Valotauluja on tehty ahkerasti jo aikaisemminkin, mutta nyt suuret massat ovat innostuneet väkertämään kehyksestä, printtikankaasta ja led-valosarjasta omansa, uskoo naantalilainen askarteluyrittäjä Hannele Koponen.
Hänen ylläpitämässään Ihana Joulu -jouluaskartelut Facebook-ryhmässä on jaettu tänä syksynä vilkkaasti kuvia omista tauluaskarteluista.
Sadattuhannet suomalaiset kuuluvat sosiaalisessa mediassa erilaisiin askarteluryhmiin. Joulufiilistelijöiden suurimmat yhteisöt, Sydämeeni joulun teen ja Ihana Joulu -jouluaskartelu, keräävät yhdessä noin 118 000 mukanaolijaa.
Sosiaalisen median voima on suuri, kun askarteluideasta syntyy jouluhitti. 2018 käsistään kätevät innostuivat liimaamaan ja maalaamaan kävyistä hyasinttiasetelmia. Vuotta aikaisemmin tee se itse -tyypit tehtailivat tonttuovia, jotka kiinnitettiin seinälle lattianrajaan.
– Kuvien jakaminen innostaa. Toisen idean näkeminen motivoi omaa luovuutta ja halun kokeilla itsekin. Kun riittävän monelle käy näin, hitti on valmis, Koponen sanoo.
Vuoden 2018 jouluhitti käpyhyasintti pääsee varmasti esille moneen kotiin tänäkin jouluna.Kristiina Nylundin kotialbumi
Askarteluun hurahtanutkaan ei mene joka hitin perässä
Helsinkiläinen ahkera askartelija, Kristiina Nylund, tunnustaa seikkailevansa netissä välillä tuntikausia. Aika menee huomaamatta, kun uppoutuu askartelukuviin ja -vinkkeihin.
– Kun innostun jostakin, etsin YouTube-videon, missä neuvotaan, miten työ tehdään.
Viimeksi Nylund bongasi koristellut glögipullot venäjänkielisestä videosta.
– Sain sen verran selville, kun tekniikan oppimiseen tarvitsikin.
Askartelijoiden ehtymätön idealähde on sosiaalisen median ryhmien lisäksi linkkien ja kuvien jakopalvelu Pinterest. Myös Nylund selaa sitä ahkerasti.
Kristiina Nylund tuunasi glögipullot servettitekniikalla vielä jouluisemmiksi.Kristiina Nylundin kotialbumi
Nylund on jo ehtinyt tehdä oman valotaulunsa vanhaan ikkunakehykseen. Askarteluun hurahtanut kokki tekee joulujuttuja omaksi ilokseen, lahjoiksi ystäville ja välillä myös myyntiin.
– Tykkään tehdä kaikenlaista, en pelkästään joulujuttuja. Askartelu antaa mahdollisuuden rentoutua hektisen työn ohessa.
Kätevissä käsissä on syntynyt kirjaenkeleitä ja esimerkiksi vesi-ilmapalloista ja liimalla kovetetusta puuvillalangasta koottuja joulupalloja.
Jokaista hittiä Nylund ei kokeile. Joulupalloista koottu kranssi ei esimerkiksi houkuta luonnonmateriaalien ystävää. Tonttuovi odottaa vielä ajatuksen asteella, mutta käpyhyasintteja Nylund teki, kun ystävä pyysi.
Vanhan ikkunan uusi elämä valotauluna.Kristiina Nylundin kotialbumi
Valotaulu syntyy näin
Oma merkityksensä askarteluhitin synnyssä on myös joulupajoilla ja kursseilla. Neuvontavastaava Marja-Liisa Katajala tunnistaa valotaulubuumin.
– Valotauluja on tehty aika reippaasti jo pari vuotta, mutta innostus tuntuu edelleen vain kasvavan.
Katajalan vetämässä Taito Keski-Pohjanmaan joulupajassa tehdään pidemmän kaavan mukaan eli ensin painetaan Kokkolan vanhaa kaupunkia esittävä kangas, ja sitten kootaan taulu.
Kangas kiristetään ja nidotaan puukehykseen kiinni. Taakse tulee pahvi, joka rei’itetään halutuista kohdista led-valosarjaa varten. Valojen on tarkoitus loistaa kankaan talojen ikkunoista.
– Ledit eivät kuumene, joten niitä uskaltaa pitää pitkäänkin taulussa päällä, Katajala kertoo.
Puukehysten ja taustapahvin lisäksi valotauluihin käytetään pohjaksi styroksia, finfoamia tai valmiita canvas-pohjia.
– Kannattaa kokeilla, mikä kankaan alla toimii. Väri vaikuttaa, esimerkiksi finfoam voi sävyttää valon keltaiseksi, Katajala neuvoo.
Taustapahvi ja teipinpalat pitävät led-ketjun hyvin paikoillaan.Kati Latva-Teikari / Yle
Mikä tekee ideasta hitin?
Kristiina Nylund hakee joka vuosi ideoita myös joulumyyjäisistä ja -markkinoilta Suomesta ja ulkomailta. Tutuksi ovat tulleet muun muassa Tallinna, Praha ja Frankfurt ja tänä vuonna suuntana on todennäköisesti Kööpenhamina.
Nylundin askartelut pääsevät joka joulu kotona esiin. Omia lemppareita ovat käpykranssit, tontut, pulloista tehdyt kynttilänjalat ja risukuusi. Osa koristeista on paikoillaan ympäri vuoden.
– Viimevuotinen risukuusi pääsee seinälle nytkin, koska minusta siitä tuli kaunis.
Leipätyökseen askartelualan yritystä pyörittävä Hannele Koponen on huomannut, että moni aloittaa jo kesällä. Esimerkiksi joulukortteja tehtaillaan jo heinäkuussa.
Vaikka askartelijat tekevät nyt valotauluja, vuoden suurin jouluhitti saattaa vielä odotella tulemistaan. Se voi alkaa yhdestä kuvasta tai ideasta.
Eikö kuusi mahdu kotiin? Kristiina Nylund kokosi risukuusen seinälle ja koristeli.Kristiina Nylundin kotialbumi
Koposen mukaan on mahdotonta ennustaa, millainen idea kasvaa hitiksi.
– Joku juju siinä pitää olla houkuttamassa. Tonttuovi esimerkiksi on söpö, joten ei ole mikään ihme, että siitä tuli hitti.
Idea on kokenut päivityksen, sillä nyt ovi ja kokonainen tonttumaailma rakennetaan lyhdyn sisälle, Koponen kertoo. Tonttumaailma lyhdyssä näyttäisikin olevan valotaulujen lisäksi toinen tämän joulun trendi.
Kristiina Nylund arvelee, että askarteluhitin syntymiseen vaikuttavat idean lisäksi helppotekoisuus ja hinta.
– Sen täytyy olla joku sellainen juttu, jonka jokainen osaa tehdä. Ja se syntyy halvoista tai ilmaisista raaka-aineista, esimerkiksi luonnosta löytyvistä materiaaleista.
Nylund rakastaa luonnonmateriaaleja. Joka joulu syntyy asetelma, tällä kertaa linnuilla koristeltuna.Kristiina Nylundin kotialbumi
Osa ideoista jää elämään, osa ei. Hannela Koponen ei usko käpyhyasinttien kokevan toista tulemista ainakaan nopeasti - niistä ei ole tänä syksynä kuvia jaettu. Hän itse aikoo tehdä vielä ennen joulua itselleen valotaulun. Kangas ja valot on jo hommattuna.
Kesällä tonttumaisemien rakentamisen aloittanut Nylund aikoo neulahuovuttaa lisää lintuja. Hän tarvitsee niitä vuosittain tekemäänsä joulupöydän kukka-asetelmaan.
– Ajattelin myös vielä kokeilla sukkaan tehtävää betonitonttua, Nylund kertoo.
Tavarataloyhtiö Stockmannin tulos pysyi suunnilleen ennallaan vuoden kolmannella neljänneksellä.
Heinä-syyskuun oikaistu liikevoitto oli 5,4 miljoonaa euroa, kun se samaan aikaan viime vuonna oli 5,9 miljoonaa euroa. Liikevaihto laski kolme prosenttia vuoden takaisesta ja oli 225,3 miljoonaa euroa.
Konserniin kuuluva vaatekauppaketju Lindex paransi tulostaan heinä-syyskuussa, mutta Stockmannin tavarataloyksikön tulos pysyi yhä tappiollisena.
Osavuosikatsauksen mukaan Stockmann selvittää edelleen Lindexin omistuksen strategisia vaihtoehtoja eli käytännössä Lindexin myymistä. Lindexin myynti ei kuitenkaan ratkaisisi Stockmannin perusongelmaa eli huonosti kannattavaa tavaratalokauppaa.
Tavarataloyksikön liikevaihdon supistuminen jatkui kolmannella vuosineljänneksellä. Stockmannin mukaan kehityksen taustalla olivat aiemmin toteutetut Helsingin keskustan Kirjatalon ja Pietarin Nevsky Centre -kiinteistön myynnit.
Toimitusjohtaja Jari Latvanen sanoo Stockmannin muutosprosessin etenevän suunnitellusti. Latvasen mukaan Stockmann jatkaa valikoimiensa uudistamista ja erityisesti Tampereen-tavaratalossa on käynnissä useita uudistuksia.
Stockmannilla on menossa kulukuuri, jolla yhtiö hakee vähintään 40 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä. Yhtiön mukaan säästöjen pitäisi alkaa näkyä jo tämän vuoden lopulla ja selkeämmin ensi vuoden tuloksessa.
Jätevesiremonttien määräaika päättyy huomenna torstaina. Haja-asustusalueiden jätevesiasetus koskee ennen vuotta 2004 rakennettuja rantakiinteistöjä tai pohjavesialueille rakennettuja rakennuksia.
Ympäristöministeri, vihreiden Krista Mikkosen mukaan uutta takarajaa ei ole tulossa hallitukselta. Määräajan päättymisestä ei ole heti seuraamassa mitään kiinteistönomistajille.
Seuraavaksi kunnat tiedottavat muutostarpeista ja kiinteistönomistajille annetaan aikaa tehdä tarvittavat muutokset. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen valvoo ympäristönsuojelulakia, jätevesiasetusta ja kunnan ympäristönsuojelumääräyksiä, joissa hajajätevesivelvoitteista on säädetty.
Ministeri Mikkosen mukaan seuraavaksi omistajille tiedotetaan muutostarpeista.
– Kunnat etenevät seuraavaksi rauhallisesti ja riskiperusteisesti. Alueet, missä vesistönsuojelun kannalta tilanne on kriittisempi, ovat niitä, mihin saatetaan erikseen kohdistaa valvontaa.
Kunnostusta ei tarvita esimerkiksi silloin, jos kiinteistössä on kantovesi ja ulkohuussi. Kunnostusta ei tarvita silloinkaan, jos kiinteistö liitetään viemäriverkostoon tai sillä on jo säädökset täyttävä jätevesijärjestelmä.
Tiedossa kirjeitä kiinteistönomistajille
Esimerkiksi Kuopiossa ja Savonlinnassa aiotaan ensimmäiseksi lähettää selvityspyyntöjä.
Jätevesiuudistuksen valvonnasta Savonlinnassa vastaava ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen kertoo, että 7000 kiinteistönomistajalle lähtee kirje, jossa kerrotaan, että saneerausvelvoite voi olla. Samalla pyydetään kiinteistönhaltijalta selvitystä.
Ympäristöpäällikkö Matti Rautiainen arvostelee päättäjiä siitä, että laaditaan lakeja, joita käytännössä vain tunnolliset ihmiset noudattavat.
– Änkyröitä ei saada asiaa hoitamaan, vaikka kuinka kiinteistö on rannalla tai pohjavesialueella.
Rautiaisen mukaan kunnissa pitäisi olla resursseja moninkertainen määrä, jotta olisi saatu ajoissa remonttihommiin kaikki, joita jätevesijärjestelmän uusiminen koskee.
Kuopiossa kiinteistöjä aiotaan ottaa valvontaan satunnaisotannalla. Uhkasakkoja ja teettämistä varaudutaan käyttämään.
– Teettämisessä on kyse siitä, että tarvittava remontti tehdään ja peritään asukkaalta maksut, sanoo Kuopion kaupungin ympäristöjohtaja Tanja Leppänen.
Hän uskoo, että aika moni hakee seuraavaksi poikkeuslupaa esimerkiksi vähävaraisuuden perusteella.
Suomen ympäristökeskuksen keväällä tekemän laskelman mukaan pohjavesi- ja ranta-alueilla oli noin 114 000 kiinteistöä, joiden jätevesijärjestelmät eivät täytä uusia vaatimuksia. Kuntaliitosta arvioidaan, että määrät eivät ole keväästä merkittävästi pienentyneet.
Jätevesiasetuksesta on väännetty Suomessa yli 15 vuotta. Valtioneuvosto antoi haja-asutusalueiden jätevesien käsittelystä asetuksen jo vuonna 2003.
Suositusta Game of Thrones -sarjasta on tulossa esiosasarja. Esiosasarjassa hypätään 300 vuotta taaksepäin Game of Thronesin tapahtumista, ja se perustuu George R.R. Martinin Fire and Blood -kirjan tapahtumiin.
– Minulla on ilo ilmoittaa, että tilaamme House of the Dragonista suoraan sarjan HBO:lle, kertoi HBO:n edustaja Los Angelesissa tiistaina paikallista aikaa.
Edustaja ei kertonut, milloin esiosasarja julkaistaan.
Suureen suosioon nousseen Game of Thrones -sarjan viimeinen jakso julkaistiin aiemmin tänä vuonna. Sarja on palkittu muun muassa useilla televisioalan Emmy-palkinnoilla. Se muun muassa palkittiin parhaan draamasarjan Emmyllä neljänä eri vuotena. Sarja myös keräsi tämän vuoden Emmyissä ennätykselliset 32 ehdokkuutta.
Hyvätuloiset vanhukset ovat päässeet yksityisiin hoivakoteihin pienempituloisten vanhusten ohi Haminassa.
Etelä-Suomen aluehallintovirasto sai kaksi vuotta sitten ilmoituksen, jonka mukaan kaupungin hallinnoimassa palvelupaikkajonossa ohitettiin toistuvasti.
Haminan hyvinvointilautakunnan antamasta lausunnosta kävi ilmi, että yksityisiin hoivakoteihin ostopalveluna tai palvelusetelillä sijoitettavat hyvätuloiset asiakkaat ovat voineet päästä pidempään hoivapaikkaa odottaneiden, pienituloisten asiakkaiden ohi.
Asiaa perusteltiin sillä, että pienituloisten asiakkaiden maksukyky ei välttämättä riitä yksityisiin hoivakoteihin. Haminan kaupunki teki lausunnon mukaan tarvittaessa harkinnan asiakasmaksuihin, jotta mahdollisimman monella vanhuksella oli mahdollisuus päästä myös yksityisiin hoivakoteihin.
Haminan kaupungin entinen vanhuspalvelujohtaja Sanna Niskanen ei kommentoi, miksi vanhusten tulot Haminan kaupungin aikana vaikuttivat hoivapaikan saamiseen.
– En pysty kommentoimaan, koska ole itse nähnyt Avin päätöstä. En enää edes muista asiaa. En ole ollut vuoteen töissä siellä.
Vuoden alusta Haminan hoivakotipalveluja on hallinnoinut Kymenlaakson sosiaali- ja terveyskuntayhtymä Kymsote, jossa varallisuus ei palvelupäällikkö Mervi Takalan mukaan vaikuta hoivapaikan saamiseen.
– Maksukyky ei ole hoivapaikan saamisen peruste, vaan sen määrää asiakkaan palveluntarve. Hoivapaikka järjestyy ihan samalla tavalla esimerkiksi inkerinsuomalaisille, joilla ei ole paljon eläkekertymää, Takala sanoo.
Aluehallintovirasto on vaatinut Haminan kaupunkia kiinnittämään huomiota asiaan. Kaupunki sai avilta myös huomautuksen.
Osa maksaa itse
Aluehallintovirasto ei pitänyt Haminan hoivapalvelujen tapaa toimia ja mahdollisuutta saada hoivapaikka nopeammin maksukykyn perusteella kaikilta osin lainmukaisena.
Aluehallintovirasto on vaatinut Haminan kaupunkia kiinnittämään huomiota asiaan. Avin mukaan asumispaikan järjestämisen tulee perustua henkilön avun ja tuen tarpeeseen, eikä hänen varallisuuteensa.
– Hoivakotien asiakasmaksut määräytyvät tulojen perusteella. Kunnan tai kuntayhtymän sijoittamalta asiakkaalta on kuitenkin perittävä samansuuruinen maksu sekä yksityisessä että kunnan omassa hoivakodissa, Etelä-Suomen aluehallintoviraston ylitarkastaja Maria Borg sanoo.
Maria Borgin tiedossa ei ole vastaavia tapauksia muualta Suomesta.
– Maksukykyä ei yleisesti ainakaan mainita hoivapaikan saamisen kriteereissä. Sellaista ei tuoda julkisesti esille, Borg sanoo.
Maria Borgin mukaan maksukyvyn merkitys hoivapaikan saamisessa kuitenkin puhuttaa ihmisiä aika ajoin. Borgin mukaan epäselvyys maksukyvyn merkityksestä voi johtua siitä, että osa vanhuksista maksaa hoivapaikkansa kokonaan itse.
– Kaikki asiakkaat eivät hakeudu hoivakotiin julkisen puolen kautta. Osa varakkaista vanhuksista ei saisi kunnalta hoivakotipaikkaa toimintakykynsä perusteella, joten he haluavat itse maksaa ja hakeutuvat itse hoivakotiin.Se on tietysti vähäisempi määrä asiakkaita, Borg kertoo.
Lakisääteinen jonotusaika ylittyi
Lisäksi Aluehallintovirasto huomautti Haminan kaupunkia siitä, että tehostetun palveluasumisen kriteerit täyttäville vanhuksille ei useissa tapauksissa oltu järjestetty hoivapaikkaa kolmen kuukauden kuluessa päätöksenteosta.
Lain mukaan kunnan on järjestettävä asiakkaalle myönnetyt palvelut viipymättä siten, ettei iäkkään henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon vaarannu. Iäkkäällä henkilöllä on oikeus saada hänelle myönnetyt muut kuin kiireelliset sosiaalipalvelut ilman aiheetonta viivytystä, viimeistään kolmen kuukauden kuluttua päätöksenteosta.
Avi pyysi Haminalta selvityksen ympärivuorokautiseen palveluun pääsyn odotusajoista vuosilta 2015, 2016 ja 2017. Näinä vuosina Haminassa oli säännöllisesti vanhuksia, joille ei pystytty järjestämään heidän tarvitsemiaan palveluita vanhuspalvelulain edellyttämän ajan kuluessa.
– On ollut kuukausia, jolloin homma on sujunut hyvin, ja kuukausia, jolloin aika on ylitetty, ylitarkastaja Maria Borg kertoo.
Lisäksi Avin mukaan sosiaalihuollon osaaminen oli ollut puutteellista, koska Haminan kaupungin vanhuspalveluissa ei ollut sosiaalityöntekijää. Avin mukaan asiakkaan oikeus saada palvelutarpeensa arvioiduiksi sosiaalihuoltolain mukaisella tavalla ei välttämättä toteutunut.
Kun talvisota alkoi, Elma Rinkinen oli 15-vuotias.
Viipurissa syntynyt Rinkinen, silloin vielä Väätänen, osallistui ystävättärensä kanssa ensiapukursseille ja lähti mukaan väestönsuojelutehtäviin.
– Innostuneina menimme puolustamaan Suomea, Rinkinen kertoo.
Ennen joulua Viipurissa alkoivat vaikeat ajat ja Rinkinenkin joutui evakkoon Kuurilaan, Hämeeseen. Suomi luovutti Viipurin Neuvostoliitolle talvisodan päättyessä vuonna 1940.
Rinkinen muistaa hyvin, kun rauha tuli. Isä tuli kotiin töistä rautateiltä yhdessä työtoverinsa kanssa.
– Keräännyimme kaikki radion ääreen kuuntelemaan, mitä rauha toi tullessaan. Se toinen mies sanoi, että ”vielä uusi päivä kaiken muuttaa voi”. Se jäi mieleen, Rinkinen muistelee.
Kuva on otettu Viipurin tuomiokirkon tornista vuonna 1936. Sota ajoi ihmiset pois kodeistaan Viiipurissa vain muutamia vuosia myöhemmin. Jalmari Lankinen/Lappeenrannan museot
Rinkisen perheen koti Viipurissa meni kahdesti. Ensin talvi- ja sitten jatkosodassa.
– Se tuntui kauhean ikävältä, kun oma koti ja kotiseutu meni. Viipuri oli hyvin rakas paikka. Olen käynyt siellä myöhemmin muutaman kerran. Mutta en minä mielelläni mene. Mikä on mennyt, on mennyt, Rinkinen huokaa.
Sotien jälkeen elämä vei Kuopioon ja Mikkeliin. Ja kävi Rinkinen Lontoossakin piikomassa. Vuonna 1953 Rinkinen muutti Lappeenrantaan ja tapasi tulevan aviomiehensä Martin. Avioon pariskunta asteli kolme vuotta myöhemmin ja sai kaksi poikaa. Kauppakoulun käynyt Rinkinen teki työuransa konttorissa kirjanpitohommissa.
Kaikille veteraaneille samat edut
Nyt 95-vuotias Rinkinen asuu senioritalossa Lappeenrannan keskustassa. Asunto on esteetön ja siellä on tilaa rullata eteenpäin rollaattorilla. Talossa on myös pitkä rappukäytävä, jota pitkin voi lenkkeillä sellaisina päivinä, kun ulos ei pääse. Rinkinen jäi leskeksi vuonna 2005, jonka jälkeen hän on asunut yksin.
Elma Rinkisellä on veteraanitunnus. Marraskuun ensimmäisenä päivänä voimaan astuu lakimuutos, joka parantaa rintamaveteraanien etuuksia ja tekee kaikista veteraaneista samanarvoisia.
Laki tuo palvelut samalle tasolle kuin sotainvalideilla myös niille veteraaneille, jotka eivät loukkaantuneet sodassa.
Elma Rinkinen istuu tottuneesti tietokoneen äärelle ja avaa nettiselaimesta pasianssin. Kotona asuminen on mukavaa, kun apua saa päivittäin. Kalle Purhonen / Yle
Keskeinen muutos koskee kotona-asumisen palveluita. Ne ovat aiemmin olleet ilmaisia sotainvalideille, mutta lakimuutoksen jälkeen myös rintamaveteraanit ovat oikeutettuja samaan. Veteraaniedut on tarkoitettu henkilöille, joilla on esimerkiksi rintamasotilas-, rintamapalvelus- tai rintamatunnus.
Myös rintamaveteraanit ovat saaneet kotiinsa rajatun määrän veteraanitukipalveluita, jotka ovat sisältäneet hoiva- ja kotityöpalvelua, ateria-, turva- ja liikkumisen tuen palveluita. Sen lisäksi kaikki veteraanit ovat tähän asti olleet myös muiden ikääntyneiden lakisääteisten palveluiden piirissä.
Sotaveteraaniyhdistysten keskusjärjestö sotaveteraaniliitto toivoo, että kaikki veteraanit tulevat nyt noteeratuiksi.
– Joukossa on sellaisia, jotka eivät pidä itsestään mitään meteliä tai pyydä mitään erityistä. Heidät pitää käydä mahdollisimman tarkkaan nyt läpi, Etelä-Karjalan sotaveteraanipiirin sosiaalineuvoja Leena Pesonen sanoo.
Tammikuussa 2019 veteraanien määrä oli noin 10 500. Vuoden 2020 lopussa veteraanien määräksi arvioidaan noin 6 600. Määrä laskee noin 20 prosentilla vuosittain. Sotaveteraanien keski-ikä on 92 vuotta.
Suomalaiset sotilaat perääntymässä Äänislinnasta toinen päivä heinäkuuta 1944. Lakimuutoksen myötä myös ne veteraanit, jotka palasivat rintalta ilman fyysisiä vammoja, ovat oikeutettuja samoihin palveluihin kuin sotainvalidit. SA-kuva
Tukea kotona asumiseen
Lakimuutos velvoittaa kunnat järjestämään veteraaneille maksuttomasti kaikki heidän tarvitsemansa kotona asumista tukevat palvelut. Kunta tekee jokaiselle alueella asuvalle veteraanille yksilöllisen palveluntarpeen kartoituksen. Veteraanipalveluissa painotetaan kotiin annettavia palveluita ja parannetaan myös veteraanien puolisoiden ja leskien asemaa.
– Tarvitsevatko he esimerkiksi pesu- tai saunotusapua? Ovatko pesutilat turvalliset, onko siellä kaiteita tai sellaiset lattiamateriaalit, että ei ole liukastumisvaaraa? Miten he pääsevät kauppaan ja onko heillä saattajaa? Sosiaalineuvoja Leena Pesonen luettelee esimerkkejä.
Palveluita voivat olla myös piha- ja lumityöt, nurmikon leikkaus, siivous vaatehuolto ja turvapalvelut.
Sotainvalidien ja rintamaveteraanien etuudet maksaa valtio, joka jakaa rahat kunnille.
Elma Rinkinen sai Tasavallan presidentti Sauli Niinistöltä Suomen valkoisen ruusun ritatikunnan ansiomitalin vuonna 2018.Kalle Purhonen / Yle
Elma Rinkisen luona käy muun muassa kotihoito ja fysioterapeutti. Rinkisen kotiapu tulee osittain kunnalta ja osittain yksityiseltä. Osa avusta on terveyteen ja hyvinvointiin liittyvää, osa taas kodin kunnossapitoon. Avustajat esimerkiksi siivoavat Rinkisen luona.
– Täällä käy niin mukavia tyttöjä. Olen piristynyt hirveän paljon heidän käynneistään. Oli pitkä aika, että en jaksanut lähteä ulos, mutta nyt jaksan. Askel on hyvin hidas, mutta pääsen eteenpäin, Rinkinen iloitsee.
Käytännön asioiden lisäksi veteraanien palveluihin kuuluvat myös virkistäytyminen, joka voi siis olla esimerkiksi kuljetus teatteriin tai päivätansseihin.
– Matkat saa ilmaiseksi teatteriin ja muuhunkin. En ole paljon ole pystynyt käymään, mutta nyt on teatterimatka edessä, Rinkinen kertoo.
Veteraanit saavat kotipalveluiden lisäksi myös virkistymistä tukevia kuljetuspalveluita. Kuva talvisodasta. SA-kuva
Sotkuista aikaa
Talvi- ja jatkosotaan osallistui yhteensä 600 000 miestä ja 100 000 naista. Joka kahdeksas menehtyi ja palanneista joka neljäs sai pysyvän sotavamman. Sodan vuoksi 30 000 naista jäi leskeksi ja 50 000 lasta orvoksi.
Elma Rinkinen vietti suurimman osan sota-ajasta Kuurilassa. Siellä tehtiin tallukoita, eli tekstiilistä valmistettuja töppösiä, neulottiin sukkia ja lapasia rintamalle. Kaikki olivat velvollisia auttamaan.
– En ollut lotta, suurin osa ei ollut. Kuurilassa ei ollut pommituksia, mutta kerran muistan, kun tuli lentokone ja ihmiset luulivat, että perässä oleva jälki on kaasua. Kaikki ryntäsivät metsään ja laittoivat omatekemät kaasunaamarit kasvoille, Rinkinen muistelee.
Sota-aikana kaikki kynnelle kykenevät olivat velvollisia auttamaan. Kotona työskenneltiin rintamalla olevien hyväksi. YLE
Lopulta joku viisas osasi kertoa, että kyse ei ollut mistään vaarallisesta.
Rinkisen isä työskenteli rautateillä ja auttoi maanviljelijöitä, jotka kuljettivat tavaraa mustassa pörssissä myytäväksi. Sotapoliisi takavarikoi kaiken minkä sai, jonka vuoksi Rinkisen isä otti junassa tavarat säilöön konduktöörin huoneeseen.
– Ja kun oltiin Kuopiossa pääteasemalla, jossa me silloin asuimme, isä piti tavarat siihen asti että sotapoliisit lähtivät. Sitten maanviljelijät tulivat hakemaan niitä. Ja sen ansiosta meillä oli aina lihaa ja voita.
Rinkinen muistelee sota-aikaa dramatisoimatta.
– Nuoren ihmisen elämässä se oli vain yksi tapahtuma. Tietysti kamalan sotkuista aikaa se oli.
Kunnilla suuri vastuu
Veteraanien etujen yhdenmukaistaminen on ollut veteraaniliittojen tavoite jo pitkään.
Lakimuutoksen toimeenpanijoina toimivat käytännössä kunnat. Etelä-Karjalassa palvelut järjestää sosiaali- ja terveyspiiri Eksote. Lakimuutoksen haasteena on pidetty sen voimaan astumista kesken vuoden. Lisäksi maksuista vastaava valtiokonttori on esittänyt huolen siitä, onnistutaanko kunnissa tavoittamaan kaikki veteraanit ja sujuuko tiedotus ja koulutus kuntien suuntaan riittävän hyvin.
– Muutoksen ajankohdalla ei sinänsä ole merkitystä. Asia on tiedetty hyvissä ajoin. Lainmuutoksen myötä määrärahaa haetaan uusien ohjeiden mukaisesti kesken budjettikauden, kertoo kotiin annettavan tuen ja lyhytaikaishoidon vs. palvelupäällikkö Titta Roslakka Eksotelta.
Pommitukset tekivät pahaa jälkeä monissa kaupungeissa sota-aikaan ja ajoivat useat evakkoon. YLE / SA-kuva
Roslakka on tyytyväinen valtiokonttorin tiedottamiseen. Koulutusta on järjestetty Suomen Sotaveteraaniliiton ja Rintamaveteraaniliiton kanssa. Eksotella veteraanit ovat saaneet ilmaista kotihoitoa palvelutarpeen arviointiin perustuen jo vuodesta 2017.
– Eksoten alueella olevat veteraanit ovat tiedossa. Heille myönnetään palveluita palvelutarpeen mukaisesti. Osa heistä on asumispalveluiden ja kotihoidon palveluiden piirissä, osa tukipalveluiden piirissä. Eksotesta on lähdössä myös tiedote veteraanien lakimuutokseen liittyen, Roslakka sanoo.
Lakimuutos on työvoitto
Miksi veteraanit ovat sitten tähän asti olleet eri viivalla palveluiden suhteen?
– Sanopa muuta. Liitot ovat vuosikymmeniä jo yrittäneet neuvotella ja on oltu yhteydessä valtiovaltaan. Tämä on kyllä työvoitto ja olemme todella iloisia siitä. Kuntien velvollisuus on hoitaa lopputaival, sosiaaliohjaaja Leena Pesonen sanoo.
Elma Rinkinen sanoo olleensa hyvin tyytyväinen saamiinsa palveluihin tähänkin asti. Hän ei usko, että lakimuutos juuri muuttaa hänen elämäänsä, mutta sen myötä hän voi kuitenkin saada esimerkiksi ateriapalvelun halutessaan jokaiselle päivälle.
– Tietysti se on epäoikeudenmukaista, että vasta nyt kaikki saavat samat palvelut. Mutta ei kai niitä rahoja ole ollut mahdottomasti. Lappeenrannassa on ollut hyvin kaikki palvelut, mutta ei kaikissa kunnissa ole ollut. On hyvä, että apu tulee kotiin kaikille niin kauan kuin he elävät, Rinkinen sanoo.
Tammenlehvä-tunnusta voivat käyttää rintamaveteraanit, joille on myönnetty rintamasotilas- tai rintamapalvelustunnus. Kalle Purhonen / Yle
Eduskuntapuolueista vain RKP luopuisi suoraan perintöverosta, kertoo Uutissuomalaisen eduskuntaryhmille tekemä kysely.
RKP korvaisi perintöveron luovutusvoittoverolla, joka maksetaan, jos perintö myydään eteenpäin. Myös kokoomus selvittäisi samaa asiaa.
Muista puolueista osa huojentaisi ja osa kiristäisi veroa. Kristillisdemokraatit tekisi perintöveroon huojennuksia yritysten sukupolvenvaihdosten yhteydessä. Vihreät puolestaan kiristäisi perintöveron progressiota.
Pääministeripuolue SDP:n mukaan perintöverosta luopumisesta hyötyisivät eniten rikkaat, ja vasemmistoliitto näkee veron poistamisen omistamisen suosimisena työnteon kustannuksella. Keskusta ei kannata korotuksia perintöveroon.
Uutissuomalaisen kyselyyn vastasivat muut paitsi perussuomalaiset ja Liike Nyt.
Perintöveroa maksetaan 20 000 euron tai sitä suuremmasta perinnöstä.
Länsi-Uudenmaan käräjäoikeus antoi keskiviikkona tuomion, jonka mukaan joukkoliikenneyhtiö Nobinalla oli asiallinen ja painava syy irtisanoa kuljettajansa pääkaupunkiseudulla vuonna 2017 ilman varoitusta.
Linja-auton kuljettaja kuvasi kesällä 2017 puhelimellaan bussiin pyrkineitä henkilöitä kahdessa eri tilanteessa ja latasi videot nettiin yleisesti katseltaviksi.
Käräjäoikeuden mukaan kuljettajan käytös näissä tilanteissa oli epäasiallista, syrjivää ja halventavaa. Hän oli muun muassa esittänyt asenteellisia vihjauksia bussiin pyrkineiden kansalaisuudesta ja kielitaidosta.
Kuljettajan itsensä mukaan henkilöt olivat yrittäneet päästä kyytiin vilpillisesti. Oikeus kuitenkin totesi, että ainakin toisessa tilanteessa kuljettaja oli aloittanut kuvaamisen jo ennen kuin henkilöt olivat edes nousseet linja-autoon.
Kuljettaja irtisanottiin, kun toiminta paljastui työnantajalle. Kuljettaja vaati oikeudessa korvauksia työsopimuksen päättämisestä.
Oikeuden mukaan kuljettajan käytös kuitenkin oli omiaan aiheuttamaan Nobinalle mainehaittaa ja määräsi hänet korvaamaan entisen työnantajansa oikeudenkäyntikulut.
LONTOO Britanniassa parlamentti päätti myöhään eilen joulukuisten parlamenttivaalien järjestämisestä.
Oikeastaan tulos oli selvä jo aamutuimaan sillä hetkellä, kun maan toinen pääpuolue työväenpuolue ilmoitti asettuvansa vaalien taakse.
Puolueen johtaja Jeremy Corbyn kuvaili, että “vaaleista tulee hauskat”, mutta monet hänen puolueessaan ovat eri mieltä. He pelkäävät rökäletappiota, sillä mielipidemittauksissa työväenpuolue laahaa kaukana konservatiivien perässä.
Johnson luottaa EU-eromielisten tukeen
Britannian konservatiivien johtaja, pääministeri Boris Johnson esiintyy voitonvarmana, mutta hänenkin puolueessaan epäröidään.
Johnson ei pystynyt toteuttamaan lupaustaan Britannian EU-erosta lokakuun 31. päivänä. Tämä voi syödä hänen kannatustaan EU-eromielisten parissa, joiden varaan hän näyttää vaalivoittonsa laskevan.
Johnson tarvitsee EU-eron kannattajien laajan tuen, sillä hänen jyrkkä brexit-linjansa uhkaa vieroittaa unionijäsenyyttä kannattaneet konservatiiviäänestäjät puolueesta
Työväenpuolueen voitto voi johtaa brexitin perumiseen
Joulukuun vaaleista toivotaan Britanniassa tietä ulos brexit-umpikujasta.
Työväenpuolueen voitto muuttaisi EU-eron suuntaa radikaalisti, sillä Labour lupaa voittaessaan neuvotella EU-erosopimuksen uusiksi. Puolueen tähtäimessä on läheinen sisämarkkinajäsenyyttä muistuttava malli Boris Johnsonin ajamista etäisistä EU-suhteista poiketen.
Kaiken kukkuraksi Labour antaisi sopimuksen valmistuttua briteille mahdollisuuden valita kansanäänestyksessä uuden erosopimuksen tai EU:n jäsenenä pysymisen välillä.
Konservatiivijohtaja Boris Johnson puolestaan toivoo vaaleista omaa enemmistöä, jonka avulla hän voi saada EU-eromallinsa muuttamattomana läpi parlamentissa.
Brexit-ratkaisu ei ole taattu
Molempien pääpuolueiden ongelmana on se, että Britannian vaalijärjestelmä ei ole pitkään aikaan tuottanut kunnollisia enemmistöjä kummallekaann kilpakumppaneista.
Yhteisten brexit-sävelien löytämisestä pienempien puolueiden kanssa ei ole takeita – joten vaalien jälkeenkin voidaan olla sellaisessa tilanteessa, ettei brittiparlamentista edelleenkään löydy enemmistön tukea millekään ratkaisulle.
Vaalit voivat avata brexit-takalukon – mutta tiellä on vielä monta mutkaa kuten niin usein Britannian EU-eroprosessin aikana.
Kokoomuksen toisen kauden kansanedustaja ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) entinen pääjohtaja Juhana Vartiainen on hakenut valtiovarainministeriön kansliapäälliköksi.
Haku valtiovarainministeriön korkeimman virkamiehen tehtävään sulkeutuu tänään klo 14. Virka on määräaikainen. Nykyinen valtiosihteeri kansliapäällikkönä Martti Hetemäkiilmoitti syyskuussa, ettei hae jatkoa tehtävässä.
Tähän mennessä tehtävää ovat hakeneet Vartiaisen lisäksi Suomen Pankin johtokunnan neuvonantaja Lauri Kajanoja, Piotr Marko Lehtonen, valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö Leena Mörttinen, valtiovarainministeriön hallintopolitiikan alivaltiosihteeri Päivi Nerg ja valtiovarainministeriön talouspolitiikan koordinaattori Markus Sovala.
Suurlähettiläs Jan Store on diplomaattisen satiirin mestari. Lisäksi hänessä on näkijän vikaa.
Jäätyään eläkkeelle ulkoasiainhallinnosta Store oli hetken konsulttihommissa. Silloin hän ennusti, että Brexit ei tulisi koskaan toteutumaan, vaikka EU:sta eroaminen oli juuri saanut brittien kansanäänestyksessä voiton.
Kirjailija- ja journalistikollega Helena Petäistö puolestaan löi samppanjapulloja vetoa sen puolesta, ettei brexitiä koskaan tule.
Ongelma tuollaisessa vedossa tosin on se, ettei sitä oikein voi julistaa päättyneeksi kuin siinä tapauksessa, että ero tulee.
Brexitin odottelusta voi tulla pitkittynyt olomuoto. Eroaminen siirtyy kuin taivaanranta sitä mukaa kun sitä yritetään lähestyä.
Nuo arvostetut ekspertit ennustivat, että brexitiä lykätään moneen kertaan ja lykkäyksistä tulee ikään kuin pysyvä olotila.
Visiot ovat tarkassa linjassa sen kanssa, mitä tähän mennessä on tapahtunut.
Jälleen uusi viivästys on nyt tulossa. Takaraja siirtyy kolmannen kerran tänä vuonna. Itse kansanäänestyksestä on kulunut kolme vuotta ja neljä kuukautta.
Sen ajan olemme saaneet seurata poikkeuksellista poliittista tosi-teeveetä. Viihdesarjan ikävä puoli on, että toisin kuin tarkkaan käsikirjoitettu tosi-tv, tämä tapahtuu ihan oikeasti. Tämän draaman yllättävät juonikäänteet eivät ole tuotantoyhtiön ennalta määräämiä.
Moni suomalainenkin ryhtyi seuraamaan tätä sirkusta ajatellen, että se todistaa Euroopan unionin olevan luhistumassa. Ja että kansallisvaltioiden on parasta päättää itse kaikista asioistaan.
Mutta EU:n romahduksen sijasta olemmekin saaneet seurata Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hidasta hajoamista.
Kansainvälisen politiikan sanastosta löytyy englanninkielinen ilmaisu ”frozen conflict” eli jäätynyt selkkaus.
Jäätyneessä konfliktissa on tyypillistä, että jollain alueella käyttää hallintovaltaa vieras valtio, kapinallisjoukko tai muu taho ilman kansainvälisen yhteisön tunnustusta.
Eräs pisimpään jatkuneista kylmän sodan jälkeisen ajan esimerkeistä on Transnistria, joka sijaitsee periaatteessa Moldovassa, mutta jossa toimiva johto tuntee uskollisuutta lähinnä Venäjää, tai pikemminkin jo kauan sitten lopetettua Neuvostoliittoa kohtaan.
Kun kävin toistakymmentä vuotta sitten kurkistelemassa Transnistrian ”rajalla”, sain kuulla, että alueen merkittävin elinkeino oli kananlihan salakuljetus. Toki ase- ja ihmiskauppaakin käytiin.
En usko, että Britanniasta tulee uutta Transnistriaa. Mutta brexitin odottelusta voi tulla pitkittynyt olomuoto. Eroaminen siirtyy kuin taivaanranta sitä mukaa kun sitä yritetään lähestyä.
Uusi kansanäänestys olisi tähän mennessä esitetyistä vaihtoehdoista paras mahdollisuus saavuttaa uusi pysyvä olotila suuntaan tai toiseen.
Yksi seuraus voi edelleen olla valtion hajoaminen eli ainakin Skotlannin itsenäistyminen ja mahdollisesti myös Pohjois-Irlannin yhdistyminen Irlannin tasavaltaan.
Samaan aikaan toisaalla vaaditaan taas Katalonian eroa Espanjasta.
Eurooppa on elänyt nykyihmisen näkökulmasta katsoen pitkään kansallisvaltioiden kulta-aikaa. Pitkässä historiassa kansallisvaltioiden kausi on kuitenkin lyhyt. Ja epätäydellinen.
Ei maanosamme nykyistä poliittista karttaa ole mihinkään kiveen hakattu.
Ironia vain on siinä, että kansallisvaltioihin perustuva järjestelmä voi ainakin Euroopassa kaatua juuri itseriittoisen kansallismielisyyden ylilyönteihin.
Sillä sitähän brexit on; harhakuvaa siitä, että yksittäinen maa voi pitää yllä ehdotonta kansallista itsemääräämisoikeutta sekä käydä kauppaa ja tehdä muuta yhteistyötä ympäristönsä kanssa vain omilla ehdoillaan.
Brexit voi yhä toteutua, mutta Helena Petäistö ja Jan Store ovat olleet ainakin tähän mennessä oikeassa.
Ja jos ero toteutuu, niin ehkä tarvitsemme sen julmine seurauksineen, jotta tajuamme yhteistyön ja keskinäisriippuvuuden todellisen arvon.
Matti Mörttinen
Kirjoittaja on pirkanmaalainen toimittaja ja tietokirjailija, joka rakastaa rauhaa, ystävyyttä ja solidaarisuutta.
Keskinäisen vakuutusyhtiö Pohjantähden ylimääräiseen yhtiökokoukseen liittyvät tapahtumat johtavat käräjille. Kahdeksaa henkilöä epäillään jutussa vakuutusyhtiörikoksesta. Lisäksi syyttäjä harkitsee parhaillaan lisää syytteitä.
Hämeenlinnalaisen vakuutusyhtiö Pohjantähden toiminta on ollut Finanssivalvonnan tarkkailussa nyt jo puolitoista vuotta, keväästä 2018.
Vakuutusyhtiö Pohjantähden asioiden mutkat johtavat muutaman vuoden taakse ja etenkin kesään ja syksyyn 2017. Pohjantähden ylimääräiseen yhtiökokoukseen liittyen epäillään vakuutusyhtiörikosta eli sitä, että kokouksessa kierrettiin yhtiöjärjestyksessä olevaa äänioikeuden rajoittamista koskevaa määräystä, niin sanottua äänileikkuria. Yhtiökokouksessa saa omasta puolestaan tai toisen valtuuttamana äänestää vain tietyllä äänimäärällä. Asian nosti esille Finanssivalvonta kesällä 2018.
Finanssivalvonta pyysi tuolloin poliisia selvittämään asiaa. Finanssivalvonta asetti myös oman asiamiehensä seuraamaan Pohjantähden toimintaa. Asiamies on edelleen yhtiössä mukana. Asiamies osallistuu yhtiön hallituksen kokouksiin ja seuraa kirjallisesti yhtiön hallintoa.
Finanssivalvonta halusi tarkemman tutkinnan
Syksyllä 2018 Hämeen poliisi tuli esitutkinnassa siihen johtopäätökseen, että Pohjantähden yhtiökokouksessa kukaan ei ollut toiminut kenenkään toisen välikätenä. Poliisi ei epäillyt asiassa tapahtuneen vakuutusyhtiörikosta.
Finanssivalvonta piti kuitenkin Hämeen poliisin esitutkintaa puutteellisena ja riittämättömänä ja kanteli asiasta. Valtakunnansyyttäjänvirasto päättikin maaliskuussa 2019, että tutkintaa on jatkettava.
Uusi poliisin esitutkinta valmistui loppukesästä 2019 ja se on ollut aluesyyttäjä Mirva Hilanderin arvioitavana Itä-Suomen syyttäjäalueella. Aluesyyttäjä on nyt päätynyt nostamaan syytteet asiassa, aluksi kahdeksaa henkilöä vastaan Kanta-Hämeen käräjäoikeudessa. Heitä epäillään vakuutusyhtiörikoksesta. Siitä voidaan tuomita sakkoon tai enintään vuoden vankeuteen.
Lisäksi harkinnassa on muitakin syytteitä, kertoo aluesyyttäjä Mirva Hilander Ylelle.
Pohjantähdessä odotellaan asian käsittelyä
Keskinäinen vakuutusyhtiö Pohjantähti on saanut tiedon jutun menosta oikeuteen. Pohjantähden lakimies ja varatoimitusjohtaja Krista Rantala korostaa, että syytteet koskevat yksityisiä henkilöitä, ei Pohjantähteä yhtiönä. Syytteitä on saanut kuitenkin yhtiön palveluksessa olevia henkilöitä, mutta yksityishenkilöinä.
Pohjantähdessä odotetaan jutuille käsittelypäivää käräjille. Niin ikään Pohjantähti odottaa, että Finanssivalvonta vetäisi asiamiehensä pois yhtiöstä loppuvuodesta.
Yhtiön toimitusjohtajaksi valittiin syksyllä 2018 Aki Kiiliäinen Lähi-Tapiolasta. Myös yhtiön hallitus on koottu 2018, hallituksen puheenjohtajana on Kari Kaartinen.
Yhtiökokouksen kohut eivät ole vaikuttaneet Pohjantähden toimintaan tai asiakassuhteisiin. Yhtiön ilmoituksen mukaan se odottaa tälle vuodelle 3,4 prosentin kasvua maksutuloissa. Se on kasvattanut tänä vuonna vakavaraisuusasteen yli 270 prosenttiin ja on tekemässä viime vuoden tapaan vahvan tuloksen.
Keskinäisen vakuutusyhtiö Pohjantähden palveluksessa on runsaat 300 henkilöä. Vuonna 2018 vakuutusyhtiön saama maksutulo oli lähes 100 miljoonaa euroa. Yhtiön pääkonttori sijaitsee Hämeenlinnassa.
Sydänsairaudet ovat melkeinpä tuntematon vaiva pienelle bolivialaiselle luonnonkansalle tsimanéille, joka saa elantonsa sademetsästä keräilemällä ja metsästämällä sekä pieniltä viljelmiltään.
Juuri nyt tsimanékansa on kuitenkin hajaantumassa niihin, jotka pitäytyvät vanhaan elämäntapaan, ja niihin, joita houkuttelee länsimainen elämäntyyli ruokineen ja tavaroineen.
Se antaa tilaisuuden tutkia elämäntapojen muutosten mahdollisia vaikutuksia sydän- ja verisuoniterveyteen.
Vaikka tsimanéilla on toki terveysvaivansa loistulehduksista ja denguekuumeesta tuberkuloosiin ja käärmeenpuremiin, sydänsairauksia heillä on aiemman tutkimuksen mukaan vähemmän kuin millään muulla tutkitulla kansalla.
Kahdeksankymppisen tsimanén sydän on paremmassa kunnossa kuin viisikymppisen yhdysvaltalaisen, Lancet-lehdessä toissa vuonna julkaistu kansainvälinen tutkimus kertoi.
Uudenlainen elämä muuttaa ruokavaliota
Osa tsimanéista on viime vuosikymmenen aikana kiinnostunut markkinatalouden antimista siinä määrin, että tutkijoilla on lähes ainutlaatuinen mahdollisuus tutkia elämäntyylin muutosten vaikutuksia jo tilanteessa, jossa ne ovat vasta tapahtumassa.
Perinteisen elämänmuodon tilalle on tullut uudenlaisia tapoja hankkia elantoa. Moni syö nyt myös kaupasta ostettuja prosessoituja elintarvikkeita.
Samalla ovat alkaneet lisääntyä myös ylipaino ja liikalihavuus, kertoo yhdysvaltalaisen Baylorin yliopiston antropologian apulaisprofessori Alan Schultz.
Hän vietti yli vuoden tsimanéjen parissa Amazonin sademetsässä oppiakseen tuntemaan heidän sosiaalista elämäänsä ja kulttuuriaan sekä elämäntapojen muutosten vaikutuksia.
Palkkatyö tietää ansioita, ansiot ostoksia
Boliviassa elää 36 alkuperäiskansaa. Tsimanét ovat yksi eristyneimmistä. He asuvat noin 80 kylässä 7 800 neliökilometrin sademetsäalueella, enimmäkseen jokivarsissa.
He eivät ole häviämässä, päinvastoin: 1960-luvun lopulla heitä arvioidaan olleen kuutisen tuhatta. Neljän vuoden takaisessa väestönlaskennassa luvuksi saatiin noin 16 000.
Tsimanénainen saa keskimäärin yhdeksän lasta. Tutkimuksen mukaan syynä suureen lapsilukuun saattaa olla yllättäen olla loinen, suolinkainen, joka vaikuttaa heidän immuunijärjestelmäänsä. Michael Gurven
Kun tsimanéjen elinalueille on tullut karjankasvattajia ja muuta uutta väkeä, alkuperäisasukkaat ovat vähitellen joutuneet kosketuksiin länsimaisen elämäntyylin kanssa ja alkaneet saada satunnaisia tuloja tekemällä heille töitä.
Palkallaan he ovat ostaneet uutuuksia, joista heillä ei aiemmin ollut tietoakaan, muun muassa tehdasvalmisteisia työkaluja ja elintarvikkeita.
Perinteinen huilumusiikki on saanut antaa sijaa uudenlaisille tahdeille ja luonnonlääkkeet apteekkitavaralle. Osa nuorista on lähtenyt yhteisöstään opiskelemaan espanjaksi.
Schultz havaitsi, että vähäisiltä vaikuttavat muutokset saattoivat johtaa olennaisiin siirtymiin elämäntyylissä ja sen myötä terveydessä. Tällainen muutos on esimerkiksi espanjan kielen oppiminen sen verran, että tsimané pystyy allekirjoittamaan työsopimuksen ja alkaa ansaita rahapalkkaa.
– Ansiollaan hän voi ostaa kanoottiin perämoottorin, jolloin hän pääsee aiempaa helpommin osallistumaan markkinatalouteen ja ostamaan prosessoituja elintarvikkeita, Schiltz selittää.
Amuletit ovat yhä arvossaan
Schultz teki tutkimustaan kahdessa tsumanékylässä, Ajessa ja Serruchossa. Aje sijaitsee lähellä autotietä ja jokea, noin kahden tunnin matkan päässä lähimmästä maaseutukaupungista. Serruchosta Ajeen on kahdeksan tunnin matka kanootilla, ja silloinkin siinä pitää olla moottori.
15–75-vuotiaita haastateltuja oli kaikkiaan 103 eli noin neljännes tähän ikäryhmään kuuluvista kyläläisistä. Heiltä kysyttiin heidän äidinkielellään, mitä hyvään elämään tarvitaan.
Listalle päätyi 38 asiaa hyvin laidasta laitaan. Joukossa ovat koulutus, kaasu-uuni, sähkö ja radiouutiset, mutta toisaalta myös traditionaaliset juhlamenot ja huilumusiiki sekä ihon alle piilotettu kivinen amuletti, jonka uskotaan herkistävän metsästäjän saalistusvaistoja.
40 prosenttia listan alkupään asioista on markkinatalouden antimia, kuten teollisesti valmistettuja työkaluja ja ostettuja hyötyeläimiä.
Sellaisista esineistä ja tavoista, joista listalla on sekä perinteinen että uusi vaihtoehto, uudet ovat yleensä korkeammalla. Esimerkiksi metsästyskivääri päihittää arvostuksessa jousen ja yhteisön ulkopuolinen koulutus oppimisen vanhat tavat.
Vain perinteinen ruoka – vilja, kala ja riista – arvostetaan tulokasruokaa korkeammalle, vaikka sekin pääsi listalle.
Vauraus ei ole vain aineellista hyvää
Naisilla osoittautui olevan miehiä selvempi käsitys siitä, mitä markkinatalouden mukainen elämä sisältää. Naiset toisaalta torjuvat miehiä helpommin uudenlaisen integraation eli esimerkiksi perheen ulkopuolelta tulevan avun.
Schultz arvelee, että syy saattaa olla yksinkertaisesti se, että naiset osaavat vähemmän espanjaa kuin miehet.
Tutkimuksessa ilmeni myös, etteivät tsimanét nimitä vauraudeksi vain aineellista hyvää. Aineettomien asioiden arvostajia ovat etenkin ne vastaajat, jotka asuvat kauimpana kaupungista ja joilla on vain vähän omaisuutta.
Hekään eivät sinänsä vastusta ulkopuolisia uutuuksia, mutta heidän hyvän elämän listallaan ovat korkealla suuri perhe ja avuliaat naapurit sekä tieto luonnonlääkkeistä ja henkielämästä.
Esimerkkinä sellaisesta mainittiin muun muassa jokavuotinen rituaali, jossa kiitetään persikkapalmua sen hedelmistä ja jousien ainekseksi sopivasta rungosta.
Tutkimus sydänterveydestä jatkuu
Tsimanét ovat parina viime vuosikymmenenä ottaneet suopeasti vastaan muitakin läntisiä tutkijoita kuin Schultzin. He ovat itse asiassa yksi maailman tutkituimmista pienkansoista. Tieteellisiä artikkeleita on julkaistu yli 400.
Schultzin tutkimuksessa näkökulma on sikäli poikkeuksellinen, että tutkimus ei vertaile tsimanéja muihin, vaan asioita katsotaan yhteisön sisältä. Hän aikoo jatkaa sen selvittämistä, voivatko tsimanét säilyttää terveet sydämensä, jos elämäntyylin muutos jatkuu.
Toisaalta tutkimus voi antaa myös vinkkejä tsimanéjen elämän puolista, joilla sydän- ja verisuonitautien riskiä voitaisiin ehkä pienentää myös länsimaissa, Schultz sanoo.
Kolme sukupolvea tsimanéja. Tsimanéyhteisössä korkea ikä vahvistaa sosiaalista asemaa. Paul Hooper
Tsimané ei kaihda hiilihydraatteja
Ainakaan päivittäisen kilokalorimäärän niukkuus ei selitä tsimanéjen poikkeukselliselle sydänterveyttä. Tsimané popsii päivässä energiaa yli 2 700 kaloria, osoitti vuosi sitten julkaistu toinen yhdysvaltalaistutkimus.
Valtaosa energiasta on peräisin riisistä, maniokista ja maissista, mutta välillä ruokalistalla on myös kalaa ja riistaa, kuten sian sukuista pekaria tai koatia, nenäkarhua. Proteiinien osuus on 21 prosenttia, rasvojen 15 prosenttia ja hiilihydraattien peräti 64 prosenttia.
Tsimanét eivät noudata paleoruokavaliota eivätkä totisesti Atkinsin dieettiä, tuumii tutkimuksen tehnyt Kalifornian yliopiston antropologi Michael Gurven Inverse-lehdessä.
Mahdollisia selityksiä sydänsairauksien vähäisyyteen löytyy ruokavalion suojaravintoaineista, muun muassa kaliumista, magnesiumista ja seleenistä, sekä kuitujen suuresta määrästä. Selittävää voi olla sekin, ettei tsimanéilla juuri ole ollut tapana suolata tai sokeroida ruokaansa.
Vain kymmenesosa ajasta kuluu lököillen
Gurven pitää olennaisimpana terveystekijänä sitä, että tsimanéjen perinteinen elämäntapa kuluttaa kalorit, vaikka ruokavalio ei kaikilta osin ole länsimäisen oppikirjan malliesimerkki.
Tsimanéaikuinen ottaa päivässä keskimäärin 17 000 askelta, eivätkä ne tule juoksemisesta tai kävelemisestä vain liikunnan vuoksi, Gurven toteaa.
Tsimanéjen päivä kuluu ravinnon hankinnassa. Miesten on todettu liikkuvan ruoan takia pellolla tai metsässä 90 prosenttia hereilläoloajastaan, kertoo 13 kylän koottuihin tutkimuksiin perustuva Tsimane.org-sivusto.
Yhdysvalloissa edustajainhuone on tunnustanut Armenian vuoden 1915 joukkomurhat kansanmurhaksi. Aloite hyväksyttiin äänin 405-11.
Turkin tasavallan edeltäjä Ottomaanien valtakunta toteutti ensimmäisen maailmansodan aikana laajamittaisia armenialaisten pakkosiirtoja ja joukkomurhia. Osa armenialaisista kuoli nälkään ja tauteihin.
Turkki on vastustanut Armenian joukkosurmien luokittelemista kansanmurhaksi. Turkin mukaan armenialaisia kuoli 300 000, kun taas armenialaisten mukaan kuolleita oli 1,5 miljoonaa.
Turkin ulkoministeri Mevlut Cavusoglu tyrmäsi edustajainhuoneen päätöksen kutsuen sitä Twitterissä ”häpeälliseksi”, mutta Turkin hallituksen ja kansan näkökulmasta ”merkityksettömäksi ja mitättömäksi.” Lisäksi ulkoministeri katsoo, että Yhdysvaltain edustajainhuone kostaa näin Turkin toimet Koillis-Syyriassa.
Yhdysvaltain edustajainhuone äänesti myös äänin 403-16 sen puolesta, että Turkille asetetaan pakotteita, koska maa on hyökännyt kurdeja vastaan Syyriassa.
Yhdysvaltalaissenaattorit syyttävät lentokonevalmistaja Boeingin pistäneen voitot turvallisuuden edelle, kun yhtiö pyrki kiireellä saamaan surullisenkuuluisan 737 Max -konetyypin käyttöön.
Boeingin toimitusjohtaja Dennis Muilenburg oli tiistaina Yhdysvaltain senaatin talouskomitean kuultavana. Kahdessa 737 Max -koneen turmassa kuoli lyhyen ajan sisään yhteensä 346 ihmistä.
Muilenburg myönsi yhtiön tehneen virheitä.
– Olemme oppineet molemmista onnettomuuksista ja tunnistaneet muutokset, joita täytyy tehdä, sanoi toimitusjohtaja.
Senaattoreiden mukaan Boeing oli tietoinen MCAS-sakkauksenestojärjestelmän ongelmista jo ennen koneiden käyttöönottoa. Lentäjät viestittelivät toisilleen jo vuonna 2016 MCAS-järjestelmän ongelmista. Boeing kertoi ilmeisesti viesteistä Yhdysvaltain ilmailuhallinto FAA:lle vasta tässä kuussa.
FAA hyväksyi 737 Max -konetyypin vuoden 2017 alussa, ja kone otettiin käyttöön saman vuoden toukokuussa.
Senaattori Richard Blumenthalin mukaan Boeing pyrki kiirehtimään koneiden käyttöönottoa ja salaili tietoisesti ongelmia. Hänen mukaansa lentäjiä johdettiin harhaan. Senaattori kuvaili Boeingin ”suunnitelleen näin itse asiassa lentävän ruumisarkun”, kirjoittaa BBC.
Omainen kohtasi Muilenburgin: "Katso meitä silmiin"
Senaatin istunnossa oli läsnä useita turmissa menehtyneiden perheenjäseniä. He kuvailivat BBC:lle, että Muilenburg oli kuulemisessa välttelevä ja että hänen tulisi erota.
– Haluan hänen sanovan yksiselitteisesti, että hän ottaa vastuun 346 ihmisen kuolemasta, koska onnettomuudet olivat ehkäistävissä, sanoi Paul Njoroge, joka menetti viisi perheenjäsentään Ethiopia Airlinesin turmassa.
Siskonsa samaisessa turmassa menettänyt Adnaan Stumo totesi, että Muilenburgin tulisi erota tehtävistään ja mennä vankilaan.
Uutiskanava CNN kertoo, että 24-vuotiaan tyttärensä Ethiopian Airlinesin turmassa menettänyt äiti huudahti Muilenburgille, kun tämä oli poistumassa salista.
– Herra Muilenburg, kun sanotte olevanne pahoillanne, voitteko kääntyä ja katsoa meitä silmiin? huusi äiti.
Toimitusjohtaja pysähtyi, kääntyi äitiä kohden ja nyökkäsi useita kertoja sanoen hiljaa ”Olen pahoillani.”
Uhrien omaisia edustavan asianajajan mukaan Muilenburgin oli määrä tavata omaisia myöhemmin saman päivän aikana.
Indonesian ilmailuviranomaiset julkaisivat viime perjantaina onnettomuustutkintaraportin Lion Air -lentoyhtiön turmasta. Siinä Boeingin ja Yhdysvaltain ilmailuviranomaisten arvosteltiin aliarvioineen sitä, kuinka paljon visuaaliset ja äänelliset varoitussignaalit hidastavat lentäjien kykyä vastata nopeasti häiriötiloihin, jotta onnettomuuksilta voitaisiin välttyä.
Suomalaisyritykset arvioivat Suomen suhdannetilanteen hiipuneen tänä syksynä kaikilla päätoimialoilla, kertoo Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n tuore suhdannebarometri.
Maailmantalouden hidastumisen myötä on huonontunut erityisesti teollisuuden tilanne.
– Huolestuttavaa on, että suhdannenäkymät ovat tulleet syksyn aikana alaspäin aika nopeastikin. Ennen kaikkea tämä on koskenut teollisuutta. Jos katsotaan Suomen ennustettua talouskehitystä, ensi vuodelle on ennakoitu alimmillaan puolen prosentin kasvua. Jos peilaa kasvuennusteita barometrin tilanteeseen, ei ole poissuljettua, että kasvu painuu ensi vuonna nollaan, sanoo EK:n johtava ekonomisti Sami Pakarinen Ylelle.
Suhdanneodotukset ovat olleet laskusuunnassa jo pidempään. Tuotanto- ja myyntiodotukset olivat vielä kohtuullisen hyvällä tasolla muilla päätoimialoilla teollisuutta lukuun ottamatta.
Pakarisen mukaan suhdanteiden heikkeneminen näkyy aikaa myöten myös työllisyydessä. Teollisuudessa suhdannetilanne on jo kääntynyt laskuksi ja henkilöstön määrän ennakoidaan vähentyvän lähikuukausina.
– Miten se sitten tulee heijastumaan mahdollisiin yt-neuvotteluihin, on oma kysymyksensä. Jokainen yritys tekee päätöksiä omasta näkökulmastaan. Viesti on huolestuttava Suomen työllisyyskehityksen kannalta. Se tulee samaan kapuloita rattaisiin, Pakarinen sanoo.
Pinnalla kysyntäongelmat
Vientimarkkinat hyytyvät, jotka Suomelle keskeisinä markkinoina heijastuvat tuotannon kasvun esteissä. Yli 40 prosenttia teollisuuden vastaajista koki, että kysyntää ei ole tarpeeksi.
Myös palvelualoilla kysyntä on hiipunut entisestään. Ammattityövoiman saatavuus on hieman helpottanut, mutta rekrytointiongelmat koetaan edelleen yleisiksi.
Pahinta työvoimapula on rakentamisessa, mutta tilanne helpottaa, kun suhdanne viilentyy.
– Suomen talous on nyt uuden edessä. Sekä vienti että investoinnit hiipuvat yhtä aikaa. Kasvuennusteita tullaan päivittämään vielä alaspäin. Tämä ei lupaa hyvää myöskään julkiselle taloudelle. Alijäämä kasvaa ja velkasuhde nousee nopeasti, Pakarinen sanoo.
Pakarisen mukaan hallitus voisi helpottaa tilannetta tekemällä päätöksiä, joilla saadaan tasapainotettua julkista taloutta.
– Alijäämä pitäisi saada hallintaan. Myös lisää työllisyystoimia tarvitaan.
Pakarinen harmittelee, että julkisen talouden kestävyyden vaatimat ikävät päätökset vaikuttavat pitkään liian aikaisilta. Hänen mukaansa käy nopeasti niin, että päätökset ovatkin jo liian myöhäisiä.
Myös EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies korostaa, että tilanne vaatii entistä vahvemmin työllisyyttä tukevia toimia.
– Vain siten voidaan viedä eteenpäin paikallista sopimista ja parantaa eri toimialojen ja yritysten kykyä sopeutua haastavaan tilanteeseen, Häkämies sanoo tiedotteessa.
– Suomen ja suomalaisyritysten kilpailijat ovat rajojemme ulkopuolella, siksi meidän on Suomessa löydettävä ratkaisut muuttuvaan tilanteeseen.
EK:n suhdannebarometri julkaistaan neljästi vuodessa. Lokakuun tiedusteluun vastasi 1 169 yritystä, joilla on Suomessa yli 250 000 työntekijää.
Norjalaisesta sijoittajasta Petter Stordalenista tulee yksi matkanjärjestäjä Vingin uusista omistajista, kertoo uutistoimisto TT.
Ving-konserniin kuuluvat Suomessa toimivan Tjäreborgin lisäksi matkanjärjestäjät Spies Tanskassa, Ving Norjassa ja Ruotsissa sekä lentoyhtiö Thomas Cook Airlines Scandinavia.
Yrityskauppa tapahtuu konkurssin kautta eli ensin Ving ajetaan alas, jotta uudet omistajat voivat sen sitten ostaa. Samalla uudet omistajat lupaavat lisätä Ving-konsernin maksuvalmiutta 550 miljoonalla eurolla.
Myös Helsingin Jätkäsaaren Clarion-tornihotelli on Stordalenin omistuksessa.
Tjäreborgin emoyhtiö, brittikonserni Thomas Cook Group meni konkurssiin syyskuussa. Tjäreborgin tulevaisuus oli tuolloin hetkellisesti hämärän peitossa, mutta pian yhtiö tiedotti jatkavansa toimintaa yhdessä Thomas Cookin muiden pohjoismaisten tytäryhtiöiden kanssa.
Muita Ving-konsernin uusia omistajia ovat sijoitusrahastot Altor ja TDR Capital. Stordalenin yritys Strawberry Group ja Altor ostavat molemmat Vingistä 40 prosenttia ja TDR Capital 20 prosenttia.
Henkilöstö otti Stordalenin vastaan kuin rokkistaran
Stordalen puhui medialle ja Ving-konsernin henkilöstölle tiedotustilaisuudessa Tukholmassa. Henkilöstö otti uutisen pohjoismaisesta pääomistajasta vastaan aplodein. Tunnelma oli katossa ja Stordalen nauratti yleisöä vitseillään.
– Olen tehnyt monta kauppaa elämässäni, mutta tämä on erityinen, Stordalen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Toinen uusista pääomistajista on Tukholmassa Ruotsissa päämajaansa pitävä sijoitusrahasto Altor, joka on keskittynyt pohjoismaisiin yrityksiin. Se omistaa noin 30 yritystä ja niiden palveluksessa on noin 60 000 työntekijää. Altor omistaa Suomesta Realia Groupin ja Rengas Duon.
– Omistajamuutoksen myötä tulemme muiden rahoittajien kanssa lisäämään likviditeettiä noin kuusi miljardia kruunua [555 miljoonaa euroa], mikä turvaa toiminnan ja luo vakaan perustan tulevalle kehitykselle, sanoo Harald Mix, Altorin osakas.
TDR Capital taas on Lontoossa päämajaa pitävä kahdeksan miljardin euron pääomalla jylläävä sijoitusrahasto. Se on perustettu vuonna 2002. Yksi sijoitusrahaston tunnetuimmista omistuksista on Hurtigruten-yritys, joka järjestää maailmanmaineeseen nousseita laivamatkoja Norjan rannikolla.
Ving-konsernin toimitusjohtaja Magnus Wikner oli silminnähden tyytyväinen uusista omistajista.
– Olen äärimmäisen iloinen, että Stordalen, Altor ja TDR ovat uudet omistajamme. Uusien omistajien taloudellinen tuki ja kokemus alalta antavat meille tarvitsemamme pitkäjänteisen vakauden sekä aivan uudenlaisia mahdollisuuksia jatkaa tarjontamme kehittämistä tulevaisuudessa, sanoo Wikner.
Ving-konsernissa on töissä 2 300 henkilöä.
"Käynnissä oli erittäin mittava kaaos sekä iso huoli"
Wikner kertoi tiedotustilaisuudessa, millaisen tunnelman konkurssin varjo laittoi yhtiön ylle syyskuussa.
– Käynnissä oli erittäin mittava kaaos sekä iso huoli. Sunnuntaina [päivää ennen konkurssi-ilmoitusta] emme tienneet, selviäisimmeko siitä. Maanantaina kaikki lennot lähtivät normaalisti, sanoo Wikner.
Wiknerin mukaan Ving-konsernille alettiin etsiä uutta omistajaa heti samalla viikolla, kun tieto konkurssista tuli. Winker kuvailee prosessin olleen monimutkainen ja kiinnostuneita olleen todella monia.
Petter Stordalenia pidetään värikkäänä persoonana. Hän on kapitalisti, mutta ei mikään tavanomainen kapitalisti. Hän ottaa kantaa kestävän kehityksen puolesta ja rahoittaa perheensä säätiön kautta ilmastonmuutoksen vastaista työtä. Hän puhuu myös oikeudenmukaisesta verojen maksusta.
– Kyllä, olen kapitalisti, mutta kapitalismin pitää muuttua. Siitä pitää tulla paljon kestävämpää tämän lyhytjänteisyyden sijaan, koska ilmastonmuutos on valtava uhka. Ei voi olla niin, että kapitalismi palkitsee toiminnasta, joka on haitallista ympäristölle, Stordalen kertoi ajatuksistaan Ylen haastattelussa Helsingissä keväällä 2017.
Pelastuslaitos sai palosta hälytyksen kuuden aikaan keskiviikkoaamuna, kun ohikulkija oli havainnut autokatoksen olevan tulessa. Pelastuslaitos oli muutamassa minuutissa paikalla, mutta mitään ei ollut enää tehtävissä. Palo oli nopea.
Tulipalossa tuhoutui yhdeksän auton katos, jossa paloi seitsemän autoa. Ne tuhoutuivat täysin. Lisäksi katoksen toisella puolella oli taloyhtiön sähköpääkeskus. Sen tuhoutuminen vaikuttaa myös voimakkaasti taloyhtiön asukkaiden elämään.
– Talo on toimii sähkölämmityksellä, joten mistä nyt saadaan lämpö taloon näin pakkasella, sanoo palopäällikkö Hannu Puranen Etelä-Pohjanmaan pelastuslaitokselta.
Kyseessä on kahden rakennuksen rivitalo, jossa on yhteensä yhdeksän asuntoa. Henkilövahinkoja palossa ei sattunut, mutta Purasen mukaan mahdollisuudet vieläkin isompaan tuhoon olivat olemassa.
– Toisen rivitalon päätyseinässä maali kupruili, joten ei se kaukana ollut, sanoo Puranen.
Poliisi tutkii syttymissyytä tänään.
Seinäjoen Tanelinrannassa tuhoitui autokatos ja useita autoja tulipalossa. Anne Elhaimer / Yle
Jokereiden rooli Suomen Kiinan suhteissa juontaa juurensa vuoteen 2016, kun Kiinan urheiluministeri Liu Peng vieraili Rovaniemellä helmikuussa.
Vierailusta kuuli tuolloin valtion vientiorganisaatiossa Finprossa Kiinassa työskennellyt Kimmo Siira, joka kutsuu itseään “Saipan vanhaksi pojaksi”. Siira oli aikoinaan Lappeenrannan Saipassa lähinnä kolmantena maalivahtina.
– Kun kuulin vierailusta, otin kopin Helsingin päästä ja yhdessä OKM:n Hannu Tolosen kanssa järjestimme Pengin Helsingin ohjelman.
Urheiluministeri Liu Peng Jokereiden ottelussa
Kiinan urheiluministeri tapasikin Helsingissä silloisen opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.), vieraili Jokerien ottelussa sekä illasti olympiakomitean kanssa.
– Koska olen vanha saipalainen, tunsin ihmisiä Jokereista. Hjalliksen (liikemies Harry “Hjallis” Harkimo) ja Paanasen Kaitsun. Kaitsun kautta vein urheiluministerin Jokereiden ja Pietari Skan KHL-matsiin Hartwall-areenalle vieraaksi.
Kai Paananen on venäläisen miljardöörin Gennadi Timtšenkon luottomies Suomessa. Hän on myös tiettävästi ainoa vain Suomen kansalainen, joka on joutunut koskaan Yhdysvaltain talouspakotteiden kohteeksi. Syynä ovat juuri Paanasen tiiviit välit Timtšenkoon.
Urheiluministeri Peng avasi Jokereiden ja Pietari Skan KHL-pelin tiputtamalla aloituskiekon jäähän Jokereiden silloisen pääomistajan Harkimon kanssa.
Silloinen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok.) ei ole unohtanut ministeri Pengin vierailua.
– Se oli Suomen ja Kiinan talviurheiluyhteistyön kannalta tärkeä tapaaminen. Mutta en muista, että Jokerit olisivat mitenkään liittyneet tähän tapaamiseen, Grahn-Laasonen kirjoittaa Yle Uutisille.
Jokerit saivat oman sopimuksen Kiinaan
Vain pari kuukautta Kiinan urheiluministerin vierailun jälkeen Jokerit oli vastavierailulla Kiinassa. ”Saipan poika” Siira auttoi Jokereita, Jokerit auttoivat Siiraa.
Jo huhtikuussa 2017 Jokerit tiedotti solmineensa yksinoikeudella yhteistyösopimuksen jääkiekon kehittämisestä kiinalaisen jääkiekkojoukkue Kunlun Red Starin kanssa.
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Kiinan presidentti Xi Jinping allekirjoittivat huhtikuussa 2017 yhteistyöjulistuksen Helsingissä. Tapaamisen yhteydessä syntyi yhteisymmärrys vuonna 2019 järjestettävästä talviurheilun teemavuodesta. Henrietta Hassinen / Yle
Samaan aikaan Kiinan ja Suomen valtiojohdot tapasivat Helsingissä ja tekivät sopimuksen talviurheilun teemavuodesta.
Valtiollinen talviurheilun teemavuosi sovittiin presidenttien välillä presidentinlinnassa, Jokereiden ja Kunlun Red Starin välinen sopimus allekirjoitettiin muiden yrityssopimusten kanssa korttelin päässä Ritarihuoneella.
Siiran mukaan syy eri paikkoihin oli se, että Kiinan protokolla sanoi niin.
– Kun se ei ollut valtion sopimus, niin se tehtiin samaan aikaan, mutta eri paikassa. Paikalla oli kuitenkin valtion hallinnon edustajia molemmista maista, Siira kertoo.
Pyysivätkö Jokerit, että he pääsevät mukaan talviurheilun teemavuoden viralliseen ohjelmaan?
– Ei kukaan pyytänyt mitään. Se oli luonnollista yhteistyötä meidän ja Jokereiden välillä. Mukaan tuli nopeasti myös Vierumäki ja heidän valmennus ja yleinen lajiosaaminen, Siira sanoo.
Näin Jokerit olivat päässeet osaksi Suomen ja Kiinan talviurheilun teemavuotta.
Talviurheilun teemavuosi syntyy
Kun tieto tasavallan presidentti Sauli Niinistön ja Kiinan presidentti Xi Jinpingin huhtikuun 2017 tapaamisesta Helsingissä alkoi kiertää, eri tahot alkoivat miettiä, mistä tapaamisessa kannattaisi puhua.
Kimmo Siira kertoo käyneensä pohdintoja työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoministeriön virkamiesten kanssa.
– En muista kuka se oli, joka sanoi, että mitä jos tehtäisiin jotain talviurheilusta. Taisin tarttua siihen, ja sanoin, että joo. Se tuli tämmöisenä yhteistyönä meidän välillä se ehdotus, Siira kertoo.
Siitä syntyi talviurheilun teemavuosi.
– Totta kai ne ehdotukset kävivät vielä ministeriöissä ja valtioneuvoston kansliassa, jossa ne hyväksytään. Tämähän on ulkopolitiikkaa. Mutta jossain vaiheessa pienikin ihminen on päässyt tähän valtiolliseen päätöksentekoon, Siira nauraa.
Siira kertoo, että hän innostui asiasta senkin takia, että jääkiekkovaikuttaja Kalervo Kummola oli ohjeistanut Siiraa ennen Kiinaan lähtöä tarkkailemaan Kiinassa jäähallirakentamista. Siiran isä on Kalervo Kummolan vanha kaveri.
– Kummolan Kale sanoi minulle, että katso jäähalliprojektien perään. Kummola tiesi jo siinä vaiheessa, että Kiinassa oli puhuttu erilaisista jäähallihankkeista.
Jokerit osana virallista ohjelmaa
Jokerit ehtivät viedä Kiinaan kymmeniä suomalaisia yrittäjiä yhteyksiensä avulla muutaman vuoden aikana. Seura markkinoi itseään ohituskaistana Kiinan markkinoille ja järjesti useita yritysvaltuuskuntia Kiinaan.
Lisäksi Jokereiden juniorit edustivat suomalaista jääkiekko-osaamista Kiinan ja Suomen välisen talviurheilun teemavuoden avajaistapahtumassa tämän vuoden tammikuussa Kiinassa Pekingissä.
Jokerit lennätti pikku-Jokerit Kiinaan itse. Opetusministeriö antoi Jokereille pienen avustuksen kuluihin.
Talviurheilun teemavuoden avajaisissa, ja yleisesti koko vuodessa, on mukana muitakin urheilulajeja, mutta jääkiekolla ja Jokereilla oli siinä merkittävä panos ja lähtölaukaus.
Suomen ja Kiinan talviurheilun teemavuoden avajaisissa tammikuussa 2019 nähtiin, kun Jokereiden juniorit ja Kunlun Red Star -juniorit luistelivat yhdessä esityksen aluksi. Koko muu spektaakkeli avautui yleisölle vasta, kun Jokeri-junnu ja Kunlun-junnu laittoivat jääkiekkomailansa yhteen - kuin pelatakseen peliä. Shen Hong / AOP
Paikalla tammikuussa katsomossa oli niin tasavallan presidentti Sauli Niinistö, kuin silloinen urheiluministeri Sampo Terho (sin.) että ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen (kok.).
Mukana oli myös kaupunkien johtoa kuten Helsingin kaupungin pormestari Jan Vapaavuori (kok.) ja apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.).
Kaikki paikalla olleet Suomen valtion ja kaupunkien johtajat todistivat, kun pikku-Jokerit luistelivat kiinalaisten Kunlun Red Starin pikku-junioreiden kanssa.
Lisäksi kulttuuriministeri Terho ja Helsingin apulaispormestari Razmyar pitivät puheet Jokereiden yritystapahtumassa, joka oli avajaisten virallista ohjelmaa.
Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja Kiinan presidentti Xi Jinping lanseerasivat Suomen ja Kiinan välisen talviurheilun teemavuoden tammikuussa 2019 Pekingissä. Ajajaistilaisuus oli erikseen.Andy Wong / EPA
Alkuun Kiina oudoksutti
Jokereiden ex-toimitusjohtaja Jukka Kohonen oudoksui aluksi Kiina-yhteistyötä. Kohosen mukaan joku Pengin delegaatiosta teki Helsingin vierailun yhteydessä ehdotuksen, että Jokerit tulisivat vastavierailulle Kiinaan.
– Muistan, kun itse ajattelin, että eihän tässä ole mitään tolkun häivää, että me lähdemme Kiinaan keikkumaan.
Ministerin vierailun jälkeen Jokerit tekivät selvityksiä ja huomasivat, että asiaan kannatti suhtautua vakavasti. Kiinaan oli tulossa talviolympialaiset vuonna 2022 ja se janosi talviurheilun osaamista. Kiina tarvitsi kipeästi apua jäähallien rakentamisessa, valmentamisessa ja monessa muussa asiassa.
Kiinan tavoite oli, että maahan tulisi 300 miljoonaa uutta talviurheilijaa. Jokerit äkkäsi tilaisuuden.
Kiina oli Jokereille "pelastus"
Jokerit oli siirtynyt venäläiseen KHL-liigaan vuonna 2014. Taloudellisesti KHL:ään siirtyminen on ollut Jokereille katastrofi. Seura on tehnyt vuosittain jopa 15 miljoonan euron tappioita. Krimin sota oli saanut aikaan Kohosen mukaan sen, että Jokereilla oli hankaluuksia löytää suomalaisia rahoittajia.
Tappiokierteessä kyntävälle Jokereille Kiinan markkinat ja jääkiekko-osaamisen vienti näyttäytyivät pelastuksena.
Kimmo Siiran avulla Jokerit tutustui Pekingin jääkiekkoliiton ja Pekingin liikuntaviraston porukoihin, sekä yksityisiin toimijoihin, jotka olivat aloitelleet junioritoimintaa jääkiekossa. Kesällä 2016 Jokerit lähetti jo junioripelaajiaan kahteen eri turnaukseen Kiinaan.
Kohosen mukaan Jokerit olivat kiinalaisille ”top of the world” –joukkue: suomalainen ammattilaisseura, joka pelasi KHL-liigassa. Jokerit saivat Kohosen mukaan ”järjettömän hyviä yhteyksiä”.
– Päästiin tapaamaan sellaisia ihmisiä, joita oli hankala päästä tapaamaan. Aloitimme aika huipulta. Varmaan juuri sen takia, että meillä oli se urheiluministerin vierailu juuri alla.
Yhteistyötä erityisesti Kunlunin kanssa
Jokereiden pääyhteistyökumppaniksi valikoitui Kiinassa Kunlun Red Star. Joukkue perustettiin vuonna 2016 kesällä.
Kiinalainen joukkue sai vetoapua Helsingistä. Osa Ylen lähteistä kertoo, että Venäjältä tuli kehotus auttaa kiinalaisia KHL-taipaleen alussa.
Jukka Kohosen mukaan Jokerit teki kiinalaisjoukkueen kanssa valmennusyhteistyötä. Kunlun jopa käytti aluksi Jokereiden varusteita, koska seura ei ollut ehtinyt hankkia omia välineitä.
Lisäksi Jokerit auttoivat Kunluneja esimerkiksi jään jäädyttämisessä.
– He eivät saaneet jäätä jäätymään. Hallissa oli ihan helvetinmoinen sumu, Kohonen kertoo.
Jokereiden kautta hallin järjestyi jäädytyskalustoa, jonka avulla sumu saatiin häviämään. Kunlunit saivat aloitettua ensimmäisen KHL-kautensa.
Suomesta Kunluneille lähti myös kaukalo.
Talviurheilun avajaisissa Pekingissä tammikuussa 2019 vieraili myös joulupukki Suomesta. Ng Han Guan / EPA
Jokereiden tausta ei häirinnyt virallista Suomea
Virallinen Suomi on vaitonainen Jokereiden roolista talviurheilun teemavuodessa. Kukaan teemavuodessa mukana olleista ministeriöistä ei antanut kommentteja asiaan liittyen.
Avajaisten aikaan, tammikuussa 2019, Jokereiden pääomistaja oli vielä 51 prosentin osuudella Hjallis Harkimo. Seuran rahat tulivat kuitenkin venäläisiltä vähemmistöosakkailta Gennadi Timtšenkolta ja Roman Rotenbergilta.
Timtšenko on tuntenut Venäjän presidentti Vladimir Putinin jo 1970-luvulta. Roman Rotenbergin setä Arkadi Rotenberg ja isä Boris Rotenberg harjoittelivat yhdessä judoa tulevan presidentin kanssa.
Miehet ovat keränneet miljardiomaisuuden Vladimir Putinin aikakaudella.
Vuonna 2014 Timtšenko ja Roman Rotenberg asetettiin Yhdysvaltain pakotelistalle. Pakotteiden taustalla on Venäjän tekemä laiton Krimin niemimaan valtaus. EU:n pakotelistalla he eivät ole joutuneet, koska heillä kummallakin on myös Suomen kansalaisuus. Samalla myös Jokerit päätyivät idän ja lännen välisen pakotenokittelun keskelle.
Ylen tietojen mukaan Jokereiden läsnäoloa ja viennin edistämistä ei pidetty kuitenkaan Suomessa negatiivisena asiana.
Suomen Olympiakomitean entisen puheenjohtajan Risto Niemisen mukaan suomalaiset viranomaiset ottivat Jokereiden panokset kiitollisena vastaan.
"Venäläisiltä miljoonia Suomen pk-sektorille"
Myöskään Siira ei muista, että Jokereiden roolissa olisi nähty minkäänlaista ongelmaa.
– Totta kai siitä keskusteltiin, että miten asia hoidetaan. Mutta ei se ollut ongelma. Toiminta nähtiin kuitenkin järkevänä. Jokereilla oli kuitenkin yhteydet Kiinaan Kunlunien kautta.
Siiran mukaan venäläinen raha onkin tehnyt hyvää Suomelle.
– Jos asiaa katsoo puhtaasti rahan kannalta, niin venäläiset oligarkit on työntäneet kymmeniä miljoonia suomalaiseen pk-sektoriin. Koska he ovat maksaneet tämän kaiken, mikä taas on edistänyt suomalaista jääkiekkoa.
Myöskään Jokereiden ex-toimitusjohtaja Kohonen ei ymmärrä kategorisesti, mitä väliä sillä on kuka kenetkin omistaa.
– Mikä olisi Suomen kannalta parempi keissi, kuin että venäläinen tai joku muu ulkomaalainen rahoittaa Suomen vientiä. Ei tarvita yhtään valtion rahaa. Ei tarvita Finprota, eikä tarvita mitään fyrkkaa, Kohonen kysyy.
– Tietysti, jos se tuntuu happamalta, sitten ei voi tehdä sellaista yhteistyötä. Ja kyllä minä tiedän, että se oli jonkinlainen henkinen taakka Suomen päässä.
Mikä oli henkinen taakka Suomessa?
– Venäläinen rahoitus. Totta kai se näkyi Suomessa. Mutta ei se Kiinassa vaivannut. He ajattelivat, että me olimme suomalainen jengi.
Viennin edistäminen ei innostanut Venäjällä
Kohosen mukaan KHL:ssä venäläiset eivät aina olleet niin kovin iloisia, että Suomesta tuli kilpailua Kiinan markkinoille. Jokerit veivät suomalaisia kaukalonvalmistajia, valmentajia, urheiluteknologiaa ja muuta.
– Kyllä se tuli sivulauseissa. Ei sitä suoraan koskaan sanottu tai paperille pantu, mutta välillä tuli ehkä tunne, että Jokereiden ei pitäisi viedä Kiinaan, Kohonen kertoo.
Kohosen mukaan KHL:stä annettiin ymmärtää, sivulauseissa, että joukkueen tehtävä on pelata jääkiekkoa niissä peleissä, jotka joukkueelle annetaan. Ei tehdä omia itsenäisiä päätöksiä brändillään.
Poro ja panda ovat Suomen ja Kiinan talviurheilun teemavuoden viralliset maskotit. Kuva avajaisista Pekingistä tammikuussa 2019.Shen Hong / AOP
Keväällä 2019 Jokerit vaihtoi omistajaa. Suomalaisen jääkiekon legenda Jari Kurri osti kaikki Jokereiden osakkeet. Pian mukaan tuli kuitenkin harjavaltalainen Norilsk Nickel Harjavalta, jonka taustalta löytyy venäläinen liikemies Vladimir Potanin.
Yle uutiset yritti tavoitella nykyistä Jokereiden johtoa. Jari Kurri ei kuitenkaan vastannut. Yle uutiset yritti tavoitella myös KHL:n edustajaa Roman Rotenbergia, mutta hän ei myöskään vastannut yhteydenottoon.
Yle uutisten tietojen mukaan Jokerit eivät tällä hetkellä enää ole mukana talviurheilun teemavuodessa. Kun talviurheilun teemavuosi huipentuu joulukuussa Rovaniemellä, siellä tuskin nähdään Jokereita.
Britanniassa 72 naiskansanedustajaa on kirjoittanut avoimen kirjeen tukeakseen Sussexin herttuatarta Meghania tämän kamppailussa lehdistöä vastaan. Kansanedustajat kuuluvat eri poliittisiin puolueisiin, kertoo CNN.
Herttuatar ja prinssi Harry ovat jo jonkin aikaa arvostelleet heihin kohdistuvaa mediahuomiota ja Meghanin kohtaamaa kritiikkiä. He ovat myös haastaneet brittilehtiä oikeuteen.
Kansanedustajat sanovat haluavansa osoittaa solidaarisuutta herttuatar Meghanille hänen toimissaan lehdistöä vastaan. He kutsuvat brittimedian kirjoittelua "usein mauttomaksi ja harhaanjohtavaksi".
– Huolestuttavinta on kuitenkin vanhanaikainen ja kolonialistinen pohjavire, joka joissain jutuissa on. Kaikenlaisia taustoja edustavina naiskansanedustajina tuemme sinua sanoessasi, ettei sellainen käy, kansanedustajat kirjoittavat.
Lausunto on tulkittavissa siten, että lehdistön käsittelytapa on kansanedustajien mukaan ajoittain rasistinen. Marklen isä on valkoihoinen ja äiti musta. Prinssi Harry syytti mediaa rasismista jo suhteen alkuvaiheessa.
Kirjeen julkaisi Twitterissä muun muassa kansanedustaja Holly Lynch työväenpuolueesta.
Hiljattain Britannian yleisradioyhtiö BBC joutui pyytämään anteeksi prinssi Harrylta sitä, ettei se varoittanut etukäteen Sussexin herttuaparia ohjelmasta, jossa esitettiin pariin kohdistuvaa rasistista ja uhkaavaa kuvastoa.
