Matti Nykäsen pitkäaikainen ystävä, toimittaja Kai "Kaitsu" Merilä heräsi aamulla, avasi tietokoneensa ja näki eri medioiden uutisotsikot: Matti Nykänen on kuollut!
Ensimmäinen ajatus oli, että joku on hakkeroinut tietokoneen. Uutista oli vaikea uskoa todeksi.
– Ajattelin, että kuka voi tehdä näin sairasta pilaa, Merilä sanoo.
Sitten puhelimet alkoivat soida ja häneltä pyydettiin lausuntoa 55-vuotiaana kuolleen ystävänsä kuolemasta.
– Lyö edelleen niin tyhjää päässä kuin vain olla ja voi.
Vielä perjantaina Matti Nykänen esiintyi laulukeikalla Helsingissä, minkä jälkeen hän palasi kotiinsa Joutsenoon.
Merilä kertoo, että Matti nautti kotona olemisesta ja risti talonsa "Villa Masaksi".
– Appiukko teki hänelle puisen reliefin, jossa oli kotka ja luki "Villa Masa" kohokirjaimin. Se piti kiinnittää keväällä talon seinään. Jäi laittamatta.
Kai Merilä ei tiedä ystävänsä kuolinsyytä. Aikaisemmin todetun diabeteksen lisäksi vakavista terveysongelmista ei ollut merkkejä.
– Hän oli tosin valitellut huonoa vointia ja että häntä pyörryttää, mutta kaiken piti olla muuten kunnossa.
Matti halusi lähteä saappaat jalassa
Ystävät olivat jutelleet kuolemasta.
– Joskus hänen kanssaan funtsittiin, mikä olisi hyvä tapa lähteä täältä. Kumpikin toivoi, ettei iskisi sairaus, joka sitoo sänkyyn ja letkuihin, vaan saisi lähteä saappaat jalassa. Matti toteutti sen.
– Hyvä, ettei lyyhistynyt jonnekin kuppilan nurkkaan, vaan sai kuolla rakkaassa kodissaan, Merilä jatkaa.
Myös hautaaminen tuli keskusteluissa puheeksi.
– Matti sanoi, että kun hän kuolee, hän haluaisi että uurna viedään 10 kilometrin korkeuteen sinivalkoisilla Finnairin siivillä ja tuhka ripoteltaisiin maailman tuuliin. Näin se sanoi.
Kai Merilä ja Matti Nykänen tutustuivat jo 1990-luvun alussa.
Merilä laskee, että hän ehti kirjoittaa Nykäsestä yli 400 lehtijuttua ja kaksi kirjaa. He myös matkustivat ulkomailla yhdessä.
– Matti oli haastava ystävä. Hän oli pänkäpää kuten minäkin. Kumpikaan meistä ei antanut periksi. Välillä meni ihan nyrkkitappeluksi.
– Sitten taas vitsi lensi ja naurettiin yhdessä. Huumorilla selvittiin.
Mäkihyppylegenda Matti Nykänen lensi myös muualla kuin mäessä. Hän oli tunnettu monista nokkelista lentävistä lauseista.
Yle uutisten tietojen mukaan Nykänen kuoli yllättäen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä 55-vuotiaana.
Nykänen on nelinkertainen olympiavoittaja ja viisinkertainen olympiamitalisti. Hän voitti vuoden 1988 Calgaryn kisoissa kolme kultamitalia, joista yksi joukkuekultaa.
Nykänen oli hyvä sanankäyttäjä ja monet hänen lausunnoistaan jäävät elämään.
Ehkä kuuluisin Matti Nykäsen lausahdus on "Elämä on laiffii".
Elämä on ihmisen parasta aikaa
Tietäen mäkilegendan elämän vaikeat vaiheet tämä humoristinen suhtautuminen ongelmiin on lohduttanut varmasti monia.
Toinen Nykäsen klassikko on "Elämä on ihmisen parasta aikaa".
Myös nämä elämänviisaudet ovat vakiintuneet kansan kieleen:
– Jokainen tsäänssi on mahdollisuus!
– Se on ihan fifty-sixty, miten käy.
Myös muilla kielillä
Nykänen yhdisti muutenkin näppärästi suomen ja englannin kieltä. Tarvittaessa myös muita kieliä.
– Kun sä lähdet hyppyyn, sä olet ihan yksin. Sä joudut siinä hyppyrinnokalla tekemään yksinäsi ihan omat ratkaisut. Sä oot siellä ylhäällä ihan up yours, Nykänen kertoi tv-haastattelussa.
– Aina kun mä hyppään ja pääsen siihen hyppyrin nokalle, niin mulle tulee sellanen bon voyage.
– Kaikki on allright ainakin minulla. En tiedä, onko muilla.
Itseironiaa
Matti Nykänen oli tunnettu myös itseironiastaan. Hän oli viiden naisen kanssa naimisissa, eikä peitellyt, että alkoholi maistui.
– Meikäläinen on nykyään avioliittoneuvoja. Jos menee hyvin niin meikäläinen paikalle. Se on seittemän sekuntia ja kaikki on päin persettä, Nykänen kuvasi keikallaan.
– Rakkaus on kuin lankakerä - se alkaa ja loppuu, Nykänen vertasi.
– Asiat ovat sekaisin kuin Haminan kaupunki, hän kertoi oikeuskäsittelyn jälkeen.
– Ehkä otin, ehkä en, so not kunhan hyppy kulkee!
Kaikista vaikeuksista huolimatta Nykänen tuntui uskovan tulevaisuuteen.
– Huominen on aina tulevaisuutta, hän kertoi tulevaisuudennäkymistään.
Kun toimittaja kysyi tv-haastattelussa, katuuko mäkimies elämässään mitään, Nykänen vastasi:
Matti Nykäsen viimeiseksi keikaksi jäi esiintyminen perjantaina 1. helmikuuta ravintola Pallogrillissä Helsingin Laajasalossa.
Yli seitsemän vuotta Nykäsen keikkoja myynyt Esa Nummela Magnum Livestä kertoo, että keikka oli sujunut hyvin, sillä siitä ei hänen korviinsa ole kantautunut mitään erityistä.
– Suomalaiseen mentaliteettiin kuuluu, että jos keikka menee hyvin, siitä ei kuulu mitään. Jos menee huonosti, niin sitten kuuluu. Nyt ei ole kuulunut mitään, joten keikka on ollut ilmeisen hyvä.
Viimeisellä keikalla Nykänen esiintyi yhdessä kitaristi-laulajan ja taustanauhojen kanssa. Rockshow'ssa hän esitti omia kappaleitaan. Nykäsen keikat olivat yleensä noin tunnin mittaisia, mutta viimeinen keikka oli ollut normaalia pidempi, noin puolitoista tuntia.
Työmoraali kohdillaan
Matti Nykänen keikkaili ahkerasti, vuosittain esiintymisiä kertyi noin sata. Hän veti show'taan pari kertaa viikossa. Välillä Nykänen piti pidempiä lomia, mutta sitten hän saattoi vetää keikkoja tiheämmällä tahdilla.
– Tälle vuodelle oli jo tiedossa 50 keikkaa, kertoo keikkamyyjä Esa Nummela.
Hän oli tosi sydämellinen, lämmin ja kiva tyyppi, kun hänet oppi tuntemaan. Esa Nummela
Nummela ehti työskennellä Nykäsen keikkamyyjänä yli seitsemän vuotta. Tuona aikana hän ehti tutustua Nykäseen hyvin.
Aluksi Nummelaa jännitti, minkälainen tyyppi Nykänen on, sillä mielikuvat perustuivat vain lehdistä luettuun.
– Sitten kun Matti päästi minut lähelleen, meistä tuli ihan kavereita. Mielikuvat siitä mitä lehtien palstoilta oli lukenut muuttui. Hän oli tosi sydämellinen, lämmin ja kiva tyyppi, kun hänet oppi tuntemaan. Oikein lämpimät muistot jäävät kyllä.
Keikkamyyjä sai usein kyselyitä viinaan menevästä artistista, että tuleeko tämä varmasti paikalle.
– En ole varmaan yhtä luotettavaa artistia myynyt. Olipa Matti kipeänä tai pää kainalossa, niin aina hän meni keikalle. Työmoraali oli sikäli kohdillaan. Vaikka hänellä oli kuumetta, niin aina hän meni keikalle ja teki sovitut duunit.
Joutsenossa asunut Nykänen tykkäsi keikkailusta, eikä valittanut pitkistä ajomatkoistakaan. Jos tuli yksittäinen keikkakysely Ouluun, Nykänen halusi sen mennä tekemään, vaikka matka oli pitkä.
– Hän oli musahommista aina innoissaan. Matti tykkäsi kierrellä tuolla, vaikka oli välillä ujo ja hiljainen.
Matin mitalit ja kuolemattomimmat sanonnat kirjoitettuna lapulle.Juha Metso / AOP
Huumorintajua
Esa Nummelalle on jäänyt mieleen Nykäsen esiintymistä erityisesti hänen viljelemänsä huumori.
– Hänen välispiikkinsä olivat stand up -komiikkaa. Kun nämä lentävät lauseet kuten fifty-sixty yhdistettiin Matin muuten hyvään huumorintajuun, niin ne olivat todelle viihdyttäviä settejä. Biisien välissä tuli aina jotain hauskaa läppää.
Matti Nykäsen kuolema tuli Nummelalle aivan puskista. Vielä viime viikolla he juttelivat puhelimessa tulevista keikoista.
– Nyt jäi kaikki tavallaan vähän kesken ja puolitiehen. Viime viikolla käytiin läpi palkanmaksullisia asioita ja rahaliikennettä. Matti heitti, että kyllä mä tän ymmärrän, mutta kun mun aivot ei. Se hymyilytti minua kovin.
Ylen tietojen mukaan Nykänen kuoli yllättäen sunnuntain ja maanantain välisenä yönä.
Nykänen oli kuollessaan 55-vuotias.
Nykänen on nelinkertainen olympiavoittaja ja viisinkertainen olympiamitalisti. Hän voitti vuoden 1988 Calgaryn kisoissa kolme kultamitalia, joista yksi joukkuekultaa.
Hän on voittanut myös kuusi mäkihypyn maailmanmestaruutta. Nykänen on voittanut mäkihypyn maailmancupin neljästi.
Nykänen on harvoja suomalaisia urheilijoita, joka on menestynyt myös musiikkimaailmassa. Hänen ensimmäinen levynsä Yllätysten yö myi vuonna 1992 kultalevyn eli 25 000 levyn verran.
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne julkaisi eilen Facebookissa kysymyksiä herättävän päivityksen. Hän kertoi olevansa voiton puolella ja totesi, että “sairauden hoitojakso on ohi”.
Viestistä ei käy yksiselitteisesti ilmi, onko Rinne yhä sairaalassa vai ei. Häntä ei ole kuitenkaan kotiutettu vielä. Rinne on kuntoutuksessa. Se tapahtuu yhä laitoksessa.
SDP näyttää luottavan siihen, että Rinne kestää kampanjan rasitukset
Mielipidetiedustelujen mukaan SDP on tällä hetkellä maan suurin puolue. Sen puheenjohtajana Antti Rinne on potentiaalinen pääministeriehdokas.
SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin julisti puolueen vaalistartissa runsas viikko sitten, että muutos alkaa 14. huhtikuuta, kun SDP:stä tulee suurin puolue ja Antti Rinteestä pääministeri.
Sosialidemokraatit lähtevät siis siitä, että nimenomaan Antti Rinne on puolueen ehdokas seuraavaksi pääministeriksi. Ilmeisesti puolueen johto on varma siitä, että Rinteen kunto kestää vaalikampanjan ja jopa pääministeriyden rasitukset.
Julkisuuteen annettujen tietojen perusteella tuo päätelmä vaikuttaa toistaiseksi uskaliaalta.
Jos SDP katsoo, että eduskuntavaali on pääministerivaali, puolueen pitäisi nyt antaa äänestäjille tarkat tiedot ehdokkaansa terveydentilasta. Asiasta tähän mennessä julkistetuissa tiedoissa on oleellisia aukkoja.
Ennen kaikkea sepelvaltimotukokseen ja sen seurauksiin liittyvät oleelliset yksityiskohdat jäävät avoimiksi. Myös poikkeuksellisen pitkä sairaalahoito nostaa pohdittavaksi monia kysymyksiä.
Antti Rinne ei ole julkistanut kaikkia oleellisia tietoja sairaudestaan
Antti Rinne sairastui Espanjassa vuodenvaihteen tienoilla. Hän on julkistanut sairastumisestaan ja saamistaan hoidoista tietoja kolmeen otteeseen.
Kertomansa mukaan Rinne poti Espanjassa keuhkokuumeen ja sepelvaltimon tukoksen. Rinne on myös todennut, että hänen tilaansa on lisäksi heikentänyt sairaalainfektio.
Sepelvaltimon tukos havaittiin kuitenkin vasta Suomessa, jonne Rinne palasi 11. tammikuuta. Kotimaassa Rinteelle tehtiin pallolaajennusleikkaus.
Esimerkiksi seuraavat seikat eivät käy ilmi Antti Rinteen julkistamista tiedoista: Milloin ja kuinka pahoin sepelvaltimo tukkeutui? Edelsikö keuhkokuume tukosta, vai laukaisiko tukos keuhkokuumeen? Onko sepelvaltimotukos vaurioittanut Rinteen sydänlihasta?
Nämä ovat sairauteen liittyviä yksityiskohtia, mutta hyvin oleellisia paitsi potilaan tämän hetkisen kunnon, myös hänen tulevan kuntonsa ja suorituskykynsä arvioimisessa.
Sepelvaltimotukos vaurioittaa sydänlihasta
Pitkän uran tehneen kardiologin mukaan useita päiviä kestävä sepelvaltimotukos aiheuttaa yleensä arpeutuman sydänlihakseen. Siitä seuraa sydämen vajaatoiminta, joka heikentää potilaan fyysistä suorituskykyä pysyvästi.
Kertoessaan vakavasta sairastumisestaan Antti Rinne on Facebook-päivityksissään käyttänyt sanaa sepelvaltimotukos. Kysyin sydäntautien asiantuntijalta myös, mitä käsite sepelvaltimotukos tarkoittaa.
Lääkärien kielenkäytössä se tarkoittaa tilannetta, jossa verenkierto pysähtyy täysin. Siitä johtuva hapenpuute aiheuttaa aina sydäninfarktin eli vaurion sydänlihakseen.
Silloin, kun verisuonessa on vielä aavistus virtaamaa – esimerkiksi kaksi prosenttia normaalista – kyse on dynaamisesta tukoksesta. Tällöin suurta infarktia ei synny.
Kun lääkäri puhuu sepelvaltimon ahtaumasta tai kaventumasta, kyse ei ole infarktista, vaan läheltä piti -tilanteesta.
Pitkä sairaalahoito ja kuntoutus herättävät paljon kysymyksiä
Koska Antti Rinteen sairaalahoito on kestänyt kuukauden, on selvää, että hän on potenut poikkeuksellisen vaikean sairauden. Potilas, jolle on tehty pallolaajennus, pääsee useimmiten kotiin jo operaation jälkeisenä päivänä, joka tapauksessa alle viikossa.
Pallolaajennushoidon saanut potilas kuntouttaa yleensä itseään kotona lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Lääkäri antaa kullekin toipilaalle henkilökohtaiset kuntoutusohjeet. Esimerkiksi kuntoutuksen rasittavuuden aste ja kesto määritellään potilaan kunnon mukaan.
Vaikka Antti Rinne on saanut hoitoa moneen vaivaan yhtä aikaa, hänen saamansa sairaalahoito on kestänyt poikkeuksellisen pitkään. Se, miksi sairaalahoito kesti kuukauden päivät, on yhä mysteeri.
On perusteltua kysyä, onko hoidon pituus johtunut hänen sydänvaivoistaan, sairaalainfektiosta, vai kenties jostain aivan muista syistä? Edelleen on aiheellista kysyä, miksi Rinteen kuntoutus ei tapahdu hänen kotonaan?
Omaa terveydentilaa koskevat tiedot ovat jokaisen kansalaisen yksityisasioita, niillä on hyvin vahva suoja. Maan johtavien poliitikoiden kohdalla yksityisyyden suoja ei ole kuitenkaan samanlainen kuin kansalaisilla keskimäärin.
Tasavallan presidentti julkistaa säännöllisin väliajoin lääkärinlausunnon terveydentilastaan. Tähän käytäntöön siirryttiin Suomessa Urho Kekkosen presidenttikauden päätyttyä. Osasyynä tähän käytäntöön siirtymiseen oli aikanaan se, että presidentin valinta muutettiin suoralla kansanvaalilla tapahtuvaksi.
Pääministeriltä tai pääministeriehdokkailta vastaavaa säännöllistä lääkärinlausuntoa ei edellytetä, vaikka pääministeriys on Suomen poliittisessa järjestelmässä raskain ja stressaavin työtehtävä. Pääministerin työn vaativuus ja kuormittavuus on kasvanut Suomen EU-jäsenyyden aikana huomattavasti.
Korkeissa poliittisissa tehtävissä olevat henkilöt julkistavat yleensä oma-aloitteisesti tietoja vakavista, tehtäviensä hoitoon vaikuttavista sairauksistaan.
Puolueet eivät voi ulkoistaa pääministerin valintaa äänestäjille
Suurimmilla puolueilla on jo vuosien ajan ollut tapana korostaa, että eduskuntavaalit ovat pääministerivaalit. Näin asia ei tosiasiassa ole.
Kansalaiset eivät äänestä vaaleissa pääministeristä, vaan valitsevat kansanedustajia. Esimerkiksi SDP:n nykyistä puheenjohtajaa Antti Rinnettä voivat äänestää vain uusimaalaiset.
Mikään säädös ei edellytä, että pääministerin täytyy edustaa vaaleissa suurimmaksi nousevaa puoluetta. Tästä käytännöstä puolueet ovat sopineet keskenään. Laki ei myöskään määrää, että pääministerin tulee olla puolueen puheenjohtaja.
Esimerkiksi Mauno Koivisto nousi sekä Suomen pääministeriksi että presidentiksi, vaikkei hän ollut missään vaiheessa kansanedustaja.
On tietysti luonnollista ja ymmärrettävää, että suurimman puolueen asemaan vaaleissa johtanut henkilö on etusijalla, kun pääministeriä valitaan. Puolueet eivät voi kuitenkaan ulkoistaa pääministerin valintaa äänestäjille.
Jos maan suurimmat puolueet ovat aidosti sillä kannalla, että edessä olevat eduskuntavaalit ovat myös pääministerivaalit, tuohon kisaan osallistuvien puolueiden tulisi nimetä pääministeriehdokkaansa hyvissä ajoin. Kunkin pääministeriehdokkaan pitäisi myös julkistaa oma ehdotuksensa tulevaksi hallitusohjelmaksi.
Siinä tapauksessa olisi myös suotavaa, että kukin noista puolueista julkistaisi lääkärin lausunnon ehdokkaansa terveydentilasta. Vastuuta pääministerin valinnasta ei pidä sälyttää äänestäjille, jollei heillä ole noita tietoja käytettävissään.
Vastuu pääministeriehdokkaiden valinnasta on täysin puolueilla. Virallisesti lopullisen pääministerin valinnan tekee eduskunta ja tehtäväänsä hänet nimittää Tasavallan presidentti.
Jos puolueet haluavat tehdä eduskuntavaalista pääministerivaalin, niiden tulisi tehdä aloite lainsäädännön muuttamiseksi niin, että kansalaisilla olisi mahdollisuus äänestää pääministeriehdokkaista.
Nuuskan salakuljetus Ruotsista Suomeen työllistää yhä enemmän tullia ja poliisia länsirajalla pohjoisessa. Viiden viime vuoden aikana nuuskan salakuljetus on kasvanut räjähdysmäisesti.
Nuuskan myynti on Ruotsissa laillista, mutta Suomessa laitonta. Nuuskaa saa tuoda Suomeen vain rajoitetusti omaa käyttöä varten. Sitä kuitenkin salakuljetetaan myyntiin satoja, jopa tuhansia kiloja kerrallaan. Salakuljetustapausten tutkinta on haastavaa, koska maiden lait ja käytännöt poikkeavat täysin toisistaan.
– Kyllähän se äkkiseltään ajateltuna hieman hullunkuriselta tuntuu, että naapurimaissa on näin erilaiset lainsäädännöt ja jopa EU:n sisällä. Ruotsin erityisoikeudella nuuskan valmistukseen ja myyntiin on ihan konkreettisia vaikutuksia varsinkin sitten kun puhutaan esitutkintatyöstä, sanoo tullin ylitarkastaja, tutkinnanjohtajana toimiva Pekka Jauhola.
Jauholan mukaan maiden erilainen lakikäytäntö vaikuttaa tullin työhön lähes päivittäin.
– Päivittäin törmää jonkinlaiseen asiaan näiden lainsäädäntöjen erilaisuuksien kanssa. Kun joudutaan tekemään oikeusapupyyntöjä ja muita selvityksiä Ruotsiin, niin se selkeästi vaikeuttaa asioiden hoitamista sitten Suomessa.
Viime vuosina nuuskan salakuljetus on muuttunut myös yhä ammattimaisemmaksi.
– Homma on aika lailla ammattilaistunut ainakin suurempien salakuljetuserien suhteen. Siellä myös vastapuoli tekee niin sanotusti kovasti töitä, että valvontaa vältetään ja salakuljetus onnistuu. Kyllä se tekee maantieteellisen ja resurssillisen haasteen tullille varsin suureksi, sanoo Jauhola.
Tiistaina Torniossa järjestettiin Nuuska puhuttaa -työpajaseminaari, jossa viranomaiset ja nuorison parissa työskentelevät pohtivat, miten nuuskan haittoja voitaisiin vähentää.
Kokoomus on valmis 0,7 hoitajaan yhtä hoidettavaa kohti, jos muut puolueet sitä haluavat.
– Nyt näyttää siltä, että kaikki muut puolueet haluavat tuettuun palveluasumiseen 0,7 hoitajamitoituksen, joten näin varmaan käy. Mutta se ei yksin riitä, Petteri Orpo kertoi Turussa.
– Me haluamme uuden vanhuspalvelulain ja haluamme, että hoitajamitoitus sinne kirjataan. Jos enemmistö haluaa, että 0,7 kirjataan sinne, niin kyllä pitää vähintään keskustella siitä, mikä oikea, todellinen hoidon tarve on.
Orpon mukaan vanhuspalvelulaista pitää säätää paljon nykyistä velvoittavampi. Lakiin pitää tulla kirjaukset hoidon ja hoitajien määrästä. Niiden tulee kokoomuksen puheenjohtajan mielestä perustua todelliseen hoidon tarpeeseen. Hoitajamitoituksen nostaminen 0,7 hoitajaan nykyisestä 0,5:stä tulisi eri arvioiden mukaan maksamaan 200–300 miljoonaa euroa.
– Jos se raha päätetään tähän käyttää, niin sitten tehdään niin. Mutta haluaisin keskustella, voidaanko 300 miljoonaa käyttää laajemmin vanhuspalveluihin. Meidän pitäisi puhua, mitä voimme tehdä omaishoidon parantamiseksi ja kotihoidolle. Meillä on monia muitakin kysymyksiä, joita pitää ratkaista. Haluan, että keskustellaan asiasta laajemmin, ei pelkästään yhdestä luvusta.
Petteri Orpo on aiemmin sanonut, että hän ei kannata velvoittavaa hoitajamitoitusta lakiin. Hän on todennut, että vanhuspalveluiden ongelmat eivät ratkea sillä, että lakiin kirjataan jokin desimaali. Nyt Orpo tarkentaa aiempia kommenttejaan.
– Me olemme sanoneet jo 2–3 viikkoa sitten vanhuspalveluohjelmassa, että vanhuspalvelulaki pitää uudistaa velvoittavammaksi. Meille on koko ajan käynyt se, että hoitajamitoitus tulee lakiin, mutta se miten se siihen tulee, siitä ollaan eri mieltä.
Kaikki eduskuntapuolueet hoitajamitoituksen takana
Keskusta julkisti viime viikolla perhepoliittisen ohjelmansa, jossa se vaati sitovaa hoitajamitoitusta kirjattavaksi lakiin. Keskusta linjasi, että henkilöstön vähimmäismitoitus vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä olisi vähintään 0,7 hoidettavaa kohti ja että tämä kirjattaisiin osaksi vanhuspalvelulakia.
Tällä hetkellä sitovaa hoitajamitoitusta ei ole kirjattu lakiin. Suositus on 0,5 hoitajaa yhtä hoidettavaa kohti.
Koko oppositio kannattaa hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Myös siniset on kertonut kannattavansa velvoittavan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin.
Oppositio olisi valmis päättämään vanhuspalvelulaista jo nykyisen eduskunnan aikana. Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on kuitenkin todennut, että kansanedustajat eivät ehdi käsitellä asiaa ennen vaaleja.
Eduskunta keskutelee opposition vanhustenhuollosta tekemästä välikysymyksestä keskiviikkona, ja asiasta äänestetään perjantaina.
BENIN CITY, NIGERIA Viisi vuotta sitten Rejoice uskoi unelmansa olevan toteutumassa.
Italiassa asuva nigerialainen nainen oli luvannut hänelle töitä Euroopasta. Ensi alkuun siivoamista, myöhemmin ehkä paikka kauneudenhoitoalalta.
Tämä nainen, madame, lupasi jopa maksaa Rejoicen vaarallisen matkan Saharan ja Välimeren yli Italiaan.
Rejoice tarttui tilaisuuteen, kuten kymmenet tuhannet muut naiset nigerialaisesta Edon maakunnasta ovat tehneet 1990-luvulta lähtien.
Ihmiskaupan uhrien yleisin reittiä: Benin Citystä Saharan halki Nigerin kautta Libyaan, ja sieltä Välimeren yli Italiaan.Yle Uutisgrafiikka
"Minut pakotettiin"
Pian Rejoice löysi itsensä kuorma-auton lavalta Saharan aavikolta. Matkakumppaneista useampi kuoli kuumuuteen ja ruoan puutteeseen. Rejoice selvisi hengissä Saharasta, ja myöhemmin Välimeren ylityksestä.
Perillä Italiassa odotti kuitenkin ikävä yllätys. Madamella ei ollutkaan tarjota siivoustöitä, vaan katuprostituutiota.
– Kun kieltäydyin menemästä kadulle, hän iski minua puukolla käsivarteen, Rejoice kertoo ja näyttää ison arven käsivarressaan Ylen dokumentissa.
Väkivalta jatkui kunnes Rejoicen oli taivuttava kadulle myymään itseään alusvaatteisillaan.
– En halua puhua siitä. Sitä on liian vaikea ajatella, Rejoice sanoo hiljaa.
Rejoice karkotettiin Italiasta Nigeriaan lähes neljän vuoden pakkoprostituution jälkeen. Yle kuvaa Benin Cityssä.Antti Kuronen / Yle
Väkivalta arkea
Madamen talossa asui useita kohtalontovereita. Kadulla hän tapasi tukuttain lisää nigerialaisia pakkoprostituutioon huijattuja naisia, monet heistä olivat alaikäisiä.
– He neuvoivat tottelemaan. Muuten parittaja olisi voinut tappaa minut, eikä kukaan olisi tiennyt asiasta, koska olin paperiton, Rejoice toteaa.
Rejoice kertoo tarinansa rähjäisessä talossa Benin Cityssä eteläisessä Nigeriassa. Hänen huoneessaan on patja, vaatteita ja kauneudenhoitotarvikkeita.
Pieni Edon maakunta on yksi maailman köyhimmistä alueista. Silti Rejoice jaksaa unelmoida omasta kauneushoitolasta.
Voodoo-seremoniassa Nigeriassa naiset vannovat maksavansa velkansa saavuttuaan Eurooppaan.Antti Kuronen / Yle
Valtava rahallinen velka
Rejoicesta tuli ihmiskaupan uhri, kuten tuhansista muista. Hän ei valinnut prostituutiota. Hänet pakotettiin siihen väkivallalla, rahallisella velalla ja voodoo-kirouksella.
Italiassa parittaja vaati Rejoicelta 30 000 euroa matkasta Italiaan. Vuokrasta ja ruoasta kertyi koko ajan lisää velkaa. Velan kuittaamiseksi oli suostuttava prostituutioon.
Rejoice kertoo, että töitä tehtiin aamusta iltaan, seitsemänä päivänä viikossa. Asiakkaat maksoivat yhdynnästä 10-50 euroa. Jos rahaa ei kertynyt riittävästi, parittajat pahoinpitelivät naisia ja määräsivät takaisin kadulle.
Ihmissalakuljettaja Tony on viemässä kaksi naista Libyaan tai Marokkoon, josta he pyrkivät Eurooppaan.Antti Kuronen / Yle
"Pitää olla nuori ja kaunis"
Benin City on Nigerian ihmiskaupan keskus. Valtaosa Eurooppaan lähetettävistä naisista tulee kaupungin ympäristöstä, pienestä Edon maakunnasta.
Benin Citystä lähdetään päivittäin kohti Libyaa, Marokkoa ja Eurooppaa.
Ylen Ulkolinja tapasi kaupungissa yhden monista ihmissalakuljettajista.
Tony on maanviljelijä, mutta hän on jo viidentoista vuoden ajan kuljettanut naisia Nigeriasta Libyaan, koska “maanviljelyllä ei voi elättää itseään”.
Tonyn mukana on kaksi nuorta naista, jotka hänen on määrä kuljettaa Libyaan. Toinen tytöistä näyttää teini-ikäiseltä.
– Se on totta, että hän on nuoren näköinen, mutta miten tarkastaisin hänen ikänsä. Madame käski viedä hänet Libyaan. Siinä kaikki, hän sanoo.
Tony on yksi Nigerian lukuisista ihmissalakuljettajista. Hän vie Euroopasta tilatut henkilöt Libyaan.Antti Kuronen / Yle
Seuraamme Tonya voodoo-seremoniaan, jossa naiset vannovat maksavansa velkansa madamelle Euroopassa. Voodoo-seremonian he ottavat todesta.
– Jos rikkoo kirouksen, tulee hulluksi ja kuolee, toinen naisista sanoo.
Tony kertoo saavansa jatkuvasti puheluita eri puolilta Eurooppaa.
– Euroopassa tarvitaan nuoria, kiinteärintaisia naisia. Ei siellä kukaan halua rakastella vanhojen kanssa. Pitää olla nuori ja kaunis.
Benin Cityssä Etelä-Nigeriassa suuri osa väestöstä elää äärimmäisessä köyhyydessä.Antti Kuronen / Yle
Karkoitus Nigeriaan
Yli kolmen vuoden katuprostituution jälkeen Rejoice oli saamassa vapautensa. Hän oli kuitannut suuren osan velastaan parittajalle, kun Italian poliisi otti hänet kiinni.
Hänet karkotettiin lähtöpisteeseen Nigerian Benin Cityyn.
Rejoicella ei ole mitään, mutta prostituoiduksi hän ei halua joutua mistään hinnasta. Siksi hän ei aio yrittää Eurooppaan laittomasti toista kertaa.
– Jonain päivänä haluaisin päästä Eurooppaan, mutta laillisesti lentokoneella.
Ulkolinja: Naiskaupan ytimessä. Ohjaus Antti Kuronen.
Minulle on tuottanut vaikeuksia vaurastua. En ole päässyt mukaan piensijoitus- ja rahastohommeleihin, vaikka siistiin jakkuun tai pikkutakkiin sonnustautuneiden talousnerojen puheista tiedämme, että aina on oikea aika aloittaa.
Upeasta neuvosta huolimatta minulla oli hyvin pitkään erittäin väärä aika aloittaa.
Ei ollut rahaa. Kaikki meni elämiseen. Opiskelin, hankin vaimon kanssa lapsia ja talolainan, koska suhdanne oli suotuisa ja pätkätyöläisillekin irtosi touhusatanen unelmiensa toteuttamiseen.
Sittemmin, kun olen kiipinyt ruosteisen riisikupin ohjaimista röyhkeän nelivetomaasturin korkeampiin tuulilasinäkymiin, olisin voinut pistää rahaa rahastoihin, lopettaa makuuttamisen, panna poikimaan, korkoa korolle, kyllä te tiedätte, passiivista tuloa helposti ja kevyesti. Mutta nyt minulle on tullut uusi este.
Jakkupuvut ja pikkutakit ovat jo joitakin vuosia julistaneet, valkein hampain ja kirkkain silmin, että nyt kannattaa sijoittaa hoiva-alaan.
Niinä rumina vuosina matkalla materiaalisesta köyhyydestä tyhjämieliseen keskiluokkaan minusta ehti tulla pösilö. Aloin ajatella itseäni vahingoittavalla tavalla, minusta tuli markkinayhteiskunnan realiteetteihin sopimaton unelmahörhö ja puunhalaaja. Aloin rakastaa ihmisiäkin, toki harvaa edelleenkään mitenkään kohdennetusti, mutta noin niin kuin yleisellä tasolla.
Tiukan euron vuosina ehdin tutustua työelämään ja tutkailla maailman kujeita ihan tavallisena maisterina, ja rupesin näkemään kaikenlaisia kehityskulkuja ja näkyjä, joita tietenkin pidän totena, sillä niin hörhöt tekevät.
Minullaon tapana katsella jakkuja ja pikkutakkeja telkkarista. Kuuntelen heidän todistustaan talouden trendeistä. He puhuvat oikukkaasta ja suotuisasta Markkinasta kuin jumalastaan, ja jumala se onkin.
Nämä ihmiset taas ovat papistoamme.
Taivaaseen vie koilliseen kurkottava käyrä. Ylöspäin, siellä auvomme siintää, mutta ennen sitä pitää vielä uhrata hieman aikaa, luonnonvaroja ja ihmisyyttä. Ja juuri kun talouden veturikuski on töräyttämässä torvea Paradiisin asemalle saapumisen merkiksi, Saatana pilaa kaiken. Tulee lama ja mälsä.
Kun osakemarkkina jyrähtää, yrityksen on pakko sopeuttaa toimintojaan.
Vuosiasitten todistin, miten keskiluokkainen vasemmistoa äänestävä vekkuli ilahtui kuulleessaan, kun muuan pankki aloitti massiiviset YT-neuvottelut. Ilo kumpusi hänen omistamistaan pankin osakkeista, joiden arvon hän arveli reippaiden toimenpiteiden vuoksi vihdoin nousevan. Valinnan paikassa solidaarisuuden nimiin vannova kaveri rakasti enemmän karttuvaa sijoitustiliään kuin sääli elämänsä kovimpaan prässiin joutuvia työttömiä.
Tämä on talousjärjestelmämme syvää ydintä. Rahalla ei ole moraalia. Sijoittaja voi suhtautua myötätuntoisesti ympäristöön ja ihmiskuntaan, mutta teot puhuvat toista. Hänen rahansa lyö koko ajan lyötyä.
Jos lama syö yrityksen tuloksen, se ei kelpaa sijoittajjalle selitykseksi. Hän vaatii lisää, enemmän kuin viime vuonna. Muuten pääoma vaihtaa osoitetta. Sijoittaja ajaa omaa etuaan, olipa hän sitten Warren Buffet tai naapurin Ritu.
Kun osakemarkkina jyrähtää, yrityksen on pakko sopeuttaa toimintojaan. Koska firman pahanpäivänvara on jaettu osinkoina Ritulle ja Warrenille, on ryhdyttävä säästämään. Toimitusjohtaja ja HR:n ikipirteä Sirpa pitävät palkkansa ja työnsä, mutta rahvaan parissa tapahtuu taloudellinen puhdistus. HR:n Sirpa osoittaa YT-tuolileikin jälkeen ovea sadoille sillä aikaa kun toimari golffaa ikävää fiilistään pois.
Alamaisille näytetään alamaisen paikka. Pääoma on teitä tärkeämpää.
Olemme asiakkaita, kuluttajia ja kiipijöitä, yhä harvemmin hyviä kanssaihmisiä.
Yhtiöntoiminnan tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajille. Näin sanoo osakeyhtiölaki, ja jäljet näkyvät. Voitonnälkä nielee alleen kaiken muun. Mitä globaalimpi yritys on ja mitä lujemmin pörssissä, sitä törkeämpää on meno. Kukaan ei toppuuttele. Sijoittajaa kiinnostaa kurssikehitys ja osingot. Lopputuotteen käyttäjä ei boikotoi, koska hän ei tiedä tuotteen inhimillisiä kustannuksia. Saksalainen takapuoltaan pyyhkivä Günther ei tunne nahoissaan suomalaisen Paulin surua, kun hänen lempimetsänsä viedään sellukattilaan.
Globaali vauraus perustuu luonnon ja ihmisen riistoon. Riisto taas on riistoa aina jossakin muualla.
Sadan vuoden maailmanlaajuisen keskinäisen varastamisen jälkeen, maapallo alkaa olla valmis. Luonnonvarat loppuvat, lajit katoavat, eikä inhimillisyys ole muodissa.
Markkinauskontoon lävistänyt kaikki inhimillisen toiminnan tasot. Se on muuttanut meitä. Olemme asiakkaita, kuluttajia ja kiipijöitä, yhä harvemmin hyviä kanssaihmisiä. Valtioita johtavat bisnesmiehet yritysjargonia jauhaen, yritysmaailman periaattein. Jos rahaa ei ole, sitten leikataan. Köyhiä, vanhoja ja tarpeettomia kyykytetään. Rikkaita ei koskaan.
Kun talouspuheen kyllästämä köyhän kunnan päättäjä sitten sopii voittoa himoitsevan kansainvälisen hoivayrityksen kanssa vanhustenhoidosta, sitä maataan kohta hoivakodin lattialla viltteihin peiteltynä. Sitä lojutaan omassa ulosteessa, tai kärsitään nälkää. Sitä toivotaan, että joku läheisistä tulisi hieromaan kättä, kun se on kipeä, vaikka se on sängystä putoamisen takia poikki ja sijoiltaan. Sitten sitä jo kuollaankin, eikä se ole kenenkään muun kuin vainajan etu, sillä kuolleista hoidokeista maksetaan heikkoa hintaa.
Jakkupuvut ja pikkutakit ovat jo joitakin vuosia julistaneet, valkein hampain ja kirkkain silmin, että nyt kannattaa sijoittaa hoiva-alaan. Siellä on luja kasvunäkymä ja muikea tuotto-odotus. Vaikka he puhuivat kuin psykopaatit, eivät he valehdelleet. Kyllä se olisi kannattanut.
Mutta kun se tuntuu niin vaikealta.
Pekka Juntti
Kirjoittaja on Ruotsin Haaparannalla asuva Lapissa työskentelevä vapaa toimittaja.
Oulun kaupunki päätti vasta, että turvapaikanhakijaryhmiä ei toistaiseksi enää päästetä kaupungin päivähoitopaikkoihin tai oppilaitoksiin tutustumiskäynneille.
Päätös tehtiin sen jälkeen, kun Oulussa oli tullut esiin epäilyjä alaikäisiin kohdistuvista seksuaalirikoksista, joiden epäillyistä osa on tullut maahan turvapaikanhakijoina. Päätöksen tehnyt sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä kertoo, että näiden epäilyjen jälkeen vierailuista oli tullut niin paljon palautetta, että vierailut katsottiin parhaaksi keskeyttää toistaiseksi tilanteen rauhoittamiseksi. ja vierailuohjeiden valmistelemiseksi
Turvapaikanhakijat ovat käyneet Oulussa toisinaan koulussa ja viime vuoden alussa yhdellä päiväkotivierailulle osana syksyllä päättynyttä Vuolle Setlementin Esikoto-hanketta.
Turvapaikanhakijoiden vierailut ovat siis paljosta palautteesta huolimatta koskeneet suoraan vain hyvin pientä ihmisjoukkoa.
Kysyimme Oulun sivistys- ja kulttuurijohtajalta, mikä on palautteissa esiin tuotu uhka, jonka takia vierailut päätettiin keskeyttää huolimatta siitä, että poliisin mukaan niihin ei ole liittynyt riskejä. Selvitimme myös, mistä vierailuissa on ollut kyse.
Miksi turvapaikanhakijat ovat tavanneet lapsia?
Oulun sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan turvapaikanhakijoiden koulu- ja päiväkotivierailujen tarkoituksena on ollut hyödyttää sekä lapsia ja nuoria että turvapaikanhakijoita. Turvapaikanhakijoille kyse on kotouttamisesta, lasten ja nuorten osalta kulttuurikasvatuksesta. Esimerkiksi kouluissa turvapaikanhakijat ovat voineet kertoa omasta kielestään.
– Erityisesti kouluissa ajatus on, että oppilaat saavat tietoa siitä, mistä maista turvapaikanhakijat ovat lähteneet ja tutustuvat eri kulttuureihin ja kieliin.
Vuolle Setlementin toiminnanjohtajan Jussi Kemppaisen mukaan vierailuille osallistuneet ovat järjestäjän hyvin tuntemia ja valikoimia nuoria, jotka ovat saaneet koulutuksen vierailuihin.
Kemppainen kertoo, että ainoa päiväkotivierailu järjestettiin päiväkodin vanhempainillassa esiin nousseen toiveen takia keväällä 2018.
Oulun kaduilla väistämättä törmää kuitenkin ihmisiin monesta kulttuurista. Jussa Kemppainen
Päiväkotivierailulla maahanmuuttajat näyttivät lapsille kuvia kotimaansa eläimistä ja maisemista. Yksi vierailulle osallistuva nainen teki kasvomaalauksia, ja lapset tekivät maahanmuuttajien kanssa rannekkeita, joihin kirjoitettiin kunkin nimi persiaksi.
Vierailu kesti 1,5 tuntia. Siihen osallistui kahdeksan turvapaikanhakijaa, kolme heidän ohjaajaansa ja kolme päiväkodin ohjaajaa.
Kemppainen kertoo, että vierailuja on järjestetty myös muualle kuin kouluihin ja päiväkoteihin, esimerkiksi työpaikoille. Hän sanoo, että sosiaalisessa mediassa on ihmetelty, miksi turvapaikanhakijoita ei viedä töihin, mutta todellisuudessa he ovat tehneet todella paljon vapaaehtoistyötä.
– He ovat olleet muun muassa vapaaehtoisina Rukan maailmancupissa, Tervahiihdossa ja pyöräilyn SM-kisoissa, Kemppainen luettelee esimerkkejä.
Käykö päiväkodeissa muita vierailijoita?
Toisin kuin lukuisissa some-keskusteluissa epäillään, oululaisissa päiväkodeissa ja kouluissa käy muitakin aikuisten tutustujien ryhmiä. Etenkin kouluissa mutta myös päiväkodeissa vierailee toisinaan monenlaisia ulkopuolisia.
Penttilä kertoo, että esimerkiksi viime vuonna Saksan liittopresidentti kävi Oulun-käynnillään koulussa ja päiväkodissa.
Oulun Hiukkavaaratalon uudenlaisia luokkahuoneita on esitelty sivistys- ja kulttuurijohtajan mukaan useille vierailuryhmille.Paulus Markkula / Yle
Penttilän mukaan Oulun kouluissa käy paljon vieraita tutustumassa esimerkiksi uudenlaisiin oppimisympäristöihin, kuten monitoimitaloon, jossa on samassa rakennuksessa koulu, päiväkoti, kirjasto ja muita tiloja. Vierailijoissa on kansainvälisiä opettajia, opiskelijoita ja esimerkiksi yritysten edustajia.
– Koulut ovat hyvin suosittuja vierailukohteita. On totta, että päiväkodeissa ei käy niin paljon vierailijoita. Joissain päiväkodeissa käy paljonkin vieraita, suurimmassa osassa käy vähän tai ei ollenkaan, Penttilä sanoo.
Myös muualla Suomessa päiväkodeissa käy vieraita. Tampereen, Turun, Helsingin ja Vantaan varhaiskasvatuksesta vastaavat johtajat kertovat Ylelle, että päiväkodeissa käy vieraita. Tyypillisesti vieraat ovat kansainvälisiä vierailijoita, joita kiinnostaa suomalainen varhaiskasvatus, siihen liittyvät pedagogiset ratkaisut tai esimerkiksi tilan käyttö.
Yhdessäkään edellä mainituista kaupungeista ei muisteta, että turvapaikanhakijaryhmien järjestettyjä vierailuja olisi ollut.
Helsingistä kuitenkin kerrotaan, että avoimen varhaiskasvatuksen leikkipuistotoiminnassa on ollut mukana turvapaikanhakijaperheitä.
– Meillä on avoin palvelu, johon kutsumme avoimesti kaikkia perheitä. Meillä on selkeä muoto näille vierailukäynneille, eikä meillä ole ollut mitään yleiskeskustelua Oulun tapaukseen liittyen, sanoo Helsingin leikkipuisto- ja iltapäivätoiminnan päällikkö Hanna Linna.
Mikä on vierailuissa nähty uhka?
Päätöstä vierailujen lopettamisesta on perusteltu ihmisten osoittamalla huolella, joka on noussut etenkin Oulussa tutkittavien seksuaalirikosepäilyjen takia.
Vierailut on järjestetty aina koulun tai päiväkodin henkilökunnan ollessa läsnä.
Vuolle Setlementin toiminnanjohtajan Jussi Kemppaisen mukaan sosiaalisessa mediassa liikkuneet huhut siitä, että yksi Oulun seksuaalirikoksista epäilty olisi osallistunut koulu- tai päiväkotivierailulle, eivät pidä paikkansa. Hän kertoo, että yksi epäilty on ilmeisesti ollut osallistujana Vuolle Setlementin järjestämässä, kaikille avoimessa tilaisuudessa, jossa juostiin Cooperin testi. Näitä kuvia on myöhemmin levitetty somessa ja väitetty niiden olevan kouluvierailulta.
Mikä on sitten tilanteisiin liittyvä uhka, josta palautetta kaupungille laittaneet ihmiset ovat huolissaan? Kun kerran vierailut keskeytettiin seksuaalirikosepäilyjen takia, onko pelko se, että turvapaikanhakijat yrittäisivät tehdä seksuaalirikoksia esimerkiksi päiväkodissa henkilökunnan ollessa paikalla?
– En ole kokenut, että suoraan olisi viitattu, että käytettäisiin juuri siinä tilanteessa lapsia tai nuoria hyväksi. Palautteessa on ollut, että kun käydään lukiossa tai yläkoulussa, siellä luodaan suhteita ja tutustutaan, sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä sanoo.
– En ihan tarkkaan ole itsekään hahmottanut, mikä konkreettisesti on se turvallisuuden tunnetta horjuttava seikka, Penttilä lisää.
Vuolle Setlementin toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen pitää kauhuskenaarioita päiväkodeissa ja kouluissa lapsia metsästävistä turvapaikanhakijoista käsittämättöminä.
– Pelottavaa, että tällaisia ajatuksia edes on.
Myös Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier on vieraillut oululaisten koulu- ja päiväkotilaisten luona Hiukkavaaratalossa.Clemens Bilan / EPA
Vierailut nousivat kuitenkin kiistanaiheeksi jo ennen Oulussa tutkittavia seksuaalirikosepäilyjä. Noin vuosi sitten osa kaupunginvaltuutetuista allekirjoitti perussuomalaisen kaupunginvaltuutetun jättämän aloitteen, jossa vaadittiin vierailujen lopettamista. Perusteena oli, että kaikkien osallistujien taustoja ei voi varmuudella selvittä.
Tuolloin sivistys- ja kulttuuripalvelut tyrmäsivät ehdotuksen toteamalla, että yhdenvertaisuuslain näkökulmasta ei ole kestävää, jos yhdeltä ihmisryhmältä kielletään vierailut.
Yksi aloitteen allekirjoittajista oli tuolloinen sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja, kaupunginvaltuutettu Matias Ojalehto (kesk.). Hän pitää edelleen turvapaikanhakijoiden vierailuja turhia jännitteitä yhteiskuntaan aiheuttavina.
Hän kertoo myös saaneensa parikymmentä viestiä päiväkoti- ja kouluvierailuista. Hän uskoo, että viestit ovat vanhemmilta.
Ojalehdon mukaan voi kysyä, ovatko kaikki palautteissa esitetyt perusteet vierailujen estämiselle relevantteja. Hän kuitenkin sanoo, että ei ole koskaan saanut palautetta, jonka mukaan turvapaikanhakijat pitäisi päästää päiväkoteihin.
Ojalehto sanoo, että viestien lähettäjät ovat olleet huolissaan muun muassa siitä, voisiko esimerkiksi Turun puukotusten tapaista terrori-iskua tapahtua päiväkodissa. Hän ei itse pidä tällaista todennäköisenä.
– Saamissani palautteissa ei ole pelätty, että vierailun aikana tapahtuisi seksuaalista hyväksikäyttöä. Palautteissa on enemmän ollut huolta siitä, että eihän lapsille anneta viestiä, että kulttuurieroilta suljetaan silmät eikä avoimesti kerrota haasteista, joita niihin liittyy.
Haasteilla hän viittaa esimerkiksi naisen asemaan ja erilaisiin suojaikärajoihin eri kulttuureissa. Myös Ojalehto kertoo, että palautteissa toistuu pelko "suhteiden luomisesta" vierailujen aikana.
– Yhteydenottajilla on selkeästi ajatus, että he eivät halua, että nuoret tai lapset saisivat sitä kautta kontakteja turvapaikanhakijoihin.
Oulun kaupungintalolla tammikuussa järjestetyssä turvallisuusinfossa kerrottiin turvapaikanhakijoiden koulu- ja päiväkotivierailujen keskeyttämisestä. Projekti, johon viime aikojen vierailut ovat liittyneet, on kuitenkin päättynyt jo vuodenvaihteessa.Matias Sieppi / AOP
Ojalehto sanoo, että hän ei usko, että päiväkotilasten kohdalla olisi huolta suhteiden luomisesta. Päiväkotivierailuihin liittyvä suurin ongelma on hänestä se, että turvapaikanhakijoiden menneisyyttä ja taustoja ei tunneta.
– Jos vanhemmat kysyvät vaikka päiväkodin johtajalta, ketä päiväkodissa on käynyt, mielestäni heillä on oikeus tietää. Jos ei tarkkaan pystytä kertomaan, millaisista olosuhteista ja taustoista ihmiset tulevat, se on omiaan luomaan ylimääräistä jännitettä lasten vanhempien ja turvapaikanhakijoiden välille.
Kaupunginvaltuutettu Matias Ojalehto sanoo, että hänen mukaansa kansainvälinen kasvatus voisi tarkoittaa myös "länsimaisista arvoyhteisöistä tuleviin" tutustumista.
– Kansainvälistä kasvatusta voitaisiin antaa muutenkin, vaikka vaihto-opiskelijavierailujen ja täällä jo asuvien kansainvälisten ihmisten avulla. Pitäisin sitä kuntalaisten mielipiteitä paremmin huomioivana.
Miksi vierailut keskeytettiin, vaikka niistä ei ole ollut ongelmaa?
Ylen aiemmin haastatteleman apulaispoliisipäällikkö Arno Karnarannan mukaan poliisin tiedossa ei ole vierailuihin liittyvää uhkaa. Myöskään sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilä tai Vuolle Opiston toiminnanjohtaja Jussi Kemppainen eivät ole kuulleet vierailuista mitään negatiivisia kokemuksia.
Penttilä kertoo, että päätös vierailujen keskeyttämisestä tehtiin kuitenkin runsaan palautteen takia.
– Jos vanhemmilta tulee kovasti palautetta, niin vierailuita ei järjestetä.
En ihan tarkkaan ole itsekään hahmottanut, mikä konkreeettisesti on se turvallisuuden tunnetta horjuttava seikka. Mika Penttilä
Hän kuitenkin itsekin sanoo, että ei ole tiedossa, ovatko palautteen lähettäjät vierailukohteiden lasten vanhempia tai edes vanhempia ylipäätään.
– Tiedetään myös, että helposti tulee viestejä ihmisiltä, joilla ei minkäänlaista kosketuspintaa asiaan.
Hänen mukaansa nyt kuitenkin pitää puhua ja jollakin tapaa selvittää oululaisten vanhempien kanta vierailuihin.
Myös Vuolle Setlementin Jussi Kemppainen sanoo, että on hyvä, että vierailuja ei juuri nyt järjestetä "työrauhan" takia. Hän kuitenkin toivoo, että niitä jatkettaisiin mahdollisimman pian. Kouluilta on jo tullut toiveita uusista vierailuista. Hänen mukaansa on ennakkoluuloinen ajatus, että lasten tai nuorten ei haluttaisi tapaavan joistain kulttuuritaustoista tulevia ihmisiä vaan esimerkiksi pelkästään länsimaista tulleita maahanmuuttajia.
– Oulun kaduilla väistämättä törmää kuitenkin ihmisiin monesta kulttuurista. Luulisi, että jos joku pelkää heitä, hän nimenomaan toivoisi, että eri kulttuureista tuleviin voisi tutustua tällaisten suunniteltujen vierailujen avulla.
Vieläkään ei ole selvinnyt, kumpi oli ensin: kana vai muna? Sen sijaan kuvapalvelu Instagramin suosituin postaus on selkeästi muna.
Käyttäjätilille world_record_egg tammikuun alussa ladattu kananmunan kuva on kerännyt jo 52 miljoonaa tykkäystä, ja sen munineen kanan henkilöllisyys on selvinnyt. New York Times -lehti kertoi viikonloppuna, että tempauksen takana on kolme brittiläistä mainosalan ammattilaista.
Idean isäksi lehti nimeää 29-vuotiaan Chris Godfreyn, joka oli inspiroitunut yhdestä Instagramin suurimmista julkkiksista. Kardashianin viihdeklaaniiin kuuluvan Kylie Jennerinensimmäinen kuva pienestä tyttärestään oli aiemmin kerännyt eniten tykkäyksiä palvelussa, yli 18 miljoonaa.
– Pystyisikö jokin niin yleinen ja yksinkertainen kuin muna rikkomaan ennätyksen? Muna on vain muna. Sillä ei ole rotua, sukupuolta eikä uskontoa, Godfrey muistelee New York Timesille pohtineensa.
Ennätyksen haltijan lisäksi kananmunakuvasta tuli kansainvälinen mediasensaatio. Suomessakin uutisoitiin laajalti sen suosiosta.
Mukana mielenterveyskampanjassa
Munan mainetta hyödynnettiin ensimmäistä kertaa viikonloppuna, kun sen tähdittämä mainos ajoitettiin Yhdysvalloissa suosittuun mainospaikkaan eli amerikkalaisen jalkapallon Superbowl-finaalin aikaan.
Videopalvelu Hulussa esitetyssä animaatiossa näytettiin munaa, jonka kuori säröilee. (Video esimerkiksi täällä Mashable-verkkosivustolla.) Videossa sen kerrotaan murtuvan sosiaalisen median paineen alla. Mahdollisesti samoin tuntevaa katsojaa ohjataan mielenterveysjärjestön verkkosivuille.
Tykkäykset tuovat näkyvyyttä ja rahaakin
Munan taustajoukot kertovat New York Timesille, että kampanjoita on tulossa lisää, mutta eivät kerro, mitä munalla markkinoidaan seuraavaksi tai kuinka paljon sen käytöstä luvataan maksaa. Arveluita 10 miljoonan dollarin sopimuksista he sanovat kuitenkin liioitelluiksi. Tarjouksia he kertovat kuitenkin saaneensa runsaasti.
Instagram on noussut yhä suositummaksi mainosalustaksi. Monet julkisuuden henkilöt ja ns. some-vaikuttajat eli "influencerit" lataavat palveluun usein kuvia tuotteista tai palveluista "kaupallisena yhteistyönä".
Ruotsin poliisin mukaan Strängnäsin tuomiokirkosta varastetut kruununkalleudet on mahdollisesti löydetty.
Ruotsalaislehti Aftonbladetin tietojen mukaan korut löydettiin Tukholman alueella sijaitsevasta roskakorista. Poliisi on luvannut tiedottaa asiasta enemmän, kunhan nyt löytyneet arvoesineet voidaan vahvistaa kruununjalokiviksi.
Kaksi kruunua ja valtakunnanomena varastettiin elokuussa keskellä kirkasta päivää Strängnäsin tuomiokirkosta, joka sijaitsee noin sata kilometriä Tukholmasta länteen. Ruotsia 1600-luvun alkupuolella hallinneen Kaarle IX:n ja hänen puolisonsa Kristiinan jäämistön arvoksi on arvioitu noin 6, 2 miljoonaa euroa. Toisaalta kruununkalleuksien arvoa pidetään teoreettisena, sillä ainutlaatuisia esineitä on käytännössä mahdoton myydä.
Ruotsin poliisi pidätti syyskuussa 22-vuotiaan miehen epäiltynä kalleuksien ryöstöstä. Syytetyn oikeudenkäynnissä oli tänään alkamassa viimeinen istuntopäivä. Oikeudenkäynti kuitenkin keskeytyi aamupäivällä, kun syyttäjä ilmoitti, että osa ryöstösaalista oli mahdollisesti löytynyt.
Venäjän on kehitettävä uusia ohjusjärjestelmiä nopealla aikataululla, sanoo maan puolustusministeri Sergei Shoigu.
Hänen mukaansa uusien järjestelmien olisi valmistuttava kahden vuoden kuluessa. Presidentti Vladimir Putin on antanut suunnitelmalle hyväksyntänsä, Shoigu sanoi Venäjän sotilasjohdon kanssa pitämänsä kokouksen yhteydessä.
– Vuosina 2019 - 2020 meidän on kehitettävä maalle sijoitettava, pitkän matkan risteilyohjusversio mereltä ammuttavasta Kalibr-ohjuksesta, josta on saatu hyviä tuloksia Syyrian sodassa, Shoigu kertoi puolustusministeriön virkamiesten kokouksessa.
– Samaan aikaan meidän on kehitettävä maalle sijoitettava pitkän matkan hypersoninen [yli viisi kertaa äänen nopeudella kulkeva] ohjus, hän jatkoi.
Kyseiset ohjustyypit oli kielletty vuonna 1987 solmitulla INF-sopimuksella, josta Yhdysvallat erosi viime viikolla. Venäjän johto ilmoitti viikonloppuna seuraavansa Yhdysvaltain esimerkkiä.
INF-sopimus kielsi maalle sijoitettavat keskimatkan ohjukset, mutta ei niiden merelle tai lentokoneisiin sijoitettuja versioita.
Shoigun mukaan Venäjän kannattaa hyödyntää näitä ohjusmalleja, mikä nopeuttaisi ja halventaisi kehitystyötä.
Shoigu käski maan viranomaisia myös pidentämään nyt kehitteillä olevien maalle sijoitettavien ohjusten kantomatkaa.
Yhdysvaltain ja Venäjän asevarustelua hillitsee nyt vain vuonna 2011 hyväksytty niin sanottu Uusi Start -sopimus. Sen mukaan maiden on rajoitettava strategisten ydinkärkien määrä 1 500:aan. Laukaisualustojen, eli ohjusten ja pommikoneiden määrä on rajoitettu 700:aan. Sopimuksen voimassaolo lakkaa vuonna 2021, ellei sitä pidennetä.
Havaijilla tupakan ystävät voivat tulevaisuudessa joutua odottamaan melko pitkään saadakseen vetää laillisesti ensimmäiset henkoset nikotiinisavua. Paikallisen poliitikon jättämä lakiesitys kieltäisi toteutuessaan tupakan myynnin alle 100-vuotiaille.
Havaijin osavaltiossa tupakan myymistä koskevat lait ovat jo entuudestaan tiukimpia Yhdysvalloissa. Vuonna 2014 tupakan myynnin ikäraja nostettiin saarilla 21 vuoteen.
Uusi lakiesitys nostaisi ikärajan ensi vuonna 30 vuoteen. Seuraavana vuonna 2021 ikäraja olisi jo 40, ja 2022 tupakan ostajan tulisi olla vähintään 50-vuotias.
Vuonna 2023 tupakan hankkiminen olisi sallittua enää vain 60-vuotiaille ja sitä vanhemmille ihmisille. Lopulta vuonna 2024 ikäraja nostettaisiin kerralla 100 vuoteen.
Ei täyskieltoa?
Mikäli demokraatteja edustavan lainsäätäjän Richard Creaganin esitys hyväksytään, se käytännössä kieltäisi tupakan myynnin.
Asteittain äärimmäisyyksiin asti nouseva ikäraja ei kuitenkaan ole vain silmänlumetta vaan oleellinen osa lakiesitystä. Creaganin mukaan esitys on muotoiltu juuri näin, jotta sen voidaan katsoa olevan lainmukainen.
Juridisesti lakiesityksen ydin on siinä, ettei se vaadi tupakan täyskieltoa vaan ainoastaan myynnin rajoittamista.
Tiettävästi maailman tiukinta tupakkalakia ehdottanut Creagan on siviiliammatiltaan lääkäri. Hänestä täyskielto ei ole liioittelua.
Rokoterintamalta kuuluu hyviä uutisia: kouluikään ehtineistä lapsista vain 0,5 prosenttia on ilman perusrokotuksia. Niihin kuuluvat tuhkarokolta, vihurirokolta ja sikotaudilta suojaava MPR-rokote, muun muassa jäykkäkouristysta ja hinkuyskää ehkäisevä viitosrokote, rotavirusrokote ja pneumokokkirokote.
THL:n asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo iloitsee varsinkin pikkulasten MPR-rokotteen kattavuuden parantumisesta 96 prosenttiin aiemman vuoden 94 prosentista.
– Tuhkarokkouutisointi on varmasti tehnyt oman osansa. Ihmiset ovat taas alkaneet muistaa, mitä nämä taudit ovat ja miten niitä rokotuksilla ehkäistään.
Hyvin herkästi tarttuva tuhkarokko voi olla vaarallinen varsinkin pikkulapsille. Rokotuksissa on yhä alueellisia eroja.
– Alueellisia eroja on yhä jonkin verran. Mutta esimerkiksi länsirannikolla, jossa MPR-rokotteen kattavuus oli hieman alempana, niin sielläkin on tultu vähän ylöspäin.
Yle / Uutisgrafiikka
Rokotekriittisyys muodostaa itä-länsi-jaon
Viime vuonna esiin tulleet rokottamattomien lasten tuhkarokkotapaukset muun muassa Pohjanmaalla Luodossa ovat ilmeisesti lisänneet MPR-rokotteen suosiota myös rokotekriittisten vanhempien keskuudessa.
– Länsirannikolla on ollut vahvoja alueellisia vaikuttajia, jotka ovat pitkään esiintyneet mediassa ja luennoilla. Tämä on voinut vaikuttaa siihen, että väestö on ollut epävarmaa MPR-rokotteen suhteen.
Vaikka erot eri alueiden välillä ovat kaventuneet, jakaa rokotekriittisyys Suomen kahtia itä-länsi-suunnassa.
– Meillä selkeästi rannikko-Pohjanmaalla, Pietarsaaren alueella on matalimpia kattavuuksia. Sitten puolestaan Keski- ja Itä-Suomessa löytyy paremman kattavuuden alueita, THL:n asiantuntijalääkäri Ulpu Elonsalo kuvailee alue-eroja rokotuksissa.
Tänä vuonna tuhkarokkoa on esiintynyt ainakin Kotkassa ja Espoossa. Mahdollisten tartuntojen leviämisen estää niin sanottu laumasuoja, joka on hyvä jos MPR-rokotekattavuus on yli 95 prosenttia.
Lähes kaikki pikkulapset rokotettu poliota vastaan
Muiden kuin MPR-rokotteen kattavuus vaihtelee. Niin sanottu viitosrokote on pikkulapsista peräti 99 prosentilla. Se suojaa kurkkumädältä, jäykkäkouristukselta, hinkuyskältä, poliolta ja Hib-taudeilta.
Myös pneumokokkirokotteen suosio on kasvanut viime vuosina. Vuonna 2016 syntyneistä sen on saanut 96 prosenttia. Rotavirukselta on rokotuksen avulla suojautunut 92 prosenttia pikkulapsista.
Yle / Uutisgrafiikka
Kartoissa esitetyissä luvuissa voi olla joitakin epätarkkuuksia johtuen rokotusten kirjaamiseen ja tiedonsiirtoon liittyvistä puutteista. Lisäksi rokotekattavuus voi olla alhainen paikkakunnilla, jossa syntyy vähän lapsia. Tällöin yhdenkin lapsen rokottamatta jättäminen vaikuttaa paljon kokonaiskattavuuteen.
Rokoterekisteriin ja aluekohtaisiin eroihin voi tutustua tarkemmin THL:n nettisivuilla.
Väestön ikääntyminen huolestuttaa poliitikkoja kaikissa teollisuusmaissa, niin myös Japanissa.
Mutta poliittista suosiota ei niitetä sillä, että iäkäs miespoliitikko syyttää asiasta lapsettomia naisia.
Japanin Liberaalidemokraattista puoluetta edustava varapääministeri ja valtiovarainministeri Tarō Asō (78 vuotta) tuli sanoneeksi viikonloppuna omassa vaalipiirissään Fukuokassa, että iäkkäitä ihmisiä syytetään epäreilusti väestön ikääntymisen aiheuttamista ongelmista.
– On paljon outoja ihmisiä, jotka sanovat, että iäkkäät ihmiset ovat syyllisiä, mutta se on väärin. Ne, jotka eivät synnytä, ovat ongelma. Ikääntyvä väestö yhdistettynä lasten pienenevään määrään on vakava asia keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
Vaikka syntyvyyden lasku tietysti vaikuttaa väestörakenteeseen, Asōn syyttäväksi tulkitusta kommentista syntyi vastalausemyrsky. Hän joutui vastaamaan asiaa koskeviin kysymyksiin Japanin parlamentin istunnossa.
– Häneltä ei pelkästään puuttunut hienotunteisuutta niitä kohtaan, jotka eivät halua lapsia tai eivät kykene lapsia saamaan. Hän ei myöskään ymmärrä, mistä ongelmassa on kyse. Hänellä ei ole tajua ihmisoikeuksista, sanoi oppositiossa olevan Perustuslaillisen demokraattisen puolueen kansanedustaja Kiyomi Tsujimoto.
Asō järjesti tiedotustilaisuuden, jossa hän esitti varauksellisen anteeksipyynnön ja sanoi, että hänen kommenttinsa oli irroitettu asiayhteydestä ja ymmärretty väärin:
– Jos se sai jotkut tuntemaan olonsa epämukavaksi, minä pyydän anteeksi, sanoi Asō.
Syntyvyys oli viime vuonna historian alhaisin
Japanissa syntyi viime vuonna 921 000 lasta. Määrä on pienin sen jälkeen, kun tilastoja alettiin kerätä vuonna 1899.
Koska maahanmuuttokin on niukkaa, Japanin väestön koko kutistui ennätysmäärän, 448 000. Japanilaisnaiset synnyttivät vuonna 2017 keskimäärin 1,43 lasta, Suomessa vastaava luku oli melkein yhtä alhainen, 1,49.
Japanin väestö ikääntyy nopeimmin maailmassa. Yli 65-vuotiaita on vuonna 2050 Japanin hallituksen teettämän arvion mukaan jo 75 sataa työssäkäyvää kohden.
Vertailun vuoksi: Suomessa oli vuonna 2017 alle 15-vuotiaita ja yli 65-vuotiaita sataa työikäistä kohden 60,1.
Tarō Asō ei ole ainoa japanilaispoliitikko, joka on esittänyt loukkaaviksi tulkittuja kommentteja naisten synnytyshaluista. Eikä Asōkaan ole asialla ensimmäistä kertaa: vuonna 2014 hän esitti samanlaisen kommentin ja sai silloinkin kiukkuista kritiikkiä.
Japanissa on käyty keskustelua lasten vähyyden syistä sekä keinoista lisätä syntyvyyttä. Kohtuuhintaisen päivähoidon vähyys, pitkäksi venyvät työpäivät, vanhusten omaishoidon lankeaminen naisille kaikki tunnustetaan osatekijöiksi.
Iso osa naisista joutuu yhä valitsemaan, hankkiiko lapsia vai pysyykö työelämässä.
Tokiolaislapsia päiväkodissa. Päivähoidon heikko saatavuus yhdistettynä pitkiin työpäiviin on yksi naisten lastenhankkimishaluja hillitsevä seikka.Franck Robichon / Epa
Esimerkiksi päivähoitoon jonottaa kymmeniä tuhansia lapsia. Ja jos hoitopaikan onnistuu saamaan, niissä hoidetaan lapsia yleensä klo 9–17, mikä sopii huonosti japanilaisten pitkiin työpäiviin.
Japanin pääministeri Shinzō Abe nosti vuonna 2013 iskulauseeksi "naistalouden" (womenomics englanniksi), jossa naiset voivat kukoistaa työuralla ja politiikassa, mutta samalla perustaa myös perheen. Naiset on saatava työelämään, jos huoltosuhdetta halutaan kohentaa. Ja jos äitiys on helpommin yhdistettävissä töissä käymiseen, lapsiakin ehkä hankitaan enemmän.
Abea on kuitenkin arvosteltu siitä, että uudistuksia naisten aseman parantamiseksi ei juurikaan ole tehty.
Japanissa naisten osuus esimiehistä ja johtajista on yhä todella pieni, vain neljä prosenttia. Miesten ja naisten palkkaero on OECD-maista kolmanneksi suurin, japanilaisnaisten mediaanipalkka on 24,5 prosenttia pienempi kuin miesten (Suomessa on 10. suurin, 16,47 prosenttia).
Nepalin Kathmandussa sijaitseva keskus arvioi, että vuoristojäätiköiden sulaminen uhkaa noin 1,9 miljardin ihmisen veden saantia, vaikka nykyiset toimet ilmastonmuutoksen torjumiseksi onnistuisivat.
Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu 1,5 asteeseen. Maanantain julkaistun tutkimuksen mukaan tavoitteen onnistuessa Himalajan alue lämpenisi vähintään 2,1 asteella.
Viisi vuotta kestäneen tutkimuksen tekemiseen osallistui yli 350 tutkijaa ja asiantuntijaa sekä 185 organisaatiota.
Yle Uutisgrafiikka
Kaksi kolmasosaa jäätiköistä vaarassa
Tutkijat arvioivat, että jopa kaksi kolmasosaa Hindu Kushin ja Himalajan jäätiköistä voi kadota vuoteen 2100 mennessä, jos maapallon keskilämpötila nousee kahdella asteella.
– Ilmaston lämpeneminen on muuttamassa kahdeksan maan läpi leikkaavat Hindu Kush Himalajan hyytävät, jäätiköiden peittämät vuortenhuiput paljaiksi kiviksi alle vuosisadassa, sanoi tiedotteessa tutkimuksen johtaja Philippus Wester.
– Tämä on ilmastokriisi, josta et ole kuullut, Wester jatkoi.
Tutkimus tarkasteli ilmastonmuutoksen vaikutuksia 3 500 kilometrin levyisellä vyöhykkeellä, joka kattaa alueita Afganistanista, Pakistanista, Intiasta, Nepalista, Kiinasta, Bhutanista, Bangladeshista ja Myanmarista.
Maailman korkeimmat vuoret Mount Everest ja K2 sijaitsevat tällä alueella. Hindu Kushin ja Himalajan vuoristojen jäätiköiltä virtaavat vedet ruokkivat Aasialle elintärkeitä Indus-, Ganges-, Jangtse- ja Mekong-jokia.
Intialaiset pitävät Gangesjokea pyhänä. Naga sadhuiksi kutsut pyhät miehet kylpivät Gangesin, Yamunan ja myyttisen Saraswati-joen yhtymäkohdassa hindujen Kumbh Mela -festivaalilla Allahabadin kaupungissa 4. helmikuuta 2019.Rajat Gupta / EPA
Sulaminen sekoittaisi Aasian suuret joet
Noin 250 miljoonaa ihmistä asuu vuoristossa ja 1,65 miljardia ihmistä elää näiden jokien alueella tasangoilla ja laaksoissa.
Alueen maanviljelijät ovat kuivalla kaudella riippuvaisia jäätiköiden normaaleista sulamisvesistä. Tutkimuksen mukaan ilmaston lämpenemisen aiheuttama jäätiköiden lisäsulaminen sekoittaisi jokien virtausta.
Tutkijat arvioivat, että jokien virtauksen muuttuminen voisi haitata vesivoiman tuotantoa ja aiheuttaa eroosiota sekä maanvyörymiä vuorilla. Lisäksi jäätiköiden sulaminen voisi pahentaa ilmansaasteita ja lisätä sään ääri-ilmiöitä.
Jäätiköt ovat jo sulaneet ja vetäytyneet eri puolilla Hindu Kushia ja Himalajaa 1970-luvun jälkeen. Samalla alueella satavan lumen määrä on vähentynyt.
Jäästä tuli katoava luonnonvara
Viime aikoina eri puolilta maailmaa on kantautunut uutisia jäätiköiden sulamisesta.
Tutkijat varoittavat, että Etelämantereen alueella jää sulaa nopeammin kuin koskaan aikaisemmin.
Etelämantereen mannerjään alta on löytynyt valtava onkalo, josta on sulanut Yhdysvaltain avaruushallinto Nasan mukaan noin 14 miljardia tonnia jäätä.
Kanadassa arktisilla alueilla vetäytyvät jäätiköt paljastavat maisemia, joita kukaan ei ole nähnyt kymmeniintuhansiin vuosiin.
Tutkijat ovat havainneet, että Grönlanti sulaa nopeammin kuin aiemmin on arvioitu.
Voit keskustella aiheesta 5. helmikuuta 2019 kello 22 saakka.
Maailman suurinta verkkoyhtiötä, kiinalaista Huaweita on epäilty vakoilusta. Yhdysvalloissa ja Australiassa yhtiön pääsyä markkinoille on jo rajoitettu. Lisäksi useissa maissa harkitaan että Huaweita ei päästettäisi 5G-verkon rakentajaksi.
Myös Euroopan unioni harkitsee keinoja joilla voitaisiin käytännössä kieltää Huawein ja muidenkin kiinalaisten teknologiayhtiöiden laitteiden käyttö seuraavan sukupolven mobiiliverkoissa.
Suomessa kiinalaisyhtiöön kohdistuvia epäilyjä seurataan tarkasti Kyberturvallisuuskeskuksessa. Asia on nyt erityisen herkkä, sillä operaattorit ovat juuri tekemässä suuria ja kalliita ratkaisuja siitä, miten ne rakentavat tulevaisuuden mobiilit 5G-verkot.
Uudet verkot nopeuttavat dataliikennettä, mutta sen lisäksi mobiiliverkkoon viedään aivan uudenlaisia palveluita.
Verkkoturvallisuutta seurataan "terveen epäluuloisesti", sanoo Kyberturvallisuuskeskuksen johtaja Jarkko Saarimäki.Jouni Immonen / Yle
– Yhteiskunnan riippuvuus viestintäverkoista kasvaa varmasti, Jarkko Saarimäki sanoo.
Nyt tehtävät ratkaisut sitovat teleyhtiöitä pitkään. Suomessa päävastuu verkkojen turvallisuudesta on teleyhtiöillä. Jos niiden verkoista löytyy turvallisuusriskejä, niiden korjaaminen jää yhtiön kuluksi.
"Tervettä epäluuloa kaikkiin ilmansuuntin"
Operaattoreilla on jo käytössään Huawein verkkolaitteita, mutta ainakaan vielä Traficomille ei ole ilmoitettu turvallisuuden kannalta poikkeavaa. Jos jotain epäilyttävää löytyisi, teleyhtiön pitää tehdä siitä ilmoitus Traficomin Kyberturvallisuuskeskukseen, joka puolestaan varoittaa ongelmista muita yhtiöitä ja verkonkäyttäjiä.
Huawein, eikä muidenkaan valmistajien verkkolaitteista ei ole toistaiseksi löydetty mitään arveluttavaa.
– Savuavaa asetta ei ole löytynyt. Jos löytyisi se herättäisi suurta kansainvälistä huomiota. Merkittävät havainnot leviävät nopeasti tietoturvayhteisössä, Saarimäki sanoo.
Saarimäki sanoo, että Suomessakin seurataan Huaweita vastaan kohdistuneita syytöksiä. Mutta kiinalaiset eivät ole erityisesti suurennuslasin alla.
– Suhtaudumme terveen epäluuloisesti kaikkiin ilmansuuntiin, Saarimäki muotoilee.
Laki ei veny täyskieltoon
Jos minkä tahansa valmistajan laitteista havaitaan tietoturvaongelmia se voidaan jopa kieltää. Mutta ei juuri enempää.
– Mutta ainakaan Traficomilla siihen ei natsat riitä, että kokonainen valmistaja voitaisiin kieltää, Saarimäki sanoo.
Hänen mukaansa EU:ssa voitaisiin antaa mahdollisesti suosituksia jonkun valmistajan tuotteista, mutta siihenkään ei ole ainakaan aiemmin menty.
Suomalaiset ovat olleet viime päivinä poikkeuksellisen tuohtuneita, jopa raivoissaan. Syynä ovat olleet paljastukset puolustuskyvyttömien vanhusten ala-arvoisesta kohtelusta osassa hoitokoteja.
Tiedot vanhuksiin kohdistuneista laiminlyyönneistä ovat loukanneet suomalaisten oikeudentanjua pahan kerran. Tunnekuohu on lyönyt läpi puoluekentän ja yhdistänyt kansan.
Millään puolueella ei ole varaa suhtautua välinpitämättömästi tuohon reaktioon. Jos puolue nyt leimautuu vanhusten hoivan surkean tilan puolustajaksi, se voi olla varma saavansa vaaleissa kansan tuomion.
Kokoomus tajusi realiteetit viisi päivää myöhemmin kuin muut
Tämän asian kokoomus oivalsi yllättävän myöhään, viisi päivää myöhemmin kuin muut eduskuntapuolueet.
Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo mokasi viime torstain kyselytunnilla eduskunnassa pahasti. Hän asettui vastustamaan opposition esittämää vaatimusta siitä, että vanhuspalvelulaitosten hoitajamitoitukset määriteltäisiin lailla.
Kaikki muut eduskuntapuolueet olivat kääntyneet kannattamaan tuota ajatusta. Hallituksen johtava puolue, keskusta, hoksasi ilmoittautua lakimuutoksen kannattajaksi torstaina aamupäivällä hyvissä ajoin ennen kyselytuntia.
Kokoomus ilmoitti kuitenkin eduskunnan suuressa salissa Petteri Orpon suulla, ettei lakia ehditä muuttamaan tällä vaalikaudella. Hoitajamäärän lisäämistarvetta koskeneessa keskustelussa Orpo heitti harkitsemattoman letkautuksen:
– Riittäisikö yksi desimaali ratkaisuksi?
Kommentti vaikutti ylimieliseltä. Se näytti myös yritykseltä välttää tunnustamasta sitä, että osaa ympärivuorokautista palvelua tarjoavista hoitokodeista pyöritetään liian suppealla henkilökunnalla.
Kokoomus haluaa esiintyä vanhusten oikeuksien tiukimpana puolustajana
On ilmeistä, että kokoomuksen kenttäväki on antanut puolueen johdolle tiukkaa palautetta, koska Petteri Orpo on tehnyt asiassa lehmänkäännöksen.
Orpo on kertonut sekä Ylen haastattelussa,että MTV:n nettipalveluun kirjoittamassaan kolumnissa, että kokoomuksen kanta hoitajamitoitukseen on muuttunut.
Kokoomus hyväksyy lakiin kirjattavaksi, että yhtä hoidettavaa vanhusta kohti hoitokodissa pitää olla 0,7 hoitajaa, ilmoittaa Orpo. Tämän lisäksi hän luettelee monta muuta asiaa, joita kokoomus edellyttää korjattavaksi vanhustenhoidossa.
Pitkän vaatimuslistansa avulla kokoomus yrittää kiireesti muuttaa julkista kuvaansa. Puolue haluaa tästedes näyttää tiukimmalta vanhusten oikeuksien puolustajalta, koska vaalit ovat lähellä ja kansa kuumana.
Virhe vanhustenhoitoasiassa voi olla kuin poliittinen aikapommi
Kokoomusjohtaja Orpon oli pakko purkaa tikittävä aikapommi jalkojensa juuresta. Temppu oli järkevintä ajoittaa tälle päivälle, koska huomenna hallitus vastaa vanhusten hoitoa koskevaan opposition välikysymykseen.
Huomenna kokoomus haluaa esiintyä eduskunnassa sillanrakentajana, joka yrittää koota kaikki puolueet yhteiseen pöytään vanhuspalveluiden epäkohtia remontoimaan. Näin kokoomus koettaa paikata kolhiintunutta julkisivuaan.
On kuitenkin todennäköistä, ettei kokoomus onnistu purkamaan edessään olevaa poliittista miinaa täysin. Osa tuohtuneista kansalaisista muistaa pitkään puolueen haparoinnin vanhuspalveluasiassa. Oppositiokin muistuttaa siitä äänestäjiä vielä moneen kertaan.
Eduskunnassa on jo viriämässä uusi vääntö asiassa. Oppositio ilmoitti tänään jättävänsä hoitajamitoituksista lakialoitteen eduskunnalle. Se johtaa välittömästi keskusteluun siitä, onko laki mahdollista säätää vielä tämän vaalikauden aikana.
Hallituspuolueet ilmoittivat viime viikolla, ettei se onnistu. On kiinnostavaa nähdä, joutuvatko hallituspuolueet pyörtämään kantansa tässäkin asiassa kansan tuomion pelossa.
Vanhustenhoitokysymyksestä tuli nopeasti iso ongelma erityisesti kokoomukselle. Puolue tavoittelee nousua maan suurimmaksi. Taistelu suurimman puolueen asemasta voi ratketa hiuksen hienolla erolla.
Kysymys vanhustenhoidosta saattaa ratkaista kisan.
Utelias mutta epäluuloiselta vaikuttava viemärirotta lähestyy kapealla kulkureitillään tuholaistorjujaa. Samassa rotta pyörähtää ympäri ja lähtee takaisin tulosuuntaansa. Parin sekunnin kuluttua se tulee taas.
– Hyvässä turkissa ja hyvässä kunnossa olevia pulskia rottia viemäreissä tuntuu liikkuvan, kommentoi tuholaistorjuntayritys Anticimexin Itä- ja Kaakkois-Suomen myyntipäällikkö Jari Lehmusmetsä katsoessaan videokuvaa viemäristä.
Rotta on havainnut reitillään jotain epäilyttävää, ja sen matka etenee hitaasti ja varovasti. Muutaman peruutuskerran jälkeen uteliaisuus voittaa, ja viemäreiden asukas ottaa kohtalokkaat askeleensa.
Anticimex-tuholaistorjuntayritys hävittää rottia Kouvolassa yhteistyössä kaupungin viemäriverkostoa hallinnoivan Kouvolan Vesi Oy:n kanssa.Yle / Vesa Grekula
Sähköansa on osoittanut tehokkuutensa, rotan elämä päättyy yhdellä voimakkaalla iskulla.
– Rotta ei pysty elossa ohittamaan ansaa, jossa on lämpö– ja liiketunnistin, kertoo Lehmusmetsä katsellessaan tietokoneensa näytöltä viemärikameran videokuvaa.
Lehmusmetsän edustama yritys on hävittänyt rottia Kouvolan viemäreistä runsaan puolen vuoden ajan.
Rottaongelma on työllistänyt erityisesti Kuusankosken taajamassa, jossa rottia pyrki kaupunkialueella asuinkiinteistöihin lattiakaivojen ja wc–pönttöjen kautta jo viime keväänä.
Havaintoja tehtiin muun muassa kahdessa päiväkodissa sekä tavaratalon parkkipaikalla sijaitsevan jätteiden kierrätyspisteen tuntumassa.
Runsas saalis
Kuusankosken keskustan länsiosiin keskittyneessä jahdissa viemärirottakeskittymä on saarrettu neljällä kulkureiteille asennetulla pyydyksellä.
– Ansassa on tylppä muovinen atrainta muistuttava laite, joka iskee rottaan 70 kilometrin tuntinopeudella, ja murskaa eläimen kuoliaaksi. Sen jälkeen laite virittää itsensä uudestaan ja valmistautuu seuraavaan kohtaamiseen, kertoo Jari Lehmusmetsä.
Atraimen “piikit” ovat päistään tarkoituksella tylppä, jotta atrain ei lävistäisi rottaa. Kuolleet rotat kulkeutuvat muun viemärijätteen tavoin pitkän ajan kuluessa verkoston loppupäähän jätevedenpuhdistamolle.
Jari Lehmusmetsän mukaan viemäriverkostoon asennetut ansat ovat pyydystäneet keväästä lähtien vajaat 200 rottaa.
– Kaikkia rottia ei koskaan saada viemäreistä pois, mutta tilanne on nyt kuitenkin rauhoittunut, kuvailee Lehmusmetsä.
Viemäreissä riittää rotille syötävää
Viemäreihin asennetut pyydykset ovat eräänlaisia älylaitteita. Ne sisältävät muun muassa puhelimista tutun sim–kortin, jonka avulla ansa raportoi saalismäärät suoraan tuholaistorjujan tietokoneelle.
Oikealla olevan esineen reiät kätkevät sisäänsä rotan kannalta kuolettavan iskuvälineen. Vasemmalla sähköansan akku.Yle / Vesa Grekula
Kouvolan viemäriverkostoa hallinnoivalle Kouvolan Vesi Oy:lle rottien vähentäminen viemäreistä maksaa kuukaudessa noin tuhat euroa. Torjuntaa jatketaan toistaiseksi, alustavan arvion mukaan kevääseen saakka.
– Jatkokin on mahdollinen, mutta katsotaan nyt miten osumia tulee. Nythän sieltä on tullut enää yksittäisiä iskuja. Olemme erittäin tyytyväisiä ansojen toimintaan, sanoo kunnossapitovastaava Jan Mänttäri Kouvolan Vedeltä.
Tuholaistorjunnan ammattilaisten mukaan suurimmat saalismäärät saadaan yleensä pian sen jälkeen kun ansat on asennettu. Näin kävi myös Kouvolassa. Vajaat 200 rottaa reilussa puolessa vuodessa on melko tavanomainen määrä tuholaistorjujalle.
– Määrä ei mitenkään yllätä, sanoo Jari Lehmusmetsä. Viemäreissä on rottia, koska siellä riittää syötävää. Jos lähistöllä on asuintaloja, niin yleensä niistä ajautuu syömäkelpoista materiaalia viemäriin.
Rottahavaintoja tehdään koko ajan
Myös maan pinnalla tehdyt rottahavainnot ovat Kuusankosken katukuvassa vähenemään päin. Kierrätyspisteellä tehdyt havainnot ovat loppuneet kokonaan.
Kouvolan kaupungin terveysvalvonnan mukaan kierrätyspisteelle oli säännöllisesti tuotu vanhentunutta leipää, joka oli houkutellut rottia paikalle.
– Leivän alkuperää emme saaneet selville, mutta tiedottamisella leivän tuonti sille kuulumattomaan paikkaan saatiin loppumaan. Samalla kaupunkilaisten rottahavainnot palautuivat normaalille arkipäiväiselle tasolle, kertoo terveystarkastaja Mari Järvinen.
Rottahavaintoja tehdään kaupungin terveysvalvontaan ympäri vuoden. Järvisen mukaan yksittäisiä ilmoituksia tulee edelleen, myös muualta kuin Kuusankoskelta. Ilmoitusten määrässä tulee piikki yleensä syksyisin, kun liikkeellä olevat rotat saattavat alkaa etsiä sisätiloja.
Maan pinnalla tehtyjen havaintojen osuminen samoihin aikoihin viemärirottajahdin kanssa lienee osittain sattumaa.
– Viemärirotilla on niin hyvät oltavat, että ne viihtyvät pääosin viemäreissä. Joskus jokunen yksilö saattaa yrittää maan päällekin, mutta uskoisin, että kierrätyspisteellä vierailleet rotat olivat eri eläimiä kuin viemärirotat, arvelee Järvinen.
