Öljy-yhtiö Neste on yhä vähemmän öljy-yhtiö.

Vaikka venäläinen raakaöljy virtaa Porvoon jalostamon putkistoissa, yhtiö tekee voittonsa valtaosin uusiutuvilla polttoaineilla.

Vielä viime vuonna puhuminen öljy-yhtiöstä oli perusteltua. Öljytuotteet tekivät voitosta noin puolet ja uusiutuvat toisen puolen. Nyt tilanne on muuttunut. Valtaosa voitosta tulee uusiutuvasta dieselistä ja enää neljännes fossiilisista öljytuotteista.

Viime syksynä aloittanut toimitusjohtaja Peter Vanacker uskoo, että osuuden kasvu jatkuu.

– Vaikea sanoa, mutta jos voitoista nyt yli kaksi kolmasosaa tulee uusiutuvista, niin ehkä osuus voi kasvaa neljään viidesosaan - mutta kukapa tietää.

Neste päätti joulukuussa kymmenen vuoden ikäisen Singaporen jalostamonsa reippaasta laajentamisesta. Uusiutuvaa polttoainetta tehdään jopa 1,3 miljoonaa tonnia eli tuotanto yli kaksinkertaistuu, kun laajennus valmistuu vuoden 2022 alussa.

Jalostamon laajentaminen 1,4 miljardilla eurolla kertoo horjumattomasta uskosta uusiutuvaan dieseliin.

Vailla vertailukohdetta

Inderesin energia-alan analyytikko Petri Gostowskin mukaan Neste on kehittänyt uusiutuvan dieselin valmistuksessa jo niin pitkän etumatkan, että maailmasta on vaikeaa löytää yhtiölle selkeää vertailukohtaa. Osakeanalyytikolle vertailukohdan puuttuminen on haaste.

– Kukaan muu ei ole saanut tässä mittakaavassa toimimaan vastaavanlaista uusiutuvien polttoaineiden valmistusta, Gostowski päivittelee.

Vanacker sanoo Nesteen olevan ainoa maailmanlaajuisesti toimiva uusiutuvan polttoaineen toimittaja. Markkinaosuus on 50 prosenttia. Hänen mukaansa markkinoilla ei ole aseman uhkaajia ainakaan tällä hetkellä.

– Suurin uhka on siinä että laitoksemme eivät toimisi, mutta ainakin viime vuonna ne ovat toimineet erinomaisesti.

Toisen sukupolven uusiutuvaa dieseliä valmistetaan muun muassa elintarviketeollisuuden jäterasvoista. Vanackerin mukaan tätä raaka-ainetta maailmassa riittää varmasti, vaikka alalle tulisikin uusia toimijoita sitä hyödyntämään.

Uusiutuvat pelastavat jopa sähköautoilta?

Edes autoliikenteen vauhdilla etenevä sähköistyminen ei saa bensan ja dieselin jalostajaa vapisemaan. Nesteessä uskotaan että uusiutuvat polttoaineet voivat olla ratkaisu päästöjen rajoittamisvaatimuksiin. Ja joka tapauksessa “erilaisia ratkaisuja tarvitaan ja ne elävät rinnakkain pitkään”.

Mutta alkaako sähköautojen yleistyminen nakertaa jossain vaiheessa polttoaineiden hintoja? Vanacker ei vastaa kovin suoraan.

– Sähköautoissa on tärkeää kiinnittää huomiota siihen onko sähkö tuotettu kestävästi vai ei. Jää nähtäväksi miten sähköautot vaikuttavat pumppuhintaan. Ja mikä on vaikutus sähkön hintaan.

Mutta samalla kun henkilöautoliikenteen tulevaisuus näyttää yhä sähköisemmältä, Neste katselee taivaalle. Lentokonekäyttöön soveltuvan uusiutuvan polttoaineen tuotanto saa uutta vauhtia kunhan jalostamolinja Singaporessa saadaan käyttöön.

Sen tuotantoa voidaan ruuvata kysynnän mukaan. Tarvittaessa voidaan tuottaa joko 1,3 miljoonaan tonnia uusiutuvaa dieseliä maantieliikenteeseen tai sitten miljoona tonnia polttoainetta lentoliikenteeseen.

– Lentoliikenteen markkinat uusiutuvalle ovat vasta avautumassa, eikä tuotanto vielä ole riittävän suurta, jotta hinta olisi kilpailukykyinen, Inderesin Gostowski sanoo.

Norjasta on jo tullut Nesteen kannalta tärkeä avaus. Norja on päättänyt että ensi vuonna Norjassa toimivien lentoyhtiöiden on käytettävä 0,5 prosenttia uusiutuvaa polttoainetta.

Lentoliikenteen päästörajoitukset uusi kultakaivos

Lentoliikenteessä käytettävän polttoaineen kulutus kasvaa parin prosentin vuosivauhdilla. Ala on kuitenkin sopinut että liikennemäärien kasvusta huolimatta päästöt rajoitetaan vuoden 2020 tasolle.

Vanackerilla on valmis näkemys: Lentoyhtiöt tarvitsevat väistämättä Nesteen apua päästäkseen tavoitteeseensa.

– Olemme jo valmiita tulemaan markkinoille. Tämä voi olla meillä erittäin hyvä mahdollisuus koska, lentoyhtiöillä ei ole muuta ratkaisua jos aikovat päästä asettamaansa tavoitteeseen päästöjen rajoittamisessa.

Uusiutuva lentopolttoaine on vasta tiensä alussa, mutta odotukset ovat suuria.

– Se merkitys voi nousta yhtä suureksi kuin uusiutuvan dieselin.

Öljyteollisuudessa harva yhtiö kiittelee kiristyviä päästörajoituksia, mutta nykymuotoiselle Nesteelle ne ovat hyviä uutisia. EU:n RED II -direktiivillä sovitaan liikenteen päästöjen rajoittamisesta vuoteen 2030 asti.

Tänään eduskunta puolestaan sinetöi pykälät, joilla biopolttoaineiden osuus tieliikenteessä nousee 30 prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Nesteessä linjaa ei ainakaan pahoitella.

Haminassa Maasotakoulun jääkärikomppanian alokkaat ovat asettuneet lounaalle metsän keskelle. Tällä kertaa vieressä ei laula soppatykki, eikä lämmintä ruokaa ole metsään varuskuntakeittiöstä tuotu.

Sen sijaan jokainen varusmies kaivaa repustaan lounaspussin, jonka he ovat aamulla saaneet mukaansa.

Muonapakkaus 2: täysjyväruisleipää 50 gr, kinkkupasteijaa 50 gr, minttusuklaaproteiinipatukka 61 gr, suolapähkinöitä 50 gr, soft drink (cola) 45 gr, soft drink (sitrus) 45 gr. Pussin paino 300 grammaa. Energiaa 1 125 kilokaloria.

Puolustusvoimat kokeilee viidessä eri varuskunnassa uudenlaista lounasmallia. Kolmena päivänä viikossa perinteinen lämmin maastolounas korvataan lounaspussista löytyvillä aineksilla. Niitä ei lämmitetä tai mitenkään valmisteta, vaan ruoat syödään sellaisenaan.

Kokeilu kestää kaikkiaan neljä viikkoa. Viimeinen pussimuona-ateria on nautittu tänään torstaina.

– Tarkoitus on selvittää, pystytäänkö tällaisella maastolounaalla tehostamaan koulutuksen ajankäyttöä, onko sillä vaikutuksia koulutustavoitteiden saavuttamiseen ja sotilaan toimintakykyyn koulutuspäivän aikana, kertoo Haminassa reserviupseerikoulu RUK:n komentaja eversti Jouko Rauhala.

Toiveessa oikeaa ruokaa

Lappeenrantalainen alokas Totti Jämsen astui palvelukseen tammikuussa Maasotakoulussa Haminassa. Hän on päässyt kokeilemaan jo kaikkia eri sisältöisiä pusseja. Hänellä on niistä selvä mielipide.

– Syömisen määrä ei ole välttämättä ole niin reilu, että nälkä lähtisi, mutta luulisin, että kalorimäärät pitävät miehen liikkeessä, kertoo Jämsen.

Lämmintä ruokaa Jämsen ei vielä ole metsässä saanut kertaakaan. On siis hieman hankala verrata, onko lämmin vai kylmä ruoka parempaa.

– Jaksaisi varmasti paremmin, jos saisi oikeata ruokaa, oli se sitten kiinteätä ruokaa tai keittoa.

Jämsenin neljän viikon kokemuksella koko lounaspussi kannattaa syödä tyhjäksi, koska muuten ei metsässä pärjää. Yleensä hän syö kaiken. Jos yli jää esimerkiksi välipalapatukka, hän nauttii sen myöhemmin iltapäivällä.

Toisinaan osa pussista jää syömättä ajanpuutteen vuoksi.

– Eilen tuli niin kiire, että jäi puoli pussia syömättä, kertoo Totti Jämsen.

1 000 kilokaloria pussissa

Kaikkiaan lounaspusseista pääsee nauttimaan yli 2 000 varusmiestä. Pääesikunnan koulutusosastolta everstiluutnantti Markku Lämsä kertoo, että lounaspussin nauttiminen mahdollistaa lounastauon pitämisen silloin, kun se koulutuksen kannalta on järkevintä.

Pussien sisällöstä vastaa Leijona Catering oy. Viestintäpäällikkö Jonna Myllykankaan mukaan lounaspussin sisältö on suunniteltu niin, että sen energia- ja kalorimäärä vastaa varuskuntaravintolassa valmistettuja maastoaterioita ja varuskuntaravintolassa tarjoiltavaa ateriaa. Yhden pussi energiasisältö on noin 1 000 kcal/pussi.

– Pussien sisältö koottiin erilaisista leipätuotteista, liha- kala- tai kasvislevitteistä, proteiinipatukoista, urheilujuomista, suklaasta ja pähkinöistä, kertoo Myllykangas.

Vanhastaan lämmin ruoka on tuotu maastoon varusmiehille lämpöastioissa. Silloin koulutettavien joukko pitää saada tiettyyn paikkaan metsässä juuri sovittuun aikaan. Varusmiehet ovat ehkä joutuneet harjoituspaikalta kulkemaan maastoruokailuun pitkän matkan ja kenties odottamaan ruoka-ajoneuvon saapumista. Senkin ajan voisi Markku Lämsän mukaan käyttää taisteluharjoituksiin.

Ruoan jakaminenkaan ei aina suju toivotulla tavalla.

– Varsinkin talvisaikaan on vielä käynyt niin, että ensimmäiset ruokailijat saavat lämpimän aterian, mutta viimeiset ovat joutuneet syömään jo kylmettynyttä keittoa, sanoo everstiluutnantti Markku Lämsä.

Pasteija naurattaa

Haminan alokkaat eivät selvästikään suhtaudu lounaspusseihin kovin vakavasti vaan syövät mitä tarjolla on. Yhdellä lounastauolla he äänestivät tuubipasteijoista. Tonnikalapasteijasta piti vain kolme alokasta kymmenestä.

Jämsen itse pitää kinkkupasteijasta enemmän kuin tonnikalapasteijasta. Tonnikala- ja kinkkupasteijan lisäksi makuna voi olla myös kasvispasteija.

– Nämä pasteijat ovat kyllä sellaisia, että kun nälkä on, niin kyllä ne menee, naurahtaa Totti Jämsen.

Vieressä alokas Aki Eskola vetää pasteijaa näkkileivän päälle.

– Ihan hyvää.

Pussissa olevat välipalapatukka ja pähkinät saavat varusmiehiltä hyvät arvosanat, ja he pitävät niitä tervetulleina. Urheilujuomajauhe pitää sekoittaa varusmiesten mukanaan tuomissa pulloissa olevaan veteen, jolloin juoman voi nauttia myös harjoituksen aikana.

Lähistöllä lounaalla on myös RUK:n komentaja eversti Jouko Rauhala.

– Kyllä minä olen tuon alokas Jämsenin kanssa samaa mieltä, että kinkkupasteija on parempaa kuin tonnikalapasteija, sanoo Rauhala.

Rauhala muistuttaa, että tarkoitus on nauttia kaikki pussissa oleva ruoka harjoituksen aikana. Jos esimerkiksi pähkinät eivät heti maistu, ne voi laittaa taskuun ja popsia vaikka tunnin kuluttua.

– Silloin suunniteltu kokonaisenergiamäärä tulee syödyksi. Kyllä se maukas päivällinen sitten illalla odottaa varuskuntaravintolassa.

Lounaspussien avulla ruokailu sujuu selvästi ripeämmin kuin siten, että se jaettaisiin jokaiselle varusmiehelle erikseen paikalle tuoduista lämpöastioista.

– Tarkoitus on, että varusmiespalveluksessa käytettävissä oleva aika saadaan käytettyä tehokkaasti, sanoo RUK:n komentaja eversti Jouko Rauhala.

Nyt kerätään kokemuksia

Alokas Totti Jämsen kertoo pohtineensa, onko pussimuona kalliimpaa kuin paikan päälle metsään lämpöastioissa tuotu ruoka.

– Jos tämä on taloudellisesti parempi ratkaisu, niin kyllä minä näen, että tämä voisi toimia jatkossakin Puolustusvoimien käytössä, kertoo Jämsen.

Pääesikunnan koulutusosaston everstiluutnantti Markku Lämsä kertoo, että hinta on laskettu.

– Niissä ei ole oikeastaan minkäänlaista hinta-eroa. Varsinkin, kun lasketaan maastoajoneuvojen polttoainekulu mukaan.

Lounaspussikokeilu alkoi 15.1.2019 ja loppuu tänään torstaina. Neljän viikon aterioista palautetta antavat sekä varusmiehet että kantahenkilökunta.Saatujen kokemusten pohjalta Puolustusvoimat miettii, kannattaako lounaspusseja jatkossa käyttää tai pitäisikö niiden koostumusta muuttaa.

– Pohdimme myös, voisiko lounaspussi olla vaihtoehto lounaalle esimerkiksi vartiointitehtävässä, jonne lounaan tuominen on hankalaa. Tässä on monta eri vaihtoehtoa, johon tätä voitaisiin hyödyntää.

Lämsä kertoo, että Puolustusvoimat on muuttamassa varusmiesten koulutusohjelmaa. Lounaspussi on isossa kokonaisuudessa vain yksi pieni osa. Uudistuneessa koulutusohjelmassa viikko on jaettu niin, että tiistai, keskiviikkoa ja torstai ovat viikon tärkeimmät ja keskeisimmät koulutuspäivät.

– Maanantai on pitkälti valmistautumista ja huoltoa. Perjantai on palautetta, analysointia, arviointia, liikuntaa ja muuta kevyempää palvelusta, kertoo Pääesikunnan koulutusosaston everstiluutnantti Markku Lämsä.

Kokeilussa mukana kuusi erilaista lounaspussia. Yksi niistä on tarkoitettu varusmiehille, joilla on jonkinlainen ruoka-aineallergia.

Lue seuraavaksi: Tällainen on varusmiehen uusin vakiovaruste – inttirolex komeilee nyt lähes jokaisen varusmiehen ranteessa

Yhdysvaltain presidentin pitämä, vuotuinen liittovaltion tilaa käsittelevä puhe on mediatapaus, jonka aikana voi tapahtua mitä tahansa.

Puhe on toki poliittinen linjanveto, mutta kuulijoiden reaktioita, välihuutoja ja presidentin sanattomia viestejä seurataan vähintään yhtä tarkasti kuin puheen sisältöjä.

Nämä asiat jäivät mieleen Donald Trumpin varhain aamulla Suomen aikaa pitämästä puheesta.

1. Vino solmio

Kun presidentti käveli kongressisaliin, kaikkien huomio näytti kiinnittyvän yhteen asiaan: punaiseen solmioon, joka oli sujahtanut vinoon takin alle.

Sana solmio nousi Twitterissä jo käytetyimpien aihesanojen joukkoon Yhdysvalloissa.

– Hänen kravattinsa yrittää piiloutua, twiittasi Pod Save America -podcastin juontaja Jon Lovett.

Moni twitter-koomikko myös innostui kutsumaan solmiota termillä crooked (kiero). Samaa sanaa Trump käyttää mielellään entisestä presidenttikilpakumppanistaan Hilary Clintonista.

– Uutinen: presidentin kravatti on jälleen suorassa, twiittasi Greg Chandler.

2. Nancy Pelosin pelottava hymy

– Mutta meidän pitää torjua poliittisen koston ja vastustamisen politiikka ja omaksua ne rajattomat mahdollisuudet, jotka liittyvät yhteistyöhön, kompromisseihin ja yhteiseen hyvään, sanoi presidentti Trump.

Presidentin takana seissyt kongressin demokraattipuhemies Nancy Pelosi alkoi taputtaa. Näyttää siltä, kuin Trump tuntisi Pelosin tuijotuksen niskassaan. Trump kääntyy. Pelosi suo hänelle historiallisen sarkastisen hymyn.

Internetmaailmaan uusin meemi oli syntynyt.

Pelosin reaktioita seurattiin erityisen tarkkaan, sillä tämä oli Trumpin ensimmäisen esiintyminen kongressissa sen jälkeen kun edustajainhuome siirtyi demokraattien haltuun.

Pelosin reaktioiden odotettiin kertovan jotain kongressin ja Trumpin uudesta suhteesta sekä tulevasta kahdesta vuodesta. Pitkän linjan poliitikon tavoin Pelosi käytti tilanteen hyväkseen.

Vaikka osa piti Nancy Pelosin reaktiota lapsellisena, jatkossa lienee turvallista viitata vuoden 2019 liittovaltion tila -puheeseen sanomalla: "Se oli silloin kun Pelosi hymyili".

3. Yhdysvaltain "täpärä pelastuminen sodalta"

Yksi puheen kiistanalaisimmista osuuksista oli presidentti Trumpin lausunto Pohjois-Korean tilanteesta.

– Jos minua ei olisi valittu Yhdysvaltain presidentiksi, me olisimme mielestäni juuri nyt isossa sodassa Pohjois-Korean kanssa.

Väite on erikoinen, koska Yhdysvaltojen ja Pohjois-Korean välejä kiristi runsas vuosi sitten nimenomaan Trumpin oma raju kielenkäyttö, huomauttavat sanomalehti the Washington Postin faktantakastajat.

Vaikka "pieni rakettimies" ei enää vilahtelekaan Trumpin twiiteissä, lehden mukaan Pohjois-Korean uhka ei ole väistynyt.

Trump tapasi viime kesänä Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin ja allekirjoitti hänen kanssaan ydinaseita koskevan asiakirjan. Washington Postin mukaan Pohjois-Korea on kuitenkin jatkanut ydinohjelmaansa tästä huolimatta.

4. Totuuksia vai vaihtoehtoisia totuuksia?

Lausunto Pohjos-Koreasta ei ollut ainoa asia, joka sai faktantarkistajat varpailleen. Washington Post totesi, että Trump käyttää – esimerkiksi työllisyydestä ja siirtolaisuudesta puhuessaan – samoja, useasta vääriksi todistettuja väitteitä.

Ennen kuulemattomia vääriä väitteitä puheessa oli vähemmän.

Verkkolehti Politico puolestaan tarkisti 15 väitettä, joista 12 oli joko epätarkkoja, liioiteltuja tai irrallaan asiayhteydestä. Monesti kyse oli luvuista ja niiden käytöstä. Trump väitti esimerkiksi, että useampi nainen tekee töitä Yhdysvalloissa kuin koskaan ennen.

Tämä pitää paikkansa siinä mielessä, että myös Yhdysvaltojen väkiluku on kasvanut.

Olennaisempaa olisi kuitenkin kertoa, mikä on naisten osuus työvoimasta. Se on nykyään noin 57,5 prosenttia – vähemmän kuin se oli vuosituhannen alkupuolella, Politico kirjoittaa.

5. Valkoasuiset naiset

Moni kongressin naisedustajista otti presidentin vastaan valkoisiin pukeutuneena. Sen tulkittiin olevan vastalause esimerkiksi Trumpin aiemmin laukomiin naisvihamielisiin kommentteihin.

Washington Postin haastattelema kirjailija Rebecca Boggs Roberts piti valkoisen värin valintaa kunnianosoituksena amerikkalaisille naisasianaisille sekä keinona saada median huomio heidän tapaansa. Lue lisää kongressin valkoisista naisista täältä.

6. Yhteisen sovun hetket

Trump oli silmin nähden mielissään, kun demokraattinaiset hurrasivat seisten, kun hän puhui siitä, miten naiset ovat saaneet suuren osan uusista työpaikoista vuonna 2018.

– Teidän ei pitänyt tehdä noin, sanoi hymyilevä Trump ja sai palkkioksi yhteisnaurun.

– Älkää vielä istuko, sillä te pidätte seuraavasta kohdasta, Trump jatkoi naurattamistaan. Sitten hän onnitteli kongressia siitä, että siellä on enemmän naisia kuin koskaan ennen.

Tästä hänet palkittiin USA, USA -kuorohuudoilla. Hetken tunnelma oli jopa lämmin.

Mutta jo huutokuoron aikana Nancy Pelosin hymy muuttui väkinäiseksi.

Lue myös:

Analyysi: Trump ojensi yhteistyön kättä demokraateille, mutta samalla piti kiinni muurista ja arvosteli "järjettömiä tutkintoja"

Video: Trump nosti puheessaan esiin naisten aseman – Somessa kiinnostivat naisedustajien valkoiset asut ja Nancy Pelosin sarkastiseksi tulkittu taputus

Monivammaisella Pirkko Martikaisella on seitsemän vuoden kokemus asumisesta palvelukodeissa. Niistä viimeiset vajaat viisi on kulunut turkulaisessa palvelukoti Nukkumatissa.

Martikainen otti yhteyden Yleen, jotta pääsisi kertomaan hoivapaikkaansa liittyvistä huolistaan. Ylen selvitykset ovat paljastaneet useita ongelmia niin Esperin, Mehiläisen kuin Attendon hoivakodeissa.

Martikainen sanoo muuttaneensa hyvään hoivakotiin, jonka palvelutaso romahti sen jälkeen, kun se myytiin Mehiläiselle.

Yrityskauppa tehtiin vuonna 2016, kun Mehiläinen osti Mainio Vireen liiketoiminnan. Samalla hoitokodin nimi muuttui Mainiokoti Nukkumatiksi.

Jo yrityskaupan yhteydessä hoitajat ilmaisivat huolensa muun muassa työvoiman riittävyydestä. Nyt samaa huolta kantaa ainakin yksi asiakas, Pirkko Martikainen.

Ennen oli moni asia paremmin

Pirkko Martikainen sanoo, että asukkaan elämä hoivakodissa oli ennen omistajanvaihdosta kaikin puolin erilaista.

Ajateltiin, että on parempaa, kun Mehiläinen tulee, mutta kyllä se on juuri päinvastoin. Pirkko Martikainen

– Henkilökuntaa oli tarpeeksi ja ruokakin oli parempaa. Se on mennyt alaspäin kuin lehmän häntä. Ihmisillä oli aikaa asukkaille, eivätkä he olleet niin stressaantuneita kuin nyt, hän kuvailee.

Nyt Martikainen kantaa huolta myös hoitajien jaksamisesta.

– On ollut ihan kauheaa katsella sivusta, kun ihmiset vetävät itsensä ihan piippuun. Ei kerta kaikkiaan kukaan jaksa niin paljon.

Martikainen odotti palvelutason parantuvan.

– Ihmisellä on aina toivomus paremmasta. Ajateltiin, että on parempaa, kun Mehiläinen tulee, mutta kyllä se on juuri päinvastoin.

Epämiellyttävä ennätys

Pirkko Martikainen on monivammainen ja tarvitsee ympärivuorokautista hoitoa.

– Olen tietysti hankala hoidettava, kun aina tarvitaan kaksi auttamaan, mutta sen takia minä tänne tulinkin. Ilmoitettiin, että täällä on tarpeeksi hoitajia.

Martikainen kuvailee, että arjessa huono hoito näkyy ja tuntuu monin tavoin.

– Eilen minulle tuli uusi ennätys, kun olin kaksi ja puoli viikkoa pesemättä. Jokainen voi miettiä, mitä se olisi omalla kohdalla. Kukaan ei koiraansakaan pitäisi sellaisessa tilanteessa.

Olen tietysti hankala hoidettava, kun aina tarvitaan kaksi auttamaan, mutta sen takia minä tänne tulinkin. Pirkko Martikainen

Martikainen sanoo, ettei apuakaan saa heti, kun sitä odottaa aina kymmenen muutakin ihmistä. Kelloa saa soittaa pitkään.

– En saa ruokaa ja jos saan, niin se on monta kertaa ala-arvoista. En olisi ikinä voinut kuvitella joutuvani tällaiseen tilanteeseen, että likaisena ja nälkäisenä saan odotella hoitajia, Martikainen sanoo.

Hoivakoti Nukkumatin omistavan Mehiläisen hoivapalveluiden johtaja Niklas Härus sanoo, että kaikki toiminnasta saatava palaute otetaan vakavasti.

– Nukkumatissa on tehty hyvää työtä tähän päivään asti, Härus sanoo.

Hoitajamitoitus on hänen mukaansa Nukkumatissa täyttynyt. Pirkko Martikaisen kokemus huonontuneesta hoivasta aiotaan Häruksen mukaan selvittää.

– Tähän täytyy ehdottomasti puuttua. Meille etusijalla on asukkaidemme hyvinvointi.

Hoitajat ja johtajat vaihtuvat

Pirkko Martikainen painottaa, ettei syytä tilanteesta hoitajia.

– Hoitajat haluaisivat parantaa tilannetta, mutta moni pelkää ilmeisesti puhua työpaikan menettämisen pelossa ja sehän on ihan ymmärrettävää.

Sitä Martikainen harmittelee, että palvelukodin henkilökunta vaihtuu tiuhaan.

– Viimeisen vuoden aikana täältä on lähtenyt kymmenen todella pätevää hoitajaa pois. Ainakin yksi kertoi lähtevänsä siksi, ettei ollut saanut koulutusta sellaiseen työhön, jossa ihmisille vain nopeasti heitetään ruoka eteen ja heidät pestään, jos pestään.

Hoitajia on Martikaisen mukaan liian vähän.

– On ammattitaidottomia ja opiskelijoita. Yhtenä päivänä kaksi opiskelijaa oli vastuussa koko talosta. Sehän on lainvastaista.

Pienen ajan sisällä hoitokodissa on ollut myös monta johtajaa. Pirkko Martikaisen mielestä he eivät ole puuttuneet epäkohtiin, joista asiakkaat ovat heille kertoneet.

Osalle johtajista asukkaat ovat antaneet lempinimiä.

– Yhtä edellistä johtajaa kutsuimme teflonmieheksi, kun hän ei ottanut mitään kantaa. Sai puhua mitä vaan, niin kaikki liukui kuin teflonpannussa.

Edellinen johtaja jaksoi Martikaisen mukaan työssään kaksi kuukautta. Nykyinen hoitaa samanaikaisesti useampaa palvelukotia.

– Sen voi kuvitella, millainen tilanne silloin on, Martikainen sanoo.

Omistaja sanoo kantavansa vastuun

Pirkko Martikaisen mielestä Mehiläinen ei ota asioihin ja palautteisiin kantaa.

– Aina vedotaan Helsingin päähän, että siellä kielletään tekemästä mitään korjauksia, uudistuksia tai parannuksia. Se on jo vitsi asukkaiden ja hoitajien kesken.

Meidän täytyy selvittää henkilökunnan toimintaa ja katsoa onko jotain korjattavaa.  Suihku kahden viikon välein ei ole normaalia. Niklas Härus

Niklas Härus sanoo, että palautteita kuunnellaan. Hän kommentoi myös Martikaisen kokemusta kahden ja puolen viikon pesemättömyydestä.

– Asukkaiden hygieniasta pidetään kyllä hyvää huolta joka tilanteessa. Tässä meidän täytyy selvittää henkilökunnan toimintaa ja katsoa onko jotain korjattavaa. Suihku kahden viikon välein ei ole normaalia.

Toivon todellakin, että puheista tulisi tekoja, eivätkä ne jäisi pelkiksi turhiksi lupauksiksi. Pirkko Martikainen

Härus painottaa, että jokaisen asiakkaan kohdalla on toteuduttava laadukas, yksilöllinen ja hyvä hoiva.

– Me kannamme siitä vastuun. Nyt täytyy käydä läpi henkilökunnan ja asukkaiden kanssa se, mihin täytyy tässä puuttua.

Pirkko Martikainen toivoo, että tilanne paranisi sekä hänellä että kaikilla muilla.

– On häpeä, että Suomen kaltainen hyvinvointivaltio hoitaa vanhuksensa näin huonosti. Toivon todellakin, että puheista tulisi tekoja, eivätkä ne jäisi pelkiksi turhiksi lupauksiksi.

Keskustele aiheesta jutun alla. Keskustelu on auki keskiviikkona kello 22 saakka.

Lue lisää:

Jopa 15 vanhuksen epäillään kuolleen laiminlyöntien vuoksi – Esperiä syyttävä omainen: “Oli pitkään tunne, että jotain vakavaa tapahtuu”

Vanhustenhoidon ongelmat keskittyvät yksityisiin yrityksiin – Julkisesta puolesta tehdään selvästi vähemmän ilmoituksia

Paavi Franciscus myönsi tiistaina, että katolisen kirkon papit ja piispat ovat käyttäneet seksuaalisesti hyväkseen nunnia. Samalla paavi kertoi olevansa sitoutunut lopettamaan nunnien hyväksikäytöt.

Hän puhui asiasta lentokoneessa pidetyssä lehdistötilaisuudessa paluulennolla Abu Dhabista Roomaan.

Viime vuosina katolilaiset nunnat ovat syyttäneet pappeja seksuaalisista hyväksikäytöistä Intiassa, Afrikassa, Euroopassa ja Etelä-Amerikassa. Naisten oikeuksia ajavan #MeToo-liikkeen myötä nunnat ovat saaneet huomiota asialleen.

Nyt kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun paavi tunnusti julkisesti, että osa piispoista ja papeista on syyllistynyt nunnien hyväksikäyttöihin.

– Uskon, että se jatkuu. Ei se mene niin, että se loppuu, kun asia tiedostetaan, Franciscus sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Papit pitivät nunnia seksiorjina

Paavi kertoi, että katolinen kirkko työskentelee hyväksikäyttöjen lopettamiseksi. Hänen mukaansa Vatikaani on pidättänyt virantoimituksesta useita pappeja.

– Tapauksia on yleensä uusissa seurakunnissa ja toisilla alueilla enemmän kuin toisilla. Ne ovat meillä työn alla.

Franciscus kertoi, että hänen edeltäjänsä paavi Benedictus sulki vuonna 2005 sääntökunnan, jonka perustaja ja muut papit olivat pitäneet nunnia seksiorjina.

Sääntökunnat ovat katolisen kirkon yhteisöjä, joiden jäsenet noudattavat elämässään sääntökunnan ihanteita.

Vatikaanin tiedottaja kertoi myöhemmin, että Franciscus tarkoitti ranskalaisen St. Jeanin seurakunnan nunnajärjestöä. Sen perusti isä Marie-Dominique Philippe, joka kuoli vuonna 2006.

Paavin mukaan Vatikaani on parhaillaan sulkemassa toista naisten sääntökuntaa seksuaalisen hyväksikäytön ja korruption takia. Hän ei nimennyt kyseistä järjestöä.

Nunnat joutuivat abortoimaan pappien lapsia

Viime marraskuussa yli puolta miljoonaa katolista nunnaa edustava järjestö UISG arvosteli hiljaisuuden ja salailun kulttuuria, joka on estänyt nunnia kertomasta väärinkäytöksistä. Samalla järjestö kehotti nunnia ilmoittamaan hyväksikäytöistä poliisille.

Viime viikolla Vatikaanin sanomalehden L'Osservatore Romanon naisten aikakauslehti Women Church World kertoi, että hyväksikäytetyt nunnat ovat joutuneet abortoimaan pappien siittämiä sikiöitä.

Lehti kertoi, että nunnat ovat synnyttäneet ja kasvattaneet lapsia, joita papit eivät suostuneet tunnustamaan omikseen.

Lehden mukaan Vatikaanin tietoon tuli jo 1990-luvulla, että papit hyväksikäyttivät nunnia Afrikassa.

Hyväksikäyttöongelma näyttää juurtuneen Vatikaanin ytimeen asti. The New York Times -lehden mukaan Vatikaanin seksuaalisia hyväksikäyttötapauksia käsittelevän viraston henkilöstöpäällikkö Hermann Geissler erosi tammikuussa, kun entinen nunna syytti häntä seksuaalisesta ahdistelusta. Geissler kiisti syytökset.

Katolilainen La Croix -lehti uutisoi paavin kommenteista.

Paljastukset pedofiliaongelmasta alkoivat 1980-luvulla

Paavi Franciscus on kutsunut piispoja eri puolilta maailmaa tässä kuussa järjestettävään huippukokoukseen Vatikaaniin. Kokouksessa on määrä löytää keinoja suojata lapsia pappien harjoittamalta pedofilialta.

Useissa maissa katoliset papit ovat viime vuosikymmeninä hyväksikäyttäneet seksuaalisesti lapsia ja heidän esimiehensä ovat peitelleet rikoksia.

Ensimmäisen kerran katolilaisten pappien tekemät lasten hyväksikäytöt saivat laajaa medianäkyvyyttä 1980-luvulla Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Britannian yleisradioyhtiö BBC:n mukaan 1990-luvulla tietoisuus ongelmasta alkoi kasvaa, kun hyväksikäyttöjä paljastui muun muassa Argentiinassa, Australiassa ja Irlannissa. Vuonna 1995 Itävallassa Wienin arkkipiispa erosi hyväksikäyttösyytösten vuoksi.

2000-luvun alkupuolelle tultaessa katolisen kirkon pappien harjoittama pedofilia oli otsikoissa ympäri maailmaa.

Kirkon tilaama raportti paljasti vuonna 2004, että Yhdysvalloissa yli 4 000 katolisen kirkon pappia oli syytetty seksuaalisista hyväksikäytöistä viimeisen 50 vuoden aikana. Uhreiksi oli joutunut yli 10 000 lasta, joista suurin osa oli poikia.

Vuonna 2009 julkaistun raportin mukaan Irlannin katolilaisissa kouluissa ja orpokodeissa oli esiintynyt runsaasti seksuaalista ja psykologista hyväksikäyttöä.

Vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan Australiassa kymmenet tuhannet lapset olivat joutuneet vuosikymmenten aikana seksuaalisen hyväksikäytön uhreiksi katolisissa kirkoissa, kouluissa ja urheiluseuroissa.

Tulli löysi laboratoriotutkimuksissaan viime vuonna yhdeksästä elintarvikkeesta kohonneita akryyliamidipitoisuuksia. Akryyliamidi tunnetaan syöpäriskiä lisäävänä yhdisteenä.

Tulli kertoo, että kohonneita pitoisuuksia löytyi kuudesta Isosta-Britanniasta ja Saksasta peräisin olevasta keksistä sekä kolmesta Isosta-Britanniasta peräisin olevasta perunalastutuotteesta.

Tulli on antanut kaikista todetuista kohonneista pitoisuuksista maahantuojalle huomautuksen. Huomautuksen mukaan valmistajan on kiinnitettävä akryyliamidipitoisuuksiin huomiota ja ryhdyttävä korjaaviin toimenpiteisiin, jotta EU:n asettamat raja-arvosuositukset täyttyvät.

EU asetti vuonna 2017 akryyliamidipitoisuudelle suositusarvot. Korkeasta akryyliamidipitoisuudesta voi seurata tuotteen hylkääminen mahdollisesti terveyshaittaa aiheuttavana elintarvikkeena.

Akryyliamidi tunnistettiin paistetuista elintarvikkeista 2000-luvun alussa. Yhdistettä muodostuu lähinnä uunissa tai rasvassa paistetuissa, runsaasti hiilihydraattia sisältävissä elintarvikkeissa.

Tulli kertoo analysoineensa viime vuonna akryyliamidia yhteensä 54 valvontanäytteestä. Näistä 33 näytettä oli perunalastuja tai vastaavia napostelutuotteita. Keksejä tutkittiin 19 tuotetta ja näytteenä oli myös yksi aamiaisviljavalmiste ja yksi välipalapatukka. Kaikki tuotteet oli valmistettu Euroopan alueella.

Lue myös:

Uusi EU:n asetus: Ranskanperunat eivät saa enää olla liian tummia – syynä huoli terveysvaikutuksista

Perustulo, universal credit, jotain muuta, mitä?

Suuret ja vähän pienemmätkin puolueet ovat esitelleet tällä vaalikaudella omia sosiaaliturvamallejaan, sillä seuraava hallitus saa todennäköisesti aloittaa sosiaaliturvauudistuksen.

Jaettu näkemys tuntuu olevan, että sille on tarvetta. Päättäjät näyttävät haluavan vähemmän byrokratiaa ja yksinkertaisemman järjestelmän, arvioi Kelan johtava taloustutkija Signe Jauhiainen haastattelussamme syksyllä.

Pääministeripuolue keskusta julkaisi tänään oman sosiaaliturvamallinsa. Esimerkiksi SDP ja kokoomus ovat kertoneet kannoistaan jo aiemmin, mutta keskustan näkemystä on saatu odottaa. Puolueessa on ollut kiistaa paperin sisällöstä.

Ylen tekemä tukikysely näyttää, miten keskusta on asettunut puolustamaan perustuloa. Puheenjohtaja Juha Sipilä on liputtanut kuitenkin samaan aikaan sosiaaliturvan vastikkeellisuuden puolesta.

Keskustan tuore malli on otsikoitu "kannustavaksi perustuloksi".

Mallissa nykyiset, samansuuruiset perusetuudet yhdistetään yhdeksi tueksi, jota keskusta kutsuu perustuloksi. Yhdistettävät etuudet olisivat työmarkkinatuki, peruspäiväraha, minimisairaus-, äitiys-, isyys- ja vanhempainpäiväraha sekä toimeentulotuen perusosa.

Tämä etuus vastaisi nykyisten vähimmäispäivärahojen ja työmarkkinatuen suuruutta. Jos tämä voitaisiin toteuttaa verottomana, olisi tuen määrä keskustan mukaan noin 550–650 euroa kuussa.

Tukea maksettaisiin pienituloisille. Työtulot, tuet sekä verotus yhteensovitetaan siten, että jokaisesta tienatusta lisäeurosta jää tekijälleen käteen ennakoitavissa oleva määrä.

Mallissa on siis käänteisen tuloveron elementti: työ- tai muiden tulojen kasvaessa myös pienituloisuuden perusteella maksettava perustulo pienenee ja liukuu vähitellen kokonaan pois.

Mutta onko mallissa kyse perustulosta?

Sosiaaliturvasta keskusteltaessa puhutaan usein kahdesta jakolinjasta.

Ensin voidaan jakaa tukimuodot vastikkeellisiin ja vastikkeettomiin. Työtön saa työttömyysturvaa vain jos hän hakee töitä, ja tätä tarkoitetaan vastikkeellisuudella. Paljon puhuttu perustulo sen sijaan olisi vastikkeeton sosiaaliturvamuoto, jossa työttömät tai vaikka opiskelijat saisivat etuutta riippumatta siitä, mitä he tekevät tai ovat tekemättä.

Toinen jakolinja kulkee universaaliuuden ja syyperusteisuuden välillä. Nykyjärjestelmässä oikeus saada etuutta perustuu syyhyn: jos joudut työttömäksi, saat työttömyyspäivärahaa tai jos sairastut, saat sairauspäivärahaa – ja niin edelleen. Sen sijaan universaalia etuutta saavat kaikki olosuhteista riippumatta.

Kun puhutaan perustulosta, puhutaan usein vastikkeettomasta, universaalista etuudesta. Siis etuudesta, jonka kaikki saavat "tekemättä mitään". Verotus toki verottaa esimerkiksi vihreiden ja vasemmistoliiton malleissa perustulon pois keski- ja suurituloisilta, mutta periaatteessa etuus "kuuluu" myös heille.

Keskustan sosiaaliturvapaperi kaartelee, kun näihin kysymyksiin kaivattaisiin vastauksia.

Puolueen mielestä "tuensaajan on oltava työelämän käytettävissä kunkin työ- ja toimintakykyisyytensä mukaisesti".

– Eräs perusteltu lähestymistapa olisi toimia samoin kuin ansiosidonnaisen työttömyysturvan osalta, paperissa linjataan.

Kanta osoittaa, että mallissa on vastikkeellisuuden elementti. Yleensä ajatellaan, että tällaista mallia ei voi kutsua perustuloksi, vaikka keskusta niin haluaakin tehdä.

Epäselvää vielä on, millainen elementin kuuluisi olla. Siihen keskusta ei ota kantaa, eikä myöskään mahdollisiin sanktioihin.

Samalla voi huomata, että keskustan mallissa tukea maksettaisiin nimenomaan pienituloisille eli ehtona olisi pienet tulot. Kun tämä yhdistetään siihen, että perustuloa on keskustan mallissa myös aluksi haettava, muuttuu malli syyperusteiseksi.

Sekin sotii perustulon ideaa vastaan.

Näyttää siltä, että puolueen sisäisessä keskustelussa sosiaaliturvasta johto voitti tällä kertaa oman kenttänsä.

Aiheesta voi keskustella klo 17 saakka.

Lisää aiheesta:

Varapuheenjohtaja Kulmuni kommentoi keskustan perustulokiistaa: "Isossa kansanliikkeessä on aina mielipiteiden yhteensovittamista"

Analyysi: Kukaan ei tiedä, mitä keskustalainen "puoliperustulo" tarkoittaa

Keskustan kiista viivästyttää sosiaaliturvamallin valmistumista: kenttä haikailee perustuloa, Sipilä korostaa vastikkeellisuutta

Ylen tukikysely paljastaa kaksi jyrkkää jakolinjaa puolueissa: Sosiaaliturvan vastikkeellisuus ja perustulo

Näin puolueet muovaisivat Johanna Laakson sosiaaliturvaa seuraavalla vaalikaudella – Oman vaihtoehtonsa ovat esitelleet muun muassa demarit, kokoomus ja vihreät

Turussa sijaitsevan Laivasähkötyön toimitusjohtaja Juha Hietarinta ihmettelee viime aikojen uutisointia Lounais-Suomen työttömistä laivanrakentajista. Alueella pitäisi olla jopa tuhat työtöntä metallimiestä, joita kiinnostaisi telakkateollisuus. Asiasta kertoi ensimmäisenä Yle.

– Ihmettelen hiukan tätä, koska omakohtainen kokemus on ihan toinen, Juha Hietarinta sanoo.

Laivasähkö on toiminut telakkateollisuudessa jo vuosikymmeniä sekä kokonaistoimittajana että alihankkijana. Hietarinta sanoo, että yritys etsii parhaillaankin hitsaajia.

– Avoimeen hitsarin paikkaan ei ole tullut yhtään ainoaa hakemusta, Hietarinta ihmettelee.

Soittokierros varsinaissuomalaisiin metallialan yrityksiin vahvistaa Hietarinnan ihmetyksen. Alueen työttömät metallimiehet eivät jostain syystä hae avoinna olevia työpaikkoja.

Apuna kissat ja koirat

Laivojen sisustukseen ja ulkokansiin erikoistuneen NITin toimitusjohtaja Jari Suominen sanoo, että yritys on yrittänyt löytää metallimiehiä suorahakuna, TE-toimiston kautta ja henkilöstövuokrayhtiön kautta – turhaan.

– Sanotaan, että on satoja tai jopa tuhat metallimiestä työttömänä. Se on outoa, koska haettu on kissojen ja koirien kanssa eikä ole löydetty, Suominen sanoo.

Me palkataan kaikki, jotka ovat osaavia ja päteviä. Se ei ole kiinni siitä, mistä he ovat kotoisin. Jari Suominen

Lounais-Suomessa on meneillään ennen näkemätön positiivinen rakennemuutos. Turun ja Rauman telakat sekä Uudenkaupungin autotehdas ovat toimineet vetureina ja luoneet työpaikkoja etenkin Turun seudulle. Vuodesta 2015 lähtien Varsinais-Suomessa on työllistynyt 20 000 ihmistä.

– Kyllä minä väittäisin, että jos on aktiivinen ja haluaa töitä, niin kyllä metallimiehelle tältä seudulta töitä löytyy, Jari Suominen sanoo.

Samaa mieltä on Juha Hietarinta.

– Jos tilastoissa on satoja työttömiä ja he eivät hae avoimia työpaikkoja, jossakin on vikaa.

Hietarinnan mielestä kortistossa on eläkeputkessa olevia, työkyvyttömiä ja niitä, joita ei työnteko edes kiinnosta. Kaikki nämä vääristävät kuvaa todellisista työnhakijoista.

– Viime viikollakin oli tapaus, jossa mies sanoi olevansa kiinnostunut töistä vasta kesän jälkeen eli kun ansiosidonnaiset päivärahat päättyvät.

– Kun tekee urakkaa vuoden verran, sen jälkeen voi olla kaksi vuotta keskipalkalla ansiosidonnaisella. Miksi silloin tekisi töitä, Hietarinta selittää.

Ansiosidonnaista päivärahaa maksetaan enimmillään 500 päivältä.

Onko pulaa työstä vai tekijöistä?

Telakkateollisuuden ja alihankkijoiden mielestä Lounais-Suomessa on siis pulaa osaavista ammattimiehistä, jotka kykenisivät erilaisiin laivanrakennusalan töihin. Samaa mieltä ollaan myös TE-toimistoissa ja ELY-keskuksissa.

Miten sitten on mahdollista, että työnantajat valittavat työvoimapulaa ja työntekijät sitä, että eivät pääse töihin?

– Työllistymisen esteet ovat moninaiset eli työvoiman kohtaanto ei ole mitenkään yksinkertainen juttu, sanoo Varsinais-Suomen TE-toimiston palveluesimies Jukka Vatanen.

Hänen mukaansa Lounais-Suomen alueella on noin tuhat työtöntä, jotka hakevat sellaisia töitä, joissa voisivat ehkä työskennellä laivanrakennusteollisuudessa. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa on tällä hetkellä työttömänä yli sata hitsaajaa.

Kuinka monella metallimiehellä sitten oikeasti on tarvittava ammattitaito ja kunto, jolla pärjää raskaassa teollisuustyössä, se onkin sitten toinen juttu.

– Sellainen karkea arvio on, että ehkä muutama sata vain, Vatanen sanoo.

Ulkomaalaiset vie työt

Työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton Satakunnan aluepäällikkö Jouni Nurmela piti Ylen haastattelussa metallimiesten työllistymisvaikeuksien syynä ulkomaista työvoimaa.

Myös Teollisuusliiton suurimman ammattiosaston eli turkulaisen Teollisuus 49:n puheenjohtaja Antero Palomäki sanoo, että varsinaista työvoimapulaa ei ole.

– En usko. Mieluummin otetaan ulkomailta, mistä saadaan mahdollisimman halvalla joku tekijä.

NITin toimitusjohtaja Jari Suominen kiistää ehdottomasti sen, että työnantaja valitsisi työntekijänsä kansallisuuden mukaan.

– Ei pidä paikkaansa. Me palkataan kaikki, jotka ovat osaavia ja päteviä. Se ei ole kiinni siitä, mistä he ovat kotoisin. Helpompihan meidän on kommunikoida suomalaisten kanssa.

Antero Palomäki puolestaan sanoo, että puheet metallimiesten töitten välttelystä ovat puppua.

– Tuota en allekirjoita. Kun heille tarjotaan kunnolliset työnteon edellytykset, he varmasti hakeutuvat töihin.

Palomäen ammattiosaston jäsenistä on työttöminä yli 400 ihmistä. Kuinka moni heistä sitten voisi työllistyä telakkateollisuuden palvelukseen?

– Puolet todennäköisesti ainakin pienellä lisäkoulutuksella, Palomäki sanoo.

Miksi he eivät sitten työllisty?

– Ei siihen ole mitään syytä löytynyt. Ilmeisesti he haluavat kunnon palkan eivätkä tyydy ihan kymmenen euron tuntipalkkaan, Palomäki pohtii.

Tämä tuntuu aika merkilliseltä, että miksi työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa. Antero Palomäki

Juha Hietarinta kiistää palkkojen polkemisen. Ammattitaito ratkaisee, kun työntekijä palkataan.

– Omalta kohdaltani sanon, että meillä noudatetaan työehtosopimuksia ja maksetaan vähintään sen suuruinen palkka, mitä TES edellyttää.

Ikä ei ole rasite

Sekä työnantaja- että työntekijäpuoli ihmettelevät, miten on mahdollista, että Lounais-Suomen työttömät metallimiehet ja muut laivanrakennusalalle haluavat eivät löydä töitä.

Toisen puolen mielestä töitä ei ole tarjolla. Toinen puoli taas on sitä mieltä, että työ ei kiinnosta.

– Tämä tuntuu aika merkilliseltä, että miksi työntekijät ja työpaikat eivät kohtaa, Antero Palomäki sanoo.

Palomäki pitää yhtenä syynä sitä, että työttömistä 40 prosenttia on yli 50-vuotiaita, joita työnantajat eivät halua.

Laivasähkötyön toimitusjohtaja Juha Hietarinta on toista mieltä – tässäkin asiassa.

– Ikä ei ole kriteeri. Jos on valmiiksi ammattilainen, niin totta kai semmoinen on tervetullut.

Juttua korjattu klo 14.37: Ansiosidonnaista päivärahaa ei makseta kahta vuotta vaan enimmillään 500 päivältä.

Lue lisää:

Työvoimapulaa valittelevat telakat haalivat tekijöitä ulkomailta – Työtön laivanrakentaja kysyy: "Miksi minä en kelpaa?"

Turun teollisuusväki huolissaan työttömistä laivanrakentajista – "Herää epäily, että telakoiden työnantajat haluavatkin tehdä laivat vain halpatyövoimalla"

Telakoiden työvoimaongelmat eivät yllättäneet työministeriä: "Telakoilla viedään sivummalle ja kuiskutellaan asiasta"

Lounais-Suomeen kaivataan lääkäreitä ja rakennusmiehiä – "Tilanne on pahin pitkään aikaan"

Isoäitien lapsenlapsilleen tarjoama hoiva parantaa lastenlasten selviämisen todennäköisyyttä, kertoo Turun yliopiston tutkimus.

Turun yliopiston biologian laitoksen tutkimuksen lähtökohtana oli se, että vaihdevuodet ja hedelmällisen iän jälkeinen pitkä elinikä erottavat ihmisen muista kädellisistä. Syytä tähän ei kuitenkaan ole saatu selville.

Tutkimuksessa käytiin läpi kirkonkirjamerkintöjä, joista selvisi yksityiskohtaista tietoa esiteollisella ajalla eläneiden suomalaisten merkittävistä elämäntapahtumista.

Turun yliopiston biologian laitoksen tutkijat tarkastelivat niin sanottua mummohypoteesia, jonka mukaan ihmisnaaraiden hedelmällisyyden jälkeisen pitkän iän syy on isoäitien mahdollisuus auttaa lastenlapsiaan.

Äidinpuoleinen isoäiti oli tärkeä

Tutkijaryhmä halusi selvittää, miten eri-ikäisten ja erikuntoisten isoäitien läsnäolo vaikutti vuosina 1731–1890 syntyneiden lastenlasten selviytymiseen. Tuohon aikaan elinolot olivat vaikeat ja lapsikuolleisuus suurta.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että 2–5-vuotiaat taaperot selvisivät lähes 30 prosenttia todennäköisemmin, jos äidinpuoleinen isoäiti oli läsnä lapsen elämässä. Tulos vahvistaa tutkijoiden oletusta siitä, että naisten pitkäikäisyys suosii luonnonvalintaa.

Isoäitien hauraus ja terveys vaikuttavat keskeisesti paitsi isoäiteihin itseensä, myös jälkipolviin. Simon Chapman

Yllättävä löydös oli se, että iäkkään tai heikkokuntoisen isänpuoleisen isoäidin läsnäolo oli haitallista. Vaikka tutkijat eivät tutkimuksessa voineet vahvistaa syytä, he uskovat, että saman katon alla asumiseen liittyvä kilpailu heikensi taaperon mahdollisuuksia.

– Vanhempien on mahdollisesti täytynyt jakaa rajalliset voimavaransa heistä riippuvaisten lastenlasten ja isoäitien kesken. Löydös on erittäin tärkeä, sillä se korostaa pitempään terveenä pysymisen merkitystä, Turun yliopiston tohtorikoulutettava Simon Chapman toteaa yliopiston tiedotteessa.

Nykyaika on vähentänyt isoäidin avun merkitystä

Tutkimuksen mukaan isoäidin tuoma hyöty väheni iän myötä, kun isoäitien mahdollisuus lapsen kanssa auttamiseen vähenivät.

Nykyaikana isoäidin merkitys eloonjäännin kannalta ei enää ole yhtä merkittävä, kun lääketiede on auttanut ihmisiä ylittämään niin sanotun eliniän luonnollisen rajan.

Chapmanin mukaan tutkimusten löydökset korostavat terveen ikääntymisen tärkeyttä.

– Isoäitien hauraus ja terveys vaikuttavat keskeisesti paitsi isoäiteihin itseensä, myös jälkipolviin. Ikääntyneiden terveyden parantaminen ja heidän mahdollisuutensa olla läsnä perheidensä elämässä voivat hyödyttää sekä isoäitejä että koko perhettä monin tavoin, Chapman toteaa.

YK:n tutkinnan mukaan Saudi-Arabian viranomaiset murhasivat raa'asti ja suunnitelmallisesti toimittaja Jamal Khashoggin.

Lisäksi Saudi-Arabia häiritsi ja viivästytti vakavalla tavalla Turkin viranomaisten rikostutkintaa maan Istanbulin-konsulaatissa, toteaa YK:n edustaja Agnes Callamard.

Saudi-Arabian johtoa arvostellut Jamal Khashoggi murhattiin lokakuun alussa konsulaatin tiloissa.

Khashoggi katosi mentyään konsulaattiin. Saudi-Arabia myönsi vasta myöhemmin, että Khashoggi joutui henkirikoksen uhriksi.

Callamard oli kolmen asiantuntijan kanssa Turkissa selvittämässä rikosta. Hän kertoo Reutersille, että tutkijoiden läpikäymä materiaali oli karmeaa.

YK:n raportoija sanoo olevansa erittäin huolissaan siitä saavatko Saudi-Arabiassa murhasta syytteessä olevat 11 henkilöä oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin. Viidelle heistä vaaditaan kuolemantuomiota.

Callamard on vaatinut päästä vierailemaan Saudi-Arabiassa.

Saudi-Arabia kiistää, että maan johto olisi tiennyt murhahankkeesta.

Lisää aiheesta:

CNN: Murhatun sauditoimittaja Khashoggin viimeiset sanat: ”En voi hengittää”

Trump: Yhdysvallat pysyy Saudi-Arabian kumppanina, vaikka kruununprinssi onkin saattanut sotkeutua Khashoggin murhaan

Sauditoimittaja Khashoggi oli monikasvoinen – eliittisuvun poika kulki maailmalla Afganistanista Yhdysvaltoihin mutta maksoi lopulta hengellään kuningashuoneen arvostelusta

Britannia eroaa EU:sta 50 päivän kuluttua, ja nyt on päätetty käynnistää uudelleen keskustelut eron ehdoista.

Pääministeri Theresa May ja EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ilmoittivat uusista neuvotteluista tapaamisensa jälkeen tänään torstaina. Epäselväksi jää, mistä osapuolet aikovat neuvotella.

Mayn ja Junckerin lausunto kertaa reunaehdot: May haluaa muuttaa erosopimusta. Junckerin mukaan erosopimus ei ole avattavissa uusille neuvotteluille.

Junckerin mukaan EU voi kyllä neuvotella toisesta paperista eli poliittisesta julistuksesta, joka määrittelee EU:n ja Britannian tulevan suhteen pohjan. Tämä ei kuitenkaan näytä riittävän Maylle eikä Britannian parlamentin alahuoneelle, joka on torjunut erosopimuksen nykymuodossaan selvin lukemin.

Neuvottelut jatkuvat maanantaina, kun brexit-ministeri Stephen Barclay tapaa EU:n pääneuvottelijan Michel Barnier'n Strasbourgissa. Torstai ei tuonut valoa siihen, mistä neuvottelupöydässä aiotaan puhua.

Neuvottelulupaus tarkoittaa kuitenkin sitä, että pääministeri Mayn ei tarvinnut palata Lontooseen täysin tyhjin käsin. Tämä on hieman enemmän kuin Brysselin-matkan annilta odotettiin.

Odotuksia on etenkin EU:n puolelta viritetty mahdollisimman matalalle aina siitä saakka kun Britannian parlamentin alahuone lähetti Mayn takaisin Brysseliin hakemaan "vaihtoehtoisia järjestelyitä" ratkaisulle, jonka tarkoitus on välttää rajatarkastukset Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajalla.

EU on toistanut papukaijan tavoin, että erosopimuksesta ei neuvotella. Odotusarvo oli, että May tulee Brysseliin ja hänelle annetaan pakit.

Odotuksia laski entisestään Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Donald Tuskin eilinen tokaisu, jonka mukaan helvetissä on erityinen paikka niille, jotka ajoivat Britannian eroa ilman minkäänlaista suunnitelmaa siitä, miten se voitaisiin toteuttaa turvallisesti.

Tuskin sanat tulkittiin Britanniassa loukkauksena. Ne antoivat viileät lähtökohdat Theresa Mayn ja Tuskin tapaamiselle torstaina.

Toisaalta ne antoivat Maylle tilaisuuden näyttäytyä brittien kansallisen ylpeyden puolustajana. May sanoi Tuskin tapaamisen jälkeen ottaneensa asian esille Tuskin kanssa.

– Kielenkäyttö ei ollut hyödyllistä ja aiheutti laajaa tyrmistystä Britanniassa, May sanoi, ja kertoi kehottaneensa Tuskia keskittymään siihen, että Britannian ja EU:n välit saadaan pidettyä likeisinä tulevaisuudessakin.

Olemattomien odotusten olosuhteissa Mayn matka olikin eräänlainen torjuntavoitto. Jonkinlainen neuvotteluprosessi on saatu liikkelle. Loukattua kunniaa on puolustettu.

Turun kaupunginjohtaja Minna Arve (kok.) esittää Turun tulevaksi joukkoliikenneratkaisuksi pikaraitiotietä. Näin pitkään keskustelussa ollut liikennöintimuoto on nytkähtämässä hieman eteenpäin.

– Itse ajattelen, että raitiotiehanke ei ole joukkoliikennehanke, vaan todella merkittävä strateginen linjaus koko Turun alueen kehittämisestä pitkälle tulevaisuuteen. Tämä ei ole yhden tai kahden valtuustokauden hanke, vaan tämä määrittää millainen Turun tulevaisuus on, Arve uskoo.

– Raideliikenne on tulevaisuutta. Suomessa kaikki suurimmat kaupungit, jotka kasvavat, esimerkiksi Tampereen seutu ja pääkaupunkiseutu, investoivat raiteisiin. Turun paikka on siinä samasa ryhmässä, Arve jatkaa.

Turun kaupunginhallituksen esityslistan esityksessä ehdotet aan, että Turku aloittaa hanke- ja toteutussuunnitelmat reitille Varissuo-Tiedepuisto-Kauppatori-Matkakeskus-Länsikeskus-Raisio raitiotietasoisesti.

– Hanke- ja toteutussuunnitelmaan menee aikaa. Nyt lähdemme tekemään asemakaavanmuutoksia, katuja ja rakennussuunnnitelmia.

Mukaan tulisi myös Raision kaupunki ja se esitetään myös ehdoksi raitiotien toteutumiselle.

– Se, että tästä tulisi seudullinen ratkaisu on minun mielestäni merkittävää. Raision kaupunki on omissa lausunnoissaan toistaiseksi suhtautunut positiivisesti tähän.

Arve kertoo, että kustannusarvio raitiotieratkaisulle on noin 330 miljoonaa euroa josta valtion osuus on noin 30 prosenttia. Lisävelanotto on todennäköistä. Toisaalta Arve näkee, että se kannattaisi.

– Samalla kun ymmärrän, että tämä on investointipaineisessa tilanteessa iso päätös tehdä, niin tällä päätöksellä pyritään myös vahvistamaan kaupungin kehitystä, kasvua ja houkuttelevuutta. Näin se kaupungille koituva tulovirtakin kasvaisi ja saisimme yksityisen sektorin investointeja nopeammin ja enemmän Turkuun.

Rakentamisesta tehdään vielä uusi poliittinen päätös

Selvitys kahdesta eri vaihtoehdosta valmistui viime vuoden helmikuussa. Selvitys itsessään ei ottanut kantaa siihen, kumpi, raitiotie vai superbussi, olisi parempi vaihtoehto. Viime syksynä tehtiin vielä lisäselvityksiä.

Turun asukasmäärä ja joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat kasvaneet voimakkaasti 2010-luvulla. Matkamäärien ennustetaan kasvavan lähes 30 prosenttia vuoteen 2050 mennessä.

Esitys on kaupunginhallituksen käsiteltävänä ensi maanantaina ja matkaa siitä vielä valtuustoon. Arve tietää, että ehdotus aiheuttaa keskustelua.

– Päätöksentekijöillä on ollut tähän asti erilaisia painotuksia asiaan liittyen. Pelkästään eri ryhmien sisälläkin on erilaisia painotuksia.

Arve muistuttaa, että nyt kaupunginhallitus saa eteensä hankesuunnitelman aloittamisen. Rakentamisesta tehdään vielä erillinen poliittinen päätös. Aikaisintaan raitiotie kulkisi vuonna 2026.

Lue lisää:

SDP varautuu raitiotien ja suberbussien umpisolmuun – esittää uutta vaihtoehtoa joukkoliikenneuudistukseen

Raiteita vai kumipyöriä? Lobbaus kiihtyy joukkoliikenneratkaisua etsivässä Turussa – Lauri Kattelus kiistää jääviytensä

Turku julkaisi uuden raitiotieselvityksen: Superbussi olisi lähes puolet halvempi kuin raitiotie

Raitiotie, superbussi vai ei mitään? – Joukkoliikenteen tulevaisuus nousemassa vaaliteemaksi Turun seudulla

Ratikka nytkähti Turussa taas vähän eteenpäin – valtuusto päätti jatkaa raitiotien suunnittelua

Nordean hallituksen puheenjohtaja Björn Wahlroos aikoo jättää Nordean hallituksen seuraavassa yhtiökokouksessa. Sammon tuleva konsernijohtaja Torbjörn Magnusson on ehdolla Nordean hallituksen johtoon.

Tänä vuonna 67-vuotta täyttävä Wahlroos on ollut Nordean hallituksen jäsen vuodesta 2008 ja puheenjohtaja 2011 alkaen.

Wahlroos on ollut hallituksen puheenjohtaja Sammossa vuodesta 2009 lähtien ja tähän tehtävään hän on saamassa myös jatkoa. Sampo on Nordean selvästi suurin omistaja yli 20 prosentin osuudella.

Wahlroos ei aio kuitenkaan jättää Nordeaa oman onnensa nojaan.

– Tulen luonnollisesti seuraamaan Nordean kehitystä Sammon puheenjohtajan ominaisuudessa, hän sanoo Sammon tiedotteessa.

Nordean pääkonttorin siirtyi Ruotsista Suomeen lokakuussa.

– Olen ylpeä siitä, että olen saanut ohjata Nordeaa läpi suurten muutosohjelmien, mutta nyt haluan tuoda uutta energiaa niiden toteutukseen, Wahlroos sanoo.

Wahlroosin vaikutusvalta ulottuu Suomen taloudessa edelleen laajalle.

UPM-Kymmenessä hän on johtanut hallitusta vuodesta 2008.

Tämän lisäksi hän johtaa hallitusta Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA:ssa, Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlassa ja Mannerheim-säätiössä.

Ifin toimitusjohtaja Magnusson nimitettiin myös Sammon konsernijohtajaksi. Hän aloittaa tehtävässä ensi vuodenvaihteessa, kun nykyinen konsernijohtaja Kari Stadigh jää eläkkeelle. Stadigh kertoo jättäytyvänsä tehtävästään, sillä hän on ollut eläkeiässä jo yli kolme vuotta.

Nordean osakekurssi oli tiedon julkistamisen jälkeen vajaan prosentin ja Sammon runsaan kolmen prosentin nousussa.

Nordean hallitukseen ehdotetaan uudeksi jäseneksi muun muassa Kari Jordania. Hän on johtanut Metsä Grouppia viime vuoteen saakka. Hän on Outokummun hallituksen puheenjohtaja ja Nokian Renkaiden hallituksen jäsen.

Nordean hallituksen puheenjohtajalle ehdotetaan 1,8 prosentin palkkion korotusta. Palkkio nousisi tasan 300 000 euroon. Hallituksen jäsenet ovat saamassa hiukan tuntuvamman korotuksen 3,3 prosenttia jolloin palkkio on 95 000 euroa.

Nimitysvaliokunnan esitykset käsitellään yhtiökokouksessa 28. maaliskuuta.

Saksalainen Bosch ilmoittaa käyttävänsä neljä miljardia euroa autonomisen ajamisen kehitystyöhön vuoteen 2022 mennessä.

Yhtiö sanoo panostavansa tällä hetkellä autojen osittaiseen autonomisen ajamiseen, mutta siirtävänsä painopisteen täysin itsekseen liikkuviin ajoneuvoihin jo ensi vuosikymmenen alussa.

Robert Boschin Suomen toimitusjohtaja Stefan Bergman ei kerro yksityiskohtia, mutta sanoo, että Suomi saattaa hyvinkin olla konsernin tulevaisuudensuunnitelmissa jollakin tasolla mukana.

– Mitään estettä sille ei ole, etteikö se voisi tapahtua tällä Suomessa.

Bosch uskoo robottitaksien ja autonomisten pikkubussien kaltaisten palveluiden disruptoivan eli muuttavan vallitsevaa tapaa, jolla ihmiset liikkuvat. Konserni hakee tämän vuoksi maailmanlaajuisesti tuhansia ohjelmoijia ja tekoälyasiantuntijoita.

Toimitusjohtaja Stefan Bergman kartoittaa parhaillaan Suomen kiinnostavat startup-yritykset ja myös yksittäiset osaajat.

– Minulla on tälläkin hetkellä edessäni muutama kiinnostava case, josta en tietenkään voi puhua. Osa on alkutekijöissään. Muutaman kanssa ollaan konsernin kanssa jo aika pitkällä keskusteluissa. Enempää en voi sanoa.

Käytännössä Suomesta kaivataan ennen kaikkea pieniä yrityksiä Boschin yhteistyökumppaneiksi. Yksittäisiä työntekijöitä taas toivottaisiin töihin joko Saksassa tai muualla sijaitseviin yhtiön tuotekehityskeskuksiin.

– Jos joku vaikuttaa kiinnostavalta, niin pistän tiedon eteenpäin Saksaan ja he arvioivat siellä, onko se kiinnostavaa, Bergman lupaa.

Autojen talvitestaus Lappiin mahdollisesti jo ensi talvena

Boschin Bergman ilmoittaa yhtiön aloittavan ”90 prosentin todennäköisyydellä” ajoneuvojen talvitestauksen Suomen Lapissa jo tulevana talvena.

Boschilla on ollut oma vajaan 500 hehtaarin talvitestauskeskus Pohjois-Ruotsissa. Ongelmaksi on kuitenkin muodostunut, että testausalueesta 80 prosenttia on sijainnut järven jäällä.

– Nyt ilmastonmuutoksen myötä sesonki jää liian lyhyeksi. Kittilä-Levin alue on sesongin pituuden suhteen optimaalinen. Suomen lainsäädäntöhän vielä mahdollistaa autonomisten ajoneuvojen testaamisen julkisilla teillä, toimitusjohtaja Stefan Bergman sanoo.

Omaa testausrataa Bosch ei aio Suomeen rakentaa. Käytännössä testaustoiminta alkaa pienimuotoisena siten, että yhtiö tuo auton kerrallaan ja testaa ajoneuvoja pienellä testausporukalla. Tulevaisuudessa toiminta voi kasvaa.

Bergman muistuttaa, että Lapissa tullaan testaamaan muitakin kuin itsekseen ajavia autoja. Mutta juuri autonomisen autoilun talvitestauksessa siirto Ruotsista Suomeen on perusteltua.

– Kaikkein haastavin autonomisen autoilun ympäristö on se, mitä meillä on kevättalvella Suomessa, eli runsaasti lunta ja aurinko paistaa matalalta. Jos ihminen ei näe kun aurinko paistaa, niin ei näe autokaan.

Autonomiselle ajamiselle odotetaan kovaa kysyntää, sillä henkilöliikenteen arvioidaan International Transport Workers’ Federationin ITF:n mukaan kasvavan vuoden 2015 tasosta vuoteen 2030 mennessä 50 prosenttia. Konsulttiyhtiö Roland Bergerin mukaan jo vuonna 2025 maailmassa liikkuu 2,5 miljoonaa autonomiseen ajamiseen pystyvää pikkubussia.

Ranska on kutsunut Italian-suurlähettiläänsä kotiin neuvonpitoon. Ranskan ulkoministeriön mukaan syynä ovat Italian hallituksen viimeaikaiset "provokaatiot".

– Kuukausien ajan Ranska on ollut toistuvien syytösten, perusteettomien hyökkäysten ja kummallisten väitteiden kohteena, ministeriö sanoo lausunnossaan.

Ministeriön mukaan tällaista ei ole kuultu sitten toisen maailmansodan loppumisen.

On eri asia olla eri mieltä kuin käyttää maiden suhdetta vaaliaseena, ministeriö toteaa. Se kehottaa Italiaa palaamaan ystävällisten suhteiden tielle.

Italia haluaa kolmea asiaa

Italian varapääministeri Matteo Salvini sanoo olevansa valmis tapaamaan Ranskan presidentin Emmanuel Macronin keskustellakseen jännityksen lisääntymisestä maiden välillä.

Hänen mukaansa Italian hallitus ei halua riitaantua Ranskan kanssa.

Salvini kuitenkin vaatii Ranskalta toimia kolmen asian suhteen. Salvinin mielestä Ranskan pitäisi lopettaa siirtolaisten käännyttäminen takaisin Italiaan sekä aikaavievät rajatarkastukset, jotka hidastavat rajaliikennettä.

Lisäksi Salvini vaatii Ranskaa luovuttamaan Italiaan 15 vasemmistomilitanttia, jotka ovat hänen mukaansa viime vuosikymmeninä paenneet Ranskaan.

Ranskan ja Italian suhteita on kiristänyt viime aikoina muun muassa kiistely maahanmuutosta. Italian populistihallitus on halunnut rajoittaa siirtolaisten pääsyä maahan.

Tammikuussa Ranska kutsui Italian suurlähettilään kuultavaksi, kun toinen Italian varapääministereistä, Luigi Di Maio oli syyttänyt Ranskan politiikkaa Afrikassa siirtomaahenkiseksi. Di Maion mukaan se köyhdyttää afrikkalaisia ja ajaa heitä Euroopan rajoille.

Di Maio myös tapasi tällä viikolla Ranskan keltaliivien edustajia. Hallituksen vastainen ryhmä on ilmoittanut aikovansa pyrkiä EU-parlamenttiin. Di Maio sanoi olevansa valmis auttamaan heitä.

Korjattu klo 17.45: Macron on luonnollisesti Ranskan presidentti, ei pääministeri

Aamupalaa mainostetaan päivän tärkeimmäksi ateriaksi, mutta painonhallinnassa se ei näyttäisi auttavan. On jopa viitteitä siitä, että aamiaisella voi olla päinvastaisia vaikutuksia, tuore katsaustutkimus osoittaa. Tutkimuksessa yhdistettiin ja analysoitiin 13 satunnaistetun tutkimuksen aineistot.

Analyysin perusteella aamiaisen lisääminen laihduttajan päivärytmiin on todennäköisesti huono idea, sillä se saattaa vain suurentaa päivittäistä energian saantia ja lisätä painon kertymistä. Vaikutukset ovat varsin pieniä, mutta vuosien varrella ne saattavat kasaantua.

Tutkijat huomauttavat analysoitujen tutkimusten olleen laadultaan varsin kehnoja, joten niiden perusteella ei kannata vetää kovin voimakkaita johtopäätöksiä. Vaikka näyttö onkin heikkoa, tulokset viittaavat siihen, ettei laihduttajien todennäköisesti kannata alkaa nauttia aamiaista, jos he eivät niin ole aikaisemmin tehneet.

Vaikka aamiainen ei auttaisi painonhallinnassa, sillä voi olla vaikutuksia terveyteen muilla tavoin. On muun muassa viitteitä siitä, että aamupalan nauttivat sairastuvat tyypin 2 diabetekseen muita harvemmin. Tutkimuksista on kuitenkin vaikea erotella muiden elintapojen ja muuttujien vaikutukset.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä.

SuomiLOVEN konseptiin kuuluu että puoliso, perheenjäsen tai hyvä ystävä yllättää jonkun hänelle erityisen merkityksellisen ihmisen. Jenni Pääskysaari on juontanut ohjelmaa vuodesta 2016 asti. Tänään oli hänen vuoronsa tulla yllätetyksi, kun pitkäaikainen ystävä Sonja Kailassaari lähetti videon välityksellä tunteikkaat terveiset.

– Jenni on tosi huomaavainen. Sellainen superlojaali ystävä, joka on tukenut elämän vastoinkäymisissä ja ollut olkapäänä. Mutta samalla myös parasta seuraa, Kailassaari sanoi tervehdyksessään.

Videon jälkeen ammatikseen muita yllättävä Pääskysaari oli nyt itse liikuttuvan kohteen roolissa. Mieleen tuli heti myös terveisiä ystäville.

– Ottamatta mitään pois romanttiselta rakkaudelta, joka on ihana asia, niin SuomiLOVEN:kin ystävätarinat ovat sellaisia, että ne menevät minulla täysin jonkun suojauksen läpi. Aika moni asia elämässä muuttuu, mutta ystävät on ja pysyy.

Ilmakitaransoiton MM-hopeaa vuonna 1997

Monipuolisen uran toimittajana, käsikirjoittajana ja tietokirjailijana tehnyt Pääskysaari paljasti Puoli seitsemän -ohjelmassa myös vähemmän tunnetun saavutuksensa. Hän on Ilmakitaransoiton MM-kakkonen vuodelta 1997, jolloin Oulussa järjestettiin lajin järjestyksessä toiset kisat.

– Tämä on ollut minulle rakas harrastus jo pitkään, Pääskysaari nauroi nähtyään uutisvideon vuodelta 1997. Se oli sellainen älytön päähänpisto, mutta laitan siitä vähän meidän silloisen radio-ohjelman piikkiin.

Pääskysaari juonsi 1990-luvun lopulla radiokanava KissFM:n aamuohjelmaa yhdessä Henkka Hyppösen ja Tuomas Enbusken kanssa. Kolmikko osallistui kaikenlaisiin tempauksiin saadakseen puhuttavaa ja materiaalia aamuohjelmaan.

– Me osallistuimme porukalla esimerkiksi Onnenpyörä-ohjelmaan. Tuomas ja Henkka eivät voittaneet mitään, mutta minä voitin hopeisen kaulakorun, selluliitinhieromalaitteen ja Kyproksenmatkan. Napakymppi-ohjelman jätin kuitenkin kiittäen väliin.

Katso Jenni Pääskysaaren koko haastattelu täältä.

Tampereella käynnistyi nokkapokka keskiviikkona eduskunnassa pidetyn välikysymysäänestyksen jälkeen.

Kokoomuksen Petteri Orpo hyökkäsi välikysymyskeskustelussa voimallisesti kansanedustaja Sanna Marinin (sd.) kimppuun ottamalla esiin hänen toimintansa Tampereen valtuustossa.

Orpo kysyi Marinilta, onko totta, että hän äänesti Tampereen valtuustossa hoitajamitoituksen alentamisen puolesta.

Marin ei ollut salissa vastaamassa Orpon kysymykseen, mutta vastasi Ylelle tekstiviestillä. Siinä hän sanoi puolueen taipuneen Tampereella hoitajamitoituksen laskemiseen 0,58:sta 0,57:een.

Marin muistutti sen johtuneen siitä, että laskusta sovittiin osana budjettisopua. Hänen mukaansa kokoomus ei suostunut SDP:n valtuustoryhmän tavoitteeseen, että leikkausta ei olisi toteutettu.

Kokoomus suuttui Marinin puheista ja lähetti torstaina tiedotteen. Kokoomuksen, KD:n ja RKP:n Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja Ilkka Sasi heitti pallon takaisin SDP:n leiriin.

– Kaikille ryhmille vaikea hoitajamitoituskokonaisuus on perustunut demaripormestarin ja sote-apulaispormestarin esitykseen, Ilkka Sasi syyttää.

– Sanna Marinin väite, että kokoomus olisi Tampereella budjettisovun ehtona vaatinut hoitajamitoituksen leikkausta ei yksinkertaisesti pidä paikkansa, Sasi sanoo.

Puhelimessa Sasi jopa syytti Marinia muunnellun totuuden puhumisesta.

– Ei ole luottamusta rakentavaa, että Marin jatkuvasti syyttää kokoomusta kaikesta, kun pitäisi katsoa peiliin.

Ilkka Sasi twiittasi asiasta jo ennen välikysymysäänestystä. Tästä twiitistä todennäköisesti Petteri Orpo sai asian tietoonsa.

Myös SDP vastusti

SDP:kään ei ota hoitajamitoituksen alentamista kontolleen. Marin vieritti vastuun kokoomukselle jo keskiviikkona.

Pormestari Lauri Lyly (sd.) lähetti keskiviikkona illalla tiedotteen, jossa hän kertoi puolueen vastustaneen mitoituksen laskemista.

– SDP:n valtuustoryhmä vastusti henkilöstömitoituksen muuttamista 0,01 pienemmäksi. Tämä pienentäminen syntyi osana pormestarikoalition budjettisopua, Lyly sanoi.

Asia kuumeni sosiaalisessa mediassa, kun kokoomusnuoret alkoivat kerätä Sanna Marinille saippuaa, jotta tämä voi pestä kätensä Tampereen kaupunginvaltuuston päätöksestä. Marin vastasi, että hän ottaa ne vastaan ja toimittaa ne ihmisille, joilla on puute hygieniatarvikkeista.

Pian kokoomusnuoret ilmoittivat lopettavansa runsaasti arvostelua saaneen kampanjan. Heidän mukaansa tempauksen viesti epäonnistui.

Tampereella vallassa koalitio

Mitä Tampereella oikein tapahtui äänestyksessä, kun siitä nousi valtakunnallinen kähy? Asian selvittäminen vaatii useita puhelinsoittoja.

Ensinnäkin pitää muistaa, että kyse on sadasosan laskusta hoitajamitoituksessa. Valtakunnallinen suositus hoitajamitoituksesta on 0,5 eli Tampereen hoitajamitoitus on jatkossakin korkeampi kuin suositus.

Kohuttu äänestys oli marraskuussa, kun Tampereen kaupunginvaltuusto päätti vuoden 2019 talousarviosta.

Tampereella vallassa on koalitio, jossa ovat suurin osa ryhmistä eli kokoomus, SDP, keskusta, vihreät, kristillisdemokraatit, perussuomalaiset, siniset ja Tampereen Puolesta -ryhmä.

Kokoomus ja SDP ovat Tampereella pitkään kamppailleet suurimman puolueen paikasta mutta samalla tehneet yhteistyötä.

Äänestyksessä vain vasemmistoliitto ja Vaihtoehto Tampere vastustivat hoitajamitoituksen alentamista.

Sekä Ilkka Sasi että Sanna Marin siis äänestivät hoitajamitoituksen alentamisen puolesta.

Mutta kenen idea desimaalialennus oli?

Mitä sanovat oppositio ja konsultti?

Sylttytehdasta ei löydy edes oppositiossa olevan vasemmistoliiton kautta, vaikka puolue vastusti hoitajamitoituksen alentamista.

Valtuutettu Minna Minkkinen kertoo yrittäneensä sähköposteista selvittää, kenen idea se on. Hän ei löytänyt vastausta.

Valtuutettu Mikko Aaltonen sanoo osallistuneensa neuvotteluihin, mutta ei halua paljastaa niiden sisältöä luottamuksellisuuden vuoksi.

Pitää soittaa säästölistaa kokoamassa olleelle hallintotieteiden tohtorille Eero Laesterälle.

– Asiat tulivat listalle niin, että johtoryhmille annettiin tehtäviksi kaivaa kaikki mahdolliset keinot, joilla kaupungin taloutta voidaan tasapainottaa.

Listalle piti laittaa kaikki laillisesti mahdolliset keinot. Sitten säästöehdotukset menivät poliittiseen mankeliin.

– Jokainen ryhmittymä joutui antamaan jotain itselleen tärkeää pois, että sai pidettyä jotain itselleen tärkeää.

Mutta tietääkö Laesterä, mistä ehdotus on peräisin?

– Tällaista ehdotusta on mahdoton sanoa, mistä se tuli. Asia kuuluu hyvinvoinnin palvelualaan, sieltä valmistelusta tämä on tullut. Sen ehdotuksen pitikin tulla sieltä, koska tämä on lain puitteissa oleva kokonaisuus.

"Jos syyllinen halutaan etsiä, se olen minä"

Soitetaan siis hyvinvoinnista vastaavalle apulaispormestarille Johanna Loukaskorvelle (sd.).

Miten asia oikein meni?

– Se meni niin, että kaupunginhallitus oli antanut tietyt säästövelvoitteet lautakunnalle, Loukaskorpi alkaa kertoa.

Yksi säästöistä oli vammaisten ja ikäihmisten kuljetuspalveluista säästäminen. Siitä säästäminen tuntui lautakunnasta liian tuskalliselta, niin myös apulaispormestarista.

– Pyysin virkamiehiä etsimään vielä vaihtoehtoisia esityksiä. Siinä kohtaa tuli virkamiesesitys hoitajamitoituksen alentamisesta, jonka vein sitten lautakunnalle vaihtoehtona, Loukaskorpi sanoo.

Lautakunta äänesti tästä ehdotuksesta ja esitys voitti 11–3. Tätä kautta esitys hoitajamitoituksen alentamisesta meni pormestarin talousarvioesitykseen.

Loukaskorpi vahvistaa, että hänen oma valtuustoryhmänsä SDP suhtautui ehdotukseen tosi kriittisesti. Hänen mukaansa Sanna Marinia on syyllistetty kohtuuttomasti.

– Jos jotakuta halutaan syyttää, kannattaa kohdistaa syyttävät katseet minuun ja lautakuntaan ja kaikkiin valtuustoryhmän edustajiin, jotka ovat hyväksyneet talousarvioesityksen. Siinä kohtaa Sanna Marinilla on ollut yksi ääni.

Apulaispormestarilla on tiukat raamit toteuttaa säästöjä. Mitkään niistä säästöistä eivät ole helppoja, on vain vaikeita arvovalintoja, Loukaskorpi sanoo.

– Jos syyllinen halutaan etsiä, se olen minä, eikä kukaan muu. Olemme virkamiesjohdon kanssa yrittäneet etsiä niitä vaihtoehtoja.

Loukaskorpi olisi itse halunnut korottaa veroja, mutta tämä ei mennyt läpi.

– Yhdessä tehtyjen sopimusten takana pitää yhdessä seisoa, hän sanoo.

Tuntuuko välikysymyksen jälkeinen kohu vaalikamppailulta?

– Kyllä se ehkä vähän vaaleilta vaikuttaa, Loukaskorpi sanoo.

Korjaus kello 14.07 Lylyn tiedote tuli jo keskiviikkona illalla, ei torstaina.

Lue lisää:

Tampereen päättäjät pääsivät ainakin hetkeksi sopuun säästöistä – "Emme ole vielä lähelläkään maalia"

Tampere etsii säästöjä – Verojen korottaminen ei tule kysymykseen

Mitä väliä sillä on, onko vanhustenhoidon henkilöstömitoitus 0,5 vai 0,7? Selvitimme vastaukset neljään tärkeään kysymykseen

Hallitukselta lisää rahaa vanhustenhoidon valvontaan, Orpon kynsiin joutunut Marin selitti ratkaisuaan – Yle seurasi välikysymyskeskustelua hetki hetkeltä

Oletteko koskaan koettaneet saada selvää vanhojen parien keskusteluista? Ihan oikeasti, kuka normaali ihminen pystyy seuraamaan tällaista keskustelua:

– Onkohan se…

– Ai se?

– Niin.

– On se. Kävin laittamassa.

– No hyvä.

Mistä he puhuivat?

Entä käsitättekö te tällaista keskustelua:

– Missähän...

– Tuossa tuolilla. Laitahan päällesi.

– No kiitos.

Mistä kumpikin tiesi, mistä toinen puhuu?

Hmm. Entä saatteko te tolkkua tästä:

– Mitä minun piti sanoa?

– No varmaan siitä huomisesta.

– Niin! Sitähän minä juuri olinkin sanomassa.

– No niin!

Mistä on kyse? Ovatko he kaikki ajatustenlukijoita? Varmaan ovat. Mutta miten tulla sellaiseksi? No tietenkin elämällä yhden ja saman ihmisen kanssa vuosikymmeniä, sanoisivat tutkijat. Mutta riittääkö pelkkä yhdessä eläminen, ja sitten olet valmis ajatustenlukija? Ei riitä, ja nyt siitä on olemassa myös tutkittua tietoa.

Vanhuustutkija Karl Pillemer Cornellin yliopistosta haastatteli tutkijaryhmänsä kanssa laajaa joukkoa hyvin pitkissä liitoissa eläneitä. Vähimmäisvaatimus oli, että haastateltavat ovat olleet onnellisesti aviossa vaatimattomat 30 vuotta, mutta useat olivat olleet 40 tai 50 vuotta ja siitä ylikin. Kysymys kuului, miten ihmeessä sinne asti päästään. Tutkijat halusivat käyttää laajaa otosta ja joukkoälyä. He halusivat luotettavan, paikkansa pitävän lopputuloksen.

Voiko sellainen onnistua? Kyllä, ja hienosti onnistuikin. Tämä on minusta sitä akateemisen tutkimuksen upeinta ja herkullisinta mannaa: yhteensä seitsemänsadan kyselykaavakkeen ja syvähaastattelun tulokset puristettiin viiteen kohtaan.

1. Tiedä, kenen kanssa astut avioon

Kun tunnet seurustelukumppanisi hyvin, perustat suhteesi tosiasioille. Se merkitsee joskus luopumista ja sitä, että jatkat etsimistä. Vanhusten mielestä pitäisi käsittää jo etukäteen, ettei puoliso tule muuttumaan. Kun tunnet ja hyväksyt puolisosi hyveineen ja virheineen, et ainakaan toivo mahdottomia. Luoviminen on viisaampaa kuin muutoksen odottelu, vanhukset kertovat. Unohda, että hän alkaisi tehdä mitä haluat tai alkaisi pitää sukulaisistasi tai alkaisi osoittaa enemmän kiinnostusta sinuun. Hän on oma persoonansa niin kuin sinäkin. Tunne siis kunnolla seurustelukumppanisi, ja jos näet varoitusmerkkejä, ole valmis luopumaan suhteesta. Rakastunutkin näkee varoitusmerkit. Hän vain selittää ne itselleen parhain päin.

2. Puhukaa, puhukaa!

Vanhukset sanoivat, että puhu ystävällisesti, vaikka olisit eri mieltä, ja kerro miltä sinusta tuntuu. Älä yritä aina miellyttää, sillä se saa olosi tukalaksi. Ole sen sijaan oma itsesi ja kerro, missä mennään. Mitä tahdot, mitä haluat ja missä kohdin tulet puoleen väliin vastaan omaa puolisoasi ja hänen tahtoaan. Älä ota asioita liian vakavasti, vanhukset sanoivat. Ota rennosti! Huomenna jo nauratte ongelmalle. Onko loukkaantuminen ja murjottaminen sen arvoista? Luultavasti ei. Ole valmis pyytämään anteeksi. Istukaa rauhassa alas ja selvittäkää pulmanne. Kuuntele puolisoasi. Asetu toisen asemaan ja näe asia hänen näkökulmastaan.

3. Sitoudu liittoosi ja sen elämänmittaiseen murtumattomuuteen

Älä perusta rakkauden tunnettasi siihen, mitä kumppanisi tuo elämääsi tai mitä hänellä on. Kun rakastat ihmistä itseään, ei ole väliä, että hän vanhenee ja tulee ryppyiseksi tai että elämä koettelee. Rakkaus vain on. Rakkautta vahvistaa se, että olette myös ystäviä. Lojaaleja ja uskollisia. Tutkimuksen vanhukset käyttivät paljon raamatullisia tai kansanviisauksia päivittäisistä pulmista selviämiseen: ”Älä anna auringon laskea vihasi yli”, ”Auta kaveria mäessä”, ”Helpota toisen elämää. Se on kuin laittaisit rahaa pankkiin”. ”Aloita jokainen päivä puhtaalta pöydältä” ja ”Älä luovu rakkaudesta!”

4. Oppikaa toimimaan tiiminä

Valitse puoliso, joka on samanlainen kuin sinä. Samanlaiset arvot auttavat kummasti, kun kasvatatte lapsia, mietitte rahan käyttöä tai koetatte selviytyä normaaleista elämän ongelmista. Elämään mahtuu vaikeita vuosia ja helpompia. Kyse on siitä, miten autatte toinen toisianne pahan paikan yli. ”Rakkaus kasvaa”, vanhukset kertovat ja lupaavat onnellisuuden vain lisääntyvän, kun puhalletaan yhteen hiileen. Kun tiedät, mitä itse haluat elämältä, et joudu poukkoilemaan epävarmuudessa. Jokainen hyvä päivä lisää varmuutta ja turvallisuutta siitä, että kumpikin voi nojata toiseen. Onnellisuus on lopputulos yhteisestä ponnistelusta ja vaikeuksien selättämisestä yhdessä. Vanhukset neuvovat, että kodista on hyvä tehdä rauhallinen ja turvallinen pesä maailman myrskyissä. Siellä on hyvä olla, ja huolet jäävät seinien ulkopuolelle. ”Me ei vastata puhelimeen iltaisin”, paljastaa vanha herra. ”Niin sitten ne lopettavat soittamisen!”

5. Läheisyyttä täytyy pitää yllä joka päivä

”Me nukutaan aina käsi kädessä. Sanotaan ’anna käsi’ ja nukahdetaan yhdessä”, vanha pariskunta kertoo. He puhelevat mukavista yllätyksistä, pikku huomionosoituksista ja siitä, että jaksaa tehdä asioita toisen eteen. ”Hain hänen siskonsa juna-asemalta ja meinasin tuoda kotiin väärän ihmisen”, pari nauraa sydämellisesti. ”Lakritsipatukka pöydällä kertoo hänelle, että tykkään vieläkin. Hän tietää, että jätin sen siksi”, kertoo vanha vaimo. Toinen kuvaa hiljaisia aamuja, jolloin heräillään yhdessä uuteen päivään: ”Kukahan ihana laittaisi kahvin”, he kysyvät silloin toisiltaan. Läheisyys pysyy yllä, kun molemmat tuottavat turvallisuuden tunnetta ja mielihyvää toisilleen: ”Aina kiitetään. Kiitetään ruoasta ja saunasta, kiitetään puhtaasta kodista.”

Olen pohtinut ja katsellut onnellisia vanhoja pareja viime aikoina paljon. Hymyssä suin. Onnen takana on viisas valinta ja sitäkin oivaltavampi läheisyyden ylläpito. Silti aina vain jaksan ihmetellä vanhojen parien ajatuksenlukua. Kun joku sana tai asia on kielen päällä muttei tule ulos, niin sitä kysytään puolisolta. Nämä kysymykset menevät suoraan asiaan:

– Mitä minä olin ajatellut tehdä?

Ja puoliso vastaa, rakkaudella. Ja vastaus osuu kuin naulan kantaan.

Heli Vaaranen

Kirjoittaja on valtiotieteen tohtori, sosiaalitieteilijä ja psykoterapeutti. Hän johtaa Väestöliitossa parisuhdepalveluita. Vaarasen intohimona on saada eronneet parit rauhanneuvotteluun ja rakentaa uusia alkuja pareille parisuhdekriisien jälkeen.

Olkalisäkkeen alainen kipuoireyhtymä on yleisin olkakivun muoto. Siitä on käytetty myös nimityksiä olkapään pinneoire tai ahdas olkapää.

Vaivaa on kauan hoidettu olkapään avarrusleikkauksella. Kansainvälisen asiantuntijapaneelin mukaan leikkauksesta ei kuitenkaan ole hyötyä olkalisäkkeen alaisesta kivusta kärsiville potilaille.

Asiantuntijapaneeli on nyt julkaissut The British Medical Journalissa olkalisäkkeen alaisen kipuoireyhtymän hoitoa koskevan suosituksen, joka asettuu vahvasti kirurgista hoitoa vastaan.

Suosituksen taustalla ovat tutkimukset, joissa leikkaushoidon hyödyllisyyttä ei ole pystytty osoittamaan, sekä vastikään julkaistu systemaattinen katsaus ja meta-analyysi aiheesta.

– Niiden mukaan vaivan pitkän aikavälin ennuste on useimmiten hyvä eikä leikkaus tuo hyötyä kuntoutukseen nähden, katsauksen tekemistä johtanut HUS:in ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Tuomas Lähdeoja sanoo.

Toissa vuonna Suomessa tehtiin lähes 3 000 avarrusleikkausta

Tuomas Lähdeojan mukaan Suomen kannalta uusi suositus on kiinnostava sen vuoksi, että meillä näitä avarrusleikkauksia tehdään poikkeuksellisen paljon väestöön suhteutettuna.

– Leikkausmäärät ovat kyllä viime vuosina laskeneet, mutta vuonna 2017 niitä kuitenkin tehtiin vajaat 3 000, ja olkalisäkkeen avarrus oli kahdeksanneksi yleisin tuki- ja liikuntaelimistön leikkaus.

Meillä annettiin jo vuosi sitten suositus olkapään alaisen kivun leikkaushoidon välttämisestä. Siinäkin katsottiin, että olkalisäkkeen avarrusleikkaus ei tuota lisähyötyä fysioterapeutin ohjaamaan harjoitteluun. Suositus perustui Suomessa, Tanskassa ja Norjassa tehtyihin tutkimuksiin.

Leikkauksella vain lumevaikutus

Asiantuntijapaneelin mielestä nyt on olemassa vahva näyttö siitä, että leikkaushoidolla on ainoastaan lumevaikutus olkalisäkkeen alaisen kivun hoidossa. Tämän takia he suosittelevat, että näiden potilaiden leikkaushoidosta pitäisi luopua.

Asiantuntijat muistuttavat että leikkaushoidossa on aina riskinsä. Lisäksi he pitävät näiden leikkausten tekemistä terveydenhuollon voimavarojen tuhlaamisena.

Asiantuntijoiden mukaan varsinaista tehokasta hoitoa tähän vaivaan ei mahdollisesti edes ole, vaan vaiva paranee ajan myötä itsekseen.

Suosituksen laatineeseen paneeliin kuului lääketieteen asiantuntijoiden lisäksi potilaita, joille tämä leikkaus on tehty. Suomesta mukana oli Tuomas Lähdeojan lisäksi kirurgian ja käsikirurgian erikoislääkäri Teemu Karjalainen.

Lue myös:

Suomessa tehdään tuhansia tarpeettomia olkapääleikkauksia – Suomalaistutkijat: Olkalisäkkeen avarrusleikkauksesta ei ole hyötyä