Euroopan kemikaalivirasto ECHA esittää erilaisiin tuotteisiin lisättävien mikromuovien käytön rajoittamista.

Helsingissä toimivan EU-viraston ehdotus koskee muun muassa kosmetiikassa, pesuaineissa, maaleissa, rakennusmateriaaleissa, lääkkeissä ja maataloudessa sekä öljy- ja kaasualoilla käytössä olevia mikromuoveja.

Kieltoesitystä perustellaan mikromuovien ympäristölle aiheuttaman saastumisen ehkäisemisellä. Mikromuoveiksi luetaan alle viiden millimetrin kokoiset muovihiukkaset.

Kemikaaliviraston ehdotusta voi pian kommentoida, kun virasto esittelee sen julkisessa kuulemisessa. Rajoituksen mahdollisesta voimaantulosta päätetään myöhemmin Euroopan komission ja EU:n jäsenmaiden edustajista koostuvan komitean kesken.

Mikromuovia päätyy paljon ympäristöön esimerkiksi kosmetiikasta, auton renkaista ja tekstiilien kulumisesta.

Vajaa vuosi sitten Suomessa pantiin vireille kansalaisaloite mikromuovien käytön kieltämiseksi kosmetiikkassa. Viime elokuussa se sai taakseen yli 50 000 allekirjoitusta. Aloite ei ole vielä edennyt eduskuntaan.

Kansalaisaloitteen käynnistäjien mukaan mikromuovin käyttöä kosmetiikassa on jo rajoitettu esimerkiksi Ruotsissa ja Britanniassa. Mikromuovirajoituksia on voimassa tai tulossa voimaan Kanadassa, Uudessa-Seelannissa, Irlannissa ja Taiwanissa.

Suomen ympäristökeskuksen mukaan mikromuovit uhkaavat meilläkin vesistöjä, joihin niiitä kulkeutuu esimerkiksi yhdyskuntajätevesien ja hulevesien kautta.

Lue myös:

Kielletäänkö kosmetiikan mikromuovit pian lailla? 50 000 allekirjoitusta kerännyt kansalaisaloite etenemässä eduskuntaan

Merien lisäksi myös maaperään päätyy mikromuovia jätevesistä – vaikutuksia vasta tutkitaan, mutta osa muovista voi päätyä ravintoketjuun

Mikromuovia on jo hengitysilmassakin – suurtehoimurin haaviin tarttui Turun saaristossa runsas hiukkassaalis, joka yllätti tutkijatkin

Oikeustieteen lisensiaatti Juha Joona tutki viisitoista vuotta Lapin maa- ja vesioikeuksia Ruotsin vallan alkuajoista aina 1900-luvulle saakka. Tutkimus herättää uusia kysymyksiä Lapin maanomistuksesta ja -oikeuksista niin kutsutun lapinrajan pohjoispuolella.

Joonan mukaan 1740-luvulla yksittäisen viranomaisen eli Tukholman kamarikollegion tulkinta Lapin maaoikeuksista on kyseenalainen.

– Ne perustelut mitä siinä käytetään, eivät tule suoraan Ruotsin laista. Se tekee tämän nykyisen tulkinnan ongelmalliseksi, Juha Joona sanoo.

Kollegion päätöksellä saamelaisten käyttämät veromaat Lapin rajan pohjoispuolella todettiin yksipuolisesti vuonna 1742 kruununmaiksi.

Historialliset oikeudet maahan ja vesiin

Perusta maaoikeuksille rakentuu ajatukselle, että alueita, joita verotettiin, pidettiin yksityisille kuuluvina alueina. Veromiehenoikeus on siis rinnastettu maanomistukseen.

Joonan mukaan saamelaisten maaoikeuksista Pohjois-Suomen alueella on todisteita jo 1500-luvun puolivälistä, jolloin käräjillä sakotettiin talonpoikia, jotka olivat kalastaneet lapinrajan pohjoispuolella ilman saamelaisten lupaa.

Joonan mukaan ei ole täysin selvää, minkälainen oli tämä veromiehenoikeus, joka saamelaisilla oli 1740-luvulle saakka. Oliko se omistusoikeuteen verrattavaa vai jokin muu käyttöoikeus maahan ja vesiin?

Suomessa asiaa ei ole oikeudessa punnittu, mutta Ruotsissa, jonka lakia Lapissa tuolloin noudatettiin, on.

– Ruotsin korkein oikeus on lähtenyt siitä, että vaikka se veromiehenoikeus ei ollut identtinen nykyisen omistusoikeuden kanssa, niin tämä oikeus kehittyi omistusoikeudeksi sen nykyisessä merkityksessä, Joona sanoo.

Lapinraja

Nykyisen Pohjois-Suomen aluetta halkoi lapinraja, jonka eteläpuolella asuivat suomalaiset talonpojat, pohjoisimmat Rovaniemellä ja Ounasjokivarressa ja Tornionjoki varressa Pellon korkeudella asti. Sen pohjoispuolella olivat Lapinkylät.

– Sieltä se meni vinosti koilliseen ja päättyi Venäjän rajaan. Ne oikeustapaukset, joissa tämä veromiehenoikeus tulee esille, ovat etupäässä tästä metsäsaamelaiselta alueelta, eli Kittilästä, Sodankylästä, Savukoskelta ja Sallasta.

Syynä Joonan mukaan oli se, että metsäsaamelaisten tapa käyttää aluetta oli samankaltaista kuin talonpojilla. Tunturisaamelaisten osalta se ei tule niin selvästi esille.

– Heidän elämä oli liikkuvampaa ja kesäksi mentiin jäämeren rantaan porojen kanssa, mutta siitä huolimatta tunturisaamelaisilla oli omat veromaansa. He käyttivät veromaitaan elinkeinojensa harjoittamiseen ja heillä oli yksinoikeus näiden alueiden käyttöön.

Joonan mukaan 1700-luvun kuluessa vanha lapinkylä- ja veromaajärjestelmä alkoi hajota. Etelämpänä metsälapissa se hajosi uudisasutuksen paineessa.

Tapahtuiko vääryys ja voiko sen korjata?

Juha Joona ei halua ottaa kantaa siihen, tapahtuiko 1740-luvulla vääryys ja pitäisikö se korjata nyt 2010-luvulla.

– Se on kyllä hyvä kysymys, mutta en ota siihen kantaa, koska se menee sille puolelle, joka kuuluu enemmän poliitikoille.

Vanhat oikeudenhaltijat ovat löydettävissä vanhoista veroluetteloista. Veroluettelot ovat käytännössä luettelo niistä henkilöistä, joille maaoikeudet kuuluivat 1600-1700-luvuilla.

– Se tulee selville oikeuden pöytäkirjoista. Kun on myönnetty lainhuutoja saamelaisten käytössä oleviin maihin, niin kyllä heitä silloin pidettiin omistajina. Tai veroluontoisen maan haltijana, josta kamarikollegiokin käytti nimitystä omistusoikeus.

Kenelle maat kuuluisivat nyt?

– Jos historia olisi mennyt toisin, omistus olisi voinut mennä kuten talonpojilla. Veronluvun mukaan olisi määrätty tietty määrä maata ja vesitiluksia niille henkilöille, jotka sillä hetkellä hallitsivat niitä alueita, Joona vastaa kysymykseen.

Ruotsissa on nostettu kanteita omistusoikeudesta. Sama olisi mahdollista myös Suomessa.

– Toivottavasti tästä tutkimuksesta on apua, jos tällaisia kanteita nostetaan, Juha Joona sanoo.

Juha Joonan väitöskirja ”Ikimuistoinen oikeus - tutkimus Lapin alkuperäisistä maa- ja vesioikeuksista” tarkastettiin Lapin yliopistossa tänään. Vastaväittäjänä toimi professori Jukka Kekkonen Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Matti Niemi Itä-Suomen yliopistosta.

Pirkanmaalla tutkitaan epäiltyä törkeää eläinsuojelurikosta. Poliisin mukaan pariskunta salakuljetti Espanjasta kymmeniä koiria Suomeen ja myi täällä niitä eteenpäin.

Pirkanmaan käräjäoikeus vangitsi marraskuussa vuonna 1970 syntyneen tamperelaisnaisen, jota epäillään törkeästä eläinsuojelurikoksesta ja useista petoksista. Nyt poliisi vaatii myös rikoksista epäillyn miehen vangitsemista Pirkanmaan käräjäoikeudessa.

Mies on vedonnut siihen, että hän on perheen kolmen alaikäisen lapsen kanssa Espanjassa, eikä pääse tulemaan.

Poliisin mukaan osa koirista on todettu sairaiksi, vaikka myyjä on vakuuttanut koirat terveiksi. Koirilla on todettu muun muassa sikaripunkki, iho-oireita ja yskää.

Osa koirista on poliisin mukaan myyty rotukoirina, vaikka nämä ovat sekarotuisia. Myyjät ovat maksaneet koirista 600–1 800 euroa.

– Koirien tuonti ei ole täyttänyt maahantuloedellytyksiä. Osa eläimistä on ollut sairaita, kertoi rikosylikomisario Jari Kinnunen aiemmin.

– Suomeen tuotuja koiranpentuja on pidetty epäasiallisissa olosuhteissa sekä kuljetuksen että säilytyksen aikana. Myös maahantuontiasiakirjoissa ja koirien rekisteröintimerkinnöissä on ollut puutteita.

Poliisin mukaan pariskunta on pyrkinyt teettämään koirilla pentuja ja myymään niitä.

Poliisin mukaan pariskunta kuljetti samalla kuljetuskerralla pakettiautossa 14 koiraa, viisi parta-agamaliskoa ja yhden neitokakadu-linnun. Samassa autossa matkustivat myös perheen kolme lasta.

Eläinlääkärin ilmoitus johti jäljille

Pariskunnan epäillään tuoneen koiria Suomeen vuodesta 2014 asti. Asia tuli poliisin tietoon viime vuonna, kun eläinlääkäri teki siitä ilmoituksen. Epäillyt poistuivat sen jälkeen Espanjaan, mutta nainen palasi takaisin.

Poliisi haluaa miehen Suomeen, koska poliisi epäilee hänen jatkavan pentutehtailua ja koirien kauppaa Espanjassa ja sieltä käsin. Miehellä on nyt poliisin tietojen mukaan yli 15 koiraa.

Pariskuntaa epäillään todennäköisin syin törkeästä eläinsuojelurikoksesta ja useista petoksista. Rikosnimikkeinä ovat myös salakuljetus, eläintunnistusjärjestelmästä annetun lain rikkominen, eläintautirikkomus ja eläinsuojelurikos.

Suomeen tuodut koiranpennut ovat täällä melko harvinaista americanbully-rotua.

Lue lisää:

Tamperelaisnainen vangittiin epäiltynä koirabisneksestä – toi koiria Espanjasta ja myi niitä eteenpäin

Eläinsuojelupomo: "Yhtään eläintä ei pitäisi myydä netissä – nettikauppa kiellettävä"

Pentutehtailija voi tehdä vuodessa 100 000 euron tilin

Muutosjohtaja Dan Andersson kävelee tottuneesti veneiden valmistushalliin, vilkaisee ympärilleen ja kysyy kuulumisia. Finnmaster Boatsilla tuotanto elää ja sykkii ja Andersson haluaa tietää, missä mennään. Jos suunnitelma ja todellisuus eivät kohtaa, mies ei huuda tai käskytä.

– Haluan kuulla viivästyksen takana olevan storyn. Työkaveri oli kipeä, lasikuitulanka loppui ja lisää lankaa saatiin vasta aamulla.

Anderssonia kiehtoo kaikki uusi ja erityisesti se, miten nuoret saa mukaan työelämään ja pysymään työpaikassaan. Tämä on tärkeää muun muassa venealalla, jossa on työntekijäpula.

24-vuotias Joona Vuoti tuli Finnmasterille harjoittelijaksi kesällä 2018. Nyt hänellä on vakituinen työpaikka.

– Minulle tärkeää on se, että työssä on sen verran haasteita, että joutuu kehittämään itseään ja pystyy tekemään työnsä mahdollisimman hyvin. Tärkeää on myös inspiroiva työyhteisö.

EU:n työvoima-asiantuntijat arvioivat, että nyt työelämään tulevalla nuorella on 10–14 työpaikkaa ennen kuin hän täyttää 38 vuotta. Kokkolan toimipisteessä Finnmasterin työntekijöiden keski-ikä on noin 35 vuotta. Nuoria, 1980–2000-luvuilla syntyneitä y- ja z-sukupolven työntekijöitä on kolmannes.

– Nuoret aikuiset eivät ymmärrä tasajalkahyppimistä eivätkä minun sukupolvelleni tyypillistä käskyttämistä. Heille arvot ja kaverit ovat tärkeitä ja johtaja pikemminkin valmentaja, sanoo Andersson.

Dan Andersson työskentelee eri puolilla maailmaa toimivassa konsulttifirma EY:ssä (Ernst & Young Oy). Hän tulee paikalle, kun yrityksessä tarvitaan muutosta tai vaikka väliaikaista toimitusjohtajaa. Finnmasterilla mies aloitti elokuussa 2018.

Anderssonin mukaan työnantajan pitää luoda sellaiset olot, että nuori työntekijä viihtyy ja kehittyy. Muuten hän lopettaa.

– Työssä pitää olla jotakin, mikä kiinnostaa niin paljon, ettei voi jäädä kotiin, vaan on pakko päästä töihin. Se keksitään yleensä yhdessä työyhteisön kanssa, Dan Andersson kertoo.

Andersson luo kiinnostusta kertomalla työpaikan arvoista ja mahdollisuuksista sekä siitä, että nuori on osa suurempaa kokonaisuutta. Että hänen tekemisillään on merkitystä.

Kannattaa tervehtiä päivittäin ja jutella: osoittaa kiinnostusta ja kysyä, mitä nuori on oppinut sinä päivänä. Se tuo fiiliksen, että nuoret ovat mukana.

Jo alussa on tärkeää, että nuoret työntekijät voivat näyttää kavereille, että kantavat kortensa kekoon. Se, että on nuori, ei tarkoita sitä, ettei saa vastuuta.

– He ovat tottuneet selviämään monesta tilanteesta. Se on uutta, että ottaa vastuuta muista. Voi kokeilla, miten se toimii, Andersson ehdottaa.

Myös esimies-coachilta tuleva palaute ja läpinäkyvyys on olennaista.

– Johtajan ei kannata piilotella eikä jättää asioita sanomatta, koska kaikki selviää verkossa kuitenkin ennemmin tai myöhemmin.

Anderssonin mukaan nuorilla on tuoreita ideoita, he ovat nopeita oppimaan ja verkostoitumaan. Tuolloin tietoa saadaan nopeasti.

– Työntekijät tulevat yleensä kysymään minulta neuvoa, miten tätä järjestelmää käytetään, Joona Vuoti kertoo.

Huvi- ja urheiluveneitä valmistavalla Finnmasterilla aloitettiin yt-neuvottelut loppukesästä 2018. Yhdeksän ylempää toimihenkilöä tai toimihenkilöä irtisanottiin. Sen jälkeen lähti vielä kaksi työntekijää.

Andersson nimitti tilalle nuoria esimiehiksi ja tiiminvetäjiksi. Sen ansiosta firma on saanut some-näkyvyyttä, tilaukset ovat lisääntyneet neljänneksen ja työilmapiiri on parantunut. Osalle vanhemmista työntekijöistä muutos on ollut vaikea ymmärtää.

– He muistavat oman nuoruutensa, kun esimiestä kunnioitettiin ja olettavat, että kaikki ovat samanlaisia kuin he. Heidän kanssaan pitää keskustella enemmän. Siitä se lähtee pikkuhiljaa, Andersson kertoo.

Hän sanoo, että tullessaan Finnmasterille Kokkolan-yksikössä häntä vastassa oli epävarmuutta, huhuja ja laimea vauhti. Nyt kuuluu jo aika paljon naurua. Asiat ovat menossa parempaan suuntaan. Kulttuuri ei kuitenkaan muutu hetkessä, vaan työ vie vuosia.

Andersson pitää vanhempia työntekijöitä arvokkaina yrityksille. Kun luodaan tiimejä, tarvitaan tarpeeksi kokemusta, tarpeeksi prosessia ja tarpeeksi intoa. Parhaimmillaan kokeneet työntekijät ovat mentoreita, jotka kertovat nuoremmille, mitä on tehty, mikä on toiminut hyvin ja mikä meni metsään.

– Ja sitten kysymys, miten tästä pääsisi vielä pidemmälle.

Nuorempien tehtävänä on keksiä se.

MOSUL. Kestää vuosia ennen kuin Irakin toiseksi suurin kaupunki Mosul pääsee eroon synkästä maineestaan. Kaupunki oli kesään 2017 asti terroristijärjestö Isisin pääpaikka ja samalla julmuuksien näyttämö.

Silti Mosuliin on viimeksi kuluneiden 1,5 vuoden aikana palannut jo lähes miljoona pakolaista ja turvapaikanhakijaa. Se on neljäsosa kaikista Irakissa kotiinsa palanneista neljästä miljoonasta pakolaisesta.

Tapasimme viisi Mosuliin eri maista palanutta yrittäjää. He kertovat, millaista Isisin entisessä pääkaupungissa on nyt

.

Radio One FM:n toimitusjohtaja Ahmed Ghadeer: "Kaupungissa on jo elämää ja taidetta"

"Pakenin Mosulista vuonna 2014, kaksi viikkoa sen jälkeen, kun Isis valtasi sen. Olin työskennellyt journalistina vuodesta 2010 lähtien, joten olin vaarassa. Kymmenet kollegani saivat surmansa.

Asuin vuoden Turkissa ja sitten kuulin, että Euroopassa olisi mahdollisuus uuteen elämään. Matkustin vuonna 2015 Belgiaan, jossa asuin kaksi vuotta.

Minulla oli maassa oleskelulupa ja työpaikka, joten päätös Mosuliin palaamisesta oli vaikea. Koen, että se oli silti oikea

Nyt katson tulevaisuuteen toiveikkaana. Asuessani Euroopassa opin, että toisesta maailmansodasta toipuminen vei 25 vuotta, meillä on sama edessä. Mosulissa asiat ovat muuttuneet paljon vuoden takaisesta. Kaupungissa on jo elämää ja taidetta.

Palasin Mosuliin kesällä 2017. Halusin tehdä täällä jotain merkittävää ja käyttää omaa kokemustani muuttaakseni asioita parempaan suuntaan. Kun käynnistämme toimintamme helmikuun alussa, olemme koko Irakin ainoa radioasema, jonka yhteydessä on kahvila.

Työllistämme kaikkiaan noin 40 ihmistä – sekä miehiä että naisia. Pyrimme luomaan paikasta kulttuurikeskuksen ja erilaisten ajatusten kohtaamispaikan."

Autokorjaamon omistaja Ahmed Ali Hashim: "Katujen siivoaminen tuo toivoa"

"Olen omistanut autokorjaamon vuodesta 1987 lähtien. Kun palasin Mosuliin kaksi vuotta sitten, huomasin että ilmaisku oli osunut korjaamooni ja tuhonnut sen täysin.

Lainasin rahaa, jotta pystyin aloittamaan yritystoiminnan uudelleen. Vaikka toiminta on nyt kannattavaa, joudun maksamaan velkaa takaisin vielä pitkään.

Kun Isis valtasi Mosulin, he alkoivat kiristää minulta rahaa. He syyttivät minua vakoojaksi, koska olen taustaltani kurdi. Etsin käsiini salakuljettajan, joka vei minut ja 10-henkisen perheeni rajan yli Syyriaan, josta jatkoimme Turkkiin. Elämä siellä oli kurjaa, joten palasimme heti, kun se oli mahdollista.

Nyt täällä toimii paljon kansalaisjärjestöjä, jotka auttavat nuoria ihmisiä ja siivoavat sodan tuhoamia katuja. Siksi olen optimistinen kaupungin tulevaisuuden suhteen.

Toivoisin silti, että kaupunki saisi lisää apua. Erityisesti työttömyys on täällä suuri ongelma, ja se tekee tilanteesta hauraan"

.

Antenni- ja tv-kanavapakettikauppias Ahmed Ghanem Salih: "Ihmiset ovat kiinnostuneita National Geographicista"

”Yritykselläni on mennyt viimeisen vuoden aikana hyvin. Ihmiset ovat olleet Isiksen lähdön jälkeen aiempaa kiinnostuneempia satelliittikanavista, esimerkiksi National Geographicista. He ovat aiempaa avoimempia uusille asioille ja ajatuksille.

Luotan siihen, että kaupungin turvallisuustilanne pysyy hyvänä. Sen sijaan Kurdistanin itsehallintoalueen ja Bagdadin hallinnon välinen kireä tilanne huolettaa minua.

Olen omistanut yrityksen kymmenen vuoden ajan. Kun Isis valtasi kaupungin, kauppani suljettiin, sillä he eivät hyväksyneet satelliittikanavia.

Minut vangittiin kuukaudeksi, sillä vastustin terroristijärjestöä aktiivisesti sosiaalisessa mediassa.

Kun vapauduin, tiesin että Isis valvoo kaikkea toimintaani ja minun on paettava.

Pakenin Syyrian kautta Turkkiin, josta muutin Bagdadiin vuonna 2015. Mosuliin palasin joulukuussa 2017 ja avasin liikkeeni seuraavan vuoden alussa.

Tekstiili- ja kosmetiikkakauppias Mahmood Omer Hamd: "Haluan perustaa viiden tähden ravintolan"

"Pyrin keräämään kaupallani rahaa, jotta voisin avata kaupunkiin ravintolan.

Tavoitteenani on perustaa viiden tähden ravintola, jonka tähtäimessä ovat erityisesti turistiasiakkaat. Uskon, että turismilla on täällä tulevaisuus, sillä ihmiset ovat nykyisin avoimempia kuin ennen.

Minulla on matkailualan koulutus ja työskentelin aiemmin Ninewah Oberoi -hotellin vuoropäällikkönä. Hotellista tuli myöhemmin Isiksen tukikohta.

Pakenin itse sotaa Turkkiin, mutta huomasin, että siellä oli paljon irakilaisia pakolaisia, joilla ei ole työmahdollisuuksia.

Niinpä palasin Mosuliin elokuussa 2017 ja avasin ensin pienen kaupan Mosulin yliopistoalueelle. Pääsin muuttamaan nykyisiin isompiin tiloihin tämän vuoden alussa.

Toivoisin, että etenkin nuoret kaupunkilaiset uskaltaisivat perustaa yrityksiä. Kun aloittaa pienimuotoisesta toiminnasta, jolle omistautuu täysin, täällä on mahdollista menestyä.

Kahvilan omistaja Al-Yais Salih: "Moskeijat arvostelevat kahvilaamme"

”Uskon, että omilla lapsillani tulee olemaan parempi elämä kuin minulla. Pelkään kuitenkin kaltaisteni koulutettujen, liberaalien ihmisten puolesta. Esimerkiksi ateisteilla on täällä vaikeaa.

Kahvilani on taiteilijoiden, opiskelijoiden ja politiikasta kiinnostuneiden kohtaamispaikka. Moskeijat ovat arvostelleet kahvilaa ja tilaisuuksia, joita täällä järjestetään. Se saattaa uhata toimintaamme tulevaisuudessa.

Kun Isis valtasi Mosulin, pakenin Bagdadiin. Siellä syntyi ajatus kahvilasta, joka olisi samalla kulttuuriyhteisö. Kahvila avattiin maaliskuussa 2018.

Meillä on kolme täysipäiväistä työntekijää: kaksi naista ja yksi mies. Järjestämme täällä politiikkaa käsitteleviä paneelikeskusteluita, konsertteja ja taidenäyttelyitä. Tämän vuoden keväänä aiomme näyttää täällä paikallisia lyhytelokuvia".

Teksti: Riikka Aaltonen

Lue myös: Suomi tarjoaa tuhansia euroja, mutta 8-henkinen perhe ei palaa Irakiin – "tarjous on houkutteleva niille, joiden elämä ei ole vaarassa"

Lentolippu Irakiin ja 5 000 euroa päälle? Suomi tarjoaa turvapaikanhakijoille yhä enemmän rahaa, jotta he poistuisivat maasta

Toimittajalta: Kävin Isisin kalifaatin syntymäpaikalla ja järkytyin – talot voi vielä korjata, mutta entä ihmiset?

Irakin toiseksi suurin kaupunki Mosul on vapautettu Isisiltä – näin taistelut etenivät

Harva pääsee kärpäseksi Kremlin kattoon.

Vuosituhannen vaihteessa Vitali Manski oli siinä asemassa. Hän oli valtiollisen televisiokanavan dokumenttiprojektien päällikkö; ansioitunut elokuvantekijä, jonka meriitteihin kuuluivat muun muassa seurantaelokuvat Mihail Gorbatšovista ja Boris Jeltsinistä.

Kun presidentti Jeltsin uudenvuodenaattona 1999 ilmoitti luopuvansa tehtävästään, ja nimitti Vladimir Putinin sijaisekseen, oli Manski hereillä. Hän laittoi väkensä välittömästi etsimään ihmisiä, jotka osaisivat kertoa, mikä Putin oikein on miehiään.

Kannatuksensa pohjamutia kyntävä Jeltsin oli nimittänyt Putinin pääministeriksi vasta elokuussa. KGB:n entinen tiedustelu-upseeri, Pietarin entinen apulaispormestari, ja valtiollisen turvallisuuspalvelu FSB:n entinen johtaja oli kansalle tuiki tuntematon. Hän ei ollut koskaan ollut vaaleissa ehdolla.

Ensimmäiseksi Manski sai käsiinsä Putinin entisen saksanopettajan ja nuoruusvuosien perheystävän, Vera Gurevichin haastattelun. Hän lähetti materiaalin Putinin nähtäväksi.

– Opettaja asui huonoissa oloissa, ja ajattelin, että Putin ehkä voisi auttaa häntä jotenkin. Putin kutsui minut puheilleen, kyseli opettajansa voinnista . Siinä keskustelun lomassa tarjouduin tekemään hänestä elokuvan. Ja teinkin, seurantadokumentin.

Kampanjaa ei tarvittu

Manski pääsi kameroineen seuraamaan ensi metreiltä, miten Putin läänitti tonttinsa.

Maaliskuulle aikaistetuista vaaleista näytti jo hyvissä ajoin tulevan läpihuutojuttu.

Putin kieltäytyi vaaliväittelyistä, eikä mainostanut lainkaan. Hänen ei tarvinnut. Riitti, että jokaiseen valtakunnan kolkkaan ehtivä virkaatekevä presidentti oli läsnä jokaisella kanavalla kaiken aikaa. Muut puhuivat, Putin näytettiin tekemässä.

PR-materiaalissa korostettiin sotilaallisia uhkakuvia ja terrorismia, joiden takia kansa vaati kovempia otteita. Putin lupasi järjestystä, hän nujertaisi roistot voimalla.

Putinista luotu kuva oli dynaaminen, aikaansaava ja sympaattinen, ja Manski oli luomassa sitä kuvaa.

Naistenpäivänä Putin kävi kättelemässä kutojat ja voitonpäivänä veteraanit. Manski sai tallennettua lopulta myös entisen opettajan koskettavan tapaamisen.

Manski itsekin oli Putinista alkuun melko otettu. Vaimo oli toista mieltä.

"KGB:stä ei tule kunnon miehiä"

Nyt Vitali Manski on leikannut 19 vuoden takaisen pr-materiaalinsa uudelleen, ja lisännyt siihen jälkiviisaan analyysinsä.

Syntyi Putin’s Witnessess – elokuva, jossa päähenkilö toteaa, että hänen hallintonsa päätarkoitus on saada ihmiset uskomaan kaikki, mitä hallinto tekee ja sanoo. Hän toteaa myös, että venäläiset on saatava käsittämään, että kansalliset intressit ovat yksilön intressejä tärkeämpiä.

Manski ei juuri kyseenalaistanut Putinin puheita silloin, vaan pohti enemmän sitä, kummassa kädessä presidentti pitää kelloaan. Toisin on nyt.

Putin’s Wittnessess -dokumenttielokuva alkaa Vitali Manskin kotoa, jossa perhe seuraa televisiopuhetta, jossa Jeltsin siirtää vallan Putinille.

Manski piinaa lapsiaan ja puolisoaan kameralla näiden hätistelyistä huolimatta.

Vaimo kyselee ärtyneesti, pitäisikö hänen sanoa jotain korkealentoista kameralle, mutta sanoo kuitenkin. Hän arvelee, että maailma alkaa taas pelätä Venäjää; että Jeltsinin kausi näyttäytyy myöhemmin utopian aikana. Nyt alkaa kova kuri.

Kylvyssä vasten tahtoaan kuvattu tytär säestää, että “äidin mielestä uusi presidentti on kuin Mao Zedong”.

Natalia Manskaia on luultavasti sittemmin antanut perheen kuvaamisen miehelleen anteeksi. Hän on yksi elokuvan tuottajista. Sitä paitsi Manski perustelee perheensä piinan käyttämistä dokumentissa juuri vaimonsa näkemyksellisyydellä.

– Oli tärkeää näyttää, että hän oli sankari, minä en. En ollut kovin kriittinen silloin, hän taas näki, mitä on tulossa. Kohtaus kotonani osoittaa, miten väärässä olin. Se on rehellisyyden äärimmäinen taso.

Manski ei vallan vaihtuessa ymmärtänyt, miten henkilökohtainen syy puolisolla oli epäillä Putinin tulevien otteiden demokraattisuutta. Hänen isoisänsä ja muita läheisiään lähetettiin Stalinin aikana Siperiaan. KGB hätyytteli hänelle tärkeitä ihmisiä.

– Putin oli KGB:n miehiä, ja vaimoni on sataprosenttisen varma, että siitä järjestöstä ei kunnon miehiä tule. Omassa suvussani ei ollut yhtä traagista historiaa. Luulin aikojen muuttuneen.

"Putin tuskin lähtee politiikasta"

Manski sanoo tienneensä heti alusta lähtien tekevänsä elokuvaa presidentistä.

– Kuuluu venäläiseen traditioon, että jos johtaja nimeää itselleen seuraajan, niin nimetty valitaan. Asiaa edisti, että Jeltsiniin verrattuna Putin oli nuori ja tarmokas. Lisäksi hän vaikutti hieman liberaalilta, mutta oli kuitenkin silovikki, eli KGB:n, armeijan ja voimaministeriöiden miehiä.

Manski ei kuitenkaan tiennyt tekevänsä elokuvaa ikuisesta presidentistä. Nykyisen kautensa päättyessä Putin on hallinnut Venäjää lähes neljännesvuosisadan – tosin välillä pääministerinä, sillä peräkkäiset kaudet on rajattu kahteen.

– Putin on kautensa päättyessä vasta 72-vuotias, eli aika nuori. Ei hän varmasti katoa politiikasta. Uskon, että hän keksii keinon tulla valituksi taas uudelle kuusivuotiskaudelle.

Presidentintekijänä Jeltsin perheineen on dokumenttielokuvan keskeisessä roolissa. Jeltsin kehuskelee Manskille tarkkailleensa useampaa mahdollista manttelinperijää, ja päätyneensä Putiniin.

Kun suojatti saa jo vaalien ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, julistaa Jeltsin itsensä voittajaksi. Putin kuitenkin ottaa välittömästi etäisyyttä; hän ei koskaan vastaa Jeltsinin onnittelupuheluun. Välit entisen ja uuden presidentin välillä happanevat nopeasti.

Vaikutelma on kiittämätön – mutta dokumentti ei kerro, miten Putin suojeli mentoriaan lahjussyytteiltä ja omaisuuden takavarikoinnilta.

Jeltsin sai täyden koskemattomuuden.

"Jos ei ole vapautta, mitä tekee turvallisuudella?"

Keväällä 2000 Manski seurasi Putinin vaalivalvojaisia, joissa kilisteltiin voitonmaljoja. Putin’s Witnessess -elokuvassa hän on lisännyt kuvamateriaaliin selostuksen kampanjaväen myöhemmistä vaiheista.

Monet vastavalitun presidentin lähipiiriin kuuluneista siirtyivät sittemmin oppositioon. Osa päätyi vankilaan, joku maanpakoon, joku kuoli hämärissä olosuhteissa. Manski tekee selväksi, että Putinin kanssa on syytä olla hyvissä väleissä.

Manski esittää elokuvassa Putinia kohtaan rankkoja syytöksiä myös toisinajattelijoiden kuolemista, olympialaisten dopingskandaalista, ja siitä, miten bisnes alistettiin Putinin politiikan palvelukseen. Ja erityisesti toimista Krimillä.

Viitisentoista vuotta sitten Manski alkoi vetäytyä valtiollisista töistä vähitellen. Vuoden 2012 vilpillisiksi syytettyjen vaalien jälkeen moraalinen perälauta tuli lopullisesti vastaan.

– Dmitri Medvedevin ja Putinin keskinäinen paikkojen vaihtelu alkoi olla sellaista farssia, että en enää pystynyt olemaan mukana. Krimin miehityksen jälkeen olen ollut avoimen kriittinen.

Nykyisin Manski perheineen elää vapaaehtoisessa maanpaossa Latviassa. Hän ei suoraan vastaa kysymykseen siitä, miten huolissaan hän on turvallisuudestaan. Manski toteaa eläneensä hyvän elämän - nuorempana turvallisuus olisi mietityttänyt enemmän.

– Jatkan ilman jarruja. Tietysti olen ajatellut, mitä tällaisen elokuvan tekemisestä seuraa, mutta haluan olla vapaa tekemään sitä, mitä teen. Jos minulla ei ole vapautta, mitä tekisin turvallisuudella?

"Hiljainen todistaja on syyllinen"

Manski ei syytä Venäjän nykytilanteesta vain Putinia.

Hän syyttää itseään.

– Henkilökohtainen hinta, jonka maksan tästä on sen ymmärtäminen, että olin liittolainen, vaikka kuvittelin olevani naivisti vain todistaja.

Itsensä lisäksi Manski vaatii vastuuseen koko Venäjän kansaa. Dokumentissa hän toteaa, että venäläiset suostuivat vapaaehtoisesti panttivangeiksi, koska heille luvattiin loistava tulevaisuus.

– Jokainen on henkilökohtaisesti vastuussa siitä, mitä on tapahtunut, ja mitä tapahtuu. Sen lisäksi kannustan kaikkia kantamaan osansa yhteisestä vastuusta. On ymmärrettävä, että vaikka ei olisi suoranaisesti ollut nostamassa Putinia valtaan, on syyllinen siihen, jos seurasi hiljaa vierestä ja mahdollisti sen.

Maanpaosta huolimatta Manskin paluu Venäjälle on yhä mahdollinen.

Paljon pitäisi kuitenkin muuttua ennen sitä, ja mielellään nopeasti. Se ei olisi ennenkuulumatonta maan historiassa. Ohjaaja huomauttaa, että Neuvostoliitto romahti muutamassa päivässä, ja sama voi tapahtua Venäjällä.

– Neuvostoliitto romahti kolmessa päivässä. Sama voi tapahtua Venäjällä. Voi tulla jonkinlainen force majeure -tilanne, ja jos niin käy, toivon, ettei se ole verinen. Jos sellainen tapahtuu, haluan olla paikalla näkemässä sen omin silmin. Jos olen voimissani, haluan kuvata sen myös.

Artikkeli on toteutettu yhteistyössä Yle Novostin toimittajan Levan Tvaltvadzen kanssa.

Dokumenttielokuvafestivaali DocPoint Helsingissä 28.1.-3.2. 2019

Pyhäjärven jäällä puhaltelee navakka tuuli kun vesilahtelainen Ilkka Sjöman kiskoo ahkiotaan kohti lähimmän saaren rantaa. Mies on pilkkivälineiden kanssa liikkeellä ensimmäistä kertaa sitten viime kevään.

Edelliskaudesta ei jäänyt pelkästään hyviä muistoja.

Ahkiossa matkustavat ikävien muistikuvien aiheuttajat: kaira ja akkuporakone. Yhdessä niiden tehtävänä on helpottaa reiän tekemistä ja säästää pilkkimieheltä muutama hikipisara. Auttamisen sijasta tämä laiteyhdistelmä oli tehdä Ilkka Sjömanista yksipeukaloisen miehen.

Hansikas takertui kairaan ja peukalo lähti kiertymään varren ympäri. Ilkka Sjöman

– Olin juuri saanut ensimmäisen reiän tehtyä ja aikeissa ryhtyä pilkille. Lähdin siirtämään kairaa pulkkaan kun rukkanen vahingossa painoi poran kytkintä. Vasen käsi oli kairanvarressa kiinni. Hansikas takertui kairaan ja peukalo lähti kiertymään varren ympäri, Ilkka Sjöman muistelee huonosti päättynyttä reissua.

Pilkkijän peukalo jäi roikkumaan parin ihonriekaleen varaan. Mies pysyi tajuissaan, pakkasi kamppeensa ja käveli kilometrin verran rantaan. Siellä kaverit tilasivat ambulanssin, jonka määränpää oli Tampereen yliopistollinen sairaala.

Talven ensimmäinen tapaturma sattui jo

Ilkka Sjömanin tarina saattaa saada tavallisen kuulijan haukkomaan henkeään, mutta käsikirurgille siinä ei valitettavasti enää ole mitään uutta.

Taysissa käsikirurgiaan erikoistuva lääkäri Pekka Löppönen on kuullut saman jutun ennenkin saadessaan kairatapaturman uhrin eteensä leikkaussalin pöydälle.

– Tällaisia vammoja ei joitakin vuosia sitten ollut ollenkaan. Nyt viime vuosina on selvästi alettu markkinoimaan kombinaatiota, jossa tehokas akkuporakone liitetään perinteisen jääkairan varteen. Olemme joutuneet operoimaan enemmän peukaloita.

Viime talvena Taysiin tuotiin käsikirurgin hoidettavaksi neljä potilasta, joilla oli täysin samantyyppinen vasemman käden peukalon nyhtäytymisvamma.

Valitettavasti uusikin kausi on Pirkanmaalla käynnissä: Tämän talven ensimmäinen pilkkipeukalo on jo käynyt korjattavana.

Uusien onnettomuuksien välttämiseksi tarvitaan tarkkaavaisuutta niin akkukairojen valmistajilta, myyjiltä kuin käyttäjiltäkin. Akkukairoja markkinoivasta Makita Oy:sta sanotaan, että kairaan liitettävässä porassa tulee olla apukahva ja turvalieriö, joita ilman kairaa ei saisi käyttää. Porakone pitäisi myös lukita aina käytön jälkeen.

Peukalo ei palaa ennalleen

Peukalo on käden tärkein sormi, ja siksi se pyritään aina säilyttämään ja kiinnittämään takaisin paikoilleen. Leikkaukset ovat pitkiä ja vaativia, sillä repeytymisvammaa ei paikata helposti.

– Irtinyhtäytymisvamma aiheuttaa tyypillisesti sormen verisuoniin vaurion niin pitkälle, että vaikka suonenpäät saataisiinkin parhaassa tapauksessa liitettyä paikoilleen, ei verenkierto elvy irtokappaleeseen. Silloin sormi menetetään, Pekka Löppönen kuvailee käsikirurgian haasteita.

Ilkka Sjöman sai lopulta pitää peukalonsa. Hänet pelasti se, että matka Vesilahdelta Tampereelle on lyhyt.

– Olen ollut saman kairan kanssa myös esimerkiksi Inarijärvellä kaukana kaikesta. Siellä minun olisi käynyt huonommin ja olisin nyt peukaloa köyhempi, Sjöman sanoo.

Entisellään pilkkimiehen sormi ei kuitenkaan ole: mittaa jäi puuttumaan sentin verran ja kylmänarkuus vaivaa. Sjöman suojaa vasenta kättä erityisellä peukalolapasella suunnatessaan jäälle.

Akkuporakoneen ja kairan lisäksi mies pakkaa ahkioonsa nyt myös itse kehittelemänsä suojuksen.

– Rakensin päällysputken sekä suojakupin mutteria varten. Vaikka hansikas tarttuisikin varteen ja kaira pyörähtäisi, holkki estää kättä lähtemästä mukaan. Tällaisen peukalosuojan rakentaa alle kahdeksalla eurolla.

Akkukairoja markkinoiva yritys ei suosittele tekemään muutoksia koneeseen tai kairaan.

– Ne ovat aina riski koneen käytön turvallisuudelle, vaikka tarkoitus olisikin päinvastainen, Makita Oy Suomen myyntijohtaja Tommi Lindgren sanoo.

Artikkeliin lisätty akkukairoja valmistavan yrityksen kommentit kello 16.58.

1990-luvun Pokka pitää -sarjasta tunnettu englantilainen näyttelijä Clive Swift on kuollut 82-vuotiaana. Asiasta kertovat useat brittimediat, muun muassa Independent-lehti.

Swiftin edustaja kertoo Independentille, että Swift kuoli perjantaiaamuna lyhyen sairauden seurauksena. Hän oli kotonaan perheensä ympäröimänä.

Clive Swift esitti BBC:n Pokka pitää -komediasarjassa Richard Bucketia, sarjan päähahmon Hyacinth Bucketin (Patricia Routledge) tossun alle jäänyttä aviomiestä, joka sietää vaimonsa sosiaalista kiipimistä pitkin hampain.

Klassisen näyttelijäkoulutuksen saanut Swift oli Royal Shakespeare Companyn jäsen ja näytteli monissa tv-sarjoissa, muun muassa Doctor Whossa ja Midsomerin murhissa. Myös kotimaassaan hänet tunnettiin silti ensisijaisesti rakastetusta Pokka pitää -sarjasta.

Etelä-Suomessa on nyt poikkeuksellisen paljon lunta – yli 30 cm enemmän kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta.

Esimerksi Siuntiossa on lunta 65 senttiä. Tämä on kolmanneksi eniten koko maassa ja enemmän kuin missään mittauspisteessä Lapissa.

Ja lisää on luvassa. Viikonvaihteessa lunta tulee jopa parikymmentä senttiä lisää, kun Helsinkiin odotetaan talven kiivainta lumimyräkkää.

Helsinki tehostaa katujen kunnossapitoa

Kaupunki pyrkii pitämään kadut liikennöitävässä kunnossa lisätyövoiman ja ylimääräisen aurauskaluston turvin.

Harkinnassa on myös järjestää väliaikaisia pysäköintipaikkoja sopiville torialueille ja aukioille.

Helsingin kadut, jalkakäytävät ja pyörätiet aurataan kiireellisyyden mukaan. Käytännössä tämä tarkoittaa, että ensin turvataan tärkeimmät kulkuväylät eli pääkadut ja joukkoliikenteen käyttämät kadut. Asuntokadut ovat vuorossa niiden jälkeen.

Autonomistajien kannattaa myös seurata mahdollisia ajoneuvojen siirtokehotuksia. Ajoneuvoa voi joutua siirtämään teiden auraustöiden takia.

Autonomistaja voi tilata myös tekstipalvelun, joka kertoo, milloin auto tulee siirtää.

Lumitöiden vastuut jakautuvat

Helsingin kantakaupungissa on tarkkaan määritelty, mikä taho vastaa lumitöistä eri kohteissa.

Kaupunki hoitaa ajoradat, mutta jalkakäytävien auraus ja hiekotus sekä lumen poisvienti kuuluvat kohdalla olevalle kiinteistölle.

Kantakaupungissa kiinteistön vastuulla on myös poistaa ajoradalta jalkakäytävän viereen auratut lumivallit.

Katujen ja muiden väylien talvikunnossapidosta voi tarvittaessa jättää palautetta Helsingin kaupungin palautejärjestelmään.

Pääseehän apu perille?

Runsas lumimäärä on ongelma myös pelastuslaitoksille.

Perillepääsy apua tarvitsevan luoksen hidastuu tai jopa estyy, jos kulkuväylät ovat tukossa lumen tai vaikka väärin pysäköityjen autojen takia.

Uudenmaan pelastuslaitoksilta toivotaan, että lumien auraamisessa huomioidaan pelastusajoneuvojen sekä ambluanssien esteetön kulku avun tarvitsijan luo. Pelastustiet kannattaa puhdistaa lumesta ensi vaiheessa.

Pelastuslaitokselta muistutetaan myös, että rakennuksen poistumisreitit, jotka johtavat ulos esimerkiksi rakennuksen takapuolelle, ja joissa ei ole talvikunnossapitoa, saattavat unohtua puhdistaa lumesta.

Vanhempia kehotetaan varmistamaan, että lapset eivät leiki lumikasoissa. Kasat voivat olla leikkipaikkoina hengenvaarallisia, kun niitä raivataan työkoneilla.

Suomalaiset ovat olleet kekseliäitä nimeämään paikkoja. Nimistötiedosta kiinnostuneet voivat ammentaa tilastoja ja karttatietoa uudesta Nimisammosta.

Nimistöntutkija, professori Terhi Ainiala kertoi Radio Suomen Päivässä, että Nimisammosta voi katsoa esimerkiksi oman kotipaikan nimen ja sen, kuinka monesta aineistosta siitä löytyy tietoa.

– Nimisampo on kaikille nimistöstä kiinnostuneille avattu aarreaitta. Se sisältää tiedot suomalaisista perinnäisistä paikannimistä, joita asukkaat ovat käyttäneet tärkeistä paikoista puhuessaan. Tutkijat puolestaan voivat selvittää esimerkiksi, millaisia eroja eri nimien käytössä on eri puolilla Suomea.

Ainialan mukaan esimerkiksi Äijä-alkuiset nimet sijoittuvat selvästi Länsi-Suomeen ja Ukko-alkuiset paikannimet Itä-Suomeen.

Nimisampo sisältää tiedot suomalaisista perinnäisistä paikannimistä. Järjestelmä perustuu Kotimaisten kielten keskuksen digitoimaan nimiarkistoon ja Maanmittauslaitoksen paikannimirekisteriin. Nimiarkistoon on kerätty kansalaisilta yli kaksi miljoonaa paikannimitietoa yli sadan vuoden aikana. Paikannimirekisterissä on 800 000 nimeä.

Ainiala pitää maailmanlaajuisestikin hyvin ainutlaatuisena, että nimitieto on pystytty digitoimaan ja kokoamaan yhteen palveluun. Nimisampo ei sisällä kaupunkien kaavanimistöä vaan nimistöä on kerätty kansan suusta.

– Suomessa on ollut vahva perinne paikannimitietojen keräämisessä. Jo yli sata vuotta sitten Suomessa alettiin kerätä nimitietoja talteen tavallisilta asukkailta. Alunperin ne ovat olleet vain paperisia nimilappuja.

Nimisampo täydentyy, kun uutta nimistöä tulee. Kotimaisten kielten keskuksessakin on nimistöä, jota ei ole saatu vielä mukaan. Kansalaiset voivat ehkä myöhemminkin ehdottaa täydennyksiä Nimisampoon, pohdiskelee professori Ainiala.

Kissanpiiskaajankuja, Pyttysaari, Onpahanvaanlampi

Professori Terhi Ainialan mukaan kansalaiset ovat luovia nimeämään itselleen tärkeitä paikkoja.

– Paikannimien perimmäinen tehtävä on erottaa paikka muista paikoista. On pitänyt löytää keino, jolla juuri se paikka eroaa muista. Silloin nimetään vaikkapa Kissalammeksi paikka, joka on Koiralammen vieressä.

Nimisampo on laadittu Helsingin yliopiston digitaalisten ihmistieteiden Heldig-keskuksessa yhdessä Aalto-yliopiston semanttisen webin teknologian tutkijoiden kanssa.

Venäjällä väestön tyytymättömyys maan politiikan nykylinjaan on kasvanut nopeasti, kertoo hallituksesta riippumaton tutkimuslaitos Levada.

Laitoksen kyselyn mukaan jo 45 prosenttia venäläisistä on sitä mieltä, että maa on menossa väärään suuntaan. Maan nykysuuntaan tyytyväisiä oli 42 prosenttia.

Mielialat Venäjällä ovat muuttuneet nopeasti. Vuosi sitten tyytymättömiä oli vain 28 prosenttia.

Suurimpana syynä yleiseen tyytymättömyyteen pidetään kansalaisten elintason laskua. Kotitalouksien tulot ovat pudonneet samaan aikaan kun hallitus on nostanut arvonlisäveroa. Erityisen epäsuosittu päätös oli viime vuonna toteutettu eläkeiän nosto.

Venäläiset arvostavat hyvinvointia aiempaa enemmän, suurvalta-asemaa vähemmän – "En usko, että sukupolveni tällä menolla elää eläkeikään asti"

Myös presidentti Vladimir Putinin suosio on laskenut huippuluvuista, mutta on silti yli 60 prosentissa. Häneen tyytymättömiä on noin kolmasosa väestöstä, kertoo Levada-keskus.

Tyytymättömyys kohdistuu erityisesti pääministeri Dmitri Medvedeviin. Hänen toimintaansa tyytymättömiä on peräti kaksi kolmasosaa kansasta.

Venäjän johdolla onkin edessään visainen kysymys, millä keinoin kansan tyytyväisyys saataisiin uudelleen kasvuun, kun taloudesta ei saada vetoapua.

Edellisen kerran tyytymättömien osuus venäläisistä ylitti tyytyväisten määrän vuonna 2006.

"Se hampurilainen, joka Big Mac haaveilee olevansa" tai "Kuin Big Mac, mutta oikeasti iso", kertovat otsikot Burger King ravintolassa Ruotsissa.

Pikaruokaketju Burger King uudisti ruokalistansa nimet lisäämällä niihin humoristisen piikin kilpailijaa kohtaan, kertoi The Guardian -lehti perjantaina.

Ruotsalaisten kampanjassa irvaillaan sille, että kilpailija McDonald's hävisi viime kuussa taistelun tunnetun hampurilaisen nimestä Euroopan unionin alueella.

Euroopan sääntelystä vastaavat viranomaiset tekivät päätöksen irlantilaisen Supermac's - pikaruokaketjun eduksi. Samalla muut yritykset voivat käyttää Big Mac -nimeä EU:n alueella.

Muita vitsailevia kampanjoita

Burger Kingin hampurilaiset Ruotsissa löytyvät nyt "Ei Big Mac -hampurilaisia" kategorian alta. Suoraan McDonald'sin kuuluisan hampurilaisen nimeä ei siis lisätty ruokalistalle.

Mainoskampanja on ruotsalaisen mainostoimiston suunnittelema.

Uusien nimien avulla kuvattiin myös mainosvideo, jolla ihmiset tilaavat hampurilaisia ja samalla sanovat lauseita, kuten "otan hampurilaisen, vähän kuin Big Mac, mutta mehukkaampi".

Kampanja McDonald'sia vastaan ei ole Burger Kingin ensimmäinen.

Vuoden lopulla Burger King halusi ihmisten lataavan sen mobiilisovelluksen ja ajavan läheiselle McDonald'sille, jotta nämä voivat tehdä täyskäännöksen ja saada Whopper-hampurilaisen Burger Kingistä yhden sentin hintaan.

CNN:n mukaan kampanja kesti viikon ja kymmenet tuhannet ihmiset latasivat sovelluksen ja lunastivat hampurilaisen sentillä ensimmäisen vuorokauden aikana. Burger King oli yrittänyt hamuta takaisin asiakkaita, sillä syksyllä se oli menettänyt myyntiä Yhdysvalloissa.

Ruotsalaisten lisäksi ainakin Chigacossa Burger King ravintola antoi hampurilaisia McDonald'sin vanhentuneita kampanjarahoja vastaan, kertoi Nations Restaurant News -lehti viime kuussa. Viime vuonna 50-vuotisjuhlansa kunniaksi McDonald's oli jakanut miljoonia kappaleita juhlarahoja, joita keräämällä pystyi ostamaan hampurilaisen ennen kuin vuosi vaihtui.

CNN:n viime kesänä haastatteleman asiantuntijan mukaan ruokaketjut käyttävät usein kaikenlaisia keinoja asiakkaiden saamiseen, sillä pikaruokailijat ovat nirsoja vaihtamaan totuttua brändiä toiseen.

Klovnin aamiaisia jäi syömättä

Ravintolabrändien suuruuslistalla McDonald's oli viime vuonna maailmanlaajuisesti edelleen ykkössijalla, toisena on kahvilaketju Starbucks ja kolmantena Burger Kingin omistava Restaurant Brands International, kertoi Forbes. Lehden luvuissa McDonald's päihitti vielä kilpailijansa selvästi.

Ruokasivusto The Daily Mealin mukaan hampurilaisketjujen ykkönen Yhdysvalloissa oli viime vuonna McDonald's 37,6 miljardin dollarin liikevaihdolla (32,8 miljardia euroa). Kaukana toisena tuli Burger King hieman 9,6 miljardin (8,3 miljardia euroa) liikevaihdolla.

Vaikka maailman suurimmalla hampurilaisketjulla meni hyvin loppuvuonna ympäri maailmaa, kotimaassa Yhdysvalloissa olikin vastatuulta.

Forbes kertoi jo viime kesänä, että McDonald'silla on ollut pysyviä haasteita aamiaisten myynnissä.

McDonald's on hävinnyt tässä asiassa toisenlaisille pikaruokaketjulle. Yksi niistä on Taco Bell, jonka lisääntynyt suosio veti McDonald'sin viimeisen vuosineljänneksen aamukäyntien määriä alas Yhdysvalloissa.

Aamut ovat tärkeää aikaa, sillä Forbesin mukaan McDonald'sin myynnistä neljäs osa tulee aamun aikana. 40 prosenttia McDonald'sin 36 000 ravintolasta sijaitsee Yhdysvalloissa.

Lue myös:

Ilmastonmuutos tiedostetaan hampurilaisketjuissakin – kasvisruokaan panostetaan, mutta asiakkaiden ehdoilla: "Myymme, mitä he haluavat"

Voit keskustella aiheesta kello 22 asti.

Yhdysvaltain ulkoministeri Mike Pompeo ilmoittaa, että Yhdysvallat vetäytyy lyhyen ja keskipitkän matkan ohjuksia rajoittavasta INF-sopimuksesta.

Yhdysvallat keskeyttää sopimuksen ehtojen noudattamisen lauantaista lähtien ja ryhtyy valmistelemaan eroa, jonka on tarkoitus toteutua puolen vuoden kuluttua.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoo tiedotteessa, että Yhdysvallat eroaa, jollei Venäjä ryhdy noudattamaan sopimuksen ehtoja ja tuhoa kaikkia ohjuksiaan ja muita laitteitaan, jotka ovat sopimuksen vastaisia.

Venäjä on kiistänyt rikkovansa sopimusta ja syyttänyt puolestaan Yhdysvaltoja sen noudattamatta jättämisestä.

Perjantaina Venäjän ulkoministeriö kommentoi, että Venäjä on valmis jatkamaan dialogia INF-sopimuksesta, kirjoittaa uutistoimisto Ria Novosti.

Uutistoimisto Tassin mukaan ulkoministeriön tiedottaja Marija Zaharova kuvaili INF-sopimuksesta vetäytymistä osaksi strategiaa, jossa Yhdysvallat pyrkii luopumaan kansainvälisistä velvoitteistaan.

Sotilasliitto Nato on ilmoittanut tukevansa Yhdysvaltoja.

– Venäjä rikkoo INF-sopimusta merkittävästi. Sen täytyy käyttää seuraavat kuusi kuukautta palatakseen noudattamaan sopimusta täydellisesti ja todistettavasti, tai kantaa täysi vastuu sen lopusta, Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kirjoittaa Twitterissä.

Yhdysvaltojen ilmoitus vetäytymisestä oli odotettu. Presidentti Trump kertoi aikeesta viime lokakuussa.

Sotilasprofessori Jyri Raitasalo Maanpuolustuskorkeakoulusta arvioi Ylelle tuolloin, että Yhdysvaltain vetäytyminen INF-sopimuksesta voisi johtaa varustelukierteeseen Euroopassa.

Keskiviikon A-studiossa Ulkopoliittisen instituutin vieraileva tutkija Tapio Juntunen ja Maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja, komentaja Jaakko Jäntti arvioivat Yhdysvaltain ja Venäjän syitä luopua INF-sopimuksesta sekä sopimuksen romuttumisen mahdollisia seurauksia. Keskustelu ydinaseista alkaa kohdassa 29.15.

Lue myös:

Mistä aseista kiistellään? Yhdysvaltojen mukaan Venäjän uuden risteilyohjuksen kantama on liian pitkä, Venäjä sanoo Eurooppaan rakennettujen ohjustorjunta-asemien rikkovan sopimusta

Sotilasasiantuntija: USA:n vetäytyminen ydinohjussopimuksesta voisi johtaa asevarustelukierteeseen – uhkana sopimukseton tila

"Sopimus on Euroopan turvallisuuden tärkeä pilari" – Saksa kehottaa Yhdysvaltoja pohtimaan ydinasesopimuksesta vetäytymisen seurauksia

Keskustelu on avoinna kello 22 saakka.

Ota buranaa ja tule töihin.

Näin kommentoi Anna-Marin esimies kuukautiskivuista kärsivälle työntekijälle. Anna-Mari työskentelee siivousalan yrityksessä, jossa esimiehen suhtautuminen kaikkiin poissaoloihin on hyvin nuivaa. Erityisen tarkkailun alla ovat etenkin kuukautiskivut.

– Esimies on sanonut, että et ikinä tule saamaan työterveydestä sairauslomalappua tästä syystä, sillä kyseessä ei ole sairaus, Anna-Mari kertoo.

Anna-Mari ei esiinny jutussa omalla nimellään, sillä ei halua joutua vaikeuksiin työpaikallaan pohjoissuomalaisessa pikkukaupungissa.

Palvelualojen ammattiliiton työympäristöasiantuntija Erika Kähärä uskoo, että kyse on laajemmasta ilmiöstä, jossa työnantajien suhtautuminen kaikenlaisiin paikallisiin poissaoloihin on jyrkentynyt.

Osa työnantajista on alkanut tehdä poissaoloista omia linjauksia, jotka eivät noudata sovittuja ehtoja. Kähärän mukaan taustalla on yritysten jatkuva pyrkimys saada työvoimakulut mahdollisimman alas.

– Suhtautuminen kaikenlaisiin poissaoloa vaativiin oirehtimisiin on tiukentunut, jos verrataan esimerkiksi 15 vuoden takaiseen aikaan, jolloin sairauden laatua ei välttämättä edes kysytty.

Käy itselläkin tunteisiin kun näkee, että toiset ovat kipeänä töissä. Anna-Mari

Kähärä sanoo, että työnantaja voi vaatia kuukautiskipuihin liittyvästä poissaolosta sairauslomatodistuksen, mutta se ei voi väittää, ettei kyseessä olisi palkallinen sairausloma.

Kähärän mukaan kuukautiskipuihin liittyvät poissaoloerimielisyydet eivät kuitenkaan ole laaja ongelma tai ainakaan niitä ei tuoda helposti esille. Toisaalta naiset saattavat häpeillä ja ilmoittaa poissaolonsa syyksi esimerkiksi oksennus- tai vatsataudin.

Kuukautiskivut olivat pahempia kuin synnytys

Anna-Mari kertoo, että hänen työpaikallaan osa työntekijöistä on pelästynyt esimiehen linjausta, eivätkä he uskalla olla poissa.

– Kuukautiskipuihin syödään tyyliin paketillinen buranaa, että töissä pystytään olemaan edes jotenkin.

Anna-Marin mukaan kipeänä työskentely johtuu osaltaan siitä, että hänen työpaikallaan työntekijöiden vaihtuvuus on suurta. Se on myös monen nuoren ensimmäinen työpaikka, eikä käytäntöjä uskalleta tai osata kyseenalaistaa.

– Käy itselläkin tunteisiin kun näkee, että toiset ovat kipeänä töissä.

Anna-Mari tietää, mitä kivuliaat kuukautiset ovat. Hän kertoo teininä itkeneensä kivusta menkkojen vuoksi pari päivää kuukaudesta.

– Kuukautiskivut olivat pahimmillaan pahempia kuin synnytys.

Hänen kipunsa helpottivat lapsen saamisen jälkeen.

Anna-Marin mukaan esimiehen väitteistä huolimatta työterveydessä kuukautiskipuihin on kuitenkin suhtauduttu ymmärtäväisesti. Sairauslomatodistukseen merkitään sanallisen selostuksen sijaan tautidiagnoosin koodi.

Erika Kähärän mukaan lääkärikäynnillä on syytä olla tarkkana, että saa oikeinkirjoitetun lääkärintodistuksen, josta löytyvät oikeat koodit sekä sairaus- että oirediagnoosille.

Joka kymmenes nainen kärsii kovista kuukautiskivuista

Väestöliiton asiantuntijalääkärin Miila Halosen mukaan on hämmentävää, että aikuiset naiset joutuvat vielä vuonna 2019 pohtimaan tällaisia asioita.

Halonen sanoo ymmärtävänsä työnantajia siinä mielessä, ettei kyseessä ole esimerkiksi tapaturmasta johtuva vamma, eikä se tartu.

Kuukautiskipu voi kuitenkin olla infernaalinen ja verrattavissa kivultaan sydäninfarktiin. Se myös rappeuttaa elämää monelta osin.

Voimakkaisiin kuukautiskipuihin voi liittyä esimerkiksi oksentelua, pahoinvointia, vatsakramppeja, päänsärkyä ja ripulia. Noin 10 prosenttia naisista kärsii kovista kivuista, mutta Halosen mukaan lähes jokaisella naisella on kokemusta vaivasta jollakin tavalla.

Hurjimmillaan kuukautiskivut vangitsevat naisen kotiin. Outi Uimari

Halonen on huolissaan etenkin nuorista naisista, jotka eivät välttämättä osaa itse hakeutua lääkäriin vaivojen vuoksi.

– Ajatellaan, että kuukautiset ovat jotain, mikä on kestettävä ja siedettävä, ikään kuin kivulle ei mahdettaisi mitään.

Erika Kähärän mukaan toistuvasti kovista kuukautiskivuista kärsivien kannattaisi käydä työterveysneuvottelu työnantajan ja työterveyshuollon kanssa. Silloin olisi mahdollisuus saada sairauspoissaoloja varten helpotettu ilmoitusmenettely, eikä joka kerta tarvitsisi mennä erikseen lääkäriin.

Kivuliaiden kuukautisten taustalla voi olla sairaus

Oulun yliopistollisen sairaalan gynekologi, kliininen opettaja Outi Uimari sanoo, että vaikeiden kuukautiskipujen vuoksi kannattaa hakeutua lääkäriin, sillä monesti taustalta voi löytyä hoidettavissa oleva sairaus.

Uimarin mukaan kuukautiskipuja ei voi pitää normaalina, jos kivuista kärsii joka kuukausi ja ne ovat niin voimakkaita, että avuksi tarvitsee vahvoja särkylääkkeitä. Myöskään päivittäisen toimintakyvyn alentuminen, harrastusten karsiminen tai koulusta ja töistä poissaoleminen kipujen vuoksi ei ole enää normaalia.

Uimari kertoo, että perusterveydenhuollossa kuukautiskipuja voidaan hoitaa tulehduskipulääkkeillä yhdistämällä siihen esimerkiksi parasetamolia. Jos naisella on edelleen kipuja, arvioidaan voidaanko aloittaa hormonaalinen lääkitys.

Mikäli nainen edelleen kärsii kivuista, voidaan hänet lähettää erikoissairaanhoitoon, jossa tutkitaan, löytyykö taustalta sairaus.

Tavallisin kuukautiskipuja aiheuttava sairaus on endometrioosi, jonka tiedetään aiheuttavan myös lapsettomuutta. Endometrioosia esiintyy 4–10 prosentilla naisväestöstä. Se on yksi tavallisimpia naisten sairauksia .

Endometrioosi tarkoittaa kohdun limakalvon sirottumatautia. Siinä kohdun limakalvoa esiintyy kohdun ulkopuolella vatsaontelossa minkä tahansa elimen pinnalla.

Endometrioosin lisäksi kuukautiskipuja aiheuttaa adenomyoosisairaus ja rakennepoikkeavuudet naisen synnytin elimissä, mutta ne ovat harvinaisempia.

Endometrioosi voi tulla pian kuukautisten alkamisiän jälkeen

Outi Uimarin mukaan endometrioosista on saatu paljon uutta tietoa viime vuosina. Sitä voi esiintyä jo pian kuukautisten alkamisiän jälkeen, toisin kuin aikaisemmin on uskottu.

Esimerkiksi joitakin vuosia sitten nuorelle saatettiin sanoa, ettei tällä voi olla endometrioosia ikänsä vuoksi. Tänä päivänä tilanne on toinen.

Tutkimusten mukaan endometrioosi-diagnoosin saamiseen on voinut kulua jopa 7–9 vuotta. Syynä tähän on se, että naiset eivät hakeudu ajoissa lääkäriin ja toisaalta lääkärit eivät välttämättä osaa tunnistaa sairautta.

– Lääkäreillä on tässä oman tietämyksensä päivittämisen paikka, Uimari sanoo.

Uimarin mukaan kuukautiskivut ovat yhä valitettavan aliarvioitu ja alihoidettu oire tai sairaus. Hoidon parantamisen eteen tehdään kuitenkin töitä. Esimerkiksi Oulun yliopistollisessa sairaalassa on toiminut kahden ja puolen vuoden ajan endometrioosityöryhmä.

Asia koskee kuitenkin puolta maailman väestöstä. Miila Halonen

Lisääntyneen tutkimuksen ansiosta kuukautiskipujen taustalta tiedetään usein löytyvän sairaus ja sitä kautta myös tautidiagnoosi.

Maailman terveysjärjestö WHO:n päivitetyssä tautiluokituksessa (ICD 11), on tehty endometrioosin osalta tarkennuksia ja luotu uusia luokituksia muun muassa lantion alueen kroonisille kipusairauksille. Päivitetty tautiluokitus otettaneen Suomessa käyttöön sote-uudistuksen yhteydessä.

Uimarin mukaan uusi tautiluokitus muuttaa myös lääkäreiden käsitystä kroonisten kipusairauksien hoidosta. Kroonisen kivun huolellinen hoitaminen on tärkeää, sillä potilaiden tiedetään herkistyvän kivun tuntemukselle.

– Hurjimmillaan kuukautiskivut vangitsevat naisen kotiin neljän seinän sisälle, eikä hän kykene normaaleihin toimintoihin usean päivän aikana.

Uimarin mukaan kaikkia kroonisesta kivusta kärsiviä ei pystytä hoitamaan täysin oireettomaksi tai kivuttomaksi, mutta kaikille kuukautiskivuista kärsiville löytyy jonkinlaista hoitoa.

Kivuton nainen ei välttämättä ymmärrä toista

Anna-Marin työpaikalla kuukautiskipuihin nuivasti suhtautuva esimies on nainen. Erika Kähärä ja Miila Halonen uskovat, että nimenomaan naispuolisten esimiesten suhtautuminen asiaan voi olla tiukempaa.

Halosen mukaan asiaan ei välttämättä osata suhtautua oikein, jos vaivaa ei ole itsellä tai se on omalta kohdalta saatu hoidettua tai esimies itse pystyy sinnittelemään omien kipujensa kanssa.

– Kaipaan tähän naisten välistä solidaarisuutta.

Anna-Mari epäilee, ettei hänen esimiehensä itse tiedä, millaista on kärsiä kovista kuukautiskivuista.

Halosen mukaan työelämässä olisi hyväksyttävä, että osa ihmisistä on kerran kuukaudessa kipeänä ja silloin vähemmän tuottava. Hän peräänkuuluttaa kuukautisiin liittyen muutenkin avoimempaa keskustelua. Kuukautisiin liittyy edelleen paljon häpeää, eikä siitä puhuta edes lähimmille ihmisille, kuten puolisolle.

– Keskustelulle on valtava tilaus, jotta saataisiin nolostuttavuus aiheen ympäriltä pois. Asia koskee kuitenkin puolta maailman väestöstä.

Halosen mukaan kuukautiskipuihin liittyvä ajatusmaailman muutos tapahtuu hitaasti. Hän on kuitenkin huomannut, että nyt teini-iässä olevat tytöt osaavat puhuvat asiasta avoimesti.

Toisaalta Suomessa on myös totuttu siihen, että naiset ovat sisukkaita ja hoitavat hommat valittamatta. Pärjäämisen kulttuuri on vahva ja naisilta odotetaan jopa ylimaallista suoriutumista, Halonen sanoo.

– Jos samanlainen kipu johtuisi mistä tahansa muusta syystä, kuin kuukautisista, kuka tahansa olisi kiireesti passittamassa töistä joko kotiin tai lääkäriin.

Lue myös:

Kuukautisköyhyys on tabu — "Siinä pitää miettiä, laittaako rahan ruokaan vai kuukautissuojiin”

Moni lääkärikään ei tunnista endometrioosia – Dana Paredesin kivut alkoivat 14-vuotiaana, mutta oikeaa hoitoa hän sai vasta lähes nelikymppisenä

Kuukautisaktivistit ovat feministejä, jotka tahtovat poistaa häpeän menkoista: “Meille lyödään heti nipoleima päähän”

Terveysside on tuliainen sodasta – tiesitkö nämä kymmenen asiaa kuukautisista?

Monen 15 ikävuoden saavuttavan nuoren mieltä kaivertaa sama kysymys: hankkiako mopoauto vai kevytauto? Kysymys muuttui ajankohtaiseksi joulukuussa, kun eduskunta hyväksyi ajokortti- ja ajoneuvolain muutoksen.

Porilainen Elisa Grönman, 15, haaveilee mopoautosta. Usean ystävän kotipihasta sellainen jo löytyy. Vaikka nuori pysyy skootterillaan hyvin ystäviensä nelipyörien perässä, taittaa hän valtaosan matkoistaan talvisaikaan kävellen.

– Olen kaatunut skootterillani kerran, silloin kun liukkaat ajokelit alkoivat. En uskalla ajaa sillä talvisin, Grönman kertoo katsoessaan kauhistellen tammikuun pakkasessa ohi viilettävää mopoa.

Hänen on määrä aloittaa ensi syksynä ammatilliset opinnot, jolloin koulumatka kasvaa noin kuudella kilometrillä. Hän toivoo tuolloin saavansa oman mopoauton.

Autojen parissa työskentelevä isä on kuitenkin ehdottanut tyttärelleen malttamista marraskuulle, jolloin lakimuutos astuu voimaan ja kevytauton hankkiminen on mahdollista.

Mutta millaisen kevytauton uuden mopoauton hinnalla, noin 13 000 eurolla saisi? Tuleva kuljettaja lähti selvittämään asiaa porilaisiin autoliikkeisiin.

Manuaalivaihteiden käyttöä pitää opetella

– Tässä on niin paljon enemmän kaikkea, kuin mopoautossa! Elisa Grönman huudahtaa istahtaessaan Peugeot 208 -henkilöauton rattiin.

Auton valkoisena hohtava väri miellyttää ja vaihdekepin R-merkintä on tuttu, mutta kolmas poljin herättää kysymyksiä. Automaattivaihteisena auto maksaisi yli 20 000 euroa.

– Ehkä voisin harkita manuaalivaihteista kevytautoa, jos siinä säästää tuhansia euroja. Uskon, että oppisin vaihteiden käytön nopeasti, jos pääsisin harjoittelemaan, hän pohtii.

Yhdeksäsluokkalainen pitää itseään turvallisena kuljettajana.

– Olen tosi tarkka liikennesäännöistä ja nopeusrajoituksista. Vaikka kevytauto kulkisi kuuttakymppiä, ajaisin silti varmasti todella varovaisesti. Vilkun käyttökin tulee minulta aina ihan automaattisesti.

Värillä ja musiikkivehkeillä on väliä

Elisa Grönman haaveilee menopelistä, joka olisi väriltään musta tai valkoinen.

– En haluaisi liian värikästä mopoautoa tai kevytautoa. Väri on tärkeä kriteeri, tyttö toteaa.

Hän nyrpistää hieman nenäänsä seuraavalle autoehdokkaalle, punaiselle Renault Clio -farmariautolle.

– Ajatus siitä, että näin suuri auto kulkee vain 60 kilometriä tunnissa, tuntuu vähän hassulta. Tämähän on ihan oikea auto, ei mikään pikkuauto, hän pohtii ja loikkaa ratin taakse.

Renaultin kosketusnäyttö saa nuorelta kehuja. Hän testaa auton Bluetooth-yhteyttä puhelimellaan, ja pian autossa raikaa Ariana Granden uutuuskappale 7 Rings.

– Loistavat poppivehkeet ja helppo käyttää! Kunpa tämä auto vain olisi musta tai valkoinen.

Mopoautojen viat pelottavat

Autoihin tutustuessaan Elisa Grönman lähettää kuvia yksityiskohdista ystävilleen Snapchat-viestisovelluksessa.

– Hekin sanoivat, että hienoja ovat.

Hän pohtii, olisiko kevytautossa vähemmän vikoja kuin ystävien mopoautoissa.

– Ne ovat usein huollossa kolareiden tai muiden vikojen vuoksi. Monella myös jäätyy usein bensatankin korkki kiinni, se vähän pelottaa. Olisi ahdistava tilanne, kun ei pääsisi tankkaamaan.

Pienikokoisessa Ford Fiesta -henkilöautossa ongelma on ratkaistu työnnettävällä Easy Fuel -tankilla.

– Tämä on aika kiva. Paitsi, että tämäkin on punainen, ja tykkäsin siitä aiemmasta kosketusnäytöstä.

Kevytautovaihtoehtojen koko yllätti

Elisa Grönman tankkaa skootteriaan viikossa noin 15 eurolla. Ystävien mopoautojen tankkiin sujahtaa viikossa dieseliä yleensä noin 20 euron edestä.

– Minulla on jonkin verran säästöjä ja yritän päästä kesätöihin, joten uskon, että rahat riittäisivät kevytautonkin bensoihin, 15-vuotias pohtii.

Tutustuttuaan kolmeen kevytautovaihtoehtoon, tuleva kuljettaja ei enää ole täysin varma mopoautohaaveistaan.

– Luulin ensin, että niiden pitäisi olla paljon pienempiä. Ajatukseni ovat muuttuneet ehkä vähän niin, että voisin harkitakin jopa tuota kevytautoa, mutta en vielä tiedä varmaksi. Se nähdään sitten loppuvuodesta.

Suomi nosti vapaaehtoisen paluun ohjelman kautta kotimaihinsa palanneiden tukea asetuksella tammikuussa. Korotuksen myötä tukea palaaja voi saada enimmillään 5 000 euroa.

Tukea voi saada kahdella tapaa: Käteisenä kouraan tai hyödyketukena. Hyödyketuen määrä on euroina suurempi, mutta sitä myönnetään vain palveluihin ja tarvikkeisiin, kuten vuokraa, opiskelua tai yritystoimintaa varten.

Tammikuun korotus koskee hyödyketukea. Korotuksen myötä hyödyketuen enimmäismäärä nousi 2 500 eurosta 5 000 euroon. Enimmäismäärä koskee "maaryhmän A" maita. Näihin lukeutuvat Irak, Afganistan ja Somalia, joista suurin osa turvapaikanhakijoista on tullut.

Korotus ei ole ensimmäinen. Syyskuussa 2017 Maahanmuuttovirasto korotti käteistuen enimmäismäärää 1 000 eurosta 1 500 euroon A-ryhmän maiden osalta.

"Edullisempi vaihtoehto"

Korotusten syy on yksinkertainen: Suomessa on edelleen tuhansia kielteisen päätöksen saaneita. Heillä ei ole oleskelulupaa ja heidän ylläpitonsa tulee kalliiksi. Suuremman rahamäärän toivotaan houkuttelevan heitä palaamaan kotimaihinsa.

– Halutaan kannustaa kotiin lähtemistä, koska se on aina edullisempi vaihtoehto kuin palautus poliisin kanssa tai jääminen tänne laittomasti, sanoo Tarja Rantala, joka on Maahanmuuttoviraston Vapaaehtoinen paluu Irakiin, Afganistaniin ja Somaliaan -hankkeen hankepäällikkö.

Suomeen jäämistä voi pitkittää myös hakemalla turvapaikkaa uudella perusteella. Jos uusi turvapaikkahakemus otetaan käsittelyyn, henkilö pysyy vastaanottotoiminnan piirissä.

– Meillä on vastaanottojärjestelmässä paljon niitä joilla on monta kielteistä päätöstä ja se tulee kalliiksi. Yksi vuorokausi vastaanottokeskuksessa on 50 euroa per nenä, joten sadasta päivästä tulee jo 5 000 euroa, Rantala laskee.

Vuosina 2016–2018 Suomi on myöntänyt vapaaehtoisen paluun tukea yhteensä 3,8 miljoonaa euroa 4 181 henkilölle. Suomi maksaa luonnollisesti myös palaajien lentoliput, joista on kertynyt 1,5 miljoonan menot aikajaksolla 2016 (syyskuu) – 2018 (elokuu).

Rantalan mukaan Suomen maksamat summat ovat muiden Pohjoismaiden tasolla.

Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.

Vapaaehtoisesti palaavien määrä on kuitenkin laskenut voimakkaasti. Vuonna 2017 palaajia oli 1 422, viime vuonna 646. Määrän vähenemiseen on monia mahdollisia syitä.

Yksi syy on se, että tuhansia kielteisen päätöksen saaneita on tavalla tai toisella poistunut maasta. Noin neljän tuhannen vapaaehtoisesti palanneen lisäksi poliisi on saattanut kotimaihinsa satoja kielteisen päätöksen saaneita.

Huomattavasti suurempi määrä – noin 7 400 henkilöä vuodesta 2015 alkaen – on yksinkertaisesti kadonnut. He ovat joko jääneet Suomeen ilman oleskelulupaa, palanneet kotimaihinsa omin neuvoin, tai sitten he ovat lähteneet Suomesta muualle Eurooppaan.

Poliisin tiedot tukevat jälkimmäistä. Muissa EU-maissa on 2016–2018 aikana tavattu yli 5 100 Suomessa turvapaikkaa hakeneita. EU-maat pyrkivät palauttamaan nämä henkilöt Suomeen, joka on vastuussa heidän poistamisestaan EU-alueelta.

Suomessa edelleen 7 890 kielteisen päätöksen saanutta

Tuhansia kuitenkin jää Suomeen. He joko tekevät jatkuvasti uusia turvapaikkahakemuksia, tai sitten jäävät maahan ilman oleskelulupaa. Yle haastatteli 8-henkistä irakilaisperhettä, joka ei suostu poistumaan maasta. Lue juttu täältä.

Tällä hetkellä Maahanmuuttoviraston kirjoilla on 7 890 henkilöä, jotka ovat saaneet ainakin yhden kielteisen turvapaikkapäätöksen. Suomeen luvatta jääneiden määristä on vain karkeita arvioita.

Kynnys kotiinpaluuseen kasvaa Suomessa vietetyn ajan myötä, arvioi Rantala Maahanmuuttovirastosta.

– Vuonna 2015 tänne tulleet on nyt olleet maassa kolme, neljä vuotta. Heille on syntynyt erilaisia siteitä Suomeen, toisilla on pimeitä työpaikkoja.

Voisiko yksi syy olla se, että ne jotka edelleen Suomessa on, ovat niitä jotka eniten pelkäävät kotimaahansa paluuta?

– Tuohon en osaa vastata. Kysymykseen on niin monta vastausta kuin on hakijaakin, Rantala sanoo.

Palaajalle annettavan hyödyketuen korotuksesta on vasta viikkoja, joten on liian aikaista arvioida miten korotus lisää ihmisten lähtöhaluja. Tällä hetkellä noin joka kymmenes palaaja ottaa rahansa hyödyketukena. Osuus on parissa vuodessa noussut hieman.

– On vasta käynnistetty tiedotusta asiasta vastaanottokeskuksissa. Mutta on näkynyt alustavaa kiinnostusta isompaa hyödyketukea kohtaan.

Juttua päivitetty 1.2.2019 klo 10:27: Juttuun lisätty lause "Rantalan mukaan Suomen maksamat summat ovat muiden Pohjoismaiden tasolla".

Lue myös:

Suomi tarjoaa tuhansia euroja, mutta 8-henkinen perhe ei palaa Irakiin – "tarjous on houkutteleva niille, joiden elämä ei ole vaarassa"

Yli 35 liikkeen kauppaketju HalpaHalli haluaa kaikkien työntekijöidensä suostuvan sunnuntaityöhön. Yritys aloitti perjantaina yt-neuvottelut viiden sunnuntaityöstä kieltäytyneen työntekijän kanssa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Kristillisiin arvoihin nojaava ketju pyhitti aiemmin sunnuntait lepopäiviksi 50 vuoden ajan ja piti kaupat tuolloin suljettuna. Muuttuneiden kulutustapojen edessä ketju siirtyi sunnuntaikauppaan viime marraskuussa.

Henkilöstöjohtaja Janne Syri myöntää, että kieltäytyjiä voi uhata irtisanominen, vaikka Palvelualojen ammattiliiton kanta on, että sunnuntaityöstä kieltäytyminen ei voi olla työehtosopimuksen mukaan irtisanomisperuste.

– Kieltäytyminen ei ole suoraviivainen asia suuntaan tai toiseen. Siinä laitetaan nämä asiat vaakakuppiin. Käymme lakimiesten kanssa sopimusta läpi, ja päätös tehdään vasta neuvottelujen jälkeen. Toivottavasti moni muuttaa mielensä, kommentoi Syri.

"Työehtosopimus ei velvoita"

Pohjois-Suomen aluepäällikkö ja PAMin järjestöjohtaja Risto Kalliorinne sanoo, ettei kaupan työehtosopimuksesta löydy sunnuntaityöhön velvoittavaa kohtaa.

– Ei kieltäytyjille voi potkuja antaa. Siellä lukee, että sunnuntaityöstä pitää sopia erikseen. Se on verrattain uusia ilmiö kaupan alalla, eikä mikään ikivanha käytäntö, kuten esimerkiksi teollisuudessa, huomauttaa Kalliorinne.

Henkilöstöjohtaja Janne Syrin mukaan henkilöstön edustajat toivoivat, että kaikkia kohdellaan tasapuolisesti ja jokaisen pitäisi antaa suostumuksensa sunnuntaityöhön.

Toistatuhatta työntekijää antoi jo suostumuksensa syksyllä. Viiden ihmisen kanssa käydään nyt toinen yt-kierros.

– En lähde tarkemmin erittelemään kieltäytyneiden syitä tai missä he työskentelevät, sanoo henkilöstöjohtaja.

Päätökset mahdollisista irtisanomisista HalpaHalli tekee vasta yhteistoiminta-neuvottelujen jälkeen eli kuuden viikon päästä.

Ketju työllistää yhteensä 1 500 työntekijää.

Laiha, 40-vuotias mies avaa oven ja kättelee.

– Imad, tervetuloa.

Imadin vaimo Safia tervehtii kättelemättä. Siihen muodollisuudet jäävät. Vieraille ei tarjoilla kahvia tai teetä, mikä on poikkeuksellista käytöstä irakilaisilta.

Imad ja Safia eivät ole epäkohteliaita. Pikemminkin liian väsyneitä teeskentelemään hyväntuulisia isäntiä.

– Mitä merkitystä tällä haastattelulla on, Imad kysyy.

"Teidän kannaltanne ei mitään. Mutta suomalaisten on hyvä ymmärtää millaisia seurauksia turvapaikanhakijoita koskevalla päätöksenteolla on, ja siksi haluamme kertoa teidänkin tilanteestanne", kuuluu vastaus.

– Aloitetaan sitten, Imad sanoo.

Aviopari ja heidän kuusi lastaan asuvat kerrostalolähiössä Keski-Suomessa. Makuuhuoneessa on vanhempien sänky ja televisio, keittiössä suuri ruokapöytä, olohuoneessa kerrossänkyjä lapsille.

Muita huonekaluja ei juuri ole. Asunto tuntuu väliaikaiselta ratkaisulta, ja sitä se onkin. Perhe haki turvapaikkaa Suomesta yli kolme vuotta sitten. Päätös oli kielteinen, eikä muuttunut oikeudessa.

Tie Suomessa on kuljettu loppuun. Nyt perheellä on käytännössä kaksi vaihtoehtoa: Palata Irakiin vapaaehtoisesti, tai jäädä Suomeen laittomasti, ilman oleskelulupaa.

Mutta he eivät suostu lähtemään.

– Panen kampoihin viimeiseen asti, Imad sanoo.

"Olen koko elämäni ollut vahva. Jos sinulla on lapsia, voit kuvitella miltä tuntuu kun et voi auttaa heitä".

Perhe poistettiin vastaanottokeskuksesta viime syksyllä. Imad kutsuu sen jälkeistä elämää "taisteluksi".

Kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla ei ole oikeutta tehdä töitä, eikä siten laillista keinoa hankkia rahaa.

Perhe ei ole oikeutettu perustoimeentulotukeen, mutta kunta on päättänyt maksaa perheen kaksion vuokran. Se tulee halvemmaksi kuin 8-henkisen perheen ylläpito hätämajoituksessa.

Ruokaa he saavat anomalla Kelalta maksusitoumuksia. Imad näyttää lappua, jolla saa ruokaa 90 euron edestä. Sen tulisi riittää kahdeksi päiväksi. Käytännössä se ei riitä, joten perhe saa apua suomalaisilta ystäviltään.

Isä ei kiittele Suomea avusta. Hän haluaisi tienata omat rahansa.

– Kuin olisimme karjaa, jolle heitetään ruokaa. Ja lapset tarvitsevat paljon muutakin.

Kerran ruokamarketin myyjä ei jostain syystä hyväksynyt Kelan lappua maksuvälineeksi. Imad vaati palvelua huonolla suomellaan, kauppias pyysi paikalle vartijan taluttamaan Imadin ulos. Isänsä mukana ollut perheen vanhin poika Muhammad alkoi itkeä.

Imad kutsui paikalle poliisin, joka totesi kaiken olevan kunnossa. Kauppias pahoitteli asiaa. Se oli laiha lohtu kasvonsa menettäneelle isälle.

– Olen koko elämäni ollut vahva. Jos sinulla on lapsia, voit kuvitella miltä tuntuu kun et voi auttaa heitä.

"Miten kalliiksi arvioin elämäni arvon? Tuhat euroa? Kaksi tuhatta? Irakissa itsemurhapommittajan perhekin saa enemmän".

Aineellinen puute ja ylpeyden nieleminen ei ole ainoa asia, mikä pitää vanhempia öisin hereillä. On ikävää tiedostaa olevansa ei-toivottu.

– Emme ole tervetulleita, meitä ei hyväksytä. Emme oikeasti elä, olemme kuin puolikuolleita, Imad kuvailee.

Perheen tilanteelle on oma ihmistieteellinen terminsä: Sosiaalinen kuolema. Sillä tutkijat kuvaavat ihmisten ikivanhaa käytäntöä sulkea yksilöt yhteisön ulkopuolelle.

Juuri tästä on kyse: Suomi on sulkenut perheeltä ovensa. Imad, Safia ja lapset ovat täällä edelleen fyysisesti, mutta eivät kunnan kirjoissa, eivät osana yhteiskuntaa.

Irakilaisperheen kaltaisia ilman lupaa Suomessa oleskelevia kutsutaan usein "paperittomiksi". Hallituksen silmissä he ovat "laittomasti maassa olevia". Sisäministeriö on tehnyt 25-kohtaisen toimintaohjelman ei-toivotuista ulkomaalaisista eroon pääsemiseksi.

Pakkopalautukset Irakiin ovat kuitenkin olleet viime kesästä lähtien jäissä. Irak ei suostu ottamaan vasten tahtoaan palautettuja vastaan, joten Suomen poliisi ei voi pakottaa irakilaisperhettä lentokoneeseen.

Sen sijaan Suomi yrittää houkutella perhettä lähtemään tarjoamalla rahaa. Sitä saa kun poistuu maasta niin sanotun vapaaehtoisen paluun ohjelman kautta. Suomi on viimeisen kolmen vuoden aikana antanut yli 4000 ihmiselle yli 3,8 miljoonaa euroa, jotta he palaisivat kotimaihinsa.

Kahdeksanhenkinen irakilaisperhe saisi palatessaan lentolippujen lisäksi 7500 euroa käteisenä. Summa tuplaantuisi, jos rahat ottaisi käteisen sijaan hyödyketukena, joka tulisi käyttää esimerkiksi yrityksen perustamiseen.

Imad tuhahtaa.

– Tarjous on houkutteleva niille, joiden elämä ei ole vaarassa. Niille, jotka ovat vaarassa, raha on arvotonta.

Isän suupielet vääntyvät hienoiseen hymyyn, joka ei ylety silmiin. Kerta jää ainoaksi kolmituntisen vierailun aikana.

– Miten kalliiksi arvioin elämäni arvon? Tuhat euroa? Kaksi tuhatta? Irakissa itsemurhapommittajan perhekin saa enemmän.

Kun rahan tyrkyttäminen ei ole tepsinyt, poliisi on vedonnut Imadin lainkuuliaisuuteen. Irakissa hän oli poliisi, vanhempi konstaapeli.

– He sanoivat: "Olet poliisi, sinun pitää kunnioittaa lakia". Vastasin, etten voi kunnioittaa lakia, joka koituu kuolemakseni.

Perheen kotiin heitettiin polttopullo – Migri suositteli muuttoa toiseen kaupunkiin

Thi Qarin maakunta Etelä-Irakissa vuonna 2015. Safia herää, kun varastohuoneen ikkunasta heitetään polttopullo. Safia näkee vaatehuoneessa riehuvat liekit, ja huutaa apua.

Naapurit saapuvat sammuttamaan tulipaloa, kukaan ei loukkaannu. Kun Imad ehtii paikalle, liekit ovat jo sammuneet ja varastohuone sisältöineen palanut poroksi.

– Miten kuvailisin sitä? Se oli kauheaa, koko huone paloi, äiti muistelee.

Ongelmat olivat alkaneet vuonna 2009, kun Imadin eno Hakim tapettiin.

Eno oli rajavartiolaitoksen päällikkö ja Imad ihaili häntä. Murhaajien kiinnisaamisesta tuli kunnia-asia.

Imadin mukaan tappajat kuuluivat Mahdin armeijaan, joka oli yksi Irakin vaikutusvaltaisimmista aseellisista joukoista. Imad tunsi yhden epäillyistä ja avusti poliisia tappajien vangitsemisessa. Varsinaista oikeudenkäyntiä ei Imadin mukaan kuitenkaan koskaan pidetty. Tappajat olivat neljä vuotta vankilassa ja sitten heidät vapautettiin. Polttopulloisku tapahtui pian tämän jälkeen.

Imad alkoi pelätä. Hän oli varma, että häntä vainottiin. Perhe lähti Irakista kolme kuukautta iskun jälkeen.

– Olo helpotti heti kun saavuimme Turkkiin. Olimme kaukana ongelmista, Imad kertoo.

"He haluavat, että annan turvapaikalle uuden syyn. Mistä minä saan uuden syyn"?

Perhe kulki läpi Euroopan osana satojen tuhansien turvapaikanhakijoiden joukkoa. Itävallassa Imad lähestyi paikallisen Punaisen ristin työntekijää ja kertoi ajattalevansa turvapaikan hakemista. Työntekijä ei suositellut sitä.

– Nainen sanoi: Älä jätä hakemustasi tänne. Mene sinne missä ihmisiä on vähemmän. Hae turvapaikkaa Suomesta.

Suomen Maahanmuuttovirasto uskoi kertomuksen enon kuolemasta ja polttopulloiskusta. Maahanmuuttovirasto ei kuitenkaan uskonut, että isku johtui varmuudella enon tappajien ilmiannosta, tai että Imad olisi merkitty mies koko Mahdin armeijan silmissä.

Maahanmuuttovirasto totesi Imadille, että hänen kokemansa pelko oli kenties tosiasia, mutta perusteetonta, ja että perhe voisi muuttaa turvallisesti muualle Irakiin.

Imad valitti asiasta hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus kuitenkin totesi, että jos aseellinen ryhmittymä uhkaisi perheen turvallisuutta, ongelmien olisi pitänyt alkaa ennen kuin enon murhaajat vapautuivat vankilasta. Käännytyspäätös pysyi voimassa.

Imad tietää, että hänellä olisi edelleen mahdollisuus turvapaikkaan, jos hän ilmoittaisi vainolleen uuden perusteen. Jotkut suomalaiset ja turvapaikan saaneet irakilaiset ovat neuvoneet häntä vaihtamaan uskontoa. Islaminuskon hylkääminen tai kääntyminen kristinuskoon on yleisimpiä perusteita uusintahakemuksissa.

Mutta Imad ei aio tehdä sitä.

– He haluavat, että annan turvapaikalle uuden syyn. Mistä minä saan uuden syyn? Ei minulla ole toista syytä, enkä halua valehdella. Minä ajattelen nyt sitä, miten voisin elättää perheeni. En sitä, että alkaisin etsimään itselleni uutta uskontoa.

Perheen vanhimmat lapset, 13-vuotias Muhammad ja 10-vuotias Marwa saapuvat koulusta kesken haastattelun. He tervehtivät toimittajia ja menevät sisarustensa luo.

Olohuoneesta ei kuulu kolmituntisen haastattelun aikana juuri yhtään itkua, naurua, tai sisarusten riitelyä. Vain kymmenenkuinen Adnan kitisee välillä, ja 3-vuotias Leila käy vaatimassa äidiltään jotain arabiaksi. Asunto on hiljainen ottaen huomioon, että siellä asuu kahdeksanlapsinen perhe.

Lapset tiedostavat, että kaikki ei ole hyvin, Safia sanoo. Etenkin Mohammad tietää missä mennään.

– Yritämme olla puhumatta asiasta. Mutta hän ymmärtää. Jotkut hänen kaverinsa ovat kertoneet, että heillä on oleskelulupa. Mohammad kysyy, miksi meillä ei ole?

Sitä vanhempien on vaikea selittää. Imad katuu Suomeen tuloa syvästi.

– En halua olla Suomessa, mutta en voi olla muuallakaan. Jos haluatte että lähdemme, niin lähdemme. Mutta antakaa mahdollisuus mennä johonkin toiseen maahan.

Sitä mahdollisuutta ei ole. EU:n sääntöjen mukaan perhe palautettaisiin toisesta jäsenvaltiosta aina sinne mihin ensimmäinen turvapaikkahakemus on jätetty, eli Suomeen.

Mitä jos Suomi ja Irak saavat sovittua palautussopimuksen ja pakkopalautuksia aletaan taas tehdä Irakiin? Lähtisittekö sitten?

– En tiedä, miten reagoisimme siihen, Imad sanoo.

Tammikuussa sisäministeri Kai Mykkänen ilmoitti, että Suomi toivoo jatkossa saavansa sopimuksen aikaan yhdessä muiden EU-maiden kanssa. Sen voi tulkita niin, että muutosta Suomeen jääneiden irakilaisten tilanteeseen ei ole tulossa lähiaikoina.

Kello käy. Toistaiseksi perhe jatkaa elämäänsä kykenemättä palaamaan Irakiin, tai elämään normaalia elämää Suomessa. He odottavat ratkaisua, joista yksikään ei näytä onnelliselta.

– Pelko, jota koimme Irakissa, on palannut.

Lue myös:

Lentolippu Irakiin ja 5 000 euroa päälle? Suomi tarjoaa turvapaikanhakijoille yhä enemmän rahaa, jotta he poistuisivat maasta

Haastateltujen nimet on muutettu perheen lapsien suojelemiseksi.

Losartan-verenpainelääkettä vedetään myynnistä havaitun epäpuhtauden takia.

Tämänhetkisen tiedon mukaan viallisuus ei uhkaa lääkkeitä käyttäviä akuutisti, joten niiden käyttämistä on kuitenkin syytä jatkaa.

Orionin Losartan-lääkettä käyttää valvovan viranomaisen Fimean mukaan noin 150 000 suomalaispotilasta. Vaikuttava lääkeaine losartaani on peräisin intialaiselta tehtaalta, jonka laatusertifikaatti on peruttu. Tehtaan tuotteella ei ole myyntilupaa ilman sertifikaattia.

Epäpuhtaus on todennäköisesti peräisin tehtaalla käytettävästä kemiallisesta synteesistä. Eläinkokeissa epäpuhtaus on nostanut syöpäriskiä, mutta vaikutuksesta ihmisiin ei ole varmuutta.

Lääkeviranomaiset arvioivat kansainvälisesti, että lääkkeen syömisestä on verenpainepotilaalle suurempi hyöty kuin lääkityksen lopettamisesta. Halutessaan potilas voi ottaa yhteyttä lääkärin tai apteekkiin, Fimea neuvoo.

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on muuttanut kantaansa maansa tiedustelupalveluista.

Trump tapasi eilen torstaina tiedustelupalveluiden johtajia Valkoisessa talossa. Tapaamisen jälkeen hän kertoi tiedotusvälineille olevansa pitkälti samaa mieltä ja "samalla sivulla" tiedustelupalveluiden kanssa.

Keskiviikkona tiedustelujohtajat olivat kongressin kuultavina ulkopoliittisesta tilanteesta. Heidän todistuksensa poikkesivat merkittävästi tiedoista, joita presidentti oli kertonut.

Johtajien mukaan Pohjois-Korea ei ole aikeissa hävittää ydinaseitaan ja Iranin ydinasesopimus toimi hyvin. Trump on kertonut, että Pohjois-Korea aikoo hävittää ydinaseensa ja että Iranin ydinsopimus on kelvoton.

Tiedusteluväki toisti aiemmin tekemänsä johtopäätöksen, jonka mukaan Venäjä yritti vaikuttaa Yhdysvaltain presidentinvaaleihin. Trump on kiistänyt tämän.

Myöhemmin Trump lähetti kaksi tuohtunutta twiittiä, joissa hän kuvasi tiedustelupalveluiden johtajia "passiiviksi" ja "naiiveiksi" ja kehotti heitä menemään takaisin kouluun.

Trump suivaantui USA:n tiedustelupomoille: "Heidän pitäisi palata koulun penkille"

Nyt hän syytti mediaa siitä, että se olisi tulkinnut väärin tiedustelupalveluiden viestiä ja ottanut asioita ulos kontekstistaan.

Trump sanoi myös arvostavansa tiedustelupalveluita.

Edustajainhuoneen demokraattipuoluetta edustava puheenjohtaja Nancy Pelosi käytti tilaisuuden hyväkseen naljaillakseen Trumpin kustannuksella.

Pelosin mukaan tiedustelujohtajat olivat rohkeita, kun uskalsivat julkisesti asettua Trumpia vastaan.

– Yksi pelottava tekijä tässä on se, ettei presidentillä näytä olevan keskittymiskykyä eikä myöskään halua kuunnella, mitä tiedusteluelimillämme on hänelle kerrottavanaan, Pelosi sanoi torstaina.