Imatran naapurikunnassa Ruokolahdella sattui toissapäivänä maanantaina uhkaava tulipalo, kun tuli pääsi valloilleen omakotitalon alakerrassa. Naapureiden ja palokunnan ripeän toiminnan ansiosta palo saatiin sammutettua.

Talossa sisällä olleet kuusi lasta ehtivät ajoissa talosta ulos, eivätkä he tarvinneet ensihoidon apua.

Sen sijaan talon sisälle jäi kissoja. Palon alkuvaiheessa savua tuli rakennuksesta vielä todella paljon, eikä kissoja päästy talosta heti hakemaan.

Pian pelastuslaitoksen savusukeltajat lähtivät kuitenkin kissoja etsimään ja saivatkin sieltä pelastettua emon ja viisi poikasta. Yksi aikuinen kissa oli jo ehtinyt menehtyä.

Savun ja hään uuvuttamat kissat olivat hyvin tokkuraisia, hiljaisia ja liikkuivat tuskin lainkaan. Palomiehet toivat kissat ensihoidon luokse.

Lisähappea kissoille

Koska ihmisiä ei tarvinnut auttaa, pystyivät ensihoitajat keskittymään kissojen pelastamiseen. Tässä tapauksessa hoito on suurin piirtein sama kuin ihmiselle.

– Annetaan hengityksen kautta sataprosenttista happea ja yritetään sitä kautta saada häkää pois verenkierrosta, kertoo paikan päällä ollut Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoitaja Jari Kononen.

Kononen on ollut ensihoitajana viisi vuotta, eikä ainakaan muista, että hänellä olisi aiemmin vastaavanlaista auttamistehtävää ollut.

– Päätimme kokeilla, toimiiko tällainen happihoito kissaperheeseen. Ja kyllähän se toimi ihan hyvin.

Kissojen kunto alkoi happihoidon ansiosta kohentua. Ensihoitajat seurasivat, miten kissanpennut alkoivat liikkua ja äännellä. Happihoitoa kissat saivat vajaat puoli tuntia.

– Siinä alkoivat nuutuneet kissat jo pitää ääntä ja liikkua. Sitten kun luovutimme kissat omistajilleen, olivat kissat jo selkeästi pirteämpiä.

Jari Kononen kertoo, että kissojen omistajat olivat todella huolissaan kissoista.

– Mutta kun saivat kissat syliinsä, olivat kyllä todella kiitollisia.

Eläimetkin hoidetaan

Palokunta ja ensihoitajat eivät jätä eläimiäkään pulaan, vaan auttavat niitä, jos vain suinkin pystyvät. Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin ensihoidon palvelupäällikkö Jan-Erik Palviainen kertoo, että ensihoidon näkökulmasta ensin pelastetaan ihmiset ja sitten eläimet.

– Aina autetaan. Luonnollisesti ihmiset hoidetaan ensin, mutta totta kai kotieläimet pitää huomioida. Se on ihan selvä asia.

Palviaisen mukaan on vähän vaikea sanoa, että kenen vastuulla eläinten hoitaminen on. Mutta riippumatta siitä, onko paikan päällä pelastusviranomainen tai sosiaali- ja terveyspuolen ihminen, niin jokaisella on velvollisuus auttaa.

– Varmasti otetaan vastuu myös kotieläimistä siinä alkuvaiheen hätätilanteessa. Se on sitten eri asia, miten ja missä jatkohoidot järjestyvät.

Palviainen kertoo, että eläinten hoitamisia sattuu ensihoitajille aina silloin tällöin.

– Erityisesti huoneistopalot ovat sellaisia, joissa myös eläimet joutuvat akuutisti välittömään vaaratilanteeseen, kertoo Jan-Erik Palviainen.

Saimaan alueen matkailutarjonta kasvaa merkittävästi 2020-luvulla, mikäli savonlinnalaisen laivanvarustajan Janne Leinosen suunnitelmat toteutuvat. Suunnitelma uuden 80-metrisen luksusaluksen hankinnasta on jo pitkällä.

– Heti tämän risteilykauden päätyttyä käymme uuden hankkeen kimppuun täysipäiväisesti. Meillä on koossa niin vahva ryhmä liikemiehiä, rahoittajia ja asiantuntijoita, että uskon laivan seilaavan Saimaalla 4-5 vuoden kuluttua, Leinonen sanoo.

Tarkoitus on rakennuttaa Saimaan olosuhteisiin räätälöity luksusalus, jolla varakas asiakaskunta risteilisi Saimalla muutaman päivän. Alukseen on tulossa 30-40 sviittitasoista hyttiä.

– Iso alus ei kaikkiin paikkoihin pääse, joten käytämme pienempiä aluksia apuna. Asiakkaat ovat varakkaita ulkomaalaisia muun muassa Aasiasta, Janne Leinonen arvioi.

Aluksen kotisatamaksi on kaavailtu Savonlinnaa. Pääkohteita ovat Kuopio ja Lappeenranta muun muassa lentokenttäyhteyksien takia. Etelä-Savosta ainakin Mikkeli ja Puumala otetaan myös huomioon jollain tavalla.

Kylpyläinvestoinnit kertovat vetovoimasta

Leinosen perhe on pyörittänyt sisävesiristeilyjä Savonlinnan vesillä kymmeniä vuosia. Janne Leinonen on toisen polven yrittäjä, joka tarttui yrityksen ruoriin kolme vuotta sitten. Usko Saimaan alueen matkailun vetovoimaan on vahva.

– Sellainen käsitys meillä on, että Saimaan alueen matkailijamäärät kasvavat räjähdysmäisesti lähivuosina ja menevät jopa Lapin ohi. Lappeenrannan ja Järvi-Sydämen kylpyläinvestoinnit kertovat, että marjat kerätään nyt. Meidän on tarkoitus risteilijätoiminnassa hyödyntää pitkälti olemassa olevia palveluita.

Nykyiset Saimaan valkokyljet ovat pisimmillään 28 metriä pitkiä. Ne vetävät enimmillään vajaat 100 matkustajaa.

Uusi alus on tarkoitus rakentaa kotimaassa ja varustaa mahdollisimman nykyaikaisella ja ympäristöystävällisellä tekniikalla.

– Joitakin elementtejä tuodaan ehkä kustannussyistä ulkomailta, mutta rakentaminen tapahtuu Suomessa. Sähkön tuottamiseen ajatus on käyttää maakaasua, mutta liikkuminen voisi tapahtua höyryn voimalla, Leinonen kaavailee.

Yritys aikoo laajentaa risteilytoimintaa myös muihin Saimaan alueen kaupunkeihin.

– Katselemme koko ajan sopivia aluksia, joita voisimme hankkia.

Matkailijoita ympäri maailman?

Muun muassa Suomeen kohdistuvaa matkailua edistävän Business Finlandin Pohjois-Amerikan toimintojen vetäjä Heli Mende on kuullut luksusristeilijähankkeesta ja näkee siinä mahdollisuuksia.

– Suomessa on puutetta nimenomaan luksustason palveluista ja yöpymispaikoista.

Menden mukaan esimerkiksi amerikkalaiset matkailijat voivat etsiä valtameriristeilyjen rinnalle pienempää kohdetta, johon Saimaan alue sopii hyvin. Potentiaalisia asiakkaita voi tulla ympäri maailmaa. Pohjatyöt on kuitenkin tehtävä huolella.

– Pitää tuotteistaa hyvin. Tarjolla pitää olla hiottu kokonaisuus, jonka markkinointi on hoidettava kunnolla, Mende arvioi.

Poliisi pitää viime viikolla pidetyn kaupunkifestivaalin, Jaakon Päivien, pahoinpitelysumaa äärimmäisen huolestuttavana. Kyse on perheiden kaupunkifestivaalista.

– Pietarsaaren kokoiseen kaupunkiin tällainen määrä (17 kpl) väkivaltarikoksia on todella paljon, kun ajatellaan vielä, että ne ovat tapahtuneet yhdessä kesätapahtumassa. En muista, että vastaavaa olisi sattunut viime vuosina missään Pohjanmaalla, kertoo Pohjanmaan poliisin viestintäpäällikkö, ylikonstaapeli Mikael Appel Svenska Ylelle.

Viikon kestäneen kaupunkifestivaalin viimeisen viikonlopun aikana kirjattiin jopa 17 pahoinpitelyä, joista kaksi oli törkeitä.

Valtaosa pahoinpitelyistä tapahtui Koulupuistossa, jossa poliisi aikoo nyt lisätä valvontaa.

Enemmän väkivaltarikoksia kuin Provinssirockissa

Mikael Appelin mielestä Pietarsaaren väkivaltarikosten määrä on poikkeuksellisen suuri, kun mietitään tapahtuman luonnetta ja kokoa.

– Esimerkiksi kävijämäärältään huomattavasti suuremmassa, tämän kesän Seinäjoen Provinssirockissa kirjattiin kuusi pahoinpitelyä viikonlopussa.

Jaakon Päivien tapahtumat keräävät runsaasti yleisöä Pietarsaaren seudulta, ja moni seudulta poismuuttanut saapuu kaupunkiin festivaalin aikaan.

Viikon aikana keskustassa liikkuu järjestäjien arvion mukaan lähes 90 000 ihmistä. Jaakon Päivät koostuu lukuisista, pääosin pienistä eri tapahtumista. Sitä markkinoidaankin "turvallisena kaupunkifestivaalina kaikille".

Poliisi ja järjestäjät ryhtyvät toimiin

Poliisi ja festivaalien järjestäjätaho miettivät nyt jatkotoimenpiteitä, jotta vastaava saadaan estettyä tulevaisuudessa. Korjauksia ja parannuksia turvallisuussuunnitelmiin on tulossa.

– Ihmisten turvallisuus pitää taata tällaisissa tapahtumissa. Sen eteen pitää tehdä töitä, sanoo Appel.

Väkivaltarikosten syiden ja kaikkien tekijöidenkin selvittäminen voi kestää kuitenkin viikkoja.

– Analysoimme kaikessa rauhassa, miksi näin kävi ja löytyykö tapauksille jotain yhdistävää tekijää, esimerkiksi onko liikkeellä ollut samoja tekijöitä, kertoo ylikomisario Pasi Aho Pietarsaaresta.

Jaakon Päiviä järjestävän Finn Pietarsaaren toiminnanjohtajan Ida-Marie Jungellin mielestä on väärin nostaa Jaakon Päivät esille tässä yhteydessä.

– Rauhattomuudet olisivat voineet sattua minä hyvänsä viikonloppuna. Totta kai me otamme turvallisuuden vakavasti. Tänä vuonna meillä oli järjestyksenvalvojia enemmän kuin koskaan aiemmin, ja juuri se määrä, minkä poliisi meiltä velvoitti. Niiden lisäksi vanhempia oli vielä kiertämässä kaupungilla illalla, kertoo Jugnell.

Järjestyksenvalvojat eivät ennätä kaikkialle

Kaupunkifestivaali järjestetään isolla alueella, ja eri puolilla kaupunkia on useita pienempiä tapahtumia, muistuttaa toiminnanjohtaja Jugnell.

– Tämä tuo omat haasteensa, koska eihän valvojia voi olla kaikkialla koko ajan.

Jungellin mukaan festivaaliin kuuluvissa tapahtumissa oli tänä vuonna jopa rauhallisempaa kuin viime kesänä. Järjestyksenvalvojat puuttuivat kaupunkifestivaalin tapahtumissa vain pariin pieneen tapaukseen. He muun muassa estivät yhden nuorten välisen nujakan.

Myös poliisi on partioinut festivaaleilla aktiivisesti.

– Pyrimme suuntaamaan partiointia Koulupuiston alueelle, samoin kuin muuallekin sinne, missä ihmiset liikkuvat. Mitään erityistoimia emme kuitenkaan pysty kohdistamaan yksittäiseen puistoon, sanoo ylikomisario Pasi Aho.

Koulupuistossa on jo vuosia ollut levotonta, aluetta on yritetty rauhoittaa muun muassa lisäämällä kameravalvontaa.

Runsaat sateet aiheuttivat Norjan länsiosassa useita maanvyörymiä. Vyörymät sattuivat Jølsterissa, joka on Norjan kunta Sognin ja Fjordanen läänissä, eilen tiistaina. Tapahtumista kertovat Norjan yleisradioyhtiö NRK ja sanomalehti Verdens Gang.

Tiedot mahdollisesti kadonneista ovat epäselviä. Aamupäivällä viranomaiset kertoivat, että noin 30 henkilöön ei oltu saatu yhteyttä. Sanomalehti VG:n mukaan määrä oli iltapäivällä laskenut noin kymmeneen.

– Sukulaiset ovat soittaneet meille ja sanoneet, että he eivät ole tavoittaneet omaisiaan, Sunnfjordin alueviranomainen Dag Fiske kertoo VG:lle.

Puhelinyhteydet eivät toimi kunnolla maanvyörymien takia.

Poliisi on pyytänyt alueella asuvien omaisia ilmoittamaan, jos heidän läheisiään on kateissa.

Maanvyörymäaluetta on tutkittu ilmasta käsin. Poliisi vahvisti tiedotteessa iltapäivällä, että maanvyörymästä oli löytynyt auto. Poliisi uskoo, että sitä ajoi 50-vuotias mies. Miehen etsinnät jatkuvat, kertoo sanomalehti VG.

Poliisin mukaan vyörymäalueella on vaarallista liikkua, eikä autoa ole voitu tutkia sukeltajien eikä veneiden avulla.

Vyörymien takia useita teitä on suljettu.

Äiti ja poika jäivät kahden vyörymän saartamaksi

Anita Poljakova ja hänen poikansa Casper Roksvåg jäivät kahden vyörymän väliin, kun he olivat automatkalla Førdesta Stryniin.

Ensin tie katkesi Vassendenin ja Svidalsnesetin osuudelta. Kun he kääntyivät takaisin kohti Vassendeniä, toinen maanvyörymä katkaisi reitin noin 10–20 metrin edestä.

– Silloin aloin panikoida. Jäimme kahden vyörymän väliin enkä tiennyt, olisiko kolmas tulossa. Ajattelin, että emme ehkä selviä siitä, sanoo Poljakova NRK:lle.

Äiti ja poika odottivat apua reilun puolitoista tuntia, ja heidät pelastettiin lopulta veneen avulla.

Norjan pelastuskeskus on julkaissut Twitterissä videon, jossa näkyy ilmakuvaa vyörymäalueelta.

Kokonaiskuva tilanteesta vielä epäselvä

Viranomaisten mukaan tällä hetkellä ei ole täysin tiedossa, kuinka monta maanvyörymää alueella on sattunut.

–Alueen tilannetta ei ole vielä selvitetty kokonaan. Siellä on ollut useita maanvyörymiä, mutta meillä ei ole käsitystä siitä, kuinka monta. Tähän mennessä meille ei ole tullut ilmoituksia loukkaantuneista, mutta alueen infrastruktuuri on kärsinyt pahoin, sanoi polisioperaation johtaja Stein Rune Halleraker NRK:lle keskiviikkoaamuna.

Aluetta tutkitaan pelastushelikoptereilla ja veneillä. Tutkinnoissa on mukana myös ainakin yksi geologi ja useampia on matkalla paikalle.

Venäjä on aloittanut laajojen metsäpalojen ilmasammutuksen Siperiassa, kertoo uutistoimisto Tass.

Presidentti Vladimir Putin määräsi keskiviikkona Venäjän asevoimat osallistumaan metsäpalojen sammutustöihin

Metsäpalot olivat maanantaina levinneet yhteensä yli 3,2 miljoonan hehtaarin alueelle Jakutiassa, Krasnojarskissa ja Irkutskissa.

Siperiassa metsäpalot ovat yleisiä kesäisin, mutta tänä vuonna palot ovat poikkeuksellisen laajoja. Ympäristöjärjestöt varoittavat, että palot uhkaavat nopeuttaa arktisen alueen jäiden sulamista.

Venäjän hätätilaministeriön mukaan Beriev Be-200 -sammutuslentokoneita on lähetetty muun muassa Irkutskin ja Krasnojarskin alueille. Sammutustöihin osallistuu myös Mil Mi-8 -helikoptereita ja satoja savuhyppääjiä eli laskuvarjopalomiehiä.

Tassin mukaan Putinin määräyksen jälkeen Krasnojarskiin lähetetään myös kymmenen Iljušin Il-76 -konetta ja kymmenen helikopteria, jotka on varustettu sammutuslaitteistoilla.

Useita kaupunkeja on peittynyt metsäpalojen aiheuttamaan savuun Siperian länsiosissa, Altain ja Uralin alueilla. Savu aiheuttaa terveyshaittoja paikallisille asukkaille.

– Savu on kaamea. Tukehdun ja minua huimaa, Venäjän kolmanneksi suurimmassa kaupungissa Novosibirskissa sairaalaan joutunut eläkeläinen Raisa Brovkina kertoi Venäjän televisiolle uutistoimisto AFP:n mukaan.

"Ympäristökatastrofi"

Ympäristöjärjestö Greenpeacen Venäjän haaran mukaan metsäpalot eivät ole enää paikallinen ongelma. Järjestön mukaan paloista on tullut ympäristökatastrofi, joilla on seurauksia koko Venäjälle.

Greenpeacen mukaan palot aiheuttavat merkittäviä hiilidioksidipäästöjä ja heikentävät metsien kykyä sitoa hiilidioksidia tulevaisuudessa.

YK:n alainen Maailman ilmatieteen järjestö WMO kertoi AFP:lle, että lisäongelmana on palojen tuottama noki, joka tummentaa lunta ja jäätä pudotessaan niiden päälle. Tämä vähentää pinnan heijastavuutta ja sitoo siten auringon tuottamaa lämpöä.

Venäjän Greenpeacen asiantuntija Grigory Kuksinin mukaan noki ja tuhka kiihdyttävät arktisen jään ja ikiroudan sulamista, mikä vapauttaa kasvihuonekaasuja ja vahvistaa ilmastonmuutosta.

Kuksin luonnehti AFP:lle palojen ilmastovaikutusta erittäin vakavaksi. Hänen mukaan vaikutusta voi verrata suurkaupunkien päästöihin.

– Mitä enemmän palot vaikuttavat ilmastoon, sitä enemmän olosuhteet edistävät uusia vaarallisia paloja, Kuksin sanoi AFP:lle.

Palojen päästöt kesäkuussa Ruotsin tasolla

Eurooppalainen ilmanlaatua ja kasvihuonekaasuja maailmanlaajuisesti seuraava Copernicus Atmosphere Monitoring Service (Cams) arvioi, että kesäkuussa pohjoisen napapiirin alueen metsäpalot vapauttivat yhteensä noin 50 megatonnia hiilidioksidia ilmakehään.

Camsin mukaan määrä vastaa Ruotsin vuosittaisia päästöjä. Venäjän lisäksi napapiirillä metsää palaa myös Skandinavian pohjoisosissa, Alaskassa ja Grönlannissa.

Greenpeace on avannut adressin, jolla Venäjän viranomaisia vaaditaan tekemään enemmän palojen sammuttamiseksi.

Ongelmana on, että syrjäisillä alueilla riehuvien metsäpalojen sammuttaminen on kallista ja hankalaa.

Venäjän viranomaiset ovat päättäneet sammuttaa paloja vain, jos palojen arvioidut tuhot ovat suuremmat kuin sammutusoperaation kustannukset.

Talousrikosepäilyihin liitetty Airiston Helmi myy kaikki kiinteistönsä Suomessa, ja myös yhtiön omistaja Pavel Melnikov luopuu omista kiinteistöistään Suomessa, kertoo yhtiön lakimies Kari Uoti STT:lle.

Uotin mukaan yhtiöllä on kymmenkunta kiinteistöä. Niiden myyntihinta vaihtelee noin sadasta tuhannesta miljooniin. Jo laaditut myynti-ilmoitukset julkaistaan lähiaikoina.

– On ihan napin takana, että ne lähtevät, Uoti kertoo. Päätöksen kiinteistöjen myynnistä teki Uotin mukaan nimenomaisesti Melnikov.

Liikevaihto pientä, tulos tappiolla

Aiemmin keskiviikkona Talouselämä-lehti uutisoi, että Airiston Helmi on hakeutunut selvitystilaan.

Asia käy ilmi tuoreimmasta kaupparekisteriin toimitetusta tilinpäätöksestä. Yhtiön asianajaja Kari Uoti kertoo Talouselämän mukaan, että yrityksen on ollut mahdotonta pyörittää liiketoimintaansa.

Kaupparekisterin mukaan selvitystila on alkanut huhtikuussa. Tilinpäätöksestä käy ilmi, että Airiston Helmi teki viime vuonna noin 345 000 euron tappion.

Liiketoiminta oli viime vuonna vaatimatonta: liikevaihtoa kertyi noin 22 000 euroa. Vuonna 2017 Airiston Helmelle kertyi liikevaihtoa noin 34 000 euroa.

Uoti kertoo lehdelle, että mikään pankki ei suostu avaamaan yritykselle tiliä, ja aiemmat tilit on suljettu. Näin esimerkiksi laskujen maksaminen ja kiinteistöjen vuokraustoiminnan pyörittäminen on vaikeaa tai lähes mahdotonta.

Miljoonat edelleen takavarikossa

Yhtiön asioita hoitava Dan Högström kertoi Ylen haastattelussa marraskuussa, että Airiston helmen on tarkoitus vuokrata saaristokohteitaan keväällä matkailijoiden käyttöön.

Yle kertoi tammikuussa, että Airiston Helmeltä takavarikoidut miljoonat saattavat pysyä poliisin hallussa jopa ensi vuoteen. Poliisi takavarikoi lähes 3,5 miljoonaa euroa.

Poliisi teki Turun saaristossa ja Varsinais-Suomessa syyskuussa 2018 jättimäisen kotietsinnän pariinkymmeneen Airiston Helmen omistuksessa olevaan kiinteistöön.

Venäläismiljonäärin omistuksessa olevassa Airiston Helmessä epäillään tapahtuneen rahanpesua. Lisäksi jutussa on epäilty törkeää veropetosta, törkeää työeläkevakuutusmaksupetosta sekä pimeiden palkkojen maksua.

Muokattu kello 16.06: Uutista päivitetty STT:n tiedoilla kiinteistöjen tulevasta myynnistä.

Lue lisää

Airiston Helmen ratsioissa kiinniotettu venäläismies vapautettiin tutkintavankeudesta

Airiston Helmen suuretsintä ei ollut laiton – käräjäoikeus hylkäsi venäläisen liikemiehen vaatimuksen ja jätti kohuyhtiön vaateet tutkimatta

Airiston Helmeä pyörittävät nyt uudet miehet: Hallituksessa istuvat suomalainen eläkeläinen ja latvialainen jääkiekkoilija – ja lakiasioita hoitaa Kari Uoti

Ylen lähteet: Airiston Helmen rahanpesututkinnassa ei ole noussut esiin kansalliseen turvallisuuteen liittyvää

Saaristotilalle saapui 9 vuotta sitten ostaja, joka kehui kirkasta hanavettä ja pyysi myyjiä leipomaan limppua – tällainen on mies Airiston Helmen takana

Monille naisille kuukautiset ovat kivulias ja ärsyttävä juttu, joka häiritsee elämää kerran kuukaudessa.

Sen vuoksi yhä useampi brittinainen valitsee hormonaalisen ehkäisymenetelmän, jonka avulla kuukautiset voivat jäädä jopa kokonaan pois. Asiasta kertoi vastikään brittilehti The Guardian.

Niukentuvat tai kokonaan poisjäävät kuukautiset painavat myös suomalaisnaisten vaakakupissa, kun he valitsevat ehkäisyä.

– Suomessa sen ajattelu vasta onkin yleistä! Kuukautisten poisjäämistä tai niukentumista pidetään hyvänä ja tärkeänä asiana. Siihen liittyy myös rahallista säästämistä, kun ei tarvitse ostaa kuukautissuojia, perustelee osastonylilääkäri Oskari Heikinheimo Helsingin yliopistollisesta sairaalasta.

Säännölliset kuukautiset voivat lisätä rautapuuteanemiaa

Mutta tarvitseeko nainen säännölliset kuukautiset ollakseen terve? Asiantuntijoiden vastaus on, että ei tarvitse.

Ihmisen kehityshistoriassa kuukausittainen vuoto on itse asiassa poikkeus. Aiemmin naiset elivät ison osan elämäänsä raskaana tai imettivät, jolloin vuoto yleensä jää luontaisesti pois. Aiemmin kuukautiset myös alkoivat myöhemmin. Niiden alkamisikä on laskenut noin 17:stä noin 13 vuoteen.

Myöhemmin säännöllisiä kuukautisia on pidetty tärkeänä varmistuksena siitä, ettei nainen odota lasta.

Säännöllisestä vuotamisesta ei kuitenkaan ole terveydellistä hyötyä. Heikinheimon mukaan kuukautiset joka kuukausi voivat lisätä nuorten naisten raudanpuuteanemiaa merkittävästi. Joillekin kuukautiset ovat myös todella kivuliaat ja runsaat.

– Kuukautisilla ei ole naisen seksuaaliterveydelle merkitystä. Jos nainen ei halua tulla raskaaksi, niin kuukautisvuotona ulos tulevaa kohdun paksua limakalvoa ei tarvita, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija Katriina Bildjuschkin painottaa.

Tauot eivät ole tarpeellisia

Hormonaaliset ehkäisymenetelmät hämmentävät naisen luontaista kuukautiskiertoa, minkä myötä kuukautiset tavallisesti niukentuvat tai jäävät pois. Vuosikymmenien ajan on uskottu, että elimistön pitää saada tauko hormoneista.

On myös spekuloitu, että pillerit keksinyt gynekologi olisi halunnut mielistellä katolista kirkkoa ja sen vuoksi pillereille määrättiin "luonnollinen" viikon tauko. Totta on sekin, että aiemmin pillereissä oli enemmän hormoneja, minkä vuoksi taukoa pidettiin tärkeänä. Aiheesta kirjoittavat muun muassa sanomalehdet The Guardian ja The Telegraph sekä verkkosivusto Vice.

Tämän vuoden tammikuussa Britannian seksuaali- ja lisääntymisterveyden laitos uudisti ohjeistuksiaan ja totesi, ettei hormoneista enää tarvitse pitää taukoja.

Kaikki ehkäisymenetelmät eivät tietenkään sovi kaikille. Osa naisista saa hormonaalisista ehkäisymenetelmistä mielialamuutoksia, painonnousua ja haluttomuutta.

Jos yhdistelmäehkäisypillerit kuitenkin sopivat, niin voiko niitä syödä ilman terveyshuolia monta liuskaa putkeen?

– Voi hyvin. Tämä on mieletön mahdollisuus naiselle itse päättää, haluaako kuukautiset vai ei, myös THL:n Bildjuschkin toteaa ykskantaan.

Bildjuschkin kertoo kuulevansa asiakkailtaan usein tarinoita siitä, miten vuositolkulla pillereitä syönyt sisko ei tullut enää raskaaksi.

Bildjuschkin arvioi, että pillereitä syytetään liian herkästi. Ikä vaikuttaa hedelmällisyyteen, eikä voida tietää, olisiko ihminen tullut ilman pilleriputkeakaan raskaaksi.

Ehkäisyvalinnat näkyvät myös supermarketin hyllyllä

Britanniassa naisten ehkäisyvalinnat näkyvät myös supermarketin hyllyillä. Tamponien myynti on vähentynyt, kun naiset valitsevat enemmän sellaisia ehkäisymenetelmiä, joiden myötä kuukautiset jäävät pois. Ilmiöstä kertoo esimerkiksi brittilehti The Telegraph.

Osaltaan tamponien myynnin vähentyminen voi toki selittyä myös ikääntyvällä väestöllä ja muiden kuukautissuojien suosion kasvulla. Siteiden ja pikkuhousunsuojien myyntiluvut ovat kuitenkin pysyneet Britanniassa ennallaan.

Brittilehden mukaan yhä useampi englantilainen nainen käyttää pitkäkestoista ehkäisymenetelmää kuten ehkäisykapselia tai kierukkaa.

Suomalaiset 21–35-vuotiaat käyttävät eniten hormonaalisia ehkäisyvälineitä, kuten pillereitä tai ehkäisyrengasta, kertoo RFSU. Myös kondomin käyttäminen on todella yleistä.

Yli 35-vuotiaat suomalaisnaiset käyttävät yleisimmin hormonikierukkaa.

THL:n Katriina Bildjuschkin toivoo, että myös nuoret löytäisivät pillereiden ja kondomin ohelle pitkäkestoisen ehkäisymenetelmän kuten kierukan tai kapselin.

– Pitkään puhuttiin, että kierukka on synnyttäneiden naisten ehkäisyväline. Nyt markkinoilla on myös pienempiä ja vähemmän hormoneja sisältäviä malleja. Toivoisin kovasti, että pitkäaikaisen ehkäisyn käyttö lisääntyisi. Pillerin voi unohtaa, kierukkaa ei, Bildjuschkin sanoo.

Asiantuntija toivoo myös, että ehkäisyn aloittajat ja asiantuntijat pohtisivat aiempaa huolellisemmin, mitä tarpeita, odotuksia ja toiveita aloittajalla on varsinaisen ehkäisyn lisäksi.

Lue lisää:

E-pilleri on yhä suosituin ehkäisymenetelmä

Epäreilu verotus sai naiset tamponikapinaan Saksassa ja Tansaniassa – kuukautissuojia kohdellaan "luksustuotteina"

Miesten ehkäisypilleriä pitää odottaa vielä vuosia – miksi lääketeollisuutta ei kiinnosta miesten ehkäisy?

Kilpailukykysopimuksessa sovittiin, että työaikaa pidennetään 24 tuntia vuodessa. Näistä tunneista näyttää tulevan työmarkkinasyksyn kovin vääntö.

Osalla aloista kyse on kuudesta minuutista päivässä. Työehtosopimusneuvottelut käynnistyvät elo-syyskuun vaihteessa.

Palkansaajajärjestöt ovat sitä mieltä, että ilmaisten lisäminuuttien tekeminen loppuu. Työnantajat pitävät kiinni siitä, että työajan pidennys on tullut jäädäkseen, koska se on lisännyt suomalaisyritysten kilpailukykyä.

Kilpailukykysopimus oli edellisen hallituksen lempilapsi. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) ajoi sopimusta, jonka tavoitteena oli parantaa suomalaisten yritysten mahdollisuuksia pärjätä kilpailijoille esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa.

Yle kysyi kuudelta työmarkkinajärjestöltä, mitä ne veikkaavat syksyllä alkavan työmarkkinakierroksen vaikeimmaksi kysymykseksi.

Puheenjohtaja Riku Aalto, Teollisuusliitto

1. Mistä on tulossa suurin kiista ja miksi?

Luulen, että suurin keskustelun aihe tulee olemaan työaikaan liittyvät kysymykset. Totta kai palkankorotukset ja korotusmallit ovat aina keskeisessä asemassa neuvotteluissa.

2. Mikä olisi teidän ratkaisunne?

Teollisuusliiton tavoite on, että yhdessäkään meidän sopimuksessa ei ole kiky-tunteja.

3. Nähdäänkö lakkoja?

Lakko ei koskaan ole tavoiteltava asia. Toki neuvotteluprosessiin kuuluu myös niihin valmistautuminen. Toivottavasti neuvottelutulokset saadaan aikaan ilman työmarkkinahäiriöitä.

Puheenjohtaja Päivi Niemi-Laine, Julkisten ja hyvinvointialojen liitto

1. Mistä on tulossa suurin kiista ja miksi?

Neuvottelupöytään ovat nousemassa kiky-tunnit, samapalkkaisuus eli palkkatasa-arvo nais-ja miesvaltaisten alojen välillä sekä työntekijän hyvinvointiin liittyvät asiat.

2. Mikä olisi teidän ratkaisunne?

Ratkaisu voisi olla kiky-tuntien poistaminen tai kompensointi palkankorotuksena. Ilmaiset tunnithan tulivat yllättäen, pyytämättä ja ilmaiseksi.

Palkkatasa-arvon edistämiseen tarvitaan palkkaohjelmaa. Tällä kurottaisiin umpeen mies- ja naisvaltaisten alojen palkkakuilua ja samalla lisättäisiin julkisen työn houkuttelevuutta esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, jossa on huutava pula alan ammattilaisista.

3. Nähdäänkö lakkoja?

Sopiminen on ensisijainen tavoitteemme. Työmarkkinahäiriöt eivät ole meistä kiinni. Työnantajan kanssa sopien eteneminen on kuitenkin paras keino.

Puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen, Palvelualojen ammattiliitto

1. Mistä on tulossa suurin kiista ja miksi?

Palvelualoilla osa-aikaisiin ja nollatyösuhteisiin liittyvät kysymykset noussevat vahvasti esiin. Vastentahtoisen osa-aikatyön määrä on koko ajan lisääntynyt, ja osa-aikatyöstä saatavalla palkka ei palvelualoilla riitä turvaamaan toimeentuloa.

Tokihan palkkaan liittyvät kysymykset ylipäätään yleensä ovat neuvottelujen isoja kysymyksiä.

2. Mikä olisi teidän ratkaisunne?

Työnantajien lisätyöntarjoamisvelvollisuutta tulisi vahvistaa ja ottaa paremmin huomioon myös työntekijöiden tarpeet.

3. Nähdäänkö lakkoja?

Mahdoton lähteä ennakoimaan. Toivottavasti ei jouduta siihen tilanteeseen.

Työmarkkinajohtaja Minna Helle, Teknologiateollisuus

1. Mistä on tulossa suurin kiista ja miksi?

Työajan pidennyksen jatkumisesta on hyvin erilaiset näkemykset työantaja- ja palkansaajapuolella. Se tulee olemaan siksi erittäin vaikea ratkaista.

2. Mikä olisi teidän ratkaisunne?

Ratkaisut etsitään neuvottelemalla. Tavoitteemme on työajan pidennyksen jatkuminen. Se on keskeinen osa parantunutta kilpailukykyä ja elintärkeä myös työllisyyden kannalta. Sopimusten on kaikilta osin edistettävä kilpailukykyä ja mahdollisuuksia yrityskohtaisiin ratkaisuihin.

3. Nähdäänkö lakkoja?

Lakkoihin ei ole heikentyvän talouskasvun takia todellakaan varaa, eivätkä fiksuimmat ratkaisut muutoinkaan synny työtaistelu-uhkien avulla.

Toimitusjohtaja Tuomas Aarto, Palvelualojen työnantajat

1. Mistä on tulossa suurin kiista ja miksi?

Näyttää siltä, että ainakin jotkut palkansaajaliitot suunnittelevat tavoittelevansa kiky-sopimuksessa sovitun työajan pidennyksen pysyvää poistamista omista työehtosopimuksistaan.

Toivon, että näin ei tapahdu, koska työajanpidennyksellä on ollut iso positiivinen vaikutus Suomen kilpailukykyyn.

Työajan pidennystä ei ole tarkoitettu määräaikaiseksi ratkaisuksi.

2. Mikä olisi teidän ratkaisunne?

Ei ole mitään järkeä siinä, että huonontaisimme omilla ratkaisuillamme tilannettamme heti, kun olemme saaneet sieraimemme osittain veden pinnan yläpuolelle.

Kilpailukyvystä huolehtimisella ole erityinen merkitys myös julkisen talouden tasapainottamisessa ja työllisyyden parantamisessa.

3. Nähdäänkö lakkoja?

Toivon, että ei nähdä. Uskon liittojen kykyyn neuvotella järkeviä ratkaisuja lähtökohtaisesti ilman rähinöitä. Talousnäkymät ovat vähintäänkin utuiset ja myös hallitusohjelman täytäntöönpano edellyttää onnistunutta työmarkkinakierrosta.

Toimitusjohtaja Mari Kiviniemi, Kaupan liitto

1. Mistä on tulossa suurin kiista ja miksi?

Kaupan neuvottelut alkavat vasta tammikuussa ja valmistelevat keskustelutkin vasta syksyn aikana, siksi emme spekuloi vielä tässä vaiheessa neuvotteluita.

2. Mikä olisi teidän ratkaisunne?

Sama vastaus kuin edellä.

3. Nähdäänkö lakkoja?

Talouden näkökulmasta lakkoihin ei ole varaa.

Yksilöllistetty hoito on terveysalan asiantuntijoiden mukaan yksi iso tulevaisuuden kehityssuunta. Kun tähän asti sairauteen parhaiten tehoavaa lääkettä on haettu kokeilemalla, vastaisuudessa oikean lääkkeen löytämisessä hyödynnetään ihmisen geenejä. Ne vaikuttavat siihen, miten lääke tehoaa ja kuinka turvallinen sitä on käyttää.

Jo vuonna 2015 valmistuneessa kansallisessa genomistrategiassa linjattiin suunnitelmaa sille, miten geenitestejä pystytään lähitulevaisuudessa hyödyntämään julkisessa terveydenhoidossa.

Vielä geenitestien käyttö lääkehoitoa määrätessä on kuitenkin vähäistä, arvioi Lääkäriliitosta terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski. Hän uskoo, että tietämys geeneistä tulee mullistamaan lääkehoidon, mutta suuria muutoksia ei tapahdu Suomessa vielä lähivuosina.

Professori Mikko Niemi Helsingin yliopistosta puolestaan arvioi, että terveydenhuollossa on muutamien vuosien kuluttua alettava säännönmukaisesti tehdä lääkkeisiin liittyviä geenitestejä ja hyödyntää tietoa lääkkeitä määrättäessä.

Suomessa noin 2 000:sta käytössä olevasta lääkkeestä noin sadasta tiedetään, että ihmisen geneettiset erot vaikuttavat merkittävästi niiden toimivuuteen, Niemi sanoo.

– Tekniikka on kehittynyt, eikä testien tekeminen lähivuosina ole hinnasta kiinni. Itse testin lisäksi tarvitaan kuitenkin paljon muuta, että tulokset saadaan potilaiden hyödyksi. Lääkärit ja muut terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat koulutusta, että tulokset osataan tulkita oikein. Lisäksi hyötyä olisi automaattisista päätöksenteon tukijärjestelmistä, joissa lääkettä määrättäessä tietokone automaattisesti tarkistaa tietokannasta tiedot potilaan lääkehoidon kannalta merkittävistä geeneistä.

Niemi ei pidä mahdottomana, että 10–20 vuoden päästä Suomessa olisi käytössä 20 000 erilaista lääkettä, joita käytetään geeniprofiilin perusteella.

– Viime vuosina on tullut käyttöön aiempaa enemmän uusia lääkkeitä ja monet niistä on tarkoitettu yhä pienemmille potilasryhmille. Jo käytössä olevista lääkkeistä voi myös olla mahdollista saada nykyistä enemmän hyötyä kohdentamalla ne nykyistä paremmin oikeille potilaille.

1. Syöpä – tappavasta taudista krooniseksi harmiksi?

Yksilöllistettyyn hoitoon panostetaan maailmanlaajuisesti syövänhoidossa. Aiempaa yksilöllisemmällä hoidolla halutaan löytää yhä useammalle entistä tehokkaampia hoitoja.

Syöpään sairastuu joka kolmas suomalainen. Suomalainen syöpätutkimus ja -hoito ovat maailman kärkiluokkaa. Nykyään noin kaksi kolmesta syöpään sairastuneesta paranee.

Hurjaa vauhtia kehittynyt geeniteknologia on mahdollistanut yksilöllistetyn hoidon kehittämisen.

Syövänhoidossa yksilöllistetyllä hoidolla tarkoitetaan potilaan tai kasvaimen omien ominaisuuksien hyödyntämistä hoidossa. Tarkoituksena on tunnistaa ne potilaat, joiden hoitoon on jo tarjolla näihin ominaisuuksiin sopivaa täsmähoitoa.

Yksi esimerkki täsmähoidosta on Suomessa viime vuonna hyväksynnän saanut CAR-T-hoito, jossa ihmiseltä kerätyt t-solut geenimuokataan ja valjastetaan hyökkäämään syöpäsoluja vastaan.

– Syöpäkasvaimista voidaan tunnistaa poikkeavat geenit, jotka sen aiheuttavat. Tässä puhutaan siis geeniprofiloinnista ja sen hyödyntämisestä hoidon valinnassa. Osin se on jo arkipäivää, sanoo HUS Syöpäkeskuksesta professori Kimmo Porkka.

Lue myös: Leukemia-diagnoosi ei enää ole kuolemantuomio – Geenimanipuloidut valkosolut tulossa käyttöön hoitomuotona myös Suomessa

Isoja edistysaskeleita on otettu muun muassa keuhko-, munuais- ja rintasyövän hoidossa. Porkka uskoo, että geeniprofilointia voidaan hyödyntää tulevaisuudessa yhä enemmän erityyppisten ja -vaiheisten syöpien hoidossa.

– Kaikista syövistä voidaan selvittää keskeiset geenipoikkeavuudet. Kun siitä tulee rutiininomaista, niin sellaista tautia ei enää olekaan, johon sitä ei voisi soveltaa, sanoo Porkka.

Nykyään yksilöllistettyä hoitoa saa vain pieni osa potilaista, alle 20 prosenttia. Porkka uskoo, että viidestä kymmenen vuoden kuluttua päästään tilanteeseen, jossa 50–80 prosenttia sairastuneista saa yksilöllistettyä hoitoa.

Porkka sanoo olevansa tulevaisuuden suhteen luottavainen ja uskoo muutoksen tapahtuvan yllättävän nopeasti. Sairauden parantaminen kokonaan on lopullinen tavoite, mutta aina siihen ei päästä.

– Syöpä on osittain jo kroonistunut ja ensimmäinen tavoite onkin, että se muuttuisi nopeasti tappavasta taudista krooniseksi, eli siitä tulisi samanlainen kuin diabeteksestä tai verenpainetaudista. Ne eivät parane, mutta niitä voidaan hoitaa ja niiden kanssa voi elää.

– Jotta siihen päästään niin hoidon yksilöllistäminen on tärkeää eli oikea potilas kohtaa oikeat lääkkeet, Porkka jatkaa.

Lue myös: Tutkija: Tulevaisuudessa syövästä voi tulla krooninen sairaus – yhä useammin kuriin täsmälääkkeillä

Neutronikiihdytin tositoimiin ensi vuonna Helsingissä

Sädehoito on yksi hoitomuoto syövänhoidossa ja siinä otetaan ensi vuonna merkittäviä edistysaskelia. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä HUS:ssa hoidetaan ensi vuonna ensimmäiset tutkimushoidossa olevat potilaat boorineutronikaappaushoitoon (BNCT) soveltuvalla neutronikiihdyttimellä.

Kyseessä on maailman ensimmäinen sairaala-alueelle sijoitettu neutronikiihdytin, sanoo HUS Syöpäkeskuksen johtava ylilääkäri Johanna Mattson. Hän pitää käyttöönottoa poikkeuksellisena saavutuksena.

Hoitomuotoa tutkittiin aiemmin 2000-luvulla Otaniemessä sijainneen ydinreaktorin tuottamalla neutronisäteilyllä, kertoo HUS tiedotteessa. Mattsonin mukaan uutta hoitomuotoa tutkitaan ensin pään ja kaulan alueen syöpien hoidossa, joissa on jo aiemmin saatu erittäin hyviä hoitotuloksia.

– Jatkossa BNCT-hoitoa on tarkoitus tutkia myös muiden syöpien hoidossa ja yhdistämällä sitä lääkehoitoihin.

Yksinkertaistetusti hoito toimii seuraavasti: Tiputuksena annettava boori hakeutuu syöpäsoluun kantaja-aineen avulla, minkä jälkeen syöpäkasvaimeen kohdistetaan neutronisäteily. Hoidossa boorin ja neutronin kohdatessa ydinreaktio on niin voimakas, että hoitokertoja tarvitaan vain yksi tai kaksi. Biologisesti kohdennettu sädehoito säästää myös ympäröiviä terveitä kudoksia säteilyltä.

2. Oma terveysdata talteen, tekoäly lähivuosina isossa roolissa

Sitrassa tulevaisuuden terveyttä ja teknologian hyödyntämistä on mietitty pitkään. Esimerkiksi Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen teettämän tuoreen kyselyn mukaan kansalaiset mittaavat omaa terveyttään, mutta vain harva on hyödyntänyt mittaamiaan tietoja lääkärin vastaanotolla.

Asiantuntijat uskovat itsensä mittaamisen ja sen hyödyntämisen muuttavan terveydenhoidon käytäntöjä merkittävästi. Sitrasta johtaja Antti Kivelä uskoo, että 10–15 vuoden kuluessa ihmisen oman terveyden mittaaminen siirtyy entistä enemmän kotiin ja ihmiselle itselleen, jos hän niin haluaa.

Datan ja tiedon kerääminen siirtyy tulevaisuudessa reaaliaikaan, eikä niin että lääkäriin mennään vasta sitten, kun tulee oireita. Olennaista on, miten tieto jaetaan ja hyödynnetään potilaan ja hoitohenkilökunnan välillä, Kivelä pohtii.

– On jo rannekelloja, jotka pystyvät mittaamaan verenpainetta. 10–15 vuoden päästä sinulla on sormus, rannekello tai ihon alla siru, joka mittaa sinua koko ajan. Sitten tuloksiin voidaan reagoida. Absoluuttinen arvo ei ole tärkein, vaan muutos, Kivelä pohtii.

Informaatioteknologian ja tekniikan professori Pekka Neittaanmäki Jyväskylän yliopistosta uskoo, että tekoäly on jo viiden vuoden päästä merkittävässä roolissa niin tavallisen kaduntallaajan arjessa kuin terveydenhoidon ammattilaisten työssä. Jyväskylän yliopistossa tekoälyn mahdollisuuksia on tutkittu diabeteksen ja mielenterveyden hoidossa. Tulosten perusteella tekoäly on merkittävässä roolissa tulevaisuudessa kroonisten sairauksien hoidossa ja sairauksien ennaltaehkäisyssä.

– Esimerkiksi insuliinitasoa voi seurata sovelluksen avulla, ja saat siitä palautetta kännykkään tai ranteeseen. Tekoälyn avulla saat henkilökohtaista ohjausta, eli lääkäri korvataan palveluohjelmistolla, Neittaanmäki sanoo.

Lue myös: Diabeteksen hoito on mullistunut – ei enää päivittäisiä verinäytteitä sormenpäistä

Neittaanmäen mukaan kyse ei ole haihattelusta vaan tekoälyn hyödyntämiselle on tehty järjestelmällistä pohjatyötä Suomessa vuosikausia.

– Missään muualla maailmassa ei ole niin kattavaa terveystietoa kuin Suomessa. Tämä luo pohjan sille, että voidaan tehdä tekoälypohjaisia ratkaisuja yksilötasolla ja kansallisesti, Neittaanmäki sanoo.

Hän uskoo kotona mitattavat terveystiedot ovat kansallisessa käytössä viiden vuoden sisällä.

– Esimerkiksi erilaisissa rannekkeissa ja sormuksissa tätä jo käytetään, mutta data menee vain laitteen toimittajalle. Olennaista on, että tiedot olisivat osa kansallista terveysjärjestelmää. Eli Kanta-järjestelmässä on minun tietoni ja sinne välittyy uutta tietoa vaikkapa sormuksen kautta. Tällöin Kanta ja alueellinen järjestelmä tietävät muut sairauteni, joten sen pohjalta tekoälypohjainen ohjelmisto osaa yhdistää eri tiedot ohjata minua eteenpäin.

– Uskon, että tämä on yhden tai kahden vuoden päästä ainakin pilottivaiheessa.

Lue myös: Reima Venhe varmistaa älylaitteesta, onko elänyt oikein – Lääkäri: “Hyvinvoinnin ylisuorittajille pelkkä askelmittari voi olla liikaa”

3. Diabetesrokote ensi vuonna ihmiskokeisiin, alzheimer-rokotteessakin edistystä

Suomessa rokotetutkimusta on tehty vuosikymmeniä ja tulevaisuuden näkymät ovat mielenkiintoiset esimerkiksi ykköstyypin diabeteksen ja alzheimerin tautiin kehitettävissä rokotteissa.

Tieteelliset tutkimukset viittaavat siihen, että enterovirukset saattaavat aiheuttaa merkittävän osan ykköstyypin eli erityisesti lasten sairastamasta diabeteksesta.

Näiltä enteroviruksilta suojaavaa rokotetta valmistetaan parhaillaan Hollannissa. Nykyisen aikataulun mukaan ihmisillä tehtävät tutkimukset alkavat Suomessa ensi vuonna, sanoo professori Heikki Hyöty Tampereen yliopistosta.

– Kyseessä on iso hyppy kehitystyössä. Ensimmäiset tutkimukset painottuvat rokotteen turvallisuuden ja toimivuuden varmistamiseen, Hyöty sanoo.

Myös Alzheimerin tautiin on kehitetty rokotetta vuosikausia. Ensimmäiset rokotteet kehitettiin 1990-luvulla, mutta tuolloin se sai aikaan pahoja haittavaikutuksia. Nyt viimeisen kymmenen vuoden aikana rokotetta on kehitetty uudelleen, turvallisemmiksi ja paremmin tuloksin.

Turun yliopiston professorin Juha Rinteen vetämässä kliinisessä tutkimuskeskuksessa tutkitaan alzheimerin tautiin tarkoitettua rokotetta, joka on tällä hetkellä 2. vaiheen kliinisessä tutkimuksessa, jossa arvioidaan alustavasti rokotteen tehoa. Aikaisempien tulosten perusteella rokote on hyvin siedetty, eikä sen käytössä ole ilmennyt merkittäviä haittoja.

– Seuraavan kahden kolmen vuoden aikana saadaan enemmän tuloksia rokotteen tehosta ja sen jälkeen voimme testata sitä isommalla tutkittavien joukolla.

Lue myös:

Orionin syöpälääke sai myyntiluvan pikakäsittelyllä Yhdysvalloissa

Tekoäly nopeuttaa diagnooseja ja ohjaa yksilöllisempään hoitoon terveydenhoidossa – kone kertoo jo uniapneapotilaan voinnista etänä

Viime talvena, kun keskustelu vanhustenhoidosta roihahti täysiin liekkeihin, päätti pääasiassa yövuoroja tekevä lähihoitaja ottaa Yle Uutisiin yhteyttä:

Hei. Kirjoitan koska tuntuu siltä. Olen lähäri, eli lähihoitaja, uudelleen kouluttautunut aikuinen. Yötyövuoro päättyi juuri.

Hän on uusmaalaisessa kunnan ja yhdistyksen pyörittämässä vanhusten hoivakodissa työskentelevä ihminen.

Hän kertoo olevansa turhautunut, koska kukaan ei kuuntele, vaikka vanhustenhoidossa olisi paljon korjattavaa. Ei kuunnella liitossa eikä työnantajan suunnalta.

Työssäni yöllä voi olla, että käyn vain kaksi kertaa kurkkaamassa ovella, miten vanhus voi. Sen tehokkaampaan hoitoon ei ole aikaa, koska pilkon ja kuorin seuraavan päivän aterioita ja siivoan.

Hänen mielestään kunnissa pitäisi laittaa terveystarkastajat liikkeelle, koska hoitaja joutuu perunoiden kuorimisen lomassa joskus myös pyyhkimään pyllyjä.

Yle pyysi lähihoitajaa pitämään päiväkirjaa yhdestä tavallisesta yöstä.

Siitä selviää, että reippaasti yli puolet yövuorosta menee muuhun kuin hoivatyöhön – siivoamiseen, pyykkäämiseen ja ruuanlaittoon.

Tässä hänen merkintänsä.

Lähihoitajan yövuoro alkaa raportilla

Raportissa pyritään kertomaan tiiviisti päivän ja illan tapahtumat. Tärkeät asiat välitetään sanallisesti.

Monilla keikkatyöläisillä työvuoro tosin päättyy aiemmin kuin vakituisilla. Tällöin keikkatyöntekijä kertoo omien hoidokkiensa asiat kello 21.00 saakka olevalle työntekijälle – ja jotain tärkeää voi jäädä sanomattakin.

Jos vain suinkin ehdin, luen päivän tapahtumat koneelta iltavuorolaisen lähdettyä kello 21.

Tässä kohtaa saattaa jo joutua ohimennen laittamaan pyykkiä koneeseen, loppuja tiskejä astianpesukoneeseen ja tekemään muuta pientä, mikä iltavuorolta on jäänyt hoitamatta.

Tähän kaikkeen menee ehkä puolisen tuntia, ennen kuin pääsen tekemään kierroksen asiakkaiden luona.

Kello 21.00

Lääke yhdelle asiakkaalle. Hän nielee nykyään huonosti.

Ensimmäinen kierros kestää noin puoli tuntia. Kakkoskerroksessa raportit, sieltä ykköskerrokseen.

Vaihtelevasti joku tarvitsee jo silloin wc-apua tai vaipan vaihtoa. Ei voi tietää etukäteen.

Usein pyyhkäisen ensimmäisen kerroksen lattian tässä välissä ja tyhjennän astianpesukoneen, pyyhin ruokapöydän ja katan aamupala-astiat. Jos joku asiakkaista on liikkeellä ja hääräilee, en voi laittaa astioita pöytään, vaan työ on jätettävä aamun puollelle.

Tarkistan myös, tarvitaanko jääkaappiin täydennystä.

Kello 22.00

Takaisin kakkoskerrokseen.

Kuppi kahvia, aikataulutus yön tehtävistä, seuraavan päivän ruokalistan tarkistus.

Jos seuraavana päivänä on karjalanpaistia, yövuorolainen laittaa sen hautumaan aamuyöstä.

Tämän jälkeen:

• perunankuorinta, noin puoli tuntia (talossa erittäin huono kuorimaveitsi, unohtui oma ottaa mukaan)
• voileipien valmistus
• haudepuurokattilat valmiiksi, aamulla porisemaan
• toisen kerroksen yleisten tilojen lattioiden pyyhkiminen
• pyykkien vaihtaminen koneeseen
• edellisten pyykkien viikkaus telineiltä
• henkilökunnan wc:n pesu

Yllä mainittuihin aputoimintoihin kuluu aikaa noin 1,5–2 tuntia.

Laitoin myös sämpylätaikinan nousemaan huomatessani, että vaalea leipä oli loppu.

Työ keskeytyy, jos joku tarvitsee apua esimerkiksi wc-käynnille.

En toisaalta voi tietää, mitä toisessa kerroksessa tapahtuu, enkä voi auttaa asiakkaita siellä, koska monitorit sijaitsevat toimistossa.

Kello 00.30

Teen kierroksen: mittaan verensokerin yhdeltä, tarkistan vaippoja, vaihdan asentoja toiselle kyljelle.

Yksi asiakas voi viedä puoli tuntia.

Kello 02.00

Jätän ykköskerroksen, ellei ole tullut hälytyksiä.

Aiemmin tällainen hälytys saattoi tulla esimerkiksi asiakkaalta, joka asustaa puolisonsa kanssa samassa kaksiossa. Puoliso saattoi lähteä alkuyöstä kuljeskelemaan, mennä toisten huoneisiin ja sotkea paikkoja eritteillä.

Tällöin jouduin menemään auttamaan vaikkapa kesken keittiötöiden. Nykyään puoliso on vuoteessa laitojen takana eikä liiku enää omatoimisesti.

Tänä yönä muutama ihminen tarvitsee apua wc-käyntiin. Yöllä toiminnot ovat hitaita.

Omatoimisesti wc:ssä käy kaksi asiakasta. Tarkistan muilta vaipat. Yksi rouva on herännyt käymään wc:ssä ja jäänyt pyörimään yhteisiin tiloihin, saattelen hänet takaisin vuoteeseen.

Jään usein tämän kierroksen jälkeen toimistoon tekemään välikirjaukset tähänastisista tapahtumista, ettei aamulla tule kiire.

Tässä välissä tarkistan myös lääkedosetit. Hankalat ja mahdolliset lääkemuutosten tarkistukset jätän suosiolla, en halua tehdä virheitä.

Kello 05.00

Panen puurokattilat kuumenemaan. Lataan kahvinkeittimen aamuvuorolle.

Aamuyöstä viikkaan loput pyykit. Nämä aputyöt vievät yöstä riippuen kahdesta kolmeen tuntia.

Jos on tullut eritepyykkiä, vie pyykkihuolto isomman osan yön työajasta.

Kello 06.00

Kurkkaan vielä huoneisiin, kirjaan loput tapahtumat, vien roskat.

Yhteenveto: Noin 2,5 tuntia varsinaista hoivatyötä

Lähihoitaja kirjasi siis yhden tavallisen yön tapahtumat. Mitään erikoista ei sattunut, asukkaatkin pääosin nukkuivat.

Kirjauksesta on laskettavissa, että kyseisessä yövuorossa varsinaiseen hoivatyöhön meni noin 2,5 tuntia.

Koko muu työaika kului avustavissa tehtävissä, kuten pyykkihuollossa, ruuanlaitossa ja siivouksessa. Yksi ja sama käsipari hoitaa kaiken mahdollisen lääkkeitä ja roskahuoltoa myöten.

Yövuoroissa jo pelkkä valvominen on elimistölle raskasta. Jos joutuu vielä tekemään näitä aputöitä hoitotyön lisäksi, on se aika hurjaa.

Lähihoitaja on sitä mieltä, että tietyt toiminnot yöllä voivat olla jopa turvallisuusriski, esimerkiksi poistuminen hoivakodista roskien viemisen takia.

Hän kertoo, että kyseiseen hoivakotiin tulee lounas kunnan keittiöstä. Päivällinen ja viikonlopun ruuat valmistetaan työvuoroissa.

Harmittaa, että ruokapuolta hoitavat osin sitä osaamattomat ihmiset. Itselläni on ravitsemusalan koulutus aiemmasta elämästäni. Joskus kauhistuttaa, mitä 100-vuotiaille oikein tarjotaan, nuorille tarkoitetusta ruokavaliosta.

Lähihoitaja kertoo yrittäneensä jo vuoden ajan turhaan kertoa näkemyksistään.

Mielestäni on järkyttävää, ettei sillä ole väliä, onko mummo kotihoidon varassa kotonaan, eli yksin yöt kello 22 ja 08 välillä, vai onko hän muka "ympärivuorokautisessa" valvonnassa.

Lähihoitaja itse on eniten huolissaan siitä, ettei voi olla läsnä vanhuksille, kun pitää olla siivooja ja keittäjäkin. Hänen mielestään näin ei saa jatkua.

Yökkö ei voi olla läsnä, koska on muita hommia. Pyykit, ruuat ja siivoukset vievät todella paljon aikaa, enkä silloin voi olla saattohoitopotilaan vieressä.

Saattohoidossa olevalla ihmisellä puolestaan on aika käymässä vähiin.

Lähihoitajan kirjoitus ja kommentit julkaistaan poikkeuksellisesti anonyyminä hänen pyynnöstään.

Lue myös:

Synkkä ennuste: Joka kolmas opettaja ja lähihoitaja jää kymmenen vuoden kuluessa eläkkeelle – “Riittääkö työvoimaa peruspalveluihin?"

Lähihoitajan karu arki: 11 keikkaa päivässä – "Et kuole ainakaan minun vuorollani"

Helsingin poliisi määräsi tänään 40 euron rikesakot neljälle nuorelle miehelle, jotka ajoivat sähköpotkulaudalla jalkakäytävällä Helsingin keskustassa Pohjoisesplanadilla.

Ylikomisario Dennis Pastersteinin mukaan kyseessä on todennäköisesti ensimmäinen kerta, kun poliisi määrää sakkoja sähköpotkulaudan käytöstä jalkakäytävällä.

– Meille on tullut paljon palautetta siitä, että jalkakäytävillä pyöräillään ja ajetaan sähköpotkulaudalla. Valvoimme tänään liikennettä Helsingin keskustassa ja annoimme neljälle nuorelle miehelle sakot.

Pastersteinin mukaan nuoret olivat kotoisin Helsingin lähialueilta. He käyttivät potkulautoja ensimmäistä kertaa eivätkä tienneet, että niillä ei saa ajaa jalkakäytävällä.

– Heillä kävi huono tuuri, kun herkuttelurahat menivät sakkoihin. Eihän tämä ole vakavin rikos, mutta siihenkin täytyy poliisin puuttua, Pasterstein sanoo.

Entinen sosiaali- ja terveysministeri Hanna Mäntylä (sin.) on lopettanut Euroopan neuvoston erityisneuvonantajana, kertoo Hufvudstadsbladet.

Ulkoministeriön henkilöstöyksikön päällikkö Jyri Järviaho vahvistaa, että eduskunnan vuonna 2017 jättänyt Mäntylä on lopettanut työnsä kesäkuussa. Järviaho on vaitonainen pestin loppumisen syistä.

Soinin junaileman Mäntylän työpaikan toimeksiantaja on ollut muodollisesti sisäministeriön Kriisinhallintakeskus Kuopiossa. Liki 8000 euron kuukausipalkkaa on maksettu Suomesta.

Kriisihallintakeskuksen johtaja Kirsi Henriksson sanoo HBL:lle, että päätös oli Mäntylän ja toimeksiantajan yhteinen.

– Tulimmme yhdessä siihen tulokseen, ettei ollut tarvetta jatkaa nimitystä.

HBL:n eri lähteiden mukaan Mäntylä sijoitettiin toisiin tehtäviin jo viime vuonna, koska hänen työpanokseensa oltiin tyytymättämiä.

Pohjoiskorealainen sotilas on yrittänyt loikata Etelä-Korean puolelle demilitarisoidulla vyöhykkeellä, joka sijaitsee maiden välisellä rajalla.

Sotilas havaittiin lämpökameran avulla Imjinin joen lähettyvillä. Etelä-Korean joukot ottivat miehen haltuunsa keskiviikkona ennen puoltayötä paikallista aikaa.

Mies on kertonut halunneensa loikata etelään. Hänen henkilöllisyydestään tai motiiveistaan ei ole tietoa.

Sadat pohjoiskorealaiset pyrkivät etelään vuosittain, mutta suurin osa kulkee ensin Kiinaan ja sen jälkeen yleensä vielä toisen maan kautta Etelä-Koreaan. Loikkaukset raskaasti aseistetulla demilitarisoidulla vyöhykkeellä ovat harvinaisia.

Tunnetuin tapaus on marraskuulta 2017, jolloin pohjoiskorealainen sotilas ryntäsi läpi rajakylän. Rajakylässä sijaitsee demilitarisoidun vyöhykkeen raja-asema, jossa turisteilla on mahdollisuus vierailla.

Miehen pako pääsi kansainvälisiin otsikoihin, kun video paosta ja Pohjois-Korean sotilaiden kiivaasta tulituksesta nousi julkisuuteen. Mies sai useita osumia luodeista, mutta hän selvisi hengissä.

Keskiviikkona tapahtunut loikkaus oli vasta kolmas luotisateessa paenneen sotilaan jälkeen. Viimeisin tapaus on marraskuulta 2018.

Yli 30 000 ihmistä on yrittänyt paeta Pohjois-Koreasta etelään sen jälkeen, kun sota erotti alueet toisistaan.

Loikkaukset toisinpäin ovat äärimmäisen poikkeuksellisia, mutta viime kuussa 72-vuotias eteläkorealainen mies loikkasi Pjongjangiin.

Mies seurasi vanhempiansa, jotka olivat tehneet vastaavanlaisen loikkauksen 1980-luvulla. Pieni määrä eteläkorealaisia on vuosikymmenien saatossa loikannut pohjoiseen taloudellisten vaikeuksien takia.

Pohjois-Korea ei ole kuitenkaan palauttanut maahan loikanneita etelään, sillä heistä ei ole juurikaan hyötyä maan propagandalle.

Koreat sopivat viime vuonna, että ne pyrkivät helpottamaan jännitteitä rajalla vähentämällä maamiinoja ja vartiopaikkoja sekä riisumalla vartijoita aseista.

Lue lisää:

Etelä-Koreaan paennut ja rajalla ammutuksi tullut pohjoiskorealainen sotilas tuli tajuihinsa – katso video rajanylityksestä

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump on tarjonnut Venäjän presidentille Vladimir Putinille apua Venäjällä roihuavien metsäpalojen sammutustöihin. Valtionpäämiehet keskustelivat puhelimitse keskiviikkona, kertovat uutistoimistot Tass ja AFP.

Kremlin julkaisemassa tiedotteessa sanotaan, että Putin on ottanut Trumpin avuntarjouksen aloitteena Yhdysvaltojen ja Venäjän välisten suhteiden täysimittaiselle palauttamiselle.

Trumpin kanslia teki aloitteen puhelinkeskustelulle, jonka päätteeksi Putin kiitti Trumpia avun tarjoamisesta tulipalojen sammutustöihin. Putin kertoi Venäjän kuitenkin jo aloittaneen ilmasammutukset Siperiassa.

Valkoisen talon tiedotteen mukaan Trump esitti huolensa laajoista maastopaloista. Lisäksi he keskustelivat maiden välisestä kaupasta.

Presidentti Putin määräsi keskiviikkona Venäjän asevoimat osallistumaan metsäpalojen sammutustöihin.

Metsäpalot kattoivat maanantaina jo yhteensä yli 3,2 miljoonan hehtaarin alueen Jakutiassa, Krasnojarskissa ja Irkutskissa.

Lue lisää:

Venäjä aloitti Siperian valtavien metsäpalojen ilmasammutuksen – yli kolmen miljoonan hehtaarin roihut uhkaavat nopeuttaa ilmastonmuutosta

Kello on puoli kuusi aamulla Vilnan päärautatieasemalla. Päähallin elektronisen näyttötaulun mukaan Visaginasiin menevän junan pitäisi lähteä raiteelta neljä klo 5.42, mutta sellaista junaa siellä ei näy. Eikä näy missään muuallakaan. Pyydän apua asemahallissa pyörivältä miespuoliselta virkailijalta, joka kehottaa odottamaan, kohta varmaan kuulutettaisiin. Itse asiassa kuulutuksia tuleekin tiuhaan tahtiin, mutta liettuaksi. Kello tikittää uhkaavasti, eikä auta muu kuin käydä kaikki laiturit järjestelmällisesti ja yksitellen läpi.

Visaginasin juna löytyy, sieltä vihonviimeiseltä laiturilta – tietenkin. Täpäräksihän tämä meni: juna nytkähtää liikkeelle oikeastaan heti sen jälkeen, kun olen astunut sisälle.

Junassa on kohtuullisen mukavat, joskin lyhyellä selkänojalla kruunatut penkit ja isot ikkunat, joista voi katsella ohitse lipuvia, aamuhämärän tummentamia maisemia. Elektropedas, Byazdonis, Pailgis. Ihmiset ovat aikaisin liikenteessä ja jokaiselta asemalta nousee kyytiin muutamia uusia matkustajia. Kokonaisvaikutelmaa kuvaa kuitenkin sana puolityhjä. Omassa vaunussani on karun näköisiä työmiehiä, jotka käyttävät vessaa yleisenä röökikoppina.

Puolivälissä matkaa taivas alkaa mustua ja Visaginasia lähestyttäessä asutus vähenee ja metsät sakenevat. Tihkusade täplittää junan ikkunoita. Kahden tunnin ja vartin jälkeen juna pysähtyy Visaginasin pienellä asemalla, josta bussi kuljettaa ihmiset parin kilometrin päässä sijaitsevaan kaupunkiin.

Brutalistisen arkkitehtuurin ytimessä

Visaginas on varsin hämmentävä näky. Tiheiden mäntymetsien keskeltä kohoaa kuin varoittamatta brutalistisen arkkitehtuurin kiistaton helmi. Visaginas suunniteltiin ja rakennettin 1970-luvulla Ignalinan ydinvoimalan työntekijöiden asuinpaikaksi. Sen piti olla kommunistisen utopian huipentuma: moderni avaruusajan mallikaupunki, josta löytyy ankaraan tyyliin rakennettujen korkeiden kerrostalojen ohella kaikki tarpeellinen kouluista ja kirjastoista urheilukeskuksiin.

Ehjä arkkitehtoninen kokonaisuus tuo estetiikaltaan mieleen Helsingin Itä-Pasilan. Ilmasta katsottuna Visaginasin piti alunperin muistuttaa perhosta, mutta viehko idea jäi ilmeisesti resurssipulan takia puolitiehen: keskivartalo ja yläsiivet tosin on mahdollista kartasta erottaa.

Ihmiset odottelevat Taikos-kadulla bussia. Kadunvarressa on kojuja, joissa myydään kukkia ja vihanneksia. Kolossaalisesta rakennustyylistä huolimatta luonto tuntuu olevan koko ajan läsnä: vieressä on järvi uimarantoineen ja männyt huojuvat kerrostalojen kupeessa.

Taivas on kuin lyijynharmaata lasia ja punaisilla tiilillä verhotut rakennukset kiiltelevät tihkusateessa. Suuntaan perhosen vasemman siiven yläkulmassa sijaitsevaan viešbutisiin eli B&B Idile -hotelliin, jossa Chernobyl-sarjan kuvausten aikana asui HBO:n työntekijöitä.

– Chernobyl-sarja on ollut Visaginasille iso juttu. Odotimme sarjan näkemistä malttamattomina ja sen ovat katsoneet täällä oikeastaan kaikki. Jotkut kaupungin asukkaista olivat sarjassa mukana myös näyttelijöinä ja nyt he ovat paikallisia julkkiksia, Idilen omistaja Tatjana Goloskokova toteaa.

Ignalinan ydinvoimalan lisäksi sarja on tuonut turistivirtoja myös itse kaupunkiin, tosin lähinnä päiväretkeläisiä. Visaginasin houkuttimena toimivat nimenomaan poikkeuksellinen tarina ja tuntemuksia puolesta ja vastaan herättävä arkkitehtuuri: toisille se on vau, toisille kauhistus.

– Alueella ei juuri yövytä, mikä on meille haaste. Lisäksi Ignalinan ydinvoimalalalla on ollut kokemusta ja rutiinia turismista jo ennen Chernobyl-sarjaa. Tällä hetkellä Visaginas houkuttelee etenkin sellaisia turisteja, jotka ovat kiinnostuneita hieman erikoisemmista asioista, kuten tässä tapauksessa ydinvoimalan kupeeseen rakennetusta entisestä neuvostokaupungista. Jotkut tosin saattavat todeta, että onpas kamalan näköistä, mutta eihän kaikkia voi miellyttää, Goloskokova hymyilee.

Näkymättömän säteilyn ehdoilla

Ignalinan ydinvoimala sijaitsee reilun kymmenen kilometrin päässä Visaginasin keskustasta, eikä sinne kulje julkisia liikennevälineitä. Ensimmäinen havainto voimalasta on tienhaarassa sijaitseva viiden betonipilarin muodostama, usean metrin korkuinen "kyltti", jossa lukee laitoksen liettuankielinen nimi Ignalinos Atominė Elektrinė. Pilarien erikoisesta ja rapistuneesta, silti ultramodernista designista tulee mieleen ulkoavaruuden vierailijoiden tuhansia vuosia sitten maan kamaralle jättämä muistomerkki.

Parin kilometrin päässä eteen ilmestyvä näky tarjoaa lisää yllätyksiä: en ollut arvannut, että kyse on näin valtavasta kokonaisuudesta – ydinvoimala ja siihen limittyvät rakennukset tuntuvat jatkuvan silmänkantamattomiin.

Kokonaisuutena Ignalina oli silloisen Neuvostoliiton kunnianhimoisimpia ja suurimpia hankkeita. Ydinvoimalaa ryhdyttiin rakentamaan vuonna 1974, ja sen ensimmäinen yksikkö otettiin käyttöön yhdeksän vuotta myöhemmin. Kakkosyksikkö valmistui 1987, mutta kolmosyksikön rakennustyöt keskeytettiin pari vuotta myöhemmin Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden takia.

Ignalinan rakennelmiin on käytetty muun muassa yli kolme ja puoli miljoonaa kuutiometriä betonia ja teholtaan se oli oman aikansa suurin ydinvoimala, joka tuotti sähköä koko läntisen Neuvostoliiton alueelle. 26:n vuoden aikana Ignalina tuotti 307,9 miljardia kilowattituntia sähköä. Ydinvoimalan toiminta päättyi vuonna 2009 – se oli ehto, jonka perusteella Liettua hyväksyttiin EU:n jäseneksi.

Suuntaan kompleksin informaatiokeskukseen, josta turistit aloittavat ekskursionsa ja jossa on ydinvoimalan historiaan liittyvä näyttely: työntekijöiden asuja, valokuvia ja yleistä tietoa voimalan toiminnasta. Informaatiokeskuksessa tapaan tiedottaja Diana Lasyten ja esittelykierroksia vetävän Jurgita Norvaišienėn. Olin etukäteen ajatellut kysyä kummaltakin, muistavatko he vuonna 1986 tapahtunutta Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuutta, mutta molemmat ovat kuitenkin kolmikymppisiä nuoria naisia, eli se siitä kysymyksestä.

Aluksi saan katseltavakseni kymmenminuuttisen, teknisesti moitteettomasti toteutetun esittelyfilmin. Siinä muun muassa haastatellaan paikallisia ihmisiä, jotka korostavat tuntevansa olonsa ydinvoimalan läheisyydessä täysin turvalliseksi.

Myös Lasyte muistuttaa useaan otteeseen siitä, kuinka oleellisia turvallisuusasiat Ignalinassa edelleen ovat, vaikkei voimala ole ollut toiminnassa vuosikymmeneen. Voimalaan ei esimerkiksi pääse vierailemaan tuosta vaan, esimerkiksi omalla kohdallani tämä tarkoitti useamman viikon kestänyttä prosessia – jouduin muun muassa lähettämään tarkat tiedot valo- ja videokuvauskalustostani sarjanumeroineen kaikkineen ennen vierailua.

Koska vierailuni koskee kontrolloitua aluetta, jossa on edelleen radioaktiivista säteilyä, myös pukeutumisen kanssa pitää olla tarkkana. Ensin riisuudun alastomaksi, sitten puen päälleni pitkähihaisen paidan, housut, sukat ja käsineet. Housujen lahkeet pistetään tiukasti sukanvarren sisään ja sitten päälle puetaan toinen vaatekerros. Päähän pistetään kaikki hiukset peittävä myssy, jonka päälle laitetaan vielä suojakypärä. Myös statiivin jalat suojataan usealla kerroksella muovia. Kännykkää, lompakkoa tai mitään muutakaan ei saa ottaa mukaan.

Ignalinan ydinvoimalassa on useita ehdottomia sääntöjä, jotka voivat maallikon näkökulmasta tuntua oudoilta. Usein ne perustuvat siihen tosiasiaan, että vaikka radioaktiivinen säteily on näkymätöntä, se voi kulkeutua paikasta toiseen. Kun esimerkiksi siirrytään kontrolloimattomalta alueelta kontrolloidulle alueelle, alkaa kenkienvaihtorumba. Kontrolloidulla alueella ollut kameran jalusta taas ei saa koskettaa lattiaa kontrolloimattomalla alueella. Ilman kulkukorttia ja siihen sisältyvää koodia sekä henkilötiedot sisältävää virallista paperia ei pääse liikkumaan missään. Sisäänkäyntien kohdalla tehdään rutiininomaisesti turvatarkastuksia. Kamera ei myöskään saa käydä kaikkialla.

– Sekä työntekijöiden että vierailijoiden kulkukortit kuuluvat turvallisuusvaatimuksiin. Jos työntekijällä esimerkiksi on tehtäviä kontrolloidulla alueella, meidän on oltava tietoisia, millaiselle määrälle säteilyä hän on altistunut kuukauden aikana, Jurgita Norvaišienė kertoo.

6000:n millisievertin kertasäteilyannos saattaa esimerkiksi johtaa kuolemaan.

Kun Tšernobyl ja Ignalina menevät sekaisin

Ei ole mikään ihme, että HBO:n Chernobyl-sarjan kuvauspaikaksi valikoitui nimenomaan Ignalina. Sekä Tšernobylin että Ignalinan ydinvoimalat edustavat samantyylistä arkkitehtuuria ja niissä on Neuvostoliitossa lanseratut RMBK-reaktorit, jotka ovat vesijäähdytteisiä ja käyttävät grafiittihidastimia. Niinpä esimerkiksi ydinvoimaloiden reaktorihallit ja valvomot ovat samankaltaisia.

Käytännössä kaikki sarjan ydinvoimalakohtaukset oli mahdollista toteuttaa Ignalinassa. HBO:n kuvausryhmä viipyi Ignalinassa parin viikon ajan Turvallisuussäädökset koskivat myös kuvausryhmää, joten kyse on ollut varsin haastavasta prosessista.

Ignalina oli ydinvoimalaturismin kohde jo neuvostoaikoina, mutta Chernobyl-sarja on lisännyt huimasti sen suosiota. Viime vuonna Ignalinassa vieraili 2200 turistia, tämän vuoden heinäkuuhun mennessä määrä on ollut jo 1600.

– Tällä hetkellä ihmisten kiinnostus Ignalinaa kohtaan pohjaa pitkälti Chernobyl-sarjaan. Ihmisiä kiinnostavat nimenomaan paikat, joissa sarjaa on kuvattu. Meillä saattaa olla joitakin vapaita ekskursioaikoja yksittäisille henkilöille tässä kuussa, mutta kyse on peruutuksista. Tilannetta kuvaa hyvin se, että ihmiset ovat tehneet varauksia jo ensi vuoden tammikuulle, Diana Lasyte toteaa.

Lasyte arvioi, että Chernobyl-sarjan takia Ignalina pysyy trendikkäänä turistikohteena vielä parin vuoden ajan.

– Vierailijat ovat vaikuttuneita ydinvoimalan valtavasta koosta, infrastruktuurista ja tekniikasta. Ihmisiä kiinnostaa myös se , kuinka säteilyltä suojaudutaan. Emme tietenkään vie ketään paikkoihin, joissa käynti voi olla vaarallista.

Joissakin tapauksissa fakta ja fiktio menevät sekaisin ja vierailijat luulevat olevansa Tšernobylissä eivätkä Ignalinassa.

– Aina välillä pitää tähdentää, että esittelemme nimenomaan Ignalinaa emmekä Tšernobylia. Ihmiset esimerkiksi kyselevät, mitä nappia painaisimme hätätilanteessa.

Kesäisenä tiistaipäivänä Ignalinassa vieraili myös belgialainen Christophe Rogolle ystävättärensä kanssa. Reissu alkoi Visaginasista ja jatkui ydinvoimalaan.

– Olemme nähneet Chernobyl-sarjan ja tiesimme, että sitä on ainakin osittain kuvattu täällä. Se oli yksi syy, miksi tänne tulimme, ja kyllähän täällä voi aistia sarjan tunnelmaa.

Rogolle kokee ydinvoiman ja sen ympärillä vellovan keskustelun mielenkiintoisena.

– Belgiassa meillä on ydinvoimaloita ja kotimaassani atomienergia on poliittisesti hyvin latautunut aihe: keskusteluja käydään muun muassa siitä, pitäisikö voimalat sulkea kokonaan. Belgiassa ydinvoimaa ei pidetä kovinkaan positiivisena tapana hankkia energiaa.

Päiväkävelyllä ydinreaktorin päällä

Kaikkien proseduurien ja turvatarkastusten jälkeen astumme ydinvoimalan loppumattomille käytäville. Ajan- ja paikantaju katoaa hetkessä: ensin mennään useiden painavien ovien halki käytävän päähän, sitten laskeudutaan portaita alas, josta astutaan hissiin ja painetaan kohtaa, jossa lukee numero 27.

Luku 27 ei tarkoita kerrosten määrää, vaan se on metreinä mitattu korkeus maanpinnasta, ja tuolla korkeudella sijaitsee ydinvoimalan reaktorihalli. Valtavaan halliin astuminen on vavahduttava kokemus: lattiaa peittävät säätösauvojen ja polttoainekanavien kannet, joista jokainen painaa yli 300 kiloa, ja joiden alla sijaitsee itse reaktori.

Kysyn, voiko jyhkeiden kansien päälle astua. Kyllä voi. Kansien päällä käveleminen on outo kokemus: tuolla alapuolellani on jättiläismäinen reaktori, jonka avulla on ollut mahdollista valmistaa esimerkiksi ydinaseisiin käytettävää plutoniumia.

Kiipeän myös kiikkeriä metalliportaita pitkin reaktorihallin yläpuolelle ja näky on makoisa: ympyränmuotoon asetettujen kansien rytmi, joissa vilkkuu punaista vihreää, keltaista ja sinistä, tuo mieleen modernin taideinstallaation, joka kätkee sisälleen salattuja viestejä. Tämä kuvakulma oli käytössä myös Chernobyl-sarjan viidennessä jaksossa.

Vaihdan muutaman sanan Mihail Dorodinin kanssa, joka vastaa hallin teknologiasta ja koneiden toiminnasta.

– Koen, että täällä on turvallista työskennellä. Tuoretta uraaniahan täällä ei enää ole, vaan pelkästään käytettyä, Dorodin toteaa.

Jatkamme matkaa turbiinihallia kohti. Käytävien estetiikka ja seinäpinnat tuovat suoria muistumia Chernobyl-sarjasta: tässähän Paul Ritterin näyttelemä pääinsinööri Anatoli Diatlov juoksi ydinonnettomuuden jälkeen ja katseli ikkunasta ulos tuhoutunutta reaktoria

Joissakin Ignalinan osissa, kuten turbiinihallissa, myös hengityssuojaimen käyttö on pakollista ilmassa leijuvien hiukkasten takia. Hallin mittasuhteet ovat melkeinpä mielipuoliset: pituutta sillä on 600 metriä.

Turbiinihallia on purettu vuodesta 2011 lähtien ja tällä hetkellä siellä puhdistetaan kierrätettäväksi kelpaavaa materiaalia ja tehdään radiologisia mittauksia. Erilaisia turbiineja, venttiilejä, putkia, lämmönvaihtimia ja generaattoreita on purettu 18 000 tonnin edestä.

Näkymä kellertävän valon siloittamaan halliin ja valtaisiin tavarakasoihin on hätkähdyttävä: tässä kohtaavat Mad Max -estetiikka, postindustriaalinen kaaos, steampunk ja dystooppiset visiot. Metallivuorien keskellä häärii lisäksi työntekijöitä.

EU:n rahoittamien, lähes kaksi tuhatta ihmistä työllistävien purku- ja puhdistustöiden pitäisi päättyä vuonna 2038. Osa rakennuksista ja infrastruktuurista puretaan, osa säilytetään ja radioaktiivinen jäte haudataan ja ympäristön tilaa parennetaan. Ignalinan jäähdytysvesi esimerkiksi otettiin voimalan vieressä sijaitsevasta Liettuan suurimmasta järvestä Druksiaista, jonka lämpötila nousi ja jonka ekosysteemi muuttui. Alueen tulevasta käytöstä ei vielä ole tarkkaa tietoa.

Ignalinan ydinvoimalan valvomo oli näkyvästi esillä Chernobyl-sarjassa, mutta tällä retkellä se jäi näkemättä. Ydinvoimalakierroksen laajuus ja kohteet riippuvat siitä, millaisia aktiviteetteja ja prosesseja voimalassa on kulloinkin meneillään.

Mikrosieverttien kertomaa

Pari tuntia kestäneet esittelykierroksen (normaali ekskursio vie aikaa kolmisen tuntia) jälkeen tuntui siltä, että Ignalinan kokoisesta jättiläiskompleksista tuli nähtyä hyvin pieni osa, vaikka Jurgita Norvaišienėn mukaan kiersimme alueella noin neljän kilometrin mittaisen lenkin.

Kierroksen jälkeen katsotaan vielä dosimetrin arvot ja kamerani tutkitaan erillisellä mittarilla. Kehoni on saanut säteilyä kaksi mikrosieverttiä ja kamerat viisitoista. Luvut ovat varsin mitättömiä.

Tšernobyl, Harrisburg, Sellafield, Hiroshima, Fukushima, kuten Kraftwerk-yhtye laulaa Radioactivity-kappaleessaan. Ignalina ei koskaan päässyt jonon jatkeeksi. Onneksi.

Korjauksia: Muutettu 6000 mikrosieverttiä millisieverteiksi. Dosimetrillä mitataan säteilyannoksia, ei pitoisuuksia. Tarkennettu kohtaa Druksiai-järvestä.

Nastolassa toimiva työkoneiden vanteita valmistava Levypyörä Oy vaihtaa omistajaa.

Levypyörä on kaupattu Nokian Raskaat Renkaat Oy:lle. Levypyörä työllistää Nastolassa noin 100 ihmistä ja se on ollut osa Weckman Steel -konsernia.

Levypyörän toimitusjohtaja Lars Ojansuu arvioi nettitiedotteessa, että kauppa antaa yritykselle mahdollisuuden kasvaa ja kehittää tuotteitaan ja palvelujaan. Yhtiön liikevaihto on noin 18 miljoonaa euroa.

Nokian Raskaat Renkaat kehittää ja valmistaa erikoisrenkaita kuorma-autoille ja raskaalle teollisuudelle.

Väestön pakkautuminen Suomen kasvukeskuksiin näkyy jo myös poliisien rekrytointiongelmina maakunnissa. Virkoihin ei välttämättä tule yhtään hakemusta.

Työhakemuspinojen kutistuminen on havaittu myös Lapin poliisissa, missä avoinna oleviin paikkoihin tulee vain yksittäisiä hakemuksia tai ei hakemuksia olleenkaan. Aiemmin hakemuksia saapui kymmenittäin.

Pikkukuntien lisäksi ammattilaisten löytäminen avoinna oleviin pesteihin on kitsasta jo kaupungeissakin.

Poliisihallitus selvittää nyt osana palkkausjärjestelmän uudistamista syrjäseutulisän käyttöönottoa ratkaisuna rekrytointiongelmiin.

– Selvitystyö valmistunee vuoden vaihteen tienoilla. Nyt selvitetään, miten poliisin palkkausjärjestelmää kehitetään, eli nähdään miten henkilöstöjärjestötkin suhtautuvat mahdolliseen syrjäseutulisään, henkilöstöpäällikkö Minna Gråsten Poliisihallituksesta sanoo.

Moni poliisi kulkee töihin pitkän taipaleen päästä

Pellolaislähtöinen ylikonstaapeli Tommi Pasma palasi pohjoiseen usean Etelä-Suomessa vierähtäneen opiskelu- ja työvuoden jälkeen. Alkuun hän työskenteli Tunturi-Lapissa, mutta työskentely tyssäsi käytännön ongelmaan.

– Se oli hyvä työpaikka ja siellä oli mukava olla, mutta ongelmaksi tuli se, kun pitäisi löytää puolisolle töitä ja koko perheen muuttaa pohjoiseen. Se on vaikeasti yhdisteltävä kuvio. Ymmärrän, että miten sinne on niin vaikea saada ihmisiä töihin, Lapin poliisilaitoksella Kemin poliisiasemalla nyt työskentelevä ylikonstaapeli Tommi Pasma sanoo.

Nykyisin hän kulkee suuntaansa yli sadan kilometrin työmatkan Oulusta Kemin poliisiasemalle. Samoin tekee enemmän kuin joka kymmenes Kemin aseman poliiseista.

Etätyötä on väläytelty yhtenä ratkaisuna syrjäseutujen työvoima-ahdinkoon, mutta monella alalla se ei ole mahdollista nyt eikä tulevaisuudessa.

– Etätyönteko ei onnistu, kun pitää olla virkapaikalla ja hälytettävissä koko ajan. Tutkinnassakaan ole kovin paljon mahdollisuutta etätyöhön, kun heidänkin on tarvittaessa oltava valmiina lähtemään virkapaikalta töihin. Ja asiakkaita ei varmaan meillä kukaan halua kutsua kotiin, Pasma letkauttaa.

Pienellä paikkakunnalla kaikki tuntevat poliisin

Myös ruuhka-Suomesta työkokemusta hankkinut Pasma näkee etunsa myös pohjoisessa työskentelyssä.

– Sanoisin, että Lapissa poliisia kunnioitetaan paljon enemmän kuin etelässä. Täällä ihmisten kanssa pärjää paljon paremmin puhumalla kuin etelässä pärjäsi. Siellä ei aina se puhe mennyt niin hyvin perille, Pasma pohtii.

Poliisin työ pienellä paikkakunnalla eroaa kaupungeista.

– Ehkä se on enemmän sellaista vanhaa kyläpoliisitoimintaa ja siellä kohdataan se sama asiakas useampaan kertaan.

Pasma pohtii, että toisaalta pienemmällä paikkakunnalla yksityisyyden puute voi olla poliisille myös työn varjopuoli etenkin nuorille poliiseille.

– Jos pikkukylällä asut, niin kaikkihan sinut tietää poliisiksi. Saatetaan tulla kyselemään vapaapäivänäkin asioita. Jotkut haluavat olla vapaapäivänä vapaa-ajalla, Pasma sanoo.

Nuoria houkutellaan työharjoittelun kautta

Monet poliisilaitokset pyrkivät sitouttamaan ammattilaisia työharjoittelujaksojen kautta. Kemin poliisiasemalla työharjoittelua suorittava nuorempi konstaapeli Elisa Kopsa halusi hakeutua kotiseutunsa Keski-Suomen sijaan työharjoitteluun juuri Lappiin.

– Lapissa tuntuu ainakin nyt olevan aika hyvä tilanne. Oli mukava lähteä tänne harjoitteluun, mahdollisesti sitten ehkä tänne työllistyisi, Kopsa pohtii.

Moni haaveilee elämästä kasvukeskuksissa palveluiden äärelle, mutta nuorempi konstaapeli Kopsa ei lukeudu heihin.

– Itse ainakin tykkään vähän rauhallisemmasta ympäristöstä. Jos tärkeimmät peruspalvelut löytyvät, niin sillä pärjää, Kopsa pohtii.

Lappi ei pärjää kilpailussa palveluissa, mutta sillä on monia muita etuja.

– Se melkein vaatii, että ihminen, joka tänne tulee, tykkää liikkua luonnossa tai on joku veto on tänne. Ehkä täytyy markkinoida meidän hyviä kalastus- ja marjastusmaastoja ja sitten sitä, että vapaa-ajalla on aika rauhallista, Pasma pohtii.

Tehtäviä priorisoidaan, polkupyörävarkauksia tutkitaan harvemmin

Poliisihallituksen mukaan kansalaisten turvallisuus ei kuitenkaan ole rekrytointivaikeuksista huolimatta uhattuna. Nykyisin monilla hakijapulasta kärsivillä seuduilla priorisoidaan tehtäviä, jotta välttämättömät tehtävät saadaan hoidettua.

Kansalaisille poliisin priorisointi näkyy esimerkiksi siinä, että poliisi ehtii tutkia esimerkiksi pyörävarkauksia vain harvoin. Resurssipula näkyy myös mökkimurtojen ja kunnianloukkausten selvittämättömyytenä.

Petri Alkiora Poliisiammattikorkeakoulusta sanoo, että poliisien työssäjaksaminen heikkenee, kun he eivät voi resurssipulan vuoksi hoitaa tehtäviään niin hyvin kuin haluaisivat.

Syrjäseutulisä voisi auttaa poliisien houkuttelemisessa maakuntien syrjäisempiinkin kolkkiin.

Komisario Risto Määttä Lapin poliisilaitokselta näkee syrjäseutulisän varjopuolena sen, etteivät mahdollisesti muualta parempien tienestien perässä tulevat poliisit välttämättä sitoudu alueeseen pitkäjänteisesti.

Keskustele aiheesta kello 22 saakka.

Lue myös:

Poliisilaitos laittoi kaupungissa viran auki, mutta yhtään hakemusta ei tullut – uusi hallitus lupaa lisää poliiseja Suomeen ja erityisesti maakuntiin

Poliisipula on valtava eikä helpotusta ole luvassa ennen ensi vuotta – valmistuneita kiinnostavat vain kenttätehtävät

Myanmarin huumepoliisi kertoi torstaina, että metamfetamiinia valmistavat asejoukot ovat tulittaneet viidakkolaboratorioita ratsaavia viranomaisia raskaalla tykistöllä Kultaisen kolmion alueella sijaitsevassa Shanin osavaltiossa.

Naapurimaat painostavat Myanmaria sulkemaan Shanin huumetehtaat. Alueella tuotetaan suuri osa maailman metamfetamiinista.

Myanmarin armeija aloitti heinäkuussa suuren huumeiden vastaisen operaation Kutkaissa, joka sijaitsee Shanin osavaltion pohjoisosassa. Rikollisorganisaatioista, kapinallisryhmistä ja korruptoituneista turvallisuusjoukoista koostuva verkosto pyörittää alueella miljardien dollarien arvoista huumebisnestä.

Tähän mennessä armeija on takavarikoinut syvälle viidakkoon rakennetuista huumelaboratorioista valtavan määrän kemikaaleja sekä miljoonien dollarien arvosta valmista kristallimuotoista metamfetamiinia.

Viidakosta löytyi lähes sadan majan huumetehdas

Nimettömänä esiintyvä Myanmarin armeijan edustaja kertoi uutistoimisto AFP:lle, että armeija ja huumepoliisi aloittivat ratsiat 21. heinäkuuta. Viranomaiset joutuivat kuitenkin perääntymään, kun huumejengit tulittivat heitä raskaalla tykistöllä.

Muutaman päivän kuluttua viranomaiset tekivät uuden ratsian ja saivat vallattua valtavan tuotantolaitoksen, joka koostui lähes sadasta majasta. Huumetehdas oli varustettu sähkögeneraattoreilla.

Armeijan mukaan operaatiossa takavarikoitiin 750 kiloa metamfetamiinia sekä 9 000 kofeiinilla jatkettua metamfetamiinipilleriä, joita kutsutaan Kaakkois-Aasiassa nimellä yaba.

Kultaiseksi kolmioksi kutsutaan laeista piittaamatonta aluetta Kiinan, Myanmarin, Thaimaan ja Laosin rajaseudulla. Perinteisesti alueella on tuotettu oopiumia ja heroiinia, mutta nykyisin siellä valmistetaan myös valtavia määriä metamfetamiinia.

Myanmarin arvellaan olevan maailman suurin metamfetamiinin tuottaja. Huumeet virtaavat maasta eri puolille Kaakkois-Aasiaa, josta aineita salakuljetetaan eteenpäin. Myanmarilaista metamfetamiinia myydään ainakin Australiassa saakka.

Metamfetamiini on voimakas piriste, jota pidetään erittäin vaarallisena huumausaineena. Se on vahvempaa kuin tavallinen amfetamiini ja aiheuttaa riippuvuutta.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on päättänyt tänään kolmesta uudesta ylennyksestä kenraalikunnassa.

Ylennykset liittyvät puolustusministeri Antti Kaikkosen esittelyihin.

Kenraalimajuri Ilkka Korkiamäki ylennetään kenraaliluutnantiksi. Hän on toiminut puolustusvoimien henkilöstöpäällikkönä heinäkuusta 2018 lähtien.

Prikaatikenraali Pasi Välimäestä tulee kenraalimajuri. Hän aloittaa uudessa tehtävässään puolustusvoimien operaatiopäällikkönä tänään. Aikaisemmin hän on toiminut muun muassa Karjalan prikaatin komentajana.

Everstistä prikaatikenraaliksi ylennetty Mika Kalliomaa on palvellut Porin prikaatin komentajana vuodesta 2018 lähtien. Hän on toiminut sitä ennen esimerkiksi valtakunnallisten maanpuolustuskurssien johtajana.

Myös puolustusvoimain komentaja vaihtuu tänään. Kenraali Timo Kivinen on aloittanut tänään puolustusvoimain komentajana. Tätä ennen hän työskenteli Pääesikunnan päällikkönä.

Yle näyttää uuden komentajan ensimmäisen mediatilaisuuden suorana alkaen klo 12.55.

Helsingin poliisi epäilee, että Etelä-Suomessa asvaltti- ja pihaurakoita tekevä yhtiö on laskuttanut asiakkaita muutaman kuukauden sisällä lähes puolen miljoonan euron arvosta, mutta jättänyt arvonlisäverot maksamatta.

Maksamatta jääneen arvonlisäveron määrä on yli 50 000 euroa.

Poliisi tutkii asiaa törkeänä veropetoksena. Rikoksesta epäilty yhtiön irlantilainen osakas on etsintäkuulutettu.

Epäilty on avannut pankkitilin suomalaiseen pankkiin ja hankkinut omistukseensa suomalaisen osakeyhtiön. Tutkinnassa on käynyt ilmi, että kyseistä yhtiötä ei ole merkitty ennakkoperintärekisteriin eikä arvonlisävelvollisten rekisteriin.

Esitutkinnassa selvitetään myös muiden henkilöiden osuutta asiaan.

– Suurin osa yhtiön pankkitilille saapuneista rahoista on siirretty heti ulkomaille. Esitutkinnassa selvitetään, mihin rahat ovat päätyneet, kertoo tutkinnanjohtaja Harri Saaristola Helsingin poliisilaitoksen tiedotteessa.

Poliisille tuttu ilmiö

Poliisin mukaan kyseessä on aiemmilta kesiltä tuttu ilmiö, jossa Suomeen tulee Irlannista ryhmä tai ryhmiä, jotka myyvät pääasiassa omakotiasukkaille asvaltointeja ja muita pihatöitä.

Poliisi on aiempina vuosina tutkinut tapauksia, joissa työt ovat jääneet tekemättä, vaikka niistä on veloitettu. Silloin kyse on ollut petosrikoksista.

Poliisi epäilee, että kyse on järjestäytyneestä liikkuvasta rikollisuudesta. Esitutkinnassa pyritään saamaan selville, kuka tästä Suomessa kesäisin harjoitetusta toiminnasta hyötyy.