Junaliikenteessä on edelleen häiriöitä. Useat VR:n kaukoliikenteen junista ovat aikataulusta myöhässä.

Myöhästymiset ovat 20 minuutista tuntiin. VR:llä arvioidaan, että alle 40 prosenttia kaukojunista on tänään aikataulussaan.

Ongelmia on myös pääkaupunkiseudun lähijunaliikenteessä. Rataliikennekeskuksen mukaan yksittäiset junien myöhästymiset ja peruutukset ovat edelleen mahdollisia.

K-junat Helsingin ja Keravan välillä palaavat normaaleihin vuoroväleihin iltapäivällä. Aiemmin tänään joka toinen K-junapari peruttiin liikenteenohjausjärjestelmän vian vuoksi. Junaliikenteen ajantasaiset kulkutiedot löytyvät VR:n Liikennetilanne-nettisivulta.

Helsinki aikoo tehdä tutkintapyynnön yksityisestä Ankkalampi-päiväkotiketjusta, sanoo pormestari Jan Vapaavuori (kok.).

Hän kertoi asiasta Helsingin kaupunginvaltuuston kokouksessa keskiviikkoiltana.

Vapaavuoren mielestä asia on niin vakava ja laaja, että tutkintapyyntö on perusteltu.

Eilen tiistaina kerrottiin, että useita Ankkalampi-ketjun yksityisiä päiväkoteja on toiminut ilman asianmukaista rakennuslupaa Helsingissä.

Kaupungin mukaan yksiköissä on hoidettu lapsia jo vuosia ilman asianmukaisia rakennuslupia. Rakennusluvan avulla pystytään varmistamaan tilojen turvallisuus ja sulkemaan pois terveyshaittojen mahdollisuus.

Nyt tiloissa on kaupungin mukaan havaittu puutteita muun muassa ilmastoinneissa ja varauloskäytävissä.

Tiistaina kerrottiin, että toistaiseksi yksi päiväkoti on lakkauttamisuhan alla ja muiden päiväkotien tilannetta selvitetään. Helsingin rakennetun ympäristön valvontayksikön päällikön mukaan sulkemisuhka ei ole poissuljettu muidenkaan päiväkotien kohdalla.

Helsinki on kertonut laittavansa syyniin kaikkien yksityisten päiväkotien rakennusluvat kaupungissa.

Kaupunki alkoi selvittää Ankkalammen lupa-asioita viime syksynä.

Aiheesta aiemmin:

Useita yksityisiä päiväkoteja toiminut ilman asianmukaista rakennuslupaa Helsingissä – listasimme päiväkodit, joilla ei ole rakennuslupaa (29.1.2019)

Kaikkien yksityisten päiväkotien rakennusluvat syyniin Helsingissä – taustalla epäily jopa asbestista tai vaarallisista aineista (29.1.2019)

– Tämänhetkinen arviomme on, että Pohjois-Korea pyrkii säilyttämään joukkotuhoasekapasiteettinsa, arvioi kansallisen tiedustelun johtaja Dan Coats tiistaina.

Presidentti Donald Trump taas on todennut, että Pohjois-Korea ei ole enää ydinuhka Yhdysvalloille. Keskiviikkona hän tviittasi, että suhde Pohjois-Koreaan on nyt parempi kuin koskaan.

Iranista tiedustelujohtaja sanoi, että maalla ei ole tällä hetkellä mitään toimia ydinaseen valmistamiseksi, eli ydinsopimus toimii.

Presidentti Trumpin hallinto taas irtaantui Iranin ydinsopimuksesta juuri siitä syystä, että se oli Trumpin arvion mukaan erittäin huono.

Vastapainoksi tiedustelujohtajien näkemyksille Trump intoutuikin syyttelemään tiedusteluväkeä passiivisiksi ja naiiveiksi juuri Iranin kysymyksessä.

Trump tviittasikin, että "he ovat väärässä" ja "tiedustelun pitäisi palata koulun penkille".

Demokraattisenaattori, joka istuu tiedusteluasioiden päällä senaatissa, kommentoi Trumpin suhtautumista maansa tiedusteluasiantuntijoihin "erittäin vaaralliseksi."

– Presidentillä on vaarallinen tapa vähätellä tiedusteluyhteisöä, joka on eri mieltä, kuin hänen vaihtoehtoinen todellisuutensa, senaattori Mark Warner täräytti tviitissään.

Syyttäjä ei nosta syytettä Porissa viime vuonna sattuneesta insuliinineulasotkusta.

Porin Yliopiston Apteekki myi maaliskuussa vahingossa käytettyjä insuliinikynän neuloja asiakkaalle. Asiakkaan alaikäinen poika ehti hänen äitinsä kertoman mukaan käyttää osan myydyistä neuloista ennen kuin apteekki otti asiakkaaseen yhteyttä. Ostaja teki tapahtuneesta rikosilmoituksen poliisille.

Syyttäjä kertoo, että apteekki ja asiakas ovat päässeet sopuun asiasta sovittelumenettelyssä eikä syytettä ole välttämätöntä nostaa. Asianomistajilla ei ole ollut asiassa sittemmin mitään vaatimuksia.

Asiaa tutkittiin vaaran aiheuttamisena.

Rikoksesta epäiltynä kuullut sivuapteekin hoitaja ja insuliinineulat myynyt apteekin työntekijä kiistivät esitutkinnassa syyllistyneensä asiassa rikokseen. Kyse on ollut tapaturmasta.

Syyttäjä jätti syytteen nostamatta epäillystä rikoksesta, koska ei ole olemassa todennäköisiä syitä rikoksesta epäiltyjen syyllisyyden tueksi.

Asianomistajalle ei ole tapahtuman seurauksena aiheutunut ruumiinvammaa tai sairautta.

Riski onneksi pieni

Käytettyjen neulojen myyminen aiheutti Porissa viime keväänä kohun. Myös lääkevalvonnasta vastaava Fimea kävi läpi apteekin toimintakäytäntöjä.

Insuliinineulat voi hävittää kotitalousjätteen joukossa. Jostain syystä toinen asiakas oli palauttanut apteekkiin käytetyt neulansa, ja apteekin työntekijä sekoitti epähuomiossa vanhat ja uudet neulat.

Käyttämättömissä insuliinineuloissa on sinetti, joka pitää poistaa ennen neulan käyttöä. Käytettyjen insuliinikynäneulojen aiheuttama infektioriski ei ole kovin suuri, mutta riski on kuitenkin olemassa.

Normaalisti diabeetikot saavat neulat kuntien potilastarvikejakelusta. Tapauksessa asiakkaan ykköstyypin diabetesta sairastava poika oli unohtanut tilata uusia neuloja, jolloin hänelle oli jouduttu hakemaan neuloja apteekista.

16.20 lisätty tieto: Väite siitä, että lapsi ehti käyttää neuloja oli lapsen äidin julkisuudessa kertoma tieto

Kokkolalaisen marketin kassa-alueella on keskellä päivää hiljaista. Kassoilta kuuluu piippausta, kun kassatyöntekijät käsittelevät ostoksia. Itsepalvelukassat seisovat hiljaisina.

Äkkiä syntyy liikettä, kun mies työntää ostoskärrynsä itsepalvelukassan ääreen. Esa Annala alkaa skannata ostoksia. Viivakoodien etsintä käy näppärästi, ja ostokset on hoidettu minuuteissa.

– Minä käytän näitä välttääkseni ruuhkia. Olen käyttänyt heti alusta asti eli rutiinillahan tämä sujuu.

Kerttu Komu pyörittelee maitopurkkien ja vihannespakkausten viivakoodit esiin tottuneesti. Maksukortti sujahtaa lukijaan ja kuitti syöksähtää kassapäätteestä.

– Minä tykkään tästä. Tämä on helppoa ja nopeaa, varsinkin jos palvelukassoilla on jonoa.

Vastauksissa kiteytyy itsepalvelukassojen tämänhetkinen etu Kokkolassa, missä itsepalvelua on ollut tarjolla puolisentoista vuotta: moni ei uskaltaudu niihin, joten jonoa ei ole.

Myös Mari Pöyhönen valitsee itsepalvelukassan, kun ostoksia on vähän.

– Tämä on kätevää ja nopeaa.

Isot ketjut edellä, osa pienemmistä odottaa vielä

S-ryhmä ja Kesko aloittivat itsepalvelukassojen kokeilemisen 2010-luvun alkupuolella. Itsepalvelukassat ovat yleistyneet kuitenkin vasta vuodesta 2016 alkaen.

Nyt Keskolla on itsepalvelukassoja 140 K-ruokakaupassa. S-ryhmällä niitä on vajaassa 100 myymälässä. Konsepti on levinnyt ja kassojen määrä on kasvanut nopeasti viime keväästä (Tekniikka ja talous 19.4. 2018).

Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla itsepalvelukassoja on ollut K-Citymarketeissa vuodesta 2017 lähtien. Osuuskauppa KPO otti ensimmäiset itsepalvelukassat käyttöön viime vuonna.

Myös Minimani-ketjun hypermarketeihin asennettiin itsepalvelukassat Vaasaan ja Kokkolaan vuonna 2018.

Osa liikkeistä odottelee vielä. HalpaHalli-ketju tarkkailee nyt kilpailijoiden kokemuksia. Toimitusjohtaja Janne Ylinen kommentoi, että jos asiakkaat alkavat jossain vaiheessa valita kauppapaikkansa sen mukaan, missä pääsevät asioimaan itsepalvelukassalla, investointia harkitaan.

Lidl taas testaa itsepalvelukassoja ulkomailla. Operatiivisen johtajan Nicholas Pennasen mukaan Lidl on valmis tuomaan itsepalvelukassoja Suomen-myymälöihin, jos niiden avulla parannetaan asiakaspalvelua.

Miten asiakas pärjää?

Kokkolalaisen Minimani-marketin itsepalvelualueen keskellä kassatyöntekijä Mira Ojala houkuttelee asiakkaita uuden palvelun pariin ja samalla opastaa heitä.

– Ensin painetaan näytöllä kielenvalintaa. Sitten voi alkaa piipata ostoksia.

Liikkeeseen tuli neljä itsepalvelukassaa pari kuukautta sitten. Kaikki asiakkaat eivät ole vielä edes uskaltautuneet kokeilemaan.

– Toivoisin, että mahdollisimman moni tulisi yrittämään. Apua on kuitenkin koko ajan tarjolla.

K-Citymarketissa itsepalvelukassat ovat olleet jo puolitoista vuotta, mutta sisäänheittäjää tarvitaan vielä, sanoo asiakaspalveluneuvoja Outi Haasala.

– Koko ajan enemmän ja enemmän asiakkaita käyttää näitä kassoja. Varsinkin palvelua kokeilleet tulevat aina uudestaan. Helppous ja nopeus kiinnostavat.

Itsepalvelukassan nopeudessa ei ole kyse siitä, että asiakas harjaantuisi skannauksessa paremmaksi kuin kokenut kassatyöntekijä. Jos laitettaisiin asiakas ja kassatyöntekijä kilpasille, työntekijä voittaisi kirkkaasti, myöntää Minimani-johtaja Markus Anttila.

– Se ei olekaan pointti, vaan asiakkaan valinnanvapaus.

Tilanhallintajohtaja Veera Vuorinen SOK Vähittäiskaupasta kertoo, että asiakkaat olivat pitkään toivoneet mahdollisuutta kassatapahtumien hoitamiseen itsepalveluna, minkä vuoksi S-ryhmä satsasi uudentyyppisiin kassapäätteisiin. Samaa sanoo kehityspäällikkö Ari Mäkelä Keskosta.

Itsepalvelukassat ovat parhaimmillaan silloin, kun asiakkaalla on pieni määrä ostoksia. Suuren tavaramäärän kanssa vastaan tulevat jo itsepalvelukassojen pienet tavaroiden laskutilat.

– Me olemme saaneet tosi paljon hyvää palautetta siitä, että ip-kassat ovat helpot, nopeat ja näppärät erityisesti pienten ostosten kanssa. Jos asiakkaat rahastavat pienet ostosmäärät itse, niin silloin itsepalvelukassat helpottavat myös asiakasjonojen kanssa painivien kassatyöntekijöiden työtä, sanoo tavaratalopäällikkö Anu Leppänen K-Citymarketista Kokkolasta.

Sekä Minimani-ketjussa että K-ruokakaupoissa on joitakin suurempia itsepalvelukassoja, joissa on kokonainen kassahihna ja palvelukassoilta tuttu isokokoinen pakkaamisalue. Silloin asiakas mahtuu käsittelemään myös ostoskärryllisen verran ostoksia.

Valvontaa ja apua

Itsepalvelukassoilla on rajoituksensa. Niissä voi maksaa ainoastaan kortilla, eikä niiden kautta voi ostaa tupakkatuotteita.

Suomessa asiakas ei pysty operoimaan itsepalvelukassalla täysin omatoimisesti, jos hän ostaa ikärajavalvottuja tuotteita tai vaikkapa vaatteita. Alkoholilaki vaatii, että ostajan ikä ja muu ostokelpoisuus tarkistetaan, joten valvova myyjä käy kuittaamassa alkoholijuomaostokset. Myyjä myös poistaa tuotehälyttimet.

Asiakaspalvelupäällikkö Outi Haasala K-Citymarketista Kokkolasta kertoo, että asiakas tarvitsee apua varsinkin ensimmäisellä ostoskerralla.

– Apua tarvitaan siinä, että päästään aloittamaan ostotapahtuma, ja usein vielä sitten maksutilanteessa. Hälyttimien poisto ja alennusten antaminen tulevat myös.

Kauppaliikkeiden itsepalvelujärjestelmät poikkeavat toistaan, mikä voi hämmentää asiakkaita. Esimerkiksi Minimanin itsepalvelualueelta pääsee poistumaan vasta, kun asiakas näyttää viivakoodinlukijaan maksukuittia.

Viekö tekniikka työpaikat?

Outi Haasala, Mira Ojala ja moni muu kassatyötä tekevä on sitä mieltä, että itsepalvelukassan valvominen tuo kaivattua vaihtelua palvelukassatyöhön.

Mutta onko asialla toinenkin puoli eli viekö tekniikan kehitys lopulta kaupan alan työpaikat?

Kehityspäällikkö Ari Mäkelä Keskosta toteaa, että alalla tarvitaan kassahenkilöitä vielä pitkään: matkaa täysin automaattisiin kassoihin ruokakaupoissa on vielä paljon. SOK:n tilanhallintajohtaja Veera Vuorinen toteaa, että pikakassojen tulo ei ole vähentänyt myymälähenkilökuntaa S-ryhmässä.

Palvelualojen ammattiliitto PAMin työympäristöasiantuntija Erika Kähärä tietää, että osa jäsenistöstä on huolissaan työpaikoistaan.

– Tietysti me PAMissa nyt seurataan, miltä näyttää se mahdollinen vapautuva työresurssi. Toivon mukaan se suuntautuu muihin kaupan töihin, joissa onkin ollut aikamoinen kiire ja vipinä tässä muutaman vuoden. Sinänsä valvontatyö tuo positiivista vaihtelua kassatyöhön, joka on yksi kaupan kuormittavimmista töistä.

Kähärä muistuttaa, että Suomessa itsepalvelukonsepti on niin sanotusti avusteinen eli valvottu malli. Paikalle tarvitaan aina valvoja eli työntekijän työpanosta tarvitaan.

Valvoja on paikalla, vaikka liikkeessä ei myytäisi alkoholiakaan. Valvonta vähentää hävikkiä eli varastelua, joka ulkomailla on ollut itsepalvelukassojen ongelma.

– Tekniikka kehittyy harppauksin ja me seuraamme sitä, mutta en usko, että Suomessa edes täysautomaattikassoissa päästään tilanteeseen, jossa sitä palvelevaa henkilöä ei tarvittaisi.

Jos vasemmistoliitto saisi päättää, seuraava hallitus peruisi aktiivimallin, palauttaisi subjektiivisen päivähoito-oikeuden eikä missään nimessä leikkaisi pienituloisimpien suomalaisten sosiaaliturvaa.

Nämä ovat puolueelle hallitusyhteistyön kynnyskysymyksiä seuraavalle vaalikaudelle.

– Puolueellemme on ollut perinteisesti kynnyskysymys, ettemme hyväksy leikkauksia pienituloisimpien toimeentuloon, kertoo puheenjohtaja Li Andersson Ylelle.

Vasemmistoliitto julkaisi tänään oman eduskuntavaaliohjelmansa sekä käynnisti kevään vaalikampanjan. Puolueen kärkiteemat vaaleissa ovat eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjuminen ja osaamiseen panostaminen.

Eriarvoistumiskehityksen kiistäminen kummastuttaa

Vasemmistoliitto haluaisi taklata eriarvoisuutta muun muassa parantamalla sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta sekä puuttumalla vuokrien nousuun kasvukeskuksissa.

Kampanjastartissa kummeksuttiin viime päivien keskustelua siitä, onko eriarvoistuminen Suomessa lisääntynyt ja onko kyseessä todellinen ilmiö.

– Minusta tämä on ollut hyvin erikoista keskustelua. Jos kysytään keneltä tahansa suomalaiselta kadulta, että onko eriarvoisuutta olemassa vai ei, niin vastaus on kyllä, Andersson sanoo.

Hän viittaa vasemmistoliiton tekemään kyselyyn, jonka mukaan 83 prosenttia suomalaisista on huolissaan eriarvoistumisesta.

SDP, vasemmistoliitto ja vihreät jakavat samoja vaaliteemoja

Toimeentuloon ja köyhyyteen, ilmastonmuutokseen sekä koulutukseen liittyvät vaaliteemat ovat olleet kovaa huutoa myös vihreissä ja SDP:ssä.

Esimerkiksi vihreät käynnisti oman kampanjansa lauantaina puhumalla ilmastosta, koulutuksesta ja köyhyyden vähentämisestä.

Voisiko tästä päätellä, että SDP ja vihreät ovat vasemmistoliitolle mieluisimmat hallituskumppanit?

– Tällaisen johtopäätöksen voi tehdä, puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

– Pidän vain hyvänä sitä, että ihmiset näkevät paitsi puolueiden väliset erot mutta myös yhteneväiset näkemykset isoissa kysymyksissä.

Mikä vasemmistoliiton linjassa sitten poikkeaa vihreistä ja SDP:stä?

Anderssonin mukaan vasemmistoliitto painottaa oikeudenmukaisuutta, kun ilmastonmuutosta taklataan. Sitä, että kaikki pääsevät mukaan.

– Me emme myöskään halua vain parantaa pienituloisten asemaa, vaan kehittää myös oikeudenmukaisempaa verotusta ja muutoksia esimerkiksi osinkoverotukseen.

Lue lisää:

Vihreät lähtee vaaleihin kolmella kärjellä: Ilmasto, koulutus ja köyhyyden voittaminen

SDP:n vaalistartti: Sanna Marin lupasi sopimista työmarkkinoille

Kokoomuksen Orpo latasi vaalilupauksia ensi vaalikaudelle: Autovero pois vähäpäästöisiltä autoilta ja rahaa pientalojen lämmitysremontteihin

Kainuun ammattiopiston hallissa on vierekkäin suuri dieselmoottori ja taulutelevisio. Raskaan kaluston huollon kouluttaja Ari Kananen seisoo laitteiden vieressä, päässään scifimäinen laitepanta. Kyseessä on Realwear HMT1, tuttavallisemmin Hattrick-laite.

Sen avulla Kananen voi auttaa maailman toisella puolella olevaa mekaanikkoa moottorin korjaamisessa. Laite ja ohjelmisto käyttävät hyväkseen virtuaalitodellisuutta (VR) ja lisättyä todellisuutta (AR).

– Tätä tekniikkaa voidaan käyttää mekaanikkojen, korjaamopäälliköiden sekä työnjohtajien väliseen viestintään ja dokumentaatioon, Kananen sanoo.

Pannan avulla käyttäjä näkee esimerkiksi tietokoneen näytön silmiensä edessä, vaikka henkilö itse seisoisi metsässä rikkinäisen metsäkoneen vierellä.

Pannassa olevan kameran avulla metsäkoneen kimpussa työskentelevä mekaanikko voi ottaa edessä olevasta laitteesta kuvan, johon etäyhteyden päässä oleva henkilö voi tehdä merkintöjä. Kaikki nämä merkinnät näkyvät mekaanikon silmien edessä.

– Kuin olisi vieressä ja osoittaisi sormella, että tuossa vika on, Kananen tiivistää.

Lisättyä todellisuutta voi hyödyntää myös opetuksessa monilla eri tavoilla, sillä laitteet ja ohjelmistot ovat jo olemassa.

Opit maailman toiselle puolelle

Hattrick-pannan kautta jaettu data voidaan lähettää tabletteihin, älypuhelimiin tai vaikka luokan älytelevisioruudulle. Silloin opettaja voi pysyä koululla ja jakaa etäoppilaille virtuaalisesti kuvaa tai dataa. Toisaalta oppilas voi olla satojen, jopa tuhansien kilometrien päässä kiinnostavan asian äärellä, ja materiaali voidaan jakaa luokalle opetusmateriaalina.

Lisätyn todellisuuden ja virtuaalitodellisuuden käyttö siis tehostaa opetusta ja lisää sen laatua, kun käytössä on entistä suurempi oppimisalue ja laitteisto. Se voi tulevaisuudessa olla hyödyksi useilla aloilla esimerkiksi ammattiin valmistavien näyttötöiden arvioinnissa.

Hattrick-laitteella on onnistuneesti kokeiltu jo yhteyksiä muun muassa Equadoriin ja Australiaan. Yhteys pelaa lähes viiveettömästi ja maapallon toiselta puolelta onnistuttiin antamaan kännykän näytölle ohjeita.

– Merkinnät kiinnittyvät ympäristöön ja niihin voi palata, vaikka ensin käyttäisi kameraa muualla, Ari Kananen kertoo.

Teknologian hyödyntäminen on osa hanketta, jossa ovat mukana Kainuun ammattiopisto, Kajaanin Ammattikorkeakoulu, kainuulaisia yrityksiä ja koneenrakentajia. Hankkeessa halutaan kehittää toimiva, yksinkertainen ja monipuolinen tapa helpottaa mekaanikkojen työtä ja uudistaa opetusta.

Teknologiaa voidaan käyttää useilla eri aloilla, mutta tämänhetkinen hanke keskittyy raskaan kaluston koulutukseen.

Hankkeen puitteissa Kajaanin ammattikorkeakoulussa luodaan myös 3D-mallinnusta. 3D-mallit tuovat koneet ja koneiden osat kaikkien saataville. Malleja voidaan pyöritellä ja tutkia mobiililaitteilla ja tietokoneilla. Koulussa voidaan siis tutkia laitteistoja, joita ei ole varaa hankkia koulutustarkoituksiin.

Mekaanikko ei ole "rasvapeikko"

Raskaan kaluston huollon kouluttaja Ari Kanasen mukaan teknologian kehittymisessä suuri haaste on saada sekä opettajien, yrittäjien että opiskelijoidenkin mielikuvat muuttumaan. Enää työmailla ei heiluta vain ruuvimeisselien ja jakoavaimien kanssa.

– Nykyajan mekaanikko ei ole enää mikään "rasvapeikko", vaan työ liittyy koko ajan enemmän sähköön ja elektroniikkaan. Tätä puolta pitäisi pystyä markkinoimaan myös nuorille, sillä osaavista raskaan kaluston mekaanikoista on jatkuvasti pulaa, Kananen sanoo.

Näen, miten tätä teknologiaa voidaan käyttää hyödyksi käytännön tilanteissa. Juha Merta

Uuden teknologian siirtyminen käytäntöön vaatii hieman siirtymäaikaa, mutta sekä oppilaitosten että yritysten edustajat uskovat Hattrick-teknologian siirtyvän arkipäivään. Hanke valmistuu vuoden kuluttua, ja sen jälkeen tekniikkaa aletaan käyttää opetuksessa ja työelämässä.

– Uskon, että tämä teknologia jalkautuu käytännön työhön hyvin nopeasti ja poikii muita konkreettisia asioita, Kananen sanoo.

"Tulevaisuus on tässä"

Hattrickin kaltaisten laitteistojen käyttö aivan tavallisen mekaanikon työssä ei välttämättä ole kaukana. Toimittajan testatessa laitetta kävi ilmi, että dieselmoottoreista tietämätönkin voi tehdä pieniä korjaus- ja mittaustöitä lisätyn todellisuuden avustuksella.

On hyvin yksinkertaista ottaa ääniohjattavalla kameralla kuva moottorista ja sen jälkeen opettaja voi ympyröidä silmien eteen kuvasta löytyvät osan, jossa vika on. Tuntuu kuin opettaja olisi vierellä opastamassa.

Raskaan kaluston kanssa toimivat yrittäjät näkevät laitteessa suunnatonta potentiaalia: huoltoseisokit lyhentyvät, ongelmien täsmädiagnosointi nopeutuu ja kustannukset pysyvät alhaisina, kun mekaanikkojen matkustaminen vähenee.

– Näen, miten tätä teknologiaa voidaan käyttää hyödyksi käytännön tilanteissa. Meillä on yksi yksikkö tällä hetkellä Afrikassa, ja laitteisto mahdollistaa meille yhteisen koulutuksen heidän kanssaan, Real Machineryn huoltopäällikkö Juha Merta sanoo.

Sama teknologiaa voi käyttää monilla eri aloilla, esimerkiksi kirurgien kouluttamisessa. Silloin oikeat leikkaustilanteet voidaan tuoda oppilaiden nähtäville paikasta riippumatta. Kainuulaisen hankkeen tekijät uskovat, että AR ja VR ovat niin koulutuksen kuin työelämänkin uutta arkipäivää.

– Tulevaisuus on tässä, Kananen sanoo.

– Tuon minä allekirjoitan. Isoilla kirjaimilla, Juha Merta lisää.

Kaikki oppositiopuolueet ovat mukana vanhustenhoitoa koskevassa välikysymyksessä. Päätös oppositiopuolueiden yhteisestä välikysymyksestä tehtiin kokouksessa aamupäivällä.

Pääoppositiopuolue SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman oli kutsunut oppositioryhmät koolle. Keskusteluita alustivat sosiaali- ja terveysalan ammattiliittojen edustajat, jotka antoivat tilannekatsauksen vanhustenhoidon tilasta Suomessa.

Opposition kritiikin kärki kohdistuu hallituksen tekemiin leikkauksiin, hoitajamitoitukseen ja sote-uudistukseen.

– Kuulimme alan asiantuntijoilta kentän viestin. Kuntien valtionosuudet ovat tällä hallituskaudella heikentyneet ja se näkyy myös vanhuspalvelujen heikentämisenä, SDP:n varapuheenjohtaja Sanna Marin sanoi kokouksen jälkeen.

Kaikki oppositiopuolueet vaativat hoitajamitoitusta lakiin. Määrää oppositiopuolueet eivät ole lyöneet lukkoon.

Hoitajamitoitus on viime vaalikaudelta tuttu poliittinen kiista kokoomuksen ja SDP:n välillä, joka on noussut jälleen pintaan. Silloinen hallituspuolue SDP vaati 0,7 hoitajan minimirajaa, eli vähintään seitsemää hoitajaa kymmentä vanhusta kohden. Tämä ei kokoomukselle käynyt.

Viime hallituksessa istunut kristillisdemokraattien Päivi Räsänen muistutti kompromissista, jolla riita lopulta ratkaistiin. Hoitajamitoitusta ei kirjattu lakiin, mutta hallitus lupasi palata asiaan, mikäli hoitajamäärä alittaa suositukset.

– Viime vaalikaudella sovittiin, että jos löytyy yksikin vanhustenhoitolaitos, joka alittaa sovitun 0,5 hoitajan rajan, niin sitten se säädetään lailla. Nyt tämä on yksinkertaisesti tehtävä. Tämä hallitus on pyrkinyt purkamaan normeja, mutta normeja on pystyttävä myös säätämään, jos se on tarpeen.

Oppositioryhmät hyväksyvät välikysymyksen tarkan muotoilun ryhmäkokouksissaan torstaina. Välikysymys luetaan perjantaina. Sen jälkeen hallituksella on kaksi viikkoa aikaa vastata välikysymykseen.

Keskustelun jälkeen äänestetään hallituksen luottamuksesta. Maria Lohelan loikattua viime viikolla sinisistä oppositioon, on hallituksella 103 kansanedustajan enemmistö. Puhemies ei voi äänestää, joten äänestyksessä enemmistö olisi kaikkien kansanedustajien ollessa paikalla 102.

Keskustajohto: SDP tekee vakavalla asialla vaalipolitiikkaa

Sote-uudistus nousee välikysymyksessä esiin, sillä oppositio uskoo, että hallituksen ajama uudistus pahentaa vanhustenhoidon tilannetta muun muassa uudistukseen liittyvien kovien säästötavoitteiden takia.

Välikysymys osuu kuumentuneeseen poliittiseen tilanteeseen, kun vaalit lähestyvät ja hallituksen ajama sote-uudistus on veitsen terällä. Keskustajohto on syyttänyt SDP:tä vanhusten asialla politikoinnista.

– Se (SDP) on tekemässä vakavalla ja lähes jokaista suomalaista koskettavalla asialla vaali- ja puoluepolitiikkaa. Yhdenkään vanhuksen hoiva ei parane opposition välikysymyksellä, vaan riittävien palveluiden ja hoivan turvaamisella kaikissa tilanteissa, keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajien Antti Kaikkosen, Hanna Kososen ja Markus Lohen lähettämässä tiedotteessa sanotaan.

SDP:n Marin kiistää syytökset:

– Emme tee tätä sen takia, että tekisimme ensisijaisesti politiikkaa, vaan sen takia, että ikäihmiset saisivat hoitoa. Siitä tässä on kysymys.

Vanhustenhoidon tilanne nousi julkiseen keskusteluun viime viikolla, kun Valvira keskeytti Esperi Caren hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa laiminlyöntien takia.

Ongelmat eivät ole rajoittuneet vain Kristiinankaupunkiin. Ylen laajan selvityksen mukaan Esperin hoivakodeissa on ollut lukuisia epäkohtia, joita hoivakoteja valvova viranomainen on edellyttänyt korjaamaan. Yle on kertonut myös hoivajätti Attendon ja Mehiläisen painivan samankaltaisten ongelmien kanssa.

Lue myös:

Toimittajalta: Tein juttua Esperin ongelmista jo 10 vuotta sitten – joko nyt on aika ottaa vanhat ihmiset vakavasti

Yksityisen hoivapalveluyhtiö Esperi Caren vt. toimitusjohtajaksi on nimitetty Heini Pirttijärvi, kertoo yhtiön hallitus. Pirttijärvi aloittaa tehtävässä välittömästi.

Pirttijärvi siirtyy Esperi Careen Saga Caren liiketoimintajohtajan tehtävästä. Saga Care on Esperi Caren tytäryhtiö.

– On selvää, että tulen vt. toimitusjohtajaksi tilanteeseen, joka on pahasti tulehtunut. Tämä on ollut tärkeä herätys meille kaikille. Lähdemme nyt takamatkalta rakentamaan luottamusta, asukkaidemme ja heidän omaistensa, henkilöstön ja kuntien kanssa. Tässä tilanteessa tärkein tehtäväni on varmistaa, että asukkaamme saavat turvallista hoivaa ja osaava henkilöstömme saa työrauhan, Pirttijärvi sanoo tiedotteessa.

Pirttijärvi on toiminut aiemmin myös Evidensia Eläinlääkäripalveluiden toimitusjohtajana ja henkilöstöjohtajana Stockmann-konsernissa. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri.

Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni irtisanoutui tehtävästään tiistaina. Esperi Caren hoivakodeissa paljastuneet epäkohdat ovat olleet mediassa runsaasti esillä viime päivinä.

Perjantaina Valvira ilmoitti keskeyttävänsä yhtiön hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa, kun yhden asiakkaan epäiltiin kuolleen hoitovirheen takia.

Lue myös:

Toimittajalta: Tein juttua Esperin ongelmista jo 10 vuotta sitten – joko nyt on aika ottaa vanhat ihmiset vakavasti

Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni eroaa – jatkaa kuitenkin omistajana

Esperi Care myöntää virheet hoivakotitoiminnassa, palkkaa lisää työntekijöitä – Tehy: Esperillä runsaasti ongelmia

Valvira keskeytti Esperi Caren hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa – yhden asiakkaan epäillään kuolleen hoitovirheen takia

Kymmenet miljoonat yhdysvaltalaiset joutuvat keskiviikkona pärjäämään poikkeuksellisen kylmässä pakkassäässä. Keskilännen osavaltioihin, kuten Illinoisiin, Minnesotaan, Iowaan sekä Pohjois- ja Etelä-Dakotaan, ennustetaan jopa alle –40 celsiusasteen lämpötiloja.

Meteorologien mukaan Yhdysvalloissa voi rikkoutua kaikkien aikojen pakkasennätyksiä monilla paikkakunnilla.

Jopa yleensä säässä kuin säässä toimiva Yhdysvaltain postilaitos on ilmoittanut keskeyttävänsä toimitukset osassa pakkasesta kärsiviä osavaltioita.

Kova tuuli tekee pakkasesta erityisen purevaa. Viranomaiset ja meteorologit ovatkin varoittaneet ihmisiä pysymään sisätiloissa, koska kylmä sää on hengenvaarallinen.

– Äärimmäisen kylmälle ilmalle altistuneet voivat saada paleltumia minuuteissa, Yhdysvaltain ilmatieteen laitos varoitti.

Illinoisin, Michiganin ja Wisconsinin osavaltiot ovat julistaneet hätätilatoimia pakkasten takia. Kouluja, kauppoja ja julkisia rakennuksia on suljettu ja satoja lentoja peruttu eri puolilla Keskilänttä.

Kylmää ilmaa on tuonut yleensä pohjoisnapaa kiertävä napapyörre. Ilmastotutkijoiden mukaan ilmaston lämpeneminen on saattanut heikentää pyörrettä, jolloin se siirtyy etelään aiempaa herkemmin.

Lue myös:

"Valkoinen kurittaja" iskee nyt ennätysvoimalla Yhdysvalloissa: Jopa -46 asteen pakkaset

Kahdesta taposta ja kolmesta tapon yrityksestä tuomitun sarjahukuttajan, kontiolahtelaisen Pekka Seppäsen kotitila on tullut myyntiin nettihuutokauppaan.

Kotimäkenä tunnettu vajaan 12 hehtaarin tila sijaitsee Kontiolahden Jaamankankaalla. Huuhtokaupassa tilalle ei ole määritetty pohjahintaa.

Tilalla on puutalo, navetta, ulkosauna ja pieni ulkovarasto. Kaikki rakennukset ovat huonokuntoisia. Tilalla ei myöskään ole vesi- tai viemäriliittymää, vaan navetan yhteydessä on ulkovessa.

Peltoa kauppaan kuuluu runsaat 6 hehtaaria ja metsää vajaat 5,5 hehtaaria. Metsä on pääosin hoitamatonta, minkä takia metsämaan arvon on katsottu jäävän 2 300 euroon. Tilatukioikeuksia kauppaan kuuluu peltoalaa vastaava määrä.

Kontiolahden Kotimäen lisäksi Seppänen omistaa kiinteistön Tohmajärvellä. Myös se myydään pakkohuutokaupalla Seppäsen velkojen maksamiseksi.

Ulosottoviraston mukaan rikosten uhreilla, omaisilla ja muilla tahoilla on saatavia Seppäseltä yhteensä noin 130 000 euroa.

Mikäli kiinteistöt eivät käy kaupaksi tai niistä saadaan pienempi hinta kuin on velkojen yhteismäärä, eri tahot saavat rahaa velkasumman suuruuden mukaisesti. Ensin huutokauppahinnasta kuitenkin vähennetään ulosmittauksen täytäntöönpanokulut.

Kotimäessä kuoli kolme ihmistä vuosina 2004–2008. Tilan huutokauppa sulkeutuu 20. helmikuuta.

Lue lisää:

Ostaisitko kodin, jossa on tapahtunut murha? Kiinteistönvälittäjän on selitettävä luodinreikä seinässä tai ruumiin jäljet parketissa

Britannian tiellä eroon Euroopan unionista on runsaasti mutkia. Parlamentti ja pääministeri Theresa May haluavat muuttaa erosopimusta, mihin EU ei suostu.

Brexit-spektaakkeli on saanut monet britit ja ulkomaalaisetkin vitsailemaan ja lausumaan ärhäköitä kommentteja aiheesta.

Brittiläis-australialainen näyttelijä Miriam Margoyles ei säästellyt sanojaan, kun hän oli maanantaina Australian yleisradioyhtiö ABC:n aamu-tv:n eli News Breakfastin vieraana.

Margoyles muun muassa sanoi, että brexit on perseestä ja Britannian entinen pääministeri David Cameron pitäisi keittää öljyssä. Cameron hyväksyi kansanäänestyksen siitä, pitäisikö Britannian erota EU:sta.

Voit katsoa Margoylesin kommentit tämän jutun pääkuvana olevasta videosta.

Monet ovat veistelleet viestipalvelu Twitterissä huumoria Britannian ja EU:n välisistä brexit-väännöstä ja muuhun teemaan liittyvästä. Kokosimme muutamia huvittavia tviittejä.

Näyttelijä ja ohjaaja David Schneider summaa brexit-neuvottelut: 23. kesäkuuta 2016 – 28. tammikuuta 2019 konservatiivipuolue neuvottelee itsensä kanssa. Olettaa, että EU hyväksyy heidän päätöksensä. 29. tammikuuta 2019 käyttöön tulee uusi taktiikka. Konservatiivipuolue neuvottelee itsensä kanssa. Olettaa, että EU hyväksyy heidän päätöksensä.

Äärikonservatiivisen Breitbart-uutissivuston Lontoon-toimiston varapäätoimittaja ja Britannian EU-erokampanjan apulaisviestintäpäällikkö Jack Montgomery kuittailee toiselle tviittaajalle, että hän ei olisi koskaan äänestänyt brexitin puolesta, jos hän olisi tiennyt, kuinka kaameita vaikeuksia EU-ero aiheuttaa unionissa pysymistä kannattavan ylemmän keskiluokan hiihtolomille Euroopassa. Lopuksi hän pyytää anteeksi Jumalalta.

Toimittaja ja tv-juontaja James O'Brien toteaa, että Britannian hallitukselta meni kaksi ja puoli vuotta erosopimuksesta neuvottelemiseen. Pääministeriltä ja kaikilta kolmelta brexit-ministeriltä kesti kaksi viikkoa päättää äänestää sopimusta vastaan.

Nimimerkki PK. vertaa muokatun videon avulla Britannian hallitusta komediasarja The Inbetweenersiin (Putoojat). Hän toteaa, että EU:n varmaan pyörittelee päätään.

Adrian Markey tviittasi videon, jossa lapsi koputtaa leikkimökin ovea ja saa sen nenilleen. Markey kirjoittaa, että video kuvaa tilannetta, jossa pääministeri May saapuu Brysseliin avaamaan erosopimusneuvottelut uudelleen.

James Causton vertaa brexitiä matkustaja-alus Titanicin ja jäävuoren törmäykseen.

Simon Stansfield toteaa, että elämme poikkeuksellisia aikoja. Hän kirjoittaa, että emme ole koskaan nähneet valtion tuhoavan itseään näin kivuliaasti ja silti jotenkin säilytämme (hirtehisen) huumorintajun.

Voit kommentoida brittikeskustelua klo 21 saakka.

Lue myös:

Theresa May sai tuen brexit-sopimuksen muuttamiselle, EU tyrmäsi ajatuksen heti – Näin Britannian EU-ero etenee

Analyysi: Theresa May sai Britannian parlamentissa harvinaisen voiton, joka tuomitsee hänet epätoivoiselle Brysselin-matkalle

EU torppasi brittiparlamentin avauksen minuuteissa: "Erosopimusta ei avata neuvotteluille"

Suomeen on tuotu laittomasti Puolassa teurastettua lihaa noin 250 kiloa, kertoo Ruokavirasto. Liha vedetään pois markkinoilta, kunhan selviää, missä sitä on.

Ruokavirasto selvittää nyt, onko mahdollisesti sairaista naudoista peräisin olevaa lihaa päätynyt myyntiin Suomessa vai onko se vielä varastossa. Tässä vaiheessa on vielä epäselvää, mihin päin Suomea tai millaiselle toimijalle lihaa on myyty.

– Meillä on kaikkiaan satoja yrityksiä, jotka ylipäänsä tuovat lihaa muista EU-maista, kertoo Leena Räsänen, Ruokaviraston elintarviketurvallisuusosaston johtaja.

Joukossa on niin elintarviketeollisuuden ja kaupan yrityksiä kuin ravintoloitakin. Räsäsen mukaan kaikille EU-maista lihaa tuoville suomalaisille yrityksille on lähetetty Ruokavirastosta kysely laittoman lihan jäljittämiseksi. Myös tuontiyrityksiä valvoviin kuntien elintarvikeviranomaisiin on otettu yhteyttä.

Puolan ja Suomen viranomaisten valvontatietojen mukaan rikollisesti toimineesta teurastamosta ei ole tuotu naudanlihaa Suomeen. Sen sijaan lihaa on tullut lihanleikkaamosta, jonne sitä on myyty teurastamolta.

Kaikki lihaerät jäljitetään

Ruokaviraston mukaan mahdollista on sekin, että laittomasti teurastettua ja muualle Eurooppaan vietyä lihaa on päätynyt Suomeen. Teurastamosta on välitetty naudanlihaa puolalaiseen lihanleikkaamoon, josta on viety lihatuotteita yhdeksään EU-maahan. Viranomaiset jäljittävät nyt sitä, mihin liha on päätynyt.

– EU-komissio on velvoittanut Puolan jäljittämään kaikki lihaerät, Räsänen kertoo.

Ruokavirasto tiedotti keskiviikkona, että Puolan viranomaisten mukaan rikollisen teurastamon kaikki toiminta on lopetettu.

Puolan viranomaiset vahvistivat hiljattain, että Mazovian alueella toimivan teurastamon epäillään myyneen eteenpäin sairaiden nautojen lihaa. Alue sijaitsee noin sata kilometriä Puolan pääkaupungista Varsovasta koilliseen.

Laittomasta toiminnasta epäillyt henkilöt ovat poliisin tutkittavina. Teurastamosta löytyneet sairaat eläimet on lopetettu.

"Toivottavasti yksittäistapaus"

Räsäsen mukaan vielä ei tiedetä, miten pitkään teurastamolla on teurastettu sairaita nautoja. Epäselvää on sekin, miten suuria määriä laittomasti teurastettua lihaa on kaikkiaan päätynyt teurastamolta eteenpäin.

Tässä vaiheessa rikoksesta epäillään yhtä puolalaista teurastamoa, josta lihaa on viety tiettävästi yhteen lihanleikkaamoon. Puolan viranomaiset ovat kuitenkin päättäneet tutkia kaikki maan teurastamot yhdessä poliisin kanssa.

– Tämä on toivottavasti yksittäistapaus. Sen perusteella ei voi leimata kaikkia ulkomaisia lihatuotteita, vaan lihaa lähtökohtaisesti uskaltaa syödä, Räsänen sanoo.

Lue myös:

Puolalaisteurastamon sairaat eläimet lopetettu ja rikoksista epäillyt otettu kiinni – selvitys lihan mahdollisesta tuonnista Suomeen kesken

Ruokavirasto: EU-maiden hälytysjärjestelmän tietojen mukaan Suomeen ei ole tuotu vaarallista naudanlihaa

Britannian pääministeri Theresa May on tänään jatkanut yrityksiään avata brexit-umpisolmua.

Hän ilmoitti eilen parlamentin EU-erosopimusta koskevien äänestysten jälkeen, että pyrkii neuvottelemaan paremman sopimuksen EU:n kanssa.

Ajatuksen tyrmäsi tuoreeltaan Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tusk.

Myös EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi, että sopimusta ei neuvotella uudelleen.

Lisäksi tänään kylmää vettä tuli niskaan muun muassa Saksan liittokanslerin Angela Merkelin toimistosta. Hänen edustajansa ilmoitti, että erosopimuksen avaaminen ei ole EU:n asialistalla.

Saksan ulkoministeri Haiko Maas lisäsi, että on yhä epäselvää, mitä Britannia ylipäätään haluaa.

–Sen pitää kertoa se pian, sillä aika loppuu, Maas sanoi ja tiivisti monen tunnot.

Espanjan ulkoministeri Josep Borrell puolestaan sanoi, että EU on halukas käymään keskusteluja, jotta Britannia vakuuttuisi nykyisen erosopimuksen eduista. Hän korosti, että uuden sopimuksen tekeminen on mahdotonta.

Britannian kannalta tilanne, jossa se haluaa lähteä mutta ei löydä ovea, on huono, Borrell tiivisti.

"Ei painetta uuteen EU-huippukokoukseen"

Britannian parlamentti haluaisi neuvotella uudestaan EU:n kanssa erityisesti Pohjois-Irlannin ja Irlannin välisen rajan kohtalosta.

Brittiparlamentti äänesti tiistaina sen puolesta, niin sanotulle backstopille kehitetään "vaihtoehtoinen järjestely". Parlamentti ei kuitenkaan määritellyt, mikä tämä järjestely voisi olla.

Backstopin tarkoitus on varmistaa, että Pohjois-Irlannin ja Irlannin välinen raja säilyy vapaana rajamuodollisuuksista.

Theresa May sanoi keskiviikkona brittiparlamentissa käydyssä kiivaassa keskustelussa, että vaihtoehtoja rajakysymyksen ratkaisuun on useita, kuten takarajan asettaminen backstopille.

EU-johtajat eivät kuitenkaan halua enää avata rajakysymystä enempää kuin mitään muutakaan sopimuksen osaa.

Paineita uuden EU-huippukokouksen järjestämisestä ei ole, totesi Irlannin ulkoministeri Simon Coveney.

Pankit: eron lykkääntyminen todennäköistä

Edes Britannian pankit eivät vaikuttaneet keskiviikkona tietävän, mitä ajatella Britannian EU-eron tilanteesta.

Pankkien keskiviikkoisen analyysin mukaan riski sille, että Britannia lähtee EU:sta ilman sopimusta, on yhä pieni mutta kasvamassa. Sen sijaan pankit arvioivat, että EU-eron lykkääntyminen on entistä todennäköisempää.

Lue myös: Theresa May sai tuen brexit-sopimuksen muuttamiselle, EU tyrmäsi ajatuksen heti – Näin Britannian EU-ero etenee

Yle seurasi Britannian parlamentin brexit-äänestystä: Ei EU-eroa ilman erosopimusta

Keskellä kuolpunaa eli kangasta nököttää suljetun luukun takana jotain, mikä antoi pienelle, muutaman savun kylälle sellaista mitä muilla ei ole, nimittäin Suomen pakkasennätyksen.

Tammikuussa vuonna 1999 Kittilän Pokan kylässä mitattiin Suomen virallinen pakkasennätys, 51,5 pakkasastetta.

Uusiin ennätyksiin pakkasistaan tunnettu kylä ei kuitenkaan enää yllä, uskoo pokkalainen Kari Kokkomäki.

– Kyllä olisi Pokka päässyt taas maailmankartalle, mutta meidän mittauksia ei enää hyväksytä. Nykyään on automaattiasema.

– Tänä talvena on mennyt karvan verran yli 40 pakkasasteen, kertoo Kokkomäki ja tihrustaa vanhan elohopeamittarin lukemia.

Täytyy itsekin kiikkua tuolille ja kurkistaa. Kyllä, totta se mies puhuu, mutta ei tästä virallista ennätystä tälle talvelle saada. Tämän talven pakkasennätys meni viikonloppuna Sodankylään, 38,7 asteella.

– Kyllä täällä joka talvi pakkanen on niin kuin ennenkin, mutta meidän virallinen mittari on sijoitettu linkkimaston juurelle, kylän korkeimpaan kohtaan, kertoo Kokkomäki.

Ennen Pokan mittari luettiin ihmisvoimin, kolme kertaa päivässä. Vuonna 2008 kylään tuli automaattinen sääasema, joka sijoitettiin pienelle harjulle.

Ilmatieteen laitos: Tavoittelemme alueen keskimääräistä lämpötilaa

Ilmatieteen laitokselta kerrataan pyynnöstä vielä vuonna 2008 tapahtunutta Pokan lämpömittarin siirtoa. Säähavaintoasemat pyritään sijoittamaan niin, että ne edustaisivat mittauspaikkansa lisäksi lähiympäristön sääoloja. Tämä tarkoittaa, että kymmenen kilometrin sisällä sääasemasta mitattu arvo ei poikkea sääaseman arvoista liikaa.

Ilmatieteen laitos tavoittelee alueen keskimääräistä lämpötilaa, joka pätee suuressa osassa alueen "pisteistä".

– Nyt Pokan tapauksessa me siirryimme tällaiselta vain pientä aluetta kuvaavalta paikalta mittaamaan paikkaan, joka edustaa paremmin aluetta yleensä.

– Ennen Pokan lämpötila mitattiin jokilaakson varrelta ja nyt ylempää pieneltä harjanteelta. Kylmä ilma valuu jokilaaksoihin ja siellä voidaan talvella mitata useita asteita kovempia pakkasia, kerrotaan Ilmatieteen laitokselta.

Pokan kylässä parilla asteella on merkitystä. Kokkomäki kertoo seuraavansa huvikseen virallisen ja vanhan mittarin lukemia. Kokkomäen epävirallisen, oman seurannan perusteella hän sanoo kahden mittarin eron olevan 3,5–4 astetta.

– Kyllä se tietenkin harmittaa kun aina, joka talvi, puhutaan Suomen ennätyspakkasista, meillä on kumminkin kylmempää mutta meidän mittarit näyttää ihan eriä, kuin mitä ne on todellisuudessa.

Mittarin siirto hiertää vieläkin vähän pokkalaisten talvikengässä.

– Onhan siinä meille puheenaihetta, veistelee Kokkomäki.

Pokka oli kylmin, mutta oli se kylmä silloin muuallakin – Taksikuskilla oli takaluukussa halkosäkki vakiovarusteena

Kahdenkymmenen vuoden takaiset hurjat pakkasluvut ovat syöpyneet monen lappilaisen mieliin. Diesel-autoja hyytyi, monen tarinan mukaan renkaat eivät olleet enää pyöreitä, vaan neliskulmaisia. Autoja lämmiteltiin lohkolämmittimen sijaan kaasutohoilla.

Päälle puettiin niin monta kerrosta vaatetta, että liikkuminen alkoi olla kankeampaa, kuin mitä se olisi luultavasti avaruuspuvussa. Lapset laitettiin nukkumaan ulkovaatteissa, varmuuden vuoksi. Mittarit eivät näyttäneet enää mitään, pakkanen oli niiden kestokykyä voimaakkaampi.

Inarilainen taksinkuljettaja Jouni Ilmari Jomppanen muistaa ne pakkaset kuin eilisen päivän. Jomppanen kuljetti taksillaan lapsia kouluun.

Valmistautumatta ei voinut vastuullista tehtävää suorittaa. Jomppasen taksin takaluukussa oli halkosäkki ja lisävaatteita lapsille, jos jotain kävisi.

– Silloin kuskasin Inarin Lisman lapsia Menesjärven kouluun. Mittari näytti täälläkin yli -50 astetta. Silloin sovimme vanhempien kanssa, että emme enää lähetä lapsia kouluun. Ja ihan niin kuin olisimme tienneet, seuraavana päivänä Menesjärven koululla halkesivat putket, muistelee Jomppanen.

Todellinen hätä oli myös käsillä tammikussa 1999. Inarissa jäi tuhat taloa sähköittä useiksi tunneiksi, hirmupakkasen ollessa kovimmillaan.

Lapin pelastuslaitoksen palomies Reino Mattus oli silloin työvuorossa, vuoro kesti melkein yhtä kauan kuin pakkasetkin.

Inarissa valmistauduttiin evakuoimaan, varsinkin syrjäkyliltä, vanhempaa väkeä. Angelin kylä oli kaikkein kauimmin ilman sähköä, jopa 5–6 tuntia, muistelee Mattus.

– Meillä oli varattuna sellaiset tilat, missä oli takka. Evakuointiin ei onneksi sitten ollutkaan tarvetta. Meillä oli kuitenkin suunnitelmat ja välineetkin oli tilattu, muistelee Mattus.

Legendaariset Lapin hirmupakkaset palaavat usein monen mieliin ja kahvipöytäkeskusteluihin. Varsinkin silloin, kun uutisoidaan lähestyvistä kolmenkymmenen asteen pakkasista, toteaa Mattus.

– Ollaan monesti naureskeltu ja mietitty, että eikö se talvella kuuluukin olla pakkasta. Ja tänä talvena ollaan niitä odoteltukin, lopettaa Mattus.

Lisätty selitys: Kuolpuna tarkoittaa kangasmaata. 30.1.2019 klo 17.03

Entinen aluehallintoviraston ylitarkastaja Aija Ström kritisoi kovin sanoin vanhustenhoidon valvontajärjestelmää. Häntä huolettaa erityisesti se, miten sote-uudistus tulee muuttamaan palvelujen valvonnan rakenteita ja menetelmiä.

Strömin mukaan nyt ollaan menossa yhä enemmän kohti yritysten omavalvontaa, ja se ei tule takaamaan hyvää hoitoa.

Aija Ström turhautui vuosien aikana tilanteen kehittymiseen, ja päätyi viime elokuussa itse irtisanoutumaan Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysyksikön päällikön tehtävästä.

– Hallituksen norminpurkutalkoiden ja sote-uudistuksen seurauksena valvontaa on siirretty ja ollaan siirtämässä yhä enemmän viranomaisilta yritysten omavalvontaan, sanoo Ström.

Ström on huolissaan siitä, että valvovalta viranomaiselta viedään mahdollisuudet tehdä työtä asiakasnäkökulmasta katsottuna hyvin. Myös virassa toimivat avin ja valviran ylitarkastajat ovat samoilla linjoilla: resurssit ovat liian pienet ja omavalvonta ei toimi.

– Katsoin, että en halua tehdä työtä, jolla en voi vaikuttaa asiakkaiden hyvinvointiin, selvittää Ström irtisanoutumisensa taustoja.

Avista yrittäjäksi

Toinenkin syy irtisanoutumiseen oli. Ström halusi käytännössä selvittää, voiko sosiaali- ja terveysalalla tehdä yhtä aikaa kannattavaa bisnestä ja tarjota laadukasta palvelua.

Se oli kysymys, jota hän aluehallintoviraston ylitarkastajana päätyi monet kerrat pohtimaan.

Ström johtaa nyt pientä lastensuojeluyksikköä Pohjanmaalla Mustasaaressa. Yritys on oma ja langat ovat omissa käsissä.

– Toimimme Valviran luvalla. Olemme niin uusi yksikkö, että tarkastuksia tänne ei ole vielä tehty, mutta ovet meillä ovat kaikille auki. Kuka tahansa voi tulla koska tahansa tutustumaan toimintaan, myös valvovat viranomaiset.

Strömin johtamassa yksikössä on seitsemän paikkaa ja 8,5 työntekijää. Lastensuojelussa laki sanelee tiukemmin toiminnan ehdot kuin vanhustenhoidossa.

– Nyt voin jo sanoa, että yrittäjänäkin työn voi tehdä laadullisesti hyvin.

Viivan alle jää jotain?

– Kyllä jää. Ei tämä siinä mielessä mitään hyväntekeväisyystyötä ole.

Ström painottaa sitä, että samalla resurssillakin työn voi tehdä monella tavalla. Hänen mukaansa enemmän on kysymys yrityksen asenteesta eli siitä, mitä halutaan tehdä ja mitä ei.

Nykyisessä työssään Ström on pitänyt tärkeänä sitä, että hän tuntee hyvin yksikkönsä asiakkaat ja työntekijät.

– Johtajana olen myös fyysisesti läsnä. Tänään esimerkiksi olen aamupäivän siivonnut täällä. Se, että tiedän mitä yksikössä tapahtuu, on mielestäni lähtökohta sille, että pystyn ohjaamaan toimintaa ja tekemään työtä laadukkaasti.

Tarkastuksia tarvittaisiin enemmän

Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston sosiaali- ja terveysyksikön päällikkönä Ström sai hyvän kuvan siitä, millä tolalla vanhusten hoito on.

– Paperilla asiat saadaan näyttämään kauniimmilta kuin ne todellisuudessa ovat, hän sanoo ja viittaa palveluntuottajien omavalvontaan.

Ström laukoo kovia hallituksen ja yritysten suuntaan.

– Hallitus ajaa kilpailutusta hyvin voimakkaasti - ja tämä on nyt henkilökohtainen mielipiteeni - viimeiset vuodet avin valvontatyössä on näkynyt se, että yrittäjät ovat sanelleet niitä ehtoja, joilla valvonta tehdään.

Viime päivien keskustelu ja yksityisissä vanhusten hoitolaitoksissa paljastuneet vakavat puutteet osoittavat Strömin mielestä sen, että tarkastuksia hoitopaikoissa pitäisi tehdä enemmän.

– Paperivalvonta ei riitä. Se ei takaa hyvää hoitoa ja hoivaa vanhuksille. Jos avilaiset eivät tee tarkastuksia, hoidon puutteet eivät tule ilmi.

Viime päivinä paljastuneet lukuisat vakavat puutteet hoitokotien toiminnassa osoittavat, että yritysten omavalvonnassakin on vakavia puutteita.

Myös perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi Ylen haastattelussa Esperi Caren Kristiinankaupungin hoivakodin toiminnan keskeyttämisen jälkeen, että tällaiset tapaukset rapauttavat luottamusta omavalvontaan.

Mallia muista Pohjoismaista

Ström painottaa, että aluehallintoviraston resurssit vanhusten hoidon valvontaan pitäisi mitoittaa niin, että tarkastuksia voitaisiin tehdä enemmän muutenkin kuin ilmoitusten perusteella. Suomessa sosiaalihuollon valvontaan on osoitettu resurssia selvästi vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa

Ström teki valvontatyötä lähes yhdeksän vuoden ajan. Huomautettavaa löytyi sekä yksityisten että julkisten palveluntuottajien toiminnasta.

Yksityisistä toimijoista hän ei nosta toista toisen edelle.

– Pelisäännöt kaikilla suurilla toimijoilla ovat hyvin pitkälle samanlaiset. Kun säästöä ja kilpailuetua haetaan, se otetaan työntekijöiden määrästä.

Strömin mukaan liian tiukoissa kilpailutuksissa syytä on sekä tilaajassa että palvelun tuottajassa - kumpikaan ei saisi polkea hintoja liian alas.

Lue lisää: Hoivakotien pitäisi itse valvoa toimintaansa, mutta valvontaa ei oteta tosissaan – Katso valvontapäätökset ja niiden syyt

Radio Novan pitkäaikainen juontaja Sari Seppälä on kuollut 50-vuotiaana. Hän kuoli tiistaina nopeasti edenneeseen sairauteen.

Seppälä aloitti Radio Novassa pian kanavan käynnistymisen jälkeen syksyllä 1997 ja juonsi viime vuodet kanavan päiväohjelmaa.

Bauer Median toimitusjohtaja Sami Tenkanen luonnehtii Seppälän merkitystä radioalalle merkittäväksi.

– Menetys on suuri koko suomalaiselle radiolle, ei pelkästään Bauer Medialle tai Radio Novalle, hän toteaa tiedotteessa.

Kittilä-käräjien loppulausunnot aloitti keskiviikkona kihlakunnansyyttäjä Katri Junnikkala-Heikkinen. Hän tiivisti kunnanjohtaja Anna Mäkelänerottamisen olleen kosto siitä, että Mäkelä teki tutkintapyynnön Levin hissiyhtiön toimitusjohtajasta Jouni Palosaaresta.

– Tutkintapyynnöstä käynnistyi epäasiallinen kohtelu, sosiaalinen eristäminen ja työtehtävien estäminen.

Syyttäjä viittasi myös siihen, että syksyn mittaan käräjäsalissa kuultujen syytettyjen puheissa nousi "selvä tuohtumus", kun tutkintapyyntö tuli puheeksi.

– Hyvällä syyllä voi kysyä miksi? Emme löydä muuta kuin että Palosaari on niin sanotusti koskematon henkilö.

Syyttäjän mukaan valtuutetut toimivat niin kuin toimivat, koska Jouni ja Päivikki Palosaaren yritystoiminnan edut olivat alkaneet ohjata Kittilän kunnan päätöksentekoa.

Junnikkala-Heikkinen totesi loppulausunnossaan, että Mäkelällä oli ilmiselvä oikeus tehdä tutkintapyyntö. Syyttäjä myös mainitsi, että Kittilän kunnassa on tehty tutkintapyyntöjä aiemminkin, mutta ne eivät ole aiheuttaneet tuohtumusta.

"Perusteet jälkikäteen keksittyjä"

Syyskuusta joulukuulle kestäneiden käräjäistuntojen aikana syytetyt kuntapäättäjät kiistivät kostomotiivin ja sanoivat epäluottamuksen Mäkelään syntyneen pitkän ajan kuluessa. Mäkelän sanottiin olleen ylimielinen, puhuneen luottamushenkilöistä halventavasti ja muiden muassa estäneen luottamushenkilöiden osallistumisen budjetin valmisteluun.

– Pelkkä luottamuksen menetys ei riitä irtisanomiseen, pitää olla pätevä perustelu. Mitään painavaa, hyväksyttävää syytä erottamiseen ei ole ilmennyt, Junnikkala-Heikkinen totesi.

Syyttäjän mukaan syytetyt eivät syksyn mittaan esiintyneet uskottavasti.

– Vastaajien perusteet ovat osin jälkikäteen keksittyjä. Kun joku keksi päivän aluksi jonkin termin, niin se sama lähti elämään muiden vastauksissa. Toisten puheista kopioituja selityksiä on ollut havaittavissa.

"Tietämättömyyteen ei voi vedota"

Päätöksentekoa Kittilässä ohjasi syyttäjien mukaan "hyvä veli"-verkosto, jonka ytimessä oli silloinen kunnanhallituksen puheenjohtaja Timo Kurula. Kihlakunnansyyttäjä Junnikkala-Heikkinen puhui "varjovalmistelusta", jossa asiat päätettiin pienessä piirissä toisaalla ennen kuin muodolliset päätökset junailtiin valtuustossa.

– Varajäsen on hälytetty varsin lyhyellä varoitusajalla päätöksentekotilanteeseen, jossa hänen on pitänyt tehdä olemattomilla tiedoilla tietynlainen päätös.

Syyttäjän mukaan rikoslain virkamiehiä koskevat pykälät velvoittavat myös kunnanvaltuustoon ja -hallitukseen valittuja luottamushenkilöitä. He eivät voi vedota tietämättömyyteen.

Kittilän tapauksessa kuntapäättäjät syyttäjän mukaan varmasti tiesivät rikkovansa lakia, koska esimerkiksi silloinen hallintojohtaja Esa Mäkinen sen kertoi. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosikin Mäkelän irtisanomisen laittomana, vuonna 2016, koska häntä ei esimerkiksi ollut kuultu asianmukaisesti.

Syytettyjen loppulausunnoille on varattu aikaa kuusi päivää. Heidän vuoronsa tulee ensi viikon tiistaina, mutta sitä ennen vuorossa on Anna Mäkelä, joka esittää loppulausuntonsa Lapin käräjäoikeudelle torstaina.

Syyttäjä vaatii 27 kuntapäättäjälle ehdollista vankeutta törkeästä virka-aseman väärinkäytöstä. Toissijaisesti syyttäjä vaatii tuomiota tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Siitä rangaistaan sakoilla.

Etelä-Suomen aluehallintoviraston (avi) ylitarkastaja Päivi Vainio on tällä hetkellä ehkä kiireisempi kuin koskaan. Hänen pöydällään on kymmeniä valvonta-asioita, ja paperitorni vain kasvaa.

– Epäkohtailmoituksia tulee ihan jatkuvasti. Me emme aina edes ehdi pyytämään selvityksiä, kun tulee jo seuraava ilmoitus, Vainio kertoo.

Vainio on ainoa pääsääntöisesti vanhustenhuollon valvontaa tekevä virkamies Etelä-Suomen aluehallintovirastossa. Yhteensä vanhustenhuollon valvontaan on panostettu 2,5 henkilötyövuotta. Resurssit ovat pysyneet viime vuodet samoina, vaikka valvontaurakka on kasvanut.

Valvottavia vanhustenhuollon yksiköitä on Vainion alueella 600–700. Ei ihme, että työt kasaantuvat.

Ongelmat korostuvat yksityisellä puolella

Valvonnan puute on yksi suuri syy siihen, miksi epäkohdat vanhusten hoivapalveluissa ovat lisääntyneet viime vuosina.

Ylen A-studio tutki aluehallintovirastoissa tehdyt valvontapäätökset vuosilta 2016–2018, jotka koskivat Suomen kolmen suurimman hoivayhtiön – Attendon, Esperin ja Mehiläisen – ympärivuorokautista vanhusten hoivaa tarjoavia yksiköitä. Mukana selvityksessä on myös Esperin tytäryhtiö Saga Care.

Löydät jutun lopusta listauksen kaikista niistä hoivakodeista, joissa avi on edellyttänyt yritystä korjaamaan havaitsemansa epäkohdat.

Kokosimme myös tiivistyksen hoivakotien epäkohdista. Joistakin hoivakodeista on tehty useampi valvontapäätös. Tällöin päätösten sisältö on niputettu yhteen.

Useimmin valvonnan seurauksena on ollut huomautus tai huomion kiinnittäminen, jotka eivät välttämättä termeinä kuulosta niin vakavilta kuin ovat. Ne tarkoittavat, että jos toimintaa ei paranneta, viranomainen voi käyttää järeämpiä keinoja. Sellaisia ovat määräys, jota avi voi tehostaa uhkasakolla, tai jopa hoivakodin toiminnan keskeyttäminen.

Avien antamat kevyemmät toimenpiteet on rajattu listauksen ulkopuolelle.

Tutkinta kohdistettiin yksityisiin hoivayhtiöihin, koska valvovien viranomaisten mukaan ongelmat korostuvat niiden yksiköissä. Hoivayhtiöt ovat tulleet viime vuosina markkinoille ryminällä. Yksityisiä hoivayksiköitä on Suomen kunnissa jo enemmän kuin julkisia.

Valvontapäätöksiä tehtiin vuosina 2016–2018 kaikkiaan 78 kappaletta, joista yli puolessa viranomaiset vaativat palveluntuottajilta jonkinlaisia toimenpiteitä. Lisäksi Yle kävi läpi runsaasti kaupunkien tekemiä valvontatarkastuksiin liittyviä asiakirjoja.

Kävi ilmi, että kaikilla kolmella suurella hoivayhtiöllä on monin paikoin vaikeuksia tuottaa palveluita lain ja sopimusten mukaisesti. Suhteellisesti eniten ongelmia on Esperillä ja Attendolla, mutta myös Mehiläisellä on omat ongelmayksikkönsä.

Hoivakotien suurin yksittäinen ongelma on liian vähäinen henkilöstön määrä. Sosiaali- ja terveysministeriön laatusuosituksessa ympärivuorokautisessa hoivassa hoitajamäärän alarajaksi on määritelty 0,5 hoitajaa yhtä asiakasta kohden.

Avien valvontapäätöksistä selviää, että kipuraja alittuu usein. Ja suositus on vain suositus. Se ei ole lakiin kirjattu velvoite.

Liian vähäisen henkilökunnan lisäksi vikaa löytyy myös esimerkiksi siinä, miten hoivakoteja johdetaan, miten työvuorolistoja ja potilasasiakirjoja täytetään ja miten lääkkeitä käsitellään.

Ongelmia on paljon, mutta on myös syytä muistaa, että suurimmassa osassa hoivakoteja ei viranomaisten mukaan ole ongelmia. Laatuerot yksiköiden välillä voivat olla suuria.

Omavalvonta ei toimi

Kenen vastuulla valvonta sitten on?

Yksityisten palveluntuottajien valvonta kuuluu ensisijaisesti kunnille, jotka ostavat niiltä palveluita. Sen lisäksi sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira ja aluehallintovirastot valvovat hoivakoteja.

Valviralla ja aveilla on tarvittaessa mahdollisuus asettaa uhkasakkoja tai vaikka sulkea hoivakoti, jos toiminta ei täytä lain vaatimuksia. Näin tapahtui viime viikolla Kristiinankaupungissa.

Valviran ja avien valvontaresurssit ovat erittäin niukat. Valvirassa vanhustenhuollosta vastaa enimmillään kaksi henkilöä. Vastuualueena on koko maa.

Kunnatkin voivat “ojentaa” palveluntuottajia. Ne voivat esimerkiksi purkaa palvelusopimuksia tai määrätä sakkoja sopimusrikkomuksista. Kaikkiin kuntien tekemiin sopimuksiin ei kuitenkaan ole edes kirjattu sakottamisen mahdollisuutta.

Kunnat voivat myös rajoittaa vanhusten sijoittamista ongelmallisiin hoivakoteihin. Näin on myös monessa kaupungissa tehty viime vuosina.

Kuntien valvontaa hankaloittaa se, että kaikissa kunnissa ei ole työntekijöitä, jotka hallitsisivat valvonta-asiat. Esimerkiksi kunnan koko vaikuttaa asiaan.

Kaikissa kunnissa ei myöskään välttämättä ole ymmärretty, että vaikka palvelun tuottaminen ulkoistettaisiinkin yksityiselle yhtiölle, valvontavastuu kuuluu edelleen kunnalle.

Valvovien viranomaisten mukaan kunnilla on petrattavaa sekä valvonnassa että siinä, miten ne ylipäänsä palveluita kilpailuttavat ja ostavat. Kilpailutuksessa alhainen hinta korvaa liian usein hoivapalveluiden laadulliset kriteerit.

Koska valvontaan ei ole riittävästi resursseja, kunnat ovat luottaneet siihen, että hoivayhtiöt valvovat itse itseään. Puhutaan omavalvonnasta, josta säädettiin sosiaalihuoltolaissa vuonna 2015. Omavalvontavelvoite on ollut yksityisiä sosiaalipalveluja koskevassa laissa jo vuodesta 2011 ja vanhuspalvelulaissa vuodesta 2013.

Valvovien viranomaisten mukaan käytäntö on osoittanut, että omavalvonta ei toimi. Sitä ei oteta tosissaan.

Valviran ylitarkastaja Elina Uusitalon mukaan omavalvonnan ongelmat kytkeytyvät ensisijaisesti henkilöstömäärään ja siihen, mihin hoivakodin esimies aikansa käyttää.

Esimiehen työaika saattaa kulua esimerkiksi hoitotyössä. Tällöin hallinnollisiin asioihin ja johtamiseen jää vähemmän aikaa.

– Jos vastuuhenkilöllä ei ole työaikaa johtaa ja toimeenpanna omavalvontaa, niin miten siellä sitten valvotaan? Uusitalo kysyy.

“Viriketoiminnaksi merkitään, kun asiakkaalle avataan radio”

Hoiva-alalla suurin menoerä ovat henkilöstön palkkakulut.

Hoivayhtiöt puolestaan pyrkivät paitsi tuottamaan palveluita, myös tekemään voittoa. Tämä näkyy siinä, miten hoivakotien työvuorolistoja täytetään.

Etenkin viikonloppuisin ja yöaikaan hoito pyritään järjestämään mahdollisimman vähällä henkilökunnalla, koska työvoima on kalliimpaa kuin arkena.

THL:n tilastojen mukaan Suomessa ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä yövuorossa työskentelee keskimäärin yksi henkilö.

– Tämä on aika tyypillinen tilanne. Olen ääneen ihmetellyt, että miten voi olla, että kahden hoitajan apua tarvitsevat kuntoutuvat yöaikaan siten, että he selviytyvät yhden hoitajan avulla, ylitarkastaja Päivi Vainio sanoo.

Ylipäänsä yksityisissä hoivakodeissa on paljon keikkatyöläisiä ja vähän vakituisia työntekijöitä. Tämä hankaloittaa muun muassa tiedonkulkua. Raskaan arjen keskellä kenelläkään ei välttämättä ole aikaa kertoa tuoreelle keikkatyöläiselle kaikkia talon tapoja.

Kun henkilökuntaa on liian vähän, se voi monella tapaa johtaa tilanteisiin, jotka vaarantavat asiakasturvallisuuden. Aluehallintoviraston asiakirjoista selviää, että näin myös tapahtuu.

Henkilökunnan puute johtaa myös siihen, että hoitajat tekevät vain välttämättömimmän. Ylimääräiseen ei ole aikaa.

Esimerkiksi ulkoilu ja muut virikkeet ovat joissakin hoivakodeissa harvinaista herkkua.

– Yksikön seinällä saattaa olla hieno viriketoiminnan suunnitelma, mutta kun tarkastuskäynneillä kysyy, että miten nämä toteutuvat, henkilökunta saattaa vastata, että ulkoiluja ei olla tehty viikkokausiin.

– Olen nähnyt kirjauksia, että viriketoiminnaksi merkitään, kun asiakkaalle avataan radio. Tai ulkoiluksi merkitään, kun asiakkaalle avataan ikkuna, Vainio sanoo.

Kadonneet huumelääkkeet “mittatappioksi”

Aluehallintovirastojen asiakirjoista paistaa myös se, että hoivakodeissa lääkkeiden säilytys ja käsittely on monin paikoin heikolla tolalla.

Asiakirjoista selviää, että esimerkiksi hoitajien lääkeluvissa on runsaasti epäselvyyksiä. Päivi Vainion mukaan lääkeosaaminen ylipäänsä ontuu.

– Hyvin huolettomasti suhtaudutaan esimerkiksi siihen, kuka voi pistää insuliinia. Varmaan maallikkokin ymmärtää, että insuliini on aika vaarallinen lääke.

Esimerkiksi espoolaisessa Laaksolahden hoivakodissa huumaavia opioidipohjaisia reseptilääkkeitä on aluehallintoviraston mukaan käsitelty huolimattomasti viime vuosien aikana.

Asukkailta ylijääneistä reseptilääkepulloista oli revitty alkuperäinen reseptimerkintä pois. Tilalle oli merkitty tarralapulla “talon pullo”. Näistä pulloista huumaavaa lääkeainetta oli avin mukaan jaettu hoivakodin muille potilaille. Siis sellaisille, joille lääkettä ei alun perin oltu määrätty.

Päivi Vainiolle lääkkeisiin liittyvät väärinkäytökset ja epäselvyydet ovat tuttuja.

– Huumausaineiksi luokiteltuja lääkkeitä katoaa, niistä ei ole asiallista kirjanpitoa. Nehän ovat sellaisia tilanteita, joista pitäisi tehdä tutkintapyyntö, mutta niin ei aina tehdä. Ne vähän niin kuin painetaan villaisella, laitetaan mittatappioiksi.

Vaikka teoriassa huumelääkkeitä voi päätyä esimerkiksi katukauppaan, väärinkäytökset ovat riski ennen kaikkea hoivakodin asukkaille.

– Esimerkiksi nestemäisiä huumelääkkeitä on korvattu vedellä, Vainio kertoo.

Monessa tapauksessa epäkohdat ovat sitä luokkaa, että puhutaan poliisiasiasta. Vainion mukaan poliisin yhteydenotot aviin ovatkin lisääntyneet viime vuosina.

Etelä-Suomen avista kerrotaan myös, että se on ohjannut yhden tapauksen poliisin käsiteltäväksi vuosien 2016–2018 välisenä aikana. Tapausta ei jostain syystä kuitenkaan löydy poliisin tietojärjestelmistä.

Osa hoivakodeista “iäisyysvalvottavia”

Osassa Suomen yksityisiä hoivakoteja epäkohtia on yritetty laittaa kuntoon vuosikausia, tuloksetta. Valviran ylitarkastaja Elina Uusitalo puhuu “iäisyysvalvottavista”. Uusitalon mukaan ongelmien lähde on usein huonossa johtamisessa.

– Ei henkilöstö voi muuttaa toimintaa joksikin muuksi ilman johtajaa, Uusitalo sanoo.

Tällaisissa hoivakodeissa ongelmat ovat usein synnyttäneet noidankehän. Tyypillisesti tilanne kehittyy tähän malliin: Hoivakodin johtaminen on osaamatonta, mikä synnyttää tyytymättömyyttä henkilökunnassa. Henkilökuntaa on liian vähän ja sekin vähä vaihtuu turhan usein, koska työvuorolistoilla on paljon keikkatyöläisiä. Työ on raskasta, eivätkä hoitajat voi tehdä sitä niin hyvin kuin haluaisivat.

Viidakkorumpu alkaa päristä, ja pian tieto hoivakodin ongelmista leviää työmarkkinoilla. Tämän jälkeen hoivakodin on entistä vaikeampi saada työntekijöitä esimerkiksi sairauslomasijaisiksi. Tämä vaikeuttaa arkea entisestään. Ennen pitkää tieto ongelmista kantautuu viranomaisille, joilla on usein tässä vaiheessa jo runsaasti epäkohtia, joihin puuttua.

Miksi viranomaiset eivät sitten puutu tällaisiin tapauksiin tiukemmin? Miksi ongelmapaikkoja ei suljeta?

Pääsyynä on se, että ympärivuorokautisen hoivan yksiköissä on vanhuksia, jotka ovat tulleet asumaan hoivakotiin loppuiäkseen. Lähes poikkeuksetta vanhuksilla on jonkinasteinen muistihäiriö. Tällöin pienikin muutos arjessa on kuormittava. Päätöksiä sulkemisesta ei haluta tehdä kevyin perustein.

Lisäksi kunnalla ei välttämättä ole vaihtoehtoja. Esimerkiksi Helsingissä ei ole hoivapaikkareserviä, johon suljetun ongelmahoivakodin asukkaat voitaisiin sijoittaa.

Valvojat eivät pysy perässä

Ongelmat yksityisissä hoivakodeissa ovat lisääntyneet viime vuosina selvästi, ylitarkastaja Päivi Vainio sanoo.

– Siellä on ihan vakavia turvallisuuteen liittyviä puutteita, joihin pitäisi reagoida nopeasti. Tilanne on meillä se, että asioiden käsittely kestää kuukausia. Kun päätös pystytään antamaan, asia on jo vanhentunut, Vainio sanoo.

Ongelmien kasautumisesta kertoo myös se, että Etelä-Suomen avi tekee aiempaa enemmän ennalta ilmoittamattomia tarkastuskäyntejä. Tällainen tarkastuskäynti voidaan tehdä esimerkiksi silloin, kun epäillään hoivakodin asiakasturvallisuuden vaarantuneen.

Valviran Elina Uusitalon mukaan valvontakoneista ei tällä hetkellä ole tarpeeksi ketterä pysyäkseen valvottavien perässä.

Päivi Vainion mukaan aluehallintovirastossa on painetta koventaa otteita, kun muukaan ei auta.

– Kun samoissa yksiköissä asiat toistuvat, ei ole muuta keinoa kuin koventaa seuraamuksia.

Ylen haastattelemat työntekijät kertovat Esperi Caren uhkailleen ja hiljentäneen hoitajia, jotka tuovat esiin hoivakodeissa havaitsemiaan epäkohtia.

Yle on haastatellut kolmea Esperin entistä työntekijää eri puolilta Suomea. He kaikki ovat yrittäneet puhua esimiehelleen tai aluepäällikölle työpaikkansa arjen ongelmista.

Tämä on johtanut hoitajien mukaan siihen, että heitä on alettu kiusata, yritetty vaientaa, uhattu potkuilla tai heille on annettu keksittyjä varoituksia.

Yksityisten hoivakotien ongelmat nousivat julkisuuteen viime viikolla, kun sosiaali- ja terveysalan lupavirasto keskeytti Esperin Kristiinankaupungissa sijaitsevan hoivakodin toiminnan useiden epäkohtien vuoksi.

Yle on uutisoinut laajasti yksityisten hoivakotien ongelmista viime päivinä.

Ylen tähän juttuun haastattelemista työntekijöistä yksi irtisanoutui lopulta itse, yksi irtisanottiin ja yhden mukaan hänet “savustettiin ulos”. Kaksi heistä on jo löytänyt uuden työpaikan ja yksi hakee töitä.

Työntekijät ovat helpottuneita, kun ovat päässeet eroon Esperistä.

Yle on myös saanut haltuunsa Esperin ja Attendon työsopimuksia. Sopimuksissa edellytetään työntekijöiltä tiukkaa vaitiolovelvollisuutta. Yhtiön asioista ei saa puhua mitään ulkopuolisille.

Lisäksi ainakin Attendossa työntekijöitä painostetaan tälläkin hetkellä hiljaisuuteen. Yle on saanut haltuunsa 29.1. päivätyn asiakirjan, jossa hoivakodin johtaja kieltää työntekijöitään antamasta lausuntoja kenellekään.

Lähihoitajien etuliitto SuPerin sopimusneuvottelija Jukka Parkkola kertoo, että vastaavanlaisia viestejä on tullut liiton jäseniltä enemmänkin.

Parkkolan käsitys on, että käskyt kieltäytyä kommentoinnista eivät ole tulleet hoivayksiköiden lähiesimiehiltä, vaan jostain korkeammalta Attendon johdosta.

Attendosta tätä asiaa ei haluttu kommentoida.

Esperin työsopimuksessa tulkinnanvarainen kohta

Esperissä vuonna 2016 työnteon aloittaneen henkilön työsopimukseen on kirjattu kohta otsikolla “vaitiolositoumus”:

“Sitoudun noudattamaan tämän sopimuksen allekirjoittamisella potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain määräyksiä tietojen salassapitovelvollisuudesta sekä siihen, etten luvattomasti ilmaise sivullisille, mitä Esperissä työskennellessäni olen saanut tietää yhtiön tai jonkun muun taloudellisesta asemasta, liike- tai ammattisalaisuudesta tai jonkun henkilön terveydentilasta taikka henkilökohtaisista oloista. Tämä sitoumus on voimassa työsuhteen päätyttyäkin.”

Sopimuksessa huomio kiinnittyy kohtaan “henkilökohtaisista oloista”, sanoo työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta.

Hänen mukaansa kohta on hieman tulkinnanvarainen. Potilaan henkilökohtaisista asioista ei saa kertoa ulkopuolisille, mutta ongelmista voi puhua yleisellä tasolla.

– Periaatteessa tuon voi ymmärtää, mutta työnantajan pitäisi kertoa, mitä nämä “olot” tarkoittavat, Koskinen toteaa.

Professori Attendon sopimuksesta: Suurin piirtein mistään ei saa puhua

Attendon työsopimuksessa vaitiolo- ja salassapitovelvollisuus kuuluu näin:

“Työntekijä on velvollinen sekä työsuhteen kestäessä että sen päätyttyä olemaan ilmaisematta kolmannelle osapuolelle mitään salaisia tai luottamuksellisia tietoja, jotka koskevat toimipisteeseen, potilastietoihin, työtehtäviin tai työnantajayhtiöön liittyviä asioita, nämä käsitettynä sanan laajimmassa merkityksessä riippumatta näiden tietojen lähteistä.”

– Tässä on eroa kuin yöllä ja päivällä verrattuna Esperin sopimukseen, Koskinen aloittaa.

Koskisen mielestä salassapitovelvollisuus on aivan liian laaja. Siihen sisältyy paljon asioita, jotka eivät ole salassa pidettäviä.

– Yritetään kertoa, että suurin piirtein mistään ei saa puhua.

Lain mukaan muun muassa potilastiedot ovat salaisia. Sen sijaan esimerkiksi hoitovirheistä ja työnantajan moitittavasta käytöksestä on oikeus kertoa, Koskinen jatkaa.

– Hoitohenkilökunnan osalta se on vielä vahva oikeus, koska he hoitavat yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita ja heidän sananvapautensa on, sanotaan nyt näin, normaalia työntekijää huomattavasti laajempi.

Koskisen mukaan työntekijän pitää ensin yrittää puhua ongelmista työyhteisön sisällä, mutta jos se ei onnistu, niin asiat pitää tuoda päivänvaloon muuta kautta.

Lain mukaan hoitajilla on velvollisuus kertoa havaitsemistaan epäkohdista välittömästi esimiehelle, jonka on ilmoitettava asiasta edelleen kunnan sosiaalihuollon johtoon. Tällaisessa tilanteessa salassapitovelvollisuus ei pidä.

– (Hoivayhtiöiden) pitäisi ymmärtää, että tässä on julkinen intressi hyvin voimakkaasti mukana. Työntekijöiden sananvapauden rajoittaminen varsinkin Attendon kohdalla ei ole sopusoinnussa julkisen intressin kanssa. Yritys ei ole tavallinen yksityisen sektorin toimija, koska se hoitaa avuttomassa asemassa olevia. Pitää olla läpinäkyvyyttä, Koskinen sanoo.

Pelokkaat työntekijät eivät uskaltaneet avata suutaan

Pohjois-Pohjanmaalla Esperin hoivakodissa työskennellyt hoitaja kertoo pelon ilmapiiristä työpaikallaan.

Hoivakodissa oli julkisuudesta tutut ongelmat. Henkilökuntaa oli liian vähän, mikä johti siihen, että työntekijät pystyivät hädin tuskin huolehtimaan edes perushoivasta.

Työntekijät pelkäsivät työpaikkansa puolesta eivätkä uskaltaneet avata suutaan.

– 90 prosenttia hoitajista purnasi ja puhui ongelmista muiden hoitajien kanssa, mutta ei uskaltanut tuoda asioita ilmi, sanoo Ylen haastattelema hoitaja.

Kun hoitaja yritti saada asioita järjestykseen, Esperi kääntyi häntä vastaan. Hoitajaa kiristettiin irtisanoutumaan pelottelemalla ja kiusaamalla. Hän joutui jäämään pitkäksi aikaa sairauslomalle.

Asiat etenivät siihen pisteeseen, että hoitaja teki esimiehestään rikosilmoituksen.

– Minun väitettiin tehneen asioita. Heillä oli keksittyjä päivämääriä. Tilanne oli kuitenkin mennyt niin huonoksi, että olin dokumentoinut tarkasti omia tekemisiäni. Pystyin osoittamaan, että heidän syytöksensä eivät pitäneet paikkaansa.

Lopulta hoitaja kuitenkin irtisanottiin. Syyksi kirjattiin vakava lääkehoitoon liittyvä virhe – hoitajan mukaan sekin vedettiin hatusta.

Hoitaja kertoo, että Esperillä on palkitsemisjärjestelmä. Hänen yksikkönsä työntekijöille luvattiin palkanlisä, jos hoivakodista ei vuoden aikana tehdä viranomaisilmoituksia.

– Ainakaan meiltä hoitajilta ei vuoteen tullut valituksia, mutta mitään bonuksia emme saaneet.

Esperistä kerrotaan, että tällainen palkitsemisjärjestelmä on olemassa. Yhtiön vt. toimitusjohtaja Heini Pirttijärven mukaan järjestelmän tarkoitus on kannustaa tekemään laadukkaampaa työtä.

– Silloinhan laatu on korkea, jos ei ole viranomaisvalituksia, Pirttijärvi sanoo.

Epäkohdista puhuminen johti nopeisiin lähtöpasseihin

Eteläsuomalaisessa hoivakodissa työskennellyt hoitaja oli puhunut ainakin vuoden ajan viereisessä yksikössä näkemistään ongelmista omalle esimiehelleen.

Hoitajan mukaan yksikössä työskenteli henkilöitä, joilla ei ollut alalle soveltuvaa koulutusta. Lääkehoitoa toteutti työntekijöitä, joiden lääkehoidon luvat eivät olleet kunnossa.

Hoitaja päätti lopulta irtisanoutua pari viikkoa sitten. Hän ei halunnut jatkaa työpaikassa, jossa esimiehet eivät puutu kerrottuihin epäkohtiin.

Irtisanomisen jälkeen hänen oli vielä tarkoitus tehdä joitakin viikkoja töitä. Kun Esperi joutui kohun keskelle, hän yritti vielä kerran tuoda ongelmat päivänvaloon. Tällöin esimies suuttui ja sanoi, ettei asia kuulu hoitajalle.

– Kysyin aluepäälliköltä, miten tämä on mahdollista, koska uutisissa oli juuri ollut, että näihin puututaan eikä tällaisia hoitajia enää käytetä, hoitaja sanoo.

Seuraavana päivänä töissä esimies- ja hallintotason ihmisiä tuli hänen luokseen ja ilmoitti hoitajan työntekovelvollisuuden päättyneen.

Hoitajan piti välittömästi tyhjentää lokerikkonsa, ja hänet saatettiin ulos yhtiön tiloista. Viimeiseksi hoitajalle ilmoitettiin, että hänen on turha enää hakea Esperistä töitä.

Myöhemmin Esperi kertoi työntekovelvoitteen loppumisen syyksi muun muassa vihamielisen kommunikoinnin esimiehelle.

– Esperissä pärjää silloin, jos on hiljaa ja nielee kaiken. Jos epäkohtia tuo ilmi, yhtiö osaa hienosti tekosyillä vaientaa työntekijän laittamalla kaiken tämän syyksi.

Esperin uusi pomo: Täällä on tehty paljon virheitä

Esperin tuore vt. toimitusjohtaja Heini Pirttijärvi myöntää, että yhtiön sisällä on moni asia ollut pielessä.

–Täällä on tehty paljon virheitä. Se on valitettava tosiasia.

Keskustelua epäkohdista ei yhtiön sisällä ole käyty kuten pitää. Pirttijärven mukaan asiaan tulee nyt muutos.

– Meillä on tuore henkilöstöstrategia, jonka puitteissa rakennetaan sitä kulttuuria, että päästään avoimeen keskusteluun henkilöstön kanssa.

Pirttijärven mukaan Esperin työsopimuksen vaitiolositoumuksessa ei ole epäselvää.

– Se viittaa asukkaan terveydentilaan tai henkilökohtaisiin oloihin, joista me totta kai ollaan vaitiolovelvollisia.

Attendon viestintäpäällikkö Timo Korpela vastaa Ylen kysymyksiin työntekijöiden painostuksesta sähköpostitse.

– Jos toiminnassa on ongelmia, jokaisen henkilökunnan jäsenen lakisääteinen oikeus ja velvollisuus on tuoda ne esiin. Vain siten ongelmat voidaan ratkaista ja toimintaa kehittää, Korpela kirjoittaa.

Korpelan mukaan työsopimuksen vaitiolovelvollisuus ei tarkoita sitä, etteivätkö työntekijät voisi tuoda esiin epäkohtia.

Korpelan mukaan Tehyn tuoreessa kyselyssä yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta Attendon työntekijästä kertoi, että työnantaja ei ole estänyt puuttumasta henkilöstömitoitukseen tai työvuorosuunnitteluun liittyviin ongelmiin.

Lue myös:

Anne Kolehmainen hoiti vanhuksia 10 vuotta ja kertoi tarkastajalle vain iloisia asioita, koska esimiehiä oli tapana totella: "Kaikki oli feikkiä"

Katso täältä missä hoivakodissa on mitäkin ongelmia – Hoivakotien pitäisi itse valvoa toimintaansa, mutta valvontaa ei oteta tosissaan