Tekstiilijätteen määrä näyttää jatkavan kasvuaan, vaikka halpamuodin kestämättömyydestä on puhuttu viime vuosina paljon.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan suomalaisen vaatekaapista heitetään vuosittain pois keskimäärin noin 13 kiloa tekstiilijätettä. Arvio 70 000 tonnin tekstiilijätemäärästä on vuodelta 2015. Alan asiantuntijat eivät usko, että määrä olisi kääntynyt laskuun – päin vastoin.

– Jätteiden koostumusta tutkitaan säännöllisesti, ja tutkimuksissa tekstiilijätteen määrä sekajätteen joukossa on lisääntynyt. Määrä ole ainakaan vähentynyt, koska kulutuskin on noussut, sanoo Telaketju-hankkeen projektipäällikkö Sini Ilmonen.

Tätä ajatusta tukee myös suomalaisten kulutustottumukset; viime vuonna suomalaiset ostivat enemmän kuin vuosiin, silti rahaa käytettiin aiempaa vähemmän. Tekstiilejä vastaanottavan UFFin mukaan kierrätykseen lahjoitettujen vaatteiden määrä on noussut vuosi vuodelta. Samalla vaatteiden tuonti ulkomailta nousi viime vuonna 2,1 prosenttia.

Pikamuodin vastuullisuudesta on puhuttu viimeisen vuoden aikana paljon. Kenties juuri siksi moni yllättyi reilu viikko sitten, kun viisi myymälää avannut puolalainen muotiyritys LPP Group teki myyntiennätyksen Triplan (IS) kauppakeskuksessa. Liikkeet tekivät historiansa suurimman avajaismyynnin.

– Suomalaiset sanovat arvostavansa vastuullisuutta ja kotimaista työtä. Se ei näy käyttäytymisessä. Edelleen tärkein määräävä tekijä on hinta, ja siinä vastuullisuus lentää romukoppaan, sanoo muotioikeuden väitöskirjatutkija, varatuomari Heidi Härkönen.

Vaatekasoja ja vaihtuvia mallistoja

Suomessa muotimarkkina on pitkään ollut muuttumaton, sanoo ketjujen liiketoimintapäällikkö Seija Leppihalme. Nyt puolalaisyritys näki Triplassa mahdollisuuden tarjota uudenlaista muotia. Triplan noin 6 000 neliömetrin tiloihin tuotiin Reserved, Mohito, House, Cropp ja Sinsay.

– Tämä ala on tullut pysyäkseen.

Pikamuodille tyypillistä on, että mallistot muuttuvat tiuhaan. Reservedin globaalin viennin markkinointipäällikkö Michael Kniaz kertoi IS:lle, että merkin myymälöissä mallistot vaihtuvat parin viikon välein.

Muutama vuosi sitten nousi kohu, kun tanskalainen tutkivan journalismin tv-ohjelma kertoi vaatejätti H&M:n polttavan tonneittain uusia vaatteita.

Leppihalme kertoo, että Triplassa myymättä jääneet vaatteet viedään Puolaan, jossa yrityksellä on outlet. Loput vaatteet päätyvät yrityksen mukaan hyväntekeväisyyteen. Voit lukea tämän jutun lopusta, mitä vastaavat H&M, Prisma ja New Yorker.

– Hyvä, että ihmiset vaativat vastauksia. Siten yritykset kehittävät toimintaa. Suomi ja Pohjoismaat ovat vaativia siitä, että pitää olla vastuullisuussuunnitelma, sanoo LPP Finland Leppihalme.

Leppihalmeen mukaan tietoinenkin kuluttaja saattaa hullaantua avajaishulinassa. Samaa mieltä on muotoilun tutkimuksen professori Kirsi Niinimäki. Niinimäki yllättyi suuresti puolalaisketjun myyntiennätyksistä.

– Tiedetään, että ihmiset sanovat tutkimuksissa jotakin, ja toimivat sitten toisin. Tarjoukset ja tapahtumat saattavat sekoittaa kuluttajan pään, vaikka kuinka kokee olevansa harkitseva kuluttaja.

"Pukki kaalimaan vartijana"

Vaatteita käytetään yhä lyhyemmän aikaa, ja vaatteen keskimääräinen ikä on tippunut 1990-luvun lopulta lähtien. Se kertoo, että vaatteista on tullut joko heikkolaatuisia taI halpoja, sanoo professori Niinimäki.

– Nyt vaatteita tuotetaan niin paljon, ettei kaikkea saada myytyä, hän sanoo.

Puolalaisketjuja luotsaavan Leppihalmeen mukaan muoti on bisnestä, mutta nyt on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, miten vaatteita tehtaissa tuotetaan. Puolalaisyhtiössä on aloitettu Eco Aware -ohjelma, sanoo Leppihalme.

– Tuotteiden uudelleen käyttäminen on merkittävässä roolissa - ettei vaan käytetä ja pistetä pois. Tuotanto alkaa toimia kierrätetyllä energialla ja käyttää kierrätysvettä, jolla pyritään vähentämään kuormitusta luonnolle.

Kauppalehden mukaan yhtiöllä on omat toimistot Kiinassa ja Bangladeshissa. Nämä valvovat esimerkiksi paikallisten alihankkijoiden työoloja.

– Monet yritykset valvovat itse omaa toimintaansa. Siinä on vähän pukki kaalimaan vartijana, sanoo väitöskirjatutkija Heidi Härkönen.

Mistä kuluttaja tunnistaa vastuullisen toimijan?

Kuluttajalle pikamuotiketjut saattavat näyttäytyä viidakkona. Mitä voin ostaa, jotta voin olla varma, ettei yritys polje ihmisoikeuksia tai vähät välitä ympäristöstä?

Härkösen mukaan vastuu on kuluttajien lisäksi myös muotiyrityksillä.

– Monet pikamuotiyritykset saattavat väittää olevansa vastuullisia. Mitä yritykset tekevät käytännössä ja kuka tehtaita tarkastaa? Jos yrityksen vastuullisuutta koskevat kommentit ovat ympäripyöreitä, ne eivät kerro mitään. Jos yritys kertoo konkreettisista toimista, se on hyvä merkki, sanoo tutkija Heidi Härkönen.

Myös lainsäädännöllä voitaisiin hänen mukaansa ohjata muotiteollisuutta toiseen suuntaan. Britanniassa ehdotettiin yhden pennin haittaveroa jokaiseen vaatteen hintaan. Muun muassa Ranska aikoo kieltää myymättömiä tuotteiden hävittämisen seuraavien vuosien aikana.

Suomessa asiaa on mietitty osana yritysvastuulakia, mutta vastaava laki olisi hyvä saada käytäntöön koko EU:ssa, sanoo tutkija Härkönen.

– Muuten halpamaat saavat etua kilpailussa, ja vastuulliset yritykset joutuvat kärsimään tilanteesta.

Myös kuluttaja voi tehdä osansa, Härkönen sanoo.

– Rahat voi viedä sellaiselle yritykselle, joka tekee jotakin vastuullisuuden puolesta.

Voit keskustella aiheesta tämän jutun lopussa klo 14 asti.

Sisäilmaongelmista on puhuttu ja kirjoitettu vuosikausia ja uutisointi altistuneista ihmisistä jatkuu edelleen. Milloin koulun oppilaat oireilevat tai jonkin viraston henkilökunta voi pahoin.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kansallisen sisäilmakartoituksen mukaan ihmiset kokevat erityisesti sisäilmaan liittyvät terveysriskit usein suurempina ja vakavampina, kuin mitä ne tutkimustiedon perusteella ovat.

Monissa kysymyksissä suomalaisten käsitykset poikkesivat merkittävästi tutkitusta tiedosta.

Tämä selvisi THL:n toteuttamasta kartoituksesta, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten tietoja ja käsityksiä sisäilmasta. Vastauksia kyselyyn saatiin noin 1 800.

Tutkimusta tekemässä ollut Helsingin yliopiston ja THL:n kansanterveystieteen professori Juha Pekkanen yllättyi tuloksista, vaikka tiesikin, että keskusteluissa on liikkeellä paljon tutkimustiedon vastaisia käsityksiä.

– Olimme aika yllättyneitä, miten hyvin nuo väitteet ovat menneet läpi. Varsinkin kun puhutaan sisäilman terveysvaikutuksista, Juha Pekkanen sanoo.

Eriävät käsitykset sisäilman merkityksestä terveydelle aiheuttavat hämmennystä sekä osaltaan hankaloittavat rakennusten sisäilmaan liittyvien ongelmien ratkaisua ja ihmisten hoitoa.

Kaikki kosteusvauriot eivät aiheuta astmaa

Tutkimustiedon perusteella lähes kaikissa rakennuksissa esiintyy kosteus- ja mikrobivaurioita niiden elinkaaren aikana. Vain pieni osa näistä vaurioista on niin vakavia, että ne lisäävät riskiä sairastua astmaan.

Kyselyyn vastanneista kuitenkin reilusti yli puolet koki, että vähäiseenkin kosteusvaurioon liittyy vakava riski terveydelle.

Juha Pekkasen mukaan kosteusvaurion laajuus ja tilan käyttötiheys vaikuttavat siihen, millaiseksi terveysriski arvioidaan.

Kyselyyn vastanneista noin kaksi kolmasosaa piti sädesienen esiintymistä varmana merkkinä sisäilman haitallisuudesta.

THL:n mukaan tutkimustiedon perusteella sädesienet voivat olla merkki rakennuksen kosteus- ja mikrobivauriosta, mutta niiden löytäminen rakennuksesta ei automaattisesti osoita, että rakennuksen käyttämisestä olisi haittaa terveydelle.

Mitä oireilu kertoo sisäilmasta?

Usein ihmisten oireilua pidetään merkkinä sisäilman ongelmista. Juha Pekkasen mukaan oireet ovat kuitenkin epävarma merkki.

– Oireiluun vaikuttavat monet tekijät sisäilman lisäksi, professori sanoo.

Kyselyyn vastanneista melkein 60 prosenttia koki vaikeana arvioida, johtuvatko yksittäisen ihmisen hengitystieoireet sisäilmasta vai jostain muusta tekijästä.

Oireilu on yksilöllistä ja siiihen vaikuttavat sisäilman epäpuhtauksien lisäksi myös muut seikat, kuten ikä, terveydentila ja kuormittavat asiat, kuten viihtyisyys ja tyytyväisyys töissä ja koulussa. Myös pelot ja käsitykset jonkin tekijän haitallisuudesta voivat aiheuttaa THL:n mukaan oireita ja objektiivisesti mitattavia fysiologisia vasteita.

– On tärkeää, että käyttäjät ovat sisäympäristöön tyytyväisiä. Raportoitu oireilu ja kokemukset sisäilman laadusta, kuten hajuista, tunkkaisuudesta tai lämpötilasta, antavat myös arvokasta lisätietoa, kun rakennukseen liittyviä ongelmia selvitetään ja tutkimuksia suunnitellaan, kertoo THL:n ylilääkäri Jussi Lampi.

Tutkimuksiin ei luoteta tai ongelmia vähätellään

Kun ihmiset luottavat enemmän muihin kuin tutkimustuloksiin, syntyy helposti ristiriitoja. Oireista kärsivät arvioivat esimerkiksi kuntien virkamiesten vähättelevän koettuja sisäilmaongelmia.

– Jos eri ihmisillä on hyvin erilaiset näkemykset sisäilman terveysvaaroista, niin silloin tulee helposti ristiriitoja. Ihmisille syntyy vähättelyn tunne, Juha Pekkanen arvioi.

Vastaavia tilanteita on kohdattu myös muiden ympäristön aiheuttamien terveysvaikutusten kohdalla. Julkinen keskustelu terveysriskeistä ei Pekkasen mukaan aina vastaa todellista tilannetta.

Sosiaalisen median keskustelut korostavat riskien mahdollisuutta, jolloin syntyy tietynlainen sosiaalinen vahvistuminen muiden riskien kustannuksella.

Kyselyn tulokset riskikäsityksistä julkaistaan 30. lokakuuta Valtakunnallisilla ympäristöterveyspäivillä.

Koulujen sisäilmaongelmat ja tapaus Turun Sepänkatu

Yksi sisäilmaongelmien kohde on Turussa Sepänkadun koulu. Keskustelu vanhan kiinteistön soveltuvuudesta koulujen remonttien ajan väistötilaksi käy kuumana juuri sisäilmaongelmien takia.

Lue myös

Turku ottaa uusia näytteitä ja kosteuskartoituksia Sepänkatu 2:n koulutiloista – tuloksia luvassa parin kuukauden kuluttua

Sepänkadun koulutalon koululakkoa jatketaan – vanhempien edustaja: "Haluamme vaikuttaa päättäjiin"

Vanhempainyhdistyksen alainen sisäilmatyöryhmä on vaatinut satavuotiaan talon tutkimista, koska osa lapsista on reagoinut voimakkaasti.

Työryhmää vetävä Katja Hjerppen mukaan on suuri ongelma, ettei rakennuksen todellista kuntoa ole koskaan kunnolla tutkittu.

– On pyritty todistelemaan jopa kyseenalaisin keinoin rakennuksen hyvä kunto. Esimerkiksi tilat desinfioitiin ja välittömästi sen jälkeen otettiin pintasivelynäyte ja medialle kerrottiin sitten, että näytteiden tulokset ovat hyviä, Katja Hjerppesanoo.

Näytteiden tulosten perusteella koulu julistettiin terveelliseksi tilaksi.

Hjerppen lapsi käy parhaillaan koulua Sepänkadulla, koska oma koulu on remontissa. Oppilailta on tullut jatkuvasti tietoa oireilusta.

– On päänsärkyä, pahaa oloa. 42 oppilasta on vaihtanut koulua. Kouluterveydenhuoltoon on väistötila-aikana tullut 65 oireilmoitusta. Kotona tai lomilla oireilu loppuu, Katja Hjerppe luettelee.

Turun kaupungin mukaan oireet ovat normaaleja ja liittyvät syksyyn.

Vanhemmat ovat kyllästyneet Turun virkamiesten viivyttelyyn asiassa. Epäillään, että muiden väistötilojen puuttuessa Sepänkadun kiinteistölle ei ole vaihtoehtoja ja vitkuttelulla halutaan vain selviytyä ensi kevääseen.

– Olemme näyttäneet, mistä kohtaa pitää tehdä korjauksia eri tavalla tai on tehty suositusten vastaisesti. Ne kuitataan kuitenkin hyvin yleisellä tasolla tai niihin ei tartuta, Hjerppe sanoo.

Sepänkadun koulusta on löytynyt Stachybotrys-sientä, joka tuottaa toksiineja. Hjerppen mukaan se aiheuttaa vakavia oireita sille altistuneille. Sienen pudistus pitää tehdä yhtä varoen kuin asbestitöissä.

Ovatko Sepänkadun ongelmat sitten hyvä esimerkki sisäilmaongelmien käsittelystä Suomessa?

Ainakin luottamus osaksi tutkimustuloksiin tai virkamiesten toimintaan on mennyt. Sosiaalinen paine on lisännyt vanhempien keskuudessa käsitystä terveysriskeistä.

Vanhempainyhdistyksen tukena on ollut Erkki Helimo, joka on tehnyt rakennusterveystarkastuksia kolme vuosikymmentä.

Helimon mukaan ongelma on, että kunnollista tutkimusta ei ole tehty rakennuksen kunnosta, vaikka peruskorjauksen tarpeellisuus todettiin jo vuonna 2015.

– Tämänkaltaisessa satavuotiaassa kivitalossa ongelmia on lattioiden alla. Kreosiittia, koksikuonaa, lahoja lautoja, rikkoutuneita viemäreitä ja niiden seurauksia. Vesikatto on vuotanut monta kertaa, Helimo laskeskelee.

Puolentoista vuoden aikana satavuotiaan rakennuksen ongelmia ei kuitenkaan kaupungin tutkimuksissa ole kunnolla löydetty.

Helimon mukaan vanhempien huoli lasten terveydestä ei ole liioiteltu. Lapset ovat kouluissa terveydensuojelulain alaisia.

– Laissa terveyshaitasta todetaan, ettei saa olla sellaista vikaa tai puutetta, mikä saattaa aiheuttaa terveyshaittaa, Erkki Helimo toteaa.

Helimon mukaan Sepänkadun koulu pitäisi laittaa löydösten perusteella käyttökieltoon.

Turun kaupungin vastaus Sepänkadun tilanteeseen

Pyysimme Turun kaupungilta kommentin edellä esitettyihin näkemyksiin Sepänkadun koulun tilanteesta.

Vastauksessaan Turun kaupunki ilmoittaa tilapalvelujohtaja Tuomas Koskiniemen mukaan suhtautuvan sisäilmaongelmiin aina vakavasti.

"Sepänkatu kahden kiinteistössä Turun kaupunki on teettänyt sisäilmatutkimuksia ulkopuolisella asiantuntijalla vuodesta 2017 alkaen ja kaikki tutkimustuloksiin perustuvat, esitetyt korjaustyösuositukset on toteutettu kokonaisuudessaan.

Rakennusta on korjattu viime vuosina kattavasti, muun muassa ilmanvaihtoa on uudistettu sekä vesikattoja ja ikkunoita korjattu.

Turun ympäristöterveyspäällikkö on 7.8. 2019 antamassaan lausunnossa katsonut, että rakennus on turvallinen ja soveltuu koulukäyttöön. Ympäristöterveyden yksikössä on parhaillaan käsittelyssä eräiden yksityishenkilöiden vaatimus rakennuksen asettamisesta käyttökieltoon ja päätös asiassa tehdään mahdollisimman pian.

Lisäksi voidaan todeta, että koulun edustaja, kouluterveydenhoito, työterveydenhuolto, ympäristöterveydensuojelu, työsuojelu tai aluehallintovirasto eivät ole esittäneet koulun sulkemista.

Viimeisimpien korjaustöiden yhteydessä suoritettuun desinfiointityöhön johti valitettava väärinkäsitys työtehtävän annossa.

Desinfiointi ei ole kaupungin sisäilmakohteissa käytettävä menetelmä eikä sitä ollut myöskään tarkoitus toteuttaa Sepänkadulla. Alkuperäinen suunnitelma oli vaurioituneiksi todettujen materiaalien mekaaninen poistaminen ja korjaustyön jälkeinen homeettomaksi siivous.

Tällä hetkellä Sepänkatu kahdessa on käynnissä kiinteistökokonaisuuden kosteus- ja sisäilmatekninen kuntotutkimus. Tutkimuskokonaisuudessa selvitetään muun muassa rakenteiden kosteusteknistä toimintaa, tehdään rakenneavauksia ja otetaan materiaalinäytteitä sekä mikrobiviljelyyn että kemiallisiin analyyseihin. Tuloksia tutkimuksista saataneen vielä tämän vuoden puolella.

Tilanne Sepänkadulla on ollut kaupungin mukaan viime aikoina rauhallinen ja kouluun on palautunut opiskelurauha alkusyksyn mediamylläkän jälkeen."

Voit keskustella aiheesta Yle Tunnuksella jutun lopussa.

Lue myös:

Home ei hetkauta ranskalaisia – Tummunut kohta seinässä peitetään maalilla tai sohvaa siirtämällä

Yle Uutiset selvitti: Home ei huoleta ulkomailla

Rajavartiolaitos epäilee kahta Suomessa asuvaa iranilaismiestä laittoman maahantulon järjestämisestä.

Miesten epäillään hankkineen iranilaismiehelle väärennetyn Ranskan passin. Passin arvioidaan tulleen Malesiassa asuvalta mieheltä.

Rikosepäily paljastui, kun Venäjän rajaviranomaiset estivät iranilaismiehen matkustamisen Pietarista Helsinkiin Allegro-junalla 22. toukokuuta.

Iranilaismies esitti Schengen-alueelle oikeuttavana matkustusasiakirjana väärennetyn Ranskan passin.

Venäjän rajaviranomaisille selvisi, että mies oli saapunut Moskovaan päivää aikaisemmin eli 21. toukokuuta Iranin passilla, jossa oli aito Venäjän viisumi.

Useita kuvia eurooppalaisista passeista

Kaakkois-Suomen rajavartiosto ja Venäjän rajaviranomaiset pääsivät epäilyjen jäljille yhdessä.

Rajavartiolaitoksen esitutkinnassa selvisi, että Venäjältä Suomeen pyrkinyt iranilaismies on maksanut väärennetystä Ranskan passista noin 4 500 euroa. Laitonta matkaa on valmisteltu jo talvella 2019.

Molempien rikoksesta epäiltyjen puhelimista löytyi useita valokuvia eri Euroopan maiden passeista, jotka ovat kadonneiksi tai varastetuiksi ilmoitettuja ja etsintäkuulutettuja.

Toinen Suomessa asuvista iranilaismiehistä on vangittuna.

Rikosepäilyn esitutkinta on siirretty Itä-Suomen syyttäjäalueelle syyteharkintaan.

Rakennusyhtiö SRV kertoo aloittavansa yt-neuvottelut, jotka koskevat yhtiön työntekijöitä Suomessa. SRV arvioi vähennystarpeeksi 90 henkilötyövuotta. Yhtiön mukaan tämä vastaa noin kuuden miljoonan euron vuosittaisia säästöjä.

Suunnitellut vähennykset ovat osa SRV:n tervehdyttämisohjelmaa, jonka aloittamisesta yhtiö kertoo tiedotteessa. Ohjelman tavoitteena on muun muassa varmistaa, että SRV saa ensi vuonna nostettua liiketuloksensa plussalle.

SRV antoi kolme viikkoa sitten tulosvaroituksen, jossa yhtiö sanoi tämän vuoden liiketuloksensa jäävän tappiolliseksi.

Yhtiön ongelmien syynä on muun muassa Majakan tornitalon viivästyminen Helsingin Kalasatamassa. Tulosvaroituksessa SRV kertoi, että Majakan viivästyminen aiheuttaa aiemmin arvioitua suuremmat lisäkustannukset.

Kolmannella vuosineljänneksellä SRV:n operatiivinen liiketulos painui seitsemän miljoonaa euroa tappiolle. Vuosi sitten vastaava tulos oli noin kolme miljoonaa miinuksella. Yhtiön mukaan tulosta heikensivät Venäjän sijoituksiin tehdyt arvonalennukset ja hankkeiden katteiden heikentyminen.

"Tulostaso on ollut pettymys"

Toimitusjohtaja Saku Sipolan mukaan SRV:n tämän vuoden tulostaso on ollut pettymys.

– Haasteemme ovat selkeästi rajattavissa tiettyihin toiminnan osiin, mutta niiden syvyys vaikuttaa koko yhtiön toimintaan laajasti, Sipola sanoo tiedotteessa.

SRV:n mukaan tervehdyttämisohjelmalla pyritään yhtiön kannattavuuden parantamiseen ja likviditeettiaseman vahvistamiseen. Ohjelmassa keskitytään kulusäästöihin, taseen keventämiseen ja kassavirran vahvistamiseen. Yhtiö aikoo myös uudistaa toimintakulttuuriaan ja organisaatiotaan.

Ruostumatonta terästä valmistavan Outokummun liiketulos putosi tappiolliseksi vuoden kolmannella neljänneksellä.

Oikaistu liiketulos painui 13 miljoonaa euroa tappiolle, kun se vuotta aiemmin oli 75 miljoonaa euroa plussalla.

Toimitusjohtaja Roeland Baanin mukaan yhtiön kannattavuus laski muun muassa heikon kysynnän ja Eurooppaan suuntautuvan tuonnin kasvun vuoksi. Lisäksi nikkelin hinnan jyrkkä nousu aiheutti Outokummulle suojaustappioita.

Outokumpu odottaa, että ruostumattoman teräksen markkina pysyy heikkona Euroopassa.

Yhdysvaltojen viime vuonna asettamat terästullit ovat lisänneet teräksen tuontia Eurooppaan. EU on tänä vuonna vastannut Yhdysvaltojen asettamiin tulleihin omilla suojaustoimillaan.

– Lokakuun alussa voimaan astuneilla EU:n uudistetuilla suojaustoimilla ei vielä ole ollut merkittävää vaikutusta. Tuontikiintiöiden täyttyessä markkinoiden pitäisi kuitenkin tasapainottua, Baan sanoo osavuosikatsauksessa.

– Olemme tyytyväisiä myös Euroopan komission ilmoitukseen, jonka mukaan komissio on aloittanut polkumyyntiä koskevat tutkinnat Kiinan ja Indonesian osalta ja asettanut maille vastatulleja.

Outokummun liikevaihto laski kuluneella vuosineljänneksellä kahdeksan prosenttia vuoden takaisesta. Liikevaihtoa kertyi noin 1,6 miljardia euroa.

Outokumpu ennakoi loppuvuoden olevan heinä-syyskuun kaltainen markkinatilanteen jatkuessa vaikeana.

Näky on espanjalaiskodissa tyypillinen. Seinässä on mustia laikkuja, jotka on helppo tunnistaa homeeksi.

Vaikka ilmassa tuntuisi homeen pistävä haju, harva kuitenkaan huolestuu.

Useimmiten kiinteistöjen omistajat tarjoavat homeesta valittavalle vuokralaiselle yksinkertaista ratkaisua. Ensin home neuvotaan puhdistamaan klooria sisältävällä pesuaineella, jolla kuurataan tavallisesti Espanjassa kaikki kodin pinnoista katukivetykseen.

Klooripesun jälkeen homekohdan annetaan kuivata ja sen jälkeen se maalataan. Sama toistetaan, mikäli home alkaa näkyä uudestaan.

Kosteusmittauksia ja kuntotarkastuksia ei Espanjassa juurikaan harrasteta.

Sisäilmaongelmista ja homeesta puhutaan maassa enemmän kuin kymmenen vuotta sitten, mutta vieläkään aihe ei vaikuta huolestuttavan edes lääkäreitä, asunnonostajista puhumattakaan.

Sisäilmaongelmien vuoksi terveytensä menettäneitä ei median perusteella ole – tai heistä ei kerrota.

Vaikka espanjalaisilla olisi oireita, he eivät välttämättä osaa yhdistää niitä huonoon sisäilmaan tai homeeseen. Tavallisempaa on olla huolestunut ulkoilmasta, kuten kaupunkien saasteista.

Toki oma osansa on myös erilaisella rakennustekniikalla. Talot ovat vanhoja, eikä niitä ole eristetty yhtä tiivisti kuin esimerkiksi Suomessa ja muissa pohjoismaissa.

Homeita on myös erilaisia, eivätkä kaikki ole yhtä myrkyllisisiä. Lisäksi suuressa osassa Espanjaa ilmasto mahdollistaa tehokkaamman ilmanvaihdon.

Tuuletus toimii, kun ikkunoita voi pitää auki ympäri vuoden.

Lue lisää:

Suomalaisten kodeissa on vähiten kosteusvaurioita Euroopassa – maailmalla homeongelmiin herätään hitaasti, vaikka home sairastuttaa miljoonia

Yle Uutiset selvitti: Home ei huoleta ulkomailla

Home ei hetkauta ranskalaisia – Tummunut kohta seinässä peitetään maalilla tai sohvaa siirtämällä

THL: Suomalaisten käsitykset sisäilmaongelmista ovat liioiteltuja

Noin joka kymmenes autoilija ajaa ylinopeutta yli 10 kilometriä tunnissa talvikauden aikana. Jos kaikki nopeuden ylitykset lasketaan mukaan, Suomen teillä jopa puolet autoilijoista ajaa talvikaudella ylinopeutta.

Asia käy ilmi Väyläviraston ja ITM Finlandin liikenteen automaattisilta mittausasemilta talvikaudella 2018–2019 kerätystä tilastosta.

Tieosuuksilla, joissa ajonopeutta lasketaan talven ajaksi, on ylinopeutta ajavien osuus vieläkin suurempi. Esimerkiksi moottoriteillä lähes joka viides autoilija ajaa ylinopeutta yli 10 km/h huolimatta siitä, että nopeusrajoitus on alennettu 120:stä 100 kilometriin tunnissa. Maanteillä hurjastelevien osuus oli hieman pienempi, noin 15 prosenttia.

Lukumäärällisesti tämä tarkoittaa sitä, että marraskuun 2018 ja maaliskuun 2019 välisenä aikana esimerkiksi Kanta-Hämeen teillä yli 10 kilometrin ylinopeutta ajettiin reilut 1,9 miljoonaa kertaa. Päiväkohtaisesti tämä tarkoittaa reilua 14 000:ta kuljettajaa.

Ylikomisario Jouni Takala Hämeen poliisilaitoksen liikennepoliisista kertoo, että ilmiö on havaittu myös poliisissa.

– Tiedotuksesta huolimatta kuljettajat eivät huomaa talvinopeuksien vaihtumista tai sitten siihen ei vain reagoida.

Takalan mukaan ajonopeudet riippuvat myös paljon siitä, millaiset ajokelit vallitsevat talvinopeuksien muuttuessa.

– Pitkälle jatkuva kuiva ja lumeton syksy pitää kovempia nopeuksia yllä. Huonot kelit puolestaan laskevat nopeuksia, kuten kuuluukin.

"Järkeväksi koettuja sääntöjä noudatetaan paremmin"

Ylikomisario Takala kertoo, että autoilijat mieltävät talvinopeusrajoitukset hyvinkin tarpeellisiksi silloin, kun talvikelit ovat vaativat, on liukasta tai näkyvyys on huono.

– Kuivalla ja paljaalla moottoritien asfaltilla nopeudet tahtovat väkisinkin nousta lähelle kesänopeuksia. Kelin vaatimusten mukaan muuttuvat nopeusrajoitukset voisivat olla hyvä asia, sillä järkeväksi koettuja sääntöjä noudatetaan paremmin.

Sään mukaan vaihtuvat nopeusrajoitusmerkit eivät kuitenkaan lähivuosina tee laajaa tuloa Suomen tieliikenteeseen. Väyläviraston tieliikenteen ohjauksen asiantuntijan Tuomas Östermanin mukaan vaihtuviin merkkeihin liittyy monimutkaisia kelinseuranta- ja tiedonsiirtojärjestelmiä.

– Ne maksavat moninkertaisesti tavallisiin nopeusrajoituksiin verrattuna. Lisäksi niiden tekninen elinkaari on melko lyhyt.

Österman myöntää, että vaihtuvista nopeusrajoituksista olisi hyötyä etenkin syksyisin ja keväisin, sillä ne auttaisivat Väylävirastoa ohjaamaan rajoituksia todellisen ajokelin mukaisesti.

Suomen moottoriteistä vain valtateillä 1 ja 7 on osuuksia, joilla vaihtuvat nopeusrajoitukset sallivat 120 kilometrin tuntinopeuden valoisaan aikaan ja hyvällä kelillä marraskuun loppuun asti. Pimeän aikaan ja huonoissa keliolosuhteissa nopeusrajoitusta lasketaan myös näillä osuuksilla.

Ruotsissa odotetaan tulosten julkistamista synnytystutkimuksesta, jonka aikana kuusi vauvaa kuoli. Osa menehtyi kohtuun, yksi kuoli synnytyksen jälkeen. Tutkimuksessa selvitettiin yliaikaisen raskauden riskejä.

Aihe on puhuttanut myös Suomessa, jossa esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL ja Helsingin yliopistollisen sairaala odottavat tutkimuksen lopullisia tuloksia.

– Täytyy tarkkaan katsoa, johtuivatko kuolemat tutkimuksesta vai oliko taustalla joitain muita syitä, sanoo THL:n tutkimusprofessori Mika Gissler.

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin synnytyksien käynnistämisestä vastaavan osastolääkärin Leena Rahkosen mukaan ruotsalaistutkimuksen tuloksista on tiedetty jo viime keväästä lähtien. Tulokset eivät ole kuitenkaan antaneet tarvetta muuttaa Suomen käytäntöä.

Suomessa on maailman alhaisin perinataalikuolleisuus, eli vähiten kohtukuolemia ja ensimmäisen elinviikon aikana menehtyneitä lapsia sekä hyvä neuvolajärjestelmä, joka poimii riskiraskaudet.

– Kun raskaus on kestänyt 41 viikkoa ja viisi päivää, kaikki odottajat tulevat käymään tutkimuksissa ja yleensä silloin aloitetaan jo synnytyksen käynnistäminen ja hyvin harvoin mennään 42 raskausviikkoon tai sen yli, Rahkonen sanoo.

Kumpikaan asiantuntija ei näe, että Suomessa voisi tehdä täysin samanlaista tutkimusta kuin Ruotsissa.

– Suomessa tutkittavien määrät ovat pienempiä ja raskaana olevat ovat neuvolan kautta kontrollissa, jossa käydään tarkasti läpi riskitekijät, sanoo Rahkonen.

– Ruotsalaisten tutkimus aiheutti jo aiemmin keskustelua, mutta siitä oltiin kiitollisia, että joku näin tekee. Suomessa kynnys tämänkaltaiselle tutkimukselle olisi ollut aika korkea, sanoo Gissler.

Gisslerin mukaan Ruotsissa raskauksien on useammin annettu edetä viikolle 42, sillä raskautta pidetään luonnollisena olotilana eikä siihen ole puututtu niin herkästi kuin Suomessa tai muissa Pohjoismaissa. Toisaalta Ruotsissa on esiintynyt enemmän esimerkiksi synnytyksen aikaisia repeämiä kuin Suomessa.

Kuusi kuolemantapausta

Göteborgin Sahlgrenskan yliopistollisen sairaalan johtama tutkimus keskeytettiin eettisistä syistä vauvojen kuolemien jälkeen, kertoivat ruotsalaismediat sekä Guardian-lehti viime viikolla. Tutkimus alkoi vuonna 2016 ja se lopetettiin viime syksynä.

Swepis-tutkimuksen (Swedish post-term induction study) tarkoituksena oli selvittää yliaikaisen raskauden riskejä ja tarkastella synnytyksen käynnistämisen ajankohtaa. Tutkimuksen tuloksia ei ole julkistettu vielä, mutta niistä on määrä ilmestyä artikkeli lääketieteellisessä julkaisussa.

Yhteensä tutkimukseen piti osallistua 10 000 naista. Osallistujien raskauksien katsottiin edenneen normaalisti. Tutkimukseen kerrottiin ehtineen osallistua noin neljännes tavoitteesta eli 2 760 naista.

Naiset oli jaettu 40 raskausviikon jälkeen kahteen ryhmään. Toisen ryhmän synnytykset käynnistettiin tarvittaessa 41 raskausviikon täytyttyä ja toisen ryhmän 42 viikon täytyttyä.

Kaikki menehtyneet vauvat kuuluivat ryhmään, joiden synnytys oli päätetty käynnistää vasta raskausviikon 42 alkamisen jälkeen.

– Tapauksista yhdellä lapsella oli ollut synnytyksen aikainen hapenpuute ja yhdellä lapsella oli sydänvika, kertoo väitöskirja-aineistoa tutkimuksesta lukenut Rahkonen.

Tapauksesta ovat Suomessa uutisoineet muun muassa Iltalehti ja Helsingin Sanomat.

Suomessa käynnistykset lisääntyneet

Suomessa kaikki raskaana olevat tulevat niin sanotulle yliaikaisuuskäynnille, kun raskautta on kestänyt 41 viikkoa ja viisi päivää. Tällöin tarkistetaan sikiön vointi ultraäänella, kuunnellaan sydänäänet ja tarkistetaan äidin vointi.

– Suomessa joka kolmas synnytys käynnistetään, sanoo lääkäri Rahkonen.

Hänen mukaansa käynnistykset ovat myös lisääntyneet viime vuosina noin 10–15 prosenttia. Rahkonen kertoo, että Suomessa vain neljä prosenttia raskauksista etenee viikolle 42.

– Niissä tapauksissa 70 prosenttia käynnistetään ja 30 prosenttia käynnistyy itsestään.

THL:n tutkimusprofessori Gisslerin mukaan viikkoa 42 pidemmälle edennyt raskaus on hyvin harvinainen.

– Vuosina 2016–18 oli kahdeksan viikolle 43 edennyttä raskautta, niissä yhdessä syntyi lapsi kuolleena, kertoo Gissler.

Gisslerin mukaan nyt voi jo sanoa, että viikko 43 on liian myöhäinen aika synnytyksen käynnistämiselle.

Ruotsalaistutkimuksen saaman huomion jälkeen Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin on tullut jonkin verran kyselyitä odottajilta.

– Olemme yrittäneet antaa äideille tarkkaa tietoa asiasta. Suosittelemme herkästi synnytyksen käynnistämistä, jos näemme raskauden jatkamisen nostavan riskejä, kertoo Rahkonen.

Hänen mukaansa Suomessa edelleen vain kolme tuhannesta raskaudesta päätyy kohtukuolemaan.

Synnytys käyntiin heti 40 viikon jälkeen?

Ruotsissa pohditaan nyt käytäntöjen muuttamista niin, että suositus synnytyksen käynnistämiselle olisi raskausviikolla 41, kertoo Dagens Nyheter.

Uutisen levittyä Ruotsissa, useat naiset ovat myös halunneet synnytyksen käynnistyksen viikolle 41. Myös Suomessa olisi mahdollista linjata käypähoitosuosituksella synnytyksen käynnistämisen viikolle 41.

– Raskaus on kuitenkin normaali tila, niin täytyy katsoa tarkkaan, mitä hyötyä käynnistämisestä olisi, sanoo Gissler.

Hänen mukaansa käypähoitosuositus ei ole sitova, mutta synnytyssairaalat alkaisivat luultavasti sitä seuraamaan.

Synnytyssairaaloiden näkökulmasta yhteinen linjaus olisi hyvä, vaikka nyt jo yliopistollisten sairaaloiden linja on samansuuntainen ja synnytykset käynnistetään yleensä samoilla viikolla.

– Jos synnytyskäynnistys tapahtuisi jo viikon 41 alussa, käynnistetyt synnytykset nousisivat jopa puoleen raskauksista, sanoo Rahkonen.

Guardianin mukaan ei ole kansainvälistä yhteisymmärrystä siitä, miten terveitä raskauksia seurataan, jos ne venyvät yli 40. raskausviikon.

Lehden haastatteleman tutkijan mukaan ruotsalaistutkimuksen jälkeen on mahdollista, että kukaan ei halua enää samalla tavalla tutkia asiaa.

Tutkimuksen tuloksia pidetään kuitenkin jo nyt tärkeinä sen kannalta, miten odottavia äitejä tulisi hoitaa raskauden mentyä yliajalle.

Lue myös:

“Synnytys on lapselle hänen elämänsä vaarallisin hetki” – Mikko Tarvonen on todennäköisesti maailman kokenein kätilö

Lapsi- ja äitikuolleisuus ovat laskussa ympäri maailman – eniten kuolemia on Saharan eteläpuolella

"Isä voi tulla impotentiksi jos osallistuu synnytykseen" – Sairaalasynnytysten historia on taistelua naisten oikeuksien ja tasa-arvon puolesta

Kuolleina syntyneiden määrä saatu pohjalukemiin Suomessa, mutta kaikkia ei voida estää – "Aina selitystä ei vain löydy"

Tampereen keskustassa rakenteilla olevan talon viidennen kerroksen konehuoneessa opiskelija Henri Schulman liittää ilmastointiputkea toiseen. Isoimmat niistä ovat yli metrin halkaisijaltaan.

– Nollasta on lähdetty ja pitkälle on tultu. Koulussa opitaan perusteet ja täällä loput.

Joulukuussa työssäoppimisen aloittanut Schulman on opiskelija, vaikka näyttää työvarusteissaan valmilta asentajalta. Hän on mukana aliurakoitsijan ryhmässä, ja saa neuvoja LVI-ammattilaiselta. Se on ihannetilanne kun ammatin niksejä siirretään uusille tekijöille.

– Konkarit opettavat hyvin, kyllä heitä kannattaa kuunnella, Schulman kehuu.

Schulman päätti muutama vuosi sitten vaihtaa ammattia palvelualalta rakennushommiin. Hän valmistuu aikanaan Tampereen seudun ammattiopistosta ilmastointiasentajaksi.

Vaikka Schulmanille sanottiin koulussa, että työmaalla kaikki tuntuu erilaiselta, niin kaikkeen nuori mies ei ollut osannut varautua.

– Eniten on yllättänyt työn tempo, rutiinit ja se ongelmien ratkaisukyky, mitä tarvitaan. Kyllä siinä oli aluksi hetken aikaa pihalla, että mitä tapahtuu.

Schulman myöntää, että virheitäkin tulee tehtyä.

– Aika ymmärtäväisesti nämä ammattilaiset suhtautuvat. Tämä on kova koulu, mutta opettavainen ja tarpeeksi vaativa, hän arvioi.

Entä yhteydet kouluun, pitäisikö opettajan käydä useammin paikalla?

– Opettaja on käynyt muutaman kerran. Paljon pidetään yhteyttä puhelimella. En varsinaisesti kaipaa opettajaa tänne työmaalle.

Seurannassa ongelmia

Sipilän hallituksen yksi kärkihankkeista oli työssäoppimisen uudistus. Työssäoppimisesta haluttiin tehdä entistä joustavampaa sääntelyä purkamalla. Nyt uudistuksesta on kulunut pari vuotta ja tilannetta arvioidaan. Kehittämiskohtia löytyy.

Juha-Ville Mäkinen on ilmastointialan urakoitsijoiden edustaja, erityisasiantuntija, joka on listannut systeemin epäkohtia myös blogissaan (siirryt ulkopuoliseen palveluun). Hän toimii erityisasiantuntijana LVI-Tekniset Urakoitsijat ry:ssä.

Mäkinen on löytänyt työssäoppimisesta monta epäkohtaa: aivan liian usein työssäoppimisen tuloksista puhutaan mutu-tuntumalla, suorituspaikkatiedot ovat puutteellisia, yhteydet työelämään ovat heikot.

Moni asia on monimutkaistunut samaan aikaan kun määrärahat eivät ole pysyneet mukana.

– Valtakunnallisesti kerättyä tietoa onnistumisesta ei ole. Myöskään yhteyksiä elinkeinoelämään ei pidetä riittävästi. Johtamista pitäisi terävöittää.

Mäkisen mukaan yksi heikkouksista on laadun varmennus ja valvonta, jotka pitäisi saada kohdalleen ensimmäiseksi, sanoo Mäkinen, bloginimeltään VastaMäkinen.

– Koulutuksen järjestäjiä ei valvota sillä tarkkuudella, että se aiheuttaisi riittävästi painetta. Myös tutkintokohtaisia ohjaus- ja tukipalveluita tarvittaisiin.

Työnäyttöjä liikaa kouluissa

Työnäytöttöjen avulla nähdään, miten opiskelussa on onnistuttu. Vain kolmannes opiskelijoiden työnäytteistä annetaan työpaikoilla aidoissa olosuhteissa.

– Se on aivan liian vähän.

Suurin osa näytöistä annetaan oppilaitoksissa. Mäkisen mukaan sen heikkous on, että tehtävä jää opettajien kontolle, koska arvioitsijoita on vaikeaa saada paikalle.

– Riittäisi, että noudatetaan lakia ja tutkinnon perusteiden määräyksiä, jotka ovat velvoittavia.

Mäkinen muistuttaa, että arviointi voidaan perustellusti tehdä koulussa tai työpaikalla. Kouluissa tehtävä arviointi on kuitenkin tullut tavaksi. Se näkyy esimerkiksi siten, ettei laadunvalvonnasta raportoida siinä määrin kuin on velvoitettu.

– Kunnallispoliitikot näistä asioista viime kädessä päättävät. Kyllä tässä on kyse politiikasta.

Mäkinen myöntää, että on paljon onnistumisiakin, joskin alueellisia eroja on paljon. Pääkaupunkiseudulla palkkaus ja lähiopetuksen määrä ovat paremmalla tolalla.

– Työpaikoilla opetteluun suhtaudutaan myönteisesti, sillä eivät lisäkädet työssä ole haitaksi, arvioi Mäkinen.

– Lähtökohtana on tietysti että, perusteet on jo opittu koulussa.

Uudistuksia on jo pantu alulle

Kritiikki ei tule yllätyksenä Opetushallituksen virkamiehille. Yli-insinööri Arto Pekkala muistuttaa, että reformi tuli samaan aikaan kun rahoitus väheni. Nämä suuret muutokset ovat heikentäneet jatkuvuutta suunnittelussa ja työssäoppimisen kokonaisuudessa.

– Se on aiheuttanut sen, että laatu on voinut olla epätasaista. Osalle kouluttajista on ollut vaikeaa saada pidettyä työnäyttöjä työpaikoilla. Se on kuitenkin tavoite. Suuri laatuvaihtelu pitäisi saada tasattua, myöntää Pekkala.

Hän muistuttaa myös, että esimerkiksi rakennusalalla työturvallisuussäännöt voivat vaikuttaa siihen, missä näyttöjä annetaan.

– Tässä on siirtymävaihe menossa eikä kaikkia keinoja ole vielä käytetty.

Pekkala ei halua nimetä mitään yksittäistä heikointa kohtaa, mutta ainakaan yhteistyö työelämän kanssa ei ole riittävällä tasolla.

Hän muistuttaa, että onnistumisiakin on. Tässä jutussa käsitelty LVI-ala on saanut hyvää palautetta yrityksiltä ainakin Kouvolan suunnassa. Sitä, samoin kuin muitakin hyviä tuloksia aiotaan levittää laajemmalle.

Syyskuussa on opetushallinnossa laadittu työssäoppimistakin koskeva uusi toimintamalli, jolta Pekkala toivoo paljon. Siinä opetuksen lähtökohdaksi mainitaan entistä "henkilökohtaistetumpi" suhde opiskelijaan.

Myös yhteyksien parantaminen työelämään on yksi uudistuksen kohde.

Yhteisö- ja mikroblogipalvelu Twitter kieltää maailmanlaajuisesti kaiken poliittisen mainonnan alustallaan. Kielto astuu voimaan marraskuun 22. päivä.

Käytännössä tämä merkitsee sitä, ettei Twitterissä nähdä vastaisuudessa esimerkiksi sponsoroituja ehdokkaiden vaalimainoksia.

Lisäksi mainonta poliittisista kiistakysymyksistä, kuten abortista ja maahanmuutosta, on jatkossa kielletty mikroblogipalvelussa.

Twitterin pääjohtaja Jack Dorsey kertoo, että päätöksen taustalla on kasvava huoli, joka liittyy koneoppimiseen perustuvaan viestien kohdentamiseen ja valeuutisiin.

– Mielestämme poliittisen viestin läpisaaminen pitää ansaita, ei ostaa, kirjoittaa Dorsey Twitterissä.

– Vaikka internetmainonta on uskomattoman vaikutusvaltaista ja erittäin tehokasta kaupallisten mainostajien kannalta, tuo tämä valta merkittäviä riskejä politiikkaan, missä sillä voidaan vaikuttaa äänestämiseen ja näin miljoonien ihmisten elämään, hän jatkaa.

Trumpin kampanjaorganisaatio: "Erittäin typerä päätös"

Twitterin toimintaperiaatteen muutos ei vaikuta siihen, mitä yksityiset ihmiset voivat kirjoittaa tai jakaa Twitterissä, vaan kyse on nimenomaan ostetusta mainonnasta. Näin linjauksella ei ole juurikaan vaikutusta maailman seuratuimpiin Twitter-tileihin, kuten presidentti Donald Trumpin tiliin, jonka tviitit tavoittavat yli 66 miljoonaa ihmistä päivittäin, kirjoittaa Washington Post.

Trumpin kampanjaorganisaatio haukkui tuoreeltaan Twitterin päätöksen kuvaillen sitä "erittäin typeräksi". Organisaation mukaan mainoskiellossa on kyse "vasemmiston uusimmasta yrityksestä hiljentää Trump ja konservatiivit."

Twitterin tekemä uusi linjaus tulee samoihin aikoihin, kun yhteisöpalvelu Facebook on myrskyn silmässä poliittista mainontaa koskevasta linjauksestaan. Facebookin perustaja ja toimitusjohtaja Mark Zuckerberg on joutunut viime aikoina kasvavan arvostelun kohteeksi, sillä hän sallii alustallaan esimerkiksi poliitikkojen valheet.

Zuckerbergin mukaan yksityisten yritysten tehtävänä ei ole poliitikkojen sensurointi.

– Me emme faktantarkista poliittisia mainoksia. Me emme tee tätä auttaaksemme poliitikkoja, vaan koska katsomme, että ihmisillä pitää olla mahdollisuus kuulla itse, mitä poliitikot sanovat, Zuckerberg totesi hiljattain.

Lue myös:

Analyysi: Facebook suitsii väärän tiedon leviämistä, mutta antaa samalla poliitikkojen valehdella sydämensä kyllyydestä

WP: Twitter to ban all political ads amid 2020 election uproar

WASHINGTON Meksikonlahdella myrskyää ja Kaliforniassa palaa. Näistä vitsauksista on tullut jokasyksyinen traaginen uutistapahtumien sarja Yhdysvalloissa. Sekä myrskyt että maastopalot aiheuttavat vuodesta toiseen vakavia tuhoja.

Länsirannikolla on nyt maastopalojen aika. Los Angelesin ympäristössä ja osavaltion pohjoisosissa riehuu parasta aikaa toistakymmentä suurta paloa. Tuli uhkasi keskiviikkona muun muassa presidentti Ronald Reaganin hautaa ja hänen nimikkokirjastoaan.

Palojen syyt alkavat olla jo surullisen tuttuja.

Ilmaston lämpeneminen ja kuivuus. Kaliforniassa on ollut 2000-luvulla lämpimämpää kuin 1900-luvulla. Vuodesta 2003 lähtien osavaltiossa on ollut yhdeksän sen mittaushistorian kymmenestä lämpimimmästä vuodesta. Syksyn kuiva kausi on ilmaston lämmetessä pidentynyt.

Lämpötilalla ja tulipaloilla on suora yhteys toisiinsa. Kaliforniassa on ollut viiden viime vuoden aikana noin 2 000 maastopaloa. Laajoja, kymmenien tuhansien hehtaarien alueelle levinneitä paloja on ollut useita. Ennätyksellisen lämpimänä vuonna 2016 osavaltiossa raivosi neljä jättimäistä paloa.

Vaaralliset tuulet. Parasta aikaa eteläisessä Kaliforniassa vaikuttavat Santa Anan tuulet, jotka kuivaan kauteen osuessaan levittävät lieskoja laajoille alueille. Nämä tuulet tuovat sisämaasta Kalliovuorten alueelta kuivaa ilmaa Kalifornian etelä- ja keskiosiin.

Tutkimusten mukaan Santa Anan tuulien aikana tulipalot leviävät jopa kolme kertaa tavallista nopeammin. Ennusteiden mukaan voimakkaat tuulet vaikuttavat Los Angelesin seudulla ainakin torstai-iltaan saakka.

Vaaralliset voimalinjat. Osavaltion suurin sähköyhtiö PG&E myönsi viime viikolla, että vika yhtiön voimalinjassa saattoi aiheuttaa Kalifornian pohjoisosassa vaarallisesti edenneen maastopalon. Infrastruktuuri on osavaltion investoinneista ja voimayhtiöitä vastaan käydyistä oikeudenkäynneistä huolimatta edelleen monin paikoin liian huonossa kunnossa. Sähköjohtojen päälle kaatuvat puut aiheuttavat maastopaloja kaikkialla Kaliforniassa.

Hoitamattomat metsät. Presidentti Donald Trump kehotti vuosi sitten Kaliforniaa ottamaan mallia Suomen metsänhoidosta. Trump ja Kalifornian viranomaiset ovat syytelleet tilanteesta toisiaan, mutta tosiasia on, että osavaltion metsissä on paljon sytykettä ja helposti syttyvän kasvillisuuden ala siellä on kasvanut.

Los Angelesin ympäristössä sammutustöitä vaikeuttaa vuoristoinen maasto.

Ihmiset. Kaliforniassa on rakennettu paljon uutta asutusta metsien välittömään läheisyyteen. Asiantuntijoiden mukaan monessa tapauksessa vaarallisen lähelle ja helposti syttyvistä materiaaleista.

Monet paloista ovat ihmisten sytyttämiä. Kuivuus on tähän vuodenaikaan sitä luokkaa, että yksi varomattomasti heitetty tupakantumppi saattaa sytyttää vakavan palon.

Myös onnettomuudet sytyttävät paloja. Carrin alueen maastopalo viime vuonna sai alkunsa rekka-auton renkaan puhkeamisesta. Kuljettajan hallinta herpaantui ja rekka lähti heittelehtimään niin, että jalkakäytävän koroke viilsi sen korin reunaa aiheuttaen kipinöintiä. Se johti yli 90 000 hehtaarin kokoiselle alueelle levinneeseen tulipaloon.

Kiista työajoista on jumittanut Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvotteluja uusista työehtosopimuksista. Vanhat sopimukset umpeutuvat tänään 31. lokakuuta.

Työnantajia edustava Teknologiateollisuus vaatii, että kilpailukykysopimukseen sisältyneestä vuosityöajan 24 tunnin pidennyksestä tulee pysyvä.

Työntekijöiden Teollisuusliitto on vetänyt tiukkaa linjaa: se ei aio suostua työajan pidennykseen, vaikka siitä maksettaisiin korvaus.

Periaatteellisesta kiistasta on muodostunut työehtosopimusneuvotteluja kiristävä umpisolmu, jonka avaamiseen tarvitaan paljon taitoa ja ainakin kourallinen mielikuvitusta.

Ralf Sund: Kysymys on työn hinnasta

Kilpailukykysopimuksen valmisteluissa mukana häärinyt toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n entinen ekonomisti Ralf Sund sanoi tiistaina Yle Radio Yhden Ykkösaamussa, että viime kädessä kysymys on työn hinnasta.

Sund totesi, että työehtosopimusneuvotteluissa keskustellaan työn hinnasta: millä hinnalla Suomessa tehdään töitä. Sund uskoo, että työaikakysymys voidaan muuttaa rahaksi.

Juhani Salonius: Sopimukset voi aina uusia

Entinen valtakunnansovittelija, työnantajien leivissä työuransa tehnyt työmarkkinajuristi Juhani Salonius muistutti samassa tiistain Ykkösaamussa, että kilpailukykysopimuksen mukaan työajan pidentämisestä sovitaan työehtosopimuksissa.

Saloniuksen mielestä asia on yksinkertainen: työehtosopimukset sovitaan määräajaksi ja työaikakysymyksessäkin mennään niin kuin työehtosopimuksissa tulevaisuudessa sovitaan.

Teollisuusliitto uhmasi Sipilän hallitusta

Teollisuusliitto irtisanoi kilpailukykysopimuksen yhteydessä sovitun pöytäkirjan työajan pidentämisestä 24 tunnilla jo vuosi sitten, kun työntekijäliitto painosti Juha Sipilän (kesk.) hallitusta luopumaan pienten yritysten irtisanomissuojan heikentämisestä.

Teollisuusliiton demaripuheenjohtaja Riku Aalto profiloitui kilpailukykysopimuksen väännöissä hallituksen ja pääministeri Sipilän vastapuoleksi.

Viime hallituskaudella työntekijäjärjestöjä närästi ajatus, että työnantajat käyttivät hyväksi poliittisia suhdanteita eli porvarihallitusta ja ajoivat läpi omia työmarkkinapoliittisia tavoitteitaan, kuten työajan pidentämistä ilman korvausta ja paikallista sopimista.

Kilpailukykysopimus siirsi myös sosiaaliturvamaksuja työnantajilta työntekijöiden maksettavaksi.

Metalliliitolla oma ratkaisu 24 tunnista

Teollisuusliiton lokakuussa 2018 Teknologiateollisuudelle jättämän irtisanomisilmoituksen mukaan työajan 24 tunnin pidennys päättyisi tämän vuoden lopussa.

Sopimus pystyttiin irtisanomaan vain entisen Metalliliiton aloilta, koska työajan pidennys on lähes kaikilla muilla aloilla sovittu itse työehtosopimukseen, ei erilliseen pöytäkirjaan.

Sopimuksen irtisanomisen piiriin kuuluu yli 100 000 työntekijää teknologiateollisuudessa, autoalan kaupassa ja korjaamotoiminnassa, pelti- ja teollisuuseristysalalla, malmikaivoksissa sekä teknisessä huollossa ja kunnossapidossa. Muilta aloilta työajan pidennys aiotaan poistaa syksyn 2019 työehtosopimusneuvotteluissa.

Teknologiateollisuus: Työajalla on hinta

Teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Minna Helle piti Teollisuusliiton viime vuotisia toimia valitettavina. Helteen mukaan tarkoituksena oli yhdessä arvioida työajan pidentämisen vaikutuksia alan yritysten kilpailukykyyn ja työllisyyteen.

Teknologiateollisuus palasi työaikakysymykseen tämän syksyn työehtosopimusneuvotteluissa. Työnantajajärjestön mukaan yritysten kilpailukykyä ja työllistämismahdollisuuksia ei saa heikentää työaikaa lyhentämällä.

Työmarkkinajohtaja Helle on korostanut, että työaika ja palkkaratkaisu muodostavat kokonaisuuden ja pidempi työaika luo tilaa palkankorotuksille.

Teknologiateollisuuden laskelmien mukaan kilpailukykysopimukseen sisältyneen työajan pidennyksen kustannusvaikutus on teknologiateollisuudessa laskennallisesti 1,4 prosenttia.

Teollisuusliiton mielestä arvio on ylimitoitettu, sillä työajan pidennystä on sovellettu paikallisesti hyvin kirjavasti.

Lue myös:

Kiista kiky-tunneista jumittaa palkkaneuvotteluja: Teollisuusliitto torjuu lisätunnit, työnantajat kytkevät työajan ja palkankorotukset

Etlan selvitys: Kikyn työajan pidennys lisää jopa 16 000 työpaikkaa vuoteen 2022 mennessä – Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi arviota

Kiky-tuntien jatkosta muhii lihava riita: Jääkö 24 tunnin vuosityöajan pidennys pysyväksi?

Lintuharrastajat seuraavat ensi keväänä ja kesänä aktiivisesti Merenkurkun ulkosaaristossa Mustasaaressa pesivän merimetsokolonian tilannetta.

Erityisesti tarkkaillaan, mikä vaikutus merikotkilla on merimetsoihin ja niiden määrään.

Merenkurkussa on huomattu nyt ensimmäistä kertaa, että kotkilla on ainakin selvä paine merimetsoihin.

Nuoret merikotkat löysivät toissa kesänä Suomenkin mittakaavassa isoksi luokiteltavan 3400 aikuisen linnun pesimäsaaren. Viime kesän laskennassa saaressa oli pesiä 1700.

Poikkeuksellisen paljon merimetson jäänteitä

Viime kesänä merikotkien vaikutus kasvoi selvästi, sillä ne metsästivät saarella merimetsoja koko kesän. Luontokuvaaja ja biologi Timo Lumme kävi elokuussa saarella ja totesi vaikutuksen omin silmin.

– Kun menimme saareen, näimme miten merikotkalla oli molemmissa jaloissaan merimetson poikanen, kertoo Lumme.

Lumme löysi saarelta kaikkiaan 177 merimetson jäänteet. Kaikki eivät todennäköisesti ole merikotkien tappamia, mutta raatojen määrä oli poikkeuksellisen suuri.

– Tutkin eri kirjallisuutta ja tilastoja, joiden pohjalta huomasin, että raatojen määrä oli tuon kokoiselle kolonialle melko suuri, Lumme sanoo.

Painetta siirtyä muualle

Lumme arvelee, että jos kotkat palaavat saarelle ensi keväänä, saattaa se aiheuttaa merimetsoille painetta siirtyä muualle.

– Kyllä sillä oma vaikutuksensa varmasti on. Merimetsot ryhtyvät pesinnän valmisteluihin huhtikuussa, ja ennen kuin pesintä varsinaisesti alkaa, valmisteluihin kuluu 10-20 päivää. Jos tänä aikana niitä häiritään, ja esimerkiksi merikotkat käyvät saarella, saattaa olla, että merimetsot ottavat hatkat.

Merimetsokanta laskussa

Viime kesän laskennoissa huomattiin, että Suomen merimetsojen pesintäkanta laski noin neljä prosenttia eli noin tuhannella pesällä. Pesiä oli 25 700.

Suomen Ympäristökeskuksen mukaan merikotkan saalistus on voimistunut 2010-luvun kuluessa. Se heikentää merimetson poikastuottoa osassa suuriakin pesimäyhdyskuntia.

Merimetson pesimäkanta alkaa olla lähellä suurinta kantokykyään ja merikotkan saalistus pienentää kantaa.

Merenkurkusta pohjoiseen?

Kuinka pysyvää merikotkan vaikutus Merenkurkun isoon merimetsokoloniaan sitten on, nähdään ensi keväänä, kun selviää miten pesintä käynnistyy vai käynnistyykö ollenkaan.

Mahdollista on, että vastaava ilmiö siirtyyy Merenkurkusta vielä ylöspäin. Tällä hetkellä pohjoisin merimetsokolonia on Pohjois-Pohjanmaalla, hieman Oulun yläpuolella Iissä. Siellä oli pesiä viime kesänä 40.

Lisää aiheesta:

Nuoret merikotkat saalistavat merimetsoja Merenkurkussa - "Luodolta lähti 20 merikotkaa"

Valtakunnallisen merimetsostrategian valmistelijat koolla Vaasassa: ratkaisuja haetaan, kaikkialle sopivan kannan määrittely mahdotonta

Merimetsokanta pieneni Merenkurkussa, mutta kasvoi Selkämerellä

Merimetsokanta pieneni hieman – pesiä noin 25 700

Kuopion koulusurmasta ja muista väkivallanteoista epäilty mies on siirretty Kuopion yliopistollisesta sairaalasta vankisairaalaan Hämeenlinnaan, keskusrikospoliisi tiedottaa. Epäilty saa vankisairaalassa tarvitsemaansa jatkohoitoa.

Poliisi jatkaa tapauksen tutkintaa kuulusteluilla ja teknisellä tutkinnalla. Esitutkinta kestää arviolta alkuvuoteen 2020.

Keskusrikospoliisi kertoo tiedottavansa esitutkinnan etenemisestä lisää, kun siitä on lisää kerrottavaa.

Poliisi ampui miestä jalkaan

Hyökkäyksessä kauppakeskus Hermanissa sijaitsevissa Savon ammattiopiston luokkatiloissa kuoli nainen ja haavoittui epäillyn lisäksi yhdeksän muuta.

25-vuotiasta miestä epäillään muun muassa murhasta ja yhdeksästä murhan yrityksestä.

Nopeasti paikalle tullut poliisi pysäytti miehen ampumalla tätä. Tutkinnanjohtaja Olli Töyräs on kertonut, että mies haavoittui poliisin luodista jalkaansa. Poliisi ampui tilanteessa kaksi laukausta.

Aseenkäytön arvioinut syyttäjä totesi, että poliisin ampumiselle oli perusteet, sillä murhasta epäilty mies lähestyi poliisia teräaseella ja ilmapistoolilla aseistautuneena eikä totellut käskytystä.

Lue lisää:

Kuopion kouluhyökkäystä tutkitaan valmistelurikoksena, murhana ja murhan yrityksinä – lisäksi syyte tulipalosta

Laihdutusvalmentajana nykyisin työskentelevällä Ringa Ropolla on takanaan elämäntapamuutos, jonka seurauksena painoa putosi päälle parikymmentä kiloa. Sittemmin elämäntapamuutos toi hänelle myös ammatin laihdutusvalmentajana.

– Tässä mahdollistuu urheiluaikana karttuneiden metodien hyödyntäminen.

Ropo myöntää olevansa vaativa ja toisinaan tiukkakin valmentaja asiakkailleen.

– Olen hyvin suora ja uskon faktaan ja lukuihin. Vaaka kertoo aika suoraan.

Viime aikoina on puhuttu paljon kehopositiivisuudesta. Ropon mielestä laihdutus ja kehopositiivisuus eivät ole toisiaan poissulkevia asioita.

– Minun mielestäni kehopositiivisuus tarkoittaa hyvinvointia, että sinulla on hyvä olla kehossasi ja itsesi kanssa.

Hän totesi Puoli seitsemän -ohjelmassa, että vuosien varrella kannetut useat kymmenet ylimääräiset kilot vaikuttavat kuitenkin aina jollain tavalla terveyteen. Ropo viittasi ylipainon vaikuttavan helposti esimerkiksi sisäelimiin.

– Jos vuosien varrella kannat 20-30 kiloa ylimääräistä eikä mikään muu prakaa, niin sitten rupeaa polvet ja lonkat (oireilemaan) ja yhteiskunta maksaa.

– Nyt vien tämän äärimmilleen, mutta sillä on (terveydelle) merkitystä oletko sinä ylipainoinen vai et, Ropo jatkoi.

Samassa perheessä kaksi Suomen ennätyksen haltijaa

Ringa Ropolla on yhä hallussaan vuonna 1990 tehty Suomen ennätys naisten pituushypyssä. 685 senttimetrin loikkaa ei ole kukaan ylittänyt lähes 30 vuoteen.

– Kyllä minä joka kerta toivon, että menisi nyt rikki se ja tulisi uusi ennätys. Ja ihan varmasti se vielä tuleekin. Minä olen aina ajatellut, että ennätykset on tehty rikottaviksi.

Samassa perheessä on myös toinen ennätyksenhaltija – Ringan tyttärellä, Ella Junnilalla on nimittäin hallussaan naisten korkeushypyn Suomen ennätys.

Pyhäinpäivällä erityinen merkitys

Lähestyvällä pyhäinpäivällä on Ringa Ropolle erityinen merkitys. Hän kertoo sytyttävänsä kynttilät sekä äidilleen että hieman alle 2-vuotiaana kuolleelle pojalleen.

– Juho kuoli leukemiaan. Asian kanssa on oppinut elämään, mutta ei se koskaan unohdu. Hän elää muistoissamme ja sydämessäni, Ropo sanoo.

Ringa Ropon koko haastattelu:

Pohjanmaan käräjäoikeus on antanut tuomion erikoisessa kiristysvyyhdissä. Kaikkiaan käräjäoikeus katsoi vaasalaismiehen syyllistyneen kolmen vuoden aikana 41 kiristykseen ja 37 kiristyksen yritykseen. Hänet tuomittiin vuoden ja kahdeksan kuukauden ehdolliseen vankeuteen sekä 60 tunnin yhdyskuntapalveluun.

Lisäksi hänet tuomittiin menettämään rikoshyötynä valtiolle yli 30 000 euroa sekä maksamaan korvauksia osalle asianosaisista yli 26 000 euroa.

Tuomittu lähestyi miehiä teksti-tv:n ja netin deittipalveluiden kautta esittäytyen yleensä ensin 18-vuotiaaksi. Tämän jälkeen hän viestitti olevansa nuorempi tyttö ja lähetti asianomistajille kuvia ja viestejä.

Seuraavaksi hän esiintyikin tytön vanhempana ja alkoi kiristää miehiä ilmiantamisen uhalla. Osa tapauksista jäi yrityksiksi, mutta usealta asianomistajalta syytetty sai kiristettyä rahaa erikokoisia summia, enimmillään 15 000 euroa. Teot ajoittuvat vuosiin 2014-2017.

Joissakin tapauksissa oli syytettynä myös toinen mies. Hän syyllistyi käräjäoikeuden mukaan yhdeksään kiristyksen yritykseen ja kahteen kiristykseen. Hänet tuomittiin 20 päivän vankeuteen, joka suoritetaan 20 tunnin yhdyskuntapalveluna.

Syyttäjä vaati kovempaa, kolmen ja puolen vuoden vankeustuomiota, koska katsoi yhden tapauksen olevan törkeä kiristys. Käräjäoikeus kuitenkin katsoi, että törkeän kiristyksen tunnusmerkit eivät täyttyneet.

Lue lisää:

Vaasalaismies tekeytyi alaikäiseksi tytöksi ja kiristi kymmeniä miehiä – syyttäjä vaatii kovaa tuomiota

Helsinki Seagullsin urheilutoimenjohtaja Toni Leppänen ei osannut arvata, millaisen ilmiön tulikaan aloittaneeksi.

Koripalloseura kertoi lokakuun alussa, että jatkossa Korisliigassa pelaavan Seagullsin otteluita pääsee seuraamaan kirjastosta lainattavalla kausikortilla.

Nyt – vain vajaassa kuukaudessa – idea on levinnyt ympäri Suomen.

Kausikortteja kirjastoihin ovat lahjoittaneet eri sarjatasoilta niin koripallo-, jääkiekko-, salibandy- kuin lentopallojoukkueet. Mukana on sekä naisten että miesten joukkueita.

Vaikka hyvillä ideoilla onkin tapana levitä, on tahti ollut melkoinen.

– Olimme organisaatiossamme yhtä mieltä siitä, että tämä on hyvä ja kokeilun arvoinen idea. Myös kirjasto lähti avoimin mielin mukaan, mutta ei meistä silti kukaan uskonut, että tämä näin suuren suosion saisi, Leppänen hämmästelee.

Ajatus kirjastosta lainattavista kausikorteista syntyi Leppäsen mukaan viime keväänä Seagullsin toimistolla "yllättävänä päähänpistona". Koripallokausi oli tuolloin lopuillaan, joten idea jätettiin muhimaan kesän yli.

Leppänen sanoo, että lainattavilla kausikorteilla seura haluaa tarjota mahdollisimman monelle mahdollisuuden tulla koripallo-otteluun.

Tosin siitäkään ei ole haittaa, jos samalla tulee houkutelleeksi lajin pariin uusia katsojia ja ehkä jopa harrastajia.

– Hienointa olisi, että joku Seagullsin tai minkä tahansa muun urheilujoukkueen matsia katsomaan tullut innostuisi harrastamaan itsekin lajia, Leppänen pohtii.

Irtiotto pienituloiselle

Köyhyyttä tutkinut Anna-Maria Isola pitää erityisen hienona sitä, että urheiluseurat ovat antaneet kausikorttinsa lainattavaksi nimenomaan kirjastoon.

Kirjastossa käyminen ei leimaa ketään.

– Kirjasto on universaali tila, joka ei katso, käykö siellä rikas vai köyhä, sillä siellä käyvät kaikki. Näin ollen kortin voi käydä lainaamassa tasa-arvoisesti ilman, että tarvitsee todistella tarvitsevansa sitä, Isola sanoo.

Isola työskentelee tutkimuspäällikkönä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n yhdenvertaisuus ja osallisuus -yksikössä.

Hänen mukaansa urheiluseurojen eleellä voi todella olla vaikutusta pienituloisen ihmisen arkeen.

– Köyhän elämä on usein yksitoikkoista sekä rutiininomaista ja siinä on se ongelma, ettei se katkea mihinkään juhlaan. Ei ottelussa käyminenkään vastaa viikon lomaa, mutta on se kuitenkin irtiotto arjesta, Isola kuvailee.

– Ihmiselle tulee myös kokemus siitä, että hänet kohdataan arvokkaana yksilönä ja että hänen on mahdollista tehdä jotain arjesta poikkeavaa, mitä muillakin.

Tosin isommassa kuvassa yhteiskunnan pitäisi ottaa Isolan mielestä enemmän vastuuta: pienituloisten osallisuus ja yhdenvertaisuus eivät voi olla hyväntekeväisyyden varassa.

Urheiluseurojen ele on tärkeä myös symbolisena

Mistä kertoo se, että idea kirjastosta lainattavista kausikorteista on levinnyt niin nopeasti? Isola nostaa esille kolme seikkaa.

Hänen mukaansa ihmiset tiedostavat sen, että on olemassa tiettyjä etuoikeuksia, joihin kaikilla ei ole mahdollisuuksia. Siksi "omasta hyvästä" halutaan jakaa muille.

Toisaalta ihmisten on helppo antaa eteenpäin jotain konkreettista, kuten tässä tapauksessa kausikortteja. Isola vertaa tätä veroihin. Niistä on vaikeampi hahmottaa, mihin ne käytetään.

– Konkreettisen lahjoittaminen on ihmisille tärkeää.

Lisäksi jos katsomossa on kerran tilaa, voi Isolan mukaan ajatella, että urheiluseuroilla tai toimijoilla on ylijäämää, josta on mahdollista jakaa muille. Ja etenkin sellaisille, jotka eivät siihen muuten pääsisi käsiksi.

– Laitetaan resurssit ikään kuin tehokkaaseen ja vaikuttavaan kiertoon.

Muutamilla lainattavilla kausikorteilla ei vielä liikuteta massoja, mutta Isolan mukaan urheiluseurojen ele on hyödyllinen myös symbolisena. Sen avulla julkiseen keskusteluun voi nousta uusia, pienituloisten ihmisten arkeen vaikuttavia oivalluksia ja ideoita.

Halpa keino tehdä, mutta myös saada hyvää

Jos mietitään urheilumarkkinointia, vastaavanlaisia esimerkkejä ei tule Jyväskylän ammattikorkeakoulussa urheiluliiketoiminnan lehtorina työskentelevän Aila Ahosen mieleen.

Ahonen pitää ideaa lainattavista kausikorteista hyvänä markkinointikeinona seuran imagon kannalta.

– Tällä tavoin tarjotaan useille ihmisryhmille mahdollisuus tutustua lajiin, ja eihän tämä varmastikaan maksa paljoa – muutaman kausikortin kun laittaa kirjastoon.

Ahonen ei näe, että seurat voisivat tässä jollain tavalla hävitä.

Ja kuten Helsinki Seagullsin urheilutoimenjohtaja Toni Leppänen toteaa, palaute lainattavista kausikorteista on ollut pelkästään myönteistä.

Se ei Ahosen mukaan ole mitenkään poikkeuksellista, että urheiluseurat pyrkivät tekemään hyvää. Hyväntekeväisyyttä eri seuroissa on tehty paljon jo aiemminkin.

Viime aikoina on keskustelu myös siitä, minkälaisia yhteiskunnallisia vaikuttajia urheiluseurat ovat. Pitäisikö niiden ottaa enemmän kantaa vai ei? Esimerkiksi jääkiekon SM-liigajoukkueet Ilves ja TPS pelaavat ensi lauantaina Pride-teemaisessa ottelussa.

– Mielestäni urheiluseuroilla on iso merkitys tällaisissa kysymyksissä, sanoo Ahonen.

Hänen mukaansa suomalaiset ovat "urheiluhullua kansaa" ja siksi urheiluseurat saavat äänensä helposti kuuluviin.

– Ei tarvitse miettiä kuin maahanmuuttokysymyksiä, niin kyllähän urheilu on yksi parhaista yhteiskuntaan sopeuttajista esimerkiksi nuorten ja lasten kohdalla.

Leviääkö malli ulkomaille?

Vaikka kirjastot eivät enää hetkeen ole olleet pelkästään kirjoja varten, on yhteistyö urheiluseurojen kanssa monella tapaa uutta. Siitä on innostunut myös Helsingin kaupunki.

Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan johtaja Tommi Laitio on nimittäin ollut Seagullsiin yhteydessä.

Laitio vierailee parhaillaan Yhdysvalloissa, jossa hän aikoo esitellä urheiluseuran ja kirjaston välistä yhteistyötä kaupunkikehityksen konferenssissa.

Voi olla, että Seagullsin Leppänen tuli keksineeksi mallin, josta häntä kiitellään vielä Suomen rajojen ulkopuolellakin.

Voit keskustella aiheesta tämän jutun alla tänään torstaina kello 18 asti.

Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL pyrkii saamaan Turun kaupungin tytäryhtiö Arkean taipumaan paikalliseen sopimiseen liittyvässä kiistassa lakon avulla. JHL:n hallitus päätti työtaistelutoimista keskiviikkoiltana. Samalla alkoi lakon valmistelu.

JHL kertoo lakon ajankohdasta ja kestosta tarkemmin perjantaina. Päätös koskee yli 600:tta liittoon kuuluvaa Arkean työntekijää. Jos julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty liittyy lakkoon, sen piiriin kuuluu noin tuhat henkilöä.

Kiista sai alkunsa, kun ruoka-, siivous-, ja kiinteistönhoitopalveluja tarjoava Arkea ilmoitti syyskuussa vaihtavansa henkilöstönsä halvemman työehtosopimuksen piiriin. Työntekijät vastustavat hanketta. Neuvottelut katkesivat tiistaina.

Lue lisää:

Turun omistama Arkea kiistää JHL:n väitteet neuvotteluhaluttomuudesta sopimuskiistassa

JHL:n ja Turun Arkean väliset neuvottelut poikki – lakkoon valmistautuminen alkaa uudelleen

Turun Arkea ja JHL etsivät nyt yhdessä säästöjä – Turkuun tulossa paikallisesti sovittu työehtosopimus tuhannelle työntekijälle

Liperissä Polvijärventiellä, 22. lokakuuta tapahtuneen kuolonkolarin toinen kuljettaja on vangittu.

Vuonna 1998 syntynyt joensuulainen mies pääsi sairaalasta sunnuntaina. Poliisi otti hänet heti kiiinni rikoksesta epäiltynä.

Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vangitsi miehen keskiviikkona. Häntä epäillään törkeästä kuolemantuottamuksesta, törkeästä rattijuopumuksesta, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vammantuottamuksesta ja moottorikulkuneuvon käyttövarkaudesta.

Onnettomuus sattui, kun epäillyn miehen kuljettama auto lähti kovassa vauhdissa sivuluisuun ja törmäsi kylki edellä vastaantulevan henkilöauton keulaan. Sivuluisuun joutuneen auton matkustaja kuoli ja molemmat kuljettajat loukkaantuivat. Törmäys tapahtui aamulla valtatie 9:n yli johtavan sillan päällä.

Poliisin mukaan onnettomuusauto oli varastettu kolaria edeltävänä yönä Joensuusta. Kuljettajan elimistöstä löytyi monia eri huumausaineita.

Epäillyllä miehellä on taustallaan pitkä lista huumausaine- ja omaisuusrikoksia.

Syyte asiassa on nostettava viimeistään tammikuussa 2020.