usein määrättävän jatkohoidon tai lääkehoidon seurannan voisi hyvin järjestää terveyskeskuksessa. Näin nuorisopsykiatrian poliklinikoilla voitaisiin keskittyä vakavien häiriöiden ja intensiivisen akuuttivaiheen hoitoon.

Nuorten arkea kuormittaa moni asia

Kysyimme nuorilta, mitkä asiat heikentävät heidän henkistä hyvinvointiaan.

Esiin nousi erilaisia mielenterveyden häiriöitä, mutta myös yksinäisyyteen, epävarmuuteen ja ulkopuolelta tuleviin paineisiin liittyviä tunteita.

Erityisesti toisen asteen opiskelijoiden vastauksissa toistui monenlainen kouluun liittyvä stressi ja riittämättömyyden tunne. Koulutyö koettiin liian vaativaksi, jatko-opintoihin liittyvät valinnat aiheuttivat epävarmuutta eikä levolle tuntunut olevan aikaa.

Koulutyötä on liikaa suhteessa vapaa-aikaan, enkä osaa levätä. Yksinkertaisistakin asioista puhumisesta on tullut vaikeaa, enkä uskalla tulla kaapista vanhemmilleni, mikä heikentää huomattavasti hyvinvointiani. En halua vaivata muita ihmisiä ja vältän ongelmista puhumista. 16-vuotias lukiolainen

Nuoret toivoivat helpotusta kouluarkeen. Vastaajat kaipasivat muun muassa rennompaa opiskelutahtia, virheiden hyväksymistä ja vähemmän tulevaisuuden valintoja koskevaa painetta.

Vaikka osa vastaajista oli sitä mieltä, että mielenterveysongelmista puhutaan melko avoimesti, huomattavan moni toivoi että niistä puhuttaisiin vieläkin enemmän.

Nuoret kaipasivat heidän ympärillään olevilta ihmisiltä perusasioita, kuten välittämistä, kiinnostusta ja ohjeita arjen hallintaan.

Kotona mielenterveyttä edistää parhaiten avoimuus. Kun lasten ja vanhempien välit ovat kunnossa, asioista on helpompi keskustella eikä niitä mieti vain yksinään. Mielenterveyttä edistää myös yhteinen tekeminen esim. matkat ja kaikille yhteiset pelisäännöt. 17-vuotias lukiolainen

Nuorten kanssa pitäisi uskaltaa keskustella ja kysyä heiltä yksilöinä, mitä oikeasti kuuluu. 17-vuotias lukiolainen

Vaaditaanko nuorilta jo liikaa itsenäisyyttä?

Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala sanoo, että tutkimusten mukaan vakavat mielenterveyden häiriöt eivät ole yleistyneet.

Osa mielenterveyspalvelujen kysynnän kasvusta johtuu hänen mukaansa siitä, että mielenterveyden häiriöt tunnetaan, niistä puhutaan ja apua uskalletaan hakea.

Kaltialan mukaan taustalla vaikuttaa myös se, että nuorilta vaaditaan entistä enemmän.

Esimerkiksi kouluissa korostetaan itsenäistä opiskelua, vaikka osa nuorista tarvitsisi huomattavasti enemmän apua.

– Kaikki nuoret eivät selviydy koulussa asetetuista itseohjautuvuuden ja projektiluonteisen työn vaatimuksista, vaan tarvitsevat aikuisen suoraa ohjausta.

Elämän muuttuminen entistä yksilö- ja suorituskeskeisemmäksi ei koske vain koulua. Sosiaalinen media pakottaa vertaamaan itseään muihin ja olemaan aina tavoitettavissa. Myös vanhempien kasvatusperiaatteet ovat muuttuneet.

Kaltiala sanoo, että yhteiskunnassa on jo pitkään ollut vallalla ilmapiiri, jossa korostetaan nuorten itsemääräämisoikeutta ja vapautta valita. Samalla lisääntyy vastuu, eivätkä kaikki nuoret ole siihen valmiita.

– Nuoret ovat samanlaisia kuin ennenkin, mutta se ei enää riitä. Pitää kysyä, onko nuorten oikeuksia korostettu liikaakin, ja saavatko he aikuisilta riittävästi apua ja tukea näissä erilaisissa kasvuympäristöissä?

Lue lisää:

Mielenterveysjärjestön ruuhkautunut kriisipuhelin alkaa päivystää ympärivuorokautisesti

Yle Perjantai keräsi huonoja terapiakokemuksia – moni kokee terapian henkisenä pahoinpitelynä: “Paras vertaus on raiskaus, siltä se tuntui”

Sean Ricks: Älä ikinä häpeä terapiaasi – en minäkään

Tänään klo 21.05 Yle TV1:llä Perjantai: Terapia. Sean Ricksin vieraina hyvää ja huonoa terapiaa kokenut kirjailija Katariina Souri ja psykologi Jan-Henry Stenberg. Ohjelman voi katsoa myös Yle Areenassa.

Sunrise Avenue -yhtyeen johtohahmoa, muusikko Samu Haberia syytetään huumausainerikoksesta, kertoo Iltalehti.

Lehti kertoo, että se on saanut asiasta vahvistuksen Helsingin käräjäoikeudesta. Haber kiistää syyllistyneensä mihinkään.

– En ole siis syyllistynyt mihinkään rikokseen, ja se tulee selviämään tämän oikeusprosessin aikana, Haber sanoo Iltalehdelle.

Syyttäjä kertoo STT:lle, että epäilty rikos tapahtui viime heinäkuussa. Ilta-Sanomien mukaan tarkempi aika ja paikka on Turussa 6.–7. heinäkuuta.

Tuolloin kaupungissa on ollut Ruisrock-festivaali, jossa Haber on kertonut sosiaalisessa mediassa vierailleensa.

Haber myöntää "vähäisen käytön"

Haber kommentoi asiaa myöhemmin torstaina Instagram-päivityksessään.

– Olin kesällä 2019 eräillä jatkoilla ja myönnän siellä käyttäneeni vähäisen määrän huumausaineita, joita minulle ilmaiseksi tarjottiin, Haber kirjoittaa.

Haber pyytää käytöstään anteeksi läheisiltään, yhtyeeltä, yhteistyökumppaneilta ja faneilta.

– Olen ollut todella typerä ja huumeiden käyttöä ei voi mitenkään puolustella. Otan tästä opikseni.

Muokattu 16.1.2020 kello 18.03: Lisätty tieto, että Haber myöntää huumeiden käytön Instagramissa. Otsikkoa muutettu.

Elokuvatuottaja Harvey Weinsteinin rikosoikeudenkäynnin valamiehistöön valittiin torstaina seitsemän ihmistä. Yhteensä heitä valitaan 12.

Julkisuudessa huomiota herättänyt ehdokas, supermalli Gigi Hadid hylättiin valamiehistöstä. 24-vuotias Hadid oli yksi 120 ehdokkaasta, joita haastateltiin maanantaina valamiesten valintaprosessissa.

Oikeudenkäynti newyorkilaisessa tuomioistuimessa käynnistyi viime viikolla.

Weinsteiniä syytetään törkeästä raiskauksesta, pahoinpitelystä ja seksiin pakottamisesta. Kyseiset tapaukset, joissa osallisina on ollut kaksi naista, ovat vuosilta 2006 ja 2013. Weinstein, 67, voi saada niistä enimmillään elinkautisen vankeustuomion. Weinstein kiistää kaikki syytteet.

Oikeuden istuntojen ja avauspuheenvuorojen odotetaan alkavan ensi viikolla. Oikeusprosessi kestää kokonaisuudessaan kaksi kuukautta.

Weinsteinin asianajajat vetosivat vielä viime hetkellä, että oikeudenkäynti New Yorkissa pysäytetään ja siirretään toiseen kaupunkiin. Asianajajien mukaan oikeudenkäynti New Yorkissa on muuttunut "media- ja viihdesirkukseksi". Tapaus saa heidän mukaansa New Yorkissa voimakkaasti julkisuutta sekä kerää mielenosoituksia, minkä vuoksi Weinstein ei saa reilua oikeudenkäyntiä.

Joulukuussa Weinstein teki sopimuksen kymmenien häntä seksuaalirikoksista syyttävien kanssa. 25 miljoonan dollarin sopimuksella Weinstein vapautuisi lähes kaikista syytöksistä.

Lue myös:

Supermalli Gigi Hadid ehdolla Harvey Weinsteinin oikeudenkäynnin valamiehistöön

Harvey Weinsteinin rikosoikeudenkäynti seksuaalirikoksista alkaa New Yorkissa – elokuvatuottajaa uhkaa jopa elinkautinen vankeustuomio

Helsingin vilkkaimman metroaseman eli Rautatientorin hissit ovat olleet poissa käytöstä jo lähes viisi kuukautta. Koko tämän ajan lastenvaunujen tai pyörätuolien kanssa kulkevat matkustajat ovat joutuneet käyttämään muita metroasemia tai muita liikennevälineitä.

Hissit tuhoutuivat elokuun 23. päivä tapahtuneiden rankkasateiden myötä. Metrosema pysyi suljettuna sateiden jälkeen kahden päivän ajan, mutta hissit olleet tuosta päivästä asti pois käytöstä. Miten ihmeessä kahden hissin korjaustöissä voi kestää yli viisi kuukautta?

Romahdusvaarassa oleva seinä puretaan pois

HKL:n tekninen isännöitsijä Raimo Hinkkanen avaa metrolaiturilla sijaitsevan työmaa-aitojen sisäpuolelle suojatun hissin sähkökuilun oven. Näkymä on hurja: kymmenien eripaksuisten sähkökaapelien takaa kurkistaa tiiliseinä, joka on osittain murskana.

Sisälle päässeet vesimassat romahduttivat osan kuilussa seisovasta noin 30 metriä korkeasta seinästä.

– On tavallaan huono asia, että koko seinä ei luhistunut yhdeksi kasaksi lattialle, jolloin sen olisi voinut vaan lapioida pois, Hinkkanen sanoo.

Nyt seinä on vääntynyt ja osittain edelleen pystyssä. Romahdusvaara oli pitkään todellinen, mutta nyt seinä on tuettu niin, että kuilussa voidaan työskennellä turvallisesti. Työ on kuitenkin hidasta.

– Kuilutila on kapea ja korkea ja joka puolella ympärillä on sähköt päällä. Lisäksi metro liikennöi vieressä koko ajan, Hinkkanen sanoo.

Lähipäivinä seinä päästään viimein purkamaan kokonaan pois ja rakentamaan tilalle uusi.

Kuilussa kulkee myös kymmeniä eri järjestelmiin liittyviä sähkökaapeleita. Kaikki tekniset järjestelmät, joihin kaapelit liittyvät, on täytynyt pitää toiminnassa korjaustöiden ajan, sillä metroasema on koko ajan käytössä.

Töitä ei ole voitu ajoittaa pelkästään yöaikojen liikennekatkojen ajalle, koska Hinkkasen mukaan öisin tehdään valtava määrä erilaisia muita huoltotöitä, jotka on sovittu ja varattu jo kuukausikaupalla etukäteen.

Hinkkasen mukaan valtaosa hissien korjaukseen käytetystä ajasta on mennyt hallittuun ja turvalliseen katselmointiin ja tarvittavaan suunnitteluun. Tärkein lähtökohta on koko ajan ollut ihmisten turvallisuus.

Valmista aikaisintaan maaliskuussa

Seinän purkaminen, uuden rakentaminen ja kaikki muu työ kestää vielä pitkään. Raimo Hinkkanen arvioi, että varsinaisia hissien korjaustöitä päästään tekemään vasta noin kuukauden päästä, eli viikolla yhdeksän, joka alkaa 24. helmikuuta.

– Siihen kun lisää 3–4 viikkoa, siinä voisi olla jonkinlainen tavoite haaveilla toimivista hisseistä.

Aikaisintaan hissit voivat olla siis käytössä suunnilleen maaliskuun puolivälissä.

HKL:n infra ja kalusto -yksikön johtaja Artturi Lähdetie vakuuttaa, että hissien korjaustyöt on tehty niin nopealla aikataululla kuin käytännössä on ollut mahdollista.

– Tässä tilanteessa sitä ei olisi oikein pystynyt nopeammin hoitamaan. Se on vähän niin kuin rakentaisi laivaa pulloon, siellä kuilussa pitää kapeassa välissä operoida ja saada molemmat hissit valmiiksi kerralla.

Lähdetien mukaan nyt olennaista on uudelleenarvioida riskit vastaavanlaisten vahinkojen varalle. Tunneli on täyttynyt vesimassoista nimittäin aiemminkin: loppuvuodesta 2009 koko metroasema oli pitkään suljettuna, kun Kaivokadun alla sijaitseva paksu runkovesijohto halkesi ja asematunneli kärsi laajoista vesivahingoista.

– Meillä laaditaan nyt tarkkaa toimenpideohjelmaa, jonka pohjalta katsotaan, mitä lähdetään ihan ensiksi tekemään. Yksi on tietysti se, että kartoitetaan kaikki mahdollisuudet uudestaan, että mistä näitä voi tulla, koska tämä nyt tapahtunut vuotokin tuli vähän ennakoimattomasta paikasta.

Lähimmät hissit Kampissa ja yliopistolla

Helsingin seudun liikenne HSL on pyrkinyt ohjaamaan pyöräilijät sekä lastenvaunujen tai pyörätuolien kanssa kulkevat matkustajat käyttämään muita asemia kuin Rautatientoria hissien käyttökatkon ajan.

Lähimmät esteettömät reitit päärautatieasemalle kulkevat Helsingin yliopiston tai Kampin metroasemien kautta.

Rautatientorilla työskentelevät vartijat myös ohjeistavat ja voivat tarvittaessa auttaa asiakkaita käyttämään liukuportaita.

Voit keskustella aiheesta 17.1.2020 klo 22 saakka.

Tullessaan kotiin Iso-Pyhännän jäiltä ristijärveläisellä Pertti Möttösellä oli totuttuun tapaan mukanaan pilkiltä saatua kalaa. Hän huomasi, että yhdellä noin 200 gramman painoisella ahvenella sojotti pyrstöevän lovesta uloke, joka näytti hieman hännältä.

Pertin vaimo Riikka Möttönen jakoi kuvan Facebookiin, jossa se herätti mielenkiintoa. Päivitykseen tehdyissä kommenteissa pohdittiin, onko esimerkiksi hauki haukannut pyrstöstä aiheuttaen epämuodostuman.

– Minä ja mieheni emme usko, että "häntä" olisi hauen puraisusta, Riikka Möttönen sanoo.

Kysyimme asiasta Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Lauri Urholta.

Hänen mukaansa todennäköisin syy ulokkeelle on pitkäksi venähtäneessä kasvussa, joka on korjannut evävauriota. Kalojen evät ovat uusiutuvia samaan tapaan kuin ihmisten kynnet.

Urhon mukaan esimerkkitapauksen kaltaisia epämuodostumia ei tule joka päivä vastaan, mutta evävauriot ovat suhteellisen tavallisia. Niitä aiheuttavat muun muassa bakteerit ja kalatäit.

– Kehityksessä tapahtuvat vauriot syntyvät yleensä jo kalojen mäti- ja poikasvaiheessa.

Jos epämuodostuneita kaloja sattuisi löytämään useitakin, kannattaa Urhon mukaan havainnoista ottaa kuvia ja mahdollisuuksien mukaan pakastaa pyydetyt kalat jatkotutkimuksia varten. Hän kehottaa ilmoittamaan eriskummalliset havainnot Luken ylläpitämälle sivustolle.

Kuvan ahvenhavainnosta Urho ei olisi huolissaan, sillä epämuodostuma on vain yhdellä kalalla ja vain yhdessä kohtaa kalan ruumista. Epämuodostumia olisi todennäköisesti ympäriinsä ja monella yksilöllä, jos ne aiheutuisivat esimerkiksi ympäristömyrkyistä.

Möttösen pyytämä ahven päätyi ruoaksi.

– Meidän pakkasemme ovat jo täynnä kalaa, joten annoin ahvenen tädilleni, joka pitää järvikalasta, Riikka Möttönen kertoo.

Oletko törmännyt vastaavaan? Keskustelu on auki kello 22:een asti.

Miltä siellä Lontoossa nyt tuntuu? Tähän kysymykseen sai vastata toistuvasti joululomilla Pohjolassa. Britannian uusi tilanne joulukuisten parlamenttivaalien jälkeen ei jäänyt ystäviltä ja sukulaisilta huomaamatta.

Pieni mahdollisuus brexitin peruuntumisesta poistui sinä hetkenä, kun maan parlamenttivaalien tulos julkaistiin. 80 edustajan enemmistöllä EU-eromielinen pääministeri Boris Johnson voi tehdä mitä tahtoo.

Hänen EU-erosopimuksensa sai vuoden 2020 alkajaisiksi selvääkin selvemmän tuen parlamentin alahuoneelta. Nyt näyttää päivänselvältä, että EU:n historian pahin takaisku – kolmanneksi suurimman jäsenmaan ero – todellakin tapahtuu tammikuun 31. päivänä.

Tämä juttu on Eurooppa-uutiskirjeestä. Voit tilata kirjeen tästä linkistä omaan sähköpostiisi.

Kovan linjan EU-eromieliset juhlivat tietenkin voittonsa varmistumista. Miljonääri Arron Banksin tukema Leave EU -sivusto kampanjoi sen puolesta, että kaikkia maan kirkonkelloja soitettaisiin helmikuun 1. päivänä Britannian uuden “itsenäisyyden” kunniaksi.

EU-jäsenyyden puolustajille kellojen kumahtelu olisi suolan heittämistä haavoihin. Vaikka kellojen soitto ei viime tietojen mukaan onnistu, kuuluisa brexitööri Nigel Farage on saanut luvan järjestää isot juhlat Big Ben -kellotornin juurella EU-eron kunniaksi.

Samalle joululennolle osunut vuoden takaisen jutun haastateltava oli silminnähden masentunut kotimaansa poliittisen tilanteen vuoksi. Uutta kansanäänestystä ajaneen People's Vote -kampanjan aktiivijäsen kertoi, että kampanja on tällä erää kuopattu.

Oma mielialani pian EU:sta eroavaan Britanniaan palatessa oli yllättävänkin hilpeä. Ei sen vuoksi, että Britannian tulevaisuus EU:n ulkopuolella näyttäisi erityisen ruusuiselta. Tuoreen Bloomberg-talousmedian tutkimuksen mukaan Britannian talous on jo kärsinyt yli 150 miljardin euron iskun brexit-sotkujen vuoksi. Boris Johnsonin ajama jyrkkä ero voi leikata UK in Changing Europe -tutkimuslaitoksen mukaan jopa seitsemän prosenttia kansantuotteesta.

Helpotuksen tunteeni johtui täysin itsekkäistä leipätyön sisältöön liittyvistä syistä. Brexit-prosessi oli jumissa niin kauan, että siitä raportointi alkoi muistuttaa Studio Julmahuvi-komediasarjan Neuvottelut -sketsiä. Sketsissä televisiotoimittaja seuraa päättymättömiä lakkoneuvotteluja päivästä toiseen. Uutta kerrottavaa ei ole, ja toimittajan turnauskestävyys sekä mielenterveys alkavat selvästi rakoilla.

Pian Britanniassa siirrytään eroneuvotteluista tulevaisuuden suhteiden luomiseen. Uutta prosessia kuvataan monin verroin vaikeammaksi kuin mitä EU-eron sinetöiminen oli. 11 kuukaudessa pitäisi sopia sadoista asiakokonaisuuksista.

Sopimuksettoman eron uhkakin leijuu edelleen ilmassa, sillä pääministeri Boris Johnson vakuuttaa, että vuoden lopussa umpeutuvaan brexitin siirtymäaikaan ei haeta jatkoa.

Nyt tiedetään ainakin, että brexit etenee. Painajaismainen tilanne, jossa jokainen päivä toistui samanlaisena kuin Päiväni murmelina -elokuvassa, on poissa. Se voi olla helpotus toimittajille ja kenties uutisten yleisöllekin.

#SOMESSA: Euroenglanti on uusin eurooppalainen kieli

Brysseliin on kehittynyt ihan oma englannin kielen muoto, joka usein ärsyttää englantia äidinkielenään puhuvia. Lakitekstejä kääntävät EU:n lingvisti-juristit, ja jotkut muunkielisten väärin kääntämät sanat jäävät elämään. Esimerkiksi "to assist" tarkoittaa euroenglannissa useimmiten ranskalaisittain "olla läsnä" eikä "auttaa". Virheellisiä termejä on paljon muitakin.

EU-meemeillä iloitteleva sometili DG Meme, suomeksi Meemi-pääosasto, vitsailee Instagramissa, Twitterissä ja Facebookissa lyhenteillä. Tiedätkö mikä ero on WTD:llä, WTO:lla ja WTF:llä? Brysselin kielten sekamelska innoitti takavuosina jopa erään kääntäjän kehittelemään oman europanto-kielen, joka on sekoitus EU:n pääkieliä: "Europanto - la lingua majeure for Europa para the nouvelle millenium."

#FAKTA: Suomalaiset saavat useimmin kännykän työnantajaltaan

Kaksi kolmesta eurooppalaisesta työnantajasta tarjoaa työntekijöilleen jonkin mobiililaitteen, Pohjoismaissa liki kaikki. Yhteys verkkoon on yhä tärkeämpi. Mobiililaitteiden käyttö lisää työn kulkeutumista vapaa-ajalle. Esimerkiksi Ranskassa säädettiin muutama vuosi sitten laki, jonka mukaan työntekijällä on oikeus sulkea älypuhelimensa vapaa-ajalla. Myös kouluissa älypuhelinten käyttö on maassa kielletty.

ÄLÄ MISSAA NÄITÄ: Juutalaisviha voimistuu Saksassa ja Suomi haluaa takaisin EU-eturiviin

Ulkolinjassa Rajojen Eurooppa: Populististen puolueiden suosio puhuttaa eri puolilla Eurooppaa. Yhteenä käänteenä pidetään pakolaistilanteen kärjistymistä syksyllä 2015. Miltä tilanne näytti tuoreeltaan kahdessa täysin eri linjoilla olleessa maassa tuolloin? Keväällä 2016 ilmestynyt Ulkolinja kuvattiin Unkarissa ja Saksassa.

Brysselin koneessa haastateltavana oli vuoden ensimmäisessä osassa Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen. Hän toteaa, että nyt kun perussuomalaiset ja siniset eivät enää ole hallituksessa, Suomessa on aiempaa vahvemmin sitouduttu eurooppalaiseen yhteistyöhön. Tuppuraisen mukaan Suomen paikka on EU-asioissa eturivissä, ja tavallaan palataan Paavo Lipposen politiikkaan päivitettynä tähän päivään.

Joka neljännellä saksalaisella on juutalaisvastaisia ajatuksia. Monet juutalaiset tuntevat olonsa uhatuksi ja harkitsevat maastamuuttoa. Ben Salomo on berliiniläinen rap-muusikko. Hän on myös juutalainen. Siksi hän saa päivittäin vihapostia ja solvauksia sosiaalisen median kautta.

EU-komissio julkisti tiistaina valtavan ilmastopaketin. Unioni ohjaa budjetistaan ja kanavoi markkinoilta yli tuhat miljardia euroa ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun tulevina kymmenenä vuotena.

Iranin kriisi on osoittanut, kuinka kehnolla tolalla EU:n ja Yhdysvaltain suhteet ovat. Viime viikolla EU:n ulkoministerit vetosivat Iraniin ja Yhdysvaltoihin, jotta tulenarka tilanne Iranissa ja sen lähialueilla saadaan rauhoittumaan. EU haluaa vahvistaa rooliaan ulkopoliittisena toimijana.

Muutoksia parlamentissa:

Brexitin jälkeen oikeistopopulistien ID-ryhmä nousee Vihreitä suuremmaksi puolueeksi EU-parlamentissa. Myös konservatiivien EPP-ryhmän koko kasvaa. Brittimepit olivat parlamentin täysistunnossa viimeistä kertaa tällä viikolla.

Tällä viikolla myös maanpaossa elänyt katalaanijohtaja Carles Puigdemont uskalsi vihdoin ottaa vastaan paikkansa EU-parlamentissa. Espanjan korkein oikeus yrittää yhä kumota separatistijohtajan koskemattomuuden ja saada tämän tuomioistuimen eteen Espanjaan.

ENSI VIIKOLLA: Suomi esittelee talouttaan muille €-maille

Kuten euroryhmän tapoihin kuuluu, jäsenmaiden uudet hallitukset esittelevät taloussuunnitelmiaan muille aina virkaan astuttuaan. Maanantaina tuore valtiovarainministeri Katri Kulmuni valistaa kollegoitaan Suomen tilanteesta. Euroryhmän pöydällä on myös valuutta-alueen oma budjetti, jonka rahoituksesta vallitsee jyrkkä erimielisyys. Yhteisen finanssipolitiikan tarpeesta ovat erimielisiä myös Suomen puolueet.

Maanantai-iltana EU-maiden ulkoministerit pohtivat muun muassa uudenlaista ilmastodiplomatiaa – mitä se voisi pitää sisällään?

Erotetaanko unkarilainen Fidesz-puolue EU-parlamentin suurimmasta ryhmästä, konservatiivien EPP:stä? EPP:n viime vuonna valittu puheenjohtaja Donald Tusk on lupaillut erottamispäätöstä tammikuun loppuun mennessä. Fideszin johto taas on vihjaillut siirtyvänsä itse euroskeptiseen ECR-ryhmään ennen mahdollisia potkuja.

Voit tilata Eurooppa-uutiskirjeen tästä linkistä omaan sähköpostiisi.