Neljä yritystä palkittiin tänä vuonna valtakunnallisella yrittäjäpalkinnolla. Palkinnot saivat kuusamolainen Rukakeskus, keuruulainen HT Laser, helsinkiläinen Merima Oy ja torniolainen Tapojärvi Oy.

Suomen Yrittäjät ja Fennia jakoivat valtakunnallisen yrittäjäpalkinnon Lahdessa myöhään lauantai-iltana.

Ruka on julistanut itsensä hiilineutraaliksi

Palkintoperusteissa todetaan, että Ruka aloitti ympäristöohjelman vuonna 2008.

Viime vuodesta lähtien Ruka on laskenut olevansa hiilineutraali hiihtokeskus. Tulos on saatu aikaan muun muassa siirtymällä vihreään sähköön ja säästämällä energiaa.

Rukalla on käytössä mittauskalusto, jolla voidaan mitata kiinteistöjen ja rinteiden sähkön-, veden- ja lämmönkulutusta sekä rinnekoneiden polttoaineenkulutusta tarkasti. Rukalla tavoitteena on Euroopan unionin energiatehokkuussopimuksen mukainen 7,5 prosentin energiansäästö aikavälillä 2017–2025.

Enimmäkseen rinnekoneista syntyvät loput päästöt Ruka kompensoi metsien istutuksilla.

Ruka tavoittelee myös autottomuutta Rukankylässään.

Rukakeskuksen toimitusjohtaja Ville Aho uskoo vankasti matkailun kasvuun Kuusamon lisäksi koko Pohjois-Suomessa.

– Niin kauan, kun me maltamme pitää Pohjois-Suomessa huolta luonnosta ja ympäristön puhtaudesta, rajoja matkailun kasvulle ei ole, Aho sanoo.

Rukakeskuksen kävijämäärät ovat kasvaneet viime vuosina kovaa tahtia. Muun muassa kesämatkailijoiden määrä Ruka-Kuusamon matkailualueella kasvoi viime kesänä noin 20 prosentilla toissa vuodesta. Rukakeskus on myös koko ajan kasvattamassa rinnekeskusta. Itä-Rukalle on valmistumassa uusi hotelli, ja viime talvena Rukalle avattiin gondolihissi.

Rukakeskus työllistää noin 170 ihmistä, ja sen liikevaihto on noin 27,4 miljoonaa euroa

Muut palkitut kiertotalouden, laivan sisustamisen ja laseralan yrityksiä

Keuruulainen HT Laser tekee metalliteollisuudelle laser- ja vesileikkauksia, laserhitsausta sekä 3D-metallitulostusta. Palkitsemisperusteiden mukaan yhtiö on ollut vesi- ja laserleikkauksen pioneereja Suomessa.

Muutama vuosi sitten Tekes rankkasi 800 rahoittamansa yhtiön joukosta HT Laserin koko Suomen parhaiten menestyneeksi kansainvälistyväksi yritykseksi. Yhtiö työllistää noin neljäsataa ihmistä, ja sen liikevaihto oli viime vuonna 68 miljoonaa euroa.

Merima taas on laivanrakennusalalla toimiva helsinkiläinen perheyritys, joka tekee risteilijöihin sisustuksia. Työntekijöitä on 120, mutta välillisesti projektit työllistävät noin 600–700 ihmistä. Sen liikevaihto on noin 55 miljoonaa euroa

Torniolainen Tapojärvi Oy toimii teollisen kiertotalouden parissa. Palkintoperusteissa mainitaan, että yritys vähentää ilmaston kuormitusta ja säästää neitseellisten materiaaleja.

Työntekijöitä on noin 500. Yhtiön liikevaihto puolitoista vuotta sitten loppuneella tilikaudella oli 115,7 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Yritys ja jopa kunta voi väittää olevansa hiilineutraali – Yle kävi läpi yhden kunnan ja hiihtokeskuksen väitteet ja kysyi asiantuntijalta, onko hiilineutraalius viherpesua vai ei

Hiihtokeskukset kilpailevat nyt ympäristöarvoilla – Ruka tähtää hiilineutraaliksi

Turkki kehottaa Yhdysvaltoja käyttämään vaikutusvaltaansa, jotta Pohjois-Syyrian kurdijoukot vetäytyvät rajan tuntumasta. Asiaa kommentoi presidentti Recep Tayyip Erdoğanin edustaja.

Turkki ja Yhdysvallat sopivat torstaina viisipäiväisestä tulitauosta Turkin käytännössä haltuunsa saamille alueille.

Tulitaukosopimuksen ehtona oli, että kurdit vetäytyvät rajan tuntumasta alueelta, jolle Turkki haluaa perustaa turvavyöhykkeen.

– Olemme sitoutuneet tähän sopimukseen, tiedottaja Ibrahim Kalin totesi uutistoimisto AFP:lle.

– Viiden päivän kuluessa heidän (kurdien) pitäisi lähteä ja olemme käskeneet amerikkalaisia kollegoitamme käyttämään vaikutusvaltaansa ja yhteyksiään, jotta he voivat varmistaa kurdijoukkojen lähtemisen ilman minkäänlaisia välikohtauksia.

Presidentin edustaja myös vakuutti, ettei Turkki ole miehittämässä naapurimaansa alueita ja että se on noudattanut tulitaukosopimusta.

Aiheesta lisää:

Kurdijoukot sanovat vetäytyvänsä Syyrian rajalta tulitaukosopimuksen mukaisesti

Kurdit: Turkki estää kurdijoukkojen evakuointia Ras al-Ainin alueelta – Amnesty syyttää Turkkia sotarikoksista

Yle Pohjois-Syyriassa: Turkki on rikkonut tulitaukosopimusta perjantaiaamusta lähtien

Helsingin poliisi kertoo joutuneensa turvautumaan voimakeinoihin kaupungin keskustassa Narinkkatorilla Turkin sotatoimia Syyrian kurdien itsehallintoalueella vastustavassa mielenosoituksessa.

Ennen mielenosoituksen liikkeelle lähtemistä poliisi kertoi neuvotelleensa tunnin ajan mielenosoituksen järjestäjien kanssa. Järjestäjien toiveena oli liikkua kulkueen kärjessä autolla. Turvallisuussyistä poliisi ohjeisti järjestäjiä jättämään auton pois kulkueesta. Järjestäjät kieltäytyivät noudattamasta ohjeita, jolloin poliisi määräsi järjestäjiä jättämään auton pois.

Määräyksestä huolimatta ajoneuvo lähti kulkueen mukaan, ja poliisi pysäytti kulkueen heti Narinkkatorille. Poliisi kertoo lopulta rikkoneensa ajoneuvon ikkunan pysäyttääkseen sen. Joukkoja hallittiin muun muassa poliisin ratsukoiden avulla.

Lähes samanaikaisesti useampi mielenosoittaja esti poliisiauton liikkumisen. Tässä yhteydessä poliisi käytti etälamautinta henkilöön, joka vastusti poliisia.

Mielenosoituksen alkuvaiheen tapahtumista on kirjattu rikosilmoituksia muun muassa kokoontumisrikkomuksesta ja virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta.

Iltapäivällä kello kolmelta Narinkkatorilta lähtenyt mielenosoitus kulki ympäri ydinkeskustaa päätepisteenään Kansalaistori. Mielenosoituksessa on poliisin mukaan noin 300 osallistujaa.

Kulkue aiheutti häiriöitä jonkin aikaa liikenteelle, Helsingin poliisi kertoo Twitterissä.

Mielenosoituksia myös Turussa ja Tampereella

Helsingin lisäksi Turussa ja Tampereella järjestetään lauantaina mielenosoituksia, joilla vastustetaan Turkin toimia ja Syyrian sotaa, kertoi Yhdessä Rojavan puolesta -solidaarisuusverkosto tiedotteessaan.

Mielenosoituksen Facebook-sivuilla kerrotaan, että mielenosoittajat kokoontuvat "vaatimaan loppua Turkin miehityssodalle Pohjois-Syyrian Rojavassa". Helsingissä mielenosoituksen järjestävät Kurdien demokraattinen yhteisökeskus NCDK sekä Yhdessä Rojavan puolesta -solidaarisuusverkosto.

Mielenosoittajat vaativat muun muassa, että Suomi ja EU asettaisivat Turkin kauppasaartoon.

Turun vastaava, noin 200 hengen mielenosoitus lähti liikkeelle Vanhalta Suurtorilta iltapäivällä kello yhden aikaan. Kulkue palasi kierroksen jälkeen lähtöpaikalle. Poliisi kertoo mielenilmauksen sujuneen häiriöttä.

Tampereella mielenosoitus alkoi Keskustorilta kello 18. Poliisi kertoo Twitterissä valvovansa järjestystä. Poliisin mukaan satakunta mielenosoittajaa koonnut mielenilmaus sujui rauhallisesti.

Järjestäjät pitävät poliisin toimia provokaationa

Turkki-mielenosoituksen järjestäjät tuomitsevat poliisin väliintulon Helsingin mielenilmauksen alussa.

Mielenosoituksen järjestäjät pitävät poliisin toimia tietoisesti organisoituna provokaationa.

Mielenilmauksen järjestäjät ilmoittavat, että juuri tapahtuman alkuhetkellä poliisi kielsi yllättäen niin sanotun soundiauton käytön. Järjestäjien mukaan poliisi ei suostunut antamaan päätökselle perusteluita, vaan lopulta hyökkäsi mielenosoitukseen.

Järjestäjien mukaan soundiauton käyttö mielenosoituksissa ei ole ollut koskaan aiemmin ongelma.

Aiheesta aiemmin:

"Ihmiset ovat huolestuneita, mutta eivät aio lähteä pakoon" – 500 mielenosoittajaa kerääntyi Senaatintorille vastustamaan Turkin hyökkäystä

Kurdit: Turkki estää kurdijoukkojen evakuointia Ras al-Ainin alueelta – Amnesty syyttää Turkkia sotarikoksista

Syyrian kurdijoukot lupaavat vetäytyä pois Syyrian rajan tuntumasta tulitaukosopimuksen mukaisesti, jos Turkki vain antaa kurdeille tilaisuuden evakuoida jäljellä olevat joukot ja siviilit pois alueelta turvallisesti.

Asiasta kertoi lauantaina kurdien SDF-joukkojen edustaja Redur Khalil, uutistoimisto AP kirjoittaa.

Khalilin mukaan Ras al-Ainin kaupunki on tarkoitus evakuoida sunnuntaina, jos viivästyksiltä vältytään. Vasta sen jälkeen kurdijoukot vetäytyvät 120 kilometrin levyiseltä alueelta Ras al-Ainin ja Tel Abiadin kaupunkien välimaastosta.

– Olemme sitoutuneita Yhdysvaltojen versioon tulitaukosopimuksen ehdoista, emme Turkin versioon, Khalil sanoi.

Turkin presidentti Recep Tayyip Erdoğan kertoi perjantaina, että Turkin kaavailema puskurivyöhyke kulkisi satoja kilometrejä Turkin rajaa pitkin. Sen itäosa päättyisi Turkin suunnitelmissa Irakin rajaan.

Khalil kertoo, että SDF-joukot vetäytyvät ja siirtyvät 30 kilometrin päähän Syyrian rajalta.

Tämä on ensimmäinen kerta, kun kurdijoukot ovat julkisesti myöntyneet vetäytyvänsä Syyrian ja Turkin rajan tuntumasta.

Khalil sanoo myös, että lauantaina Ras al-Ainissa tehtiin Yhdysvaltojen avustuksella jo osittainen evakuointi.

Aikaisemmin lauantaina SDF-joukkojen johtaja Mazloum Abdi kertoi, että Turkki olisi estänyt kurdijoukkoja evakuoimasta haavoittuneita ja siviilejä Ras al-Ainista.

Turkki on kiistänyt kurdijoukkojen väitteet evakuoinnin estämisestä.

Aiheesta lisää:

Kurdit: Turkki estää kurdijoukkojen evakuointia Ras al-Ainin alueelta – Amnesty syyttää Turkkia sotarikoksista

Yle Pohjois-Syyriassa: Turkki on rikkonut tulitaukosopimusta perjantaiaamusta lähtien

Pakolaiset tukkivat tien pois Qamishlin kurdikaupungista: "Miksi olet menossa sinne", kysytään Ylen toimittajalta Irakin ja Syyrian rajalla

Turkin lupaama tulitauko repeili – Turkki aikoo jatkaa hyökkäystä tiistaina

Maija Munkki oli parikymppinen teologianopiskelija, kun Lontoon houkutukset veivät mennessään. Nuori nainen rakastui – tässä vaiheessa kaupunkiin.

– Minulle avautui silloin uusi maailma. Sitä seurasi elämäni kesä.

Vielä hän ei tiennyt, että se toisi mukanaan myös miehen, alanvaihdoksen ja lähiruokaan panostamisen.

Kesä Elephant Lanella

Kun Maija Munkki oli päässyt lomamatkallaan Lontoon makuun, päätti hän, että takaisin on päästävä. Hän järjesti itselleen kesäteologin pestin Lontoon Merimieskirkkoon.

Samassa kirkossa oli sattumalta töissä diakoniatyön opiskelija Paavo Munkki.

Työntekijät majoittuivat kimppakämppään Elephant Lanelle ja viettivät paljon aikaa yhdessä.

Ensin tuli ystävyys.

Nuoret jakoivat samat arvot ja hengelliset asiat olivat heille tärkeitä.

Lontoolaiseen tyyliin iltaa istuttiin usein lähinurkkien pubeissa. Alkoholi ei näytellyt pääosaa. Pubien lämmin ja välitön tunnelma veti puoleensa.

Kipinä oli syttynyt – niin miehen kuin pubinkin suuntaan.

Nyt nuo molemmat ovat mukana, meren toisella puolella.

Ensimmäinen loikka rakkauteen

Maija Munkin elämä on ollut Lontoossa vietetyn kesän jälkeen täynnä uskonloikkia. Ensimmäinen iso harppaus oli askel avioliittoon.

Se tuli eteen melko yllättäen. Maija ja Paavo Munkki eivät olleet tavanneet toisiaan useaan kuukauteen. Kun Paavo palasi talvella Suomeen, syveni ystävyys rakkaudeksi.

Silloin ei aikailtu. Paavo ilmoitti, että hän on seurustellut elämänsä aikana ihan riittävästi. Sille ei olisi enää aikaa. Jos yhdessä ollaan, mennään naimisiin.

Ja niin he menivät. Pian ensimmäinen lapsikin oli tuloillaan.

Nyt lapsia on kolme. Perheen kuopus, kahdeksan kuukauden ikäinen Alma sotkee hedelmäsosetta pitkin keittiön pöytää. Hän saa hetken toteuttaa itseään kaikessa rauhassa, kun vanhemmat keskittyvät katsomaan toisiaan syvälle silmiin.

Muistot suhteen alkuajoista nousevat mieleen.

– Olin silloin niin varma, että Paavo on minulle oikea mies, ettei vauhti hirvittänyt yhtään. Samoin ajattelen vieläkin, Maija Munkki vakuuttaa.

Toinen loikka pubiin

Toinen todellinen uskonloikka oli Maija Munkin uravalinta. Hän kirjoitti gradunsa loppuun säntillisesti ja teki samalla töitä muun muassa kirkossa ja uskonnonopettajana.

Takaraivossa kolkutti jo haave omasta ravintolasta.

Ensin hän ajatteli, että sellaisen voisi avata kotitalon päätyyn. Kun nyt ajattelee viime vuosia, tuntuu ajatus hurjalta.

– Luojan kiitos en siihen lähtenyt. Perhe-elämästämme ei olisi muuten tullut mitään.

Miten niin ei olisi?

Jos olet kuullut ravintolasta nimeltä Merry Monk, ymmärrät varmaan.

Muutto sykkeestä saareen

Merry Monk -ravintola syntyi monen sattuman kautta. Paavo Munkin mummu soitti silloin Helsingissä asuvalle pariskunnalle ja ehdotti muuttoa Porin Reposaareen, mummulan toiseen päätyyn.

Nuoripari oli haaveillut omakotitaloasumisesta, mutta siihen heillä ei ollut Helsingissä varaa. Reposaaressa asuminen olisi kuitenkin edullista.

Alle tuhannen asukkaan saari Porin edustalla on melkoinen vastakohta Lontoon ja Helsingin sykkeelle, mutta jokin siinä veti voimakkaasti puoleensa.

Munkit pakkasivat kassinsa epäröimättä.

– Reposaari on erikoinen paikka. Täällä on oma rauhansa, mutta silti pieniä paloja esimerkiksi Lontoosta. Saaressa on merimiesten jäljiltä paljon kansainvälistä historiaa, Paavo Munkki kertoo.

Periksiantamatonta väkeä

Reposaarella on tänäkin päivänä omalaatuinen maineensa. Se houkuttelee kesäisin massoittain matkailijoita ja porilaisessa päätöksenteossa Reposaarella on aina oma näkyvyytensä. Kun saaren asukkaat haluavat jotain, he pitävät huolen, että saavat äänensä kuuluviin.

Tämä ei ole moite. Reposaaren asukkaat ovat sinnikkyydellään saaneet pidettyä saaren elinvoimaisena.

Reposaaressa onkin sanonta. “Täällä ihmiset kävelevät keskellä tietä ja autot väistävät”

Ja syytä onkin väistää. Reposaaressa on melkoinen joukko periksiantamattomia ihmisiä.

Maija Munkistakin tuli hetkessä reposaarelainen. Hän asennoitui siihen, että periksi ei anneta.

Ei, vaikka moni ei uskonutkaan hänen haaveisiinsa.

– Eräs yrittäjyyden kouluttaja kokkikoulussa torppasi liiketoimintasuunnitelmani täysin. Hän sanoi, ettei se tällaisessa paikassa tule toimimaan. Ravintolan kannalta tärkeintä on kuulemma sijainti, sijainti ja sijainti.

Alku oli tahmea

Kolmekymmentä kilometriä Porin keskustasta, sillan yli ja saareen – paikkaan, joka on monen mielestä kaukana kaikesta – sinne Maija Munkki perusti ravintolansa. Viisi vuotta sitten hän uskalsi loikata tuntemattomaan ja avasi miehensä kanssa Merry Monk -ravintolan Reposaaren rantaviivan tuntumaan.

Kaksi ihmistä, uudella maaperällä. Uskon mies ja uskon nainen. He uskoivat ja saivat ravintolansa kukoistamaan.

– Olihan se alku melkoista hullunmyllyä. Emme me tajunneet, millaista ravintolan pitäminen on. Työpäivät olivat 16-tuntisia ja paine kasvoi, Maija Munkki muistelee.

Yrittäjäparin onneksi asiakkaat jaksoivat kannustaa – ja odottaa. Kun asiakkaita oli paljon ja keittiöhenkilökuntaa ja välineitä vähän, sai annoksia odottaa alkuvaiheessa jopa puolitoista tuntia.

Merry Monkista tuli silti hitti jo ensimmäisenä kesänään. Asiakkaita virtasi pääkaupunkiseudulta asti.

Ehkä sijainnilla oli sittenkin merkitystä. Ravintolan ikkunoista aukeaa eläväinen näkymä merelle. Silmiin voi hyvinkin osua esimerkiksi kalastajapaatti. Mielikuva siitä, että pöytään nostettavan fish and chips -annoksen raaka-aineet tulevat läheltä, on käsinkosketeltava.

Uskoa ei tuputeta

Jokin uudessa konseptissa vetosi asiakkaisiin. Vaikka ei siinä mitään niin poikkeuksellista ollut. Lähiruokabuumi oli jo nostamassa päätään.

Sen lisäksi Munkit toivat mukanaan ripauksen lontoolaista pubikulttuuria ja merimieskirkon tunnelmaa.

Se tunnelma oli iloa, avoimuutta, välittämistä, omasta yhteistöstä huolehtimista - ei Jumalan sanan jakamista.

Maija Munkki haluaakin tehdä hyvin selväksi, että Merry Monk ei ole hengellinen ravintola, vaikka omistajat uskossa ovatkin.

– Uskon asiat ovat sydämissämme, mutta ei niitä ravintolassa aleta kenellekään tyrkyttää.

Jos joku kuitenkin nyppää hihasta ja haluaa keskustella, on juttukumppani taattu.

Kutsumus ohjaa

Maija Munkille riittää, että hän elää omien hengellisten arvojensa mukaan. Hän toteuttaa kutsumustaan.

– Kuten teologiassa todetaan, pitää työhön olla sekä sisäinen että ulkoinen kutsumus.

Munkille ruuanlaitto ja ihmisten palveleminen on sisäistä kutsumusta.Esimerkiksi porkkanoiden pilkkominen saa hänet rentoutumaan ja hetket keittiössä ovat terapeuttisia.

Ulkoinen kutsumus tulee siitä, että yhteisö haluaa hänen palveluitaan ja kokee ravintolan tarpeelliseksi Reposaarelle.

– Kuulostaahan se karulta, että teologina myyn työkseni kaljaa ja juotan ihmisiä humalaan, mutta se ei ole työni tarkoitus. Gastropubissa ruoka on isossa roolissa. Sitä minä haluan tehdä.

Juuri ruokaan liittyvät arvokysymykset nousevat ravintolan toiminnassa eteen säännöllisesti. Maija Munkki kokee, että arvostaakseen muiden työtä, hän ei voi tai edes halua tingata raaka-aineiden hinnoista.

Lähituottajat ovat osa yhteisöä. Maija Munkki ajattelee antavansa yhteisölle takaisin maksamalla tuotteista juuri sitä hintaa, mitä niistä pyydetään.

Omantunnonleikkaus tarpeen

Kun hinnasta puhutaan, alkaa Maija Munkkia naurattaa. Hän toteaa, että katteet eivät ole olleet päällimmäisenä mielessä.

Asiakkaita on silti onneksi riittänyt niin paljon, että nenä on pysynyt kuivilla.

Viimeistään tässä vaiheessa tuntuu siltä, että jotain hengellistä tässä on. Yrittäjä, jolle raha on toisarvoinen asia.

Tästä hyvänä esimerkkinä ovat ravintolan aukioloajat. Ravintola tekee käytännössä kaikki voittonsa kesän aikana. Kesän voitoilla pärjää yli talven, vaikka välillä olisikin hiljaisempaa.

Munkit kokevat, että silloin he voivat antaa takaisin yhteisölle. Työntekijät on pidetty palkkalistoilla ympäri vuoden, myös niinä hiljaisina aikoina.

– Tästä olemme saaneet kuulla jos jonkinlaisia neuvoja. Meidän pitäisi kuulemma tehdä omantunnon ohitusleikkaus. Että ei yritystä näin voi pyörittää. Mutta kyllä me voimme.

Tai ovat ainakin voineet.

Uuden loikan aika

Suureksi yllätykseksi ravintolan Facebook-sivuille ilmestyi tänä syksynä ilmoitus, jonka mukaan Merry Monk sulkee ovensa.

– Eihän tässä varmaan monen mielestä ole mitään järkeä. Ravintolalla menee paremmin kuin koskaan. Tilojen kanssa tuli kuitenkin ongelmia ja tämä päätös oli tehtävä, Maija Munkki toteaa.

On aika ottaa uusi loikka elämässä.

Maija Munkki on vielä vaitonainen siitä, mitä nyt on mielessä. Jotain uutta Reposaareen todennäköisesti syntyy.

Aika näyttää, mihin usko riittää.

Poikkeuksellinen ratkaisu? Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta ei osattu äkkiseltään antaa arviota siitä, kuinka poikkeuksellinen Maija Munkin uravalinta on. Yliopisto on ollut mukana uraseurantakyselyissä ja niiden tuloksia on listattu esimerkiksi Töissä.fi -sivustolla.

Vuosien 2010–2018 uraseurantakyselyyn vastanneiden joukossa ei ollut yhtään yrittäjää tai ravintola-alan työntekijää.

Vaikka läheskään kaikki valmistuneet eivät ole vastanneet kyselyyn, tukee se käsitystä, jonka mukaan Munkki kulkee omaa polkuaan.

On silti niitäkin, jotka yhdistävät työssään pubeja ja uskonasioita. Papit ovat kiertäneet baareissa vuosien varrella ahkerasti. Tästä esimerkkeinä muun muassa papit baanalla ja kirkkokaljat.

Britannian parlamentin alahuone on hyväksynyt ehdotuksen, jonka mukaan pääministeri Boris Johnsonin neuvottelemasta EU:n erosopimuksesta voidaan äänestää parlamentissa vasta sopimuksen toimeenpanoa koskevan lainsäädännön valmistuttua.

Ehdotuksen teki konservatiivipuolueesta pois potkittu Oliver Letwin yhdessä useiden muiden kansanedustajien kanssa. Alahuone hyväksyi ehdotuksen äänin 322–306.

Sovun sopimuksesta olisi pitänyt syntyä tämän päivän aikana. Koska sopua ei syntynyt, laki velvoittaa Johnsonia pyytämään lisäaikaa EU-erolle tammikuun loppuun asti.

Yliopistotutkija Timo Miettinen Helsingin yliopiston Eurooppatutkimuskeskuksesta listasi kolme keskeisintä syytä, miksi parlamentti päätti edelleen siirtää äänestystä EU-erosopimuksesta.

1. Erosopimuksen pätevyys

EU-erosopimuksessa on ainakin kaksi keskeistä vaihetta.

Ensimmäinen on erosopimuksen hyväksyminen. Toinen on se, että erosopimuksen sisältö viedään osaksi kansallista lainsäädäntöä.

Parlamentin alahuone hyväksyi tänään ehdotuksen, jonka mukaan Johnsonin neuvottelemasta EU:n erosopimuksesta voidaan äänestää parlamentissa vasta sopimuksen toimeenpanoa koskevan lainsäädännön valmistuttua.

Miettinen löytää parlamentin alahuoneen päätökselle selvän perusteen.

– Tällä pyritään varmistamaan se, että niin sanotut kovan brexitin ajajat, jotka ovat valmiita Britannian eroon EU:sta vaikka ilman sopimusta, eivät voi käyttää tilannetta hyväkseen, vaan erosopimus todellakin päätyy Britannian kansalliseen lainsäädäntöön.

2. Luottamus rakoilee

Miettisen mukaan keskeinen tilanteeseen vaikuttava asia on heikko luottamus poliittiseen järjestelmään.

Sekä hallituksen ja parlamentin että eri puolueiden välinen luottamus on Britanniassa tällä hetkellä heikossa jamassa.

Tästä seuraa hyvin monenlaisia ongelmia.

– Ei luoteta siihen, että sovitut asiat pitävät tulevaisuudessa. Kaikki halutaan varmistaa pykälien ja lakien kautta, Miettinen sanoo.

3. Johnsonin tiukka politiikka

Johnson on tehnyt selkeästi tiukempaa politiikkaa kuin edeltäjänsä Theresa May, Miettinen sanoo.

Tällä Johnson on onnistunut saamaan puolelleen kovan linjan konservatiiveja, mutta toisaalta hän on myös menettänyt keskeisiä liittolaisiaan, joista keskeisimpänä Miettinen mainitsee pohjoisirlantilaisen DUP-puolueen.

– Myös tämä liittyy tavallaan luottamukseen eli siihen miten luotettava kumppani Johnson on esimerkiksi hallituksen muodostajana. Pitääkö hän kiinni niistä sitoumuksista, joita pohjoisirlantilaisille on annettu neuvottelujen eri vaiheissa? Tällä viikolla neuvoteltu sopimus osoitti, että näin ei välttämättä ole, Miettinen sanoo.

Mitä seuraavaksi tapahtuu?

Ensi viikko on Britannian EU-erosopimuksen kannalta ratkaiseva monessa mielessä.

Miettinen arvelee, että maanantaina Britannian parlamentti äänestää ensin Johnsonin hallitusohjelman sisällöstä. Kyseessä on todennäköisesti luottamuslauseäänestys.

– Se ei vielä pakota Johnsonia eroamaan, mutta antaa jonkinlaista viitettä siitä, millainen tuki hänellä on takanaan.

Tiistaina Britannian hallitus tuonee parlamentin äänetykseen koko EU-erosopimukseen liittyvän lakipaketin. Miettinen uskoo, että parlamentti saa päätettäväkseen myös jonkinlaisen "tiekartan" siitä, miten erosopimuksen lait tuodaan kansalliseen lainsäädäntöön.

Tiistain äänestys on toteutuessaan hyvin ratkaiseva, Miettinen sanoo.

Jos taas tiistain äänestys ei toteudu, menee tilanne jännittäväksi. Keskeinen kysymys on, mitä Johnson tekee lisäaikavaatimuksen kanssa.

Koska EU-erosopimuksesta ei syntynyt sopua lauantaihin 19.10. mennessä, velvoittaa laki Johnsonia pyytämään lisäaikaa EU-erolle tammikuun loppuun asti.

Moneen kertaan siirretty brexit-määräpäivä oli vielä ennen tämänpäiväistä parlamentin päätöstä 31. päivä lokakuuta.

– Tässä on ison perustuslaillisen kriisin siemenet, koska tämä on suoraan laissa oleva velvoite. On mahdollista, että ensi viikolla tilanne on sama kuin kuukausi sitten, eli että pääministerin päätöstä puidaan eri oikeusasteissa, Miettinen sanoo.

Lue myös:

Uusi takaisku Boris Johnsonille, ratkaiseva brexit-äänestys lykkääntyi ensi viikkoon – Yle seurasi tapahtumia Lontoossa hetki hetkeltä

Britannian parlamentti äänestää tänään brexit-sopimuksesta – Katso, mitkä ovat skenaariot superlauantain jälkeen

Brexitin superlauantai tulee: Britannian parlamentti kokoontuu poikkeukselliseen istuntoon – Näin puolueet äänestävät

14. tammikuuta 2014 oli lappeenrantalaiselle urheiluseura Joutsenon Kullervolle sen historian kenties huiken päivä. Seuran puheenjohtajaa Hannu Mylläristä katsoi samaan aikaan liki miljoona ihmistä, kun hän Suomen urheilugaalan suorassa TV-lähetyksessä vastaanotti seuralleen arvostetun Vuoden urheiluseura -tunnustuksen.

Kiitospuheessaan puheenjohtaja kiitti talkoolaisia, jotka viikosta toiseen jaksavat ahertaa seuran hyväksi.

Talkoolaisista ja tukijoista yli 100-vuotiaalla urheiluseuralla ei ole puute. Sen sijaan tuska koettelee seuran järjestämää Kullervo-maratonia, jota seura on järjestänyt vuodesta 1984 alkaen. Viimeksi Kullervo-maraton juostiin nelisen viikkoa sitten.

– Täyspitkän maratonin juoksi 49 juoksijaa. Talkoolaisia oli noin 70, huokaisee Myllärinen.

Joutsenon Kullervo ei ole maratoninsa osallistujapulan kanssa yksin. Myllärinen katsoo lähiseuduilla järjestettäviä maratoneja ja huomaa, että Savonlinnassa maratonin juoksi 37, Mikkelissä 53 ja Pyhtäällä 25 juoksijaa.

– Ollaan todella pienissä luvuissa ja järkevyys järjestää maratoneja on iso kysymys. Talkooporukalle on iso ponnistus olla 5–6 tuntia liikenteenohjauksessa, huoltoasemilla ja maalialueella, sanoo Myllärinen, joka on myös Etelä-Karjalan liikunta ja urheilu ry:n puheenjohtaja.

Vielä kymmenisen vuotta sitten Suomessa elettiin suurta maratonbuumia, kun tuhannet suomalaiset intoutuivat mittaamaan kestävyytensä tässä kuninkuuslajissa. Joutsenossakin maratonin uurasti useana vuonna yli 300 juoksijaa.

– Talkooporukaltakin tuli selkeä viesti, että nyt pitää tehdä jotain. Tämä muuten kuihtuu ihan väkisin.

Suomen osanottajamäärältään suosituin maraton on Helsinki City maraton. Myös sen suosio on hiipunut. Vielä kymmenisen vuotta sitten siellä maratonille osallistui 5 000 juoksijaa, viime kesänä enää alle 2 000.

Tuhansien kato

Harri Hänninen on seurannut näköalapaikalta suomalaista kestävyysjuoksua ja harrastusjuoksua. Hän oli toistakymmentä vuotta Juoksija-lehden toimitusjohtajana ja on myös entinen huippumaratoonari.

Tällä hetkellä hän vastaa Suomen urheiluliitossa Helsinki running day -tapahtuman järjestämisestä. Yksi osa sitä on Helsinki City maraton.

Harri Hänniseltä ei ole jäänyt huomaamatta, miten maraton-tapahtumien suosio Suomessa on hiipunut.

– Vielä 2010-luvun alussa Suomessa oli 14 500 eri henkilöä, jotka olivat juosseet maratonin. Nyt luku on alle 7 000, kertoo Hänninen.

Lukuun kuuluvat ne, jotka ovat juosseet virallisesti mitatun 42,195 kilometriä pitkän maratonin.

Juoksuinto ei ole kadonnut

Vaikka maratonin osallistujamäärät ovat vähentyneet, kyse ei kuitenkaan ole siitä, että juoksuharrastus olisi hiipunut. Juoksutapahtumia on enemmän kuin aikoihin.

– Tilastojen mukaan kokonaismäärät erilaisiin juoksutapahtumiin osallistuneista ovat koko ajan nousseet ja tapahtumia järjestetään vuosi vuodelta enemmän. Kestävyysliikunnan harrastaminen on ylipäätänsä kasvanut aikuisväestön keskuudessa, kertoo liikuntatieteiden tohtori, yliopettaja Timo Vuorimaa Vierumäen urheiluopistosta.

Harrastejuoksu on siis edelleen hyvin suosittua. Perinteinen katumaraton ei kuitenkaan enää ole se juttu, jota nyt haetaan.

Monilla paikkakunnilla Suomessa erilaiset vapaamuotoiset juoksuporukat järjestävät kotinurkillaan epävirallisia maraton- tai lenkkeilytapahtumia, joissa intohimoiset juoksijat pääsevät koettelemaan kuntoaan.

Lisäksi ihmiset hakeutuvat esimerkiksi isoihin metsä- tai polkujuoksutapahtumiin, joissa juostaan maratonin mittainen matka.

Niistä yksi suosituimmista on Pohjois-Karjalassa Kolin maisemissa juostava Vaarojen maraton, joka myydään loppuun muutamassa minuutissa. Lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna juostuun tapahtumaan osallistui 1 000 juoksijaa, joista puolet juoksi 43 kilometrin eli noin maratonin mittaisen matkan.

Toisaalta monet juoksijat hakeutuvat suuriin maratontapahtumiin esimerkiksi Roomaan, Berliiniin tai New Yorkiin, jossa juostaan yhdessä tuhansien ihmisten kanssa.

– Ihmisille ei enää ole niin tärkeätä, millainen on maratonin loppuaika. Tärkeätä on hyvä fiilis ja se mitä matkalla koetaan, kertoo Hänninen.

Tämä selittää sen, miksi Joutsenon, Mikkelin tai Savonlinnan maraton ei enää ole niin hohdokas tapahtuma.

– Minäkin kävin aikoinaan juoksemassa Joutsenon maratonin, koska tiesin sen olevan nopea rata ja siellä saa hyvän ajan. Mutta nykymaratoonarit hakevat elämyksiä, sanoo Hänninen.

Toisenlaisia elämyksiä

Helsinkiläinen luokanopettaja Sanna Kullberg on moninkertainen SM-maratonmitalisti. Hän on myös huomannut, miten maratontapahtumia vaivaa osallistujakato. Syy siihen voi olla varsin yksinkertainen.

– Maraton on tosi luonteva tavoitteellinen harrastus. Mutta entä sitten kun se on juostu? Katumaratonilla tavoitteena enää vain parantaa aikaa, eikä se välttämättä kaikkia innosta.

Kullbergin mukaan ihmiset hakevat toisenlaisia elämyksiä ja uutta tapaa kokea maraton.

– Sitten mennään juoksemaan vaikka Kolin Vaarojen maraton. Kun se on tehty, pidennetään matkaa ja siirrytään ultrapitkille maratoneille. Ihmiset haluavat uusia elämyksiä maratonin jälkeen. Tarjontaa on paljon polkujuoksuista ultramatkoihin.

Kullbergin näkemyksen mukaan nyt vaikuttaisi vallalla olevan triathlonbuumi.

– Maratontapahtumat hiipuvat ja perinteisiäkin tapahtumia lakkautetaan, mutta triathlontapahtumia tuntuu nousevan kuin sieniä sateella.

Oman ennätyksensä 2.46.44 Kullberg on juossut juuri Joutsenossa Kullervo-maratonilla vuonna 2010.

– Kyllä minä Joutsenon Kullervo-maratonin huolen jaan. Sen järjestäminen on seurallekin tärkeä varainhankintakeino.

Huono ennuste

Harri Hännisen ennuste maraton-tapahtumien tulevaisuudesta on tyly.

– Minun näkemys on, että maratontapahtumien määrä tulee laskemaan. Kärsijöinä siinä ovat varsinkin pienet paikkakunnat.

Nouseva trendi sen sijaan ovat ultramatkat, joissa juostaan tuplamaraton, 100 kilometriä tai esimerkiksi 12 tuntia.

– Siksi Helsinki running dayn yhteydessä juostaan ensi kesänä double, jossa juostaan ensi puolimaraton ja sen perään maraton, kertoo Hänninen.

Myös Sanna Kullberg siirtyi muutama vuosi sitten maratoneista vielä pitemmille ultramatkoille.

– Olin juossut paljon maratoneja, mutta en enää kokenut ajan parantamisen olevan minulle riittävän motivoiva haaste. Ei riittänyt, että olisin vain huvikseni käynyt niitä juoksemassa. Ultrajuoksut tarjosivat uuden haasteen.

Viime vuosina Sanna Kullberg on juossut 100 kilometrin juoksuja. Maratonin hän käy juoksemassa tarvittaessa valmistavana juoksuna 100 kilometrin kilpailuun.

– Silloin maraton-tapahtumasta pystyy nauttimaan ihan eri tavalla, kun ei yritä vain juosta mahdollisimman hyvää aikaa.

Mietinnän paikka

Joutsenon Kullervon puheenjohtaja Hannu Myllärinen on mietteliäs. Maraton on täällä juostu samankaltaisena kymmeniä kertoja.

– Kyllä minä ymmärrän maratoonareita. Jos on vähän porukkaa, niin se on kuin lähtisi yksin lenkille juoksemaan. Ihmiset haluavat kokemuksia, joissa pitää olla muutakin kuin pelkkä maraton.

Myllärinen kertoo esimerkiksi Tallinnan maratonista, jossa osa matkasta juostaan eläintarhan halki.

Suurkaupungeissa maratoninsa juosseet kertovat, miten kadun varret ovat täynnä kannustajia, äänekkäitä orkestereita tai huikeita nähtävyyksiä. Sellaisia pienten paikkakuntien maratonit eivät pysty takaamaan.

Urheiluseuroille maratonin järjestäminen on paitsi iso urakka, myös merkittävä varainhankintakeino. Joutsenossa tilanne on siinä mielessä valoisa, että ulkopuolisia tukijoita on saatu hyvin.

– On saatu palkintoja ja mainosrahaa. Nyt oli nelisenkymmentä yritystä, jotka tavalla tai toisella tukivat kisan järjestämistä.

Osallistumismaksu Joutsenon Kullervon maratonille oli 50 euroa ja jälki-ilmoittautuneelle 60 euroa.

Maratonilla iso merkitys

Vaikka maratonien suosio on laskussa, kohottaa Suomen urheiluliiton Harri Hänninen muutaman vuoden takaisen maratonbuumin suureen arvoon.

– Maratonilla on kunnia olla suomalaisen extrem-urheilun ladunraivaaja, joka loi pohjan nykyajan moninaiselle lajivalikoimalle, sanoo Hänninen.

Samaan aikaan Joutsenossa Hannu Myllärinen ei luovuta, vaan alkaa pohtia tulevaisuutta. Silmissään hän näkee valtavasti lapsia, jotka ensi vuonna voisivat juosta vaikka 20-osamaratonin. Silloin juoksumatka olisi hieman yli 2 kilometriä, mutta siinä olisi maratonin sävy.

– Se olisi yksi tapa lähteä kouluttamaan uutta sukupolvea, pohtii Myllärinen.

Juttua korjattu: Kullbergin oikea ennätys on 2:46:44, ei 2:24:44, kuten jutussa sanottiin.

MÉXICO Sinaloan kartelli on voimissaan, eikä El Chapon pidättäminen ole tuottanut tulosta, arvioi meksikolaisen Eje Central -sanomalehden päätoimittaja María Idalia Gómez, joka on perehtynyt huumekartelleihin.

Meksikon viranomaiset ottivat torstaina Culiacánin kaupungissa kiinni huumeparoni Joaquín ”El Chapo” Guzmán Loeran pojan Ovidio Guzmánin.

Vain minuutteja Ovidio Guzmánin kiinniottamisen jälkeen noin 800 000 asukkaan kaupungin kaduilla alkoi ammuskella raskaasti aseistautuneita miehiä.

Huumekartelli vei kaupungin täyden kaaoksen valtaan hyökkäämällä armeijaa vastaan, sulkemalla kaupunkiin johtavat tiet, uhkailemalla sotilaiden perheitä ja päästämällä kymmeniä vankeja vapaaksi kaupungin vankilasta.

Sosiaalisessa mediassa alkoi levitä videoita autoista, joihin asennetuilla konekivääreillä kartellin jäsenet ammuskelivat.

– Vastaavaa on tapahtunut paljon pienemmässä mittakaavassa pikkukaupungeissa, mutta Culiacán on Meksikolle taloudellisesti merkittävä kaupunki, jossa on paljon ulkomaista investointia ja lähellä on turismia. Näin suuren kaupungin halvaannuttaminen on poikkeuksellista, Gómez avaa.

"Asukkaat menettivät turvallisuudentunteensa"

Cualiacánin asukkaat ovat kuvailleet sosiaalisessa mediassa, että vaikka he ovat tottuneet huumekartellien ammuskeluihin, joissa on ollut yksittäisiä siviiliuhreja, torstain tapahtumat pysäyttivät. Tulitaisteluissa kuoli kahdeksan ihmistä ja 16 loukkaantui.

– Sinaloan asukkaat menettivät turvallisuudentunteensa. Pelko otti vallan, Gómez kertoo.

Meksikon presidentti Andrés Manuel López Obrador kertoi lehdistötilaisuudessaan perjantaina, että turvallisuuskabinetti oli tehnyt päätöksen Guzmanin vapauttamisesta, ja presidentti tuki päätöstä, sillä ”tulta ei voi sammuttaa tulella” ja ”rikollisen kiinniottaminen ei voi painaa enemmän kuin ihmisten henget”.

Mielipiteet päätöksestä jakautuvat. Osa meksikolaisista pitää huumeparonin vapauttamista osoituksena valtion alistumisesta huumekaupalle. Osa meksikolaisista kuitenkin ymmärtää ratkaisun.

– Aikaisemmin Meksikossa huumekartellit pyrkivät saamaan yhteiskunnallista hyväksyntää ja kuulumaan yhteiskuntaan. Tämä uuden sukupolven huumekartelli olisi ollut valmis järjestämään todella suuren verilöylyn, Gómez uskoo.

Hän on pannut merkille, että samalla tavalla kuin perhekeskeiset arvot ovat milleeniaalien joukossa väistyneet individualisten arvojen tieltä, myös huumekartellien arvot ovat muuttuneet.

– Nykyään kartellien valta perustuu niiden nimeen ja siihen, että ne ostavat niin paljon turvallisuuspalveluita. Nyt yhteiskunta on kartellien palveluksessa, Gómez selittää.

Viranomaisten puheet herättävät kysymyksiä

Meksikon viranomaisten lausunnot torstain tapahtumista ovat olleet ristiriitaisia. Torstaina julkisuuteen kerrottiin kansalliskaartin löytäneen Gúzmanin rutiinikierroksella. Perjantaina kerrottiin, että kyseessä oli suunniteltu operaatio, mutta viranomaisilta puuttui pidätysmääräys, eikä Gúzmania siksi virallisesti ikinä pidätetty, vaikka hänet oli otettu kiinni.

Gómez ihmettelee virallista versiota tapahtumista.

– On erikoista, ettei viranomaisilla ollut pidätysmääräystä, eikä paikalla ollut helikopteria, jolla korkean riskin rikolliset aina viedään telkien taakse, Gómez pohtii.

Kun ”El Chapo” pidätettiin viimeisen kerran vuonna 2017, Culiacánin asukkaat järjestivät valtavia mielenosoituksia, joten alueella oli tiedossa, että myös Ovidio Gúzmanin pidättäminen voi aiheuttaa vahvan reaktion.

– Oma hypoteesini, jolle minulla ei ole virallista vahvistusta, on se, että Yhdysvaltojen huumevirasto DEA antoi Meksikon viranomaisille vihjeen Ovidio Guzmanin olinpaikasta, ja operaatio tehtiin hätäisesti koska tämän pelättiin pakenevan, Gómez spekuloi.

Mitä huumeparonin vapauttaminen merkitsee presidentti Andrés Manuel López Obradorin arvovallalle?

– Epäonnistuneita operaatioita on ollut niin Kolumbiassa kuin Yhdysvalloissa, se ei ole ongelma. Mutta jonkun pitäisi kantaa tästä poliittinen vastuu. Vähintään turvallisuusministeri Alfonso Durazon tulisi erota, Gómez sanoo.

– Kun näin ei ole tapahtunut, tapaus heikentää presidentin arvovaltaa, hän jatkaa.

"Meksikon valtio ei romahda"

Arvostelijoiden mukaan huumeparonin vapauttaminen osoittaa Meksikon olevan romahtanut valtio. Gómez pitää arviota kokonaisen liittovaltion romahtamista liioiteltuna.

– Mutta joissain osavaltioissa on romahtamisen piirteitä. Guerreron, Sinaloan, Tapamaulipasin ja Veracruzin osavaltioissa ei ole takuita, ei vapauksia, viranomaisilta ei saa suojelua, kidnappaukset ovat arkipäivää, ja ihmiset pelkäävät. Nämä varjot laajenevat, Gómez kertoo.

Hän ei usko Meksikon valtion romahtavan tulevaisuudessakaan, sillä maan romahtaminen ei ole Yhdysvaltojen intresseissä.

López Obrador lupasi vaalikampanjassaan maan rauhoittamista, mutta hänen otteitaan on arvosteltu liian pehmeiksi.

– Presidentin tulisi tunnustaa, että väkivallan taso on mennyt huumekartellien parissa todella raa’aksi. Tällöin ei riitä, että antaa vain stipendejä köyhille. On laitettava rajoja, näytettävä, että rikoksista seuraa rangaistus. Ja samanaikaisesti tarvitaan huumekaupassa mukana oleville perheille uusia työmahdollisuuksia, Gómez linjaa.

Ylen aamu näyttää maanantaina televisiossa erilaisemmalta kuin koskaan ennen. Kyse on historiallisesta muutoksesta, sillä koko ohjelma on pantu studiota myöten uusiksi.

Aamuissa keskitytään jatkossa yhä syvemmin uutisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin, ja keskustellaan niistä kiinnostavien vieraiden kanssa.

Uudistus on tehty, koska Ylen päällikön Reeta Kivihalmeen mukaan yleisöt haluavat sitä. Kivihalme vastaa uutis- ja ajankohtaistoiminnan tv- ja radiolähetyksistä.

– Kaikkien mahdollisten yleisötutkimusten ja analyysien perusteella ihmiset kaipaavat aamulta uutisia, Kivihalme sanoo.

Yle haluaa Kivihalmeen mukaan vastata tähän tarpeeseen. Hän muistuttaa, että Yle on kaikkien tutkimusten mukaan Suomen luotetuin uutistalo.

– Ihmiset kaipaavat aamuihin uusia näkökulmia ja syvennyksiä, Kivihalme toteaa.

Aamujen sisältö poikkeaa tähänastisesta jo siinä, että uutisankkurit osallistuvat aiempaa enemmän studion keskusteluihin. Juontajapareina nähdään Tommy Fränti ja Rosa Kettumäki sekä Milla Madetoja ja Nicklas Wancke.

Kymmeniä metrejä skriiniä

Ylen uusi aamuohjelma kulkee käsi kädessä studion uudistuksen kanssa. Studiossa, jota kutsutaan Ylessä B-lattiaksi, on uusittu käytännössä kaikki lattioita, pintoja, skriinejä ja kalusteita myöten. Myös valaistus on päivitetty.

Lopputuloksena on syntynyt muuntautuva tila, jossa voi kuvata monenlaisia ohjelmia Ylen aamun lisäksi. B-lattialta lähetetään jatkossa myös Ykkösaamu ja Puoli seitsemän. Studiossa on 30 metriä saumatonta lediseinää ja se näkyy lähetyksissä.

– Se ilmaisuvoima, jonka lediseinä tuo studioon, vaikuttaa oleellisesti Ylen aamun ilmeeseen, uutis ja ajankohtaistoiminnan visuaalinen päällikkö Stefani Urmas sanoo.

Hän kertoo, että mallia uuteen studioon on haettu muista Pohjoismaista ja Britanniasta, mutta lopullinen ilme on löytynyt tiimityönä Ylessä.

– Kun koko aamua viedään uutisellisempaan ja hieman särmikkäämpään suuntaan, totta kai studioilme mukailee ajatusta, Urmas toteaa.

“Toivon palautetta”

Mediatalojen aamuohjelmat ovat olleet myllerryksessä myös muissa maissa, ja esimerkiksi Ruotsissa aamun uudistus televisiossa aiheutti valtavan julkisen kohun.

Yle on päällikkö Reeta Kivihalmeen mukaan varautunut palautteeseen.

– Toivon, että palautetta tulee paljon. Olemme erittäin valmiita keskustelemaan yleisöjemme kanssa siitä, mikä uudessa aamussa toimii ja mikä ei, Kivihalme sanoo.

Hän lupaa jopa korjausliikkeitä, jos uudistuksessa on kajottu johonkin katsojille pyhään.

Ruotsissa aamu-tv oli paljon suomalaista serkkuaan kevyempi, ja siksi muutos uutismaiseksi aamuksi sai Kivihalmeen mukaan Ruotsissa niin rankkaa kritiikkiä.

– Meillä uutiset ja syventävät sisällöt ovat olleet aina osa aamu-tv:tä, ja nyt uudessa Ylen aamussa ne ovat mukana entistä vahvempina, Kivihalme sanoo.

Poikkeuksellinen iso uudistus on maksanut Kivihalmeen mukaan kokonaisuudessaan alle miljoona euroa. Budjetista noin puolet on mennyt tekniikkaan ja laitehankintoihin.

Jälkiraati päsmäröi

Ylen aamussa nähdään juontajaparien lisäksi tuttuja ruutukasvoja: Anna Lehmusvesi, Mikko Haapanen, Totti Toivonen ja Juha Hietanen.

Ohjelmassa on äänessä myös jälkiraati, joka pui päivittäin ajankohtaisia aiheita. Ne nousevat urheilusta, taloudesta, maailman digitalisoitumisesta, kulttuurista ja mediasta.

Ylen aamu-tv:n keskimääräinen katsojaluku oli viime keväänä hieman alle 250 000 per aamu, ja lauantaisin 300 000 paremmalla puolella. Viikossa ohjelma tavoitti keskimäärin 1,3 miljoonaa suomalaista.

Aamu-tv alkoi maaliskuussa 1997.

Britannian pääministeri Boris Johnsonin on lähettänyt Brysseliin kirjeen, jossa hän ehdottaa EU-eron lykkäämistä maansa parlamentin eilen lauantaina tekemän päätöksen mukaisesti.

Johnson on aiemmin sanonut, ettei hän itse halua lykkäystä missään tapauksessa. Hän aloittikin heti poliittisen pelin, jotta EU ei hyväksyisi lykkäyskirjettä. Johnsonin toimistosta levitettiin julkisuuteen kirjeen kopio, josta näkyy, ettei pääministeri ollut allekirjoittanut sitä.

Johnson lähetti samaan aikaan Brysseliin toisenkin kirjeen, jonka hän oli allekirjoittanut ja jossa hän sanoo henkilökohtaisesti uskovansa, että Britannian EU-eron lykkääminen olisi virhe.

Lisäksi Brysseliin lähetettiin lauantai-iltana vielä kolmaskin kirje. Sen oli kirjoittanut Britannian EU-suurlähettiläs Tim Barrow.

Suurlähettiläs kertoi kirjeessään, että pääministeri Johnson oli lähettänyt ensimmäisen, allekirjoittamattoman kirjeensä vain täyttääkseen parlamentin säätämän lain kirjaimen.

Britannian parlamentin alahuone puolsi lauantain äänestyksessä konservatiiviedustajan Oliver Letwinin ehdotusta, jonka mukaan Johnsonin neuvottelemasta ja EU-johtajien hyväksymästä erosopimuksesta voidaan äänestää parlamentissa vasta sitten, kun sopimuksen toimeenpanoa koskeva lainsäädäntö on saatu valmisteltua.

Tämän vuoksi Johnsonin oli pakko pyytää lykkäystä EU-erolle.

EU pohtimaan tilannetta

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk vahvisti Twitterissä puoliltaöin Suomen aikaa, että hän on vastaanottanut Johnsonin lykkäyskirjeen.

Tusk ilmoitti aloittavansa konsultoinnin jäsenmaiden johtajien kanssa siitä, miten edetään. Tähän menee joitakin päiviä.

EU-suurlähettiläät ovat koolla Brysselissä heti sunnuntai-aamuna. Kokous alkaa kello 10.30 Suomen aikaa.

Britannian parlamentti keskustelee ja äänestää brexit-sopimuksesta vasta ensi viikolla, ehkä jo maanantaina.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n asiantuntijaLaura Kuenssberg arvioi, ettei brittiparlamentti hyväksy Johnsonin venkoilua. Kolmen erisisältöisen kirjeen lähettäminen voidaan tulkita parlamentin hyväksymän lain kiertämiseksi. Tämä voi viedä Johnsonin itsensä syytettyjen penkille.

Lue myös:

Uusi takaisku Boris Johnsonille, ratkaiseva brexit-äänestys lykkääntyi ensi viikkoon – Yle seurasi tapahtumia Lontoossa hetki hetkeltä

Luottamuspula toi uusia mutkia brexit-neuvotteluihin – asiantuntija listaa kolme tilanteeseen johtanutta syytä

TAL TAMR, POHJOIS-SYYRIA Sadat surijat kerääntyvät pikkukaupungin laidalle hautaamaan Turkin iskuissa kuolleita siviilejä ja sotilaita.

Pakettiautoista nostetaan seitsemän arkkua. Neljässä niistä on sotilaita, kolmessa siviilejä.

Muslimiperinteen mukaisesti kuolleet haudataan nopeasti. He ovat kaikki kuolleet Turkin ja Yhdysvaltojen neuvotteleman tulitauon ensimmäisenä päivänä. Yle raportoi Tal Tamrin sairaalasta, kun uhrit tuotiin sinne.

Kurdeista ja arabeista koostuva SDF-armeija on sytyttänyt tulia hautausmaan ympäristöön. Ne nostavat sankkaa savua taivaalle. Savupatsaiden avulla hautajaiset yritetään piilottaa Turkin lennokeilta.

– Veljeni meni Abu Rasyinin kylään pelastamaan haavoittuneita. Silloin Turkin hävittäjä iski, kertoo sisko, joka pitelee 60-vuotiaan veljensä kuvaa sylissään.

– Hänen vaimonsa kielsi häntä lähtemästä, mutta hän sanoi, että auttaminen on hänen velvollisuutensa.

Arkkujen äärelle kokoontuneet sukulaiset itkevät vuolaasti. Muslimiperinteen mukaisesti kuolleet haudataan nopeasti, jo kuolemaa seuraavana päivänä.

– Olemme yksin. Maailma on hylännyt meidät, vaikeroi omainen arkun vieressä.

Vaikka Pohjois-Syyrian autonomisesta alueeseen viitataan usein kurdialueena, asuu siellä paljon myös arabeja. Paikalliset arabit osallistuivat kurdien rinnalla Isisin vastaiseen sotaan ja myös he vastustavat Turkin hyökkäystä.

– Poikani kuoli marttyyrinä taistellessaan Turkkia vastaan. Olen ylpeä pojastani, koska hän puolusti maatamme. Hän kuoli maailman vapaiden ja kunniallisten ihmisten puolesta, kaatuneen miehen isä vastaa arabiaksi.

Tähän mennessä sodassa on kuollut lähes sata siviiliä, yli kaksisataa kurdi- ja arabitaistelijaa ja noin kaksisataa Turkin puolella taistelevaa. Nämä ovat vain arvioita. Kukaan ei tiedä, kuinka paljon ruumiita on talojen raunioissa.

Korkeakoulutettujen paljon puhuttu aivovuoto Suomesta ulkomaille on vähentynyt selkeästi vuonna 2017 verrattuna kahteen aiempaan vuoteen.

Tilastokeskuksen tiedoista käy ilmi, että korkeasti koulutettuja lähti Suomesta toissa vuonna yhteensä 3603, mikä on alhaisempi taso kuin kahtena edellisenä vuotena (4068 ja 3755). Silti lähtijöitä on vielä satoja enemmän kuin vuosikymmenen alussa.

Suomeen on samalla myös palannut aiempaa enemmän koulutettuja ihmisiä.

Korkeasti koulutettuihin on laskettu oheisessa grafiikassa alempi ja ylempi korkeakoulututkinto ja tutkijat.

Vielä voi kuitenkin odottaa fanfaarien ja torvisoittokunnan kanssa, sillä kyse on yhden vuoden muutoksesta, huomauttaa Suomen Ylioppilaskuntien liitto.

– En näe, että siinä on vielä nähtävissä selkeätä trendiä. Totta kai vaikuttaa ihan positiiviselta, mutta vain yhden vuoden tietojen perusteella en lähtisi sanomaan, että trendi on kääntynyt, sanoo SYL:n puheenjohtaja Sanni Lehtinen.

Aivovuoto on vielä tätä päivää

Lehtinen muistuttaa samaan hengenvetoon, että 2010-luvun alkuun verrattuna maasta lähtee yhä enemmän korkeasti koulutettuja.

– Aivovuoto jatkuu edelleen suurempana kuin mitä se oli 2010-luvun alussa.

Muutama vuosi sitten, vuosina 2015–2016, maasta lähti poikkeuksellisen paljon korkeasti koulutettuja paremmille apajille ulkomaille. Syitä löytyy Lehtisen mielestä muun muassa vuonna 2015 valitusta Juha Sipilän (kesk.) hallituksesta.

– Hallitusohjelmassa kerrottiin isoista koulutusleikkauksista ja jo näiden kahden vuoden aikana toimeenpantiin suuria leikkauksia. Kun koulutuksesta leikattiin täällä, niin ehkä tutkijan ura ja opiskelu Suomessa näytti epävarmemmalta ja rahoitusnäkymät huonommilta, Lehtinen sanoo.

Näiden tietojen valossa on vielä vaikea sanoa, miltä tulevaisuus näyttää ja mihin suuntaan niin sanotussa osaamistaseessa mennään, Lehtinen päättää.

Siirtolaisuusinstituutti: "Todennäköisyys jäädä ulkomaille on kaksinkertaistunut"

Siirtolaisuusinsituutin toimitusjohtaja huomauttaa myös, että yksittäisten vuosien välillä on aina jonkin verran vaihtelua.

– Vuoden 2017 luvut ovat paljon pienemmät kuin edeltävän vuoden, jolloin lähtijöiden määrät olivat poikkeuksellisen korkeat. Ehkä keskeisin asia on kuitenkin, että maastamuutto Suomesta on edelleen korkeammalla tasolla kuin ennen finanssikriisiä, sanoo toimitusjohtaja Tuomas Martikainen.

Tavanomainen syy jäädä ulkomaille on, että entistä useampi löytää ulkomailla sellaisen tehtävän, että he haluavat myös jäädä sinne.

– Todennäköisyys jäädä ulkomaille on kasvanut kaksinkertaiseksi verrattuna aikaisempaan, Martikainen sanoo.

Vuonna 2017 Suomen näkymät alkoivat monissa mittareissa näyttämään valoisammilta, joten lähtijöiden väheneminen voi olla myös merkki siitä, että koti alkoi kutsua entistä useampaa, Martikainen aprikoi.

Tieteentekijöiden liitto: "Hyvä signaali"

Yliopistojen ja tutkimuslaitosten opettajien sekä akateemisten asiantuntijoiden ammattijärjestössä Suomesta lähteneiden akateemisten määrän vähentymistä pidetään hyvänä merkkinä.

– Hyvä signaali, toivottavasti tämä jatkuu näin, toiminnanjohtaja Johanna Moisio sanoo.

Kaiken kaikkiaan kansainvälistyminen on kiihtynyt, mikä näkyy tilastoissa sekä lähtevinä että saapuvina ihmisinä, Moisio huomauttaa.

Ulkomaisten tutkijoiden osuus nuorten tutkijoiden parissa on kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Suuri osa heistä on kotoisin Aasiasta ja sijoittuu erityisesti luonnontieteellisiin ja teknistieteellisille aloille.

Vuonna 2018 lähes 30 prosenttia kaikista Suomessa tehdyistä tohtorin tutkinnoista oli ulkomaalaisen suorittamia.

Maahan tulevien akateemisten asiantuntijoiden ja tutkijoiden asettumisessa Suomeen on kuitenkin yhä huomattavia ongelmia. Työ- ja oleskelulupien käsittely kestää liian pitkään, Moisio painottaa.

– Moni ulkomainen tutkija, joka tulee tänne ensimmäisen tutkimushankkeen perässä perheineen, joutuu hakemaan lupia uudelleen, kun tutkimusjakso päättyy. Prosesseja täytyy nopeuttaa ja helpottaa, Moisio vetoaa.

BRYSSEL EU:ssa on ryhdytty selvittämään, miten unioni reagoi Britannian pääministerin Boris Johnsonin pyyntöön jatkoajasta Britannian EU-erolle. Johnson lähetti sunnuntain vastaisena yönä Brysseliin kolme kirjettä.

Yhdessä, jota hän ei allekirjoittanut, pyydettiin jatkoaikaa brexitille, jonka pitäisi tapahtua 31. lokakuuta. Jatkoaikaa pyydettiin tammikuun loppuun. Toisessa, allekirjoitetussa kirjeessä hän itse asiassa vastusti jatkoaikaa ja vakuutti Britannian pysyvän määräajassa.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk on nyt aloittanut soittokierroksen EU:n jäsenmaiden johtajille saadakseen käsityksen siitä, mitä tässä tilanteessa ollaan valmiita tekemään.

– Tilanne on nähty monta kertaa ennenkin, sanoo EU-lähde Ylelle.

Myös EU-suurlähettiläät tapasivat sunnuntaina aamulla. Kokous kesti ainoastaan 13 minuuttia. Suurlähettiläät eivät päätä poliittisista asioista, eli siis Britannian pyytämästä jatkoajasta ei edes keskusteltu.

Ennenkokematon tilanne

EU:n lähtökohta on edelleen se, että Britannian sopimukseton ero estetään kaikissa olosuhteissa. Boris Johnsonin ja Britannian EU-suurlähettilään lähettämät kirjeet koskien jatkoaikaa on huomioitu ja toistaiseksi jäsenmaat keskustelevat asiasta puhelimitse.

Unioni ei ole koskaan ollut tilanteessa, jossa siltä pyydetään jotain, mutta samaan hengenvetoon ilmoitetaan, että ei pyydetäkään mitään. EU-johtajat miettivät nyt, miten siihen pitää suhtautua ettei tule vedetyksi mukaan brittipolitiikkaan.

Jos päädytään myöntämään eropäivälle jatkoaikaa tammikuun loppuun, se voidaan tehdä kirjallisella menettelyllä.

Sen sijaan, jos jäsenmaissa alkaa esiintyä sellaisia kantoja, että halutaan pidempi aika, esimerkiksi edessä todennäköisesti olevien Britannian vaalien takia, on EU-johtajien todennäköisesti kokoonnuttava ylimääräiseen huippukokoukseen Brysseliin.

Europarlamentti käsittelee sopimuksen

Euroopan parlamentti voi ratifioida viime torstaina neuvotellun uuden sopimuksen, vaikkei se Britanniassa olisi vielä mennyt läpi.

Parlamentin päätiedottaja Jaume Duch kertoo, että EU-parlamentti ottaa asian käsittelyyn maanantaina Strasbourgissa. Parlamentin brexit-ohjausryhmä, jota vetää Guy Verhofstadt kokoontuu maanantaina kolmelta iltapäivällä ja illalla koolla ovat ryhmien puheenjohtajat ja parlamentin puhemies. Päätös äänestysajankohdasta selvinnee tuolloin.

EU ei halua osalliseksi Britannian sisäpoliittiseen taisteluun ja haluaa estää sopimuksettoman eron kaikin keinoin. Toistaiseksi ei tiedetä ottavatko EU-johtajat kantaa jatkoaikapyyntöön ennen kuin sopimuksesta on äänestetty Britannian parlamentissa.

Pyydetty jatkoaika todennäisesti kuitenkin myönnetään, sanoo neuvotteluja lähellä oleva taho Ylelle. Tavoite on estää sopimukseton ero. Ilman brittiparlamentin hyväksyntää tai jatkoaikaa edessä olisi väistämättä sopimukseton ero tämän kuun lopussa.

Ainakin kolme ihmistä on kuollut Chilessä väkivaltaisiksi yltyneissä mielenosoituksissa, kertoo pääkaupunki Santiagon pormestari Karla Rubilar.

Mielenosoittajien hyökkäyksen kohteeksi joutuneessa supermarketissa syttyi tulipalo, jossa kaksi ihmistä paloi kuoliaaksi ja kolmas kuoli vammoihinsa myöhemmin sairaalassa.

Viranomaisten ilmoituksen mukaan kahakoissa on tähän mennessä loukkaantunut 156 poliisia ja 11 mielenosoittajaa. 300 mielenosoittajaa on pidätetty.

Armeija on määrännyt pääkaupunkiin Santiagoon ulkonaliikkumiskiellon. Poikkeustila julistettiin myöhemmin myös ainakin Valparaison ja Concepcionin alueille.

Mellakoita on ollut monilla muillakin paikkakunnilla.

Sotilaat ovat partioineet Santiagon kaduilla, mikä on hyvin poikkeuksellista. Sotilaita ei ole nähty valvomassa järjestystä Santiagossa sen jälkeen, kun diktaattori Augusto Pinochetin valtakausi päättyi vuonna 1990.

Taustalla epätasainen tulonjako

Santiagon mellakat puhkesivat, kun hallitus päätti korottaa metrolippujen hintaa jo toisen kerran tämän vuoden aikana. Uusin korotus peruttiin mellakoiden yllyttyä.

Protestimieliala oli kuitenkin alkanut kyteä jo paljon aikaisemmin vähävaraisten kansanryhmien keskuudessa. Chile on keskimääräinen melko vauras eteläamerikkalainen maa. Bruttokansantuote on keskimäärin lähes 20 000 euroa henkilöltä. Vauraus jakaantuu hyvin epätasaisesti.

Vaikka Chilen inflaatio on suhteellisen matala - noin kaksi prosenttia - esimerkiksi energia ja monet päivittäistavarat ovat kalliita. Myös terveydenhuollon hintoja on arvosteltu.

Presidentti Sebastian Piñera on yrittänyt rauhoittaa mielialoja sanoen, että protestointiin on hyviä syitä, mutta kenelläkään ei ole oikeutta rikolliseen väkivaltaan.

Mielenosoittajat hermostuivat presidenttiin pian uudestaan, sillä sosiaalisessa mediassa levisi valokuva, jossa hänet nähtiin mellakoiden aikana kaikessa rauhassa syövän pitsaa ravintolassa. Presidentti juhlisti pitseriassa lapsenlapsensa syntymäpäivää.

Chilessä armeija kaduilla, tuhopolttoja ja väkivaltaa – Syynä neljän sentin korotus metrolipun hintaan

Kuolema vallitsi kaikkialla. Kaupunki oli ruumishuone, missä kaikki kiiruhti pilaantumaan ja märkimään. Mätänevistä kasoista nousi myrkyllistä höyryä sateen ja kuumuuden vuorottaisesta vaikutuksesta, ja se täytti koko ilmapiirin. Lokainen maa oli kyllästetty verellä, joka juoksi puroina ja värjäsi kanavatkin punaisiksi. Teurastus oli hirveää.

Näin kuvailee yhdysvaltalainen historioitsija William H. Prescott asteekkien pääkaupungin Tenochtitlanin viimeisiä hetkiä kirjassaan Meksikon valloitus. 1500-luvun alussa 300 000:n asukkaan Tenochtitlan oli suurempi ja mahtavampi kuin yksikään eurooppalainen kaupunki, ja sen eleganssista ja kauneudesta kertoo sekin, että espanjalaisvalloittajat kuvailivat järven keskeltä nousevien temppelien ja palatsien panoraamaa kimaltelevine kanavineen unenomaiseksi ja epätodelliseksi näyksi.

Vuonna 1521 espanjalaiset ja heidän liittolaisensa saivat Hernán Cortésin johdolla vihdoin vallattua Tenochtitlanin, useita kuukausia kestäneen piirityksen ja brutaalien taistelujen jälkeen. Maailman uljaimpiin kuulunut arkkitehtoninen taidonnäyte oli maan tasalla ja suurin osa sen asukkaista kuollut. Samalla asteekkien valtakunta katosi historian hämäriin.

Kymmenen vuotta myöhemmin romahti Andien vuoristoa hallinnut inkojen jättiläisvaltio, ja myös maya-intiaanien alueet Keski-Amerikassa joutuivat nopeassa tahdissa espanjalaisten haltuun.

Kokonaisen maanosan kukoistavat korkeakulttuurit katosivat silmänräpäyksessä kuin tuhka tuuleen, mutta jälkipolville niistä jäi onneksi paljon ihmeteltävää.

Kansallismuseon tuore Maailma, jota ei ollut -näyttely tarjoaa Suomen oloissa harvinaisen katsauksen esikolumbiaaniseen aikaan, ennen konkistadoreja. Yli kaksisataa esinettä ovat lainassa Giancarlo ja Inti Ligabuen yksityiskokoelmasta, jota nähdään nyt ensimmäistä kertaa Italian ulkopuolella.

– Monilla museoilla on vähän tietoa tämän alueen kulttuureista, eikä tällaista esineistöä ole välttämättä omissakaan kokoelmissa. Tämä tarkoittaa sitä, että pitäisi olla asiantuntija jostakin muualta. Lisäksi tällaisen vanhan, hyvin hauraan esineistön tuomisessa ja siihen liittyvässä käsittelyssä on jo omat riskinsä. Jos tällaista näyttelyä lähtisi itse tuottamaan ja joutuisi käymään Perussa, Boliviassa, Guatemalassa ja Kolumbiassa, tulisi siitä todella kallis projekti, näyttelypäällikkö Minerva Keltanen Kansallismuseosta toteaa.

Tässä siis syy, miksi tällaisia näyttelyitä liikkuu harvoin maailmalla, saati sitten Suomessa.

Kultaisia maissikruunuja ja arvokkaita tekstiilejä

Maailma, jota ei ollut -näyttelyn esineistö koostuu sekä tunnettujen että monien vähemmälle huomiolle jääneiden intiaanikulttuurien monipuolisista taidonnäytteistä. Näyttelyn rakentamisessa mukana ollut latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti Antti Korpisaari haluaa nostaa esille etenkin moche- ja nazca-kulttuurit.

– Mochet tekivät upeaa veistoksellista keramiikkaa ja maalauskoristeellisia astioita, joissa he esittivät mytologioitaan ja uskonnollisia rituaalejaan. Nazcojen käsialaa taas on värikkäin ja keramiikan polton näkökulmasta teknisesti kaikkein taidokkain esineistö. Lisäksi Perun pohjoisrannikolla vaikutti pari tuhatta vuotta sitten uskomattoman hieno metallinkäsittelytaito. Vaikkei sähköä tai mitään vastaavaa ollut tuolloin käytössä, esineitä osattiin kullata ja juottaa yhteen.

Vaikka tässäkin näyttelyssä on esillä kullan kimallusta muun muassa lukuisten korujen ja persoonallisen maissikruunun muodossa, esikolumbiaanisena aikana esimerkiksi Andeilta löytyi vieläkin arvostetumpia materiaaleja.

– Hienoimmat tekstiilit olivat paljon arvokkaampia kuin konkistadorienkin ihannoima kulta ja hopea. Jos sinulla oli inkahallitsijan lahjoittama vikunjanvillainen tunika, se kertoi näkijällensä enemmän kuin tuhat sanaa: tässä on nyt kyseessä hyvin merkittävä ihminen. Näkökulma asioihin on siis ollut tuolloin hyvin erilainen kuin vaikkapa tämän näyttelyn nykyisillä vierailla.

Andeilla kolme tuhatta vuotta sitten vaikuttanut chavinin kulttuuri taas jätti alueen taiteeseen puumerkkejään, jotka jäivät elämään pitkiksi ajoiksi. Chavin-kulttuurista esimerkiksi on lähtöisin tapa kuvata jumalhahmoja siten, että niillä on kissaeläinten kulmahampaat.

Antti Korpisaaren mukaan nykyisten Perun, Ecuadorin ja Bolivian alueilla on nähtävissä paljon mosaiikkimaista kulttuurikehitystä, mikä johtuu muun muassa saven laadusta, mineraalipigmenteistä, puuaineksesta ja metalleista.

– Pohjois-Perussa on ollut vallalla veistoksellisen keramiikan traditio, kun taas Etelä-Perussa veistoksellisuutta ei ole ollut nähtävissä juuri lainkaan – siellä on harrastettu värikkään keramiikan perinnettä.

Terveisiä avaruudesta

Etelä- ja Keski-Amerikan intiaanikulttuurit erosivat sekä taidekäsityksiltään että arkielämänsä puolesta varsin paljon aikakautensa eurooppalaisista vastineista, ja syitä tähän löytyy monia.

– Koko alueen näkökulmasta suurimmat erot liittyvät kotieläimiin: ei ollut hevosta, nautaa, sikaa, kanoja tai härkää. Kuormajuhtana käytettiin laamaa, joka pystyi kuljettamaan 20–30 kilon painoisia kantamuksia. Rautaa ei tunnettu ja esimerkiksi Andeilla käytettiin pronssia, kultaa ja hopeaa. Toisaalta uudella mantereella oli syntynyt jo tuhansia vuosia sitten hyvin hierarkkisia hallintojärjestelmiä, joiden olemassaolosta ei siis voi syyttää espanjalaisia, Antti Korpisaari toteaa.

Alueen kulttuurien kohdalla on usein hämmästyttänyt se, ettei esimerkiksi pyörää varsinaisesti tunnettu – tai ei ainakaan haluttu tai osattu käyttää.

– Koska voimakkaita vetoeläimiä ei ollut ja kun Andeilla topografia on mitä on, olisi pyörä itse asiassa ollut melko hyödytön väline. Pyörää tosin on löydetty muun muassa leluista eli konsepti pyöreästä pyörivästä esineestä on ollut olemassa – sen käytölle vain ei ollut tarvetta, Korpisaari jatkaa.

Koska pyörää tai rautaa ei käytetty, on monesti herännyt kysymyksiä, kuinka Etelä- ja Keski-Amerikan monumentaalirakennuksia, kuten Boliviassa sijaitsevan Tiwanakun kaupungin temppeleitä, yleensä on saatu kasattua. Tiwanakun kohdalla suurimmat kivet painavat useita tonneja, ja niitä on kuljetettu louhoksilta kymmenien kilometrien matkoja.

– Tätä on tutkittu esimerkiksi puupalkkien ja ruokoveneiden avulla. Kyse on kuitenkin lähinnä siitä, että jos sinulla on tarpeeksi monta sataa tai tuhatta ihmistä, jotka puhaltavat yhteen hiileen jonkun poliittisen tai uskonnollisen ideologian takia, kaikki on mahdollista. Nykyisin olisi aika kallista lähteä rakentamaan Gizan pyramidia, mutta absoluuttisen vallan aikoina se on ollut helpompaa, kun ei ole tarvinnut miettiä kuinka paljon kenellekin maksetaan palkkoja.

Etenkin 1970-luvulla esitettiin lennokkaita teorioita, joiden mukaan intiaanien korkeakulttuureja olisivat olleet rakentamassa avaruusolennot. Maya-kuningas Pakalia esittävässä kivilaatassa esimerkiksi nähtiin avaruusalus, jolla hallitsija matkaa ajan ja paikan laeista välittämättä. Inkojen linnoituksia taas olisivat olleet kasaamassa nykyihmisille tuntemattomista sivilisaatioista peräisin olevat olennot.

Kuuluisat Nazcan linjat eli autiomaahan tehdyt valtavat kuviot taas olisivat olleet laskeutumisreittejä Siriuksesta saapuneille ufoille. Tällaisia teorioita esitti tiuhaan tahtiin etenkin sveitsiläinen kirjailija Erich von Däniken.

– Däniken teki kyllä aikoinaan hyvät rahat näillä teorioillansa, Antti Korpisaari hymähtää.

– Suurin osa näistä Nazcan linjoista on suoria kävelyreittejä ja rituaalipolkuja. Ne ovat todennäköisesti syntyneet ja kuluneet, koska ihmiset ovat kiertäneet niitä vuosisatoja samassa järjestyksessä. Niillä ei kuitenkaan ole suoraa viestiä kenellekään. Siellä on myös vajaa kolmekymmentä mystistä kuviota, jotka esittävät lintu- tai eläinhahmoja, ja joista nämä avaruudelliset tulkinnat kumpuavat. Todennäköisin ajatus on, että ne on tehty katsottavaksi jumaluuksien tasolta. Toisaalta ei tarvitse nousta kuin muutamia metrejä aavikon pinnan yläpuolelle, niin kuva-aiheet rupeavat näkymään. Itse koen, että Nazcan linjat ovat yliarvostettu asia ja että Perun ja Bolivian historiasta löytyy useita kiinnostavampiakin asioita.

Perinteet eivät ole kadonneet minnekään

Kokonaiskuva Etelä- ja Keski-Amerikan intiaanikulttuureista ei ole vielä läheskään valmis ja uusia löytöjä tehdään jatkuvasti. Esimerkiksi asteekkien entisen pääkaupungin päälle rakennetusta Mexico Citysta löytyy koko ajan esikolumbiaaniseen aikaan viittaavia rakennelmia ja esineistöä.

– Tenochtitlanin värikkäistä rakennuksista löytyy edelleen merkkejä Mexico Cityn kellarikerroksista. Esimerkiksi suoraan kollegani työhuoneen alapuolelta havaittiin äskettäin asteekkitemppeli, Latinalaisen Amerikan tutkimuksen dosentti, etenkin Mesoamerikkaan keskittynyt Harri Kettunen kertoo.

Yhtenä syynä nimenomaan Guatemalan ja Belizen viidakoista viime vuosina löytyneisiin kadonneisiin kaupunkeihin ja rakennuksiin on LiDAR- eli kaukokartoitustekniikka, joka perustuu lasereihin. Esimerkiksi tänä vuonna Guatemalasta löytyi tekniikan avulla valtava maya-kaupunki. Kettunen oli myös itse löytämässä uutta kaupunkia jokunen vuosi sitten LiDARin avulla.

– LiDAR-tekniikalla pystytään kylläkin kartoittamaan isoja alueita ja tutkimaan rakennuksia, mutta sen avulla ei esimerkiksi saada selville rakennelmien ikää. Maajoukot joudutaan kuitenkin lähettämään paikalle.

Harri Kettusen mukaan oleellisimpia asioita Mesoamerikan tutkimuksessa tällä hetkellä ovat kirjoitusjärjestelmiin liittyvät löydöt.

– Aina kun löydetään uusia tekstejä, saadaan enemmän tietoa siitä, mitä nämä ihmiset ajattelivat omista asioistaan. Mayojen, asteekkien ja zapoteekkien teksteistä on mahdollista lukea, mitä kyseiset kansat kirjoittivat itsestään – sen sijaan että meillä olisi siinä valissä länsimaisten arvojen muokkaama länsimainen filtteri.

Kadonneiden intiaanikulttuurien vaikutus näkyy edelleen Etelä- ja Keski-Amerikassa asukkaiden jokapäiväisessä elämässä hyvin selvästi.

– Useasti tämä vain unohtuu. Mitä perinteisimpiin yhteisöihin mennään, sitä enemmän siellä on jäljellä asioita, jotka näkyvät ihmisten ajatuksissa, ideologioissa, mytologioissa ja uskomuksissa. Tässä näyttelyssä esimerkiksi on esineitä, jotka kuvaavat eläimiksi muuntautuneita ihmisiä. Tällaisia tarinoita esiintyy edelleen ympäri Mesoamerikkaa: ihminen muuttuu eläimeksi ja liikkuu eläimen hahmossa toisten ihmisten unissa, aiheuttaen siellä sitten erinäisiä asioita, Harri Kettunen kertoo.

G7-maiden ensi vuoden huippukokousta ei pidetäkään Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin omistamalla Doralin golfklubilla Miamissa. Trump kertoi äkäisissä Twitter-viestissään, että huippukokoukselle etsitään uusi pitopaikka.

– Median ja demokraattien järjettömän vihamielisyyden takia emme enää harkitse Trump National Doralia Miamissa vuoden 2020 G7-kokouksen pitopaikaksi, Trump sanoi.

– Alamme etsiä toista paikkaa heti, yksi mahdollisuus on Camp David, Trump jatkoi viitaten presidentin lomahuvilaan Marylandissa.

Valkoinen talo kertoi tällä viikolla, että Trumpin golfklubi oli valittu ensi kesäkuun G7-huippukokouspaikaksi. Valkoisen talon virkaatekevä kansliapäällikkö Mick Mulvaney sanoi, että Doral osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi kymmenestä harkinnassa olleesta paikasta eri puolella Yhdysvaltoja,

Päätös herätti rajua arvostelua, sillä Trumpin katsottiin yrittävän hyötyä presidenttiydestään. Päätöstä arvosteltiin myös lainvastaiseksi. Demokraatit alkoivat valmistella kongressissa lainsäädäntöä, joka olisi estänyt kokouksen rahoittamisen liittovaltion varoilla ja velvoittanut Trumpin hallintoa luovuttamaan asiakirjat liittyen siihen, miten Doral valittiin.

Doralin golfkenttä on ollut tärkeä tulonlähde Trumpin organisaatiolle. Washington Postin mukaan se on kuitenkin ollut taloudellisessa alamäessä.

Hetkeä ennen kuin Trump pyörsi päätöksensä, hän hehkutti Twitterissä, kuinka hyvä kokouspaikka Doral olisi ollut. Presidentti myös sanoi, että hänen golfklubinsa olisi isännöinyt kokousta ilmaiseksi.

G7-huippukokouksen järjestäminen kiertää vuosittain jäsenmaiden välillä. Tänä vuonna kokous järjestettiin Ranskan Biarritzissa, ja ensi vuonna on Yhdysvaltojen vuoro.

Shena Razabi on tehnyt tietoisen päätöksen, ettei turru kurdien alueella käydystä sodasta.

– Vaikka kuinka yritän olla välinpitämätön, se ei onnistu. Se kuuluu minulle ihmisenä ja kurdina, Razabi sanoo.

Razabin perhe pakeni vuonna 1984 Iranin Kurdistanista Irakin puolelle. Irak’kaan ei ollut turvallinen. Yksi kurdeille tuhoisin isku tapahtui vuonna 1988 Irakin Halabjassa.

Siellä Saddam Husseinin joukot tappoivat noin 5 000 kurdia sinappikaasulla. Razabi oli tuolloin noin vuoden ikäinen.

Vuonna 1999 Razabin isän usean murhayrityksen jälkeen perhe haki UNHCR:n pakolaisuutta.

Suomeen tullessaan Razabi tunsi katkeruutta siitä, että he joutuivat pakenemaan. Se on myös aiheuttanut sen, ettei hän ole tuntenut voivansa juurtua Suomeen.

Razabi työskentelee Tampereella vastaanottokeskuksessa. Hän kokee kaikesta huolimatta, että voi Suomessa tehdä enemmän kotimaansa hyväksi kuin konfliktialueella.

Razabi seuraa tiiviisti kuinka maailmalla suhtaudutaan kurdeihin, alueella käytyihin taisteluihin ja heihin kohdistuviin iskuihin.

Kun Turkki hyökkäsi Syyrian Kurdistanin alueelle, Razabi kiinnitti huomiota siihen, kuinka muu maailma tuomitsee hyökkäyksen ja miten Suomi valtiona puolestaan suhtautuu siihen.

Vaikka Razabi on alkujaan Iranin Kurdistanista, hän ei koe, että Syyrian, Turkin tai Irakin kurdien asuttamat alueet olisivat eri maata. Kurdistan sijoittuu usean valtion alueelle, Turkin, Syyrian, Irakin ja Iranin alueelle.

– Kun minkä tahansa valtion alueella tapahtuu kurdeille jotain, se koskee kaikkia kurdeja.

Jatkuva pelko ystävien menetyksestä

Razabin useita ystäviä on kuollut vuosien varrella taisteluissa ja iskuissa.

Viimeksi hänen ystävänsä kuoli iskussa Koi Sanjaqin kaupungissa vuonna 2018. Vuosi 2016 oli varsin raskasta aikaa Razabille. Razabi kertoo kurdipuolueeseen kuuluneista ystävistään, jotka lähtivät käymään Iranin Kurdistanissa.

Viranomaisten saatua tietää heistä, joukko saarrettiin. Taistelu jatkui kaksi viikkoa. Yksi joukosta oli Razabin siskon puoliso.

– Se oli niin raskasta aikaa, etten pystynyt menemään töihin muutamaan kuukauteen, Razabi kertoo.

– Lopuksi kaksi heistä tappoi itsensä käsikranaatilla, etteivät joutuisi Iranin vankilaan. Toinen heistä, siskoni mies, oli ollut Iranin vankiloissa poliittisena vankina viisi vuotta. Hän oli ajatellut, että vangiksi emme joudu.

Se jätti Razabiin syvän haavan. Hän kysyi usein itseltään elääkö hän väärässä paikassa. Ystävien kuolema aiheutti sen, ettei Razabi uskaltanut vähään aikaan pitää yhteyttä jäljelle jääneisiin ystäviinsä.

– Joka päivä on pelko siitä, että menetän lisää ystäviä sieltä.

"Ei ihmisen tarvitse ymmärtää sotaa"

Razabin kertoo, että kurdeista kaikkein pienimmätkin lapset ymmärtävät sodan merkityksen.

– Niin kauan kuin kurdeilla ei ole omaa valtiota, taistelu tulee olemaan osa meidän elämäämme.

Razabin kansan kohtalo saa hänet surusta kipeäksi, mutta hän kertoo sen kuitenkin vahvistavan häntä.

Tyytymättömyys pakottaa hänet yrittämään kovemmin muuttaa asioita kurdien hyväksi. Kaikesta sodasta ja kuolemasta huolimatta Razabilla on myös toivoa. Toivo syntyy muista kurdeista. Varsinkin nuoret luovat häneen uskoa tulevaan.

– Se antaa paljon toivoa kun näen, kuinka etenkin nuoret sukupolvet liittyvät Peshmerga-joukkoihin puolustamaan kotimaataan.

Pakolaiset tukkivat tien pois Qamishlin kurdikaupungista: "Miksi olet menossa sinne", kysytään Ylen toimittajalta Irakin ja Syyrian rajalla

Pizzakokki joutuu oikeuteen resepteistä – kilpailukieltosopimusten käyttö yleistyy

Entinen työnantaja epäilee, että irtisanoutunut keittiöpäällikkö vei omaperäiset pizzareseptit kilpailevaan pizzeriaan ja vaatii käräjäoikeudessa sopimussakkona 18 000 euroa. Työntekijöiden ja työnantajien järjestöillä on yhteinen näkemys, että kilpailukielto on usein perusteeton. Nyt työministeri Timo Harakka (sd.) haluaa karsia kilpailukieltosopimuksia, jotka kohdistuvat muihin kuin yritysten avaintyöntekijöihin.

Johnson lähetti brexitin lykkäyskirjeen ajoissa, mutta ei allekirjoittanut sitä

Britannian pääministeri Boris Johnson lähetti brexitin lykkäyskirjeen EU:lle lauantaiyönä. Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk vahvisti Twitterissä vastaanottaneensa kirjeen. BBC:n lähteen mukaan Johnson ei kuitenkaan ollut allekirjoittanut lykkäyspyyntöä. Sen sijaan Johnson oli allekirjoittanut toisen EU:lle lähettämänsä kirjeen, jossa hän perustelee brexitin lykkäämisen olevan virhe.

Jatkuva pelko ystävien menetyksestä seuraa Tampereella asuvaa kurdia – "Vaikka kuinka yritän olla välinpitämätön, se ei onnistu"

Pakolaisuus ei irrota ihmistä kotimaastaan. Shena Razabi on yksi väkivaltaisuuksia pakeneista kurdeista. Vaikka hän asuu Suomessa turvassa, taistelut kurdialueella satuttavat.

Kurdijoukot sanovat vetäytyvänsä rajalta tulitaukosopimuksen mukaisesti

Syyrian kurdijoukot lupaavat vetäytyä pois Syyrian rajan tuntumasta tulitaukosopimuksen mukaisesti, jos Turkki antaa tilaisuuden jäljellä olevat joukot ja siviilit turvallisesti. Kurdijoukkojen edustajan mukaan Ras al-Ainin kaupunki on tarkoitus evakuoida sunnuntaina. Sen jälkeen kurdijoukot vetäytyvät 120 kilometrin levyiseltä alueelta Ras al-Ainin ja Tel Abiadin kaupunkien välimaastosta. Turkin on syytetty estäneen kurdijoukkoja evakuoimasta haavoittuneita ja siviilejä. Turkki on kiistänyt väitteet.

Korkeakoulutettujen into lähteä pois Suomesta näyttää laantumisen merkkejä

Suomessa on pitkään oltu huolestuneita korkeasti koulutettujen ihmisten aivovuodosta ulkomaille. Erityisen paljon Suomesta lähti muualle vuosina 2015–2016 Juha Sipilän (kesk.) hallituksen leikattua koulutuksen määrärahoja. Nyt lähtöhalukkuus näyttäisi tilastojen perusteella hieman hellittävän.

Lapissa talvista, muualla syksyistä

Sunnuntaina sää on poutainen suuressa osassa maata. Lapissa sunnuntaita vietetään laajalti aurinkoisessa pakkassäässä. Maan eteläpuoliskolla sää on pilvinen ja lounaasta lähestyvät seuraavat sateet. Myös sunnuntai-illan ja maanantaiyön aikana maan eteläosan yli liikkuu runsaita sateita.

Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Maailman pisin matkustajalento laskeutui sunnuntaiaamuna paikallista aikaa Australiaan Sydneyyn koneen oltua ilmassa yli 19 tuntia ilman taukoja.

Australialaisen Qantas-lentoyhtiön kone lensi yhtäjaksoisesti New Yorkista Sydneyyn yli 16 000 kilometrin matkan. Tarkka lentoaika oli 19 tuntia 16 minuuttia.

Aiemmin pisimmän matkustajalennon ennätystä piti nimissään Singapore Airlines, jonka lento Singaporesta New Jerseyn Newarkin kentälle kestää 18,5 tuntia.

Qantasin lento oli kuitenkin vasta testilento, ja koneessa oli kyydissä 49 matkustajaa ja miehistön jäsentä. Tarkoituksena oli testata muun muassa lentäjien väsymystä ja matkustajien aikaerorasitusta.

Lentoyhtiön tavoitteena on saada ultrapitkä suora lento kaupalliseen tarjontaan. Lähikuukausina yhtiö aikoo kokeilla myös Lontoon ja Sydneyn yhdistävää reittiä.

Qantas aloitti ultrapitkät suorat lennot viime vuonna läntisen Australian Perthistä Lontooseen.

Juttua tarkennettu 20.10. 2019 kello 10.45. Ilmaisu 'koneen liidettyä' muutettu muotoon 'oltua ilmassa' jutun ensimmäisessä lauseessa.

Lue myös:

Qantasin 19 tunnin lento New Yorkista Sydneyyn koettelee matkustajien ja miehistön kestokykyä