Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon (kesk.) järjestämän työkokouksen lopputuloksena oli 25 kohdan lista asioista, joihin paikalla olleet hoitoalan tahot lupasivat sitoutua.

Saarikon mukaan eri osapuolet käyvät listan läpi tarkemmin tahoillaan ja se esitellään kokonaisuudessaan keskiviikkona.

Esimerkkeinä listassa sovituista Saarikko mainitsi muun muassa sen, että hoito-alan työsopimuksiin lisätään kohta, joka rohkaisee työntekijöitä kertomaan epäkohdista.

Osapuolet myös sitoutuvat Saarikon mukaan siihen, että niin kutsuttu haamuhoitajailmiö kitketään Suomesta, vanhusten aliravitsemukseen tulee nollatoleranssi ja laiminlyönneistä kirjataan tuntuvat rangaistukset lakiin.

Saarikon mukaan listaan sitoutumisessa on kyse luottamuksesta. Kokouksella ei itsessään ollut toimivaltaa.

– Sillä tavoin kuin olen oppinut ihmiseen luottamaan, minulla on syytä luottaa, että näihin sitoudutaan, Saarikko sanoi toimittajille eduskunnassa.

Kokouksessa ei kuitenkaan oltu yksimielisiä siitä, pitäisikö hoitajamitoitus kirjata lakiin. Tällä hetkellä kaikki eduskuntapuolueet kokoomusta lukuunottamatta ovat hoitajamitoituksen lakiin kirjaamisen kannalla.

– Keskustelimme myös henkilöstömäärän riittävyydestä ja päädyimme kirjaukseen, jonka mukaan henkilömäärää ei voi alentaa nykyisestä.

Saarikon mukaan kokouksessa ei voitu tehdä kirjausta hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin, sillä kaikki osapuolet eivät olleet valmiita sitoutumaan siihen. Saarikko ei täsmentänyt, mitkä osapuolet vastustivat hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin.

Tapaamiseen osallistui virkamiesten ja hoitajajärjestöjen edustajien lisäksi myös kahden suuren, yksityisen hoivayrityksen eli Attendon ja Esperi Caren johtoa.

Esperi Care: Henkilökuntaa palkataan lisää ja kokoaikaistetaan

Esperi Caren vt. toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi kuvaa keskustelujen antia "erittäin hyväksi".

– Meillä oli rakentava keskustelu, hän sanoi kokouksen jälkeen Säätytalon pihalla.

Pirttijärven mukaan ongelmista on otettu opiksi.

– Ollaan otettu opiksi. Olemme tutkimassa asioita ja etenemässä niiden kehittämisen kanssa. Me tulemme jatkossa panostamaan laatuun ja henkilöstöön enemmän kuin mitä tähän mennessä.

Hänen mukaansa henkilökuntaa aiotaan palkata lisää sekä kokoaikaistaa heitä. Myös esimiesten tuntimäärää aiotaan tarkastella.

Mitä te sanotte vanhuksille ja omaisille, jotka ovat tilanteesta kärsineet?

– Me teemme parhaamme.

Attendo: Haamuhoitajat eivät ole ongelma

Myös hoivajätti Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalainen kiittelee kokouksen hyvää henkeä. Hänen mukaansa ongelmat alalla ovat kuitenkin pieniä.

– Pelikirja pitää tarkistaa, mutta tässä on unohtunut se, että on tehty valtavasti hyvää. Täytyy nähdä myös se hyvä, eikä pidä antaa pienten rikkaruohojen pilata tätä koko ympäristöä. Hoidetaan ne rikkaruohot pois, Karjalainen sanoi Ylelle kokouksen jälkeen.

Kysyttäessä, pitääkö Karjalainen esille tulleita vanhustenhoidon ongelmia pieninä rikkaruohoina Karjalainen täsmentää:

– Isossa kuvassa ne ovat pieniä, mutta jokaiseen niistä täytyy tarttua tosissaan. Isoa kuvaa ei saa sumentaa, ettei vanhustenhuolto saa tarpeetonta kolausta.

Ylen selvityksen mukaan lukuisissa Attendon hoivakodeissa on ollut ongelmia. Osa vanhuksista on ollut selkeästi aliravittuja, vaipat ovat jääneet vaihtamatta ja vanhukset ovat päässeet ulkoilemaan liian harvoin.

Ylen selvityksen mukaan pääsyynä ongelmiin on henkilökunnan vähäinen määrä.

Karjalaisen mukaan ministeri Saarikonkin esiin nostama haamuhoitaja-ongelma ei kuitenkaan koske Attendoa. Haamuhoitajilla tarkoitetaan alimitoitetun henkilöstömäärän kaunistelua työvuorolistaan merkityillä hoitajilla, jotka eivät tosiasiassa osallistu hoitotyöhön.

– Haamuhoitajat eivät ole ongelma. Meillä ei ole niitä, eikä meillä ole niitä ollutkaan. Tässä on kyse väärinkäsityksistä. Se ei ole isossa kuvassa olennainen asia, Karjalainen sanoo.

Attendo on ilmoittanut muuttavansa henkilökuntansa työsopimusten vaitiolopykäliä.

Attendo kertoo tiedotteessaan, että yhtiö selventää työsopimusten kohtaa, jossa kielletään työntekijää kertomasta työhön liittyvistä asioista kolmansille osapuolille.

Vaitiolosopimusta on kritisoinut muun muassa työoikeuden emeritusprofessori Seppo Koskinen. Koskinen totesi Ylen haastattelussa, että Attendon sopimuksiinsa kirjaama vaitiolovelvollisuus on liian laaja.

Lue myös:

Ylen selvitys: Vanhusten ravitsemus oli retuperällä Mehiläisen hoivakodissa – letkuruokinnassa ollut asukas ei saanut ravintoa 18 tuntiin

Ylen haastattelemat työntekijät: Esperi Care uhkailee ja vaientaa hoitajia – epäkohdista puhuva joutuu vaikeuksiin

Toimittajalta: Tein juttua Esperin ongelmista jo 10 vuotta sitten – joko nyt on aika ottaa vanhat ihmiset vakavasti

Anne Kolehmainen hoiti vanhuksia 10 vuotta ja kertoi tarkastajalle vain iloisia asioita, koska esimiehiä oli tapana totella: "Kaikki oli feikkiä"

Illan Yle Perjantai kysyy, mikä mua kiihottaa?

Seksuaalisuus on tärkeä osa ihmisen hyvinvointia, mutta miksi seksuaalisista haluista on niin vaikeaa puhua? Onko vaikenemisen taustalla syyllisyyttä ja häpeää?

– Naisen seksuaalisuudesta on vaiettu, sitä on peitelty, jopa pelätty aivan liian kauan. Miehet ovat määritelleet naisen seksuaalisuuden ja nyt on naisten aika ottaa oma tilansa haltuun, seksuaaliterapeutti Marja Kihlström sanoo.

Hänen mielestään naiset taiteilevat edelleen läpi elämän hyvän ja huonon naisen maineen välillä.

– Naisten on aika ottaa tasa-arvoinen ja heille kuuluva paikka ihmisenä. Siihen kuuluu myös naisen seksuaalisuuden vapauttaminen. Jokaisella pitäisi olla sukupuoleen katsomatta mahdollisuus ilmaista itseään, 33-vuotias Kihlström sanoo.

Ota vastuu omasta orgasmistasi

Kihlströmiltä ilmestyy huhtikuussa uusi kirja, jossa sukelletaan harjoitusten avulla naisen nautintoihin. Iso O – harjoituskirja on jatko-osa kirjalle Iso O - matkaopas huipulle, jossa Kihlström kirjoittaa naisen orgasmeista.

– Jo ensimmäisessä seurustelusuhteessa huomasin, miten poikaystäväni unohti minut, kun hän oli itse saanut orgasmin. En hyväksynyt sitä, vaan vaadin, että hän auttaa myös minut huipulle eikä vain lähde pois oman nautintonsa jälkeen.

Seksuaaliterapeutti ja tietokirjailija Kihlström on myös Puhu muru -blogin kirjoittaja. Hän muistuttaa, että nainen on itse oman nautintonsa pääroolissa.

– Toivoisin, että jokainen nainen ottaisi vastuun nautinnostaan ja orgasmeistaan. Se onnistuu kokemalla itsensä arvokkaaksi, tutustumalla omaan seksuaalisuuteensa ja kertomalla mahdolliselle kumppanille tai kumppaneille toiveistaan.

Hän uskoo, että kaikki osapuolet nauttivat enemmän, kun nainen nauttii.

– Uskomus seksuaalisesti passiivisesta naisesta on aika unohtaa. Naiset, otetaan rohkeasti pienin askelin aktiivisempi rooli, Marja Kihlström kehottaa.

Rosa Kettumäen ja Sean Ricksin vieraan illan lähetyksessä on Kihlströmin lisäksi hyvinvointibloggaaja Kaisa Merelä.

Vähän reilu kaksikymppinen Kaisa Merelä kirjoittaa suorasukaisesti seksistä Kaisaminni-blogissaan. Hän haluaa rikkoa seksitabuja.

Merelän mielestä seksuaalisuus on tärkeä osa nuoren naisen elämää –miksi siitä siis pitäisi vaieta? Moni voi jäädä paljosta paitsi, jos ei uskalla esimerkiksi häpeän ja pelon takia tehdä seksuaalisia tutkimusmatkoja.

Perjantaissa tänään: Mikä mua kiihottaa? Vieraina hyvinvointibloggaaja Kaisa Merelä ja seksuaaliterapeutti Marja Kihlström. Perjantai-dokkari: Nainen ja halu. Yle TV1 klo 21.05.

Ohjelma on nähtävissä myös Yle Areenassa ja uusintana TV1:ssä sunnuntaina klo 15.05 ja ensi viikon tiistaina klo 23.20.

Sakea lumipyry leviää maan etelä- ja keskiosiin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä. Etelään lumipyry ennättää jo lauantaina illalla. Lappiin sateet eivät ylllä.

Lumipyryn aikana tuuli on puuskissa voimakkaimmillaan noin 15 m/s.

– Toisin sanoen lumi pöllyää ja kinostuu voimakkaasti. Edessä voi olla talven toistaiseksi pahin pyry, etenkin jos maanantaina tulee jatkoa, Ylen meteorologit Henri Nyman ja Matti Huutonen kertovat.

Heidän mukaansa tämä merkitsee sitä, että ajokelistä tulee monin paikoin erittäin huono ja hankala. Lisäksi merialueilla tuuli voi olla kovaa.

Vaikeuksia voi olla niin tie-, rautatie- kuin lentoliikenteessäkin. Pahin sade osunee yöaikaan, mikä helpottanee liikenteen sujumista.

Lunta kertyy sunnuntai-iltaan mennessä maan etelä– ja keskiosassa yleisesti 10–20 senttimetriä. Meteorologien mukaan lunta voi tulla tämän jälkeen lisääkin, mutta ennusteet tarkentuvat myöhemmin.

Lunta on nyt puissa runsaasti etenkin maan keskiosissa. Vaarana onkin, että puuskainen tuuli ja lisääntyvä lumikuorma katkovat puita ja sähköjä, vaikka nyt satava lumi lienee kevyttä pakkaslunta.

– Etelärannikolla voi runsaampien lumisateiden jälkeen sataa hieman tihkua, mutta varsinaisen vesisateen todennäköisyys on tämänhetkisten tietojen perusteella vähäinen, Ylen meteorologit sanovat.

Tosin etelässä lämpötilan kohotessa plussan puolelle sateet ovat osin vetisiä.

Perjantaina illansuussa ja lauantaina päivällä etelä- ja lounaisrannikolla jäätävät tihkusateet ovat mahdollisia. Vaasan tienoilla lunta voi kertyä useampi senttimetri.

Sunnuntaina pyryn jälkeen tilanne rauhoittuu ja tuuli heikkenee. Sunnuntaina illalla saattaa kuitenkin levitä uusia lumisateita etelästä. Sen osalta ennuste on hyvin epävarma. Myös maanantain sateita on vielä vaikea ennustaa.

Lue myös:

Lunta voi kertyä vielä 30 senttiä lisää ja pian se muuttuu vetisen painavaksi – 10 tärkeää asiaa lumesta ja sen pudottamisesta

Venezuelan oppositio järjestää tänään lauantaina suuria mielenosoituksia monissa kaupungeissa.

Oppositio haluaa osoittaa tukensa parlamentin puhemies Juan Guaidólle, joka on julistautunut maan presidentiksi Nicolás Maduron tilalle.

Oppositio vaatii, että Maduro eroaisi tehtävästään, jotta maassa voitaisiin aloittaa suuri uudistus talouden saamiseksi kuntoon. Venezuela kärsii suuresta talouskaaoksesta, joka on romahduttanut kansan tulot ja pakottanut miljoonat lähtemään maasta.

Yhdysvaltain johto kannattaa Guaidóta maan johdossa, Kiina ja Venäjä tukevat sen sijaan Maduroa. Monet EU-maat, mukaanlukien Suomi, ovat todenneet, että Venezuelan vaalit ovat olleet epärehelliset. Maat ovat antaneet Madurolle sunnuntaihin asti aikaa ilmoittaa uusista vaaleista.

Maduro on vastannut, että hän on valmis neuvottelemaan opposition kanssa, mutta ei suostu uhkavaatimuksiin.

Twitter-video: Kenraali tunnustaa Guaidón

Twitterissä leviää video, jossa Venezuelan korkea-arvoinen ilmavoimien kenraali tunnustaa oppositiojohtaja Guaidón presidentiksi.

Videolla puhuva kenraali Francisco Yánez kuuluu ilmavoimien ylimpään johtoon.

Omalla Twitter-tilillään ilmavoimien johto syytti kenraalia maanpetoksesta. Yánez on ensimmäinen aktiivikenraali, joka tunnustaa Guaidón presidentiksi.

Tähän asti armeija on seisonut Maduron hallinnon takana.

Täsmennetty kello 15.44 suoran alkamisaikaa tämänhetkisen tiedon mukaiseksi.

Lue lisää:

Yle Venezuelassa: Äiti ikävöi poikaansa, joka tuskin palaa – "Hänelle ei ole täällä tulevaisuutta"

Ylen toimittaja Venezuelasta: Olisin voinut olla yksi pidätetyistä

EU alkaa johtaa kansainvälistä kontaktiryhmää Venezuelan kriisin ratkomiseksi

Ensimmäisten eurooppalaisten rantautumisella Amerikkaan oli kohtalokkaita seurauksia alkuperäisväestön lisäksi myös ilmastolle, ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. Asiasta uutisoi muun muassa CNN.

University College Londonin (UCL) tutkimuksen mukaan eurooppalaiset surmasivat arviolta 56 miljoonaa alkuperäisasukasta reilun sadan vuoden kuluessa Pohjois- ja Etelä-Amerikan mantereilla. Tämä johti laajojen maa-alueiden hylkäämiseen ja metsittymiseen. Yhteensä noin Ranskan kokoisen maa-alueen metsittyminen sai hiilidioksidin määrän ilmakehässä merkittävästi laskemaan.

Tutkijoiden mukaan muutos johti maapallon ilmaston jäähtymiseen vuoteen 1610 mennessä. Kristoffer Kolumbus saapui Amerikkaan vuonna 1492.

Kyseinen hiilidioksidipitoisuuksien lasku on tutkijoiden mukaan ensimmäinen nähtävissä oleva suuri muutos maapallon kasvihuonekaasupäästöissä. Ilmaston jäähtymistä kyseisenä aikana on kutsuttu "pieneksi jääkaudeksi".

Jäätiköstä poratut näytteet tutkijoiden apuna

Aiemmin jotkut tutkijat ovat arvioineet, että pienen jääkauden lämpötilamuutos johtui ainoastaan luonnonvoimista. UCL:n tutkijoiden mukaan ilmaston jäähtyminen oli kuitenkin osin suoraa seurausta ihmisten toiminnasta ja Amerikan alkuperäisväestön joukkokuolemista.

Iso osa alkuperäisasukkaista kuoli eurooppalaisten tuomiin tauteihin, osa sai surmansa väkivaltaisuuksissa.

– (Tutkimus) osoittaa, että ihmisten toiminta vaikutti ilmastoon paljon ennen teollisen vallankumouksen alkua, sanoo Britannian Readingin yliopiston ilmastotieteen professori Ed Hawkins BBC:lle.

Tutkimuksessa käytettiin apuna muun muassa historiallisia väestötietoja sekä Etelämantereen jäätiköstä porattuja näytteitä, joihin jääneiden ilmakuplien avulla voidaan arvioida, minkä verran hiilidioksidia oli ilmakehässä satoja vuosia sitten.

Kristillisdemokraatit haluaa lisätä vanhustenhoidon valvontaa. TV1:n Ykkösaamussa vieraillut kristillisdemokraattien puheenjohtaja Sari Essayah esittää vanhusten hoivakoteihin samanlaista työntekijöiden rekisteröimistä kuin rakennualalla, jotta vanhusten hoivakodeista saataisiin kitkettyä "haamuhoitajia".

Hoivakotien henkilöstön jatkuva alimitoutus ja hoitajapula on johtanut haamuhoitaja-ilmiöön, jossa työvuorolistoja paikataan olemattomilla hoitajilla.

– On täysin käsittämätöntä ja hoitoetiikan vastaista, että tälläinen ilmiö on jollain tavalla päässyt pesiytymään maan tavaksi. Tästä on todella nopeasti päästävä eroon.

– Ilmiö pitää sanktioida. Otetaan mallia rakennusalalta, jossa työntekijöillä on aina veronumero ja henkilötunnus, joilla heidät voidaan tunnistaa, sanoo Essayah.

"Hoivakoteihin tehtävä yllätyskäyntejä"

Kristillisdemokraatit esittävät myös vanhusasiamiehen viran perustamista valvomaan hoidon tasoa.

Essayahin mukaan viranomaisten pitäisi tehdä enemmän ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä hoivalaitoksiin.

– Nyt valvonta tapahtuu niin, että kerrotaan etukäteen, että ollaan tulossa, ja silloin tietenkin hoitolaitoksissa asiat laitetaan kuntoon siksi aikaa.

Essayah: Hoitajamitoutus 0,7:ään, mutta jousto sallittava

Kristillisdemokraatit lähtevät siitä, että hoivapalveluissa hoitajien määrä on kirjattava sitovasti lakiin. Lähtökohta voisi olla 0,7 hoitajan mitoutus, eli seitsemän hoitajaa kymmentä vanhusta kohden, sanoo Essayah. Mitoitus voisi kuitenkin joustaa, jos hoivan tarve on kevyempi.

Kristillisdemokraatit esittävät myös että vanhustenhoidossa otetaan käyttöön hoitotakuun kaltaisia takuita.

– Tarvitaan vanhusten ulkoilutakuu, jotta he pääsevät ulkoilemaan pari kertaa päivässä, mutta myös ruokailutakuu, hygieniatakuu ja yhteisötakuu, joka takaisi ettei esimerkiksi aviopareja eroteta toisistaan, sanoi Essayah Ykkösaamussa.

Venäläisen chopperin takavanteesta puuttui keskiö. Teemu Saukkio katseli sitä pari vuotta sitten Helsingin MP-näyttelyssä ja ajatteli, että paremmin tuo toimisi sähköllä.

Toimen miehenä levyseppä-hitsaaja rakensi ensimmäisen sähkömoottoripyöränsä. E1:ssä voima siirtyi erillisestä moottorista rattaiden ja ketjun kautta takapyörälle.

Nyt turkulaisessa teollisuushallissa seisoo juuri maalaamosta tullut toinen prototyyppi, E2. Sen vanneripustettu takapyörä on samaan aikaan sekä moottori että takajarru.

– Kaikki moottoripyörän suunnittelusäännöt on romutettu. Ajattelimme, että jos ei olisi mitään sääntöjä, niin mimmoinen sen pitäisi olla, Saukkio selittää suunnitteluperiaatteitaan.

Sähkövoima säästää osia ja painoa

E2:n akusto painaa vähemmän kuin 600-kuutioisen moottoripyörän moottori lisälaitteineen. Takaripustukseen yhdistetty moottori säästää myös tarvittavien osien määrää ja keventää kokonaispainoa.

Saukkion mielestä moottoripyörä olisi alun perinkin pitänyt suunnitella niin, että se toimii sähköllä.

– Vaikka kuinka laskisi, niin tästä pyörästä ei löydy niin paljon hajoavia komponentteja kuin esimerkiksi tavallisen moottoripyörän ohjaustangosta.

Sähköisessä voimansiirrossa suurin osa mukaan otettavasta energiasta muuttuu liikkeeksi. Perinteisen bensiiniä käyttävän ottomoottorin hyötysuhde on parhaimmillaankin vain 25 prosentin luokkaa.

Parin-kolmensadan kilometrin toimintasädettä kritisoiville Saukkiolla on yksinkertainen vastaus.

– Jos sähköpyörällä halutaan ajaa tuhansia kilometrejä päivässä, niin siihen asennetaan laturi, jolla akusto täyttyy vartissa. Sitä paitsi kuka nyt tämmöisellä kattamattomalla pyörällä lähtisi rautaperseajoa kokeilemaan, ihmettelee Saukkio.

Pumppukärry vaihtui moottoripyörään

Levoton ideageneraattori Saukkio löysi hengenheimolaisensa, kun kuljetusalan ammattilainen Juha-Pekka Rintamäki tarvitsi moottorin kehittelemäänsä sähköavusteiseen pumppukärryyn. Tai tarkemmin: Rintamäki löysi Saukkion Facebookin Ihme härvelit -ryhmästä.

Pumppukärrystä puuttui sopiva moottori, joten Saukkio rakensi sellaisen. Motoristien puhe kääntyi kuitenkin nopeasti kaksipyöräisiin.

Vannemoottorin ympärille rakentuva sähkökulkine näytti niin lupaavalta, että Saukkio ja Rintamäki vaihtoivat tuotetta lennosta. He perustivat RMK Vehicle Corporationin, josta Saukkio omistaa enemmistön.

Mukaan tarvittiin vielä ajoneuvon tyyppihyväksynnän junaileva asiantuntija sekä markkinoinnin ja jälleenmyynnin osaaja.

Rautateiden turvallisuuspuolelta eläköitynyt harrikkamies Ari Viemerö hoitaa nyt paperitöitä, joita riittää pelkästään kotimaisessa piensarjatuotannossa (150 pyörää). EU-tyyppihyväksyntää ja massatuotantoa varten tarvitaan vielä enemmän dokumentteja ja rahaa.

Maatalouskoneita perheyrityksessä myynyt Tuomo Lehtimäki värvättiin toimitusjohtajaksi. Hän uskoo, että yhtiö siirtyy prototyypistä sarjatuotantoon muutamalla miljoonalla eurolla kahdessatoista kuukaudessa.

Seinäjoelta kasvaville maailmanmarkkinoille

Täystehoisten sähkömoottoripyörien markkinoiden arvioidaan kasvavan parissa vuodessa noin 350 miljoonaan dollariin (308 M€).

– Amerikkalainen Zero valmistaa kolmanneksen. Me muut olemme jakamassa sitä loppua, kaavailee toimitusjohtaja Lehtimäki.

Tuotantolinjasto on tarkoitus perustaa Seinäjoelle; Rintamäki, Viemerö ja Lehtimäki ovat eteläpohjalaisia.

Tekesin siemenrahoitus on jo käytetty, ja nyt yhtiö hakee Privanetissä osakeannilla varoja, joilla tuotanto saadaan käyntiin.

Asiakkaitakin on kertynyt. Neljäkymmentä innokasta on maksanut omasta E2:staan jo kahdentuhannen euron ennakkomaksun, jota ei palauteta.

Pyörän hintalapussa on lukema 24 995€ + alv.

Tutkapari Saukkio-Piippo

RMK:n tärkein rekrytointi on teollinen muotoilija Ville Piippo. Hän osaa viedä keksijä Saukkion ideat toteutettavaan muotoon

– Jonkunhan täytyy saada tämän kylähullun ajatukset ulos. Sillä on hirvee myrsky tuolla pään sisässä, sanoo suoraan koulun penkiltä pajalle siirtynyt Piippo.

– On valitettava tosiasia, että vaikka mä kuinka viittilöin käsilläni, niin siitä ei voi vielä koneistaa muottia, myöntää Saukkio.

Helsingin MP-näyttelyyn 1.-3.2. 2019 valmistuneen E2:n jälkeen Saukkio lupaa suunnitella uuden pyörän joka vuosi.

– Uskokaa tai älkää, tämä E2 on helpoin niistä ajatuksista, joita minulla on. Nyt täytyy kuitenkin muutama vuosi pyörittää firmaa, jotta saadaan rahaa niiden villeimpien ideoiden tutkimiseen, rauhoittelee Saukkio.

RMK E2 tekniikkaa

• Akusto muokattavissa 200-300 kilometrin toimintasäteelle
• Lataus nollasta 80%:n varaukseen: noin 2 tuntia
• Poikkeuksellinen runkorakenne: tilaa suurellekin akustolle
• Kokonaispaino alle 200 kg

• Sähkömoottori takavanteessa (toimii myös jarruna)
• Huipputeho 50 kW (rajoitettu)
• Maksimivääntömomentti 320 Nm (rajoitettu, käytössä heti lähdöstä)
• Huippunopeus 160 km/h (rajoitettu)

• Jousittamaton massa samaa luokkaa kuin tavanomaisessa moottoripyörässä
• Pyörivä massa merkittävästi pienempi
• Renkaanvaihto helposti tavallisilla työkaluilla

Puoli seitsemän vieraili tammikuussa RMK:n kotipesässä Turun Orikedolla. Katso juttu tästä:

Lue myös:

Analyysi: Moottoripyörä ja ympäristöystävällisyys eivät ennen mahtuneet samaan lauseeseen – Nyt MP-messut avattiin kehumalla moottoripyöräilyä ympäristöteoksi

Voiko rullalautailun tuomaa vapaudentunnetta kuvata musiikilla?

Sam Perkinin mielestä voi. Suomessa parhaillaan vierailevan irlantilaisen säveltäjä-skeittarin teos Grey Area pyrkii kuvaamaan vapautta ja tuomaan esiin sen, kuinka rullalautailijat kokevat kaupunkiarkkitehtuurin eri tavalla kuin tavan tallaajat.

Teos kuullaan ilman koreografioita Musiikkitalon Paavo-salissa lauantaina. Tätä linkkiä klikkaamalla (Youtube) voi kokea tunteen, jonka kahden eri taiteenlajin yhdistelmä luo.

Samassa konsertissa kuullaan Donnacha Dennehyn kappale Glamour Sleeper. Se soi kuuluisan vaatemerkin skeittikenkämainoksessa viime vuonna.

Mainosvideolla on Youtubessa yli miljoona katsojaa ja kymmeniä lumoutuneita kommentteja. Yhdessä ihastellaan musiikin ja kuvan yhdistelmää, toisessa estetiikkaa, kolmannessa videolla näytettyjä skeittitemppuja.

Niin vain klassisen nykymusiikin ja rullalautailun rajapinta on luontevasti rikottu.

Islanti on solmukohta Euroopan ja Yhdysvaltojen välissä

Yksi Musica Novan festivaaliteemoista on tutkia Atlantin ylittävää vuorovaikutusta musiikissa ja kulttuurissa. Yhteistyö yhdistää uutta säveltäjä- ja muusikkopolvea eri puolilla valtamerta.

– Aikana, jolloin Pohjois-Amerikka ja Eurooppa lipuvat poliittisesti yhä kauemmas toisistaan, taiteellinen johtaja André de Ridder totesi tiedotteessa viime vuoden puolella.

Välissä on Islanti. Vulkaanisella maaperällä sävelletyssä musiikissa on yleispätevää kosketuspintaa.

– Islanti ei ole pelkkä lentokenttä. Se on kulttuurinen solmukohta Euroopan ja Yhdysvaltojen välissä, de Ridder jatkoi Atlantin ylittävää ajatusta tiedotustilaisuudessa perjantaina.

Musica Novassa vieraileva islantilaissäveltäjä Daníel Bjarnason on nykymusiikin maailmantähtiä, jonka musiikki vetää puoleensa ja rikkoo ennakkoluuloja.

Festivaalilla Bjarnasonilta kuullaan muun muassa Pekka Kuusistolle pari vuotta sitten sävelletty Viulukonsertto. Se on ällistyttänyt kriitikot ja yleisön muun muassa Los Angelesissa ja Lontoossa.

Brittiläinen Max Richter on niitä säveltäjiä, joiden musiikki puskee läpi nykyklassisen raameista. Mainion Waltz with Bashir -elokuvan (2008) omaperäinen tunnelma on paljosta velkaa Richterin musiikille.

Tämän vuosikymmenen alussa Richter otti ja sävelsi uudestaan Vivaldin Neljä vuodenaikaa. Alkuperäistä materiaalia 1700-luvun hittiteoksesta jäi uuteen versioon neljännes. Lopputulos on tyylillisen fuusion juhlaa, ja mikä parasta, se kuullaan Musica Novassa Suomalaisen barokkiorkesterin soittamana.

Ristiriita hintana taidemuodon kehitykselle

Festivaalin yli 30 konserttia tarjoavat mielenkiintoista kuunneltavaa kenelle tahansa, mutta osalle soittajista nykyklassisen juhla on yhtä painajaista.

Uusi musiikki vaatii heittäytymistä. Toisinaan mielikuvitukselliset soittotekniikat tai soittajan kannalta pitkäveteiset efektiryppäät vetävät mielen mustaksi.

Nykymusiikki synnyttää kyllä uusia kiehtovia sävelmaailmoja, mutta yksittäiselle soittajalle niiden luominen voi olla äärimmäisen hankalaa tai ainakin teknisesti hyvin epämukavaa. Tuskastuneita orkesterimuusikoita tapaa varmimmin nykymusiikkikonsertin jälkeen, vaikka lavalla harmia ei ammattimaisuuden nimissä tietenkään näytetä.

Uuden musiikin kuuntelu- ja soittokokemuksen välillä on ristiriita. Olkoon se hinta taidemuodon kehittymiselle.

Kerran orkesterimuusikko kuittasi kehuni uudesta teoksesta vertauksella: "Mutta onko se mitään Sibeliuksen vitosen rinnalla?"

Orkesterille kirjoitettu nykyklassinen tuppaa asettamaan kokonaisia soitinryhmiä efektialustaksi, jonka päälle säveltäjä voi rakennella mielensä mukaan. Soittaja voi vain haaveilla melodisista fraaseista, joiden kautta oma muusikkous saa happea.

Hyvä säveltäjä kirjoittaa soittimelle sopivaa satsia. On sanomattakin selvää, että aina niin ei tapahdu. Toiset ovat paremmin perillä eri soittimien ominaisuuksista kuin toiset.

Uuden musiikin kuuntelu- ja soittokokemuksen välillä on ristiriita. Olkoon se hinta taidemuodon kehittymiselle.

Muusikko saattaa väsyä, robotti ei

Musica Nova -festivaali avattiin perjantaina Helsingin kaupunginorkesterin konsertilla.

Kenraaliharjoituksessa orkesterissa syntyi kollektiivinen rakkaudentunne, joka välittyi yleisöön saakka. Islantilaisen Anna Thorvaldsdottirin sävellys taittui hetkeksi tonaaliseksi hymniksi. Muutoin ambientin luominen oli soittajan kannalta varsin yksioikoista puuhaa.

Ristiriitaa kärjistäen juuri hymnimäinen osuus sai HS:n konserttiarviossa tylyn tuomion. Se oli "naiivia, kultareunaista nostalgiaa".

Suomessa vierailevan Jay Schwartzin Delta tarjosi kuulijalle meditatiivisen kokemuksen. Staattinen äänimassa on kuin hidastettua musiikkia. Säveltäjä totesi tiedotustilaisuudessa, että muusikolle teoksen esittäminen voi olla kova paikka.

Toisinaan soittajilta vaaditaan häkellyttävää keskittymiskykyä. Niinikään avajaiskonsertissa esitetyssä Louis Andriessenin teoksessa kaksi lyömäsoittajaa nakuttaa kiihtyvää rytmiä koko teoksen ajan.

Se synnytti mielleyhtymän festivaalilla myöhemmin kuultavaan versioituun klassikkoon. Terry Rileyn In C saa uuden muodon Tyondai Braxtonin, Mouse on Marsin ja Sonic Robotsin yhteistyönä.

In C on minimalismin perusteoksia, jossa tasaisesti nakuttavan C-sävelen päälle luupataan lyhyitä melodianpätkiä.

Festivaalikonsertissa nakutushommiin on valjastettu äänitaiteilija Moritz Simon Geistin mekaanisia robotteja. Niillä on pettämätön rytmitaju ja väsymätön työmoraali.

Niin on tietysti muusikoillakin. Robotiikka tuskin hetkeen uhkaa heidän työpaikkojaan.

Anne Kolehmainen hoiti vanhuksia 10 vuotta ja kertoi tarkastajalle vain iloisia asioita, koska esimiehiä oli tapana totella: "Kaikki oli feikkiä"

Anne Kolehmaisen mukaan hoivakodeissa on tapana puunata paikat ja ehostaa vanhukset edustuskuntoon ennen viranomaisten valvontakäyntejä. Hän katuu nyt sitä, ettei kertonut totuutta.

Näin kirkastetaan työllisyysluvut: Parjattu osa-aikatyö voi olla joskus myös siunaus – "Palkka laski 10 prosenttia, elämänlaatu nousi 25 prosenttia"

Helsinkiläinen Henri Kähönen valitsi osa-aikaisen työnteon saadakseen viettää enemmän aikaa lapsensa kanssa. Asiantuntijoiden mukaan osa-aikatyön lisäämisellä voidaan nostaa työllisyysastetta, kun esimerkiksi osa-työkykyiset saadaan paremmin mukaan työelämään.

Darude edustaa Suomea Euroviisuissa – "Tiedän, että sinne pitää mennä voittamaan"

Darude eli Ville Virtanen on Suomen kansainvälisesti menestyneimpiä artisteja.

Maailman ensimmäinen vetypommi Ivy Mike räjähtää paratiisirannalla, ja sinä olet paikalla – Pääset nyt virtuaalimatkalle, jota et ole ennen kokenut

Katso, miten maailman ensimmäinen vetypommi Ivy Mike räjähtää keskellä Tyyntämerta. Virtuaalitodellisuuskokemus on rakennettu Ylen Marshallinsaarilla ottamista kuvista, ja vuonna 1952 räjäytetty Ivy Mike on mallinnettu aitoon ympäristöön.

Yle pääsi maailman unohtamalle ydinjätehaudalle: "Yhdysvallat mokasi aivan helvetillisesti"

Lue ensimmäinen osa toimittaja Mika Mäkeläisen juttusarjasta Marshallinsaarilta. Jutussa kerrotaan, kuinka Enewetakin atollille kuopattiin Yhdysvaltain kylmän sodan aikaisista ydinkokeista jäänyttä roinaa. Radioaktiivinen plutonium pelottaa saarelaisia, mutta se ei kuitenkaan ole heidän suurin ongelmansa.

Kun internet suljettiin Afrikan tärkeimmästä startup-kaupungista, yrittäjät perustivat nettipakolaisleirin kaupungin rajalle

Kamerunin Piilaaksossa koodataan keskellä konfliktia. Hallitus on vaikeuttanut työtä sulkemalla internetin.

"Monesti työvuoron jälkeen autoon päästyäni purskahdin itkuun" – Hoitajat kertovat kokemuksistaan hoivakodeissa Ylen kyselyssä

Yksityisissä hoivakodeissa työskentelevien hoitajien Ylelle lähettämät kertomukset piirtävät lohdutonta kuvaa vanhusten arjesta. Toimitukseen tuli kolmessa päivässä yli 600 viestiä.

Ulkona satoi räntää. Kello oli 8.30 tiistaiaamuna. Tamperelainen Tuomas Huhtala istui pienessä huoneessa muovipurkki kädessään ja yritti virittäytyä tunnelmaan.

Oven alta näkyivät ohi kulkevien hoitajien jalat. Työasiat jyskyttivät takaraivossa, samoin tieto siitä, että Huhtala yritti parhaillaan saada omaa lastaan alulle.

"Sinun osuutesi olikin sitten tässä"

Näin sairaanhoitaja tokaisi Huhtalalle toimenpiteen päätyttyä. Lause on jäänyt kummittelemaan Huhtalan päähän.

– Sellaista ei koskaan pitäisi kenenkään päästää suustaan. Siinä kohtaa meni tosi pahasti pieleen, Huhtala sanoo.

Hoitajat puhuvat vain naiselle

35-vuotias Tuomas Huhtala ja hänen samanikäinen vaimonsa Jenni Huhtala alkoivat haaveilla yhteisestä lapsesta kuluvan vuosikymmenen alussa. He olivat olleet yhdessä useamman vuoden ja opiskelujen jälkeen työelämässäkin jo jonkin aikaa.

Pitkälle toista vuotta kestäneen aktiivisen yrityksen jälkeen lasta ei kuitenkaan alkanut kuulua. Ensin Huhtalat hakeutuivat yksityiselle puolelle tutkimuksiin. Mitään varsinaista syytä lapsettomuuteen ei löytynyt. Hoidot aloitettiin ensin kevyesti.

Vuoden 2013 keväällä Huhtalat siirtyivät julkiselle puolelle.

- Yksityisen ja julkisen puolen eron huomasi heti. Hoito oli ihan ensiluokkaista molemmissa, mutta asiakkaan kohtaamisessa tilanne oli toinen. Yksityisellä puolella pidettiin vähän kuin kukkaa kämmenellä, Tuomas Huhtala muistelee.

Aiemmin muiden vaivojen vuoksi esimerkiksi terveyskeskuksessa asioidessaan Tuomas Huhtala kertoo saaneensa hyvää palvelua. Hänet on kohdattu ihmisenä ja kuulumisiakin on vähän kyselty. Lapsettomuushoidoissa tilanne olikin yllättäen aivan toinen. Miehen kohtaaminen tuntui olevan hoitohenkilökunnalle haastavaa. Käyntien yhteydessä hoitajat ja lääkärit saattoivat puhua vain vaimon kanssa. Huhtala koki jäävänsä ulkopuoliseksi.

- Hyvä jos tervehdittiin, ei välttämättä tarjottu edes tuolia. Välillä koko tapaaminen tahtoi olla sellainen, ettei minulta kysytty mitään, Tuomas Huhtala kertoo.

Huhtala painottaa, ettei halua arvostella hoitajien ammattitaitoa, vaan toivoo miesten rooliin kiinnitettävän enemmän huomiota.

Lapsettomuus ei ole pelkkää lääketiedettä

Tuomas Huhtala ei ole yksin. Monet hänen tuttavistaan ovat jakaneet hänen kokemuksensa.

Lapsettomien yhdistys Simpukan toiminnanjohtaja Johanna Repo vahvistaa, että monet miehet tuntevat jäävänsä jollain tavalla huomiotta.

Katso Simpukan vertaistukivideosta Antin tarina.

Ulkopuolisuuden tunne etenkin hedelmöityshoitojen yhteydessä nousi esille myös Essi Henrikssonin Pro gradu -tutkielmassa vuonna 2015. Tunne nousee säännöllisesti esiin, kun miehet pääsevät itse puhumaan lapsettomuudesta ja sen hoidoista, Repo kertoo.

– Vaikka hoidot kohdistuvatkin pääosin naiseen, pitäisi muistaa, että lapsitoiveessa on mukana kaksi ihmistä.

Repo arvelee, että suurin syy miesten ja joskus naistenkin huonoon kohtaamiseen on ajan puute. Psyykkiseen tukemiseen ei ole tarpeeksi aikaa hoitojen yhteydessä. Toisaalta puuttuu myös kykyä ymmärtää, että lapsettomuus on ennen kaikkea kokemus, ei pelkästään lääketiedettä.

– Voi olla, että puuttuu ymmärrystä siitä, kuinka suuri suru lapsettomuus voikaan olla. Kaikilla ei ole kykyä kohdata tilannetta kaikkinensa ja ymmärtää, miltä tilanne tuntuu ja miten se näyttäytyy arjessa.

"Miesten oletetaan olevan hiljaa ja vaiti ja vain kestävän sen tilanteen." Johanna Repo

Kaikki miehet eivät toki odotakaan, että heitä erikseen huomioitaisiin. Moni ottaa itse puolison tukijan roolin ja usein se rooli miehille myös annetaan.

Tampereen yliopistolla on parhaillaan tekeillä tutkimus miesten lapsettomuuskokemuksista. Dosentti Anna Liisa Aho kertoo, että alustavista tuloksista nousee esille nimenomaan se, että miehet kokevat, että heille jää rooli puolison tukijana.

– Yksi syy taustalla on yhteiskuntaan pinttynyt vahvan miehen rooli, Aho sanoo.

Myös Repo arvelee tiedostamattomien normien ja miehen mallin vaikuttavan asiaan. Miesten odotetaan olevan perheen tuki ja turva silloin, kun on vaikeaa.

– Miesten oletetaan olevan hiljaa ja vaiti ja vain kestävän sen tilanteen.

Lapsettomuus kääntyi uudeksi mahdollisuudeksi

Tuomas ja Jenni kävivät lapsettomuushoidoissa kaikkiaan kolmisen vuotta, tuloksetta. Nyt aikaa hoidoista on ehtinyt kulua useampi vuosi.

Rankasta koettelemuksesta huolimatta Huhtalat ovat pystyneet kääntämään lapsettomuuden omien sanojensa mukaan voimavaraksi, jopa mahdollisuudeksi. He ovat ikään kuin halunneet ottaa lapsettomuudesta "kaiken irti".

He ovat molemmat aktiivisesti mukana Simpukan toiminnassa, Jenni vertaistukikoordinaattorina ja Tuomas kirjoittaen Miehen suusta -kolumnia yhdistyksen Simpukka-lehteen.

– Haluan omalla esimerkilläni rohkaista miehiä mukaan vertaisryhmiin ja ylipäätään puhumaan lapsettomuushoidoista ja lapsettomuuteen liittyvistä asioista, Tuomas Huhtala kertoo.

Huhtalan mukaan erityisesti lapsettomuushoidot ovat haastava puheenaihe miehille. On vaikeaa seurata vierestä, miten puoliso on henkisesti ja fyysisesti kovilla, kun ei voi oikein muuta tehdä, kuin pitää kädestä kiinni.

Huhtalat saivat itse aikoinaan niin suuren avun vertaistuesta, että haluavat nyt auttaa muita. He kertovat seuraavaksi omat keinonsa selviytyä lapsettomuuden yli.

Ei kannata uhrata kaikkea lapsettomuudelle

Julkisella puolella, jossa Huhtalatkin lapsettomuuttaan pääasiassa hoitivat, on tarjolla kolme koeputkihedelmöitystä. Huhtalat päättivät jo melko varhaisessa vaiheessa, että he eivät tule jatkamaan hoitoja yksityiselle puolelle.

– Se oli ainakin meille hyvä ratkaisu. Minua auttoi se, että oli sovittu, että hoidot päättyvät siihen. Ei ollut oloa, että tätä jatketaan loputtomiin, Jenni Huhtala sanoo.

– Kolmisen vuotta odottamisen ja pettymisen kehää. Jos sitä olisi jatkunut vielä pidempään, kyllähän se olisi ollut todella kuluttavaa, Tuomas Huhtala jatkaa.

Huhtalat yrittivät myös jatkaa muuta elämäänsä niin normaalisti kuin mahdollista. He eivät halunneet antaa lapsettomuudelle liikaa valtaa, vaikka ajatukset väkisinkin pyörivät lapsen saamisen ympärillä.

– Emme laittaneet muuta elämää pauselle, että kaikki suunnitelmat olisi jäädytetty ja odotettu mitä tapahtuu yhdeksän kuukauden kuluttua, Jenni kertoo.

Erityisesti liikunta on ollut Huhtaloille tärkeä selviytymiskeino ja tapa käsitellä suurta surua. Lenkkipoluilla juokseminen on helpottanut molempien oloa.

– Jälkeen päin on varmaan helppo sanoa, mutta olisi hyvä yrittää nauttia pienistä asioista. Kyllähän elämä kahden keskenkin mahdollistaa asioita, vaikkei se siinä kohtaa lohduta, kun jälleen kerran tulee vesiperä. Mutta tavallaan en lähtisi ihan kaikkea uhraamaan lapsettomuuden alttarille, Tuomas toteaa.

Perspektiivi ehkäisee katkeroitumisen

Lapsettomuus on iso koettelemus parisuhteelle, eivätkä kaikki selviä siitä yhdessä. Huhtalat kävivät Simpukan järjestämällä parisuhdekurssilla hoitojen aikana. Lopulta yhteinen kriisi toi Jennin ja Tuomaksen vain lähemmäs toisiaan.

– Lapsettomuus on sellainen koulu, että jos siitä läpi pariskuntana selviää, selviää monesta muustakin, Tuomas kiteyttää.

Tärkeä keino pitää parisuhde kunnossa kaiken keskellä on ollut puhuminen.

Puhuminen myös muiden kohtalotovereiden kanssa on auttanut. Vertaistukiryhmistä Huhtalat saivat uusi ystäviä, joiden kanssa he ovat edelleen tekemisissä.

– Katkeroitumista ehkäisee, kun tulee perspektiiviä. Emme todellakaan ole ainoita, isolle joukolle vain käy näin eikä se ole itsestä kiinni, Tuomas toteaa.

Laskeutuminen seinäjokelaisen rivitalon kellarikerrokseen vahvistaa tiedon: Talossa asuu keräilijä.

Seinät ovat täynnä jääkiekkoilijoiden kuvia, nimikirjoituksia ja käytettyjä pelipaitoja. Huoneen hyllyille ja tasoille on ladattu tavaraa, joka hirvittäisi innokasta pölynpyyhkijää.

– Vaimo sanoo, että niitä ei sitten tuoda yläkertaan, isäntä Olli-Matti Matihalti vastaa uteluun, jatkuuko showroom vielä yläkerrassakin.

Vaimoväen linjauksen ymmärtää, kun seuraa Matihaltia työhuoneeseen.

Jalkapallo-otteluiden käsiohjelmia on huoneessa laatikoittain. Edes keräilijä itse ei ole määrästä enää varma. Hän arvelee, että pelkästään 70 pahvilaatikollista on kärrätty jaloista lapsuudenkotiin Kauhavalle.

Huoneessa korkea muovilaatikkopino kurottaa kohti isännän päälakea. Se on täynnä pelkkiä kaksoiskappaleita, duplikaatteja. Niillä Matihalti vaihtaa kokoelmaansa uusia aarteita. Tai levittää tautia eteenpäin:

– Lahdessa on yksi kaveri, joka oli vähän kiinnostunut. Tein hänelle 1500 käsiohjelman ensiapupaketin. Pitäähän kaveria auttaa! On hienoa, jos käsiohjelmat pääsevät hyvään kotiin ja joku muukin hurahtaa.

Käsiohjelmien maailmaan

Matihalti muistaa kirkkaasti päivän, jolloin hän solahti käsiohjelmien maailmaan.

– Se oli 3. päivä kahdeksatta 1979. Sain kaverilta englantilaisen käsiohjelman ja olin että: Mikä tää on!

– Aluksi se oli sellaista, että tilattiin Englannista. Käytiin vaihtamassa kaksi puntaa paikallisessa pankissa ja sillä sai noin kymmenen käsiohjelmaa, Matihalti muistelee nostalgisena.

Ohjelmat olivat tuolloin paitsi halpoja myös pienempiä kuin nykyisin. Joskus kaverukset pistivät haisemaan ja tilasivat isomman erän, peräti sata ohjelmaa. Rahaa meni eikä äiti tykännyt.

Keräilijät on hulluja. Eihän siinä ole mitään järkeä! Olli-Matti Matihalti

– Äiti oli hermoissaan. Sanoin, että mitäs se sulle kuuluu. Mun rahoja.

Myöhemmin Matihalti alkoi kerätä myös suomalaisia ohjelmia ja ahdistelemaan kotimaisia seuroja ja Palloliittoa.

– Sen takia minulla onkin muutama tosi helmi, esimerkiksi Suomi–Italia vuodelta -39, mitä ei taatusti tule vastaan ihan joka paikassa.

Palloliiton silloisesta tiedotuspäälliköstä Esko S. Lahtisesta tuli Matihaltille ensimmäinen tärkeä kumppani kokoelman kartuttamisessa.

– Tällainen nuori hörhö ei uskonut millään. Kyseli vaan jatkuvasti lisää ja lisää ja lisää.

Rakkaat ja kalliit

Vuosikymmenten jälkeen Olli-Matti Matihaltin käsiohjelmakokoelma kattaa 33 000 erilaista yksilöä. Tämän lisäksi hän omistaa "kaks-kolkyttuhatta" ylimääräistä eli ohjelmien kaksoiskappaleita. Kerättynä on siis reilusti yli 50 000 painotuotetta.

Arvokkaimmat ja tärkeimmät käsiohjelmat Matihalti on sujauttanut muovitaskuihin ja latonut muovilaatikkoon. Sinne on piilotettu myös kokoelman rakkaimmat yksilöt.

Arkistointia ei ole, mutta keräilijällä itsellään on tuntuma laatikon sisällöstä. Kädet kauhovat päättäväisesti, puhe jatkuu, kädet käyvät. Löytäminen vaikuttaa toivottomalta.

– Tässä! Suomi - Italia vuodelta -39, Matihalti esittelee tovin päästä ylpeänä.

Harvinaisuus, kyllä. Mutta mikä muu tekee vihkosesta yhden kokoelman helmistä?

– Se kuinka hyvä se on voinut olla jo vuonna 1939 ja tänä päivänä ei tehdä edes niin hyviä, Olli-Matti Matihalti suitsuttaa. – Ja nelivärikäsiohjelma, onhan se aika jäätävää.

Toinenkin tärkeä ja rakas yksilö löytyy. Se on Liverpool – Köln vuodelta 1965. Siinä vastakkain on kaksi keräilijän suosikkijoukkuetta.

Keräilijä = hamsteri

Suomessa jalkapallo-otteluiden käsiohjelmia kerää vain harva. Maailmalta vaihtelukavereita löytyy kuitenkin etenkin Isosta-Britanniasta, Venäjältä ja Saksasta.

Syytä keräilylleen Matihalti ei ole pohtinut. Miksi pitäisikään?

– Keräilijät on hulluja. Eihän siinä ole mitään järkeä! Mä rupesin keräämään ensin postimerkkejä ja tulitikkuaskien kansia, kun ne olivat vielä puisia. Sitten suklaalevyjä, joissa oli maitten lippuja.

– Keräilijät on keräilijöitä, hamstereita. Siksihän he ovat keräilijötä. Ei siihen ole selitystä.

Ohjelmia keräämällä Matihalti saa kuitenkin olla lähellä lajia, johon ihastui jo pikkupoikana. Lopullisen vaikutuksen teki vuonna 1974 FA Cupin loppuottelussa Liverpoolin Kevin Keegan, jota Matihalti seurasi mustavalkotelkkarista.

– Mä olin ihan myyty.

Siitä lähtien yksi suurista on ollut Liverpool. Lisäksi keräilijä fanittaa FC Kölniä, AC Milania, PSG:tä ja Ajaxia. Kotikaupungista rakkaimmat keräilykohteet ovat SJK ja Törnävän Pallo, ja Tukholmasta Hammarby.

Jokaiseen joukkueeseen liittyy jokin henkilökohtainen fanituksen syy, esimerkiksi Matihaltin täti asuu Kölnissä.

Rakkaus lajiin on vienyt myös maailman jalkapallokentille. Ensimmäinen kerta osui ylioppilaskirjoituksiin ja niinpä saksan kirjoitukset jäivät väliin:

– Rehtori soitti kotiin, että tulisit nyt, sullahan meni kuuntelut ihan hyvin. Sanoin ettei nyt pysty. Mulla on rinkka selässä ja äiti oli juuri viemässä Interrailille. Niin painelin suoraan Könin kautta Liverpooliin katsomaan yksin ensimmäisen Liverpoolin pelin.

Mikä on kun ei ahdista

Ensiajatus keräilystä on, että keräilijä rajaa ensin tarkasti kohteensa ja vasta sitten ryhtyy toimeen. Tottumatonta hirvittääkin, kun Matihalti ilmoittaa keräävänsä "kaikkia".

Siis kaikkia maita ja seuroja maailmassa. Tosin viime vuosina järkeäkin on tullut mukaan matkaan.

– Parin kolmen vuoden aikana olen keskittynyt keräämään suomalaisten joukkueitten kansainvälisiä otteluita. Suomalaiset joukkueet ovat pelanneet Euro Cupeissa muistaakseni 640 ottelua. Kaikkiin ei ole tehty käsiohjelmia, mutta lähes 500 ottelua on nyt katettuna, Matihalti ynnää.

Kyselyihin mahdollisesta kokoelman tuottamasta ahdistuksesta Matihalti hymähtelee.

– Tämähän on harrastus. Ei harrastus voi ahdistaa.

Monet seurat vetoavat siihen, että ihmiset eivät halua käsiohjelmia vaan seuraavat puhelimesta. Se ei pidä paikkaansa. Olli-Matti Matihalti

Hän on toki tietoinen, että kokoelmasta ei tule koskaan valmis. Liverpool, Köln ja muutkin joukkueet pelaavat yhä. Käsiohjelmia tulee jatkuvasti lisää. Se ei Matihaltia huoleta:

– Jonain päivänä mä kerään, jonain toisena mä menen kalaan.

Turhautumista aihettaa korkeintaan se, että suomalaisia europelejä 50–70 -luvulta ei saa mistään. Siitä huolimatta Matihalti ei ole epätoivoinen.

– Ei tämä ole epätoivoista, vaan mielenkiintoista. Se on epätoivoista, jos seisot Chrysler Buildingin huipulla ja mietit, hyppäänkö vai enkö.

Vähän rahaa, paljon vaivaa

Vaihtamisen, ruinaamisen ja ostamisen lisäksi Olli-Matin kokoelma karttuu kavereiden tuomisista ja jopa huippupelaajien lähetyksistä.

– On tosi mageeta kun he näkevät vaivaa ja saan sellaista, joka ei muuten tulisi vastaan, Matihalti iloitsee.

Divareista keräilyssä ei ole ollut toistaiseksi apua. Matihalti lähestyi taannoin noin sataa myymälää ja vain yhdessä oli englantilaisia 70- ja 80-luvun ohjelmia. Matihaltilla oli jo ne kaikki.

Ostamista mieluisampaa onkin vaihtelu, jota voi tehdä ohjelmilla tai otteluiden pääsylipuilla. Joskus löydön äärelle vie pelkkä sattuma.

Kokoelman kallein yksittäinen hankinta onkin maksanut vain noin 50 euroa. Vaikka Matihalti pyrkii pitämään summat pieninä, ostamista ei silti voi välttää.

– Nytkin on yksi tilaus lähdössä Englantiin. Olen menossa sinne hiihtolomaksi ja saavat postittaa siellä. Koko tilaus maksaa kuuskymppiä, mutta siinä on 35 käsiohjelmaa. Sattui löytymään hyvä kauppias, joka myy hyvään hintaan juuri sitä mitä etsin.

Liigan tyhmä tapa

Suomalaisten käsiohjelmien arvoa kokoelmassa kasvattaa se, että niiden painosmäärät ovat pieniä. Kun Briteissä ohjelmia painetaan 50 000, Suomessa hätinnä 5 000.

– Seurat eivät piittaa käsiohjelmista. Niiden mielestä se on helvetillinen, pakollinen keksintö, Matihalti vääntelehtii ja kertoo suuren osan ohjelmista päätyvän pelin jälkeen roskiin.

Keräilijän mielestä suomalaisissa käsiohjelmissa olisikin rutkasti kohennettavaa.

– Ne ovat ihan näyttävän näköisiä, mutta ei niissä mitään sisältöä ole, keräilijä piiskaa yhtä suosikkiseuraansa eli Seinäjoen Jalkapallokerhoa SJK:ta.

– Monet seurat vetoavat siihen, että ihmiset eivät halua käsiohjelmia vaan seuraavat puhelimesta. Se ei pidä paikkaansa, Matihalti puuskahtaa.

Keräilijän mielestä ohjelmassa voisi olla ainakin seurahistoriaa, pelaajaesittelyjä, taustoja ja tietoa vastustajasta. Näin on esimerkiksi Saksassa, jossa isojen jalkapalloseurojen satasivuiset ohjelmat postitetaan jäsenille hyvissä ajoin ennen peliä.

Matihaltin mukaan Suomessa hyviä käsiohjelmia tekevät FC Lahti, Helsingin IFK, Maarianhaminan IFK, pienin varauksin, ja Vaasan Palloseura.

Poikien perintö

Jokin aika sitten venäläinen keräilijä lähestyi Matihaltia ja halusi ostaa tämän ainokaisen Shinnik Yaroslavin käsiohjelman. Kauppoja ei tullut, ei kahdella eikä kolmellasadallakaan eurolla.

– Mä sanoin sille, että voit laittaa nollia perään, mutta en mä myy sitä. Se on mun kokoelmassa.

Kauppoja ei siis tulisi, vaikka tarjolla olisi omakotitalon verran rahaa?

– Ei. Miksi mä myisin? Matihalti äimistelee velmuna partansa takaa.

Sen verran ovi on raollaan, että jos hän itse jonain päivänä päättää tien kuljetun loppuun, silloin ostajien hintatarjouksia kuunnellaan. Mutta niin kauan kuin Matihalti keräilee, hän ei kokoelmastaan luovu.

Kahta poikaansa varten isä on kuitenkin luvannut laittaa Exel-taulukkoon hinnat jokaisen kokoelmassa olevan käsiohjelman perään.

– Sitten kun minusta aika jättää, he saavat sieltä talon hinnan. Kokoelma on sen verran arvokas, että sillä ostaa Seinäjoen keskustasta ihan hyvänkokoisen kämpän, molemmille pojille. Riippuen tietysti kenelle myy ja osina vai yhdessä, Matihalti vakuuttaa.

Talvi on aurinkoenergian tuotannossa hiljaista aikaa, kun päivät ovat lyhyitä ja aurinko matalalla. Viime aikojen runsaiden lumisateiden vuoksi monet isot aurinkovoimalakeskittymät ovat hautautuneet lumen alle.

Sopivassa kulmassa ja paikassa olevien paneelien päältä lumi voi valua pois, mutta aina näin ei käy. Esimerkiksi Helsingin energiayhtiön Helenin aurinkopaneelifarmeja on jäänyt lumihangen alle Suvilahdessa ja Kivikossa. Samaa ongelmaa on muillakin aurinkopaneelifarmeilla.

Helenin mukaan paneeleja ei aiota lähteä hangesta toistaiseksi kaivamaan.

– Ei ole kannattavaa lähettää henkilökuntaa poistamaan lunta paneelien päältä. Siinä on aina riskinsä jos lumia poistettaisiin, kolasta tai lapiosta voisi tulla paneelin pintaan pieni vaurio, joka heikentää tuotantoa, tai kaapeloinnille käydä jotakin, sanoo tuoteryhmäpäällikkö Krista Jaatinen Heleniltä.

Liukkaalla katolla tapahtuva lumien pudottaminen on riskialtista työtä myös pudottajille itselleen.

– Emme ole nähneet syytä ottaa näitä riskejä, kun tuotanto joka tapauksessa olisi nyt talvella pientä. Lumien poisto ei yksinkertaisesti kannata, sanoo Jaatinen.

Helenillä on Suvilahdessa myös aurinkoseinä, johon ei lunta kerry. Sen tuotanto on ollut odotusten mukaista.

– Sen lisäksi paneeleista, jotka ovat sen verran kallistuneita, että lumi ei ole niitä ihan peittänyt, tulee vähän tuotantoa. Toki se on hyvin hyvin pientä verrattuna mitä sieltä aurinkoisena kevät- ja kesäpäivinä tulee, mutta jonkin verran tulee nytkin, Jaatinen kertoo.

Aurinkovoiman kasvun ennakoidaan jatkuvan

Energiateollisuuden koosteen mukaan aurinkoenergialla tuotettiin 0,2 prosenttia Suomessa käytetystä sähköstä. Jaatinen kertoo, että osuus voi nousta merkittävästi ilman, että se aiheuttaa vaikeuksia sähköverkolle, kunhan esimerkiksi siirtoyhteydet naapurimaihin pysyvät kunnossa. Talvipäivien kovaan sähkönkulutukseen ratkaisuja tarvitaan kuitenkin muualta.

– Aurinkoenergia on enemmän vastaus kevään, kesän ja syksyn, Suomen pitkien päivien energiantuotantoon. Mitä talveen tulee, talvella vaaditaan isoja tehoja sähköjärjestelmältä ja sellaiseen aurinkoenergia ei ole ratkaisu, talvella siitä ei tule tehoja juuri lainkaan, Jaatinen sanoo.

– Aurinkoenergia on yksi osa isoa energiapalettia ja talvipäivien tehon kattamiseen tarvitaan muita elementtejä, Jaatinen toteaa.

Aurinkoenergian suosion kasvusta kerrottiin viime vuonna. Yhä useammat yritykset kiinnostuivat hankkimaan aurinkovoimaa käyttöönsä. S-ryhmä kertoi keväällä nousevansa isolla hankinnallaan Suomen suurimmaksi aurinkosähkön tuottajaksi. Kilpailija Kesko on jo ennestään iso aurinkosähkön tuottaja.

Kiinnostus nousi myös kotitalouksissa, sillä aurinkosähköjärjestelmien hinnat ovat laskeneet. Samalla aurinkopaneelien tehot ovat nousseet hiljalleen muutaman watin vuodessa.

Helenin Jaatinen ennakoi aurinkovoiman kasvun jatkuvan.

– Mitä enemmän aurinkovoimaloita tulee, sitä enemmän nousee varastoinniin ja kulutuksen ohjauksen rooli. Nämä muut energiateknologiat kehittyvät samalla siinä kun aurinkovoimalatkin.

Lisää aiheesta

Turun toriparkki pyrkii olemaan edelläkävijä: pysäköintiluola tuottaa itse tarvitsemansa energian

Maatalous voi olla kohta pahempi saastuttaja kuin koko energia-ala – Selvitys: Ilmastonmuutoksen torjunta laskee energian tuotannon päästöjä rajusti

Kiinnostaako oma aurinkovoimala taloyhtiönne katolle? Työryhmän ehdotus parantaisi niiden kannattavuutta

Mullistava suomalainen aurinkokenno voi tuottaa sähköä jopa talvipäivänä – Tehdasvalmistus olisi mahdollista, vain valmistaja puuttuu

Tampereella Sara Hildénin kahvilassa työskentelevä japanilainen Mariko Fujikawa on asunut Suomessa neljä vuotta. Suomeen hän päätyi täällä syntyneen puolisonsa vuoksi.

Pariskunnan haaveena on perustaa yhteinen ravintola ja siksi Fujikawa toivoi Suomeen tultuaan löytävänsä aluksi töitä ravintola-alalta, joka ei ollut hänelle ennestään tuttu.

– Japanissa suorittamani tutkinto liittyy kirjallisuuteen ja kulttuuriin ja olin työskennellyt aiemmin muun muassa pankkialalla.

Työpaikan löytäminen Suomesta tuntui aluksi Fujikawasta lähes mahdottomalta. Hän päätyi siihen, että suomen kielen taito olisi palvelualalla välttämätön työkokemuksen ohella. Lisäksi tarvittiin hygienia- ja anniskelupassit.

– Löysin opiskelu- ja harjoittelupaikan Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen KIITO-hankkeesta TE-keskuksen kautta, Fujikawa kertoo.

KIITO-hanke on Euroopan sosiaalirahaston rahoittama hanke, jonka ydinajatus on testata, minkälaisilla toimenpiteillä työssä kotoutuminen tehostuisi.

Suomessa vaatimukset voivat olla kovemmat

Ulkomaan kansalaisia oli työttöminä työnhakijoina työnvälitystilaston mukaan joulukuussa noin 28 000 eli 22,7 prosenttia ulkomaisesta työvoimasta.

Kaikkiaan Suomessa oli joulukuussa 228 800 työtöntä työnhakijaa eli 9,1 prosenttia työvoimasta. Työ- ja elinkeinoministeriöllä ja Tilastokeskuksella on erilaiset tavat mitata työttömien määrää. Tilastokeskuksen mukaan työttömyysaste oli joulukuussa 6,6 prosenttia.

KIITO-hanke on yksi kokeiluista, joissa maahanmuuttajien työllistymistä edistetään valtionhallinnon ulkopuolisella rahoituksella. Maahanmuuttaja pyritään työllistämään muutamassa kuukaudessa.

– Meillä on ollut kartoituksessa maahanmuuttajia 35 eri maasta. Ennakkokäsityksiä omasta työllistymisestä maahanmuuttajilla on monenlaisia. Usein heillä on korkea käsitys omasta osaamisestaan ja maahanmuuttajan voi olla vaikea hyväksyä sitä, että pätevyysvaatimukset Suomessa ovat erilaisia, KIITO-hankkeen projektipäällikkö Ene Härkönen kertoo.

Parantunut kielitaitokaan ei tuonut töitä

Koulutuksesta ja parantuneesta kielitaidosta huolimatta Fujikawan ei ollut helppoa löytää työpaikkaa.

– Hain töitä monesta, monesta paikasta. Lopulta naapureideni kautta kuulin, että Hildénin kahvilassa tarvitaan työntekijää. Tein hakemuksen, ja pari päivää sen jälkeen minulle soitettiin ja sain kutsun työhaastatteluun, Fujikawa muistelee iloisena Näsinneulan juurella sijaitsevasta ensimmäisestä työpaikastaan.

Työharjoittelupaikkoja ulkomaalaisille tuntuu Fujikawan mukaan löytyvän helposti, mutta hän harmittelee sitä, että harva työnantaja on valmis palkkaamaan ulkomaalaista työntekijää.

– Voit olla pitkäänkin harjoittelemassa ilmaistyöntekijänä erilaisissa yrityksissä, mutta lopulta sinua ei kuitenkaan oteta, vaikka olet osoittanut pätevyytesi.

Irakilainen Faisal putsailee rännejä ja hoitaa pihoja

Irakilainen Faisal Irsan saapui Suomeen kuutisen vuotta sitten perheenyhdistämisen perusteella. Ennen Suomeen tuloaan Irsan oli ehtinyt olla kehonrakennuksen valmentajana kotimaassaan sekä ravintola- ja kiinteistöalalla Syyriassa ja Jordaniassa.

Suomeen tullessaan Irsanilla oli ainoastaan arabian kielessä hyvä kirjoitus- ja lukutaito. Peruskoulua hän ei ollut käynyt, eikä englantikaan ollut sujuvaa. Alussa sekä suomen kieli että työllistyminen tuntuivat mahdottomilta.

– Esimerkiksi kukka ja sukka kuulostivat korvissani samoilta sanoilta, onneksi kuitenkin pääsin ensimmäiselle suomen kurssille oltuani täällä neljä kuukautta.

Aluksi Irsanista tuntui, ettei Suomessa olla halukkaita palkkaamaan hänen kaltasistaan maahanmuuttajaa, mutta hän päätti, ettei anna periksi.

Myös Irsanille tarjoutui KIITO-hankkeen kautta koulutus- ja harjoittelupaikka kiinteistöhuollossa. Hän uskoi, että nyt on näytön aika.

– Palkattomassa harjoittelussa töitä tehdään kuusi tuntia päivässä, mutta halusin tehdä kahdeksantuntisia päiviä. Kaikki työkaverini olivat suomalaisia. Se, että minut otettiin loppujen lopuksi niinkin hyvin vastaan, yllätti positiivisesti, hän kertoo.

Yhteistyöllä tuloksia

Irsanin eteenpäin avittamisessa KIIDON projektipäällikkö Härkösellä oli oma roolinsa.

Härkönen kertoo käyneensä Irsanin ja tämän kouluttajan kanssa läpi, minkälaisia vaatimuksia työ asettaa.

Kun ammatillinen kouluttaja oli sitä mieltä, että Irsan oli valmis harjoittelemaan varsinaisessa työpaikassa ja motivaatio oli korkealla, Härkönen otti yhteyttä ISS-palveluun, josta Irsanille löytyi työssäoppimispaikka.

– Pidin yhteyttä Irsanin harjoittelupaikkaan ja sain kuulla jatkuvasti, että hyvin menee. Koulutusjakson loppusuoralla ryhdyimme neuvottelemaan työllistämisestä. Aluksi Irsan palkattiin kesätyöntekijäksi palkkatuella, Härkönen kertoo.

Itselläni on ollut myös onnea päästessäni näyttämään mihin minusta on. Faisal Irsan

Nyt Irsan availee availee rännien tukoksia, vaihtaa lamppuja ja tekee pihatöitä vakituisessa työpaikassaan ISS:llä. Vakinaistaminen tapahtui kesätöiden loputtua lokakuussa.

– Itselläni on ollut myös onnea, päästessäni näyttämään mihin minusta on, monella maahanmuuttajalla ei sellaista tunnu olevan, hän pohtii.

Irsan pitää työkaverien merkitystä Suomeen kotoutumisessaan merkittävänä.

– Itse ajattelen, että vaikka palkka ei olisi juuri sen suurempi kuin mitä Kelalta voisi saada tukia, työllä on silti suuri merkitys, koska sen avulla voi tuntea kuuluvansa johonkin.

Maahanmuuttajien työllistymistä on pyritty nopeuttamaan Suomessa eri tavoin

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM:in) tämän vuoden lopussa päättyvän kokeilun tavoitteena on työllistää 2 000–2 500 maahanmuuttajaa kolmen vuoden aikana. Kokeilu on valtakunnallinen, mutta koska 54 prosenttia maahanmuuttajista asuu Uudellamaalla, myös suurin osa työllistyneistä tulee siltä alueelta.

Sijoittajarahaan perustuvassa mallissa varat työllistämistoimintaan kerätään sijoittajilta ja sijoittajat kantavat hankkeen taloudellisen riskin.

Joulukuun loppuun mennessä kokeilun kautta oli työllistynyt 471 maahanmuuttajaa ja kokeilun on aloittanut 1 305 ihmistä. Erityisasiantuntija Susanna Piepponen, TEM

Valtio maksaa TEM:in mukaan sijoittajille ainoastaan tuloksista eli julkiselle sektorille kertyneestä säästöstä. Kokeilu oli aluksi suunnattu pelkästään vastatulleille maahanmuuttajille, mutta se laajennettiin kesällä 2017 koskemaan kaikkia maahanmuuttajia.

Arviointi mallin toimivuudesta valmistuu ensi vuonna.

– Kokeilu käynnistyi hitaasti, mutta sittemmin käytännöt ovat jouhevoituneet. Joulukuun loppuun mennessä kokeilun kautta oli työllistynyt 471 maahanmuuttajaa ja kokeilun on aloittanut 1 305 henkilöä, kertoo erityisasiantuntija Susanna Piepponen työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Piepponen muistuttaa, että maahanmuuttajien nopealla työllistymisellä on muitakin kuin taloudellisia vaikutuksia.

– Töissä olo ehkäisee syrjäytymistä ja säästää rahaa esimerkiksi mielenterveyspalveluista. Töissä ollessaan maahanmuuttaja oppii tuntemaan suomalaisia ja sisäistää ikään kuin huomaamattaan kantaväestölle ominaisia toimintatapoja, Piepponen listaa.

– Meidän kokemuksemme mukaan maahanmuuttajilla itsellään on kova halu päästä nopeasti töihin ja yhteiskunnan jäseniksi. Usein he kuitenkin tarvitsevat sitä, että heitä hiukan avitetaan alkuun, Piepponen sanoo.

Useimmiten vaatimuksissa on suomen kielen taito

Käytännössä työtä etsivän maahanmuuttajan polku etenee Piepposen mukaan näin: Kun työtä etsivä tulee TE-toimistoon, varmistetaan, että henkilö täyttää ehdot.

Hänen pitää olla 17–63-vuotias ja luku- ja kirjoitustaitoinen. Hän ei vielä saa olla Suomen kansalainen ja hänen pitää olla valmis aloittamaan työ lyhyen koulutuksen jälkeen.

Työtä etsivän kanssa tehdään hakemus Koto SIB –sivustolla. Osa hakemuksen jättäneistä kutsutaan haastatteluun. Tämän jälkeen hakija ohjataan eteenpäin työhaastatteluihin.

– Jos vaikka nähdään, että Fazerin kahvilapalveluihin haetaan kolmea työntekijää, ja kokeilun piirissä on ehdot täyttäviä työnhakijoita, heitä prepataan haastatteluihin. Haastatteluiden jälkeen Fazer saattaa päättää, että se työllistää haastattelujen perusteella hakijoista kaksi yritykseen sopivinta.

Kokeiluun osallistuneita korkeasti koulutettuja maahanmuuttajia on Piepposen mukaan työllistynyt muun muassa asianajajatoimistoihin sekä taloushallintoon. Eniten työnhakijoissa on kuitenkin niin sanottuja sinikaulustyöläisiä, duunareita.

Suurimmassa osassa työpaikoista vaaditaan suomen kielen taitoa, mutta pääkaupunkiseudulla ravintola- ja siivousalalle on Piepposen mukaan ollut mahdollista työllistyä myös englannin kielen avulla.

SIB-mallissa varat työllistämiseen kerätään sijoittajilta

Sitra toi Suomeen SIB-mallin eli tulosperusteisen rahoitussopimusmallin, sitä on hyödynnetty Suomessa myös nuorten syrjäytymisen vähentämisessä.

Anglosaksisissa maissa, kuten Yhdysvalloissa, Britanniassa ja Australiassa on käytetty jo pitkään sijoittajarahan työllistämismalleja, koska näissä maissa ei kustanneta verovaroin työllistämispalveluita samalla tavoin kuin Suomessa, kertoo Piepponen.

SIB-mallia päätettiin Piepposen mukaan kokeilla Suomessa, kun tänne vuonna 2015 tuli aiempaa enemmän turvapaikanhakijoita.

Mallissa maahanmuuttajan, jolla on lupa työskennellä Suomessa, täytyy ensin tulla valituksi kokeiluun. Sen jälkeen hänellä on neljä kuukautta aikaa harjoitella suomen kieltä ja sisäistää suomalaisen yhteiskunnan toimintaan liittyviä perusasioita.

Tämän jälkeen kokeilussa oleva voi toivoa pääsyä esimerkiksi varasto- tai kuljetusalalle ja hänelle etsitään sopivaa työnantajaa harjoitteluajaksi.

Piepposen mukaan on vielä vaikea arvioida, mitä taloudellisia vaikutuksia uudella mallilla on tai paljonko yhteiskunta voi sen avulla säästää.

Kun kokeilu tämän vuoden lopussa päättyy, ulkopuolinen arvioija vertaa kokeiluun osallistuneiden maksamien verojen ja saatujen työttömyysetuuksien määriä vertailuryhmän maksamien verojen ja saatujen työttömyysetuuksien määriin.

– Kaikissa työpaikoissa, joihin maahanmuuttajat ovat SIB-kokeilun myötä päätyneet, maksetaan TES:in mukaista palkkaa ja useimmiten työpaikat löytyvät alalla, jota vaivaa työvoimapula, Piepponen sanoo.

Paljon työpaikkoja on Piepposen mukaan löytynyt esimerkiksi siivous-, majoitus- ja rakennusalalta. Hyvä esimerkki nopeasti maahanmuuttajia työllistäneestä teollisuusyrityksestä on Uudenkaupungin autotehdas.

Lisää aiheesta:

Miksi maahanmuuttajanainen ei ole töissä? Maryan Jamalla on siihen vastaus

Meksikolaisnainen sai töitä, kun maahanmuuttajille luotiin pikakaista työelämään riskirahalla

Suomeen muuttanut Clara haki töitä viisi vuotta kunnes: "Yrittäjä avasi oven ja uskoi minuun"

Turvapaikanhakijoiden kotoutumisen seuraamisessa parantamisen varaa – työministeri: "Jouduimme laittamaan kaiken uusiksi"

Yhdysvaltain rannikkovartiosto on esittänyt hätähuudon jäänmurtajakalustonsa pikaiseksi uusimiseksi.

Yhdysvalloilla on tällä hetkellä vain yksi raskas jäänmurtaja, Polar Star, joka on jo 42-vuotias ja heikossa kunnossa. Aluksen eliniäksi arvioitiin sen rakentamisen yhteydessä 30 vuotta.

Polar Star teki tammikuussa Antarktikselle tutkimusmatkan, jonka aikana siinä havaittiin vakavia vikoja.

Aluksen sähköjärjestelmä piti oikosulkujen takia sulkea ja käynnistää uudelleen. Lisäksi sukeltajien piti tukkia vuotoja potkurin ympäriltä.

Yhdysvaltain rannikkovartiosto varoittaa olevansa voimaton katastrofitilanteessa. Tällainen tilanne voisi syntyä esimerkiksi siitä, että Polar Star juuttuisi sähkökatkostensa takia Antarktiksen valtaviin jäihin.

Lähes neljän miljardin euron kaupat

Jäänmurtajahankintoja on suunniteltu Yhdysvaltain kongressissa jo useita vuosia. Rannikkovartiosto on pyytänyt rahoitusta kaikkiaan kuuden uuden aluksen hankkimiseksi.

Rannikkovartiosto arvioi kunkin rakentamisen maksavan noin 750 miljoonaa dollaria (vajaat 655 miljoonaa euroa) eli yhteensä noin 4,5 miljardia dollaria (3,92 miljardia euroa).

Uusien jäänmurtajien rahoitus kilpailee kongressissa presidentti Donald Trumpin vaatiman muurirahoituksen kanssa. Trump haluaa kongressin myöntävän 5,7 miljardia dollaria Meksikon rajalle rakennettavaa muuria varten.

Kiista demokraattien kanssa kärjistyi joulun alla. Demokraatit eivät hyväksyneet rahoitusta, minkä jälkeen Trump kieltäytyi hyväksymästä muita rahoituslakeja. Sen seurauksena osa liittovaltion virastoista oli suljettuina 35 päivää.

Ulkomaista teknologiaa tarvitaan

Kongressin edustajainhuoneen demokraatit tekivät keskiviikkona budjettiesityksen, jossa rajaturvallisuutta lisättäisiin muilla keinoilla kuin muuria rakentamalla. Tähän esitykseen sisältyy myös rahoitus uuden jäänmurtajan hankkimiseksi.

Yhdysvallat aikoo rakentaa uudet jäänmurtajansa itse, mutta sillä ei ole tarvittavaa osaamista. Niinpä useat ulkomaalaiset, joiden joukossa on kymmenkunta suomalaista yritystä, kärkkyvät alihankintaurakoita.

Suomi on myös tarjoutunut vuokraamaan omia jäänmurtajiaan Yhdysvalloille.

Lisää aiheesta:

Suomi tarjoaa jäänmurtajia vuokralle Yhdysvaltoihin

Saako Suomi jättipotin? Yhdysvaltain jäänmurtajat voivat tuoda miljarditilaukset

Kylmän sodan lopulla solmittu INF-ohjussopimus saattaa lakata olemasta kuuden kuukauden kuluttua. Molemmat sopimusosapuolet eli Yhdysvallat ja Venäjä ovat ilmoittaneet, että ne keskeyttävät sopimusvelvoitteiden noudattamisen.

Mutta mitä se tarkoittaa, ja mitä seuraavaksi tapahtuu? Sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta vastasi kymmeneen kysymykseen INF-ohjussopimuksesta ja suurvaltasuhteista.

1. Venäjä ilmoitti vetäytyvänsä INF-sopimuksesta vastauksena Yhdysvalloille. Oliko vastaus odotettu?

– Siinä mielessä kyllä, että tässä on kyse suurvaltapolitiikasta. Suurvalloille on tärkeää, että arvovalta säilyy ja statusta kyetään ylläpitämään. Yhdysvallat on syyttänyt Venäjää INF-sopimuksen rikkomisesta ja ilmoittaa lähtevänsä tästä sopimuksesta pois – kyllä tietysti Venäjä vastaa samalla mitalla.

Toisaalta kyse on neuvotteluasetelman rakentamisesta. Yritetään saada vastapuoli kuulemaan oma argumentti ja sitten neuvottelemaan.

2. Yhdysvallat ja Venäjä ovat nyt ilmoittaneet jättävänsä INF-sopimuksen kuuden kuukauden kuluttua. Tarkoittaako tämä sitä, että neuvotteluyhteys valtioiden välillä olisi poikki?

– Ei tarkoita. Käsitykseni mukaan molemmilla on edelleen intressi neuvotella keskenään ja saada myös uusia neuvottelukumppaneita, ainakin Kiina, jatkoneuvotteluihin mukaan.

Erityisesti Yhdysvalloilla on suuri intressi saada Kiina mukaan sopimaan siitä, millä tavalla näitä INF-sopimuksessa kiellettyjä keskimatkan ohjuksia voidaan kehittää tai olla kehittämättä.

3. Mikä Yhdysvaltoja ja Venäjää painostaa neuvotteluyhteyden ylläpitämiseen?

– Ensisijainen syy on se, että halutaan välttää uudenlainen, kallis varustelukierre uusille ohjusjärjestelmille, jotka eivät kuitenkaan merkittävästi tuo strategiseen tasapainoon mitään uutta.

Tässä on hyvin paljon statukseen ja asioiden symboliarvoon liittyviä tekijöitä sen lisäksi, että kyse on tehokkaista asejärjestelmistä. Uskon, että kaikesta huolimatta sekä Yhdysvallat että Venäjä haluavat saada tämän asian päiväjärjestykseen semmoisella tavalla, että tällä ei ole pitkän aikavälin asevarustelukierteeseen liittyviä vaikutuksia.

4. Yhdysvaltain tähtäimessä asevarusteluasioissa on yhä enemmän Kiina. Minkälaiset mahdollisuudet on saada Kiina mukaan näihin neuvotteluihin keskimatkan ohjuksista?

– Se tulee olemaan tosi vaikeaa. Kiinan hyökkäyksellisestä sotilaallisesta kyvystä merkittävä osa perustuu ohjusaseisiin, ja merkittävä osa näistä on niin sanottuja keskimatkan ohjuksia, joiden kantama on 500–5 500 kilometriä. Tässä mielessä Kiinan integroiminen tämäntyyppiseen järjestelyyn kuin INF oli, tulisi olemaan erittäin pitkä ja vaikea prosessi.

5. Onko Kiina ollut missään vastaavantyyppisissä kansainvälisissä neuvotteluissa mukana?

– Minulla ei ole tiedossa, että olisi. Mutta mikä on tämä prosessi, jolla Yhdysvallat tällä hetkellä haluaa Kiinan mukaan – ihan tarkkaan ei tiedetä peruslogiikkaa taustalla. Mutta sen me tiedämme, että Kiina on Yhdysvaltojen pitkän aikavälin strateginen maalitaulu tai strateginen kilpailija.

Yhdysvaltoja huolestuttaa yhä enemmän Kiinan voiman kasvu, joka tapahtuu vähitellen. Kiina on voimistunut myös sotilaallisesti 10–20 viime vuoden aikana. Kiina on se toimija maailmassa, joka merkittävästi tulee ohjaamaan Yhdysvaltain puolustuspolitiikkaa tulevina vuosina.

6. Onko Yhdysvallat antanut millään tavoin suoraan ymmärtää, että ei tässä ole niin paljon kyse Venäjästä vaan Yhdysvaltain painopisteen muuttumisesta Aasiaan?

– Mielestäni taustalla vaikuttava tekijä siinä, minkä takia Yhdysvaltain on helpompi irtautua INF-sopimuksesta tai käyttää irtautumista neuvotteluvalttina, on juuri se, että Yhdysvalloille merkittävä toimija on Venäjän lisäksi kasvavassa määrin Kiina.

Yhdysvalloissa ajatellaan, että jos Kiinaa ei kyetä millään tavoin saamaan sopimusosapuoleksi tai sitoutumaan samantyyppisten ohjusten vähentämiseen tai poistamiseen kokonaan, tilanne ei ole Yhdysvalloille edullinen. On sidottu omat kädet, mutta strateginen vastustaja Kiina voi vapaasti käyttää ja kehittää näitä järjestelmiä.

7. Venäjän presidentti Vladimir Putin sanoi tänään, että Venäjä alkaa kehittää omaa ohjusjärjestelmäänsä Yhdysvaltain vastapainoksi, mutta Venäjä ei ole halukas lähtemään kalliiseen asevarustelukierteeseen. Mitä Putin tällä tarkoitti? Kertoiko hän sen, että Venäjän taloudelliset varat ovat huomattavan paljon rajallisemmat kuin amerikkalaisilla?

– Se on yksi taustatekijä. Uusien järjestelmien kehittäminen vie vuosia ja on kallista. Tosin Yhdysvallat on syyttänyt, että Venäjällä olisi jo tällaisia järjestelmiä olemassa. Tämä voi olla yksi tekijä, että Venäjä kykenee ottamaan nopeasti käyttöön jo tehtyä kehitystyötä. Mitään uutta ohjusjärjestelmää ei rakenneta nopeasti.

Mutta emme vielä tiedä, kuinka paljon tässä on neuvotteluaseman hakemista. Uhataan, painostetaan vastapuolta neuvottelupöytään. Se on toinen elementti.

8. Kuinka oikeassa Yhdysvallat on, kun se väittää, että Venäjä on rikkonut INF-sopimusta? Onko siitä näyttöä?

– Varmasti Yhdysvalloilla on siitä näyttöä, mutta se, miten tarkkaan kyetään tuomaan tiedustelutietoja julkisuuteen, on toinen kysymys. Mutta Nato on tullut vahvasti yhtenäisenä julkisuuteen. Nato-maat ovat sanoneet olevansa täysin vakuuttuneita siitä, että Venäjä rikkoo tällä hetkellä tätä sopimusta ja että Yhdysvallat on oikeassa. Varmasti tässä mielessä Yhdysvallat on liittolaisille esittänyt todistusaineistoa.

9. Vuorokauden aikana molemmat osapuolet ovat ilmoittaneet valmiutensa lähteä sopimuksesta. Mikähän on seuraava siirto, mitä tapahtuu ensi viikolla tai lähikuukausina?

– Tässä on kaksi tasoa, joilla keskustelua käydään. On julkinen keskustelu, jossa painostetaan, uhataan ja ikään kuin yritetään saada toinen neuvottelupöytään. Toinen on sitten matalamman profiilin keskustelutaso, kameroilta piilossa tehdään neuvottelutyötä. Varmasti neuvottelut tulevat olemaan julkisen nokittelun rinnalla käynnissä.

10. Kuinka heikot Yhdysvaltain ja Venäjän välit nyt ovat – voivatko ne vielä mennä heikommiksi?

– Ne ovat todella huonot. Kyllähän Venäjän ja länsimaiden, Venäjän ja Naton sekä Venäjän ja Yhdysvaltojen väliset suhteet ovat heikentyneet 4–5 viime vuoden aikana merkittävästi. Tuntuu, että ne ovat menneet aika lailla umpisolmuun. Ei ole mitään konkreettista positiivista tekijää, jonka varaan voitaisiin laskea, että tulevaisuudessa suhteet paranisivat.

Tietysti tämä merkittävällä tavalla alkoi siitä, kun Venäjä valloitti Krimin niemimaan ja käynnisti sotilasaktiivisuuden Ukrainassa. Se on asia, jota ei ole länsimaissa millään kyetty sivuuttamaan eikä voida sivuuttaa. Näyttää siltä, että suhteet ovat pitkälle tulevaisuuteen juntturassa.

Vastauksia on editoitu ja tiivistetty.

Lue myös:

Putin: Venäjä keskeyttää ydinasesopimuksen noudattamisen – uusien ohjusten rakentaminen alkaa

Yhdysvallat ilmoittaa vetäytyvänsä ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta – Nato tukee

Mummuni ei halua syödä ja laittaa suun suppuun. Mummu kertoo, ettei pidä siitä, että ruokia sekoitetaan nykyään kaiken maailman risotoiksi, vaikka hän haluaisi syödä erikseen kalaa ja perunaa.

Äitini yrittää syöttää häntä hoitokodissa. Suu pysyy kiinni.

Nelivuotiasta lastani naurattaa tilanne. Hänen pitää maistaa aina ainakin yhtä monta lusikallista kuin on ikää. Tappelut syömisestä ovat tuttuja.

– Pitäisikö mummun syödä 88 lusikallista? kysyn. Lasta naurattaa tämä ajatus, ja isomummua huvittaa tilanne myös. Lusikka menee suuhun ja muistelemme tilannetta lapseni kanssa vielä autossa.

14 500 suomalaista sairastuu vuosittain muistisairauksiin. Suomessa on Muistiliiton mukaan arviolta vajaat 200 000 muistisairasta ihmistä, joista useimmat ovat iäkkäitä.

Elina Westergrén-Erkkilä oli parikymmentä vuotta töissä sosiaaliohjaajana muistisairaiden parissa. Töissään hän huomasi, että monet lapset pohtivat, miten lapsenlapset suhtautuvat isovanhemman muistisairauteen.

Onko lapsille liian traumaattista, jos isovanhempi ei yhtäkkiä vaikka tunnista lasta?

– Pienten lasten vanhemmat kysyivät, kannattaako lapsia enää viedä mummulaan, kun mummu ei muista nimeä. Pelkäävätkö lapset isovanhempiaan, kun he eivät osaa käyttäytyä, Westergrén-Erkkilä sanoo.

Pitää olla hermostumatta, vaikka ihminen kysyy saman asian viisi kertaa. Entä sitten? Kyllä me voimme vastata siihen viisi kertaa. Elina Westergrén-Erkkilä

Lapsi on Westergrén-Erkkilän mukaan yleensä avoin ja vaikeudessa kohdata muistisairas on enemmän kyse aikuisen omasta pelosta ja tiedonpuutteesta. Naista harmittaa sävy, jolla muistisairauksista puhutaan.

– Uutisoidaan, että dementia tappaa, kaikki ilo on mennyttä. Ihmiset pelkäävät muistisairautta ja ovat hämmentyneitä, miten siihen pitäisi suhtautua. Aikuiset tarvitsevat tukea.

Tärkeää myös lapselle

Samaa mieltä on kuntoutus- ja erikoislääkärikeskus Ikifitin kotihoidon psykiatrinen sairaanhoitaja Tarja Kangassalo. Vanhempien on vaikea viedä lapsia muistisairaan luokse oman ahdistuksen takia. Kangassalo neuvoo puhumaan lapselle muistisairaudesta lapsen ikätason mukaan, suoraan ja selkeästi.

– Vanhemmilla on usein toive, että lapselle jäisi muistikuvia toimivasta, osaavasta ja rakastavasta isovanhemmasta. Pikkuhiljaa vuorovaikutus jää pois ja vanhempi ajattelee, ettei ota mukaan lasta, koska isovanhempi ei välttämättä edes tunnista tätä.

Kangassalo muistuttaa, että muistisairas voi kokea henkilön tutuksi, vaikka nimeä ei muistakaan. Tapaamiset ovat tärkeitä myös lapselle.

Lapselle olisi tärkeää nähdä ihmisen koko elämänkaari. Jos lapsi ei ole päässyt tapaamaan muistisairasta isovanhempaa, hänelle voi tulla myöhemmin syyllisyyden tunteita tai jopa trauma.

Kangassalon mukaan on tärkeää, että lapset saisivat olla mukana myös hautajaisissa. Nykyään suojellaan lapsia hänen mukaansa liikaa.

– Hautajaisissa lapsi pääsisi turvallisesti kokemaan kuoleman tuttujen aikuisten kanssa. Myöhemmin hän joutuu näihin tilanteisiin yksin nuorena aikuisena.

Elämä on tässä ja nyt

Eläkkeelle jäätyään Westergrén-Erkkilä päätti kirjoittaa aiheesta kirjan. Pupukin muistipulmat, miten kerron lapselle isovanhemman muistisairaudesta -kirja ilmestyi viime joulukuussa.

Westergrén-Erkkilän kirja kertoo satuna muistisairauden etenemisestä ensioireista ensimmäiseen hoitojaksoon. Kirjan tarinat ovat elävästä elämästä yhtä esimerkkiä lukuun ottamatta.

– Ainoa, mitä ei ole tapahtunut, on ensimmäinen tarina, kun taikuri taikoo näkymättömäksi. Muilla tarinoilla on ihan oikea tausta.

Kirjan kuvituksen on tehnyt 82-vuotias Rauha Alanko.

Elina Westergrén-Erkkilän mukaan muistisairauden kanssa kannattaa muistaa ihan aluksi kaksi asiaa.

– Kaikkein tärkeintä on, että elämä on tässä ja nyt. On ihan turha miettiä kauhean pitkälle tulevaisuutta, mitä sitten ja sitten. Se on tässä ja nyt.

Aitous on toinen tärkeä asia.

– Muistisairas ei esitä tai juonittele, vaan kohtaa sinut sillä tavalla, miten sinä kohtaat hänet. Hän ei mieti, minkä merkkinen auto sinulla on, paljonko on rahaa tai mikä on titteli. Se riittää, kun kohtaat hänet ystävällisesti ja tasavertaisesti.

Sosiaaliohjaaja huomasi töissään dementiakodissa, että muistisairas aistii tunnetilan hyvin herkästi.

– Jos olet hoitokodissa töissä ja iltapesuilla alat miettiä, mitä teet kun pääset kotiin töistä, hukassa ollaan.

Osat vaihtuvat

Minun mummullani on yhdeksän lasta ja parikymmentä lastenlasta, lapsenlapsiakin jo aika liuta. Välillä on vaikea tietää etukäteen, muistaako hän nimet, vaikka siinä haka onkin.

Mummuni vanhainkodissa on valokuva-albumi, josta mummu näyttää lapsilleni kuvia siitä, kun hän oli lapsi. Ne ajat hän muistaa. Lapseni ilahtuvat, kun näkevät isomummun seinällä heidän kuviaan tai heidän lähettämiään piirustuksia.

Oman vanhemman muistisairauden kohtaaminen on vaikeaa, koska sairauden edetessä osat vaihtuvat. Vanhenpien ikääntyminen pakottaa kohtaamaan oman kuolevaisuuden.

Tämä on traumaattinen ja kipeä tilanne, ja lapsi voi suojella omia lapsiaan tilanteessa liikaa ja rajoittaa tapaamisia.

– Aikuisesta lapsesta tulee se, joka huolehtii omasta vanhemmasta. Siinä prosessissa tarvitaan tukea.

Westergrén-Erkkilän kirja kannustaa rehellisyyteen ja avoimuuteen.

– Mitä aikaisemmin lapsi otetaan mukaan muistisairaan kuvioihin, sitä parempi. Sitten kun ollaan niin pitkällä, että tarvitaan hoitopaikkaa, on jo vaikeaa, jos mummun kanssa ei ole oltu yhteydessä.

Pieni lapsi seuraa tarkkaan, miten oma äiti tai isä käyttäytyy, kun kohtaa muistisairaan vanhempansa. Westergrén-Erkkilä rohkaisee viemään lapsia isovanhemman luokse.

– Pieni lapsi viedään mummulaan kuin aina ennenkin. Lapsi ei säiky tilannetta, vaan lapsi on nokkela. Lapsi ei hämmenny, vaikka mummu kysyy saman kysymyksen aina uudestaan. Se on lapsesta enemmänkin huvittavaa, Westergrén-Erkkilä sanoo.

Hänen mukaansa tilanteessa riittää avoimuus ja inhimillisyys.

– Jos ihminen on empaattinen perusluonteeltaan, hän pärjää. Tässä ei ole kyse rakettitieteestä, eikä tarvitse käydä kursseja. Kun pystyy asettumaan toisen ihmisen asemaan, sillä pärjää tosi pitkälle.

– Pitää olla hermostumatta, vaikka ihminen kysyy saman asian viisi kertaa. Entä sitten? Kyllä me voimme vastata siihen viisi kertaa.

Turvallisuus pitää muistaa

Pari ja perhepsykoterapeutti Sanna Aavaluoma on kouluttanut muistisairaiden hoidon ammattilaisia sekä toiminut muistisairaiden ja heidän läheistensä perheterapeuttina Helsingin Alzheimer-yhdistyksessä vuodesta 2000.

Aavaluoman vinkkejä muistisairauden lapsille löytyy Muistiliiton sivuilla.

Hänen mukaansa muistisairauteen voi suhtautua samalla tavalla kuin muihinkin sairauksiin. Selittää, että vaarilla on nyt kuulolaite, jotta vaari kuulee, hän kertoo vertauksena.

– Kun muistisairaus vaikuttaa ihmisen tapaan olla vuorovaikutussuhteessa, sen ymmärtäminen on joskus vaikeaa aikuisillekin.

Muistisairaus vaikuttaa eri ihmisiin eri tavalla. Rennosta mummosta voi tulla isovanhempi, joka ei kestä lasten melua.

Toisaalta taas kireästä isovanhemmasta voi tulla lempeä mummu, joka toimii lastenlasten kanssa eri tavalla kuin omien lasten.

Vanhemman vastuulla on katsoa, että lapsella on turvallista olla isovanhemman kanssa.

– Jos vaari ei löydä puistosta kotiin, häntä ei voi lähettää sinne pienen lapsen kanssa, Aavaluoma sanoo.

Eletty elämä ei katoa

Elina Westergrén-Erkkilä rohkaisee puhumaan asioista heti ensimmäisten oireiden jälkeen.

– Ensimmäiset muutokset eivät ole vielä niin rajuja, kun asioista päästään avoimesti puhumaan. Tämä keskustelu kantaa silloinkin, kun tauti etenee.

Lapsi ei hämmenny, vaikka mummu kysyy saman kysymyksen aina uudestaan. Elina Westergrén-Erkkilä

Lapsenlasten kanssa voi sopia siitä, mikä tehtävä heillä on mummulassa. Tämä helpottaa käymistä. Yksi voi lukea sanomalehteä isovanhemman kanssa, toinen auttaa leipomaan, kuten pupukirjassa.

Elina Westergrén-Erkkilä ärsyyntyy, jos muistisairaista sanotaan, että he tulevat taas lapsiksi.

– Siitä lähdetään, että kohdataan muistisairas aikuisena ihmisenä. Eletty elämä ei katoa minnekään.

Avoimuus kannattaa

Lastenlasten kohtaaminen voi olla vaikeaa myös isovanhemmille. Nämä voivat surra jo etukäteen tilannetta.

– Kyllä sitä pelkoa on ja voi alkaa itse surra etukäteen, että harmi kun menettää suhteen. Sairauden osapuolille olisi tärkeä vaihe, että ollaan yhdessä ja puhutaan avoimesti asiasta, eikä peitellä sitä. Asioita salaillaan, paljon mieluummin ihmiset puhuvat verenpaineesta tai kolesterolista kuin siitä, miten muisti toimii, Elina Westergrén-Erkkilä sanoo.

Pienelle lapselleni on ostettu kirpputorilta vihreä Franklin-kilpikonnapehmolelu. Lapseni heiluttelee sitä mummuni sängyn vieressä.

Äitini hakee nallen vanhainkodin kaapista. Mummuni heiluttaa sitä lapselleni. En osaa sanoa mitä tilanteessa tapahtuu, mutta sanaton tunnelma on lämmin.

Sillä kerralla on keveä kävellä vanhainkodin ovesta ulos.

Jutussa on toimittajan kokemuksia siitä, miten hänen lapsensa kohtasivat isomummun. Isomummu on nyt jo kuollut.

Lue lisää:

"Suru tulee, kun mummi ei olekaan niin kuin ennen" – Isovanhemman ja lapsenlapsen suhdetta kannattaa ylläpitää muistisairaudesta huolimatta

Kun Maija Räisänen ei saanut töissä imurin pistoketta seinään, taustalta paljastui Alzheimer – Nyt hän testaa uutta valmennusta selvitäkseen arjesta

Tapaamisia unohdellut yrittäjä sai lopulta diagnoosin Alzheimerista: "Lääkäri sanoi, ettei näin nuorella miehellä voi olla muistisairautta"

Muistatko kolme satunnaista sanaa hetken päästä? Yksinkertainen testi paljastaa muistiongelmat

Ilmatieteen laitos kerää säätiedot noin 400 havaintopisteestä eri puolelta Suomea. Sulkavan Halttulan kylän havaintopiste on sijainnut samalla paikalla vuodesta 1933 lähtien. Tila sijaitsee lähes keskellä Savoa - Sulkavan ja Rantasalmen kirkonkyliin on matkaa parisenkymmentä kilometriä, Savonlinnaan 40.

Havaintopisteen tiedot Ilmatieteen laitokselle välittää talon nykyinen ainoa asukas Eeva Korhonen . Hän tarttui toimeen 1975 jäätyään leskeksi. Mies oli huolehtinut tiedoista siihen asti.

– Ihan varma en ole alkuajoista, mutta ilmeisesti anoppini huolehti ennen miestäni asiasta, Eeva Korhonen kertoo.

Säätiedot kirjataan laitoksen toimittamaan vihkoon joka päivä. Vihkot ovat tallessa 1950-luvun alusta lähtien. Ensimmäinen ohjekirjanen on vuodelta 1945. Kirjattavien tietojen määrä on vuosikymmenten varrella hieman vaihdellut, mutta tiedot vuorokauden sademäärästä on välitetty aina.

– Aiemmin kirjoitin tiedot lomakkeelle, jonka postitin Helsinkiin kerran kuukaudessa. Nykyisin soitan joka aamu tiedot puhelimella. Siellä miesääni kysyy tiedot havaintopaikan numerosta lähtien, Eeva Korhonen kertoo.

Korhosen pihaan on rakennettu mittausteline tuulensuojineen. Telineen keskellä on sadeastia. Päivän sademäärä ilmoitetaan vetenä vuodenajasta ja sateen olomuodosta riippumatta.

– Sulatan lumen kannen alla, ettei tapahdu haihtuminen. Sitten kaadan veden mitta-astiaan ja ilmoitan määrän puhelimella.

Mittauspisteen olosuhteet ja kunto käydään tarkastamassa säännöllisin väliajoin. Edellinen tarkistus on viime kesältä.

Kunnanjohtaja riemuissaan ykkössijasta

Halttulan kylän mittauspiste nousi tiettävästi ensimmäistä kertaa ykköspaikalle Suomen lumitilastossa. Tammikuun puolivälin paikkeilla Halttulan nousi kärkeen 57 senttimetrillä. Perjantaina (1.2.) mittakeppi näytti 67 senttimetrin lukemia. Eroa kakkospaikalla olevaan Ilomantsin Pötsönvaaraan oli kolme senttimetriä.

Joensuun Huhtilammella, Puolangan Kotilassa ja Pelkosenniemen kirkonkylällä lunta oli 63 senttimetriä. Eeva Ikonen otti historiallisen kärkipaikan vastaan tyynesti, mutta leveä virne levisi sentään kasvoille.

Sulkavan kunnanjohtaja Juho Järvenpää sen sijaan riemuitsee kärkipaikasta täysin rinnoin.

– Kerrassaan mahtava juttu. Sulkavan ykkössija on huomattu myös pohjoisimmassa Suomessa. Kollegani, Inarin kunnanjohtaja Toni K. Laine myönsi tappionsa ja toivotti iloisia kolailuhetkiä Sulkavalle.

Juho Järvenpää myöntää, että suuresta lumimäärästä on ollut myös harmia sähkökatkojen ja lisääntyneiden lumitöiden kautta. Valkoisen lumen tuoma ilo on kuitenkin suurempi.

– Perinteisesti on mielletty, että Lappi on paikka jonne matkustetaan lumen perässä, mutta jatkossa suunnaksi kannattaa valita Sulkava! Tervetuloa Suomen lumisimpaan (soutu-)pitäjään, kunnanjohtaja intoutuu runoilemaan.

Lunta lisää reilusti lähipäivinä

Selitys Sulkavan tämänhetkiselle lumitilaston ykkössijalle on hyvin yksinkertainen. Lunta on riputellut runsaasti pitkin talvea, eikä suojasää ole päässyt painamaan hankea matalammaksi.

– Sulkavan ja Savonlinnan suunnalla on satanut 10–30 senttiä tavanomaista enemmän ja pohjoisessa 5–15 senttiä tavanomaista vähemmän, Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Juha Tuomala kertoi.

Sulkavan ykkössija ei lähipäivinä ole luultavasti uhattuna. Lauantaina lunta on luvassa lähinnä Länsi-Suomeen ja sunnuntaina saapuva lumisadealue saattaa jopa vankistaa Sulkavan johtoasemaa.

– Sunnuntain vastaisena yönä sinne näyttäisi tulevan sadealue ja jos se jää siihen makaamaan vielä maanantaiksi, lunta voisi tulla lisää 15-25 senttiä, Juha Tuomala arvioi torstaina illansuussa.

Ennätyslukemiin vielä matkaa pari vaaksaa

Vaikka Eeva Korhosen ylläpitämä havaintoasema pitää lumitilaston ykkössijaa hallussaan selvin numeroin, on paikkakohtaisiin ennätyslukemiin vielä pitkä matka.

Satunnaisen vuosivihkojen selailun perusteella metrin raja on mennyt rikki Sulkavalla 27. maaliskuuta vuonna 1966. Vuoden 1955 maaliskuussa lunta oli mittauspisteessä 93-99 senttimetriä koko maaliskuun ajan. Myös maaliskuussa 1962 (99cm) ja 1984 (97 cm) käytiin lähellä metrin rajaa.

Jos sunnuntain ja maanantain sateet toteutuvat täysimääräisinä, saattaa Eeva Korhosen mittakeppi näyttää alkuviikosta jo lähemmäs 90 senttimetrin lukemaa. Aikaa maaliskuun puoliväliin mahdollisiin lakikorkeuksiin olisi vielä toista kuukautta.

Keskustapuolueen vaaliohjelma maalaa kuvaa Suomesta, jossa perheitä tuetaan, kukaan ei putoa kelkasta, yrittäjyys kannattaa ja metsä kasvaa. Ohjelma lupaa paljon lapsiperheille ja nuorille sekä muun muassa koulutukseen.

Tällä viikolla paljon puhuttanut vanhusten hoiva on myös mainittu vaaliohjelmassa. Keskusten puheenjohtaja Juha Sipilä, että keskusta pyörtää vanhan kantansa ja on valmis lisäämään hoitajien määrää.

Myös eläkkeiden indeksijäädytys saa kyytiä ja takuueläkkeisiin Sipilä lupaa reilun 100 euron korotuksen.

– Olemme valmiit lisäämään kaikkein huonokuntoisimpien vanhusten hoitoon käsipareja: Hoitajamitoitusta on muutettava. Lisäksi eläkkeiden indeksijäädytys, josta paljon puhutaan, loppuu. Takuueläkkeisiin lupaamme reilun sadan euron korotuksen.

Keskusta haluaa Suomesta maailman lapsiystävällisimmän maan. Tämä tarkoittaisi ohjelman mukaan perheiden moninaisuuden ymmärtämistä, kotihoidontuen säilyttämistä ja lapsiperheköyhyyden kitkemistä.

Keskusta ehdottaa perusopetuksen parantamiseksi ”pienten lasten koulua”. Sen muodostaisivat esikoulu ja peruskoulun kaksi ensimmäistä luokkaa.

– Toisen luokan lopussa on perustaitojen tarkastelupiste. Lapsi siirtyy joustavasti eteenpäin, kun hän on saanut perustaidot hallintaan.

Oppivelvollisuuden keskusta haluaa ulottaa 18 ikävuoteen. Mielenterveyspalvelut pitäisi puolueen mukaan taata kaikilla kouluasteilla ja tarttua hanakammin nuorten syrjäytymiseen. Lisäksi ohjelmassa ehdotetaan maksutonta ehkäisyä alle 25-vuotiaille. Muun muassa keskustanuoret ovat aiemmin ajaneet tätä.

Keskusta tavoittelee omaishoitosopimuksille ja -palkkiolle yhteisiä kriteerejä ja taloudellisia kannustimia edistämään eri sukupolvien asumista saman katon alla.

– Keskusta haluaa tehdä myös perhevapaauudistuksen, mutta se on tehtävä perheiden ehdoilla. Ei työmarkkinoiden. Olemme valmiita käyttämään rahaa siihen, että isien hoitoaikaa jatketaan ja kotihoidontuki säilytetään.

Perustulo ja työllisyysaste 75 prosenttiin

Keskusta ei ole vielä julkistanut sosiaaliturvamalliaan, mutta vaaliohjelma antaa siitä viitteitä.

– Perusturva on uudistettava niin, että se turvaa toimeentulon, kannustaa työntekoon ja on nykyistä yksinkertaisempi.

Keskusta kertoo tavoittelevansa pitkällä aikavälillä perustuloa, joka pienenee ja poistuu verotuksessa tulojen kasvaessa.

Keskustan tavoite on seuraavalla kaudella tarjota työtä yli 100 000 ihmiselle niin, että työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.

Puolue haluaa myös parantaa itsensätyöllistäjien asemaa ja laajentaa paikallista sopimista.

Työperäistä maahanmuuttoa pitää keskustan mukaan lisätä ja luopua työntekijän oleskeluluvan saatavuusharkinnasta asteittain. Yrittäjien verotusta ei saa kiristää, ja ansiotuloverotuksen keventäminen pitää kohdentaa pieni- ja keskituloisiin.

– On pidettävä huolta koko Suomen elinvoimasta, ohjelmassa todetaan.

Keskustan tavoite on, että kahden seuraavan vaalikauden aikana viidestä kuuteen tuhanteen nykyään pääkaupunkiseudulla työskentelevää valtion ja julkisen sektorin työntekijää voisi tehdä työtä muualta Suomesta teknologian kehityksen ansiosta.

Puolue haluaa myös vähintään yhden korkeakoulun jokaiseen maakuntaan.

Keskusta uskoo vahvaan EU:hun ja YK:hon, eikä unohda viljelijöitä

Keskustan ilmastolupaukset perustuvat muun muassa hiilinielujen kasvattamiseen.

– Keskustan keinovalikoimaan kuuluvat myös soiden ennallistaminen ja maatalousmaiden hiilensidontakyvyn vahvistaminen.

Metsäteollisuuden arvo voidaan keskustan mukaan kaksinkertaistaa pitkällä aikavälillä ja puulla korvata ympäristölle haitallisempaa tuotantoa.

– Alkutuottajien neuvotteluasemaa ruokaketjussa pitää parantaa. Epäreilut kauppatavat on kitkettävä. Kauppojen on tarjottava myös pienille elintarvikejalostajille tasapuoliset mahdollisuudet päästä valikoimiin.

Ulkopolitiikan saralta ohjelmassa todetaan muun muassa YK:n ja EU:n aseman vahvistaminen ja kehitysyhteistyön määrärahojen asteittainen nostaminen kohti kansainvälistä tavoitetta, 0,7 prosenttia bruttokansantulosta.

Puolustusliitto Natoon keskusta ei haikaile.

– Nato-kirjaus on meille hallitusohjeleman kynnyskysymys.

Hallituskumppaneitaan keskusta ei ennen vaaleja lähde valitsemaan, muttei sulje mitään puoluetta ulkopuolelle.

Lauantai-illan ja -yön aikana etelästä leviävä lumimyräkkä aiheuttaa jälleen päänvaivaa liikenteessä ja sähköyhtiöissä. Lunta voi tulla paikoin jopa 20 senttiä lisää.

Helsinki-Vantaan lentokentällä sankka lumisade voi aiheuttaa viivästyksiä sunnuntaina, varoittaa Finavia tiedotteessaan. Yhtiön mukaan talvitoiminta on kuitenkin täysvalmiudessa ja kiitotiet pyritään hankalista sääolosuhteista huolimatta pitämään auki.

Junaliikenteessä lumentuloon on puolestaan varauduttu harventamalla lähiliikenteen Kerava-Helsinki-väliä kulkevien N-junien vuorovälejä puoleen tuntiin, kertoo VR. Yhtiön mukaan N-junien pidennetty vuoroväli mahdollistaa pääradan kunnossapidon Koivukylän ja Savion välillä ja siten liikenteen sujumisen runsaslumisissa olosuhteissa. VR:n liikennetilanteen voi tarkistaa täältä.

Raideverkoston kunnossapitoon on varauduttu kolminkertaisella miehityksellä yöllistä lumimyräkkää varten. Väyläviraston kunnossapito-osaston johtaja Magnus Nygård kertoo STT:lle, että kaikki keinot ovat nyt käytössä.

Nygårdin mukaan lunta on nyt niin paljon, että Ilmalan lumensulatuskenttä otetaan ensimmäistä kertaa käyttöön. Rataverkoston reunamilla sijaitsevat lumenkaatopaikat ovat jo täynnä.

Nygårdin mukaan myöhästymiset raideliikenteessä ovat mahdollisia, mutta toisaalta sunnuntaina raideliikenne on muutenkin harvempaa.

Ilmatieteen laitos taas varoittaa vaarallisesta ajokelistä suuressa osassa maata sunnuntaina.

Sähkökatkoja keskiseen Suomeen

Sähköyhtiöistä Elenia kertoo varautuvansa lumimyräkan mahdollisesti aiheuttamiin sähkökatkoihin. Elenia ennakoi vikoja sähköverkkoon sunnuntain ja maanantain aikana erityisesti Päijät-Hämeeseen, Pirkanmaalle ja Keski-Suomeen, niiden uskotaan kestävän useita tunteja.

Järvi-Suomen Energia kertoo varautuvansa sähkökatkoihin puolestaan Etelä-Savossa.

Myös sähköyhtiö Carunan verkkoalueilla Etelä- ja Lounais-Suomessa sekä Satakunnassa ja Pohjanmaalla ollaan valmiudessa lumentulon mahdollisesti aiheuttamien katkojen varalta.

Sähkökatkojen valtakunnallisen tilanteen voi tarkistaa täältä.

Syke: Suurten hallien lumikuormia syytä tarkkailla

Suomen ympäristökeskus Syke varoitteli aiemmin tällä viikolla lumikuorman kasvamisesta. Syke kehotti tarkkailemaan suurten hallien kattojen lumikuormaa, koska piilevät rakennevirheet alkavat paljastua lumikuorman kasvaessa 80–100 kilogrammaan neliömetrillä.

Syken mukaan eniten lunta on Kotka-Joensuu-linjan ja Suomen kaakkoisrajan välisellä vyöhykkeellä, jolla lumikuorma on jo monin paikoin ollut yli sadan kilogramman neliömetrillä. Syke ennakoi lumikuorman kasvavan valtaosassa maata tämän viikon aikana vielä jopa yli 30 kilogrammaa neliömetrillä.

Lue lisää:

Etelän lumipeite vain kasvaa, tuima lumipyry porhaltaa Etelä-Suomen yli viikonloppuna – maanantaina lunta voi tulla vieläkin lisää

Monen älylaitteen akku hyytyy pakkasella. Uudetkaan akut eivät usein kestä, koska niiden tekniikka on vanhentunutta. Se on edelleen samaa kuin 20 vuotta sitten, sanoo älylaitteita huoltavan Fonumin aluepäällikkö Henri Rautio. Vaikka älypuhelinten teknologia on kehittynyt voimakkaasti viime vuosina, on akkutekniikka pysynyt samana.

– Ongelma johtuu litium-akuista. Ne ovat alttiita kylmälle. Sama ilmiö on havaittavissa autojen akuissa, jotka toimivat samalla tekniikalla, Rautio toteaa.

Ongelma on havaittu tänäkin talvena Fonumin liikkeissä. Raution mukaan akunvaihtoa tarvitsevien asiakkaiden määrä hypähtää merkittävästi, kun pakkanen ylittää -15 asteen rajan.

– Kylmä ilma korostaa huonon akun oireita.

Laitteissa on eroja

Eri puhelinvalmistajien laitteiden välillä on havaittu eroja, Fonumilta kerrotaan. Erityisen ongelmallisia ovat Applen iPhonen vanhimmat mallit.

– Ongelma on korjaantunut uudemmissa malleissa. Tiiviyttä on parannettu, Rautio lisää.

Laitteiden rakentaminen entistä tiiviimmiksi onkin tällä hetkellä laitevalmistajien paras keino vaikuttaa akun kylmänkestävyyteen. Osassa iPhone-malleista on myös alumiininen runko, joka altistaa akkua entistä enemmän pakkasen vaikutukselle.

Pakkassäällä puhelin kannattaa suojata kylmältä.

– Useimmiten puhelin on taskussa, ja sinnekin tulee kyllä myös kylmää. Esimerkiksi kannettava tietokone on paremmin suojattuna repussa, sanoo älylaitteita huoltavan iTapsan myymälävastaava Mikko Saastamoinen Joensuusta.

Saastamoinen kertoo myös toisen syyn iPhone -puhelimien hyytymiseen pakkasella: laitteen käyttöjärjestelmä sammuttaa itsensä.

– Käyttöjärjestelmän määrityksistä riippuu, missä lämpötilassa puhelin sammuu. Toki on mahdollista myös, että akku vain sippaa kylmyydestä.

Älylaitehuoltajien akkuvinkit

1. Lataa puhelinta harkiten. Puhelinta ei kannata pitää jatkuvasti latauspiuhan päässä esimerkiksi yöllä. Langattomat laturit ovat poikkeus, sillä useimmat niistä osaavat lopettaa latauksen, kun akku on täynnä.
2. Mitä enemmän puhelinta käyttää, sitä nopeammin akun kunto heikkenee. Esimerkiksi älypuhelimen käyttäminen mobiilitukiasemana siten, että puhelimesta jaetaan internet-yhteys muihin laitteisiin, kuluttaa akkua pidemmän päälle.
3. Ylimääräiset sovellukset ja ominaisuudet kannattaa pitää pois päältä, kun niitä ei tarvitse. Tyypillinen esimerkki on langaton bluetooth-yhteys. Myös nämä ominaisuudet kuluttavat akkua ja nopeuttavat sen kunnon heikkenemistä.
4. Pakkasella puhelin kannattaa pitää mahdollisimman lämpimänä esimerkiksi kuljettamalla sitä reisitaskun sijasta povitaskussa, jolloin kehon lämpö lämmittää puhelinta. Kylmää puhelinta ei myöskään kannata ladata heti, vaan vasta noin 10–15 minuutin päästä, kun laite on hieman lämmennyt. Puhelimen käyttöaikaa pakkasessa voidaan pidentää esimerkiksi varavirtalähteen avulla.
5. Kulunut akku kannattaa vaihtaa uuteen. Akku on kulutustavaraa, ja sen käyttöikä on useimmiten noin kaksi vuotta.