Moni naispuolinen kongressiedustaja oli pukeutunut valkoiseen Yhdysvaltain presidentin tämänvuotisen Kansakunnan tila -puheen aikana.
Joidenkin tulkintojen mukaan valkoisiin pukeutumalla demokraattiedustajat ottivat kantaa naisten asemaan Donald Trumpin hallinnon politiikassa ja presidentin naisvastaisiin kommentteihin.
Myös kaksi vuotta sitten demokraattinaiset pukeutuivat valkoisiin Kansakunnan tila -puheessa. Floridalainen demokraattiedustaja Lois Frankelsanoi heidän vastustavan republikaanien politiikkaa, joka ehkäisee naisten aseman paranemista.
Tämän vuoden puheessa ilmapiiri oli erilainen. Presidentti Trump mainitsi naisten aseman kohenemisen Yhdysvaltain työmarkkinoilla.
– Kukaan muu ei ole hyötynyt talouskasvustamme yhtä paljon kuin naiset, jotka ovat täyttäneet 58 prosenttia syntyneistä työpaikoista. Kaikkien amerikkalaisten tulisi olla ylpeitä siitä, että meillä on enemmän naisia työvoimassa kuin koskaan ennen, Trump sanoi.
Kohta sai valkoisiin pukeutuneet naisedustajat nousemaan pystyyn ja antamaan raikuvat aplodit. Trump totesi, että paras kohta on vielä edessä.
– Tasan vuosisata naisille äänioikeuden antaneen perustuslain muutoksen jälkeen meillä on kongressissa enemmän naisia kuin koskaan ennen, hän jatkoi.
Politico-julkaisun toimittaja arvioi, että idea tähän puheen osioon oli todennäköisesti peräisin presidentin tyttäreltä ja neuvonantajalta Ivanka Trumpilta.
Naisten äänioikeudesta sata vuotta
Pukeutumisen on sanottu muistuttavan myös naisten äänioikeustaistelusta Yhdysvalloissa. Naisten oikeuksia ajaneet aktivistit pukeutuivat 1900-luvun alussa yhtenäisiin väreihin Britanniassa naisten äänioikeuden puolesta taistelleiden suffragettien innoittamina.
Washington Postin haastatteleman kirjailijan Rebecca Boggs Robertsin mukaan valkoinen väri tuli valituksi, koska se erottui hyvin mustavalkoisista lehtikuvista. Tämän tiistain tilaisuudessa valkoisen värin valinta oli kunnianosoitus amerikkalaisille suffrageteille ja keino saada heidän tapaansa jälleen median huomio, Boggs Roberts arvioi.
Demokraattinaiset ovat aiemminkin ottaneet kantaa politiikkaan pukeutumisella. Vuonna 2018 he pukeutuivat mustiin seksuaaliseen ahdisteluun pureutuvan #MeToo-kampanjan tukemiseksi.
Kaikki Trumpin puheen osuudet eivät herättäneet yhtä positiivisia tuntemuksia yleisössä. Sosiaalisessa mediassa huomiota on herättänyt edustajainhuoneen demokraattinen puhemies Nancy Pelosin reaktio Trumpin puheen kohdassa, jossa presidentti vaati puolueilta yhtenäisyyttä.
– Meidän täytyy hylätä kosto, vastarinta ja toistemme rankaiseminen. Yhteistyöllä, kompromisseilla ja yhteisellä hyvällä on rajattomat mahdollisuudet, Trump sanoi.
Trumpin takana istunut Pelosi nousi tässä kohtaa seisomaan ja taputti käsiään tavalla, jonka monet ovat tulkinneet sarkasmiksi.
Tutkiva toimittaja Victoria Brownworth arvelee tviitissään, että Trump ei ymmärrä taputuksen merkitystä.
Pelosin ivallisuuden taustalla saattaa olla presidentin oma toiminta esimerkiksi Twitterissä, jossa hän on esittänyt lukuisia loukkauksia poliittisia vastustajiaan kohtaan. Mediatietojen mukaan Trump solvasi useita poliitikkoja myös puhetta edeltäneessä yksityisessä lounastapahtumassa.
Poliisi tutkii Uudessakaupungissa rivitalossa syttynyttä tulipaloa kahtena kuolemantuottamuksena ja lisäksi varomattomana käsittelynä.
Tiistaina iltapäivällä Ylinenkadulla syttyneessä tulipalossa kuoli Lounais-Suomen poliisin mukaan iäkäs pariskunta ja kaksi muuta loukkaantui. Vainajien omaisille on kerrottu tapahtuneesta. Loukkaantuneet asuivat samassa rivitalossa.
Varomatonta käsittelyä on esimerkiksi tulen huolimaton käsitteleminen niin, että siitä aiheutuu vaaraa toisen hengelle, terveydelle tai omaisuudelle. Lain mukaan varomattomasta käsittelystä voidaan tuomita sakkoja tai enintään kuusi kuukautta vankeutta.
Palo sai alkunsa saunasta?
Poliisi kertoo, että toinen loukkaantunut on jo päässyt pois sairaalasta. Hänen vammansa jäivät vähäisiksi. Toinen loukkaantui vakavammin, poliisin tietojen mukaan hän on edelleen tehohoidossa sairaalassa. Hänellä ei kuitenkaan tiettävästi ole hengenvaaraa.
Lisäksi kaksi palomiestä loukkaantui pelastustöiden yhteydessä.
Palon epäillään alkaneen alakerran asunnossa sijaitsevasta saunasta. Tutkinnan ollessa alkuvaiheessa poliisi ei ota kantaa mahdolliseen syttymissyyhyn.
Rekien eteen Pudasjärven Syötteellä valjastetut koirat eivät tahdo pysyä nahoissaan, kun ajo on alkamassa, mutta Suti makaa ja tarkkailee tilannetta rauhallisena.
Eräyrittäjä Janne Määttä rapsuttaa Sutia ja hymähtää huomatessaan toimittajan ihmettelevän ilmeen.
– Suti ei hötkyile. Safarillakin asiakkaat ovat joskus olleet huolissaan, että ovatko he väsyttäneet koiran, kun Suti vaan makaa tauolla. Olen naurahtanut, että huomaatte kyllä kohta. Suti on yksi terävimmistä koirista, kun käsky käy.
Sutin rauhallisuuden taustalla on sokea Galaxy-niminen husky, joka käytti aikanaan tauot tehokkaasti hyväkseen ja opetti samalla Sutin rekikoiran tavoille.
Isäntä ja osa koirista lähtevät reissuhommiin
Nyt Suti ja sen parikymmentä kaveria sekä isäntä Janne muuttavat noin 200 kilometrin päähän Rovaniemelle.
Husky-yrittäjä Johanna Määttä ei olisi halunnut aluksi päästää yhtään koiraansa Rovaniemelle. Paulus Markkula / Yle
Emäntä Johanna Määttä kertoo, että koiratarhan talvikausi oli suunniteltu Hotelli Iso-Syötteen asiakkaiden varaan, mutta jouluinen hotellipalo muutti rajusti myös Määtän yrittäjäpariskunnan elämää.
– Meille oli tulossa paras kausi ikinä, mutta palon jälkeen kuviot piti laittaa uusiksi. Meidän asiakkaista 90-95 prosenttia tuli hotellin kautta, huokaisee yrittäjä Johanna Määttä.
Huskyt ovat uteliaita ja innokkaita lähtemään ajoon.Paulus Markkula / Yle
Suurin muutos tulee olemaan uusien asiakkaiden hankkiminen Lapin matkailumarkkinoilta. Lopputalven ja kevään ajan Johanna järjestää husky-safareita Syötteellä ja Janne Rovaniemen lähettyvillä Vaattunkikönkään matkailukeskuksessa.
Koirien pitää päästä juoksemaan
Husky-yrittäjä Johanna Määttä tervehtii koiriaan ulvomalla talviselle taivaalle. Vähitellen kymmenet huskyt nousevat vaikuttavaan tervehdykseen.
Johanna Määttä kertoo, että vaikka yrityksen taloudellinen tulos on tärkeää, niin vielä tärkeämpää on saada kaikki 90 koiraa liikkeelle ja juoksemaan.
– Se on rahaakin tärkeämpää. Koirat ovat huippukunnossa ja rakastavat juosta. Nyt jos koirat eivät saa liikettä suunnitellusti, niin se vaikeuttaa myös ensi talveen valmistautumista.
Huskyt saavat omat koppinsa myös uuteen tarhaan Rovaniemelle.Paulus Markkula / Yle
Muutto tutusta tarhasta ja totutuista rutiineista voi aiheuttaa vaikeuksia koirille.
– Koira on aika paikkasidonnainen eläin, ja uuteen paikkaan tottuminen vie aikansa varsinkin kun kotitarhan tuttu lauma hajoaa, Johanna arvioi.
Sopeutumista uuteen ympäristöön helpotetaan kuitenkin kotitarhasta tuotavilla ruokakupeilla ja kopeilla, joiden lastaaminen trailerin lavalle on hikistä puuhaa yli 20 asteen pakkasessakin.
Kuka saa kenet?
Muuttopäätöksen jälkeen yksi isoimmista kysymyksistä oli, mitkä koirat lähtevät Rovaniemelle Jannen mukaan ja mitkä jäävät Johannalle Syötteelle.
– Alkuun se meni niin, että Janne ehdotti jotain koiraa niin sanoin, että ei lähde, ei lähde, ei lähde. Aika lailla varmaan kaikki käytiin läpi, Johanna naurahtaa.
Suti sai oman erikoishäkkinsä, kun muutto kohti Rovaniemeä alkoi.Paulus Markkula / Yle
Lopulta jako alkoi muodostua, ja molempien luottopakit sekä hyvät reissaajat löysivät paikkansa. Yksi ensimmäisistä Rovaniemen lipuista saaneista oli Suti.
– Se on niin varma tapaus ja tykkää lähteä reissuun. Auton ovi kun avautuu, niin Suti on heti autossa ja valmiina, Johanna kertoo.
Ja kuin emäntänsä kommenttia tukien tarhasta autoon haettava Suti ottaa ritolat hoitajaltaan, mutta ei karatakseen, vaan singahtaakseen omaan häkkiinsä pakettiauton perälle.
Matkailuauton romantiikkaa
Muovikukka koreilee kauniisti pakkasauringon paisteessa, siinä on Janne Määtän tulevien kuukausien koriste matkailuauton pöydällä.
Janne Määttä majoittuu Rovaniemen husky-tarhassa matkailuautoon lähelle koiria.Paulus Markkula / Yle
Rovaniemelle on rakennettu häkit ja muut olosuhteet noin 30 koiralle. Ensimmäisessä vaiheessa reissuun lähtee 25 huskya. Sähköasentajana aiemmin työskennellyt Janne on tehnyt pitkiä päiviä rakentaessaan Vaattunkikönkään tarhaa.
Seuraava haaste kotitarhassa on saada talviteloilla ollut suuri matkailuauto liikkeelle kohti Rovaniemeä. Lumivalli ei haluaisi päästää Fortero-matkailuautoa liikkeelle, mutta pian Janne ja auto ovat lähtövalmiina kohti Rovaniemeä.
Matkailuauton tilat tulevat tutuiksi Janne Määtälle kevään aikana.Paulus Markkula / Yle
Johanna naureskelee, että uskaltaako hän päästää tuollaista komeaa vaaleaa viikinkiä reissuun ollenkaan liikkuvan poikamiesboksin kanssa.
Parikymmentä vuotta yhdessä olleen pariskunnan sanailu jatkuu, samalla kun muuttovalmistelut kulkevat varmoin ottein eteenpäin. Ystävien ja yritystuttujen avulla koirakaravaani pääsee pian liikkeelle kohti Rovaniemeä ja Vaattunkiköngästä.
Yrittäjän on yritettävä
Syötteen Eräpalvelujen koiratarhan tammikuu on sujunut suhteellisen hyvin hotellipalon aiheuttamasta asiakaskadosta huolimatta.
– Mökkilomailijoita ja yritysasiakkaita on käynyt mukavasti ja uusia yksityisasiakkaitakin on tullut, Johanna Määttä kertoo.
Johanna ja Janne Määttä aloittivat eräyrittäjinä vuoden 2010 kesäkuussa.Paulus Markkula / Yle
Vuodenvaihteessa tehdystä muuttopäätöksestä Rovaniemelle ei ole kuitenkaan luovuttu. Edessä on yrityksen tuloskuukaudet.
– Helmikuu on perinteisesti meidän paras kuukausi, ja iso osa koko vuoden tuloksesta tehdään lähiviikkoina, Johanna laskeskelee ja toivoo, että Rovaniemen tarha ja uudet asiakkaat paikkaavat tämän talven tulosta.
Syötteen koiratarhalla kasvaa myös neljä pientä huskya, joiden nimet ovat Litti, Lukaku, Luke ja Liekki. Paulus Markkula / Yle
Kohta 10 vuotta koirien kanssa töitä tehneellä pariskunnalla on edessään mielenkiintoinen kevät. Kuurapartainen viikinki myöntää, että muutto mietityttää. Vastaus tulee hetkessä, kun häneltä kysyy, että hirvittääkö muutto?
– Koko ajan! Hirvitys ei ole loppunut missään vaiheessa, Janne naureskelee ja jatkaa, että yrittäjän on aina yritettävä.
Rovaniemi voi olla uuden alku
Syötteen Eräpalvelujen Rovaniemen tarha sijaitsee Vaattunkiköngään matkailu- ja luontoalueella, jossa on yöpymispaikkoja yli 100 ihmiselle. Johanna ja Janne Määttä tekevät yhteistyötä Villi Pohjola -yrityksen kanssa.
Omat kopit ja tutut häkkikaverit ovat helpottaneet koirien sopeutumista uuteen ympäristöön Rovaniemellä.Eeva Kuivas / Yle
Rovaniemeläisyhtiön toimitusjohtaja Sami Päivike kertoo, että koirasafarit ovat oiva lisä heidän palveluihinsa.
– Näin pystymmme suunnittelemaan ja tarjoamaan omille asiakkaillemme optimaalisen husky-kokemuksen, joka ei ole riippuvainen ulkopuolisen koirayrittäjän ja kohteen varauskirjoista.
Päivikkeen mukaan koirasafarit myyvät Rovaniemen seudulla hyvin, ja mahdollisia husky-asiakkaita haetaan myös Vaattunkikönkäällä vierailevista päivämatkailijoista.
Eräyrittäjä Janne Määttä rakensi uuden tarhan Rovaniemelle parillekymmenelle husky-koiralle.Eeva Kuivas / Yle
Johanna Määttä pohtii, että uudet järjestelyt Syötteellä ja Rovaniemellä voivat tukevoittaa pariskunnan yrityksen toimintaa jatkossa.
– Olemme luoneet uusia asiakaskontakteja, ja nyt esimerkiksi Rovaniemellä on valmis tarha joko meille tai jollekin toiselle husky-yrittäjälle.
Suti-husky osaa levätä, kun on tauon paikka, myös uudessa tarhassa Rovaniemellä.Eeva Kuivas / Yle
Mutta miten koirat ovat kotiutuneet Vaattunkikönkäälle? Kysyimme sitä Janne Määtältä viikko muuton jälkeen.
– Yllättävänkin hyvin. Laumaa on kuitenkin sen verran ympärillä ja tutut kaverit häkeissä, niin ongelmia ei ole ollut. Juuri esimerkiksi Sutin laitoin valjaisiin, ja se laittoi maaten, Janne naurahtaa.
Ainakin yksi ihminen kuoli kerrostalon romahdettua Turkin Istanbulissa. Useita ihmisiä jäi loukkuun romahtaneeseen taloon. Loukkuun jääneiden määrä ei ollut onnettomuuden jälkeen tiedossa.
Pelastustyöntekijät yrittivät löytää ihmisiä romahtaneesta talosta. HaberTurk-kanava kertoi, että raunioista oli onnistuttu pelastamaan kolme ihmistä.
Kahdeksankerroksisessa talossa oli 14 asuntoa, joissa asui 43 ihmistä. Viranomaisten mukaan kolme ylintä kerrosta oli rakennettu laittomasti.
Istanbulin Aasian puoleisessa osassa, Kartalin alueella sijaitsevan talon romahduksen syy ei ole toistaiseksi selvillä.
Talon romahdus tallentui turvakameraan. Taltioinnilta näkyy, kuinka ihmiset juoksevat pakoon.
Viime viikolla YK:n ihmisoikeuskomitea julkisti päätöksen, jonka mukaan Suomen valtio loukkaa saamelaisten itsemääräämisoikeutta. Komitean mukaan loukkauksen teki korkein hallinto-oikeus KHO vuonna 2015, kun se antoi saamelaiskäräjävaalien ääni- ja vaalioikeuden kymmenille henkilöille, jotka eivät saamelaiskäräjien itsensä mukaan ole saamelaisia.
Saamelaiskäräjien puheenjohtajan Tiina Sanila-Aikion mukaan YK:n päätös on tärkeä.
– Se, mitä saamelaiset ovat jo kymmeniä vuosia sanoneet omista asioistaan ja itsemääräämisoikeudestaan niin on nyt YK:n yhden ylimmän elimen suulla vahvistettu, sanoo Sanila-Aikio.
Saamelaiset tulevat vaatimaan, että KHO purkaa YK:n arvostelemat päätökset. Saamelaiskäräjien hallitus on päättänyt aloittaa purkuhakemusten valmistelun.
Saamelaiskäräjillä on 21 jäsentä ja vain muutama heistä pitää YK:n päätöstä vääränä.
YK:n päätös vahva viesti
Asiantuntijan mukaan YK:n päätös on selkeä viesti korkeimmalle hallinto-oikeudelle ja Suomen valtiolle.
– Korkeimman hallinto-oikeuden harha-askel tässä suhteessa on, että se on aivan liikaa käynyt mestaroimaan asiaa, joka kuuluisi nimenomaan saamelaisille alkuperäiskansana itsensä päätettäväksi. Ketkä ovat saamelaismääritelmän piirissä, on saamelaisten itsensä päätös, sanoo valtiosääntöoikeuden professori Tuomas Ojanen Helsingin yliopistosta.
Ojasen mukaan komitean ratkaisu antaa hyvän perustan hakea KHO:lta päätösten purkua. Suomessa tuomioistuimen lainvoimaisen päätöksen purkukynnys on korkea eikä Ojanen halua arvioida lopputulosta.
Ojasen mukaan YK:n päätös vaatii Suomea muuttamaan saamelaiskäräjälakia niin, että alkuperäiskansan itsemääräämisoikeus ääni- ja vaalioikeusasiassa toteutuu tulevaisuudessa.
Ulkoministeriön ihmisoikeusasiain yksikönpäällikkö Krista Oinonen on lainuudistuksen osalta samoilla linjoilla.
– Ihmisoikeuskomitea hyvin suoraan viittaa siihen, että Suomen tulee tarkastella saamelaiskäräjistä annetun lain kolmatta pykälää, jossa on edellytykset, joilla pääsee saamelaiskäräjien vaaliluetteloon, sanoo ulkoministeriön ihmisoikeuspäällikkö Krista Oinonen.
Oinosen mukaan nykyinen hallitus teki ”valtavan suuren työn” saamelaiskäräjälain uudistamiseksi, mutta valitettavasti vielä ei löytynyt yhteisymmärrystä, jolla esitys olisi voitu antaa eduskunnalle. Oinonen arvioi asian tulevan esille myös tulevassa hallituksessa.
Suomen valtion pitää ilmoittaa YK:n ihmisoikeuskomitealle puolen vuoden kuluessa mihin toimiin se komitean moitteiden vuoksi ryhtyy.
Ylijohtaja Markus Henrikssonin mukaan Valviraan on tullut kahden vuoden aikana viitisentoista tapausta, joissa omainen epäilee, että ikäihmisen ympärivuorokautisessa hoivassa olisi tapahtunut vanhuksen kuolemaan johtanut epäasianmukaisuus.
Valvira selvittää parhaillaan näitä tapauksia ja Henriksson muistuttaa, että vasta selvityksen jälkeen on johtopäätösten aika. Hänen mukaansa tapauksista puolet koskee julkisen ja puolet yksityisen puolen hoivapalveluita.
Selvityksen alla olevat yksityisen puolen tapaukset tulevat useista eri yrityksistä.
– Kyse ei siis ole tapausten kasaantumisesta yhteen tiettyyn toimintayksikköön tai yritykseen, Valviran ylijohtaja Markus Henriksson sanoo.
Henrikssonin mukaan on tärkeätä selvittää omaisten toiveiden mukaan jokainen tapaus perusteellisesti. Hän korostaa, että on tietenkin myös mahdollista, että Valvira toteaa, ettei epäasianmukaisuuksia hoivassa ole tapahtunut.
Nyt osaan keskeneräisestä 15 tapauksesta saattaa liittyä myös poliisitutkinta, joten Henrikssonin mukaan tässä vaiheessa on vielä mahdotona sanoa, milloin tapaukset on loppuunkäsitelty.
Valvirasta todetaan, että virasto on jo aiemmin selvittänyt kymmenisen tapausta, joista suurimmassa osassa ei voitu todetta hoivan tai hoidon epäasianmukaisuutta.
Henriksson pitää hyvänä sitä, että sosiaali- ja terveysministeriö on nyt julkistanut 25 kohdan toimenpidelistan.
– Tarvitaan sekä oma- että viranomaisvalvontaa. Nyt vaikuttaa siltä, että laitoksissa omavalvontaa ollaan tiukentamassa ja parantamassa toimenpidelistan sekä asiasta virinneen laajan keskustelun seurauksena, hän sanoo.
Saarikko: Ministerinä en voi puuttua yksittäistapauksiin
Ministeri Annika Saarikko (kesk.) muistuttaa Valviran Henrikssonin tapaan, että epäilyjä vasta tutkitaan.
– Ne perustuvat omaisen tai läheisen yhteydenottoihin, jotka valvova viranomainen huolella tutkii, tarvittaessa yhteistyössä poliisin kanssa, Saarikko sanoo.
Saarikon mukaan, kun kyseessä on vakava epäily siitä, että huono hoiva olisi ollut syy ikäihmisen kuolemaan, asia on ehdottomasti valvontaviranomaisen käsissä.
Saarikko korostaa, että ministerinä hän ei voi eikä saa puuttua yksittäisten tapausten tutkintaan.
– Vastuullani on, että välttäisimme hoidon virheet ja kenellekään ei koskaan tulevaisuudessa kävisi näin. Vanhuspalvelulain päivitys on myös käynnistynyt. Hoitajien määrä on yksi tärkeä asia, jotta laiminlyönneiltä vältyttäisiin, Saarikko huomauttaa.
– Eduskunta ja hallitus voivat nopeana toimenpiteenä lisätä voimavaroja valvontaviranomaiselle, jotta saadaan tutkittua perusteellisesti ja valvontaviranomainen voisi tehdä yllättäviäkin tarkastuskäyntejä hoivapalvelulaitoksiin.
Jos vanhusten ravitsemukseen, lääkitykseen tai hoitajien määriin on puututtava ja niistä pitää erikseen sopia, on meillä tietenkin valtava matka siihen, että hoiva olisi kaikkialla Suomessa hyvää, Saarikko myöntää.
– Toivon, että yksittäiset tutkinnan alla olevat tapaukset eivät heikennä ihmisten luottamusta ikäihmisten palveluihin, joissa hoitohenkilöstö tekee varmasti parhaansa, Saarikko sanoo.
Saarikko muistuttaa kuitenkin, että ympärivuorokautisen hoivan paikat eri puolilla maata ovat lähtökohtaisesti ihmisten viimeisiä koteja. Kuolema on hoivapaikoissa joka tapauksessa läsnä.
– Tilastojen mukaan ihmiset viettävät niissä keskimäärin kaksi vuotta, Saarikko muistuttaa.
Eurooppa-neuvoston johtaja Donald Tusk suomi keskiviikkona täpäkästi heitä, jotka ajoivat Britannian EU-eroa ilman suunnitelmaa sen toteuttamisesta.
Tusk sanoi Brysselissä pohtineensa, minkälainen on se erityinen paikka helvetissä niille, joilla ei ollut edes hahmotelmaa siitä, miten brexit toteutettaisiin turvallisesti. Tusk myös tviittasi asiasta.
Tusk esitti kommenttinsa tavattuaan Irlannin pääministerin Leo Varadkarin. Torstaina hän tapaa Britannian pääministerin Theresa Mayn, joka yrittää vielä neuvotella muutoksia Britannian ja unionin väliseen erosopimukseen. Brittiparlamentti on kieltäytynyt hyväksymästä suunnitelmaa.
EU ei ole antamassa Britannialle uutta ehdotusta. Tuskin mukaan EU odottaa sen sijaan Maylta realistista ehdotusta siitä, miten umpikujasta päästään eteenpäin. Britannia on eroamassa EU:sta 50 päivän kuluttua, 29. maaliskuuta.
Brexitin puolesta kampanjoinut Nigel Farage vastasi pian Tuskille, että brexitin jälkeen britit ovat vapaita ylimielisistä kiusaajista, joita kukaan ei ole äänestänyt ja saavat johtaa itse maataan.
Loppi on ennakkotapaus, jossa punnitaan se, voiko Pihlajalinna yksityisenä terveysfirmana tuoda Hattulan kunnan nimissä julkiset terveyspalvelut Lopelle – ilman, että kunnat ovat sopineet asiasta.
Pihlajalinna ryhtyi tammikuun alussa markkinoimaan Hattulan terveyspalveluita Lopella. Se ilmoitti tarjoavansa kiireetöntä hoitoa Lopen keskustassa niille loppilaisille, jotka valitsevat terveyspalvelujen tuottajaksi Hattulan Terveyden. Pihlajalinna tuottaa Hattulan kunnan terveyspalvelut ja käyttää siellä nimeä Hattulan Terveys.
Kokeileeko Pihlajalinna kepillä jäätä?
Pihlajalinnan suunnitelmat tulivat Hattulan ja Lopen kunnille täytenä yllätyksenä. Pihlajalinnan tarjous koskee julkisia terveyspalveluita. Kuntien mielestä nykylainsäädäntö ei anna mahdollisuutta tarjota näitä palveluja toiseen kuntaan ilman kuntien välistä sopimusta.
Hattulan ja Lopen kunnat sekä terveyskeskuskuntayhtymä haluavatkin nyt selvityttää, onko Pihlajalinnan toiminta lainmukaista.
– Me olemme keskustelleet ministeriön virkamiehen ja Valviran edustajien kanssa. Molemmilta on tullut sellainen näkemys, ettei se olisi tässä muodossaan lain mukaan tällä hetkellä mahdollista, sanoo Hattulan kunnanjohtaja Katariina Koivisto.
Koivisto on tyytyväinen niihin palveluihin, joita Pihlajalinna Hattulassa tarjoaa. Jos toiminta laajenee Lopelle, hattulalaisten palvelut eivät saa huonontua, korostaa Koivisto.
Valtakunnallinen ennakkotapaus
Sosiaali- ja terveysministeriö seuraakin Lopen tapausta kiinnostuneena. Sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Maria Porkokertoi jo aiemmin, että toiminta ei ole tällä tavalla mahdollista. Myös seudun julkisessa terveydenhuollossa tilanne on hämmentänyt.
– Eihän tämmöistä järjestelyä ole toteutettu missään päin Suomea. Sen takia onkin tärkeätä, että tämän laillisuus selvitetään, jotta tästä saadaan ohjeet jatkoa ajatellen. Kyllä tämä on merkittävä ennakkotapaus, katsoo yhtymäjohtaja Jussi Savola Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymästä.
Yhtymäjohtaja Jussi Savola pitää Pihlajalinnan toimintaa Lopella valtakunnallisena ennakkotapauksena, jonka lainmukaisuus on selvitettävä.Timo Leponiemi / Yle
Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä tarjoaa julkiset terveydenhuoltopalvelut Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella. Jos Hattulan Terveys antaa julkista terveydenhoitoa Lopella, epäselvyyttä on siitä, kuka hoitokustannukset maksaa.
Hattulan kunnanjohtaja Katariina Koivisto on ilmoittanut, ettei loppilaisten potilaiden laskutukseen voida käyttää Hattulassa käytössä olevaa potilastietojärjestelmää. Riihimäen seudun terveyskeskus puolestaan aikoo riitauttaa mahdolliset hoitolaskut. Tällä hetkellä Lopen kunta maksaa terveyskeskukselle asukaslukuun suhteutetun osuuden loppilaisten hoidoista.
Lopella vain kiireetöntä hoitoa
Pihlajalinnan Väli-Suomen liiketoimintajohtaja Teija Kulmala pitää ainoana epäselvänä asiana sitä, voidaanko osa perusterveydenhuollon palveluista tarjota myös fyysisenä lähipalveluna Lopella.
Lopella julkisia lääkärin palveluja ei ole ollut tarjolla enää moneen vuoteen, kun Riihimäen seudun terveyskeskuksen kuntayhtymä keskitti toimintaansa Riihimäelle. Tällä hetkellä terveyskeskus tarjoaa Lopella vain hammaslääkärin ja neuvolan palvelut.
Maaliskuussa Lopella tosin alkaa kolmen kuukauden kokeilu, jossa Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymän lääkäri ottaa vastaan iäkkäitä pitkäaikaissairaita vuosikontrolleja varten kahtena päivänä viikossa.
Hattulan Terveyden lupaus terveyspalveluista koskee vain kiireetöntä hoitoa. Hattulan Terveyden asiakkaina loppilaiset joutuisivat hakemaan esimerkiksi suun terveydenhuollon ja neuvolan palvelut Hattulasta. Sinne on paljon pidempi matka kuin terveyskeskuksen palveluihin Riihimäellä, huomauttaa yhtymäjohtaja Savola.
Lainmukaisuus selvitetään
Hattulan ja Lopen kunnat, terveyskeskuskuntayhtymä ja Pihlajalinna sopivat maanantaina pidetyssä yhteisessä kokouksessa, että Hattulan kunta selvityttää Hattulan Terveyden toiminnan lainmukaisuuden.
Pihlajalinnalla on jo Lopen keskustassa toimitilat, jossa se tarjoaa nyt työterveyspalveluita, mutta luvattua kiireetöntä hoitoa sieltä ei ainakaan toistaiseksi saa.
Pihlajalinna on kertonut, että kymmenkunta loppilaista on ilmoittanut vaihtavansa terveyspalveluiden tuottajakseen Hattulan Terveyden. Kun toiminnan lainmukaisuus on kyseenalainen, heidän vaihtoilmoituksiaan ei ole toistaiseksi toimitettu sen paremmin Hattulaan kuin Riihimäen seudun terveyskeskuskuntayhtymälle.
– Teillä on 24 tuntia aikaa poistaa artikkeli netistä tai sivustonne estetään Venäjällä, siteerasi norjalainen nettilehti Independent Barents Observer viestiä, jonka se oli saanut Venäjän tietoverkkoja valvovalta Roskomnadzor-viranomaiselta.
Useat venäläismediat ovat kirjoittaneet asiasta. Lehti kirjoittaa juttuja pohjoisen raja-alueilta.
Yhdessä sivuston jutussa oli kerrottu tarina Ruotsin-saamelaisesta Dan Erikssonista ja hänen tiestään homoseksuaalisuutensa löytämiseksi. Jutussa kerrottiin myös miehen itsemurha-aikeista. Juttu on julkaistu englanniksi ja venäjäksi.
Venäläisviranomaisten mukaan jutussa lakia rikkoivat kohdat, jotka käsittelivät itsemurhaa.
Myös homoseksuaalisuudesta kirjoittaminen on Venäjällä hankalaa. Venäjällä on ollut vuodesta 2013 voimassa tiukka homopropagandalaki, joka kieltää "ei-perinteisten seksuaalisuhteiden propagoinnin” alaikäisille.
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kohdistuvat viharikokset ovat yleistyneet lain myötä.
Lehden mukaan televalvontaviranomaisten viesti on painostusta, johon he eivät aio suostua.
– Roskomnadzorilla, FSB:llä tai millään viranomaisella Venäjällä tai Norjassa ei ole mitään vaikutusta siihen mistä kirjoitamme, kirjoitti lehden päätoimittaja Thomas Nilsen.
Hänen mukaansa artikkeli pysyy jatkossakin sivustolla. Nielsen sai vuonna 2017 viiden vuoden matkustuskiellon Venäjälle.
Navalnyikin oli huomannut
Myös oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi kiinnitti huomiota lehden saamaan painostukseen Twitterissä.
– Kansalaiset maksavat Roskomnadzorin virkamiesten palkat, jotta nämä voivat pitää silmällä norjalaisia sivustoja ja vaatia uutisten poistamisia sivustolta. Meillä on rikas maa, kirjoitti Navalnyi.
Vuonna 2018 Venäjän televiestintäviranomainen sulki muun muassa Navalnyin sivuston ja oligarkki Mihail Hodorkovskin rahoittaman MBK Median sivuston.
Viime aikoina Roskomnadzor on myös lähettänyt viestejä amerikkalaisyhtiöille, Facebookille ja Twitterille, kun nämä eivät ole suostuneet jakamaan käyttäjien tietoja viranomaisille Venäjällä.
Peskov: Venäjällä ei ole sensuuria
Keskiviikkona Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov puhui Venäjän kannasta sensuuriin ja ulkomaalaisten uutistahoihin omassa tiedotustilaisuudessaan.
– Venäjällä ei ole sensuuria, se on selvää, sanoi Peskov.
Hänen mukaansa muiden maiden mediaomistusten ja kansalaisten rajoitukset ovat normaalia toimintaa myös muualla maailmassa.
Peskov toisti myös Venäjän linjan, että journalisteilla on sanavapaus, mutta heidän tulisi ottaa huomioon vastuu yleisen mielipiteen muokkauksesta.
– Olisi väärin hyväksyä, että ulkomaiden kansalaisilla olisi tällaisia resursseja käytössään nykyisenkaltaisessa ympäristössä, sanoi Peskov.
BBC:n venäjänkielisen osaston uutisen mukaan Venäjällä on laitettu miljardeja ruplia uuteen teknologiaan, joka paljastaisi tulevaisuudessa ulkopuolelta tulevan tietoliikenteen. Niin kutsutun DPI (Deep Packet Inspection) teknologian avulla viranomaiset aikovat estää epätoivotun sisällön.
On lauantain alkuilta ja Vuokatin ruokakaupan käytävillä käy melkoinen kuhina ja iloinen puheensorina. Paikallinen asiakas toteaa heti, että puhe on kiinaa ja varmistuksen hän saa pitkistä mustista talvitakeista, joiden selässä lukee ”China”.
Osa Vuokatissa asuvista ja harjoittelevista kiinalaisurheilijoista on tullut iltapalaostoksille. Kun kiinalaiset tulivat, he kaipasivat enimmäkseen tuttua ja turvallista ruokaa. Siksi esimerkiksi nuudelien määrä lähikaupassa lähes kaksinkertaistettiin.
– Kyllä he kokeilevat myös erilaisia tuotteita. Vaikka he ovat urheilijoita, heidänkin suussa suomalainen suklaa maistuu, naurahtaa kauppias Hannu Korhonen.
Kiinalaisurheilijat värittävät Vuokatin ja koko Sotkamon katuja. Mimmi Nietula / Yle
Vuokatissa on käynnissä Kiina-kuhina. Kiina haluaa, että 300 miljoonaa kiinalaista tutustutetaan talviurheiluun ennen vuoden 2022 Pekingin talviolympialaisia. Maa on solminut Vuokatin urheiluopiston kanssa sopimuksen, jonka perusteella opistolle saapui tulevia lupauksia valmentautumaan.
Ensimmäiset Kiinan maajoukkueen talviurheilijat tulivat Vuokattiin pari vuotta sitten. Yhteistyö laajeni niin, että viime kesänä ja syksynä tuli 150 uutta kiinalaisurheilijaa. He elävät omassa yhteisössään ja ovat muodostaneet sotkamolaisen ”Chinatownin” Vuokatinhovin alueelle, jonka urheiluopisto on vuokrannut kokonaisuudessa kiinalaisille.
Kiinalaiset urheilijat ovat kertoneet olleensa tyytyväisiä paikallisiin olosuhteisiin ja siihen, että saavat edustaa maataan. He ovat palkkaurheilijoita, jotka saavat Kiinan valtiolta palkkion harjoittelusta.
– Sillä rahalla varmaan koko perhe elää heidän kotimaassaan. Motivaatio on korkealla, vaikka he eivät tiedä, milloin pääsevät käymään kotona, kertoo Vuokatti Sportin toimitusjohtaja Veikko Halonen.
He kysyvät, miksi tiellä ei saa kävellä, vaikka autoja ei näy. Veikko Halonen
Kiinalaisyhteisö on tuonut monenlaisia haasteita niin Vuokatin urheiluopistolle kuin lähialueille. Valmennuskulttuurissa suurin haaste on, että Kiinassa käsketään ja totellaan, kun taas Suomessa ohjataan ja motivoidaan. Yhteiselossa on siis opettelua, vaikka hiihtäjien valmentaminen sujuukin rutiinilla.
Älypuhelin on nuoren kiinalaisurheilijan vakiovaruste.Mimmi Nietula/Yle
Myös tavallisessa arjessa on haasteita, jotka välillä naurattavat ja herättävät outoja tilanteita. Yksi sellainen on käveleminen joukkona keskellä autotietä. Nuoret kiinalaiset ihmettelevät, miksi heidät patistetaan jalkakäytävälle.
– He kysyvät, miksi tiellä ei saa kävellä, vaikka autoja ei näy, sanoo Vuokatti Sportin toimitusjohtaja Veikko Halonen.
Kohtaamiset paikallisen väestön ja kiinalaisten välillä ovat sen sijaan sujuneet ongelmitta. Kiinalaiset ovat ystävällisiä, hyväntuulisia ja innostuneita kohtaamaan uusia asioita. Sotkamossa ja Vuokatissa heidät on otettu avosylin vastaan.
– Minua liikutti paljon, kun vanhempi suomalainen herra tuli Vuokatinhoviin, puristi kättäni ja sanoi, että tämä polkupyörä on ilmainen täällä asuville kiinalaisille urheilijoille, kertoo tulkkina toimiva Vuokatti Sportin johdon assistentti Lou Van.
Eksoottinen suomalainen ruoka kiehtoo
Vuokatinhovin päärakennuksessa on myös urheilijoille tarkoitetut kuntosalit, opiskelutilat, fysioterapia ja lääkäripalvelut. Urheilijat ruokailevat omassa ravintolassa, joka on muutettu kiinalaiseksi.
– Täkäläisille kokeille on hieman haastavaa valmistaa ruokaa kiinalaisille, joskus esimerkiksi riisi ei ole ihan täydellisen kypsää. Kokit tekevät parhaansa, joten kiitos siitä heille, kertoo tulkkina toimiva Lou Van.
Vuokatin Chinatownin ravintolassa on tarjolla urheilijoille tuttua ruokaa. Mimmi Nietula / Yle
Majoitustiloissa urheilijat valmistavat myös itse ruokaa, varsinkin koti-ikävän vaivatessa. Urheilijoiden tarpeet on huomioitu myös siellä. Koska kotipuolesta löytyviä mausteita ei saa Vuokatin kaupoista, niitä on tilattu Kiinasta. Kuten kaikkia matkailijoita, kiinalaisia urheilijoita kiinnostavat myös eksoottiset maut.
– Toivelistalle on tullut pyyntöjä saada suomalaisia makuja, kertoo Veikko Halonen.
Sama ilmiö on huomattu ruokakaupan kassalla.
– Joku ostaa suomalaisia tuotteita ja sitten he porukassa maistelevat. Kun se on todettu hyväksi, kaikki tulevat ostamaan samaa tuotetta, kertoo kauppias Hannu Korhonen.
Keskustelua älypuhelinten välityksellä
Päivittäisten harjoitusten lisäksi urheilijat käyttävät myös muita palveluja. Vapaa-aikaa on vietetty Kajaanissa, jossa urheilijat ovat käyneet katsomassa muun muassa jääkiekko-otteluja.
Kiinalaiset ovat tuttu näky myös Vuokatin suksihuollossa. He tarvitsevat hiihtovälineiden huoltoa sekä uusia välineitä. Suksia korjataan heidän kohdalla muita enemmän.
– Koska heillä on taitotaso vielä aika alhainen, suksen kärkiä on poikki ja myös muuta korjattavaa löytyy, sanoo yrittäjä Roni Liljeroos.
Kiinalaiset seurasivat kotimaansa uudenvuoden viettoa helmikuussa valtavan television välityksellä.Mimmi Nietula / Yle
Erityisvaatimuksia kiinalaisilla ei ole, mutta Liljeroosin mukaan he ovat kiinnostuneita kaikesta.
– Porukkaa on pirusti ja he kuvaavat paljon, kun tulevat tänne, sanoo Liljeroos.
Kiinalaisten harjoitteluun kuuluu myös englanninkielen opiskelua, jota on neljä tuntia viikossa. Englannin kieli on kuitenkin vielä vajavaista, joten kommunikointi tapahtuu älypuhelinten kautta.
– Minä puhun Englantia, he Kiinaa ja kännykkä kääntää, niin helppoa se on, kertoo yrittäjä Roni Liljeroos.
Vanhustenhoidon ankea tilanne paljastui hallitukselle, kun selvisi miten Esperi Care ja monet muut yksityiset hoivayhtiöt olivat kohdelleet seniorikansalaisia.
Aikaisemmat tutkimukset ja läjäpäin julkaistuja juttuja likaisissa vaipoissa makaavista vanhuksista eivät päättäjiä herättäneet, mutta nyt oli terästäydyttävä.
Moraalinen paniikki iski. Vaalit ovat huhtikuussa. Vanhuksia ei saa unohtaa!
Oppositio on tehnyt asiasta välikysymyksen. Siinä hötäkässä pääsi unohtumaan, että SDP oli edellisessä hallituksessa ja kunnissa vanhustenhoidon ulkoistukset aloitettiin jo ennen kuin nykyinen hallitus oli syntynytkään.
Ja mitä teki hallitus? Ryhtyi kinaamaan desimaaliluvuista. Kokoomus ei halunnut kirjata hoitajamitoitusta lakiin. Ei ainakaan, jos kirjaus takaa, että yhtä vanhusta kohti pitää olla 0,7 hoitajaa.
Kokoomus jäi lopulta eduskunnassa ainoaksi puolueeksi, joka vastustaa 0,7 hoitajan mitoitusta. Kokoomuksen hallituskumppanit keskusta ja siniset haluavat tarkan numeron. Myös kaikki oppositiopuolueet vannovat 0,7:n nimiin.
– Mehän olemme olleet koko ajan [sitä mieltä], että hoitajamitoitus tulee, mutta miten se sinne tulee, siitä me olemme olleet eri mieltä. Mutta jos kaikki muut ovat sitä mieltä, että 0,7 on hyvä, näin sitten varmaan käy.
Perhe- ja perhepalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) oli ällikällä lyöty. Mistä tällainen suunnanmuutos? Saarikko ilmoitti aloittavansa virkamiesvetoisen valmistelun vanhuspalvelulain muuttamisesta.
Illansuussa Orpon taustajoukot aloittivat soittokierroksen, jossa toimittajille kerrottiin, että nyt on tehty väärä tulkinta. Kokoomuksen kanta ei ole muuttunut mihinkään. Takkia ei ole käännetty. Mutta 0,7 ei käy.
Selvisi, että Orpo oli tarjonnut hoitajamitoituksen, joka ei ole numero.
Mikä on mitoitus, joka ei ole numero? Myöhemmin illalla kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo myönsi, että viestintä on ollut sekavaa. Hoitajamitoitus käy kokoomukselle, mutta 0,7 ei.
Keskiviikkona eduskunta keskustelee vanhustenhoitoa koskevasta välikysymyksestä. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sai desimaalit heti naamalleen.
– Mitä tarkoittaa mitoitus, joka ei ole numero? Lillukanvarsista ja desimaaleista puhuminen on loukkaavaa, SDP:n varapuheenjohta Sanna Marin (sd.) kysyi.
Totta on, että vanhustenhoito on muutakin kuin hoitajamitoitusten kirjaamista. 0,7 hoitajaa yhtä vanhusta kohden on vain luku.
Eduskunta äänestää vanhustenhoidon välikysymyksestä perjantaina. Syvimmät jäljet se jättää rahaministeri Petteri Orpoon. Kokoomus saa korjailla sekavia kantojansa vielä viikkoja.
Koska numeroilla on väliä. Sen sai oppia kokoomuksen edellinen puheenjohtaja Alexander Stubb.
Stubb kompuroi aikanaan hallintarekisterikohussa. Entinen pääministeri sanoi, että 90 prosenttia hallintarekisteristä saaduista lausunnoista oli positiivisia. Ei ollut.
Viime viikkoina esiin tulleet vakavat puutteet hoivajättien vanhustyössä vaikuttavat jo alan opiskelijoiden tulevaisuuden suunnitelmiin.
Koulutuskeskus Salpaus ja Lahden ammattikorkeakoulu LAMK tekevät yhteistyötä kohuttujen hoivayritysten kanssa. Mehiläinen, Attendo ja Esperi Care ovat yleisiä työharjoittelupaikkoja lähi- ja sairaanhoitajaopiskelijoille.
Tiia Engström on lähihoitajakoulutuksen loppusuoralla Salpauksessa. Kohun silmään joutuneet hoivajätit eivät kiinnosta työnantajina.
– Jos ongelmiin tulee joitain ratkaisuja, sitten kyllä, mutta tällä hetkellä en menisi näihin yrityksiin töihin. En halua kuulua työyhteisöön, jossa tapahtuu laiminlyöntejä.
Paljastukset yksityisten hoivayritysten ongelmista eivät tulleet Engströmille yllätyksenä, mutta järkyttivät silti. Ongelmat ilmenivät, kun Valvira keskeytti Esperi Caren hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa epäillyn kuolemantapauksen vuoksi.
Ylen laaja selvitys paljasti, että myös Attendolla ja Mehiläisellä on vakavia ongelmia vanhustenhoidossa. Hoitajat kertovat arjestaan karua tarinaa.
”Pelottava ajatus, että joutuisin tuollaiseen tilanteeseen”
Julkisessa keskustelussa on ruodittu yksityisten hoivayritysten johtamiskulttuuria. Esperi Caren työntekijät kertoivat Ylen haastattelussa, että yritys uhkailee ja vaientaa hoitajiaan.
Valmistuvaa lähihoitajaa ajatus hirvittää.
– Tosi pelottava ajatus, että joutuisin tuollaiseen tilanteeseen. En voisi elää sen pelon alla. Ei se ole oikeudenmukaista ketään kohtaan, Tiia Engström sanoo.
Kaikki opiskelijat eivät suhtaudu asiaan yhtä jyrkästi. Myös Milja Lahti järkyttyi ja huolestui ilmi tulleista epäkohdista, muttei halua sulkea ovia.
– Varmasti voisin mennä näihin yrityksiin töihin. En halua suhtautua niin, että jokainen yksikkö on huono, viimeisen vuoden lähihoitajaopiskelija tuumaa.
Lehtori Tuula Hovilainen-Kilpinen esittelee nukkea, jonka keinotekoiset elintoiminnot reagoivat siihen, miten opiskelijat sitä hoitavat.Lauri Rautavuori / Yle
Esperi Care, Mehiläinen ja Attendo ovat Salpauksen ja LAMK:n yhteistyökumppaneita, joissa opiskelijat suorittavat työharjoitteluitaan.
Lehtori Tuula Hovilainen-Kilpinen opettaa Koulutuskeskus Salpauksen lähihoitajia. Hän kertoo, että julkisuuteen tulleita tietoja vanhustenhoidosta käsitellään opiskelijoiden kanssa yleisellä tasolla.
– Käymme asioita läpi hoitamisen, hoitajan oman etiikan ja hoitajan kehittymisen kannalta, hän toteaa.
Myös Lahden ammattikorkeakoulussa keskustellaan asiasta. Sairaanhoitajakoulutuksen koulutuspäällikkö Virpi Liljeström sanoo, että tilanne on erittäin vakava kouluttajankin näkökulmasta.
– Miten voimme valmistaa opiskelijoita tunnistamaan ja kohtamaan näitä epäkohtia? Tai valmentamaan siihen, että he osaavat puuttua asioihin oikealla tavalla.
Virpi Liljeström kouluttaa tulevia sairaanhoitajia.Lauri Rautavuori / Yle
”Joillain työpaikoilla ollaan ihan menneellä vuosisadalla”
Opiskelijat ottavat harjoitteluasioissa yhteyttä sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyyn ajoittain. Yhteydenotot koskevat lähes aina yksityisiä yrityksiä, kertoo Tehyn koulutuspoliittinen asiantuntija Kirsi Coco.
– Työntekijät saattavat olla kovassa paineessa, eivätkä voi suorittaa ohjaustehtäväänsä riittävän hyvin. Esimerkiksi harjoittelijoiden arvioijia ei ole perehdytetty riittävästi.
Opiskelijat ovat satunnaisesti yhteydessä myös Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superiin. Harjoitteluasioissa nousevat esiin työpaikan kireä ilmapiiri, ohjauksen puute ja tyytymättömyys arviointiin.
Tehyn Kirsi Cocon mukaan opiskelijan kohtaaminen on välillä tökeröä. Opiskelijaa ei esimerkiksi kutsuta nimellä, vaan vain opiskelijaksi.
– Vaikuttaa, että joillain työpaikoilla ollaan ihan menneellä vuosisadalla. Näkisin näiden olevan yksittäistapauksia, mutta ne korostuvat.
Oppilaitokset eivät ole kohun jäljiltä olleet yhteydessä Tehyyn tai Superiin harjoitteluasioissa.
Sellainen kiire ei saa olla, ettei huomaa ihmisen hätää. Milja Lahti
Keväällä valmistuvilla lähihoitajilla ei ole henkilökohtaisia huonoja kokemuksia työpaikoista. Milja Lahti on toistaiseksi työskennellyt ainoastaan kunnallisella puolella. Hänellä on työpaikoistaan vain hyvää sanottavaa.
Lahti loikkasi hoitajaksi kaupan alalta. Mukana tuli tuttu kiire, mutta hoitoalalla panokset ovat kovemmat.
– Vaikka olisikin kiire, voi asiakkaan huomata senkin keskellä. Sellainen kiire ei saa olla, ettei huomaa ihmisen hätää.
Ruotsalaiset ovat poliittisesti korrekteja: Suomi tekee oman hävittäjävalintansa, eikä tiivis puolustus- ja muu yhteistyö katkea, olipa päätös mikä tahansa. Samaan hengenvetoon he kuitenkin vakuuttavat, että Saabin Gripen E olisi Suomelle paras vaihtoehto.
Ruotsin ilmavoimien komentaja Mats Helgesson lähestyy asiaa suoraviivaisen sotilaallisesta näkökulmasta. Hän muistuttaa ruotsalaisten ja suomalaisten harjoitelleen jo vuosia sama itäinen uhka mielessään.
– Gripen, erityisesti E-malli, on suunniteltu tappamaan Suhoita. Siinä meillä on musta vyö, Helgesson pamauttaa suomalaistoimittajille Venäjän ykköshävittäjiin viitaten.
Hän myöntää, että tiivis yhteistyö Suomen Ilmavoimien kanssa on sujunut tähän saakka ilman ongelmia erilaisesta konekalustosta huolimatta. Paljon lisäarvoa olisi kuitenkin saavutettavissa niin taktisessa suunnittelussa kuin koulutuksessa, jos molemmissa maissa lennettäisiin Gripeneillä.
Helgessonin mukaan Ruotsille on hyvin tärkeää, että Suomella on vahvat ilmavoimat.
Yksi viidestä
Gripen on yksi viidestä ehdokkaasta Suomen seuraavaksi hävittäjämalliksi. Saabin myyntikampanjaa Suomessa johtava Magnus Skogberg paljasti Tukholmassa, että Suomelle viime viikolla jätetty tarjous käsittää 52 yksipaikkaista Gripen E -konetta ja 12 kaksipaikkaista Gripen F -konetta.
Hänen mukaansa Saab on valmis siirtämään Suomeen poikkeuksellisen paljon koneiden operointiin ja ylläpitoon tarvittavaa osaamista ja teknologiaa. Gripenin kulut ja käyttövalmius muodostavat hyvän yhtälön, jatkuvat kehut.
– Kukaan ei lyö meitä laudalta kustannustehokkuudessa, Skogberg mainostaa.
Saab oli kilvassa mukana myös edellisellä kerralla, kun Suomi päätyi ostamaan Horneteja.
– Emme olleet iloisia. Tietysti haluamme voittaa, myöntää Saabin hallituksen puheenjohtaja Marcus Wallenberg – nyt jo hymyillen.
Yhteistyö jatkuu, mutta...
Wallenbergien Investor-yhtiö on Saabin suurin osakkeenomistaja, ja rahasuvulla on myös pitkät ja laajat taloussuhteet suomalaisyrityksiin. Wallenberg vakuuttaa, että itänaapuri pysyy ystävänä ja bisneksenteko jatkuu, vaikka Suomi "Luoja paratkoon" päätyisi muuhun kuin ruotsalaishävittäjään.
– Mutta uskon vilpittömästi, että tällainen huipputeknologinen hanke lisäisi yhteistyötämme.
Mikä pätee taloudessa, on Ruotsin puolustusministerin Peter Hultqvistin mukaan totta myös politiikassa. Tiivis puolustusyhteistyö Suomen kanssa lepää hävittäjähankintaa vahvemmalla pohjalla, ja yhteistyötä aiotaan edelleen kehittää niin asevoimien kesken kuin hallitusten välillä.
Uuden virkakauden aloittanut ministeri ei kuitenkaan unohda muistuttaa selvistä yhteensopivuuden eduista, jos kummatkin ilmavoimat lentäisivät Saabeilla.
Henkilökorttia haluava joutuu odottamaan pahimmillaan kaksi kuukautta, sillä valtaosa poliisin lupapalveluista on edelleen pahasti ruuhkautunut.
Taustalla on vuodenvaihteessa tapahtunut uudistus, jonka jälkeen ajokortilla ei voi todistaa henkilöllisyyttä uutta passia anottaessa tai pankkitunnuksia ja teleoperaattoreiden mobiilivarmennetta hankittaessa.
Uudistus aiheutti yllättävän korttien hakuryntäyksen, myöntää Poliisihallituksen ylitarkastaja Juhani Ruutu. Tammikuussa jo 60 000 suomalaista on hakenut henkilökorttia, kun esimerkiksi viime marraskuussa hakijamäärä oli reilut 20 000.
– Viesti ei mennyt kunnolla perille, että mikä muuttuu ja kuka kortin tarvitsee. Osittain tässä on väärinymmärrystäkin, kun jossain medioissa on kirjoitettu aika suoraviivaisesti, että ajokortti ei enää kelpaa. Niinpä sellaisetkin säntäsivät kortin hakemaan, jotka eivät sitä vielä tarvitse, toteaa Ruutu.
Viesti ei mennyt kunnolla perille, että mikä muuttuu ja kuka kortin tarvitsee. Poliisihallituksen ylitarkastaja Juhani Ruutu
Esimerkiksi Pohjanmaalla henkilökortteja on haettu niin innokkaasti, että poliisin kaikki lupapalvelut maakunnassa ovat pahasti tukossa. Korttihakemuksia on tullut jokaiselle pohjalaisasemalle yli tuplasti normaaliin verrattuna.
– Ensimmäinen vapaa-aika löytyy vasta kolmen viikon päästä. Jonotus ilman ajanvarausta kestää pari tuntia eli pelkästään hakemuksen jättämistä joutuu jo jonottamaan, kertoo Pohjanmaan poliisilaitoksen lupaesimies Laura Kallio.
Lupapalveluista muistutetaankin, että passi on yhtä vahva henkilöllisyyden todistamisväline kuin henkilökorttikin. Ajokortti käy edelleen, kun nostaa pankista rahaa tai noutaa postista paketin.
Valmistaja ei kykene vastaamaan suureen kysyntään
Lisäksi henkilökorttien valmistaja ei pysty vastamaan valtavaan kysyntään.
Viikon sijaan korttia joutuu odottamaan valmistajalta nyt jopa kuukauden. Pohjanmaan poliisilaitoksen lupaesimiehen Laura Kallion mukaan näin suuri menekki tuli yllätyksenä.
– Tähän ei osattu lainkaan varautua. Toisaalta ruuhka on myös huonon tiedonvälityksen tulosta. Kenenkään ei ole pakko hankkia itselleen henkilökorttia jos ei sitä tarvitse, muistuttaa Kallio.
Päivittäisessä asioinnissa ajokortti ajaa edelleen lupaesimies Kallion mukaan asiansa. Se osoittaa ajo-oikeuden, käy kaupassa ja postissakin.
Henkilökortin tarvitsee, jos noutaa pankista verkkopankkitunnukset tai passia haettaessa. Lisäksi kortilla voi matkustaa Schengen-alueella.
Korttihakemuksen voi jättää myös netin kautta poliisin verkkopalvelussa. Näin voi toimia, jos on korkeintaan alle kuusi vuotta sitten myönnetty passi tai henkilökortti ja eikä nimi ole muuttunut. Silloin poliisiasemalla käyntiä ei vaadita.
Henkilökorttiruuhkat eivät vaikuta passeihin eli niitä saa edelleen normaalilla toimitusnopeudella.
Suomessa on keskusteltu kiivaasti vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta sen jälkeen, kun Sosiaali- ja terveysalan valvontavirasto Valvira keskeytti Kristiinankaupungissa toimivan Esperi Caren pyörittämän hoivakodin toiminnan 24. tammikuuta.
Suomen vanhuspalvelulaissa ei ole ollut sitovaa hoitajamitoitusta. Suositus vanhustenhuollossa on 0,5 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti.
Lakiin ehdotetaan lisättäväksi lausetta, jossa henkilöstömitoitus tehostetussa ympärivuorokautisessa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitohoidossa olisi vähintään 0,7 täysiaikaista työntekijää yhtä palveluja saavaa iäkästä henkilöä kohden.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan 95 prosentissa ympärivuorokautisen hoidon yksiköistä toteutuu nykyinen, vanhuspalvelujen laatusuosituksessa määritelty vähimmäismitoitus.
THL muistuttaa, että sitova hoitajamitoitus ei automaattisesti takaa parempaa laatua. Jo nykyisellä 0,5 hoitajamitoituksella hoidettavaa kohden on mahdollista tarjota asiakkaille laadukasta palvelua. Vastaavasti suuremmalla hoitajamäärällä hoito voidaan järjestää edelleen huonosti.
Pyysimme THL:n Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksiköltä vastauksia neljään kysymykseen vanhustenhoidon henkilöstömitoituksesta.
1. Mitä laatuparannuksia hoitoon suosituksen mukaisen 0,5 mitoituksen muutos mitoitukseen 0,7 toisi asiakkaille?
– Iäkkään ravitsemukseen pystyttäisiin kiinnittämään entistä enemmän huomiota, koska ruokailuhetket rauhoittuisivat ja auttavia käsiä olisi enemmän. Asiakkailla on usein vaikeuksia syömisessä ja nielemisessä.
– Kuntoutukseen pystyttäisiin panostamaan enemmän, jos esimerkiksi fysioterapeutteja olisi enemmän.
– Sairaanhoidollisiin toimenpiteisiin saataisiin lisää sairaanhoitajia. Näitä tehdään esimerkiksi saattohoidon yhteydessä. Se toisi lisää kiireettömyyttä saattohoitoon.
– Henkilöstön hyvinvointi paranee (muun muassa jaksaminen), kun pystytään paremmin luomaan kiireetön työnteon ilmapiiri.
– Lääkitykseen pystytään kiinnittämään huomiota enemmän ja tekemään lääkehoidon tarkistuksia useammin.
– Virkistystoimintaa pystyttäisiin lisäämään.
– Yleistä sosiaalista kanssakäymistä ja läsnäoloa pystyttäisiin lisäämään.
2. Mitä väärinkäsityksiä mitoituksen nostamiseen yleisimmin liittyy?
– Mitoitus ei tarkoita, että jokaisessa työvuorossa on mitoituksen mukainen määrä työntekijöitä esimerkiksi yövuorossa.
– Kaikkiin ongelmiin ei mitoituksella pystytä vastaamaan, laatutekijät ovat yhtä tärkeässä roolissa.
3. Mitkä ammattinimikkeet lasketaan tällä hetkellä hoitajiksi? Paljonko mitäkin hoitajia vanhuksia hoitaa?
THL laski eri ammattinimikkeiden toteutuneet henkilöstömäärät ympärivuorokautisessa hoidossa.
Alla olevassa taulukossa näkyvät vakanssimäärät (virka tai toimi) sekä niiden osuus prosentteina kaikista vakansseista.
Henkilöstömitoituksen laskennassa osa vakanssiryhmistä huomioidaan sillä osuudella, jolla he tekevät välitöntä asiakastyötä.
4. Paljonko eri nimikkeillä toimivia hoitajia tarvitaan lisää 0,7 toteutuessa?
– Hoitajamääriä ei voida laskea nimikkeittäin. Yksiköille täytyy jäädä mahdollisuus päättää, minkälaisia työntekijöitä ja mistä vakanssiryhmistä heidän asiakkaansa tarvitsevat.
– Jos palkataan pääasiassa sairaanhoitajia ja lähihoitajia, niin silloin heitä tarvitaan 4 200 henkilöä.
Lähde: THL:n Iäkkäät, vammaiset ja toimintakyky -yksikkö
Epäilty hoitovirhe ja siitä johtunut kuolema Esperi Caren hoivakodissa Kristiinankaupungissa on vain jäävuoren huippu.
Sosiaali- ja terveysalan lupavirasto Valvira selvittää parhaillaan jopa 15 tapausta, joissa on epäilys siitä, että hoivakodin asukas on kuollut hoitovirheen tai laiminlyönnin seurauksena.
Epäilyjä on noussut esiin eri puolilla Suomea, ja ne koskevat niin yksityisiä kuin julkisia hoivakoteja. Ainakin pääosa parhaillaan tutkittavista tapauksista on vuosilta 2017–2018.
Yle pyysi tiedot Valviralta kaikista selvitettävänä olevista hoivakotien kuolemista, joihin epäillään liittyvän hoitovirheitä tai laiminlyöntejä. Ylitarkastaja Elina Uusitalon mukaan tapauksia on vireillä 13–15. Hän ei vahvistanut tarkkaa lukua, koska ei tiistaina tavoittanut kaikkia tapauksista tietäviä kollegoitaan.
Valvira voi ottaa hoivakodin epäkohdat tutkittavakseen vakavissa tilanteissa. Tällaisia ovat muun muassa epäilyt siitä, että asukas on kuollut hoitovirheen tai laiminlyönnin seurauksena.
Myös Ylen tiedossa on useita tapauksia, joissa omainen syyttää hoivakotia vanhempansa kuolemasta. Osa heistä on kannellut Valviraan ja ainakin yksi omainen aluehallintovirastoon. Yle on tutustunut tarkemmin kahteen Valviraan lähetettyyn kanteluun.
Tässä jutussa kerrotaan Esperin hoivakodissa kesällä 2018 kuolleen vanhuksen tarina.
Esperi Hoivakoti Paatela sijaitsee Muuramessa vanhassa sairaalarakennuksessa.Simo Pitkänen / Yle
Omaiset yrittivät pitkään puuttua ongelmiin
Minna Hietakangas mietti pitkään, ennen kuin päätti kertoa Ylelle äitinsä kuolemaan johtaneista tapahtumista. Lopulta hän teki niin, koska sitä hänen äitinsä olisi toivonut.
Hietakangas kertoo, että hänen äitinsä oli ammatiltaan sairaanhoitaja.
– Hänelle oli aina tärkeää potilaan etu ja hyvinvointi. Ihminen, jota hän oli hoitamassa. Kun olen miettinyt tapahtunutta, tuntuu niin pahalta, että tämä osui hänen kohdalleen.
Hietakankaan äiti asui Muuramessa sijaitsevassa hoivakoti Paatelassa, jonka toimintaa Esperi Care pyörittää. Yle on jo aiemmin uutisoinut sen lukuisista, pitkään jatkuneista epäkohdista. Voit lukea tarkemmin hoivakodin ongelmista tästä jutusta.
Länsi- ja Sisä-Suomen avi ilmoitti viimeksi marraskuussa 2018, että henkilökunnan riittämättömyys Paatelassa on vaarantanut hoivan laadun ja asukkaiden turvallisuuden.
Hoitajien aikaa on kulunut niin sanottuihin tukitehtäviin, joita varten pitäisi palkata erikseen työntekijöitä. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi pyykin peseminen, ruuan valmistaminen ja siivoaminen.
Paatelassa on välillä ollut töissä keskimäärin kaksi hoitajaa vähemmän kuin Muuramen kunnan ja Esperin sopimuksessa edellytetään.
Minna Hietakankaan mielestä hänen äitinsä kuoli juuri tästä syystä.
Hänen mielestään oli vain ajan kysymys, koska Paatelassa tapahtuu jokin vakava onnettomuus. Piittaamattomuus ongelmia kohtaan jatkui hänen mukaansa vuosia.
– Me olimme jo pitkään yrittäneet puuttua näihin asioihin. Tosi monet omaiset ovat olleet huolissaan hoitajamitoituksesta, riittämättömistä käsistä tehdä sitä työtä, Hietakangas sanoo.
Väärien lääkkeiden antaminen oli koitua kohtaloksi
Paatelan asukkaiden omaiset ovat ilmaisseet huolensa hoidon laadusta useaan kertaan.
Esperi ja Muuramen kunta ovat muun muassa järjestäneet tilaisuuksia, joissa hoidon puutteista on keskusteltu omaisten kanssa. Yle on tutustunut keskustelutilaisuuksista laadittuihin muistioihin.
Hietakankaan mukaan äiti kävi lähellä kuolemaa jo keväällä 2017, kun hänelle annettiin vahingossa toisen asukkaan lääkkeitä.
Nainen menetti yöllä tajuntansa, ja hänet kiidätettiin ambulanssilla Keski-Suomen keskussairaalaan, jossa hänelle laitettiin hengitysputki.
Potilasvakuutuskeskus maksoi myöhemmin Hietakankaan äidille korvausta hoitovirheen vuoksi. Tuosta virheestä äiti vielä selvisi säikähdyksellä.
Esperin toiminta hoitovirhetilanteessa antoi esimakua tulevasta. Hietakankaan mukaan yhtiön viestintä oli ala-arvoista.
– Tuli vaikutelma, että siellä ollaan pihalla kuin lumiukot. Kukaan ei tiennyt, kenelle asia kuuluu, minne puhelun pitäisi mennä, minkälaisia menettelytapojen pitäisi olla ja miten omaisia pitäisi auttaa.
Hoivakoti Paatelassa on 22 asukaspaikkaa.Simo Pitkänen / Yle
Kaatumisesta kuhmu takaraivoon, kuoli neljän päivän päästä
Kesäkuussa 2018 Paatelassa järjestettiin ulkoiluhetki. Joukko vanhuksia vietti aikaa hoivakodin parvekkeella. Paikalla oli yksi hoitaja.
Paatelan hoivakoti on remontoitu entiseen keuhkotautiparantolaan. Rakennuksessa on useita kerroksia ja tilavat parvekkeet.
Tällaisella parvekkeella oli myös rollaattorilla liikkunut Hietakankaan äiti. Hänen hoito-, palvelu- ja kuntoutussuunnitelmansa mukaan hän sai liikkua vain hoitajan tukemana.
Äidin omahoitaja oli lähtenyt kerroksesta hoitamaan toista työtehtävää. Omahoitaja tarkoittaa tietyn asukkaan päävastuullista hoitajaa.
Parvekkeella äiti oli menettänyt tasapainonsa, kaatunut maahan ja lyönyt päänsä. Hietakangas kertoo, että äidin aivojen kovakalvon alle syntyi kaatumisen vuoksi iso verenpurkauma.
Uhrin omahoitaja kertoi asiasta laatimassaan kirjallisessa selvityksessä, että vanhuksella oli kuhmu takaraivossa. Ensihoitajien saavuttua paikalle hänen puheensa oli puuroutunut ja muuttunut sekavaksi.
Hietakankaan mukaan Keski-Suomen keskussairaala ei suostunut leikkaamaan äitiä, koska sairaalan mukaan riskit olivat suuremmat kuin mahdolliset leikkauksesta saatavat hyödyt.
Hietakangas kertoo, että vaihtoehdoksi jäi oireita lievittävä palliatiivinen hoito, jossa parantumattomasti sairaan kärsimystä ja kipuja lievitetään lääkkeillä ja omaisten tukemana.
Neljän päivän päästä kaatumisesta Hietakankaan äiti kuoli Muuramen terveyskeskuksessa.
– Tätä on tosi ikävä sanoa ääneen, mutta monesti tuli tunne, että ennemmin tai myöhemmin tapahtuu jotain tällaista. Se, että se tapahtui meille, oli tietenkin hurja shokki, Hietakangas sanoo.
Mitä tapahtui Paatelan parvekkeella?
Hietakangas halusi Esperi Carelta selvyyttä Paatelan hoitajamitoitukseen ja etenkin siihen, miten onnettomuus pääsi tapahtumaan.
Hän lähetti sähköpostia Paatelan yksikönjohtajalle ja Esperin Keski-Suomen aluepäällikölle sekä silloiselle toimitusjohtajalle Marja Aarnio-Isohannille.
Aarnio-Isohanni vastasi saman päivän iltana:
Ensimmäiseksi haluamme esittää syvän osanottomme äitinne poismenoon. Kiitos myös palautteestanne. Aluejohtaja xxx selvittää asian perinpohjin ja lähettää teille toivomanne tiedot ja varmasti on muutenkin yhteydessä.
Parin päivän päästä vastasi Esperin aluepäällikkö. Hän kirjoitti, että Hietakankaan äitiä kävelytettiin rollaattorin avulla hoitajan saattamana.
Äitinne oli 17.6. horjahtanut terassilla, kun häntä oltiin avustamassa kyseisellä tavalla. - - Hoivakoti Paatelan henkilöstömitoitus 17.6. on ollut toimilupamme sekä sopimuksemme mukainen.
Tähän asiaan kenties kulminoituu Hietakankaan Valviralle tekemä kantelu. Esperin mukaan hänen äitinsä oli siis tuettuna onnettomuushetkellä. Oliko näin?
Joka tapauksessa äidin omahoitaja kertoo selvityksessään, että hänet hälytettiin paikalle puhelimitse, kun kaatuminen oli jo tapahtunut. Hän ei siis ollut paikalla.
Hietakankaan mukaan parvekkeella oli tapahtumahetkellä yksi toinen hoitaja, joka valvoi samaan aikaan lukuisia vanhuksia.
Minna Hietakankaan suru on muuttunut kiukuksi. Hänen mielestään hoivayhtiöiden markkinapuheet ovat pahasti ristiriidassa todellisuuden kanssa.Jari Kovalainen / Yle
“Olisimme toivoneet inhimillistä otetta”
Hietakankaan vaatimusten vuoksi Esperin yksikönjohtaja ja aluepäällikkö suostuivat tapaamaan hänet. Yle on kuullut nauhoitteen tilanteesta.
Tunnelma tapaamisessa oli jäinen. Muodollisen osanoton jälkeen Esperin edustajat keskittyivät selittelemään tapahtunutta.
Kun Hietakangas esimerkiksi kysyi, miksi vain puolisolle oli ilmoitettu äidin kuolemasta, vaikka hän oli pyytänyt lisäämään yhteystietonsa äitinsä omaiseksi, paikalla ollut yksikönpäällikkö vastasi: “Ei me voida soittaa koko sukua läpi”.
Hietakangas koki, että selittely toistui Esperin tekemisessä alusta lähtien. Ja piittaamattomuus. Tietoa hoivakodin asioista sai vain erikseen kysyttäessä – jos silloinkaan.
– Olisimme toivoneet inhimillistä otetta. Sitä, että joku olisi ollut kiinnostunut siitä, mitä äidille on tapahtunut tapaturman jälkeen. Mutta sieltä ei kukaan ollut yhteydessä. Itse asiassa isäni oli se, joka soitti sinne ja kertoi tapahtuneen. Se meni ihan väärin päin.
Kun Hietakangas tiedusteli tapahtumapäivän toteutunutta työvuorolistaa ja hoitajamäärää, aluepäällikkö kirjoitti 27. elokuuta 2018 viestissään näin:
Valitettavasti emme voi toimittaa työvuorolistoja kuin lain edellyttämissä tilanteissa viranomaisille - -Voin kuitenkin todeta, että mitoitus kyseisessä Esperin kodissa on: 0,6 hoitajaa asukasta kohti. Mitoitus on työvuoroissa edellä oleva, ellei ole kyseessä satunnainen tai yhtäkkinen tilanne jonka vuoksi mitoitusta ei ole voitu täysin noudattaa - - Tapahtumasta on tehty poikkeamailmoitus Esperin laatujärjestelmään.
Hietakangas pitää Esperin toimintaa kylmäävänä.
– Esperi Caren verkkosivuilla mainostetaan auvoisia ja turvallisia vanhuuden päiviä kauniiden kuvien kera: ”osaava hoiva ympäri vuorokauden”, ”monipuolisesti virikkeitä ja harrastustoimintaa” ja ”turvallinen ja viihtyisä koti”. Mikään näistä ei omaisten näkökulmasta pidä paikkaansa.
Yle pyysi haastattelua juttuun Esperin Keski-Suomen aluepäälliköltä. Hän ei halunnut kommentoida tapausta.
Minna Hietakangas on tyytymätön hoivayhtiön ja kunnan tiedottamiseen: "On vähän sellainen olo kuin olisi säkki päässä", hän sanoo.Jari Kovalainen / Yle
Kunnalta kesti lähes vuosi vastata omaisen viestiin
Hietakangas arvostelee myös Muuramen kunnan toimintaa hänen äitinsä kohtalon ja Paatelan hoivakodin valvonnan suhteen.
Hietakankaan mielestä kunta ei valvonut Esperiä riittävästi.
– Myös siellä oli jatkuva välinpitämättömyys ja haluttomuus puuttua asioihin, Hietakangas sanoo.
Kun Hietakangas teki muistutuksen Muuramelle äidin saamista vääristä lääkkeistä, kunnalta kesti lähes vuosi vastata viestiin.
Kunnan mukaan tämä johtui “väärinkäsityksestä asian käsittelyssä”. Kunta kertoi selkeyttäneensä “vastuunjakoa tapahtuman johdosta”.
Muuramen palvelujohtaja Simo Oksanen ei halunnut kommentoida Ylelle Paatelan parvekkeella sattunutta onnettomuutta. Hän vetosi siihen, että tapaus on Valviran käsiteltävänä.
Yle haastatteli Oksasta jo toissa viikolla juttuun, joka kertoo kunnista, jotka ovat keskeyttäneet väliaikaisesti uusien asukkaiden lähettämisen Esperin ongelmallisiin hoivakoteihin. Muurame on yksi näistä kunnista.
Tuolloin Oksanen sanoi, että kunta vaatii Paatelaan lisää työntekijöitä. Oksasen mukaan Esperi suostuu tähän, mutta koska tämä nostaa yhtiön kuluja, se haluaa neuvotella kunnan kanssa nykyistä halvemman sopimuksen.
Julkisessa hoivakodissa asukas tukehtui luumuihin
Yle tutustui myös erääseen julkisen puolen hoivakodissa tapahtuneesta kuolemasta tehtyyn kanteluun.
Omaisen mukaan hänen isänsä kuoli Salossa hoivakoti Kukonkalliossa hoitovirheen vuoksi. Omainen kirjoittaa kantelussaan, että myös isän kuoleman todenneen lääkärin mielestä kuolema johtui hoitovirheestä.
Vanhus kuoli syksyllä 2018 vain kolme kuukautta sen jälkeen, kun hän muutti hoivakotiin muistisairauden vuoksi.
Oikeustieteellisen ruumiinavauksen mukaan kuolinsyy oli luumuihin tukehtuminen. Hoivakoti oli todennut, että miestä piti syöttää syömis- ja nielemisvaikeuksien vuoksi.
Omaisen mukaan muistisairaiden osastolla oli esillä luumuja, jotka aiheuttavat hänen isänsä kaltaisille henkilöille tukehtumisvaaran.
Mies oli päässyt käsiksi luumuihin kenenkään valvomatta. Yksikään hoitaja ei ollut huomannut tukehtumista, vaikka se oli tapahtunut osaston päiväsalissa keskellä päivää.
Ruumiinavauksen jälkeen omainen otti yhteyttä osaston hoitajiin. Hän toivoi, että hoitajat olisivat olleet pahoillaan ja muuttaneet toimintatapojaan. Vastaus oli tyly.
– Tapahtunutta vähäteltiin ja yritettiin perustella sillä, etteivät he olleet itse tuoneet luumuja muistisairaiden ulottuville. Heidän vastuullaan kuitenkin on huolehtia siitä, että ympäristö on muistisairaille turvallinen ja poistaa vaaraa aiheuttavat seikat, omainen kirjoitti Valviralle lähettämässään kantelussa.
Omaisen mukaan on selvää, että kuolema olisi voitu estää.
Hietakangas ei halua syytellä Paatelan hoitajia. Hän uskoo heidän tehneen parhaansa vaikeassa tilanteessa.Jari Kovalainen / Yle
Vanhusten hoivaa koskeva julkinen keskustelu on vellonut nyt puolentoista viikon ajan. Esperi Caren toimintatavat ovat olleet kohun keskiössä.
– Emme ole kuulleet niitä hiljaisia viestejä, joita henkilöstöltä on tullut, yhtiön tehtävänsä jättänyt toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni kertoi Helsingin Sanomille muutama päivä sen jälkeen, kun Valvira oli keskeyttänyt toiminnan yhtiön hoivakodissa Kristiinankaupungissa.
Aarnio-Isohanni tiesi jo tuolloin Paatelan kuolemantapauksesta.
Ylen A-studio käsittelee aihetta keskiviikkona TV1:ssä kello 21:05 lähtien. Studiossa vieraana Esperi Caren vt. toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi.
Oppositio hyökkäsi välikysymyskeskustelussa erityisesti kokoomuksen kimppuun. Kokoomus on ainoa puolue, joka on vastustanut hoitajamitoituksen tuomista lakiin. Viime päivinä kokoomuksen kannasta on ollut epäselvyyttä.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo selitti kokoomuksen kantaa sanomalla, että kokoomus kannattaa vanhuspalvelulain uudistamista. Hänen mukaansa puolue kannattaa myös hoitajamäärän sitovuutta. Kokoomus ei kuitenkaan kannata 0,7 hoitajan mitoitusta.
Hallitus lupaa lisää resursseja vanhustenhoidon valvontaan. Rahoitus annetaan lisäbudjetissa 26. helmikuuta.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan uuden vanhuspalvelulain valmistelu aloitetaan ministeriössä. Poliittisesti kuuma kysymys hoitajamitoituksesta on mukana uudistuksessa.
Saarikon mukaan opposition toivoma 0,7 hoitajan mitoituksen tuominen ei ole tämän vaalikauden aikana mahdollista. Saarikon arvion mukaan mitoitus tarkoittaisi 4 200 uutta työntekijää ja lisäisi menoja 200 miljoonalla eurolla.
Orpo hyökkäsi keskustelussa voimallisesti Sanna Marinin (sd.) kimppuun ottamalla esiin hänen toimintansa Tampereen valtuustossa. Orpo halusi kysyä Marinilta, onko totta, että hän äänesti Tampereen valtuustossa hoitajamitoituksen korotusta vastaan.
Marin ei ollut salissa vastaamassa Orpon kysymykseen, mutta vastasi Ylelle tekstiviestillä. Siinä hän sanoi puolueen taipuneen Tampereella hoitajamitoituksen laskemiseen 0,58:sta 0,57:een. Marin muistutti sen johtuneen siitä, että laskusta sovittiin osana budjettisopua. Hänen mukaansa kokoomus ei suostunut SDP:n valtuustoryhmän tavoitteeseen, että leikkausta ei olisi toteutettu.
Hallituksen luottamuksesta äänestetään perjantaina.
Vanhusten hoidon tila nousi poliittiseen keskusteluun sen jälkeen, kun Valvira ilmoitti keskeyttävänsä Esperi Caren yksityisen hoivakodin toiminnan vakavien laiminlyöntien takia. Sen jälkeen useat Ylen selvitykset ovat kertoneet laajoista ongelmista vanhusten hoidossa ympäri Suomen.
Yle seurasi keskustelua hetki hetkeltä. Näet seurannan kokonaisuudessaan alla:
TUKHOLMA Juuri avatun yksityisen hoitokodin toiminta ei ollut sellaista kuin Sarah Wägnert oli odottanut.
Oli syksy 1997 ja Wägnert työskenteli vanhusten hoitokodissa Polhemsgårdenissa Solnassa, noin kymmenen kilometrin päässä Tukholman keskustasta. Työ vanhusten perushoitajana oli Wägnertin ensimmäinen määräaikainen työsuhde.
Ongelmia oli paljon. Vanhuksilla oli vaikeita makuuhaavoja ja kipuja eikä heidän avunpyyntöihinsä vastattu. Henkilökuntaa ei ollut riittävästi. Ruokailu oli puutteellista.
Wägnert ja hänen kollegansa yrittivät puhua asioista yksityiselle omistajalle ISS Carelle, ammattiyhdistykselle ja kunnalle – tuloksetta. Asiaa käsiteltiin eri puolilla, mutta toimintaan johtava valitusreitti puuttui.
– Yritimme ilmoittaa puutteista, mutta ei ollut mitään tahoa, joka olisi ottanut asian vastaan, rekisteröinyt puutteet ja auttanut.
Ruotsin television uutistoimitus Rapport sai vihiä ongelmista ja tuli kutsumatta paikalle. Elettiin television kulta-aikaa ja Sarah Wägnertin haastattelu iltauutisissa sai Ruotsin järkyttymään.
– En koskaan laittaisi omaisiani tänne, en koskaan, nuori nainen tokaisi haastattelussa.
Kunta puuttui Polhemsgårdenin toimintaan ja muutos lähti liikkeelle myös valtakunnallisesti.
Kaksi vuotta myöhemmin Ruotsissa astui voimaan sosiaalipalvelulain pykälä Lex Sarah, joka velvoittaa henkilökuntaa ilmoittamaan havaitsemistaan puutteista tai väärinkäytöksistä omalla työpaikallaan.
Lex Sarah koskee hoiva-alaa, kuten vanhusten, vammaisten tai lastenhuollossa työskenteleviä. Vastaava lakipykälä, Lex Maria, säädettiin myöhemmin potilasturvallisuuslakiin koskemaan terveyden- ja sairaudenhoitoa.
Riikka Uosukainen / Yle
“Ilmoittaminen on meidän velvollisuutemme”
Nykyisin nelikymppinen Sarah Wägnert työskentelee Keski-Ruotsissa Västeråsin keskustassa, Västmanlandin läänin keskussairaalassa. Työvuosiin on mahtunut vanhusten hoitoa ja sairaalatyötä perushoitajana.
Tällä hetkellä Sarah Wägnert paikkaa lyhytaikaisia poissaoloja ja työtehtävät vaihtelevat sairaalan eri osastoilla. Hänen ei ole ollut vaikea työllistyä, vaikka koko Ruotsi tuntee visselblåsaren, ilmiantajan.
– Olen aina ajatellut niin, että jos jokin yhtiö ei palkkaa minua Lex Sarahin takia, meillä ei ole samat arvot enkä halua työskennellä siellä.
Lex Sarahin mukaisia ilmoituksia sosiaalipalvelujen ongelmista on tehty sosiaalilautakuntien kautta IVO:lle, hoidon ja hoivan tarkastuslaitokselle viime vuosina noin tuhat. Niistä noin puolet koskee vanhusten hoivaa eri puolilla maata.
Ilmoituksen tekemistä helpottaa netissä julkaistu käsikirja. Yli satasivuisessa oppaassa kerrotaan perusteellisesti miten ilmoitus tehdään ja miten sitä käsitellään.
Siitä huolimatta monelle työntekijälle työkaverin tai esimiehen ilmiantaminen on vaikeaa. Wägnertin mielestä hoitotyö velvoittaa ilmoituksen tekemiseen.
– Pitää olla ennen kaikkea ylpeä omasta ammatista. Meillä on työpaikka, jossa tehtävämme on auttaa ihmisiä. Toiminnan pitää olla kunnossa. On itsestään selvää, että meidän pitää ilmoittaa puutteista.
Valtaosa ruotsalaisista on kyselyissä tyytyväisiä vanhustenhoitoon, mutta vanhusten huonoa hoitoa ja laiminlyöntejä on paljastunut sekä hoivakodeissa että kotihoidossa Lex Sarahin jälkeenkin.
Ruotsissa, kuten Suomessakin, vanhukset pyritään hoitamaan kotona mahdollisimman pitkään. Vanhusten hoitokodeista noin kolmannes on yksityisiä ja vanhuspalveluiden valinnanvapaus vaihtelee kunnittain.
Sarah Wägnert ei näe hoidon laadussa selkeää eroa yksityisen ja julkisen välillä.
– Minusta kumpikaan ei ole huonompi tai parempi, vaan kaikki on kiinni hyvästä johtamisesta. Pitää toimia järjestelmällisesti potilaiden turvallisuuden hyväksi. Henkilökunnan on oltava hyvin koulutettua ja pätevää, hän sanoo.
Västmanlandin keskussairaala Västeråsissa.Riikka Uosukainen / Yle
Ei matematiikkaa vaan parempaa palkkaa ja johtamista
Viime päivinä suomalaismediassa vanhustenhoidosta julkaistuille jutuille Sarah Wägnert pyörittää päätään. Niissä kerrotaan, että vanhusten huonosta kohtelusta järkyttynyt Suomi aikoo säätää lailla minimihenkilöstön määrästä.
Wägnertin mielestä hoitajamitoitus ei ratkaise ongelmia, koska vanhusten tarpeet vaihtelevat suuresti.
– En usko, että sitä voidaan alkaa laskea matemaattisesti, kun on kyse ihmisistä. Onko se 0,5 tai 0,7 , se on kiinni hoidontarpeesta.
Hänen mukaansa vanhuspalvelujen pitäisi perustua hoidontarpeeseen ja järjestelmälliseen työhön potilaiden turvallisuuden hyväksi. Hyvään johtamiseen ja parempiin palkkoihin tarvittaisiin nykyistä enemmän rahaa, mutta siihen Suomella ja Ruotsilla on Wägnertin mielestä varaa.
Vanhustyö on alipalkattua, työympäristö ja vuorotyö ovat henkisesti ja fyysisesti raskaita. Perushoitajan keskipalkka on noin 2 500 euroa.
– Vanhusten hoito ei ole tuottavaa työtä, vaan siinä kulutetaan rahaa. Me maksamme korkeita veroja Ruotsissa, jotta saamme sen mitä tarvitsemme elämän loppupuolella.
Sarah Wägnert ei olisi laittanut läheistään 1990-luvulla omaan työpaikkaansa hoitoon. Tuskin mennyt sinne itsekään. Nykyään, muutosten jälkeen, Polhemsgården on hyvämaineinen hoivapaikka.
Wägnert luottaa siihen, että Ruotsissa panostetaan parempaan johtamiseen ja vanhusten turvallisuuteen. Hän on itsekin valmis muuttamaan tulevaisuudessa hoivakotiin.
– Tottakai! Mutta minä olisin hyvin hankala asukas tai potilas, hän nauraa.
Hän uskoo, että uusien sukupolvien vanhukset, ovat entistä vaativampia. Kyse on sukupolvien välisestä erosta.
– Nykyinen vanhusten sukupolvi ei koskaan valita. Kymmenen, parinkymmenen vuoden kuluttua on enemmän niitä, jotka eivät ole tyytyväisiä, jos puutteita ei nyt paranneta.
Yksi iso parannus, Lex Sarah, toteutettiin rohkean Wägnertin ansiosta.
Juttu on auki keskustelulle ja voit keskustella aiheesta tänään 6.2 klo 22:00 saakka.
Korjaus 6.2.2019 klo 15.03: Kohta "Onko se 0,5% tai 0,7% , se on kiinni hoidontarpeesta." korjattu muotoon "Onko se 0,5 tai 0,7 , se on kiinni hoidontarpeesta."
Poutaisen keskiviikon jälkeen Suomeen on jälleen tiedossa sateita. Ainakin kolme eri sadealuetta liikkuu loppuviikon aikana Suomen yli, ja niistä voi kertyä maan keski- ja itäosiin 20-30 senttiä lunta.
Ensimmäinen sadealue leviää Suomeen jo torstaiyön aikana ja se liikkuu nopeasti Suomen yli itään niin, että päivällä lunta sataa vielä idässä ja pohjoisessa.
Perjantaina maan etelä- ja keskiosaan leviää jälleen uusia sateita. Keskiosassa maata sekä Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa sateet ovat lunta, etelässä tulee myös räntää tai vettä.
Lisää sateita on leviämässä Suomeen viikonlopun aikana lounaasta. Samalla Suomeen leviää lauhaa ilmaa ja lämpötila kohoaakin viikonlopun aikana suojan puolelle aina Pohjois-Pohjanmaata ja Kainuuta myöten. Lapissa lämpötila pysyttelee vielä pakkasella.
Ajokeli tulee olemaan hankala useampana päivänä sekä lumisateen että myös jäätävien sateiden vuoksi. Lisäksi lisääntyvä lumikuorma voi tuoda ongelmia sähkönjakeluun varsinkin maan keski- ja itäosassa.
Kun nykyinen työministeri, entinen perussuomalainen, sinisten Jari Lindström, oli poliittisen uransa alkuvaiheessa Kouvolan kunnanvaltuutettuna, hän teki puoluetovereidensa kanssa käytännönpilan. He ujuttivat puheeseen puppugeneraattorilla tuotettuja lauseita ja seurasivat, mitä tapahtuu.
”… kuntapalveluiden järjestäminen ja tuottaminen järkeistää käsitystämme kyseisestä asiakokonaisuudesta, mihin…”, ja niin edelleen.
Kukaan ei huomannut, että lauseissa ei ole päätä eikä häntää. ”Kaikki muka nyökyttelivät tietäväisenä”, Lindström kuvasi reaktiota puppupuheeseen, kun haastattelin häntä vuoden 2015 eduskuntavaalien alla.
Pilan olisi pitänyt olla skandaali, mutta se osoitti, ettei kukaan edes odota poliitikoilta puhetta, jota voisi ymmärtää. Ja tämä taas on yksi syy siihen, mistä perussuomalaiset alun perin saivat kansansuosionsa: he puhuivat suomea.
Sellaista arvostetaan, ja siksi onkin kummallista, miten harvinaista se on.
Suomalaisten itseymmärrykseen kuuluu ajatus siitä, että olemme suoria ja rehtejä. Me emme lepertele tai kaunistele, vaan räkäisemme asiat ulos sellaisina kuin ne ovat! Sanomme perkele, emme please.
Suomessa on opeteltu kokonaan uusi kieli, bullshit, eli paskanpuhuminen.
Tämä suorapuheisuus on kuitenkin vain myytti, tai ainakin historiaa. Suomessa on opeteltu kokonaan uusi kieli, bullshit, eli paskanpuhuminen. Sen alalaji hallintojargon valtaa alaa politiikan lisäksi esimerkiksi yrityksissä, yliopistoissa ja valtionhallinnossa. Erityisen hyvin kielen taitaa johtoporras. Mitä korkeammalla hierarkiassa olet, sitä enemmän horiset.
Hallintohorinan viljely ei ole vain vahinko tai huono tapa, josta pyritään pois. Usein se on tarkoituksellinen keino saada asiat näyttämään muulta kuin ne ovat.
Otan ajankohtaisen esimerkin.
Viime viikkojen kuumin puheenaihe on ollut vanhusten hoitokotien tilanne. Ihan kaikki vastuulliset eivät ole pakoilleet mediaa. Esimerkiksi Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainensaapui A-Studioon – ja syytetyn penkillehän hänet asetettiin. Varmasti vaikea tilanne.
Ja vaikea tilanne vaatii korkean tason jargonia.
”Tehdään korjaavia toimenpiteitä.. tarjotaan resurssit ja puitteet toiminnalle… henkilöstön saatavuushaaste… tietynlaisen kiireen eskaloituminen… omavalvontasuunnitelma on perusta… laatukoordinaattori seuraa mittareita…”
Ei sanaakaan hellyydestä, kosketuksesta, ihmisen yhteydestä toiseen ihmiseen.
On viriketapahtumia, ravitsemusta ja ”muita osatekijöitä”. Ei ole vaippoja, hyvän yön toivotuksia, tyynyn asettamista mukavampaa asentoon. Ei sanaakaan hellyydestä, kosketuksesta, ihmisen yhteydestä toiseen ihmiseen.
Suomi on valtavan ongelman edessä, kun väki vanhenee ja hoitomenot kasvavat. Miten voi odottaa, että tilannetta ratkotaan yhdessä ja hyväntahtoisesti, jos siitä ei pystytä edes puhumaan suoraan?
Hallintojargon on yleinen kielivalinta myös yt-neuvottelujen yhteydessä.
Miten ne kehtaavat, tällaista kuunnellessa voi miettiä.
Kun ihmistä katsoo etäältä, hän saattaa alkaa muistuttaa resurssia.
Ainakin osin on kyse etäisyydestä, joka isoissa organisaatioissa syntyy työntekijöiden ja vallankäyttäjien väliin. Kun ihmistä katsoo etäältä, hän saattaa alkaa muistuttaa resurssia. Kun ei tunne ihmisiä, joiden asioista päättää, ei ehkä käsitä, mitä tulee sanoneeksi todetessaan, ettei kuunnellut, kun he kertoivat jatkuvista epäkohdista tai pelkäsivät yt-neuvottelujen tuloksia.
Varmaankin kyse on myös siitä, että johtajat viestivät usein toisille johtajille, poliitikot poliitikoille. Yritykset viestivät myös osakkeenomistajille.
Mutta aina kun puhuu ääneen, ihan oikeat ihmisetkin kuuntelevat.
Tässä siis yksinkertainen muistisääntö niille, joilla hallintojargon on muuttunut äidinkieleksi: Jos pidät kuulijaa yhtä arvokkaana kuin itseäsi, älä pakene paskapuheen taakse, vaan puhu niin kuin toiselle ihmiselle puhutaan.
Reetta Räty
Kirjoittaja on kalliolaistunut kuusamolainen, joka ottaa punakynän esiin kuullessaan sanan keskiö, ketteryys tai kustannusrakenne.
