Venäläiset joutuvat pian todistamaan varallisuutensa ja matkareittinsä hakiessaan viisumia Suomeen.
Suomi alkaa syyskuun alusta vaatia viisumiin samat liitteet kuin muutkin EU-maat.
Venäläisturistien ja omatoimimatkailijoiden on toimitettava palkkatietonsa, mahdolliset kiinteistöomistuksensa sekä matkasuunnitelmansa, kun he hakevat viisumia Suomeen.
Varallisuuden voi osoittaa palkkatiedot sisältävällä työtodistuksella, edelliset kolme kuukautta kattavalla tiliotteella tai todistuksella kiinteistönomistuksesta Venäjällä.
Muutokset koskevat viisumihakemuksia, jotka jätetään Suomen edustustoissa ja eri puolilla Venäjää sijaitsevissa Suomen viisumikeskuksissa.
Ministeriö: Tuskin vähentää viisumihakemuksia
Aiemmin Suomi on tarvittaessa pyytänyt viisumihakemuksiin Venäjällä tarkentavia liitteitä. Syyskuusta alkaen Suomen liitevaatimukset ovat yhtenäiset muiden Schengen-maiden kanssa.
Konsulipäällikkö Pasi Tuominen ulkoministeriöstä arvioi, että muutos ei tule vähentämään venäläisten viisumihakemuksia Suomeen.
Esimerkiksi päivämatkalaisilta ei edellytetä hotellivarauksen todistamista, mutta heidänkin pitää esittää matkasuunnitelmansa ja osoittaa varallisuutensa.
Vaatimukset ovat myös tuttuja monelle venäläiselle, sillä muut Schengen-maat ovat noudattaneet niitä jo muutaman vuoden ajan.
– Hakijat ovat tarjonneet näitä asikirjoja meillekin aiemmin, mutta niitä ei aiemmin ole otettu vastaan.
Kouvolassa sijaitsevan viisumipalvelukeskuksen päällikkö Tito Gronow sanoo, että hakemusten käsittelyyn menee jatkossa hieman enemmän aikaa, kun liitteitä tulee lisää.
Kouvolassa käsiteltiin viime vuonna noin 660 000 venäläisten viisumihakemusta. Kouvolassa työskentelee noin sata työntekijää, kun mukaan lasketaan kiireisten kuukausien kausityöntekijät.
Monet vanhemmat ovat pulassa tänä päivänä, kun lähipiiristä löytyy vain kirkosta eronneita kummiehdokkaita.
Kummipula on pahimmillaan kaupungeissa ja pääkaupunkiseudulla, sanoo evankelisluterilaisen Kirkkohallituksen asiantuntija Jari Pulkkinen.
– Sellaista viestiä kuulee, että suurissa kaupungeissa saattaa välillä olla vaikea löytää kahta kirkkoon kuuluvaa kummia. Ei voi kuitenkaan sanoa, että kummipula olisi kaikkialla Suomessa, vaan se on tilannekohtaista, sanoo Pulkkinen.
STT:n keväällä tekemän soittokierroksen mukaan suurissa seurakunnissa tulee viikoittain vastaan tilanteita, joissa pyydetään lupaa vain yhteen kummiin.
Ja tilanne vain pahenee: kun kirkosta eronneiden määrä kasvaa, myös kummiehdokkaita on vähemmän.
– Suurin kirkosta eroavien ryhmä on yli 20-vuotiaat. Siinä porukassa mahdollisia kummeja on yhä vähemmän, sanoo Pulkkinen.
Kirkon näkökulmasta alle 7-vuotiailla evankelisluterilaiseksi kastetuilla on yhteensä yli 600 000 virallista kummia. Niiden lisäksi lapsilla on epävirallisia kummeja eli niin sanottuja haltijakummeja, joiden määrää ei ole tilastoitu.
Kirkko harkitsee vaatimusten höllentämistä
Kummipulaan on havahduttu myös kirkon sisällä. Kirkkohallitus valmistelee parhaillaan esitystä, jonka mukaan jatkossa yksi kirkkoon kuuluva, rippikoulun käynyt kummi riittäisi.
Pulkkisen varovaisen arvion mukaan asiasta päästään mahdollisesti päättämään marraskuun kirkolliskokouksessa, joka on kirkon ylin päättävä elin.
– Minun mielestäni kaikki keinot, joilla voidaan helpottaa kastetta, kannattaa ilman muuta ottaa käyttöön, sanoo Pulkkinen.
Muutos ei sinällään ole suuri, sillä jo tällä hetkellä yksi kummi riittää kirkkoherran luvalla. Pulkkinen ei ole kuullut yhdestäkään tapauksesta, jossa kirkkoherra olisi kieltäytynyt antamasta lupaa.
Voisiko joku päivä virallisena kummina olla henkilö, joka ei kuulu kirkkoon ollenkaan? Pulkkisen mukaan nyt ei ole näköpiirissä, että kirkkojärjestys muuttuisi niin paljon. Myös kirkkoon kuulumattomat, epäviralliset kummit ovat hänen mielestään silti yhtä tärkeä tuki lapsen elämässä.
– Kaikki kummit ja aikuiset ystävät ovat lapselle tärkeitä. Kirkkona olemme iloisia heistä kaikista, sanoo Pulkkinen.
Kesäkuussa uutisoitiin, että Suomessa kastetaan lapsia nyt vähemmän kuin koskaan tilastoinnin aikana. Pulkkisen mukaan syynä ei ole pula kummeista, vaan isommat maailmankuvalliset syyt.
– Kaste ei ole enää itsestään selvä perinne. Vanhemmat antavat lapsen itse päättää myöhemmin, liittyykö kirkkoon, sanoo Pulkkinen.
Tänä vuonna kesäkuun loppuun mennessä evankelisluterilaiseen kirkkoon on kastettu hieman alle 14 000 ihmistä. Vuonna 2018 kasteen sai lähes 30 900.
Pulkkisen mukaan kummipula ja kasteen suosion lasku kertovat ajan trendeistä ja suomalaisten muuttuneesta suhteesta kirkkoon. Kaikesta huolimatta hän ei näe tilannetta kirkon kannalta toivottomana.
– Rippikoulun käy edelleen lähes 80 prosenttia ikäluokasta, joten meillä on valtava määrä kummikandidaatteja. Kummius koetaan todella arvostettuna luottamustehtävänä, sanoo Pulkkinen.
Tulisiko evankelisluterilaisen kirkon hyväksyä kirkkoon kuulumattomat kummeiksi? Onko kummin uskonnolla tai uskonnottomuudella väliä? Keskustele aiheesta jutun alla. Kommentointi on auki kello 22 asti.
Hiuksia lähtee todennäköisesti poikkeuksellisen paljon, jos hiustuppoja alkaa kertyä nopeaan tahtiin esimerkiksi harjaan tai suihkukaivoon, sanoo hiustutkija ja luonnontieteiden kandidaatti Annikki Hagros-Koski Hiusakatemiasta.
Silloin kannattaa selvittää, mistä hiustenlähtö voisi johtua.
Ihmiseltä lähtee hiuslaadusta riippuen noin 50–150 hiusta päivässä. Suurin osa irronneista hiuksista häviää, joten normaalitilanteessa ihminen harvemmin kiinnittää huomiota irtohiuksiin.
Hiusten irtoaminen on normaali osa hiusten elinkaarta, jossa hius kasvaa kunnes kasvu loppuu ja hius irtoaa. Lapsilla yhden hiuksen kasvaminen voi kestää jopa yli 5 vuotta, kun taas aikuisella hiuksen normaali elinkaari kestää noin vuoden.
Hiustenlähdöstä puhutaan silloin, kun hius irtoaa kesken kasvukauden. Jos hiustenlähtö on voimakasta tai se kestää kauan, on tuloksena harventunut ja ohut tukka.
Epänormaalin runsas hiustenlähtö ei jää yleensä huomaamatta, sillä silloin hiuksia löytyy niin lattiakaivosta kun tyynyltäkin. Kuvituskuva.Rob Walls / AOP
Hiusakatemiassa on tutkittu lähes 35 vuoden ajan hiustenlähdön syitä lääketieteellisellä mikroskoopilla.
Hagros-Koski toteaa, että Hiusakatemian tutkimusten mukaan hiustenlähdön taustalla on yleensä usempi kuin yksi tekijä.
– Hiustenlähtöön on kymmeniä syitä. Vähimmillään olemme löytäneet yhdeltä ihmiseltä kolme hoidettavaa haittatekijää ja enimmillään 17 hiustenlähdön aiheuttajaa, Hagros-Koski kertoo.
Toisaalta syynä ei aina ole varsinainen hiustenlähtö, vaan kyse voi olla myös hiusten murtumisesta eli katkeilusta.
Hagros kertoo viisi yleistä syytä, jotka aiheuttavat hiustenlähtöä ja hiusten murtumista.
1. Kova stressi näkyy hiuksissa
– Hiukset reagoivat aina stressiin. Stressihormonitason nousu johtaa siihen, että hiusjuurta ympäröivä ja suojaava sidekudos niin sanotusti kramppaa. Krampit vaurioittavat hiuksia, jolloin hiukset katkeilevat helpommin, Hagros-Koski kertoo.
Stressi ei siis aiheuta niinkään varsinaista hiustenlähtöä, vaan kyse on hiusten murtumisesta.
Esimerkiksi raju harjaaminen tai pesu voi saada hiukset murtumaan helposti stressin aikana.
2. Ravinto ja vedenjuonti vaikuttavat hiusten kuntoon
Hiukset ovat ihmiskehon ravinnonjakelussa ääripäässä, joten huono ravinto näkyy nopeasti hiuksissa.
Hiuksiin ei kulje verisuonia, vaan ne saavat ravintonsa talirauhasen välityksellä. Esimerkiksi D-vitamiinin vajaus surkastuttaa talirauhasia ja aiheuttaa näin hiusongelmia.
Riittämätön hyvien rasvojen saanti voi puolestaan johtaa hiusjuurien vahingoittumiseen. Hagros-Koski toteaakin, ettei rasvojen saantia voi liikaa korostaa.
– Hius tarvitsee ravintoa, eihän se pyhällä hengellä kasva. Rasvojen ja D-vitamiinin lisäksi monen hiukset kärsivät myös magnesiumvajauksesta tai Omega-3-rasvahappojen puutoksesta.
Myös erilaiset suolisto-ongelmat tai ruokayliherkkyydet voivat haitata hiustenkasvua tai aiheuttaa hiustenlähtöä.
Hiustutkija Hagros-Koski ei suosittele harjaamaan märkiä hiuksia, koska hiukset venyvät ja katkeilevat silloin helposti. Kuvituskuva.AOP
Monipuolisen ravinnon lisäksi hiukset tarvitsevat tarpeeksi vettä.
– 10–15 prosenttia hiuksista on vettä, joten vesi on myös hiusten terveydelle välttämätöntä, Hagros-Koski sanoo.
Vedenjuonnin tärkeys tiedostetaan aiempaa paremmin, mutta Hagros-Kosken kokemuksen mukaan erityisesti ikääntyneemmät ihmiset juovat edelleen usein liian vähän vettä.
3. Liiallinen shampoopesu voi tulehduttaa hiuspohjan
Hargos-Kosken mielestä joka päivä ei kannattaisi lotrata shampoolla, vaan ihanteellinen pesuväli olisi kaksi kertaa viikossa.
– Päivittäinen hiustenpesu voi johtaa hiuspohjan ja päänahan bakteerikannan epätasapainoon ja hiuspohjan tulehdukseen, Hagros-Koski kertoo.
Päänahassa elää normaali bakteerikanta, samaan tapaan kun esimerkiksi suolistossa. Liiallinen pesu voi häiritä tämän bakteerikannan tasapainoa.
Hagros-Kosken mukaan shampoiden säilöntäaineet aiheuttavat jokapäiväisessä käytössä ongelmia.
– Shampoiden säilöntäaineet häiritsevät joka päivä käytettynä bakteerikantaa ja aiheuttavat tulehdusta. Jos haluaa pestä hiukset päivittäin, olisi parasta käyttää shampoota, jossa ei ole säilöntäainetta. Niitä ei tosin juurikaan toistaiseksi ole Suomen markkinoilla, Hagros-Koski harmittelee.
Hagros-Koski vannoo sen nimeen, että pitkät hiukset pitäisi pestä aina pää alaspäin. Kuvituskuva.AOP
Tulehtunut hiuspohja aiheuttaa hidasta, mutta varmaa hiustenlähtöä. Hiusakatemian tutkimusten mukaan tulehtunut hiuspohja on paljon yleisempi kuin yleisesti ymmärretään.
– Hiuspohjan tulehdus on todella yleinen syy hiustenlähtöön. Moni tosin huomaa hiusten ohentuneen merkittävästi vasta vuosien päästä, koska hiustenlähtö on niin hidasta.
4. Hiusongelmat voivat johtua vääränlaisesta hiustenhoidosta
Myös hiustenhoito on avainasemassa, kun halutaan ehkäistä hiustenlähtöä ja hiusten katkeilua. Väärin hoidettu hius ohenee ja huonosti hoidetussa päänahassa hiukset eivät pääse kasvamaan normaalisti.
Hagros-Kosken mukaan hiustenpesun sijaan pitäisi oikeastaan puhua päänahan pesusta, sillä shampoolla on tarkoitus puhdistaa nimenomaan päänahka.
Hiusten pituuksien vaahdottaminen puolestaan kuluttaa hiuksia turhaan.
– Shampoota tarvitaan vain pieni määrä. Shampoo tulee pyöritellä sormien avulla ympäri päänahkaa. Yli korvan ulottuva tai sitä pidempi tukka kannattaa pestä pää alaspäin, Hagros-Koski toteaa.
Kun hiukset pestään pää alaspäin, huuhtoo shampoovesi hellävaroen hiukset.
Myös hoitoaineen käyttöön kannattaa kiinnittää huomiota. Hiukset kannattaa kuivata huolellisesti pyyhkeellä ennen hoitoaineen levittämistä.
– Hoitoainetta ei pidä laittaa litimärkään tukkaan, koska silloin hoitoaineen ainesosat veltostuttavat hiuksia.
Hoitoaine kannattaa huuhtoa niin viileällä vedellä kuin pää sietää, koska viileä vesi sulkee hiussuomut. Tällöin hiuksen rasva ja kosteus ei pääse karkaamaan.
Joskus äkkinäinen ja runsas hiustenlähtö voi olla myös merkki sairaudesta, kuten kilpirauhassairauksista. Kuvituskuva.Ratchakrit Nakkhonok / AOP
Lisäksi Hagros-Koski haluaa korostaa sitä, että hiukset on tärkeää suojata auringolta, pakkaselta ja kuumuudelta.
– Saunassa saunamyssy, auringossa huivi tai lippalakki, talvella pipo ja föönatessa lämpösuoja, Hagros-Koski luettelee.
5. Hormoniheilahtelut ja vanheneminen aiheuttavat hiustenlähtöä
Elimistö voi reagoida hormonien epätasapainoon ja hormonaalisiin muutoksiin hiustenlähdöllä.
Esimerkiksi naisilla estrogeenin tason lasku vaihevuosi-iässä harventaa hiuskuontaloa.
Myös niin sanotut hormonikeikaukset voivat aiheuttaa hiustenlähtöä.
– Esimerkiksi ehkäisypillereiden aloittaminen tai lopettaminen voi vaikuttaa. Myös raskaus muuttaa hormonitoimintaa ja voi aiheuttaa hiustenlähtöä. Tällainen hiustenlähtö kuitenkin yleensä tasoittuu muutamassa kuukaudessa, Hagros-Koski toteaa.
Hiukset myös ohenevat ja harventuvat iän myötä. Perimä vaikuttaa paljon siihen, kuinka nopeasti ja kokonaisvaltaisesti hiukset harvenevat ja pää kaljuuntuu.
6. Hiustenlähtö voi olla myös merkki sairaudesta
Joskus runsaan hiustenlähdön takana voi olla myös vakavampi sairaus.
– Esimerkiksi kilpirauhasen vajaatoiminta, keliakia, anemia, erilaiset syövät tai diabetes voivat aiheuttaa hiustenlähtöä, Hagros-Koski toteaa.
Myös jotkut lääkkeet voivat johtaa hiustenlähtöön. Usein hiustenlähtö mainitaan tällaisten lääkkeiden sivuvaikutuksissa.
– Esimerkiksi diureettia sisältävät lääkkeet aiheuttavat hiustenlähtöä, koska diureetti vie kehosta vettä, Hagros-Koski kertoo.
Hollannissa astuu tänään voimaan laki, joka kieltää kasvot peittävien vaatteiden käytön julkisissa rakennuksissa ja julkisissa kulkuneuvoissa.
Kiistellystä laista käytetään julkisessa keskustelussa nimeä burka-kielto, vaikka se koskee kaikkia kasvot peittäviä asusteita, kuten hiihtomaskeja ja kypäriä.
Burka on joidenkin musliminaisten käyttämä kangasvaate, joka peittää koko vartalon kasvoineen. Laki kieltää burkan lisäksi niqabin eli kasvohunnun käytön.
Laki määrää 150 euron sakon niille, jotka käyttävät kasvoja peittäviä vaatteita hallintorakennuksissa, kouluissa, terveyskeskuksissa ja julkisissa kulkuneuvoissa. Sakon saa, jos ei suostu pyynnöstä huolimatta riisumaan kasvot peittävää vaatetta.
Kielto ei koske kasvojen peittämistä kaduilla.
Kiisteltyä lakia on yritetty saada voimaan vuodesta 2006 ja sitä on arvosteltu muun muassa Hollannin perustuslain takaaman uskonnonvapauden vastaiseksi. Senaatti hyväksyi lain lopulta vuonna 2018.
Kiellon odotetaan törmäävän hankaluuksiin. Hollannin toiseksi suurin sanomalehti, rotterdamilainen Algemeen Dagblad, kertoo, että maan suurimmat julkisen liikenteet palveluntarjoajat eivät aio valvoa lakia.
Burkakielto on Euroopan maista voimassa Belgiassa, Bulgariassa, Itävalllassa, Ranskassa ja Tanskassa.
Kiinan asevoimat on julkaissut sosiaalisen median palvelussa Weibossa propagandavideon, jolla näkyy kuinka aseistetut sotilaat harjoittelevat mielenosoituksen taltuttamista Hongkongissa.
Kolmeminuuttinen video on tulkittu varoitukseksi demokraattisia uudistuksia vaativille Hongkongin mielenosoittajille.
Videolla näkyy tankkeja, helikoptereita, raketinheittimiä ja raskaasti aseistettuja sotilaita harjoittelemassa eri kohteissa.
– Kaikki seuraukset ovat teidän vastuullanne, sotilas huutaa kaiuttimeen Hongkongissa puhuttavalla kantonin murteella eräässä kohtauksessa.
Sen jälkeen ruutuun tulee rivi kilvillä ja pampuilla varustettuja sotilaita, jotka ampuvat kyynelkaasua pakenevan väkijoukon niskaan. Pian ihmisiä talutetaan pois käsiraudoissa.
Kiinan armeija ei ole toistaiseksi puuttunut huhtikuussa alkaneisiin Hongkongin suuriin mielenosoituksiin. Kaupungin poliisi on tähän asti vastannut protestien hoitamisesta.
Hongkongin varuskunnan komentaja kommentoi protesteja
Kiinan asevoimien Hongkongin varuskunnan komentaja Chen Daoxiang antoi keskiviikkona harvinaisen julkisen kommentin, jossa hän kutsui levottomuuksia sietämättömiksi.
Chen puhui tilaisuudessa, jossa juhlistettiin Kiinan asevoimien 92. vuosipäivää. Hän sanoi, että Hongkongissa on tapahtunut sarja äärimmäisiä väkivaltaisia välikohtauksia, jotka ovat vahingoittaneet vakavasti kaupungin hyvinvointia.
– Suojelemme päättäväisesti Hongkongin kansallista suvereniteettiä, turvallisuutta, vakautta ja menestystä, Chen sanoi uutistoimisto AFP:n mukaan.
Hongkongin varuskuntaan on sijoitettu tuhansia sotilaita, mutta heitä nähdään harvoin univormuissa julkisilla paikoilla.
Uutistoimisto Reutersin mukaan Chen vakuutti heinäkuussa Yhdysvaltain puolustusministeriön edustajalle, että kiinalaiset sotilaat eivät puutu Hongkongin asioihin poliittisesta kuohunnasta huolimatta.
Kymmenille syytteitä mellakoinnista
Keskiviikkona 44 ihmistä sai syytteen mellakoinnista. Uutistoimisto Reutersin mukaan kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Hongkongin viranomaiset ovat jakaneet mellakointisyytteitä mielenosoittajille.
Protestit ovat ajaneet Hongkongin pahimpaan poliiittiseen kriisiinsä sitten vuoden 1997, jolloin Britannian entinen siirtomaa luovutettiin takaisin Kiinan hallintaan.
Hongkongin mielenosoitukset alkoivat lakialoitteesta, joka olisi sallinut rikoksesta epäillyn luovuttamisen tuomiolle Manner-Kiinaan.
Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam on luvannut, ettei lakihanke etene. Nyt mielenosoittajat vaativat kuitenkin Lamin eroa, demokraattisia uudistuksia ja hallinnon vastuuvelvollisuutta.
Alkuperäisen Woodstockin järjestäjäjoukossa hääri muuan Michael Lang. Hän oli floridalainen kauppias, jolla oli jo ennen Woodstockia kokemusta yhden suuren rocktapahtuman järjestämisestä.
Samainen Lang toimii edelleen tapahtumatuottamisen parissa. Hän aloitti hyvissä ajoin valmistelut Woodstockin toisen tulemisen varalle. Festivaalin 50-vuotisjuhlaan saatiin kiinnitettyä nimekkäitä nykyartisteja kuten Jay-Z, Miley Cyrus ja The Killers sekä alkuperäisessä tapahtumassa esiintynyt Santana
Räppäri Jay-Z kuvattuna vuoden 2013 Grammy-gaalassa Los Angelesissa.Paul Buck / EPA
.
Lang ilmoitti, että tapahtumaan tulee myyntiin 100 000 lippua ja se tullaan järjestämään Watkings Glenissä, New Yorkin osavaltiossa.
Kaikki menee päin seinää
Lippujen Woodstockin viisikymppisille odotettiin tulevan myyntiin huhtikuussa. Toisin kävi. Tapahtuman suurin yhteistyökumppani Dentsu Aegis Network ilmoitti vetäytyvänsä ja kertoi, että juhlat on peruttu. Asiasta kertoo muun muassa RollingStone.
Pääsponsorin vetäytymisen vuoksi festivaali menetti keikkapaikkansa ja Michael Lang alkoi etsiä korvaavaa venueta. Festivaalin toteutuminen alkoi vaikuttaa epätoivoiselta. Artisti toisensa jälkeen perui esiintymisensä.
Intilainen joogaguru Swami Satchidananda avasi Woodstock-festivaalin 1969. Festivaalin yleisömäärä hahmottuu kuvasta. Se kipusi yli puoleen miljoonaan.Mark Goff
Alkuperäisen Woodstockin tapahtumapaikalla toimiva Bethel Woods for the Arts ei innostunut sekään kolmipäiväisestä festivaalista. Sen sijaan keskuksessa järjestetään Woodstockin muistoksi kolme erillistä konserttia, joissa esiintyvät Ringo Starr, Santana ja Doobie Brothers.
Uusi luku pieleen menneiden festarien tarinaan
Viimenen oljenkorsi oli ilmoitus, jonka mukaan kyseessä tulee olemaan ilmaiskonsertti, joka järjestetään Marylandissa.
Heinäkuun viimeisenä päivänä järjestäjät lopulta nostivat kädet pystyyn. Tapahtumaa ei tule.
– Suruksemme joudumme ilmoittamaan, että festivaalin järjestäminen kävi mahdottomaksi useiden takaiskujen vuoksi. Emme pysty toteuttamaan tapahtumaa sillä bändikattauksella ja intensiteetillä, jolla olimme toivoneet, Michael Lang sanoo BBC:n uutisten mukaan.
Woodstockin 1969 aikana satoi ja paistoi. Välillä festariväki velloi mudassa. Välillä taas paistateltiin päivää vähissä vaatteissa tai alasti.Courtesy Everett Collection / AOP
Woodstock-festivaalin toteutuminen elokuussa 1969 oli sekin monen sattuman summa. Tuolla kertaa sattumat kääntyivät järjestäjien voitoksi. He tulivat tehneeksi historiaa. Historia saattaa toistaa itseään, mutta sitä on vaikea pakottaa.
Toimivassa tasavallassa jokainen on itsenäinen ja vapaa eikä kukaan ole valtias toisen yli.
Itsenäisellä Suomella on ollut kaksi tasavaltalaista perustuslakia. Ensimmäisessä liberaalia tasavaltaa varjosti monarkismi ja nykyisessä sitä jähmettää sosialismi. Yksinvaltaisuus tekee ihmisistä alamaisia ja sosialismissa yksilöllistä elämää tukahduttaa valtio. Kumpikaan riippuvuuden ja alistuksen muoto ei sovi liberaaliin demokratiaan.
Me tarvitsemme perustuslain, jonka sotkematon lähtökohta on tasa-arvoisten yksilöiden vapaus ja vastuu, oikeudet ja velvollisuudet.
Sata vuotta sitten Suomessa elettiin toiveikasta aikaa. Kansanvallan vastainen sosialidemokraattinen vallankumous vuonna 1918 oli päättäväisesti kukistettu ja heinäkuun puolivälissä 1919 valtionhoitaja Mannerheim vahvisti tasavaltaisen hallitusmuodon. Se noudatteli hyvin pitkälle K.J. Ståhlbergin johtaman perustuslakikomitean jo marraskuussa 1917 muotoilemaa luonnosta.
Monarkistiset ja liberalistiset piirteet elivät rinta rinnan ja niiden yhteensopimattomuus on leimannut suomalaista politiikkaa.
Ei ollut epäilystäkään, mihin suuntaan nuori kansakunta halusi kehittyä. Sosialistisen diktatuurin uhka oli torjuttu ja uusiin kumousyrityksiin varautuva voittanut osapuoli oli luopunut monarkiasta tyytyen hallitusmuodossa presidentille määriteltyihin mittaviin valtaoikeuksiin.
Itsenäisen Suomen ensimmäisen valtiosäännön henki oli kaksijakoinen. Se halusi tehdä presidentistä vahvan ja itsenäisen valtiaan, ja se halusi tehdä jokaisesta kansalaisesta itsenäisen ja vapaan oman elämänsä valtiaan. Monarkistiset ja liberalistiset piirteet elivät rinta rinnan ja niiden yhteensopimattomuus on leimannut suomalaista politiikkaa.
Kun Neuvostoliiton ote Suomesta tiukkeni toisen maailmansodan jälkeen, Kremlin oli helppo sujauttaa entinen suurruhtinaskunta taskuunsa juuri siksi, että vuoden 1919 hallitusmuodossa presidentille oli jätetty mahtavat valtaoikeudet. Hän muun muassa käytti ylintä lakien toimeenpanovaltaa ja nimitti kaikki professorit.
Uuteen vuoden 2000 perustuslakiin jäi ikävä yksinvaltainen piirre.
On historian ivaa että se hallitusmuodon piirre, jolla oli varauduttu uusia vallankaappausyrityksiä vastaan, oivallettiin Moskovassa keinoksi, jolla neuvostokommunismin vaikutus voitiin Kekkosen aikana ulottaa syvälle suomalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin.
Tamminiemen ruhtinaan neljännesvuosisadaksi venähtänyt valtakausi jätti maahamme rumat henkiset ja aineelliset jälkensä. Niihin saa yhä törmätä paitsi alamaisena yksimielisyyden kaipuuna myös Leninin puistoina ja patsaina.
Neuvostoliiton luhistuttua hallitusmuotoa korjattiin. Uuteen vuoden 2000 perustuslakiin jäi silti ikävä yksinvaltainen piirre. Tasavallan presidentti edelleen johtaa ulkopolitiikkaa ja voi hyvin laajasti käyttää ylintä valtaa ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ilman suoraa parlamentaarista kontrollia.
Suurempi ongelma nykyisessä perustuslaissa on kuitenkin joihinkin perusoikeuksiin sisältyvä sosialistinen ajattelutapa.
Tämä on hyvin arveluttava piirre jota taitavat ulkovallat voisivat käyttää hyväkseen. On kuviteltavissa tilanne, jossa itäiset NATON vastustajat tai Pekingin kommunistit kykenisivät vaikuttamaan niille myötämieliseen presidenttiin Suomen etuja vahingoittavalla tavalla.
Suurempi ongelma nykyisessä perustuslaissa on kuitenkin joihinkin perusoikeuksiin sisältyvä sosialistinen ajattelutapa.
Julkisen vallan tehtäviksi on hyvin laajasti määritelty vapaan yksilön tarpeista huolehtiminen. Kollektivismiin kallistuvien asiantuntijoiden harjoittamassa perusoikeusfundamentalismissa kattavan sosiaalihuoltovaltion periaate liittyy tinkimättömään yhdenvertaisuuden noudattamiseen. Siksi suuret talousuudistukset ovat mahdottomia toteuttaa ja maata uhkaa julkisen talouden velkaantumiskriisi.
Perustuslaki ei ole pyhä, joten melko varmasti se tullaan uudistamaan.
Tämä perustuslakiin sisään kirjoitettu pakotetun yhteisvastuun periaate on räikeässä ristiriidassa myös liberaalin demokratian peruslähtökohdan kanssa. Vapaiden kansalaisten tasavallassa jokaisen yksilön on oltava itsenäinen ja vapaa eikä kenelläkään ole valtaa tai etuoikeuksia toisten yli.
Tällä hetkellä kuitenkin 15 prosenttia väestöstä – 850 000 ihmistä – on asumisen suorien tukijärjestelmien piirissä ja yhteisestä kassasta maksettu tuki kattaa keskimäärin 54 prosenttia heidän asumismenoistaan. Vain puolet väestöstä pitää tätä järjestelyä oikeutettuna. Valtiokeskeinen sosialistinen kollektivismi on luonut monia vastaavia hyötymisjärjestelmiä ja toisten kustannuksella elämistä, jotka ennen pitkää joutuvat kritiikin kohteiksi.
Perustuslaki ei ole pyhä, joten melko varmasti se tullaan uudistamaan myös tällä vuosisadalla. Voisiko kolmas kerta osua oikeaan? Voisiko tasa-arvoisten yksilöiden vapauden ja oikeuksien turvaaminen vihdoin liittyä vastuulliseen individualismiin ilman yksinvaltaista monarkismia tai holhoavaa sosialismia?
Uuden uhkan tasavaltaiselle liberaalille perustuslaille muodostaa vihreän komentotalouden akanvirta.
Pidän todennäköisenä, että myös ihmisoikeusidealismin äärimmäiset piirteet joutuvat kovan kritiikin kohteiksi kasvavien muuttovirtojen maailmassa. Sivistyneessä ja vauraassa maassa kaikki saavat tietysti välttämättömän turvan, mutta jos ihminen ei ole lainkaan osallistunut kansantulon kartuttamiseen eikä ole syntynyt maan kansalaiseksi, miksi hänellä olisi oikeus täyteen sosiaalivakuutukseen, joka kustannetaan verokertymästä?
Uuden uhkan tasavaltaiselle liberaalille perustuslaille muodostaa vihreän komentotalouden akanvirta. Hurmahenkisen ilmastoaktivismin torjumiseksi on tajuttava, että vapaan yksilön elämä on hyvää ja elämisen arvoista juuri siksi, että hän omistaa oman elämänsä eikä kukaan toinen pakota häntä niihin ratkaisuihin, joista hän itse kantaa vastuun kaikkien muiden edessä.
Jari Ehrnrooth
Kirjoittaja on kirjailija ja filosofisesti suuntautunut kulttuurin tutkija. Hän on kulttuurihistorian ja sosiologian dosentti. Syntyi Koitereella, kirjoittaa Munkkiniemessä, juoksee Keskuspuistossa. Palautetta kirjoittajalle voi lähettää myös suoraan osoitteeseenpalaute.ehrnrooth@gmail.com
Räppäri Asap Rockyn eli oikealta nimeltään Rakim Mayersin oikeudenkäynti jatkuu torstaina Tukholmassa. Päivän aikana kuultiin Mayersia. Yle seurasi oikeudenkäyntiä ja päivitti tietoja tähän juttuun.
Torstain oikeudenkäynnin pääkohtia:
Oikeudessa keskusteltiin tappelun jälkeen lähetetyn tekstiviestin sisällöstä, kertoo SVT: "Harlem tuli eteenpäin, otti tyhjän lasipullon ja iski sillä tyyppiä". Kysymyksenä on, viitataanko Harlemilla Mayersiin, joka on kotoisin Harlemin kaupunginosasta New Yorkista vai tarkoittaako englannin "Harlem came out" kuvainnollista ilmaisua hyökkäämiselle. Tieto siitä, käytettiinkö lasipulloa vai ei, vaikuttaa siihen, voidaanko tapausta pitää hätävarjeluna vai pahoinpitelynä. Aftonbladetin mukaan Mayers on kertonut haastattelussa aiemmin, että häntä on kutsuttu Harlemiksi, mutta puolustuksen mukaan kyse on vanhasta teiniajan lempinimestä.
Aamupäivän ajan on kuultu 19-vuotiasta uhria. Häneltä on kysytty tarkennuksia tapahtumien kulusta. Uhrin kuuleminen on kuitenkin venynyt aikataulusta, minkä takia todistajien kuulemista on päätetty siirtää. Loppupäivän aikataulu selviää myöhemmin.
Iltapäivätauon jälkeen kuultavana oli itse Mayers. Tuomari vaati kaikkia oikeussalissa olevia sulkemaan matkapuhelimensa. Mayers kertoo tapahtumien kulusta. Hän sanoo saapuneensa Tukholmaan samana päivänä, kun hänen olisi pitänyt esiintyä kaupungissa. Hän kertoo lähteneensä ystäviensä kanssa kävelylle saadakseen raitista ilmaa ja tutustuakseen Tukholman arkkitehtuuriin. Kaupungilla kaksi miestä lähestyi hänen henkivartijaansa, joka kehotti Mayersin kertoman mukaan heitä poistumaan paikalta. He eivät totelleet, mikä johti siihen, että henkivartija töni heitä pois paikalta. Tämän jälkeen asianomistaja löi henkivartijaa, Mayers kertoo ja sanoo uskoneensa, että asianomistaja ja hänen kumppaninsa olivat huumeiden vaikutuksen alaisina. Mayers toistaa useaan otteeseen, että halusi vain pois tilanteesta, mutta miehet seurasivat häntä ja hänen ystäviään. Mayers sanoo pyytäneensä asianomistajaa jättämään hänet rauhaan useaan otteeseen.
Mayers myönsi heittäneensä asianomistajan maahan ja potkaisseensa tämän käsivartta. Hän kuitenkin korosti toimineensa näin sen jälkeen, kun hänen henkivartijansa kimppuun oli hyökätty.
Mayers vetoaa siihen, että hän toimi tilanteessa itsepuolustustarkoitukessa. Hän kertoo, ettei ilmoittanut asiasta poliisille, koska ei halunnut julkisuuden henkilönä osakseen huomiota. Mayers myös sanoo, että häntä pelotti tilanteessa.
Räppäri kertoi, että kymmenen kuukautta aiemmin tuntemattomat henkilöt olivat puukottaneet häntä kasvoihin.
Aluksi oikeuskäsittelyn arvioitiin päättyvän perjantaina. Tuomari Per Lennerbrantin mukaan aikataulu saattaa venyä.
Mayers pidätettiin heinäkuun alussa. Häntä syytetään pahoinpitelystä, joka tapahtui katutappelun aikana kesäkuun lopulla.
Asiaa käsiteltiin oikeudessa viimeksi tiistaina. Tiistain käsittely tiivistettynä:
Syyttäjän mukaan kyse ei ole hätävarjelusta. Todisteena oli kännykkävideo tappelusta.
Oikeudessa on keskusteltu, käytettiinkö pahoinpitelyssä lasipulloa. Puolustus kiistää tämän. Lääkärien mukaan uhrilla oli viiltohaavoja, mutta he eivät pysty todistamaan, että kyse on lasipullosta.
Asap Rocky saapumassa gaalaan New Yorkissa 13. syyskuuta 2018.Kristin Callahan / Everett Collection / AOP
Rangaistuksena pahoinpitelystä voi saada enintään kaksi vuotta vankeutta. Lievästä pahoinpitelystä tuomitaan sakkoihin.
Ruotsalaismediat ovat kertoneet, että pahoinpitelyn uhri, 19-vuotias afganistanilaistaustainen mies, vaatii 139 700 kruunua eli noin 13 000 euroa vahingonkorvauksia.
Mayers ja hänen kaksi mukana ollutta kaveriaan kiistävät pahoinpitelyn ja vetoavat hätävarjeluun.
Maidonvaalealle iholle laskeutuu hennosti ruskea sumupilvi. Ulkona on yli 30 astetta lämmintä, sisällä ehkä vielä enemmän. Suihku viilentää mukavasti, kertoo suihkurusketuskopissa seisova turkulainen Nina Aro.
Operaation jälkeen on pakko kurkata rusketusraidat. Kalpealle iholle on muodostunut päivetys, joka voisi olla Välimeren rannoilta.
– Katsoin housujen alta ja voi se oli upea. Liian upea tähän ikään, nauraa 58-vuotias Aro.
Aro on suuntaamassa Välimeren risteilylle seuraavana päivänä, mutta rusketuksen hän halusi purkista. Jopa Suomen kesässä hän kulkee päästä varpaisiin auringolta suojattuna. Syy löytyy nilkasta.
Sirossa nilkassa on golfpalloa suurempi kraateri. Arolla todettiin viime talvena pinnallinen melanooma.
Nina Aron kalmankalpea iho hehkuu päivettyneenä suihkurusketuksen jälkeen.Johanna Manu / Yle
"Suihkurusketus on kuin vartin etelänmatka"
Kaupungissa on festivaalit. Turkulainen kauneusalan yrittäjä Kristina Junolainen tietää sen pelkästään katsomalla varauskirjaansa.
Kuuden vuoden kokemuksella Kauneushoitola Souls Sistersin yrittäjänä hän tietää, että usein kesällä suihkurusketus haetaan juuri festariviikonlopun alla. Varsinkin Ruisrock tuo paljon asiakkaita.
– Parhaimmillaan teimme kahdessa päivässä 70 suihkurusketusta.
Festareiden alla täyttyvät varauskirjat myös muilla alan yrittäjillä. Beauty Putiikin yrittäjä Minna Kalliomäki kertoo Tampereella suurimman festaripiikin tuovan elokuinen Blockfest. Pääkaupunkiseudulla Blue Lagoonilla on kolme toimipistettä, joissa kiireisimpinä aikoina tehdään 12-tuntisia päiviä. Uusi asiakas hyppää koppiin puolen tunnin välein.
Suihkurusketuksen suihkuttelu kestää noin vartin. Päivetys näkyy iholla suunnilleen viikon. Johanna Manu / Yle
Yllättäen paras sesonkiaika on kesä. Talvikaudella haetaan päivetystä ennen etelänlomia ja juhlat tuovat asiakkaita ympäri vuoden.
Turkulaisen parturi-kampaamo Trixien yrittäjä Johanna Pohjaranta lisää listalle myös hymyillen yhden syyn.
– Turhamaisuus. Iho näyttää kauniimmalta, kun se on ruskettunut. Rusketus ei ole jäänyt 80-luvulle, vaan on edelleen in. Kyllä talvella katsoo, että pikku rusketus tekisi terää.
Yksi suihkurusketuksen suosiota selittävä tekijä on kiire. Junolainen ja Kalliomäki kertovat keskustelleensa asiakkaidensa kanssa siitä, että heillä ei ole aikaa tai halua käyttää aikaa rannalla makaamiseen.
– Moni myös karttaa aurinkoa. Haetaan rusketus täältä. Vartissa on kuin olisi ollut etelässä, Junolainen kertoo.
Kalliomäen asiakkaissa on useampia sellaisia, jotka ihosyövän sairastettuaan tai oltuaan lähellä sairastaa haluavat yhä tervettä päivetystä iholleen.
Aiemmin asiakkaita olivat nuoret naiset, mutta nykyään suihkurusketuksessa käyvät kaikenikäiset. Myös miehet ovat uskaltautuneet kokeilemaan purkkirusketusta, mutta yksi asiakasryhmä usein pettyy lopputulokseen.
– Usein miesasiakkaamme ovat polttariporukoita. He ovat pettyneitä, kun rusketuksestamme tulee luonnollinen ja kaunis eikä oranssi.
Pelko tai ennakkoluulo oranssisuudesta elää vieläkin. Tämä on tuttua myös kymmenen vuotta suihkurusketuksia tehneelle Pohjarannalle. Kertaakaan rusketuksesta ei ole tullut oranssi.
Hyvä huono esimerkki
Suihkurusketuksen jälkeen Nina Aro kuivattelee ihoaan ennen pukeutumista. Hän pohtii minkä hellehatun pakkaa mukaan.
Lähtö Välimeren maisemiin on seuraavana päivänä. Aro ei halunnut erottua muista turisteista kalpeudellaan ja siksi hän päätti hankkia suihkurusketuksen.
– Kun kuljen kadulla, näytän siltä kuin vähintäänkin tekisin kuolemaa. Joku varmaan ajattelee, että tuo ei elä kauaa.
Saapuessaan turkulaiseen kauneussalonkiin Aro todellakin oli vaalea kuin aave. Nyt kasvot hehkuvat päivettyneinä ja terveen näköisinä. Tyytyväisen asiakkaan ilo tuo lisää hehkua.
Uutinen pinnallisesta melanoomasta oli Nina Aron sanojen mukaan järkyttävä. Se pysäytti ja kiepautti Aron arkea uuteen muottiin.
– Koko talvi meni pelossa. Oli kuin maailma olisi loppunut siihen tietoon. Nyt olen hyvä huono esimerkki.
Aro ei arkaile esitellä kraateria nilkassaan. Ihoa on poistettu myös sisäreidestä.
– Kaverien lapset pyytävät näyttämään arpea.
Ihossa havaittu pinnallinen melanooma päätti Nina Aron auringonoton. Tästä lähtien hän ottaa väriä ihoonsa vain purkista. Johanna Manu / Yle
Arpia Aro esittelee mielellään, jos sen avulla saa edes jonkun suojautumaan auringolta paremmin.
– Lapsena ei aurinkosuojista tiedetty mitään. Joskus laitettiin Tummelia, että ruskettuisi helpommin. Ei puhuttu, että se on vaarallista. Olisi pitänyt olla paljon varovaisempi ja suojautua.
Arkeen melanooma vaikutti siten, että paljon pyöräilevä ja uiva Aro pyrkii liikkumaan eniten aamulla ja illalla. Ihoa peittää vaatekerros ja paljas iho on tarkasti rasvattu 50 suojakertoimen voiteella.
– Kannattaa ottaa viisikymppinen käyttöön. Puhun viisikymppisestä, mutta tarkoitan muutakin kuin naisia, Aro sanoo ensin kasvot pokerina ja purskahtaa hersyvään nauruunsa.
Vaikka viime talvi oli musertaa Aron, on nainen nyt täynnä iloa ja energiaa. Haave Välimeren risteilystä on vihdoinkin toteutumassa.
– Uskaltaakohan näyttää miehelle ollenkaan, villiintyy pian vanha mies, Aro kikattelee ja kurkkaa vielä kerran rusketusraitojaan.
Heti suihkurusketuksen jälkeen näkyy vatsassa selkeät rajat. Rusketus syvenee ensimmäisen vuorokauden aikana. Johanna Manu / Yle
Ultrakevyen lentokoneen kuljettaja menehtyi keskiviikkona illalla Tampere–Pirkkalan lentokentällä. Pienkone putosi maahan vielä tuntemattomasta syystä.
Onnettomuudessa menehtynyt on noin 50-vuotias ja kotoisin Pirkanmaalta. Kone putosi kiitoradan viereiselle viheralueelle.
Onnettomuustutkintakeskus tutkii onnettomuutta yhteistyössä poliisin kanssa.
Onnettomuustutkintakeskuksen (Otkes) ilmailuonnettomuuksien johtava tutkija Ismo Aaltonen kertoo, että Otkesilla on video tapahtuneesta.
– Tässä vaiheessa tiedämme, että kone oli heti lentoon lähdöstä lähtenyt kaartamaan vasemmalle ja tehnyt lähes kokonaisen ympyrän nousten muutaman kymmenen metrin korkeuteen ja sieltä syöksyi jyrkässä kulmassa kiitotien viereen, Aaltonen kertoo Ylelle.
Aaltosen mukaan oppilas oli yksin lennolla.
– Tavallisesti valvoja on siinä, mutta emme ole vielä selvittäneet näitä yksityiskohtia.
Oppilaalla oli lupa lentää yksin ja yksinlento kuuluu osana harjoitteluun. Tällöin opettaja valvoo kentällä.
Lentämään opettelevat lentävät aluksi opettajan kanssa.
Paikalle hälytettiin useita pelastusyksiköitä. Petra Ketonen / Yle
Lain mukaan onnettomuustutkintakeskuksen ei ole pakko tutkia ultrakevyiden lentokoneiden onnettomuuksia. Tutkinta tehdään Aaltosen mukaan, koska kyseessä oli opetustilanne. Tämä on 2010-luvulla ensimmäinen tapaus, joka sattuu lento-oppilaalle, Aaltonen kertoo.
Sisä-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Pasi Nieminen sanoo, että vielä ei tiedetä, mikä aiheutti onnettomuuden. Asiaa tutkitaan.
Onnettomuudesta ei ollut poliisin arvion mukaan vaaraa sivullisille.
11 kuollutta tällä vuosikymmenellä
Ultrakevyiden lentokoneiden lentäjät ovat yleensä harrastajia.
Traficomin tilastojen mukaan ultrakevyille pienkoneille on tällä vuosikymmenellä sattunut yhteensä 38 onnettomuutta, joissa on saanut surmansa 11 ihmistä. Viimeksi kuolemaan johtanut onnettomuus ultrakevyelle pienkoneelle sattui vuonna 2014.
Viime sunnuntaina harrasterakenteinen pienlentokone putosi maahan Kajaanin Vuolijoella. Vuonna 1951 syntynyt lentäjä löytyi koneesta kuolleena.
Lentoturmien määrä on vähentynyt Suomessa. Vuonna 2014 Jämijärvellä pääsiäisenä kuoli kahdeksan laskuvarjohyppääjää, kun lentokoneen siipituki petti. Sen jälkeen käynnistettiin harrasteilmailun turvallisuusprojekti ja onnettomuuksien määrä väheni harrastajien tekemän työn ansiosta.
Lentokenttä suljettu yöllä
Pirkanmaan pelastuslaitos sai ilmoituksen suuresta ilmaliikenneonnettomuudesta keskiviikkona illalla hieman ennen kello yhdeksää. Paikalle hälytettiin 19 yksikköä, mutta paikalla oli lopulta noin 7 yksikköä.
Koko lentokenttä suljettiin. Ryanairin lennon Budapestista oli määrä laskeutua Pirkkalan lentoasemalle, mutta lento ohjattiin Turkuun.
Finnair peruutti myös yölentonsa Helsingistä Tampereelle. Air Balticin lento Riikasta Tampereelle siirrettiin yöllä.
Korjaus kello 11.45 Air Balticin lento siirrettiin, eikä päässyt yöllä Tampereelle.
Venäjä on aloittanut Itämerellä suuren sotaharjoituksen. Harjoitus alkoi torstaina ja jatkuu ensi viikon perjantaihin asti.
Harjoituksen nimi on Okeanskij Štšit eli Valtamerikilpi 2019. Venäjän mediatietojen mukaan harjoitukseen osallistuu 49 sota-alusta (laivoja ja taisteluveneitä), 20 huoltoalusta, 58 lentoalusta ja yli 10 000 sotilasta.
Perusosa aluksista saapuu harjoituksiin Pietarissa 28. heinäkuuta Laivaston päivänä pidetystä laivastoparaatista. Harjoitusta johtaa Venäjän laivaston komentaja, amiraali Nikolai Jevmenov.
Harjoitus on osa Venäjän vuotuista harjoitusohjelmaa.
Ensimmäistä kertaa tällä nimellä pidettiin harjoitukset Välimerellä 1.–8. syyskuuta 2018. Niihin osallistui 26 alusta mukaan lukien kaksi sukellusvenettä ja 34 lentokonetta, mukaan lukien kaksi strategista TU-160-yliäänipommikonetta.
Tuolloin puolustusministeri Sergei Šoigu ilmoitti, että vastaavat harjoitukset pidetään jatkossa vuosittain. Nyt Valtamerikilpi-harjoitukset järjestetään siis toista kertaa, tällä kertaa Itämerellä 1.–9 elokuuta.
Venäjälle tärkeä alue
Maanpuolustuskorkeakoulun sotilasprofessori Jyri Raitasalo ei pidä Venäjän merisotaharjoitusta mitenkään yllättävänä, vaan pikemminkin luontevana jatkona viime sunnuntaiselle Venäjän Laivaston päivälle, jota vietettiin Pietarissa.
– Viimeisen kuukauden aikana on kerätty Pietarin aluelle merivoimien aluksia ja joukkoja pohjoisesta laivastosta, Itämeren laivastosta, Mustanmeren laivastosta ja jopa Tyynenmeren alueelta merivoimien paraatia varten. Harjoitus on ikäänkuin jatkumona. Eikä tämä ole ensimmäinen kerta, kun Venäjä järjestää laivaston vuosipäivän jälkeen Itämerellä harjoituksen.
– Onhan se varsin mittava harjoitus. Puhutaan kymmenistä aluksista, niitä tukevista merellisten ilmavoimien toiminnoista ja kymmenestätuhannesta sotilaasta. Se on ihan isohko harjoitus, mutta ei suinkaan yllättävä, Raitasalo sanoo.
Raitasalo pitää harjoitusta myös osoituksena Itämeren strategisesta merkityksestä Venäjälle.
– Venäjä on jo useita vuosia sijoittanut kohtuullisen määrän varoja merivoimiensa uudistamiseen ja Itämeren alue on Venäjälle elintärkeä – Venäjän länsiyhteydet kulkevat Itämeren kautta.
Pääministeri Antti Rinteellä (sd.) on iloinen uutinen pitkäaikaistyöttömille.
Kiistellyn työttömien aktiivimallin leikkuri poistetaan ensi vuoden alusta. Rinteen mukaan ainakin työttömien päivärahaan tehty viiden prosentin leikkaus poistetaan, mahdollisesti koko aktiivimalli.
Sosiaalidemokraattien hallituskumppanit keskusta ja vasemmistoliitto ovat kiistelleet julkisesti aktiivimallin poistamisen ajankohdasta ja siitä tarvitaanko tilalle työllisyysvaikutuksiltaan vastaava malli. Rinteen mielestä asiassa ei ole mitään epäselvyyttä, leikkuri poistuu 1.1. 2020.
– En usko, että sillä on syntynyt yhtään uutta työpaikkaa. Se on ollut toimeentulon leikkuri, joka on siirtänyt ihmisiä entistä enemmän toimeentulotuen piiriin. Tämä tullaan korjaamaan.
Rinteen mukaan aktiivimallin osat, jotka ovat vaikuttaneet myönteisesti työllistymiseen voidaan säilyttää. Pääministeri mainitsee esimerkkinä työttömien määräaikaishaastattelut. Virkamiehet ja työryhmä selvittävät parhaillaan, millaisia työllisyysvaikutuksia aktiivimallilla on ollut.
Rinteen mukaan leikkurin purku on pitkittynyt lakiteknisistä syistä. Pelkkä päivärahan leikkauksen poisto aktiivimallista ei onnistu. Muutokset halutaan myös hoitaa yhdellä lakiesityksellä.
– Voi olla, että lopputuloksessa velvoittavuutta laimennetaan jollain tavalla. Se johtaa siihen, että päästää eroon leikkurista.
Pääministeri Rinne on viettänyt lyhyttä kesälomaansa purjehtien veneellään.Antti Haanpää / Yle
Palkkatuki-Tinder etsii toisilleen sopivat
Rinteen hallituksen tavoite on saada aikaan kaudellaan vähintään 60 000 uutta työllistä ja nostaa työllisyysaste 75 prosenttiin. Koko hallitusohjelma rakentuu pitkälti työllisyyden paranemisen varaan, vaikka ekonomistit ovat varoittaneet talouskasvun hidastumisesta ja heikkenevistä työllisyysnäkymistä.
Jo seuraavaan budjettiriiheen odotetaan työllisyyteen nopeasti vaikuttavia toimia.
Hallitus aikoo luoda nettisivuston, josta työtön työnhakija voi hakea päätöksen työmarkkinatuen suuruiseen palkkatukeen tietyksi ajaksi. Työnantaja voi saada samalta sivulta tiedon, onko yritys oikeutettu työllistämään palkkatuetun työntekijän.
Tulossa on siis palkkatuki-Tinder.
– Näiden ihmisten sopiessa yhteen prosessi helpottuu ja voidaan synnyttää kymmeniä tuhansia uusia lisätyöpaikkoja.
Jos Unkaria ja muita EU:n perusarvoja polkevia maita ei saada kuriin, nettomaksajamaat eivät maksa jäsenmaksujaan täysimääräisinä, Antti Rinne kertoo.Antti Haanpää / Yle
– Tässä on hallituksen puolelta tehty tarjous, johon voidaan vastata tai ei vastata. Haluavatko he vaikuttaa työllisyysasteen noston toteutukseen, tutkimus- ja tuotekehitystoiminnan rahoitukseen, ja elinkeinopolitiikan tukiin?
– Tunnen nämä ihmiset vastuullisina ihmisinä ja uskon, että siellä halutaan vaikuttaa jäsenistön puolesta näihin asioihin. Uskon, että joitakin hyviä esityksiä sieltä tulee.
Rinne korostaa erikseen, että hallitus ei ole asettanut työmarkkinajärjestöille määrällistä tavoitetta uusista työllisistä, ainoastaan toivonut heidän auttavan tavoitteen saavuttamisessa.
– Haluan sanoa selkeästi sen, että vastuu tässä asiassa on vain hallituksella. Me olemme sitoutuneet siihen, että neljän vuoden aikana saadaan syntymään 60 000 uutta työllistä.
Orbánin kiukun syy on se, että Suomi on EU:n puheenjohtajanamaana kytkenyt oikeusvaltioperiaatteet ja EU-tuet. Orbánin uhoaminen ei huoleta Rinnettä. Syksyllä neuvotellaan EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä.
Unkarin ja muiden EU:n oikeusvaltioperiaatteita polkevien maiden tukirahojen leikkaaminen tuskin onnistuu, koska se vaatii yksimielisyyttä.
Rinteen mukaan on keino, jolla maat saadaan ruotuun.
Pääministeri kertoo, että nettomaksajamaat uhkaavat nyt pienentää jäsenmaksujaan, jos Unkari, Puola ja Romania eivät muuten palaa noudattamaan EU:n perusarvoja.
Rinteen mukaan nettomaksajamaiden ryhmä on asiassa yksimielinen.
– Jokainen jäsenmaa päättää itsenäisesti suhtautumisestaan jäsenmaksuesitykseen. Uskon, että jos esitykseen ei saada ehdollisuutta oikeusvaltioperiaatteen mukaan, silloin nettomaksajat eivät ole valmiita maksamaan ajattelemiaan summia Britannian poislähdön jälkeen.
Isis-leirin suomalaisten siirroissa ei edistystä
Rinne kertoi ennen kesälomia, että Suomi neuvottelee Syyriassa al-Holin pakolaisleirillä olevien suomalaisäitien ja -lasten tilanteesta muiden EU-maiden kanssa.
Rinteen mukaan asia ei ole edennyt, koska Suomella ei ole ketään, jonka kanssa neuvotella mahdollisista siirroista. Leiriä ylläpitävä kurdihallinto ei Rinteen mukaan ole neuvottelutaho. Leiriltä ei myöskään poistuta tuosta vain, vaikka matkat maksettaisiinkin.
– Heitä pidetään internointileirillä, koska ylläpitäjä epäilee heidän syyllistyneen jonkinasteiseen terroristiseen toimintaan. Se ei ole leiri, josta lähdetään vapaaehtoisesti tai joku vain hakee sieltä.
– Meillä ei ole keinoa käydä hakemassa sieltä ketään, eikä myöskään omaisilla, vaikka olisikin rahaa maksaa matkat. Poistuminen pitää neuvotella ja sopia jonkun kanssa. Tällaista yhteyttä ei tällä hetkellä ole olemassa.
Rinne kertoo kuitenkin, että suomalaisia naisia ja lapsia on autettu kansalaisjärjestöjen kautta niin paljon kuin on pystytty heidän turvallisuuttaan vaarantamatta. Hän ei paljasta, onko apu mennyt rahan tai esimerkiksi ruuan ja lääkkeiden muodossa.
Vakavasti sairaana ollut pääministeri vakuuttaa olevansa täydessä iskussa ja työkyvyssä.Antti Haanpää / Yle
Pääministerin työtahti ei yllättänyt – vointi hyvä
Antti Rinne on toiminut nyt kaksi kuukautta pääministerinä. Hän sairastui vakavasti alkuvuonna, ja heti perään piti vetää kaksi vaalikampanjaa, hallitusneuvottelut ja heinäkuussa alkoi Suomen EU-puheenjohtajuuskausi.
Pääministerin työ on kuormittavaa ilman sairastumistakin.
Pääministerin työtahti ei tullut Rinteelle yllätyksenä, koska hän on toiminut jo aiemmin valtiovarainministerinä. Pääministeri kuvailee vointiaan hyväksi.
– Kävin noin kuukausi sitten lopputarkastuksessa ja lääkäri totesi, että mies on ihmeellisen nopeasti parantunut. On täydessä iskussa ja työkyvyssä. Lääkäri kirjoitti epikriisin, että tätä kuvaa se, että mies neuvottelee hallitusohjelmaa tällä hetkellä.
Pääministerin kesäloma on jäänyt puolentoista viikon mittaiseksi. Sen hän on viettänyt purjehtimalla veneellään.
Korjattu Rinteen sitaattia, joka koskee EU:n nettomaksajia kello 19:37.
Orbán arvosteli Suomea rajusti viime viikolla pitämässään puheessa. Hän piti naurettavana, että Suomi on EU-puheenjohtajuuskaudellaan nostanut esiin ongelmat Unkarin oikeusvaltiokehityksessä, koska oikeusvaltioperiaatteet eivät hänen mielestään Suomessakaan toteudu.
Erityisenä pilkan aiheena Orbán piti sitä, ettei Suomessa ole valtiosääntötuomioistuinta.
Nils Torvalds, Eero Heinäluoma ja Elsi Katainen Pointti-tapahtuman keskustelussa torstaina.Laura Hyyti / Yle
Ville Niinistö (vihr.) sanoo, että Orban pelaa ja kikkailee sanoilla Suomea syyttäessään, eikä siitä kannata olla moksiskaan. Niinistön mukaan on vain hyvä asia, että kansanedustajista koostuva valiokunta arvioi perustuslainmukaisuutta lakeja säätäessään.
– Pidän todella arvokkaana, että kansanedustajat sitoutuvat Suomessa perustuslain kunniottamiseen.
Henna Virkkunen (kok.) sanoo, että Orbán tietää hyvin mistä on kyse. Unkari vastustaa meneillään olevan Suomen EU-puheenjohtajuuskauden tavoitetta sitoa EU-tukirahat oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen.
Virkkunen toteaa, että keväällä lainsäädäntöä ei edistetty lainkaan, kun EU-puheenjohtajamaana oli Romania, jota on myös arvosteltu oikeusvaltion murentamisesta.
– On kestämätöntä, että on jäsemaita, jotka eivät piittaa periaatteista, mutta nostavat merkittäviä määriä EU-tukia, Virkkunen arvostelee.
Eero Heinäluoma (sd.) uskoo, että EU-tukirahojen ehdoksi tulee nyt oikeusvaltioperiaatteiden noudattaminen.
– Jos tähän ei nyt puututa, EU menettää ison osan uskottavuuttaan. Miten opetamme ulkopuolisia, jos omassa keskuudessamme mennään pehmeään dktatuuriin, Heinäluoma kysyi.
Ville Niinistö ja Henna Virkkunen Pointti-tapahtuman keskustelussa torstaina.Laura Hyyti / Yle
Heinäluoman mukaan Suomi voi jäädä puheenjohtajuuskaudellaan historiaan. Nils Torvalds (r.) oli epäilevämpi ja uskoi, ettei asia selviä vielä Suomen puheenjohtajakauden aikana, vaan vasta ensi vuonna Saksan kaudella.
Torvaldsin käsitys on, että Suomi on noussut Unkarissa esiin myös koska kyseessä on sukulaiskansa.
– Mielipiteet painavat enemmän unkarilaisten keskuudessa kuin jonkun muun maan, siksi oli pakko siirtyä vastahyökkäykseen, Torvalds arvioi.
Vasemmistoliiton ja perussuomalaisten edustajat eivät päässeet EU-keskusteluun paikalle.
Hietalahden ampumatapaukseen liittyvillä ihmisillä on pitkä yhteinen historia. Tutkinnanjohtaja Jukka Larkion mukaan epäilty ampuja, uhrit ja uhrien käyttämän auton omistaja tuntevat toisensa jo pitkän ajan takaa.
Samaa tuttavapiiriä on myös mies, jonka epäillään pahoinpidelleen epäillyn ampujan viime marraskuussa. He kaikki ovat lähtöisin Kosovosta. Larkio ei osaa sanoa, ovatko he olleet tekemisissä keskenään jo Kosovossa ennen Suomeen tuloaan.
– Se selviää varmaan lähitulevaisuudessa, hän sanoo.
Yle Uutisten tietojen mukaan he ovat kaikki lähtöisin samalta seudulta.
Larkio ei ota vielä kantaa siihen, ovatko ampumisen uhrit sukua muille tapahtumien osapuolille.
Liittyykö pienen yhteisön keskinäisiin sääntöihin?
Jukka Larkion mukaan poliisi selvittää nyt muun muassa sitä, liittyykö ampuminen jollakin tavalla tiiviin yhteisön keskinäisiin sääntöihin tai riippuvuussuhteisiin.
Poliisi odottaa pääsevänsä kuulemaan uhreja lähiaikoina, ehkä jo ensi viikolla. Uhrien vointi on paranemaan päin.
Ampuminen tapahtui viime viikon tiistaina Helsingin Hietalahdessa. Teosta epäiltynä on vangittu 32-vuotias mies, joka työskentelee rakennusalalla toimitusjohtajana.
Ensimmäinen kerta tapahtui, kun Hanna-Mari Kärki oli 17-vuotias – ja korviansa myöten ihastunut. Varkain tarjottu mukillinen oopiumiunikkoteetä sai aikaan leijuvan ja rennon olon. Vain pari päivää sen jälkeen kuvioihin tuli Subutex.
Kun opiskelupaikkakunnalta löytynyt poikaystävä ei suostunut lopettamaan huumeiden käyttöä, Kärki aloitti itse.
– Rakastuin ihmiseen, mutta kun aineet tulivat kuvioon, rakastuin tulisesti myös niihin, Kärki kertoo.
Kierre syveni hiljalleen, ja nuori nainen huomasi olevansa pohjalla.
– Olin täydellinen rapanisti.
Teatterin takapiha on Hanna-Mari Kärjelle tuttu paikka menneiltä vuosilta. Nyt hän katsoo paikkaa toisin silmin.Jaana Polamo / Yle
Ruskeat silmät tutkivat Jyväskylän teatterin takapihalta avautuvaa maisemaa. Se on säilynyt pitkään muuttumattomana, mutta Kärjen, 27, silmissä paikka on aivan erilainen kuin aiemmin. Samoille portaille hän ja muut huumeiden käyttäjät kokoontuivat vuosien ajan yhdessä piikittämään ainetta suoniinsa tai vetämään viivat piilossa katseilta.
– Taisi aurinko paistaa silloinkin, muttei elämään saakka, Kärki sanoo.
Koko huumehistoriansa ajan Hanna-Mari Kärki kuului porukan nuorimpiin. Hän piti joukkoon eksyneitä yksittäisiä teini-ikäisiä niin lohduttomana näkynä, että poistui mieluummin paikalta, kuin käytti huumeita heidän kanssaan.
Enää käyttäjät eivät piilottele, ja huumepiirien liepeillä kulkevat yksittäiset nuoret käyttäjät ovat muisto vain. Nyt heitä on paljon.
Helsingin Sanomat uutisoi viime viikonloppuna yhä nuorempien myyvän ja käyttävän huumausaineita. Sisä-Suomen poliisin mukaan moni myyjä on vielä alaikäinen. Sovatek-säätiön haittoja vähentävästä työstä vastaavan sairaanhoitajan Erja Blombergin mukaan ilmiö näkyy myös Jyväskylän kaduilla ja korostuu kesäisin.
Helteellä nuoret ovat huolestuttavan huonossa kunnossa, eikä monilla ole kotia, johon mennä.
Se on Hanna-Mari Kärjelle yksi isoimmista syistä tarinansa jakamiseen.
– Jos vain voin antaa toivoa yhdellekin nuorelle, teen sen mielelläni.
Nainen huokaa ja palaa tarinansa alkuun.
Ylpeys ja häpeä
Elettiin vuotta 2009. Niihin aikoihin Kärjen vanhemmat erosivat. Koulunkäynnistä Äänekoskella maistui enää vain oppilaitoksen tarjoama ilmainen lounas. Ystävien tilalle tuli uusia vaarallisen kiehtovia ihmisiä ja Subutex-annokset muuttuivat päivittäisiksi.
Pian alta lähti myös asuntolapaikka jatkuvan melun ja koulusta laistamisen vuoksi.
Häädön jälkeen hankittu uusi vuokra-asunto oli likainen huumeluola. Kärjen mukaan sen kiinni pysyneiden verhojen takana vietettiin elämää, joka ei kestänyt päivänvaloa. Kaapeissa oli ruuan sijaan huumeita ja kaikkea säesti kovaääninen musiikki.
Vaikka ympärillä oli jatkuvasti väkeä ja hälyä, Kärki tunsi olevansa yksin. Niin yksin, että hän alkoi kehittää suojakseen päihdeidentiteettiä.
Yhä nuoremmat käyttävät huumeita. Ilmiö näky räikeästi myös Jyväskylän kaduilla.Jaana Polamo / Yle
Sisimmässään hän häpesi elämäänsä, mutta kätki tunteen kovan pinnan alle. Toisaalta hän oli kamalan ylpeä – ainakin silloin, kun elimistössä virtasivat aineet ja niiden herättämä vahva tunne kaikkivoipaisuudesta. Kun kotipihan puun taakse piilotettu vesipiippu paljasti ongelman laajuuden viimein läheisille, Kärki oli pettyneempi itseensä kuin ikinä aiemmin.
– Siinä vaiheessa saarnaaminen oli myöhäistä. Olin ehtinyt jo jonkin aikaa käyttää aineita ja rakastua. Upposin siihen maailmaan kokonaisvaltaisesti.
Pian Kärki lopetti koulunkäyntinsä kokonaan. Hänestä tuli jäsen pikkukaupungissa pahennusta herättäneeseen huumeporukkaan, jonka päivät alkoivat laineilla, eli viivoilla Subutexia, ja jatkuivat huumekaupan käymisellä. Väkivallan ja sen uhan sävyttämä elämä käynnistyi kaupungin verhoutuessa illan pimeyteen. Asunnoissa perittiin huumevelkoja tai tehtiin ryöstöjä aineiden saamiseksi.
Rakkaus ihmiseen ei ollut ikuista. Pari vuotta kestänyt, ja päihdemaailmaan vienyt, suhde päättyi eroon. Kärki pakkasi vähät tavaransa, muutti Jyväskylään, aloitti uudet opinnot, sai uusia ystäviä ja huomasi taas pian olevansa lähtöpisteessä – ja jälleen rakastunut.
Hanna-Mari Kärki haaveilee muuttavansa pois Jyväskylästä. Hän haluaisi hyödyntää nuoruutensa rankat kokemukset kokemusasiantuntijana.Jaana Polamo / Yle
Tällä kertaa ensin huumeisiin ja sitten mieheen.
Kärki sanoo, ettei hän pistänyt ensimmäistä huumepiikkiään itse.
– Jännitti, mutta olin innokas kokeilemaan. En ollut ikinä kokenut mitään sellaista.
Isommassa kaupungissa aineiden valikoima oli laajempi kuin 19 000 asukkaan Äänekoskella. Jyväskylän huumepiirit olivat myös toista luokkaa.
– Silloinkin käyttäjiä oli paljon, mutta nyt piirit ovat vieläkin isommat. Täällä viimeisenkin häpeän kadotti senkin takia, ettei kaupunki ollut itselle niin tuttu. Omat tuttavat olivat kaukana.
Puistot, sisäpihat, katujen kulmaukset ja teatterin takapiha. Kaikki syrjäiset, mutta keskustan lähellä olevat paikat kelpasivat annoksen ottamiseen.
"Mun elämä tulee muuttumaan"
Kärki jatkoi piikittämistä ja sekakäyttöä siihen saakka, että viimein purskahti itkuun sairaanhoitajan vastaanotolla. Hän oli joutunut käteen tulleen infektion vuoksi sairaalaan.
– Avauduin julkiselle terveydenhuollolle ensimmäistä kertaa. Sanoin, etten jaksa tällaista elämää. Tarvitsin apua. Kyllön sairaalan ihana nuori hoitaja vei minut kädestä pitäen viereiselle päihdeklinikalle ja asiakkuus alkoi siitä.
Useat katkaisuyritykset päättyivät epäonnistumiseen. Niiden jälkeen Kärki päätti hakea korvaushoitoon.
– Olin päättänyt, että jos siihen pääsen, teen kaikkeni, että elämä tulee muuttumaan. Lääkäri teki myönteisen päätöksen. Sen jälkeen on tehty kovaa työtä. Nyt olen tässä, Kärki sanoo lämpimästi hymyillen.
Päätöksestä tuli toukokuussa kaksi kokonaista vuotta, eikä tie ole ollut helppo. Se on vaatinut rajojen hakemista ja tavallisen arjen opettelua. Oheiskäyttö loppui kokonaan marraskuussa 2017.
– Kaupungilla kävellessä ei enää tarvinnutkaan katsoa, keneltä ostaisi aineita, vaan pystyikin käymään kahvilassa ja menemään ruokakaupan kautta kotiin. Lisäksi piti opetella kohtaamaan itsensä ja tunteensa ilman aineita. Siinä on tosi paljon opeteltavaa, muttei se ole mahdotonta.
Selviytymistarinalla ei olisi onnellista loppua ilman läheisten kannustusta.
– Ongelman kanssa taisteleminen vaatii läheisiltäkin hirveästi voimia. Toivoisin, ettei kukaan silti hylkäisi omaa lastaan. Minuakaan ei hylätty, vaikka meilläkin oli usein välirikkoja, mutta sain aina apua, kun olin valmis ottamaan sitä vastaan.
– Pikkuhiljaa se alkoi mennä kalloon, että pärjään näin, en tarvitse enää aineita.
Onnellisuus syntyy tänä päivänä pienistä asioista. Hanna-Mari Kärjen arkeen tuo iloa oma koira.Jaana Polamo / Yle
Jyväskylän opioidiriippuvuuden lääkkeellisessä korvaushoidossa olevat potilaat saavat pääasiassa metadonia. Hanna-Mari Kärjelle se on ollut toimiva ratkaisu.
Hänen hoitonsa on tarkoitus ajaa kokonaan alas kolmen vuoden kuluttua.
– Olen alkanut tiputtaa annosta jo nyt. Tietenkin se on taas uuden alku. Se, mitä olen koko kymmenen vuotta yrittänyt. Koen olevani siihen valmis nyt, kun osaan elää taas tavallista elämää.
Olisiko Kärki ollut valmis luopumaan huumeista siinä vaiheessa, kun hän muutti Jyväskylään? Omien sanojensa mukaan todellisuudessa ei. Eikä vielä pitkään aikaan aloitettuaan suonensisäisten huumeiden käytön.
Oikea hetki oli hänen kohdallaan myöhemmin.
– Kun on oma halu lopettaa, yksikin ihminen voi olla käänteentekevä. 99 prosenttisesti onnistuminen on kuitenkin kiinni omasta halusta. Se ei voi tapahtua ilman aitoa tahtoa ja motivaatiota.
Hanna-Mari Kärjen suurin toive on olla edes yhdelle päihdeongelmaiselle henkilö, joka herättää toivon, tai auttaa syrjäpoluille lipsahtamassa olevaa huomaamaan, miten yksi kokeilu voi olla kohtalokas.
Siksi hän julkaisi alkukesästä tarinansa (alkuperäinen Facebook-julkaisu) ensimmäistä kertaa Facebookin Jyväskylän Puskaradiossa ja myöhemmin ystävänsä rohkaisemana suositussa Naistenhuone-ryhmässä. Alun perin kyseisen kirjoituksen oli tarkoitus toimia terapiana hänelle itselleen. Mukaan hän liitti vanhan kuvan itsestään sekä saatetekstin:
"VAROITUS: Seuraava teksti saattaa järkyttää sekä olla epämukavaa luettavaa perheelle ja läheisilleni. Siitäkin huolimatta se on kaunistelematon totuus rumasta elämästä, jota olen elänyt. Kirjoitus syntyi yhdeltä istumalta ja on varmasti helpoiten syntynyt tekstini. Muistutan, että voit lopettaa lukemisen koska vain."
Kauniin kuvan viestinä oli, ettei päihdeongelmaa näe aina päällepäin.
Moni samaistui nuoren naisen tarinaan. Viestien ja tykkäysten määrä oli valtava.
Se rohkaisi tavoittelemaan unelmia vielä hitusen voimakkaammin.
– Nyt koen, että tuon kaiken piti tapahtua kohdallani, että pystyin kasvamaan täksi ihmiseksi. Välillä mietin, minkä takia sen piti vain mennä noin pitkälle. Nyt minulla on elämälle suunta. Haluan tehdä työtä kokemusasiantuntijana ja vertaisena. Olen aloittanut myös kirjan kirjoittamisen.
THL:n viime vuoden tietojen pohjalta kootun Suomalaisten huumeiden käyttö ja huumeasenteet -raportin mukaan yhä useammalla suomalaisella on omakohtainen kokemus huumeista. Raportissa nousi esille myös nuorten aikuisten lisääntynyt huumeiden käyttö.
Hanna-Mari Kärki ei muista oman huumehistoriansa aikana kohdanneensa kertaakaan kadulle jalkautuneita kokemuspohjaisia päihdetyöntekijöitä.
Lähivuosina asiat ovat muuttuneet siltä osin parempaan suuntaan.
Nykyisin Jyväskylän kaduilla tehdään säännöllisesti etsivää päihde- ja mielenterveystyötä (Sovatek-säätiö). Myös puhtaita ruiskuja saa ympäri kaupunkia kiertävästä Visiitti-autosta, jossa tehdään myös terveystestejä. Jos käyttäjillä ei ole uusia neuloja, he käyttävät vanhoja. Likaisten huumeneulojen välityksellä leviää hengenvaarallisia sairauksia, ja niiden hoitaminen on kallista.
Silti ongelma näyttää vain kasvavan ja monimutkaistuvan, kun huumekauppa on siirtynyt kaduilta verkkoon. Kaupat tehdään anonymiteetin suojin ja usein virtuaalirahalla. Suomalaiset ostivat laittomia päihteitä arviolta yli kahdella miljoonalla eurolla vuonna 2015 pelkästään Tor-verkossa toimivalta Silkkitie-markkinapaikalta.
Kärki toivoisi vertaistoiminnan tulevan vieläkin näkyvämmin lähemmäs katukuvaa.
– Niillä kokemuksilla on iso merkitys. Lisäksi vertaistoimintakeskuksia voisi tulla mielestäni vieläkin lisää.
Samaa toivotaan Sovatek-säätiössä.
– Katutyöhön todella kaivataan käsiä, sanoo haittoja vähentävästä työstä vastaava sairaanhoitaja Erja Blomberg.
Mikä on naisen asema huumemaailmassa?
Hanna-Mari Kärki halusi tekstillään valaista myös aihetta, joka jää usein huumeista puhuttaessa pimentoon. Naisen osa päihdemaailmassa on edelleen karu.
Aiheesta tekee ajankohtaisen se, että viimeisen neljän vuoden aikana huumeiden käyttö on yleistynyt jonkin verran voimakkaammin naisilla kuin miehillä. Tämä selviää THL:n tuoreimmasta raportista.
Lapin yliopistossa tutkittiin jo vuonna 2007 Naisen asemaa miehisessä huumemaailmassa. Usvametsän neidot -väitöstutkimus (Lapin yliopisto) rakentaa kuvaa nuorten naisten huumeiden käytöstä ja elämästä huumekuvioissa naisten elämänkulun eri vaiheissa.
Väitöstutkimusta varten tehdyt haastattelut osoittivat, että mitä enemmän naiset jäävät kiinni huumekuvioihin, sitä enemmän sukupuolten välinen valtasuhde vinoutuu.
Huumeita käyttäviä naisia tarkastellessa keskeistä on riippuvuus aineista, miehistä ja hyväksytyksi tulemisesta.
Naisen paikka on jäsentymätön ja epävakaa. Miesten soitteluja porukoihin pääseminen imartelevat ja vahvistavat kokemusta hyväksytyksi tulemisesta kiinnittäen samalla huumekuvioihin.
Hanna-Mari Kärki halusi tuoda julkaisullaan esiin myös naisen asemaa huumemaailmassa. Kaiken kokemansa jälkeen hän arvostaa vapauttaan.Jaana Polamo / Yle
Kärki tunnistaa ilmiön.
– Omissa huumeparisuhteissani mies on esittänyt toiveen, etten minä harrastaisi huumekauppaa. Mies olisi se, joka hommaa huumeet.
Kärki kertoo noudattaneensa pyyntöä ja hyväksyneensä seuraukset.
– Asetelma tarkoittaa sitä, että se, kenellä on huumeita, on myös valtaa. Hänen pelisäännöillään mennään, Kärki selventää.
Nyt hän asettaa pelisääntönsä ensimmäistä kertaa lähes vuosikymmeneen itse.
Suuren, käytöstä poistetun tehdasrakennuksen katto palaa Valkeakoskella Pirkanmaalla, pelastuslaitos kertoo. Rakennus on tuhansien neliöiden kokoinen.
Tuli on irti keskellä tiilirakenteisen tehtaan kattoa. Pelastuslaitoksen yksiköt ovat parhaillaan rajaamassa paloa. Palo ei ole aiheuttanut henkilövahinkoja.
Palava tehdasrakennus sijaitsee teollisuusalueella Säterintiellä. Sen läheisyydessä on toiminnassa olevia teollisuushalleja, mutta palon leviämisen vaaraa ei tällä hetkellä ole. Paikalla on parikymmentä pelastuslaitoksen yksikköä.
Pelastuslaitos sai hälytyksen palosta hieman ennen kello kahdeksaa illalla. Ilmoituksen teki savua havainnut ohikulkija.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen päivystävä päällikkö Pekka Mutikainen sanoo, ettei palon syttymissyytä voida vielä tässä vaiheessa arvioida. Hänen mukaansa palosta muodostuu paljon savua, mutta se nousee suoraan ylöspäin.
Nimekäs välittäjä Timothy Sammons on tuomittu Yhdysvalloissa vankilaan useista taidemyyntiin liittyvistä huijauksista, kertoo The Guardian -lehti.
Sammons työskenteli aiemmin Sotheby´s huutokauppakamarin kiinalaisen taiteen asiantuntijana. Sittemmin oman taidevälitysyrityksen perustanut Sammons huijasi varakkailta asiakkailtaan rahaa oman ylellisen elämänsä kustantamiseen.
Sammons teki kauppaa arvotaiteella. Hänen kauttaan kulki muun muassa MarcChagallin, PaulSignacin ja PabloPicasson kaltaisten taiteilijoiden töitä. Timothy Sammon käytti hänelle itselleen kuulumattomia arvoteoksia omien lainojensa vakuutena. Lisäksi hän käytti asiakkailleen kuuluvia myyntivoittoja maksaakseen luottokorttilaskuja, ylellisten klubien jäsenmaksuja ja lentolippuja.
Sammonsin pankkitilit jäädytettiin vuonna 2015, jolloin häneen kohdistuvat epäilyt tulivat julki. Hänen Lontoon kotinsa on sittemmin pakkolunastettu. Sammons ehti huijata asiakkailtaan yli 30 miljoonaa euroa.
Timothy Sammons tuomittiin 12 vuodeksi vankeuteen. Hän suorittaa tuomionsa New Yorkin osavaltion vankilassa.
Sellun hinnanlasku painoi kartonkivalmistaja Metsä Boardin tulosta. Odotuksia huonompi tulos ja huonontuneet näkymät saivat saivat yhtiön pörssikurssin kovaan laskuun.
Metsä Boardin vaihdetumman B-osakken hinta putosi torstaina yli 11 prosenttia Helsingin pörssissä. Yhtiö kertoi tänään toisen vuosineljänneksen tuloksestaan.
Metsä Boardin vertailukelpoinen liiketulos oli huhti-kesäkuussa 41 miljoonaa euroa, kun vuotta aiemmin tulos oli lähes 62 miljoonaa euroa. Myös liikevaihto laski kymmenellä miljoonalla eurolla vuoden takaiseen verrattuna ja oli 477 miljoonaa euroa.
Yhtiön mukaan sellujen maailmanlaajuisella hinnanlaskulla oli selvästi negatiivinen vaikutus tulokseen.
– Maailmanlaajuisen sellumarkkinan kehitys lyhyellä aikavälillä pysyy epävarmana. Eräiden selluntuottajien ilmoittamat tuotannonrajoitukset sekä kolmannelle vuosineljännekselle ajoittuvat vuosihuoltoseisokit tasapainottavat kuitenkin kysynnän ja tarjonnan välistä suhdetta, kommentoi toimitusjohtaja Mika Joukio tulostiedotteessa.
Sellumarkkinan epävarmuus painaa lähikuukausina
Kannattavuudessa näkyy Joukion mukaan vuoden 2018 syksyllä Kiinassa käynnistynyt, ja sittemmin Eurooppaan levinnyt sellujen hinnanlasku.
– Sellujen heikentyneet hinnat rasittavat kannattavuuttamme ainakin vielä lähikuukausina, Joukio kommentoi.
Metsä Boardin päätuotteita ovat kartongit, mutta yhtiö valmistaa myös sellua Husumin tehtaalla Ruotsissa.
Yhtiö kertoi tänään myös uusista kestävän kehityksen tavoitteistaan, joihin kuuluvat fossiilittomat tehtaat vuoteen 2030 mennessä.
Yhtiön mukaan Metsä Group, johon Metsä Board kuuluu, on merkittävä hiilinielu, eli sen toiminnassa hiiltä sitoutuu selvästi enemmän kuin sen päästöt ovat.
Viime viikolla osavuosikatsauksensa julkaissut UPM onnistui kasvattamaan tulostaan huhti-kesäkuussa. Sen sijaan Stora Enson tulos heikkeni vuoden toisella neljänneksellä.
