Australiassa jopa satojentuhansien lehmien pelätään kuolleen ennätystulvissa Queenslandin osavaltiossa.
Karjankasvattajien mukaan eläimet olivat jo ennestään heikossa kunnossa, sillä Queenslandia ovat viime vuosina koetelleet rankat helteet ja kuivuus.
– Tulvat ovat tuhonneet maan. Kaikkialla on kuollutta karjaa. Eikä pelkästään karjaa vaan myös kuolleita ja kärsineitä lampaita, kenguruita ja villisikoja, karjankasvattaja Michael Bulley sanoi.
Pääministeri Scott Morrisonin mukaan satojentuhansien kuolleiden lehmien lisäksi suuri määrä karjaa on jäänyt eristyksiin tulvia paetessaan.
Hallitus pyrkii Morrisonin mukaan kuljettamaan rehua mäkien päälle eristyksiin jääneille eläimille helikopterien avulla.
Queenslandin osavaltiossa elää noin puolet Australian 25 miljoonan yksilön karjakannasta.
Suomen euroviisuedustaja Darude julkaisi viime yönä ensimmäisen UMK-kappaleensa. Viisufanit ottivat heti Release me -nimisen kappaleen tarkkaan kuunteluun ja kappaleen analysointi käynnistyi välittömästi internetin keskustelupalstoilla. Kahdeksan minuuttia julkaisun jälkeen ensimmäinen plagiointiepäily oli esitetty.
Viisukuppila-sivustolla moni kertoo kuulevansa uudessa UMK-kappaleessa samankaltaisuuksia kymmenen vuotta sitten julkaistun ruotsalaishitin kanssa. Daruden ja Sebastian Rejmanin kappaletta verrataan sivustolla ruotsalaisartisti Agnesin samannimiseen esitykseen.
Viisufanien huomio on kiinnittynyt nimien lisäksi kappaleiden kertosäkeisiin, joista molemmat alkavat samalla fraasilla: release me.
– Kertsin melodia ja sanat (...) menee melko läheltä, kirjoittaa nimimerkki finesc Viisukuppilan keskustelupalstalla.
Saman tulkinnan tekee myös moni muu keskustelija.
– Tuo "Release Me" kohta on otettu suoraan Agnesin Release Me biisistä, eli kopiota on muutakin kuin nimi, analysoi nimimerkki akfan33_ZZ.
Kaikki viisufanit eivät ole kuitenkaan yhtä jyrkällä linjalla. Keskustelussa myös huomautetaan, että pelkästään pari samaa sanaa kertosäkeessä ei riitä plagiointisyytöksiin.
"Ensin vähän sydän pomppasi"
Darude itse kertoo yllättyneensä plagiointiepäilyistä. Hänen mukaansa hän tai kukaan muu kappaleen kirjoittamiseen osallistuneista ei muista olleensa tietoinen Agnesin biisistä. Itse hän kuulin kappaleen ensimmäistä kertaa eilen.
– Ensin vähän sydän pomppasi, mutta hetken aikaa miettiessäni asiaa tulin siihen tulokseen, että vaikka molemmat kertsit alkavat samoilla sanoilla, siihen niiden musiikilliset yhteneväisyydet jäävät, Darude eli Ville Virtanen toteaa.
Kahden laulun intervallit menevät eri tavalla, niiden harmoninen sisältö, soinnut ja melodiat kulkevat erilailla, Virtanen listaa. Samankaltaisuudet, siinä määrin kuin niitä on, ovat valitettava yhteensattuma.
– Tässä ei ole tarkoituksenmukaisuutta. Omatuntoni on puhdas, Virtanen huokaa.
Plagiaatti vaatii huomattavaa yhtenäisevyyttä
Plagiointisyytökset kuuluvat euroviisuihin yhtä tiiviisti kuin tuulikoneet, pyrot ja modulaatiot. Lähes joka vuosi jonkun maan kappaletta syytetään kopioksi.
Teoston musiikkiasiantuntija Jennah Vainio huomauttaa, että kappaleen julistaminen plagiaatiksi vaatii huomattavia yhteneväisyyksiä.
– Se vaatii tosi paljon, että voidaan puhua plagiaatista. Kertosäkeen pitäisi olla kauttaaltaan lähes yksi yhteen, että se olisi plagiaatti. Samankaltaisuus tai se, että joku osa kuulostaa joltain, ei vielä riitä, Vainio sanoo.
Vainio ei halua kommentoida Release me -kappaleiden tapausta, mutta yleisellä tasolla hän toteaa, että plagiointi on erittäin harvinaista. Teostolle plagiointisyytöksiä ilmoitetaan kourallinen vuodessa. Se, että ne johtavat toimenpiteisiin on erittäin harvinaista.
Yleisön havaintojen pohjalta Teosto ei lähde selvittämään kappaleiden originaalisuutta. Prosessi lähtee käyntiin vasta, kun musiikintekijä itse ilmoittaa kokevansa joutuneensa plagioiduksi. Tämän jälkeen Teosto pyytää epäillyn plagiaatin tekijältä lausuntoa, jota verrataan ilmoituksen tehneen musiikintekijän lausuntoon. Myös kappaleita verrataan korvakuulolla keskenään.
Jos ratkaisua ei löydy, kappaleet nuotinnetaan.
– Yleensä nuottikuva kertoo paljon enemmän kuin kuulonvarainen kokonaisuus, Vainio huomauttaa.
Vainio muistuttaa, että länsimaisessa musiikissa on pyöritty 1700-luvulta asti samassa duuri-molli-tonaliteetissa, joten samankaltaisilta melodioilta ja sointukuluilta ei voi enää välttyä. Plagiaatissa kokonaisuus kuitenkin ratkaisee.
Plagiointiepäilyistä uutisoi ensimmäisenä Iltalehti.
Kymenlaakson sosiaali- ja terveyspalveluiden kuntayhtymä Kymsoten vuodenvaihteessa perustettu ohjaus- ja valvontayksikkö on aloittanut valvontatarkastukset tällä viikolla.
Ensimmäisenä listalla ovat olleet Esperi Caren vanhusten hoivakodit, ja kuluneen viikon aikana yksikkö onkin tarkastanut Hirvelän ja Haanojan hoivakodit Kouvolassa. Hoivakoteihin oli ilmoitettu käynneistä etukäteen.
Tarkastuksen aikana käydään läpi muun muassa toimitiloja ja haastatellaan niin henkilökuntaa kuin asukkaitakin.
– Lisäksi käymme yksikön päällikön kanssa läpi hallinnollisia asioita. Käynnistä kirjataan aina valvontaraportti, joka toimitetaan sitten myös aluehallintovirastolle, kertoo yksikön yhteyspäällikkö Anna Sihvola.
Hirvelän ja Haanojan hoivakodeista ei Sihvolan mukaan noussut huolenaiheita. Yle ei saanut Esperiltä lupaa tulla seuraamaan valvontakäyntien etenemistä.
– Henkilöstömitoitus on ollut kunnossa, ja mitä julkisuudessa on ollut asioita esillä, niin meillä ei ole tullut huolta näistä kahdesta yksiköstä, Sihvola kertoo.
– Jos epäkohtia havaitaan ja jos ne koskevat esimerkiksi henkilöstömitoitusta, me otamme yksikön jatkuvaan seurantaan, kunnes asiaan tulee parannus. Olemme myös yhteydessä aluehallintovirastoon, mikäli on tarvetta, Sihvola lisää.
Haanojan palvelukeskus Kouvolassa.Pyry Sarkiola / Yle
Yllätyskäynti Kustaankotiin epäkohtailmoituksen pohjalta
Kymsoten ohjaus- ja valvontayksikkö tekee sekä ennalta ilmoitettuja että ilmoittamattomiakin tarkastuskäyntejä. Ilmoittamaton käynti tehdään esimerkiksi epäkohtailmoituksen johdosta.
Eikö etukäteen ilmoittaminen anna käynnin kohteelle aikaa piilottaa tai korjata mahdollisia epäkohtia?
– Se on totta, mutta keräämme tietoa esimerkiksi henkilöstömitoituksesta myös etukäteen. Toteutumat annetaan edellisiltä viikoilta, eli kohde ei ole voinut tietää etukäteen, milloin me tietoja kysymme, yhteyspäällikkö Anna Sihvola vastaa.
Ilmoittamaton ja ennalta suunnittelematon käynti tehtiin keskiviikkona Mehiläisen Kustaankotiin Kouvolan Kuusankoskelle.
– Sieltä tuli omaiselta epäkohtailmoitus. Päätin, että en kysy etukäteen, vaan menen suoraan paikan päälle, kertoo käynnin suorittanut yhteyskoordinaattori Riitta-Liisa Mynttinen.
– Ilmoitus koski ruokailuun ja perushoitoon liittyviä asioita ja käytäntöjä. Asian selvitys on käynnissä, ja olen tekemässä siitä raporttia. Sen jälkeen tällaisessa tilanteessa annetaan tietty aika, jonka sisällä yksikön tulee muuttaa toimintaansa korjausehdotuksien pohjalta. Sitten tarkistan, että nämä muutokset ovat toteutuneet, Mynttinen jatkaa.
Kustaankoti Kouvolan Kuusankoskella.Juha Korhonen / Yle
Yleisimmin valvontaa toteutetaan muiden töiden ohessa
Asumisyksiköiden lisäksi yksikkö valvoo esimerkiksi lasten ja nuorten palveluja. Yhteyspäällikkö Anna Sihvolan lisäksi tiimiin kuuluu viisi yhteyskoordinaattoria, jotka suorittavat valvontaa kokopäiväisesti.
Aiemmin valvontaa toteutettiin pitkälti muiden töiden ohessa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston käsityksen mukaan tämä on yhä yleinen käytäntö, vaikka joissakin suuremmissa kaupungeissa valvontatyöhön nimettyjä henkilöitä on.
– Mielestämme on hyvä, että Kymsote panostaa valvontaan ja on nimennyt työntekijät tähän tehtävään. Kunta on järjestämisvastuussa sotepalveluista ja sen vuoksi ei ole yhdentekevää, miten sen sopimuskumppanit toimivat, kertoo sosiaalihuoltoyksikön päällikkö Eija Hynninen-Joensivu.
– Lisäksi kunta on vastuussa myös muiden alueella toimivien yksityisten toimijoiden valvonnasta, joten on hyvä, että siihenkin työhön on resursseja, Hynninen-Joensivu lisää.
Yhteyskoordinaattori Riitta-Liisa Mynttinen on tehnyt työtä nyt reilun kuukauden. Hän on kokenut työnsä olevan todella tärkeää.
– Niin kunnan ja kuntayhtymänkin on hyvä seurata ja ohjata myös ostopalveluita. Lisäksi pystymme reagoimaan aika nopeasti asioihin, hän sanoo.
Valvontakäynnit pitävätkin sisällään osalta myös sopimusvalvontaa.
– Jos kunnat ovat kilpailuttaneet palvelua, me käymme läpi, että siellä toteutuvat ne luvatut asiat. Lisäksi huolehdimme, että lakiin kirjattuja asioita noudatetaan, yhteyspäällikkö Anna Sihvola kertoo.
Valvontakäynnit Esperin hoivakoteihin Kymenlaaksossa jatkuvat ensi maanantaina.
Yhdysvaltalainen pankki JPMorgan on nimittänyt Suomen entisen pääministerin Esko Ahon neuvonantajakseen, kertoo uutistoimisto Reuters. Aho toimii pankin Eurooppaa, Lähi-itää ja Afrikkaa käsittelevässä neuvonantajien toimikunnassa.
Reuters perustaa tietonsa amerikkalaispankin muistioon. Nimitys liittyy uutistoimiston mukaan JPMorganin strategiseen valmistautumiseen brexitin jälkeiseen aikaan.
JPMorganin muistion mukaan Ahon politiikassa sekä talouselämässä tekemät urat ja niistä saadut näkemykset ovat "korvaamattomia" pankin asiakkaille.
Aho oli Suomen pääministeri vuosina 1991–1995. Politiikan jälkeen 2000-luvulla Aho on ollut Sitran yliasiamiehenä ja muun muassa Nokian johtokunnassa. Vuonna 2016 hänet nimitettiin venäläisen Sberbankin hallintoneuvostoon. Pankki on EU:n ja Yhdysvaltain pakotelistalla.
Helsingin käräjäoikeus on tuominnut helsinkiläiskoulun entisen rehtorin virkavelvollisuuden rikkomisesta lähes 4 000 euron sakkoihin.
Oikeus toteaa, että rehtori tiesi alaisensa seksuaalisesta viestittelystä, mutta jätti ilmoittamatta asiasta poliisille. Oikeuden mukaan opettajan asiaton toiminta oli oppilaiden yleisessä tiedossa.
Oppilaat myös kertoivat asiasta luokanvalvojalleen, ja asia tuli opettajien ja lopulta myös rehtorin tietoon.
Hoplaxskolanin yläkoulun rehtori konsultoi juristia, joka kehotti ottamaan yhteyttä poliisiin ja lastensuojeluun. Hän kuitenkin tyytyi antamaan opettajalle vain kirjallisen varoituksen.
Jos rehtori oli epävarma siitä, miten tulisi toimia, hänellä olisi oikeuden mukaan ollut mahdollisuus konsultoida poliisia tai lastensuojelua. Niin rehtori ei kuitenkaan tehnyt.
Rehtori kiisti vielä oikeudessa, että olisi tiennyt opettajan lähettäneen oppilaille kuvia itsestään vähissä vaatteissa.
Rehtori sanoi, että piti opettajan ja oppilaan keskustelua sopimattomana, mutta ei katsonut keskustelun vaarantaneen oppilaan kehitystä.
Opettajalle ehdollista vankeutta
Miesopettaja tuomittiin joulukuussa käräjillä puolentoista vuoden ehdolliseen vankeuteen kaikkiaan yhdeksän lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä.
Nelikymppinen mies muun muassa lähetteli alle 16-vuotiaille poikaoppilailleen kuvia muun muassa miehen sukupuolielimistä, ja hän on viestitellyt oppilaiden kanssa seksistä, itsetyydyttämisestä ja homoseksuaalisuudesta.
Matematiikkaa ja datatekniikkaa opettanut mies hieroi tunneilla tiettyjen oppilaiden hartioita ja niskaa, silitteli heidän hiuksiaan, halasi heitä takaapäin ja kosketteli ja silitteli heidän reisiään.
Koskettelu tapahtui oikeuden mukaan, kun opettaja auttoi oppilaita luokassa. Oppilaat kokivat opettajan koskettelun epämiellyttäväksi, ahdistavaksi ja kummalliseksi.
Opettaja sen sijaan katsoi, että hänen menettelynsä ei täyttänyt hyväksikäytön tunnusmerkistöä. Hän kiisti käräjäoikeudessa kaikki syytekohdat.
Helsingin käräjäoikeus tuomitsi tänään viisikymppisen miehen 3 vuoden ja 10 kuukauden vankeuteen lukuisista lapsiin kohdistuneista seksuaalirikoksista. Miehen pitkään rikoshistoriaan lisättiin 20 lapsen seksuaalista hyväksikäyttöä, kaksi seksuaalipalvelun ostamista nuorelta, kymmenen seksuaalipalvelujen ostamisen yritystä nuorilta, kaksi veropetosta, kaksi salakuljetusta, tupakan myyntirikos, alkoholirikos ja sukupuolisiveellisyyttä loukkaavan lasta esittävän kuvan hallussapito.
Hyväksikäyttörikokset olivat pääasiassa seksuaalisista asioista keskustelemista kasvotusten, puhelimitse ja Whatsapp-viestipalvelussa. Miehen numero levisi nuorten keskuudessa, ja nämä ottivat yleensä itse yhteyttä mieheen nuuskan ostamiseksi.
Näin tuomittu rakensi vähitellen luottamuksellisen suhteen uhreihin ja johdatteli näitä seksuaalisiin aiheisiin. Hän käytti oikeuden mukaan hyväkseen sitä, että uhrit suostuivat seksuaalisiin puheisiin tai tekoihin, jotta saisivat ostettua nuuskaa myös jatkossa.
Uhreja oli oikeuden mukaan yhteensä 22. He olivat pääosin 14–15-vuotiaita poikia.
Nuoret eivät suostuneet seksuaaliseen kontaktiin.
Tuomittu yritti myös saada osan uhreistaan suostumaan myös fyysiseen kontaktiin, oikeus totesi. Teot jäivät yrityksiksi, koska nuoret eivät suostuneet ehdotuksiin.
– Teot eivät ole sisältäneet varsinaisia sukupuoliyhteyksiä tai muunlaista puuttumista asianomistajien ruumiilliseen koskemattomuuteen, jollaiset tekotavat johtaisivat ankarammin mitattavaan rangaistusseuraamukseen, oikeus toteaa tuomiossa.
Oikeus katsoi, että teot olivat suunnitelmallisia. Tästä kertoi muun muassa tekojen määrä ja samankaltaisuus. Mies syyllistyi rikoksiin pian vankilasta vapautumisensa jälkeen. Oikeus katsoi, että tämä osoittaa tuomitussa ilmeistä piittaamattomuutta lain kielloista ja käskyistä, mikä oli oikeuden mukaan koventamisperuste tuomiolle.
Samanlaisia rikoksia jo 1990-luvulla
Mies on tuomittu kymmenien poikien hyväksikäytöstä ainakin kolme kertaa aiemminkin.
Ensimmäinen tuomio on jo vuodelta 1996. Kahdella viimeisellä kerralla hän näyttää jatkaneen lasten hyväksikäyttöä pian vankilasta vapauduttuaan.
Vuonna 2009 mies tuomittiin neljän vuoden vankeuteen lukuisista lapsen seksuaalisista hyväksikäytöistä vuosina 2005–2008. Suurin osa 34 uhrista oli tekoaikaan 12–15-vuotiaita.
Myöhemmästä tuomiosta ilmenee, että hän syyllistyi lapsen seksuaaliseen hyväksikäyttöön seuraavan kerran vain kuukauden päästä päästyään ehdonalaiseen.
Viimeisin, viiden ja puolen vuoden vankeustuomio tuli vuonna 2012 raiskauksista ja lapsiin kohdistuvista seksuaalirikoksista.
Turun terrori-iskusta tuomitun yllyttäjäksi epäillyn uzbekistanilaistaustaisen miehen asunnosta löytyi pommiin viittaavaa materiaalia, Aamulehti uutisoi. Poliisi etsintäkuulutti miehen jo Turun iskun tutkinnan alkumetreillä. Lehden mukaan 24-vuotiaan miehen asunnosta löytyi kotietsinnässä sähkölankaa ja naulapyssyn nauloja, mikä sai poliisin epäilemään pomminvalmistusyritystä.
Poliisi tuli kuitenkin lopulta siihen johtopäätökseen, että mies ei olisi voinut rakentaa pommia asunnon tarvikkeilla.
– Tutkinnassa kun enemmän analysoitiin, niin tultiin siihen lopputulokseen, ettei siinä pommikuviota ollut, Aamulehden tietoja STT:lle vahvistava keskusrikospoliisin rikoskomisario Susanna Arppe kertoo.
Miestä epäillään edelleen värväyksestä terrorismirikoksen tekemiseen.
Jo käräjäoikeudessa tuli ilmi, että miehellä oli mahdollisesti rooli terrori-iskusta tuomitun Abderrahman Bouananen radikalisoitumisessa. Bouanane kertoi kuulusteluissa, että uzbekkimies perusteli hänelle miten Suomikin olisi syyllinen muslimien kokemiin vääryyksiin Syyriassa. Syyrian sotaan ei kuitenkaan ole koskaan lähetetty sotilaallisia joukkoja Suomesta.
Antoi terrori-iskun tekijälle ohjeita Isis-materiaalista.
Bouanane oli kuulustelukertomuksensa mukaan myös käynyt ikätoverinsa kanssa keskusteluja Isisistä ja saanut tältä ohjeet Isisiin liittyvän materiaalin löytämiseen pikaviestipalvelusta.
– Hän näytti minulle ja opasti, miten tehdään profiili ja miten käyttää Telegram-pikaviestipalvelua, puukottaja kertoi poliisille iskun tutkinnassa.
Poliisi on pyrkinyt selvittämään, mikä miehen rooli oli Turun iskussa.
– Jos pyritään saamaan toinen tekemään jotain joko yllyttämällä tai värväämällä, niin rikoksen tunnusmerkistö saattaa alkaa täyttymään, Arppe sanoo.
Arppe kertoi Aamulehdelle, että uzbekkimiehen radikalisoituminen oli poliisin tiedossa. Poliisi pitää todennäköisenä, että mies oleskelee Afganistanissa, jonka kanssa suomalaisviranomaiset eivät pysty tekemään yhteistyötä. Hänestä annettu kansainvälinen etsintäkuulutus on Arppen mukaan edelleen voimassa.
Poliisi voi siis käytännössä vain odottaa, että mies jäisi kiinni jonkin maan rajalla.
– Tällä hetkellä tilanne on se, että ei ole paljon muuta tehtävissä. Asiassa eteenpäin pääseminen vaatisi miehen tavoittamista, Arppe sanoo.
Riistakamerat ovat luontokuvausta harrastavien suosiossa. Esimerkiksi Facebookin Riistakamera galleria -ryhmässä on yli 10 500 jäsentä. Suljettu ryhmä on perustettu vuonna 2015.
– Kyllä tämä harrastus on viimeisen viiden vuoden aikana kasvanut näiden lähettävien kameroiden myötä huomattavasti., sanoo Laukaassa riistakamerakuvausta harrastava Lari Hassel.
Hänellä itsellään on toistakymmentä riistakameraa lähinnä valvonta- ja riistakäytössä.
– Varsinkin supikoirien ja pienpetojen pyyntiin se on oiva apuväline.
Hassel ei tiedä tarkkaan riistakameraharrastajien määrää, mutta uskoo heitä olevan paljon kun mukaan lasketaan kaikki yhdenkin kameran omistajatkin.
– Ihminenhän on perusluonteeltaan utelias, joten onhan se mukava tietää mitä tuolla metsässä tapahtuu, sanoo Hassel
Riistakamera myös opetuskäytössä
Riistakameroita käytetään myös kouluissa, esimerkiksi Satavuon uudessa ekokoulussa Laukaassa riistakamera on ollut kokeiltavana muutaman viikon.
– Kahdesti on näkynyt jänis, mutta ihan varmasti varmasti muitakin eläimiä on, sanoo 6. luokkalainen Lauri Kiviaho.
Eerika Poikola sanoo, että riistakameroista on hyötyä vaikkapa ympäristöopuin tunnilla.
– Saadaan tietää mihin aikaan eläimet liikkuvat.
Luokanopettaja Pekka Järvelä saa kamerasta kuvat sähköpostiinsa. Hänen mielestään riistakamera on mielenkiintoinen tapa seurata ja havainnoida luontoa.
– Näkee miten eläimet talvella selviävät.
Kuvaussääntöjä ei aina tunneta
Kaikki riistakamerakuvausta harrastavat eivät aina tunne kuvauksen pelisääntöjä, sanoo riistakuvausta harrastava Lari Hassel.
– Aina pitää olla maanomistajan lupa kun kameran virittää.
Esimerkiksi omakotiasukas voi siis laillisesti asentaa nauhoittavan kameran omaan kiinteistöönsä. Mutta jos kamera kuvaa ilman lupaa naapurin kotirauhan piiriin kuuluvia tiloja, kameravalvonta on laitonta.
Kuvausalueella pitää olla myös ilmoitus kameravalvonnasta.
– Tokihan naapuria ei saa kuvata eikä työttöystävää salaa, sanoo Hassel.
Lumilakeuden laidassa törröttää rantalaituri, jonka vieressä makaa soutuvene ylösalaisin. Laiturin nokasta johtavat jäljet selälle. Jälkijonon päässä istuu hahmo pilkkihaalarissa.
Tämähän on selvästi suomalainen järvenselkä ja tuossa on pilkkijä järvenjäällä. Paitsi, että ei ole.
Paikka on Sami ja Tanja Niemimuukon pelto Lappeenrannan maaseudulla lähellä Venäjän rajaa. Niemimuukot ovat rakentaneet peltonsa laitaan järvenrannan viikon päästä järjestettäviä peltopilkin MM-kisoja varten.
Pilkkijä on Tanja Niemimuukko.
– Pelto on ollut syönnillään, hän väittää pilkki kädessä.
Lukemattomien outojen lajien Suomi on näin saamassa jälleen uuden oudon urheilulajin eukonkannon, suopotkupallon, heinäseipäänheiton ja ilmatangon joukkoon .
Idea uudesta urheilulajista lähti kavereiden välisestä kahvipöytäkeskustelusta.
– Istuttiin ja mietittiin, että mitä kaikkea on tullut järjestettyä. On ollut navetanvinttitansseja ja muuta. Sieltä jostain sitten putkahti idea peltopilkistä, Sami Niemimuukko kertoo.
Ajatuksen taustalla on pilkkijöiden vanha vitsi siitä, että pilkkijä voi erehtyä luulemaan peltoa järvenseläksi.
Emma Pietarila/Yle
Herättänyt kiinnostusta
Sami Niemimuukon mukaan uusi laji on jo herättänyt kiinnostusta.
– Tosi hyvin on ollut kiinnostusta somessa ja ihmisiltä ollaan saatu kannustusta. Nähtävästi jopa tuolta itärajan takaa on tulossa yksi joukkue, Sami Niemimuukko vakuuttaa.
Niemimuukon mukaan kisoja järjestämään ja sponsoroimaan on lähtenyt joukko paikallisia yrityksiä, yhdistyksiä ja yksityishenkilöitä.
– Tämä ei ole enää meidän homma pelkästään vaan tässä on moottoripyöräilijöitä ja muita tahoja mukana, Niemimuukko sanoo.
Yksi erikoinen laji lisää
Niemimuukko uskoo, että peltopilkki lunastaa paikkansa muiden suomalaisten erikoisten urheilulajien joukossa.
– Eiköhän tämä sijoitu sinne suopotkupallon ja eukonkannon joukkoon, Sami Niemimuukko sanoo.
Uuden lajin suosio tosin ei varmasti ainakaan aluksi kanna vanhempien lajien rinnalle.
– Tietysti ensimmäisenä vuonna pidetään jalat maassa, Niemimuukko sanoo.
Niemimuukko vakuuttaa, että pilkkijät nostavat kisoissa pellosta oikeaa kalaa.
– Kyllä siellä on saalista. Punnitukseen saadaan ihan oikeata kalaa.
Lukeminen on monipuolinen harrastus, joka voi rentouttaa, antaa tietoa ja viedä kokonaan uusiin maailmoihin. Jokainen nauttii harrastuksesta kuitenkin omalla tavallaan.
Listasimme yleisiä lukijatyyppejä ja pyysimme lukuopas Hanne Heikkistä kertomaan, millainen kirja kullekin lukijalle sopii. Lukuoppaalta irtosi myös lukijatyypeille räätälöityjä vinkkejä. Vinkit löydät jutusta kursiivilla.
Lukuopas Hanne Heikkinen osallistui keskusteluun artikkelin kommenttiosiossa perjantaina 8. helmikuuta.
Suorittaja
Luet kirjan aina kannesta kanteen, et välttämättä halusta, vaan tarpeesta saada se loppuun. Kirjan kesken jättäminen ei ole mahdollista, ja kirjoja on lukujonossa jatkuvasti.
Analysoit myös lukemaasi – välillä jopa liikaa. Haluat lukea mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti voittaaksesi itsesi.
Vinkit: Suorittavalta lukijalta saattaa kadota lukemisen ilo, jos asiaan suhtautuu liian vakavasti. Rennompaa lukutapaa voi tavoitella tarttumalla johonkin aivan uudenlaiseen kirjaan ihan vain viihtyäkseen. Tähän tarkoitukseen sopivat mainiosti juonivetoiset hyvän tuulen dekkarit, esimerkiksi Alan Bradleyn Flavia de Luce –sarja, jossa 11-vuotias pikkuvanha tyttö ratkoo rikoksia 1950-luvun Englannissa. Myös jokin hulvaton lastenkirja ajaa saman asian. Esimerkiksi Jukka Parkkisen Karhukirjeitä-sarjan saturomaaneissa on huumoria, joka hymyilyttää aikuistakin lukijaa.
Toinen lähestymistapa voisi olla se, että valitsee kirjan, jota ei yksinkertaisesti kykene lukemaan loppuun. Siinä oppii itselle pakkopullalta tuntuvan kirjan keskeyttämistä väkisinkin. On tietysti makuasia, mitä nämä kirjat ovat, mutta ainakin Volter Kilven Alastalon salissa ja Nikolai Gogolin Kuolleet sielut ovat joissakin lukijoissa aiheuttaneet tämän reaktion. Vaikutus tehostuu, kun kokoaa näkyvälle paikalle pinon kirjoja, jotka oikeasti haluaisi lukea.
Samaistuja
Uppoudut kirjan maailmaan täysillä. Harry Potterin jälkeen harjoittelet loitsuja ja Sherlock Holmesin luettuasi näet mysteerejä kaikkialla. Puhut kirjalainauksilla arkisissa tilanteissa tai ainakin ajattelet niitä.
Vinkit: Samaistuminen on lukemisen parasta antia, ja tilapäinen haaveilu Tylypahkan kutsukirjeestä Pottereiden lukemisen jälkeen on ihan normaalia. Eipähän elämä käy tylsäksi loitsuja opetellessa. Jos todellisuudentaju uhkaa kadota, kannattaa kokeilla vanhaa kunnon realismia. Esimerkiksi Juhani Ahon, Maria Jotunin ja Charles Dickensin teokset ovat tiukasti kiinni arjessa. Uudempia arkielämän kuvauksia löytyy esimerkiksi Eve Hietamiehen vauva-arkea kuvaavasta Yösyötöstä jatko-osineen, Tarja Leinosen kainuulaisesta lestadiolaisperheestä kertovasta Koti koivun alla -romaanista ja italialaiseen tehdasyhteisöön sijoittuvasta Silvia Avallonen kasvutarinasta Teräs.
Rentoutuja
Rentoudut kirjan kanssa. Lekottelet sängyssä lueskellen etkä pidä kiirettä. Nautit kirjasta joskus jopa niin paljon, että luet sitä vain satunnaisesti, ettei se vaan loppuisi kesken.
Vinkit: Rentoutujat osaavat ottaa ilon irti lukemisesta, mikä on hienoa. Lukeminen onkin hyvä keino pysäyttää kiireinen arki hetkeksi. Tästä asenteesta kannattaa pitää kiinni. Hyvää, hieman haahuilevaa rentoutumislukemista voisi olla esimerkiksi ihmisten arkisia kohtaamisia filosofisella otteella pohtiva Rachel Cuskin Ääriviivat.
Rentoutujan kannattaa laittaa hälytys puhelimeen tai herätyskelloon, jos lukemisen jälkeen täytyy vielä lähteä jonnekin. Rentoutuminen kun saattaa johtaa kirja naamalla nukahtamiseen.
Kirjafriikki
Luet, mitä vain, missä vain. Haluat omistaa paljon kirjoja lukemattomista genreistä. Sinut voi löytää ajoittain kirjastosta haistelemasta kirjoja. Luet montaa eri genren kirjaa yhtäaikaisesti, sillä joka tilanteeseen on oma opuksensa.
Vinkit: Kirjafriikeille on usein vaikea suositella uutta lukemista, koska he ovat jo lukeneet ”kaiken”. Onneksi kirjat eivät oikeasti lukemalla lopu. Ja toisaalta, jos sama lukutahti on jatkunut kymmeniä vuosia, on osa luetuista kirjoista jo varmasti päässyt unohtumaan, joten mikään ei estä lukemasta niitä uudestaan. Kirjafriikin kannattaa mahdollisuuksien mukaan ottaa kirjastoreissulle mukaan kantoapua selkävaivojen ehkäisemiseksi. Kirjafriikille voisi suositella jotain vasta tulossa olevaa kirjaa kevään uutuuksista, sillä niitä hän ei ainakaan ole lukenut. Esimerkiksi tulevana keväänä ilmestyy Sally Rooneyn romaani Keskusteluja ystävien kesken, joka on ollut maailmalla hitti.
Keskeyttäjä
Tartut kirjaan innoissasi, mutta jätät sen useimmiten kesken. Kiinnostus ei riitä, vaikka tarina miellyttäisikin. Olet lukenut satoja kirjoja puoleen väliin.
Vinkit: Keskeyttäjän kannattaa lähestyä asiaa miettimällä, mitkä kirjat hän on saanut luettua loppuun. Onko niillä jokin yhdistävä tekijä? Kirjastosta voi pyytää vinkkejä samankaltaisten kirjojen löytämiseen. Keskeyttäjän kannattaa kokeilla novellikokoelmia. Niistä voi lukea vaikka yhden novellin kerrallaan ja pitää sitten taukoa. Esimerkiksi Jukka Viikilän Suomalainen vuosi ja Lucia Berlinin Siivoojan käsikirja ovat hyviä vaihtoehtoja.
Pohtija
Haluaisit lukea ahkerammin, mutta et saa aikaiseksi. Kirjat ovat parhaita mahdollisia lahjoja, mutta jäävät useimmiten yöpöydälle pölyyntymään. Haaveilet lomasta, jolla lukisit, lopulta et lue lomallakaan yhtään ainutta riviä.
Vinkit: Lukemishaluja voi herätellä lukemalla tietokirjan itseä kiinnostavasta aiheesta tai henkilöstä. Esimerkiksi urheilijoista ja muusikoista on julkaistu viime vuosina paljon elämäkertoja. E-äänikirjat ovat toimiva vaihtoehto, sillä niitä voi kuunnella vaikka automatkalla tai tylsiä kotitöitä tehdessä.
_Lisäpotkua lukemiseen saa lukuhaasteista. Niissä luettavaa valitaan erilaisten haastekohtien avulla. Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun kirjastoilla on meneillään lukuhaaste. Myös Helsingin kaupunginkirjaston vuosittain järjestämä lukuhaaste on suosittu._
Värikoordinoitu teehylly liikkeen takaseinällä on yrittäjä Julia Loukiaiselle ylpeydenaihe. Värit etenevät sateenkaaren lailla kolmella eri tasolla.
– Aluksi ne eivät olleet missään tietyssä värijärjestyksessä, mutta sitten päätimme eräs ilta mieheni kanssa ne järjestää, Loukiainen kertoo ja katsoo haikeana siistissä rivissä olevia teepakkauksia.
Vaasan ydinkeskustassa sijaitsevassa liikkeessä on muutamia asiakkaita. Uusi vuosi elämäntapalupauksineen näkyy myynnissä, mutta enemmän säpinää liikkeeseen on tuonut liikkeen ilmoitus Facebookissa.
"Suljemme Vaasan It's Puren alkuvuoden 2019 aikana. Aikataulu on vielä epävarma, mutta viimeistään maaliskuun alussa myymälämme sulkee ovensa lopullisesti."
Teehylly on Loukiaisen ylpeydenaiheMerja Siirilä / Yle
Liike pystyyn muutamassa kuukaudessa
Yrittäjyys ei ollut Loukiaiselle lapsuuden haaveammatti, eikä hänen lähipiirissään ollut muita yrittäjiä. Tilaisuuden tullessa vastaan hän päätti tarttua haasteeseen.
Epävarmuutta kuitenkin oli ilmassa, sillä It’s Pure -ketjun edeltäjä Punnitse ja säästä -ketju oli ajautunut konkurssiin syksyllä 2015.
– Tyhmäähän se olisi ollut, jos en olisi ollut huolestunut. Kyllä sitä mietti ja kyselin paljon ketjulta.
Loukiainen sai samoihin aikoihin kutsun työpaikkahaastatteluun. Tarjolla olisi ollut myös palkkatyötä. Haastattelussa hänen päätöksensä kuitenkin vahvistui.
– Silloin ajattelin, että en mä pysty tekemään mitään muuta. Oman kaupan pitämisestä tuli unelma ja halusin katsoa sen kortin, Loukiainen muistelee.
Kolme kuukautta päätöksestä Loukiainen avasi oman liikkeensä. Avaamista edeltävä viikko oli todella hektinen. Tila uudistettiin lattiasta kattoon ja apuun liikkeeseen oli pyydetty suuri joukko kaveripiiriä. Apua alkuun hän sai myös Vaasan yrittäjiltä ja Vasekilta.
Avajaispäivästä, 29. toukokuuta 2017, Loukiainen ei muista paljon mitään.
– Se oli helpotus, että saatiin liike auki. Ennen sitä oli ollut pelkkiä kuluja, mutta avaamisen jälkeen tuli tunne, että jes, nyt tämä lähtee tästä.
Yrittäjyys kiinnostaa nuoria
Suomessa on noin 280 000 yritystä, jos ei lasketa maa- ja metsätalousyrittäjiä. Näistä yrityksistä vajaa 60 000 on alle 35-vuotiaiden perustamia.
Suomen yrittäjien verkostopäällikkö Aicha Manain mukaan yrittäjyys kiinnostaa nuoria.
Tuoreimman (2017) Kansanarvot -tutkimuksen mukaan 15-24-vuotiaista jopa puolet olisi valmiita perustamaan yrityksen. 25-35 -vuotiaista puolestaan 38 prosenttia voisi ryhtyä yrittäjiksi.
Manai koordinoi järjestön Nuoret Yrittäjät -toimintaa, kasvuyrittäjäverkostoa ja opiskelijatoimintaa. Nuoria kiehtoo yrittäjyydessä itsensä toteuttaminen. Myös ilmapiiri on otollinen yrittäjyydelle.Työelämän murroksesta on puhuttu jo vuosia, mutta se konkretisoituu hiljalleen.
– On paljon projektiluontoisia työkeikkoja ja yrittäjät ostavat enemmän toisilta yrittäjiltä. Se on luonut sellaisen tilan, että yritysideoita on ja saanut monet miettimään, että voisin tehdä tämän toiminimellä tai osakeyhtiönä, Manai kertoo.
Ikää ei saa nähdä esteenä yrittäjyydelle.
– Päinvastoin, nuorilla ihmisillä saattaa olla tuoreita ideoita, joita kannattaa lähteä rohkeasti toteuttamaan, Manai toteaa.
Merja Siirilä / Yle
Yrittäjyys tempaisi mukaansa
Julia Loukiaisen ensimmäiset kuukaudet yrittäjänä olivat todella kiireisiä ja päivät venyivät pitkiksi. Hän ei kuitenkaan valittanut.
– On ollut maailman ihaninta tehdä valintoja: tehdä markkinointia, suunnitella ja rekrytoida, kuten minä haluan. Minulla oli kaikki langat käsissä. Olin ihan intona.
Nuori yrittäjä sai aluksi ihmettelyjä osakseen.
– Monesti liikkeeseen tullaan kysymään yrittäjää. Kun vastaan olevani liikkeen omistaja, vastapuoli on ihmeissään. Minua pidetään myyjänä, Loukiainen kertoo.
Sähköpostin allekirjoituksissa ikä ei tule niin helposti esille. Sen vuoksi nuori yrittäjä onkin tykännyt enemmän hoitaa asioita sähköpostitse.
Myös yrittäjien verkostopäällikkö Manai on tietoinen nuorten yrittäjien kohtaamasta vähättelystä.
– Monet kokevat, että heitä ei nähdä tarpeeksi asiantuntevina tai tarpeeksi osaavina. Ehkä saatetaan kohdella vähän naiiveina. Vähättely, verkostojen ja elämänkokemuksen puute ja oma varallisuus ovat niitä haasteita, joita nuori yrittäjä kohtaa.
– Monilla nuorilla saattaa olla myös perheen perustaminen yrittäjyyden alkuvaiheiden kanssa samaan aikaan. Saattaa olla pieniä lapsia, jotka lisäävät kiirettä arkeen, Manai kertoo.
Yrittäjyyden sitovuus yllätti
– Jos yrittäminen olisi helppoa, kaikkihan perustaisivat yrityksen. Ei se rankkuus tullut yllätyksenä, mutta sitovuus ehkä yllätti, Julia Loukiainen kertoo.
Alle 30-vuotiaana kaiken vapaa-ajan ja elämän uhraaminen työlle ei tuntunut mielekkäältä. Loukiainen alkoi pohtia, onko kaupan pitäminen työ vai elämä. Hän oli ajatellut, että kolmantena vuotena pääsisi edes viikon lomalle. Kun aikaa lomalle ei vieläkään tullut, edessä oli vaikea päätös.
Ajatusta liikkeestä luopumisesta hän kypsytteli pitkään.
– Nyt on hyvä aika luopua. Kesä on tulossa. Tiedän, että en koskaan pääsisi tästä kesälomalle.
Loppuunpalamisen pelkoa hänellä ei ollut. Liike on työllistänyt Loukiaisen lisäksi neljä myyjää, joista yksi on työskennellyt viisi päivää viikossa ja kolme muuta yksi-kaksi vuoroa viikossa.
Kun liike on auki 7–9 tuntia päivässä vähintään kuutena päivänä viikossa, kertyy yrittäjälle itsellekin paljon työtunteja asiakaspalvelutyössä muun toimistotyön lisäksi.
– Mulla on maailman ihanin henkilöstö, johon olen voinut luottaa. Mutta että olisin itse voinut jäädä lomalle, asiakkaita olisi tarvittu lisää tai hintoja olisi pitänyt nostaa. Toista yritin tehdä ja toista en halunnut tehdä.
Työntekijöihinsä Julia Loukiainen on aina pystynyt luottamaanMerja Siirilä / Yle
Ei häpeän aihe
Tilastokeskuksen mukaan joka toinen suomalaisyritys lopettaa viiden vuoden sisällä perustamisesta. Osa niistä menee konkurssiin. Aicha Manain mukaan Suomen yrittäjissä tehdään kovasti töitä, että konkurssia ei pidettäisi lopullisena tuomiona. Tuntematta Loukiaisen tapausta tarkemmin, pitää Manai nuoren yrittäjän päätöstä oikeana.
– Monessa maassa konkurssin tehnyttä yrittäjää arvostetaan kokemuksen ansiosta. Hän tietää mitä yrittäjyys on, on nähnyt sen hyvät ja huonot puolet. Suomessa pitäisi sekä asenteiden että rakenteiden muuttua, että ne tukisivat paremmin konkurssin tehneitä yrittäjiä.
Julia Loukiaista ei hävetä puhua konkurssista. Sen sijaan häntä hieman vihastuttavat ihmiset, jotka eivät ymmärrä hänen unelmansa murenemista.
– Minulle on tultu harmittelemaan esimerkiksi, että nyt en saa enää ostettua lempipähkinöitäni. Minulta menee kuitenkin yritys ja ihanin työpaikka alta. Unelma murenee pikku hiljaa käsiin.
Konkurssia tekevälle yrittäjälle Loukiainen suosittelee harmittelun sijasta jakamaan esimerkiksi muistoja ja kokemuksia tai kehumaan tuotteita. Asiakkaiden jakamat kokemukset muistuttavat siitä, ettei työtä ole tehty turhaan. Lämmin tunnelma on välittynyt.
Loukiainen tietää, että elämä ei lopu konkurssiin. Hänen mukaansa konkurssi on taloudellisen älykkyyden mittari.
– Kun on kyse rahasta, eikä terveydestä, sillä ei ole niin väliä.
Kokemusta kymmenen vuoden edestä
Asiakaspalvelu, tuotteiden täyttämistä hyllyille, työvuorolistat, henkilöstön johtaminen, kirjanpito. Loukiainen pitää yrittäjyyttä opettavaisena kokemuksena, joka ei kaduta. Erityisesti positiiviset asiat ovat yllättäneet, kuten se, kuinka paljon työkokemusta yrittäjyys on antanut.
– Sanotaan, että yrittäjyys vanhentaa vuodessa viisi vuotta. Tämä kahden vuoden työkokemus on antanut nyt kymmenen vuoden työkokemuksen. Tähänastisen elämän aikana mikään ei ole opettanut näin paljoa.
Tekisitkö mitään toisin?
– Testasin niin paljon asioita ennen kuin tein päätöksen. Voin ihan hyvällä omatunnolla sanoa, että en tekisi mitään toisin. Tunnen surua ja pettymystä, mutta en kadu.
Merja Siirilä / Yle
Sulkeminen edessä pian
Liike on auki enää helmikuun ajan. Myytävää tavaraa tulee vielä lähipäivienkin aikana, mutta päätös konkurssiin hakeutumisesta on tehty. Loukiainen haluaa pitää langat käsissään mahdollisimman pitkään, sillä käräjäoikeuden konkurssipäätöksen jälkeen yrittäjä ei pysty itse vaikuttamaan toimintaan ja tuotteiden kohtaloon.
– Konkurssia en voi estää, mutta voin tehdä parhaani, että kaikki tuotteet saamme myydyksi. Se vaatii vielä tässä vaiheessa suosituimpien tuotteiden ostoja, jotta vähemmän suositutkin menisivät kaupaksi. Sitä ei konkurssipesän hoitaja voisi tehdä.
Loukiainen kokee, että on ketjuyrittäjänä saanut apua aina tarvittaessa ketjulta. Lopettamispäätös on hänen oman henkilökohtaisen ratkaisunsa ja Vaasan myymälän pärjäämisen summa.
Yrittäjyys oli Loukiaiselle unelma, mutta nyt hän suuntaa ajatukset kohti uusia unelmia. Markkinoinnin tradenomina hän toivoo työskentelevänsä kaupan alalla. Toisaalta hän on kokenut viestintään ja markkinointiin liittyvät tehtävät myös omakseen.
Luottamus omaan osaamiseen ei ole mennyt.
– Haluan siirtää osaamisen nyt uuteen paikkaan. Samalla päättäväisyydellä mennään sielläkin kiven lävitse.
It´s Pure Vaasan tulevaisuus on vielä auki. Loukiaisen mukaan jatkamisesta kiinnostuneita on ollut muutamia. Hän on neuvonut odottamaan kesän yli ja järjestämään rahoituksen kuntoon.
– Olen rehellisesti neuvonut, sillä minä tulisin olemaan niitä ahkerimpia vakioasiakkaita, jos myymälä avataan.
Mikael Granbacka on nukkunut viime yönä parisen tuntia. Helsingin katujen huollosta vastaava firma on kutsunut kokkolalaiset auttamaan lumivuorien poisajossa. Töitä paiskitaan ympäri vuorokauden.
Granbackan firma on vienyt pääkaupunkiin 16 miestä ja 11 konetta.
– Keskiviikkona tultiin ja viikon kuluttua käydään kotona Kokkolassa. Todennäköisesti tullaan takaisin heti muutaman päivän jälkeen, Granbacka arvelee.
Lava täyteen lunta muutamassa minuutissa
Granbacka kertoo, että heillä on erikoisvarusteena suurteholinko, joka sumuttaa lumen suoraan kuorma-autoon.
– Kestää pari, kolme minuttia ja meillä on täysi kuorma. Aikaa säästyy, kun lunta ei tarvitse lastata kauhoilla.
Kokkolalaiset ovat vieneet mukanaan myös viisi kuorma-autoa, traktoreita ja LumiHamstereita.
– Traktorin perävaunun etukulmaan kytkettävä linko on kätevä Helsingin kaduilla. Tällä sa lingottua, kerättyä, kuormattua ja kuljetettua lumen, Granbacka kertoo.
Aurauskasoja ja -penkkoja poistetaan ympäri Helsinkiä.
– Ajamme niitä lumenkeräyspaikoille ja väliaikaisesti myös Kaisaniemen puistoon.
Yläpeukkuja ja kiitoksia
Granbackan firma on kolmatta kertaa Helsingissä apuna. Edellisestä kerrasta tosin on vierähtänyt kuutisen vuotta. Keskipohjalaiset tulevat apuun, kun helsinkiläisten kalusto ei enää riitä.
Granbacka ei ole miehineen törmännyt lumiraivoon.
– Päinvastoin. Meille näytetään yläpeukkua ja kiitoksia satelee. Edellisellä kerralla eräällä asuinalueella juoksutettiin perään viinipulloja, Granbacka nauraa.
Toimittaja Koko Hubara kuulee äänen päässään: Hän on ruma, tyhmä, turha ja lihava. Hubara on taistellut syömishäiriön kanssa lähes 30 vuotta.
– En osaa hallita tunteitani muuten kuin satuttamalla itseäni joko paastoamalla tai ahmimalla. Saatan syödä kahdeksan lautasellista pastaa ja juoda puolitoista litraa lehtikaalimehua. Otan sairaslomapäivän ja kävelen 15 kilometriä sen sijaan, että menisin töihin.
– Sen jälkeen tunnen itseni idiootiksi. Kyllähän minun aikuisena, äitinä ja pitkään syömishäiriötä sairastavana ihmisenä pitäisi tietää, ettei mikään näistä auta.
Hubara on väsynyt. Ei paitsi sairastamaan syömishäiriötä, vaan myös väsynyt kohtaamaan jatkuvasti sen, miten syömishäiriöön suhtaudutaan.
– Tuntuu siltä, ettei syömishäiriöön suhtauduta yhteiskunnassamme ja kulttuurissamme sairautena.
Koko Hubara.Koko Hubara
Helvetti pään sisällä
Maanviljelijä Kati Nikalin poika sairastui anoreksiaan 10-vuotiaana. Nyt, 12 vuotta myöhemmin, Artturi elää edelleen veitsen terällä.
Viimeksi lokakuussa syömishäiriö vei Artturin lähelle kuolemaa.
– Poikani sairauden alkuvuosina mietin usein, mitä olen tehnyt väärin. Äitinä epäonnistumisen häpeää kannoin monta vuotta.
Nykyään Nikali onneksi tietää, etteivät vanhemmat voi aiheuttaa lapselleen syömishäiriötä. Jos lapsi sairastuu, se ei ole vanhempien eikä lapsen vika.
Syömishäiriö voi vakavimmillaan johtaa kuolemaan. Mutta toivoa ei saa milloinkaan kadottaa, Kati Nikali sanoo.Kati Nikali
– Poikani vakava syömishäiriö tuo pelon menettämisestä ja ymmärryksen elämän hauraudesta. Tämä on taas auttanut käsittämään, että elämä on tässä ja nyt. Yritetään elää niin, että turha karsiutuisi.
Nikali penää kanssaihmisiltä ymmärrystä syömishäiriötä sairastavia kohtaan. Syömishäiriön kanssa elävä ihminen elää helvetissä oman päänsä sisällä, Nikali kuvailee.
– Sitä on loputtomassa negatiivisuuden kehässä suhteessa omaan itseensä, Nikali sanoo.
– Tällainen ihminen tarvitsee lempeää, kärsivällistä lähestymistä ja halua nähdä ihminen sairauden takana, hän jatkaa.
Syömishäiriöstä voi parantua
Syömishäiriön hoitoon keskittyneen pietarsaarelaisen Fredrika-klinikan toiminnanjohtaja Rasmus Isomaa korostaa, että syömishäiriöön sairastuneella on toivoa. Hoitomallit kehittyvät koko ajan, ja useimmat toipuvat muutaman vuoden sisällä.
– Riittävät resurssit ovat avainasemassa. Esimerkiksi meillä Fredrika-klinikalla tulokset ovat olleet hyviä. Viisi vuotta hoidon aloittamisen jälkeen neljä viidestä potilaasta ei enää täyttänyt minkään syömishäiriön diagnostisia kriteerejä.
Rasmus Isomaa on syömishäiriöiden hoitoon keskittyvän Fredrika-klinikan toiminnanjohtaja Pietarsaaressa.Bo Isomaa
Pojat ja miehet usein unohdetaan syömishäiriökeskustelussa, vaikka he voivat sairastua yhtä lailla. Pojat ja miehet tavoittelevat usein lihaksikasta kehoa, ja tästä syystä syömishäiriöihin saattaa liittyä lisäravinteiden tai anabolisten hormonien käyttöä.
– Pojat ja miehet hakevat harvoin apua syömishäiriöön. Myös poikien syömishäiriön tunnistamisessa on ongelmia. Tutkimusten mukaan poikien ja miesten osuus kaikista potilaista pitäisi olla 10-20 prosenttia, mutta useimmissa hoitopaikoissa ei päästä lähellekään sellaisia lukuja, Isomaa kertoo.
Syömishäiriöliiton tukipuhelin syömishäiriötä sairastaville ja läheisille päivystää numerossa 02 251 9207 maanantaisin klo 9.00–15.00 välillä. Tukipuhelimessa päivystävät Syömishäiriöliiton työntekijät ja kokemusasiantuntijat. Tukipuhelimessa voit purkaa mieltäsi, saada kokemukseen perustuvaa tietoa syömishäiriöistä, kysyä hoitoon hakeutumisesta ja jutella läheisesi tilanteesta.
Oikeanlaisen hoidon etsintä kannattaa aloittaa ottamalla yhteyttä omaan työ-, opiskelu- tai kouluterveydenhuoltoon tai omaan terveyskeskukseen.
Myös Syömishäiriökeskuksella on ilmainen palveleva puhelin. Mikäli olet huolissasi omasta tai läheisesi tilanteesta, voit soittaa numeroon 040–411 5481 (050–522 0077 svenska).
Helsinkiläinen Markus, 34, on ollut asunnoton lähes kahden vuoden ajan. Koska pysyvää osoitetta ei ole, hän käyttää postin vastaanottamiseen niin sanottua poste restante -palvelua.
Kun hän reilu viikko sitten haki postejaan Kasarmitorin postin palvelupisteestä, vastassa oli yllätys: virkailija kertoi, että maksuton palvelu muuttuu maaliskuun alussa maksullliseksi. Jatkossa lähetyksen noutaminen maksaa 3,10 euroa.
– Jos kerran viikossa hakee postit, siihen menee jatkossa reilut 12 euroa. Se on mulle aika iso raha, sillä olen täysin Kelan tukien varassa. Verojen jälkeen käteen jää noin 500 euroa kuussa eikä minkäänlaista varallisuutta ole, Markus kertoo.
Hän haluaa elämäntilanteensa vuoksi esiintyä jutussa vain etunimellään. Asunnottomuuden taustalla on sekava vyyhti erilaisia terveyteen ja varallisuuteen liittyviä ongelmia, joiden vuoksi Markus on asunut läheisten ja tuttujen nurkissa lähes pari vuotta.
Pysyvää osoitetta ei ole siis ollut, ja tämän vuoksi hän käyttää poste restantea.
– Sitä kautta tulee tärkeitäkin posteja, jotka vaikuttavat sosiaaliturvaan ja omaan taloudelliseen tilanteeseen. Kun odottaa vaikka lääkärin lausuntoa Kelaa varten, tulee käytyä paljon useamminkin, suunnilleen parin päivän välein.
"Posti ei tarjoa ilmaispalveluja"
Markus ei ole yksin. Poste restante -palvelulla on Suomessa noin 35 000 käyttäjää, kertoo Postin kuluttajakirjepalveluista vastaava Noora Laaksonen. Laaksosen mukaan käyttäjien määrä on laskussa, ja tämä on yksi palvelumaksun käyttöönoton taustasyistä. Tärkein syy on palvelun tuottama kustannus.
– Poste restante on erityispalvelu, ja hinnoittelulla pyritään kattamaan edes osa sen tuottamasta kustannuksesta. On hyvä muistaa, että posti ei toimi verovaroin, se ei tarjoa ilmaispalveluja ja palveluilla on aina hinta.
Päätös maksun käyttöönotosta on Laaksosen mukaan mukaan tehty Postin sisällä postipalvelut-liiketoimintaryhmässä. Taustalla ovat Laaksosen mukaan myös postilakiin tehdyt muutokset, jotka mahdollistavat maksun perimisen erityisistä vastaanottamisen tavoista.
Posti selvitti samassa yhteydessä muiden Euroopan maiden poste restante -käytäntöjä, ja myös palvelun lakkauttamista harkittiin. Laaksosen mukaan useissa Euroopan maissa poste restante on maksullinen palvelu.
Kohtuullista vai kohtuutonta?
Asunnoton Markus pitää reilun kolmen euron hintaa kohtuuttoman suurena ja kuukauden siirtymäaikaa liian lyhyenä. Postin Noora Laaksosen mukaan hinta perustuu siihen, että edes osa kustannuksista saadaan katettua.
– Tämä hinta ei riitä kokonaan kattamaan palvelun kustannuksia. Jos olisi tavoiteltu nollakatetta, olisi pitänyt nostaa hintaa vielä enemmän. Halusimme pitää hinnan maltillisena ja kohtuullisena.
Laaksonen myös huomauttaa, että postia säilytetään toimipisteissä kahden viikon ajan, eli joka viikko sitä ei ole pakko käydä hakemassa. Asiasta tiedottaminen kuukautta ennen muutosta on Laaksosen mukaan riittävä aika ja normaali käytäntö.
Vailla vakinaista asuntoa ry on ottanut postin uudistukseen kantaa yhdistyksen Facebook-sivulla. Yhdistyksen mukaan asunnottomalla ihmisellä ei usein ole postin vastaanottamiseen muuta mahdollisuutta kuin poste restante -osoite.
– Uudistuksella heidät asetetaan eriarvoiseen asemaan asunnollisiin ihmisiin nähden. Koska tyypillisesti kyse on pienituloisista, toisinaan jopa täysin tulottomista ihmisistä, kyse ei ole vain periaatteellisesta tasa-arvosta vaan elämää ja toimeentuloa vakavasti uhkaavasta syrjinnästä.
Alavudella sijaitsevan Attendon hoivakoti Pelimannin toiminta on keskeytetty.
Länsi-Suomen aluehallintovirasto on tehnyt ennalta ilmoittamattoman valvontatarkastuksen Attendo Pelimanniin Alavudella ja todennut hoivakodin turvattomaksi.
Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtymän johtaja Maria-Liisa Nurmi kertoo tarkastuksessa ilmenneen puutteita yksikön toiminnassa niin, että asukasturvallisuutta ei pystytä riittävästi takaamaan.
Asukkaille järjestetään yksikköön turvallinen ja Valviran luvan mukainen hoito. Asukkaita ei siirretä yksiköstä muualle.
Uusi johtaja tulee, vanha henkilöstö jatkaa
Maria-Liisa Nurmi kertoo Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyskuntayhtämän ottaneen toiminan haltuun välittömästi. Uusi johtaja aloittaa jo tänään hoivayksikössä.
– Sama henkilöstö jatkaa, mutta heidät on nyt vuokrattu Attendolta kuntayhtymälle.
Hoivakodissa on kuollut kuusi asukasta vajaan kuukauden aikana ja syitä siihen selvitetään.
Attendo Pelimannissa on 45 tehostetun palveluasumisen ja 15+5 palveluasumisen paikkaa. Kuusiokuntien sote-palvelujen tuottaja Kuusiolinna Terveys Oy on alihankintana ostanut palvelut Attendolta. Toiminta on alkanut 8.1.2019.
Brittinäyttelijä Albert Finney on kuollut 82-vuotiaana, kertoo hänen perheensä edustaja. Hänen mukaansa Finney kuoli rauhallisesti lyhyen sairauden jälkeen lähimpien läsnä ollessa.
Finney tunnetaan rooleistaan muun muassa elokuvissa Erin Brockovich, Idän pikajunan arvoitus, Annie ja Medusan sinetti sekä Medusan perintö. Hänen läpimurtoroolinsa oli elokuvassa Lauantai-illasta sunnuntaiaamuun vuodelta 1960.
Finney voitti urallaan kolme Golden Globe -palkintoa, ja hän oli viisi kertaa ehdolla Oscar-palkinnon saajaksi.
Yhteensä 1 408 suomalaista vapaaehtoista palveli Waffen SS:n Wiking-divisioonassa. SS-vapaaehtoisista suomalaisista 256 kaatui sotaretken aikana, 14 katosi ja 686 haavoittui.
Helsingin Säätytalossa perjantaina julkaistu selvitys käynnistettiin sen jälkeen, kun juutalaisen ihmisoikeusjärjestö Simon Wiesenthal -keskuksen johtaja Efraim Zuroffpyysi presidentti Sauli Niinistöä laatimaan selvityksen suomalaisten Waffen SS:n Wiking-divisioonassa vuosina 1941–1943 palvelleiden suomalaisten osuudesta juutalaisten surmaamiseen.
Englanninkielisen selvityksen kokosi Kansallisarkiston tutkija, professori Lars Westerlund. Suomeksi valtioneuvoston kanslia julkaisi selvityksestä tiivistelmän.
Käytettävissä oli 76 päiväkirjaa
SS-Divisioona Wikingissä palvelleista suomalaisista vapaaehtoista 76:n sodan aikana pitämä päiväkirja oli selvityksen käytettävissä.
Selvityksen mukaan suomalaisten päiväkirjat kertovat kiistattomasti, että vapaaehtoiset ovat olleet tietoisia juutalaisten, siviilien ja sotavankien surmaamisista. Heihin kohdistuneista väkivallanteoista on päiväkirjoissa useita mainintoja. Aineistosta on kuitenkin vaikea päätellä, kuinka hyvä kokonaiskuva suomalaisilla on tapahtumista ollut.
– Vaikenemisen linja on jatkunut myös myöhemmissä SS-vapaaehtoisten kirjoittamissa teoksissa. Niissä on järjestelmällisesti annettu kuva, että suomalaiset olisivat osallistuneet taisteluihin divisioonan kärkijoukoissa eivätkä olleet tienneet sitä, mitä taustalla oli tapahtunut, Kansallisarkiston pääjohtaja Jussi Nuorteva sanoo.
Nuortevan mukaan on ilmeistä, että suomalaiset SS-vapaaehtoiset osallistuivat hyvin todennäköisesti SS-Divisioona Wikingin eri yksiköiden suorittamiin surmaamisiin ja väkivaltaisuuksiin niin juutalaisia kuin siviilejä ja sotavankejakin kohtaan vuosina 1941– 1942.
Ei sotarikossyytöksiä mutta epäilyjä
Suomalaisen SS-vapaaehtoisen poika ja Waffen-SS -vapaaehtoisten perinteitä vaalivan Veljesapu-Perinneyhdistyksen puheenjohtaja Pekka Kääriäiselle selvitys ei tuonut mitään uutta. Kääriäiselle selvitys oli pettymys.
– Kun kyseessä sotarikosselvitys, niin sitten pitäisi myös osata vastata, oliko niitä vai eikö niitä ollut. Sitä vastaustahan ei suoranaisesti tullut. Jätettiin edelleen epäilys.
Suomalaiset SS-vapaaehtoiset kotiutettiin keväällä 1943. Edelleen elossa on kahdeksan SS-Divisioona Wikingissä palvellutta suomalaista vapaaehtoista. Heidän osaltaan selvityksen lähteissä ei ole mainintoja osallistumisesta väkivaltaisuuksiin.
Pekka Kääriäisen isä haavoittui kolme kertaa SS-komennuksen aikana.
– Isän kommentit olivat, että he olivat nähneet kyllä, että saksalaiset ovat juutalaisia ja muita huonosti kohdelleet. Mutta, että se on järjestelmässä, siitä ei varmasti ollut tietoa, keskitysleireistä puhumattakaan.
Pietarinkadun Oilers ry:n perustaja Robert Nyman kertoo Iltalehdelle, että Pietarinkadun Oilers tarjoutui maksamaan hautajaiset, sillä Matti Nykänen on vuosien varrella osallistunut järjestön hyväntekeväisyystempauksiin.
Oilersien mukaan Matti oli hyväntekijä, joka oli aina valmis auttamaan apua tarvitsevia yhdessä Pietarinkadun Oilersien kanssa. Nyt Oilersit haluavat puolestaan auttaa Matin perhettä surun keskellä.
– Emme kommentoi asiaa enempää ja toivomme rauhaa Matin läheisille, Pietarinkadun Oilersin kunniapuheenjohtaja Mato Valtonen ilmoittaa tiedotteessa.
Matti Nykäsen omaiset ovat ilmoittaneet, että hautajaiset vietetään perheen kesken Jyväskylässä.
Pietarinkadun Oilers perustettiin vuonna 1989 Sleepy Sleepers -yhtyeen jäsenten jääkiekkojoukkueeksi. Ensimmäisen hyväntekeväisyysottelunsa se pelasi vuonna Lahdessa vuonna 1990.
Pietarinkadun Oilersin ottelut ovat show-tapahtumia, joissa Oilers voittaa aina. Otteluissa ovat esiintyneet monet huippujääkiekkoilijat, kuten Jari Kurri, Teemu Selänne ja Esa Tikkanen.
Eurooppalaisten ei kannata hankkia Huawein tai vastaavan kiinalaisen valmistajan teknologiaa ainakaan kriittisiin kohteisiin. Muuten voi joutua Yhdysvaltain hampaisiin.
Näin varoittaa Yhdysvaltain Euroopan Unionin suurlähettiläs Gordon Sondlanduutistoimisto Bloombergin mukaan.
– En näe mitään syytä tehdä kauppaa kiinalaisten kanssa, koska heillä on valmius manipuloida ja vakoilla asiakkaitaan, Sondland sanoi.
Sondland kehottikin suoraan Euroopan maita hankkimaan suomalaista tai muuta skandinaavista verkkoteknologiaa kiinalaisen sijaan.
Hän viittasi lakiin, joka pakottaa Kiinassa yksityiset yritykset tekemään yhteistyötä hallituksen tai tiedustelupalvelun kanssa.
Sondlandin mukaan Yhdysvaltoja huolettaa lisäksi se, mitä kaikkea tietoa myös Yhdysvalloista sen kumppani- ja liittolaismaiden kautta voisi joutua kiinalaisiin käsiin.
Varoituksista piittamattomalla yrityksellä saattaa olla edessään hankaluuksia tehdessään kauppaa amerikkalaisfirmojen kanssa, Sondland varoitti.
