Lasten viemistä autolla kouluun kannattaisi mahdollisuuksien mukaan välttää, sanoo Liikenneturvan yhteyspäällikkö Tuula Taskinen. Hänen mukaansa lasten olisi hyvä pääsääntöisesti pyöräillä tai kävellä kouluun.

– Näin kannattaa toimia, jos koulu on lähellä ja lapsi on tarpeeksi kypsynyt sekä koulumatka on käyty turvallisesti vanhempien kanssa läpi. Lapsi oppii näin havainnoimaan ja kulkemaan liikenteessä.

Jos lapsi kuitenkin on syystä tai toisesta vietävä kouluun, on hänet silloin parempi jättää hieman kauemmaksi, esimerkiksi muutaman sadan metrin päähän koulusta.

– Vanhemmat eivät välttämättä ota huomioon, että koululaisia voi olla useita satoja ja se tarkoittaa useampaa sataa autoa lisää liikenteeseen. Se on iso riski ihan kaikille lapsille.

Itä-Suomen poliisin ylikonstaapeli Osmo Korsikko muistuttaa autoilijoita myös siitä, että pienet koululaiset voivat käyttäytyä arvaamattomasti liikenteessä.

– Pienten tiellä liikkujien määrä aamuisin kannattaa ottaa huomioon hyvissä ajoin varsinkin koulujen kohdalla. Siellä on paljon ekaluokkalaisia. Lapset liikkuvat lasten tavalla eikä heillä ole liikennesäännöt vielä täysin hanskassa.

"Ota kontakti autoilijaan"

Yksi riski liittyy suojateihin, joiden kohdalla autot menevät kahdella kaistalla samaan suuntaan. Autoilijat itsekin pohtivat, kannattaako silloin antaa tietä jalankulkijoille, jos toista kaistaa tuleva auto paahtaakin pysähtymättä suojatielle.

– Autoilijalla on velvoite antaa tietä, jos jalankulkija on astumassa suojatielle. Mutta mitä tehdä, jos näet, että vieressä on tulossa aika kovaakin vauhtia auto?

Taskinen kehottaa jalankulkijoita varmistamaan, että autot ovat pysähtymässä suojatielle.

– Jonkinlainen kontakti autoilijaan, vilkutetaan tai jotakin, että voinko minä nyt mennä. Tai että autosta näytetään, että väylä on vapaa.

Taskisen mukaan kiire on usein liikenneturvan vihollinen.

– Inhimilliset syyt siellä ovat taustalla. Ajatellaan vain omassa kuplassa, että kiire on jonnekin. Haluaisinkin haastaa nyt kaikki lähtemään viisi tai mieluummin kymmenen minuuttia aikaisemmin töihin, niin kaikilla olisi paljon mukavampaa liikenteessä.

Taskinen oli seuraamassa maanantaiaamun liikennettä Kuopion keskustassa. Kaupungissa koulutyö käynnistyi tänään. Koulutielle suuntasi Kuopiossa yli tuhat pientä ekaluokkalaista.

Lue myös:

Koululaiset ovat jälleen liikenteessä – kuljitpa autolla tai pyörällä, muista nämä viisi vinkkiä

Suomi on koko viikon matalapaineen kourissa. Sade- ja ukkoskuuroja on luvassa ympäri maata.

– Vaikka meillä kuurottelee ja paikoin ukkostaa, niin aurinkoakin nähdään, lohduttaa Ylen meteorologi Seija Paasonen.

Ilmamassa on niin lämmintä, että Etelä- ja Keski-Suomessa mittari saattaa nousta vielä 20 asteeseen. Lapissa ollaan päivisin 15 asteen molemmin puolin.

Kun sateet ovat kuurottaisia, niiden tarkka ennustaminen on vaikeaa jopa tietokoneelle. Kuurot voivat olla niin pisteittäisiä, että naapurikylässä sataa, mutta omassa ei.

Moni katsoo sääennusteita kännykästä paikkakuntakohtaisesti, mutta pelkästään se ei tällä viikolla ole järkevää.

– Kännykän pistekohtaiset ennusteet ovat tosi petollisia. Kuurottelutilanteessa kannattaa nostaa katse kännykästä ja katsoa taivasta sekä yleiskarttaa. Jos taivaalla on korkeita pilviä, on kuuroherkkä päivä ja sade voi osua omallekin kohdalle.

Taivaalle katsominen on näinä päivinä suositeltavaa siksikin, että nyt on mahdollista nähdä perseidien meteoriparvia. Niiden näkeminen vaatii kuitenkin pimeää, joten Lapissa ei välttämättä tähdenlentoja havaita.

Yöt ovat lämpimiä, ei pelkoa hallasta

– Tänään maanantaina etelä- ja keskiosassa maata tulee sade- ja ukkoskuuroja. Huomenna tiistaina ukkoskuurot näyttäisivät painottuvan enemmän länsisuomeen. Idässäkin kuurottelee, mutta ukkosriski ei ole niin iso, Paasonen sanoo.

Lapissa sataa alkuviikosta vähemmän kuin muualla, mutta siellä on pilvistä.

Kuurosateet haittaavat puinteja siellä, missä ne ovat jo käynnissä. Usean päivien puintipoutia ei ole luvassa mihinkään.

-Onneksi hallaöistä ei ole nyt pelkoa. Meillä on lämpimät, kosteahkot yöt, ja tulee sumuja. Ne näyttävät upeilta illalla, kun lähtee viilenemään, ja aamuisinkin niitä vielä on.

Paasosen mukaan päivälämpötilat ovat ajankohtaan nähden keskimääräisiä, yöt jopa hieman lämpimämpiä.

Loppuviikosta ilmamassa hieman viilenee, mutta silloinkin voi jossain olla mahdollista päästä 20 asteeseen. Kuurosateita on todennäköisesti luvassa viikonloppunakin.

Lue myös:

Montako tähdenlentoa löydät? Näin syntyi upea kuva perseidien parvesta – Katso näyttävät otokset eri puolilta maailmaa

Katso taivaalle maanantain vastaisena yönä – Jokavuotinen perseidien tähdenlentoparvi syntyy, kun komeetta leikkii Hannua ja Kerttua

Irma ja Juhani Kaukonen esittelevät metsää, jonka paikalla oli vielä kaksi vuotta sitten tiheä ja hämyinen istutuskuusikko. Nyt siellä täällä on pätkittyjä kuusenrunkoja ja tuhkakasoja hakkuutähteiden polttamisen jäljiltä.

Vähän kerrallaan kuusikko muuttuu lehdoksi, jollainen se on alun perin ollut. Kertarysäyksellä puita ei voi kaataa, vaan se tehdään useamman vuoden aikana. Valoa ei saa tulla liian nopeasti lisää, koska "väärät lajit", vadelma ja horsma, peittäisivät muun aluskasvillisuuden.

Kaukoset ovat suojelleet 15 hehtaaria metsää, joista hehtaari on nyt hoidettavaa lehtoa. Ollaan Pirkanmaalla, Pälkäneellä saaressa nimeltä Haussalo. Nämä rannat ovat Irman lapsuudenmaisemaa.

– Minulle on tärkeää, että paikat pysyisivät kunnossa. Muistan lapsuudestani, millainen paikka tämä oli, kun lehmät laidunsivat täällä, Irma Kaukonen kertoo.

Lehtometsiä on ennen ollut huomattavasti enemmän, mutta iso osa niistä raivattiin rehevyyden takia pelloiksi ja myöhemmin niitä on usein istutettu kuusikoiksi.

Pirkanmaan metsistä noin neljä prosenttia on lehtometsää. Siis hieman enemmän kuin koko Suomessa, jossa lehtojen osuus jää prosenttiin.

Lehtoja halutaan hoitaa ja suojella, koska niissä elää lähes puolet uhanalaisista metsälajeista.

– Pienellä pinta-alalla voidaan tehdä ratkaisevia toimenpiteitä monen lajin hyväksi, sanoo luonnonhoidon asiantuntija Jukka Ruutiainen Metsäkeskuksesta.

Lehtometsien havinaa voisi lisätä

Jukka Ruutiainen on havainnut, kuinka monet pirkanmaalaiset metsänomistajat ovat olleet kiinnostuneita omien metsiensä monimuotoisuuden lisäämisestä.

Vuonna 2017 alkoi Lehtometsien havinaa Pirkanmaalla -hanke. Sitä on jatkettu vuodella ensi vuoden loppuun saakka. Keskusteluja on käyty tähän mennessä noin 70 metsänomistajan kanssa.

Metsänomistajat ovat saaneet ohjeita siihen, miten talousmetsissä lehdot voidaan ottaa huomioon.

Suojeltua lehtoja esimerkiksi Pirkanmaalla on 1 600 hehtaaria, eli neljä prosenttia maakunnan lehtometsistä.

– Määrää voisi aika lailla nostaa. Nämä ovat kuitenkin arvokkaimpia kohteita. Pitäisi pyrkiä yli 10 prosentin tasolle lehtojen suojelussa.

Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman (Metso) avulla lehtoja voi suojella vapaaehtoisesti korvausta vastaan. Yhtenä vaihtoehtona on lehtoluonnon hoito ilman suojelupäätöksiä. Oikealla hoidolla voidaan saada luonnon kannalta merkittäviä tuloksia aikaiseksi.

– Kaikkia lehtoja ei missään nimessä tarvitse suojella, sillä osa luontoarvojen hoitamisista onnistuu talousmetsien järkevällä ja monimuotoisella hoidolla, Jukka Ruutiainen muistuttaa.

Lehtojensuojelukohteet voivat jäädä pikku pläntteinä talousmetsien keskelle.

– On tärkeää, että suojelualueita ja niiden lähiympäristöjä hoidetaan kokonaisuutena lehtojen rakennepiirteet huomioon ottaen.

Niinipuumetsä alkaa kukkia

Apu lehtojen hoitoon on hyvin konkreettista. Hoitokohteelle tehdään työohje ja tarvittaessa merkataan kaadettavat puut. Ohjeet kerrotaan työn toteuttajille.

Kaukosten kohteessa tilanne on sikäli erilainen, että metsänomistajat itse kaatavat ja raivaavat metsän, jonka historia on tuttu. Aluetta ei ole kertaakaan vedetty kokonaan sileäksi. Sinne jäivät harvinaiset metsälehmukset eli niinipuut paikalleen. Onneksi, sillä nyt nämä noin satavuotiaat yksilöt ovat tyvestään yli puolimetrisiä.

– Nämä lehmukset jäävät tänne pääasiassa, mutta kyllä täällä saa muutkin lehtipuut kasvaa, jos lehmuksella ei ole luontaista lisääntymistä.

– Nykyisin kun puhutaan paljon ilmastoasioista, niin lehtipuut ovat tehokkaampia hiilinieluja kuin kuuset tai havupuut, Juhani Kaukonen tietää.

Työtä tehdään ajatuksella. Puita ei voi rojauttaa mihin tahansa.

– Ei voi kaataa aina luonnolliseen kaatosuuntaan, vaan se pitää kaataa siten, ettei muille puille tule vahinkoa, 45 vuotta moottorisahan kanssa yhteistyötä tehnyt Juhani Kaukonen kertoo.

Valon lisääntyessä lehtokasvit heräävät henkiin.

– Hyvin monenlaisia on jo ilmaantunut, ainakin lehtoneidonvaippaa, sudenmarjaa, kieloa ja kuusamaa, Irma Kaukonen luettelee.

Irma Kaukonen on raivannut ja polttanut hakkuutähteitä hikeä säästämättä. Silti hän suosittelee lehtojen hoitoa niille, kenellä sellaisia on.

– Ehdottomasti kannattaa aloittaa. Kun ajattelee tulevaisuutta, niin se on sääli jos tällaiset alueet tuhotaan.

Norjan mediassa ylistetään moskeija-ampujan pysäyttänyttä 65-vuotiasta miestä sankariksi.

21-vuotias norjalaismies astui sisään moskeijaan Oslon lähellä sijaitsevassa Bærumissa lauantaina iltapäivällä. Hän ampui useita laukauksia. Poliisi kertoo miehellä olevan äärioikeistosympatioita.

Ampumishetkellä moskeijassa oli paikalla muutama ihminen, ja heistä yksi kaatoi ampujan maahan. Verdens Gang -lehden ja Aftenpostenin mukaan kyseessä on 65-vuotias Mohammed Rafiq. Ainoastaan hän sai välikohtauksessa lieviä vammoja eikä kukaan kuollut.

– Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö hän olisi sankari. Jos hän ei olisi pysäyttänyt tätä terroristia, hän olisi kuollut, sanoo Rafiqin asianajaja Abdul Satar Ali Verdens Gangille.

Rafiq itse sanoi tulkkinsa kautta olevansa kiitollinen saamastaan avusta ja tuesta, norjalaislehdet kertovat.

Epäilty kiistää syyllisyytensä

Norjan poliisi löysi tunteja hyökkäyksen jälkeen ruumiin Bærumissa sijaitsevasta kodista. Poliisin mukaan uhri oli epäillyn 17-vuotias sisarpuoli.

Poliisi epäilee moskeija-ampujaa myös sisarpuolensa murhasta. Poliisi tutkii parhaillaan, rikkoiko mies terrorisminvastaisia lakeja ammuskelemalla moskeijassa.

Mies on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin eikä ole suostunut puhumaan rikostutkijoille.

Miehen asianajajan mukaan hän käyttää oikeuttaan olla vastaamatta kysymyksiin.

Lisää aiheesta:

Poliisi löysi moskeijan ampumisesta epäillyn kotoa surmatun naisen

Moskeijassa ammuttiin Norjassa – Poliisi: Kiinni otettu ampuja nuori kantanorjalainen

Helsingin Oulunkylässä Raide-Jokerin työmaalla on maanantaina päivällä tapahtunut räjähdys, jonka seurauksena ainakin kahteen ohikulkijaan on osunut kivenpalasia.

Asiasta ovat tiedottaneet sekä Helsingin pelastuslaitos että poliisi. Poliisin mukaan kukaan ei ole loukkaantunut vakavasti.

STT:n mukaan räjähdyksestä lentäneet kivet osuivat toista loukkaantunutta olkapäähän. Hänet on toimitettu sairaalaan tutkittavaksi.

Lisäksi poliisi selvittää, osuivatko kivet myös kouluikäiseen ohikulkijaan.

Komisario Esa Pennanen Helsingin poliisin johtokeskuksesta toteaa STT:lle, että poliisi tutkii tapahtunutta, mutta rikosnimike ei ole varmentunut.

– Jonkinlainen laiminlyönti siinä varmaan tulee kyseeseen, Pennanen sanoo.

Raide-Jokerin allianssin projektipäällikkö Ari Bergström kertoo Ylelle, että räjähdyksen aiheutti poran osuminen vanhaan dynamiittiin.

Bergströmin mukaan työt Oulukylässä on nyt toistaiseksi keskeytetty. Hän kuitenkin uskoo, että onnettomuus ei viivästytä Raide-Jokerin rakentumista.

Dynamiitti oli Raide-Jokerin mukaan jäänyt kallioon, kun alueella oli joskus aiemmin tehty kadunrakennustöitä.

Poralla dynamiittiin osunut työntekijä ei loukkaantunut räjähdyksestä.

Bergströmin mukaan ainoa aineellinen vahinko on halkeama työmaata vastapäätä sijaitsevan talon ikkunassa.

Raide-Jokeri on pikaraitiolinja, joka rakennetaan Helsingin Itäkeskuksen ja Espoon Keilaniemen välille.

Kaikki Hongkongin kansainväliseltä lentoasemalta lähtevät lennot peruttiin maantai-iltapäivänä paikallista aikaa. Lähtöselvityksen tehneet matkustajat pääsevät vielä matkaan. Itsehallintoalueen protestit ovat viime päivinä levinneet myös lentokentälle.

Hongkongilainen lentoyhtiö Cathay Pacific varoitti maanantaina henkilöstöään sekaantumasta itsehallintoaluetta koetteleviin mielenosoituksiin. Lentoyhtiön mukaan Hongkongin "laittomiin protesteihin" osallistuminen tai niiden tukeminen voi johtaa työntekijän irtisanomiseen.

– Työntekijöiden teoilla ja sanoilla työajan ulkopuolella voi olla suuri merkitys yhtiölle, Cathay Pacificin toimitusjohtaja Rupert Hogg kirjoitti henkilöstölle lähettämässään viestissä.

Cathay Pacific ohjeisti henkilöstöään Kiinan hallinnon otettua lentoyhtiön hampaisiinsa. Kiinan ilmailuviranomaisten asettamien uusien sääntöjen mukaan lentoyhtiön täytyy jatkossa toimittaa henkilöstölistat kaikilta lennoilta, jotka suuntautuvat Kiinaan tai sen ilmatilaan.

Peking on ilmoittanut Hongkongille, että protesteihin osallistuneet työntekijät eivät saa nousta Kiinaan suuntaaville lennoille.

Cathay Pacific kertoi viikonloppuna suostuvansa näihin sääntöihin ja irtisanoneensa lentäjän, jonka väitetään osallistuneen Hongkongin protesteihin.

Pörssikurssi laski

Toimitusjohtaja Hogg on perustellut yhtiön toimia sillä, että Cathay Pacificin liiketoiminta on riippuvainen pääsystä Kiinan markkinoille.

– Toiminta Manner-Kiinassa on Cathay Pacific -ryhmän liiketoiminnan peruskivi. Lennämme edestakaisin Manner-Kiinaan ja sen lisäksi iso osa meidän reiteistämme sekä Eurooppaan että Yhdysvaltoihin kulkee Manner-Kiinan ilmatilan kautta, toimitusjohtaja Hogg kommentoi viikonloppuna Hong Kong Free Press -uutissivuston mukaan.

Mielenosoitukset ovat jatkuneet Hongkongissa jo yli kaksi kuukautta. Alun perin protestoijat vaativat rikollisten luovutuksen Manner-Kiinaan mahdollistavan lakiesityksen perumista. Nyt mielenosoittajat vaativat aluejohtaja Carrie Lamin eroa ja suoran demokratian lisäämistä.

Kiinan ja Hongkongin välisen kamppailun puristukseen joutuneen Cathay Pacificin osakekurssi laski maanantaina yli neljä prosenttia Hongkongin pörssissä.

Uutista tarkennettu 12.8.2019 kello 14:00. Lisätty tieto siitä, että lähtöselvityksen tehneet matkustajat pääsevät vielä matkaan.

Lue lisää:

Hongkongin mielenosoituksiin ilmaantuivat perheet ja ikäihmiset – illansuussa kadut täyttyivät jälleen kyynelkaasusta

Demokratia-aktivistit osoittavat mieltä Hongkongin lentokentällä – "Täällä ei ole mellakoitsijoita, vain tyranniaa"

Mielenosoittajat sekoittivat aamun ruuhkaliikenteen Hongkongissa – Haukuttu hallintojohtaja: Olemme vaaran partaalla

Kilpailukykysopimus nosti työllisyyttä ja paransi Suomen kilpailukykyä, selviää Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan maanantaina julkaisemasta tutkimusraportista.

Kiky-sopimukseen sisältyvän työajan pidennyksen arvioidaan tuovan Suomeen 8000–16 000 työpaikkaa vuoden 2022 loppuun mennessä.

Työajan pidennys on vain yksi osa kilpailukykysopimusta. Kokonaisuudessaan Etla arvioi kilpailukykysopimuksen lisäävän työllisyyttä 20 000–42 000 henkilöllä samaan aikarajaan mennessä.

– Kokonaisuudessaan työpaikkoja syntyy noin 20 000 – 40 000, ja valtaosa näistä työpaikoista on jo syntynyt, sanoo Etlan tutkimusjohtaja Antti Kauhanen.

Raportin mukaan työajan pidennyksen osuus työllisyyden parantumisesta oli noin 40 prosenttia. Loput kikyn työllisyysvaikutuksista selittyvät sosiaaliturvamaksujen ja verotuksen keventämisellä.

Kiky-tuntien jatkon odotetaan nousevan kiistakysymykseksi parin viikon päästä alkavissa työmarkkinaneuvotteluissa. Työnantajapuolen näkökulmasta vuonna 2016 solmittuun kilpailukykysopimukseen sisältyvä työajan 24 tunnin vuosittainen pidennys oli tarkoitettu pysyväksi ratkaisuksi, mutta palkansaajapuoli haluaisi "kiky-tunneista" eroon.

Muutaman viikon päästä alkavan työmarkkinakierroksen avaavat perinteisesti vientiliitot, Teknologiateollisuus ja Teollisuusliitto etunenässä.

Rinteen hallituksen tavoitteena on 75 prosentin työllisyysaste. Se saavuttamiseen tarvittaisiin Etlan arvion mukaan noin 40 000 työpaikkaa niiden lisäksi, jotka ennusteiden mukaan ovat syntymässä.

Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi arviota työllisyysvaikutuksista

Palkansaajien tutkimuslaitos kritisoi Etlan esittämiä arvioita kiky-sopimuksen työllisyysvaikutuksista. Tutkimusjohtaja Tuomas Kososen mukaan kokonaisvaikutusta on arvioitu yläkanttiin.

– Mielestäni arviot työllisyysvaikutuksista ovat aika huteralla pohjalla, koska ne perustuvat tutkimuskirjallisuudesta otettuihin malleihin eivätkä empiiriseen aineistoon. Kysymys on myös sellainen, jota on vaikea tarkasti arvioida. Samalla kun työaikaa muutetaan, moni muukin työllisyyteen vaikuttava asia muuttuu, Kosonen sanoo.

Palkansaajien tutkimuslaitos ei kuitenkaan kiistä, etteikö kilpailukykysopimuksella olisi ollut vaikutusta työllisyyteen.

– Pitäisin Etlan vaihteluvälin alarajaa, noin 20 000 työpaikkaa uskottavana keskiarvona syntyvistä työpaikoista. Sitä on käyttänyt myös Talouspolitiikan arviointineuvosto. En kuitenkaan lähtisi tekemään noin tarkkoja arvioita, että 40 prosenttia työllisyysvaikutuksista oli työajan pidennyksen ansiota.

Myös palkansaajajärjestöt kommentoivat maanantaina Etlan raporttia tuoreeltaan.

Teollisuusliiton mukaan kilpailukykysopimuksen vaikutus Suomen talouteen on ollut myönteinen, mutta vaikutuksia ei pidä yliarvioida.

– Työajan palkattoman pidennyksen osuutta liioitellaan julkisuudessa surutta. Teollisuusliiton sopimusaloilla lisätunteja on tehty hyvin kirjavasti, ja vaikutukset ovat olleet vaihtelevia, sanoo Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto tiedotteessa.

Ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n tiedotteessa puheenjohtaja Jarkko Eloranta sanoo, ettei Suomi voi kasvaa ilmaisen työn varassa - viitaten kiky-tunteihin.

– SAK:n hallituksen jäsenet tuovat kentältä vahvaa viestiä, että kiky-sopimuksen mukana tulleet lisätunnit ilman palkkaa koetaan erittäin epäreiluiksi, Eloranta sanoo.

Vientialojen työnantajat tyytyväisiä kikyyn

Vientialojen työnantajaliitoissa kiky-sopimusta ja työajan pidennystä pidetään tärkeänä. Etlan selvityksen tilaajat Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus arvioivat, että kiky-sopimus on voimistanut hyvää työllisyyskehitystä.

– Kiky-tunneilla on ollut suuri merkitys vientiteollisuuden kokonaisuudelle, joka on tulevaisuuden ja teollisuuden kannalta erittäin tärkeä tilanteessa, jossa talous muuttuu yhä epävarmemmaksi, Metsäteollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Jyrki Hollmén sanoi tiedotustilaisuudessa.

Teknologiateollisuus ry:n työmarkkinajohtaja Minna Helle toisti aiemminkin julkisuudessa esittämänsä näkemyksen siitä, että keskitettyjen työmarkkinaratkaisujen aika on ohi.

– Vientiteollisuusyritykset toimivat globaaleilla markkinoilla. Jos halutaan pärjätä kansainvälisessä kilpailussa, tarvitaan räätälöityjä ratkaisuja. Työpaikoilla tiedetään parhaiten, mitkä ratkaisut siellä toimivat, Helle sanoi.

Vientiliittojen mukaan vientiteollisuuden yrityksissä lisätunneilla on muun muassa kasvatettu tuotantoa ja parannettu tuottavuutta.

Suomen viikkotyöaika EU:n keskiarvoa lyhyempi

Tutkimuksen osana verrattiin myös suomalaisia työaikoja muihin Euroopan maihin. Suomen keskimääräinen viikkotyöaika on noin tunnin lyhyempi kuin EU:ssa keskimäärin. Suomessa lomat, arkipyhät ja muut poissaolot lyhentävät työaikaa enemmän kuin muissa Euroopan maissa.

Työnmarkkinaosapuolten keskusliitot solmivat kilpailukykysopimuksen vuonna 2016. Sopimuksessa työaikaa pidettiin korvauksetta 24 tunnilla vuodessa, julkisen puolen lomarahoja leikattiin ja työntekijöiden maksettavaksi siirrettiin aiempaa enemmän palkasta vähennettäviä sosiaaliturvamaksuja. Eri aloilla työajan pidennys toteutettiin eri tavoin.

Etlan selvityksen ovat tilanneet työnantajajärjestöt Metsäteollisuus, Teknologiateollisuus ja Kemianteollisuus.

Lue lisää:

Kiky kiristää tunnelmaa syksyn työmarkkinaneuvotteluissa – ”Meillä on täysin eri lähtökohdat”, sanoo Teknologiateollisuuden Minna Helle

Kiky-tuntien jatkosta muhii lihava riita: Jääkö 24 tunnin vuosityöajan pidennys pysyväksi?

Talousviisaat leikkaavat ennusteitaan, mutta Suomessa teollisuuden kovin ydin porskuttaa – ja se koskee suoraan yli 300 000 suomalaista

Lomarahoja leikataan viimeistä kertaa, mutta loppuuko kiky-tuntien tekeminen koskaan?

Jokin aika sitten kohtasin ylitsepääsemättömän ongelman töissäni. En päässyt siitä yli enkä ympäri, vaikka kuinka hakkasin raivoisasti päätäni näppäimistöön. Vaikka yritin, en millään keksinyt miten lähestyä vaikeaa aihetta josta tuolloin kirjoitin.

Minut on kasvatettu siihen, että töissä tehdään, jumalauta, töitä.

Tunnin pyörittelyn jälkeen päätin, että tänään luistan hommista.

Suljin työkoneeni, kaivoin oman läppärini toimiston hämärässä nurkkauksessa esille ja siirryin keskellä työaikaa valtaamaan kaukaista galaksia eräässä pelissä, johon olen käyttänyt myös aivan liikaa vapaa-aikaani.

Tuntia myöhemmin katselin digitaalisen avaruusalukseni komentosillalta, kuinka komentamani laivaston torpedot kiitivät päin vihollistani. Sillä hetkellä, kun ihastelin laseraseiden valossa vastustajani lippulaivan roihuavaa romua mustan aukon painovoimakuilussa, jokin kytkin nytkähti alitajunnassani, ja näin viimein selvänä ratkaisun ongelmaan, joka oli minua aiemmin vaivannut.

Suljin läppärini,avasin uudelleen työkoneeni, kirjoitin jutun valmiiksi, kuittasin siitä kehut ja lähdin kotiin pelaamaan vähän lisää. Periaatteessa kaikki oli hyvin, mutta tunsin yhtä kaikki viiltävää syyllisyyttä.

Minusta tuntui, että olin tehnyt työni aivan päin helvettiä.

Eihän nyt työajalla voi pelata tietokonepelejä. Silti olin näin tehnyt, ja se oli kaiken lisäksi vielä kannattanut. Alitajuntani raksutti koko ajan taustalla ja tarjoili minulle ratkaisun työhöni sitten, kun ratkaisu syntyi jossain pienissä harmaissa nystyröissäni.

Mutta minut on kasvatettu siihen, että töissä tehdään, jumalauta, töitä. Jos työaika on kahdeksan tuntia päivässä, niin se kahdeksan tuntia upotetaan täysin työhön. Oli sitten pää kainalossa, viime yönä nukuttu puoli tuntia tai vaikka työuupumus kuristaisi kurkkua ja itkettäisi vessassa.

Saman huomaan monesta ikätoveristani ja kollegastani.

Meille ei myöskään riitä, että teemme töitä mielettömällä tahdilla, vaan ne pitää myös tehdä täydellisesti. Perfektionismi on yksi aikamme vitsauksia. Siinähän ei ole mitään vikaa, että pyrkii tekemään mahdollisimman hyvää jälkeä, mutta sekä opiskeluissa että töissä törmään jatkuvasti ihmisiin, jotka eivät saa vietyä tehtäviä loppuun asti, koska takaraivossa jyskyttää jatkuvasti pelko siitä, että mitä jos juuri tämä asia ei olekaan täydellinen. Mitä jos kaikki huomaavat, että juuri minä olen aivan paska ja huono?

Tässä puutuneessa pelossa sitten ajaudumme helposti levottomina kuluttamaan aikaa somessa tai pelaamaan työpaikan vessassa, ja sen lisäksi, että tuntee itsensä surkeaksi, tuntee myös syyllisyyttä työajan haaskaamisesta.

Koen, että oma sukupolveni ei ole pullamössöä, vaan enemmänkin katkera sitruuna, joka painaa itse itseään hedelmäpuristimeen ja tiristää viimeisetkin mehut ulos perfektionismin ja syyllisyydentunnon tarjoamalla väännöllä. 

Perfektionisteille tiedoksi: Jos sen voi tehdä, se kannattaa tehdä huonosti. Sitten se on ainakin tehty, ja melko varmasti asiat ovat paremmin, kuin jos sitä tehtyä asiaa ei olisi (ydinvoimaloiden rakentajat: ÄLKÄÄ NOUDATTAKO TÄTÄ NEUVOA).

Nuorisoa on aina haukuttu pullamössösukupolveksi, joka välttelee oikeita töitä minkä kerkeää, ja on yleisesti pilalla.

Koen, että oma sukupolveni ei ole pullamössöä, vaan enemmänkin katkera sitruuna, joka painaa itse itseään hedelmäpuristimeen ja tiristää viimeisetkin mehut ulos perfektionismin ja syyllisyydentunnon tarjoamalla väännöllä.

Syy ei ole tietenkään pelkästään meidän tiristettyjen sitruunoiden, vaan myös nykyajan työkulttuurin.

Ihminen ei ole kone, mutta menee kyllä rikki kuin kone jos hänet puskee yli suorituskyvyn. 

Työelämä kiihtyy koko ajan. Työnantajat tehostavat toimintaa, varsin usein irtisanomalla porukkaa, mikä tarkoittaa sitä, että samat hommat täytyy tehdä yhä vähemmällä väellä. Näin valtiontalous säästää tai osakkeenomistajat saavat revittyä enemmän tuohta ja tehostettujen työntekijöiden selkänahkaa. Työstressi ajaa ihmisiä loppuun ja masentuneiksi, kuten voi päätellä Kelan tilastoista.

Ihminen ei ole kone, mutta menee kyllä rikki kuin kone jos hänet puskee yli suorituskyvyn.

Tämä on typerää, koska levännyt työntekijä tekee työnsä kaikista parhaiten, yleensä noin 90 minuutin erissä, jonka jälkeen pitää löysäillä.

Eikä sillä työllä edes ole niin väliä. Minua ei kiinnosta raataa yli jaksamiseni, jotta joku sikarikas Westendissä saisi viisi euroa lisää osinkoja vuodessa, tai jotta valtio säästäisi näennäisesti vähän.

Jossain vaiheessa kannattaa myös elää, eikä vain maata kymmentuntisen päivän jälkeen sohvalla lopen uupuneena tehokkaasta työnteosta. Jos siis töissä ei meinaa sujua, ota takakeno, sipsejä ja tee jotain ihan muuta.

Itse haluan mieluummin muistella kuolinvuoteellani valloitettuja galakseja kuin työuupumussaikkua.

Tuukka Tervonen

Kirjoittaja on Jyväskylän Ylioppilaslehti Jylkkärin päätoimittaja joka vietti lomansa tehden töitä ja kokemalla syyllisyyttä siitä, ettei tehnyt tarpeeksi töitä.

Aiheesta voi keskustella 12.08. klo 18.00 asti.

Lue myös:

Mona Mannevuon kolumni: Kun työuupumus on normaali olotila – maaninen työkulttuuri kasvattaa tahattomasti työnarkomaaneja

Tuija Siltamäki: Parjattujen millenniaalien työmarkkinoilla kytee turhautuminen, josta työnantajien kannattaisi pikkuhiljaa kiinnostua

Laura Hallamaan kolumni: Mummojen ja pappojen leipä oli pieninä palasina, ja niin näyttää käyvän myös y-sukupolvelle

Rahapeliautomaattien poistamisella kaupoista ja kioskeista on suuret yhteiskunnalliset vaikutukset, Veikkauksen varatoimitusjohtaja Velipekka Nummikoski sanoo Ylen aamu-tv:n haastattelussa.

– Hajasijoittamisesta luopuminen on poliittinen kysymys. Yhtiön mandaatti ei yksin riitä sellaisen ratkaisun tekemiseen, Nummikoski sanoo.

Veikkauksen peliautomaattien poistamiseksi laadittu kansalaisaloite on kerännyt yli 20 000 allekirjoitusta. Aloitteen tekijä Jenna Mäkelä on itse kärsinyt vakavasta peliriippuvuudesta, joka on johtanut petostuomioon ja itsemurhayritykseen.

– Peliriippuvuus on sairaus, joka vaikuttaa läheisiin. Moni ajautuu tilanteeseen, jossa ei enää ole toivoa.

"Automaatit siirrettävä pelisaleihin"

Kauppoihin ja kioskeihin on sijoitettu yhteensä 18 500 Veikkauksen rahapeliautomaattia. Peliongelmaiset törmäävät niihin päivittäin. Mäkelän mukaan rahapeliautomaatit pitäisi siirtää valvottuihin pelisaleihin.

– Jos ihminen päättää lähteä taistelemaan peliongelmaa vastaan, yhteiskunnan tehtävä on olla siinä rinnalla tukemassa eikä sysäämässä uudelleen ongelman pariin, Mäkelä sanoo.

Pelien tuotoista puolet tulee viideltä prosentilta pelaajista. Peliongelmista kärsivät erityisesti vähävaraiset eläkeläiset.

– Suomalaiset pelaavat rahoja, joita heillä ei ole varaa hävitä, Mäkelä sanoo.

"Lähin automaatti on puhelimessa"

Nummikosken mukaan kansainvälinen nettipelaaminen on lisännyt pelaamisen haittoja.

– Lähin peliautomaatti on nykyään matkapuhelimessa. Kun yksi yhtiö vastaa pelaamisesta, sen ei tarvitse olla viimeisen euron perässä hinnalla millä hyvänsä, Nummikoski sanoo.

Nummikosken mukaan keskustelu Veikkauksen asemasta ja peliautomaattien sijoittamisesta on kuitenkin tervetullutta.

– Arvostan suuresti heitä, jotka ovat antaneet kasvot peliongelmalle. Toivottavasti se madaltaa myös muiden kynnystä hakea ongelmiin apua, Nummikoski sanoo.

Korjaus klo 10.42: Veikkauksella on 18 500 peliautomaattia, ei 8 500, kuten jutussa aiemmin luki.

Lue aiheesta lisää:

Veikkaus laittaa osan mainonnastaan tauolle –  Toimitusjohtaja: "Olemme tehneet virheitä"

Veikkauksen hallituksen kokoonpano ja tulospalkkiot herättävät arvostelua: "Vastuullisuus ei näy" – Ministeri Paatero: Nämä käydään läpi

Analyysi: Veikkaus voidaan ottaa "tarkasteluun", mutta tuskin remontoitavaksi – peleistä riippuvaisia ovat myös rahan saajat

Maakotkien pesintä onnistui tänä vuonna hyvin, kerrotaan Metsähallituksesta. Metsähallituksen mukaan pesintätulos oli erinomainen Oulujoen pohjoispuolella ja sitä etelämpänä pesintä sujui normaalisti.

Metsähallituksen Luontopalvelujen ja vapaaehtoisten kesällä tekemissä maakotkan pesätarkastuksissa löytyi noin 380 asuttua maakotkareviiriä. Hyvää pesintää selittää se, että kotkille on ollut hyvin ruokaa ja säät ovat suosineet.

Pesätarkastuksissa todettiin 161 onnistunutta maakotkan pesintää. Niistä tuli kaikkiaan 205 rengastusikäistä maakotkan poikasta. Metsähallituksen mukaan pesintätuloksen vaihtelu on maakotkalla normaalia, ja peräkkäisten vuosien välillä voi olla suuriakin eroja. Esimerkiksi viime vuonna todettiin koko maassa yhteensä 92 onnistunutta pesintää ja 108 poikasta.

Tänä vuonna löydettiin kahdeksan uutta maakotkareviiriä. Yleisövihjeiden perusteella löytyi kahdeksan uutta pesää joko vanhoilta reviireiltä tai kokonaan uusilta. Metsähallitus maksaa maakotkan pesän ilmoittajalle aiemmin tuntemattomasta pesästä 99 euron löytöpalkkion.

Suomesta tunnetaan 552 maakotkareviiriä, joista asuttuina viimeisen viiden vuoden aikana on ollut noin 450. Tunnetuista reviireistä noin 90 prosenttia on poronhoitoalueella.

Maakotkan pesätarkastuksesta ja maakotkan porotaloudelle aiheuttamien vahinkojen reviiriperusteisen korvausjärjestelmän vaatimista töistä vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut. Tänä vuonna Metsähallitus tarkasti helikopterilla lähes kaikki poronhoitoalueen maakotkan pesät.

Valtiovarainministeriö varautuu budjettiesityksessään matalaan talouskasvuun. Tilanne on kansainväliset talouden tilanteen takia epävakaampi kuin miltä vielä pari kuukautta sitten näytti, valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kuvaa.

– Sen jälkeen kun Säätytalolta on lähdetty, maailmalta on tullut viestejä joka on tuonut epävakautta maailmantalouden kehittymiseen. Siksi painopiste tulee olla niissä toimissa, joihin pystymme kansallisesti vaikuttaman.

Lintilän mielestä hallituksen päätehtävä on luoda vakautta ja työllistämisen edellytyksiä.

– Suuri haaste on työllistäminen. Se nousee ykköstavoitteeksi. Meidän pitää saada työllisyyttä kasvatettua, sillä pystymme vastaamaan pienempään kasvuun kuin ehkä on odotettu.

Lintilä korostaa, että hänen oma näkemyksensä ja valtiovarainministeriön virkamiesten näkemykset ovat yhtenäiset. Lukuja ministeri ei vielä halua esitellä. Iso kuva on kuitenkin selvä, Lintilä sanoo.

– Julkinen talous on tasapainossa vuonna 2023. Haasteellista se toki on.

Keskustalainen valtiovarainministeri puolustaa Antti Rinteen (sd.) hallituksen talouslinjaa ja lupaa, että se toteutuu.

– Hallitusta ja talousohjelmaa kohtaan oli paljon kritiikkiä ja sitä epäiltiin sen jälkeen kun Säätytalosta tultiin ulos. Meidän on tarkoitus tällä budjetilla osoittaa, että tulemme pitämään kiinni hallitusohjelmasta ja siitä talouslinjasta, mikä hallitusohjelmaan on kirjattu ja yhteisesti sovittu.

Rinteen hallituksen ohjelmassa on linjattu, että julkinen talous olisi tasapainossa vuonna 2023, jos kansainvälinen talouskehitys sujuu normaalisti. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös menettelytavat, jos suhdannetilanne vaatii talouden elvyttämistä.

Näin budjetin valmistelu etenee

Antti Rinteen viiden puolueen hallitus kasaa ensimmäistä budjettiesitystään. Valtiovarainministeriö laatii ensin oman esityksensä, ja koko hallitus käsittelee tulojen ja menojen yksityiskohdat budjettiriihessään syyskuun puolivälissä.

Valtiovarainministeriö on kokoontunut Espoon Moisniemeen viimeistelemään omaa ehdotustaan valtion talousarvioksi. Ministeriöt ovat tehneet omia menoesityksiään valtiovarainministeriölle jo aiemmin kesällä ja valtiovarainministeriön ministerit sekä virkamiehet käyvät esityksiä läpi.

Valtiovarainministeri Mika Lintilä (kesk.) kertoi tiedotusvälineille valtiovarainministeriön sisäisen budjettikäsittelyn tunnelmista kokouksen lounastauolla kello 13. Tuloksia kerrotaan huomenna keskiviikkona.

Hallitusohjelma on työllisyyden kasvun varassa

Valtion ensi vuoden talousarviota valmistellaan epävarmassa suhdannetilanteessa. Yhdysvaltain ja Kiinan kiristyvät kauppasuhteet, Britannian vaikea EU-ero ja Saksan kasvavat taloushuolet sumentavat ulkomaankaupasta riippuvaisen Suomen talouskehitystä.

Hallitusneuvotteluissa sovittiin myös lukuisia uudistuksia, joiden rahoitus riippuu osin siitä, miten hallitus onnistuu toteuttamaan 75 prosentin työllisyystavoitteensa.

Esimerkiksi ensi vuoden verotusta koskevat päätökset hyväksytään lopullisesti vasta hallituksen syyskuun budjettiriihessä. Menojen rahoittamiseksi hallitusneuvotteluissa sovittiin jo monien haittaverojen korotuksista.

Yle seurasi Lintilän infoa hetki hetkeltä:

Lue lisää:

Valtiovarainministeri Lintilä: Työvoimapula vaatii lisää maahanmuuttoa – "Kymmenen vuoden aikana puolet valtiolta eläköityy"

Budjettineuvottelut alkavat – Työttömät, ympäristöväki ja opiskelijat odottavat, että Rinteen hallitus laittaa luvatut miljoonat liikkeelle

Suomen ja Venäjän presidenttien välisissä keskusteluissa ei ole tabuaiheita, sanoo presidentti Sauli Niinistö.

Niinistön odotetaan tapaavan lähiviikkoina presidentti Vladimir Putinin. Presidentin kanslia ei ole vahvistanut tapaamisen ajankohtaa.

– Virallisen tapaamisen ohella pidämme jälleen kerran kahdenkeskisen pidemmän keskustelutuokion illan mittaan. Nyt kun on useampaan kertaan tavattu, mikään aihe ei ole tabu, Niinistö sanoo.

Hän ei kuitenkaan ottanut kantaa siihen, nousevatko esimerkiksi Venäjän viimeaikaiset mielenosoitukset ja niihin liittyvät pidätykset hänen asialistalleen.

– Puhumme aika vapaasti monistakin asioista. En oikein pidä kohteliaana kertoa etukäteen, että mitä puheita otetaan.

Niinistö kommentoi tulevaa tapaamista medialle vierailullaan Maarianhaminassa. Presidentin ohjelmaa kuului esimerkiksi tutustuminen museolaiva Pommerniin sekä visiitti pienpanimoon Godbyn kylässä.

– Ehkä vähän olutta, Niinistö vastasi, kun paikallinen media kysyi häneltä odotuksista vierailun suhteen.

Orbanin tyyli tiedetään

Unkarin viime aikoina esittämään kärjekkääseen Suomi-kritiikkiin ei Niinistön sanojen perusteella ole syytä reagoida kovin voimakkaasti.

Niinistö sanoo tutustuneensa Unkarin pääministeriin Viktor Orbaniin jo 1990-luvulla.

– Hän esiintyi silloin hyvin sovinnollisesti. Sittemmin hän on muuttanut linjaansa. Minä en pahemmin korvia lotkauttaisi siitä, mitä hän sanoo. Voi olla, että hän sitä vain odottaakin. Pitkin Eurooppaa tiedetään kyllä hänen tapansa ja tyylinsä, ei siitä kukaan mukaan varmasti kauheasti ole onkeen tarttunut, Niinistö sanoo.

Suomessa Unkarin näkemyksiä on ilmoittanut ymmärtävänsä gallupsuosion huipulla ratsastava oppositiopuolue perussuomalaiset.

– Se, että Unkari on esittänyt kritiikkiä Suomea kohtaan, on ymmärrettävää siinä valossa, että Suomen hallitus ja melkein kaikki suomalaiset puolueet ovat olleet hyvin aggressiivisia Unkarin suhteen, puolueen puheenjohtaja Jussi Halla-aho sanoi STT:lle elokuun alussa.

Niinistön mukaan Suomen eduskunnassa on ristikkäisiä mielipiteitä ulkopolitiikan kysymyksistä siinä missä parlamenteissa muuallakin Euroopassa.

– Näköjään perussuomalaiset näkevät Orbanin politiikassa itseään miellyttäviä piirteitä ja sen lausuvat, Niinistö tyytyi toteamaan.

Vuoden näyttävimpiin tähdenlentoparviin kuuluva perseidit on täällä taas.

Oikeastaan ne ovat olleet täällä jo muutamia viikkoja, mutta valtaosa perseidien tähdenlennoista sattuu tänä vuonna välille 10. - 14. elokuuta.

Kaikkein varmimmin perseidin tai perseidejä näkee, kun huomista tiistaita on kulunut vain muutamia tunteja.

Säätiedotuksia kannattaa kuitenkin seurata, sillä jos huonosti käy, jää tähdenlentojen näkeminen vain haaveeksi. Täältä löytyy meteorologi Seija Paasosen tuore katsaus lähipäivien säähän.

Tähtitieteellinen yhdistys Ursa muistuttaa, että lähes täysi Kuu haittaa iltaisin ja iltaöisin perseidien näkymistä. Oulun korkeudella tähdenlentoja ei käytännössä edes näe valoisien öiden takia.

Jos sää suosii, kannattaa hakeutua avoimelle paikalle mahdollisimman kauas taajamien valosta. Hyviä havaintopaikkoja löytyy esimerkiksi Ursan Tuhannen tähden paikkojen kartalta.

Ja jos ei jaksa valvoa myöhään niin tiistaina illalla voi vielä olla hyvä mahdollisuus. Harvenevaan tahtiin perseidejä saattaa sattua näkökentään 24. elokuuta asti.

Komeettapölyä ja tulipalloja

Perseidit ovat peräisin Swift-Tuttle-komeetasta, joka kiertää aurinkoa soikealla radalla. Komeetan rata leikkaa maapallon radan ja jättää jälkeensä pölyä.

Swift-Tuttle kiertää auringon 133 vuoden välein. Viimeksi se kävi lähellä omaa tähteämme vuonna 1992.

Komeetta on halkaisijaltaan 26 kilometriä, joten Maahan osuessaan se aiheuttaisi hirvittävää tuhoa. Näin ei kuitenkaan ole käymässä ainakaan seuraavaan 2 000 vuoteen.

Perseidien tähdenlennot saattavat jättää muutamiksi sekunneiksi jälkeensä vanan, joista osa voi näyttää punertavilta. Aktiivisimmassa vaiheessa, eli juuri näinä päivinä, osa niistä voi olla poikkeuksellisen kirkkaita eli niin sanottuja tulipalloja.

Nimensä mukaisesti tähdenlennot näyttäisivät tulevan Perseuksen tähtikuvion suunnalta. Ensimmäisiä havaintoja perseideistä tehtiin jo noin kaksi tuhatta vuotta sitten Itä-Aasiassa.

Hongkongin kansainvälinen lentoasema ilmoitti iltapäivällä paikallista aikaa keskeyttävänsä lentojen lähtöselvitykset. Kentältä kuitenkin edelleen nousee ja sinne laskeutuu matkustajakoneita.

Kohti Hongkongia matkaavat koneet pääsevät vielä laskeutumaan ja lähtöselvityksen tehneet asiakkaat pääsevät niin ikään matkaan, lentokenttä tiedottaa.

Lentoaseman toimintaa on rajoitettu protestien vuoksi. Hongkongin itsehallintoalueen demokratisoitumista ja hallintojohtajan Carrie Lamin eroa vaativat mielenosoittajat ovat uutistoimistojen mukaan vallanneet kentän terminaaleja ja estäneet matkustajia pääsemästä lähtöselvitykseen.

– Kansalaisia pyydetään olla tulematta lentokentälle, lentoasema tiedottaa uutistoimisto AFP:n mukaan.

Lentokenttä suljettiin protestien vuoksi myös eilen.

Oletko jumissa Hongkongissa? Ota yhteyttä Ylen toimitukseen.

Lue lisää:

Hongkongin johtaja Carrie Lam varoittaa kaupungin ajautuvan "polulle, josta ei ole paluuta" – protestoijat palasivat lentokentälle

Hongkongin lentoasema osin suljettu – Finnair peruu yhden lennon, toinen myöhästyy tunteja

Kanadassa on varmistunut, että viime viikolla kuolleina löytyneet miehet ovat murhista epäillyt ystävykset.

Poliisin mukaan miehet ovat ilmeisesti tehneet itsemurhan. Heille tehtiin ruumiinavaus.

– Kaksikko kuoli ilmeisesti ampumalla tehdyssä itsemurhassa, Kanadan liittovaltion poliisi sanoi lausunnossaan.

Vielä ei tarkkaan tiedetä, milloin miehet kuolivat.

Poliisi tutkii tällä hetkellä miesten ruumiiden läheltä löytyneitä aseita ja selvittää, onko aseita käytetty Brittiläisen Kolumbian alueella tehdyissä murhissa.

Kolme murhaepäilyä taakkana

Kaksi nuorta miestä sai Kanadassa aikaan kolme viikkoa kestäneen, valtavan ajojahdin. 19- ja 18-vuotiaat miehet oli etsintäkuulutettu epäiltyinä kolmesta murhasta.

Kaksikkoa etsittiin aluksi australialaisen 23-vuotiaan miehen ja yhdysvaltalaisen 24-vuotiaan naisen murhista. Pariskunta löydettiin kuoliaaksi ammuttuna maantien laidasta Brittiläisessä Kolumbiassa, Kanadan länsiosissa heinäkuun puolivälissä.

Paikallisen median mukaan australialaismies oli asunut Brittiläisessä Kolumbiassa, mutta pariskunta oli matkustellut runsaasti. Yhdysvaltalaisnaisen perhe kertoi medialle, että pariskunnan tarkoituksena oli matkustaa Kanadan läpi.

Myöhemmin viranomaiset löysivät vielä ruumiin, joka kuului 64-vuotiaalle Brittiläisen Kolumbian yliopiston kasvitieteen professorille. Nuoria miehiä epäillään myös hänen murhastaan.

– Tekojen motiivin selvittäminen tulee olemaan erittäin vaikeaa, ratsupoliisin apulaispäällikkö Kevin Hackett totesi aiemmin toimittajille.

– Meillä ei luonnollisestikaan ole mahdollisuutta puhua näiden henkilöiden kanssa.

Maanlaajuinen ajojahti

Ajojahdin aikana nuoret miehet vetivät poliisia perässään yli 3 000 kilometrin matkan, joka kattoi itä-länsi-suunnassa puolet Pohjois-Amerikan mantereesta.

– Tämä vastaa matkaa Moskovasta Lontooseen, Hackett suhteutti ajojahdin laajuutta.

Poliisilla oli käytössään vainukoiria, lennokki ja etsintään käytettäviä lentokoneita, jotka oli varustettu infrapunakameroilla. Näiden avulla viranomaiset haravoivat vaikeakulkuista, metsittynyttä maastoa.

Viime viikolla kahden miehen ruumiit löydettiin Manitoban provinssista, keskeltä tiheää pusikkoa. Poliisi epäili heti, että kyseessä ovat murhista epäiltyjen ruumiit. Kuolleet löydettiin kahdeksan kilometrin päässä poltetusta autosta, jota karkumatkalla olleiden nuorten tiedettiin käyttäneen. Alun perin auto kuului murhatulle professorille.

Lue myös:

Kanadan poliisi uskoo löytäneensä karkuteillä olleen ja murhista epäillyn teinikaksikon kuolleena

Kanadan poliisi ymmällään: Oudosta murhasarjasta epäilty mieskaksikko kateissa jo toista viikkoa

Kanadan syrjäseudulla suuretsinnät kolmesta murhasta epäiltyjen nuorukaisten löytämiseksi – Vaikea maasto ja hyttyset riesana

Facebookin suomalaisissa kirppis- ja myyntiryhmissä on alettu hylätä yhä enemmän ilmoituksia. Hylkäyksistä ovat yhtä hämillään niin myyjät kuin myyntiryhmien ylläpitäjätkin.

Ylläpitäjien sijaan hylkäykset tekee Facebook, eikä se ole kertonut ylläpitäjille tarkemmin hylkäysten syytä. Ylläpito ei saa myöskään tietoa siitä kuinka moni ilmoitus on hylättynä, elleivät myyjät siitä itse ilmoita.

Myyjille hylkäyksen syyksi ilmoitetaan yleensä yhteisönormien tai kauppakäytäntöjen rikkominen. Tarkempi syy jää usein kuitenkin arvailujen varaan, eikä aina selviä edes ohjeita läpilukemalla.

Vuosaari Kierrättää -ryhmän ylläpitäjän Satu Kuosmasen mukaan ongelmat alkoivat sen jälkeen, kun Facebookin oma myyntipaikka Marketplace aloitti toimintansa.

– Marketplacen tulon jälkeen kaikki on muuttunut hankalaksi. Outoja juttuja hylätään ja samalla Marketplacessa on myynnissä Suomen laissa kiellettyjä tuotteita, Kuosmanen ihmettelee.

Facebook-kirppikset ovat nousseet Suomessa nopeasti suosituiksi kauppapaikoiksi perinteisten kirpputorien rinnalle. Esimerkiksi Helsingissä pelkästään yhdessä kaupunginosassa toimivissa myyntiryhmissä on usein tuhansia jäseniä, ja isoimmilla valtakunnallisilla kirpputoreilla jäsenmäärät liikkuvat jo kymmenissä tuhansissa. Muun muassa Arabia-kirppiksellä ja Marimekko-kirppiksellä jäseniä on kummallakin liki 70 000.

Tuotteen merkin maininta voi johtaa ongelmiin

Ylläpitäjien ja myyjien käymissä keskusteluissa esiin on noussut, että usein hylkäämiseen saattaa johtaa myynti-ilmoituksessa mainittu tuotteen merkki, esim. Adidas, Converse tai Desigual. Hylkäysten on arveltu johtuvan tuoteväärennösepäilyistä. Tismalleen saman tuotteen sisältävä ilmoitus saattaa kuitenkin mennä läpi, kun merkkiä ei mainita tai ilmoitukseen kirjoitetaan esimerkiksi A*didas.

– Myös tietyt sanat saattavat johtaa hylkäyksiin, kuten esimerkiksi koira, kissa. Joskus myös koira-emojin käyttö on aiheuttanut hylkäyksen. Tässä on varmaan taustalla eläinten myynnin epäily, Kuosmanen kertoo.

Ylläpitäjä Veera Panulan mukaan hevostarvikkeiden kirpputorilla eläinsanasto tai kuvat eivät kuitenkaan ole hylkäyksiä aiheuttaneet.

– Meillä on sen verran tarkka malli ilmoituksiin, ettei näitä ole tullut tai ainakaan käyttäjät eivät ole näitä meille ilmoittaneet.

Omalle kohdalle hylkäys on kuitenkin kertaalleen osunut.

– Yritin myydä ruskeita ratsastushousuja, jotka olin kuvannut edestä ja takaa. Oletan, että joku Facebookin automaattitunnistus on sitten luullut, että kuvassa on ihmisen takalisto.

Facebookin kauppakäytännöt kieltävät ilmoitukset, joissa on “ylenpalttisen seksuaalisia asentoja". Seksuaalinen sisältö on tuonut yllättäen ongelmia myös lastentarvikekirppiksillä. Rintapumppua kauppaavat myyjät ovat yrittäneet saada myynti-ilmoitustaan tuloksetta useita kertoja, kunnes ovat tajunneet poistaa ilmoituksesta sanan rinta.

Asia vaikuttaa naurettavalta, kun samaan aikaan Facebookista löytyy myynnistä myös täysin lainvastaisia tuotteita.

– Nuuskaa kyllä myydään monessa ryhmässä, aika mielenkiintoista! Ja pornoa myös, olen niitä ilmiantanut, kun vastaan tulee. Ei ole mitään vaikutusta ja näin ovat muutkin ylläpitäjät maininneet, kertoo Itä-Helsinki kierrättää ryhmän ylläpitäjä Marja-Leena Kokko.

Valvontaa kiristettiin keväällä

STT:n tavoittama Facebookin edustaja kertoi yhteisöpalvelun kiristäneen keväällä ryhmien sekä mainostajien valvontaa EU-vaalien ja muiden kansallisten vaalien takia. Kiristyksillä on tarkoitus estää yritykset vaikuttaa vaaleihin Facebookissa sekä tehdä mainonnasta ja tiettyjä aiheita koskevista ilmoituksista läpinäkyvämpiä.

Hän ei kuitenkaan osannut arvioida, johtuvatko hylkäykset nimenomaan tästä tai arvioida hylkäysten syytä yhtään sen tarkemmin. Facebook ei enää vastannut jatkotiedusteluihin asiasta.

Facebookin mukaan ryhmien ja ilmoitusten valvonta suoritetaan osaksi automaattisesti ja osaksi käyttäjien ilmoitusten perusteella. Myyjä voi lähettää Facebookille automaattivalituksen, jos katsoo ilmoituksensa tulleen syyttä hylätyksi.

Lue lisää:

Nettikirppikset saivat hyvätuloisetkin myymään käytettyä tavaraa – perinteinen kirpputori pitää pintansa, vaikka netti on tehnyt loven myyntiin

Uusi sisustustrendi nousee roskiksista – koteihin kannetaan nyt kaatopaikkakamaa, joka ei kelpaa edes kirpputorille

Poliisi tutkii suomalaisen rakennusyhtiön Sisco Oyj:n toimintaan liittyviä epäselvyyksiä. Sisco on puumoduulirakentaja, joka on valmistanut viimeisen viiden vuoden aikana noin tuhat asuntoa ympäri Uuttamaata.

Rikoskokonaisuudessa tutkitaan muun muassa epäiltyjä törkeää velallisen epärehellisyyttä, törkeää kavallusta ja törkeää petosta. Poliisi ei kommentoi tarkemmin keskeneräisten tutkintojen sisältöä.

Ylen MOT julkaisi tänään laajan selvityksen Siscon toiminnasta. Selvityksen voit lukea tästä.

Entiset työntekijät kertovat järjestelmällisistä laiminlyönneistä rakentamisen laadussa, ja rakennusvalvojat kokevat tulleensa painostetuiksi.

MOT on haastatellut juttuun sekä entisiä että nykyisiä vastuuhenkilöitä. Ongelmat ovat olleet tiedossa, mutta eri osapuolten välillä on eriäviä näkemyksiä siitä, kenen omistajatahon aikana niitä erityisesti on syntynyt.

Yritys on myyty kesällä. Uusi omistaja kertoo, ettei aio ottaa vastuuta Siscon tekemättä jääneistä töistä. Hänen mukaansa Sisco vastaa hankkeiden loppuun viennistä itsenäisenä yrityksenä.

Yrityksen uusi toimitusjohtaja ei halunnut antaa haastattelua.

Asukkaat raportoineet vakavista ongelmista

Asukkaat ovat raportoineet muun muassa vakavista ongelmista lämmitysjärjestelmissä ja salaojituksessa.

– Asuimme kuukauden kylmässä kämpässä. Meillä oli 14 astetta lämmintä. Lämmitimme kämppää kynttilöillä ja teimme paljon uuniruokia, MOT:n haastattelema asukas sanoo.

Lämmitys saatiin kuntoon, mutta muut korjaukset ovat tekemättä.

– Kun nimet olivat paperissa, niin parin viikon ajan sai rakentajaan yhteyden. Sen jälkeen ei mitään. Ei tämä kivalta tunnu, kun ajatteli, että ihanaa päästä uuteen kotiin.

Lasku voi langeta sadoille asunnonostajille

Sisco on laiminlyönyt sille kuuluvia takuukorjauksia useissa kohteissa.

Taloyhtiöillä on kulut kattava RS-vakuus, joka on luotu rakentamisvaiheessa asuntonsa ostavien turvaksi. Kaikissa kohteissa RS-rahat eivät välttämättä riitä kaikkien korjauskulujen kattamiseen, arvioivat MOT:n haastattelemat rakentamisen ammattilaiset.

Jos RS-rahat eivät riitä, eivätkä taloyhtiöt saa rahaa rakennuttajan suorituskyvyttömyysvakuutuksesta, voi lasku langeta tavallisille suomalaisille asunnonostajille – mahdollisesti jopa useille sadoille.

Ylen A-Studio käsittelee tänään rakentamisen laatua kello 21 alkaen suorassa lähetyksessä Areenassa tai kanavalla Yle TV1: Vastavalmistunut koti ja valmiiksi hajalla - mitäs nyt?

Lukuisat naiset syyttävät oopperatähti Plácido Domingoa seksuaalisesta häirinnästä, kertoo uutistoimisto AP. Kahdeksan laulajaa ja yksi tanssija kertovat seksuaalisesta ahdistelusta, jota on tapahtunut kolmella vuosikymmenellä, 1980-luvulta lähtien.

Vain yksi heistä on suostunut kertomaan tapahtuneesta nimellään. Hän on mezzosopraano Patricia Wulf, joka työskenteli Domingon kanssa Washingtonin oopperassa.

Naiset olivat tapahtumien aikaan nuoria ja uransa alkuvaiheilla.

Espanjalaista 78-vuotiasta Domingoa on pidetty yhtenä kaikkien aikojen suurimmista oopperatähdistä. Hän on myös Los Angelesin oopperan säveltäjä ja ohjaaja. Domingo on voittanut lukuisia Grammy-palkintoja. Hän on ollut pitkään naimisissa.

Yksi naisista kertoo, että Domingo työnsi kätensä naisen hameen alle. Kolme muuta kertovat Domingon suudelleen heitä väkisin huulille pukuhuoneessa, hotellihuoneessa ja lounastapaamisessa.

Lisäksi useat naiset kertovat, että Domingo on tehnyt heille vihjailevia aloitteita, jotka ovat saaneet naiset tuntemaan olonsa epämukavaksi.

AP on puhunut kolmen tusinan ooppera-alalla työskentelevän kanssa, jotka kertovat todistaneensa epäasiallista, seksuaalissävytteistä käytöstä erityisesti nuoria naisia kohtaan.

Monet syytöksiä esittäneistä kertovat, että kollegat varoittivat heitä toistuvasti, ettei heidän pitäisi koskaan olla yksin Domingon kanssa edes hississä.

"Uskoin, että kanssakäymiseni ovat olleet tervetulleita"

Seksuaalisesta ahdistelusta kertoneista yhdeksästä naisesta seitsemän kertoo, että kun he kieltäytyivät Domingon lähentelystä, heidän uransa kärsivät.

Naiset myös kertovat, että Domingo yritti painostaa heidät seksisuhteisiin tarjoamalla töitä. Osa kertoo, etteivät luvatut työt koskaan toteutuneet.

Useat myös kertovat, että vaikka he siirtyivät töihin muualle, heitä ei koskaan palkattu työskentelemään Domingon kanssa.

Kaksi naista kertoo suostuneensa Domingon ehdotteluihin, koska he pelkäsivät vaarantavansa uransa kieltäytymällä.

Domingo ei vastannut AP:n yksityiskohtaisempiin kysymyksiin tapauksista, vaan vastasi ainoastaan lausunnolla.

– Näiden nimettömien henkilöiden syytökset, jotka ovat jopa kolmenkymmenen vuoden takaa, ovat syvästi ongelmallisia ja tällaisinaan virheellisiä, Domingo toteaa lausunnossa.

– Uskoin, että kaikki kanssakäymiseni ja suhteeni ovat aina olleet tervetulleita ja yhteisymmärrykseen perustuvia.

AP on tarkistanut naisten antamia tietoja heidän läheisiltään ja kollegoiltaan.

Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam kommentoi Hongkongin tilannetta tiistaina sen jälkeen, kun tuhansien mielenosoittajien valtaama lentokenttä saatiin avattua.

Hän varoitti väkivallan puskevan Hongkongin "polulle, josta ei ole paluuta".

– Väkivalta, oli kyse sitten väkivallan käytöstä tai sen hyväksymisestä, työntää Hongkongin polulle, josta ei ole paluuta, se syöksee Hongkongin yhteiskunnan hyvin huolestuttavaan ja vaaralliseen tilanteeseen, Lam totesi tiedotustilaisuudessa.

Tiedotustilaisuus oli BBC:n mukaan levoton, sillä toimittajat huusivat ja keskeyttivät Lamin puhetta, kun hän kierteli vastauksissaan.

Lam oli tilaisuuden aikana useita kertoja puhkeamassa itkuun. Hän kehotti protestoijia rauhoittumaan.

– Miettikää hetki, katsokaa kaupunkiamme, kotiamme, haluatteko todella nähdä sen ajettuna sen kuiluun?

Lam puolusti poliisien kovia otteita, sillä he työskentelevät "äärimmäisen vaikeissa olosuhteissa". Hänen mukaansa poliisit tekevät arviointeja tilanteen mukaan eivätkä toimet ole kenenkään määräämiä.

Lentokenttä avattiin varhain tiistaina

Sadat mielenosoittajat kokoontuivat tiistaina jälleen Hongkongin lentokentälle. Maanantaina kentällä oli tuhansia protestoijia, joten tällä kertaa joukko on aiempaa pienempi. Pieni joukko mielenosoittajia on ollut kentällä yön yli.

Lentokenttä saatiin avattua mielenosoitusten jäljiltä varhain tiistaina paikallista aikaa. Lähtöselvitys saatiin auki, ja useat lennot olivat lähtemässä tai saapumassa. Silti satoja lentoja oli yhä peruttu.

Maailman vilkkaimpiin kuuluva Hongkongin lentokenttä jouduttiin sulkemaan maanantaina, kun tuhannet mielenosoittajat kokoontuivat kentälle vastustamaan väkivaltaa, jota poliisit olivat aiemmin käyttäneet mielenosoitusten hajottamisessa.

Myös Finnairin maanantai-iltapäivän lento Helsinki-Vantaalta Hongkongiin peruttiin paluulentoineen. Sen sijaan maanantaina keskiyön kynnyksellä lähteväksi aiottu yölento siirtyy tiistaiaamuun. Finnairin verkkosivujen mukaan lennon AY099 on määrä lähteä kello 7.45.

"Silmä silmästä"

Viranomaistietojen mukaan lentokentällä oli enimmillään maanantaina yli 5 000 mielenosoittajaa. Protestien vuoksi lentokenttä oli päivällä tukossa ja alueen parkkipaikat täpötäysiä. Kentän seinille oli tehty graffiteja, joissa luki muun muassa "silmä silmästä". Iskulause syntyi, kun erään mielenosoittajan kerrotaan menettäneen näkönsä toisesta silmästään sunnuntain väkivaltaisiksi yltyneissä yhteenotoissa.

Hongkongin protestit ovat jatkuneet yli kaksi kuukautta. Ne alkoivat kiistellystä luovutuslaista, joka olisi sallinut rikoksesta syytettyjen luovuttamisen Manner-Kiinaan.

Mielenosoitusten myötä lakiehdotus hyllytettiin. Sittemmin mielenosoitukset ovat laajentuneet vaatimaan hallintojohtaja Carrie Lamin eroa ja Hongkongin itsemääräämisoikeuden laajentamista.

Kiina heitti terrorismikortin pöytään

Manner-Kiina on käyttänyt mielenosoituksista kovaa kieltä ja sanonut, että Hongkongin mielenosoittajien toiminnassa näkyy jo ensimmäisiä merkkejä "terrorismista". Hongkongin ja Macaon asioiden viraston tiedottajan mukaan mielenosoittajat ovat käyttäneet erittäin vaarallista väkivaltaa hyökätessään poliiseja vastaan Hongkongissa.

Poliisi on tuonut kaduille vesitykkejä osana pyrkimyksiään hajottaa mielenosoitukset. Jo aiemmin poliisi on käyttänyt kyynelkaasua ja kumiluoteja.

Valvontakameroilla varustetut vesitykkiajoneuvot on tuotu kaduille sen jälkeen, kun poliisi ja mielenosoittajat ottivat yhteen useissa eri paikoissa Hongkongissa viikonloppuna.

Viranomaisten mukaan 45 ihmistä loukkaantui yhteenotoissa, ja heistä kahden tila on vakava.

Poliisi on myös pidättänyt mielenosoittajia. Aktivistien mukaan siviiliasuiset, protestiliikkeen tunnusväriin mustaan pukeutuneet poliisit ovat liittyneet joukkoon ottaakseen mielenosoittajia kiinni.

BBC kertoi, että Hongkongin viranomaiset ovat myöntäneet valeasuisten poliisien käytön.

Pelätyt joukot Hongkongin rajalle

Maanantaina Kiinan valtionmediassa julkaistiin videoita panssaroiduista miehistönkuljetusvaunuista, joilla mediatietojen mukaan ollaan siirtämässä Manner-Kiinan puolisotilaallisia poliisivoimia Shenzhenin kaupunkiin Hongkongin rajalle.

Kiinalainen valtio-omisteinen Global Times -sanomalehti väitti, että puolisotilaalliset poliisivoimat kokoontuvat "suuren mittakaavan harjoituksia varten".

Manner-Kiinan hallinnon on jo pitkään pelätty lähettävän omat joukkonsa tukahduttamaan yli kaksi kuukautta jatkuneen protestiliikkeen. Kiinan asevoimat kommentoi heinäkuun lopulla, että armeija voi tulla Hongkongiin, jos aluehallinto sitä heiltä pyytää.

Juttua päivitetty kauttaaltaan 13.8.2019 klo 9.15.

Presidentti Donald Trumpin hallinto julkisti maanantaina uusia suunnitelmia, joiden myötä myös laillisten siirtolaisten oleskelu Yhdysvalloissa vaikeutuu.

Uusien säännösten tavoitteena on kieltää kansalaisuus ja pysyvä oleskelulupa, eli niin kutsuttu Green Card, siirtolaisilta, jotka ovat käyttäneet sosiaaliavustuksia, kuten ruokakuponkeja ja matalatuloisille suunnattua Medicaid-sairausvakuutusjärjestelmää, kertoo uutistoimisto AP.

Uutistoimisto AFP:n mukaan uudet säännökset tulevat vaikeuttamaan miljoonien latinalaisamerikkalaisten siirtolaisten haaveita pysyvästä oleskeluluvasta. Tämä kansanosa työskentelee pienipalkkaisissa töissä ja joutuu osin turvautumaan sosiaaliavustuksiin. Samoin se on sulkemassa ovet maahan haluavilta köyhiltä työläisiltä.

Uusien säännösten on määrä tulla voimaan lokakuun puolivälissä. Ne eivät vaikuta Yhdysvaltain kansalaisiin, mutta voi vaikuttaa kansalaisten sukulaisiin.

Yhdysvaltain kansalaisuus- ja maahanmuuttopalveluiden virkaa tekevä johtaja Ken Cuccinelli sanoo, että uusilla määräyksillä pyritään siihen, että maahantulijoista ei tule valtiolle taakkaa. Huolimatta siitä, että he ovat veronmaksajia.

– Haluamme maahan tulevien olevan omavaraisia. Se on amerikkalaisen unelman ydin. Se on syvällä historiassamme ja varsinkin syvällä laillisen maahanmuuton historiassamme, Cuccinelli sanoi.

Presidentti Trump sanoo Valkoisen talon julkistamassa lausunnossa, että siirtolaisten on oltava omavaraisia, jotta yhdysvaltalaisten avustuksia voidaan suojella.

Uutistoimisto AP:n mukaan siirtolaiset ovat hyvin pieni osa niistä, jotka käyttävät sosiaaliavustuksia. Tämä johtuu usein juuri siirtolaisstatuksesta, jonka puuttuessa avustuksia ei ole myönnetty.

Uudet rätingit ovat aiheuttaneet äänekästä vastarintaa useissa eri voittoa tavoittelemattomissa järjestöissä. Esimerkiksi losangelesilainen avustusjärjestö National Immigration Law Center on jo ilmoittanut vievänsä asian oikeuteen. Järjestön mukaan uusien säännösten tavoitteena on viedä äänioikeus etnisiltä vähemmistöiltä ja suosia rikkaita.

Lue myös:

Siirtolaisten joukkopidätys Yhdysvalloissa: Moni lapsi palasi koulusta kotiin ja huomasi vanhempiensa kadonneen(9.8.)

USA:n viranomaiset piirittivät kananjalostustehtaita ja pidättivät 680 maassa laittomasti työskentelevää siirtolaista (8.8.)