Quantcast
Channel: Yle Uutiset | Luetuimmat
Viewing all 119144 articles
Browse latest View live

Rautakauden mahtiemännät koreilivat vaatteilla – käsityömestari ratkoo pukuihin liittyviä mysteereitä, joista yksi on ylitse muiden

$
0
0

Rintamamiestalon ulko-ovi avautuu ja kaksi sylikokoista koiraa säntää tervehtimään tulijaa. Jos toimittaja olisi saapunut paikalle viikonloppuna, saattaisi pihapiirissä höyrytä kasvivärikattilat.

Nyt lankojen värjäykseen tarkoitetut astiat ovat ylösalaisin kasvihuoneen seinää vasten.

Oven suussa käsityömestari Mervi Pasanen kutsuu vierasta astumaan sisään. Historia tulee vastaan jo verannalla, jonka nurkassa seisovat muinaissukset. Keittiössä hyllyt pullistelevat rautakautisia ja keskiaikaisia astioita sulassa sovussa muumimukien kanssa.

– Täällä on sen näköistä, että täällä eletään, Pasanen toteaa esitellessään paikkoja.

Yksityiskohta Mervi Pasasen puvusta.  Kuvassa kaulakoru, jossa kolikoita ja helmiä.
Rautakauden nainen esitteli mielellään rahojaan.Ville Paso / Yle

Lahdessa asuva Pasanen päätyi reilut kymmenen vuotta sitten historiallisten tekstiilien pariin. Ennen sitä hän ei ollut käsityöihminen alkuunkaan.

– Aloin harrastaa historianelävöitystä, ja siihen tarvitaan oikeanlaiset vaatteet. Koska kukaan ei tehnyt sellaisia, piti opetella itse. Historianelävöittäminen on sitä, kun yritetään käytettävissä olevin keinon pohtia ja kokeilla, millaista elämä on ennen ollut.

Pian oma vaatimustaso nousi ja Pasanen halusi oppia tekemään asiat paremmin ja enemmän aikakauden mukaisesti. Loppumaton kierre oli valmis. Nyt hän on alansa arvostettu asiantuntija, joka tunnetaan muinaispukujen ja keskiaikaisten käsitöiden piireissä ympäri maailmaa.

Muita asiantuntijoita ja harrastajia hän tapaa jatkuvasti kokoontumisissa, keskiaikamarkkinoilla ja kursseilla. Yhteisö on tiivis, joten kutsuja tulee myös häihin ja muiden merkkipäivien viettoon.

– Ajattelen monesti englanniksi, sillä yhteisö on kansainvälinen, Pasanen sanoo.

Muinaispuku ja väriaineena toimiva morsinko.
Pasanen esiliinan väri on tullut morsingosta. Sitä kasvaa hänen kotipihallaan.Ville Paso / Yle
Mervi Pasanen esittelee muinaispukuaan.
Purppuraisen viitan väri tulee jäkälästä ja puunkuorista. Värjäykseen on käytetty puretusaineena fermetoitua eli käytettyä virtsaa.Ville Paso / Yle

Pasasen on erikoistunut rautakautisiin eli Suomessa 500 eaa.–1200 jaa. käytettyihin käyttövaatteisiin. Ne eroavat varsinaisista muinaispuvuista siinä, että niiden työstämisessä on pitänyt käyttää enemmän päättelykykyä. Alkuperäisiä arkivaatteita ei ole säilynyt tähän päivään.

Historiaa on pitänyt elävöittää haudoista löydettyjen mahtiemäntien juhlavampien asujen pohjalta. Säilymiseen on vaikuttanut kemiallinen prosessi, jonka ansiosta säilyneitä tekstiilikappaleita voidaan edelleen tarkastella.

Spiraalikoristeiden valmistusta.
Pronssispiraalien tekeminen vaatii tarkkuutta.Ville Paso / Yle
Muinaispukujen tekeminen sisältää runsaasti työvaiheita.
Näistä aineksista syntyy spiraalikoristeet.Ville Paso / Yle

– Pronssisista spiraalikoristeista liuennut aine on tappanut kaiken elävän ympäriltään, myös bakteerit.

Eläinperäinen materiaali pronssin ympärillä on säilynyt, mutta kasviperäiset kankaat ja langat ovat kadonneet ajat sitten. Jäljelle on jäänyt villaa ja myös silkkiä.

Hetkinen, mistä muinaissuomalaiset saivat silkkiä ja ylellisyystavaroita ennen ristiretkien aikaa?

– Rautakauden suomalaiset kävivät kauppaa viikinkien kanssa. Kauppaa käytiin turkiksilla, Pasanen vastaa.

Spiraalikoristeita muinaspuvussa.
Pronssispiraalien myrkkyjen ansiosta muinaispukujen rippeitä on säilynyt tähän päivään. Ville Paso / Yle

Lautanauhat herättävät kunnioitusta

Päivisin Etelä-Suomen Sanomien toimittajana työskentelevä Mervi Pasanen herää aamulla aikaisin, tekee käsitöitä kolme tuntia ja menee päivätöihin. Kotiin palattuaan hänellä on hetki aikaa koirille ja sohvalle romahtamiseen.

Sen jälkeen käsityömestari aloittaa iltapuhteet. Käsityöt vievät päivästä toisen työpäivän verran aikaa.

– Hulluahan tämä on, Pasanen myöntää itsekin ja ottaa esiin värttinän sekä tupon lampaanvillaa.

Keskustelun lomassa lankaa syntyy ensin metri ja sitten toinen. Kokonaista muinaispukua varten sitä saattaa tarvita jopa 14 tuhatta metriä.

Villaa.
Matka villasta muinaispuvuksi alkaa tästä.Ville Paso / Yle
Värttinä, Mervi Pasanen ja syntyvää villalankaa.
Lanka kehrätään värttinällä. Sen jälkeen se värjätään ja kudotaan kankaaksi. Rautakaudella kankaita ei huovutettu.Ville Paso / Yle

Kun Pasanen innostuu jostakin, hän tekee sen täysillä. Ennen muinaispukuja ja keskiaikaa hänen elämänsä täyttivät muun muassa Harley Davidsonit, hevoset ja jooga.

Käsityöt näyttävät tulleen jäädäkseen.

Mervi Pasanen esittelee kangasta, jota hän työstää kangaspuilla.
Mervi Pasanen esittelee yksityiskohtaa syntyvästä vaippahameesta, joka tunnetaan myös kreikkalaisittain nimellä peplos.Ville Paso / Yle

Talon yläkerrassa on kahdet kangaspuut. Käsityömestarilla on kesken vaippahamekankaan työstäminen.

Se on neliönmuotoinen päällysvaate. Kaksi kangaskaistaletta pysyy paikoillaan olkasoljilla. Vaippahametta, joka tunnetaan myös nimellä peplos, käytettiin jo antiikin Kreikassa.

Sellainen on nähty muun muassa presidentti Tarja Halosen päällä, kun hän emännöi Linnan juhlia Euran emännän puvussa.

Lautanauhoja, taustalla koira.
Lautanauha on olennainen osa muinaispukua. Mervi Pasasella niitä on laatikkokaupalla. Taustalla Tikru-koira.Ville Paso / Yle

Rautakauden pukeutuminen oli kerrospukeutumista, johon kuuluivat alusvaatteet, päällyshame, esiliina ja viitta. Myös huntu, käsineet ja turkikset olivat olennainen osa tyyliä.

Tärkeä tehtävä oli myös lautanauhoilla, joita Pasanen kaivaa esille laatikkokaupalla. Monimutkaisimpien, pitkien nauhojen kutomiseen on kulunut jopa 50 tuntia.

– Mukaan ei ole laskettu esimerkiksi kankaan värjäystä ja muita työvaiheita.

Jos Pasaselle iskisi rahapula, voisi hän myydä lautanauhojaan. Käyvän hinnan saaminen olisi kuitenkin vaikeaa, eikä käsityöläinen pääsisi mitenkään tuntipalkoille.

Pienillä neliskulmaisilla laudoilla kudottuja lautanauhoja käytettiin kehon hedelmällisten osien ympärillä koristeena. Rintakehän ja lantion alueelle oli omansa. Nauhojen uskottiin suojelevan kantajaansa vaaroilta.

Sen ajan naiset ovat tehneet näitä hämärässä päreen valossa. Mervi Pasanen

Aivan kaikki Pasasen esille nostamat käsityöt eivät kestä julkisuutta, sillä niitä ei ole vielä esitelty missään. Tai oikeastaan niitä ei ole esitelty julkisesti tuhanteen vuoteen. Pasanen haluaa säästää löydöt kirjaansa varten, joka julkaistaan vielä tämän vuoden kuluessa.

Käsityömestari kirjoittaa Löydöistä muinaispuvuiksi – muinaista pukeutumista Suomesta -kirjaa yhdessä Jenni Sahramaan kanssa. Sen tekemiseen he saivat vastikään 3 000 euron apurahan Suomen Kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahastolta.

Käsityömestari silittelee jopa kolmimetriset lautanauhat suoriksi. Hän puhuu nauhoista ja niiden varhaisista tekijöistä suurella kunniotuksella.

– Ajatella, että sen ajan naiset ovat tehneet näitä hämärässä päreen valossa ja saaneet aikaiseksi hurjan tarkkaa jälkeä.

Lautanauhoja eri vuosisadoilta ja vuosituhansilta.
Vanhin lautanauhamalli (vas.) on kolmen tuhannen vuoden takaa nykyisen Saksan alueelta, seuraavat 600-luvulta tai uudempia.Ville Paso / Yle

Muinaispuku on aikansa kuva, joka kätkee mysteereitä

Puvut ja niiden yksityiskohdat suorastaan säteilevät värejä. Aina niin ei kuitenkaan ole ollut.

Kun ensimmäinen suomalainen muinaispuku herätettiin eloon 1800-luvun loppupuolella, oli se väriltään valkoinen. Aino-puku nostatti suomalaisuusaatetta entisestään samoin kuin kansallispuvut.

Tänä päivänä Aino-pukua ei voida lukea viralliseksi muinaispuvuksi, joiden pohjana käytetään mahdollisimman tarkkoja hautalöytöjä.

– Tutkimusmenetelmät ovat sittemmin kehittyneet, joten nykyisin tiedetään väritkin, Pasanen kertoo.

Muinaispukuja.
Muinaispuku on oman aikansa kuva. Värit niihin saatiin tieteellisen kehityksen myötä.Ville Paso / Yle

Muinaispuku onkin aikansa peili. Se kehittyy ja täydentyy sitä mukaa kuin tietoa tulee lisää.

Paljon on edelleen hämärän peitossa. Myös Pasanen on yrittänyt tehdä osansa etsinnöissä.

– Muinaispuvuista kiinnostuneet haluaisivat löytää vaatteen, jossa olisi säilynyt sen verran saumoja, että pystyttäisiin sanomaan jotakin vaatteen leikkauksesta.

Riku Pasanen ja vyölle aseteltava tupsu.
Vyötäröllä roikkuvat tupsut olivat rautakautisen miehen statussymboleita. Riku Pasanen esittelee omansa.Ville Paso / Yle

Pasanen on lukenut vanhoista teksteistä, että Euran muinaispuvussa saumaa olisi säilynyt hieman. Alkuperäisen Euran puvun jäännökset ovat nähtävillä Suomen kansallismuseossa.

Pasanen ei ole kuitenkaan päässyt saumojen jäljille, vaikka on nähnyt puvun lukuisia kertoja. Saumamalleja on säilynyt muutamissa viikinkiaikaisissa löydöissä nykyisen Saksan ja Tanskan alueella. Niiden pohjalta voi tehdä arvailuja myös suomalaisten pukeutumisesta.

Päätelmiä on voitu tehdä myös balttien pukujen pohjalta.

– Latviassa tekstiilejä on säilynyt runsaasti, sillä balttialaiset mahtiemännät ovat käyttäneet suomalaisserkkujaan huomattavasti enemmän pronssikoristelua.

Muinaispuku, Mervi Pasanen ja taustalla mies Riku.
Mervi Pasasen kokoelmiin kuuluu muun muassa Latvian alueen semgallian heimon muinaispuku. Malli on Pavirvite-Gudai 138.Ville Paso / Yle

Erikoinen sykerö jaksaa ihmetyttää

Historialliset käsityöt kätkevät taakseen muitakin mysteereitä. Rautakauden ihmiset olivat käytännönläheisiä esteetikkoja, joten koristeellisilla yksityiskohdilla on ollut tehtävä. Esimerkiksi soljet ja ketjulaitteet ovat pitäneet vaatetta paikoillaan. Yksityiskohdat ovat myös symbolisoineet jotakin.

Kaikki yksityiskohdat eivät ole pääteltävissä. Pasanen kaivaa esille kirjan, jossa on kuvattu banaaninmuotoista esinettä. Käsityömestari ja muut muinaispukujen tuntevat tuntevat sen nimellä sykerö.

– Kukaan ei tiedä, mikä sen tarkoitus on, miksi naisilla oli sellainen päässään ja mitä se kuvastaa.

Mysteeriesine, jota Mervi Pasanen esittelee kirjasta.
Muinaispukujen maailmassa on edelleen mysteereitä, kuten kuvassa oleva esine.Ville Paso / Yle

Ei ole yllätys, että keräilyyn mieltyneellä Pasasella on itselläänkin hopealangasta tehty mysteeriesine.

Mervi Pasanen ja mysteeriesine.
Mysteeriesine on saanut nimekseen sykerö.Ville Paso / Yle
Mervi Pasanen asettelee mysteeriesinettä päänsä päälle.
Olisiko sykerö voinut ollut eräänlainen tiara? Hautalöydöissä sitä on pidetty päässä.Ville Paso / Yle

Erikoisuutena arkivaatteet

Muinaispukujen juhlavaa maailmaa täydentävät harrastajien kohtaamisissa ja työnäytöksissä käytetyt arkivaatteet.

Niissä on luontevaa kulkea tapahtumissa, sillä kaikkien ei pitäisi olla ylhäisöä. Kansan syvät rivitkin saavat näkyä. Mervi Pasanen kertoo, että Itä-Euroopassa harrastajat tahtovat pukeutua mahdollisimman koreasti.

Hän ymmärtää sen hyvin, sillä ennen rautaesiripun revettyä kurjuutta oli nähty aivan riittävästi. Tapahtumissa se herättää kuitenkin huomiota, kun ohi kulkee vain kuninkaallisia.

– Sitä katselee ympärilleen ja kysyy, missä niiden henkilökunta on?

Mervi ja hänen miehensä Riku Pasanen vievät tapahtumiin mukanaan työvälineet, astiat ja muut tykötarpeet. Käsityöläisillä on luontevaa näyttäytyä omassa roolissaan.

Aivan köyhimmäksi muinaisnaiseksi ei Pasanenkaan sonnustaudu.

– Keskiajalla olisin ollut vaatimattomampi käsityöläinen, mutta minussa on sen verran harakkaa, että rautakauden pukeutumisessa tuppaan lipsumaan sinne koreammalle puolelle. Tykkään kaikesta kiiltävästä.

Lankoja ja lautanauhoja. Runsaita värejä.
Rautakausi ja keskiaika olivat kaikkea muuta kuin harmaata. Nykyisin muinaispukujen värit ovat selvinneet tieteen kehityttyä. Ville Paso / Yle

Mahtiemännän asema oli yhteisössä tärkeä

Ajan ainoa tuote ei ollut miekka, jonka osuus korostuu Mervi Pasasen mukaan liikaa rautakauden taidonnäytteistä puhuttaessa. Se ei ole ihme miesten kirjoittamassa historiassa.

– Rautakaudella tehtiin hirveän hienoja ja huolellisia tekstiilitöitä, mutta ne olivat naisten tekemiä töitä.

Naisen asemasta rautakaudella kertoo se, että vilja-aitan avain kuului emännälle.

Hautoihin pantiin työkaluja, viljaa ja joskus jopa aseita. Norjassa kaksi mahtiemäntää haudattiin hautalaivaan, joka tunnetaan Osebergin laivana. Hautakummun sisältä kaivettu laiva on nähtävillä Oslossa.

– Norjalaisen asiantuntijan mukaan toisen naisen arvellaan uhrautuneen toisen mukaan. Hän siis olisi itse pyytänyt päästä yhdessä hautaan.

Se, että Euran, Kaarinan ja Mikkelin vainajat haudattiin juhlapuvuissa, kertoo jotain vainajien asemasta.

– Esimerkiksi Euran emäntä ei ollut ihan tavallinen täti, Pasanen naurahtaa.

Muinaisesineitä.
Emännän pukuun kuuluva tuppi.Ville Paso / Yle

Ukkospuuskat kaataneet puita Pohjois-Karjalassa, tuhansia asiakkaita ilman sähköä

$
0
0

Pohjois-Karjalassa ukkospuuskat ovat kaataneet puita teille, kerrotaan Pohjois-Karjalan pelastuslaitokselta. Teitä on raivaamassa palomiehiä useilta paloasemilta.

Ukkosrintama on kaatanut puita myös sähkölinjoille, jolloin linjoja on mennyt poikki. Linjoja on myös maassa. Pelastuslaitos varoittaa ihmisiä sähkölinjoille kaatuneista puista.

Vahingontorjuntatehtävien uskotaan jatkuvan tämän illan.

Pelastuslaitoksen mukaan hätäkeskukseen ei kannata ilmoittaa puista, jotka eivät aiheuta vaaraa.

Pohjois-Karjalan Sähkön alueella on ilman sähköä reilut 7 500 asiakasta, eniten Kiteellä ja Tohmajärvellä.

Ilmatieteen laitoksen mukaan varoitus rajusta ukonilmasta on annettu Pohjois- ja Etelä-Karjalan sekä Pohjois- ja Etelä-Savon alueille. Niiden yhteydessä esiintyy voimakkaita ukkospuuskia, joiden nopeus voi olla yli 15 metriä sekunnissa.

Yle uutisoi aiemmin päivällä, että Itä-Suomessa on odotettavissa ukkoskuuroja illan aikana. Ukkoskuurojen on määrä jatkaa matkaa Kainuuta ja Pohjois-Suomea.

Herätys: Mikä käänsi keskustan kelkan, Sirpa Selänne kotiäitiyden jälkeen ja viisukaupunki Lähi-idän melskeiden keskellä

$
0
0

Hallitusratkaisu oli SDP:n ja keskustan punamulta-aktivistien työvoitto

Hallitustunnustelujen loppuhetkillä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne tasoitti yllättävällä vetoomuksellaan keskustan tietä hallitusneuvotteluihin.

Lue, miten keskustan marssi oppositioon kääntyi vapun jälkeen hallitusneuvotteluihin.

Sirpa Selänne tietää, ettei rakkaus kestä ilman suoraa puhetta ja perhe ajaa unelmien edelle

Sirpa Selänne jätti nuorena opintohaaveensa miehensä, jääkiekkoilija Teemu Selänteen vuoksi, mutta ei ole katunut päätöstään.

Nyt kuitenkin 23 vuoden kotiäitiyden jälkeen hän haluaa uusia haasteita. Kaliforniassa omassa ravintolassaan emännöidessään Selänne saa kaipaamaansa vastapainoa kotiäitiydelle.

Sirpa Selänne takan edessä.
Titta Puurunen / Yle

Liettuan presidentinvaaleissa kolme tasavahvaa ehdokasta

Liettuassa käydään tänään presidentinvaalien ensimmäinen kierros. Köyhyys ja palkkaepätasa-arvo ovat nousseet vaalien kärkiteemoiksi.

Yhdeksän ehdokasta kisaa paikasta istuvan presidentin Dalia Grybauskaiten seuraajana. Kyselyiden mukaan vain kolmella heistä on todellisia mahdollisuuksia. Vaalien toinen kierros odotetaan käytävän 26. toukokuuta.

 Dalia Grybauskaite
Dalia Grybauskaite on ollut Liettuan presidenttinä täydet kaksi kautta, ja hänelle haetaan nyt seuraajaa.Felipe Trueba / EPA

Israelissa euroviisufani muistaa Katri Helenan lumihankivideon

Euroviisujen isäntäkaupunki Tel Aviv hakee etäisyyttä Lähi-idän ikuisuuskiistoihin ja houkuttelee viisukansaa rantalomalle.

Rakettisade Tel Avivin suuntaan euroviisujenaikaan olisi Israelin painajainen. Lue Mika Mäkeläisen artikkeli viisukaupungista.

Euroviisuilla Tel Aviv haluaa vahvistaa imagoaan vapaamielisenä rantalomakaupunkina.
Euroviisuilla Tel Aviv haluaa vahvistaa imagoaan vapaamielisenä rantalomakaupunkina.Mika Mäkeläinen / Yle

Etelässä poutaa, pohjoisessa satelee

Äitienpäivänä sataa vettä monin paikoin maan keski- ja pohjoisosassa ja ukkostakin esiintyy. Sää poutaantuu ja selkenee kuitenkin päivän aikana etelästä alkaen ja illemmalla myös Pohjois-Pohjanmaalla.

Päivällä lämpötila kohoaa 10–18 asteeseen, sateessa jäädään paikoin alle 10 asteeseen. Lue lisää säästä Ylen sääsivuilta.

Sääkartta
Yle

IS: Paavo Lipponen taas sairaalahoidossa sydänvaivojen takia

$
0
0

Entinen pääministeri ja eduskunnan puhemies Paavo Lipponen, 78, on joutunut sairaalahoitoon sydänvaivojen takia, kirjoittaa Ilta-Sanomat.

Ilta-Sanomat käyttää lähteenään Lipposen vaimon Päivi Lipposen kommenttia Facebookissa lauantaina. Vaimon mukaan tilanne on paranemaan päin.

Lipposella on ollut vakavia ongelmia sydämen kanssa vuodesta 2017, jolloin hän Ilta-Sanomien mukaan sai ensimmäisen sydänkohtauksensa. Samana vuonna Lipposelle tehtiin ohitusleikkaus.

Lipponen (sd.) oli pääministeri 1995–2003. Eduskunnan puhemiehenä hän toimi 2003–2007.

Somessa leviävä uhkausviesti pelottaa lasta – aikuisten on syytä katsoa peiliin

$
0
0

Aikuisten somessa jakamat uhkausviestit heijastuvat herkästi lapsen tunnetiloihin. Kauppakeskuksiin ja kouluihin kohdistuneet uhkaukset ovat kiertäneet viime viikkoina jopa alakouluikäisten lasten viestiketjuissa. Jos aikuista pelottaa, lasta pelottaa vielä enemmän.

Pelastakaa Lapset ry:n erityisasiantuntija Nina Vaaranen-Valkosen mukaan aikuisilla on vastuu miettiä, kannattaako uhkaviestejä jakaa somekanavissa.

Vaaranen-Valkonen kertoo, että yhdistys on saanut nuorilta ja aikuisilta joitain yhteydenottoja kevään uhkausviesteihin liittyen.

– Somen käyttö on lisääntynyt lapsilla ja nuorilla, ja sen myötä myös uhkaavien viestien näkyvyys kasvaa.

Vastuu vanhempien kautta viranomaisille

Vaaranen-Valkosen mukaan aikuisen tehtävänä on tuoda lapselle turvallisuuden tunnetta. Todellisen vaaran arviointi on aina poliisin kontolla.

Lounais-Suomen poliisilaitoksen rikoskomisario Erik Salonsaari kehottaa lasta kertomaan uhkaavasta viestistä ensin vanhemmilleen. Aikuinen voi pohtia asiaa lapsen kanssa ja tehdä tarvittaessa ilmoituksen viranomaisille.

Salonsaari toimii tutkinnanjohtajana toukokuun alussa nettiin kirjoitetuissa Porin ja Ulvilan koulu-uhkaustapauksissa. Hänen mukaansa uhkausten määrä itsessään ei ole lisääntynyt viime aikoina, mutta uhkausviestejä julkaistaan usein ryppäissä. Somenäkyvyys voi inspiroida uusia tekijöitä.

– Kun yksi uhkatapaus ilmenee, pian voi tulla monta uutta. Voidaan olettaa, että tekijät kopioivat toisiaan, Salonsaari arvelee.

Pelko pienenee puhumalla

Aikuisen on valitettavan vaikeaa valvoa kaikkia sisältöjä, joihin lapsi pääsee älypuhelimellaan käsiksi. Siksi Vaaranen-Valkosen mukaan on erityisen tärkeää, että sosiaalisen median uhkakuvista keskustellaan lapsen kanssa etukäteen. Kun lapsella on ennakkokäsitys netin vaaroista ja avoin keskusteluyhteys aikuiseen, hän ei jää pelkonsa kanssa yksin. Tieto auttaa toimimaan, Vaaranen-Valkonen painottaa.

Salonsaaren mukaan uhkausviestit ovat selkeästi someajan ilmiö. Poliisille ratkaisevaa ei kuitenkaan ole tapauksen nostattama somekohu, vaan tilanteen todellisen uhkan arviointi.

Mediataitojen merkitys korostuu sosiaalisessa mediassa leviävien vaaraviestien aikana. Pelastakaa Lapset ry:n toukokuun alussa alkanut somekampanja DeepFake Challenge pyrkii kiinnittämään huomion siihen, ovatko somesisällöt totta ja kannattaako kaikkea jakaa. Aikuisen kannattaa pohtia samaa.

- Meidän olisi hyvä tiedostaa, kuinka paljon somesisällöt voivat pelottaa lasta. Pelkoja on mahdollista vähentää vain keskustelemalla pelottavista sisällöistä lapsen kanssa, Vaaranen-Valkonen toteaa.

Paula Tiessalo: Äitinä epäonnistut varmasti ja juuri se tekee sinusta hyvän äidin

$
0
0

Viime keväänä tapasin merenrannalla pojan. En tuntenut häntä entuudestaan, mutta koska olimme rannalla kahdestaan, aloimme jutella niitä näitä. Puhuimme sorsien ruokkimisesta, säästä ja kevään etenemisestä.

Sitten poika hiljeni. Hän huokaili ja hengitteli raskaasti hetken ennen kuin sai sanottua, että kevät on hänelle aina vaikeaa aikaa, koska hänen äitinsä kuoli silloin. ”Minulla on äitiä niin kova ikävä,” sanoi poika ääni murtuen. Hän oli arviolta 50-vuotias.

Miten suuri voi olla äidin merkitys ihmisen elämässä! Silti useimmat meistä heitetään äitiyteen kylmiltään.

Äitiyteen ei ole valmennuskurssia. Kun naisesta tulee äiti, hänen oletetaan automaattisesti osaavan hommansa. Ikään kuin lapsen mukana jostain taivaasta putoaisi taito rakastaa, lohduttaa, kasvattaa ja leipoa mokkapaloja koulun myyjäisiin.

Lisäksi äidiksi tulemisen oletetaan yhdessä silmänräpäyksessä tekevän naisesta epäitsekkään, uhrautuvan, kärsivällisen ja aina lapsen edun oman etunsa edelle asettavan.

Miten tämä taikatemppu sitten tehdään? Ensin on hyvä ymmärtää, ettei ole yhtä ainoaa oikeaa tapaa olla äiti. Äitiyteen liittyviä mielikuvia ja pään sisäisiä odotuksia voi myös vastustaa. Lapsi kasvaa varsin hyvin ilman vauvamuskaria, itse muussattuja luomukasvissoseita ja kolmea hienoa harrastusta.

Väestöliiton nettisivuilla kolme asiantuntijaa kirjoittaa, että moni pienen lapsen äiti kokee, ettei hänellä ole ”lupaa” käyttää aikaa itseensä ja hyvinvointiinsa. Lääkäri Riikka Riihonen, pariterapeutti Minna Oulasmaa ja psykologi Suvi Laru muistuttavat, että riittävän hyvä äitiys on tarpeeksi. Täydellinen ei tarvitse olla. Silloin jää myös aikaa ja energiaa elää ja iloita lapsen kanssa olemisesta.

Vaikka tekisit parhaasi, teet kuitenkin jotain väärin. Sillä äitiyden onnistumista et arvioi sinä, vaan lapsesi.

Amerikkalainen sosiaalipsykologi Susan Newman kirjoittaa ihailevansa yli kaiken tytärpuolensa tapaa olla äiti. Hänen mukaansa onnellinen äitiys koostuu huumorintajusta, epätäydellisyydestä ja suorittamisen lopettamisesta. Nainen voi olla hyvä äiti ilman, että kadottaa itsensä ja omat tarpeensa.

Lasten on hyvä nähdä, että aikuinen pitää huolta omasta hyvinvoinnistaan ja iloitsee elämästä. Tähän liittyy virheiden tekeminen, osaamattomuus ja rajojen vetäminen oman jaksamisen suojaamiseksi.

Ei ole olemassa täydellistä äitiyttä. Vaikka tekisit parhaasi, teet kuitenkin jotain väärin. Sillä äitiyden onnistumista et arvioi sinä, vaan lapsesi. Jotta hän pystyisi itsenäistymään hänen on löydettävä halkeamia täydellisen äitiyden muurista sillä muuten hän jää muurien sisälle vangiksi.

Hänen on pystyttävä joissakin asioissa osaamaan paremmin, tietämään enemmän, luottamaan omaan itseensä. Tätä hän ei voi tehdä, jos äitiys ympäröi häntä ylivoimaisen ja tukahduttavan voittamattomana.

Pahimpia äitiysmokia on alkaa suorittaa äitiyttä marttyyrin elkein, sillä silloin lapsi voi kokea olevansa pelkkä taakka ja riesa. Niin ei soisi kenenkään pienen ihmisen kokevan. Sellaisilla eväillä on huono ponnistaa omaan elämään.

Sillä eräänä päivänä nuori lähtee. Ottaa laukkunsa, heittää huolettomasti takin niskaansa ja halaa nopeasti, silmät ja ajatukset jo tulevaisuuteen ja kodin ulkopuolelle suunnattuina. Sulkee oven perässään ja tömistelee viimeisen kerran lapsuuden porraskäytävän rappuset alas, astuu kadulle ja lähtee.

Mitä silloin tekee äiti? Laittaa kahvimukit astianpesukoneeseen. Maitotölkin jääkaappiin. Tajuaa, ettei maito enää milloinkaan lopu kuin itsestään hänen työpäivänsä aikana.

Silloin äiti tajuaa, ettei tämä äitiys tämän valmiimmaksi tule. Että sen on tarkoituskin olla ajoittain epäröivää, vajavaista ja ohikiitävää.

Kävelee lapsen huoneeseen, joka on jo monta vuotta näyttänyt kutistuvan sitä mukaa kun nuori on kasvanut sekä fyysisesti että henkisesti. Äiti irrottaa unesta vielä aavistuksen verran lämpimät lakanat vuodevaatteista. Tyynyliinaa irrottaessaan hän muistaa, miten lapsi pitkälle kouluikään asti nukkui resuiseksi rakastetun unipupun kanssa.

Aika. Miten nopeasti se vierii eteenpäin. Kirkas kevätvalo siivilöityy ikkunasta huoneeseen ja valaisee ilmassa leijuvat pölyhiukkaset.

Silloin äiti tajuaa, ettei tämä äitiys tämän valmiimmaksi tule. Että sen on tarkoituskin olla ajoittain epäröivää, vajavaista ja ohikiitävää. Että kun parhaansa tekee, tai edes yrittää, niin se riittää. Ja että niin on hyvä.

Tämä kirjoitus olkoon kiitos yhdeltä epätäydelliseltä äidiltä teille kaikille omanlaisillenne äideille. Vahvoille ja haavoittuneille, lempeille ja kiukkuisille; sillä meissä kaikissa on nämä kaikki puolet.

Kotiäideille, uraäideille, jalkapalloäideille ja mokkapalaäideille. Viikonloppuäideille, bonusäideille ja isoäideille.

Kiitos niille, jotka äitiys syöksi väsymyksen ja masennuksen kuiluun, sekä niille, jotka äidiksi tullessaan puhkesivat itsekin kukkaan ja löysivät elämälleen tarkoituksen. Niille, jotka ovat äitinä lapsille, jotka eivät biologisesti tai juridisesti ole heidän lapsiaan. Sekä niille, joiden syli on syystä tai toisesta tyhjä.

Äideille, jotka välillä tuntevat nääntyvänsä vastuun alle ja haluaisivat vain käpertyä oman äitinsä syliin silitettäväksi ja lohdutettavaksi. Äideille, jotka pelkäävät tunnustaa, että nyt äiti ei osaa, ei jaksa, eikä kerta kaikkiaan viitsi.

Sillä kaikki tämä on ihan riittävää äitiyttä.

Paula Tiessalo

Kirjoittaja on Yle uutisissa työskentelevä terveys- ja hyvinvointiaiheisiin erikoistunut toimittaja, jonka intohimona on yrittää ymmärtää itseään ja muita. Hän luo parhaillaan äitiyden käyttäjäkokemusta kahdelle nuorelle ihmiselle, joita yrittää olla pilaamatta liikaa.

Tass: Palaneen lentokoneen etuosan matkustajat eivät estäneet peräpään evakuointia – moni kuolleista yhä kiinni turvavöissä

$
0
0

Moskovan tuhoisan lentoturman tutkinnassa ei uutistoimisto Tassin mukaan ole löytynyt vahvistusta tiedoille, joiden mukaan koneen etuosan matkustajien käytös esti takapään matkustajia poistumasta palavasta koneesta. Tass siteeraa uutisessa nimetöntä viranomaislähdettä.

Sheremetjevon lentokentällä Moskovassa kuoli 41 ihmistä, kun hätälaskun tehneen koneen peräpää syttyi tuleen. Etuosan matkustajien on kerrottu keräilleen käsimatkatavaroitaan ja vaikeuttaneen näin evakuointia.

Mediassa on arveltu, että tämä saattoi jopa johtaa ylimääräisiin kuolonuhreihin.

Viranomainen sanoo, ettei useimmilla peräpään matkustajista ollut käytännössä pelastautumisen mahdollisuuksia. Monet eivät hänen mukaansa olleet ehtineet avata edes turvavöitä vaan olivat ilmeisesti kuolleet istuimelleen palon levittämien myrkyllisten savukaasujen vuoksi.

– Joku on mahdollisesti menettänyt tajuntansa, kun kone iskeytyi maahan. Kaikkien kuolleiden kuolinsyytä selvitetään.

Lähteen mukaan takapäästä pelastautuneet matkustajat siirtyivät etuosaan jo ennen koneen pysähtymistä.

Tutkinnassa lentäjien virheet ja koneen viat

Onnettomuus tapahtui sunnuntaina 5. toukokuuta. Murmanskiin lähtenyt Aeroflot-lentoyhtiön kone palasi takaisin pian lähdön jälkeen.

Lentäjän mukaan koneeseen oli iskenyt salama. Lentäjä arvioi, että salama vaurioitti koneen runkoa vakavasti, joskaan ei kriittisesti, uutisoi Gazeta.ru.

Julkaisun mukaan turman tutkinnassa keskitytään kolmeen mahdolliseen syyhyn. Näitä ovat lentäjien tai lennonjohdon virheet, lentokoneen vika ja epäsuotuisat sääolot.

Lentäjä luopui laskeutumisesta ensimmäisellä yrittämällä. Kun kone lopulta tuli maahan, se hypähti muutaman kerran, Gazeta.ru kirjoittaa. Yhden tutkijalähteen mukaan miltei täydet polttoainetankit rikkoutuivat, polttoainetta joutui moottoreihin ja kone syttyi palamaan.

Venäjällä on onnettomuuden jälkeen ollut negatiivisessa valokeilassa myös onnettomuuskone Suhoi Superjet 100. RIA Novostin mukaan internetissä on ilmestynyt vetoomus konetyypillä lentämisen kieltämiseksi. Varapääministeri Juri Borisov on tuominnut tällaiset keskustelut ennenaikaisiksi.

Näin keskusta kääntyi oppositiosta kohti hallitusta – SDP sai jo vapun jälkeen tietoja keskustan kentän haluista hallitusneuvotteluihin

$
0
0

Jotain odottamatonta oli tapahtunut.

Hallitustunnustelija Antti Rinne (sd.) käveli toimittajarykelmän eteen tiistaina kello 16.50 eduskunnassa. Rinne oli kutsunut yllättäen vielä kerran tiedotustilaisuuden koolle, vaikka viralliset hallitustunnustelut olivat päättyneet jo puolilta päivin.

Rinteen piti palata julkisuuteen vasta keskiviikkona hallitusratkaisun kanssa.

– Toivon, että keskustapuolue ilmoittaa selkeästi, ovatko he valmiita lähtemään neuvotteluihin. Ja toivon todellakin, että ovat valmiita lähtemään neuvotteluihin, vetosi hallitustunnustelija Rinne.

Yht’äkkiä Antti Rinne vaikutti anelevan keskustaa hallitusneuvotteluihin.

Kolme tuntia aikaisemmin keskustan eduskuntaryhmä oli ilmoittanut, ettei se ole päättänyt hallitusneuvotteluihin lähtemisestä mitään. Rinteen ainoaksi vaihtoehdoksi toiseksi suureksi hallituskumppaniksi näytti jäävän kokoomus.

Antti Rinteen vetoomus oli kuitenkin harkittu liike, jolla tasoitettiin keskustan tietä hallitusneuvotteluihin.

Viimeistään Rinteen keskustavetoomuksen jälkeen toiveikkaimmillekin kokoomuslaisille valkeni, että he eivät saa kutsua varsinaisiin hallitusneuvotteluihin.

Vielä ennen vappua keskusta oli matkalla oppositioon, mutta vappuviikolla mieli alkoi kääntyä kohti hallitusta.

Punamultavaihtoehtoa pedattiin jo ennen vaaleja

Keskustan ja demareiden välillä punamultayhteistyötä oli viritelty jo pitkään ennen vaaleja. Puolueiden välillä ei ollut kassakaappisopimusta ja SDP kävi keskusteluja myös kokoomuksen kanssa.

Punamultavaihtoehto koki kuitenkin kolauksen eduskuntavaali-iltana. Keskusta sai sataan vuoteen heikoimman tuloksen: 13,8 prosenttia.

Juha Sipilä
Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkisen, puheenjohtaja Juha Sipilän ja varapuheenjohtaja Juha Rehulan tunnelmat olivat apeat vaali-iltana 14. huhtikuuta.Heikki Saukkomaa / Lehtikuva

Keskusta lähettikin vain kaksi päivää vaalien jälkeen tiedotteen oppositioon menemisestä: “Äänestäjät ovat osoittaneet keskustalle suunnan oppositioon”.

Tiedotteessa ei suljettu kuitenkaan täysin pois vaihtoehtoa, jossa puolue lähtisi hallitukseen mukaan. Puolue listasi jo tässä vaiheessa kynnyskysymyksiä hallitukseen.

Vaikka ovi jätettiin auki hallitukseen, tulos sai useat keskustalaiset pohtimaan vakavasti oppositioon siirtymistä. Tämä näkyi myös eduskuntaryhmän ensimmäisissä kokouksissa.

Kovinta ääntä kokouksissa pitivät ne, jotka kannattivat oppositioon menemistä. Hallitustaipaleesta haaveilevat pitivät oppositionaisia ja -miehiä matalampaa profiilia.

Vähitellen tilanne alkoi kuitenkin muuttua. Huhtikuun lopusta alkaen puolueesta alkoi kuulua julkisia kannanottoja hallitukseen lähtemisen puolesta.

Osaltaan tilanteeseen vaikutti puolueen analyysi mahdollisesta oppositiotaipaleesta. Puolue joutuisi hankalaan asemaan vasemmistoliiton ja perussuomalaisten välissä.

Keskusta olisi oppositiossa vasta toiseksi suurin puolue.

Hallitustunnustelija, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vastaanottavat kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kalle Jokinen eduskunnassa.
Hallitustunnustelija, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vastaanottavat kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon ja eduskuntaryhmän puheenjohtajan Kalle Jokinen eduskunnassa.Martti Kainulainen / Lehtikuva

Demareiden ja kokoomuksen välit viilenevät tunnusteluissa

Demarit eivät sulkeneet pois ajatusta kokoomuksesta hallituksessa, vaikka puolueessa tunnettiin laajasti sympatiaa punamultavaihtoehtoa kohtaan.

Puolueiden väliset tunnustelut lähtivät kuitenkin nihkeästi käyntiin. Kokoomus lähetti puoluesihteerivetoisiin neuvotteluihin talouspolitiikasta kansanedustajat Elina Lepomäen ja Matias Marttisen.

Tämä sai demarit tekemään kaksi johtopäätöstä.

Ensinnäkin kokoomus tulisi vetämään kovaa talouspoliittista linjaa, jolloin valtion uusista menoista ja veroista olisi niukasti varaa neuvotella. Tähän johtopäätökseen vaikutti Lepomäen profiili talousajattelijana.

Toiseksi demareissa ajateltiin yleisesti, ettei kokoomus ollut puheenjohtaja Petteri Orpon ja puoluesihteeri Janne Pesosen hallussa. SDP tulkitsi, että keskusta olisi vaalitappiostaan huolimatta Juha Sipilän puheenjohtajaeron jälkeen yhtenäisempi kuin kokoomus.

Tulkinnan taustalla oli kokoomuksen vaalitulos, jossa demariarvioiden mukaan tiukkaa talouspolitiikkaa vaativat kokoomusedustajat kohensivat asemiaan. SDP ei voinutkaan luottaa siihen, että se pystyisi toteuttamaan vaalilupauksensa kokoomuksen kanssa.

Antti Rinne oli luvannut muun muassa vappusatasen alle 1 400 euron eläkkeisiin.

SDP:ssä ratkaisu keskustan ja kokoomuksen välillä tehtiin kuitenkin vasta hallitustunnusteluiden loppumetreillä. Vielä tämän viikon maanantaina kokoomuslaiset kokivat keskustelevansa tosissaan hallitustunnustelija Antti Rinteen kanssa.

Kokoomuslaisten mielestä tiistai-aamuna SDP ei enää pyrkinyt ratkaisuun kiistellyissä talousasioissa. Kokoomuslaiset kokivat, että heidän tunnusteluissaan pelataan aikaa, koska keskusta ei ollut vielä varma ratkaisustaan.

Keskustan puoluevaltuusto ensin menossa oppositioon

Keskustan puoluevaltuusto kokoontui Riihimäellä jännittyneessä tilanteessa huhtikuun lopussa. Puheenvuoroja oppositioon suuntaamisesta tai hallitukseen pyrkimisestä käytettiin molempiin suuntiin.

Keskustan puoluevaltuusto päätyi patistamaan vaalien voittajia muodostamaan hallitusta, vaikka sen kanta ei ollut yksiselitteinen. Hallitusovi jäikin kuuluisat viisi senttimetriä auki.

– Puoluevaltuuston mielestä kynnys hallitukseen osallistumiselle tässä tilanteessa on korkea. Keskustan osallistumisen ehtona on meille tärkeiden asioiden sisällyttäminen hallitusohjelmaan, luki keskustan puoluevaltuuston kannanotossa.

Puoluevaltuuston jäsenet olivat vielä ennen vappua kallellaan oppositioon. Ennen puoluevaltuuston kokousta julkistetussa Suomenmaan kyselyssä 75 prosenttia vastanneista valtuuston jäsenistä arvioi, että keskustan paikka on oppositiossa. Suomenmaan kyselyyn vastasi 74 puoluevaltuutettua 135:stä.

Mieli keskustassa alkaa muuttua vapun jälkeen

Eduskuntaryhmän kokouksien puheenvuoroista alkoi keskustassa muodostua käsitys, että enemmistö kansanedustajista kannattaa hallitukseen menemistä.

Ylen tietojen mukaan toukokuun ensimmäisenä viikonloppuna voimasuhteet eduskuntaryhmässä olivat seuraavat: reilut kaksikymmentä edustajaa hallitusneuvottelujen puolesta, 4–6 edustajaa opposition puolesta.

Keskustan eduskuntaryhmässä on yhteensä 31 kansanedustajaa.

Ainakin keskustan lappilaisten kansanedustajien Katri Kulmunin ja Mikko Kärnän tulkittiin vastustavan hallitukseen menoa.

Hallitukseen menemistä ei kuitenkaan ratkaise pelkästään eduskuntaryhmä. Asiaan vaikuttaa myös puoluehallituksen ja -valtuuston kanta, joten niiden tuki hallitusaikeille oli tärkeää.

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piirin kokouksessa Piippolassa Siikalatvalla lauantaina 4. toukokuuta suurin osa puheista oli jo hallitukseen menemiselle myönteisiä.

Keskustan Pohjois-Pohjanmaan piiri on vaikutusvaltaisin keskustan piireistä.

Piirikokouksen jälkeen yksi keskustalainen punamulta-aktivisti soitteli Pohjois-Pohjanmaalle pari puhelua, varovasti kysellen ja ikään kuin ohjaten ajatuksia hallitusneuvotteluille suopeaksi.

Aktivisti lopetti soittelun, kun havaitsi, että kenttäväki tukee hallitusneuvotteluihin lähtöä.

SDP kaipaa varmuutta keskustasta

Vapun jälkeen SDP:ssä haluttiin saada varmuus keskustan mielipiteestä.

Ainakin seuraavia lukuja keskustan valtuuston mielialoista oli demarien tiedossa: Valtuuston jäsenistä 20 kannatti hallitukseen pyrkimistä joka tapauksessa. Valtuustosta 20 jäsentä vastusti hallitukseen menoa. Lisäksi 37 jäsentä oli valmis tukemaan hallitusneuvotteluihin osallistumista, jos SDP hyväksyisi keskustan kynnyskysymykset.

Keskustan puoluevaltuustossa on yhteensä 135 jäsentä, joten useamman kuin joka toisen kannan oletettiin olevan tiedossa.

Keskustasta kuitenkin kiistetään Ylelle, että puolueessa olisi järjestelmällisesti laskettu tai kartoitettu tiistaisen hallituskyselyn vastausten todennäköisyyksiä etukäteen.

SDP:n johdossa oli kuitenkin viimeistään tämän viikon tiistaiaamuna kirkastunut näkemys: Keskusta olisi etusijalla valinnaksi toiseksi suureksi hallituspuolueeksi. Vihreät, vasemmistoliitto ja RKP olisivat muut puolueet, jotka kutsuttaisiin neuvotteluihin.

Keskustan kannasta piti saada vielä lopullinen varmuus.

Keskustan eduskuntaryhmässä oli haluja hallitusneuvotteluihin. Puoluejohto päätti ratkaista hankalan tilanteen kysymällä kenttäväeltä, pitäisikö puolueen olla valmis hallitusneuvotteluihin.

Useilla keskustalaisilla oli jo aavistus, että kenttäväki tukisi hallitusneuvotteluihin osallistumista.

Keskusta lähetti hallituskyselyn puoluevaltuuston, puoluehallituksen ja eduskuntaryhmän 177 jäsenelle tiistai-iltana kello 18.43.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne oli informoitu keskustan oletetuista voimasuhteista jo ennen virallista kyselyä. Rinne siis sai haluamaansa varmuutta, että keskusta saattaisi olla valmis lähtemään hallitusneuvotteluihin jo ennen tekemäänsä vetoomusta.

Tämä saattaa selittää paljon Rinteen lausuntoa A-studiolle keskiviikkona sen jälkeen, kun hallituspohja oli julkaistu.

– Matkan varrella alkoi vahvistua, mihin suuntaan pohja on kääntymässä. Ja loppujen lopuksi eilen illalla (tiistai-iltana) sain itsevarmuuden, mitä tulen esittämään.

Kokoomuksen Petteri Orpo nokittelikin SDP:tä ja keskustaa asiasta, kun keskustan Antti Kaikkonen kertoi varmistuneensa puolueen päätöksestä vasta keskiviikkona.

– Rinteelle asia oli selvä eilen illalla ja Antti Kaikkoselle tänään aamulla, Orpo sanoi A-studion keskustelussa.

Keskustan kyselyn tulokset valmistuivat keskiviikkoaamuna kello 9.00 jälkeen. Vastaajista 80 prosenttia kannatti vaihtoehtoa, että keskusta on valmis hallitusneuvotteluihin, jos puolueen kynnyskysymykset toteutuvat.

Keskustan kenttäväki oli nyt sitoutettu hallitusneuvotteluihin. Keskustan johto oli turvannut selustansa.

Juttua varten on kerätty tietoa hallitustunnustelujen aikana ja tehty taustahaastatteluja useiden eri puolueiden edustajien kanssa.

Rinne joutuu odottamaan empivän keskustan vastausta keskiviikkoon – Yle seurasi tässä jutussa kiinnostavaa päivää


Twin Peaks -sarjan kahvilanomistajana tunnettu näyttelijä Peggy Lipton on kuollut

$
0
0

Twin Peaks -sarjasta tunnettu yhdysvaltalainen näyttelijä Peggy Lipton on kuollut. Hän oli 72-vuotias.

Kuolemasta ilmoittaneen perheen mukaan Lipton menehtyi lauantaina syöpään läheistensä ympäröimänä.

Lipton nousi 1990-luvulla maailmanlaajuiseen julkisuuteen roolissaan Twin Peaks -sarjan kahvilanomistajana Norma Jenningsinä. Lipton palasi rooliin vuonna 2017 tehdyissä jatko-osissa.

Yhdysvalloissa Lipton nousi tv-tähdeksi jo vuonna 1968–73 esitetyn The Mod Squad -rikossarjan pääosan myötä. Jo sitä ennen hän oli tehnyt pienempiä rooleja muun muassa sarjoissa Vaimoni on noita ja Virginialainen.

IS: Ilkka Kanerva ja Elina Kiikko naimisiin – pari vihittiin tänään Turussa

$
0
0

Kansanedustaja Ilkka Kanerva (kok.) on solminut avioliiton pitkäaikaisen kumppaninsa Elina Kiikon kanssa lauantaina, kertoo Ilta-Sanomat. Häissä oli Kanervan mukaan läsnä lähisukulaiset ja ystävät.

Kanerva ja Kiikko ovat olleet yhdessä 20 vuotta. Ilta-Sanomille Kanerva kertoi, että ajatus avioliitosta alkoi itää vahvasti hänen mielessään entisen kansanedustajan ja ex-kollegan Eero Heinäluoman (SDP) häissä marraskuussa.

– Olemme olleet yhdessä tuon ajan joten nyt oli siis sopiva aika solmia liitto, Ilkka Kanerva kommentoi Ilta Sanomille.

Iltalehti puolestaan kirjoittaa Elina Kiikon, nykyisin Kanervan, julkistaneen uutisen Facebookissaan.

Ilkka Kanerva on ollut kansanedustaja vuodesta 1975, ja kansanedustajapäivinä laskettuna hän on pisimpään eduskunnassa istunut poliitikko. Hän on toiminut myös muun muassa ulko-, työ- ja liikenneministerinä sekä eduskunnan toisena varapuhemiehenä.

Sirpa Selänne valitsi 23 vuotta sitten kotiäitiyden, mutta nyt hän kaipaa omaa tekemistä: "Pitkästyin pelkästään kotona olemiseen"

$
0
0

Somat putiikit kuin karamellit koristavat vieri vieressä Laguna Beachin rantakatua. Tyyni valtameri kimmeltää Kalifornian iltapäivän auringossa.

Varakkaiden asuttaman pikkukaupungin kadut vilisevät shoppailevia ja ruokapaikkaa haeskelevia turisteja ja asukkaita.

Helminauhana kiemurtelevan rantakadun varrella, mäen päällä, sijaitsee hillityn ja arvokkaan näköinen vanha rakennus. 1930-luvun loppupuolella alun perin asunnoksi rakennetun talon seinässä lukee kultaisin kirjaimin Selanne Steak Taverna.

Valoisan ja tilavan ravintolan salissa Sirpa Selänne, 49, oikaisee ohimennen valkoista pöytäliinaa ja rientää vastaamaan puhelimeen.

Hän on viime kesästä lähtien emännöinyt Selänteiden puoliksi omistamaa pihviravintolaa kahtena päivänä viikossa. Heidän kotoaan Coto de Cazasta Laguna Beachille on noin puolen tunnin ajomatka.

– Pitkästyin pelkästään kotona olemiseen. Olen ihan innoissani uudesta työstäni.

Sirpa Selänne viinipullohyllyn edessä.
Sirpa Selänne ilmoittaa aina ylpeänä lähtevänsä töihin, kun tulee ravintolaansa "houstaamaan".Titta Puurunen / Yle

Sirpa Selänne ottaa ravintolassa keskiviikkoisin ja sunnuntaisin asiakkaiden varauksia vastaan, vie pöytiin ja seurustelee heidän kanssaan. Teemu Selänteen vielä pelatessa jääkiekkoa edustaminen kävi vaimolle työstä.

– Nyt Teemun lopetettua jääkiekkouransa ja lasten kasvettua, kaipasin taas omaa tekemistä. Minulla on kiikarissa ravintolahomman lisäksi myös muita työmahdollisuuksia.

Perhe on asunut Yhdysvalloissa 23 vuotta. Yhtä kauan Sirpa Selänne on ollut kotiäitinä heidän neljälle lapselleen: Eemilille, 23, Eetulle, 21, Leeville 19, ja Veeralle, 11.

Uravalintana kotiäitiys

Palmut heittävät pitkät, kapeat varjonsa valkoiseksi rapatun ravintolan ylle. Sirpa Selänne vastaanottaa tavernan vaaleasävyisessä aulassa illan ensimmäisiä asiakkaita sädehtivästi hymyillen.

Käärmeennahkakuvioinen paita ja mustat farkut yllään häntä ei uskoisi lähes viisikymppiseksi neljän lapsen äidiksi. Hän on pysynyt nuorekkaana pitämällä aina itsestänsä hyvää huolta liikkumalla paljon.

Sirpa Selänne ja ravintolan hovimestari.
Selänteiden puoliksi omistamassa ravintolassa on monta erilaista ruokailutilaa.Titta Puurunen / Yle

Teemu Selänteen kanssa he ovat pitäneet yhtä jo kolmekymmentä vuotta. Vaimon mukaan heitä yhdistää samankaltaisuus: sosiaalisuus, avoimuus, luotettavuus ja kiltteys. Heille molemmille on myös tärkeää huolehtia ulkonäöstänsä.

Sirpa Selänne oli päättänyt lukioikäisenä pyrkiä opiskelemaan psykologiaa Jyväskylän yliopistoon. Hän oli pänttäämässä pääsykokeisiin, kun tapasi tulevan miehensä.

– Rakkaus meni opintojen edelle. En raaskinut lähteä Jyväskylään Teemun tavattuani, vaan päätin jäädä Helsinkiin opiskelemaan fysioterapiaa.

Hammaslääkärin ja arkkitehdin ammatista pienenä haaveillut nainen valmistui fysioterapeutiksi vuonna 1995. Seuraavana vuonna syntyi heidän esikoispoikansa Eemil. Samaan aikaan Selänteet muuttivat Winnipegistä Kaliforniaan.

Huippukiekkoilijan vaimo oli siinä asemassa, että pystyi vapaasti valitsemaan kodin ja työn välillä. Hän valitsi kodin.

Sirpa Selänteestä on ollut suuri onni, että on saanut mahdollisuuden hoitaa kaikki lapsensa kotona. Jos hän olisi päättänyt tehdä fysioterapeutin hommia, hän olisi lapsirakkaana ihmisenä tehnyt myös niitä lasten parissa.

Ruoka-annos.
Ravintola on erikoistunut pihveihin, mutta listalta löytyy myös esimerkiksi kampasimpukoita.Titta Puurunen / Yle

Tehonainen on pyörittänyt suurperheen arkea yksin, miehensä keskittyessä uraansa. Hän ei ole koskaan turvautunut edes au pairiin.

Ainoastaan kolmannen lapsensa, Leevin, synnyttyä hän palkkasi Guatemalasta lastenhoitajan muutamiksi kuukausiksi. Selänteen anoppi on ollut aina lasten hoidossa suurena apuna. Miehensä edesmennyt äiti, Liisa Selänne saattoi viettää kolmekin kuukautta kerrallaan Selänteiden kotona Kaliforniassa.

Illoiksi tilapäisiä lastenhoitajia suurperheenäiti on sen sijaan aina tarvittaessa järjestänyt.

Hänelle on ollut tärkeä päästä osallistumaan miehensä kanssa iltarientoihin ja kissanristiäisiin. Hän ei ole halunnut katkeroitua ajattelemalla, että olisi jäänyt jostain paitsi olemalla kotona.

Sirpa Selänteen mielestä hänen kotiäitiyttään ei välttämättä voi verrata perinteiseen suomalaiseen kotiäitiyteen. Hän on Kaliforniassa esimerkiksi välttynyt kaikelta kura- ja talvivaaterumbalta. Lastenhoitoa on myös helposti ollut koko ajan saatavilla vaikkapa kuntosaleilla, ruokakaupoissa ja leikkikouluissa.

Perheen ympärillä on myös aina ollut paljon ihmisiä.

– Olen saanut elää hyvin erilaista, vauhdikasta arkea. Meillä käy paljon vieraita ja olen voinut heitä kestitä.

Sirpa Selänne ravintolan vastaanotossa.
Sirpa Selänne nauttii asiakkaiden kanssa seurustelusta.Titta Puurunen / Yle

Puolisonsa panostaessa pelaamiseen hänellä on myös riittänyt autokuskin hommia. Kaliforniassa ei voi päästää lapsia menemään mihinkään yksin. Heidät on vietävä kaikkialle: kouluun, harrastuksiin ja kavereille.

Hän on ajanut vuosien mittaan tuhansia ja tuhansia maileja.

– Eihän Teemusta ole ollut mitään apua lasten kuljettamiseen. Minun on pitänyt lähteä viemään poikia jääkiekkoturnaukseen aamuneljältä esimerkiksi Arizonaan ja Las Vegasiin saakka.

Sirpa Selänne pohtii, että olisi hän voinut valita toisinkin. Lähteä Yhdysvalloissa vaikka opiskelemaan yliopistoon ja luomaan omaa uraansa, mutta lasten kanssa kotiin jääminen on tuntunut hänestä oikeammalta.

Nyt hänen ei tarvitse koskaan miettiä, etteikö hän olisi ollut tarpeeksi lastensa kanssa.

Lapset niin somia, mutta erilaisia

Nappisilmäinen Eemil Selänne, 23, kantaa ravintolassa tottuneesti tuoreita, lämpimiä leipiä pöytiin.

Sympaattinen nuori mies opiskelee bisnestä collegessa, mutta paiskii samalla mielellään myös töitä vanhempiensa ravintolassa. Hän kerää tyhjiä astioita, siivoaa pöytiä ja täyttää vesilaseja.

Hänen äitinsä vitsailee poikansa ahkeruuden syyksi rahan makuun pääsemisen.

Selänteiden toisiksi vanhin poika Eetu, 21, opiskelee myös taloustieteitä yliopistossa. Leevi, 19, on parhaillaan Suomessa armeijassa. Kaikki pojat ovat äidin mukaan hyvin erilaisia.

Veera ainakin vielä unelmoi ammattilaispelaajan urasta. Hänestä voisi myös hyvin tulla vaikka eläinlääkäri tai opettaja. Sirpa Selänne

Pienenä jokainen heistä halusi vain pelata jääkiekkoa. Äitinsä kertoman mukaan he eivät kuitenkaan olleet siinä aivan yhtä lahjakkaita kuin isänsä. Heistä ainoastaan Leevi on jatkamassa edelleen pelaamista armeijan jälkeen.

Vanhemmat ovat seuranneet mielenkiinnolla lastensa varttumista.

– Olemme Teemun kanssa aina painottaneet lapsille hyviä käytöstapoja ja toisten huomioon ottamista. Haluamme, että heistä tulisi kivoja ihmisiä. Muuten voivat esimerkiksi ammattinsa valita ihan rauhassa.

Selänteille ei ole lastensa kohdalla tärkeää heidän menestymisensä, vaan se, että he löytäisivät mieleisensä työn, jolla elättäisivät itsensä.

Sirpa Selänne kertoo haaveilevansa, että Leevistä tulisi palomies. Äidistä olisi mukava, jos jollain lapsista olisi ihan tavallinen kunnon ammatti, eikä kaikki olisi aina yhtä bisnestä.

Eemilille hän on ehdottanut kiinteistövälittäjän hommaa, kun se näyttää nuorta miestä kiinnostavan. Eetusta tulee äidin arvion mukaan todennäköisesti joku bisnesmies.

Sirpa ja Eemil Selänne
Selänteiden esikoinen Eemil opiskelee ja hankkii taskurahaa blokkarina vanhempiensa ravintolassa.Titta Puurunen / Yle

Veera,11, on veljiään temperamenttisempi. Hän on myös hyvin lahjakas urheilullisesti ja pärjännyt erinomaisesti tenniksessä.

– Veera ainakin vielä unelmoi ammattilaispelaajan urasta. Hänestä voisi myös hyvin tulla vaikka eläinlääkäri tai opettaja. Selänteiden suvussa on paljon opettajia.

Selänteiden lapsilla on aina mennyt koulussa ja kavereiden kanssa pääasiassa hyvin. Jokaisella on toki ollut omat pienet kommervenkkinsa. Veeralla on veljiään enemmän ollut kitkaa kavereidensa kanssa.

Äiti pohtii, mahtavatko tytöt olla yleensäkin vähän poikia dramaattisempia. Ajattelevatko naiset ehkä liikaa tunteilla ja menevätkö sitten siksi vähän vuoristorataa.

Perheessä on aina puhuttu paljon. Yhdysvalloissa Sirpa Selänteen mukaan nuorten masentuneisuus ja itsemurhat ovat yleisiä.

– En halua ketään syyllistää, mutta olen miettinyt, että ollaanko täällä tarpeeksi lasten arjessa. Kysytäänkö lapsilta ja nuorilta oikeasti, miten heillä menee.

Vaikka hän on aina iloinnut miehensä menestyksestä, lasten onnistuminen tuntuu vielä paremmalta.

Raha ja rakkaus

Sirpa Selänne purjehtii puhetta pulputen ravintolan pöydästä toiseen kysellen asiakkaiden mietteitä ruoasta. Hän on mukana ravintolabisneksessä koko sydämestään. Hän on vaikuttanut ravintolassa moneen asiaan muun muassa vaaleasävyiseen, eurooppalaistyyliseen sisustukseen.

Hänen energisyydestään ja sosiaalisuudestaan on ollut paljon hyötyä menestyneen jääkiekkoilijan rinnalla. Myös joustavuutta ja ymmärtäväisyyttä on vuosien mittaan vaadittu.

Mutta kyllä vaimolla joskus menee mieheensä hermo. Hän ei suostu mitä vaan katselemaan, vaan kertoo suoraan puolisolleen, jos joku homma menee hänestä liian pitkälle.

– Olen aika omistuksenhaluinen ja vaadin aika paljon huomiota. Jos Teemun ympärillä on parvi ihmisiä, eikä hän huomioi minua tarpeeksi, sanon kyllä siitä suoraan: nyt olet tosi ärsyttävä.

Hän kertoo miehensä muistavan asian aina – ainakin seuraavat pari viikkoa.

Ravintola ulkoa.
Vuonna -38 kodiksi valmistunut talo on saanut uuden ilmeen ravintolaksi muuntautuessa.Titta Puurunen / Yle

Sirpa Selänteen mukaan he riitelevät miehensä kanssa aivan niin kuin muutkin parit ja ovat toisistaan myös mustasukkaisia. Vaimoa erityisesti ärsyttää, jos heillä on miehensä kanssa ollut juuri jokin kärhämä, ja sitten fanit piirittävät häntä.

– Mietin mielessäni, että tietäisittepä millainen se oikeasti on. Mutta me sovimme riidat aina nopeasti. On tärkeä sopia erimielisyydet ennen nukkumaan menoa ja toisen lähtemistä jonnekin autolla: koskaan ei tiedä, mitä voi sattua.

Mutta rahasta Selänteet eivät riitele, ne ovat heillä yhteisiä. He myös ajattelevat rahasta hyvin samalla tavalla: kumpikaan ei ole mikään tuhlari.

Raha tuo heille turvaa ja mielenrauhaa, viisaasti sijoitetut varat rauhoittavat. Elämä Kaliforniassa on hyvin kallista. Lasten lukukausimaksut yliopistossa maksavat Selänteille noin 60 000 dollaria vuodessa lasta kohden.

Sirpa Selänne kertoo olevansa vähän jopa pihi, ainakin vaateostoksissa. Hän pohtii piirteen periytyneen ehkä äidiltänsä, joka onnistuu näyttämään aina tyylikkäältä edullisissakin vaatteissa.

– Joskus voin ostaa vähän kalliimpia laukkuja tai kenkiä, mutta vaatteisiin on mielestäni tyhmää pistää paljon rahaa. Täällä on paljon kauppakeskuksia, joista saa merkkivaatteitakin edullisesti.

Onni on koko perhe yhdessä

Pöydät täyttyvät ruokailijoista ja pitkän baaritiskin ääreltä Sirpa Selänteen täytyy etsimällä etsiä uusille asiakkaille tilaa. Selänteillä on ollut fine dining ravintola reilut viisi vuotta. Sen voi sanoa lähteneen hyvin käyntiin, vaikka kilpailu Laguna Beachin ruokailijoista on kovaa.

Tavernan pyörittäjän suuri toive olisi, että ravintolalla menisi mahdollisimman hyvin. Samoin kuin heidän toisella, juuri avatulla hampurilaisravintolallaan (Kauppalehti). Ravintolabisnekset pitävät häntä nyt kiireisenä, mutta muitakin työtarjouksia on tullut vastaan.

Tehonaista, joka osallistuu myös aktiivisesti hyväntekeväisyyteen on pyydetty mukaan muun muassa moniin bisneksiin ja ideat ovat hänellä nyt harkinnassa. On hän joskus pohtinut myös oman kaupan perustamista.

– En tiedä jaksaisinko siihen kauppahommaan sitoutua. Ravintolatyö on vapaaehtoista ja hauskaa, mutta aion vielä levittää lonkeroitani laajemmallekin. En aio jäädä ainoastaan "houstaamiseen".

Vuoden alussa ilmestynyt hänestä kertova kirja: Ystävyydellä Sirpa on yksi osoitus lonkeroiden levittäytymisestä. Hän on ollut kirjaprojektiin hyvin tyytyväinen.

Jos minulla on jotain surua tai murhetta, pyrin aina tietoisesti unohtamaan sen. Sirpa Selänne

Muut tulevaisuuden haaveet liittyvät perheeseen.

Sirpa Selänne toivoo kaikkien läheistensä pysyvän terveinä. Hänestä on hienoa huomata, kun perheessä on kaikki hyvin ja jokaisella on omia kivoja juttuja. Vaikka miehensäkin on jäänyt eläkkeelle, ei hän ole masentunut, vaan pitää itsensä yhä kiireisenä.

Perheenäidin tekee onnelliseksi pienet asiat, kuten koko perhe kerääntyneenä saman ruokapöydän äärelle. Hän kertoo suorittajana olevansa tyytyväinen myös hetkeen, jolloin nukkumaan käydessä on aikaansaanut tunne.

Monitoiminainen hemmottelee itseään hyvin tehdystä työstä ja liikunnasta iltaisin suolakylvyllä.

Sirpa Selänne ravintolan edessä.
Sirpa Selänne on valmiina uusiin haasteisiin vietettyään 23 vuotta kotiäitinä.Titta Puurunen / Yle

Hän kertoo elävänsä aina tässä hetkessä, eikä häntä huoleta edes ikääntyminen.

– Teemusta ikä on vain numero, mutta minusta se on enemmän. On hienoa, että iän myötä tulee lisää itsevarmuutta ja viisautta. Olen nyt onnellisempi ja tyytyväisempi esimerkiksi ulkonäkööni kuin olin kaksikymppisenä.

Sirpa ei jää koskaan märehtimään menneitä, vaan keskittyy hyviin asioihin.

– Jos minulla on jotain surua tai murhetta, pyrin aina tietoisesti unohtamaan sen.

Hän ei myöskään aina halua huolestuttaa ystäviänsä, äitiänsä ja siskojansa murheillaan. Hän yrittää olla valittamatta pienistä, sillä elämä on kuitenkin silittänyt häntä pääpiirteittäin hyvin myötäkarvaan.

Suomeen Sirpa Selänne ikävöi jatkuvasti. He ovat päättäneet perheensä kanssa käydä vanhassa kotimaassaan entistä useammin: kolme kuukautta kesäisin, kuukauden talvella sekä syksyisin ja keväisin reilun viikon ajan.

Kahdesta asiasta hän vielä unelmoi: Aasian-matkasta – paikasta, jossa ei ole vielä aiemmin päässyt käymään. Ja pikkuisen jo myös lastenlapsista.

Tässä Tanssin talon ensimmäiset portinvartijat – vain yksi löytyi Suomesta

$
0
0

Helsingin Kaapelitehtaalle nouseva Tanssin talo on saanut vihdoin talon ohjelmistosta vastaavan tiimin. Se on poikkeuksellisen kansainvälinen, sillä joukkueeseen on valittu Mikael Aaltonen Suomesta sekä Faith Tan Singaporesta ja Pia Krämer Saksasta.

Taloon alettiin etsiä ohjelmapäällikköä jo viime kesänä, mutta haku ei tuottanut tulosta ja se laajennettiin talvella tiimihauksi.

On todennäköistä, että Tanssin talolla oli kiikarissa ulkomaalainen ohjelmapäällikkö, mutta tämä ei lopulta suostunut tulemaan Suomeen.

Mistä löytää yleisöt?

Aaltonen on tuttu kotimaisen tanssin kentällä sekä Liikkeellä marraskuussa -festivaalin taiteellisena johtajana että URB-kaupunkifestivaalista. Hän tuntee todennäköisesti lähes kaikki suomalaiset koreografit.

Singaporesta Suomeen muuttavalla Tanilla on kokemusta valtavan katsomon täyttämisestä, sillä hän on suunnitellut lähes 2000-paikkaisen teatterisalin ohjelmistoa Singaporen Esplanade-teatterissa.

Siitä ei voi olla kuin hyötyä Tanssin talolle, jonka 700-paikkainen pääsali tuntuu jo nyt ylimitoitetulta. Se on yhtä suuri kuin Kansallisteatterin päänäyttämön katsomo. Nyt Suomessa on ehkä kourallinen koreografeja, joiden teokset voisivat vetää Tanssin talon suuren salin täyteen.

Pia Krämer on puolestaan eurooppalaisten tanssin talojen kattojärjestön (EDN) puheenjohtaja, jonka verkostoista on varmasti apua eurooppalaisissa yhteistyöhankkeissa.

Tiimi aloittaa työnsä syksyllä.

Porukasta vain Aaltosella on vakituinen paikka, Tan tulee Suomeen vuodeksi samoin Krämer, tosin vain osa-aikaisesti.

Tanssin talon johtajan Matti Nummisen mukaan ohjelmatiimin kokoonpanoa tarkastellaan uudelleen, kun määräaikaisten asiantuntijoiden sopimukset ovat päättymässä.

Tanssin talo Kaapelitehdas
Tanssin talon rakentaminen alkaa ehkä tänä vuonna.JKMM Arkkitehdit Oy & Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy

Mitä talossa esitetään?

Aaltonen kuvailee puhelimessa itseään ja uusia kollegojaan kehitystiimiksi, jonka tehtävä on luoda Tanssin talolle toimintamalleja. Ohjelmistovalinnoissa hän korostaa laatua.

Aaltosta kiinnostaa uudessa pestissä hankkeen kansainvälisyys, sillä tanssitaiteen kansainväliset vierailut ovat olleet Suomeen vähissä. Ulkomaalaisia esiintyjiä ja ryhmiä voi nähdä täällä vain festivaaleilla.

Aaltosen mukaan ensimmäinen ohjelmatiimi suunnittelee ehkä talon kahta, kolmea ensimmäistä kautta.

– Tässä vaiheessa tuntuu hullulta alkaa luetella mitään nimiä, Aaltonen toteaa.

Hän toivoo, että Tanssin talon olemassaolo johtaa myös siihen, että tanssin kotimaiset tuotantoedellytykset kohenevat.

Singaporesta puhelimella tavoitettu Tan uskoo, että uuden ohjelmatiimin suunta muotoutuu todennäköisesti melko pian. Sitä ennen täytyy ratkaista muita kuin ohjelmiston suunnitteluun liittyviä kysymyksiä, kuten se, millainen kotimaisen tanssin potentiaali on Suomessa.

Suuri katsomo ei pelota Tania.

– Se ottaa aikaa ennen kuin tällaiselle salille pystyy rakentamaan yleisöpohjan. Siihen menee vuosia, Tan sanoo.

Hän uskoo, että ohjelmatiimi pystyy vetämään valinnoillaan suurta yleisöä Tanssin taloon, mutta se tekee myös ohjelmistoa, jolle täytyy rakentaa yleisö.

– Näiden asioiden tasapainottaminen on tärkeä asia. Uskon, että yleisö alkaa luottaa ohjelmistoomme ja ottaa sitä kautta talon omakseen, Tan toteaa.

Tanssin talo on yhä vielä vain suunnitelma paperilla, sillä talon kaavasta jätettiin valitus. On mahdollista, että rakennuslupa saadaan vielä tänä vuonna ja rakentaminen käynnistyy, sillä hankkeen rahoitus on siltä osin kunnossa.

Helsingin Kallion epäillystä yliajoyrityksestä syytteet – ohjasi auton jalkakäytävälle ihmisiä kohti

$
0
0

Helsingin Kallion epäillystä yliajoyrityksestä on nostettu syytteet. Autoa kuljettanutta miestä syytetään tapon yrityksestä, törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta, vahingonteosta, kahdesta laittomasta uhkauksesta sekä kahdesta pahoinpitelystä.

Silminnäkijän kuvaamalla videolla näkyy, kuinka ihmiset juoksevat jalkakäytävälle ajavaa autoa karkuun Helsingin Kalliossa elokuussa 2017. Poliisi on kertonut aiemmin, että tapahtunutta edelsi usean ihmisen tappelu.

Silminnäkijä kertoi tuolloin STT:lle, että ennen yliajoyritystä kuski oli noussut autosta ja heittänyt pitserian edessä olevia ihmisiä viinipullolla. Sen jälkeen joku pitserian edessä seisseistä oli ottanut kepin ja käynyt hajottamassa autosta kuljettajan puoleisen sivulasin.

Tämän jälkeen kuljettaja hänen mukaansa hermostui ja ajoi jalkakäytävälle.

Mistä rahat lapsen leirikouluun ulkomaille? – 5 vinkkiä, joilla onnistut

$
0
0

Peruskoulun on oltava maksuton. Se koskee myös luokkaretkiä, joten niitä varten keksitään mitä erilaisempia tapoja kerätä rahaa. Tässä muutama ohjenuora onnistuneen luokkaretken järjestämiseen.

1. Varaa riittävästi aikaa

Ulkomaille suunnattu luokkaretki vaatii paljon rahaa. Siksi suunnittelu tulee tehdä huolella ja aikaa kannattaa varata paljon. Rahaa voi kerätä myös useamman vuoden.

Esimerkiksi Kemin Syväkankaan koulun kaikki nykyiset kasiluokkalaiset päättivät jo vuosi sitten lähteä luokkaretkelle Tsekin Prahaan. Retki tehdään peruskoulun viimeisellä luokalla. Varainkeruuseen käytetään siis kolme vuotta. Reissuun lähtee koko luokka-aste, mikä on aika harvinaista.

2. Järjestä tapahtuma

Vanhemmilla ja huoltajilla on iso rooli varainkeruussa. Yksi hyvä tapa kerryttää luokkaretkikassaa on järjestää tapahtumia. Kuten auttaa kahvitilaisuuksissa tarjoilemalla tai muulla työllä.

Kemissä rahaa kerättiin äitienpäivälounaalla. Yhden oppilaan äiti tarjosi oman ravintolansa tilat käyttöön, hygieniapassin omaavat lapset auttoivat ruoanlaitossa, muut tarjoilivat, siivosivat ja järjestivät ohjelmaa. Ravintolayrittäjä Katja Koski sanoo, että työtä tehdään puhtaasti lasten vuoksi.

– Lapsethan pääsääntöisesti tekivät tämän homman. Minä kokkasin ja jaoin ohjeita, Koski toteaa.

3. Tee työtä

Oppilaiden työpanoista voi tarjota eri yrityksille. Esimerkiksi kaupat ja marketit maksavat inventaarioista. Myös vanhempien ja opettajien verkostoja kannattaa hyödyntää työmahdollisuuksien etsimisessä.

Kemiläinen yläkoulun opettaja Tarja Ikonen on kokenut leirikoulun järjestäjä. Takana on reissuja niin Roomaan kuin Prahaan

– Ei pidä pelätä kovaa työtä, eihän tämä ilmaiseksi tule, ja kaikki reissuun käytettävä raha pitää kerätä. Aikuisten pitää tehdä aika paljon taustatyötä takana, että kaikki saadaan onnistumaan, Ikonen sanoo.

4. Mene myyjäisiin myymään

Vain taivas on rajana sille, mitä luokkaretken hyväksi voi myydä. Tavanomaisimmat myyntituotteet ovat pesuaineet, sukat, karkit, keksit ja vessapaperi. Hurjimmat nikkaroivat itse myyntiin jopa leikkimökin.

Myytäviä tuotteita kannattaa olla paljon, jos reissu vaatii paljon rahaa. Kemissä kokemusta on jo vaikka minkälaisesta myynnistä.

– Minä olen myynyt sukulaisille ja kaikille tutuille esimerkiksi mausteita ja lakuja. Äitienpäiväntapahtumaan myin lippuja, sanoo kemiläinen Miska Pikkarainen (8b) luokan oppilas.

5. Pidä päämäärä mielessäsi

Yhteiset pelisäännöt kannattaa laatia heti, kun reissusta on päätetty. Myös matkan pelisäännöt tulee olla selvillä. Varainkeruun tuskaa helpottaa, kun oppilaiden mielessä pysyy päämäärä eli upea reissu esimerkiksi ulkomaille. Myös säännöt sen varalle, että joku ei reissuun pääsekään, kannattaa tehdä.

Luokkaretken suunnittelu ja rahojen kerääminen parantaa myös yhteishenkeä. Kemissä Prahan reissua odotetaan vielä vuosi, tällä hetkellä tunnelmat ovat hyvät.

– Kavereiden kanssa pääsee reissuun. Meillä on nyt niin hyvä yhteishenki kaikilla luokilla, kertovat sekä 8a-luokan oppilas Saana Suorsa että 8c-luokan oppilas Heamoo Hser.

Lue myös:

Lapsiasiavaltuutettu muistuttaa peruskoulun maksuttomuudesta: köyhien perheiden lapset jäävät usein pois luokkaretkiltä

Erityislapset eivät aina pääse koulun retkille – vanhemmat turvautuvat jopa lakimiehen apuun

Asiantuntija: Uuden hallituksen talouslinjasta tulee höllempi – esimerkiksi koulutusta voitaisiin rahoittaa velkarahalla

$
0
0

Uuden hallituksen ohjelmaa on laadittu Säätytalossa ja yksi tärkeimpiä kysymyksiä on, miten yhteiset rahamme jatkossa käytetään.

Ainakin suhtautuminen velkaantumiseen tulee olemaan entistä höllempää – näin arvelee poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen Helsingin yliopistosta.

– Poliittisesti tuulet ovat kääntyneet eli ei niin hanakasti haluta leikkauspolitiikkaa ja tiukkaa talouskuria. Tämä ilmiö on nähty muuallakin Euroopassa ja Yhdysvalloissa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho ennusti eilen, että hallitusneuvotteluihin osallistuvilla puolueilla saadaan hallitus, joka rahoittaa vaalilupauksiaan veronkorotuksilla.

Ronkaisen mukaan Halla-aho on ennusteessaan oikeassa ainakin siinä, että tulevan hallituksen ohjelmassa kokonaisveroaste todennäköisesti nousee.

Näkemystä tukee myös Ylen vaalikone, jossa puolueilta kysyttiin valtion tulojen ja menojen tasapainottamisesta. Eli menoja karsimalla vai veroja korottamalla.

RKP:tä lukuunottamalla SDP, keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto vastasivat tasapainottavansa valtion taloutta mieluummin veroja kiristämällä kuin menoja karsimalla.

Kun valtion menoja ja tuloja tasapainotetaan, se on tehtävä mieluummin menoja karsimalla kuin veroja kiristämällä.
Väittämästä on eri mieltä Vasemmistoliitto. Osittain eri mieltä SDP, Keskusta ja Vihreät. RKP on aiheesta osittain samaa mieltä.
Yle Uutisgrafiikka

– Kun vaalilupauksia ja kynnyskysymyksiä sovitetaan yhteen ja mietitään niiden rahoitusta, niin keskeistä on verouudistus ja kuinka pitkälle se riittää, poliittisen talouden tutkija Ronkainen sanoo.

Rahanpuutteessa hallitus voi toki myös siirrellä varoja budjetin sisällä.

Ronkainen sanoo olevansa hyvin hämmästynyt, jos esimerkiksi yritystukiin ei oltaisi tekemässä muutoksia. Jos rahat eivät riitä vielä senkään jälkeen, hallitus voi suhtautua väljemmin velkaantumiseen.

– Olen kuullut puheita, että esimerkiksi koulutusinvestointeja voitaisiin tehdä velkarahalla, koska ne maksavat itsensä takaisin.

Antti Ronkainen.
Poliittisen talouden tutkija Antti Ronkainen ennustaa, että kovin vääntö taloudesta alkaa loppuviikosta. Yle

Hallitusneuvotteluissa alkaa loppuviikosta vaikeampi vaihe.

– Suurin poliittinen vääntö alkaa ensi viikon lopulla, kun aletaan päättää taloudellisista raameista. Se määrittää koko hallitusohjelman ja koko hallituksen talouspoliittisen tahtotilan.

Ronkainen kiinnittäisi huomiota myös siihen poikkeavatko talousraamit valtiovarainministeriön suosituksista.

– Lähdetääkö hakemaan valtiovarainministeriön toivomaa tasapainoista budjettia vai sittenkin alijäämäistä budjettia?

Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan esimerkiksi julkisen talouden velka uhkaa kasvaa tulevaisuudessa kestämättömäksi ilman korjaavia toimia. Valtiovarainministeriön suositukset ovat menoleikkauksia, veronkorotuksia ja rakenteellisia uudistuksia.

Lue lisää: Entä jos olisit Antti Rinne? Kokeile, millaisen hallituksen muodostaisit

Lue lisää: Näin keskusta kääntyi oppositiosta kohti hallitusta – SDP sai jo vapun jälkeen tietoja keskustan kentän haluista hallitusneuvotteluihin


Kuninkaallinen vauva Legona ja viikon muita uutiskuvia

$
0
0
Venäläiset kunniavartiokaartin sotilaat valmistautuvat voitonpäivän paraatiin.
Venäläiset kunniavartiokaartin sotilaat valmistautuvat voitonpäivän paraatiin.Mladen Antonov / AFP
Lorenzo Quinnin teos Building Bridges Venetsian biennalessa
Lorenzo Quinnin teos Building Bridges Venetsian taidebiennaalissa.AOP
Metsänvartijat ja kyläläiset yrittivät pelastaa norsunpoikasta vedestä takaisin emonsa luokse Guwahatisssa, Intiassa.
Metsänvartijat ja kyläläiset yrittivät pelastaa norsunpoikasta vedestä takaisin emonsa luokse Guwahatisssa, Intiassa.STR / EPA
Lumen peittämä puun taimi Kekesteton alueella Unkarissa.
Lumen peittämä puun taimi Kekesteton alueella Unkarissa.Peter Komka / EPA
Kakka-emoji tanssii mielenosoituksessa.
Ympäristöaktivistit vastustivat energiayhtiö Adania Melbournessa, Australiassa 12. toukokuuta. David Crosling / EPA
Hallitusneuvotteluja on käyty Antti RInteen johdolla Säätytalossa.
Hallitusneuvotteluja on käyty Antti Rinteen johdolla Säätytalossa.Laura Kotila / Valtioneuvoston kanslia
Gotthardin solatietä aurataan 6. toukokuuta Sveitsissä. Sen korkein kohta on 2 018 metrin korkeudessa ja se on talvisin suljettu. Virallinen avaaminen on odotettavissa toukokuun lopussa.
Gotthardin solatietä aurataan 6. toukokuuta Sveitsissä. Sen korkein kohta on 2 018 metrin korkeudessa ja se on talvisin suljettu. Virallinen avaaminen on odotettavissa toukokuun lopussa.Alexandra Wey / EPA
Suomalaisen kiekkofanin oluttuopin inspiroimat villasukat.
Suomalaisen kiekkofanin oluttuopin inspiroimat villasukat.Martin Divisekt / EPA
Meklari New Yorkin pörssissä.
Yhdysvaltain ja Kiinan välinen kauppasota on taas kiristynyt ja aiheuttanut heiluntaa pörsseissä ympäri maailman. Meklari New Yorkin pörssissä.Justin Lane / EPA
Ramadanin vietto on alkanut ja ihmiset ovat kokoontuneet pyhäkön alueelle Bagdadissa 6. toukokuuta.
Ramadanin vietto on alkanut ja ihmiset ovat kokoontuneet pyhäkön alueelle Bagdadissa 6. toukokuuta.Murtaja Lateef / EPA
Paavi Franciscus saapuu vierailulle Skopjeen, Pohjois-Makedoniassa 7. toukokuuta. Skopje on Äiti Teresan syntymäkaupunki.
Paavi Franciscus saapuu vierailulle Skopjeen, Pohjois-Makedoniassa 7. toukokuuta. Skopje on Äiti Teresan syntymäkaupunki.EPA
Toisen maailmansodan aikana taistelussa kuolleiden neuvostosotilaiden jäänteitä haudattiin Pietarin ulkopuolella, Venäjällä 7. toukokuuta.
Toisen maailmansodan aikana taistelussa kuolleiden neuvostosotilaiden jäänteitä haudattiin Pietarin ulkopuolella, Venäjällä 7. toukokuuta. Seremonia oli osa voitonpäivän juhlaa, jota vietetään 9. toukokuuta. Anatoly Maltsev / EPA

Kangasalla paloi päiväkodissa – rakennus kärsi pahoja vahinkoja

$
0
0

Pelastuslaitos on sammuttanut Pirkanmaalla Kangasalla syttyneen tulipalon Tursolan päiväkodissa.

Rakennus saatiin pelastettua, vaikka toinen pääty kärsi pahoja palo- ja savuvahinkoja. Henkilövahingoilta säästyttiin.

Pelastuslaitos sai ilmoituksen palosta kello neljältä maanantaiaamuna. Voimakas palo oli rakennuksen kattorakenteissa. Palon syttymissyy ei ole vielä selvillä.

Kangasalan kaupungin verkkosivujen mukaan Tursolan päiväkoti aloitti toimintansa alkuvuonna 1998. Tuolloin valmistui peruskorjaus 1927 rakennetussa Tursolan koulurakennuksessa, ja pieni päiväkotiryhmä ja ryhmäperhepäiväkoti aloittivat toimintansa.

Päiväkotia on laajennettu ryhmä ryhmältä vuosien kuluessa. Elokuussa 2015 ryhmiä aloitti kahdeksan neljässä eri rakennuksessa.

"Synnyttäminen ei ole kansalaisvelvollisuus"– Tältä syntyvyyskeskustelu tuntuu lapsettomasta kolmekymppisestä naisesta

$
0
0

Viisi vuotta sitten helsinkiläinen Jemina Viitala makasi gynekologin vastaanotolla ja pidätteli kyyneleitä. Lääkäri oli juuri ilmoittanut, että hedelmällistä on, mutta ei varmasti enää kauaa.

Viitala oli 28-vuotias ja juuri eronnut pitkästä parisuhteesta.

– Hän sanoi, että pidäs tyttö nyt kiirettä, jos haluat saada lapsia. Puin nopeasti vaatteet päälle ja kiirehdin kassan kautta kotiin. Se oli yksi hirveimmistä kokemuksista. Päätin, etten palaa sinne enää ikinä, Viitala kertoo.

Kolmeenkympin kynnyksellä tapahtunut ero oli muistutus siitä, ettei omaa elämäänsä voi käsikirjoittaa.

Ei, vaikka nuorempana saattoi kuvitella, että niin se käy. Että ne ruutupaperivihkoon teini-ikäisen tarmokkuudella raapustamat tulevaisuudensuunnitelmat kävisivät vuoden tarkkuudella toteen. Tämä tuntuu Viitalan mukaan julkisessa syntyvyyskeskustelussa usein unohtuvan.

Jemina Viitala
"Lähipiirissäni on itseäni vanhempia ihmisiä, jotka olivat päättäneet olla yrittämättä hankkia lapsia. Olen heidän kauttaan nähnyt, ettei onnellisuus ole lapsista kiinni", sanoo Jemina Viitala. Laura Hyyti / Yle

– Kalenteriin voisi varmaan merkitä, että tässä olisi hedelmällinen hetki. Mutta koska elämässä tapahtuu kaikenlaista, se hyvä hetki saataa mennä tai kadota, Viitala sanoo ja hörppää kurkumalatteaan.

Näin ajattelevat myös saman pöydän äärellä kahvittelevat Laura Liimatainen, 31, ja Mertta Hätinen, 30. Kenelläkään näistä kolmesta helsinkiläisnaisesta ei ole lapsia.

He eivät tunnista itseään siitä mukavuudenhaluinen nuoruudenpitkittäjä-ilmaisusta, jota heidän kaltaisistaan korkeasti koulutetuista lapsettomista naisista usein käytetään.

He eivät myöskään ole vapaaehtoisesti lapsettomia, sillä Viitala ja Hätinen eivät vielä tiedä, haluaisivatko äidiksi vai eivät.

Liimatainen haluaa, mutta toistaiseksi aika tai olosuhteet eivät ole tuntuneet oikeilta.

– Minulla on lapsenhankkimiseen liittyvä kuumotus koko ajan päällä. Tulee paljon mietittyä, että jotain pitäisi varmaan pikkuhiljaa tehdä, yhteiskunta pitää siitä huolen, hän sanoo.

Synnytystalkoita ja nahistuvia munasoluja

Syntyvyys on laskenut Suomessa koko 2010-luvun. Kokonaissuushedelmällisyysluku oli viime vuonna Suomen historian matalimmalla tasolla. Suuret ikäluokat ovat eläkkeellä eikä uusia veronmaksajia synny enää entiseen malliin.

Jemina Viitala, Mertta Hätinen ja Laura Liimatainen keskustelevat lapsettomuudesta kahvilassa
Julkisessa syntyvyyskeskustelussa 2010-luvun historialliselle vauvakadolle on etsitty syitä muun muassa työelämän epävarmuudesta ja nuorten aikuisten vanhemmuuteen liittyvistä mielikuvista. Laura Hyyti / Yle

Vauvakato näkyy otsikoissa, joissa syntyvyyden kerrotaan pudonneen nälkävuosien tasolle. Asiasta puhutaan kuin kansallisesta hätätilasta. Kun syntyvyys on alkanut laskea näkyvästi, lapsettomuus on lakannut olemasta yksityisasia. Suurennuslasin alle on otettu etenkin kolmekymppiset naiset.

Jos paineita lisääntymiseen on aiemmin tullut lähinnä lääkäreiltä ja sukulaisilta, viime vuosina niitä on saneltu myös valtakunnan politiikasta. Moni muistaa, kuinka SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne aiheutti toissakesänä kohun kannustamalla suomalaisia synnytystalkoisiin.

– Onhan se tosi irvokasta, kun sedät pyytävät synnyttämään. Ei siitä tule sellainen olo, että nyt yhdessä talkoisiin ja talkoomakkaraa päälle, Hätinen sanoo.

– Synnyttäminen ei ole mikään kansalaisvelvollisuus, Viitala lisää.

Väestöliitto ja lukuisa joukko lääkäreitä ovat puolestaan osoittaneet mediassa huolensa siitä, että naiset havahtuvat lapsenhankintaan usein vasta siinä vaiheessa, kun se on jo liian myöhäistä. Biologian mukaan 35 ikävuoden jälkeen hedelmällisyys kun laskee radikaalisti.

– Tällainen puhetapa on holhoavaa ja ylimielistä. Ei se tule yllätyksenä, että ihmisen keho vanhenee ja samalla mahdollisuus saada lapsia laskee. Ihmiset ottavat tässä tietoisen riskin, mutta voihan lapsien saaminen olla parikymppisellekin mahdotonta, Hätinen summaa.

Laura Liimatainen ja Jemina Viitala keskustelevat lapsettomuudesta
Laura Liimatainen kokee tiiviin ystäväporukkansa perheekseen. "Sitä helposti vähätellään, ettei se ole voi olla oikeaa kiintymystä tai rakkautta, koska se ei perustu sukulaisuussuhteeseen. Miten niin ei ole?"Laura Hyyti / Yle

Liimatainen kertoo lukevansa melkein joka viikko mediasta sellaisen valistavalla otteella tehdyn "Huomio kolmekymppinen nainen! Munasolusi nahistuvat" -jutun.

– Silloin ajattelen vaan sitä Sinkkuelämää-sarjan jaksoa, jossa Miranda mietti pitäisikö hänen pakastaa omia munasolujaan? Hän päätyi sitten siihen, että hän kuitenkin pitää vain vodkapulloa pakastimessa, Liimatainen kertoo ja purskahtaa vapauttavaan nauruun.

Missä on mahdollisten isien ääni syntyvyyskeskustelussa?

Liimatainen on huomannut, että varsinkin mediassa lisääntyminen tuupataan yksin naisen vastuulle. Syntyvyyskeskustelussa miehille on jätetty statistin rooli, vaikka todellisuudessa monen lapsihaave kariutuu siihen, ettei miestä ole tai ettei kumppani halua lapsia. Mies kun voi arpoa päätöstään naista pidempään.

– Julkisesta keskustelusta jää kuitenkin sellainen fiilis, että suurimmalla osalla miehistä ei muka olisi mitään mielipidettä. Käsitys on se, että nainen vaan päättää, että nyt me lisäännymme! Siihen mies vastaa joo tai ei. Yleisen oletuksen mukaan joo, hän sanoo.

– Miehellä on tässä keskustelussa pelkän spermanluovuttajan rooli. Perhevapaauudistuksen kaatuminenkin sen osoitti, että edelleen naisen paikka on kotona. Mies voi lähteä vaikka synnytyssairaalasta suoraan kokoukseen ja se on ihan normaalia. Yhteiskunnan pitäisi aktiivisesti kannustaa isiä jäämään kotiin ja luoda sitä kautta tasa-arvoa, Hätinen komppaa.

Isät käyttävät keskimäärin vain vajaat neljä viikkoa isyysvapaata heille kiintiöidystä yhdeksästä viikosta. Perhevapaauudistuksen myötä isien osuutta perhevapaista oli tarkoitus kasvattaa.

– Nyt kaikki hedelmällisessä iässä olevat naiset ovat suurempi riski työnantajalle kuin miehet. Mieheltäni ei ole koskaan kysytty työhaastattelussa, että onko hänellä perhettä tai aikooko hän hankkia lapsia. Minulta on kysytty, vaikka ei saisi, Hätinen sanoo.

Jemina Viitala, Mertta Hätinen ja Laura Liimatainen keskustelevat lapsettomuudesta kahvilassa
Mertta Hätinen toivoo perhevapaauudistusta toteutuvaksi. "Yhteiskunnassa pitäisi aktiivisesti kannustaa isiä jäämään kotiin ja sitä kautta tuoda tasa-arvoa. Se olisi meidän kaikkien etu."Laura Hyyti / Yle

Väestöliiton perhebarometrin mukaan nuoria naisia mietityttää lapsen vaikutus uraan ja työelämään. Vain harva nuori aikuinen olettaa, että mies ja nainen jakaisivat vanhemmuuden vastuun tasan. Nykyinen perhepolitiikka nimittäin tukee käsitystä siitä, että äiti on päävastuussa perheestä ja käyttää siksi valtaosan perhevapaista.

Hätinen kertoo leikkineensä ajatuksella siitä, että tämän hetken suurin motivaatio lapsen hankkimiseen olisi se, että hänen kumppaninsa voisi miesvaltaisella työpaikallaan sanoa, että Mertta palaa pian töihin ja itse hän jää kotiin pariksi vuodeksi! Että heippa vaan!

– Olisiko korkea aika ravistella normeja ja näyttää, että isät ovat kykeneviä ja tasaveroisia vanhempia, hän sanoo.

Lapsettomuus ei ole puutostila

Toimittaja, tietokirjailija Heini Maksimainen kirjoittaa tänä keväänä ilmestyneessä Vauvattomuusbuumi(Atena 2019)kirjassaan, että itse asiassa sana lapseton on todella kuvaava. Se antaa ymmärtää, että lapsettoman elämässä ammottaisi lapsen tai parin kokoinen aukko. Aivan kuin lapsettomuus olisi asunnottomuuden tai rahattomuuden lailla jonkin elintärkeän puutetta.

"Monet haastateltavani ajattelivat, että heidän arkensa oli vapaata. Olipa lapsettomuus itse valittua tai ei, he olivat englanninkielisin termein childfree, eivät childless – siis lapsivapaita eivätkä lapsettomia. Olennaista ei ollut se, mistä he jäivät paitsi, vaan se, mitä he saivat tilalle", Maksimainen kirjoittaa. Hän haastatteli kirjaansa neljääkymmentä eri syistä lapsetonta suomalaista.

Hätinen, Liimatainen ja Viitala eivät ajattele, että heidän elämästään puuttuisi jotain merkityksellistä, siksi että heillä ei ole lapsia.

– Haluan kyllä lapsia jossain vaiheessa, mutta en ajattele, että se olisi mikään täyttymys. Minulla on muitakin ambitioita elämässä. Onko se itsekästä? Niinhän miehet ovat aina tehneet, Liimatainen sanoo.

Neilikoita lasipullossa
Vauvakatokeskustelussa on korostunut myös lääkärien huoli siitä, että naiset havahtuvat lapsentekoon, vasta sitten kun alkaa olla liian myöhäistä. Laura Hyyti / Yle

Naiset pohtivat sitä, miksi lapsettomuutensa joutuu aina perustelemaan, mutta kukaan ei kysy lapsen saaneelta, miksi hän hankki jälkikasvua? Että mitäs jos tuletkin katumapäälle?

– Miksei lapsettomuus voisi olla neutraali asia, että asiat ovat nyt näin ja tulevaisuudessa ehkä toisin? Se, ettei ole lapsia, nähdään aina jonkinlaisena kannanottona tai tragediana, Hätinen heittää.

On totta, että joillekin lapsettomuus on esimerkiksi tietoinen ympäristöteko. Toiset eivät halua omia lapsia ja kutsuvat itseään vapaaehtoisesti lapsettomiksi. On myös suuri joukko heitä, joille lapsen saaminen ei ole esimerkiksi erilaisista terveydellisistä syistä johtuen mahdollista.

Yhtä totta on myös se, että monella ei ole lapsia siksi, koska elämässä on ollut paljon kaikkea muuta.

– Minulla on tullut elämässä tosi paljon surullisia ja iloisia yllätyksiä. Jos tulen joskus raskaaksi, niin sekin on varmaan sitten yllätys, että jahas! Nyt oli näköjään tämän aika, Hätinen kertoo.

Media kertoo ydinperheen ja superäidin tarinaa

Jemina Viitala uskoo, että hänelle oikea aika saada lapsia on silloin, kun ajatus kuukautisten poisjäämisestä ei enää ahdista.

Hänellä on kumppani, vakituinen työsuhde ja omistusasunto eli aikuisen elämän vakaat peruspalikat kasassa, mutta voimakas tunne äitiydestä puuttuu.

– Edellisen eron ja gynekologin hedelmällisyyssaarnan jälkeen kävin ison ajatustyön läpi, että onnellisuuteni ei voi olla kiinni siitä, onko minulla lapsia vai ei. Ajattelin silloin, etten voi perustaa elämääni siihen, että ahdistun vanhenevasta kehostani, Viitala sanoo.

Viitalalla on lista unelmia, joihin lapsiperhearki on vaikea sovittaa. Ainakin sellaisena, millaisena se on totuttu esittämään.

– Tottakai on pakko myöntää, että kyllä sitä miettii, että kuinka paljon elämänpiiri lapsen saamisen myötä pienenisi, hän sanoo.

Jemina Viitala, Mertta Hätinen ja Laura Liimatainen keskustelevat lapsettomuudesta kahvilassa
Jemina Viitala, Mertta Hätinen ja Laura Liimatainen antavat käyttökelpoisen ohjeen: "Älä ikinä kysy naiselta onko hän raskaana. Älä kysy edes parhaalta ystävältä. Se on asia, jota ei kysytä. Se kerrotaan."Laura Hyyti / Yle

Jemina, Laura ja Mertta ovat huomanneet, että vanhemmuudesta puhuttaessa omistautuminen, lapsentahtisuus ja oman itsensä sivuun jättäminen usein korostuvat. Uhrautuva äitimyytti elää edelleen vahvana.

Media kertoo heidän mielestään yhä perinteisen ydinperheen ja kaikkivoipaisen superäidin tarinaa. Muut ovat edelleen poikkeuksia.

– Esimerkit ovat todella merkittäviä. Törmäsin vuosia sitten bloggaajaan, jonka tapa olla äiti oli mahtava, Hätinen sanoo.

– Niin tämä tamperelainen Asikaine! Se on myös mun äiti-idoli. Hyvä esimerkki siitä, ettei tarvitse asua sellaisessa valkoisessa live, laugh, love -sisustustarrakodissa ja soseuttaa ruokia itse. Ei tarvitse elää sille lapselle, vaan elää niin, että lapsi tulee osaksi omaa elämää, Liimatainen lisää.

Naiset uskovat, että poliittisella päätöksenteolla ja median nykyistä monipuolisemmalla perhekuvastolla pystyttäisiin vaikuttamaan siihen, että vanhemmuus olisi nykyistä tasa-arvoisempaa ja houkuttelevampaa.

– Mutta viime kädessä se on aina yksilön oma päätös, josta ei voi ketään tuomita eikä myöskään ylistää, Liimatainen muistuttaa.

Lue myös:

Toimittajalta: Olen yli kolmekymppinen lapseton nainen – eli Virossa suorastaan kummajainen

Lastenhoito on raskasta työtä, haluan tehdä elämässä muita asioita - vapaaehtoisesti lapsettomilla on monta syytä valintaansa

Toimittajalta: Lapsettomana pysyttelevä nainen herättää raivoa

18–29-vuotiaat fanittavat EU:ta, mutta eivät äänestä – "Ehkä meillä on asiat niin hyvin, että emme ole ajatelleet äänestysasiaa"

$
0
0

Edellisissä eurovaaleissa vain noin kymmenen prosenttia 18–24-vuotiaista nuorista kävi äänestämästä. Lahden ammattikorkeakoulussa opiskeleva Fanny Wiik, 19, on yksi niistä, jotka eivät aio äänestää eurovaaleissa.

Nuorten vähäinen kiinnostus EU:hun ja eurovaaleihin voi johtua siitä, että EU:n mukanaan tuomat hyödyt ovat nuorille jo itsestäänselvyys. Tällaisia ovat esimerkiksi vapaan liikkuvuus ja yhteinen valuutta.

Fanny Wiik
Fanny Wiik ei ole kiinnostunut politiikasta.Juha-Petri Koponen / Yle

– En ole pahemmin politiikkaihminen. Eurosta tykkään ja siitä että on helppo matkustaa Euroopassa.

Asiat on jo hyvin, ei tarvise äänestää

Samat EU:n mukanaan tuomat edut ovat myös 24-vuotiaan Krista Virtasen mieleen. Suuri enemmistö 18–29-vuotiasita nuorista suhtautuu postiivisesti EU:hun. Tämä käy ilmi muun muassa Kansalaisjärjestö Eurooppanuoret ry:n reilu vuosi sitten julkaisemassa kyselyssä. Virtanen joutuu hetken pohtimaan syitä sille, miksi EU:n suosio nuorten keskuudessa ei kanna vaalikoppiin asti.

Viimein hän tiivistää nuorten tunnot:

– Ehkä meillä on asiat niin hyvin, että emme ole ajatelleet äänestysasiaa niin paljon.

Virtanen itse kyllä aikoo käydä äänestämässä, mutta epäilee, että moniin saattaa iskeä jo vaaliväsymys.

– Eduskuntavaalit pidettiin ihan vasta ja sen vuoksi kiinnostus on ollut ehkä enemmän Suomen asioissa. Moni kokee EU-asiat varmaan vähän kaukaisemmiksi.

Vain joka kymmenes suomalaisnuorista äänesti vuoden 2014 europarlamenttivaaleissa. Ruotsissa näin teki kaksi kolmesta. Koko EU-alueella vaaliuurnilla kävi noin kolmannes nuorista.

Karttagrafiikka
Ilkka Kemppinen / Yle

Ruotsissa nuorten äänestysinnon ennakoidaan kasvavan yhä viime EU-vaaleista Brexitin sekä ympäristökysymysten siivittämänä.

Lue Ylen tärkeimmät eurovaalijutut täältä.

Poliittisen kiistelyn puute pitää nuoret poissa vaalikopista

Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen yliopistotutkija Timo Miettisen mukaan nuorten arvostamista asioista on vaikea saada aikaan poliittista kamppailua. Tällaisia ovat muun muassa vapaan liikkuvuus, Erasmus-ohjelmat ja yhteisen valuutta.

Miettisen mukaan poliittisten ristiriitojen puuttuminen nuorille tärkeissä asioissa voi olla keskeinen syy siihen, miksi nuoret eivät äänestä. Toisaalta nuorten äänestysaktiivisuus on kaikissa vaaleissa muita ikäryhmiä laimeampaa, eivätkä eurovaalit tee tässä poikkeusta.

Puolueiden taktiikka äänestysinnon nostamiseksi ei välttämättä toimi

Puolueiden ja EU-instituutioiden taktiikka nuorten äänestysinnon nostattamiseen on ollut tuoda esille EU:n hyötyjä.

Miettisen mukaan parempi ja kestävämpi tapa houkutella nuoria äänestämään olisi hyötyjen sijaan tuoda EU-ulottuvuus mukaan kaikkeen politiikkaan. Nostaa esiin asioita, joissa EU:lla on tärkeä rooli, kuten sosiaaliturvan kehittäminen Euroopan tasolla ja ilmastonmuutoksen torjuminen.

– Kun menet opiskelemaan tai töihin toiseen maahan, millä ehdoilla olet oikeutettu toisen maan sosiaaliturvaan. Nämä ovat sellaisia asioita, joita päätetään EU:ssa ja niihin sisältyy suuria ristiriitoja ja kilpailevia näkemyksiä.

Emma Hirvonen
Emma Hirvosen mielestä ilmastonmuutos on esimerkki ongelmista, joita EU-maiden tulee ratkoa yhdessä.Juha-Petri Koponen / Yle

Tämä voi olla toimiva tapa, sillä suomalaiset pitävät ilmastonmuutoksen torjumista tulevien eurovaalien tärkeimpänä aiheena. Näin on myös 21-vuotiaan Emma Hirvosen kohdalla. Hän vielä pohtii ketä äänestää, mutta valintakriteerit oman ehdokkaan valinnalle ovat jo selvät.

– Ympäristöasiat ovat ehkä tärkein ja sitten myös turvallisuus.

Jos sinulla on vielä oma ehdokas hukassa, voi etsiä sen Ylen vaalikoneen avulla.

Yli 70-vuotiaita on liikenteessä jo yli 400 000 – 80-vuotiaan Tuovi Niemelän ajotapa on iän myötä muuttunut: "Ei enää saa niin kaahata kuin ennen kaahasi"

$
0
0

Tuovi Niemelä, 80, starttaa Kia Ceedinsä Ilvesjoen Peräkylässä Jalasjärvellä. Vuonna 2008 ostettuun autoon kertyy vielä rutkasti ajokilometrejä. Niemelä kulkee autolla palvelujen luo – lähin kauppa, apteekki ja pankki sijaitsevat lähes 30 kilometrin päässä kotoa.

Ilman autoa omatoiminen kulkeminen paikasta toiseen olisi hankalaa.

– Voi, voi. Kyllä se olisi ykstoikkoosta, kun ei enää pääsisi mihinkään, vaan olisi aina pyydeltävä apua, Niemelä huokaa.

Hän sai uusittua ajokorttinsa vuosi sitten ja se on voimassa taas viiden vuoden ajan.

Ikäihmisten osuus kasvaa

Tuovi Niemelän lisäksi Suomessa oli vuonna 2016 reilut 85 000 80-vuotiasta tai vanhempaa, jolla oli vielä taskussaan voimassa oleva ajokortti. Samaan aikaan, kun nuorten osuus ajokortin ajaneista vähenee, ikäihmisten osuus kasvaa voimakkaasti.

Yli 64-vuotiaiden kuolemien ja loukkaantuneiden määrä tieliikenteessä on kuitenkin kymmenen vuoden takaisella tasollaan.

Voimassa olevan ryhmän 1, eli käytännössä henkilöauton, ajokortin uusimista varten pitää tänä päivänä hankkia lääkärintodistus, kun kuljettaja on yli 70-vuotias. Kortin voi kuitenkin uusia 70-vuotissyntymäpäivään mennessä, eli käytännössä ajoterveystarkastus voi olla edessä vasta 75-vuotiaana.Ihmiset ovat myös terveempiä entistä pidempään.

Tuovi Niemelä ajaa autollaan
Tuovi Niemelälle kertyy ajokilometrejä vielä melko paljon.Pasi Takkunen/Yle

– Oman kokemukseni mukaan 75-vuotiaat ovat tänä päivänä hyvin terveitä, eikä ajoterveystarkastuskaan ole heille enää kynnyskysymys, kertoo vastuulääkäri ja yleislääketieteen erikoislääkäri Jari Nyrhilä Seinäjoen Terveystalosta.

Ajoterveyteen kiinnitetään enemmän huomiota

Ajoterveys on ylipäänsä iästä riippumaton asia, johon sekä terveydenhuollossa että poliisissa kiinnitetään entistä enemmän huomiota.

– Liikenneonnettomuuksien tutkijalautakuntien tutkimissa kuolonkolareissa noin puoleen liittyy ajoterveyteen liittyviä seikkoja. Tähän ongelmaan on syytäkin herätä, muistuttaa ylikonstaapeli Jaakko Nygård Pohjanmaan poliisilaitokselta.

Jari Nyrhilä
Vastuulääkäri Jari Nyrhilä Seinäjoen Terveystalosta.Pasi Takkunen/Yle

Lääkäreiden tulisi seurata ajokykyä myös muulloin kuin vain ajoterveystarkastusten yhteydessä – ja näin toki tapahtuukin.

– Joka ainoan vastaanottokäynnin yhteydessä pitäisi muistaa erikseen kysyä potilaalta että ajatko autoa ja onko sinulla ajokortti, ja arvioida että onko hän ajokuntoinen. Kyllä se tietoisuus [ajoterveydestä] on parantunut ja uskon että lääkärit myös tekevät sitä aktiivisemmin, vastuulääkäri Jari Nyrhilä pohtii.

Ikäihmisten inssiajot lisääntyvät

Ajoterveyden valvonta kuuluu poliisille. Poliisi voi määrätä esimerkiksi iäkkään kuljettajan suorittamaan ajokokeen uudestaan ajokyvyn arvioimiseksi. Myös lääkäri voi suositella potilaalle ajokoetta ajokyvyn varmistamiseksi.

Tällaisia tapauksia on yli 70-vuotiaiden osalta esimerkiksi Pohjanmaan poliisilaitoksen eli Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan alueilla vuosittain muutama sata.

Näkötaulu lääkärissä
Näkötestitaulu.Pasi Takkunen/Yle

Ikäihmisten ajokokeiden lukumäärä on Pohjanmaan poliisin mukaan kasvussa. Vastuulääkäri Jari Nyrhilä arvioi, että myös ajoterveystarkastusten määrä ylipäänsä kasvaa, koska ikäihmisten määrä lisääntyy. Lääkärit voisivat hänen mukaansa ohjata asiakkaita nykyistä useamminkin ajokokeeseen.

Ajoterveystarkastuksia tehdään sekä yksityisellä että julkisella puolella ja lukuisista terveydellisistä syistä, joten tarkkoja kokonaislukumääriä tarkastuksista Suomessa on hankalaa tilastoida.

Ajokyvyn testauksia järjestävät myös lukuisat toimijat, joten esimerkiksi Traficom ei ylläpidä niistä tilastoja.

Ajokortin menettäminen voi olla ikänsä ajaneelle tiukka paikka. Moni ei kenties edes itse huomaa terveydentilansa heikentyneen.

Ikäihminen ajaa autolla
Ilvesjoen Peräkylästä tulee matkaa palvelujen luo lähes 30 kilometriä.Pasi Takkunen/Yle

– Kyllä se on kova paikka. Jokukin mies syytti lapsiaan hirveästi siitä, kun kortti otettiin pois. Hän oli ollut kuorma-autoilijakin. Kova paikka oli ja sitä se olisi kyllä minullekin, hymähtää Tuovi Niemelä.

Ajotapa rauhoittunut iän myötä

Tuovi Niemelä kertoo tarkkailevansa omaa ajokykyään ajaessaan.

– Siellä tien päällä on paljon muitakin kuin vain minä itse. Tientukkona ei saisi olla, mutta eteenpäin pitäisi mennä, naurahtaa Niemelä.

Niemelä sanoo, ettei osaa itse pelätä ajamista, vaikka matkat ovat suhteellisen pitkiä.

Tuovi Niemelä
Tuovi Niemelä virnistää ajotapansa muuttuneen rauhallisemmaksi iän myötä.Pasi Takkunen/Yle

Hän virnistää pilke silmäkulmassa, että hänen ajotapansa on neljän vuosikymmenen aikana muuttunut rauhallisemmaksi.

–Kyllä sitä on täytynyt muuttaa, ei enää saa niin kaahata kuin ennen kaahasi. Autolla kyllä pääsisi, mutta täytyy sitä yrittää jarruttaa vähäsen.

Aiheesta voi keskustella 13.5. klo 22 asti.

Viewing all 119144 articles
Browse latest View live


<script src="https://jsc.adskeeper.com/r/s/rssing.com.1596347.js" async> </script>