Opettajan työ on muutakin kuin oppituntien pitämistä. Opetuksen lisäksi peruskoulun opettajan arki on täynnä kasvatustehtäviä.
Opettaja joutuu lähes päivittäin selvittämään erilaisia oppilaiden välisiä riitoja ja muita välikohtauksia. Joskus tilanteita joudutaan käymään läpi myös oppilaiden huoltajien kanssa.
– Koulu on nykyään tällainen palvelulaitos, jonka oletetaan joustavan joka tilanteessa. Jos opettaja haluaa antaa ohjeita kasvatukseen, täytyy tosi tarkkaan harkita, mitä vanhemmille uskaltaa sanoa, kertoo Pornaisten Yhtenäiskoulun opettaja Juha Salminen.
Opetushallituksen opetusneuvos Marjo Rissanen kertoo, että yleisin harhaluulo opettajan ammatista on se, että opettajalla on lyhyet päivät ja pitkät lomat.
– Opettajan työpäivä ei pääty siihen, kun tunnit loppuvat. Sen jälkeen on vielä paljon erilaisia kokouksia, joissa suunnitellaan esimerkiksi koulun toimintakulttuuriin liittyviä asioita, Rissanen sanoo.
Kokeile, miten sinä pärjäisit ala-asteen luokanopettajana
Tulevan Hollywood-elokuvan ensi-ilta on peruttu Yhdysvaltain joukkoampumisten vuoksi, uutisoi Variety-lehti. Universal Pictures päätti, ettei The Hunt -nimistä elokuvaa laiteta teatterilevitykseen alkuperäisen suunnitelman mukaisesti 27. syyskuuta.
The Hunt kertoo metsästyksestä, jossa saaliina ovat presidentti Donald Trumpin kannattajat ja saalistajina eliitiksi kutsutut liberaalit, kertoo Britannian yleisradioyhtiö BBC.
Universalin mukaan nyt ei ole sopiva hetki julkaista satiiriseksi trilleriksi kuvailtu elokuva. Yhtiö keskeytti elokuvan mainoskampanjan heti El Pason ja Daytonin joukkoampumisten jälkeen.
Elokuvan tähtinä ovat muun muassa Hilary Swank, Betty Gilpin ja Emma Roberts.
Presidentti Trump paheksui aiemmin tällä viikolla Twitterissä tulevaa elokuvaa, joka hänen mukaansa lietsoo kaaosta, ja syytti Hollywoodia rasistiseksi. Trump kirjoitti liberaalin Hollywoodin kutsuvan itseään eliitiksi.
Elokuvan tekijöiden mukaan tarinan tarkoituksena on heijastella Yhdysvaltain poliittista jakautumista.
Tamperelaisen Demoteatterin lämpiössä on tarjolla lakumattoja ja Brunbergin suukkoja. Niiden nimi muutettiin parikymmentä vuotta sitten suuren porun saattelemana, mutta pahvipakkauksessa muistutetaan yhä, millä ajatuksella niitä myydään.
Yleisön asettuessa paikoilleen näyttämölle pinotuissa monitoreissa pyörii takavuosikymmenten umpirasistia mainoksia, joissa ei n-sanaa säästellä. Katsomossa hymähdellään kiusaantuneesti, eihän meillä tuollaista enää.
Kun näyttelijä Geoffrey Erista aloittaa varsinaisen esityksensä, monen korvia alkaa kuumottaa.
Eristan yhdessä lavarunoilija-aktivisti Laura Eklund Nhagan kanssa kirjoittama omaelämäkerrallinen N.E.G.R.O. pakottaa lähes vitivalkoisen Teatterikesän yleisön katsomaan peilistä omia asenteitaan, etuoikeuttaan ja toimintaansa.
Eristan esitys näyttää, miten valkoisen katseen läpäisemä maailmamme on.Aya Brace
Seuraa oppitunti. Sen ydinsisältö on, että on vaikea kokea olevansa suomalainen, jos sitä joutuu jatkuvasti vakuuttelemaan. Vaikka olisi syntynyt Suomessa, ei ole kaikkien mielestä koskaan tarpeeksi suomalainen, jos iho ei ole valkoinen.
Parin vuoden takaisen EU-tutkimuksen mukaan unionin jäsenvaltioista Suomi on se, jossa afrikkalaistaustaiset saavat osakseen eniten rasistista ahdistelua. Silti avoin vihamielisyys ei ole ainoa ongelma: myös hyväntahtoiset hölmöt tekevät arjesta välillä rasittavaa.
Siksi Eristan esitys tarjoaa ratakiskoa:
Afrikka ei ole yksi maa. Afrikassa oli sivilisaatioita ja kuningaskuntia jo ennen kuin eurooppalaiset säntäsivät sinne pyssyineen ja Raamattuineen, vaikka Eristan kouluaikoina 90-luvun Suomessa maanosasta muistettiin kertoa vain orjuus, nälkä ja hyvällä säkällä Nelson Mandela. Kaikilla afrikkalaisilla ei ole koko ajan joku kamala hätä.
Ihminen, joka kohtaa joka päivä rasismia arjessaan ei halua kuulla loputtomia tarinoita valkoista ylivaltaa kannattavasta papastasi, vaikka tarkoittaisit niillä miten hyvää. Hän ei myöskään kaipaa todisteluasi siitä, miten juuri sinä et ole mikään tyypillinen valkoinen.
Kun tapaat ei-valkoisen ihmisen Suomessa, niin älä oleta hänen puhuvan englantia, tai ymmärtävän vain selkosuomea. Vaikka luulet, että on kohteliasta kysyä, mistä toinen on kotoisin, et itsekään haluaisi päivittäin kertoa olevasi vaikka Tampereelta.
Man on the Moonin kirjoittaja ja esittäjä Keisha Thompson. Benji Reid / Teatterikesä
N.E.G.R.O. käsittelee rasismia, valtasuhteita, toksista maskuliinisuutta ja tunkkaisia stereotypioita; toiseuden aiheuttamia näkyviä ja näkymättömiä arpia. Samoja teemoja tuotiin esille useissa muissakin Teatterikesän esityksissä, joissa rodullistetut ihmiset kertoivat itse omia tarinoitaan.
Niille tarinoille on tilausta, ja niitä näkisi mielellään enemmän myös osana suurten taidelaitosten ohjelmistoja.
N.E.G.R.O. myytiin jo ennakolta loppuun, Keisha Thompsonin vaikeaa isäsuhdetta käsittelevä, mustan brittinaisen arkea kuvaava Man on the Moon sai valtavan suosion.
Ruskeiden, eri etnisiä taustoja edustavien naisten karnevalistinen Hot Brown Honey veti Tampere-talon ison salin liki täyteen kahteen kertaan. Muutama keski-ikäinen mies tosin käveli näytöksestä kesken kaiken puhisten ulos.
Muun muassa Australian aboriginaalien kokemaa vaientamista käsittelevä esitys lähetti lavalta konkreettisesti terveisiä saamelaisille. Se oli suora vinkki siihen suuntaan, että myös Suomessa alkuperäiskansan asemaa ja kohtelua voisi käsitellä isoilla lavoilla.
Näiden esitysten lisäksi useissa muissa teoksissa käsiteltiin identiteettiä, tasa-arvoa, sekä liukuvaa sukupuolisuutta ja seksuaalisuutta.
Hot Brown Honey.Dylan Evans
Yhä useampi teatterinkuluttaja haluaa löytää vastauksia siihen, miten itse voi olla olematta osa ongelmaa. Yleisö haluaa nähdä näyttämöllä tarinoita, jotka heijastavat yhteiskuntaa sellaisena kuin se on. Suomi ei ole enää – jos on koskaan ollutkaan – yksivärinen, yksiuskontoinen tai yksikulttuurinen maa.
Silti ainakin Eristan mukaan tilanne on yhä se, että ei-valkoisia suomalaisia näkyy Suomessa lähinnä vain katukuvassa.
Televisiossa tai elokuvissa heitä on yhä harvakseltaan. 34-vuotiaan Eristan poikavuosina 1990-luvulla ainoa suomalaisen television tarjoma samaistumiskohde oli Billy CarsoninHyvissä herroissa esittämä tarjoilija.
Selma Vilhusen ohjaama elokuva Hölmö nuori sydän.Tuffi Films / Uwa Iduozee
Ei ole vielä kovin kauaa siitä, kun suomalaisnäyttämöllä viimeksi nähtiin “humoristisia” blackface-hahmoja. Ei ole vielä kovin kauaa siitä, kun Helsingin kaupunginteatterin Miss Saigonissa suomalaisnäyttelijät oli meikattu vietnamilaisen näköisiksi.
Tilanne on muuttunut, ja muuttuu, kun taidelaitoksissa ja tuotantoyhtiöissä sitä aktiivisesti muutetaan.
Teatterikorkeakoulusta ja Näyttelijäntyön laitokselta valmistuu vuosi vuodelta enemmän ei-valkoisia näyttelijöitä, jotka haluavat kunnollisia, samaistuttavia, erilaisia rooleja. Kukaan ei halua ikuisesti esittää maahanmuuttajaa, tai kertoa vain toiseuden kokemuksesta – joka sekin on kaikille erilainen.
Esimerkiksi Tuffi Films on sitoutunut tasa-arvoiseen työkulttuuriin, ja ilmoittanut kahdesta tasa-arvoisesta työtehtävään hakevasta valitsemaan sen, joka kuuluu alalla aliedustettuun ryhmään. Yhtiön tuottamassa Hölmö nuori sydän -elokuvassa Itä-Helsinki oikeasti näyttää itähelsinkiläiseltä, eikä somalialaissyntyinen taksikuski edusta vain ihoaan, vaan luotettavaa aikuisuutta.
Ohjaaja Miia Tervon esikoispitkässä Aurorassa ei-valkoinen Chike Ohanwe näyttelee Suomessa syntynyttä Juhaa, joka suhtautuu jyrkän ennakkoluuloisesti iranialaispakolainen Darianiin, ja syöttää tälle kaikki mahdolliset isänmaalliset kliseet.
Miia Tervon Aurora antoi huutia monille stereotyyppisille käsityksille ihmisistä.Dionysos Films
Yle Uutisten runsas vuosi sitten haastattelemat ei-valkoiset näyttelijät näkevät työtilanteensa varsin hyvänä. Muun muassa Myrskyn jälkeen -televisiosarjassa nähty Henry Hanikka on tehnyt jo vuosia sitten kiitellyn roolin Kristian Smedsin Tuntemattoman Rokkana, Diana Tenkorang on näytellyt useissa televisiosarjoissa ja Pahan kukat -elokuvassa.
Lukuisia näkyviä rooleja tehnyt Chike Ohanwe sanoo, ettei halua Suomen työllistetyimmäksi tummaihoiseksi näyttelijäksi, vaan päästä ammatillisesti huipulle. Hän haluaa näytellä Jeesusta, eikä Juudasta.
Teatterin tiedotuskeskus on haastanut aihetunnisteella #kenenteatteri teattereiden johtajia kertomaan, miten moninaisuus heidän taloissaan ja ryhmissään toteutuu. Osa vastauksista on hämmentävän ympäripyöreitä, osa sellaisia, jotka osoittavat muutoksen olevan jo pitkällä, ja vahvasti haluttu.
Ehkä seuraava pykälä on se, että näyttelijäntyötä opettavat myös muut kuin valkoiset; että merkittävissä teattereissa on enemmän maahanmuuttajataustaisia ohjaajia ja johtajia, ja että kotimaisen elokuvan ja televisiosarjojen tuottajista, ohjaajista ja kirjoittajista yhä useampi on ihminen, jonka juurista osa on jossain muualla.
Aamupala on tärkeä osa monen suomalaisen päivää. Sitä pidetään jopa niin tärkeänä, että jotkut koulut ovat alkaneet tarjota oppilaille ilmaista aamiaista (Aamulehti).
Mutta miksi kaikki eivät syö aamupalaa ja haittaako se?
Kysyimme verkossa lukijoiden aamupalatottumuksista. Vastauksista kävi ilmi, millaisista syistä suomalaiset jättävät aamupalan syömättä. Useat vastaajista kertoivat myös, että aamupalan tärkeydestä jankkaamisen olevan ajoittain jopa ärsyttävää.
Pyysimme Itä-Suomen yliopiston terveystieteiden tohtoria ja laillistettua ravitsemusterapeuttia Reija Männikköä sekä laillistettua ravitsemusterapeuttia Eija Orreveteläistä vastaamaan kyselyssä esiin tulleisiin ilmiöihin.
Jo ajatus aamupalasta etoo
“Aamupalan syöminen tuntuu pahalta. Ihan kuin elimistö ei olisi herännyt, ja pitää väkisin tunkea ruokaa suuhun vaikka tuntuu, että se tekee vain haittaa elimistölle.” - Mies, 42
“Etenkin aikaisina aamuina ajatuskin ruoasta ällöttää, enkä saa mitään muuta alas kuin kahvia. Siksi aamiainen tulee syötyä vain viikonloppuisin. Silloinkin se on todella kevyt.” - Nainen, 20
Reija Männikön mukaan sitä, miksi joitakin ihmisiä ällöttää pian heräämisen jälkeen syöminen, ei ole tutkittu vielä kovin paljon. Hän kuitenkin löytää ilmiölle parikin mahdollista syytä.
– Todennäköisesti tämä liittyy jollain tavalla vuorokausirytmiin. Samalla tavalla kuin osa ihmisistä on aamu-unisia, on toisille aamu tehokasta aikaa. Myös ruokahalun herääminen voi olla vuorokausirytmiin kytköksissä. Se on yksilöllistä.
Yön aikana ihmisen ruoansulatuskanava on ikään kuin lepotilassa. Toisilla sen herääminen voi kestää pidempään. Ruoansulatuskanavan lepotila voi vaikuttaa myös siihen, miksi joidenkin vatsa ei kestä aamupalaa.
“Vatsa ei kestä aikaisin syötyä ateriaa. Vasta muutaman tunnin hereillä olon jälkeen onnistuu.” - Mies, 36
“Kärsin pahoinvoinnista mikäli syön mitään kaloripitoista neljä tuntia heräämisestä.” - Mies, 22
Kun suolisto nukkuu, ei ruoka etene normaalisti ruoansulatuskanavassa. Tästä voi seurata huonovointisuutta sekä vatsakipuja.
Männikön mukaan tämä on yleistä yötöitä tekevillä. Monet kokevat, että yöllä syöminen aiheuttaa aina väistämättä jonkinlaisia vatsaoireita, kun ruoansulatus ei toimi kunnolla.
Toinen mahdollinen selitys asiaan on jokin ruoansulatuskanavan sairaus tai toiminnallinen vaiva, kuten yleistynyt ärtyvän suolen oireyhtymä.
Aamulla ei vain ole nälkä
“Minulla ei ole aamulla nälkä. Vatsani herää ilmeisesti myöhemmin kuin minä.” - Nainen, 55
“Ei ole nälkä, hankala syödä puoliväkisin. Kuitenkin esimerkiksi vaelluksilla ruoka kyllä uppoaa helposti aamulla.” - Mies, 62
Ruokailurytmi on iso tekijä nälän tunteen kehittymisessä. Liian tuhdin aterian syöminen myöhään illalla voi hidastaa nälän tunteen kehittymistä aamulla, koska energiavarastot ovat täyttyneet illalla.
– Osa asiakkaistani on huomannut, että muuttamalla iltaruokailuaan kevyemmäksi, nälkä on tullut aamulla helpommin, Männikkö kertoo.
Vaikka heti aamusta ei olisikaan nälkä, saattaa Männikön mukaan osa ihmisistä syödä aamupalan jopa tietämättään.
– Aamupalan yleinen tutkimuksellinen määritelmä on, että se syödään kahden tunnin sisällä heräämisestä, ei siis välttämättä heti heräämisen jälkeen.
Pidemmät yöunet vai aamupala?
Reija Männikön mielestä on yksilöllistä, kumpi on vireyden kannalta merkittävämpää, hieman pidemmät unet vaiko kunnollinen aamupala.
– Joillekin hetki unta voi olla merkittävämpi kuin se, että ajan käyttäisi syömiseen. Toisilla päivä taas ei käynnisty millään ilman aamupalaa.
Hän kuitenkin lisää, että pidempään torkkuvankin kannattaa vaikkapa pari tuntia heräämisen jälkeen laittaa suuhunsa jotain, jotta esimerkiksi verensokeritasot normalisoituvat yön jäljiltä.
Jotkut voivat jättää aamupalan syömättä ajatellessaan näin pienentävänsä vuorokautista energiansaannin määräänsä. Asia ei kuitenkaan välttämättä mene ihan niin.
– Jotkin maailmalla tehdyt tutkimukset osoittavat, että aamupalan väliin jättävät tankkaavat päivän aikana jopa enemmän kaloreita.
Tätä selittää Männikön mukaan se, että aamiaista seuraava annos on kooltaan tavallista suurempi, jos se on päivän ensimmäinen. Lisäksi tapa jättää aamupala väliin lisää napostelua päivän aikana.
"En nostaisi mitään ateriaa toisen yläpuolelle"
Aamupalasta puhutaan usein vuorokauden tärkeimpänä ateriana. Männikkö ei kuitenkaan ihan täysin allekirjoita tätä uskomusta.
– Laittaisin tämän myyttikategoriaan. Aamupala on tärkeä, mutta en nostaisi mitään ateriaa toisen yläpuolelle. Kokonaisuutena tärkeintä on hyvä ja tasainen vuorokauden ateriarytmi.
Samoilla linjoilla on myös laillistettu ravitsemusterapeutti Eija Orreveteläinen.
– Monelle aamupala saattaa olla jollain tapaa tärkein. Energiansaannin kannalta lounas ja päivällinen ovat suositusten mukaan suurempia kuin aamupala.
Aamupala voi vähentää diabetesriskiä
Vaikka aamupala ei olisikaan niin tärkeä ateria kuin on puhuttu, ei vuorokauden ensimmäistä ateriaa kannata venyttää kovin myöhälle.
Aamupalan syömättä jättävien henkilöiden on havaittu muun muassa taistelevan enemmän painonhallinnan kanssa, olevan alttiimpia sydän- ja verisuonitaudeille. Heillä voi myös olla korkeammat verensokeritasot, joka nostaa kakkostyypin diabeteksen riskiä.
Eija Orreveteläisen mukaan on mahdollista, että myös liikkuminen saattaa vähentyä aamupalattomalla elämäntavalla.
– Energiamäärän väheneminen, mitä siinä ikään kuin voitetaan, hävitäänkin niin, että aletaan liikkua vähemmän.
Aamupalaa voi opetella syömään
Sekä Männikkö että Orreveteläinen tietävät molemmat, että aamupalan syöminen on opeteltavissa oleva taito. Useat heidän vastaanotoillaan käyneet asiakkaat ovat sen oppineet ja heidän kohdalla se on nostanut elämänlaatua.
Kaikille opettelu ei kuitenkaan ole välttämätöntä, mikäli syöminen tasapainossa, eikä sille ole mitään terveydellistä perustetta.
– Jos vireystaso ja olo on hyvä, en näe mitään pakottavaa syytä väkisin opetella syömään aamupalaa. Omaa kroppaa kannattaa kuunnella, jos kaikki tuntuu olevan kohdallaan, voi minun puolestani jatkaa samalla linjalla.
Männikkö korostaa, että kaikki ovat yksilöitä. Ei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa syödä aamupalaa. Jollekin aamupala todella voi olla erityisen tärkeä ateria. Toisen kroppa pärjää oikein hyvin ilmankin.
– Monelle on myös iskostunut ajatus siitä, että aamupalan täytyy olla kaurapuuro marjoilla pian heräämisen jälkeen. Se voi ihan yhtä hyvin olla työpaikalle jääkaapista mukaan napattu smoothie.
Millainen aamupalan syöjä olet? Keskustele aiheesta kello 22.00 saakka!
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin republikaanien ensi vuoden esivaaleissa haastava Bill Weld syyttää presidenttiä rasismista. Weld sanoi sunnuntaina, että republikaanit kärsivät suuren tappion syksyn 2020 vaaleissa, jos puolueen edustajat eivät tuomitse Trumpin "rasistisia vuodatuksia."
Weldin mukaan presidentillä on käsissään verta El Pason viikon takaisen joukkoampumisen takia. Hänen mielestään El Pason ampujan meksikolaisvastainen manifesti oli "revitty suoraan Trumpin pelikirjasta."
– Yhdistän hänet suoraan El Pason ampumiseen, mutta myös laajemmin tähän ilmapiiriin joka tuottaa näitä ampumisia, Weld sanoi.
74-vuotias entinen Massachusettsin kuvernööri on ainoa merkittävä republikaani, joka on toistaiseksi ilmoittanut haastavansa Trumpin ja tavoittelevansa puolueen presidenttiehdokkuutta ensi vuoden vaaleissa. Hän oli ainoana republikaanina kampanjoimassa viikonloppuna Iowan osavaltiomessuilla, jossa olivat paikalla myös lähes kaikki demokraattien ehdokkaaksi pyrkivät.
Weld ryöpytti Trumpia ja kritisoi muun muassa tämän ilmastoskeptisyyttä ja "epäinhimillistä" maahanmuuttopolitiikkaa. Weld myös sanoi Trumpin olevan republikaani vain nimellisesti, koska hän ei ole taloudellinen konservatiivi. Massachusettsin kuvernöörinä 1991–1997 toiminut Weld itse tunnetaan libertarismiin taipuvaisena poliitikkona.
Käytännössä Weldillä ei ole minkäänlaisia mahdollisuuksia ehdokkuuteen. Vaikka Trump jakaa amerikkalaisia syvästi, istuva presidentti on republikaaniäänestäjien keskuudessa hyvin suosittu ja voittanee alkuvuoden 2020 esivaalit heittämällä.
Poliisi epäilee, että Varkaudessa Pohjois-Savossa palaneen kesämökin omistaja on kuollut tulipalossa. Ilmoitus mökkipalosta tuli hätäkeskukseen sunnuntaiaamuna puoli seitsemältä.
Kun palokunta saapui Kangaslammilla Miehalanjärven rannalla sijaitsevalle paikalle, mökki ja sen pihapiirissä ollut aitta olivat jo täysin palaneet. Myös maastoa oli palanut joidenkin aarien verran.
Alustavan tutkinnan perusteella epäillään, että mökin omistaja on jäänyt liekkeihin.
Onnettomuuden tutkinta on vielä alkuvaiheessa, eikä poliisi osaa arvioida syttymissyytä.
Sammutustyöt ovat päättyneet, eikä pelastuslaitoksen yksiköitä ole enää paikalla.
Satelliitti teki ilmoituksen palosta
Päivystävä palomestari Harri Paunonen kertoo, että Varkauden mökkipalon havaitsi poikkeuksellisesti ihmisen sijaan satelliitti.
Paunosen mukaan satelliiteissa on lämpökameroita, jotka tekevät automaattisen hälytyksen hätäkeskukseen silloin, kun havaittu lämpötila ylittää tietyn kynnyksen. Tällöin hätäkeskus pyytää pelastuslaitoksen yksiköitä tarkistamaan havainnon.
Tällaisia hälytyksiä tulee harvoin, eikä niiden avulla päästä useinkaan käsiksi oikeaan paloon.
Useat autot ja talojen katot saivat vaurioita, kun Italian Fiumicinon lentokentältä ilmaan nousseesta Norwegianin koneesta putosi maahan osia. Tapaus sattui lauantaina.
Rooman lähellä sijaitsevan alueen asukkaat ovat esitelleet medialle taivaalta pudonneita metallinkappaleita, jotka rikkoivat muun muassa autojen tuulilaseja.
Vaurioita saaneita autoja on 25 ja taloja 12, uutisoi Il Messaggero -lehti. Yhdenkään ihmisen ei tiedetä saaneen vammoja.
Italian lentoturvallisuusviranomaiset selvittävät tapausta.
Ehkä sinunkin vaatekaapissasi on yksi viime vuosikymmenien suosikkituliaisista: T-paita, jossa lukee "sisareni/serkkuni/kaverini/joku kävi Lontoossa/Pariisissa/Berliinissä/jossakin, ja minä sain vain tämän vaivaisen T-paidan".
Vitsi on jaksanut naurattaa tuliaisten ostajia ja ehkä saajiakin ilmeisesti jo 1970-luvulta. Pitkä aikahan sekin jo on, mutta jos T-paitasi on Roomasta, lahjasi on osa todella vanhaa jatkumoa.
Jokseenkin sama viesti oli nimittäin raaputettu rautaiseen stylukseen, jonka joku toi vastaperustettuun Lontooseen tuliaisena Roomasta yli 1 900 vuotta sitten.
Stylus on tikku, jonka terävällä päällä kirjoitettiin tekstiä puulaatan pinnalle levitettyyn vahaan. Litteällä päällä vaha pyyhkäistiin tarvittaessa tasaiseksi, kuten lyijykynän kumilla virheet paperista.
Lontoon arkeologisen museon MOLA:n sivulla esitelty löytö on noin vuodelta 70. Roomalaiset olivat perustaneet Lontoon vain kaksi vuosikymmentä aiemmin.
Pitkä matka ja tyhjä kukkaro
Kirjoitustikku on lyhyt ja tuliaisviesti pitkä, joten sitä piti jatkaa tikun kaikille kyljille. Korroosion alta vaivoin paljastunut teksti pahoittelee tuliaisen vaatimattomuutta.
Muinaisten roomalaisten käsialoihin ja klassisiin kieliin erikoistunut Oxfordin yliopiston tutkija Roger Tomlin onnistui englannintamaan tekstin. Vapaasti suomennettuna se kuuluu näin:
"Olen tullut kaupungista (=Roomasta). Tuon sinulle teräkärkisen tuliaisen, jotta muistaisit minut. Jos onni soisi, toivoisin voivani olla yhtä antelias kuin matka oli pitkä ja kukkaroni tyhjä."
Lontoo, aikalaisille Londinium, sijaitsi Rooman suuren valtakunnan laidalla. Lontoosta oli kuitenkin ehtinyt jo tulla tärkeä kauppa- ja hallintokeskus.
Siitä styluslöytökin osaltaan kertoo. Kirjoitustaito ja kirjeet olivat tärkeitä sotilaalle, kauppiaalle tai virkamiehelle, jonka perhe saattoi asua parin tuhannen kilometrin päässä.
Kirjoituspuikko on yksi noin 14 000 esineestä, jotka MOLA:n arkeologit löysivät tämän vuosikymmenen alkuvuosina Lontoon Cityn kaivauksissa, ennen kuin paikalle rakennettiin talousmediayhtiö Bloombergin Euroopan-pääkonttori.
Löytöjen joukossa on paljon keramiikkaa ja kolikoita mutta myös muun muassa satoja kenkiä ja useita amuletteja. Yksi meripihkainen onnenkalu oli kuulunut gladiaattorille.
Kirjoituspuikkoja löytyi parikymmentä, mutta vain yhdessä on tekstiä. Vastaavat löydöt ovat hyvin harvinaisia Rooman valtakunnan koko alueelta.
Arkeologit löysivät myös puurakennusten ja aitojen jäänteitä aivan Lontoon varhaisvuosilta. Ensimmäisen vuosisadan Lontoo oli rakennettu lähes pelkästään puusta.
1950-luvun löytö ennusti hyvää
Thamesin sivujoki Walbrook jakoi roomalaisen Lontoon kahteen osaan. Walbrook oli asukkaille makean veden lähde ja myös viemäri, jonne osa kirjoituslaatoistakin päätyi.
Kaupungin kasvaessa jokilaaksoon tuotiin täyttömaata, mikä antoi rakentamiselle lisätilaa. Samalla maakerrokset hautasivat pikku hiljaa Lontoon varhaishistoriaa.
Yhdestä jokivarren rakennuksesta löytyi pieni arkistohuone ja sieltä 19 kirjoitustaulua, joissa näyttää olleen oikeusdokumentteja, kertoo kaivauksien johtaja, MOLA:n arkeologi Sophie JacksonCurrent Archaeology -lehdessä.
– Yksi saattaa olla upseerin testamentti. Se on päivätty vuodelle 67, Jackson kertoo.
Walbrook virtaa edelleen, mutta maan alla. Joki katettiin keskiajalla, ja päälle tehtiin rakennuksia. Maanalaisena Walbrook hoitelee roomalaisaikaista tehtäväänsä osana Lontoon viemäriverkostoa.
City tiedettiin parhaaksi mahdolliseksi alueeksi Britannian roomalaisaikaisille kaivauksille. Siellä tehtiin jo 1950-luvulla rakennustöissä huima löytö, kun entisestä jokirannasta paljastui Mithrasin temppeli lukuisine marmorisine jumalpatsaineen.
Noin vuonna 240 rakennettu temppeli oli ollut maanalainen, kuten mithralaisuudessa oli tapana. Temppelien riiteistä tiedetään hyvin vähän mitään varmaa, sillä kirjoitettua aikalaistietoa ei ole.
Kun alueella alettiin 2000-luvun alussa kaivaa uudelleen, oli oletettavaa, että kosteassa maaperässä olisi säilynyt myös kirjoitustauluja ja muita puuesineitä Mithraneumiakin varhaisemmalta ajalta.
Aiemmin Lontoosta oli löydetty 19 lukukelpoista taulua. Tutkijat toivoivat saavansa talteen muutaman lisää, mutta löysivätkin aarteen: 405 taulua, joista 87:n tekstistä on onnistuttu saamaan jotakin selvyyttä.
Löydöt osoittavat, että kauppa- ja oikeudelliset kysymykset olivat Lontoon Cityn elämää aivan alusta asti. Tauluihin oli kirjoitettu muun muassa useita velkakirjoja.
Titus taisi menettää rahansa
Vanhin lukukelpoisista löydöistä on Titusille osoitettu kirje. Hän vaikuttaa olleen siipikarjan kasvattaja. Lähettäjän nimi laatasta ei selviä.
Vaikeasti tulkittavilla latinalla ja käsialalla kirjoitettu kirje varoittaa, että markkinoilla joku kerskuu suureen ääneen saaneensa Titusilta lainaa. Kirjoittaja neuvoo Titusta sietämään huhut ja pitämään pokkansa.
Markkinat-sana saattaa viitata kaupungin keskusaukioon tai jopa siihen, mitä talouskielessä nykyäänkin kutsutaan markkinoiksi, tutkijat arvelevat.
Päiväystä laatassa ei ole, tai aika on syönyt sen. Puuaineksen ajoituksen perusteella laatta on vuosilta 43–53 eli ehkä jopa ajalta, jolloin varsinaista kaupunkia ei vielä ollutkaan.
Muotoutumassa olleessa bisnesyhteisössä näyttää kihisseen huhuja huonojen lainojen seurauksista, sanoo Roger Tomlin.
– Laatassa on selvästikin puhe harkitsemattomasti annetusta lainasta, jonka takia kirjoittaja tarjoaa epämääräistä ja moralisoivaa lohdutusta, Tomlin kuvailee.
Ensimaininta Lontoon nimestä
Löytöjen joukossa on muutakin Britannian roomalaishistoriaa, joka on lajissaan vanhinta, kuten Lontoon nimen kaikkien aikojen ensimmäinen maininta.
Vuosien 65 ja 70 välillä kirjoitetun kirjeen osoite on "Londinio Mogontio" eli "Lontooseen Mogontiusille".
Tätä ennen vanhin tunnettu teksti, jossa Lontoota kutsutaan nimeltä, on kuuluisalta historioitsijalta Tacitusilta. Väliä on puoli vuosisataa.
Lontoon nimi esiintyy Bloombergin tontin kirjoitustauluissa kaikkiaan vain kolme kertaa. Tutkijat eivät hämmästele sitä, sillä he uskovat löytämänsä postin olleen pääasiassa kaupungin sisäistä.
Silloin osoitteeksi riitti "antakaa tämä Gratusille, Juniusin pojalle".
Jollakulla oli runsaat 1 900 vuotta sitten asiaa Mogontiusille. MOLA
Vanhimmaksi tunnetuksi velkakirjaksi on osoittautunut dokumentti tammikuun 8. päivältä vuodelta 57. Teksti on poikeuksellisen kokonainen.
"Minä Tibullus, Venustusin vapautettu orja, olen kirjoittanut tämän ja sanon, että olen velkaa Gratusille, Spuriusin vapautetulle orjalle, 105 dinaaria kauppatavarasta, joka on ostettu ja toimitettu. Tämä summa minun on maksettava hänelle tai henkilölle, jota asia koskee..."
Tibullus ja Gratus olivat vapauttamisensa jälkeen ilmeisesti ryhtyneet entisten isäntiensä edustajiksi, sanoo Roger Tomlin.
– Tibullus on harvinainen nimi, joskin se oli myös runoilijalla. Ehkä Tibullusin isännällä oli kirjallisia intohimoja ja hän valitsi orjansa nimen sillä perusteella.
Tibullus lupaa velkakirjassa jatkaa lainansa ja korkojen maksamista "aikanaan". Lainasumma oli melkoinen, melkein puolet legioonalaisen vuosipalkasta. Taitava työmies tienasi dinaarin päivässä.
Kirjoitus on säilynyt uurteina
Lähes kaikki laatat ovat saksanpihtapuuta. Se oli ilmeisesti kierrätystavaraa. Tutkijat ovat päätelleet, että pilkotuiksi päätyneet laudat olivat peräisin tynnyreistä, joissa oli kuljetettu viiniä luultavasti Reininmaalta.
Laattaan koverrettuun syvennykseen tehtiin musta kirjoituspinta mehiläisvahan ja hienoksi jauhetun hiilen sekoituksesta.
Vahaan kirjoitettiin styluksella, jonka kärki paljasti alta vaalean puun. Kaksi laattaa sidottiin vastakkain kuin kirjan kannet kirjoituksen suojelemiseksi.
Kun asiakirjaa ei enää tarvittu, vaha tasoitettiin uutta käyttöä varten. Vaha ei myöskään ole säilynyt kosteassa maassa, toisin kuin puu.
Kaikeksi onneksi saksanpihta on pehmeää puuta. Kun kirjuri käytteli stylustaan pontevasti, kärki jätti jälkiä vahan lisäksi myös puuhun.
Jos laatta oli pyyhitty yhä uudestaan, painaumat ovat päällekkäisten kirjoitusten mahdotonta sekasotkua. Joissakin tapauksissa uusiokäyttöä oli kuitenkin ollut vähemmän, joten asiantuntijoiden onnistui tulkita uurteet sanoiksi.
Kapinasta toivuttiin yllättävän nopeasti
Lontoon historian kannalta erittäin kiinnostava laatta on lokakuun 21. päivänä vuonna 62 päivätty asiakirja, joka todistaa, miten nopeasti Lontoo oli nousemassa jaloilleen rajun verilöylyn jälkeen.
Kelttikuningatar Boudican johtamat kapinalliset olivat vain pari vuotta aiemmin tuhonneet roomalaiskaupunkeja, Lontoon lisäksi myös Verulamiumin.
Kirjoittaja, Marcus Rennius Venustus, kertoo tilanneensa 20 lastillista ruokatarvikkeita Verulamiumista. Molemmat kaupungit olivat siis toipuneet kylliksi, jotta niiden välillä voitiin tehdä kauppaa.
Lontoo jatkoi kasvuaan nykyiseksi yli kahdeksan miljoonan ihmisen suurkaupungiksi, mutta Verulamium katosi roomalaisajan jälkeen kartalta. Kaupunki sijaitsi nykyisessä Hertfordshiressä Lontoon pohjoispuolella. Paikka tiedetään, mutta suurin osa siitä on arkeologisesti tutkimatta.
Bloombergin Euroopan-pääkonttori avattiin toissa vuonna paikalla, jossa Lontoon roomalaiset liikemiehet hoitelivat bisneksiään kaksi vuosituhatta sitten. Andy Rain / EPA-EFE
Alkuperäisväestön jäljille laatat eivät auta
Yksi asia kirjoitustauluista välittyy kirkkaana: lontoolaisten tapa hoitaa asioitaan oli täysin roomalainen heti kaupungin perustamisen jälkeen, kertoo Sophie Jackson.
Esimerkiksi monimutkainen oikeusjärjestelmä, jossa ihmisiä kutsuttiin kuulusteluihin ennen oikeudenkäyntiä, oli täydessä toiminnassa jo tuolloin.
Laatoissa elää asukkaiden ääni roomalaisen Lontoon ensimmäiseltä puolelta vuosisadalta. Roger Tomlin tutkimusraportissaan
Laatoista on kyetty lukemaan 92 lontoolaisen nimet ja myös useiden ammatit. Joukossa on tynnyrintekijä, oluenpanija ja tuomari, sotilaita, orjia ja vapautettuja orjia. Kaikkien aikojen ensimmäinen nimeltä tunnettu lontoolainen kiinteistönomistaja oli Catullus.
Entä valloitetun Britannian väestö? Oliko roomalaiskaupungissa sen edustajia?
Brittiväestö puhui kelttikieliä kuten Keski-Euroopan keltit, roomalaisittain gallialaiset. Nämä olivat jo roomalaistuneet. Heitä oli Lontoossa paljon sotilaina ja liikemiehinä, tutkijat arvioivat.
Tomlinin mukaan on hyvin vaikea sanoa, onko joku kirjoituslaattojen kelttinimisistä kenties britti. Lontoon Southwarkista löytyi kuitenkin muutama vuosi sitten kirjoitus, jota hän pitää kuvaavana.
– Muuan Tiberius Celerianus omisti sen jumalalle. Hän kutsui itseään lontoolaiseksi mutta oli kotoisin Ranskasta. Taulujen kirjoittajien joukossa saattoi olla brittejä, mutta totta puhuakseni se on epätodennäköistä.
Moni roomalaisajan keltti latinalaisti nimensä valloittajan mallin mukaiseksi. Jos esimerkiksi Brice ja Judoc kalskahtivat liian kelttiläisiltä nimiltä, niistä tehtiin Bricius ja Iodocus.
Verkosta on luettavissa pdf-muodossa Roger Tomlinin yli 300-sivuinen raportti kirjoituslaatoista ja niiden tutkimuksesta, Roman London's First Voices. MOLA julkaisee kaikista löydöistä kattavan analyysin ensi vuonna.
Joitakin satoja löytöjä on esillä London Mithraeumissa ja Oxfordin yliopiston Ashmolean-museossa. Siellä on parhaillaan nähtävissä myös stylus, joka innoitti tähän juttuun.
Turistit soutelevat kauniilla Luyanghu-järvellä Kiinassa.AFP
Neljä miestä moottoripyörän kyydissä ajavat kohti eläinmarkkinoita Jemenissä, Sanaassa.Yahya Arhab / EPABriar Sutherland osallistuu koiriensa kanssa vetokilpailuun Victoriassa, Australiassa.Julian Smith / EPAHongkongissa mielenosoitukset jatkuvat nyt jo kolmatta kuukautta, ja mieltä on ilmaistu jälleen useilla alueilla.Chan Long Hei / EPAKashmirin laaksossa työskentelevät intialaiset siirtotyöläiset pakenevat Kashmirista. Muslimienemmistöinen Intian puoleinen Kashmir ovat olleet erittäin tiukkojen turvatoimien kohteena ja eristettynä sen jälkeen, kun Intia poisti alueen erityisaseman tiistaina.Jaipal Singh / EPAGuadalajara rankka raekuuro aiheutti vahinkoja ainakin 249:ään taloon.Francisco Guasco / EPASingaporessa juhlittiin itsenäisyyspäivää.Wallace Woon / EPAYleisöä Tame Impalan konsertissa Flow-festivaaleilla Helsingissä 10. elokuuta 2019.Antti Aimo-Koivisto / LehtikuvaHiroshima-päivää vietettiin 6.8. atomipommien uhrien muistoksi Mumbaissa, Intiassa.Punit Paranibe / LehtikuvaRukoushetki Tiranassa Id al-Adha -juhlapäivänä.Gent Shkullaku / LehtikuvaCaresse de Tigre -yhdistyksen pienet valkoiset leijonanpennut ovat nimeltään Nala ja Simba.Lou Benoist / Lehtikuva
Ilmastopolitiikka, kaivoslain uudistaminen ja metsien hakkuut hiertävät edelleen hallituspuolue keskustan ja vihreiden välejä. Sanailu kiihtyi viime viikolla, kun ympäristövaliokunnan puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Hannu Hoskonen arvosteli Ylellä vihreitä liiasta suojeluinnosta kaivoslain uudistamisessa. Hoskonen myös arvosteli hallituskumppaneiden ilmastotavoitteita "ilmastovouhotukseksi". Jo alkukesästä puolueet ottivat yhteen muun muassa metsien hakkuista.
Ulkoministeri, vihreiden entinen puheenjohtaja Pekka Haavisto pitää keskustan ja vihreiden jatkuvaa sanailua ilmastotavoitteista yllättävänä, koska hallitusohjelman tavoitteista on juuri sovittu. Haavisto muistutti Yle Radio 1:n Ykkösaamussa, että tavoitteet syntyivät hyvässä hengessä.
– Juuri on päästy Säätytalolta, jossa yhdessä tehtiin pitkä hallitusohjelma. Siihen nähden tämä kesän keskustelu tuntuu vähän yllättävältä.
"Tärkeintä on että puheenjohtajien yhteistyö toimii"
Haavisto pitää keskustan ja vihreiden välistä nokittelua "kesän kuplintana". Taustalla on yksittäisten kansanedustajien tarve nostaa näkyvyyttään sekä osittain keskustan puheenjohtajavaali. Siinä linjataan myös puolueen ilmastopolitiikkaa, arvioi Haavisto.
Haaviston mukaan tärkeintä on, että hallituspuolueiden puheenjohtajien välillä yhteistyö toimii nokittelusta huolimatta.
– Kyllähän tätä "twiittitaistelua" ollut ilmassa koko kesän, mutta en usko, että hallitus tässä vielä rakoilee.
Keskustaa hallitusneuvotteluissa johtanut Juha Sipilä sitoutui vahvasti ympäristö- ja ilmastolinjauksiin, muistuttaa Haavisto. Uuden puheenjohtajan valintaa seurataankin nyt mielenkiinnolla, sanoo Haavisto.
Syytteitä thaimaalaisiin marjanpoimijoihin kohdistuneesta ihmiskaupasta ryhdytään käsittelemään tänään Vaasan hovioikeudessa. Syytteiden mukaan keskisuomalainen marja-alan yrittäjä värväsi thaimaalaisia pakkotyöhön vuonna 2016.
Poimijat joutuivat yöpymään ahtaissa ja epäsiisteissä tiloissa ja tekemään töitä 12-15 tuntia päivässä, ja ansioillaan he kuittasivat matkakuluista syntynyttä velkaa.
Käräjäoikeus tuomitsi viime vuonna yrittäjän ehdolliseen vankeuteen ja liiketoimintakieltoon sekä maksamaan poimijoille yhteensä yli 200 000 euron korvaukset. Sekä tuomittu että syyttäjä ovat valittaneet tuomiosta.
Keski-Suomen käräjäoikeus katsoi näytetyksi, että poimijat työskentelivät pääasiassa maksaakseen matkakuluista aiheutunutta velkaa, jota yrittäjä peri suoraan marjarahoista. Lisäksi poimijoiden passit ja matkustusasiakirjat oli otettu pois. Poimijat nukkuivat majoitustiloiksi muunnetuissa linja-autoissa ja perävaunuissa, joissa asui 18-20 miestä ja naista samassa tilassa.
Poliisi tavoitti tuoreeltaan noin 180 Thaimaasta tullutta marjanpoimijaa, joista nelisenkymmentä halusi poliisin selvittävän työnsä epäkohtia. Oikeuteen asti tapaus päätyi 26 poimijan osalta.
Oikeus tekee katselmuksen paikan päällä
Hovioikeuskäsittely alkaa iltapäivällä katselmuksella paikan päällä Hankasalmella. Oikeuden on määrä tehdä havaintoja toimitiloista - tai siitä, mitä niistä on jäljellä.
Ensimmäinen varsinainen istuntopäivä on huomenna. Jutulle on hovioikeudessa varattu kaikkiaan parikymmentä käsittelypäivää, viimeiset niistä lokakuun puolella.
Tuomittu kiistää syyllistyneensä rikokseen ja vaatii syytteiden hylkäämistä. Hovioikeudelle toimitetussa valituksessa hän katsoo, että isommat marja-alan yritykset eivät ole järjestäneet Suomeen kutsumilleen poimijoille niinkään hyviä ansiomahdollisuuksia kuin hän. Lisäksi tuomittu kiistää, että poimijoita Thaimaassa rekrytoineet henkilöt olisivat toimineet hänen lukuunsa.
Syyttäjä puolestaan katsoo, että käräjäoikeuden langettama tuomio on liian lievä. Syyttäjän mukaan yrittäjä tulee tuomita vähintään kolmen vuoden ehdottomaan vankeuteen.
Poimijoiden peseytymis- ja wc-tilat oli rakennettu vanerista käytöstä poistettuun pervaunuun.Sisä-Suomen poliisi
Tuomariston mukaan kolmekymppinen Laura Väre on onnistunut tuomaan perinteiseen kalustemuotoiluun uusia tuulia. Tuomaristo kehuu Väreen työn monipuolisuutta ja omaa kädenjälkeä. Helsinkiläisen muotoilijan tuotanto sisältää perinteisiä kalusteita, naulakoita ja valaisimia. Tuomariston mukaan uusia tekniikoita ja materiaaleja on käytetty monipuolisesti sekä innovatiivisesti.
- Minulle on tärkeää muotoilussa tuotteen ja sen käyttäjän välille kehittyvä suhde. On tärkeää, että tuotteesta pidetään, jolloin se kestää myös käytössä pidempään, Väre sanoo tiedotteessa.
Palkinto on 5 000 euron suuruinen. Siihen kuuluu Suomen Ranskan instituutin IF Studios -vierailuohjelma Pariisissa. Palkinnon jakaa Design Forum Finland.
Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen työntekijät ja kuljetusupseeri eivät saa syytteitä lahjus- tai muista rikkomuksista.
Tampereella toimivan logistiikkalaitoksen työntekijöitä epäiltiin tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta ja kuljetusupseerin osalta palvelusrikoksesta sekä lahjusrikkomuksesta.
Rikosepäilyt koskivat Irakin Erbilin Camp Lion -tukikohdan laajentamisurakkaa. Rikostutkinnasta uutisoitiin laajasti viime vuonna.
Hankinnasta vastasi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen esikunta. Esikunta sijaitsee Tampereella.
Suomalaiset kouluttivat Irakin turvallisuusviranomaisia vuodesta 2015 alkaen Pohjois-Irakissa osana kansainvälistä operaatiota ääri-islamilaisen Isisin vastustamiseksi. Erbil on kurdien itsehallintoalueen pääkaupunki.
KRP teki tutkinnan
Helsingin syyttäjänvirasto on nyt päättänyt, ettei asiassa tule syytteitä. Esitutkinnan asiassa teki keskusrikospoliisi.
Puolustusvoimien suomalainen osasto Irakissa oli ollut sijoitettuna Irakin Erbiliin vuodesta 2015 lähtien. Rikosepäilyt koskivat tukikohdan laajentamisurakan hankintoja. Kuljetusupseeri toimi laajentamisurakan yhteyshenkilönä.
Asiassa oli kysymys etenkin siitä, oliko hankinnoissa noudatettu lainsäädäntöä ja puolustusvoimien hankintoja koskevia määräyksiä sekä siitä, oliko hankintoja pyritty ohjaamaan yhdelle irakilaiselle yritykselle ja oliko kyseiseltä yritykseltä vastaanotettu lahjuksia.
Helsingin syyttäjänviraston mukaan ei ole todennäköisiä syitä epäillä rikosta.
– Logistiikkalaitoksen työntekijät eivät olleet tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoneet virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvaa virkavelvollisuuttaan ainakaan niin, etteikö teko olisi ollut kokonaisuutena arvostellen vähäinen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat huomioon ottaen, syyttäjänvirasto sanoo tiedotteessa.
Syyttäjien mukaan kuljetusupseeri ei ollut rikkonut tai jättänyt täyttämättä palvelukseen kuuluvaa velvollisuutta taikka palvelusta tai sotilaallista järjestystä koskevaa ohjesääntöä tai muulla tavoin annettua määräystä.
– Hän ei myöskään ollut ottanut vastaan lahjaa tai muuta etua siten, että menettely olisi ollut omiaan heikentämään luottamusta viranomaistoiminnan tasapuolisuuteen.
Kela korvaa sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapauskokeilun päättymisen jälkeenkin asiakkaille osan yksityisen terveydenhuollon kustannuksista, tiedotteessa kerrotaan.
Tiedotteen mukaan asiakkaat voivat saada korvauksia tarpeellisista sairaanhoidon kustannuksista.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen valinnanvapauskokeilu käynnistyi kymmenellä alueella vuonna 2017, ja se päättyy lokakuun loppuun mennessä.
Sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamassa valinnanvapauskokeilussa palveluseteli on toiminut vaihtoehtona kunnan tuottamille tai ostamille palveluille. Asiakkaat ovat valinneet yksityisen terveyspalvelun tuottajan kunnan hyväksymistä vaihtoehdoista.
Kela korvasi vuonna 2018 yksityisiä lääkäripalveluita, tutkimusta ja hoitoa noin 145 miljoonalla eurolla.
Italian jalkapallossa elettiin kesällä poikkeuksellisen hienoa aikaa.
Maan naisten jalkapallomaajoukkue palasi MM-kilpailuihin kahden vuosikymmenen jälkeen ja pelasi Ranskassa menestyksekkäät arvokisat. Joukkueen kisamenestystä hehkuttivat kilpaa urheilun asiantuntijat ympäri maailman.
Kotimaassaan jalkapalloilijat ovat kuitenkin saaneet kevään ja kesän aikana niskaansa ryöpyn vihaa. Monet miespuoliset toimittajat, asiantuntijat ja seuravalmentajat kommentoivat joukkueen menestystä muun muassa seuraavasti:
Naiset eivät voi ymmärtää, mikä on paitsio.
Eihän tuota naisten jalkapalloa voi katsoa. Se on yököttävää!
Kommentit paljastivat, että joukkueen saama huomio osui Italiassa arkaan kohtaan.
Naiset paistattelivat valokeilassa jossain muussa kuin perinteistä naiskuvaa mukailevassa roolissa ja ulkomuodossa. Korkokenkien sijasta jalassa olivat nappikset. Käytöksestä uhkui huolenpidon sijasta taistelutahto. Naiset astuivat perinteisen sukupuolinormin ulkopuolelle – ja saivat tuta seuraukset.
Naisjalkapalloilijoita on nälvitty Italiassa ennenkin. Tämän kesän tapaus vahvisti jälleen kerran sen, että perinteitä vaalivassa Italiassa sukupuoleen liittyvät roolit kahlitsevat ihmisiä yhä rajusti.
Naisille on varattu huolenpitäjän rooli: heihin on perinteisesti liitetty vahvasti ajatus äidillisyydestä. Ei ole myöskään sattumaa, että valtaosa sihteereistä, TV-visailujen juontajista ja hoitajista on tänäkin päivänä naisia.
Myös mies on kahlittu leipää pöytään tuovan, maskuliinisen “uroksen” rooliin. Valtaosa johtajista, poliitikoista ja politiikan kommentaattoreista on miehiä. Yhtä lailla normista poikkeavaa miestä katsotaan nikotellen.
Sukupuolinormit ovat ongelmallisia, koska ne määrittävät sukupuolen perusteella sitä, millainen ihmisen pitäisi olla ja miten käyttäytyä. Kaikki eivät näihin malleihin mahdu.
Toki sukupuoliroolit ovat myös Italiassa ajan myötä löystyneet. Suurissa kaupungeissa ollaan vapaamielisempiä, ja erityisesti uusi sukupolvi näyttää esimerkkiä uudenlaisesta sukupuolen toteuttamisesta.
Muutos on kuitenkin hidasta.
Valoa tasa-arvon tunnelin päähän antoi tänä kesänä se, miten MM-joukkueen jäsenet ja muut naiset reagoivat seksistisiin kommentteihin. Sitä mukaa kun voittoja MM-peleistä sateli, pelaajat antoivat kriitikoille samalla mitalla takaisin.
– Me olemme yhä vahvempia, käymme kaikkia vastaan. Ehkäpä nyt uskotte, että me olemme kentällä parempia kuin keittiössä. Olemme 8. maailman parhaan joukossa emmekä luovuta! keskikenttäpelaaja Barbara Bonansea kommentoi Instagramissa
Samaan aikaan naistoimittajat kirjoittivat juttuja siitä, kuinka uskomatonta on, että naisjalkapalloilijoiden täytyy yhä vuonna 2019 kohdata vähättelyä. MM-kilpailujen edetessä voittoja kuitenkin satoi ja pelien katsojamäärät nousivat ennätyslukemiin. Maa oli MM-naisten pauloissa.
20-vuotias Julija Tkatšenko liittyi alkuvuonna siihen suureen joukkoon ukrainalaisia, jotka ovat hakeneet töitä ulkomailta. Tkatšenko pääsi kolmeksi kuukaudeksi töihin Otwockiin Puolaan, kosmetiikkatehtaan pakkaamolle.
– Työ ei ollut kovin vaikeaa, piti pakata kosmetiikkaa. Mutta työaika oli aika raskas, 12 tuntia päivässä, Tkatšenko kertoo.
Hän on kuitenkin tyytyväinen työkokemukseen.
– Tiesin etukäteen, mihin menen, ja tiesin, että työaika ei olisi helppo, Tkatšenko sanoo.
Ukrainan valtiovarainministeriö arvioi heinäkuussa, että ulkomailla on töissä pysyvästi 3,2 miljoonaa ukrainalaista eli peräti 18 prosenttia maan työikäisestä väestöstä.
Tilastot ukrainalaisten maastamuutosta ovat jossain määrin epäluotettavia, varsinkin kun suuri osa työstä on kausiluonteista tai muuten väliaikaista.
Suurinta muuttoliike oli Itä-Ukrainan sodan ja talouskriisin pahimpina vuosina 2014–2015, nyt vauhdin uskotaan tasaantuneen.
Ukrainan keskuspankki on alkanut seurata muuttovirtoja. Pankki on arvioinut, että Ukrainan talouskasvu voisi olla nopeampaa ilman työperäistä maastamuuttoa.
Katutöitä Kiovassa. Ukrainalaiset työläiset ovat kysyttyjä Puolassa ja muissa itäisen Keski-Euroopan maissa, joista omat työntekijät ovat lähteneet töihin vauraampiin EU-maihin. Pekka Koli / Yle
Venäjä putosi ykkössijalta
Aiemmin eniten ukrainalaisia työläisiä suunnisti Venäjälle. Sitten tuli Krimin miehitys, Itä-Ukrainan sota ja Venäjään kohdistetut läntiset talouspakotteet.
Venäjän talouden hidastuminen vähensi myös siirtotyöläisten työmahdollisuuksia Venäjällä.
Vuoden 2014 jälkeen Puolasta tuli ukrainalaisten työperäisen maastamuuton pääkohde.
– Aiemmin ihmisiä lähti lähinnä Ukrainan länsiosista, nyt heitä lähtee myös Ukrainan keski- ja itäosista, työmuuttoliikkeeseen perehtynyt analyytikko Oleksandra Slobodjan CEDOS-ajatushautomosta sanoo.
Länsi-Ukrainassa on kaupunkeja, joiden kaduilla näkee lähinnä naisia ja lapsia, kun miehet ovat töissä Puolassa.
– Puolassa on valtava kysyntä ukrainalaisista työntekijöistä. Se voi olla jopa joitakin miljoonia ihmisiä, sillä puolalaiset menevät töihin muihin EU-maihin, ja niin syntyy pulaa työntekijöistä, Puolaan työvoimaa välittävän Foreign Personnel Service -yhtiön johtaja Svitlana Fištšenko arvioi.
– Ukraina voi auttaa täyttämään tätä puutetta. Puola ei tarvitse vain tavallisia työläisiä vaan päteviä erikoisosaajia, esimerkiksi hitsaajia, sähkömiehiä ja asentajia.
Ongelmana on lähinnä se, että Ukrainan ja Puolan asettamat pätevyysehdot eivät aina kohtaa.
Svitlana Fištšenko johtaa Ukrainassa Foreign Personnel Service -yhtiötä, joka välittää ukrainalaisia työntekijöitä Puolaan.Pekka Koli / Yle
Ukrainalaisten työmuuttoliikettä Puolaan avittaa melko läheinen kieli. Julija Tkatšenko ei puhu puolaa, mutta hän pärjäsi silti hyvin työssään kosmetiikkatehtaassa.
– Puolan kieli ei ole vaikeaa, ymmärrän sitä paljon ja meitä ymmärrettiin. Monet puolalaiset osaavat venäjää, ja siksi ymmärsimme toinen toisiamme. Ellemme muuten ymmärtäneet, piirsimme tai viittoilimme käsillämme, hän kertoo.
– Yleensä ottaen ei tullut yksinäisyyden tunnetta. Kaupunki oli uusi, oli mielenkiintoista kuljeskella vapaapäivinä kaupungilla ja nähdä uutta. Ystävystyin työkaverieni kanssa, Tkatšenko kertoo.
Myös Tšekki, Slovakia ja Baltian maat paikkaavat mielellään rikkaampiin EU-maihin lähtenyttä työvoimaansa ukrainalaisilla työläisillä. Saksakin helpottaa työlupien saamista.
CEDOS-ajatushautoman analyytikko Oleksandra Slobodjan sanoo, että nyt ei ole havaittavissa kasvua työn perässä muuttavien määrässä.
– Monet, jotka halusivat muuttaa ansaitsemaan ulkomaille, ovat tehneet niin. Siksi emme näe suurta potentiaalia, että määrät lisääntyisivät, hän sanoo.
Työvoimasta jo puutetta
Ukrainassa palkat ovat nousseet ja työttömyys vähentynyt, osin maastamuuton takia. Joillakin aloilla esiintyy jo työvoimapulaa.
– Äskettäin jotkut työnantajat ovat sanoneet, että jopa maataloudessa on vaikeuksia saada työvoimaa. Ja nyt siis puhutaan alasta, jolla on Ukrainassa suuret kasvumahdollisuudet, sanoo analyytikko Oleksandra Slobodjan.
Rakennustyöläisistäkin on ollut pulaa, kun Kiovassa on rakennusbuumi.
Kuten niin monessa muussakin Euroopan maassa myös Ukrainassa väestö harmaantuu, ja työikäisiä on yhä vähemmän.
Siirtolaisuus voi myös saada aivoviennin piirteitä: Taannoisessa kyselyssä monet Ukrainasta Tšekkiin opiskelemaan lähteneet ukrainalaiset mainitsivat keskeisiksi syiksi Ukrainan huonot elinolot ja halun työllistyä EU-alueelle. Opiskelut toimivat ensi askeleena maastamuutolle.
Kiovassa on meneillään rakennusbuumi. Rakennustyöläisistäkin on ollut pulaa.Pekka Koli / Yle
Samaan aikaan työsiirtolaisten kotimaahansa lähettämät rahat ovat merkittävä tulonlähde Ukrainalle.
Maailmanpankki arvioi, että vuonna 2018 Ukrainaan lähetettiin 14 miljardia dollaria eli suunnilleen 13 miljardia euroa. Summa vastaa noin 11 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.
Maailmanpankin mukaan Ukraina on suurin siirtotyöläisten rahalähetysten vastaanottajamaa Euroopassa ja Keski-Aasiassa.
Harmaa työnvälitys on suuri ongelma
Kansainvälinen työnvälitysala on Ukrainassa heikosti säädeltyä ja monesti harmaalla sektorilla. Niinpä parempien palkkojen toivossa ulkomaille pyrkiviä työläisiä huijataan ja riistetään usein.
Vasyl Voskoboinyk johtaa Ukrainan kansainvälisten työnvälitysfirmojen liittoa, joka pyrkii kiinnittämään valtion huomiota alan ongelmiin.
– Haluamme luoda Ukrainaan sivistyneet, normaalit eurooppalaiset työvoiman välitysmarkkinat, hän sanoo.
Voskoboinykin mukaan säätelemätön työnvälitys on laajamittainen ongelma.
– Vuonna 2017 Puolasta esitettiin 1,7 miljoonaa työkutsua ukrainalaisille. Laillisten yhtiöiden kautta maahan meni vain 12 390 ihmistä, Voskoboinyk sanoo.
– Voi sanoa, että laillinen työnvälitys muodostaa vain suunnilleen yhden prosentin markkinoista. Loput ovat sitä, että ihmiset menevät omalla riskillään ja ottavat yhteyttä petollisiin välittäjiin, jotka mielellään ottavat heidän rahansa ja pettävät heitä.
Työnhakijoiden huijaamisen estämiseksi yhdistys ajaa Ukrainaan lainsäädäntöä, joka kieltäisi välittäjiä laskuttamasta työnhakijoita. Tällöin työntekijöiden rekrytoinnista maksaisivat vain työnantajat.
Kovin kilpailu Ukrainassa käydään laillisen ja laittomien työnvälitysmarkkinoiden välillä, Voskoboinyk sanoo.
– Kun laillisesti luvataan Puolassa töitä esimerkiksi tuhannella eurolla kuussa, kilpailija laittomilta markkinoilta tarjoaa töitä Saksassa "laillisesti" 3 000–4 000 eurolla. Ihmiset tarttuvat siihen tarjoukseen tajuamatta, etteivät he osaa saksaa, heillä ei ole vaadittua pätevyyttä eikä sellaisia rahoja saa välttämättä saksalainenkaan.
Ukrainan kansainvälisiä työnvälitysyhtiöitä edustavan liiton johtaja Vasyl Voskoboinyk vaatii valtiolta toimia harmaan työnvälityksen ongelmaa vastaan.Pekka Koli / Yle
Laittomasti palkatut työntekijät ovat helposti suojattomia ongelmien tullessa.
Svitlana Fištšenko kertoo tapauksesta, jossa ukrainalainen työntekijä sai sydänkohtauksen. Hänet laittomasti palkannut työnantaja ei kutsunut ambulanssia vaan kuljetti naisen puistonpenkille, jossa tämä kuoli.
Julija Tkatšenkolle kokemus Puolassa työskentelystä oli kuitenkin myönteinen.
– Juuri siihen tehtaaseen, jossa työskentelin Puolassa, voisin mennä uudestaankin. Siellä puolalaiset suhtautuivat hyvin ystävällisesti ukrainalaisiin, he auttoivat aina. Olin tyytyväinen työhön, eikä minua huijattu, sillä työnvälitys oli virallinen, hän kertoo.
Nyt Julija Tkatšenko hakee oman opiskelualansa töitä Ukrainasta. Hänen kaltaisiaan nuoria kaivataan Ukrainassa lisää. Maan uusi presidentti Volodymyr Zelenskyi onkin nimennyt tämän yhdeksi uuden hallinnon haasteista: Kuinka pitää ukrainalaiset kotimaassaan?
Yhdysvalloissa seksuaalirikoksista syytettyä liikemiestä Jeffrey Epsteiniä valvoneet vanginvartijat olivat tehneet paljon ylitöitä ja vankilassa kärsittiin henkilöstöpulasta, kertovat vankilalähteet.
Epstein löydettiin kuolleena sellistään lauantaiaamuna. Hänen epäillään tehneen itsemurhan.
Vankilasta saadut tiedot ovat herättäneet epäilyjä, että vankilassa ei valvottu Epsteiniä riittävän tarkasti.
Uutistoimisto AP:n haastatteleman vankilalähteen mukaan New Yorkin Manhattanilla sijaitsevassa vankilassa oli niin vähän henkilökuntaa, että yksi vanginvartija oli ylitöissä viidentenä peräkkäisenä päivänä. Sama lähde kertoo, että eräs toinen vartija oli ylitöissä pakotettuna.
Sanomalehti The New York Times kertoo oman vankilalähteensä sanoneen, että vartijat eivät tarkistaneet Epsteinin tilannetta kuolinyönä vaatimusten mukaisesti puolen tunnin välein.
Epsteinille on tehty ruumiinavaus, mutta sen tuloksia ei ole vielä julkistettu.
Epsteiniä epäiltiin alaikäisten tyttöjen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Hän sai heinäkuussa syytteet alaikäisten seksikaupasta, ja häntä odotti jopa 45 vuoden tuomio.
Itä-Kiinan rannikkoa riepottelevassa Lekima-taifuunissa on kuollut nyt 44 ihmistä, kertoo Kiinan valtionmedia.
Ainakin 18 ihmistä kuoli maanvyöryssä, jonka rankkasateet aiheuttivat Wenzhoussa.
Sunnuntaina patovalli murtui myrskyn voimasta Qingzhoun kaupungissa lähellä Jinania. Videokuvissa näkyi, kuinka jokivarren rakennuksia murtui tulvavesien paineesta.
Mutainen vesi on saanut kadut ja pellot tulvimaan ja saartanut autoja.
Yli miljoona ihmistä on evakuoitu kodeistaan myrskyn tieltä, valtiollinen uutistoimisto Xinhua raportoi.
Verottajan lähettämissä kirjeissä olleiden virheiden aiheuttajaksi on paljastunut ohjelmistovirhe, kerrotaan Verohallinnosta STT:lle.
Ohjelmistovirhe on ollut Verohallinnon tulostustoimittajan käyttämässä sovelluksessa.
– Siellä on bugi siinä softassa, kertoo ict-palveluiden johtaja Mika Koskelo Verohallinnon kehitys- ja tietohallintoyksiköstä.
Ongelmien syy selvisi viikonlopun aikana. Koskelon tietojen mukaan ohjelmistovirhettä ei ole vielä korjattu, mutta verottaja odottaa saavansa piakkoin lisätietoja tilanteesta.
Verottaja lähetti viime viikon tiistaina asiakkailleen paperisia verotuspäätöksiä, verokortteja ja muita tulosteita, joissa oli osittain toisen ihmisen tietoja. Ongelma tuli ilmi torstaina, kun verottaja alkoi saada yhteydenottoja virheellisiä kirjeitä saaneilta ihmisiltä.
Verohallinto keskeytti kirjeiden tulostuksen heti, kun ongelmat havaittiin.
Virheitä sisältävässä erässä on 27 000 kirjettä, mutta verottajan mukaan vain pienessä osassa näistä kirjeistä on virheellisiä tietoja.
– Meillä on aika suuri varmuus, että virheellisten kirjeiden määrä on merkittävästi pienempi, Koskelo sanoo.
Verohallinnon mukaan ongelmat koskivat nimenomaan tulostusvaihetta. Sen sijaan verotusjärjestelmässä ja OmaVero-palvelussa tiedot ovat oikein.
Juttua muokattu 12.8.2019 kello 11.48: Lisätty Verohallinnon ict-palveluiden johtajan kommentit.
