Aamuhämärässä ei kuulu mitään. Lumihangen narskunta kenkien alla rikkoo hiljaisuuden. 15-vuotias Onni Rantanen on tullut tarkkailemaan ilmojen aamuliikennettä Nokian Pikkuvirralla. Rantanen nököttää rantatöyräällä korvat viritettyinä. Pian hänet palkitsee vieno pjyuu hjyuu.

– Punatulkku!

Mitään ei näy, mutta havainto on varma. Yhdeksäsluokkalainen on harrastanut lintuja jo pikkupojasta. Onni Rantanen on intohimoinen lintuharrastaja.

– Minua kiehtoo lintujen olemus: miten ne liikkuvat, miltä ne näyttävät.

Jos lintukuva ei näy, katso se täältä.

Metsän laidalla järven jäällä on aamusta punatulkun lisäksi muutakin liikettä. Keltasirkut ja tiaiset availevat ääniään. Jään pinnalla näkyy jälkiä, joihin syylliseksi voi epäillä saukkoa. Rantanen tarkentaa katsettaan horisonttiin, missä aamun usva luo taianomaista tunnelmaa. Jäällä näkyy kaukaisuudessa jokin pieni hahmo tai möykky, josta on vaikea hahmottaa usvan verhoista, mikä se on.

– Olisiko merikotka tuolla jäällä. En ole varma, onko se verkkomerkki.

Minua kiehtoo lintujen olemus, se miten ne liikkuvat, miltä ne näyttävät. Onni Rantanen

Lapsen into

Pieni Onni-poika istui isänsä sylissä katselemassa Suomen lintuja jo alle kaksivuotiaana. Onnin äiti Sari Lehtinen muistaa, kuinka CD-ROM-levy oli täynnä hienoja kuvia, joissa lintuja piti lähestyä rauhallisesti hiiren avulla. Jos klikkasi liian nopeasti, linnut katosivat. Kanalinnut olivat Onnista hurjan kiinnostavia.

– Me otimme videolle, kun vuoden ja seitsemän kuukauden ikäinen Onni luettelee kaikki Suomen kanalinnut. Jokin siinä vaan napsahti. Ja tietysti olemme ruokkineet kiinnostusta siitä lähtien.

Lasten järjestäytynyt lintuharrastus on Suomessa harvinaista. Onni Rantanen kulkee linturetkillä usein vanhempien harrastajien mukana. Ikätovereita ei lintuja katsomassa juuri käy. Lintuharrastajalasten määrää voidaan vain arvailla, sillä harrastajat eivät ensimmäiseksi hae paikallisen lintuyhdistyksen jäsenyyttä. Toisaalta Birdlife Suomesta kerrotaan, että jäsenyyksiä annetaan myös lapsille lahjaksi innoittamaan lintuharrastuksen alkuun.

Me otimme videolle, kun yksivuotias ja seitsenkuinen Onni luettelee kaikki Suomen kanalinnut. Joku siinä vaan napsahti. Sari Lehtinen

Birdlife Suomen nuorisotoimikunnan puheenjohtaja Kim Kuntze arvioi, että Suomessa on vain muutamia kymmeniä alle 18-vuotiaita harrastajia, jotka ilmoittavat havainnoistaan. Lisää nuoria aktiiviharrastajia kaivattaisiin. Heitä on houkuteltu muun muassa perustamalla alle 18-vuotiaille lintuharrastajille oma Whatsapp-ryhmä. Siinä on jäsenenä reilut parikymmentä harrastajaa, lähinnä eteläisen Suomen kasvukeskuksista.

Lintuharrastaja Onni Rantanen ei ryhmään kuulu, vaikka onkin siitä tietoinen.

Joskus hän on vienyt kavereitaan linturetkille. Enimmäkseen hän kuitenkin kulkee aikuisten lintuharrastajien kanssa.

– Hyvin sulautuu joukkoon, ei sitä ikää tule edes ajateltua.

Piirroksista digijärkkäriin

Alle kouluikäisenä Onni Rantanen piirsi lintuja päivittäin. Hänellä oli pyrkimys piirtää lintuja hyvin realistisesti, usein hän siinä vanhempien mukaan onnistuikin. Paperille syntyi Onnin kynästä pöllöjä, haikaroita ja pikkulintuja. Valokuvaaminen alkoi, kun hän 9-vuotiaana sai Nikonin pokkarikameran. Harras toive järjestelmäkamerasta toteutui 11-vuotiaana.

– Olin tosi innoissani, kun olin sitä pitkään toivonut. Minulla ei ollut mitään hajua, kuinka sitä käytetään. Menin lähimetsään ja sain kuvan oravasta, se oli ensimmäinen luontokuvani.

Onni Rantasen kummisetä on luontoasioihin erikoistunut toimittaja Markku Lappalainen. Kummisedän kanssa aloitteleva kuvaaja pääsi järjestelmäkamerasta jo vähän jyvälle.

Vanhemmilta lintukuvausharrastajilta on tullut pojalle hyviä vinkkejä sekä järjestelmäkameran saloihin että itse kuvaamiseen. Lintukuvaamista pitkään harrastanut Harri Laurila auttoi Onnia myös alkuun, nyt 60-vuotias Laurila on Rantaselle yhä hyvä kuvauskaveri.

Jos lintukuva ei näy, katso se täältä.

– Onnin kuvaamisen asenne on muuttunut muutaman viime vuoden aikana. Nyt löytyy jo malttia olla sitkeästi paikoillaan pidempäänkin, Laurila kuvailee.

Kuvausreissuilla voi vierähtää valoisaan aikaan koko päivä. Usein paikoillaan saa nököttää useamman tunnin, yhteen keikkaan voi humahtaa kolmesta kuuteen tuntia. Rantanen odottaa jo ajokortillista aikaa, että pääsee itse ajelemaan kuvauskeikoille. Ainakin siihen asti vanhemmat lintukaverit ovat harrastuksen tärkeitä mahdollistajia.

Onnin kuvaamisen asenne on muuttunut muutaman viime vuoden aikana. Nyt löytyy jo malttia olla sitkeästi paikoillaan pidempäänkin. Harri Laurila

– Tuntuu, että Onnilla into lintukuvaamiseen sen kuin kasvaa. Harva se viikonloppu tulee viestiä, että mentäisiinkö taas, Laurila naurahtaa.

Usein lapset ja nuoret aloittavatkin lintuharrastuksen valokuvaamisen kautta.

– Alle 18-vuotiaita lintukuvaajia on varmasti enemmän kuin varsinaisia harrastajia. Usein kuvaaminen johtaa lintuharrastukseen, kun kiinnostutaan lajeista tarkemmin, Kim Kuntze kertoo.

Pikkuvirran koskikara sekoittaa ajatukset

Palataan Nokian Pikkuvirralle, missä Onni Rantanen tiirailee siivekkäitä usein keväällä ja kesällä aamutuimaan tai iltahämärissä. Hän on myös hieman muokannut maastoa kuvaukseen sopivaksi.

– Minulla on saarenkärjessä alusta, jossa olen usein naamioverkon alla. Siinä odottelen. Kyllä ne lähelle tulevat, kun jaksaa odotella. Silkkiuikku, telkkä ja haapana ovat helppoja läheltä kuvattavia. Ei ne pahemmin välitä.

Nokialainen Onni Rantanen ei halua tulla tituleeratuksi lintubongarina. Hän kuvaa ja havainnoi lintuja. Nokian Pikkuvirta on yksi Onnin suosikkipaikoista, lähiluonto tarjoaa elämyksiä.

– Viime keväänä tässä oli kiihkeää telkkien soidinta. Sitä oli aika hienoa seurata, kun koiraat jahtaavat toisiaan, koittavat naarasta vakuuttaa. Se on aika hienon näköistä.

Onni Rantanen osaa nimetä kaikki Suomen linnut. Se ei kuulemma ole vaikeaa, kun on selaillut lintukirjoja kaksivuotiaasta asti.

– Into on edelleen vahva, ellei vahvempi. Kyllä linnut ovat iso osa minun elämääni.

Juttu katkeaa kuin seinään. Rantasen suusta tulee epäuskon ja innon sekoittama hönkäys.

– Koskikara!

Jos kuva ei näy, katso se täältä.

Hän ei ole aiemmin vakipaikassaan koskikaraa nähnyt. Innon pilke tuikkii Rantasen silmäkulmassa.

– Niitä on havaittu Nokialla, ei ihme, että tänne on eksynyt, Rantanen kertoo valpastuneena.

Mahdoton ammattihaave?

Vaikka niin harva nuori on innostunut linnuista ihan yhdistystoimintaan saakka, pitää Onni Rantasen äiti Sari Lehtinen lintuharrastusta ja -kuvaamista loistavana harrastuksena omalle pojalleen.

– Kuvaaminen on saanut pojan pihalle luontoon. Luonteen kannaltahan tämä on todella kasvattava harrastus, lähinnähän se on pettymyksiä. Linnut kun ovat semmoisia, ettet pysty niitä komentamaan. Se on odottamista.

Aina reissuilta ei ole tultu riemumielin.

– Pienemmälle pojalle on ollut raskaitakin hetkiä. Onneksi kärsivällisyys ja pettymysten sietokyky on kasvanut, osaa myös arvostaa onnistumisia, Lehtinen summaa.

Onni Rantasella on luontokuvaamisen varalle suuria suunnitelmia.

– Se on ihan ammattihaave, vaikka tiedän, että on aika hankala saada siitä elantonsa, Rantanen sanoo.

Maineeseen Onni Rantanen hiipii hiljalleen ainakin somen kautta. Teini-ikäinen jakaa kuviaan Instagramissa muiden teinien lailla, tykkäyksiä tulee tasaiseen tahtiin.

– Aika paljon pitää työtä tehdä, että saisi kuvia esille.

Jos lintukuva ei näy, katso se täältä.

Kuusamon kansainvälisessä valokuvauskilpailussa lasten ja nuorten sarjassa Onni Rantanen sijoittui kullankeltaisella teerikuvalla toiseksi. Haaveissa on myös hakea apurahaa omaa näyttelyä varten. Tärkeintä kuvaamisessakin tuntuu olevan koetut luontoelämykset. Kuvien myötä Rantanen jakaa ne myös meille muille.

– On hienoa nähdä jotain yllättävää. Esimerkiksi tuo koskikara ei ollut kyllä yhtään mielessä, kun tähän tulin.

Nyt ajattelen vain sitä koskikaraa. Onni Rantanen

Rantanen suunnittelee jo kuvausreissua pohjoiseen keväämmällä. Pikkuvirrallakin alkaa pian käydä kuhina. Vaikkei Rantanen miellä itseään bongariksi, kyllä hänkin kirjaa pitää näkemistään lajeista. Helmikuun puoliväliin mennessä niitä on kertynyt jo 44.

– Kevät on lintukuvauksen melkein parasta aikaa, kun muuttolinnut tulevat, päivät pitenevät. Nyt se koskikara lensi tuohon.

Rantanen ei pysty enää keskittymään kertomukseensa kevään suunnitelmista, kun mieltä härnää Pikkuvirralla harvinainen koskikara.

– Vesilinnut saapuvat tänne. Nyt ajattelen vain sitä koskikaraa, Rantanen naurahtaa ja jää tuijottamaan jäälle.

Talvisena aamuna pääsi luonto yllättämään siis kokeneenkin konkarin. Onni Rantanen kaivaa taskustaan kännykän ja näpyttelee kotiin viestiä: koskikara Pikkuvirralla!

Eläkkeellä oleva kuvataideopettaja Saila Sippola herkistyy, kun hän esittelee Villa Väinölän seinille ripustettuja töitä. Takana on 30 vuoden ura Etelä-Pohjanmaalla Alajärven lukion ja yläkoulun opettajana.

– Kyllä, nämä ovat minulle tärkeitä töitä.

Sippola on koonnut taidenäyttelyn koululle vuosien varrella unohtuneista oppilaiden töistä. Ne pääsivät päivänvaloon, kun Sippola jäi viime kesänä eläkkeelle ja joutui tyhjentämään luokkansa.

Luokkaan oli kertynyt valtava määrä oppilaiden töitä. Osa on unohdettu sinne vahingossa, osa tarkoituksella.

– Joskus oppilaat sanoivat, että ei heillä ole tilaa kotona tällaisille töille. He pyysivät, että säilytä sinä ne ja pidä niistä huolta.

Villejä unelmia ja maailmantuskaa

Sippolan mukaan hyvin pieni osa kaikista unohdetuista töistä on nyt esillä museon seinillä. Apuna näyttelyn kokoamisessa on ollut Nelimarkka-museon vs. museolehtori Anri Gorski.

Näyttely on vahvasti paikallinen, mutta samalla koskettaa laajasti, arvioi Gorski. Näyttely on aikamatka omaan nuoruuteen, kuvisluokan tunnelmiin.

– Vaikka tämä on koulutaidetta, niin on hienoa, että kun se on nyt nivottu tällaiseen museokontekstiin, täällä on valtavasti kantaa ottava taidetta esillä sekä hyvin henkilökohtaisia, tunteikkaita ja syviä aiheita, pohtii Gorski

Erityistä arvoa Gorski antaa myös sille, että näyttelyyn on koottu töitä pitkältä ajalta. Niin pitkältä, että samalta seinältä voi löytää äidin ja tyttären työt.

Kuvataiteessa voi olla oma itsensä, siinä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Saila Sippola

– Tämä on myös historiallinen näyttely ja avaa monenlaisia näkökulmia nuorten ihmisten elämään.

Nuoruuteen kuuluu iloa ja villejä unelmia mutta myös murhetta ja maailmantuskaa. Se näkyy näyttelyn töissä. Saila Sippola tietää, että mielen myllerrykset liittyvät juuri yläkoulu- ja lukioikäisten nuorten elämään.

– Oman paikan löytäminen ja itsensä näkeminen osana maailmaa ei ole helppoa.

– Kuvataiteessa voi olla oma itsensä, siinä ei ole oikeita tai vääriä vastauksia. Voi ajatella vapaasti ja pitää ajatella vapaasti, voi luottaa omaan ajatukseensa ja tuoda sitä esiin niin paljon kuin pystyy tai haluaa, pohtii Sippola kuvataiteen merkitystä paikkaansa etsiville nuorille.

Sininen tyttö

Nuorilla on myös sanomisen vimma ja halu parantaa maailmaa. Moniin teoksiin sisältyykin viesti.

Saila Sippola osoittaa valokuvateosta, jossa siniseksi itsensä värjännyt tyttö murehtii vihreäksi muuttuneen kotijärvensä kohtaloa.

– Tämä teos syntyi silloin, kun Alajärveen tuli ensimmäisen kerran levä. Se järkytti meitä kaikkia ja koulussa olimme tietysti tosi huolestuneita. Yhdeksäsluokkalaisten ryhmän kanssa tehtiin teos ja tutkielmia, jossa yritettiin löytää keinoja vaikuttaa järven tilaan, selvittää Sippola Sinisen tytön taustaa.

Onko järven tila nyt parempi?

– On kyllä. Tämä teos sai myös julkisuutta aikanaan. Se päätyi aukeaman leveydelle paikallislehteen. Oltiin otettuja siitä, että se, mitä nämä ysiluokkalaiset sanoivat, tuli kuulluksi ja nähdyksi.

Aika teosten päästä kotiin

Saila Sippola on pitänyt haltuunsa uskotuista teoksista hyvää huolta. Nyt on tullut kuitenkin aika luopua niistä. Hän haastaa vanhat oppilaansa tutustumaan näyttelyyn ja viemään omat työnsä kotiin.

– Nämä, jotka ovat seinillä, saa mukaan kolmen viikon päästä, mutta varastosta työt voi viedä kotiin heti. Sieltä voi omia töitä tulla etsimään aina kun Villa Väinölä on auki.

Puhtoisina pidetyt pohjoismaiset pankit ovat yhtäkkiä ryvettyneet rahanpesuepäilyissä.

Tanskalaisen Danske Bankin Viron-konttorin tapaus on isoin ja merkittävin, ja sitä on puitu pian kaksi vuotta. Epäily ei ole mikään pieni kupru, vaan skandaali joka pudottaa päitä ja tärisyttää seiniä. Pankin johto on mennyt uusiksi.

Danske on jättipankki: Tanskan suurin, Pohjoismaiden toiseksi suurin, Suomen kolmanneksi suurin ja Euroopassa mittarista riippuen kahden- tai kolmenkymmenen suurimman joukossa.

Myös Nordea on joutunut epäilyjen kohteeksi, kun sen kautta mahdollisesti tehtyä rahanpesua tutkitaan suursijoittaja Bill Browderin ilmoitusten pohjalta. Ruotsissa väitteitä ei otettu tutkintaan, mutta Suomessa tutkinta on käynnissä. Lisäksi tuoreimpana on puitu ruotsalaisen Swedbankin Baltian-konttorien rahanpesuskandaalia, joka saattaa olla kytköksissä Dansken tapaukseen.

Dansken rahanpesuepäilyä tutkitaan monessa maassa. Viron-konttorin kautta virtasi miljardien eurojen edestä hämäräperäistä rahaa, eikä johto puuttunut asiaan vaikka hälytyskellot soivat useasti.

Mitä ihmettä Danskessa tapahtui ja voiko pankki jopa kaatua?

Asiantuntijana jutussa toimii Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun rahoituksen professori Vesa Puttonen.

1. Miksei Danske toiminut, vaikka ilma oli sakeana varoituksista?

Dansken Viron-konttorin kautta tehtiin epäilyksenalaisina vuosina 2007–2015 vuosittain kymmenien miljardien eurojen arvosta ulkomaisten asiakkaiden epäilyttäviä tilisiirtoja.

Konttorin kautta virtasi siis valtava määrä epäilyttävää rahaa.

Tiedot ovat peräisin tanskalaisen asianajotoimiston Bruun & Hjejlen viime syksynä valmistuneesta selvityksestä Viron-konttorin toiminnasta.

Venäjän keskuspankki varoitti Tanskan finanssivalvontaa Viron-konttorin epäilyttävistä rahavirroista jo vuonna 2007. Konttori oli suomalaista perua, ja siirtyi Danskelle kun tanskalaispankki osti finanssikonserni Sammon pankkitoiminnot vuonna 2006.

Venäjän keskuspankki varoitti miljardien ruplien eli vähintään kymmenien miljoonien eurojen "todennäköisesti rikollisista" summista kuukausittain.

Laki velvoittaa pankit toimiin, mikäli ne epäilevät rahanpesua.

– Puhuttiin hämmentävän suurista summista ajatellen Viron-yksikön kokoa. Ja jos Venäjän keskuspankki heti aluksi varoittaa toiminnasta, niin kyllä minä kahdesti katsoisin, mistä on kyse, Puttonen sanoo.

Venäjän keskuspankin varoitus ei jäänyt viimeiseksi. Epäilyttäviä asiakkaita oli jatkuvasti, ja Viron finanssivalvonta seurasi Dansken toimintaa. Riskiasiakkaita oli raportin mukaan yli 6 000.

Voiko olla mahdollista, ettei pankin ylin johto tiennyt, mitä Virossa tapahtuu?

Puttonen ei ota siihen kantaa, mutta huomauttaa, että yksikkö oli kokoonsa nähden hyvin tuottoisa.

– Lypsävää lehmää on hankala tappaa. Sen toimintaan ei ehkä haluttu liikaa puuttua, hän sanoo.

Vuonna 2011 Viron-konttori tuotti 11 prosenttia Dansken tuloksesta, vaikka se oli kooltaan vain 0,5 prosenttia koko pankista. Elettiin finanssikriisin vuosia, ja Dansken kannattavuus oli heikko.

Varoituksiin ei reagoitu. On myös mahdollista, että syynä oli ainakin osittain kielimuuri.

Viron-yksikköön päätettiin vuonna 2008 jättää oma, muusta pankista erillinen tietojärjestelmänsä, jonka dokumentit olivat pääasiassa kahdella kielellä: viroksi ja venäjäksi.

Puttosen mukaan tietämättömyys ei kuitenkaan ole pankin ylimmälle johdolle selitys livetä vastuusta.

– Asian luonne ja mittakaava on sellainen, että se pitää tietää, hän sanoo.

Epäilyttävän toiminnan huippuvuosi oli 2013. Danske puuttui Viron-konttorin toimintaan kunnolla vasta vuonna 2015, jolloin se lopetti ulkomaisten asiakkaiden salkun.

Pari viikkoa sitten Viron finanssivalvonta määräsi Viron-konttorin suljettavaksi. Samalla Danske kertoi lopettavansa pankkitoiminnot myös muissa Baltian maissa ja Venäjällä.

2. Asiakkaat eivät ole äänestäneet jaloillaan

Skandaalin suuruuteen nähden pankki on menettänyt vain vähän asiakkaita.

Tanskassa pankista lähti kävelemään viime vuonna 11 000 asiakasta, pankki kertoo omassa ilmoituksessaan. Riippumattoman tanskalaisen Voxmeter-selvityksen mukaan lähtijöitä olisi tosin ollut ainakin 49 000.

Suomessa lähtijöiden määrästä ei ole tarkkaa tietoa, mutta Danske on pysynyt Nordean ja OP:n jälkeen kolmanneksi suosituimpana pankkina. Sen suosiota esimerkiksi asuntolainoittajana lisää se, että pankki tarjoaa ammattijärjestö Akavan jäsenille muita pankkeja edullisemmat lainaehdot.

Uskollisuuden syy lienee arkinen. Se mitä tapahtuu Tanskassa ja Virossa, ei tapahdu meillä, tässä ja nyt.

– Ajatellaan, että se tapahtui siellä jossain muualla, ettei se meitä koske. Ja ihmisten kynnys vaihtaa pankkia on melko iso, Puttonen sanoo.

Yrityspuolella pankki ei ole horjunut käytännössä tuumaakaan. Tanskassa esimerkiksi Kööpenhaminan kaupunki ja kauppakorkeakoulu ovat ilmoittaneet lopettavansa yhteistyön Dansken kanssa, mutta laajaa boikottia ei ole näkyvissä.

Pankin maine on yritysten ja sijoittajien keskuudessa edelleen hyvä. Yritysten, sijoittajien ja julkisten tahojen suhtautuminen skandaaliin selviää vasta pitemmän ajan kuluessa. Jos huono maine jää vaivaamaan, asiakkaat liukenevat vähitellen.

– Toki maineriski vaikuttaa. Jos jokin pankki tahriintuu, huonon maineen pelätään tarttuvan. Mutta pitää muistaa, että Danske ei ole ainoa, vaan näitä on ollut useammalla pankilla, Puttonen sanoo.

3. Selviääkö Danske?

Pankki syöksyi viime vuonna taloudellisesti.

Sen osakekurssi Kööpenhaminan Nasdaq Nordic -pörssissä puolittui. Samalla yhtiön tulos putosi edellisvuoden runsaasta 2,6 miljardista eurosta noin 2 miljardiin euroon.

Tulos oli kuitenkin markkinaodotusten mukainen, joten heti julkistuksen jälkeen pankin osakekurssi vahvistui lievästi. Suomen-yksikön muutokset olivat viime vuonna vain lievästi miinuksella.

Yhtiö on joutunut kiireesti investoimaan rahanpesun torjuntaan ja tekemään imagosyistä 200 miljoonan euron lahjoituksen rahanpesua ehkäisevälle säätiölle.

Ne syövät tulosta, mutta pankilla ei ole akuuttia hätää. Se on Euroopan mittakaavassa yhä moderni ja vakavarainen pankki. Asiakastyytyväisyyskin on kutakuinkin entisellään.

Puttosen mukaan ei ole näyttöä siitä, että rahanpesuepäilyt pudottaisivat luotettavina pidettyjä pohjoismaisia pankkeja jalustalta. Pohjoismaiset pankit ovat uudistuneet huomattavasti onnistuneemmin kuin vaikkapa liemeen joutuneet italialaispankit, mikä pitää luottamuksen niihin korkealla.

Danskella on lisäksi Tanskan valtion tuki takanaan.

– Danske on ollut Tanskan ylpeys. Poliitikot ja virkamiehet tekevät kaikkensa, jotta firma ei mene nurin, Puttonen sanoo.

4. Maailmanpoliisi Yhdysvallat ratkaisee

Viron-tapaus on useiden finanssivalvojien luupin alla. Viranomaiset tutkivat Dansken rahanpesuepäilyä Tanskan ja Viron lisäksi EU:ssa, Britanniassa, Ranskassa ja Sveitsissä.

Mutta näyttää siltä, että Dansken kohtalo ratkeaa lopullisesti Atlantin takana. Yhdysvalloissa sekä oikeusministeriö että finanssivalvoja SEC tutkivat tapausta, ja tutkintaa seurataan herkeämättä.

– Yhdysvallat on finanssimaailman poliisi. Jos se tuomitsee Dansken toimet ja siirtää yhtiön sellaisille listoille, ettei sen kanssa saa olla tekemisissä, se voi olla pankille oikeasti kriittinen paikka, Puttonen sanoo.

Puttosen mukaan asiaan sekoittuu vääjäämättä politiikkaa. Danske on iso pankki, eikä ole amerikkalaistenkaan intresseissä päästää sitä kaatumaan. Roiskeet lentäisivät ympäri maailmaa.

Jos pankin todetaan syyllistyneen rahanpesurikokseen, se voi joka tapauksessa joutua maksamaan muhkeat korvaukset.

Tutkinnan etenemistä voi vain arvailla.

Dansken johtoa ollaan vaihtamassa. Uusi johto vakuuttaa, että vastaavia ongelmia ei enää koskaan tule, ja korostaa joka välissä luottamuksen palauttamisen tärkeyttä.

Se voi pelastaa Dansken, ellei Yhdysvallat vedä töpseliä seinästä.

Tuuli voimistuu iltapäivän ja illan aikana.

Tuuli voi maa-alueilla nousta puuskissa noin 20 metriin sekunnissa, kertoo Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi.

– Tuulivaroitus on annettu Etelä-Pohjanmaalta Etelä-Karjalaan ulottuvalle kapealle kaistaleelle, mutta tuuli on kovaa ja voi yltyä myrskypuuskiin myös etelärannikolla ja Pohjanmaan rannikkoseudulla, Kotakorpi sanoo.

Tuulisin alue valuu illan mittaan kohti kaakkoa. Suomenlahdella voimakas sivutuuli saattaa tuntua Viron ja Suomen välillä meriliikenteessä. Esimerkiksi Porvoon edustalla Emäsalossa tuuli nousi puuskissa iltapäivällä jo 25 metriin sekunnissa.

Sunnuntaiaamuun mennessä tuulet heikkenevät.

Lumipyryalue liikkuu lauantain aikana maan etelä- ja keskiosan yli itään. Runsaan lumisateen vuoksi ajokeli on laajalti huono ja idässä jopa erittäin huono. Voimakkaan puuskaisen tuulen vuoksi lunta tulee pyryttämällä.

– Lauantaina iltapäivällä lunta oli tullut esimerkiksi Kainuussa Puolangalla jo 17 senttiä. Lumisateet saattavat ulottua illan mittaan myös etelärannikolle, Kotakorpi kertoo.

Oulun seudulla useita ulosajoja

Oulun tieliikennekeskuksesta kerrotaan, että lauantaina Oulun seudulla nelostiellä on tapahtunut useita ulosajoja.

– Lunta on satanut varhaisesta aamusta lähtien. Ajoradat ovat osin sulia ja osin niillä on paakkuuntunutta lunta, mikä tekee ajo-olosuhteista erityisen haastavia, tieliikennepäivystäjä Pasi Mällinen sanoo.

Suolan käyttöä ei voida Mällisen mukaan lisätä, koska yöllä pakastaa. Poliisi muistuttaa turvaväleistä. Liikenne on nelostiellä normaalia vilkkaampaa hiihtolomien välisen viikonlopun vuoksi.

Poliisi kertoo, että myös valtatie 5:llä Kuopiossa on lauantaina sattunut lumipyryssä kaksi kolaria. Toisessa kolarissa osallisina oli kolme henkiöautoa ja yksi pakettiauto, kuusi henkilöä toimitettiin sairaalaan. Joensuussa valtatie 6:lla taas henkilöauto pyörähti katon kautta ympäri, mutta kukaan ei loukkaantunut. Ajokelin kerrotaan olleen erittäin huono.

Laskiaissunnuntaina saadaan nauttia auringosta

Sunnuntain vastaisena yönä pakkanen kiristyy etelässä –10 ja Lapissa –30 asteeseen ja sateet väistyvät itään.

Laskiaissunnuntaina aurinko lämmittää, mutta koko maassa pysytään pakkasella.

Alkuviikolla sää on vaihtelevaa.

– Etelässä on pikkupakkasta ja Lapissa kylmempää. Hiihtolomaviikkoaan aloitteleville Suomen pohjois- ja itäosissa on tiedossa myös aurinkoisia pakkaspäiviä lumisissa olosuhteissa, meteorologi Kotakorpi ennustaa.

Daruden teki mieli hyppiä Uuden Musiikin Kilpailun jälkeen, sillä hän oli niin innoissaan.

– Pisteet menivät yllättävän isosti jakoon Look away -kappaleelle, mutta ei haittaa yhtään. Se vain kertoo siitä, että se täytyy ja kannatti laittaa eteenpäin.

Kappaleen solisti Sebastian Rejman on biisin sanoitusten tekijä ja hän oli sen takia mykistynyt.

– Olen kiitollinen siitä, miten Suomen kansa ja kansainvälinen raati äänesti. Oli miten oli, me tehtiin parhaamme.

Kaksikko haluaa tehdä parhaansa myös toukokuussa Tel Avivin euroviisuissa.

– Halutaan edustaa Suomea parhaamme mukaan ja näyttää, että kyllä täältäkin lähtee, Rejman sanoo.

Ilmastonmuutosta ja maailman muusta huonosta tilasta kertovan kappaleen sanoma on kaikkia maailman ihmisiä koskettava. Tekijät eivät kuitenkaan halua saarnata, vaan herätellä ihmisiä ajattelemaan.

– Joo siinä on sanomaa, mistä se Sebun kirjoituskin kirposi. Ei me kuitenkaan haluta paasata mistään yhdestä jutusta. Tarkoitus on herättää ja kukin voi itse ajatella, onko jotain korjattavaa omissa elintavoissa, Darude sanoo.

– Ei ole tarkoitus saarnata. Jos tämä kappale soi missä tahansa päin maailmaa radiossa ja joku ajaa paikasta A paikkaan B ja se hetken miettii, mitä maailmassa tapahtuu ennen kuin se kääntää BBC:n tai CNN:n pois päältä ja jatkaa normaalia luksuslänkkärielämäänsä, niin sitten me ollaan pitkällä, Rejman sanoo.

Henna-Mari Luolamo piti vauvaansa sylissä vain siksi, että niin kuuluu tehdä – Tutkimus: hormonihoito auttaa osaa masentuneista äideistä

Henna-Mari Luolamo, 38, ei muista esikoisensa Eliaksen ristiäisistä juuri mitään. Tuore äiti piti vauvaansa sylissä vain sen vuoksi, että niin kuuluu tehdä. Oma lapsi ei tuntunut miltään. Ahdistus puristi rintaa eikä uni tullut silloinkaan, kun muut lupasivat huolehtia vauvasta.

Bethelihem toivoi Eritreaan vapautta, mutta pettyi – Vaikka Afrikan sarvessa sovittiin rauhasta, pakolaisten virta jatkuu yhä

Bethelihem Tedla lähti Eritreasta kolme vuotta sitten. Siellä tuntuu kuin asuisi saarella, elämässä on niin monia rajoitteita, hän sanoo. Etiopiassa Tedla suunnittelee vaatteita, mutta Eritreassa hän teki valtion osoittamaa työtä. Lue jutusta, miksi eritrealaiset yhä pakenevat kotimaastaan ja miten se näkyy Suomessa asti.

Harkitsetko muuttoa ulkomaille paremman palkan perässä? Laskurimme kertoo, missä Pohjoismaassa sinulle jäisi palkasta eniten käteen

Suomesta on muutettu työn perässä etenkin Ruotsiin kautta aikain. Muutama vuosikymmen sitten Ruotsiin lähdettiin työttömyyttä pakoon. Nyt motiivina lienee enemmänkin paremmin palkattu työ – eikä vain Ruotsissa vaan myös Norjassa ja Tanskassa. Mutta jääkö naapurimaissa palkasta enemmän rahaa käteen myös elinkustannusten jälkeen? Asia selviää oheisella laskurilla muutamalla klikkauksella.

Toimittajalta: Uusi Muumi-sarja on maksanut maltaita, ja se näkyy myös jäljessä

Aikamatka 1990-luvun kaksiulotteisesta Muumilaakson tarinoista vuoden 2019 kolmiulotteiseen Muumilaaksoon on monellakin tavalla tervetullut ja toivottu harppaus, kirjoittaa kulttuuritoimittaja Jussi Mankkinen.

Katso, löytyykö sinun ruokaympyrästäsi nämä viisi pahinta saastuttajaa

Haluatko olla hyvisten vai pahisten puolella? Ilmaston kannalta ei ole ihan sama, että mitä suuhunsa panee.

Lappeenrannan Joutsenon kaupunginosa sai kevättalvella 2013 kuuluisan asukkaan, kun sinne muutti entinen mäkihyppääjä Matti Nykänen.

Lappeenrantaan Nykäsen toi rakkaus Pia Talonpoikaan, jonka kanssa hän avioitui heinäkuussa 2014. Vihkiminen tapahtui uljaan valkoisessa, vuonna 1921 valmistuneessa Joutsenon kirkossa.

Sekä joutsenolaiset että muutkin lappeenrantalaiset ottivat Nykäsen nopeasti omakseen. Nykänen oli tuttu paikallisissa kaupoissa ja jäi usein juttelemaan joutsenolaisten kanssa.

Matti Nykänen asui omakotitalossa muutaman kilometrin päässä Joutsenon keskustasta. Sieltä hän lähti keikkamatkoilleen ja siellä hän nautti rauhallisuudesta, jonka pienen omakotitaloalueen ympäristö hänelle soi. Joutsenolaiset kertoivat olleensa hyvin ylpeitä, kun Nykänen paikkakunnalle muutti.

Siksi järkytys oli suuri, kun tieto Matti Nykäsen kuolemasta saavutti joutsenolaiset 4. helmikuuta 2019.

Tänään lauantaina Matti Nykänen siunattiin viimeiselle matkalleen Jyväskylässä.

Joutseno sijaitsee aivan Suomen kaakkoisosassa Lappeenrannan kaupungissa. Täältä matkaa Jyväskylään on noin 240 kilometriä.

Joutsenon keskustassa sijaitsevan kirjaston läheisyyteen on tuotu kaunis havukasa. Sen kupeessa on punaisia ruusuja, gerbera ja neilikoita.

Lauantaina puoliltapäivin ihmisiä kävelee rauhalliseen tahtiin kymmenien kynttilöiden luokse. Pienen hiljaisen tuokion jälkeen he ikuistavat tilanteen kameroilleen ja astelevat pois.

Kirjaston lippu on puolitangossa. Juuri samaan aikaan, kun hautajaiset Jyväskylässä alkavat, vetäytyy koko aamupäivän paistanut aurinko pilvien taakse.

Lappeenrannan kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Kakkola asuu itsekin Joutsenossa. Hän kertoo, että kynttilöiden ja hiljentymisen kautta kaikilla paikallisilla asukkailla on mahdollisuus kunnioittaa Matti Nykäsen muistoa ja tilaisuus muistella mäkihyppääjälegendaa.

− Matti oli pidetty ja arvostettu paikallisen yhteisömme jäsen. Joutsenolaiset ovat olleet ylpeitä siitä, että olympiavoittaja kotiutui hyvin uudelle kotiseudulleen, jutteli ihmisten kanssa ja oli kansanomaisesti tuttavallinen. Paikkakunnallamme koettiin, että Matti eli hyviä vuosia Joutsenossa, kertoo Kakkola.

Lue seuraavaksi: Suuri suru laskeutui Matti Nykäsen kotiseudulle: "Me oltiin hirveen ylpeitä, kun Matti muutti tänne"

Intian ja Pakistanin kiristyneet välit näkyivät lauantaina räjähdysherkkänä kiistellyllä Kashmirin alueella, jossa molempien maiden asevoimat ovat ampuneet toistensa puolella olevia kohteita tykistö- ja kranaattitulella.

Uutistoimisto AFP:n mukaan vuorokauden aikana alueella on kuollut seitsemän ihmistä, joista Pakistanin puolella kaksi sotilasta sekä kaksi siviiliä. Intian puolella kuolonuhreiksi kerrotaan äiti ja tämän kaksi lasta.

Uutistoimisto AP:n tietojen mukaan uhreja olisi kertynyt jo kahdeksan, joista kuusi olisi siviilejä. Yhteensä raja-alueella on kuollut noin tusina ihmistä viikon aikana.

Rajakahakat jatkuivat siitä huolimatta, että loppuviikosta Pakistan palautti Intiaan keskiviikkona pudottamansa intialaiskoneen pilotin. Pakistan kutsui vapauttamista rauhan eleeksi, kun taas Intiassa se tulkittiin diplomaattiseksi voitoksi.

Lentäjästä kuvattu video raivostutti intialaiset

Lentäjä nousi Intiassa lähes kansallissankariksi, ja hänen paluutaan odotti rajalla tuhansia ihmisiä lippuja heilutellen. Vapautuksen edellä Pakistan kuitenkin julkaisi nauhoittamansa videon, jossa pilotti kehuu Pakistanin armeijan toimintaa ja arvostelee Intian tiedotusvälineitä.

Intialaismedian tietojen mukaan lentäjä pakotettiin tekemään video ennen vapautustaan, ja vapaaksi päästessään tällä oli näkyvä musta silmä. Video on herättänyt raivoa intialaisessa sosiaalisessa mediassa.

Ulkomaat ovat vedonneet kahteen ydinasevaltioon, jotta konflikti ei kärjistyisi nykyisestä. Viimeisimmät jännitteet ovat seurausta Kashmirin alueella helmikuussa tehdystä itsemurhaiskusta, jossa kuoli kymmeniä Intian sotilaita.

Liennytyksen merkkinä Pakistan on ilmoittanut, että maiden välinen tärkeä junayhteys voi alkaa taas liikennöimään maanantaina. Kiristynyt tilanne sai Pakistanin sulkemaan ilmatilansa, mikä on vaikuttanut maailmanlaajuisesti lentoliikenteeseen. Ilmatilan on määrä aueta kokonaan maanantaina.

Finnairin lennoissa Helsingin ja Intian, Vietnamin, Singaporen sekä Thaimaan välillä on viikonlopun aikana ollut myöhästymisiä.

Aiheesta lisää:

8 killed in India-Pakistan fighting amid high tensions

Pakistan toteutti "rauhaneleensä" – luovutti kiinniottamansa lentäjän takaisin Intiaan

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump vaatii Kiinaa poistamaan amerikkalaisille maataloustuotteille asettamiaan tuontitulleja.

Trump esitti vaatimuksensa Twitterissä perjantai-iltana.

Viestissään Trump perusteli vaatimustaan sillä, että kauppaneuvottelut Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä ovat viime aikoina edenneet.

Talouslehti Financial Timesin mukaan maat ovat lähellä kauppasopimusta. Trump tapaa Kiinan presidentin Xi Jinpingin myöhemmin tässä kuussa.

Yhdysvallat ja Kiina ovat Trumpin valtaannousun jälkeen ajautuneet kauppasotaan ja asettaneet toisilleen tulleja tuotteille, joiden arvo on satoja miljardeja euroja.

Kiinan amerikkalaisille maataloustuotteille asettamat tullit ovat vahingoittaneet Yhdysvaltain maataloussektoria, kuten soijantuotantoa, josta kolmannes viedään Kiinan markkinoille.

Monet maatalousvaltaiset osavaltiot ovat Trumpin vahvaa tukialuetta.

Lue myös:

Kiinan talouden hidastuminen näkyy: Kiinalaisyhtiöiltä tulvii nyt tulosvaroituksia

Trumpin ja Xin aselepo kauppasodassa tuottaa tulosta: Kiina jäädytti amerikkalaisten autojen ylimääräiset tuontitullit

Suomen edustussävelmä euroviisuihin valittiin lauantaina UMK-kisassa Turun Logomossa.

Viisuvoiton vei kappale Look Away.

Yleisö ja kansainvälinen raati äänestivät voittajan kolmesta tarjokkaasta. Muut kaksi kappaletta olivat Superman ja Release Me.

Sandstorm-hitistään tunnetun DJ Daruden eli Ville Virtasen kappaleet laulaa Sebastian Rejman.

Euroviisut järjestetään toukokuussa Tel Avivissa, Israelissa.

Aiheesta aiemmin:

”Viisut ovat aivan huikean iso juttu” – Darude lähtee uhoamatta voittamaan, mutta lopputulos on universumin käsissä

Toimittajalta: Daruden viisubiisit jäävät latteiksi

Analyysi: Onko Sandstormin supersuosio uhka Daruden viisumenestykselle?

Satoja silmäpareja seuraa henkeään pidätellen 2. maaliskuuta 1969 Toulousen kentällä Ranskassa, kun ranskalais-brittiläistä Concorde-yliäänikonetta valmistellaan ensilennolleen.

Insinöörien jännityksen ymmärtää, sillä uuden lentokoneen kehittäminen on ylittänyt budjetin miljoonilla englannin punnilla. Lisäksi koneen valmistuminen on vuosia myöhässä.

Jännittynyt tunnelma purkautuu, kun kone nousee sulavasti ilmaan, kiertää Toulousen yllä puoli tuntia ja ensilennon jälkeen pilotit pääsevät hehkuttamaan koneen ominaisuuksia.

Oli kehitetty maailman edistyksellisin matkustajakone, joka merkitsi käännettä siviili-ilmailussa. Pian esimerkiksi Lontoon ja New Yorkin välinen matka pystytään lentämään kolmessa tunnissa.

British Airways ja Air France ottivat konetyypin kaupalliseen käyttöön tammikuussa 1976. Aluksi koneilla kuljetettiin matkustajia Lontoosta Bahrainiin sekä Pariisista Rio de Janeiroon. Hieman myöhemmin alkoivat Atlantin ylittävät lennot Washingtoniin ja New Yorkiin.

Once in a Lifetime -matka

Concordeen mahtui sata matkustajaa. Heille lipun hinta ei ollut niin merkittävä asia. Palvelu sekä kentällä että lentokoneessa oli loisteliasta.

Turkulainen sijoittaja, nykyisin Rausanne Oy:n hallituksen puheenjohtajana toimiva Rauno Puolimatka matkusti Concordella 1980-luvun alkupuolella Lontoosta New Yorkiin.

– Lontooseen piti mennä hyvissä ajoin, että ehti nauttia Concorden loungen ylellisistä palveluista, muistelee Rauno Puolimatka.

Concorden matkustajille oli järjestetty oma lähtöselvitys, ja kone pysäköitiin aivan loungen eteen niin, että odotustilasta saattoi kävellä suoraan koneeseen.

Matkustamo oli pienempi kuin nykyisissä kapearunkokoneissa, istuimia oli kaksi rinnakkain. Puolimatka muistelee, ettei matkustusmukavuus ollut kovinkaan erikoinen, vaikka kaikki koneessa olikin ylellistä.

– Penkki oli hienoa harmaata nahkaa ja sisutus oli kuin ylellisessä urheiluautossa. Viinit ja ruoka olivat parasta mahdollista, kuvailee Puolimatka lentomatkaa.

Matkustamon ahtauden korvasi se, että lento oli niin nopea. Äänen nopeuden ylitystä saattoi seurata seinällä olevasta nopeusmittarista. Mutta kone saattoi lentää huippunopeutta vain Atlantin yläpuolella, sillä yliäänipamaus oli ongelma, jota ei voitu teknisesti poistaa.

Concorde toi britit joululomalle Lappiin

Yliäänikone Concorde merkitsi myös alkua brittien joulumatkailulle Lappiin.

Brittituristeja oli käynyt Lapissa jo vuonna 1983, mutta vuotta myöhemmin tapahtunut ensimmäisen Concorde-koneen laskeutuminen Rovaniemen lentoasemalle merkitsi todellista läpimurtoa joulumatkoille.

Ensimmäistä lentoa ja turistien kahdeksan tuntia kestänyttä käyntiä Lapissa seurattiin myös Britannian tv-uutisissa. Sen jälkeen monet lennoista myytiin nopeasti täyteen.

British Airwaysin Concorde ehti vierailla Rovaniemellä viidentoista vuoden aikana kymmeniä kertoja ja kuljettaa yli 9 000 matkustajaa. Myös Air France järjesti lentoja Rovaniemen lisäksi Ivaloon.

Viimeisen kerran Concorde vieraili Lapissa maaliskuussa 2000.

Onnettomuus lopetti lennot

Concordea oli pidetty maailman turvallisimpana lentokoneena kesään 2000 asti. Koneelle ei siihen mennessä ollut sattunut ainuttakaan onnettomuutta. Yleisön mielipiteen muutti 25. heinäkuuta 2000 Pariisissa sattunut onnettomuus, jossa Air Francen lentokone syöksyi maahan vain 90 sekuntia kestäneen lennon jälkeen.

Onnettomuudessa saivat surmansa kaikki koneessa olleet 109 ihmistä sekä neljä maassa ollutta henkilöä. Onnettomuuden syynä oli kiitotiellä ollut metalliesine, joka puhkaisi koneen renkaan. Renkaasta irronnut palanen puolestaan osui polttoainetankkiin aiheuttaen vuodon ja tulipalon.

Turman jälkeen Concordet joutuivat vuodeksi lentokieltoon. Kun koneilla jälleen lennettiin, matkustajat eivät enää halunneet ostaa kallista lentolippua.

Air France lopetti lennot Concordella 31. toukokuuta 2003 ja British Airways muutamaa kuukautta myöhemmin.

British Airways ehti 27 vuoden aikana lentää vajaat 50 000 Concorde-lentoa ja kuljettaa näillä lennoilla 2,5 miljoonaa matkustajaa.

Concorden viimeiseksi lennoksi jäi 24. lokakuuta 2003 rekisteritunnuksella G-BOAG lennetty vuoro BA002 New Yorkista Lontoon Heathrow'n kentälle. Historiallisen lennon kapteenina toimi British Airwaysin Concorde-ryhmäpäällikkö Mike Bannister.

Käsittämätön suorituskyky

Concorde ylsi nopeuksiin, joista nykyisillä matkustajakoneilla ei voi edes haaveilla. Sen huippunopeus oli kaksinkertainen äänennopeus, eli 2 180 kilometriä tunnissa.

Tällaisilla nopeuksilla lennettäessä ilmanvastuksen merkitys on jo niin suuri, että huippunopeutta voi lentää vain hyvin korkealla. Concordet nousivat 18 kilometrin korkeuteen, jossa ilman tiheys on vain murto-osa maanpinnalla vallitsevasta tiheydestä.

Huippunopeuden saavuttamiseksi koneisiin asennettiin alun perin sotilaskoneisiin suunnitellut tehokkaat Rolls Roycen moottorit. Niiden huono puoli oli käsittämätön polttoaineenkulutus. Concorde kulutti polttoainetta 25 000 litraa tunnissa.

Matkustajaa kohti laskettuna kulutus oli kymmenen kertaa suurempi kuin nykyisillä uusimmilla matkustajakoneilla.

Tästä johtuen koneella voitiin lentää Atlantin yli, mutta Tyynenmeren ylitykseen tankeissa oleva polttoaine ei enää riittänyt. Kone pystyi lentämään vajaan 7 000 kilometrin päässä sijaitsevalle kentälle.

Ranskalais-brittiläinen taidonnäyte

Concordet suunniteltiin 1960-luvulla, jolloin polttoainekriisistä ei ollut tietoakaan. Aluksi britit suunnittelivat omaa konetta ja ranskalaiset omaansa, mutta koneen kalleus sai molempien maiden ilmailuteollisuuden yhdistämään voimansa. Iso-Britannia ja Ranska allekirjoittivat sopimuksen Concorde-yhteisprojektista 29. marraskuuta 1962.

Alkuperäisen budjetin mukaan konetyypin arvioitiin maksavan noin 70 miljoonaa englannin puntaa, mutta kun kone lopulta valmistui vuonna 1975, oli loppulasku jo 1,3 miljardia englannin puntaa.

Concordeja valmistettiin yhteensä vain 20, joista Air Francen ja British Airwaysin käyttöön tuli 14 konetta.

Kaksi suomalaista on kuollut Kambodzhassa, vahvistetaan ulkoministeriön viestinnästä STT:lle.

Aiemmin kambodzhalainen media kertoi, että kaksi suomalaismiestä kuoli liikenneonnettomuudessa maan pääkaupungissa Phnom Penhissä.

– Ulkoministeriössä on tiedossa ja hoidossa kahden suomalaisen kuolemantapaus Kambodzhassa, kertoo ulkoministeriön viestintäpäivystäjä Harri Kilpi STT:lle.

Paikallisen median ja Kambodzhassa asuvien ulkomaalaisten Cambodia Expats Online -keskustelufoorumilla kirjoittavien mukaan suomalaismiehet olivat liikkeellä tuk-tuk-mopotaksilla, johon henkilöauto törmäsi. Turmassa sai surmansa myös mopotaksin kambodzhalainen kuski.

Ulkoministeriöstä tapauksen yksityiskohdista ei kerrota enempää eikä mediassa esiintyneitä tietoja voida vahvistaa tai kiistää.

– Emme voi valitettavasti tapauksen yksityiskohtia kommentoida yksityisyydensuojan ja konsulitapausten salassapitomääräysten nojalla, Kilpi kertoo.

Kambodzhan tapahtumista kertoivat Suomessa aiemmin Iltalehti ja Ilta-Sanomat.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) on saanut moitteet puhemies Paula Risikolta (kok.) tavastaan lopettaa valiokunnan asiantuntijakuulemiset, kertoi Demokraatti lauantaina.

Heikkinen äänestytti valiokuntaa kuulemisten lopettamisesta, kun puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) poistui kokouksesta 12 minuutiksi mennäkseen puhemiesneuvoston kuultavaksi.

Puhemiesneuvoston pöytäkirjasta ilmenee puhemiehen todenneen, ettei Heikkisen menettely ollut valiokunnissa noudatettavien periaatteiden mukainen.

Heikkinen eri mieltä työtapojen rikkomisesta

Heikkinen kiistää STT:lle rikkoneensa eduskunnan työtapoja äänestyksessä, jossa valiokunta päätti lopettaa sote-uudistuksen asiantuntijakuulemiset.

Demokraatti kertoo, että eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) moitti menettelyä seuraavana päivänä "valiokunnissa noudatettavien periaatteiden" vastaiseksi.

Heikkinen myöntää, että hän vei äänestykseen kiistanalaisen asian, mutta korostaa, että asiasta keskusteltiin jo Kiurun johdolla noin 15 minuuttia.

– Mielestäni asian tulkintaan vaikuttaa olennaisesti se, että puheenjohtaja olisi voinut ratkaista asian antamalla valiokunnan äänestää, kun oli itse puheenjohtajana, Heikkinen sanoo STT:lle.

Heikkinen olettaa, että puhemiehellä ei ole ollut moitteita antaessaan tiedossaan äänestystä edeltäviä vaiheita.

– Eduskunnan työjärjestyksessä valiokunnan tehtävä on viedä hallituksen esityksiä eteenpäin ripeästi ja ilman turhaa viivytystä. Koen, että minun pitää omalta osaltani pystyä ratkaisuihin, jotka edesauttavat tätä tavoitetta, Heikkinen sanoi.

Risikko: Varapuheenjohtaja ei äänestytä

STT ei lauantaina tavoittanut puhemies Risikkoa kommentoimaan asiaa. Risikko perusteli myöhemmin mielipidettään Demokraatille tekstiviestitse. Risikon mukaan Heikkisen ei yksiselitteisesti olisi pitänyt viedä asiaa äänestykseen.

– Eduskunnan yleisten käytäntöjen mukaan varapuheenjohtaja ei äänestytä. Myös valiokuntaoppaassa todetaan, että puheenjohtajan (erit. lyhytaikaisen) poissaolon aikana varapuheenjohtaj ei pidä viedä äänestykseen kiistanalaisia asioita, Risikko toteaa.

Äänestyksen mahdolliseen mitätöintiin tai muihin seurauksiin puhemies ei ota kantaa.

– Olen ymmärtänyt, että ovat sen valiokunnassa jo puineet. Heikkiselle on mennyt tietoon puhemiesneuvoston kanta, Risikko kirjoittaa Demokraatille.

Kansanedustaja Simon Elo (sin.) kertoi myöhemmin lauantaina Twitterissä Kiurun sanoneen sotevaliokunnasta lähtiessään, että valiokunta voi halutessaan äänestää.

Aiheesta aiemmin:

Riitelemään ryhtynyt sote-valiokunta kävi "pukukoppikeskustelun" – Kiuru: Kaikille edustajille tehtiin selväksi, miten mennään

Sote-valiokunnassa syntyi heti riita – oppositio pillastui päätöksestä, ettei asiantuntijoita enää tarvitse kuulla: "Kertoo paniikista"

Soten sabotoinnista syytetty Krista Kiuru: "Ainoa jarruttaja sote-uudistuksessa on hallitus"

Majakka-tornitalon vakava vesivahinko vaurioitti ainakin useita kymmeniä asuntoja, kertoo rakennusyhtiö SRV.

Vesivahinko sattui Helsingin Kalasatamassa tornitalon neljänneksi ylimmässä kerroksessa helmikuun 20. ja 21. päivien välisenä yönä. Vettä pääsi työmaajohdosta paineella kerroksiin mahdollisesti useiden tuntien ajan.

Rakennuksen 26.–32. kerroksissa vettä pääsi kaikkiin asuntoihin, ja 18.–25. kerroksissa osaan asunnoista. Vesivahinko näyttää vaikuttaneen tornin 35 kerroksesta siis ainakin 15:een. Alemmissa kerroksissa vettä on havaittu vain porraskäytävässä.

Majakka on valmistuessaan Suomen korkein asuintalo ja kauppakeskus Redin ohella Kalasataman lippulaivarakennus. Rakennuksessa on yhteensä 282 asuntoa, ja erityisesti ylimpien kerrosten asunnot ovat huippukalliita erityiskohteita: esimerkiksi ylimmän kerroksen vielä myymättä olevan 130-neliöisen asunnon velaton hinta on 1,9 miljoonaa euroa.

Kuinka laajalle vahingot ulottuvat, SRV:n asuntojen ja alueyksikköjen johtaja Antero Nuutinen?

– Kuudessa kerroksessa vettä havaittiin kaikissa asunnoissa, ja siitä alaspäin seuraavissa kahdeksassa kerroksessa muutamissa asunnoissa per kerros. Yhdessä kerroksessa on 9–10 asuntoa. Lisäksi yhden porraskuilun ympäristössä on paikallisia vaurioita. Ainakin yli 50 asunnossa joudumme tekemään kuivaustöitä jossain laajuudessa, mutta niitä ei aloiteta ennen kuin tiedämme mihin kaikkialle kosteutta on päässyt. Odotamme tällä viikolla tehdyn vahinkokartoituksen tuloksia, ja niiden perusteella tehdään korjaussuunnitelmat.

Kuinka valmiita vaurioituneet asunnot olivat?

– Asuntojen viimeistelyssä edetään alhaalta ylöspäin, ja ylimmissä kerroksissa ei ole vielä esimerkiksi väliseiniä, parkettia tai laattoja. Parketoinnissa mentiin 24. kerroksen kohdalla, eli voi olla että hieman parkettia joudutaan purkamaan. Kostuneita levyseiniä purettiin heti vahingon jälkeisenä päivänä. Tiedämme tästäkin tarkemmin vasta, kun vahinkokartoitus valmistuu.

Onko selvinnyt tarkemmin, miksi vuoto tapahtui ja paljonko vettä rakennukseen pääsi?

– Tätä ei tarkkaan tiedetä. Vuotojohto oli 32-millinen työmaaputki, jonka liitos oli hajonnut. Viimeiset henkilöt olivat lähteneet työmaalta noin kello 20–21, ja vartija havaitsi vuodon kello 3 aamuyöllä. Rakennuksessa oli paljon vettyneitä pintoja, mutta näkyvä vesi saatiin jo samana päivänä imuroimalla pois. Meillä oli 30 miestä imuroimassa.

Tapahtuiko pahin mahdollinen, vai oliko mukana onnea onnettomuudessa?

Sikäli tässä oli onnea onnettomuudessa, että jos vahinko olisi tapahtunut vaikka viikkoa ennen muuttoa, asunnot olisivat olleet valmiita. Mutta paljonko vettä on piilossa rakenteissa, sitä olemme nyt selvittäneet.

Olivatko kaikki vesivahingossa kärsineet asunnot myytyjä?

– Kyllä, kaikki olivat myytyjä.

Minkäkokoisista asunnoista on kyse?

– Eri kokoisista. Pienimmät olivat yksiöitä ja suurimmat useamman huoneen asuntoja, osa yhdisteltyjä.

Ovatko asuntojen omistajat olleet teihin yhteydessä?

– Kyselyitä ja sähköposteja on tullut. Mutta joukossa on paljon myös kannustavia viestejä, että hoitakaa homma kuntoon. Eihän tällaista kukaan tahallaan tee. Tiedotamme nyt itse asukkaille asian etenemisestä 1–2 kertaa viikossa.

Asunnot ovat kalliita. Joudutteko maksamaan asukkaille korvauksia rakennusvaiheen vesivahingon vuoksi?

–Tilanne on se, että asunnot kuivataan kunnolla ja tehdään uudenveroisiksi, niin että ne ovat asukkaille terveelliset ja turvalliset. Siitä ei tingitä pätkääkään, että tilat saadaan kuiviksi ja kunnollisiksi, sellaisiksi kuin ne on asukkaille luvattu.

Onko riskinä, että vesivahinko vaikuttaa asuntojen maineeseen ja niiden jälleenmyyntiarvo saattaa laskea?

– Emme halua, että kenellekään jäisi mielikuvaa että nämä asunnot olisivat vesivahinkoasuntoja. Kaikki vahingot korjataan kuntoon ennen kuin asunnot luovutetaan ostajille, ja kuivauksista ja korjauksista tehdään tarkat raportit. Asukkaille on luvattu, että he saavat nämä raportit.

Paljonko rakennuksen valmistuminen viivästyy?

– Sitä emme lähde vielä arvailemaan. Rakennuksen oli määrä valmistua kesäkuussa, mutta siitä viivästytään tämän vuoksi. Kerromme uuden valmistumisajan, kun saamme siitä tarkemman käsityksen.

Mäkihyppylegenda Matti Nykäsen siunaustilaisuus on päättynyt Jyväskylässä. Nykänen siunattiin Jyväskylän Vanhan hautausmaan kappelissa.

Siunaustilaisuuteen osallistui omaisten pyynnöstä vain Nykäsen lähipiiri ja kutsuvieraita. Paikalle on saapunut myös muun muassa Nykäsen kilpakumppani, Itä-Saksaa edustanut Jens Weissflog, mäkihyppääjä Janne Ahonen ja hiihtolegenda Juha Mieto. Urheiluministeri Sampo Terho laski valtiovallan puolesta tilaisuudessa muistoseppeleen

Ennen arkun siirtämistä autoon hyvästinsä jättivät kappelin pihalla vielä Matti Nykäsen äiti Vieno Nykänen, sisko Tuija Nykänen sekä leski Pia Nykänen.

"Meidän kylän oma poika"

Paikalle oli saapunut runsaasti yleisöä odottelemaan tilaisuuden päättymistä kappelin ulkopuolelle ja Puistokadun varrelle. Tunnelma ihmisten välillä oli lämmin. Suru yhdisti jyväskyläläiset.

Nykänen oli kotikaupungissaan seurattu persoona jo nuoresta pitäen.

– Matti oli meidän kylän oma poika. Hänen urheilumenestystään seurattiin hyvin tarkkaan, paikalle saapunut Anneli Lehtimäki sanoi.

– Ei ole toista Mattia, eikä tule, Helvi Hytönen lisäsi.

Eija Luukkanen toi kappelin porteille Nykäsen muistoksi kynttilän.

– Matti oli tunteella elävä ihminen, siksi samaistun häneen. Seurasin jo vuosikymmeniä sitten ensimmäistä kertaa hänen hyppäämistään Laajavuoressa, Luukkanen muisteli suojellessaan kynttilän liekkiä käsillään lumipyryn keskellä.

Luukkaselle tulitikkuja lainannut Jarkko Savolainen löysi vallitsevasta säästä yhtymäkohdan Nykäseen.

– Matti lähtee omalla tyylillään, tuulessa ja tuiskussa, Savolainen mietti.

(Kuvagalleria jutun lopussa.)

Koskettava siunauspuhe: Rauha löytyi hyppytornista

Aluekappalainen Paulus Pikkarainen pohti siunauspuheessaan sitä, mikä teki mäkihypystä Matti Nykäselle erityisen tärkeää.

"Urheiluvuosinaan Matti Nykänen nousi portaat Laajavuoren mäen huipulle lukemattomia kertoja. Kerta toisensa jälkeen hän istuutui tutulle puomille ja lähti matkaan. Alastulorinteen päässä hän irroitti suksensa – vain suunnatakseen päättäväiset askeleensa jälleen kohti samoja portaita. Intohimoinen harjoittelu, rohkeus ja lahjakkuus tekivät Matti Nykäsestä Suomen kaikkien aikojen menestyneimmän mäkisankarin – olympiavoitajan ja maailmanmestarin. Matti Nykänen koki löytävänsä hyppyrin nokalta jotain, mitä hänen oli vaikea löytää muualta. Hyppyrin nokalta hän löysi rauhan. Vuosien aikana rauhattomuus ajoi hänet paitsi ylittämään urheilijana itsensä, niin tekemään elämässä myös vääriä valintoja."

Pikkarainen nosti esille myös Laajavuoren erityisen aseman.

"Hautajaissaattueen määränpää on Matille tuttu Laajavuoren mäki. Paikka, jossa hänen oli hyvä ja levollista olla. Hautajaissaattueen pysähtyessä Laajavuoressa me rukoilemme, että Matti olisi jälleen löytänyt rauhan. Me rukoilemme, että hän saisi nyt levätä siinä samassa tunteessa, jonka hän kerran löysi hyppyrin nokalta."

Aluekappalaisen puheessa korostui myös jaettu suru.

"Vaikka tänään on jäähyväisten aika, yhdessä Matin kanssa koetut ilon ja surun hetket saavat yhä olla osa teidän tarinaanne. Rakkaista ja lämpimistä muistoista ei tarvitse milloinkaan päästää irti."

"Olkaa siis suruaikana lähellä toinen toisianne. Yhdessä toisten kanssa voi elämää kulkea surun keskellä askeleen kerrallaan eteenpäin."

Voit lukea siunauspuheen kokonaisuudessaan täältä.

Hautajaissaatto kulki Laajavuoreen

Siunaustilaisuuden jälkeen hautajaissaattue lähti liikkeelle Jyväskylän Vanhalta hautausmaalta Taulumäeltä Laajavuoreen kello 13 alkaen. Yle seurasi saattueen kulkua suorana.

Omaisten ja poliisin toive oli, että saattue saa edetä ilman häiriöitä. Yleisöä oli kokoontunut katujen varsille sekä Laajavuoreen satapäin hyvästejä jättämään.

Myös Laajavuoressa ihmiset vaihtoivat saattuetta odottaessaan muistojaan mäkisankarista.

Ensimmäisten joukossa paikalle tuli jyväskyläläinen Ari Kuivalainen, jolla on hyvin henkilökohtaisia muistoja Nykäsestä.

– 80-luvun puolivälissä Matti kävi Kukkumäen Teboililla asiakkaana. Hän kurvasi pihaan Mazdan kyydissä ja pyysi avaamaan kasettitelinettä. Hän valikoi viidestä kymmeneen kasettia soittopeliinsä. Siitä Matin matka jatkui – minne lie mennytkään, Kuivalainen muisteli.

Nykänen jäi Kuivalaisen mieleen kohteliaana miehenä.

– Hän oli sydämellinen. Otti kaikki tasapuolisesti huomioon. Matista jäi todella hyvä kuva. Törmäsin häneen Jyväskylässä moneen kertaan muuallakin, mies kuvaili.

Kuivalainen aikoi tilaisuuden päätteeksi sytyttää Nykäsen muistolle kynttilän mäkimonttuun.

Saija Leivonen taas törmäsi Nykäseen aikoinaan treenatessaan ravihevosia. Ohjelmaan kuuluivat myös metsälenkit hevosten kanssa.

– Yksi kaunis aamu Matti oli myös lenkillä metsässä. Hän tuli sanomaan minulle, että hoidan huippu-urheilijan psyykettä, kun olen huippu-urheilijan, eli hevosen, kanssa umpimetsässä kävelemässä, Leivonen kertoi hymyillen.

Useat paikalle tulleet muistavat Nykäsen kuitenkin parhaiten jännittävistä urheiluhetkistä kotisohvalla.

– Lapsena katsoin paljon mäkikilpailuja televisiosta. Kyllähän Matti aina mitalin kotiin toi, mikkeliläinen Kari Saikkonen sanoi.

Saikkonen oli saapunut paikalle poikansa Juhanan kanssa. Kisojen seuraaminen on isän ja pojan yhteinen harrastus. Molempien mielestä saattueen järjestäminen oli hyvä tapa kunnioittaa mäkisankaria ja saattaa hänet viimeiselle matkalle.

– Matti Nykänen oli yksi kaikkien aikojen suomalaisista urheilijoista, Juhana Saikkonen sanoi.

Hautajaissaattue ei kuitenkaan pysähtynyt Laajavuoressa paikalle, joka sille oli osoitettu, vaan poistui paikalta nopeasti. Paikalle kokoontunut yleisö puhkesi spontaaneihin aplodeihin saattueen poistuessa paikalta.

Nelinkertainen olympiavoittaja Nykänen kuoli helmikuun alussa. Nykäsen tuhkat lasketaan perhehautaan myöhemmin.

Lue lisää:

Matti Nykänen siunataan viimeiselle matkalleen Jyväskylässä

Kun ovi Saarijärven Biotalouskampuksen jäisellä pihalla nököttävään tavalliseen rahtikonttiin avataan, iskee vastaan tyrmäävä hajujen sekamelska. Vierailijan on hetken aikaa taisteltava yökötystä vastaan.

Tuhti haju tulee kananrehusta, jolla mustasotilaskärpäsen jälkeläiset saadaan kasvamaan ja lisääntymään tutkimuskäyttöön nopeasti.

Kahteen osaan jaetun kasvatuskontin etuosa toimii lastentarhana, jossa munista kuoriutuneet vauvatoukat varttuvat. Varastohyllyissä on päällekkäin harmaita, matalareunaisia muovilaatikoita. Laatikoissa möngertää ja kiemurtelee eri-ikäisiä toukkia.

Jos oikein tarkkaan kuuntelee, korva voi erottaa toukkien liikkumisesta syntyvän suhinansekaisen ritinän.

Yhden laatikon yläpuolella kameran tarkka silmä lähettää kuvaa verkkoon vuorokauden ympäri. Kyseessä on VTT:n toukkien tosi-tv (YouTube). Kyseessä ei ole ainut live, jossa voi seurata eläinten touhua: niistä yksi tunnetuimmista on WWF:n Norppalive.

Maailman pohjoisimmassa hyönteistutkimuskontissa asustelee noin 100 000 mustasotilaskärpästä. Niiden ruokahalua tutkitaan VTT:n ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä.

Sotaisesta nimestään huolimatta mustasotilaskärpäset ovat leppoisia otuksia, kertoo Jyväskylän ammattikorkeakoulun agrologiopiskelija Sami Virtanen, joka on huolehtinut tutkimuskontin asukeista liki vuoden ajan.

– Nämä hyönteiset voisi jättää omilleen pariksi viikoksi. Ainoa rajoittava tekijä on kosteutussysteemin täyttö. Vettä pitää lisätä, jotta ilmankosteus pysyy tasaisena, kertoo Virtanen.

Päämääränä lihominen

Mustasotilaskärpäsistä kaavaillaan ongelmallisten biojätevirtojen hävittäjää.

Kun mustasotilaskärpäsen valkoinen pikkutoukka kuoriutuu munasta, se on noin riisinjyvän kokoinen. Toukan elämäntehtävä on syödä – ja voi pojat, kyllä se syökin!

Kuoriutumisensa jälkeen toukka turvottaa itsensä 800–1 000 kertaiseksi noin kolmessa viikossa. Ravinnoksi käy lähes kaikki eloperäinen aines, lukuun ottamatta puuta.

Meneillään olevassa VinsectS-hankkeessa (Hanketuloskortti) on ensin kartoitettu, millaisia sivutuotteita Saarijärven seudulta löytyy.

Toukille on syötetty elintarviketeollisuuden jätteitä leipomosta, kalankasvatuksesta sekä ihan tavallista biojätettä, luettelee VTT:n tutkija Tuure Parviainen.

– Kaikki on kelvannut, mitä tähän mennessä on tarjottu, myhäilee Parviainen.

Toukille kelpaavat jopa jätevedenpuhdistamoiden lietteet ja karjan lanta, kertoo projektipäällikkö Tiina Siimekselä Jyväskylän ammattikorkeakoulusta.

– Ne poistavat todella paljon vettä, eli esimerkiksi lietteiden käsittelyssä toukat olisivat erittäin tehokkaita.

Mustasotilaskärpäsen toukat voivat syödä jätteestä 50–80 prosenttia. Toukkakäsittely voisi siis pienentää jätteen kuljetuskustannuksia huomattavasti.

– Biokaasulaitoksen yhteydessä voisi hyvin hyödyntää mustasotilaskärpästen toukkien syömätehoa. Annettaisiin jäte ensin toukille ja jäljelle jäävä aines biokaasutettaisiin. Se on yksi mahdollisuus tuottaa lisäarvoa, pohtii Parviainen.

Rasvaa ja proteiinia kitiinikotelossa

Kun koteloitumisen aika lähestyy, mustasotilaskärpäsen toukat vaihtavat väriään vaaleasta tummempaan. Noin kolmen viikon ikäisinä ne alkavat olla valmiita seuraavaan vaiheeseen.

Vatsansa täyteen syöneet toukat tunnistaa siitä, että ne alkavat kiipeillä pois kasvatuslaatikoistaan, kertoo Tuure Parviainen.

– Tuohon laatikon reunalle kavuttuaan ne tekevät kuten lapsia on opetettu tekemään liikenteessä: katsovat ensin vasempaan, sitten oikeaan ja vielä kerran vasempaan. Sitten ne heittäytyvät tyhjyyteen.

Kasvatuskontin vesivanerisella lattialla pulskaa ruumistaan nytkäyttelee laiskasti muutama tummanruskea pikkuotus.

Muoviseen pakasterasiaan on kerätty kourallinen pakoon pyrkineitä toukkia. Etusormella silittäessä ne tuntuvat kuivilta, lämpimiltä ja napakan pehmeiltä.

Toukasta (Nature-lehti) noin 35 prosenttia on rasvaa, 40 prosenttia proteiinia ja siinä on myös paljon kalsiumia sekä hyviä aminohappoja. Toukan ravintopitoisuus riippuu siitä, mitä se on syönyt.

Tässä vaiheessa ne sopisivat suoraan rehuksi vaikkapa broilerin- tai kalankasvatukseen. Maailmalla mustasotilaskärpäsen toukkia on testattu lohenkasvatuksessa ja siitä on saatu hyviä tuloksia, kertoo Parviainen.

– Toki se suurempi arvo toukista saadaan, jos niitä jalostetaan eteenpäin, eli otetaan se proteiini ja rasva erilleen.

Toukkien rasvasta voisi esimerkiksi valmistaa biodieseliä (Bioste) ja proteiinista tehdä valkuaisrehua tuotantoeläimille.

Kotelon kitiini voidaan muuttaa kitosaaniksi, jota käytetään niin lääketeollisuudessa kuin muovin korvaajana (Tekniikka&Talous).

Elämää rokkitähtenä

Tutkimuskontissa koteloituneita toukkia ei hyödynnetä rehuna tai rasvana, vaan kotelot siirretään kontin takaosaan.

Kun kontin etuosa oli varattu kasvavalle nuorisolle, on takaosa puolestaan aikuisten puoli. Täällä ilma on kosteaa kuin tropiikissa ja lämpötila noin +30 astetta.

Myös haju on siedettävä, sillä ruokaa ei tällä osastolla tarvita. Aikuisina kärpäset eivät syö, sillä niiden leuat ovat surkastuneet koteloitumisen yhteydessä.

Toukat köllöttävät koteloissaan verkkohäkin pohjalla kunnes kehittyvät aikuisiksi. Sitten ne kömpivät suojakuorestaan ja pyrähtävät siivilleen uuteen elämänvaiheeseen.

Aikuisen mustasotilaskärpäsen elämä on kuin rokkitähdellä – kiihkeä ja lyhyt.

– Kotelosta päästyään aikuiset pörräävät ja parittelevat noin viikon ajan. Munat laskettuaan ne kuolevat pois, kertoo Parviainen.

Sisätiloiltaan tummanpuhuvan kontin katosta roikkuu pari erikoislamppua, koska aikuiset mustasotilaskärpäset ovat lämpötilan ja kosteuden lisäksi hyvin tarkkoja myös valaistuksesta.

Parittelu onnistuu näiltä rokkitähdiltä parhaiten päivänvalossa.

Kärpäset laskevat munansa niitä varten tehtyihin pahvirulliin. Munista syntyy uusi sukupolvi jatkamaan biojätteen hajottamista. Koko elinkierto kestää noin neljä viikkoa.

Tutkimuskontissa myös aikuisten puolella on verkkoon kytketty kamera, mutta sen lähettämää kuvaa pääsevät toistaiseksi katsomaan vain tutkijat.

Unkarin pääministeri Viktor Orbán ei anna periksi kiistassaan Euroopan kansanpuolueen EPP:n kanssa.

Useat EPP:n jäsenpuolueet vaativat Orbánin johtaman oikeistopopulistisen Fidesz-puolueen erottamista EPP:stä. Erottamista on vaatinut yhteensä 7 EPP:n jäsenpuoluetta eri maissa, mukaan lukien Kokoomus Suomessa.

Fidesz on viime viikkoina ollut esillä julistekampanjansa takia.

Kampanja syyttää EU:ta ja komission puheenjohtajaa Jean-Claude Junckeria esimerkiksi maahanmuuton edistämisestä. Unkaria vastaan on myös aloitettu menettely oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen takia.

Orbán ei aio perääntyä.

Welt Am Sonntag -sanomalehden haastattelussa hän lataa täyslaidallisen Junckeria ja muuta EU:n nykyjohtoa kohtaan.

– En pidä hänen (Junckerin) näkemyksistään. Hänen talouspoliittinen ajattelu on sosialistista ja hän kannattaa maahanmuuttoa. Hänen yrityksensä erottaa meidät EPP:stä on henkilökohtaita uskottomuutta, Orbán sanoo.

Hän kertoo myös, etteivät Juncker ja unkarilaismiljonääri George Soros jää ainoiksi Fideszin pilkan kohteiksi. Junckerin tilalle EU-vastaisiin julisteisiin on Orbánin mukaan tulossa EU-komission varapuheenjohtaja Frans Timmermans.

Orbán näkee Fideszin myös jatkossa EPP:n jäsenenä ja ilmaisee tukensa EPP:n johdoon Helsingin puoluekokouksessa valitulle Manfred Weberille.

Orbán kiistää haastattelussa myös olevansa juutalaisvastainen.

– Unkarin juutalaiset nauttivat hallituksemme suojaa. Tämän lisäksi suhtaudumme myönteisesti Israelin valtioon, hän sanoi.

Orbán lisäsi juutalaisvastaisuuden olevan maahanmuuton aikaansamaa, ja että sitä esiintyy tästä syystä enemmän Länsi- kuin Itä-Euroopassa.

Fideszin erottamista käsitellään todennäköisesti EPP:n puoluevaltuustossa Brysselissä 20. maaliskuuta.

Mikäli Fideszin erottaminen etenee äänestykseen asti, vaaditaan siihen määräenemmistö EPP:n puoluevaltuuston noin 260 jäsenestä. Puoluevaltuuston jäsenet tulevat EPP:n jäsenpuolueista, liitännäispuolueista, jäsenjärjestöistä ja ryhmistä.

Fideszillä on tukea erityisesti muiden itäeurooppalaisten konservatiivipuolueiden keskuudessa. Politico-lehti on listannut eri EPP:n jäsenpuolueiden suhtautumisen Fideszin erottamiseen.

Euroopan parlamentissa kuitenkin myös useat perinteisesti Orbánia tukeneet puolueet kääntyivät häntä vastaan.

EPP:n 218 europarlamentaarikosta 115 äänesti rankaisumenettelyn käynnistämisestä Unkaria vastaan oikeusvaltioperiaatteen rikkomisen takia. 57 äänesti vastaan ja 28 jätti äänestämättä.

Israel ja Venäjä ovat yhdessä muodostamassa liiton tarkkaillakseen ulkomaalaisten joukkojen vetäytymistä Syyriasta, Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu kertoi sunnuntaina.

Netanjahu tapasi keskiviikkona Venäjän presidentti Vladimir Putinin ja keskusteli Iranin läsnäolosta Syyriassa. Hän kertoi sopineensa Putinin kanssa yhteistyöstä muun muassa ulkomaisten joukkojen vetäytymisen tarkkailussa.

Keskiviikon tapaaminen oli ensimmäinen pidempi tapaaminen kasvokkain Netanjahun ja Putinin välillä sen jälkeen, kun Syyrian ilmapuolustus ampui vahingossa alas venäläisen tiedustelukoneen viime syyskuussa. Turmassa kuoli 15 ihmistä.

Kaatuu. Ei kaadu. Kaatuu sittenkin.

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa ympäri Suomen maan eletään outoja aikoja. Yli 200 000 sosiaali- ja terveydenhoidon ammattilaista ihmettelee, kuka tai mikä on heidän tuleva työnantajansa.

Kaikki riippuu nyt siitä, valmistuuko hallituksen sote- ja maakuntauudistus.

Haapajärveläinen sairaanhoitaja ja luottamusmies Nina Pulkkinen kuvailee tunnelmia työpaikallaan terveyskeskuksessa sekaviksi. Pulkkinen valmistui ammattiinsa 90-luvun lamavuosina ja sai tottua pätkätöihin.

Niitä aikoja hän ei enää kaipaa. Nyt Pulkkisella on vakituinen työpaikka Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärven terveyskeskuksessa dialyysihoitajana.

– Tuntuu turhauttavalta, mutta pelkojakin on. Missä minä sitten olen töissä? Sote-väsymystäkin on, Pulkkinen kuvailee.

Tavallinen työntekijä näkee vain otsikot lehdessä

Sairaanhoitaja Nina Pulkkinen itse on halunnut vaikuttaa uudistukseen omassa sairaanhoitopiirissään ja Tehyn hallituksen jäsenenä.

Ympäri Suomen maata on raadettu tunteja, päiviä ja kuukausia. Se on sisältänyt toivoa, pelkoa ja turhautumista.

– Sotehan tehdään jokaisessa maakunnassa omannäköisekseen. Pohjois-Pohjanmaalla on otettu henkilökuntaa mukaan uudistukseen.

Terveyskeskuksessa tavallinen työntekijä näkee vain otsikot lehdessä tai nettisivuilla. Ne kertovat päivä päivältä mutkikkaampaa tarinaa. Siinä vilisee kummallisia lyhennyksiä. On maku ykköstä, maku kakkosta ja notifikaatioita.

Varmaa on, että mikäli sote-uudistus menee läpi, kunnista maakunnille siirtyy noin 220 000 työntekijää. Suurin ryhmä ovat sosiaali- ja terveydenhoidon ammattilaiset, 202 655 työntekijää.

Toisena tulevat palomiehet ja pelastushenkilökunta, 6 250 työntekijää. Kolmanneksi suurin ammattiryhmä on maatalouslomittajat ja maaseutuhallinto, yhteensä 3 260 työntekijää.

Suomen suurin henkilöstöuudistus

Kuntatyönantajien työmarkkinajohtaja Markku Jalonen odottaa, mutta ei kädet ristissä. Muutos on valtava ja sitä on valmisteltu pari vuotta.

– Jos eduskunta saa soten valmiiksi, se merkitsee ylivoimaisesti suurinta henkilöstö- ja työmarkkinauudistusta. Me neuvottelemme jo siitä, millaisia työ- ja virkaehtosopimuksia tulee tuleviin maakuntiin, niiden yrityksiin ja uudistuviin kuntiin.

Työntekijät siirtyvät kuntien palkkalistalta maakuntiin "vanhoina työntekijöinä". Se tarkoittaa, että palkka ja työehdot eivät muutu niin kauan kuin työ- ja virkaehtosopimukset ovat voimassa.

Jalonen muistuttaa, että tämä on vasta alkua. Seuraavissa työehtosopimusneuvotteluissa on muitakin pulmia. Julkisen puolen työntekijät haluaisivat päästä eroon kilpailukykysopimuksen työajan pidennyksistä.

Kuntatyönantaja pitää kiinni siitä, että 24 tunnin vuotuinen työajan pidennys on tullut jäädäkseen eikä siitä ole varaa luopua.

Valinnanvapaus Haapajärvellä

Haapajärveläinen sairaanhoitaja ja luottamusmies Nina Pulkkinen toivoo, että viimein tulisi valmista.

– Se pelottaa, että jos ratkaisua ei tule. Kenellä on enää motivaatiota tehdä yhtään mitään?

Ajatus soten kiistellystä valinnanvapaudesta kuitenkin hieman huvittaa Pulkkista. Haapajärveltä on Ouluun 160 kilometriä.

– Meillä ei ole niitä julkisia yhteyksiä ja kulkuneuvoja päästä valinnanvapauden ääreen. Saapa nähdä, millainen taksirumba siitä tulee, Pulkkinen sanoo.

Lue lisää:

Analyysi: Sote kiertyy yhä hankalampaan umpisolmuun – löytyykö hallituksesta avaajia?

Yksinkertainen opas sote-finaaliin: Tätä vuosikausia kestäneellä hankkeella tavoitellaan, ja näin se voisi vielä edetä

Sote-valiokunnassa syntyi heti riita – oppositio pillastui päätöksestä, ettei asiantuntijoita enää tarvitse kuulla: "Kertoo paniikista"

Iltakahdeksalta päättyneet parlamenttivaalit olivat mielipidekyselyjen perusteella erittäin tiukka kisa kahden perinteisesti suurimman puolueen välillä.

Vaaleissa äänesti jo ennakkoon miltei 40 prosenttia äänioikeutetuista. Sähköinen äänestäminen lisääntyi, mutta muu ennakkoäänestäminen väheni. Vaalipäivänä kantaa voi ottaa vain pudottamalla äänestyslippunsa vaaliuurnaan.

Nykyinen pääministeripuolue keskusta ja pääministerin salkkua takaisin tavoitteleva oikeistolainen reformipuolue ovat viime kuukausina vaihdelleet mielipidekyselyjen kärjessä. Aivan vaalien alla reformi näyttää vahvistaneen jalansijaansa.

Viime viikkojen neljän kyselyn haitari kertoo ennustamisen vaikeudesta. Reformipuolueen kannatus on vaihdellut 24 prosentista 30,5 prosenttiin ja keskustan 21,5 prosentista 28 prosenttiin.

Kolmanneksi on kyselyjen perusteella nousemassa oikeistopopulistinen Viron konservatiivinen kansanpuolue EKRE. Sille kyselyt ovat ennustaneet lähes viidesosaa äänistä tai jopa vähän enemmän.

EKRE voi saada parikymmentä paikkaa

Edellisissä vaaleissa EKRE sai kahdeksan prosentin ääniosuuden ja seitsemän paikkaa 101-paikkaisessa parlamentissa eli riigikogussa. Tällä kertaa puolueelle voi tulla jopa parikymmentä paikkaa.

Se tekee hallituksen muodostamisesta tavallistakin kiperämmän kysymyksen, sillä niin keskusta kuin reformi ovat torjuneet ajatuksen hallitusyhteistyöstä EKRE:n kanssa sen perin kansalliskonservatiivisen linjan vuoksi.

EKRE:n vaaliohjelman perusteella puolue ei itsekään ole hallitusvaltaa tosissaan tavoittelemassa. Ohjelmassa on paljon kalliita lupauksia, mutta ei juurikaan tulopuolta, josta olisi todelliseksi pohjaksi valtion budjetin laadinnassa.

Vapaapuolue putoaa, Isänmaa ei

Virossa on viiden prosentin vaalikynnys, joka karsii armotta ainakin neljä riigikoguun pyrkivästä kymmenestä puolueesta. Paikoitta jäävät Viron yhdistynyt vasemmistopuolue, vihreät ja uusi yrittäjä, Elämänrikkauden puolue.

Sosiaalidemokraattien viime vaalien kannatuksesta näyttää hupenevan kolmannes, mutta kannatusta on silti tulossa kymmenisen prosenttia, joten puolueen työ riigikogussa jatkuu.

Korruption vastaisesta kansalaisliikkeestä viime vaaleihin syntyneen vapaapuolueen tarina parlamentissa sen sijaan katkeaa ainakin tällä erää. Vuonna 2015 saatu miltei yhdeksän prosentin kannatus on kyselyissä pudonnut prosenttiin tai korkeintaan pariin.

Uutena tulokkaana riigikoguun pyrkivä liberaalinen Viro 200 -puolue oli kyselyissä jo melko tukevasti vaalikynnyksen päällä, mutta vaalien lähestyessä kannatus on pienentynyt uhkaavasti.

Isänmaa-puolue sen sijaan on päässyt putoamisen uhasta. Kyselyjen perusteella puolue saa noin kymmenesosan äänistä. Isänmaa kilpailee osin samanlaisilla oikeistopopulistisilla arvoilla kuin EKRE, mutta maine on hillitympi.

Uuteen riigikoguun tullee siis viisi puoluetta, ellei Viro 200 vielä yllätä.

Jos EKRE todella on laskuista poissa, hallitusneuvotteluissa voi murtua jopa vanha vihollislinja eli reformipuolue ja keskusta saattavat päätyä hallituskumppaneiksi.

Politiikantuntijoiden laskelmien mukaan molemmat ovat saamassa saman verran parlamenttipaikkoja, 28:sta 31:een. Vaalivoittajalle ei siis riitä kumppaniksi pelkästään Isänmaa- tai sosiaalidemokraattinen puolue kymmenellä tai hieman useammalla paikallaan.

Vaaliuurnat sulkeutuivat kahdeksalta illalla. Yle seuraa tuloslaskentaa verkossa.