Kattohaikaran lento katkesi loppukeväästä 1822 pienessä pohjoissaksalaisessa Klützin kaupungissa. Aatelismies Christian Ludwig von Bothmerin aseesta loppunsa kohdannut lintu oli kertaalleen aiemmin onnistunut välttämään kuoleman.

Siitä kertoi pitkän kaulan koko matkaltaan lävistävä puinen nuoli, joka kuitenkaan ei ollut saksalaista tekoa. Itse asiassa paljastui, että puunuoli oli peräisin Saharan eteläpuolisesta Afrikasta.

Lintupolo oli lentänyt tuhansia kilometrejä 80-senttinen nuoli kurkussaan, vain tullakseen ammutuksi Itämeren rannikolla, Bothmerin linnan tiluksilla.

Kovan onnen siivekäs valaisi vuosituhantista mysteeriä: mihin monet linnut katoavat talveksi.

– Aiemminkin tiedettiin haikaroiden lähtevän talvea pakoon, mutta ei niin kauas kuin Afrikkaan. Tämä erikoisyksilö vauhditti käsitysten muuttumista lintujen muutosta. Se merkitsi oikean, tieteellisen muuttotutkimuksen alkua, kertoo tohtori Andreas Bick Rostockin yliopistosta.

Haikara päätyi vielä samana kesänä luonnontieteen professori Heinrich Gustav Flörken hoteisiin, ja ensimmäisenä konkreettisena todisteena lintujen mannerten välisistä matkoista se avasi tietä uudelle tutkimukselle. Täytetty lintu kuuluu edelleen Rostockin yliopiston eläintieteellisiin kokoelmiin, ollen sen kenties tunnetuin yleisömagneetti.

Kokoelman kuraattori Andreas Bick kertoo linnun saaneen iskevän nimen Pfeilstorch, nuolihaikara saksalaiselta lintutieteen pioneerilta August Thienemannilta, joka oli perustamassa 1900-luvun alussa Rossittenin lintuasemaa tuolloisen Preussin itäkolkalle.

Thienemann alkoi kerätä tietoja muista vastaavista tapauksista, ja sittemmin Pfeilstorchin kohtalontovereita on kertynyt noin 25 yksilöä eri puolilta Eurooppaa.

Pohjaliejussa pääskyjen talvilomakohde?

Ennen ymmärrystä lintujen muuttoliikkeestä vallalla olivat pitkälti antiikinaikaiset käsitykset. Myös uskonnolliset tekstit olivat käypiä opinkappaleita ennen tieteellistä vallankumousta.

Antiikin viisaat Aristotelesta ja Homerosta myöten olivat kyllä havainnoineet lintujen liikehdintää Välimeren ympäristössä, mutta silti niiden muuttopuuhista oli vallalla vääriä uskomuksia.

Pohjoisten kansojen historia -pääteoksensa 1555 julkaissut ruotsalainen historioitsija Olaus Magnus kirjoitti pääskyjen kömpivän talviunille vesistöjen pohjamutiin. Oletus oli kiistanalainen, mutta laajalti hyväksytty oppineistonkin keskuudessa ympäri Eurooppaa Brittein saarta myöten.

– Teoria oli vallalla seuraavat 300 vuotta. Jopa ruotsalainen luonnontutkija ja eliöiden luokittelujärjestelmän isä, Carl von Linné pönkitti teoriaa, kertoo Andreas Bick.

Olaus Magnus ei kuitenkaan ollut oletuksen alkulähde, huomauttaa dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopiston biologian laitokselta.

– Se oli vanha, vähintäänkin keskiaikainen näkemys. Keskiajan bestiaarioissa eli eläintarinoissa ihan yleinen oletus oli, että pääskyt menevät järven pohjaan. Olaus Magnus vain kirjasi tämän yleisen uskomuksen, sanoo Vuorisalo.

Uskomuksen taustalla oli ilmeisesti pääskyjen tapa kerääntyä suurina parvina rantaruovikoihin syyskesällä. Vilkasliikkeisten vipeltäjien lähtö tapahtuu yleensä yön turvin ja korkealla lentäen, joten se jää helposti havaitsematta. Kadottuaan talveksi ne jälleen ilmestyivät samoille sijoille jäiden lähdön aikaan.

Muitakin teorioita toki esitettiin, lintujen muun muassa uskottiin muuttuvan hiiriksi tai muiksi eläimiksi talven tullen. Arveltiinpa siipiveikkojen katoavan Kuuhunkin kurjaa keliä karkuun.

Suomalaisessa kansanperinteessä linnut sentään liihottivat lämpimään Lintukotoon kapeasta raosta taivaan ja maan välillä.

Totuuden kintereillä oltiin kuitenkin jo kauan ennen Klütziin lentänyttä nuolikaulaista haikaraa Itämeren toisella rannalla, Turussa.

Suomalainen lintutiede otti ensiaskeleensa Turun Akatemiassa

Turun Akatemiaan vuonna 1762 opiskelemaan tullut ruotsalainen Johan Grysselius horjutti talvehtimisteoriaa yhdessä professori Johan Lechen kanssa.

Leche oli jo pitkään kirjannut havaintojaan muun muassa Turun seudun ilmastosta ja lintutilanteesta, ja parivaljakko yritti kammeta pääskyjen talvehtimisteoriaa kumoon.

– Johan Leche oli hyvin perillä tieteen saavutuksista, ja yhdessä Grysseliuksen kanssa hän toteutti tiettävästi koko Pohjoismaiden ensimmäisen ekologisen kokeen. He testasivat tätä hypoteesia pääskyjen järven pohjassa talvehtimisesta, pohjustaa Timo Vuorisalo.

He tekivät nerokkaan kokeensa, ja kuten näin jälkikäteen voi arvatakin, pääskyraukka meni paniikkiin. Timo Vuorisalo

Pääskyjen ruumiinrakennetta tutkineet Leche ja Grysselius perustelivat, kuinka pääskyjen hibernointi jäisten järvien pohjalietteissä on sula mahdottomuus.

Keuhkoverenkierron mekanismi ja merkitys oli parivaljakolle tuttu asia, ja tieto kävi huonosti yksiin vanhan, vetisen talvehtimisteorian kanssa. Englantilaisen William Harveyn oppi verenkierrosta oli Pohjolassa tullut tunnetuksi edellisellä vuosisadalla.

– Siihen asti oletettiin, että joku sielu tai ruumiin vitaalisuuteen liittyvät tekijät siellä vaan rullaavat pitkin verisuonia. Ennen ei ymmärretty hapensaannin tärkeyttä, hymähtää Timo Vuorisalo.

Koeuitto meni räpiköinniksi

Kaksikkoa epäilytti myös lintujen höyhenpeite, joka ilmavana pikemminkin kelluttaa lintuja kuin auttaa pohjaan vajoamisessa. He onnistuivat pyydystämään haarapääskyn – tavalla, jota väitöskirja ei kerro – ja lähtivät uittamaan tätä.

– He tekivät nerokkaan kokeensa, ja kuten näin jälkikäteen voi arvatakin, pääskyraukka meni paniikkiin. Pinnan alle painettaessa se syöksähti karkuteille. Pääsky ei osoittanut mitään mielenkiintoa järvenpohjaan asettumiseen, nauraa Timo Vuorisalo.

Näin empiiriset, havaintoihin pohjaavat tutkimusmenetelmät olivat akateemisessa maailmassa uutta. Aiemmin tiedettä oli tehty pitkälti vanhoja antiikin viisauksia ja raamatunjakeita kertaamalla.

Pääskyjen syksyiset kokoontumiset vesien äärelle selittyivät sillä, että niiden ympäristö säilyi maa-alueita pidempään lämpimänä.

Tämä houkuttelee lintuja niiden lähistölle saalistamaan vielä tarjolla olevaa hyönteisravintoa, ja ruovikko tarjoaa tuulensuojaa. Lechen ja Grysseliuksen väitöskirjassa vuodelta 1764 käsiteltiin myös hyönteisravinnon merkitystä tervapääskyn sekä räystäs- ja haarapääskyn syysmuuton ajoittumiselle.

Tutkimuksen nostattamat laineet laantuivat nopeasti

Talvista ruokapulaa pääskyt pakenivat tutkijakaksikon päättelyn mukaan Afrikan lämpöön, erityisesti Egyptiin.

– Luultavasti Egyptiin siitä syystä, että he eivät tienneet mitään muuta paikkaa Afrikassa. Suurin osa Afrikan mantereesta oli tuolloin ihan valkoista aluetta kartalla, muistuttaa Timo Vuorisalo.

Paitsi että Egypti oli Afrikan tunnetuin osa, Niilin laaksossa tiedettiin olevan runsaasti lintuja. Vuorisalo arvelee myös antiikista periytyneen kulttuurihistorian vaikuttaneen päätelmään.

Nykyään voimme höyhenten kemiallisella analyysilla päätellä, missä päin Afrikkaa joku lintu on talvehtinut. Timo Vuorisalo

Johan Lechen ja Johan Grysseliuksen tutkimus pääskyjen talvisista muuttomatkoista herätti aikanaan laajaa polemiikkia Keski-Eurooppaa myöten. Muun muassa alan suuri auktoriteetti Carl von Linné harasi vastaan, ja tutkimus painui unholaan.

Pohjaliejuteoria piti pintansa aina 1800-luvun lopulle. Turun Akatemian kirjasto ja mittavat eläinkokoelmat ehtivät siinä välissä palaa muun kaupungin mukana vuonna 1827.

Pelikaani päätyi nahkurin orsille

Siipiveikkojen muuttoreittien jäljille päästiin tarkemmin vasta 1900-luvun alussa, kun tanskalainen Hans Christian Mortensen keksi hyödyntää lintujen rengastusta tieteellisiin tarpeisiin. Meillä rengastuksesta innostui eläintieteen professori Johan Axel Palmén 1913, ja Einari Merikallio oli suomalaisten lintulaskentojen uranuurtaja.

Tekninen kehitys on vienyt lintujen muuttoliikkeen seurannan aivan uusille urille, kertoo dosentti Timo Vuorisalo Turun yliopistosta.

– Nykyään voimme höyhenten kemiallisella analyysilla päätellä, missä päin Afrikkaa lintu on talvehtinut. Isotoopit ja alkuaineet päätyvät tietenkin ravinnon mukana niiden höyheniin.

Linnut saattavat kieliä lomakohteistaan myös tuomalla eksoottisia kulttuurivaikutteita kylmään Pohjolaan. Luonnon matkijamestarina tunnettu luhtakerttunen voi Suomeen palatessaan äännellä oudosti.

– Taitava lintuharrastaja saattaa tunnistaa, että siinähän laulaa joku kamerunilainen sademetsälintu, jota luhtakerttunen on päässyt talvehtimisalueellaan kuulemaan. Matkustelu avartaa!

Tosin aina matkailu ei ole hyvästä. Sen sai havaita pelikaani, joka vuonna 1605 lehahti Turun linnan edustalle. Tapaus on Suomen vanhin kirjattu lintuhavainto. Raportissa paheksuttiin linnun tulleen ulkomailta ryöstämään kansallisia kalavarantojamme.

Pelikaanihavaintoa pidetään erikoisuudestaan huolimatta suhteellisen luotettavana dosentti Timo Vuorisalon mukaan. Yksin muhkea nokka tekee pelikaanista helposti tunnistettavan.

– Pelikaani hyvän tavan mukaisesti tietysti tapettiin, ja nahka lähetettiin kuninkaalle Tukholmaan. Mutta kuninkaanlinna paloi sittemmin 1600-luvun lopussa, ja pelikaaninnahka luultavasti sen mukana, että asiaa ei voi enää tarkistaa.

Lue lisää:

Yle Luonto: Tiede uskoi pitkään pääskyjen talvehtivan järven pohjamudassa

Yle Luonto: Härskit pääskyt ja korppia viinassa – kansanuskomuksia linnuista

Yle Oppiminen: Lintujen pesintä ja muutto

Turun lintutieteellinen yhdistys: Lintuhavainnoista tiedettä Suomessa

Birdlife: Lintujen muuttoajat

Birdlife: Muuttolintujen saapuminen

Kouvola-talon tanssisalissa lämmittelee ryhmä nuoria tanssijoita baletinopettaja Sorella Strandénin taputtamaan rytmiin.

Vaaleanpunaisten tossujen joukossa vilahtaa kaksi mustaakin paria. Ne kuuluvat Kouvolan Balettikoulun pojille, Luka Viljakaiselle ja Väinö Lindbergille.

– Siirrytään seuraavaksi tangolle, ohjeistaa Strandén, ja käynnistää pianokappaleen.

Selkä seinään päin ja kämmenpohjat tankoa kevyesti puristaen Väinö Lindberg heilauttaa jalkaansa eteen ja ylös, ja laskee sen hallitusti nilkka ojennettuna alas.

Musiikin loputtua oppilaat kääntyvät ja laskevat toisen kätensä tangolle. On plié-harjoitusten aika.

Luka Viljakainen koukistaa polviaan toisella puolella salia, ennen kun jännittää lihaksensa ja nousee hallitusti suorassa ryhdissä ylös.

Pojilla on aivan oma liikekieli. Sorella Strandén, baletinopettaja, Kouvolan Balettikoulu

Baletti on kulkenut 10-vuotiaan Luka Viljakaisen elämässä mukana jo kuuden vuoden ajan eli siitä lähtien, kun hän halusi löytää itselleen uuden harrastuksen.

Into on pysynyt yllä, sillä oppimisen halu on kova.

Viljakainen oli pitkään balettikoulun ainoa poika. Siinä ei hänen mielestään ollut mitään kummallista.

– Se tuntui ihan normaalilta. Samalta kuin olisi harrastanut mitä tahansa lajia, hän sanoo.

Osa hänen kavereistaan ei kuitenkaan ollut täysin samaa mieltä.

– Aluksi he ehkä vähän naureskelivat asialle. Mutta omasta mielestäni kaikki voivat harrastaa mitä haluavat. Se on oma asiani mitä harrastan, ei heidän.

Sorella Strandén astelee salissa asentoja korjaillen ja kehuen.

Rohkeita prinssejä

Baletinopettaja Sorella Strandénilla on takanaan vuosien kokemus baletin opettamisesta.

Koko uransa aikana hänen tunneillaan on käynyt yhteensä noin kymmenen poikaa, joista suurin osa on ollut alakouluikäisiä. Kuten Luka Viljakainen ja Väinö Lindberg.

– Muutama vanhempikin poika on eksynyt joukkoon. On aina hienoa saada rohkeita prinssejä mukaan esityksiimme, Strandén naurahtaa.

– Ajattelen, että nuoremmat lapset aloittavat balettiharrastuksen pitkälti siltä pohjalta, mihin heidän vanhempansa heitä vievät. Vanhempana he saattavat lähteä tunneille esimerkiksi hienon tanssiesityksen tai kuulemansa innostamana.

11-vuotias Väinö Lindberg kiinnostui kokeilemaan balettia juuri näin. Hän aloitti harrastuksen pari kuukautta sitten.

– Tähän mennessä tunneilla on ollut tosi kivaa. Olen saanut uusia kavereita ja oppinut asioita, joita muut kaverini eivät osaa, hän hymyilee.

– Tanssi rentouttaa kehoa, ja olen nyt myös notkeampi.

Muiden mielipiteet eivät hetkauta

Väinö Lindbergin kaverit eivät juuri ihmetelleet hänen uutta harrastustaan.

Hän itse kuitenkin arvelee, että suurin osa ihmisistä ajattelee, että pojan balettiharrastus on jotenkin kummallista.

– Löytyy kyllä varmasti niitäkin, jotka ajattelevat, että siinä ei ole mitään outoa, hän sanoo.

Mutta mitä mieltä Lindberg itse asiasta on?

– Olen vähän siinä välillä, hän toteaa.

Stereotypiat juontuvat tietämättömyydestä

Verkon keskustelupalstoilta löytyy useita keskusteluja, joissa vanhemmat pohtivat, voiko tai kehtaako pojan laittaa balettitunnille.

– Epävarmuudet johtuvat varmaan tietämättömyydestä, mutta myös pelosta – että pidetäänkö lasta outona tai ruvetaanko häntä kiusaamaan, jos hän valitsee tällaisen erikoisen harrastuksen, arvelee baletinopettaja Sorella Strandén.

Myös baletinopettaja ja Balettipedagogit ry:n puheenjohtaja Sanna Leino tunnistaa vanhempien ennakkoluuloiset asenteet.

– Yksi opettamistani pojista harrasti jääkiekkoa baletin rinnalla. Hänen isänsä olisi halunnut viedä poikaa vain jääkiekkotreeneihin, ja yritti puhua, että eikö tuon baletin voisi nyt jättää, Leino kertoo.

– Siinä pelätään jotakin, mistä ei tiedetä. Baletti näyttää niin keveältä ja helpolta, ettei taustalla olevaa valtavaa fyysistä työtä ymmärretä.

Jos joku osuu minuun tai yrittää kampata jalkapallopelin aikana, pysyn pystyssä paremmin. Väinö Lindberg, 11

Leinon mukaan tietty stereotypia on, että baletti on herkkien poikien harrastus, eikä ehkä niinkään perinteisesti “poikamaisten poikien” juttu.

– Oli taiteen laji mikä hyvänsä, tiettyä herkkyyttä sitä harjoittavassa ihmisessä varmasti on. Mutta miksei muitakin ominaisuuksia?

Sisäinen palo yhdistää

Balettipedagogit ry:n puheenjohtaja Sanna Leino on yli 20-vuotisella urallaan opettanut vain muutamaa poikaa. Siinä missä tyttöjä on ollut parikymmentä per ryhmä, poikia joukossa on ollut yksi, jos sitäkään.

Pojat ovat tulleet tunneille useimmiten lastentanssista noin 7-9-vuotiaina. Parin vuoden jälkeen katse on kääntynyt kohti uusia tavoitteita.

– Siinä 12 vuoden iässä kaikki heistä pyrkivät ja pääsivät Suomen Kansallisoopperan balettioppilaitokseen, Leino kertoo.

Yksi heistä oli edellä mainittu jääkiekkoa harrastanut poika, joka piti oman päänsä. Sanna Leino kertookin, että monia balettia harrastavia poikia yhdistää intohimo lajia kohtaan.

– Pojat harrastavat kyllä tanssia, mutta se on pääosin katu- ja nykytanssia, breikkiä tai hip hoppia. Tanssin suosion levittämissä esimerkiksi television tanssiohjelmat ovat tehneet hyvää työtä, hän sanoo.

– Kuitenkin baletti on ehkä edelleen sellainen laji, jonka harrastamiseen pojalla pitää olla kova sisäinen halu.

Baletista apua pelikentällä

Viikottaisen balettitunnin lisäksi Luka Viljakaisella ja Väinö Lindbergillä on muitakin urheilullisia harrastuksia. Viljakaisen mielestä baletin harrastamisesta on ollut apua koripallokentällä.

– Jos lähdet heittämään koria kovassa vauhdissa, et lennä lattialle niin helposti. Lisäksi niin baletissa kuin koriksessakin ohjeita on kuunneltava tarkasti, hän sanoo.

Jalkapalloa harrastava Väinö Lindberg on samaa mieltä.

– Koordinaatiokyvyn parantuminen auttaa molemmissa lajeissa. Jos joku osuu minuun tai yrittää kampata jalkapallopelin aikana, pysyn pystyssä paremmin, hän nyökyttää.

Kehonhallinta harjaantuu balettitunneilla tasapainoillessa. Oppilaiden kasvoille on piirtynyt keskittyneitä ilmeitä, kun vasenta kättä pitää ojentaa eteen ja samalla oikea jalka kurottaa taaksepäin nilkka ojennettuna.

Baletinopettaja Sorella Strandén kiertää tanssisalia korjaamassa oppilaiden asentoja.

– Hieno arabeski, Luka, hän kehuu.

Kiireisen arjen vastapainona baletti perustuu järjestelmällisyyteen ja toistoihin, mikä voi itse asiassa olla hyvin rauhoittavaa. Sanna Leino, puheenjohtaja, Balettipedagogit ry

Balettiharrastus kehittää motoriikkaa, ketteryyttä ja notkeutta. Osa poikien tekemistä liikkeistä myös eroaa tyttöjen tekemisistä. Painopiste on voiman, kestävyyden ja tiettyjen tekniikoiden hiomisessa.

– Pojilla on aivan oma liikekieli. Erityisesti vanhempana he keskittyvät enemmän hyppyihin ja piruetteihin sekä tyttöjen tukemiseen kaksintanssiosuuksissa. Alkuopetuksessa harjoitellaan kuitenkin paljon samoja asioita kuten ryhdin linjausta ja kehon kannatusta, ojennuksia sekä aukikiertoja.

Kiireisen arjen tasapainottaja

Pitkäjänteisyys on yksi luonteenpiirteistä, joita baletin harrastajalta vaaditaan.

– Tämän päivän arki on lyhytjänteistä, halutaan pikavoittoja ja nopeaa tyydytystä. Baletti sen sijaan vaatii oman aikansa, sanoo Balettipedagogit ry:n puheenjohtaja Sanna Leino.

Hän uskoo, että juuri tällainen ristiriita voi houkutella uusia harrastajia.

– Kiireisen arjen vastapainona baletti perustuu järjestelmällisyyteen ja toistoihin, mikä voi itse asiassa olla hyvin rauhoittavaa.

Myös baletinopettaja Sorella Strandén on toiveikas tulevaisuuden suhteen.

– Uskoisin, että baletin suosio saattaisi jopa kasvaa, koska tanssin suosio ylipäätään on nousussa nuorison keskuudessa. Sen vuoksi tanssivia poikia myös arvostetaan enemmän, hän toteaa.

"Kaikki saavat harrastaa mitä haluavat"

Luka Viljakaisen ja Väinö Lindbergin posket punoittavat innosta ja hengästyksestä tunnin jäljiltä. Mitä he sanoisivat niille pojille, joita laji kiinnostaa, mutta aloittaminen jännittää?

– Älkää välittäkö siitä, mitä muut ajattelevat. Kaikki saavat harrastaa mitä haluavat, Lindberg kannustaa.

Luka Viljakaisen huulet levenevät virneeseen.

– Ottakaa itseänne niskasta kiinni ja alkakaa vain harrastaa! Se on teidän asianne, vaikka kaikilla onkin oma mielipiteensä, hän tsemppaa.

Viking Linen M/S Gabriella on lähtenyt Katajanokan terminaalista reilu tunti sitten. Nyt laiva huojuu aallokossa kohti Tallinnaa.

Keulassa sijaitseva yökerho on pakkautunut täyteen väkeä. Laiva on lastattu keskustalaisilla, ja baaritiskillä myydään vihertäviä drinkkejä. Alkoholittomassa kepulaisessa on omenasiirappia, kepuGaTe taas muistuttaa gin tonicia.

– Fiilikset on mielettömän hyvät, hehkuttaa puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen Club Marin lavalla.

Aiemmin Helsingin Tennispalatsissa on julkistettu puolueen vaaliohjelma. Indeksijäädytyksille luvataan hyvästit ja perhevapaauudistukseen ollaan valmiita laittamaan rahaa. Keskustan visiossa koko Suomi on asuttu ja syö kotimaista ruokaa.

Yleisö hurraa puoluesihteerille, kun hän kertaa keskustan tavoitteita ja paaluttaa kevään kuviot.

– 2000-luvulla on käyty neljät eduskuntavaalit, ja keskusta on voittanut niistä kolmet. Menestys asuu meissä!

Kannatusmittaukset eivät kuitenkaan lupaa kummoista menestystä.

Tammikuisessa Taloustutkimuksen Ylelle tekemässä mittauksessa keskusta sai 16,1 prosentin kannatuksen. Muutamaa viikkoa myöhemmin Kantar TNS:n mittasi Helsingin Sanomissa puolueelle 15,6 prosentin kannatuksen.

Tuore Tietoykkösen Alma Medialle teettämä kysely kertoo keskustan kannatuksen olevan vain 14,4 prosenttia.

Gallupit eivät äänestä, sanotaan. Mutta masentavat luvut näkyvät risteilylläkin.

Kukaan ei vaikuta apaattiselta, ja kaikilla tuntuu olevan mukavaa. Kaukaisilta vaikuttavat kuitenkin ne hetket, kun keskustan kannatus seilasi 20 prosentin paremmalla puolella ja paatissa laulettiin Suomi kuntoon.

Tällä laivalla on kuulemma "Itämeren pisin karaoke", sillä puoluetoimistolle kantautuu palautetta, jos karaoke ei kestä tarpeeksi pitkään. Mutta uusi vaalislogan – Suomen arvoisia tekoja – ei ole taipunut lauluksi.

Keskusta kelpaa sekä kokoomukselle että SDP:lle

– Keskustastahan sanotaan, että kun ollaan kanveesissa, niin sieltä parhaiten noustaan. Sellaista henkeä on ilmassa, pohtii Risto Lahti, 28.

Hän on ehdolla eduskuntaan Vaasan vaalipiiristä ja työskentelee maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän erityisavustajana.

Samoilla linjoilla on mikkeliläinen Laura Hämäläinen, 23, ehdokas hänkin.

– Tunnistan puolueeni hyvin vahvasti näistä vaaliteemoista, ja olen niihin tosi tyytyväinen, hän sanoo.

Lahti ja Hämäläinen edustavat sitä nuorta keskustalaista sukupolvea, jonka pitäisi nyt ponnistaa Arkadianmäelle. Keskustan sukupolvenvaihdos kiinnostaa monia, sillä Mauri Pekkarisen ja Seppo Kääriäisen kaltaiset tutut hahmot jättävät eduskunnan tänä keväänä.

On arvioitu, että tämä saattaa entisestään vaikeuttaa keskustan vaalityötä.

– Uskon, että äänestäjät kyllä löytävät meidät. Meillä on paljon nuoria, nälkäisiä ehdokkaita, jotka puhuvat vahvasti keskustan arvoilla. Samat arvothan kantavat iästä riippumatta, Hämäläinen pohtii.

Nuoret keskustalaiset muistuttavat, että puolueella on myös yksi erityinen valttikortti. Keskusta näyttää nimittäin olevan todella suosittu hallituskumppani.

Kokoomuslaiset toivovat jatkoa porvarihallituksen pohjalle, SDP:ssä hellitään ajatusta punamullasta.

Keskustasta myös pidetään hallituskumppanina. Puhutaan, että se tekee mitä sovitaan ja pitää lupauksistaan kiinni.

Tuoreissa Iltalehden ja Ilta-Sanomien kyselyissä keskustalaiset itse olisivat valmiita kallistumaan enemmän punamullan suuntaan.

Molemmissa on puolensa. Kokoomuksen kanssa on pystytty saamaan talouden isoa kuvaa hyvään asentoon, sanoo Risto Lahti. Toisaalta SDP:n kanssa on yhteinen historia hyvinvointivaltion rakentamisessa.

Olisiko keskustasta hallituksen kakkospuolueeksi?

Keskusta ei ole viime vuosikymmeninä ollut hallituksessa apulaisena. Jos puolue ei ole voittanut vaaleja, Suomeen on syntynyt sinipunapohjainen hallitus.

Nyt keskustan sisällä puhutaan, että kakkospuolueenkin asemaa voisi kokeilla. Valtiovarainministerin salkku on painava sekin. Ja ensi kaudella voisi kuitenkin jatkaa puolueelle tärkeän sote- ja maakuntauudistuksen toimeenpanoa.

Surkealla tuloksella ei tosin päästä kakkospuolueenkaan paikalle, vaikka voittaja hallitukseen kelpuuttaisikin. Silloin nimittäin itsetutkiskelu ja kannatuksen kasvattaminen oppositiossa saattaa tuntua houkuttelevammalta.

Kannatusta on siis saatava piristettyä. Miten?

Risto Lahti ja Laura Hämäläinen luottavat siihen, että perinteisessä jalkatyössä pärjäävä keskusta pystyy vielä nostamaan kannatustaan, kun vaalit todella lähestyvät. Aikaa on vielä.

Sama viesti tuntuu kaikuvan toimittajalle muualtakin: kaikki oikeat ainekset ovat olemassa, vaaliteemat osuvat maaliin. Nyt pitää vaan laittaa homma toden teolla käyntiin. Näyttää, mistä keskusta on tehty.

– Tunnetta, tunnetta peliin, kuuluu avajaisiin saapuneen puolueaktiivin ohje pääministeri Juha Sipilälle.

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump haluaa ylentää ex-henkilääkärinsä ja merivoimien upseerin, jota on syytetty epäasiallisesta ja epäammattimaisesta käytöksestä. Viranomaistutkinta Ronny Jacksonin toimista on yhä kesken, uutisoi Washington Post.

Lehden mukaan Trump esittää Jacksonin ylentämistä kahden tähden amiraaliksi ja on nostanut hänet lääketieteelliseksi pääneuvonantajakseen.

Jacksonin on väitetty muun muassa kirjoittaneen potilaille reseptejä tietämättä näiden potilashistoriaa ja olleen juovuksissa töissä. Jackson on kiistänyt syytökset.

Syytösten tultua viime keväänä ilmi hän kuitenkin vetäytyi veteraaniasioista vastaavan ministerin nimitysprosessista.

Puolustusministeriötä valvovan viranomaisen mukaan Jacksonia koskeva tutkinta on yhä kesken. Viime kesänä aloitetun tutkinnan yksityiskohdista ei ole kerrottu julkisuuteen.

Valkoinen talo lähetti ylennyksen senaatin käsiteltäväksi muutama viikko sitten, mutta asia ei ole edennyt.

– Emme kommentoi keskeneräisiä nimityksiä tai tutkimuksia, sanoi asiaa käsittelevässä valiokunnassa istuvan demokraattisenaattorin Jack Reedin tiedottaja.

Jackson ylisti Trumpin terveydentilaa 

Valkoinen talo julkisti lauantaina listan uusista virkanimityksistä, jonka mukaan Jackson toimii presidentin avustajana ja lääketieteellisenä pääneuvonantajana.

Valkoisen talon nimettömänä puhuneen lähteen mukaan Trump pitää edelleen Jacksonista ja katsoo, että häntä on kohdeltu epäreilusti. Jackson on kuvannut Trumpin terveydentilaa erinomaiseksi ja sanonut sen olevan "uskomattomien geenien" ansiota.

– Sanoin presidentille, että jos hän olisi noudattanut terveellisempää ruokavaliota viimeisen 20 vuoden aikana, hän voisi hyvin elää 200-vuotiaaksi, Jackson sanoi vuosi sitten toimittajille kertoessaan Trumpin terveystarkastuksen tuloksista.

CNN kertoi viime keväänä, että vuonna 2015 republikaanien presidenttiehdokkaana ollessaan Trump saneli itse terveyttään koskevan lausunnon.

Kuuluu sähköistä surinaa. Peer Güntin laulaja-kitaristi Timo Nikki kääntyilee kitaransa kanssa edestakaisin ja ihmettelee hämeenlinnalaisia magneettikenttiä.

– Perkele, pitääkö mun olla selkä yleisöön päin koko keikan ajan, hän naurahtaa.

Meneillään on Peer Güntin soundcheck Suistolla Hämeenlinnassa. Keikkaan on vielä pari tuntia aikaa, mutta surinasta ei ota selvää. Kun keikkapaikkoja on kolunnut viidellä vuosikymmenellä, on vastaan tullut kaikenlaista. Sähkösurina ei kaada Timo Nikin iloa loppuunmyydystä keikasta.

– Joskus asioille ei vaan voi mitään. Silloin niiden kanssa on vain elettävä. Mulla ei ole ollut huonoa keikkafiilistä viimeiseen kymmeneen vuoteen, toteaa Timo Nikki.

Artistien kohtelu on parantunut

Peer Güntin väkeä odottaa kotona tehty ruoka lisukkeineen, kunhan keikkavalmistelut on tehty. Timo Nikki sanoo artistien kohtelun parantuneen roimasti alkuajoista.

– 1980-luvulla kunnollisia rokkiklubeja ei ollut juuri lainkaan. Keikkapaikoilla katsottiin vähän vinoon, että mikä sakki täällä oikein elämöi, kertoo Nikki.

Paremmin ei juuri ollut seuraavallakaan vuosikymmenellä. Tanssimusiikki soi ravintoloissa, ja aika monta kertaa rokkarit ovat odotelleet likaisten pöytäliinojen ja pyyhekasojen keskellä. Silloin Timo Nikkikin oli enemmän mukana iskelmäkuvioissa keikkaillen Kirkan kanssa.

– Remun aloitteesta tämä hyvä kehitys on alkanut. 2000-luvulla kohtelu on parantunut todella paljon. Palvelu on ystävällistä, ruoka hyvää ja joskus majoituskin maksetaan, iloitsee Nikki.

Suomen mittakaavassa rokkikukkoilu on pääosin maltillista. Timo Nikki sanoo, että ystävällisyys koostuu pienistä asioista.

– Jos bändissä on joku kasvissyöjä, on kivaa, että tarjolla ei ole pelkkää keitettyä perunaa, sanoo Nikki.

Suisto ei voi lopettaa

Kun Suisto-klubi avattiin Hämeenlinnassa kymmenen vuotta sitten, epäilijöitä riitti. Liveklubi ei voi menestyä tylsähkössä hallintokaupungissa. Eikä alkuvaiheessa auringonlaskuun kyllä ratsastettukaan.

Alkuvuosia leimasi taistelu kannattavuudesta ja koko paikan olemassaolosta. Mutta Suistolla on aina ollut kannattajansa. Rakastajansa, suorastaan. 2017 Suisto joutui turvautumaan joukkorahoituskampanjaan toimintansa jatkumiseksi. Silloin Suiston ystävät käyttivät ääntä.

Joukkorahoituskampanjalla velat kuittaantuivat, mutta eniten nykyisin paikan omistavaa Ukri Kokkosta liikutti ihmisten omistautuminen Suistolle.

– Ihmiset laittoivat rahaa, vaikkei ehkä kaikilla ollut niin varaakaan. Suisto on monelle niin tärkeä, etten mä yksinkertaisesti voi lopettaa, nauraa Ukri Kokkonen.

Eikä lopettaminen ole kyllä näköpiirissäkään – enää. Kymmenvuotisjuhlissa tupa oli täynnä, ja toiminta on löytänyt uomansa.

Olisiko helpompaa, jos Suisto olisi jossain isommassa kaupungissa, kuten Helsingissä?

– Liiketoiminnallisesti varmaan kyllä. Mutta en vaihtaisi paikkaa enää. Olen tyytyväinen, että Suisto on juuri tässä, pohtii Kokkonen.

Keikkailu on merkittävä hetki

Kun Peer Günt keikkailee festareilla, mukana on usein useampikin sukupolvi. 1980-luvulla nuoruuttaan viettäneet ovat nyt tukevassa keski-iässä.

Mustapaitaista äijänkörilästä pukkaa loppuunmyydylle Suistolle. Tunnelma on korkealla alusta lähtien, ja ehkäpä kaikkia osapuolia ilahduttaa se, että keikka alkaa luvatusti kello 23.

– Tämäkin on muuttunut parempaan suuntaan. Jos keikan alkua joutuu odottelemaan tuntikausia, niin yleensä alkaa kalja maistua, sanoo Timo Nikki.

Ukri Kokkonen on seissyt tiskin takana monta keikkaa. Nykyään keikkayleisö tulee hakemaan enemmänkin laadukasta keikkakokemusta, kuin juomaan itsensä pyörryksiin.

– Hyvä äänentoisto on tärkeä. Joskus yleisö istuu sohvilla nauttimassa keikasta vaikkei lavalle suoraan näkisikään, kertoo Kokkonen.

Suiston lava on postimerkin kokoinen. Yleisölle varattu tilakaan ei päätä huimaa. Pieni tila luo intiimin tunnelman, kun artisti ja yleisö pääsevät lähelle toisiaan. Jos yleisöä on vähän, tulee artistille silti olo, ettei soita täysin tyhjälle salille.

– Kyllä moni artisti on lähtenyt tuolta takaovesta sillä tavoin, että "vau, olipa kivaa soittaa Suistolla", kertoo Ukri Kokkonen.

Liveklubeille pelkkiä murusia

Suomessa toimivien liveklubien määrä vaihtelee sadan ja kahdensadan paikan välillä laskentatavasta riippuen. Verkosto ulottuu koko maahan, kertoo LiveFIN ry:n toiminnanjohtaja Salla Vallius. LiveFIN ry on valtakunnallinen musiikkitapahtumien ja niiden järjestäjien yhteenliittymä ja etujärjestö.

– Klubit ovat myös paikalliskulttuurin kehto, jossa tulevat isot nimet saavat ensimmäiset mahdollisuutensa. Klubeilla kulttuuri on saatavissa liki kaikille, sanoo Vallius.

Julkisesta tuesta klubeille jää käytännössä rippeet, jos toimintaa vertaa esimerkiksi teatterin, oopperan tai baletin tukemiseen.

– Julkista tukea ei tipu, jos mukana on liiketoimintaa. Mutta liiketoimintaa on oltava, että toiminta pyörii. Tämä on paradoksaalista, toteaa Vallius.

Äänitteiden keskellä nuoruutensa viettäneet osaavat hakeutua livekeikoille, mutta tulevaisuuden haasteena on saada nuoret keikkayleisöksi. Musiikkia kulutetaan suoratoistopalveluiden kautta, ja kilpailu vapaa-ajasta on kovaa.

Tangoa, torvisoittoa, genrerajoja ylittäviä kokeiluja. Maailmanluokan jazzia, rokkia ja vanhoja suosikkeja.

Suistolla ilta voi yllättää.

– Silloin, kun saman viikon aikana on sekä nuoria että vanhoja menossa mukana, niin ajattelen kuinka hieno asia livekeikka on. Parasta se on silloin, kun kaikki tapahtuu samana iltana, sanoo Suisto-klubia Hämeenlinnassa pyörittävä Ukri Kokkonen.

– Voi-kasviöljyseos maistuu paremmalta ja on terveellisempää, ei sisällä paljon lisäaineita. Uusi maistuu paljon rasvaisemmalta, perustelee kuudesluokkalainen Jennica Holopainen tyytymättömyyttä.

– Oivariini on paljon parempaa kuin Keiju, samanikäinen Toomas Vannas sanoo suoraan.

Nuoret ovat etsineet netistä tuoteselosteet. Koulun aiemmassa leipärasvassa on voita, vettä, rypsiöljyä, suolaa ja D-vitamiinia. Uudessa levitteessä on rypsiöljyä, vettä, palmu- ja kookosrasvaa, suolaa, emulgointiainetta, happamuudensäätöaineita, aromia, A- ja D-vitamiinia ja väriainetta.

Ja kun uuden leipärasvan maku ei miellytä, monet koululaiset ovat jättäneet leivän syönnin jopa kokonaan. Muita leivänpäällisiä on kouluruokalassa vain muutaman kerran kuukaudessa.

Uusi maistuu paljon rasvaisemmalta. Jennica Holopainen

Kontioniemen koulussa oppilaat päättivät tehdä vetoomuksen entisen levitteen saamiseksi takaisin. Allekirjoittajista ei ole ollut puutetta.

– 85 nimeä, melkein kaikki, Toomas Vannas kertoo.

Nimilista on jo toimitettu Kontiolahden ruokapalvelupäällikölle. Samoin toimittiin Kontiolahden kirkonkylän koulussa, jossa nimiä kertyi parisataa.

Sama levitevaihdos keskusteluttaa muuallakin. Nurmeksessa vaaditaan lisäksi kevytmaitoa takaisin yhdeksi ruokajuomaksi kouluihin ja päiväkoteihin. Rasva-adresseissa on useita satoja allekirjoituksia ja asiasta on tehty jo aloite kaupunginvaltuustolle.

Taustalla suositus ja kilpailutus

Noin 15 000 asukkaan Kontiolahdessa leipärasvan merkki vaihdettiin vuodenvaihteessa.

– Ihan terveydellisistä syistä, perustelee kunnan ruokapalvelupäällikkö Pirjo Partanen.

Hän vetoaa valtion ravitsemusneuvottelukunnan suositukseen. Sen mukaan kouluruokailussa käytetään leipärasvana margariinia, joka sisältää vähintään 60 prosenttia rasvaa. Rasvasta puolestaan korkeintaan 30 prosenttia saa olla tyydyttynyttä.

Kyllä kasvirasvalevite on edullisempaa. Pirjo Partanen

Terveellisyysehdot täyttäisi usea merkki, mutta kilpailutus karsii vaihtoehtoja. Jäljelle jääneistä ruokapalvelupäälliköt valitsevat tuotemerkin.

– Ruotsalainen ei soveltunut, kun on yritetty suosia kotimaisia tuotteita. Meille valittiin enemmän käytetty merkki, Partanen selvittää prosessia.

Yhteishankinnasta huolimatta naapurikunnassa Joensuussa tarjotaan erimerkkistä levitettä eikä vastustusta ole kuulunut. Toisessa naapurikunnassa Liperissä käytiin rasvataistoa kaksi vuotta sitten.

Valintaperusteissa hinta, maulla ei väliä

Tuotteen rasvakoostumuksen lisäksi hinnalla on merkitystä.

– Kyllä kasvirasvalevite on edullisempaa, ruokapalvelupäällikkö Pirjo Partanen myöntää.

Toisaalta Kontiolahdessa käytetään kilohinnaltaan kalliimpia muovisia yksittäispakkauksia. Käytetyn pakkauksen kierrätettävyydellä ei käytännössä ole merkitystä, sillä pienet margariinirasiat päätyvät sekajätteeseen.

Sen sijaan ruokailijoita kiinnostava maku ei ole valintaperuste, kun kunnat ostavat yhdessä leipärasvat.

– Katsotaan, että tuotteiden tulee täyttää tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset rasvan ja suolapitoisuuden ynnä muun osalta, kertoo hankintapäällikkö Mika Purmonen Pohjois-Karjalan hankintatoimesta.

Makua on aika vaikea ottaa huomioon kasvirasvalevitteiden osalta. Mika Purmonen

Uusi kilpailutus Pohjois-Karjalan kouluruokailujen leipärasvasta seuraavaksi neljäksi vuodeksi on jo käynnissä. Maku ei siinäkään paina.

– Makua on aika vaikea ottaa huomioon kasvirasvalevitteiden osalta. Todennäköisesti näissä tuotteissa ei lähdetä aistinvaraiseen arviointiin, hankintapäällikkö Mika Purmonen otaksuu.

Entä jos tuote ei kelpaa ruokailijoille?

– Kunnassa voidaan harkita toista kasvirasvalevitettä, koska toinenkin merkki on käytettävissä eri pakkauskoossa, hankintapäällikkö Purmonen vastaa.

Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen esittää erilaista ratkaisua rasvakiistaan.

– Ottakaa lapset ja nuoret makuraatiin ja ideoikaa yhdessä. Linjastoon voisi kehitellä vaihtoehtoja, esimerkiksi kasvistahnoja tai kasvislevitteitä leivän päälle.

Ruokapalvelupäällikkö: makueroja on

Ruokapalvelupäällikkö Pirjo Partanen on yllättynyt ja hiukkasen ärtynytkin koko rasvakeskustelusta Kontiolahdessa. Hän ei kuitenkaan kiistä levitteiden makueroja.

– Muutenhan ne olisivat kaikki samasta massasta tehtyjä, ruoka-ammattilainen toteaa.

Senkin ruokapalvelupäällikkö myöntää, ettei terveellisyydestä ole hyötyä, jos tuotetta ei syödä lainkaan.

Onko sillä rasvalla tai leivälläkään hirveän suurta merkitystä? Pirjo Partanen

– Mutta eihän lapset syö kouluruokailussa sitä koko annostakaan, että onko sillä rasvalla tai leivälläkään hirveän suurta merkitystä, Partanen heittää.

Toisaalta leivän menekkiä aiotaan Kontiolahdessa seurata. Eikä kunnan ylin ruokapäättäjä tyrmää ajatusta, että levitevaihtoehdot maistatettaisiin koululaisryhmällä parhaiten maistuvan löytämiseksi.

– Miksei, eihän se ole myöhäistä vieläkään, Partanen myöntyy.

Ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteerin mukaan oikeat rasvat voidaan huomioida päivittäisessä ruokatuotannossa monella tavalla.

– Kannattaa tarkastella ruokalistaa kokonaisuutena eikä tuijottaa liikaa yhtä ainoaa ruoka-ainetta. Hyvä kokonaisuus ei rakennu yhden ruoka-aineen varaan, Arja Lyytikäinen neuvoo.

Levitettä harkitaan, jos palautetta tulee lisää

Kuntakyselyn mukaan noin kolmasosa kunnista ei noudata täysin valtion ravitsemusneuvottelukunnan kouluruokasuositusta. Kunnissa tarjotaan rasvaa sisältävää maitoa, vaikka ainoastaan rasvaton maito saa EU:n koulumaitotukea. Sotkamossa rasvasota eteni oikeuteen asti.

Kontiolahdessa koululaiset odottavat nyt, kuunnellaanko heitä. Rasvavalinnassa lasten maku saattaa hävitä viralliselle suositukselle, vaikka kyse ei olekaan määräyksestä.

Tehdään toinen aloite. Ja lopetetaan leivän syöminen. Jennica Holopainen

– Pitää kuulostella vielä, minkä verran palautekirjeitä tulee. Mietitään sitten porukalla, mitä tehdään. Totta kai koululaisten äänikin pitää ottaa huomioon, Pirjo Partanen vakuuttaa.

Arja Lyytikäinen tietää ravitsemusterapeuttina, että vastakkainasettelu ei edistä parempia ruokatottumuksia.

– Makukysymys on oikeasti aistittava asia, jos tulee kerralla isoja muutoksia. Mutta juupas–eipäs–keskusteluun juuttuminen ei ole kenenkään etu.

Lapset puolestaan eivät aio luovuttaa, vaikka aikuiset eivät ottaisi tosissaan heidän makuaan.

– Tehdään toinen aloite. Ja lopetetaan leivän syöminen, Jennica Holopainen tuumaa.

Brittilehtien mukaan Britannian virkakunta on laatinut salaiset suunnitelmat kuningatar Elisabet II:n evakuoinnista siinä tapauksessa, että sopimukseton brexit aiheuttaisi mellakointia Lontoossa. Asiasta kertovat The Sunday Times ja The Mail on Sunday.

The Sunday Times kirjoittaa, että kuningattaren lisäksi myös muita korkeassa asemassa olevia kuninkaallisen perheen jäseniä kuljetettaisiin pois Lontoosta. Lehti kertoo luvanneensa, ettei paljasta kuningattaren ja hänen puolisonsa, prinssi Philipin suunnitellun turvapaikan sijaintia.

Suunnitelma on lehtien mukaan päivitetty versio kylmän sodan aikaisesta suunnitelmasta, joka oli tehty Kuuban ohjuskriisin jälkeen Neuvostoliiton ydinhyökkäyksen varalta.

Konservatiivipuolueen kovan linjan brexit-leiriä johtava kansanedustaja Jacob Rees-Mogg pilkkasi suunnitelmaa Mail on Sundayn haastattelussa.

– Yli-innokkaat virkamiehet, jotka ovat keksineet tämän hölynpölyn, ovat selvästi fantisoineet enemmän kuin lukeneet historiaa, Rees-Mogg sanoi lehdelle.

Britannian on määrä erota EU:sta 29. maaliskuuta. Parlamentti ei ole hyväksynyt pääministeri Theresa Mayn EU:n kanssa neuvottelemaa erosopimusta, ja myös sopimukseton ero on mahdollinen.

Vanhustenhoidon laiminlyönnit ovat aiheuttaneet valtavan poliittisen huolen yli puoluerajojen. Silti hallituksen ja opposition rivit näyttävät pysyvän toistaiseksi suorina, kun eduskunta äänestää välikysymyksestä alkavan viikon perjantaina.

Keskustelu alkoi Esperi Caren Kristiinankaupungin yksikön ongelmista. Koko oppositio teki välikysymyksen hallitukselle. Sen ensimmäinen allekirjoittaja on suurimman oppositiopuolueen SDP:n sijaispuheenjohtaja Sanna Marin.

Aihe liippaa läheltä hallituksen kiisteltyä sosiaali- ja terveysuudistusta, josta äänestettäneen maaliskuussa. Välikysymysäänestys näyttää jopa soten koeäänestykseltä.

Oppositio väittää, että tulevan soten markkinamalli heikentäisi entisestään vanhustenhoidon tilannetta: toimijoiden määrä lisääntyisi ja valvonnasta tulisi mutkikkaampaa.

Myös hallitus on kytkenyt asian soteen – mutta hallituksen mielestä sote parantaisi nykytilannetta, kun palveluiden järjestäjinä olisi kuntien sijaan maakunnat. Ne osaisivat kilpailuttamisen kuntia taitavammin.

Lepomäki: "Kyse ei ole sote-esityksestä"

Hallituspuolueiden eduskuntaryhmissä on kansanedustajia, jotka vastustavat hallituksen esittämää tapaa järjestää sosiaali- ja terveyspalvelut tai eivät ole päättäneet kantaansa.

Hallituspuolueilla on eduskunnassa 103 kansanedustajaa, joista puhemies ei voi äänestää. Näistä 102:sta edustajasta 2 on ilmoittanut äänestävänsä sotea vastaan. Sotessa hallituksella on siis niukin mahdollinen enemmistö, 100–99.

Soten epäilijät kuitenkin sanovat, että vanhustenhoito on eri kysymys kuin sote.

Elina Lepomäki (kok.) on ilmoittanut, ettei kannata hallituksen sote-esitystä. Välikysymysäänestyksessä Lepomäki aikoo kuitenkin tukea hallitusta.

– Äänestän ilman muuta hallituksen luottamuksen puolesta. Kyseessä ei ole äänestys sote-esityksestä. Sen kohtalo ratkaistaan eduskunnassa erikseen lähiviikkoina, Lepomäki vastaa.

Myös kokoomuksen Susanna Koski suunnittelee äänestävänsä sotea vastaan, mutta välikysymyksessä hallituksen luottamuksen puolesta.

– Kyse on vain opposition välikysymyksestä. Näitä julkisuudessa olleita ongelmia on ollut sekä yksityisellä että julkisella puolella ja ajanjaksolla, jolloin kaikki ovat olleet vastuussa, Koski perustelee.

Puska: Opposition kärki on vinossa

Myös kokoomuksen Pertti Salolainen sanoo suhtautuvansa epäilevästi sote-jättien toimintaan sekä terveydenhoidossa että vanhustenhoidossa.

Salolainen ei ole päättänyt miten äänestää, kun hallituksen sote-lait tulevat eduskunnan suureen saliin. Välikysymysäänestyksestä hän sanoo, että tullee äänestämään hallituksen puolesta.

Keskustan Pekka Puska on arvostellut sotejättejä ja joiltain osin sote-esitystäkin.

– Ilman muuta äänestän hallituksen puolesta – opposition välikysymyksen kärkihän on ihan vinossa, Pekka Puska väittää.

Pekka Puska muistuttaa, että suunnilleen puolet vanhustenhoidon palveluista on jo yksityisen pyörittämiä eikä sote vaikuta tähän. Sote ei yksin ratkaise, mutta auttaa vanhustenhoidon korjaamisessa. Lisäksi tarvitaan uutta lainsäädäntöä, esimerkiksi hoitajien määrästä, Puska arvioi.

Liike Nyt ja Tähtiliike vastustavat myös hallitusta

Hallituksen riveistä loikanneet kansanedustajat ovat opposition mukana kaatamassa hallitusta.

Kokoomuksen ryhmästä lähtenyt Liike Nytin Harry Harkimo on allekirjoittanut opposition välikysymyksen. Harkimo ei usko hallituksen sote-esitykseen ja kerää jopa kansalaisadressia soten kaatamiseksi.

Myös vastikään sinisten riveistä Harkimon leiriin hypänneen Maria Lohelan nimi on välikysymyksen alla.

Tähtiliikkeen Paavo Väyrynen on myös äänestämässä hallitusta vastaan. Väyrynen valittiin eduskuntaan keskustasta.

Lue myös:

Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Matkustajajuna on törmännyt radalla olleeseen kaivinkoneeseen Pirkanmaalla Parkanon aseman pohjoispuolella. Kukaan ei loukkaantunut, kertoo pelastuslaitos.

– Matkustajat, veturinkuljettaja ja kaivinkoneen kuljettaja on tarkastettu, kertoo tilanne- ja johtokeskuksen päivystävä palomestari Jari Hiltunen STT:lle.

VR:n viestinnästä kerrotaan STT:lle, että törmännyt juna oli IC-juna matkalla Helsingistä Ouluun. Kaivuri oli viereisellä raiteella lumitöissä, kun se yllättäen kääntyi ohittavan junan eteen. Juna törmäsi kaivurin puomiin. Junan veturi meni rikki törmäyksessä.

Pelastuslaitoksen Hiltusen mukaan kaivinkoneessa oli kiinni harjakoneyhdistelmä, joka oli törmännyt junan nokkaan. Kaivinkone ei siis iskeytynyt junan veturiin kylkeen, Hiltunen kertoo.

– Onnea on ollut matkassa.

Juna pääsi jatkamaan matkaansa veturinvaihdon jälkeen ennen neljää iltapäivällä. Se kulkee nelisen tuntia aikataulustaan myöhässä. Törmäys on aiheuttanut muille junille 1–2 tunnin myöhästymisiä Tampereen ja Seinäjoen välillä.

Silminnäkijä: "Ikkunan ohi lensi tavaraa"

Junassa matkustanut Joonas Keskivinkka kertoo STT:lle, että onnettomuushetkellä junassa tuntui yllättäen nykäisy. Ikkunan ohi lensi myös tavaraa.

– Luulimme ensin että toinen juna pyyhälsi ohi, mutta sitten vaunujen alta alkoi kuulumaan kolinaa ja juna pysähtyi. Ihmiset alkoivat vähän huolestua, ja vaunuun tuli jännittynyt tunnelma, hän sanoo.

Konduktööri ilmoitti sen jälkeen matkustajille, että kaivinkone jäi junan alle. Samalla konduktöörit alkoivat etsimään hoitajia ja lääkäreitä vaunuista.

– Sen jälkeen ilmoitettiin pian, ettei henkilövahinkoja tapahtunut. Kaikki matkustajat alkoivat huokailemaan helpotuksesta ja vähän naureskellakin, Keskivinkka kertoo.

Juna törmäsi pelastuslaitoksen mukaan kaivinkoneeseen 180 kilometrin tuntivauhdilla noin 200–300 metrin päässä Parkanon asemasta.

Pelastustöissä oli vajaat 10 yksikköä.

Oletko paikan päällä? Voit lähettää meille uutiskuvan tai -videon osoitteessa yle.fi/uutisvinkki.

Sään kylmeneminen maanantain vastaisena yönä muuttaa kelin erittäin liukkaaksi Etelä-Suomessa.

Ylen meteorologin Joonas Koskelan mukaan sateet, jotka ovat osin tuleet vetenä, väistyvät ja sää poutaantuu.

Yön aikana tuuli käntyy pohjoiseen päin ja lämpötila laskee pakkasen puolelle. Se jäädyttää sateen kasteleman maan, ja maanantaiaamu on todella liukas koko Etelä-Suomessa Kaakonkulmalta Turkuun kulkevan linjan eteläpuolella.

Ajokeli on jo ollut suuressa osassa maata sunnuntain aikana erittäin huono muun muassa runsaan lumisateen vuoksi. Etelässä kova tuuli on myös muodostanut teille kinoksia.

Jäätäviä sateita tulee vielä sunnuntai-illan aikana monin paikoin.

Paljon liikenneturmia, joista suurin osa lieviä

Huonossa ajokelissä on sattunut sunnuntain aikana useita onnettomuuksia.

Etelä-Pohjanmaalla Kurikassa kahden auton nokkakolarissa kuoli yksi ihminen ja loukkaantui neljä. 3-tiellä sattunut onnettomuus aiheutui ilmeisesti huonoista sääoloista ja pöllyävästä lumesta.

Leppävirralla Pohjois-Savossa on puolestaan sattunut onnettomuus, jossa oli mukana linja-auto ja kaksi henkilöautoa. Turma sattui pelastuslaitoksen mukaan Viitostien ja Kivisalmentien risteyksessä noin kello 19. Alustavien tietojen mukaan kukaan linja-autossa olleista ei olisi loukkaantunut. Henkilöautoissa oli päivystävän palomestarin mukaan viisi ihmistä, jotka on toimitettu hoitoon.

Pohjanmaalla Vaasassa sattui alkuiltapäivästä kolmen auton kolari, jossa loukkaantui kaksi ihmistä.

Satakunnassa Merikarvialla valtatie 8:lla kaksi ihmistä loukkaantui lievästi liikenneonnettomuudessa, jossa osallisina olivat henkilöauto ja kaksi rekkaa. Ajoneuvot ajautuivat huonossa kelissä tielle poikittain. Tilannekeskuksen mukaan syynä oli lumentulo.

Merikarvialla samalla tiellä sattui myöhemmin myös toinen liikenneturma, jonka vaikutuksista ei vielä viiden jälkeen alkuillasta ollut tarkempaa tietoa.

Sisä-Suomen poliisi varoitti puoli kuuden aikaan liikennehaitasta valtatie 12:lla Nokialla. Alustavien tietojen mukaan turmassa ei ole aiheutunut henkilövahinkoja. Liikenne paikalla alkoi sujua jälleen ennen seitsemää.

Raumalla Porintiellä useampi rekka oli jumissa rampissa ja yhden rekan perävaunu oli tiellä poikittain viiden jälkeen sunnuntaina. Tilanteesta aiheutui liikennehaittaa Turkuun menevän rampin kohdalla.

Lisää lunta Pohjanmaalle

Lumisadealue on nyt ohittanut eteläisimmän Suomen ja sateet ovat enää hajanaisia. Yhtenäisempää sade on Ahvenanmaalla ja lännessä Pohjanmaalta Keski-Suomen kautta Pohjois-Karjalaan yltävällä alueella.

Reitin varrella eniten lunta sataa Pohjanmaan rannikolla ja Keski-Pohjanmaalla, paikoin jopa 15 senttimetriä.

Junat kulkevat myöhässä ja supistetuin vuorovälein

Finavia on kehottanut lentomatkustajia varautumaan lumipyryn aiheuttamiin viivästyksiin. Finavian verkkosivujen mukaan useat aamun ja aamupäivän lennot Helsinki-Vantaalta ovat myöhässä.

Yhtiön mukaan talvitoiminta on kuitenkin täysvalmiudessa ja kiitotiet pyritään hankalista sääolosuhteista huolimatta pitämään auki.

VR:n nettisivujen mukaan kaukojunista liki puolet oli päivän aikaan myöhässä. Myöhästymisistä useat ovat kymmeniä minuutteja, jopa tunnin.

VR on varautunut myräkkään lisäämällä työntekijöitä operaatiokeskukseen, joka vastaa häiriötilanteista. Pääkaupunkiseudun lähiliikenteessä N-junien vuoroja on sunnuntaina karsittu lumitöiden takia.

VR kertoi sunnuntaina puoliltapäivin supistavansa myös maanantaina lähijunaliikennettä A-, K- ja D-junien osalta. Myös kaukoliikenteessä on syytä varautua myöhästymisiin ja mahdollisiin peruutuksiin, yhtiö tiedottaa.

Ongelmia sanomalehtien jakelussa ja hiihtokisoissa

Pitkään jatkuneiden lumisateiden takia myös sanomalehtien jakelussa on ollut ongelmia. Esimerkiksi pääkaupunkiseudulla aamun lehti on jäänyt monelta tilaajalta saamatta.

Kova tuuli haittaa myös hiihdon SM-kilpailuja Imatralla. Ukonniemen hiihtostadionin ruokateltta lensi navakassa viimassa "taivaan tuuliin" ja useat kärkipään nimet jäivät pois sprinttihiihdoista.

Ladulta puuttuvat muun muassa Ristomatti Hakola, Anssi Pentsinen, Juho Mikkonen, Anita Korva, Eveliina Piippo ja Susanna Saapunki, kertoo Yle Urheilu.

Sähkökatkoja odotettua vähemän

Sähköyhtiöt varautuivat ennalta myös sähkökatkoihin. Sunnuntai-iltaan mennessä niitä oli kuitenkin esiintynyt varsin vähän, eivätkä ne olleet pitkäkestoisia.

Sähkökatkojen valtakunnallisen tilanteen voi tarkistaa täältä.

Helsingin pelastuslaitos varoittaa myös katoilta putoavasta lumesta ja jäästä. Jalankulkijoita kehotetaan välttämään riskipaikkoja ja kiinteistöjä muistutetaan velvollisuudesta estää kulku vaarallisissa paikoissa, ja poistaa vaaraa aiheuttava lumi ja jää.

Lisää aiheesta:

Tuuli vei ruokateltan taivaan tuuliin SM-hiihdoissa, useita kärkihiihtäjiä jäi sivuun SM-sprinteistä

2.2. Liikenteessä ja sähköyhtiöissä varaudutaan lumimyräkkään, kattojen lumikuormaakin syytä tarkkailla

2.2. Etelän lumipeite vain kasvaa, tuima lumipyry porhaltaa Etelä-Suomen yli viikonloppuna – maanantaina lunta voi tulla vieläkin lisää

Jura Mikkola, 39, kierähtää ketterästi joogamatollaan päällä seisontaan. Jyväskyläläinen joogaopettaja ryhtyi vegaaniksi kolme ja puoli vuotta sitten. Joogaopintojensa ansiosta uudelta nimeltään Swami Atmananda Puri ei syö lainkaan liha-, muna- tai maitotuotteita.

Hän kokeili kasvisruokavalioon siirtymistä aluksi kuukauden ajan ja yllättyi miten helposti se kävi.

– Ensimmäiset viikot vaativat vähän opettelua ja kaupassa meni pikkuisen kauemmin, koska piti tutkia kaikkia tuoteselosteita niin tarkkaan. Mutta nyt kaikki menee jo ihan rutiinilla.

Vegaaniksi Puri päätyi ekologisista syistä. Erityisesti lihantuotannon vuoksi, mutta myös maitotuotteiden tehotuotanto saa aikaan hänen mielestään samoja ongelmia.

– Maapallolla on paljon ihmisiä, jotka näkevät nälkää ja sitten on paljon ihmisiä, jotka mässäilevät valtavalla lihamäärällä. Sillä määrällä tuotantopinta-alaa, mikä nyt käytetään karjan ruokkimiseen voitaisiin tuottaa aika paljon ruokaa ihmisille.

Veganismin suosion (Suomen Kuvalehti) taustalla on Vegaaniliiton mukaan eläinystävällisyyden lisäksi yhä useammin myös huoli ilmastomuutoksesta. Ravinnon tuottaminen eläimiä hyväksikäyttäen ei liiton mielestä ole kovin tehokasta, sillä 40 prosenttia maailman viljasadosta menee eläinten rehuksi.

– Eläinperäinen tuotanto on hyvin luontoa kuormittavaa ja tieto siitä, että miten paljon se saastuttaa ja vaikuttaa ilmastoon on saanut monet ihmiset ajattelemaan veganismia vaihtoehtona. Esimerkiksi yksi sika syö kolme kertaa sen määrän, mitä se tuottaa, sanoo Vegaaniliiton viestintävastaava Tomi Willstedt.

Palkokasveja ja seesaminsiementahnaa

Pitkä ja hoikka Atmananda Puri käärii joogamattonsa rullalle. Aamutreeni on ohi ja hän lähtee läheiseen kauppaan tekemään ruokaostoksensa. Vegaanisten ruokavalmisteiden valikoima on kasvanut kaupoissa viime vuosina räjähdysmäisesti.

Erityisesti perinteisten maitovalmisteiden, kuten maidon, jogurtin ja proteiinituotteiden rinnalle on tullut paljon erilaisia kasvispohjaisia tuotteita.

Atmananda Purin aamupalaherkku on soijajogurtti siemenillä tai pähkinöillä höystettynä. Häntä ei huolestuta riittävien ravintoaineiden saaminen, eikä hän syömisiään laske. Palkokasveista hän uskoo saavansa riittävästi proteiinia ja leivän päälle levittämästään seesaminsiementahnasta kalsiumia.

– Ainoat kaksi vitamiinia, jotka vaativat hieman enemmän tarkkailua ovat D- ja B12-vitamiinit, mutta niitäkin on nykyisin lisättynä esimerkiksi soijapohjaisiin tuotteisiin, kuten jogurtteihin ja maitoihin.

Puri ei veganismissaan ole aivan ehdoton. Hän käyttää esimerkiksi hunajaa ja joutuu ulkomaanmatkoilla tekemään myös myönnytyksiä ulkona syödessään.

– Köyhemmissä maissa, esimerkiksi Intiassa vegaanisuus on hyvin tuntematon käsite. Siellä on lähes mahdoton saada mitään ruokaa, missä ei olisi voita tai gheetä, kirkastettua voita.

Puri ei ole kolmen ja puolen vuoden aikana kaivannut ruoaksi lihaa, mutta toisinaan hänen on tehnyt mieli jäätelöä ja juustoa.

– On olemassa vegaanijuustoja, mutta ne eivät ole mielestäni yhtä hyviä kuin maidolliset juustot. Vegaanisten jäätelöiden valikoima on kyllä nykyisin onneksi parantunut.

Purilla on ollut kasvisruokaan siirtymisensä jälkeen kevyt ja energinen olo. Yksi tärkeä syy vegaaniksi ryhtymiseen on ollut myös terveys ja hyvinvointi.

Bambuvaatteita ja ananaskenkiä

Veganismi on Purille elämäntapa, joka vaikuttaa moneen asiaan. Hän asuu omakotitalossa kolmen hengen kommuunissa. Lämmitys hoituu talossa pääasiassa varaavien tulisijojen ja ilmalämpöpumpun avulla. Kovimpia pakkasia varten talosta löytyy myös muutama sähköpatteri.

Puri on myös tarkka pukeutumisestaan. Vegaaniksi ryhtymisen jälkeen hän ei esimerkiksi ole ostanut enää nahkatuotteita.

– Joitain vanhoja nahkavaatteita minulla on edelleen käytössä, kuten vyö, yhdet kengät ja nahkatakki. En rupea niitä poiskaan heittämään, koska ovat aivan käyttökelpoisia. Se olisi tuhlausta.

Puri suosii vaatteissaan luonnonmateriaaleja, kuten pellavaa, hamppu- ja bambukuitua. Puuvillaa hän pyrkii välttämään, vaikka myös siitä löytyisi tarvittaessa eri laatutasoja, myös vähemmän luontoa kuormittavia.

– Netistä saa muutamassa minuutissa selville materiaaleja, jotka ovat tehty hyvistä materiaaleista ja vähemmän luontoa rasittaen.

Eläin- ja luontoystävälliset kengät ovat hankalimmat löytää, koska muovi- tai kumipohjat ovat kengissä standardeja.

– Ja Suomen olosuhteissa talvella ei ihan ohutpohjaiset puuvillatossut esimerkiksi vaan riitä, Puri virnistää.

Huopakengät ovat Purille myös sopiva vaihtoehto, vaikka villa on peräisin eläimestä. Se ei vaadi kuitenkaan eläimen tappamista.

– Lammas on myös nautaa ekologisempi vaihtoehto. Vaikka lammasta kasvatettaisiinkin lihan takia, niin siitä saa myös maitoa ja villaa. Lammas myös pystyy elämään ihmiselle kelpaamattomalla ravinnolla ja myös syömään sitä sellaisista paikoista, mikä olisi vaikea tai jopa mahdotonta viljellä.

Eläinystävällisyyden ja ekologisuuden välillä voi ilmetä toisinaan myös hieman ristiriitaa. Päänvaivaa voi aiheuttaa esimerkiksi se, kumpi on parempi vaihtoehto: huopatossut vai muovipohjaiset kengät.

Viestintävastaava Tomi Willstedt laittaa eläinten oikeusasiat ympäristösyiden edelle, eikä käytä edes villaa.

– Vaikka muovipohjaiset kengät eivät ole kaikista ekologisin vaihtoehto, niin laadukkaat kengät kestävät kuitenkin pitkään.

Kehitteillä on koko ajan myös lisää muovia korvaavia materiaaleja ja maailmalla jo myydään esimerkiksi ananaskuiduista tehtyjä kenkiä.

Pesupähkinöitä ja etikkaa vaatteiden pesuun

Monet pesuaineet ja kosmetiikkatuotteet ovat testattu eläinkokein, joten ne ovat Atmananda Purin elämässä myös pannassa.

Vaatteidensa pesuun hän käyttää pesupähkinöitä ja vaatteiden huuhteluun etikkaa. Etikka poistaa hänen mukaansa tehokkaasti hajut ja pidentää myös värien kestoa.

Kodin puhdistuksessa pesuaineena hän suosii ruokasoodaa.

– Lisäksi käytän biohajoavia tuotteita, jotka ovat varsin ympäristöystävällisiä tai paremminkin ympäristöneutraaleja. Harva asia on todellisuudessa ympäristöystävällinen, kun ihmisten toiminnasta puhutaan.

Hiuksiaan Puri ei ole pessyt shampoolla kuin viimeksi syyskuussa.

– Kun pesee itseään pesuaineilla harvemmin, niin iho ja myös hiukset voivat paremmin. Iho tuottaa luontaisen määrän öljyä ja se pitää hiuksetkin hyväkuntoisena.

Vegaaniliitosta suositellaan myös keinokuituvaatteita käytettäessä pesemään ne pesupussissa.

– Se estää mikromuovin pääsemistä pesuveden mukana vesistöön. Pesupussista muovin saa kätevästi siirrettyä muiden muoviroskien joukkoon, sanoo Tomi Willstedt.

Pyöräilyä ja sijoittamista Hiilipörssiin

Puri liikkuu pääasiassa pyöräillen ja pitemmillä matkoilla joukkoliikennevälineitä käyttäen. Lentäminen on hänen suurin paheensa. Hän käy ulkomailla pari kertaa vuodessa. Intiassa hän on käynyt useasti joogaopintojensa vuoksi.

– Pahimmat päästöt lentämisessähän aiheutuu nousuissa ja laskuissa, että ei siinä niin suurta eroa ole, että lentääkö kauas vai lähelle.

Puri kompensoi lentämistään antamalla lahjoituksia Hiilipörssiin.

– Sinne pystyy oma-aloitteisesti maksamaan tuottamastaan hiilidioksidipäästöistä. Voi laittaa rahaa talteen, että sillä summalla kehitetään luontoa suojelevia menetelmiä tai vaikka istutetaan puita.

Hiilipörssi on Suomen Luonnonsuojeluliiton ja yhteistyökumppaneiden hallinnoima kauppapaikka, joka yhdistää soiden ennallistamista, ympäristötaidetta, tekoja ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi ja luontomatkailua. Verkossa toimiva hiilijalanjäljen sijoituspalvelu perustuu hiilivuodon pysäyttämiseen ojitettuja soita ennallistamalla ja uutta turvetta kasvattamalla.

Vuonna 2018 tammikuussa aloitetun toiminnan tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta ja kerätä varoja luonnonsuojeluun.

Vegaanituotteita moneen lähtöön

Atmananda Puri ei ole huomannut suurta eroa ruokakuluissaan vegaaniksi ryhtymisensä jälkeen. Jotkut vegaanituotteet ovat hieman kalliimpia kuin maidolliset. Esimerkiksi vegaaniset juustovalmisteet ja einekset sekä puolivalmisteet ovat hieman peruselintarvikkeita kalliimpia.

– Kyllähän toisaalta lihakin on kallista ja varsinkin kala maksaa tosi paljon, että se riippuu, että mihin sitä hintaa vertaa, sanoo Puri.

Vegaaniliitosta kerrotaan, että veganismi sopii myös opiskelijabudjetille ja vähävaraisille, riippuen siitä, mitä ostaa. Kysynnän ja valikoiman kasvaessa odotetaan vegaanituotteiden hintojen myös laskevan.

Kaupankäynnin lisääntymistä maatalousyrittäjien ja vegaanien kesken on Vegaaniliiton toive.

– Tuntuu, että maataloudessa vegaaneja pidetään yleisesti vihamiehinä, mutta toisaalta vegaanithan voisi olla maaseutuyrittäjien parhaita asiakkaita. Maaseudulla yrittäjät voisivat valita uusia viljelykasveja ja miettiä niiden jatkojalostusta. Se voisi auttaa maaseutuakin paljon, sanoo Tomi Willstedt, joka on ammatiltaan puutarhuri.

Puri ottaa polkupyöränsä ja lähtee ajamaan kireässä pakkasessa autojen keskellä kohti kotia. Hän huokuu rauhaa ja tyyneyttä. Häntä ei ahdista elää keskellä yltäkylläistä kulutusyhteiskuntaa.

– Se voisi olla kovinkin ahdistavaa, mutta onneksi tämä pallo on tässä universumissa pieni tomuhippunen. Vaikka me tämä maapallo tuhottaisiin ja itsemme siinä samalla, niin valtava osa universumista on ihmiskädelle koskematonta luontoa.

Yle Uutiset esitteli äskettäin artikkelissaan teoriaa, jonka mukaan alkuräjähdyksessä ei olisi syntynyt vain omaa maailmankaikkeuttamme vaan myös antiuniversumi, joka koostuu antimateriasta, jossa aika kuluu taaksepäin.

Juttu oli kovasti luettu ja se herätti runsaasti keskustelua ja kysymyksiä sekä Ylen omalla uutissivulla että muualla netissä.

Kokosimme näistä keskusteluista joukon kysymyksiä, joihin kosmologi Syksy Räsänen lupautui vastaamaan.

1. Voisiko antiuniversumiteoria merkitä sitä, että maailmankaikkeus ei romahdakaan, vaan laajenemista seuraa supistuminen, minkä jälkeen liike jatkuu vastakkaiseen suuntaan. Ja että tämä heiluriliike toistuu loputtomiin?

– Ei. Esitetyn spekulaation mukaan maailmankaikkeus ei supistu.

2. Olisiko antiuniversumi täydellinen peilikuva omastamme? Istuuko nyt peilikuva minusta lukemassa tätä samaa tekstiä?

– Jos esitetty spekulaatio pitää paikkansa, niin toisen maailmankaikkeuden luonnonlait ovat samat kuin meidän, paitsi avaruus on peilattu (oikea vaihtuu vasemmaksi, yläsuunta alasuunnaksi, jne.) ja hiukkaset vaihdettu antihiukkasiksi.

Lisäksi sillä on tilastollisesti samanlaiset alkuehdot. Tarkat alkuehdot ovat kuitenkin erilaiset, ja kvanttifysiikan takia kehityksessä on mukana sattumanvaraisuutta.

Toinen maailmankaikkeus näyttäisi siis tilastollisesti samalta, mutta ei tarkalleen. Anti-ihmisiä siellä siis tuskin olisi.

3. Mihin avaruus laajenee ja mihin se perustuu? Onko laajeneminen edes oikea termi? Olisiko ”venyminen” kuvaavampi termi, kuten eräs lukija ehdotti?

– Avaruus tarkoittaa kaikkea tilaa, mitä on olemassa. Ei siis ole mitään avaruuden ulkopuolista. Kun avaruus laajenee, niin tilaa tulee lisää. Avaruuden laajeneminen on siis oikea termi, venymisestä voi puhua yhtä lailla jos siltä tuntuu.

4. Entä alkuräjähdys? Miten tyhjä voi räjähtää? Olisiko ”alkupullahdus” osuvampi nimi tapahtumalle?

– Alkuräjähdys on harhaanjohtava suomennos termistä ”big bang”, joka sekin on alkujaan tarkoitettu halventavaksi. Kysymys on ajan ja avaruuden synnystä, räjähtämisellä ei ole mitään tekemistä asian kanssa.

5. Miten on mahdollista, että aika kulkee jossain takaperin? Nuorrutaanko siellä?

– Jos spekulaatio pitää paikkansa, antimaailmankaikkeuden asukkaat (jos sellaisia on) kokevat ajan kulkevan eteenpäin, kuten me. Ainakin näin luulisi – emme varmasti tiedä sitäkään, miksi koemme tässä maailmankaikkeudessa ajan kulkevan eteenpäin.

6. Mikä tekee tästä teoriasta luomisteoriaa uskottavamman?

Se, että tämä teoria perustuu tunnetun fysiikan jatkeeseen ja on ilmaistu matemaattisesti. (Tämä ei tarkoita sitä, että se välttämättä olisi oikein, ja siinä on keskeisiä selvittämättömiä kohtia.)

7. Teoria väittää tämän kaiken tapahtuvan ajassa. Ajassa jota ei ole olemassa. Näinkö asia on?

– Ei.

8. Alkuperäisessä jutussa puhutaan otsikkoa myöten teoriasta. Olisiko esimerkiksi hypoteesi parempi termi?

– Sanaa teoria käytetään erilaisilla tavoilla niin tutkijoiden kuin suuren yleisön parissa. Itse kutsuisin tätä ehdotusta fyysikkojen keskuudessa malliksi, tai suuren yleisön parissa tieteelliseksi spekulaatioksi. Kirjoitin taustoista tarkemmin blogissani, teksti ehkä selventää ehdotuksen asemaa tieteen kentällä.

Hurja teoria: Alkuräjähdys synnytti myös antimateriasta koostuvan antiuniversumin, jossa aika kulkee taaksepäin

9 kysymystä avaruuden vieraasta älystä, ihmislajin tulevaisuudesta ja maailmankaikkeudesta – Kansa kysyy ja professori Kari Enqvist vastaa

Tämän tuhannet suomalaiset halusivat tietää avaruudesta ja maailmankaikkeudesta – Esko Valtaoja ja Syksy Räsänen vastaavat suosituimpiin kysymyksiin

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne vahvistaa Facebook-sivulla olevansa poissa töistä helmikuun loppuun asti, kuten puolue on kertonut julkisuuteen aiemmin.

– Tuntuu erittäin hyvältä voida kertoa, että sairauden hoitojakso on taaksejäänyttä elämää. Olen kiitollinen ensiluokkaisesta hoidosta, jota Meilahdessa sain, Rinne kirjoittaa.

Rinne kertoo vointinsa olevan parempi.

– Hoitoa en siis enää tarvitse, mutta kuntoutus jatkuu vielä.

Suurimman oppositiopuolueen puheenjohtaja sairastui Espanjassa keuhkokuumeeseen. Suomeen palattua huomattiin sepelvaltimon tukos, jota hoidettiin pallolaajennuksella. Hän on yhä sairaalassa – mutta kuntoutuksessa.

– Espanjassa tehdyn puutteellisen diagnoosin vuoksi sairaalassaoloaika on pidentynyt ja sen vuoksi on täytynyt polkea kuntopyörää ja jumppailla.

Rinne kertoo seuranneensa ylpeänä, miten varapuheenjohtaja Sanna Marin ja muu puolue ovat toimineet politiikassa puheenjohtajan ollessa sairauslomalla.

Sairaalassa toipuessa Rinteellä on ollut aikaa suunnitella vaalikevättä ja töihinpaluuta.

– Se päivä lähestyy vauhdilla. Maaliskuun alussa nähdään, Rinne kirjoittaa.

Lue myös: Rinteen poissaolo voi hämärtää SDP:n äänen – Uhka vai mahdollisuus?

Sanna Marin tuuraa ensisijaisesti SDP:n puheenjohtajana – Antti Rinteen sairausloma kestää helmikuun loppuun asti

Etelämantereen länsiosasta, mannerjään alta, on löytynyt valtava jääluola. Luola paljastui Yhdysvaltain avaruushallinnon Nasan johtamassa tutkimuksessa.

Luola sijaitsee Thwaitesin jäätikössä, jonka tiedetään olevan yksi Etelämantereen epävakaimpia osia.

Nasan tiedotteen mukaan onkalo on lähes 300 metriä korkea ja se on laajuudeltaan kaksi kolmasosaa Manhattanin saaresta, joten onkalon pituus on selvästi yli kymmenen kilometriä.

Onkalosta on sulanut Nasan mukaan noin 14 miljardia tonnia jäätä.

Tutkijat ovat hämmästyneitä onkalon laajenemisnopeudesta, jota he kuvaavat "räjähdysmäiseksi".

Jäätutkijoilla on parhaillaan käynnissä Nasan johdolla toteutettava tutkimus, jossa selvitetään maailmanlaajuisen ilmaston lämpenemisen vaikutusta napa-alueisiin. Hankkeen nimi on Operation IceBridge.

Koska Etelämantereella on käytännössä mahdotonta tehdä havaintoja jään pinnalta, tutkimuksessa käytetään lentokoneista ja satelliiteista käsin kerättyä aineistoa. Uusilla tutkilla pystytään havaitsemaan myös jään sisässä tapahtuneita muutoksia.

Thwaitesin jäätikön sulaminen johtuu tutkijoiden mukaan siitä, että meressä kelluvan jään paino vaihtelee ja kohta, jossa jäätikkö lepää mantereen päällä vaihtelee jatkuvasti.

Tutkijat vertaavat ilmiötä karille juuttuneeseen laivaan. Se voidaan saada jälleen kellumaan, jos laivan painoa vähennetään lastia purkalla. Samalla tavalla jäätikkö nousee kellumaan, kun sen paino sulamisen takia pienenee.

Tämä ilmiö Thwaitesin jäätiköllä on voimakas. Kun jäätikkö nousee ja laskee, sen alle, jäätikön ja peruskallion väliin pääsee merivettä, joka sulattaa jäätä altapäin.

Tällä hetkellä Thwaitesin jäätikön sulamisen osuus globaalista merenpinnan noususta on nelisen prosenttia.

Tutkimus on julkaistu Science Advances -tiedelehdessä.

Kun Liisa heräsi yksin keskellä yötä, joku oli juuri tullut sisään takaovesta. 86-vuotias nainen nousi ja kohtasi kodissaan kaksi vierasta miestä. Tulijat sanoivat olevansa turvamiehiä, mutta he häipyivät mukanaan naisen lompakko.

Tämä olisi voinut olla mikä tahansa asuntomurto, ellei seuraavana päivänä Liisa olisi saanut omituista puhelua.

Puhelimen päässä oli poliisi, joka kertoi tutkivansa tapausta. Poliisiksi esittäytynyt mies kysyi Liisalta varastetun pankkikortin PIN-koodia. Sitten soittaja pani kaiuttimen päälle ja puhelimeen tuli joku, joka sanoi olevansa Liisan poika.

– Eivät nämä ole huijareita vaan poliiseja, tämä vakuutteli.

Nainen uskoi.

Myöhemmin hän sai tietää puhuneensa samojen miesten kanssa, jotka olivat tunkeutuneet hänen asuntoonsa edellisenä yönä.

Muutamaa kuukautta aikaisemmin miehet olivat aloittaneet rikollisen uransa tuottoisimman hankkeen.

Ensin tuli puhelu tuntemattomasta numerosta

Yleensä Marcon ja Allanin ei tarvinnut kohdata uhrejaan silmästä silmään. Rahat lähtivät kyllä helpommallakin.

Ensin tuntemattomasta numerosta soitti "poliisi". Oli kuulemma tapahtumassa rikos, jossa ulkomaalaiset huijarit olivat saaneet vastaajan tilin haltuunsa ja aikoivat tyhjentää sen.

Rikos voitaisiin kyllä estää, mutta "turvatoimia" varten uhrin piti antaa poliisille verkkopankkinsa tunnukset ja avainlukuja. Tosiasiassa rahat menivät valepoliisien hankkimalle bulvaanitilille.

Tällä yksinkertaisella käsikirjoituksella valepoliisit olivat päässeet käsiksi satoihin tuhansiin euroihin siinä vaiheessa, kun he keplottelivat puhelimessa Liisan pankkikortin tunnusluvun.

Uhrit olivat aina vanhoja ihmisiä. Heillä on säästöjä ja rajaton luotto poliisiin, järkeilivät rikolliset. Siksi rikos alkoi aina sopivien uhrien etsimisellä numerotiedustelusta. Valepoliisien suosikki oli Kyllikki: sen nimisiä uhreja oli 32.

Pelästyin tilannetta ja kerroin, että poliisi ei kysele puhelimessa pankkitunnuksia.

Marco oli ihmisten taivuttelussa erityisen lahjakas. Kun rikostutkijat myöhemmin kuuntelivat hänen soittamaansa puhelua, he panivat merkille, miten rauhallinen, määrätietoinen ja selkeä hän oli. Uhri oli hädissään.

– Pelästyin tilannetta ja kerroin, että poliisi ei kysele puhelimessa pankkitunnuksia. Soittaja uskotteli, että kyseessä olisi hätätapaus, yksi uhreista kertoi.

– Kerroin soittavani pankkiin, johon soittaja vastasi, että pankki oli ilmoittanut asiasta poliisille, jonka vuoksi hän soitti nyt minulle.

Toinen uhri kuvasi soittajaa "jollain tavalla lipeväksi", koska tämä oli niin taitava puhuja. Todennäköisesti hän kuvasi juuri Marcoa: vaikka rikoksia tekivät kaikki, joukon nuorimmaisen tehtävä oli yleensä ottaa ensimmäinen kontakti uhriin. Kaikki eivät siihen pystyneet, tunnusti valepoliisirinkiin loppuvaiheessa liittynyt Kalle.

– Menin lukkoon, jos vastapuoli alkoi kysellä jotain kysymyksiä. Yleensä löin puhelimen äkkiä kiinni, hän kertoi poliisin kuulusteluissa.

Useimmista yrityksistä ei tullut mitään. Mutta aina löytyi joku, joka kuunteli soittajaa. Kun puhelu loppui, vastaaja luuli pelastaneensa säästönsä. Todellisuudessa hän oli juuri menettänyt ne.

Näin valepoliisien ammattimainen verkosto toimi

Työn jälki oli ammattimaista, mutta Marco olikin harjoitellut lapsesta asti. Jo 15-vuotiaana hän oli aloittanut yli vuoden kestäneen rikostehtailun, jossa huijattiin kymmeniä vanhuksia.

Valepoliiseista ei vielä silloin puhunut kukaan, mutta juuri siitä oli kyse: nuorisokoplan jäsenet soittelivat kahdeksankymppisille uhreilleen ja nyhtivät heiltä pankkikorttien tunnuksia.

Kun Marco kumppaneineen aloitti Suomen suurimmaksi kasvaneen valepoliisihuijausten sarjan, hän oli ehtinyt hioa liikeideaansa pitkälle. Päätekijöiden salaamiseksi rinkiin oli värvätty tavalla tai toisella jopa nelisenkymmentä ihmistä.

Moni saattoi laskeskella pääsevänsä ehdollisella vankeudella. Se ei ole noissa piireissä mitään. Petteri Pyykönen

Poliisin mukaan kyse oli romanien pyörittämästä järjestäytyneestä rikollisuudesta, jossa samasta suvusta oli mukana useita tekijöitä. Verkoston tärkeimmät tehtävät annettiin yleensä romaneille, mutta avustajiksi kelpasi muitakin.

"Tutkinnanjohtajalla" oli tärkeä rooli. Kun valepoliisi jututti uhria, toinen kuunteli vieressä, kirjautui uhrin verkkopankkiin ja ohjeisti bulvaaneja. Jos tarvittiin vakuuttelua, vieruskaveri otti puhelimen ja esiintyi valepoliisin esimiehenä, pankkivirkailijana tai välillä jopa uhrin sukulaisena.

Rahojen siirtämistä varten tekijät olivat hankkineet jo etukäteen pankkitilejä. Niiden omistajat eli bulvaanit olivat valepoliisien tuttuja tai tutun tuttuja, jotka olivat valmiina antamaan tilinsä rikolliseen käyttöön pientä provikkaa vastaan.

– Sanoin, että siitä tulee syyte, mutta hän oli rahaa vailla, valepoliisi Kalle kuvasi keskusteluaan yhden bulvaanin kanssa.

Bulvaanit olivat niitä, jotka jäivät ensimmäisenä kiinni. Silloin he olivat kuitenkin jo antaneet rahat seuraavalle toimijalle ketjussa.

– Moni saattoi laskeskella pääsevänsä ehdollisella vankeudella. Se ei ole noissa piireissä yhtään mitään, kihlakunnansyyttäjä Petteri Pyykönen sanoo.

Seuraavana olivat yleensä tilinhankkijat, joiden tehtävänä oli värvätä bulvaaneja. Näin ketjun viimeiset lenkit eivät välttämättä edes tienneet, kenelle uhrin rahat lopulta menivät.

Emme halunneet näyttäytyä kioskeilla ja niiden kamerakuvissa. "Marco"

Tilinhankkijoiden ja valepoliisien välillä saattoi toimia vielä rahamuuleja, joiden tehtävänä oli kuljettaa rahat pyramidin huipulle.

– Paketin sisältöä ei kerrottu, mutta olihan se selvää, että siinä on rahaa, sanoi yksi muuleista poliisille myöhemmin.

"Vastenmielinen ilmiö"

Rikossarjan ensimmäiset huijaukset oli tehty jo huhti–toukokuussa 2017. Silti poliisilla ei ollut vielä saman vuoden syksyllä käsitystä siitä, kuinka laajasta kuviosta todella oli kyse. Tapauksia pulpahteli milloin minkäkin poliisilaitoksen alueella. Junnaava tutkinta turhautti poliiseja, jotka tunsivat epäillyt.

– Sen voi kuvitella, miltä tuntui, sanoo tutkintaa johtanut rikoskomisario Kauko Kuismin Itä-Suomen poliisista nyt.

– Ilmiönä tämä oli vastenmielinen ja vanhusten menettämän omaisuuden arvo iso. Kun ei ollut vielä keinoja pureutua päätekijöihin, totta kai se liikutti.

Marraskuun lopussa hajanaiset tutkinnat kerättiin yhteen Itä-Suomen poliisilaitokselle ja valepoliisien perään määrättiin kaksi tutkinnanjohtajaa ja useita muita tutkijoita.

Poliisin mielestä soittaja oli varmasti Marco: hänet paljasti tapa, jolla hän äänsi s- ja r-kirjaimet.

Ratkaisevaa näyttöä kerättiin televalvonnalla. Oikea poliisi soittaa aina 029-alkuisesta numerosta, mutta valepoliisit pyrkivät salaamaan jälkensä käyttämään tuntemattomia numeroita ja anonyymejä prepaid-liittymiä. Puhelinten sijainti voitiin kuitenkin selvittää teletiedoista, jos uhrit antoivat rikostutkijoille luvan.

Televalvonta on telekuuntelua lievempi pakkokeino, joka on poliisille kullanarvoinen tällaisten rikosten selvittelyssä. Siinä poliisi ei saa kuunnella puheluita, mutta voi käräjäoikeuden päätöksellä hankkia tietoonsa tunnistetietoja, kuten puhelinnumeroita.

Vaikka Marco ja kumppanit vaihtoivat jatkuvasti olinpaikkaa ja puhelimia, televalvontatiedot paljastivat koko ajan, missä he liikkuivat.

Ensimmäinen varma jälki Marcon osuudesta oli jäänyt jo huhtikuussa, kun yksi uhri oli tallentanut huijauspuhelun. Tallenteen kuunnelleen poliisin mielestä soittaja oli varmasti Marco: hänet paljasti tapa, jolla hän äänsi s- ja r-kirjaimet.

Eivät nämä ole huijareita vaan poliiseja.

Miksi valepoliiseja ei otettu kiinni aiemmin?

Se ei ole aina helppoa, sanoo rikosoikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta. Rikollinen toiminta on estettävä, mutta toisaalta poliisin on kerättävä riittävästi näyttöä epäillyistä.

– Muistan omalta syyttäjänuraltanikin tapauksen, jossa rikollisten annettiin jatkaa, jotta saatiin riittävä näyttö. Silloinkin käytiin kovaa keskustelua siitä, missä vaiheessa on iskettävä, ettei mahdollistettaisi puuttumattomuudella uusia rikoksia.

Marraskuussa 2017 poliisi lopulta iski.

"Kaikki varallisuuteni oli mennyt"

Ensin poliisi otti kiinni joukon bulvaaneja, jotka olivat auttaneet valepoliisia piilottelemaan yhdessä huijauksessa vietyjä rahoja. Pari viikkoa sen jälkeen otettiin kiinni myös Marco ja kahta päivää myöhemmin Allan.

Siinä vaiheessa Marco oli istumassa toista tuomiota Naarajärven avovankilassa. Linnassa mies oli vaihtanut tietoja hyvistä bulvaaneista. Hän onnistui tekemään vankilan puhelimella jopa huijauksen, kun sai hyväuskoisen ostajan maksamaan 4 000 euron ennakkomaksun olemattomasta traktorista.

Kun peli puhallettiin poikki, valepoliisikopla oli huijannut ihmisiltä pitkälle yli 300 000 euroa. Pankki ja poliisi olivat saaneet pelastettua suuren osan huijatuista rahoista ennen kuin ne siirtyivät bulvaaneille, mutta aina he eivät ehtineet ajoissa.

– Kaikki varallisuuteni oli mennyt, suri yksi uhreista.

Kun poliisi otti Marcon kiinni epäiltynä valepoliisikokonaisuudesta, hän kertoi rikostoverinsa Allanin kanssa avoimesti huijauksista.

– Ostimme Allanin kanssa tori.fistä puhelimia ja laitoimme tuntemattomia ihmisiä hankkimaan R-kioskilta puhelinkortteja. Tekosyynä oli, että meillä on porttikielto. Emme halunneet näyttäytyä kioskeilla ja niiden kamerakuvissa.

Sitten tapahtui jotakin, joka näyttää jälkikäteen oudolta. Epäillyt päästettiin tutkintavankeudesta vapaalle matkustuskieltoon odottamaan tuomioitaan.

"Vähän niin kuin jouluksi kotiin"

Rikoksesta epäilty voidaan määrätä matkustuskieltoon, jos vangitsemiseen ei ole pakottavaa tarvetta. Valepoliisien avustajat vaativat joko päämiesten vapauttamista tai matkustuskieltoa. Poliisi ja syyttäjä suostuivat jälkimmäiseen.

– Heidät päästettiin vähän niin kuin jouluksi kotiin, kihlakunnansyyttäjä Petteri Pyykönen kertoo.

Marcolla oli takanaan rankka putki ehdottomia vankeusrangaistuksia samankaltaisista rikoksista. Kun tämä juttu kirjoitetaan, niitä on 26. Valepoliisivyyhdin neljällä päätekijällä ehdottomia rangaistuksia on yhteensä 75. Silti heille annettiin mahdollisuus lopettaa rikokset ja odottaa tuomiotaan.

– Odotettiin, että valepoliisi-ilmiö olisi laantunut, tutkinnanjohtaja Kauko Kuismin Itä-Suomen poliisista perustelee.

Ratkaisulla haluttiin myös aikaa. Itä-Suomen poliisi tutki valepoliisihuijauksia harvinaisen isolla miehityksellä. Epäiltyjen vapauttaminen antoi aikaa tehdä tutkinta rauhassa loppuun.

Rahat tuli, mutta minulla meni niin lujaa, että en muista summaa. "Kalle"

Poliisi ei myöskään vielä tiennyt, kuinka monta valepoliisihuijausta epäillyt olivat tehneet. Moneen tapaukseen päästiin käsiksi vasta jälkeenpäin.

Nyt poliisi ja syyttäjät sanovat, että Marcon ja Allanin vapauttaminen oli virhe. Sillä joulun jälkeen kaksikko tekaisi kolme nopeaa traktoripetosta ja häipyi rahoineen Ruotsiin. Siellä he aloittivat uusien valepoliisipuheluiden soittamisen.

Makeaa elämää petettyjen rahoilla

Tukholmassa karkulaisiin liittyi Kalle, jonka piti alun perin vain tehdä yksi bulvaanikeikka veloistaan selviämiseksi. Hänestä tuli yksi jutun päätekijöistä.

Kolmikko vietti makeaa elämää petettyjen eläkeläisten rahoilla. Valepoliisit pyörittivät konttoria kiinalaisen ravintolan pöydästä käsin ja rahankuljettajille maksettiin taksi Torniosta Tukholmaan.

Miehet huijasivat vielä isoja summia, mutta kun viranomaiset yrittivät myöhemmin periä rikoksella saatuja varoja, mitään ei saatu. Kaikki meni elämiseen, miehet sanoivat.

– Rahat tuli, mutta minulla meni niin lujaa, että en muista summaa, kertoi Kalle poliisille.

Keskusrikospoliisi antoi valepoliiseista eurooppalaisen tutkintamääräyksen ja pohjoismaisen pidätysmääräyksen. Taas kerran poliisi rakensi palapeliä huijareiden kännyköitä seuraamalla.

Rikolliset olivat kuitenkin saaneet poliisikuulusteluista arvokasta tietoa siitä, miksi he jäivät edellisellä kerralla kiinni. Tukholmassa he välttelivät omien puhelinten käyttöä ja valikoivat apulaisensa entistä tarkemmin.

Silti Marco pelkäsi kiinni jäämistä. Hän pelkäsi, että poliisi löytää hänet asunnostaan Tukholmasta. Hän pelkäsi, että poliisi seurasi hänen Suomen ja Ruotsin välillä matkustanutta vaimoaan.

"Mutta aamulla tuli soitto pankista"

– Älä kerro tästä kenellekään viikkoon, sanoi poliisi puhelun lopuksi.

Noista sanoista 80-vuotias veteraaniurheilija Väinö arvasi jonkin olevan vialla. Valepoliisi oli soittanut hänelle myöhään torstai-iltana ja saanut miehen pankkitunnukset urkittua.

Outo lopetus oli kuitenkin herättänyt Väinön ja hänen vaimonsa epäilyt. Pariskunta kiirehti kuolettamaan pankkikorttinsa ja turvaamaan pankkitilinsä. He kävivät nukkumaan siinä uskossa, että rahat olivat turvassa.

– Mutta aamulla tuli soitto pankista, Väinö kertoo.

Pankkivirkailija kysyi, oliko mies kenties tehnyt jonkin ison hankinnan. Hänen tililtään oli hävinnyt 78 000 euroa.

Väinö oli valepoliisien toiseksi viimeinen uhri. Viisi päivää tapauksen jälkeen Ruotsin poliisin ryhmä oli vastassa alaovella, kun Marco ja Kalle olivat palaamassa pilvenpiirtäjän ylimmässä kerroksessa olleeseen tukikohtaansa.

Kaksi päivää sen jälkeen jäi kiinni myös Allan, joka yritti palata Suomeen laivalla. Kalle laskettiin vielä vapaalle ja hän jatkoi rikosten yrittämistä, mutta yksin siitä ei tullut mitään. Kun hän huhtikuussa palasi Suomeen, myös hänet otettiin kiinni.

Suomen siihen asti suurin valepoliisihuijausten sarja oli loppu. Mutta tapauksen mittakaava selvisi vasta myöhemmin.

Rahat tulivat takaisin, luottamus ei

Kun kihlakunnansyyttäjä Petteri Pyykönen nosti syytteet Marcolle, Allanille, Kallelle ja neljännelle muulle valepoliisille, hän laski miesten vieneen petoksilla yli 800 000 euroa.

Uhrit saivat suurimman osan rahoistaan takaisin, mutta moni menetti muutakin. Yksi uhreista, iäkäs nainen kieltäytyi antamasta haastattelua tätä juttua varten, koska ei voi enää luottaa keneenkään tuntemattomaan.

Naista hävetti. Kun on tehnyt pitkän työuran vastuullisessa tehtävässä, ei kuvittelisi lankeavansa huijaukseen. Soittaja oli kuitenkin vakuuttava ja asialla oli kova kiire.

Jälkeenpäin uhri ei ole uskaltanut kertoa tapahtumasta kuin yhdelle läheiselleen.

Ihmisiä on huijattu aina. On kuitenkin tapahtunut monta asiaa, joiden vuoksi valepoliisi-ilmiö pääsi räjähtämään käsiin juuri nyt.

Kun verkkopankit ovat parempia ja nopeampia, se auttaa myös rikollisia. Tilisiirto pankista toiseen onnistuu hetkessä, kun se ennen vei päiviä. Rikolliset suosivat bulvaaneilla erityisesti Osuuspankin tilejä, koska niille pystyi siirtämään muita pankkeja suurempia summia kerralla.

Heikko lenkki on ihminen, muistuttaa tapausta tutkinut rikoskomisario Kauko Kuismin. Valepoliisit olisivat epäonnistuneet, jos uhrit olisivat luottaneet enemmän pankin turvajärjestelmiin kuin poliisia puhelimessa esittävään soittajaan.

Ensin huijauksia tehtiin päivisin. Sitten rikolliset huomasivat, että ne onnistuvat iltaisin paremmin. Teemu Ylhäisi, OP-ryhmä

Huijatut ovat olleet lähes poikkeuksetta vanhuksia, usein vielä yksin asuvia. Yhden Ylen haastatteleman uhrin mielestä vanhukset on ajettu liian hätäisesti verkkopankkien asiakkaiksi heikentämällä palveluita konttoreissa.

– Siinäkin oli niin kiire. Ei ole vaikeaa, sanottiin, ei ole vaikeaa. Tätä ei pidä hävetä: pitäisi puhua enemmän siitä, että vanhukset on pakotettu verkkopankkiin, hän kertoi.

Kritiikissä on totuuden siemen, myöntää OP-ryhmän turvallisuusjohtaja Teemu Ylhäisi. Hän sanoo, että kaikki asiakkaat eivät ole oppineet uusien palveluiden käyttöön samassa tahdissa.

– Meidän pitää auttaa asiakkaita ymmärtämään, miten palveluita pitää käyttää ja milloin hälytyskellojen pitäisi soida.

Pankki juoksee jatkuvasti kilpaa verkkohuijareiden kanssa. OP on lisännyt henkilökuntaa huijausten torjuntaan ja varmistanut, että toimintakyky on riittävä myös iltaisin ja viikonloppuisin.

– Ensin huijauksia tehtiin päivisin. Sitten rikolliset huomasivat, että ne onnistuvat iltaisin paremmin. Siihen me reagoitiin nopeasti, Ylhäisi kertoo.

Kymmenestä minuutista kiinni

Tammikuussa 2019 Marco, Allan, Kalle ja neljäs valepoliisi tuomittiin vuosien ehdottomiin vankeusrangaistuksiin Pohjois-Savon käräjäoikeudessa. Samassa oikeudenkäynnissä annettiin sakkoja tai vankeutta myös 33 muulle, joiden todettiin auttaneen valepoliisia muun muassa rahanpesussa.

Marco tuomittiin yhteensä 63 valepoliisihuijauksesta ja muista rikoksista yhteensä kolmen ja puolen vuoden vankeuteen. Allanin rikoksista löytyi vieläkin enemmän näyttöä: hänet tuomittiin neljän vuoden vankeuteen.

Tuomio ei ole vielä lainvoimainen. Asiantuntijat pitävät lähes varmana, että se menee vähintään hovioikeuteen ja mahdollisesti myös korkeimpaan oikeuteen.

Kysymys on näytöstä. Poliisi, syyttäjä ja puolustusasianajajat laskivat käyneensä läpi jopa 4 400 sivua esitutkinta-aineistoa. Vaikka tekijät tunnustivat suuren osan rikoksista, oli työlästä osoittaa, kuka valepoliiseista oli tehnyt minkäkin huijauksen, kun tallenteita puheluista ei ollut.

Sen voi kuvitella, miltä tuntui. Kauko Kuismin, Itä-Suomen poliisi

Oikeudenkäynnin aluksi päätekijät peruivat esitutkinnassa tekemiään tunnustuksia. Varsinkaan Allanin tunnustus ei pitänyt, puolustus väitti. Asianajajan mukaan Allania oli pidetty ennen kuulusteluita eristyssellissä ja hän oli myös ollut nälkälakossa.

Vasta oikeudenkäynnistä selvisi kaikille, miten laajasta ja monimutkaisesta rikoksesta oli kyse. Syytekohtia oli 320. Jopa Marcon asianajaja myönsi, että poliisi oli tehnyt lopulta hyvää työtä vyyhtiä selvittäessään.

Valepoliisien huijaama 80-vuotias Väinö on tyytyväinen, että rikolliset ovat saaneet tuomionsa. Hänen säästönsä saatiin lopulta suureksi osaksi pelastettua – mutta tiukille se meni.

– Tili saatiin suljettua. Kymmenen minuuttia sen jälkeen rikolliset olivat yrittäneet siirtää rahat muualle. Siitä saatiin 71 000 euroa takaisin.

Väinön onni oli, että hän ei lamaantunut, vaan kykeni toimimaan nopeasti huijauksen paljastuttua. Hänellä on vielä saamatta runsaat 6 000 euroa.

– Minulla on kaksi pojanpoikaa, jotka pelaavat jääkiekkoa. Jos ne rahat joskus tulevat, ne menevät poikien hyväksi.

Jutussa mainittujen valepoliisien sekä heidän uhriensa nimet on muutettu. Jutun lähteinä on käytetty etupäässä poliisin esitutkintamateriaaleja, syyttäjän haastehakemuksia ja käräjäoikeuden ratkaisua. Nimettyjen lähteiden lisäksi juttua varten on haastateltu “Marcon” ja “Allanin” asianajajia, poliisitarkastaja Jyrki Ahoa Poliisihallituksesta sekä kihlakunnansyyttäjä Silvia Autiota Itä-Suomen syyttäjänvirastosta.

Asuntomarkkinoilla on käynnissä käänne, joka lupaa hyvää asunnonostajalle. Sen sijaan myyjän asema voi olla jatkossa entistä tukalampi.

Pitkän rakennusbuumin jälkihöyryissä pääkaupunkiseudulle valmistuu tällä hetkellä ennätysmäärin uusia asuntoja. Vuonna 2019 koko maassa valmistuu noin 10 000 asuntoa enemmän kuin viime vuonna – enemmän kuin vuosikymmeniin.

Suomen Vuokranantajien toiminnanjohtaja Mia Koro-Kanervan mukaan Suomesta löytyy jo alueita, joilla uusista asunnoista on ylitarjontaa.

Tilanne heiluttaa myös vanhojen asuntojen kauppaa. Niiden kauppa hidastui viime vuonna selvästi, Tilastokeskus kertoi torstaina.

Sijoittajien usko asuntojen hintojen ja vuokrien jatkuvaan kasvuun on alkanut horjua. Pääkaupunkiseudulla vuokrattavaksi kelpaavista asunnoista kilpaillaan yhä, mutta esimerkiksi Rovaniemellä ja Lahdessa veto on hiipunut.

Mitä asunnon myyjän tai ostajan kannattaa ottaa huomioon? Markkinoilla on ainakin tilaa, kun ammattisijoittajat hakevat voittoja muualta. Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan uudestakin asunnosta kannattaa nyt tinkiä tosissaan.

Asuntokaupan tilaa ruotivat tässä artikkelissa Koro-Kanervan lisäksi Kiinteistönvälitysalan keskusliiton toimitusjohtaja Maria-Elena Cowell, Nordean pääekonomisti Aki Kangasharju ja Vantaan kaupungin vuokra-asuntoyhtiön VAV:in toimitusjohtaja Teija Ojankoski.

Syötä kuitenkin ensin hakukoneeseen oma postinumeroalueesi, jotta näet vanhojen kerros-, rivi- ja omakotiasuntojen hintojen muutoksen.

"Uudestakin kannattaa nyt tinkiä"

Tilastokeskuksen torstaina julkaisemien tietojen mukaan pääkaupunkiseudulla tehtiin viime vuonna vähemmän vanhojen asunto-osakkeiden kauppoja kuin kertaakaan vuoden 2014 jälkeen.

Muualla Suomessa tehtiin koko vuosikymmenen pohjanoteeraus.

Kiinteistönvälitysalan Maria-Elena Cowellin mukaan myyjien on syytä ottaa nyt huomioon se, että markkinoilla on kilpailua.

– Ostajan taas tulee olla hyvin tarkkana siinä, mitä on ostamassa. Asunnon ja taloyhtiön kunto, velan määrä – ostajan pitää ymmärtää aika moninaisia asioita, Cowell sanoo.

Samaa mieltä on Nordean Aki Kangasharju. Uusia asuntoja valmistuu niin paljon, että se vaikuttaa väistämättä kaupantekoon.

– Ostajalla on mistä valita. Varsinkin huonommilla paikoilla sijaitsevien uusien asuntojen myyntiajat saattavat pidentyä ja hinnat laskea, hän sanoo.

Kangasharjun mukaan tässä tilanteessa myös uusien asuntojen ostajien kannattaa ehdottomasti tinkiä pyyntihinnoista.

Lahdessa ja Seinäjoella "liikatarjontaa"

Asuntomarkkinat ovat sirpaloituneet kasvukeskuksiin ja muuhun Suomeen. Kehitys voimistuu alkaneena vuonna.

Toisaalta kasvukeskuksissakin saatetaan innostua rakentamaan liiankin kanssa. Silloin vuokra-asuntoja haalivat ammattisijoittajat käyvät varovaisiksi.

Vuokranantajien Koro-Kanervan mukaan ostajan ja myyjän kannattaakin selvittää tarkkaan oman alueensa erityispiirteet.

– Lahden ja Seinäjoen kaltaisissa kaupungeissa voidaan jo sanoa, että asunnoissa on vuokranantajan näkökulmasta liikatarjontaa. Vaikka vuokralaiselle se on tietysti hyvä asia, Koro-Kanerva sanoo.

– Sitten on Helsingin ja Tampereen kaltaisia kaupunkeja, joissa markkina toimii paremmin.

Hinnat pakottavat vuokralle

Jos asuntojen kysyntä hiipuu, se saattaa tuoda helpotusta myös vuokriin.

Tai sitten ei.

Ylen haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että vuokra-asuntojen kysyntä jatkaa kasvuaan. Kasvukeskuksissa hinnat ovat jo karanneet niin korkeiksi, että asunnon ostaminen on monelle mahdotonta.

VAV:in Teija Ojankosken mukaan vuokra-asuntojen hakijoiden määrät ovat ennätystasolla.

– Moni sellainen palkansaajaryhmä, joka vielä aikaisemmin pääsi omistusasumiseen kiinni, on tippunut pois. He eivät pysty säästämään vaadittuja omarahoitusosuuksia ja tulevat siksi vuokra-asuntomarkkinoille.

Ojankosken mukaan myös Kela ohjaa tukiasiakkaita hakemaan vuokra-asuntoa, jos omistusasunnon menot ylittävät kuntakohtaiset raja-arvot.

Vuokria ajaa ylös kysynnän kasvun lisäksi korjaustarve. Monet vuokra-asuntokiinteistöt ovat remontin tarpeessa, ja etenkin isot vuokranantajat siirtävät korjauskuluja vuokriin.

– Pääkaupunkiseudulla vuokrien nousukehitys jatkuu, Teija Ojankoski summaa.

Satakunnassa valtatie 2:lla Nakkilan ja Harjavallan välillä on sattunut kuolemaan johtanut liikenneonnettomuus.

Onnettomuus sattui kello 12.30, kun pakettiauto ja henkilöauto törmäsivät toisiinsa nokkakolarissa suoralla tieosuudella. Henkilöauton kuljettaja kuoli, ja yksi pakettiauton kyydissä olleista loukkaantui vakavasti.

Onnettomuus haittaa liikennettä alkuiltapäivästä. Käytössä oli vain toinen ajokaista.

Pelastuslaitoksella ei ole tietoa onnettomuuden syystä. Tie onnettomuuspaikalla oli luminen ja liukas.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK on huolissaan ilmiöistä, missä työtä tehdään työsuhteen kaltaisessa asemassa ilman työsopimusta.

Esimerkkinä tällaisesta on muun muassa monet alustatalouden työt, kuten ruokalähettipalvelut, mutta ongelma on tuttu myös muualla.

Yle kertoi tänään rekkakuski Pasista, jolle ei kertynyt työsuhteesta eläkettä, koska työnantaja oli pitänyt häntä yrittäjänä. Pasi itse luuli olleensa työsuhteessa kuljetusyritykseen.

– Isoin ongelma tässä on tietysti se, että nämä työntekijät jäävät vaille kaikkea työsuhteen mukanaan tuomaa turvaa. Ei ole turvattua toimeentuloa, ei työterveyshuoltoa eikä myöskään ansiosidonnaista sosiaaliturvaa, kuvailee lakimies Paula Ilveskivi SAK:sta.

Järjestö vaatii työsopimuksen käsitteen täsmentämistä niin, ettei työsopimusten naamiointi erilaisiksi toimeksiantosopimuksiksi olisi mahdollista.

Aiheesta keskustellaan illan A-studiossa kello 21 alkaen.

“Ilmiö on lähtenyt käsistä”

Ongelmallisia toimialoja Ilveskiven mukaan ovat esimerkiksi monet alustapalvelut, kuten ruokalähettipalvelut, taksipalvelut ja siivousyritykset.

Mukana on myös perinteisempiä aloja, kuten lehdenjakajia sekä kielenkääntäjiä.

– Kyllä tämä on lähtenyt aikalailla käsistä tämä juttu, Ilveskivi päivittelee.

Tilastokeskus: “Aika marginaalinen ilmiö”

Epätyypillisen työn tekeminen on lisääntynyt viime vuosikymmenillä, mutta näennäisyrittäjyydestä ilmiönä on vaikeaa saada tietoa.

– Käsitykseni on, että tällainen palkkatyön siirtäminen yrittäjätyöksi on aika marginaalinen ilmiö Suomessa. Se on muualla yleisempää, kertoo Anna Pärnänen Tilastokeskuksesta.

Tilastollisesti ryhmä luokitellaan itsensätyöllistäjiksi, joiden määrä on kasvanut hitaasti ainakin parin vuosikymmenen ajan.

Vuoden 2017 lopulla heitä oli vajaat 180 000, selviää Tilastokeskuksen tutkimuksesta.

Suurin osa itsensätyöllistäjistä on yrittäjiä omasta halustaan. Noin joka neljäs on päätynyt työllistämään itsensä yrittäjänä olosuhteiden pakosta.

– Yrittäjyys voi silti olla henkilön kannalta ihan hyväkin ratkaisu, Pärnänen muistuttaa.

– Näennäisyrittäjyyttä on vaikeaa mitata, koska siinä on monia elementtejä. Olennaista on se millainen on itsensätyöllistäjän neuvotteluasema, kun toimeksiannon hinnasta ja ehdoista sovitaan.

Vähintään neljänneksen tuloistaan tienasi eri alustoilta viime vuonna 0,3 prosenttia suomalaisista.

Itsensätyöllistäjien ensimmäinen lakko uhkaa

Tässä kuussa saatetaan nähdä myös ensimmäinen itsensätyöllistäjien lakko.

Perjantaina Suomen Journalistiliitto ja Akavan Erityisalat ilmoittivat käännösyrityksille ja valtakunnansovittelijalle pääasiassa itsensätyöllistäjinä työskentelevien av-kääntäjien lakkouhasta.

– Kyse on myös laajemmin toimeksiantajistaan riippuvaisten itsensätyöllistäjien eli niin sanottujen näennäisyrittäjien oikeudesta työehtosopimustoimintaan, sanoo edunvalvontayksikön päällikkö Helena Lamponen Akavan Erityisaloista.

A-studiossa tänään: Siirtyykö yrittäjäriski työntekijöille? Studiossa SAK:n lakimies Paula Ilveskivi sekä työmarkkinajohtaja Janne Makkula Suomen Yrittäjistä. Juontajana Sakari Sirkkanen. Katso suorana kello 21.03 alkaen. #yleastudio

LUE LISÄÄ

10-tuntisia päiviä 2500 euron bruttopalkalla – rekkakuski ajaa usein ilman lisiä ja ylityökorvauksia

Tuore vakuutusmuutos tekee itsensä työllistäjästä väliinputoajan: "Freelancer ei ole oikea yrittäjä"

Valtiovarainministeriöstä (VM) saatiin aamulla tyly arvio siitä, mitä seuraavan hallituksen pitäisi maan taloudelle tehdä.

Ministeriön raportin mukaan kestävyysvajetta pitäisi ensihätään nujertaa kahden miljardin sopeutuksilla jo ensi hallituskaudella. Virkamiesraportti ei ota kantaa siihen mitä tarkalleen ottaen pitäisi tehdä, jotta tavoite täyttyisi, joten kysyimme asiaa yhdeksältä eduskuntapuolueelta.

Pyysimme puolueiden edustajia kertomaan, yhtyvätkö he arvioon kahden miljardin sopeutustarpeesta.

Lisäksi kysyimme, mitä mahdolliset menoleikkaukset ensisijassa olisivat ja mitä veroja ennen muuta tulisi kiristää.

Tässä tiivistelmät puolueiden vastauksista.

SDP:n puheenjohtajan sijainen Sanna Marin

Sanna Marin ei ota kantaa kahden miljardin sopeutustarpeeseen.

Hän puhuu mieluummin työllisyyttä pitkällä aikavälillä parantavista uudistuksista, koska ne ovat hänen mukaansa myös VM:n virkamiesraportin "iso kuva". Tarvitaan perhevapaauudistus, oppivelvollisuuden laajentaminen, varhaiskasvatusuudistus, työllisyyttä tukeva sosiaaliturvauudistus, aktiivisempaa työllisyyspolitiikkaa ja työllisyyttä vahvistava verouudistus.

SDP:n mielestä yritystukia voidaan leikata. Pienituloisiin ei sen sijaan pidä kohdistaa uusia leikkauksia.

Veropohjaa on SDP:n mukaan tiivistettävä, mikä tarkoittaisi esimerkiksi lähdeveroa institutionaalisille sijoittajille. Valtion tuloja on lisättävä lisäksi verosuunnitteluun ja harmaaseen talouteen puuttumalla.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo

Kokoomuksen Petteri Orpo sanoo yhtyvänsä valtiovarainministeriön raporttiin "kokonaisuutena".

Kasvuvuosien jälkeen on edessä uusi velkaantuminen, ellei tiukka talouspolitiikka jatku. Myös Orpo painottaa rakenteellisia uudistuksia, joilla nostetaan työllisyyttä. Hänen mukaansa leikkaukset ja veronkorotukset voidaan välttää, jos "rohkeilla uudistuksilla" saavutetaan korkeampi, 75 prosentin työllisyysaste.

Jos leikkauksiin on mentävä, Orpo lähtisi etsimään niitä ennen muuta yritystuista. Hän korostaa, että mitään jakovaraa ei valtiontaloudessa ole, ei vaikka työllisyys olisi korkeampi. Varoja voidaan kohdentaa uudelleen esimerkiksi koulutukseen, mutta tarvittavat varat on otettava muista menoista.

Kokoomus jatkaisi työn verotuksen maltillista keventämistä ja siirtäisi verotuksen painopistettä ympäristöveroihin ja haittaveroihin.

Keskustan varapuheenjohtaja Antti Kaikkonen

Keskustan Antti Kaikkonen ei suoraan yhdy valtiovarainministeriön näkemykseen kahden miljardin sopeutustarpeesta.

Hän katsoo valtiovarainministeriön arvioivan työllisyyden kehittymistä liian pessimistisesti. Tulevan hallituksen on jatkettava nykyistä hyvää työllisyyspolitiikkaa, jolloin sillä on Kaikkosen mukaan mahdollisuus myös panostaa jonkun verran lisää perusturvaan ja esimerkiksi koulutukseen. Valtiontalouden tiukan yleislinjan on kuitenkin jatkuttava.

Kaikkosen mukaan mitään leikkauslistoja ei tarvita, jos työllisyysaste nousee 75:een tulevalla vaalikaudella.

Jos verotukseen tehdään muutoksia, sen painopistettä on siirrettävä työn ja pk-yritysten verotuksesta haittaveroihin

Vihreiden puheenjohtaja Pekka Haavisto

Vihreiden Pekka Haavisto ei halua ottaa selvää kantaa näkemykseen kahden miljardin sopeutustarpeesta, vaan korostaa rakenteellisia uudistuksia.

Hyvässä taloussuhdanteessa on tärkeää varautua huonompiin aikoihin, mutta leikkauslistoille ei ole nykytilanteessa tarvetta. Työllisyysasteen nostaminen, sote-säästöjen toteutumisen varmistaminen ja "turhien verotukien" karsiminen ovat raportin oleellisinta antia ja Haaviston mukaan myös vihreille tärkeitä.

Vihreät ovat valmiit leikkaamaan "ympäristölle haitallisia ja valtiontaloudelle kalliita" yritystukia.

Vihreät ei kiristäisi tuloveroja ja pitäisi veroasteen nykyisellään. Ympäristölle haitallisia kulutusveroja voidaan kiristää.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson

Li Andersson sanoo, että julkisen talouden mahdollinen sopeutustarve riippuu siitä, miten talous ja työllisyys kehittyvät.

Jos noususuhdanne jatkuu ja työllisyys paranee, on perusteita kireämmälle finanssipolitiikalle. Julkista taloutta pitäisi vahvistaa verotuksella.

Leikkauspolitiikkaa ei kuitenkaan pidä jatkaa, Andersson sanoo. Hänen mukaansa suomalainen tasa-arvo ja koulutusjärjestelmä eivät kestä uusia leikkauksia. Jos jostain on leikattava, niin ympäristölle haitallisista yritystuista.

Vasemmistoliitto kiristäisi omistamisen verotusta, esimerkiksi listaamattomien yhtiöiden osinkojen veroa.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho

Jussi Halla-aho jakaa valtiovarainministeriön näkemyksen julkisen talouden suurista haasteita.

Hän toteaa kuitenkin kahden miljardin sopeutustarpeesta, että "tarkoista euromääristä voidaan keskustella". Avain ongelmien ratkaisuun on yritysten toimintaedellytysten parantaminen niin, että työllisyys paranee ja tulonsiirtojen tarve vähentyy.

Halla-aho säästäisi ennen kaikkea maahanmuuton kokonaiskustannuksista, jota perussuomalaisten laskelmien mukaan ovat "miljardiluokkaa". Myös tuulivoiman tuet voitaisiin poistaa, Halla-aho toteaa esimerkkinä tehokkaista säästöistä.

Verotusta ei Halla-ahon mukaan pidä kiristää, vaan keskituloisten verotusta on kevennettävä.

Kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah

Sari Essayah katsoo, että valtiovarainministeriön arvio sopeutustarpeesta "pitää varmasti paikkansa".

Hänen mukaansa leikkaukset tai veronkorotukset eivät kuitenkaan ole ensisijainen keino tilanteen korjaamiseksi, vaan työllisyyttä on ennen kaikkea nostettava. Tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, onnistunut sote-ratkaisu ja lisää joustavuutta työmarkkinoille.

Kristillisdemokraatit katsoisivat kriittisesti kaikkia menoja ja etsisivät tehokkuutta eri hallinnonaloilta. Asumistuen kokonaisuus pitäisi "arvioida uudelleen".

Kristillisdemokraatit eivät nostaisi kokonaisveroastetta, mutta painottaisivat nykyistä enemmän haittaverotusta, kuten sokeri, tupakka- ja alkoholiveroja. Ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus tulisi puolittaa ja työnantajajärjestöjen jäsenmaksun verovähennysoikeus lopettaa kokonaan.

RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson

RKP:n Anna-Maja Henrikssonin mielestä kahden miljardin sopeutustarve on suuruusluokaltaan "jotakuinkin oikea", mutta virkamiesraportti on otettava ennen kaikkea keskustelun avauksena. Työllisyyden nostaminen on kaikista oleellisin asia julkisen talouden kannalta.

Leikkauskeskusteluun RKP:n johtaja ei halua lähteä lainkaan. Sen sijaan on ajattava työllisyyttä edistäviä uudistuksia. On saatava aikaan esimerkiksi perhevapaauudistus ja panostettava työhyvinvointiin.

Työn verotusta ei pidä kiristää, vaan on katsottava välillisiä veroja ja ympäristöveroja.

Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho

Kahden miljardin sopeutustarve on sinisten Sampo Terhon arvion mukaan "oikeansuuntainen".

Jos suhdanne kääntyy kansainväliseksi taantumaksi ensi hallituskaudella, näkymä voi synkentyä entisestään. Terhon mukaan valtiovarainministeriön raportti on terve muistutus todellisuudesta ja realismista, joka on aivan muuta kuin "sosialistioppositiopuolueiden unelmahöttöpuheet ja miljardilupaukset".

Terho ei halua tässä vaiheessa kertoa, mistä puolue ensi sijassa leikkaisi. Hän uskoo kuitenkin, että seuraava hallitus pystyy päättämään yritystukien karsimisesta.

Jos verotusta on kiristettävä, kiristykset on tehtävä haittaveroihin, ei missään tapauksessa työn verotukseen.

Jyväskylän Kauppakadulla ihmiset olivat yllättyneitä kuultuaan mäkihyppylegenda Matti Nykäsen kuolemasta. Nykänen syntyi Jyväskylässä 17. heinäkuuta 1963.

– En ollut vielä kuullut, hyvin sanaton olen kaikilla tavoilla, nainen sanoo.

– Juuri äskön kuulin asiasta, äiti laittoi viestin. Tuli jotenkin niin yllättäen, en osaa reagoida mitenkään, ei sitä oikein tajua vielä, toinen Kauppakadun kulkijoista kertoo.

Nykäsen kanssa samanikäinen mies kertoo vaimonsa olleen samalla luokalla mäkihyppääjän kanssa.

– Ja lenkillä käytiin Matin kanssa Laajavuoressa samaan aikaan. Seurasin Matin uraa urheilusuorituksista toilailuihin, aika villi elämä oli hänellä. Kova uutinen oli kyllä tämä aamulla.

Suru-uutinen hiljensi myös entisillä kotikulmilla

Matti Nykänen asui jonkin aikaa Ylöjärvellä Tampereen kupeessa. Läheisellä huoltoasemalla, Teivon ABC:n kahviossa tieto Nykäsen kuolemasta otettiin vastaan hiljaisen hämmentyneenä.

– Heti aamulla kuultiin eräältä asiakkaalta, ja kyllähän se pikkasen jäi päähän pyörimään, sanoo kahviossa työskentelevä lempääläläinen Janica Andersson.

Ylöjärveläinen Jyrki Sihvonen kuuli uutisen radiosta ajellessaan aamukahville.

– Kusetettua miestä on viety niin paljon, harmi kun hän kuoli nyt. Paljon on käytetty väärin hyvää mäkihyppääjää, Sihvonen kommentoi.

– Ihmettelin. Nuori kaveri, 55, ihan pirteä ja alkoholistakin luopunut. Kun ei ollut kuolinsyytä siinä otsikossa, kertoo Joni Keinänen. Hän näki uutisen heti aamulla, kun selasi kännykästä iltapäivälehden uutisia.

Helsinkiläinen Ari Id sai viestin "R.I.P. Matti" kesken aamupalaverin.

– Sääli. Maailmanmestari, olympiavoittaja ja historiallisen hyvä siinä. Oli ajautunut vaikeisiin elämäntilanteisiin, mikä on surullista sinänsä, totta kai.

Matti Nykäsen lentävät lauseet muistettiin Teivossakin. Janica Anderssonin mukaan "elämä on laiffii" -lausahdusta kuulee joka paikassa.

– Fifti-Sixti on ollut aika yleisesti käytössä. Se on hyvä muisto, kommentoi puolestaan Ari Id.

Jyväskylän Hiihtoseuran aktiivit muistelevat Nykästä

Matti Nykäsen kanssa koko 80-luvun treenannut, nykyinen Jyväskylän Hiihtoseuran hallituksen jäsen Jouni Lappalainen kertoo, että surunvalitteluja on tullut tänä aamuna Saksasta saakka.

Lappalainen aloitti mäkihyppytreenit 9-vuotiaana, Nykänen oli silloin 14-vuotias.

– Matti oli mainio tyyppi, joka kuitenkin poltti kynttilää molemmista päistä. Hän oli tunnollinen treenaaja ja luotettava kaveri.

Jyväskylän Hiihtoseuran mäkimestari Anssi Nieminen harjoitteli Nykäsen kanssa pienestä pojasta saakka. He olivat ensimmäisen kerran mäessä noin 40 vuotta sitten Laajavuoressa.

– Turhan aikaiseen Matin tarina loppui. Hänellä oli iso merkitys, hän oli esikuva ja avusti nuorempia. Ensimmäisiä kertoja kun näki Matin hyppäävän, niin kyllä se pisti silmään: hän lensi pidemmälle kuin muut. Se laittoi yrittämään, kun mietti että miten tuo onnistuu ja yritti tehdä samaa perässä.

Nykänen oli myös Niemisen työkaverina hetken aikaa joitakin vuosia sitten, kun mäkihyppääjä suoritti yhdyskuntapalvelua Laajavuoressa.

– Hyvin meni, Matti oli jämptisti paikalla ja hommat hoituivat.

Mäkimestarin tuoreimpia muistoja Nykäsestä on se, kun Nykänen oli pyytänyt Niemistä katsomaan keikkaansa.

– Menin sinne, ja Matti lopetti laulamisen, tuli halaamaan ja jatkoi laulamista.

Jyväskylään ei ole vielä saatu patsasta

Kansanedustaja (kok.) ja Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen Sinuhe Wallinheimo oli piti Nykästä idolina. Hän oli Nykäsen kanssa tekemissä liittyen patsashankkeeseen.

– Matti otti yhteyttä toissa vuonna ja pohti, että josko hän voisi saada patsaan Jyväskylään sen muistoksi, että Calgarysta tulee 30 vuotta täyteen. Lupasin yrittää viedä asiaa eteenpäin ja soitin kaupunginjohtajalle. Hän suhtautui asiaan hyvin, joten vein aloitteen valtuustoon. Ei olla vielä päästy maaliin tämän projektin kanssa.

Calgaryn talviolympialaisista tuli vuonna 2018 30 vuotta. Nykänen voitti siellä kolme kultaa. Patsasta ei siis vielä ainakaan Jyväskylässä ole, mutta Matti Nykäsen nimikkomäki löytyy: Laajavuoren isoin hyppyrimäki on nimetty Matti Nykäsen mukaan. Nykyisin mäki on koko ajan valaistu valtuuston päätöksellä ja sen laelle on tarkoitus pystyttää lipputanko.

Kello 10 Jyväskylän liikuntapaikoilla alkoi suruliputus.

Millaisia muistoja sinulla on Nykäsestä? Voit keskustella aiheesta jutun alla olevassa keskusteluosiossa.

Lue lisää:

Mäkihyppylegenda Matti Nykänen on kuollut

Entinen maajoukkuevalmentaja järkyttyi mäkihyppääjälegendan kuolemasta: "Otin Matin mukaan joukkueeseen ilman näyttöä"

Näin Matti Nykästä on kunnioitettu ympäri Suomea ja maailmaa – Yle Urheilu kerää muistoja hetki hetkeltä

Nykänen oli showmies, joka otti yleisönsä mäkimontussa ja laulukeikalla

Matti Nykäsen kuolinuutinen herättää huomiota maailmalla – Norjalaishyppääjä Hroar Stjernen: "Hän oli kuin antilooppi"

Katso tästä Ylen arkistojen aarteita Matti Nykäsen uskomattoman uran varrelta – "Tyyliä on, pituutta on ja Matti on mestari"

Nämä Matti Nykäsen lentävät lauseet tullaan muistamaan: "Elämä on ihmisen parasta aikaa"

Matti Nykäsen kuolemasta herkistynyt selostajalegenda muistelee ikonisia kolmen kultamitalin olympialaisia: "Hän halusi kisastudioon voileipiä ja kaksi olutta"

Katso Yle Urheilun tunnin mittainen erikoislähetys mäkihyppylegenda Matti Nykäsestä (1963–2019)

Ristiriitaista sankaria muistellaan somessa – "Pienenä lupasin mennä Matti Nykäsen kanssa naimisiin"

Matti Nykänen oli yksi Suomen kaikkien aikojen urheilijoista – mäkilegendan ainutlaatuiset saavutukset hakevat vertaistaan