Kokoomuksen taipuminen muiden puolueiden kannalle hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin tuli yllätyksenä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikolle (kesk.)

Saarikon mukaan hallituksessa ei ole käyty asiasta keskustelua, vaan hän on julkisuudessa olleiden tietojen varassa.

– En ole ihan päässyt kartalle, mitä kokoomus tarkoittaa. Ovatko he lakiin kirjatun 0,7 hoitajan kannalla, toisaalta he puhuvat myös yksilöllisestä mitoituksesta ja sanovat kannattavansa keskustelua aiheesta, Saarikko sanoo Ylelle eduskunnassa.

Saarikko sanoo aikovansa joka tapauksessa käynnistää hoitajamitoitukseen liittyvän lain valmistelun ministeriössä. Hän tapaa virkamiehiä asiaan liittyen huomenna keskiviikkona. Tavoitteena on Saarikon mukaan laajempi vanhuspalvelulain uudistus, ei vain hoitajamitoituksen osalta.

– Nykyisenä vastuuministerinä voin käynnistää tuon valmistelun ripeästikin.

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan puheenjohtaja Krista Kiuru (sd.) on sanonut, että vanhustenhoidon hoitajamitoitus ehditään käsitellä eduskunnassa, jos tahtoa löytyy.

Saarikko ei kuitenkaan edelleenkään usko, että kaikkien puolueiden tuesta huolimatta lakia ehditään enää käsitellä eduskunnassa ennen vaaleja.

– Täällä on sote-uudistus työn alla, olen tuonut tänne myös merkittävät lait lastensuojelusta ja myös vuosia valmistellun vammaispalvelulain. On mielekästä kysyä, mitä oikeasti ehditään, kun esitys on todellisuudessa taloudellisesti merkittävä ja vaikuttaa myös kuntien tilanteeseen sekä vanhusten kotihoitoon.

Viime viikolla sekä keskusta että siniset ilmoittivat kannattavansa hoitajamitoituksen sitomista lakiin. Jo sitä ennen yhteistä välikysymystä valmistellut oppositio oli ilmoittanut kannattavansa asiaa. Kokoomus siis ajautui tilanteeseen, jossa se ainoana eduskuntapuolueena vastusti hoitajamitoituksen viemistä lakiin.

– Meidän mielestämme ongelma ei ratkea sillä, että lakiin kirjataan jokin desimaali. Se olisi mekaaninen ratkaisu. Ihminen ei ole desimaali, Orpo sanoi toimittajille eduskunnassa viime viikolla.

Kun pääsee tapaamaan kuningattareksi ja velhoksi luonnehdittua henkilöä, väistämättä vähän hermostuttaa. J. Ann Selzer on kuitenkin kaikkea muuta kuin jäykkä tai salamyhkäinen.

– Tervetuloa ja anteeksi, että ääneni on vähän alamaissa flunssan vuoksi, Selzer tervehtii mutkattomasti ja ohjaa peremmälle rakennuttamaansa yksikerroksiseen toimistotaloon.

Pöydällä pöhisee ilmankostutin.

Selzerin pieni, kahden naisen toimisto sijaitsee Yhdysvaltain keskilännessä Iowan pääkaupungissa Des Moinessa.

Iowa ei keiku tulotilastojen kärjessä, päinvastoin kotitalouksien vuosiansiot jäävät Yhdysvaltain keskiarvoa pienemmiksi, noin 51 000 euroon vuodessa. Selzerin toimiston naapuritalo on kipeästi remontin tarpeessa, korttelikuppilan suosikkiannos on irtonaista jauhelihaa tursuava hampurilainen.

Ehkä osin näistä syistä Selzer on onnistunut olemaan parhaiten tavallisten yhdysvaltalaisten pulssilla silloin, kun he ovat valinneet itselleen johtajia. Hänen mielipidetutkimuksensa ennakoivat Barack Obaman nousun ja Donald Trumpin voiton, silloin kun muut mielipidetutkimuslaitokset pitivät kärjessä muita nimiä.

Oikeaan osuneiden mielipidekyselyjensä ansiosta Selzeriä on ylistetty mielipidetutkimuskuningattareksi.

– On tietenkin kiva, jos kutsutaan Yhdysvaltain parhaaksi mielipidetutkijaksi. Olemme osuneet vaalituloskyselyissämme oikeaan paitsi Iowassa, myös koko maassa. Olen siitä tietenkin ylpeä, mutta samalla tiedän, että aina ei välttämättä käy niin, joten suhtaudun siihen myös nöyrästi.

Selzerin ja muiden mielipidemittaajien taitoja koetellaan pian taas, sillä Yhdysvaltain presidentinvaalien ensimmäisiin esivaaleihin on enää vuosi.

Koko esivaalirumba alkaa Selzerin kotikonnuilta Iowasta, jota pidetään ns. vaa’ankieliosavaltiona. Niissä vaalivoitto voi keikahtaa kummalle puolueelle hyvänsä.

– Kuka tahansa voi tulla Iowaan ja voittaa, Selzer luonnehtii iowalaista äänestyskäyttäytymistä.

Selzer luottaa toiseen iowalaiseen, George Gallupiin

Selzer nauraa, ettei hänellä ole salaisia taikavoimia iowalaisten ja muiden yhdysvaltalaisten pään sisään pääsemiseksi. Hän perustaa mielipidekyselynsä otantatutkimusmenetelmän kehittäneen George Gallupin oppeihin.

– Kuten vanha kunnon iowalainen Gallup sattuvasti sanoi, jos kattila on hyvin sekoitettu, riittää, että ottaa lusikallisen, niin tietää miltä keitos maistuu.

Selzer kavahtaa mielipidetutkimuksia, joiden tulokset perustuvat vakiopaneeleihin, ihmisiin, joilta kysytään uudestaan ja uudestaan. Se vääristää hänen mielestään tutkimustulosta.

Hänen mielipidekyselyissään ei myöskään koskaan soiteta pelkkiin lankapuhelinnumeroihin. Yhdysvalloissakin nuoremmat ikäluokat saa parhaiten kiinni kännyköillä.

– Haluan, että meidän kyselymme voivat tavoittaa kenet tahansa. Jos emme ulottaisi kyselyjämme kaikkiin ihmisryhmiin, en pystyisi olemaan tuloksissani täsmällinen.

Selzerin menestyksen salaisuutena on pidetty myös sitä, että hän ei tulevaa ennustaessaan käytä mennyttä minkäänlaisena suunnanantajana. Esimerkiksi äänestysaktiivisuutta ennakoidessaan hän aloittaa kyselytutkimuksensa aina puhtaalta pöydältä.

Toimintatapa tuotti ison voiton vuonna 2008. Tuolloin Selzerin mielipidetutkimus ennakoi, että Iowassa 60 prosenttia esivaaleissa äänestävistä olisi ensikertalaisia. Selzer pystyi tämän perusteella arvioimaan, että Obama tulee voittamaan Iowan esivaalit näiden ensimmäistä kertaa äänestäneiden vauhdittamana.

– Se oli hätkähdyttävä luku, mutta luotin metodiimme. Vaati kuitenkin vähän rohkeutta sanoa, että meidän tutkimuksemme mukaan palikat asettuvat näin, Selzer sanoo toimistonsa neuvotteluhuoneessa, jonka seinällä roikkuu kehystettyjä lehtileikkeitä Selzerin menestysgallupeista.

Iowalla on Yhdysvaltain poliittisella kartalla erityistä merkitystä, sillä osavaltiossa pidetään presidentinvaalivuosina ensimmäiset esivaalit. Esivaaleissa puolueet valitsevat ehdokkaansa presidentinvaaleihin.

Vahva alku Iowassa on usein siivittänyt ehdokkaan kampanjaa myös muissa osavaltioissa.

Kysymystenasettelussa pieteettistä tarkkuutta

Mielipidekyselyn laadun varmistamiseksi Selzer käyttää aikaa kysymysten muotoiluun.

Niiden sanamuotoja hiotaan tarkasti, jotta vastaaja voisi valita helposti minkä tahansa vaihtoehdon, eikä kysymys itsessään ohjaisi vastaamaan tiettyyn suuntaan.

– Sitä vaan oppii kuulemaan korvissaan, millaisissa vastausvaihtoehdoissa ei ole asenteellisuutta ja vinoumaa.

Selzer pitää myös huolta, että hänessä itsessään ei ole vinoumaa. Ystäväpiiriin kuuluu sekä demokraatteja että republikaaneja eikä kukaan heistä tiedä, miten sitoutumaton Selzer äänestää.

Poliittisia keskusteluja ei silti kaihdeta, pikemminkin päinvastoin.

– Ystäväni ovat tottuneet siihen, että höristän korviani, kun he puhuvat politiikkaa. Olen kuin sieni, imen kaiken itseeni ja joskus myös yllytän heitä keskusteluun, naurahtaa Selzer.

Äänestäjät janoavat viestiä vastakkainasettelun sijaan

Yhdysvaltain vuoden 2020 presidentinvaalikampanjointi on vähitellen keräämässä kierroksia, erityisesti demokraattileirissä, jossa haetaan haastajaa istuvalle presidentille.

Selzer kysyikin hiljattain iowalaisilta, mikä heidän mielestään olisi tärkein ominaisuus demokraattien vuoden päästä pidettävien Iowan esivaalien voittajalle. Se, että ehdokkaalla olisi hyvät mahdollisuudet voittaa Donald Trump vai se, että ehdokas jakaa näkemykset monista asioista vastaajan kanssa.

Selvisi, että iowalaiset janoavat demokraattiehdokasta, jolla olisi selvä poliittinen viesti siitä, mitä hän presidenttinä tekisi.

– Hillary Clintonin ehdokkuus opetti demokraateille, että ei voi kampanjoida vain sillä, ettei ole kuin vastaehdokkaansa.

Samassa kyselyssä Selzer halusi selvittää, mitä mieltä iowalaiset ovat demokraattiehdokkaista. Mahdollisia ehdokkaita on niin monta, että Selzerin piti rajoittaa lista 20 nimeen.

– Demokraattien ehdokaskenttä on valtava, se tuo lisähaastetta mielipidemittaajalle, mutta myös äänestäjille, joiden pitäisi jaksaa innostua ja ottaa selvää kaikista.

Selzerin kyselyssä kärkikuusikkoon nousi entinen varapresidentti Joe Biden, joka ei ole edes ilmoittanut lähteekö ehdolle. Lisäksi viime esivaaleissa Clintonin tiukille pannut Bernie Sanders sai yhä kannatusta, vaikka hänkään ei ole ilmoittanut lähteekö ehdolle.

Kisaan jo ilmoittautuneista Massachusettsin senaattori Elizabeth Warren sekä kalifornialaiskollegansa Kamala Harris nousivat kärkijoukkoon.

Uusina niminä kuuden kärkeen Selzerin kyselyssä pääsivät myös Texasin kongressiedustaja Beto O’Rourke ja New Jerseyn senaattori Cory Booker. Heistä tosin vasta Booker on ilmoittanut lähtevänsä ehdokaskisaan mukaan.

Ensimmäisistä mielipidekyselyistä on kuitenkin Selzerin mukaan vielä turha hakea ennakkosuosikkia.

– Jos kuvittelisimme, että ensimmäinen kysely ennustaa tuloksen, lopettaisimme kyselyjen tekemisen, Selzer toteaa.

Tavallinen kansa hakee vielä pitkään ehdokassuosikkia

Selzer selvästi tietää, mistä puhuu. Se käy nopeasti selväksi hänen toimistonsa läheisessä lounaskuppilassa. Siinä, jonka bravuuri on jauhelihamuruhampurilainen.

Vaikka useampikin demokraattiehdokkuutta tavoitteleva on jo käynyt Iowassa, kukaan ei näytä ottaneen etumatkaa tavallisen kansan silmissä.

– Joka päivä joku ilmoittaa lähtevänsä mukaan presidenttikisaan. En tiedä heidän nimiään, heitä on niin monta, Jannae Lutter sanoo.

Piper Harlan ostaa hampurilaislounaan mukaansa ja toteaa Lutterin tapaan, ettei ole vielä seurannut demokraattien laajaa ehdokaslistaa, on vain pannut merkille useamman vierailleen Iowassa.

– Iowassa saa tuntumaa kampanjointiin, koska osavaltiomme on pieni eikä ehdokkaan tarvitse nääntyä ihmismassoihin, Harlan sanoo.

Piper Harlanin mukaan Iowassa asuu tavallisia normaaleja yhdysvaltalaisia, jotka eivät riehaannu tunteiden vietäviksi helposti. Mutta jostain täälläkin tunteet näyttävät jos ei nyt kuumenneen, niin ainakin lämmenneen: politiikan nykymenoon ollaan yksituumaisen kyllästyneitä.

– Poliitikot vain kiistelevät, tappelevat ja nahistelevat. Mistään he eivät löydä sopua, Jannae Lutter puuskahtaa.

Myös Piper Harlan on työlääntynyt.

– Tämä on kuin vuoristorataa. Osa meistä on jo väsynyt seuraamaan sitä. Meidän täytyy löytää yhteistyön sävel ja työskennellä yhdessä ratkaisujen saamiseksi, Harlan sanoo ja kuulostaa ällistyttävästi J. Ann Selzeriltä.

Selzer luonnehti lähes samoin sanoin valtakunnallisen kyselytutkimuksensa tuoretta havaintoa yhdysvaltalaisten nykytunnoista. Selzerin mukaan yhdysvaltalaiset toivovat yhteistyötä, sillä he ovat väsyneet siihen, että politiikanteossa ei niinkään keskitytä asioiden tekemiseen kuin riitaisaan väittelyyn.

Yhteistyön sävelen lisäksi Selzerin mukaan yhdysvaltalaiset kaipaavat myös kohteliaisuuden paluuta politiikantekoon.

– Jonkin verran siedetään hyvien käytöstapojen puutetta, mutta enemmän rehellisyyttä kaivataan, mielipidetutkimusten kuningatar sanoo.

Juttu on avattu keskustelulle ja voit keskustella aiheesta klo 22:00 asti.

Lumitöihin kerrostalon katolle menossa ollut ihminen on loukkaantunut pudottuaan alas kattoikkunoiden läpi. Onnettomuus sattui tiistaipäivänä Lahdessa Karjalankadulla.

Pelastuslaitoksen mukaan henkilö oli mennyt katolle huoltoluukun kautta ja ilmeisesti astunut saman tien kattoikkunan päälle. Hän putosi kahden kattoikkunan läpi noin viiden metrin matkan rappukäytävään. Henkilö toimitettiin sairaalahoitoon.

Turmasta kertoi ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat verkkosivuillaan. Lehden mukaan poliisi tutkii, johtuiko tapaturma työturvallisuuden laiminlyönnistä.

Syvä uni on hyötyaikaa, jolloin aivot toipuvat päivän puuhista ja varautuvat uuteen aamuun, kun uutta tietoa ja aistimuksia ei tulvi sisään. Mutta entäpä, jos syvän unen aikana voisi myös oppia jotakin aivan uutta?

Oppimiseen liittyvä unitutkimus on aiemmin keskittynyt siihen, miten valveillaolon aikana saatu uusi tieto vakiintuu ja vahvistuu, kun nukkujan aivot kertaavat sitä ja yhdistävät sen aiemmin opittuun.

Sveitsiläiset tutkijat arvelivat, että vastaavan pitäisi olla mahdollista myös päinvastoin. Silloin syvän unen aikana saatu oppi olisi muistissa vielä herätessä.

Tämän hypoteesin kestävyyttä Bernin yliopiston unitutkijat ryhtyivät selvittämään laboratoriossaan.

Tulokset haastavat vakiintuneen käsityksen, jonka mukaan aivot ovat syvän unen aikana täysin eristyksissä siitä, mitä ihmisen ympärillä tapahtuu. Eristyksessä näyttääkin olevan puolen sekunnin mittaisia toistuvia aukkoja.

Kokeeseen luotiin pseudosanoja

76 koehenkilölle kerrottiin, että kokeessa tutkittaisiin, auttaako lepo arvaamaan oikein uppo-oudon kielen sanoja, jotka he saavat kuullakseen herättyään päiväuniltaan.

He eivät tienneet, että sanoja toistettaisiin jo heidän nukkuessaan. Kun heiltä kysyttiin, olivatko he kuulleet mitään unen läpi, kaikki vastasivat kieltävästi.

Sanat eivät mitenkään voineet olla koehenkilöille tuttuja, sillä ne olivat tutkijoiden luomaa keinotekoista kieltä. Kukin pseudosana sai parikseen oikean saksankielisen sanan.

Pseudosanoista karsittiin ne, jotka etukäteiskokeissa synnyttivät monissa samanlaisen mielikuvan äännesymboliikan vuoksi.

Äännesymboliikka tarkoittaa äänteiden ja äänneyhdistelmien kytkeytymistä kuvattavan sanan luonteeseen, vaikkapa kokoon tai muotoon. Äännesymboliikkaa on esimerkiksi se, että ö-äänne tuppaa esiintymään vähättelevissä sanoissa, kuten "hölmö" tai "pöhkö".

Norsu ei mahdu kenkälaatikkoon

Nukkujille luettuja sanapareja olivat muun muassa "tofer" ja Schlüssel eli avain sekä "guga" ja Elefant eli norsu. Parit toistettiin neljä kertaa.

Kun he heräsivät, heiltä kysyttiin, oliko kunkin pseudosanan tarkoittama asia kyllin pieni (kuten "tofer") tai liian suuri (kuten "guga") mahtuakseen kenkälaatikkoon.

Tulokset osoittivat, että heillä oli unessa syntyneitä mielikuvia sanojen sisällöstä. Tulokset olivat selvästi osuvampia kuin ne, mitkä pelkät arvaukset olisivat tuottaneet.

Tulokset olivat myös linjassa koehenkilöiden aivojen hippokampuksen sähkökäyrän aktiivisten vaiheiden kanssa. Mitä useammin toisto osui aaltoilussa aktiiviseen puoleen sekuntiin, sitä vahvempi mielikuva, tutkimus osoitti. Hippokampus on aivojen muistikeskus.

Vieraaksi luulemasi sana voikin olla unessa kuultu

Tällaisia unenaikaisia muistijälkiä syntyy myös arjessa, ei vain unilaboratoriossa, tutkijat päättelivät.

Ne voivat olla syynä silloin, jos ihminen reagoi vieraaseen sanaan, vaikka ei usko sitä koskaan kuulleensakaan, sanoo neuropsykologi Marc Züst Inverse-lehden haastattelussa.

– On ihan hyvä tietää, ettemme ole unessakaan täysin irrallamme ympäristöstä. Jos olet niitä, joilla on tapana nukahtaa television ääreen, ajattelepas, että kuulisit mainoksia koko yön. Jokin siitä voisi tietämättäsi tarttua, Züst tuumii.

Syvä uni on yksi unen neljänlaisista vaiheista. Se on unista elvyttävintä. Torke on rentoutumista, jossa ajatus harhailee. Myös kevyt uni on pinnallista, mutta sitä äänet eivät enää juuri häiritse. Vilke- eli REM-unessa ihminen näkee unikuvia.

Neuropsykologian professori Katharine Henke ennustaa, että lähivuosina ryhdytään tutkimaan sitä, miten paljon ja minkälaisin seurauksin syvää unta voidaan käyttää uuden tiedon oppimiseen.

Voihan nimittäin olla niinkin, että uusi tehtävä häiritsisi liikaa aivojen lepuuttamista ja lataamista ja opitun vahvistamista, syvän unen vanhastaan tärkeiksi tiedettyjä tehtäviä.

Tutkimus on vapaasti luettavissa Current Biology -tiedejulkaisusta.

Raanujärvellä asuva Palojärven paliskunnan poroisäntä Tapio Vuolo pelkää elinkeinonsa puolesta.

– Pelottaa, pelottaa. Koska tässä on vuosisatoja tehty näitä hommia näissä kairoissa. On kulkenut oppi isältä pojalle, papalta isälle ja nyt on osa opettanut jo nuorempaa polvea. Tämä kaikki tuhotaan, Vuolo pelkää.

Lappiin kolmen kunnan alueelle on parasta aikaa suunnitteilla valtava tuulivoimapuisto. Tuulivoimayhtiö Smart Windpower suunnittelee noin sadan tuulivoimalan rakentamista Ylitorniolle, Rovaniemelle ja Pelloon.

Tuulipuisto olisi toteutuessaan yksi Suomen suurimmista tuulivoiman tuottajista. Voimaloiden on tarkoitus toimia markkinaehtoisesti ilman valtion tukea.

Tuulivoiman tuotanto lisääntyy Suomessa kovaa vauhtia. Viimeisten kymmenen vuoden aikana tuotanto on kasvanut niin paljon, että on puhuttu suoranaisesta tuulivoimabuumista.

Viime vuonna Suomen lähes 700 tuulivoimalalla tuotettiin jo noin seitsemän prosenttia maamme sähköstä. Tuulivoimateollisuuden edunvalvontajärjestön Tuulivoimayhdistyksen mukaan alan tavoitteena on rakentaa 1 400 uutta voimalaa vuoteen 2030 mennessä.

Ylen A-studiossa keskustellaan tänään tiistaina tuulivoiman tulevaisuudesta Suomessa. Studiossa pohditaan muun muassa sitä, kuinka suureksi tuulivoiman osuus sähköntuotannosta voi kasvaa ja mihin voimaloita voisi sijoittaa?

Kaikkia voimalat eivät miellytä

Ylitorniolla sijaitsevan Raanujärven kylän asukkaat eivät olleet tammikuun lopussa järjestetyssä yleisötilaisuudessa tuulivoimahankkeesta innostuneita. Voimaloiden pelätään muun muassa haittaavan porojen liikkumista, pilaavan maiseman ja karkottavan turistit.

– Minun mielestäni näin massiivista, valtavaa hanketta ei meidän kuntaan tarvita, sanoi kyläiltaan osallistunut Tanja Joona.

Joona kertoo, että voimalat nousisivat noin neljän kilometrin päähän hänen olohuoneensa ikkunasta.

– Nämähän on valtavia myllyjä, joten ne näkyvät siihen todella hyvin, Joona huomauttaa.

Poroisäntä Tapio Vuolo pelkää porojen alkavan karttaa tuulivoimala-aluetta.

– Kyllähän se itselle ja koko paliskunnalle on katastrofi. Johtuen siitä että se käytännössä katkaisee tämän paliskunnan itä–länsi-suunnassa, Vuolo pohtii.

– Ja juuri tämä alue, mihin nämä myllyt ovat tulossa, on keskeinen vasonta-alue. Ei meillä ole korvaavaa paikkaa sille. Se on suurin haitta, hän jatkaa.

Puolueet näkevät potentiaalia

Yle kysyi eduskuntapuolueiden näkemyksiä tuulivoiman tulevaisuudesta Suomessa. Eduskuntaryhmien puheenjohtajille lähetetyssä kyselyssä kysyttiin muun muassa, kuinka monta prosenttia Suomen sähköntuotannosta pitäisi olla tuulivoimalla tuotettua vuoteen 2030 mennessä.

Tarkan prosenttiluvun suostuivat antamaan vain keskusta, vihreät ja kristillisdemokraatit. Useimpien puolueiden mielestä tuulivoiman osuutta pitäisi kuitenkin lisätä nykyisestä.

Eniten potentiaalia tuulivoimassa näkee vihreät, joiden mielestä tuulivoimalla voitaisiin runsaan kymmenen vuoden päästä tuottaa jopa 30 prosenttia sähköstä.

Keskustan mielestä tuulivoiman osuuden tulisi olla vuonna 2030 noin 20–25 prosenttia ja kristillisten mukaan tavoitteeksi voitaisiin asettaa 15–20 prosenttia.

SDP vastasi tukevansa arvioita, joiden mukaan tuulivoiman osuus sähköntuotannosta tulee "moninkertaistumaan".

Vasemmistoliiton mielestä tuulivoimaa pitäisi olla "huomattavasti enemmän kuin nyt", mutta puolueen mielestä tarkkaa prosenttia on mahdoton määrittää. RKP kertoo niinikään kannattavansa tuulivoiman tuntuvaa lisäystä.

Kokoomuksen ja sinisten vastaukset olivat ympäripyöreämpiä. Kokoomuksen mielestä "tarkkoja prosentteja on turha heittää ilmaan, sillä energiantuotantoa on katsottava kokonaisuutena". Siniset puolestaan vastasi, ettei puolue ole asettanut tavoitteita yksittäisten energiantuotantomuotojen osuuksille, vaan markkinoiden tulee antaa päättää, mihin päästöttömiin energiantuotantomuotoihin investoinnit suuntautuvat.

Penseimmin tuulivoimaan suhtautuu perussuomalaiset. Puolueen mukaan tuulivoiman prosenttiosuutta ei tule sanella valtiovallan taholta. Perussuomalaiset huomautti myös vaativansa, että uusia tuulivoimatukiratkaisuja ei tehdä ennen kuin tuulivoiman terveys- ja ympäristövaikutuksista on tehty riippumaton selvitys.

"Kun tullaan siihen takapihalle, se ei aina miellytä"

Ylitorniolle, Rovaniemelle ja Pelloon tuulivoimalapuistoa suunnittelevan Smart Windpowerin toimitusjohtaja Kalle Riihikoski myöntää, että porotalouden yhdistäminen tuulivoimapuistoon on haaste.

– Mutta me uskomme, että tässä on haettavissa se yhteisyys, ja ympäristövaikutusten arviointi tulee selvittämään tämän asian, hän sanoo.

Riihikosken mukaan alueella olisi potentiaalia jopa 140 tuulivoimalalle, mutta ympäristövaikutusten arviointi vähentänee voimaloiden määrän noin 60–100:aan.

Riihikoski sanoo, ettei hän ole missään muualla nähnyt yhtä laajaa yhtenäistä aluetta, missä olisi yhtä hyvät puitteet tuulivoimatuotannolle. Hän myös huomauttaa, että moni suomalainen kuitenkin haluaa uusiutuvaa energiaa.

– Mutta sitten kun tullaan siihen takapihalle, niin ei se aina tietysti miellytä. Mutta me näemme tässä merkittävää potentiaalia ja tämä on Lapin sähköverkon kehittymisenkin kannalta merkittävä hanke.

Riihikoski myös korostaa, että aloite tuulivoimapuiston rakentamiseen tuli paikallisilta metsänomistajilta.

Pitäisikö tuulivoimaa edelleen tukea?

Yle kysyi puolueilta myös, pitäisikö niiden mielestä tuulivoimaa edelleen tukea, vaikka tuulivoimaloiden rakentaminen alkaa olla kannattavaa ilmankin tukia.

Keskusta arvelee, että viime keväänä hyväksytty uusiutuvan energian uusi tuotantotuki lienee viimeinen laatuaan, koska tuulivoima tulee olemaan kannattavaa ilman tukiakin.

Kokoomus ei täsmennä vastauksessaan, pitäisikö nimenomaan tuulivoima tukea, mutta puolueen mukaan kaikki uudet energiatukipäätökset on kohdennettava muihin kuin polttoon perustuviin teknologioihin.

SDP ilmoittaa suhtautuvansa kriittisesti tuotantotukiin. Investointitukia uusiutuville energialähteille on puolueen mukaan kuitenkin tarpeen harkita jatkossakin, jotta päästöttömän sähköntuotannon osuus edelleen kasvaisi.

Vihreidenkään mielestä tuulivoimaa ei tarvitse tulevaisuudessa tukea enää lainkaan. Vihreät kuitenkin huomauttaa, että esimerkiksi pienempiä yrityksiä voidaan auttaa käynnistämään investointeja esimerkiksi takauksilla. Puolue myös huomauttaa, että merituulivoima tarvitsee todennäköisesti ainakin alkuvaiheessa tukea.

Perussuomalaiset korostaa, että missään tukijärjestelmissä ei pidä olla tuulivoiman tuotantotukia mukana. Perussuomalaisten mielestä tärkeämpää olisi panostaa uusiutuvien energialähteiden tuotekehitys- ja tutkimusrahoitukseen sekä investointitukiin.

Vasemmistoliiton mielestä uusiutuvalle energialle tarvitaan jonkinlaista tukea niin kauan, että on selvä näkymä siitä, että uusiutuva energia lisääntyy ja ilmastopäästöt vähenevät riittävän nopeasti ilman tukeakin.

RKP:n mielestä nykyinen tukimuoto on hyvä, mutta puolue huomauttaa, että voi hyvin olla, että teknologinen kehitys tekee sen tarpeettomaksi, koska jo nyt tuulivoima on halvin tapa rakentaa uutta sähköntuotantokapasiteettia Suomessa.

Kristillisten mielestä tuista tulisi vähitellen luopua, mutta puolue kuitenkin huomauttaa, että tukia kuitenkin tarvitaan, mikäli ilman niitä ei päästä tavoitteisiin uusiutuvan energian osalta.

Sinisten mielestä seuraavalla hallituskaudella ei ole tarvetta tukea tuulivoimaa uusilla tukijärjestelmillä. Puolueen mielestä tuet tulisi sen sijaan suunnata uusien teknologioiden kehittämiseen ja pilottiprojekteihin.

Kuinka suureksi tuulivoiman osuus sähköntuotannosta voi kasvaa ja mihin voimaloita voisi sijoittaa?

Tuulivoiman tulevaisuutta Suomessa käsitellään tänään tiistaina Ylen A-studiossa klo 21. Vieraina uusiutuvien energiajärjestelmien professori Esa Vakkilainen Lappeenrannan Teknillisestä yliopistosta ja johtaja Pekka Ripatti Energiavirastosta. Juontajana Heikki Ali-Hokka. #yleastudio

Voit keskustella tuulivoiman tulevaisuudesta tämän jutun lopussa. Keskustelu on auki kello 21 asti.

Lue lisää:

Suomeen on suunnitteilla ennätysmäärä tuulivoimaloita – Katso kartasta, onko sinunkin mökkisi lähelle nousemassa iso tuulivoimapuisto

Tuuli-, aurinko- ja biovoima pannaan kilpasille keskenään – Uusiutuvalle sähkölle tulee uusi tukimalli

Nyt se tapahtui: Ensimmäiset tuulivoimalat ilman yhteiskunnan tukea rakennetaan Suomeen

Lapin käräjäoikeus on alkanut käsitellä syytteitä ympäristön turmelemisesta Kittilän Levillä. Syytteessä ovat Hullu Poro Oy, sen omistaja Päivikki Palosaari sekä yhtiön kiinteistöpäällikkö. Oikeudenkäynnin on määrä kestää tiistaista torstaihin.

Kihlakunnansyyttäjä Ritva Pelttarin mukaan Hullu Poro Oy on pitänyt vuosien ajan laitonta kaatopaikkaa Kittilässä Ainola-nimisellä tilalla Könkään kylällä, noin 15 kilometrin päässä Levin keskustasta, ja turmelleet sen ympäristöä joko tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta.

Ainolan maaperästä on löytynyt noin 43 880 kiloa muun muassa rakennusjätettä, kyllästettyä puuta, ja yhdyskuntajätettä. Syyttäjän mukaan jätteitä on myös poltettu Ainolan lisäksi toisessakin paikassa.

Syyttäjä vaatii syytteessä oleville henkilöille ehdollista vankeutta. Lisäksi hän vaatii kaksikolle myös 6 999 euron korvausta rikoksen tuottamasta taloudellisesta hyödystä sekä Hullulle Poro Oy:lle vähintään 40 000 euron yhteisösakkoa.

Päivikki Palosaari on Hullu Poro Oy -konsernin ainoa omistaja. Matkailukonserniin kuuluvat Hullu Poro -hotellin lisäksi muun muassa Hullu Poro Areena, Hotelli Taivaanvalkeat sekä lukuisia ravintoloita. Yrityksen liikevaihto on ollut viime vuosina lähes 15 miljoonaa euroa vuodessa.

Tilan maaperästä löytyi muun muassa antimonia, arseenia ja elohopeaa

Ainolan maaperästä on löytynyt ohjearvot ylittäviä määriä antimonia, arseenia, elohopeaa, kadmiumia, kobolttia, kromia, kuparia, nikkeliä, vanadiinia sekä erilaisia hiilivetyjä.

Laiton kaatopaikka tuli Kittilän kunnan tietoon nelisen vuotta sitten. Syytteet koskevat Ainola-nimistä tilaa Kittilän Könkään kylällä. Poliisi kertoi vuonna 2016, että maa-alalla epäillään erilaisen jätteen polttamista ja hautaamista.

Kolmen henkilön osalta syyttäjä teki syyttämättäjättämispäätöksen.

Syytetyt kiistävät rikoksen

Hullu Poro Oy:n ja kahden syytetyn asiamies Jari Korhonen kiistää kaikki syytteet. Hänen mukaansa syytetyt henkilöt eivät ole menetelleet edes huolimattomasti, eikä maa-ainesten käsittelemisestä ole aiheutunut ympäristölle tai terveydelle erityistä vaaraa tai vahinkoa.

Päivikki Palosaari sanoo vastauksessaan, että viranomaiset ovat olleet tietoisia maa-ainesten säilyttämisestä Ainolassa vuodesta 1999 lähtien. Hänen mukaansa tilalla on säilytetty "puhdasta moreenia", eikä sinne ole haudattu mitään eikä toiminnasta ole aiheutunut haitallisia päästöjä ympäristöön.

Palosaari toteaa vastauksessaan, että Levillä on poltettu vähäisessä määrin kuivaa puuainesta ja risuja sekä muuta materiaalia.

Lue lisää

Päivikki Palosaarelle syyte ympäristörikoksesta – Epäily: Hullu Poron jätteitä poltettu ja haudattu laittomasti Kittilässä

Levin Hullu Poro -yhtiössä epäillään jätteiden dumppaamista maastoon – vastaavista rikoksista on aloitettu tänä vuonna Lapissa useita esitutkintoja

Levin matkailuyrittäjän Päivikki Palosaaren esitutkinta laittomasta kaatopaikasta valmistunee toukokuussa

Lumivallit ja -kasat kasvavat katujen ja jalkakäytävien varsilla. Lumenajo kaupungeissa viivästyy aurausten takia.

Jalkakäytävät ovat usein tukossa, kun pientalojen asukkaat eivät jaksa niitä kolata eivätkä tyhjentää lumia. Liikenneturvallisuus alkaa vaarantua, kun kaduilla autoilijat eivät näe vallien ja korkeiden lumikasojen takaa tulevia lapsia eivätkä suurempiakaan kulkijoita.

Raskas lumentulo alkaa uuvuttaa kaupungin katujen kunnossapitohenkilökuntaa Hämeenlinnassa. Vastaavan tiemestarin Markus Lahtisen mukaan tilanne jatkuu erittäin raskaana ja haastavana vielä viikkoja, vaikka Hämeenlinnan kaupunki käyttää myös ulkopuolisia urakoitsijoita katujen ja teiden aukipitämisessä.

– Lunta tupruttaa kaiken aikaa lisää, lumi ei mahdu mihinkään, kadut kapenevat ja työmiehet ja kalusto alkavat uupua. Kylmä hiki tässä kohoaa otsalle, Lahtinen kuvailee tuntemuksiaan.

Kaikki kalustot liikkeellä ja rahaa kuluu

Töitä tehdään ja on jo tehty pitkään kahdessa vuorossa. Hämeenlinna on tänä talvena joutunut myös ostamaan kaikki käytettävissä olevat työkoneurakoitsijat lumitöihin. Ylimääräisiäkin on ajossa nyt kymmenen. Rahaa kuluu. Kuinka budjetti 2019 kestää, se tarkentuu viimeistään kesään mennessä.

– Töitä on painettu ja se näkyy varmasti kaupungin tilikartoissa. Lumenajo se vastaa maksaakin, hintalappu ajolle on kolminkertainen auraukseen verrattuna.

Ykkösluokan kadut Hämeenlinnassa pidetään kohtuullisessa kunnossa kaiken aikaa. Asuntokatujen kunnossapito saa joustaa. Hyvissäkin oloissa eli pakkasjaksolla ilman suuria lisäsateita katujen kuntoon saanti Hämeenlinnassa ottaa nyt aikaa kaksi–kolme viikkoa.

Lauhtuminen muokkaisi kadut sohjoksi

Jos säät alkaisivat yllättäen ja voimakkaasti lämmetä ja lämmintä jatkuisi pitkään, lumet alkaisivat sulaa. Silloin kunnossapito olisi liemessä, pohtii tulevaa vastaava tiemestari Markus Lahtinen.

– Tässä työssä on viha–rakkaus–suhde lumeen. Kyllä se heinäkuuhun mennessä häviää, sitten sitä alkaa taas odotella, pohtii työnsä luonnetta Hämeenlinnan kaduista ja väylistä vastaava tiemestari.

Hämeenlinnan kaupunki on saanut lumisista kaduista runsaasti asiakaspalautetta. Kirjallista palautetta, kuten sähköposteja, on tullut jo yli 250 kappaletta kuukaudessa. Tämän lisäksi palautetta on annettu kaupungille puhelimitse.

– Ikuisuusaihe on lumivallit portin pielessä. Se kuuluu kyllä kiinteistölle itselleen ja kiinteistön on pidettävä se auki, muistuttaa tiemestari.

Hämeenlinnan katujen kunnossapitobudjetti vuodelle 2019 on sama kuin vuonna 2018. Myös katujen ja teiden kuntoluokitus on ennallaan. Kunnossa pidettäviä katuja on Hämeenlinnassa yhteensä 432 kilometriä ja kevyen liikenteen väyliä 308 kilometriä.

Meteorologi: ei helpotusta lumitöitä tekeville

Ylen meteorologi Matti Huutonen kertoo, että lunta tulee tällä viikolla vielä lisää. Sateita menee ja tulee loppuviikon aikana melkein päivittäin.

– Tänään tiistaina on menossa yksi matalapaine sateineen ja se väistyy illan ja yön aikana eli saadaan kuitenkin pieni hengähdystauko.

Keskiviikkona on luvassa osin aurinkoista ja poutaa, ja pakkanen kiristyy hienoksi ulkoilusääksi.

Seuraava sadealue väijyy jo lännessä. Se leviää torstain vastaisen yön aikana ja liikkuu maan yli itään torstaina aamupäivällä. Seuraava sade on tulossa lounaasta perjantaiksi ja useita sadealueita on luvassa myös viikonloppuna.

– En olisi yllättynyt, vaikka lunta tulisi parikymmentä senttiä lisää nykyisten päälle seuraavan viiden vuorokauden aikana. On tosin myös lauhempia hetkiä, esimerkiksi perjantaina, jolloin ollaan ehkä hieman plussan puolella.

Suurin osa sateesta tulee siis lumena, mutta hetken voi olla räntääkin. Sunnuntaina noustaan reilummasti suojan puolelle. Se voi tehdä sohjoa kaduille, Huutonen kertoo.

Lunta riittää etelässäkin Lapin malliin

Eteläisessä Suomessa lumensyvyydet ovat nyt huikeita. Havaintoasemilla on mitattu isoja lukemia (Hyvinkää 60, Hämeenlinnan Pirttikoski 55 ja Hämeenlinnan Lammi 55 senttimetriä), noin 20-30 senttimetriä enemmän kuin tyypillisesti tähän aikaan vuodesta.

– Suhteutettuna esimerkiksi Lapissa on nyt suurin piirtein samat lumensyvyydet kuin etelässä, kuten Uudellamaalla ja Hämeessä. Joka vuosi ei tällaisia määriä ole edes maaliskuussa, meteorologi Matti Huutonen kertoo.

Lumen paino lapioijalle kasvaa taivaalta lisääntyvän sateen ja suojasään myötä eli lumikolan lykkijöillä riittää viikonloppunakin vielä hikoilemista. Hangen korkeus voi kuitenkin suojasään takia vajentua, kun lumi tiivistyy.

– Tammikuu on ollut työläs ja työläänä näyttää jatkuvan myös helmikuun alkupuoliskokin, Huutonen arvioi.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on sairastunut flunssaan ja jää sairauslomalle. Asiasta kertoo valtioneuvoston kanslia tiedotteessaan.

Tiedotteen mukaan Sipilä on sairauslomalla keskiviikon ja mahdollisesti myös torstain. Osa Sipilän ohjelmasta on peruttu ja jos sijaista tarvitaan, ne hoidetaan tapauskohtaisesti.

Valtioneuvoston viestintäjohtaja Päivi Anttikoski vahvistaa Ylelle, että Sipilän sairausloma tarkoittaa sitä, ettei hän osallistu keskiviikon välikysymyskeskusteluun vanhustenhoidon tilasta.

Poliisi otti Kotkassa tiistaiaamuna kiinni kaksi miestä, jotka häiriköivät koulun pihalla. Päihtyneet miehet olivat liikkuneet Karhuvuoren koulun pihalla ja koulun vieressä olevassa kaupassa.

Toista miestä epäillään myös lievästä pahoinpitelystä. Mies oli tarttunut paikalle tullutta 15-vuotiasta poikaa takin kauluksesta. Miehet olivat myös seuranneet oppilasta koululle ja toinen heistä oli tullut kouluun sisälle.

Hän poistui paikalta vasta opettajien kehotuksesta. Pojalle ei kuitenkaan aiheutunut vammoja välikohtauksesta.

Kotkan kaupungin mukaan koulun ulko-ovet suljettiin ja oppilaat määrättiin pysymään sisällä turvallisuussyistä, kunnes tilanne oli ohi. Koulun sisällä tai pihalla olleisiin oppilaisiin ei kohdistunut uhkaa ja pihalla olleet oppilaat siirtyivät välittömästi sisälle.

– Tapaus on erittäin ikävä ja käymme asiaa koulussa läpi ja tarjoamme tukea oppilaille. Tilanne on nyt rauhoittunut ja henkilökuntamme reagoi tilanteeseen nopeasti, sanoo Karhuvuoren koulun rehtori Marianne Puumalainen.

Poliisin mukaan miehet olivat noin parikymppisiä. 15-vuotias poika vaikuttaa valikoituneen lievän pahoinpitelyn kohteeksi sattumalta.

Varningsmeddelande Nystad Hälsofarlig rök i luften Alla i områden hålla sig inomhus och stänga av ventilationen samt invänta meddelande om at faran är över.

Miten tämä on voinut pysyä salassa? Tämä oli ensimmäinen reaktio, kun sosiaalinen media alkoi kuhista Muumilaakson yllättävästä uudesta sukulaisuussuhteesta.

Kerrotaan järisyttävä uutinen heti kärkeen. Rakastetut hahmot Nuuskamuikkunen ja Pikku Myy ovat sukua.

Asia paljastui, kun Muumien virallisessa blogissa tehtiin sukupuu Nuuskamuikkusen ja Mymmyleiden sukupuusta. Siitä selviää, että Mymmeli vanhempi on sekä Pikku Myyn että Nuuskamuikkusen äiti.

Asiasta kertoi ensin Ilta-Sanomat.

Pikku Myy ja Nuuskamuikkunen ovat Muumi-tarinoiden päähahmoja. Pikku Myystä tulee yhdessä sarjakuvassa jopa muumiperheen ottolapsi.

Äidillä varsinainen suurperhe

Pikku Myyn ja Nuuskamuikkusen äiti esiintyy Muumipapan uratyöt -kirjassa. Mymmeli vanhempi on varsinainen suurperheen äiti.

– Hän on pyöreähkö ja kovin onnellinen ja hänellä on edellä mainittujen lisäksi 34 muuta lasta, jotka esiintyvät myös samassa kirjassa, blogissa kuvataan.

Mymmeli nuorempi on puolestaan Pikku Myyn isosisko. Pikku Myyllä ja Nuuskamuikkusella on eri isät.

Pikku Myyn isä on blogin mukaan tuntematon. Sen sijaan Nuuskamuikkusen isä on Muumipapan nuoruudenystävä Juksu.

– Nuuskamuikkunen muistuttaa isäänsä hoikan ruumiinrakenteensa, hattunsa, piippunsa sekä rauhallisen ja pohtivan elämänasenteen myötä, blogissa kerrotaan.

Kuohutti somea

Blogissa selviää myös toinen kuohuttava asia. Nuuskamuikkunen on itse asiassa Pikku Myyn pikkuvelipuoli, sillä Pikku Myy on vanhempi kuin Muumipeikko, Nipsu ja Nuuskamuikkunen, joiden vanhemmat vasta kohtaavat toisensa Muumipapan urotyöt -kirjassa, jossa Pikku Myy jo syntyy.

Nuuskamuikkunen esiintyy jokaisessa Muumikirjassa yhtä kirjaa lukuun ottamatta.

Sukulaisuussuhde herätti kiivasta keskustelua sosiaalisessa mediassa.

– Ehdin melkein 21v ikään ennen ku kuulin että Nuuskamuikkunen on Pikkumyyn veli !!!!Oon syvästi järkyttyny ja eläny valheessa!

– Ei ei ei. Nyt on artikkelin kirjoittaja napsinut muumipapan taikasieniä Toven 60-70-luvun stripeistä. Ei voi pitää paikkaansa.

– Fake News! En suostu uskomaan.

– No mun piti näköjään elää 43-vuotiaaksi.

Osa verkkokeskustelijoista kertoo tienneensä tämän sukulaisuussuhteen jo aiemmin.

Blogi on julkaistu Muumien virallisilla kotisivuilla. Muumiperhe on Suomen kuuluisimpia lastenkirjoja. Sen kirjoittaja suomenruotsalainen kirjailija Tove Jansson (1914-2001) saavutti maailmanlaajuisen suosion kuvittamillaan ja piirtämillään Muumi-kirjoilla ja sarjakuvilla.

"Pitää muistaa, että muumit ovat fantasiaa"

Moomin Charactersin toimitusjohtaja Roleff Kråkström sanoo, että sukulaisuussuhdeasia nousee aika ajoin pinnalle. Asia ei ole yhtiölle uusi. Blogikirjoitus on jo vanha.

– Pitää muistaa, että muumit ovat fantasiaa. Sukukartat eivät ole taivahan tosi ja sukulaisuudella ei ole sen syvempää merkitystä.

Fantasiahahmot on luotu taideteoksen ehdoilla.

– Tämän takia hahmot käyttäytyvät välillä logiikasta poikkeavalla tavalla, Kråkström sanoo.

– Tilapäinen miehityksen alitus oli jokapäiväistä, kertoo Maria työstään Touhula-päiväkodissa.

Maria on lastentarhanopettaja Uudeltamaalta. Hän ei halua esiintyä jutussa oikealla nimellään.

– Jos esimerkiksi ryhmän toisella työntekijällä oli hammaslääkäri, toinen oli koko aamupäivän yksin 18 lapsen kanssa koko aamupäivän, Maria sanoo.

Pääsääntöisesti sijaisia ei hänen mukaansa saanut edes palkata. Lisäksi Touhulassa työntekijät joutuvat hoitotyönsä ohessa tekemään myös muita töitä, kuten ruuanlaittoa, siivousta ja lumitöitä. Nämä kaikki veivät aikaa varsinaiselta lasten hoitotyöltä.

– Hankalia tilanteita tuli, kun samaan aikaan piti valvoa lapsia ja hoitaa keittiövuoro, Maria lisää.

Maria kertoo, että esimerkiksi ikävästä tilanteesta käy se, kun lapsi oli purrut toista lasta, ja vanhempi otti yhteyttä päiväkotiin. Marian mukaan vanhemmille piti valehdella näissä tilanteissa, sillä ei saanut kertoa, että kukaan hoitajista ei ollut nähnyt tilannetta. Ja syynä oli usein se, että yhdellä hoitajalla oli liian monta lasta paimennettavanaan.

Eteeni tuli ikäviä tilanteita, kun sain lasten vanhemmilta kuvia puremajäljistä, eikä voitu kertoa, että kukaan työntekijä ei ollut tilannetta nähnyt” Lastentarhanopettaja Uudeltamaalta

Maria on Touhulassa työskentelynsä aikana nähnyt monta muutakin epäkohtaa. Kuten sen, että jatkuvasti työllistettiin palkkatuella ihmisiä töihin, joita ei ollut hänen sanojensa mukaan aikomustakaan palkata.

Maria kertoo myös työntekijästä, joka oli huomannut, että lapsi tarvitsee erityistä tukea kehitykseensä. Työntekijä kertoi vanhemmille, että sellaista tukea Touhula ei tarjoa. Hän kehotti vanhempia tämän takia hakeutumaan kunnan omaan päivähoitoon, jotta lapsi saisi tarvitsemansa tuen.

Tämän jälkeen johdolta tuli tiukat ohjeet siitä, että tällaisista asioista perheille ei saa kertoa.

Muutenkin Maria kertoo päiväkodin huonosta tilanteesta, jossa lasten erityistä tuen tarvetta ei huomattu, sillä päiväkodissa ei ollut koulutettuja työntekijöitä, jotka olisivat kyenneet tunnistamaan tilanteen.

“Touhulassa erityisen tuen tarpeen havaitseminen on hankalaa, sillä ei ole päteviä hoitajia ja lastentarhanopettajia.” Lastentarhanopettaja Uudeltamaalta

Yhteydenotot liittoon ovat lisääntyneet viimeisten parin vuoden aikana

Etelä-Suomen aluehallintovirasto (Avi) kertoo, että heille on tullut kahden viime vuoden aikana yhteensä kuusi valvontailmoitusta yksityisistä päiväkodeista. Puolet näistä, eli kolme, koskevat Touhula-päiväkoteja. Yksi ilmoitus koskee ryhmäkokoa, toinen henkilöstömitoitusta ja kolmas kahden työntekijän riitatilannetta.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin varhaiskasvatuksen asiantuntija Johanna Perez kertoo, että liitolle Touhulan kyseenalaiset ja jopa lainvastaiset toimintatavat ovat tuttuja. Touhulan päiväkotiketju on voimakkaasti kasvanut parin viime vuoden aikana ja kasvun aikana liitto on saanut jäseniltään useita yhteydenottoja kuukaudessa.

Viime päivinä yhteydenotot ovat tosin lisääntyneet valtavasti, sillä medioissa esille tuotu, julkisessa päiväkodissa esiin tullut lapsen puremistapaus on herättänyt ketjun hoitajissa halun kertoa yhtiön ongelmista.

Superin mukaan yhteydenottoja on tullut kymmenistä ketjun päiväkodeista. Super arvioi, että luottamusmiesjärjestelmä on Touhulan päiväkodeissa heikko, ja siksi työntekijät ottavat liittoon yhteyttä.

Touhula on Suomen suurin yksityinen päiväkotiketju ja sieltä otetaan yhteyttä eniten liittoon.

– Lapsilla on kyllä aika paljon suojelusenkeleitä siellä, Perez sanoo.

Hänen mukaansa on ihme, ettei lapsille ole tapahtunut mitään vakavaa Touhulan päiväkodeissa. Niin pielessä ovat henkilöstön mitoitukset Touhuloissa.

Pätevää henkilökuntaa liian vähän

Superiin otetaan yhteyttä mitoitusasioiden lisäksi myös sairausajan palkkausasioissa. Työntekijät kysyvät paljon myös nollatuntisopimuksista, jotka aiheuttavat päänvaivaa arjen järjestämisessä ja niin sanotusta harmaasta ylityöstä eli palkattomasta ylityöstä.

Johanna Perezin mukaan Touhulan päiväkodit eivät ole suinkaan ainoita, joissa käytetään hyväksi varhaiskasvatuslaissa olevaa mahdollisuutta henkilömitoituksen tilapäiseen poikkeavuuteen. Saman asian kanssa painitaan myös kunnallisissa päiväkodeissa. Sijaisia ei aina edes yritetä palkata.

“Lapsilla on kyllä aika paljon suojelusenkeleitä Touhula-päiväkodeissa” Varhaiskasvatuksen asiantuntija Johanna Perez, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer

Perezin mukaan myös henkilökunnan pätevyydessä on puutteita varsinkin pääkaupunkiseudulla.

– Touhulan päiväkotien kaikissa ryhmissä ei ole lainkaan varhaiskasvatusopettajaa, vaikka lain mukaan niitä pitäisi olla vähintään yksi.

Perez sanoo huolestuneensa Touhulan tilanteesta erityisesti sen jälkeen, kun kuuli tapauksesta, jossa aikuinen työntekijä joutui lapsen pahoinpitelemäksi.

Perezin mielestä yksi huolestuttava piirre on se, että työntekijät eivät osaa eivätkä uskalla ilmoittaa tällaisista vakavista tapauksista kunnalle, jolla on valvontavastuu. Työntekijöitä kalvaakin usein pelko, eivätkä he uskalla ottaa epäkohtia esille Touhulan päiväkodeissa.

– Jos työntekijät pelkäävät työpaikkansa puolesta, jos tuo epäkohtia esiin, niin ei niitä koskaan päästä myöskään korjaamaan, Perez sanoo.

Pelon takia moni hoitaja on uupunut työssään. Epäkohtia esille tuoneet työntekijät ovat joutuneet esimiesten puhuttelemiksi ja heitä on painostettu jättämään työnsä. Superin mukaan suuret päiväkotiketjut onnistuvat väistelemään kuntien valvontaa.

Vikaa on myös valvovan viranomaisen toiminnassa, joka ei aina edes kiinnitä huomiota oikeisiin asioihin, vaan esimerkiksi ennalta ilmoitettu valvontakäynti tehdään toimistossa pullakahvien äärellä. Henkilöstöltä tuskin kysytään mitään.

Touhulan toimitusjohtaja ei tunnista työntekijöiden kertomaa

Touhula-päiväkotien toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoo lasten turvallisuuden olevan päiväkodeissa kaikkein tärkein asia. Hänen mukaansa päiväkodeissa pyritään aina lainmukaiseen henkilömitoitukseen. Holmqvistin mukaan hänen aikanaan päiväkodeissa ei ole ollut sijaiskieltoa.

– Minun on pakko nyt selvittää tilannetta, sillä näitä asioita ei ole tullut minun tietooni, hän sanoo.

Holmqvist ei myönnä, että työntekijöiden kertomukset muusta työstä kuin lastenhoidosta pitäisivät paikkansa.

– Päiväkotiapulaisen työtehtävä ei ole kasvatusvastuullinen työ, vaan hänen tehtäviinsä kuuluu siivous, ruuanlaitto ja vaatehuolto. Jokaisessa päiväkodissa tulisi olla tämä päiväkotiapulainen.

Pelon ilmapiiriäkään yhtiön toimitusjohtaja ei tunnista. Hänen mukaansa henkilökunnalle ja työntekijöille on juuri palautetta varten perustettu järjestelmä, jossa palautetta voi antaa nimettömänä.

Lue lisää:

Jyväskyläläisessä päiväkodissa lapsi puri toista lasta useita kertoja – varhaiskasvatuksen palvelujohtaja: paikalla oli lakisääteinen määrä henkilöstöä

Helsinkiläinen lastentarhanopettaja ei laittaisi lastaan päiväkotiin, jossa työskentelee: "Pitää hymyillä, vaikka päivästä on tulossa kaaos"

Epäiletkö, että lapsesi päiväkodissa on liian vähän aikuisia ja ryhmät suurempia kuin laki sallii? Katso 5 ohjetta, miten toimia

Pelastuslaitos sammuttaa iltaan saakka suurta rakennuspaloa Uudessakaupungissa. Kaksi ihmistä on kuollut, kertoo päivystävä palopäällikkö Kari Alanko. Lisäksi yksi ihminen on loukkaantunut vakavasti ja toinen lievemmin. 12 ihmistä on evakuoitu.

Kyseessä on puurakenteinen neljän asunnon rivitalo, jonka vieressä on kaksi muuta vastaavaa rakennusta.

Palopaikka sijaitsee kaupungin keskustassa, Ylisenkadun varrella. Hälytys tuli kello 13 jälkeen. Paikalle kiirehti useita pelastuslaitoksen yksiköitä.

Päivystävä palopäällikkö Kari Alanko kertoi iltapäivällä, että palon leviämistä naapurirakennuksiin yritetään torjua. Noin puoli viideltä talon välipohjassa kyti edelleen, eikä palo ollut hallinnassa.

Iltakahdeksalta sammutustyöt jatkuivat yhä tehokkaina. Alangon mukaan rakennuksen kattorakenne on niin monimutkainen, että palopesäkkeisiin on vaikea päästä käsiksi. Avuksi saatiin illalla niin sanottu purkukoura, jolla peltikattoa revittiin irti.

Varsinais-Suomen pelastuslaitos twiittasi iltapäivällä, että savunmuodostuksen vuoksi alueella liikkumista kannattaa välttää.

Vähän ennen kello 15:tä viranomaiset antoivat vaaratiedotteen, koska ilmassa on terveydelle haitallista savua.

Syttymissyystä ei ole vielä tietoa.

Uudessakaupungissa avataan tuhoisan tulipalon takia kriisikeskus virastotalossa keskiviikkona 6.2. Kriisikeskus on avoinna kello 9–16 Uudenkaupungin virastotalon Olkkarissa, osoitteessa Välskärintie 2 C.

Juttua korjattiin kello 14.52: Palavassa rivitalossa on neljä asuntoa, ei neljätoista.

Yli 200 vuotta vanha muuri murtuu kivi kerrallaan.

Aluksi kaivinkoneella saadaan aikaan isohkon kivenmurikan kokoinen aukko, josta valo paistaa sisään holvattuun varastokasemattiin. Muuri puhkaistaan, jotta se molemmin puolin olevat tapahtuma-areena ja pesäpallokenttä voidaan yhdistää uuden huoltotunnelin kautta.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävässä kaupunkilinnoituksessa Haminassa tehtävää työtä valvoo tutkija Vesa Laulumaa Museoviraston arkeologisista kenttäpalveluista.

– Muuri on tehty sitä varten, ettei siitä läpi tulla. Onhan tämä työ ottanut aikansa, mikä osoittaa sen, että hyvin olisi muuri pitänyt vihollisetkin loitolla, Laulumaa sanoo.

Työt huoltotunnelin puhkaisemiseksi Haminan kaupunkilinnoituksen muuriin aloitettiin noin kuukausi sitten. Varsinaisesti muuria ryhdyttiin puhkaisemaan alkuviikosta.

Isoja konsertteja ja pesäpalloa

Uusi huoltotunneli ja hätäpoistumistie puhkaistaan suuren keskusbastionin vallimuuriin. Ympyräkaupungin ytimessä Haminassa sijaitseva bastioni on jo vuosien ajan ollut suurien ulkoilmatapahtumien areenana.

Aivan viime aikoina kansainväliset rock-veteraanit, kuten Toto, ZZ Top ja Scorpions ovat rokanneet venäläisten 1800-luvun alussa rakentaman muurin suojissa.

Kesäisin bastionin päälle pystytetään valtava telttakatos. Sen alla tuhannet kävijät ovat osallistuneet esimerkiksi joka toinen vuosi järjestettävän sotilasmusiikkifestivaalin Hamina Tattoon konsertteihin. Ensi kesänä kaupunki aikoo järjestää bastionissa uuden keskiaikatapahtuman.

Nyt puhkaistavan muurin toisella puolella on puolestaan pelattu pesäpalloa. Vallikenttä on viime vuonna Superpesiksessä pelanneen Haminan Palloilijoiden kotikenttä. Ensi kesänä joukkueen sarjataso vaihtuu Ykköspesikseen.

Jotta Haminassa voitaisiin järjestää vielä aiempaa suurempia tapahtumia, rakennetaan pesäpallokentän ja keskusbastionin välille uusi huoltotunneli.

– Tässä voisi puhua niin sanotusta Linnoitus-areenasta. Jos välissä olevaan valliin saadaan aukko, voidaan käyttää koko areenan molempia puolia yhtä aikaa isoissa tapahtumissa, Haminan kaupunginjohtaja Hannu Muhonen visioi viime kesänä.

Siksi kaupunki halusi puhkaista satoja vuosia vanhan puolustusmuurin. Asiasta oli kuitenkin päästävä sopimukseen Museoviraston kanssa.

Lupa heltisi

Haminan keskustaa reunustava linnoitus on harvinainen ympyrälinnoitus.

Museoviraston mukaan se on suhteellisen hyvin säilynyt, valtakunnallisesti arvokas esimerkki 1700-luvun kaupunkilinnoituksesta.

Tästä huolimatta Museovirasto antoi luvan huoltotunnelin mahdollistaville muutostöille viime vuonna. Lupa heltisi, koska tunnelin puhkaiseminen ei Museoviraston arvion mukaan vaikuta merkittävästi linnoituksen arkeologiseen kokonaisuuteen, eikä se hankaloita linnoituksen hahmottamista.

Museovirasto kuitenkin edellytti, että seiniin ja lattiaan tehtävät purku- ja kaivuutyöt tehdään arkeologin valvonnassa. Samalla linnoituksen nykykäytön on sovittava historialliseen miljööseen.

Ruotsi aloitti linnoituksen rakentamisen vasta perustetun Haminan kaupungin suojaksi vuonna 1721. Linnoitustyöt olivat kesken, kun kaupunki liitettiin Venäjään vuonna 1743. Linnoitus rakennettiin valmiiksi Venäjän vallan alla.

Harvinainen työmaa

Haminan keskusbastionissa on 58 tiilirakenteista holvattua varastokasemattia. Huoltotunnelia puhkaistaan yhteen niistä.

Rakennustöiden aluksi osin maan alla olevan holvirakenteen päältä poistettiin maata ja purettiin kivimuuria noin kahden metrin matkalta. Poistettu, hiekkainen maa on enimmäkseen täyttömaita, joita muuriin on laitettu restaurointitöiden yhteydessä. Parikymmentä vuotta kestäneet kunnostustyöt saatiin päätökseen vuonna 1998.

– Tämä oli suurimmaksi osaksi maan alla. Oli helpompaa, että kaivettiin se esiin ja suunniteltiin sitten, mitä teemme. Sen mukaan on menty, mitä esille on saatu, MPV-Infrarakenteen työmaapäällikkö Ville Piirainen sanoo.

Alkuviikosta työmaalla oli päästy siihen vaiheeseen, että holvatun kasematin noin metrin levyinen takaseinä voidaan purkaa ja muuriin saadaan aukko.

– On tämä vähän erilainen työmaa jo ikänsä puolesta ja myös siksi, että arkeologi seuraa, mitä maan alta löytyy. Mutta tämä menee siinä missä muutkin, Piirainen kertoo.

Järkevää käyttöä

Historiallisen vallimuurin puhkaiseminen on harvinainen projekti.

Samalla se tarjoaa Museovirastolle mahdollisuuden paitsi valvoa, myös dokumentoida linnoituksen rakenteita esimerkiksi valokuvin. Myös mahdolliset löydöt otetaan talteen, mutta toistaiseksi sellaisia ei ole tehty.

Museoviraston tutkija Vesa Laulumaa uskoo, että uhraamalla hieman kohteen alkuperäisestä historiallisesta arvosta vuosisatojen takainen linnoitus säilyy varmemmin pidemmälle tulevaisuuteen.

– Kohteen arvo tulee myös siitä, miten se nykypäivänä nähdään ja miten sitä käytetään. Pienillä muutoksilla saadaan historiallisille kohteille enemmän arvoa, koska niillä on jotain järkevää käyttöä. Jos tällainen paikka hylätään oman onnensa nojaan, se kärsii suunnattomasti, rappeutuu ja tulee kasvillisuuden peittämäksi.

Huoltotunnelin on määrä valmistua huhtikuun lopussa ennen kuin valtava telttakatos pystytetään bastionin päälle.

Sisä-Suomen poliisilaitos huomioi tiistaina kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin syntymäpäivän ja ottaa kantaa nykypäivän vihapuheeseen. Runebergin käsialaa ovat esimerkiksi Maamme-laulu ja Porilaisten marssi.

– Mutta olisiko Runebergikään osannut arvata, miten suomen kielellä vielä sivalletaan, ruoskitaan, henkisesti lyödään ja satutetaan? Olisiko hän pöyristynyt ja sanonut, että kuka kielellämme toista raiskaa, se mielellänsä hinnan maksaa, unettomina öinä, pelkona varjossaan, vihollisen vihaa alati paeten?

Poliisilaitos vetoaa ihmisiin Facebookissa, että me käyttäytyisimme toisin. Teksti on saanut innostuneita kommentteja ja kiitosta ihmisiltä.

– Aloita itsestäsi. Puhu toisille niin, että siitä jää lämpöinen henkäys, hymy huulille, yhteisymmärryksen tyyneys, anteeksipyynnön hiljainen huokaus, kannustuksen kaikuva noste. Ja vihan alati noustessa vaikene ja kasva. Äläkä vain puhuessa vaan myös kirjoittaessasi muista nämä.

Vetoomus loppuu runollisesti.

– Sillä on aivan riittävästi loukattuja sieluja, joita on haukuttu, vihattu, mustamaalattu internetin syövereissä, leimattu, eristetty, jätetty yksin. Sanoisitko, huutaisitko niin, jos kadulla tapaisitte? Älä verhoa sanojasi netin suojiin, älä ole raukka ja loukkaa jos toinen niin tekee. Ole mies! Ole nainen! Ole reilu, ole ystävä, auta. Ole ihminen ihmiselle ja lunasta sieluusi levolliset unet.

– Äläkä kärtä poliisilta, mikä on vihaa ja mikä rakkautta. Kyllä sinä sen tiedät.

"Etenkin nettimaailmassa kieli on ruokotonta"

Sisä-Suomen poliisilaitoksen ylikonstaapeli Nina Juurakko-Vesikko kertoo olevansa tekstin takana.

– Minä sen aamulla kirjoittelin, kun työtäni aloittelin. Joskus työpäivät ovat tällaisia.

Idea tekstiin lähti Runebergin päivästä.

– Poliisin työ on paljon sitä, miten ihmisille puhutaan. Puhe on tärkein työväline. Ajattelin, että se sallii puhua eri tavalla. Ehkä tuo ei ihan tyypillistä virkapuhetta ollut, mutta ihan tästä merkkipäivästä idea lähti.

Tekstillä Juurakko-Vesikko haluaa kiinnittää huomiota kielenkäyttöön. Etenkin netissä mennään usein sen varjoon, ettei henkilöllisyys paljastu.

– Etenkin nettimaailmassa kieli on ruokotonta. Tuntuu, että sitä mitä kirjoitetaan, ei sanottaisi päin naamaa.

Oikeusministeriö aloitti eilen Against Hate -hankkeen viestintäkampanjan. Itse hanke on vanhempi.

Kampanjalla halutaan lisätä netinkäyttäjien tietoisuutta siitä, millainen sisältö on rangaistavaa vihapuhetta. Kampanjalla pyritään myös lisäämään halukkuutta ilmoittaa poliisille rangaistavasta vihapuheesta.

Lue lisää:

"Tuun sun kotiin hirttämään sut" – nuori voi joutua kohtaamaan raakaa nettivihaa joka päivä

Vihaa tutkinut psykologi: ”Viha tuntuu joskus niin mukavalta”

Asiantuntija: Somessa vallitsee pettymyksen aika, koska siellä valehdellaan, ilmiannetaan kiusallaan ja painitaan tietosuojaongelmien kanssa

Useimmat perutut kaukojunavuorot korvataan busseilla, osassa matkustajat ohjataan seuraaviin juniin.

VR kertoo, että eri puolilla Suomea jatkuva kova pakkanen ja runsaat lumikertymät hankaloittavat junien kulkua.

Sääolosuhteet vaikuttavat VR:n mukaan muun muassa vaihteiden kääntymiseen ja junien sähkö- ja paineilmajärjestelmiin. Lumi ja jää ovat aiheuttaneet myös junakaluston jäätymistä sekä erilaisia pieniä vaurioita junakalustolle.

VR toivoo saavansa kaluston sulattamisella ja huolloilla hyvin toimivaksi hiihtolmaliikenteen sujumiseksi ongelmitta.

VR tiedottaa muutoksista tarkemmin verkkosivuillaan.

Aiheesta aiemmin:

VR peruu kaukojunia aina torstaihin asti – poikkeuksellinen lumentulo rikkonut kalustoa

Useita kaukojunia on peruttu tältä päivältä

Asuntolainojen lainakatto suosii yhä ensiasunnon ostajia. Jos olet yksin tai puolisosi kanssa ostamassa vaikkapa 200 000 euron hintaista ensiasuntoa, niin tarvitset omia säästöjä tai vakuuksia vähintään viisi prosenttia eli 10 000 euroa. Muut asunnonostajat tarvitsevat niitä vähintään 15 prosenttia eli 30 000 euroa.

Käytännössä asunnon ostaja tarvitsee omia säästöjä tai muita vakuuksia näitä summia enemmän, koska pankit kelpuuttavat ostettavan asunnon arvosta lainan vakuudeksi vain reilut kaksi kolmasosaa.

Näin säästät ensiasunnon lainan omarahoitusosuuden

1. Käy pankissa keskustelemassa, kuinka paljon säästöjä tarvitset omaan asuntoon.

Kun haluat aloittaa säästämisen omaan asuntoon, katso pankkien nettisivuilta millaisia vaihtoehtoja säästämiseen on tarjolla. Mene sen jälkeen pankkiin juttelemaan, mikä olisi juuri sinulle sopiva tapa säästää.

Pankissa voidaan myös alustavasti laskea, kuinka paljon sinun pitäisi kuukaudessa säästää päästäksesi kiinni tavoittelemaasi ensiasuntoon.

2. Varaudu, että säästämiseen voi mennä vuosia.

Useimmilla omaan asuntoon säästäminen kestää monta vuotta. Tyypillinen aika on 2–5 vuotta, mutta se voi kestää paljon kauemminkin riippuen tuloista, elämäntilanteesta ja asuinpaikkakunnasta. Esimerkiksi vuokralla asuvilla opiskelijoilla ei ole paljoa, mistä säästää. Pääkaupunkiseudulla sekä asuntojen hinnat että vuokrat ovat kalliita, mikä hidastaa säästämistä työssäkäyvilläkin.

Mitä aikaisemmin aloitat asuntosäästämisen, niin sitä pienemmillä summilla pääset hitaammallakin aikataululla jossain vaiheessa säästötavoitteeseen.

3. Laske, kuinka paljon voit laittaa kuukaudessa sivuun asuntoa varten.

Käy läpi kuukauden tulosi ja välttämättömät menosi kuten vuokra ja muut asumiskulut, ruokamenot ja puhelinlaskut. Mieti, mistä jäljelle jääneistä menoista voisit karsia saadaksesi rahaa säästöön.

Aseta säästötavoite kuitenkin realistiselle tasolle, että rahaa jää riittävästi elämiseen ja esimerkiksi yllättäviin menoihin.

Raha-asioidesi seuraamisessa voit käyttää apuna esimerkiksi Takuusäätiön ilmaista penno.fi-sovellusta, jossa voit seurata myös säästöjesi karttumista. Pankit tarjoavat asiakkailleen vastaavanlaisia sovelluksia.

Hoida taloutesi muutenkin kuntoon. Mahdolliset kulutusluotot ja luottokorttivelat asuntosäästäjän kannattaa maksaa pois, koska asuntolainaa ja sen ehtoja myöntäessään pankki arvioi tarkkaan hakijan lainahoitokykyä.

4. Aloita suunnitelmallinen ensiasunnon säästäminen esimerkiksi asp-tilille.

Uuteen suosioon tällä vuosikymmenellä on noussut valtion ja pankkien tukema asp eli asuntosäästöpalkkiojärjestelmä ensiasunnon hankintaan. Sen avulla ensiasunnon ostaja voi säästää omarahoitusosuuden yleiseen korkotasoon nähden paremmilla ehdoilla.

Pankki maksaa asp-tilille tallettamillesi säästöille vuosittain yhden prosentin koron sekä 2–4 prosentin lisäkoron viiden vuoden ajalta, kun olet saavuttanut säästötavoitteesi ja ostanut ensiasunnon. Asp-säästöille maksettava korko on poikkeuksellisesti verotonta.

Asp-tilin voi avata 15–39-vuotias ensiasuntoon säästävä. Tilille on säästettävä vähintään kahdeksana vuosineljänneksenä 150–3 000 euroa. Vuosineljännesten ei kuitenkaan tarvitse olla perättäisiä eli säästää voi rauhassa omassa tahdissaan. Nopeimmillaan säästämiseen kuluu noin kaksi vuotta.

Kun säästöjä on kymmenen prosenttia ostettavan asunnon hinnasta, niin pankki myöntää korkotuettua asp-lainaa. Sillä on kuitenkin sijainnista riippuvat enimmäisrajat: Helsingissä 180 000 euroa, Vantaalla, Espoossa ja Kauniaisissa 145 000 euroa sekä muualla Suomessa 115 000 euroa.

180 000 euron hintaiseen asuntoon etukäteissäästöjä tarvitaan 18 000 euroa ja 115 000 euron hintaiseen asuntoon 11 500 euroa.

Jos tavoittelemasi asunto on kalliimpi, niin loppusumman voi ottaa tavallisena asuntolainana.

Asp-säästäjä saa myös valtiolta ilmaisen korkosuojauksen korkojen nousun varalta. Jos asp-lainan korko nousee yli 3,8 prosentin, niin valtio maksaa 70 prosenttia ylimenevästä osasta kymmenen vuoden ajan lainan nostamisesta.

Kun ensiasunnon ostaja säästää muulle kuin asp-tilille, niin hänellä on oltava säästössä viisi prosenttia asunnon kauppahinnasta. Jos et esimerkiksi ikäsi vuoksi voi avata ehdoiltaan edullista asp-tiliä, niin säännöllinen säästäminen on helpompaa, kun siirrät säästöön menevät rahat pois käyttelytililtä. Näin ei tule houkutusta käyttää niitä johonkin muuhun.

Säästö- tai talletustilille säästäminen on turvallista, koska sinne laitetut rahat kuuluvat talletussuojan piiriin. Toisaalta muun muassa matalien korkojen takia tilillä pidettävien rahojen tuotto on pientä tai lähes olematonta.

Pankit suosittelevat usein rahastosäästämistä, jos säästöaikaa on useampi vuosi. Rahastoissa säästöille voi saada paremman tuoton, mutta vastaavasti myös riskit ovat tilille säästämistä suuremmat.

5. Hanki lisävakuuksia.

Ensiasunnon ostaja tarvitsee viiden prosentin omarahoitusosuuden lisäksi myös muita vakuuksia tai säästöjä. Tämä johtuu siitä, että pankki kelpuuttaa ostettavan asunnon arvosta lainan vakuudeksi vain osan, pankista riippuen yleensä noin 70–75 prosenttia.

Ensiasunnon ostajalla asuntolainan lisävakuutena on usein omien vanhempien velaton asunto tai kesämökki.

Asp-säästäjiä valtio kuitenkin tukee antamalla asp-lainalle ilmaisen takauksen, kun omia säästöjä on kasassa kymmenen prosenttia asunnon ostohinnasta.

_Lisää tietoa ensiasuntoon säästämisestä sekä asp-järjestelmästä löytyy esimerkiksi OP:n, Nordean, Danske Bankin ja Valtiokonttorin sivuilta._

Lue myös:

Nyt alkavat ostajan markkinat – Hintakone kertoo asuntokaupan tilanteen postinumeroalueellasi

Kaikki kolme valtiota hyötyvät, kun presidentti Donald Trump ja Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un tapaavat Vietnamissa helmikuun lopussa. –

Tapaamispaikoiksi on veikattu pääkaupunki Hanoita ja rannikolla sijaitsevaa Danangin kaupunkia. Turvallisuussyistä lopullinen valinta ilmoitetaan mahdollisimman myöhään

.

Pohjois-Korea voi hyödyntää Vietnamin historiaa

Vietnam oli vuosikymmeniä jakautunut valtio, niin kuin Koreat ovat nyt.

Kylmän sodan aikaan Pohjois-Vietnam oli kommunistisen hallinnon alla ja Etelä-Vietnam oli Yhdysvaltojen tukema, markkinataloutta soveltava sotilaiden johtama valtio.

Tuhoisa Vietnamin sota johti valtioiden yhdistämiseen kommunistisen pohjoisen malliin 1975.

Nyt Vietnamin sosialistisessa tasavallassa on yksi puolue ja sen mukainen järjestelmä ja kuri. Silti markkinatalous vahvistuu suunnitelmallisesti ja elintaso nousee.

Entisistä vihollisista on tullut keskenään toimeentuleva kokonaisuus ja Yhdysvalloista tärkeä liittolainen. Talouskin kukoistaa.

Vietnamin sodan aikana Etelä-Vietnamia tukenut Yhdysvallat kuitenkin pakotettiin nöyrtymään ja pakenemaan viimeisillä voimillaan.

Tämä tapahtumasarja voi saada Pohjois-Korean nuoren diktaattorin pohtimaan, että vihollisuudetkin voidaan siirtää sivuun. Kokousisäntä on Pohjois-Korealle turvallinen esimerkki.

Vietnam saa USA:lta tukea Kiinaa vastaan

Vietnam voi olla tyytyväinen, että Yhdysvallat luottaa sen kykyyn toimia huipputapaamisen järjestäjänä.

Vietnam on vastikään isännöinyt kaksi kansainvälistä suurkokousta. Viime marraskuussa Danangin rannikkokaupungissa kokoontuivat APEC:n eli Aasian ja Tyynenmeren valtioiden talousjärjestön valtiot.

Maailman talousfoorumin huippukokous oli koolla pääkaupungissa Hanoissa viime syyskuussa.

Vietnam saa Yhdysvaltojen rinnalla myös ulkopoliittista nostetta naapuriaan Kiinaa vastaan.

Yhdysvallat on ärhäköinyt Kiinaa vastaan Etelä-Kiinan meren saarialueiden hallintakiistoista. Vietnamilla on tässä omat vaatimuksensa, joille se nyt voi katsoa saavansa tukea Yhdysvaltain rinnalla.

Kimillä lyhyt matka liittolaismaahan

Pohjois-Korealla ja Vietnamilla on toimivat välit. Pohjois-Korealla on siellä suurlähetystö, joka voi auttaa kokousjärjestelyissä.

Kim Jong-unin turvajärjestelyt ja erityisvaatimukset on joustavaa selvittää omien kesken.

Ja lentopelkoiselle Pohjois-Korean johtajalle Vietnam on miellyttävän lentomatkan päässä. Lehtitietojen mukaan Kimin neuvostoaikainen oma lentokone selviää Vietnamiin asti ilman välitankkausta.

Viime kesäkuussa lennolle Singaporeen hän joutui lainaamaan koneen Kiinalta.

USA osoittaa joustavaa asennetta

Vietnamissa presidentti Donald Trump voi osoittaa, että supervaltakin osaa kehittyä ja ottaa oppia historiasta.

Vietnamin sodan häviöstä huolimatta Yhdysvallat tukee entistä vihollistaan.

Tosin Trump romutti ensitöikseen virkakautensa alussa 2017 Tyynenmeren vapaakauppasopimuksen TPP:n. Vietnam oli rakentanut tulevaisuuttaan ja talouselämäänsä paljon sen varaan, mutta jälleen mennään eteenpäin.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo sanoikin viime vuonna vierailullaan Pohjois-Koreassa, että Vietnamin malli toimisi myös Pohjois-Koreassa.

Lue myös:

USA:n liittolaiset odottavat presidentti Trumpin ja Pohjois-Korean johtajan Kim Jong-unin toista tapaamista kauhunsekaisin tuntein

Analyysi: Trump ojensi yhteistyön kättä demokraateille, mutta samalla piti kiinni muurista ja arvosteli "järjettömiä tutkintoja"

Hoivapalveluyhtiö Esperi Care on ollut viime viikot myrskyn silmässä. Yle selvitti, kuinka viranomaiset ovat viime vuosina puuttuneet jatkuvasti yhtiön hoivakotien vakaviin ongelmiin eri puolilla Suomea.

Ylen haastattelemat työntekijät kertovat Esperi Caren uhkailleen ja hiljentäneen hoitajia, jotka tuovat esiin hoivakodeissa havaitsemiaan epäkohtia.

Milloin Esperi Caren kaikki hoivakodit ovat turvallisia vanhuksille? Tähän vastaa Esperi Caren vt. toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi, joka on vieraana keskiviikon A-studiossa kello 21.05.

Miten Pirttijärvi kitkee haamuhoitajailmiön Esperi Caren hoivakodeista?

Esperi Carella on Pirttijärven mukaan tuore henkilöstöstrategia, jonka puitteissa rakennetaan kulttuuria, jossa päästäisiin avoimeen keskusteluun henkilöstön kanssa. Mitä kaikkea uusi strategia pitää sisällään?

Tuore toimitusjohtaja Pirttijärvi oli viime perjantaina mukana perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon järjestämässä vanhustenhoidon kriisikokouksessa.

Työkokouksen lopputuloksena oli 25 kohdan lista asioista, joihin paikalla olleet hoitoalan tahot lupasivat sitoutua. Saarikon mukaan listaan sitoutumisessa on kyse luottamuksesta. Kokouksella ei itsessään ollut toimivaltaa.

Lista esitellään kokonaisuudessaan tänään keskiviikkona. Miten Esperi Caren työsopimuksiin kirjataan kohta, joka rohkaisee työntekijöitä kertomaan epäkohdista?

Mitä sinä haluaisit kysyä Heini Pirttijärveltä? Kerro kysymyksesi tämän artikkelin lopussa keskusteluosiossa.

Päivitys 6.2. klo 20: Kommentointi on päättynyt. Kiitos kysymyksistä!

Keskiviikon lähetyksen juontaa Annika Damström. Keskustele aiheesta #yleastudio.

Lisää aiheesta:

Ylen haastattelemat työntekijät: Esperi Care uhkailee ja vaientaa hoitajia – epäkohdista puhuva joutuu vaikeuksiin

Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa

30.1. A-studio: Kuohunta hoivakotien ympärillä jatkuu, mitä vuorossa seuraavaksi?

29.1. A-studio: Mitä hoivakodeissa oikein tapahtuu?

Kuvanveistäjä Tiina Torkkelin Lotta-patsas, teos nimeltä Sota ja rakkaus, on hiljainen, puhutteleva työ, joka sisältää eläinlääkintälotan lisäksi vakavan hevosen hahmon. Lotta kantaa sylissään myös pyöreää, hevosenkengistä koottua väylää tulevaan ja sodasta pois.

Teos on taiteilijalle hyvin henkilökohtainen.

– Hevonen on ollut lotan ystävä. Aika on ollut silloin rankkaa, molemmille, kertoo Torkkeli.

Hämeenlinnan kaupungilta odotetaan nyt sijoituspaikkaa patsaalle. Taiteilija itse on vielä hieman odottavainen ja epäileväinen teoksensa sijoittumisen suhteen. Teos on polttanut kuntapäättäjien sormia – minne sitä sitten on tarjottukin. Kohut ovat olleet yllättäviä, sillä teos on hyvin optimistinen, vakava ja samalla tulevaan katsova.

Hämeenlinnassa patsashankkeen on laittanut liikkeelle kokoomuksen kaupunginvaltuutettu Antti Ahonen valtuustoaloitteella viime kesäkuussa. Hänen mukaansa patsas voisi juurtua ja kotiutua hyvin esimerkiksi Museo Militarian tuntumaan.

Museo Militariaan on koottu runsaasti niin viestinnän, pioneeritoiminnan kuin tykistönkin materiaalia.

Hevosenkengät edustavat toivoa

Tiina Torkkelin Lotta-patsas sijaitsee nyt Taidekeskus Salmelassa Mäntyharjulla. Kesänäyttelyssä se on ollut veden rannassa. Hieman samanlaisia paikkoja voisi olla tarjolla Hämeessäkin Vanajaveden varrella kansallisessa kaupunkipuistossa.

Patsas on sinkitty kierrätysmetalliteos. Lotta-patsaan lotan sylissä olevat veistoksen hevosenkengät ovat pitkiä matkoja kopisseet rauhattomissakin maastoissa, mutta löytäneet eläinlääkintälotan sylistä turvan, kertoo Torkkeli.

– Hevosenkengät edustavat suuria askelia ja toivoa tulevaisuuden suuntaan, taiteilija pohtii teostaan.

Patsas tulisi pääosin säätiön lahjoituksena

Taidekeskus Salmelassa oleva patsas maksaa 35 000 euroa. Suurimman osan summasta patsaan hankkimiseen lahjoittaa Lotta Svärd Säätiö.

Hämeenlinnassa Lotta-patsas on saanut jo tuekseen myös vastikään perustetun yhdistyksen nimeltä Lotta-patsas Hämeenlinnaan -valtuuskunta ry. Ahonen toimii sen puheenjohtajana.

Yhdistys on aloittelemassa hankkeen osarahoituksen kokoamista, kertoo Ahonen. Hämeenlinnalaisten toimijoiden kerättäväksi jää vajaa 10 000 euroa.

Patsasta Hämeenlinnaan kotiuttava Antti Ahonen toivoo, että nopeimmillaan se voisi olla jo kesäkuussa Hämeenlinnassa.

Monet kunnat kiinnostuivat patsaasta

Hyvinkääläisen Torkkelin Lotta-patsas nosti loppuvuodesta 2017 Forssassa kohun. Patsasta oltiin sijoittamassa toisen näkyvän naishahmon eli Kehrääjätyttö-patsaan tuntumaan. Forssan kuntapolitiikassa alettiin asia nähdä punaisten ja valkoisten aatelasien lävitse, ja Torkkelin patsaan tulo Forssaan tyssäsi.

Alkuvuodesta 2018 monet kaupungit, kuten Helsinki, Riihimäki, Lahti ja Rovaniemi, ilmoittivat kiinnostusta patsasta kohtaan, mutta hankkeet eivät ole juuri edenneet.

Hämeenlinnassa myös 35 kaupunginvaltuutettua 51:stä halusi kesällä 2018 selvitettäväksi patsaan sijoitusmahdollisuuksia kaupunkiin. Ylen saamien tietojen mukaan patsas tarvitsisi Hämeenlinnassa kaupungilta ainoastaan sijoituspaikan osoittamista teokselle.

Kulttuuripäällikkö Janne Nieminen esittää keskiviikkona kokoontuvalle sivistys- ja hyvinvointilautakunnalle, että patsaan hankkimisen ja sijoituspaikan valmistelua jatketaan.