Helsingin uuden Lastensairaalan käyttöönotto on sairaalan johdon ja päätoteuttajana toimineen SRV Rakennus -yhtiön mukaan sujunut hyvin. Muutos- ja korjaustarpeita on ollut vähän ja ne ovat olleet pieniä.

Sairaala luovutettiin käyttöön kaksi kuukautta etuajassa viime toukokuussa. Viime kesänä tiloja vielä kalustettiin. Henkilökunta aloitti työt uudessa sairaalarakennuksessa syyskuussa 2018.

Ylen lastensairaalan työntekijöiltä saamien tietojen mukaan ongelmia on kuitenkin ollut. Osa on kokenut, että rakennuksen kanssa on ollut paljon erilaisia haasteita.

Rakennuksen kuudennessa kerroksessa on parhaillaan menossa kuivatus. Lisäksi kosteusvahinkoja on ollut myös sairaalan kolmannessa ja kahdeksannessa kerroksessa. Niiden laajuudesta ei ole tarkkaa tietoa, sillä Yle ei saanut lupaa käydä tai kuvata tiloissa.

– Olen tietoinen, että meillä on ollut muutama pieni vesivahinko. Niitä on kuivattu ja yhdessä kohteessa kuivatus on vielä käynnissä. Rakentamisessa on tapahtunut joitakin pieniä virheitä, joiden seurauksena nämä ovat tapahtuneet, kommentoi Lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektipäällikkö, lastentautien dosentti Pekka Lahdenne.

Lahdenne painottaa, että vahinkojen suuruusluokka ei ole estänyt sairaalan toiminnan järjestämistä suunnitelmien mukaan.

– Rakennus on ollut käytössä erinomainen. Perheet ja henkilökunta ovat pitäneet tiloista, Lahdenne toteaa.

SRV Rakennuksen mukaan kuudennen kerroksen osalta kyseessä on pieni vahinko, joka on erillisen sivu-urakan yksittäinen rakennusvirhe.

– Siellä on syynä tällainen talotekniikan putkivuoto ja talotekniset työt on tuossa kohteessa tehty sivu-urakkana. Ne eivät ole kuuluneet meidän urakkasuoritukseen, sanoo Lastensairaalan projektipäällikkö Mirja Serenius SRV Rakennuksesta.

Työntekijät: huoltopyyntöjä listoiksi asti

Ylen lastensairaalan työntekijöiltä saamien tietojen mukaan uuden rakennuksen kanssa on ollut muitakin haasteita. Henkilökunta on esimerkiksi kirjannut keskimäärin satoja tiloihin liittyviä huoltopyyntöjä kuukaudessa. Korjaus-, huolto- ja asennustoiveita on ollut muun muassa ovien kiinni menemisestä sälekaihtimien toimimattomuuteen, viemäreiden tukoksista kattopaneelin putoamiseen ja esimerkiksi lääkehuonetta ei ole saanut lukkoon.

Työntekijät eivät rohkaistuneet kommentoimaan tilannetta omilla nimillään, mutta Yle on saanut tietoja ongelmista useilta henkilökunnan edustajilta.

Sairaalan johto painottaa, että muutos-, huolto- ja korjaustarpeet ovat olleet pieniä ja niihin on reagoitu välittömästi niiden tultua esille. Vioista on ilmoitettu välittömästi ja siksi listakin voi tuntua pitkältä.

Lahdenne mainitsee, että joku huone on voinut olla kylmä tai jonkun huoneen ilmanlaatu on ollut puutteellinen tai sähköpistokkeita on lisätty, mutta kokonaisuutena pieniä asioita.

– Pääsääntöisesti olemme hyvin tyytyväisiä rakentamisen laatuun. Vaikka kuinka hyvin suunniteltiin etukäteen, niin se todellinen elämä on paljastanut pieniä puutteita, mutta ei kuitenkaan mitään sellaisia isoja, ratkaisevia ongelmia, Lahdenne sanoo.

SRV:n Serenius on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa lastensairaalassa ei ole ollut mitään suurempia ongelmia tai ainakaan niitä ei ole tullut hänen tietoonsa. Sereniuksen mielestä kohteessa on ollut tavallista vähemmän mitään korjaus- tai muutostarpeita verrattuna vastaaviin muihin laboratorio- tai sairaalakohteisiin, joissa hän on ollut mukana. Hänestä koko projekti on sujunut hyvin sekä rakennusaikana että takuukorjausten osalta.

– Ei mitään tavanomaisesta poikkeavia tai merkittäviä korjaustarpeita. Muutokset, joita sinne on pyydetty tekemään joko rakentamisen loppuvaiheessa tai valmiissa rakennuksessa, ovat mielestäni olleet todella vähäisiä hankkeen kokoon nähden. Mitään urakkaan liittyviä takuuaikaisia korjauksia ei ole tullut meille tehtäväksi, Serenius sanoo.

Sereniuksen mukaan mahdolliset pienemmät pyynnöt ovat menneet suoraan rakennuttajakonserni Haahtela-rakennuttaminen Oy:lle.

"Tiukka aikataulu, mutta rakentamiselle oli riittävästi aikaa"

SRV Rakennuksen projektipäällikkö Serenius toteaa, että hanke oli tiukkaan puristettu, rakentaminen ja suunnittelu etenivät rinnakkain käsi kädessä. Suunnittelua tehtiin poikkeuksellisen paljon rakentamisen aikana, joten muutoksia loppuvaiheessa tai nyt valmistumisen jälkeen ei ole juurikaan ollut.

– Hankkeen kokonaiskesto on ollut lyhyt, suunnittelua ja rakentamista on limitetty, mutta rakentamiseen varattu aika oli kuitenkin riittävä. Tässä pyrittiin käyttämään kaikkien osapuolten ja erikoisasiantuntijoiden osaamista siihen, että muun muassa betonirakenteiden kuivumiselle varattiin riittävä kuivumisaika, hän perustelee.

Sereniuksen mukaan SRV ei ole joutunut kiirehtimään rakentamisvaiheessa eikä laatu ole voinut sen vuoksi vaarantua.

Tekstiä korjattu 30.1.2019 kello 10:31. Alkuperäisessä tekstissä luki, että SRV on toiminut lastensairaalan rakennuttajana. SRV on kuitenkin sen sijaan toiminut sairaalan päätoteuttajana. Lisäksi alkuperäisessä tekstissä luki, että SRV Rakennuksen mukaan kuudennen kerroksen osalta kyseessä on pieni vahinko, jonka aiheutti SRV:n aliurakoitsija. Kyseessä oli kuitenkin SRV:n hankkeesta erillinen sivu-urakka.

Lue myös:

Uusi lastensairaala nappasi Arkkitehtuurin Finlandian, Amos Rexin suunnittelijat jäivät nuolemaan näppejään – katso videolta, millainen on Uusi lastensairaala

Uuden lastensairaalan muutto loppusuoralla – päivystys alkaa tänään

Satoja pikkupotilaita, tuhat työntekijää – Uusi ja odotettu lastensairaala avautuu vihdoin ensi viikolla, me tutustuimme kiiteltyyn rakennukseen jo nyt

Vuosien odotus on pian ohi: Uusi lastensairaala vietti tänään avajaisiaan, pienet potilaat pääsevät hoitoon vielä tämän kuun aikana

Maanantaina järjestetyssä Oulun kaupungin turvallisuusinfossa kerrottiin kaupungin päätöksestä lopettaa toistaiseksi turvapaikanhakijoiden tutustumiskäynnit kouluihin ja päiväkoteihin. Sivistys- ja kulttuurijohtaja Mika Penttilän mukaan tilanne päätettiin rauhoittaa huoltajilta tulleiden kysymysten ja palautteen vuoksi.

– Toimijoiden kanssa on sovittu, että nyt ei kannata suunnitella tämäntyylisiä vierailuja. Ihmisillä on selvästi ollut kysyttävää, että mistä on kysymys ja ovatko vierailut jollain tavalla turvallisuusriski, Penttilä sanoo.

Palautteiden ja kysymysten taustalla ovat viime aikoina Oulussa esiin tulleet alaikäisiin kohdistuneet seksuaalirikosepäilyt. Apulaispoliisipäällikkö Arno Karnarannan mukaan poliisin tietoon ei kuitenkaan ole tullut riskejä vierailuihin liittyen.

Asiantuntijat: harkitsematon päätös

Oulussa tehty päätös herättää Ylen haastattelemissa asiantuntijoissa ihmetystä. Tampereen yliopiston mediakulttuurin professori Mikko Lehtosen mukaan tutustumiskäyntien lopettaminen vaikuttaa harkitsemattomasti tehdyltä.

– Halutaan ikään kuin näyttää päättäväisiltä ja lähettää sellainen viesti, joka saattaa olla itse asiassa tämän ongelman ratkaisemisen kannalta pikemminkin lisäongelmia aiheuttava.

Lehtonen näkee, että turvapaikanhakijoiden niputtaminen erilliseksi, yhdenmukaiseksi ryhmäksi on huolestuttavaa.

– Rohkenisin jopa sanoa, että tässä ollaan aika lähellä rasistista tapaa hahmottaa maailmaa.

Kun jotkut syyllistyvät rikoksiin, kaikkia pidetään rikollisina. Kirsi Pimiä

Eri toimijat, kuten esimerkiksi Punainen Risti ja hyvinvointi-, yhteisö- ja koulutuspalveluja toteuttavaVuolle Setlementti ovat järjestäneet turvapaikanhakijoille ja muille ryhmille vastaavia tutustumiskäyntejä Oulussa vuosien ajan. Lisäksi kouluilla on ollut erilaisia toimintatapoja vierailujen suhteen ja henkilökunta on voinut kutsua vierailijoita omatoimisesti.

Vierailujen aikana paikalla on aina ollut päiväkotien tai koulujen henkilökuntaa. Nyt tehty päätös koskee nimenomaan turvapaikanhakijoiden vierailuja.

Lehtosen mukaan tämä saattaa pahentaa Oulussa jo valmiiksi kiristynyttä ilmapiiriä. Samalla se voi korostaa vastakkainasettelua.

– Ei se sitä ainakaan hälvennä.

– Jos olisin itse niin sanotun maahanmuuttajayhteisön jäsen, niin en välttämättä saisi tästä sellaista viestiä, että niin sanottu kantaväestön kulttuuri haluaisi minut osaksi omaa kulttuuriaan, Lehtonen jatkaa.

Ristiriitainen signaali

Tamperelainen yrittäjä, muutosjohtamisen konsultti ja entinen turvapaikanhakija Rajkumar Sabanadesan pitää Oulussa tehtyä päätöstä suorastaan typeränä. Myös hänen mukaansa päätös lähettää ristiriitaisen signaalin.

– Yksi julkisessa keskustelussa esille nostettu perusperiaate on ollut, että ongelmia voidaan minimoida vain ja ainoastaan integroimalla maahanmuuttajat ja turvapaikanhakijat valtaväestöön. Samalla on tarkoitus mahdollistaa työllistymistä ja paikallisiin ihmisiin tutustumista.Tuohan menee aivan toiseen suuntaan.

Ei se sitä ainakaan hälvennä. Mikko Lehtonen

Sabanadesan kertoo ymmärtävänsä, että kansalle yritetään viestiä, että asian eteen tehdään jotain ja turvallisuutta yritetään parantaa. Hänen mukaansa päätöksen voi kuitenkin tulkita yksilöihin kohdistuvien epäilyjen takia yhteisölle annettuna rangaistuksena. Sabanadesan muistuttaa, että suurin osa maahanmuuttajista tai turvapaikanhakijoista ei tee tämän tyyppisiä rikoksia.

– Siinä mielessä yhteinen rangaistus on huono asia, mutta inhimillisellä tunnetasolla ymmärrän päätöksen täysin.

Yhdenvertaisuusvaltuutettu Kirsi Pimiän kommentoi Ylelle sähköpostitse, että uusien päätösten ja toimenpiteiden oikeasuhtaisuutta ja relevanssia kannattaa miettiä tarkkaan.

– Ennakkoluuloissa on usein kyse siitä, että yhdistämme yksilöön liittyviä kielteisiä piirteitä hänen edustamaansa ryhmään eli yksinkertaistettuna, kun jotkut syyllistyvät rikoksiin, kaikkia pidetään rikollisina.

Pimiä muistuttaa, että päätös ei täytä syrjinnän tunnusmerkkejä, koska ei ole olemassa yleistä oikeutta päiväkodeissa vierailuun.

Väliaikainen ratkaisu

Sivistys- ja kulttuurijohtaja Penttilä korostaa, että tehty päätös on väliaikainen. Huoltajien kanssa on tarkoitus käydä faktoihin perustuvaa keskustelua tutustumiskäynneistä ja turvallisuusriskeistä.

– Ihan lähipäivinä kouluille ja päiväkodeille annetaan tarkemmat ohjeet käydä huoltajien kanssa avoimesti asia läpi ja kertoa, mistä on kysymys.

Penttilä sanoo tunnistavansa päätöksen herättämät kysymykset.

– En halua olla omilla päätöksilläni edesauttamassa vastakkainasettelun syntymistä, Penttilä painottaa.

Yle Uutisten selvitysten mukaan viranomaiset ovat puuttuneet viime vuosina lukuisten yksityisten vanhusten hoivakotien vakaviin ongelmiin eri puolilla Suomea.

Äärimmäisenä toimenpiteenä Valvira keskeytti viime viikolla Esperi Caren hoivakoti Ulrikan toiminnan Kristiinankaupungissa.

Mikä Ulrikan toiminnassa ylitti rajan, että päädyttiin toiminnan keskeyttämiseen?

– Kyllä siinä oli se kokonaiskuva ja yleistilanne, joka paljastui, kun sinne toimintayksikköön mentiin, vastaa keskeytyspäätöksen esittelijä, Valviran lakimies Reija Kauppi.

Kaupin mukaan hoivakodissa oli akuutti kriisitilanne. Vakavia asioita oli tapahtunut paljon lyhyen ajan sisällä.

Viimeinen niitti oli se, että Esperi Caren vastuuhenkilöt eivät saapuneet paikalle, kun kaksi aluehallintoviraston ylitarkastajaa meni tarkastuskäynnille Ulrikaan 23. tammikuuta. Tieto tarkastuskäynnistä ja siihen liittyvästä selvityksestä oli heille toimitettu.

– Tietenkin se [Esperi Caren vastuuhenkilöiden poissaolo] on vaikuttanut siihen, että asiaa ei ole saatu ratkaistua, toteaa Kauppi.

Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi toiminnan keskeyttäminen. Asiakasturvallisuus oli vaarantunut eikä vastuuhenkilöitä ollut paikalla selvittämässä tilannetta. Ilman keskeyttämistä sekava tilanne toimintayksikössä olisi jatkunut.

Sekava tilanne

Valviran tekemän toiminnan keskeyttämispäätöksen perusteella hoitokoti Ulrikan toiminnasta piirtyy sekava kuva. Myös lakimies Kauppi kuvaa tilannetta sanalla sekava.

Toimintayksikössä ei ollut ollut vastuuhenkilöä 1. tammikuuta 2019 alkaen.

Aluehallintoviraston ylitarkastajien tammikuun 23. päivänä tekemällä tarkastuskäynnillä henkilökunta ei osannut kertoa valvontaviranomaisille asukkaiden määrää. Lisäksi aluehallintovirastolle esitetyssä asiakasluettelossa oli mukana henkilö, joka ei ollut asunut Ulrikassa vuoteen.

Lähihoitajilla ei ollut ajantasaista tietoa asiakkaiden voinnista eikä palvelujen tarpeesta. Tarkastuskäynnillä kävi ilmi, että lähihoitajat eivät nähneet DomaCare-lääkärin sivuja, joilta tarpeelliset tiedot olisivat löytyneet.

Asukashuoneita oli pidetty lukossa, koska levoton asiakas oli kiertänyt huoneissa ja vienyt muiden asukkaiden tavaroita. Hoitohenkilökuntaa ei ollut riittävästi huolehtimaan kyseisestä asiakkaasta.

Perushoito ei ollut asianmukaista. Haavahoitoja ei ollut ehditty tehdä ja suihkutuksia oli tehty vain kerran viikossa. Hoitohenkilökunnan kiirettä lisäsi se, että hoitajille kuului iltaisin ja viikonloppuisin pyykkihuolto kokonaisuudessaan ja myös muita tukitehtäviä.

Lääkehoidossa oli tapahtunut useita virheitä. Tarkastuskäynnillä ilmeni esimerkiksi, että yhden asiakkaan lääkelista oli tulostettu lokakuussa 2017 eikä ollut ajan tasalla.

Kuolemantapausta selvitetään

Aluehallintovirasto ja Valvira selvittävät nyt useita hoivakoti Ulrikasta ilmoitettuja tapahtumia. Yksi niistä on hoivakodin asukkaan kuolemantapaus.

Aluehallintovirasto sai sosiaaliasiamieheltä tiedon, että yksi Ulrikan asiakkaista oli kaatunut eikä häntä ollut toimitettu sairaalahoitoon. Kaatuneen vanhuksen omainen oli joutunut hakemaan asiakkaan hoivakodista sairaalaan. Sairaalassa oli todettu käden murtuminen ja asiakas oli kuollut pian sairaalaan menon jälkeen.

Sosiaaliasiamies sai kuolemantapauksesta ilmoituksen viime syksynä.

Näin kaikki paljastui

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa Esperi Hoivakoti Ulrikan valvonta-asia pantiin vireille marraskuussa 2018.

Virasto sai ilmoituksen asiakkaiden tarpeisiin nähden riittämättömästä henkilökunnan määrästä. Ilmoituksen perusteella tehtiin toimintayksikköön tarkastuskäynti. Avi antoi ohjausta lääkehoidollisista puutteista, jotka luvattiin hoitaa kuntoon.

14. tammikuuta avi sai tiedon, että Ulrikassa ei ole vastuuhenkilöä ja sitä johdetaan toisesta yksiköstä 200 kilometrin päästä. Asiasta tehtiin selvityspyyntö, johon ei tullut vastausta.

18. tammikuuta aville tuli yhteydenottopyyntö Suomen Lähi- ja perushoitajaliitosta. Ulrikan henkilökunta uhkasi lakolla henkilökunnan riittämättömyyden vuoksi.

22. tammikuuta avi sai puhelinsoiton Pohjanmaan pelastuslaitoksen ensihoidonyksikön johtajalta. Ensihoitoyksikkö oli löytänyt Ulrikasta tajuttoman potilaan. Toimintayksikön hoitajat olivat kertoneet ensihoitajille, että he epäilevät syyksi tajuttomuuteen lääkevirhettä.

22. tammikuuta avi oli tiiviisti yhteydessä toimintayksikköön, kuntaan ja Esperi Care Oy:n aluepäällikköön. Samana päivänä sijaintikunnan Kristiinankaupungin edustajat lähtivät tarkastamaan toimintayksikön tilannetta.

23. tammikuuta sosiaaliasiamies otti yhteyttä aviin ja kertoi, että epäkohtailmoituksia on tullut useita. Kolme asiakasta oli ottanut sosiaaliasiamieheen yhteyttä viikon sisällä.

23. tammikuuta avin kaksi ylitarkastajaa tekivät tarkastuskäynnin Ulrikaan ja totesivat, että hoivakodissa on kriisitilanne. Vastuuhenkilöitä ei ollut paikalla.

24. tammikuuta avi kävi paikan päällä hoivakodissa kertomassa, mitä epäkohtia toiminnassa on havaittu. Esperi Carelle kerrottiin, että toiminta keskeytetään, koska toiminta ei ole asianmukaista ja se vaarantaa asiakasturvallisuuden.

Lue lisää: Vanhustenhoidossa paljastuneet puutteet aiheuttavat Kristiinankaupungissa hämmennystä ja pettymystä – "Meitä on kalvanut epäilys"

Norwegian joutui keskeyttämään laskeutumisen ja nostamaan lentokoneen ylös Helsinki-Vantaan lentokentällä myöhään keskiviikkoiltana, kertoo Finavia. Kyseessä oli Kööpenhaminasta Helsinkiin matkalla ollut kone.

Ylösvedosta ei koitunut suurta myöhästymistä: Lento laskeutui kello 22:37, kun aikataulun mukainen laskeutumisaika oli 22:20.

Lennonjohdosta vastaavan ANS Finlandin mukaan edellinen kone ei ollut ehtinyt poistua kiitotieltä lumisen sään takia. ANS Finlandin mukaan lennonjohto antoi Norwegianille ylösvetokäskyn hyvissä ajoin.

Norwegianin lentokone joutui vaaratilanteeseen tammikuun puolessa välissä, kun matkustajalentokone ei totellut lennonjohdon käskyä keskeyttää laskeutuminen ja nostaa kone takaisin ilmaan. Norwegianin kone ei voinut laskeutua, koska kiitotiellä oli edellä laskeutunut Turkish Airlinesin lentokone. Onnettomuustutkintakeskus Otkes käynnistä tapauksesta tutkinnan.

Ylösveto kesken laskeutumisen on normaali toimenpide, sanoo lennonjohdosta vastaavan valtionyhtiön ANS Finlandin viestintäpäällikkö Leena Huhtamaa.

– Meidän näkökulmastamme tässä ei ole mitään outoa. Ihan tavallista toimintaa, sanoo Huhtamaa.

Asiasta uutisoi ensimmäisenä Ilta-Sanomat.

Lue lisää:

Onnettomuustutkintakeskus: Helsinki-Vantaalla illalla vaaratilanne

Uutista päivitetty kello 13.34: Lisätty tieto ylösvedon syystä.

Savonlinnan seurakunta kehottaa siirtämään hautausmailla vierailut myöhempään ajankohtaan. Harvinainen varoitus päätettiin antaa, koska puista putoavat oksat aiheuttavat välittömän vaaran hautausmailla liikkuville.

Seurakunta on asettanut varoituskylttejä eri hautausmaiden porteille. Esimerkiksi Talvisalossa ja Kerimäellä hautausmaiden puut ovat isoja, ja niiden oksille on kertynyt paljon lunta.

– Tilanne on tosi paha. Lunta on ennätyksellisen paljon, ainakin puoli metriä oksien päällä. Koska juuri oli kovat pakkaset, puut ovat myös hyvin hauraita, ja niistä tippuu isoja oksia, kertoo Savonlinnan seurakunnan ylipuutarhuri Pasi Inkinen.

Hautausmaalle kannattaa seurakunnan mukaan suunnata seuraavan kerran vasta, kun puiden lumikuorma on hellittänyt. Ylipuutarhuri Inkinen sanoo, että viime päivinä on jo sattunut vaaratilanteita.

– Henkilökunta joutuu olemaan hautausmaalla esimerkiksi kaivamassa hautoja, ja siellä on tullut pahoja läheltä piti -tilanteita. Toivomme, että ihmiset eivät nyt kävisi hautausmaalla. Emme voi kieltää kulkemista tai sulkea hautausmaita.

Katse ylös, neuvoo puutarhuri

Seurakunnalla on vastuu hautausmaiden käytävien kunnossapidosta myös talvisaikaan, ja hautauksia tehdään säässä kuin säässä. Saattoväen pitää päästä haudoille.

– Henkilökunta jatkaa tavalliseen tapaan töitä, mutta heitä on varoitettu, että eivät menisi sellaisten puiden alle, jossa on vaarallisia, paksun lumen alla roikkuvia oksia. Jos reiden paksuinen oksa tulee alas, se voi jopa tappaa.

Inkinen kertoo, ettei ole yli kahdenkymmenen vuoden ylipuutarhurin pestinsä aikana nähnyt vielä tällaista talvea. Tilannetta on seurattu seurakunnassa talven mittaan, ja jo aiemmin hautausmailla kävijöitä on varoiteltu asiasta.

Sydäntalven aikaan hautausmailla kävijöiden määrä vähenee yleensäkin kylmyyden ja lumen takia, mutta ahkerimpia kävijöitä talvi ei haittaa. Toisaalta koululaiset saattavat käyttää hautausmaita läpikulkureittinä.

– Olen huomannut, että kyllä ne jotka lukevat varoituslapun, alkavat katsella ylöspäin, eivätkä mene puiden alle suoraan. Läheskään kaikki eivät kuitenkaan huomaa varoituksia.

Vanhustenhoidon vakavat puutteet yksityisissä hoivakodeissa ovat puhuttaneet viime päivinä. Hoitajat ovat kertoneet, ettei edes saattohoitotilanteissa ole aina tarpeeksi henkilökuntaa. Vanhus saattaa jäädä kuoleman hetkelläkin yksin.

Saattohoitoon erikoistuneen Koivikko-kodin johtaja Riikka Koivisto painottaa, ettei ihmisarvoinen kuolema saa olla rahasta kiinni. Jokainen haluaa elämänsä päättyessä tulla hoidetuksi hyvin.

– Kuolevan ihmisen hoidolle ei saa määritellä hintalappua. Hyvä saattohoito kuuluu meille jokaiselle, Riikka Koivisto sanoo.

Hoitajilla huoli saattohoidosta

Hoitajien huoli saattohoidon toteutumisesta tulee esiin esimerkiksi sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestön TEHY:n tällä viikolla julkaisemassa kyselyssä: potilas lääkitään, mutta hän saattaa olla kuoleman hetkellä yksin.

TEHY:n kyselyyn vastasi noin 300 pääosin vanhuspalveluiden parissa työskentelevää Attendon työntekijää. Heistä 68 prosenttia kertoi, ettei saattohoitotilanteita oteta huomioon henkilöstömitoituksessa. Saattohoidon ongelmat ovat TEHY:n mukaan tulleet järjestön selvityksissä esiin myös Esperi Caren ja Mehiläisen kohdalla.

Riikka Koivisto on seurannut saattohoidon tilaa kiertäessään kouluttamassa eri puolilla Suomea. Hoitajat ja lääkärit tekevät hyvää työtä, mutta resurssit eivät aina riitä.

– Hoitajia ja lääkäreitä tulee työssään arvostaa. Mikäli he arvioivat, että tiettyyn saattohoitotilanteeseen tarvitaan lisää henkilökuntaa, tulisi heidän sanaansa luottaa, Koivisto sanoo.

Kuoleva pelkää usein kipua ja yksin lähtemistä

Koiviston mukaan kuoleva pelkää usein kipua ja yksin kuolemista. Kuoleman lähestyessä tarvittaisiin kiireetöntä vierelläoloa ja osaavaa hoitoa.

– Psyykkinen ahdistus, vaativa oirehoito, läheisten tukeminen. Näiden ihmisarvoinen huomioiminen vaatii ammattilaisen aikaa enemmän kuin perusarki, Koivisto sanoo.

Suurin osa ihmisistä haluaisi kuolla läheisimpiensä läsnäollessa, jos heitä on. Osa haluaisi vierelleen vapaaehtoisen tukihenkilön. Pieni osa ihmisistä haluaa Koiviston mukaan olla kuollessaan yksin.

Kuolevan ihmisen hoidolla elämän viimeisinä päivinä on suuri merkitys myös läheisille. Kun hoito onnistuu hyvin, on heilläkin vähemmän kärsimystä. Myös läheiset tarvitsevat surunsa keskellä hoitajalta arvostavaa kohtaamista.

– Jos saattohoito hoidetaan huonosti, se saattaa jopa traumatisoida läheisiä, Riikka Koivisto sanoo.

Saattohoidot ovat Koiviston mukaan hyvin erilaisia. Hoitoon vaikuttaa paljon kuolemaa lähestyvän ihmisen vointi. Osa kuolee rauhallisesti nukkuessaan.

"Päättäjiltä on tultava lupa hoitaa hyvin"

Riikka Koiviston mielestä yhä useammassa yksikössä, niin yksityisellä kuin julkisella puolella, on Suomessa kuitenkin hyvät edellytykset saattohoidon onnistumiseen ja saattohoidossa on menty hyvään suuntaan.

Monissa yksiköissä on tehty saattohoitotilanteisiin selkeät työohjeet. Henkilöstö on saanut koulutusta oirehoitoon sekä kuolevan ihmisen ja läheisten kohtaamiseen. Hoitajat ja lääkärit tekevät parhaansa.

Vastuu onkin Koiviston mukaan nyt yritysten johtajilla ja päättäjillä. Hänen mielestään saattohoitotilanteessa pitäisi esimerkiksi olla lupa ottaa vuoroon yksi hoitaja lisää, jos tarvetta on.

Koiviston mukaan monissa yksiköissä hyvä saattohoito ei edes tarkoittaisi lisäkustannuksia vaan rahojen uudelleen kohdentamista.

– Päättäjiltä on tultava lupa hoitaa hyvin, hän sanoo.

Lue lisää:

Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Ylen selvitys: Vanhusten ravitsemus oli retuperällä Mehiläisen hoivakodissa – letkuruokinnassa ollut asukas ei saanut ravintoa 18 tuntiin

Anne Kolehmainen hoiti vanhuksia 10 vuotta ja kertoi tarkastajalle vain iloisia asioita, koska esimiehiä oli tapana totella: "Kaikki oli feikkiä"

Hoivaliitot vaativat lakiin hoitajamitoituksia: "Yövuorossa yksi hoitaa kymmentä potilasta"

Mistä tiedän, että mummon ja papan asiat ovat hyvin hoitokodissa? Hälytyskellojen pitää soida näissä seitsemässä tilanteessa

Sotepalveluja valvovat viranomaiset suunnittelevat, että tiedot valvontakäyntien löydöksistä koottaisiin julkiseen rekisteriin. Rekisteristä löytyisi esimerkiksi hoidon laiminlyönteihin liittyvät valvontapäätökset ja määräykset, joita valvova viranomainen on antanut.

Ajatuksena on, että itselleen tai läheiselleen sosiaali- tai terveyspalvelua etsivä kansalainen voisi paremmin arvioida, millaista vastinetta saa rahalleen.

– Jos ollaan menossa kohti valinnanvapautta, ihmisillä tulisi olla sote-palveluista tietoa, johon päätöksen voi perustaa, sanoo Valviran ylitarkastaja Mari Saramaa.

Tiedot tulisivat Soteri-rekisteriin, jota Valvira ja aluehallintovirastot kehittävät parhaillaan.

"Tarkempia toteutustapoja ei olla mietitty"

Ajatus olisi siis sama kuin Oiva-raportissa, jossa kuntien elintarviketurvallisuutta valvovat viranomaiset ja arvottavat ravintoloiden hygieniaa hymynaamoilla.

Sotepalveluiden valvontaraporttien koonti julkiseen rekisteriin on kuitenkin vasta suunnitteluasteella. Viranomaiset eivät vielä osaa sanoa, olisiko sote-palveluiden tuottajia myös pantu paremmuusjärjestykseen.

– Tarkempia toteutustapoja ei olla mietitty. Mutta meidän on varmaan hyvä miettiä, miten kaikkien olisi helpointa käyttää sellaista palvelua.

"Läpinäkyvyys voisi myös luoda painetta parantaa palvelun laatua". Valviran ylitarkastaja Mari Saramaa

Muutos nykytilanteeseen olisi joka tapauksessa merkittävä. Tällä hetkellä viranomaiset tiedottavat laiminlyönneistä vain poikkeustapauksissa. Tällainen tapaus oli Valviran viimeviikkoinen päätös sulkea Esperin hoivakoti Kristiinankaupungissa.

Suomen tiedotusvälineissä on kuitenkin puitu lukuisia hoivapalveluyhtiöiden laiminlyöntejä, mikä osoittaa, että ongelmat eivät tosiaankaan koske vain yhtä suljettua hoivakotia tai terveysfirmaa.

Saramaan mielestä olisi hyvä, jos tietoa palveluista ja mahdollisista ongelmista olisi saatavilla muutenkin kuin silloin, kun viranomainen päättää niistä tiedottaa, tai tiedotusvälineet uutisoida. Läpinäkyvyys voisi myös luoda painetta parantaa palvelun laatua, Saramaa arvelee.

– Onhan se hyvä, että viranomaistoiminta on läpinäkyvää, ja että asiakkailla olisi tietoa sosiaali- ja terveydenhoidon palveluista. Ja jos tiedot ovat julkisuudessa, se luo palveluntuottajille entistä enemmän tahtotilaa panostaa palveluun.

Soteri-rekisteri on osa palveluntuottajalakia, jota eduskunta ei ole vielä hyväksynyt. Laissa säädettäisiin sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajien toimintaedellytyksistä, rekisteröinnistä ja valvonnasta. Soteri ja valvontatietojen entistä suurempi läpinäkyvyys ovat siten sidottuja sote-uudistuksen läpimenoon.

Tiedontarve sotepalveluiden laadusta ei kuitenkaan poistu, vaikka sote-uudistus kaatuisikin. Tälläkin hetkellä suomalaiset valitsevat itselleen hoitoa esimerkiksi palveluseteleitä käyttämällä.

– Oli valinnanvapauslakia tai ei, asiakkaalle on hyvä, että hänellä on se tieto käytettävissään.

Lue myös:

"Monesti työvuoron jälkeen autoon päästyäni purskahdin itkuun" – Hoitajat kertovat kokemuksistaan hoivakodeissa Ylen kyselyssä

Vanhusten hoivakoteja valvonut Avin päällikkö turhautui työssään ja irtisanoutui: "Yrittäjät ovat sanelleet niitä ehtoja, joilla valvonta tehdään" Anne Kolehmainen hoiti vanhuksia 10 vuotta ja kertoi tarkastajalle vain iloisia asioita, koska esimiehiä oli tapana totella: "Kaikki oli feikkiä"

Hoivajättien työntekijät häviävät palkkavertailun kunnille – "Vanhustenhoidon vetovoimaa vähentää myös hoitajille sälytetty siivous ja pyykkäys"

Keskustakin vaatii nyt hoitajamitoitusta lakiin, SDP riemastui: "Eiköhän sovita asia, Petteri Orpo?" – Orpo: "Desimaalit ovat lillukanvarsia"

Näin kaikki tapahtui Kristiinankaupungissa – Esperin hoivakodin toiminnan keskeyttämisen taustalta paljastuu vastuunpakoa ja piittaamattomuutta Ylen selvitys: Vanhusten ravitsemus oli retuperällä Mehiläisen hoivakodissa – letkuruokinnassa ollut asukas ei saanut ravintoa 18 tuntiin

Poliisi on saanut lähes sata yhteydenottoa ihmisiltä, jotka ovat mahdollisesti joutuneet salakatselun uhreiksi Saimaan ammattikorkeakoulun inva-vessoissa.

Tutkinnanjohtaja Teemu Liikkasen mukaan poliisi ottaa heihin ensin yhteyttä puhelimitse, ja päättää sen jälkeen, onko aihetta tarkempiin haastatteluihin.

Poliisi tutkii Saimaan ammattikorkeakoulussa tapahtunutta salakatselua Lappeenrannassa.

Poliisin mukaan Saimaan ammattikorkeakoulun päärakennuksen ensimmäisen ja kolmannen kerroksen inva-vessoissa on videokuvattu salaa siellä käyneitä ihmisiä.

Epäilty rikos on tapahtunut vuonna 2018 huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana.

Epäiltynä on vuonna 1982 syntynyt mies. Hän on myöntänyt tekonsa.

S-ryhmä laskee joidenkin suosituimpien elintarvikkeiden hintoja tänään – siitäkin huolimatta, että ruuantuottajat ovat arvostelleet jakelijajätin vuosia kestänyttä alennuskampanjaa. Maatalousyrittäjät kokevat, että kuluttajahintojen alennukset revitään heidän selkänahastaan.

Tänään laskevat 50 suositun elintarvikkeen hinnat S-ryhmän kaupoissa. Mukana on muun muassa maito, kahvi, jogurtti, jauheliha ja broileri. Myös esimerkiksi vaippojen hinnat alenevat.

S-ryhmän tilaaman tutkimuksen mukaan 87 prosenttia suomalaisista haluaa, että ruoka olisi halvempaa.

S-ryhmän on alentanut ruuan hintaa "halpuutuskampanjassa" jo neljän vuoden ajan. Viime vuonna ruuan hinta kallistui maailmanmarkkinoilla, joka heijastui myös Suomen hintoihin.

Maataloustuottajien lehti Maaseudun Tulevaisuus uutisoi loppuvuodesta, että sekä tuottajien että kaupan osuudet peruselintarvikkeiden kuluttajahinnoista ovat pienentyneet. Tämä on satanut teollisuuden laariin: samalla nimittäin teollisuuden suhteellinen osuus on kasvanut.

Lue lisää:

Maatalouden yrittäjätuloon halutaan 500 miljoonaa lisää – "Se on ehdottomasti saatava tuotteen hinnasta, ei mistään tuesta"

Onko halpuutuksen aika ohi? Ruuan hinta nyt nopeassa nousussa – Katso kymmenen eniten kallistunutta elintarviketta

Katso, paljonko ruokamenosi kasvaisivat – näin käy, jos maatalouden tukiaiset lopetettaisiin

Uutista täydennetty klo 13.01: Lisätty tieto kaupan ja tuottajien osuuden pienentymisestä kuluttajahinnoista.

Seiskaluokkalaisille tarkoitettu vihapuhetyöpaja Hämeenlinnassa vetää hiljaiseksi. Työpajassa nuoret tuovat esiin vihapuhetta ja nettivihaa, joka on osoitettu joko suoraan itselle tai jollekin muulle. Nuoret hiljentyvät kännykän ääreen ja pian kommentteja alkaa löytyä nuorten suosimista sovelluksista.

Esimerkkeinä YouTube, Instagram ja TikTok.

"Ei vittu mitä itsesäälissä kylpemistä". "Alaikäinen huomiohuora". "Hyi saatana näytät ihan rotalta".

Vihapuhetta, nettivihaa, haukkumista, nöyryyttämistä, alistamista, väkivaltaa, kiusaamista? Termikikkailulle ei tässä pajassa anneta tilaa. Kutsuipa sitä miksi tahansa, vihamielinen kielenkäyttö satuttaa.

– Haukkumista on kaikkialla: somessa, koulussa, vapaa-ajalla. Jopa harrastuksissa törmää siihen, kertoo hämeenlinnalainen Ville Kivelä.

Ville on joutunut tulilinjalle itsekin. "Tommosen paskakasan pitäis kuolla, tapa ittes". Sellaisia viestejä hän on saanut somessa.

Seiskaluokkalainen Lotta Aaltonen kuulee haukkuja luonteestaan, fyysisestä kehityksestään ja ulkonäöstään. "Oot helvetin ruma, mitä sä oikein yrität esittää", sanovat somettajat.

– On se muuttanut mua sillä tavalla, että musta on tullut tavallista hiljaisempi. Mietin noita kommentteja tosi paljon, ja tulee kovia ulkonäköpaineita, kertoo Aaltonen.

– Jos mulle tulee semmonen perus tapa ittes -kommentti, niin tuntuu se pahalta. Mutta en mä jaksa niistä enää hirveästi välittää, kertoo Ville Kivelä.

Nimettömyys tekee kielenkäytöstä raakaa

Lasten ja nuorten kulttuurikeskus ARX on toteuttanut vihapuhetyöpajan osana Hämeenlinnan, Hattulan ja Janakkalan koulujen kulttuurikasvatussuunnitelmaa. Vihapuhe valikoitui aiheeksi taidekasvattaja Sarina Pulkan käsissä.

– Työpajojen aikana eniten on yllättänyt puheiden raakuus ja vihapuheen arkipäiväisyys. Ainakin tämän otannan perusteella todella moni seitsemäsluokkalainen törmää vihapuheeseen melkein joka päivä, kertoo Pulkka.

Lotta Aaltoseen ja Ville Kivelään kohdistuva vihapuhe on ollut pääosin nimetöntä. Esimerkiksi Tellonym-sovellus on mainoksensa mukaan internetin rehellisin paikka. Kysyä ja kommentoida voi nimettömänä.

Sarina Pulkka sanoo miettineensä paljon sitä, onko vihapuhe pakko hyväksyä osaksi nuorten elämää.

– Kenenkään ei pitäisi joutua sitä hyväksymään, mutta valitettavasti se tuntuu olevan osana somessa olemista, pohtii Sarina Pulkka.

Nuorena identiteetti rakentuu

Nuoruus on merkittävä kehitysvaihe, jossa oma identiteetti rakentuu. Ilmassa on tärkeitä kysymyksiä, kuten "kuka minä olen?" tai "mitkä minun mahdollisuuteni ovat?"

Identiteettitutkija Päivi Fadjukoff Jyväskylän yliopistosta pitää jatkuvaa haukkumista todellisena riskinä nuoren kehitykselle. Hän muistuttaa, että vihapuhe ei ole luonnollinen osa nuoren kehitystä.

– Se on yhteiskunnallinen ongelma. Vihapuhe antaa nuorelle selvän viestin: "Sinä et kuulu tähän porukkaan". Se haavoittaa syvästi, sillä juuri uusia yhteisöjä nuori käyttää peilinä kehittyessään aikuiseksi, sanoo Päivi Fadjukoff.

Jos aikuiset eivät puutu lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan vihapuheeseen, he ovat osa ongelmaa Identiteettitutkija Päivi Fadjukoff

Puheiden raakuus aiheuttaa sekä tytöissä että pojissa ei-toivottuja seurauksia. Huoraksi nimitelty tyttö voi alkaa arvottaa itseään liikaa ulkonäön kautta. Jatkuvasti homoksi haukuttu poika voi alkaa suojautua käyttäytymällä turhankin miehekkäästi.

– Rasistiset kommentit synnyttävät vastakkainasettelua. Rasismin kohde alkaa etsiä ryhmää vastapuolelta, jos joukkoon kuuluminen estetään, pohtii identiteettitutkija Päivi Fadjukoff.

Jos aikuiset eivät puutu lapsiin ja nuoriin kohdistuvaan vihapuheeseen, he ovat osa ongelmaa, muistuttaa Fadjukoff.

Haukkujakin vaarantuu

Jos haukkuminen on jatkuvaa, nuori voi alkaa itsekin uskoa, että on huonompi tai vääränlainen. Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala-Heino sanoo haukkumisen altistavan itsetunnon laskulle, sosiaalisten tilanteiden jännittämiselle, masennukselle ja vetäytymiselle.

Myös se, joka ylläpitää haukkumista, on vaarassa.

– Aggressiivisen puheen toistaminen ylläpitää aggressiota ja negatiivisuutta ja voi estää vihapuheen tuottajaa itseäänkin muodostamasta rakentavia ihmissuhteita. Vihan ylläpitäjä eristää itsensäkin, sanoo Riittakerttu Kaltiala-Heino.

Nimettömänä huudellessa ei aina itsekään tajua, miten pahasti toimii Nuorisopsykiatrian professori Riittakerttu Kaltiala- Heino

Nimetön vihapuhe on erityisen raaka, ja siihen syynä on sosiaalisen kontrollin katoaminen.

– Vastuu häviää. Kaikki hillitsevät puheitaan ja tekojaan tilanteissa, joissa toiminta saa julkisuutta ja henkilöllisyys tulee tietoon. Nimettömänä huudellessa ei aina itsekään tajua, miten pahasti toimii, toteaa Kaltiala-Heino.

Netissä nimettömänä vihapuheeseen osallistuvien kesken syntyy herkästi jopa kilpailua, kuka loistaa ylimpänä vihapuhujana. Kun vihapuheen ylläpitäjistä muodostuu toisiaan kannustava ryhmä, myös yksilön vastuu katoaa.

Millaisia motiiveja rankan vihapuheen takana on?

– Typeryys. Pelko, ettei itse saa arvostusta eikä ole erityinen. Pelko, että menettää jotakin, mihin uskoo olevansa oikeutettu.

Vihapuhetta voi taltuttaa

Vihapuhetta kohtaavaa nuorta ei saa jättää yksin. Lotta Aaltonen pystyi kertomaan viesteistä kotona. Ville Kivelä on kysynyt tilanteeseen apua myös kavereiltaan.

– Kaverit sanovat, ettei niistä kannata välittää. Kerran ruokalassa yksi huutelija tuli vastaan, mutta oli niin nolona, ettei uskaltanut katsoa edes silmiin, kertoo Ville Kivelä.

Somessa paha kello kuuluu kauas, mutta onneksi kuuluu hyväkin kello. Yksikin positiivinen viesti voi pelastaa nuoren päivän, kertovat seiskaluokkalaiset. Jos joku vaikka laittaa viestin, että ootpa komee, niin siitä tulee hyvä mieli pitkäksi aikaa, kertoo Kivelä.

– Yhdellä positiivisella viestillä voi korvata käytännössä kaikki päivän aikana tulleet haukkumisviestit. Niitä on kiva lukea ja ajattelen niitä pitkään, kertoo Lotta Aaltonen.

Sarina Pulkka vahvistaa nuorten kokemukset.

– Työpajassa nuoret kertovat näistä viesteistä usein, ja ne ovat todella tärkeitä. Kannustava puhe voi auttaa vihapuheen keskelle joutunutta nuorta todella paljon, toteaa Pulkka.

Villapaita, takki, hattu ja tossut. Myös lemmikit täytyy pukea asianmukaisesti talven viimaa vastaan. Eri koirarodut kestävät pakkasta toki eri tavoin, mutta ensimmäisenä niillä jäätyvät tassut ja korvat.

Pyysimme yleisöltä kuvia lemmikkien talvityylistä. Kuvia tuli lähes 600! Tässä pieni otos lämpimimmistä ja hauskimmista tyyleistä.

1. Santeri

2. Väinö

3. Yrjö

4. Nova, Roihu ja Pauhu

5. Indy

6. Ilona

7. Onni

8. Hubert ja Rudolfina

9. Avalon

10. Äijä ja Bondi

Katso lisää lemmikkien tyylistä täältä videolta.

Vanhusten hoivakotien karut käytännöt, kuten aliravitut vanhukset, ovat hallinneet julkista keskustelua tällä viikolla. Väittelyyn vanhustenhoidon epäkohdista kului koko eduskunnan kyselytunti torstaina.

Hallitukselta vaadittiin vastauksia hoitohenkilökunnan vähäisyydestä heti ensimmäisistä kysymyksistä lähtien, jotka esitti kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd). Hän vaati peruspalveluministeri Annika Saarikkoa (kesk.) esittämään sitovaa hoitajamitoitusta vielä tällä vaalikaudella.

Hallituspuolue kokoomus vahvisti torstaina iltapäivällä, että se vastustaa ainoana puolueena sitovan hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin, vaikka velvoittava mitoitus kävisi hallituskumppaneillekin. Tällä hetkellä laissa on vain suositus, että hoitajia olisi 0,5 yhtä hoidettavaa kohden.

Saarikko ja valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) vastasivat, että lakia ei ehdittäisi enää tällä hallituskaudella muuttaa.

Selitys ei kelvannut oppositiolle, josta vaadittiin useaan kertaan velvoittavan hoitajamitoituksen viemistä eteenpäin ja asian kiirehtimistä.

SDP:n ryhmäjohtaja Antti Lindtman vaati muiden joukossa useaan otteeseen hallitukselta selitystä, onko kokoomus ainoa, joka sitovaa hoitajamitoitusta vastustaa.

– Jos kokoomus on asiassa ainoa joka vastustaa, jättäkää heidät tässä asiassa yksin, vetosi perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Leena Meri.

Orpo: Helppo ratkaisu monimutkaiseen ongelmaan

Ministeri Saarikko toivoi oppositiolta muita ratkaisuesityksiä.

– Totean, että päästämme itsemme liian helpolla, jos ajattelemme että ratkomme ympärivuorokautisen hoivan mitoituksella kaiken sen mihin suomalaisen yhteiskunnan ikääntyminen johtaa, Saarikko lateli.

Hän vahvisti kuitenkin olevansa henkilökohtaisesti sen takana, että keskusta otti eduskuntavaaliohjelmassaan torstaina kantaa hoitajamitoituksen puolesta.

Orpo vetosi siihen, että ongelmat eivät ratkeaisi hoitajamitoituksella.

– Te tarjoatte helpon ratkaisun monimutkaiseen ongelmaan. Ei hyvät ihmiset riidellä näin paljon, Orpo sanaili kiivaan keskustelun lopulla.

Saarikko sanoi arvelleensa etukäteen, valitseeko pääoppositiopuolue SDP tyylilajin, jossa se syyttelee hallitusta.

– Ei teidän saldonnekaan puhdas ole, te leikkasitte kuntien taloudesta, laitoshoidosta, josta täälläkin puhutaan, hän syytti itse.

Saarikko vetosi siihen, että painopiste on ollut tällä vaalikaudella kotihoidon kehittämisessä, jota on hänen mukaansa valtaosa vanhusten palveluista.

Saarikko kohdisti sanansa myös kuntapäättäjille, ja kysyi onko kilpailutuksissa tuijotettu vain hintaa.

Saarikko: Haamuhoitajat pahimmillaan rikos

Vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Aino-Kaisa Pekonen vaati puuttumaan työvuorolistoilla oleviin niin sanottuihin haamuhoitajiin, eli henkilökunnan vähyyteen hoivakodeissa.

Saarikko sanoi, että asiaa käsitellään huomenna perjantaina, jolloin hän tapaa hoivayrityksien, ammattiliittojen, kuntien ja valvontaviranomaisten edustajia. Tarkoitus on neuvotella, miten vanhuksille turvataan laadukkaat asumispalvelut.

– Pahimmillaan se on rikos, jos on tietoisesti väärennetty dokumentaatiota, jota valvontaviranomainen tarkastaa, Saarikko ilmoitti.

– Toiminta, joka vääristelee henkilöstön määrää, joka vanhuksilla on tukenaan, on yksiselitteisesti väärin. Tulen vaatimaan sitoumuksia tämän lopettamiseksi.

Vihreiden kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto vaati vastausta kannattaako Suomeen ajaa laajoja, yksityisten yritysten pyörittämiä sote-markkinoita.

Myös vasemmistoliiton puheenjohtajan Li Anderssonin mukaan vanhustenhoidon ongelmat ovat nykymallin ongelmia, eivätkä ne hänen mukaansa ratkea sote-uudistuksella, vaan tulevat pahenemaan.

– Ajatte mallia, jossa voitontavoittelu tulee pahenemaan entisestään, Andersson syytti.

Petteri Orpon mukaan ne ongelmat, joista nyt puhutaan, ovat nykymallin ongelmia. Hän perusteli, että kunnat ovat vastuussa vanhuuspalveluiden järjestämisestä, mutta ne ovat liian pieniä, ja ulkoistamaan on jouduttu ilman kunnon osaamista, mistä ongelmat hänen mukaansa juontavat.

– Siksi tarvitsemme sote-uudistuksen. Ei saa sotkea asioita, Orpo sanoi.

Outi Alanko-Kahiluoto arvosteli, että omavalvontaa ollaan kasvattamassa.

Ministerit vetosivat jälleen siihen, että sote-uudistuksessa syntyvät maakunnat olisivat vahvempia järjestäjiä kuin kunnat, mikä parantaisi valvontaa.

Li Anderssonille tämä ei kelvannut, vaan hänen mukaansa sote-uudistuksessa valvottavia yksiköitä tulisi vain lisää. Hän perusteli tätä muun muassa sillä, että hoivajätti Esperi Care on todennut, että heidän markkinansa tuplautuisivat.

Kyselytunnilla ei ollut vastaamassa pääministeri Juha Sipilä (kesk), joka on parhaillaan Brysselissä.

Kuhina vanhusten puutteellisen hoidon ympärillä on asettanut painetta myös poliitikoille.

Eduskuntavaaleihin on aikaa enää runsaat 10 viikkoa ja opposition tekemä välikysymys vanhustenhoidon tilasta luetaan eduskunnassa huomenna perjantaina.

Puolueet ovat nyt kilvan vaatineet hoitajamitoituksen kirjaamista lakiin. Opposition kuoroon ovat tänään yhtyneet myös keskusta ja siniset.

Samaan aikaan, kun kiistellään käsien määrästä hoivakodeissa, nousee vanhusten osuus väestöstä Suomessa vauhdilla. Esimerkiksi yli 85-vuotiaiden määrä tulee parissakymmenessä vuodessa tuplaantumaan.

Paitsi vaalien läheisyys, myös sote kuumentaa poliittista hoivakotikeskustelua. Kanta siihen, miten sote toisi muutosta nykytilanteeseen, riippuu täysin vastaajasta.

Hallituspuolueet näkevät sotealueiden suurenemisen helpottavan valvontaa. Soten vastustajat taas vetoavat siihen, että sotealueisiin siirtyminen ja omavalvonnan lisääminen vaikeuttaisi epäkohtien kuriinlaittoa entisestään.

Miten hoitajia saadaan tarpeeksi? A-talkissa keskustelemassa Hannakaisa Heikkinen (kesk), Aino-Kaisa Pekonen (vas), Arja Juvonen (ps) ja Jaana Laitinen-Pesola (kok). Lähetystä kommentoimassa professori Marja Jylhä. A-talkin juontaa Olli Seuri. #yleastudio

Lue lisää aiheesta:

Satunnainen vaalitarkkailija: Kansalaisten tuohtumus vanhustenhoidon ongelmista on oppositiolle oiva ase, sillä moni äänestää tunteella

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Ylen haastattelemat työntekijät: Esperi Care uhkailee ja vaientaa hoitajia – epäkohdista puhuva joutuu vaikeuksiin

Katso täältä missä hoivakodissa on mitäkin ongelmia – Hoivakotien pitäisi itse valvoa toimintaansa, mutta valvontaa ei oteta tosissaan

Suomen kannattaisi vähentää metsäkatoa ja toisaalta lisätä metsitystä ilmastonmuutosta kiihdyttävien päästöjen vähentämiseksi.

Näin todetaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreessa tutkimuksessa, joka käsitteli maankäytön roolia Suomen ilmastotoimissa.

Suomessa metsäkato liittyy siihen, että metsiä raivataan rakentamisen ja toisaalta maatalouden tieltä. Metsäkato ei siis johdu metsätalouden hakkuista, jotka ovat yleensä esillä metsien hiilinieluja koskevissa keskusteluissa.

Luken tutkimuksen mukaan metsäkato on Suomessa vähäistä suhteessa metsien kokonaispinta-alaan.

Viime vuosina vain 0,1 prosenttia metsäalasta, eli vajaat 19 000 hehtaaria, on kaadettu vuosittain rakentamisen ja maatalouden takia.

Kuva kuitenkin muuttuu, kun katsotaan metsäkadon tuottamia päästöjä.

Tilastokeskuksen mukaan metsäkadosta on aiheutunut vuosittain noin 3,6 miljoonan hiilidioksiditonnin edestä nettopäästöjä vuosina 2007–2016.

Määrä vastaa suuruusluokaltaan noin kuutta prosenttia Suomen kokonaispäästöistä tai Suomen kuorma-autojen yhteenlaskettuja vuosipäästöjä.

Metsän raivaaminen viljelysmaaksi selittää metsäkadon päästöistä yli puolet ja rakentaminen noin kolmanneksen.

Syytä on muistaa, että metsäkadon aiheuttamista päästöistä huolimatta kokonaisuutena Suomen poistavat ilmakehästä moninkertaisen määrän hiilidioksidia vuosittain.

Silti metsäkadon vähentäminen kannattaa, sillä se helpottaa Suomelle EU:ssa jyvitettyjen ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Lannan levitykseen vaihtoehtoja

Luken mukaan euroissa mitattuna tehokkain ilmastotoimi maankäytön saralla olisi vähentää erityisesti turvemailla sijaitsevien metsien raivaamista.

Keskeinen syy metsänraivaukseen turvemailla on kasvavien karjatilojen tarve löytää lisää maapinta-alaa lannanlevitykseen.

Karjatilalliset eivät tee tätä pahantahtoisuuttaan, vaan tilanne johtuu karjatiloille asetetuista lannanlevityksen pinta-alavaatimuksista sekä maatalouden tukipolitiikasta.

Tuet ovat vähentäneet peltomaan tarjontaa markkinoilla, mikä on näkynyt peltojen vuokrien kallistumisena. Yhtälö aiheuttaa sen, että kasvavan karjatilan on usein kannattavaa kaataa metsää lannanlevityksen tieltä.

Tutkimuksen mukaan metsäkadon hillitsemiseksi tarvittaisiinkin kannustimia siihen, että maanomistajat tarjoaisivat olemassa olevia peltojaan nykyistä useammin karjatilojen käyttöön.

Tämä voisi toteutua esimerkiksi pitkiä vuokra- ja rehuntuotantosopimuksia tai maanvaihtoa suosimalla.

Lisäksi lannan hyötykäyttöä esimerkiksi biokaasun tuottamiseksi tulisi edistää, toteaa Luke.

Raivausta voisi hillitä myös maksuilla

Tutkimuksen mukaan metsien raivaamista voitaisiin vähentää tehokkaasti myös maankäytön muutoksiin kohdistuvilla maksuilla.

Maksua voitaisiin periä esimerkiksi tilanteissa, joissa metsää kaadetaan asuin-, loma- tai teollisuusrakentamisen sekä infrastruktuurihankkeiden, kuten sähköverkkojen ja tuulipuistojen rakentamisen tieltä.

Luken mukaan metsänomistajia voitaisiin taas tukea kasvattamaan metsien hiilivarastoja niin kutsuilla hiilikorvauksilla. Samaa ovat esittäneet myös metsäekonomistit.

Metsityksellä voitaisiin puolestaan edistää esimerkiksi metsitystuen avulla.

Metsityksen kohteina voisivat Luken mukaan olla esimerkiksi kasvukunnoltaan heikot ja ruuantuotannon kannalta merkityksettömät ja sijainniltaan syrjäiset pellot.

Metsitystuen käyttöönotto olisi kuitenkin kytkettävä samanaikaisiin metsäkadon hillintätoimiin, jotta se ei kannustaisi metsitykseen yhtäällä mutta metsänraivaukseen toisaalla.

Lue myös:

Professorit haluavat ison käänteen: Metsänomistajille maksettava korvauksia puuston hiilivaraston kasvattamisesta

Ihmiskunnan ratkaisevat vuodet – Jättiraportti: Ilmaston lämpeneminen voidaan rajata 1,5 asteeseen, jos päästöt nollataan ennätysnopeasti

Mikkelin Jukurit ilmoitti kuluvalla viikolla kahden pelaajan lähdöstä ja urheilutoimenjohtajan vaihtamisesta. Ykköshyökkääjä Mika Partanen lähti vuokralle Sveitsiin ja avainpuolustajiin lukeutuneen Aleksi Salosen kaksivuotinen sopimus purettiin. Salonen siirtyy TPS:n riveihin.

– Pudotuspeliviiva käytännössä karkasi meiltä, vaikka se urheilumatemaattisesti olisikin vielä mahdollisuuksien rajoissa, Jukureiden suurin omistaja Heikki Viitikko sanoo.

– Bisneksen matematiikalla katsoen jos juna on mennyt Mikkelin aseman ohi, pitää katsoa mitä on fiksua tehdä. Emme heitä hanskoja toki tiskiin, vaan pelaamme kauden tyylikkäästi loppuun.

Viitikko kuitenkin kiistää, että kyse olisi kriisistä, vaikka pudotuspelipaikka jää kolmannella liigakaudella haaveeksi ja yleisömäärä jää useita satoja katsojia ottelukohtaisesta tavoitteesta.

– Kyse on siitä, että olemme pelanneet kolme vuotta entisen päävalmentajan kokoamalla samalla rungolla ja palkanneet uuden urheilutoimenjohtajan. Tämä yhtälö ei ole toiminut. On turha iskeä neljättä kautta samaan mäntyyn, Viitikko sanoo.

"Öljynvaihto ei riitä"

Jukurit aikoo tehdä isoja muutoksia joukkueeseen. Vaihtuvien pelaajien määrää omistaja ei halua suoraan arvioida. Jukureilla on voimassa oleva sopimus 12 pelaajan kanssa.

– Jos jostakin hakee vertailukohtaa niin voisin sanoa, että meille ei riitä nyt öljynvaihto vaan tarvitaan uudet kampiakseli, mäntä ja tulpat, Viitikko kuvaa.

Jukurit hakee hevosvoimia uuden urheilutoimenjohtajan Jukka Holtarin johdolla. Jos omistajien ajatus toteutuu, sinikeltaista peliasua kantaa ensi kaudella useampi ulkomaalaispelaaja.

–Tosiasiahan on, että kotimaan ehkä 400 hyvästä pelaajasta käydään käytännössä huutokauppaa ja ne, joilla on paksuimmat lompakot sen käytännössä vie.

– Meidän pienten pitää menestyäksemme kääntää jokainen kivi onpa se sitten Saksassa, Ruotsissa, Tanskassa ja Pohjois-Amerikassa tai ihan missä tahansa. Sitä kautta meidän on löydettävä kilpailukykyinen joukkue kustannustehokkaasti. Siksi me palkattiin Holtari ja työ alkaa heti.

Kausi päätymässä nollatulokseen?

Mikkelin Jukureiden yleisökeskiarvo on pudonnut liigan avauskauden lähes 4 000 katsojasta vajaaseen 3 000 katsojaan. Viime kaudella taustayhtiö teki noin 400 000 euron tappion.

Pelaajamyynneillä Jukurit tienaa reilut yhden keskipalkkaisen pelaajan vuosipalkan verran. Pelaajasiirtoihin saattaa tulla Viitikon mukaan vielä yksi nimi lisää.

– Perinteisestä tyhjennysmyynnistähän meillä ei ole kysymys. Partasen kohdalla kyse on taloudellisesti niin merkittävästä summasta, että ei olisi ollut viisasta olla ottamatta sitä. Aleksi Salosen lähtö antaa meille paremmat mahdollisuudet ensi kauden joukkueen rakentamiseen.

– Paljon meiltä on muitakin kyselty, mutta ykköstonnien takia pelaajista emme luovu. Pitää olla selkeästi hyötyä ensi kautta ajatellen, Viitikko linjaa.

Jukureiden omistajaksi kesällä 2017 tullut Viitikko kiistää, että kovassa myllerryksissä olisi kyse kriisistä. Tämän kauden tuloksen uskotaan asettuvan Mikkelissä nollan tuntumaan.

– Kassavirta on liigaosakkeen maksun takia miinuksella, mutta tulos on nollatasolla. Yleisömäärä on siinä alle kolmessa tuhannessa mihin liigahakemuksen aikoinaan perustimme.

Yhdysvaltojen Keskilännessä jäätävä pakkasilma surmasi keskiviikkona ainakin kolme ihmistä. Kuolleiden joukossa on kaksi ikämiestä ja yksi yliopisto-opiskelija.

Launtaista lähtien yhteensä ainakin 12 ihmistä on kuollut äärimmäisen kylmään säähän liittyvien syiden takia Michiganin, Iowan, Indianan, Illinoisin, Wisconsinin ja Minnesotan osavaltioissa.

Minnesotassa pakkasta on paikoitellen mitattu yli 40 astetta ja Pohjois-Dakotassakin 35 astetta, kertoo Yhdysvaltojen kansallinen sääpalvelu.

Kouluja on suljettu pakkasen vuoksi keskiviikkona ja torstaina eri puolilla Keskilänttä. Myös pankit ja kaupat ovat paikoitelleen olleet kiinni.

Poliisi on varoittanut kohonneesta onnettomuusriskistä jäätyneillä maanteillä. Michicanin osavaltio ilmoitti, että osavaltion virastojen toimistot on suljettu torstaina. Postilaitos keskeytti postin toimitukset monin paikoin Pohjois- ja Etelä-Dakotassa ja Ohiossa.

Illinoisin poliisi pelasti 21 ihmistä, jotka värjöttelivät rikkoutuneessa bussissa Valtatie 55:n varrella lähellä Auburnia. Poliisin mukaan bussin dieselpolttoaine oli muuttunut geeliksi moottorissa.

Chicago muuttui Chiberiaksi

Miljoonakaupunki Chicagossa vain harvat uskaltautuivat liikkumaan ulkona, kun lämpötila laski keskiviikkona 28 pakkasasteeseen.

Kaupungissa odotettiin, rikkoutuuko kaikkien aikojen pakkasennätys yöllä. Tammikuussa 1985 Chicagossa mitattiin 33 astetta pakkasta.

Chicagolaiset intoutuivat sosiaalisessa mediassa kertomaan, kuinka kaupunki oli muuttunut Chiberiaksi. Chicagolaisten pakkaskuvia löytyy Instagramista ja Twitteristä aihetunnisteella #Chiberia.

– Tämä on kamalaa. Minun täytyy hakea lääkkeeni. Muuten en astuisi ulos ovesta, bussipysäkillä tupakoinut 68-vuotias Pasquale Cappellano kertoi uutistoimisto Reutersille.

Chicagon lentoasemat peruivat lähes kaksi kolmasosaa lähtevistä ja saapuvista lennoista. Myös kaikki Amtrakin lähtevät ja saapuvat matkustajajunat peruttiin Chicagossa.

Chicagon kaupunki on laittanut liikenteeseen viisi bussia liikkuviksi lämmittelykeskuksiksi kodittomille. Poliisi on jakanut ilmaisia hattuja, takkeja ja peittoja.

Kylmät tuulet alkoivat puhaltaa keskiviikkona Yhdysvaltojen itärannikolle. Lämpötilat alkoivat laskea myös siellä.

Uutistoimisto AP:n mukaan sään odotetaan alkavan vähitellen lauhtua Keskilännessä torstain aikana.

Keskustelu aiheesta on auki kello 22.00 saakka.

Seinäjoen kaupungin erikoinen markkinointitempaus on tuonut kaupungille kosolti julkisuutta. Kaupunki etsi marraskuussa työpaikkailmoituksella määräaikaiseen tehtävään taivastelijaa, jonka työtehtäviin kuului raportoida sosiaalisessa mediassa kaikesta näkemästään ja kokemastaan.

Kymmenen päivän työstä luvattiin palkkaa 8000 euroa.

Taivastelijaksi valikoitui 162 hakemuksen joukosta vuodenvaihteessa kotkalainen Halloranin perhe. Halloranit aloittivat työnsä 21. tammikuuta ja nyt urakka on niin sanotusti purkissa.

Taivastelija on työnsä tehnyt ja on aika arvioida, saiko kaupunki rahoilleen vastinetta.

Kymmenen päivän tuotanto eteni lähes minuuttiaikataululla – tosin menoa rajoitti osittain myös 8-kuukautisen Islan omat aikataulut. Thomas Halloran myöntää, että työ oli hyvin hektistä.

– Tiesin kyllä, ettei tämä ole mikään läpihuutojuttu. Tässä piti tehdä paljon työtä ja rahan eteen täytyi todistaa itsensä. Musta tuntuu, että olemme lunastaneet odotukset aika hyvin, Halloran pohtii.

Halloranit kertovat saaneensa pelkästään positiivista palautetta ihmisiltä. Thomas innostuu kehumaan pohjalaisten rohkeutta, jota nauraa saaneensa myös itselleen hänelle puetun kansallispuvun myötä.

– Lapset oppivat olemaan täällä jo tarhasta asti tosi rohkeita. Täällä on ihan omanlaistaan rohkeutta, Halloran suitsuttaa.

"Tämä on aivan valtavaa Seinäjoelle"

Tiistaina järjestettyyn Meet and greet -tilaisuuteen osallistui Seinäjoen pääkirjastossa pari sataa ihmistä. Halloranit puettiin pohjalaisiin kansallisasuihin ja heidän kanssaan sai ottaa valokuvia. Paikalla oli paitsi lapsia ja nuoria niin myös varttuneempia faneja.

Seinäjokelaiset Ritva ja Jarmo Hakala tulivat paikalle mielenkiinnosta, ja pitihän se yhteiskuvakin saada.

– Tämä on aivan valtavaa Seinäjoelle, hieno juttu. Seinäjokiset saavat keskustella tästä aiheesta vielä monta kuukautta, Hakalat hehkuttavat.

Seinäjokelainen Minna Julmala kehui myös taivastelijaa.

– Ensin vähän epäilin, että mitähän tästä tulee, mutta musta on tullut nyt ihan fani. Uskon, että tämä tästä vielä leviää ja mitä kaikkea vielä kuullaankaan tämän jälkeen, hymyilee Julmala.

"Ole oma itsesi, niin varmasti menestyt"

Taivastelijan pestiä arvosteltiin myös kriittisesti lähinnä siitä tarjotun palkan vuoksi. 8000 euron kokoinen palkka kymmenen päivän työstä kuulosti joistakin kohtuuttoman suurelta.

Halloranin perhe aikoo käyttää summan oman kotinsa porakaivoon.

– Olen itse yksityinen elinkeinonharjoittaja, ja laskin aiemmin, että jos olisin tehnyt tällaisesta tarjouskilpailutuksen, se olisi samaa hintaluokkaa. Tämä kymmenen päivää minulle on sama, kuin tiivistäisin kolme kuukautta työtä kymmeneen päivään, Halloran kuvaa.

Halloran kertoo myös olleensa kameran edessä täysin oma itsensä, koska ei muuta osaa.

– Äiti on aina sanonut mulle, että ole oma itsesi, niin varmasti menestyt. Olen laittanut itseni tuolla likoon ja se on ollut ihan mieletöntä, hän virnistää.

Koski TL:n kunnassa tapahtunut torstai-aamupäiväinen liikenneonnettomuus vaati kuolonuhrin.

Poliisi tiedottaa, että aamupäiväisessä kolarissa kuoli pakettiautoa kuljettanut 65-vuotias mies. Kolarissa oli osallisena kaksi rekkaa ja pakettiauto. Toinen rekkakuskeista vietiin vakavasti loukkaantuneena sairaalaan.

Pelastuslaitoksen mukaan kolari sattui Koskentien ja valtatie 10:n risteyksessä. Poliisin tietojen mukaan tilanne oli saanut alkunsa, kun risteykseen Kosken keskustan suunnasta tullut rekka oli ajanut risteykseen pysähtymättä, koska ei ollut nähnyt ketään. Risteyksessä oli stop-merkki.

– Samaan aikaan kuitenkin Valtatie 10:ä tuli Hämeenlinnan suunnasta toinen rekka, joka ei saanut pysäytettyä yhdistelmää, vaan väisti oikealle välttääkseen törmäyksen, kertoo poliisi tiedotteessa.

Risteyksen toisella puolella oli stop-merkin takana odottanut pakettiauto. Ensimmäistä rekkaa väistänyt toinen rekka ajautui suoraan pakettiauton päälle. Poliisin mukaan pakettiauton kuljettaja menehtyi välittömästi.

Valtatie 10 oli hetken suljettuna onnettomuuden vuoksi.

Kärrynpyörät viuhuvat kun kahdeksanvuotias Eevi Mäki ja yhdeksänvuotias Hilda Panula temppuilevat Freegym-jumpassa. Eevi tykkää myös jalkapallosta ja uimisesta, Hildalle Freegym on ehdoton suosikki.

Hauskuus ja uusien taitojen oppiminen houkuttelevat tytöt voimistelusalille. Eevi haluaisi oppia vielä flick-flak-puolivoltin, Hilda spagaatin ja spiraalin.

Freegym on Voimisteluliiton kehittämä, muutaman vuoden vanha laji, joka yrittää innostaa kaikenkokoisia ja -kuntoisia lapsia liikkumaan ja temppuilemaan.

Monet lapset ja nuoret eivät kuitenkaan harrasta liikuntaa lainkaan tai eivät ainakaan riittävästi.

– Se voi johtua siitä, että ne eivät ole tottuneet tai sitten ne on ihan laiskoja, kiteyttää Eevi Mäki.

Liikuntakasvatuksen professori Pasi Koski Turun yliopistosta on huolissaan siitä, että liikunnan vetovoima on vähentynyt.

Hän ei ole huolensa kanssa yksin, sen jakaa myös Valtion liikuntaneuvosto. Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymistä selvittänyt tuore LIITU-tutkimus paljastaa, että asiat, joita 11-15-vuotiaat pitävät liikkumisessa tärkeinä ovat vähentyneet huomattavasti neljän vuoden aikana.

– En ensin uskonut vaan ajattelin, että olen tehnyt jonkun virheen. Tai ensin haukuin muut, että he ovat lähettäneet vääränlaista aineistoa, naurahtaa Koski.

– Luvut tarkastettiin monta kertaa ja todettiin, että jotain kummallista tässä on käynnissä.

Lasten ja nuorten liikkumisen edistäminen valittiin Juha Sipilän hallituksen tärkeimmäksi liikuntapoliittiseksi tavoitteeksi. Hallituksen kärkihankkeiden joukkoon nostettiin Liikkuva Koulu -ohjelma, joka on laajentunut 90 prosenttiin suomalaisista peruskouluista.

Johtopäätöksiä onnistumisesta voi nyt tehdä LIITU-tutkimuksesta, jonka tiedot on kerätty viime vuonna. Vuoden 2018 tietoja on verrattu vuosina 2014 ja 2016 tehtyihin tutkimuksiin.

Tässä tutkimuksen kolme keskeistä tulosta:

1. Liikunnan vetovoima on vähentynyt

Tärkeimpiä asioita liikunnassa ovat 11–15-vuotiaille parhaansa yrittäminen ja ilon ja hyvän olon saaminen sekä uusien taitojen oppiminen.

Taulukkoon on poimittu kymmenen yleisintä vastaajien erittäin tärkeänä tai tärkeänä pitämää asiaa. Itselle tärkeitä asioita oli valittavissa kaikkiaan yli 30 vaihtoehdon joukosta. Lähes kaikkien merkitys on vähentynyt viime vuosina tuntuvasti.

Esimerkiksi kilpailemista tai esiintymistä pitää tärkeänä vain viidesosa kysymyksiin vastanneista. Liikunnan avulla saatavan hyvän ulkonäön tai virkistymisen ja rentoutumisen arvostaminen on myös vähentynyt selvästi.

– Jos nyt ennustaa pitäisi, niin voisi ajatella, niin tämä joukko on vaikeammin saatavissa liikunnallisen aktiivisuuden pariin kuin aikaisemmat ikäpolvet, sanoo professori Pasi Koski.

Tutkimuksessa ei selvitetty syitä muutokseen.

– Spekuloida tietenkin voisi, että onko niitä asioita, joita liikunta ja urheilu tarjoaa, tulossa näiden virtuaalimaailmojen tai pelikonsoleilla pelaamisen kautta.

2. Lapset liikkuvat liian vähän

Kansallisen liikuntasuosituksen mukaan lasten ja nuorten tulisi liikkua kouluiässä joka päivä monipuolisesti vähintään tunnin ajan.

Kun asiaa kysyttiin 9–15-vuotiailta lapsilta, heistä 38 prosenttia arvioi liikkuvansa tämän verran. Kaksi vuotta sitten näin vastasi 32 prosenttia lapsista. Vähiten oman arvionsa mukaan liikkuvat 15–vuotiaat.

Valtion liikuntaneuvoston mielestä kyselyn tulokset antavat aihetta hienoiseen iloon. Se kuitenkin latistuu, kun tutkitaan tuloksia, joita saatiin lasten käytössä viikon ajan olleilla liikemittareilla.

Mittarit paljastivat, että käytännössä suosituksen mukaisesti liikkui vain 32 prosenttia lapsista ja nuorista. Luku on sama kuin kaksi vuotta aikaisemmin.

3. Ruutuaika ylittyy yhä useammalla

Vain viisi prosenttia 9–15-vuotiaista lapsista viettää aikaa television, tietokoneen tai älypuhelimen ruudun äänessä suositusten mukaisesti alle kaksi tuntia päivässä.

Enemmän kuin kaksi tuntia ruutuaikaa vähintään viitenä päivänä viikossa kertyy 55 prosentille lapsista.

Kaksi vuotta sitten suositellun ruutuajan ylitti 49 prosenttia lapsista. Ruudun ääressä vietetty aika kasvoi kaikissa ikäluokissa, eniten 15-vuotiailla.

Tutkimuksessa arvioidaan, että ruutuajan lisääntymistä selittää ainakin yhteydenpito ystäviin erilaisilla älypuhelinsovelluksilla.

Keskiiviikkona julkistettua LIITU-tutkimusta ovat olleet kokoamassa muun muassa Jyväskylän ja Turun yliopistot, UKK-instituutti, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus, Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö, Suomen urheilun eettinen keskus ja joukko urheiluopistoja ja kaupunkeja.

Myös Move!-mittaustulokset julkistettiin keskiviikona. Mittauksilla selvitetään, miten lapset selviävät arjen tehtävistä, joissa tarvitaan fyysistä toimintakykyä.

Lue myös:

Mitä tehdä, kun kännykät nujertavat lasten liikkumishalut? Näin vastaa 11-vuotias Tyyne Vahtikari, jonka vauhtia ei hidasta edes kipsattu käsi

Jyväskyläläisessä koulussa oivallettiin yksinkertainen asia, joka räjäytti liikunnan suosion: "Siellä on ollut niin paljon lapsia, että on mietitty, pitäisikö sitä rajoittaa"

Ovatko nykylapset vain sohvilla makoilevia zombeja, jotka inhoavat hikoilua ja koululiikuntaa? Testi paljastaa, mitä koululaiset ajattelevat liikunnasta

Henrik Dettmannin kolumni: Miksi emme tee päätöstä, joka vapauttaa vanhemmat kuskausrumbasta, saa lapset liikkeelle ja säästää miljardeja euroja?

Tänäkin iltana moni perhe väsyy lasten harrastuksiin, siksi liikuntaa viedään nyt jo koulupäivien yhteyteen – "Hirveän tärkeä lasten hyvinvoinnille"

Osa suomalaislapsista on niin heikkokuntoisia, että pelkkä kuntotestien yrittäminen on vaikeaa – "Tulokset ovat huolestuttavia"