Hyvinvointivalmentaja Anni Sirviö, 40, kärsi vuosikausia vaikeista vatsavaivoista ja paino jojoili. Hän kertoo syöneensä ravintosuositusten mukaisesti ja testanneensa useita eri ruokavalioita tilanteen parantamiseksi. Kolme vuotta sitten Sirviö kokeili ketogeenistä ruokavaliota ja vannoo olevansa nyt elämänsä kunnossa.

– Vasta ketogeenisellä koin suolisto-oireideni pysyvästi parantuneen, painon kanssa jojoilu loppui, energia lisääntyi ja unenlaatu parani, sanoo Australiassa asuva Sirviö sähköpostitse haastattelussa.

Sirviö on yrittäjä ja hyvinvointivalmentaja. Hän vetää päätyönään Keto Kickstart-verkkovalmennusta, jossa syödään ketogeenisen ruokavalion mukaan. Hän on yrittäjänä järjestänyt ruokavalioon perustuvia verkkovalmennuksia jo yli vuoden ja osallistujia on noin 4 000.

Mikä ketogeeninen ruokavalio sitten on? Se on erittäin vähähiilihydraattinen, korkearasvainen ja maltillisesti proteiinia sisältävä ruokavalio, selittää Sirviö. Sen ideana on antaa keholle mahdollisuus käyttää rasvaa polttoaineena glukoosin sijaan. Tämän kaiken tarkoituksena on johtaa elimistö ketoosiin.

Ketoosissa rasvojen aineenvaihdunnan sivutuotteena muodustuu ketoaineita, joita aivot käyttävät energiana.

Ketogeeninen ruokavalio ei ole uusi ilmiö. Se aiheutti laajaa innostusta 2000-luvun alkupuolella Atkinsin dieetin rantauduttua Suomeen.Yhteisenä nimikkeenä vähän tai ei ollenkaan hiilihydraatteja sisältäville ruokavalioille on karppaus. Ketogeenista dieettiä voi siis pitää karppauksen yhtenä alalajina. Karppaus villitsi suomalaisia etenkin 2010-luvun alussa.

Vähähiilihydraattiset ruokavaliot vaikuttavat tekevän uutta tulemista hiljaiselon jälkeen, arvioi laillistettu ravitsemusterapeutti, Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Reija Männikkö.

Hänen mukaansa tietyt ruokatrendit ponnahtavat pintaan tasaisin väliajoin ja ikäänkuin kiertävät muodikkaina.

– Maidottomuus ja gluteenittomuus ovat teemoja, jotka näkyvät vastaanotollani. Myös lisäaineettomuus ja luonnonmukainen ruokavalio ovat suosittuja, ja ovat olleet sitä jo jonkin aikaa, sanoo Männikkö.

Sirviö puolestaan uskoo ketogeenisen ruokavalion nousevan tulevaisuudessa ruokavaliotrendien aallonharjalle.

– Ketogeeninen ruokavalio oli vuoden 2018 haetuin ruokavalio Googlesta ja talouslehti Forbes ennusti suosion vain kasvavan vuonna 2019, sanoo Anni Sirviö.

Moni luulee voivansa mässäillä kovaa rasvaa

Ketogeeniseen ruokavalioon kuuluvat kasvikset, vihannekset, täysirasvaiset maitotuotteet ja rasvaiset proteiinin lähteet, useimmat pähkinät ja siemenet. Esimerkiksi viljat, sokeri, hedelmät ja marjat ovat ruokavaliossa pannassa.

Helsingin yliopiston Lihavuustutkimusyksikön professorin Kirsi Pietiläisen mukaan ketogeeninen dieetti voi toimia lyhytaikaisesti esimerkiksi silloin kun ihminen haluaa laihtua. Hänen mukaansa moni sitä kokeileva luulee kuitenkin voivansa mässäillä kovaa rasvaa, vaikkapa voita ja pekonia, kuinka paljon tahansa.

– Sehän on tutkimusten perusteella ihan varmuudella sydänterveydelle haitallista, hän muistuttaa.

Ruokavalion ongelmana nähdään myös se, että se ei ole riittävän monipuolinen. Kuituja, vitamiineja ja kivennäisiä tulee liian vähän, sanoo Männikkö.

Sirviön mukaan ketogeeninen ei ole pelkkää lihansyöntiä, vaan monipuolinen ruokavalio.

– Jos sitä verrataan perinteiseen länsimaalaiseen ruokavalioon, niin moni jopa vähentää lihansyöntiä ketogeenisellä ruokavaliolla, koska se sisältää vain maltillisesti proteiinia. Itse painotan valmennuksessa vihannesten ja kasvisten tärkeyttä, monipuolisesti syömistä ja myös eettisesti tuotettujen eläinkunnan tuotteiden hankkimista, Sirviö sanoo.

Verensokeriarvot paranevat?

Tutkimuksissa ketogeenisessä ruokavaliossa on havaittu hyötyjä, mutta myös ongelmia. Pitkällä aikavälillä se ei ole laihduttajalle yhtään parempi vaihtoehto kuin muutkaan dieetit, sanoo ravitsemusterapeutti Reija Männikkö.

Professori Kirsi Pietiläisen tekemän tutkimuksen perusteella dieetti oli hyödyllinen ihmisille, joilla on rasvamaksa. Rasvan määrä väheni selvästi ja tuloksia näkyi muutamassa viikossa dieetin aloittamisen jälkeen.

– Tutkimus oli toteutettu niin, että rasva ja proteiinit olivat hyvälaatuisia, eli pähkinöitä, öljyjä oli valtava määrä, muistuttaa Pietiläinen.

Reija Männikön mukaan diabetesjärjestöissä on kansainvälisesti hieman myönnytty siihen suuntaan, että jonkinasteinen hiilihydraattien vähentäminen voi toimia 2-tyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.

– Tyypin 2 diabetesta sairastavan verensokeriarvot varmasti parantuvat, kun elimistö ei saa hiilihydraatteja mistään, sanoo Lihavuustutkimusyksikön professori Kirsi Pietiläinen.

Hänen mukaansa ketogeenistä ruokavaliota kokeilevan diabeetikon pitäisi tällaisessa tapauksessa olla erityisen tarkkana sen suhteen, että rasvan laatu on varmasti hyvää.

– Terve ihminen pystyy kehollaan leikkimään aika paljon, mutta jos on perussairaus niin pitää olla paljon varovaisempi, sanoo Kirsi Pietiläinen.

Hyvinvointivalmentaja Anni Sirviön mukaan parhaimmat hyödyt saa ruokavaliosta vasta, kun keho on kunnolla adaptoitunut ja se saattaa kestää henkilöstä riippuen 4-6 viikkoa tai jopa kuukausia.

– Monilla ei ketogeeniselle ryhtyessä ole päätavoitteena laihtuminen, vaan se tulee siinä ikäänkuin sivutuotteena kun keho pääsee tulehduksista eroon ja tasapainottuu.

Käypä hoito -suosituksen mukaan ketogeenistä ruokavaliota voi hyödyntää vaikean epilepsian hoidossa lapsilla.

Ruoka aiheuttaa suuria tunteita

Ruokaan suhtaudutaan vahvalla tunnelatauksella ja se näkyy esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käytävissä keskusteluissa.

Anni Sirviö sanoo, että ei pidä erilaisten ruokavalioiden välille asetetusta vastakkainasettelusta. Hänen mukaansa jokaisella on vapaus valita itse, mitä syö ja kokeilla eri vaihtoehtoja.

– Kun syöt sipsejä, karkkia, limua, energiajuomia, eineksiä, pizzaa ja ranskalaisia, kukaan ei reagoi ruokavalioosi tai valintoihisi millään tavalla. Kun alat syömään runsaasti kasviksia, hyviä sekä elimistölle tärkeitä rasvoja ja maltillisesti laadukkaita proteiinin lähteitä, niin monet sekoavat ja alkavat kritisoimaan valintojasi, hän sanoo.

Ravitsemusterapeutti Reija Männikkö ei suoralta kädeltä tyrmää ketogeenistä ruokavaliota, mutta muistuttaa myös muista vaihtoehdoista.

– Ruokaan on viime vuosina tullut tietynlainen ideologisuus mukaan. Väärän mielipiteen omaava ihminen saatetaan estää osallistumasta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun. Itse toivoisin avointa keskustelua.

Professori Pietiläinen puolestaan uskoo, että ruokavalioiden vetovoima on siinä, että ne kertovat ihmiselle tarkkaan, mitä saa syödä ja mitä ei.

– Jotenkin se tasapaksu, tavallinen ja terveellinen ravitsemus ei enää oikein kuulosta miltään, Kirsi Pietiläinen sanoo.

Lue myös:

Uusi tutkimus osoittaa: Suomalainen mies syö aivan liikaa punaista lihaa eikä naistenkaan ruokavaliossa ole hurraamista

Hiilihydraatit lihottavat, makeutusaineet ovat vaarallisia, illalla ei kannata syödä paljon: Asiantuntijat purkavat kahdeksan sitkeää terveysmyyttiä

Lääkärit suosittelivat karppausta 2-vuotiaalle – auttoi vaikeahoitoiseen epilepsiaan

Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni irtisanoutuu tehtävästään, yhtiö kertoo tiedotteessaan.

– Tässä tilanteessa näen oikeaksi ratkaisuksi irtisanoutua. Pääpaino on työssäni ollut kasvussa ja kannattavuudessa, ja henkilöstöasiat ovat jääneet liian vähälle huomiolle. Tästä kärsii nyt koko yritys ja kaikki sen työntekijät. Olen erittäin pahoillani siitä, ja kannan vastuuni tästä virheestäni, toteaa Aarnio-Isohanni tiedotteessa.

Isohanni sanoo olevansa myös surullinen henkilöstön puolesta, sillä hänen mielestään Esperi Carella on paljon työhönsä suurella sydämellä suhtautuvia työntekijöitä, joita kohtaan keskustelu huonosta hoivasta tuntuu ikävältä.

Esperi Caren hoivakodeissa paljastuneet epäkohdat ovat olleet mediassa runsaasti esillä viime päivinä. Perjantaina Valvira ilmoitti keskeyttävänsä yhtiön hoivakodin toiminnan Kristiinankaupungissa, kun yhden asiakkaan epäiltiin kuolleen hoitovirheen takia.

Aarnio-Isohanni sanoo, että väitettyä kuolemantapausta on selvitetty perin pohjin, eikä yrityksen selvityksen pohjalta ole löytynyt raporttia tai pyydettyä selvitystä kuolemantapauksesta.

– Lähtöni yhteydessä haluan sanoa tämän, Aarnio-Isohanni sanoo.

Aarnio-Isohanni aloitti Esperi Caren toimitusjohtajana vuonna 2003.

Jatkaa edelleen omistajana

Esperi Caren hallituksen puheenjohtaja Harri-Pekka Kaukonen sanoo tiedotteessa olevansa pahoillaan siitä, että henkilöstön viestejä Esperin ongelmista ei ole otettu tarpeeksi vakavasti. Kaukonen painottaa, että konsernissa on ryhdytty lukuisiin toimenpiteisiin tilanteen korjaamiseksi. Hän kertoo, että kaikki uutisissa olleet vakavat syytökset tullaan perinpohjaisesti selvittämään.

Kaukonen kertoo Ylelle, että Aarnio-Isohannin työsuhde päätettiin osapuolten yhteisellä päätöksellä.

– Kävimme keskusteluja Aarnio-Isohannin kanssa viikonlopun aikana ja eilen. Yhteisymmärrys työsuhteen päättämisestä syntyi eilen illalla.

Esperi Caren toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa tällä hetkellä varatoimitusjohtaja Antti Eestilä. Kaukonen kertoo, että yhtiö pyrkii nimittämään lähiaikoina vt. toimitusjohtajan. Samalla käynnistetään uuden varsinaisen toimitusjohtajan etsintä.

Aarnio-Isohanni omistaa Esperi Caresta suoraan ja oman yhtiönsä kautta runsaat kymmenen prosenttia. Kaukonen kertoo, että ex-toimitusjohtaja jatkaa edelleen omistajana yhtiössä.

– Osakassopimuksessa on määritelty, että miten eri tilanteissa omistusten osalta käy, Kaukonen kommentoi.

Lue lisää:

Ylen laaja selvitys paljastaa Esperi Caren hoivakotien karuja käytäntöjä: sängystä pudonneet jätetty lattialle, hoivakoti välillä ilman hoitajaa

Vanhustenhoidossa paljastuneet puutteet aiheuttavat Kristiinankaupungissa hämmennystä ja pettymystä – "Meitä on kalvanut epäilys"

Hoivaskandaalin keskellä oleva Esperi kasvaa kovaa ja tekee tappiota – Suomeen ei ole maksettu veroja viime vuosina

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Puolalaisen teurastamon rikollinen toiminta on lopetettu, kertoo Ruokavirasto. Ostrow Mazowieckan alueella sijaitsevan teurastamon toiminta on Ruokaviraston mukaan todettu rikolliseksi ja laittomasta toiminnasta epäillyt henkilöt ovat poliisin tutkinnassa. Teurastamosta löytyneet sairaat eläimet on viraston mukaan lopetettu asianmukaisesti.

Puolan viranomaiset päättivät tutkia kaikki maan teurastamot yhdessä poliisin kanssa sen jälkeen, kun puolalaismediassa kerrottiin, että markkinoille olisi päässyt sairaista eläimistä peräisin olevaa naudanlihaa, Ruokavirasto kertoo.

Ruokaviraston elintarviketurvallisuusosaston johtaja Leena Räsäsen tiedossa ei ole, onko kyseisessä teurastamossa enää mitään toimintaa.

– Ainakaan henkilöt, jotka ovat syyllistyneet tekoihin, eivät ole siellä, ja teurastamo on viranomaisten valvonnassa, Räsänen kertoo STT:lle.

Tieto "rikollisen toiminnan lopettamisesta" on tullut Puolan viranomaisilta.

Ruokavirasto ja yritykset selvittävät parhaillaan, onko Suomeen mahdollisesti tuotu naudanlihaa Ostrow Mazowieckan alueelta. Aikataulu on Puolasta kiinni, Räsänen kertoo.

– Komissio on velvoittanut Puolaa ilmoittamaan, onko lihaa toimitettu muihin jäsenvaltioihin.

Jos näin on, Puolan on myös jäljitettävä, mihin maihin.

– Kun tieto saadaan Puolasta, tiedämme asiasta. Komissio seuraa velvoitteen toteutumista. Puolalaislihan ongelmat nousivat esille, kun puolalaistoimittaja kuvasi, kuinka sairaan näköisiä nautoja raahataan öisin teurastettavaksi ilman eläinlääkärin tarkastusta Mazovian alueella sijaitsevassa teurastamossa.

Lue myös:

Ruokavirasto: EU-maiden hälytysjärjestelmän tietojen mukaan Suomeen ei ole tuotu vaarallista naudanlihaa

Ruokavirasto on kysynyt Puolasta selvitystä sairaiden nautojen teurastuksesta

Halpalentoyhtiö Norwegian on saanut järjestettyä osakeannin kautta kolmen miljardin Norjan kruunun rahoituksen (reilut 300 miljoonaa euroa). Uutinen annista sai kalsean vastaanoton pörssissä, jossa Norwegianin pörssikurssi romahti lähes 30 prosentin laskuun pian kaupankäynnin alettua.

Yhtiö kertoo pörssitiedotteessaan, että osakeannin avulla on määrä vakauttaa yhtiön taloutta ja luoda liikkumatilaa. Antiin osallistuu muun muassa Norwegianin suuromistaja ja perustaja Björn Kjos.

Norwegian on ollut vaikeuksissa nopean laajentumisensa seurauksena. Kjos toteaa, että kasvutahtia hidastetaan ja jatkossa panostetaan kannattavuuden parantamiseen.

Yhtiön pörssikurssi on ollut paineissa ja rojahti perjantaina pahimmillaan neljänneksen, kun yhtiön ostoa harkinnut IAG ilmoitti peruvansa kaupat ja panevansa jo omistamansa neljän prosentin osuuden myyntiin. IAG omistaa British Airwaysin.

Alustavien lukujen mukaan Norwegianin tappio nousi noin 2,2 miljardiin Norjan kruunuun (noin 220 miljoonaan euroon) viime vuonna.

Lue myös: Voimakkaasti laajentunut Norwegian rämpii velkaongelmissa, halpalentoyhtiön osake romahti

Britannian pääministerin Theresa Mayn mukaan Britannian EU-erosopimusta on muutettava, jotta se saa parlamentin hyväksynnän. Muutoksia pitäisi pääministerin mukaan tehdä Pohjois-Irlannin rajajärjestelyitä koskeviin pykäliin.

EU on kieltäytynyt tekemästä mitään muutoksia sopimukseen.

Britannian parlamentti äänestää tiistaina illalla puolueiden ja parlamentaarikkojen tekemistä muutosesityksistä hallituksen brexit-suunnitelmiin. Äänestys alkaa aikaisintaan kello 21 Suomen aikaa, ja sitä edeltää parlamenttikeskustelu.

May mukaan parlamentin on nyt näytettävä EU:lle, minkälaisen sopimuksen se on valmis hyväksymään.

– Tänään meidän on lähetettävä viesti siitä, mitä parlamentti haluaa, May sanoi parlamentissa.

May sanoi itse uskovansa, että parlamentti haluaa muutoksia niin sanottuun backstop-pykälään eli hätäjärjestelyyn, joka pitäisi Pohjois-Irlannin ja Irlannin rajan avoinna. May sanoi tukevansa konservatiiviedustaja Graham Bradyn ehdotusta, joka vaatii järjestelyn korvaamista muilla vaihtoehdoilla.

Parlamentti hylkäsi pari viikkoa sitten Mayn ja EU:n laatiman EU-erosopimuksen murskaluvuin. Mayn mukaan parlamentti pääsee äänestämään varsinaisesta sopimuksesta uudelleen mahdollisimman pian.

Muutoksia Pohjois-Irlannin rajajärjestelyyn

Pääministerin tiedottajan mukaan May haluaa, että sopimuksen niin sanottuun backstop-osioon eli hätäjärjestelyyn on tehtävä laillisesti sitovia muutoksia. Tiedottajan mukaan May haluaa varmistaa, että järjestely olisi vain väliaikainen.

Järjestely pitäisi Pohjois-Irlannin osittain EU-säädöksien alaisena ja Britannian tulliliitossa EU:n kanssa, mikäli Britannia ja EU eivät löydä muuta keinoa pitää Irlannin ja Pohjois-Irlannin rajaa avoimena.

Parlamentti hylkäsi Mayn erosopimuksen murskaluvuin pari viikkoa sitten. Pohjois-Irlannin hätäjärjestely hiertää etenkin kovan linjan brexitin kannattajia.

May aikoo tiedottajansa mukaan olla yhteydessä EU:n johtajiin vielä tiistain aikana. EU:n mukaan erosopimus on lopullinen, eikä siitä aiota neuvotella. Muutokset vaatisivat kaikkien muiden 27 EU-jäsenmaan hyväksynnän.

Seitsemän ehdotusta

Parlamentti äänestää tiistaina illalla muutoksista Britannian EU-suunnitelmiin. Parlamentin puhemies valitsi iltapäivällä seitsemän muutosehdotusta, joista parlamentti äänestää. Todennäköisesti vain parille ehdotukselle löytyy tukea.

Mayn tukema konservatiiviedustaja Graham Bradyn ehdotus vaatii, että backstop-järjestely korvattaisiin muilla tavoilla.

Työväenpuolueen ehdotus vaatii, että parlamentin tulee estää sopimukseton ero esimerkiksi pysyvän tulliliiton tai uuden kansanäänestyksen avulla.

Työväenpuolueen edustajan Yvette Cooperin ehdotus siirtäisi EU-eron parlamentin käsiin ja vaatisi, että eroa lykätään, jos sopimusta ei synny 26. helmikuuta mennessä.

Lisäksi parlamentti äänestää Skotlannin kansapuolueen ehdotuksesta, joka vastustaa sopimuksetonta eroa, edellyttää eron lykkäystä, jos sopimusta ei synny ja vaatii, ettei Skotlantia eroteta EU:sta vastoin skotlantilaisten tahtoa.

Muut ehdotukset vaativat suppeammin sopimuksettoman eron torjumista, EU-eron lykkäämistä, jos sopimusta ei synny, sekä parlamentaarikkojen omien brexit-ehdotusten tuomista käsittelyyn.

Britannian on määrä erota EU:sta 29. maaliskuuta. Jos Britannia ja EU eivät saa aikaiseksi sopimusta tai jos eroa ei lykätä, Britannia jättää EU:n hallitsemattomasti ilman sopimusta.

Lue myös:

Britannian parlamentti äänestää jälleen brexitistä, osa muutosehdotuksista saattaa mennä läpi

Britannia voi suistua "ennennäkemättömään tilanteeseen" – Parlamentti yrittää riistää brexitin hallituksen käsistä

Westminsterissä brittiparlamentin alahuoneen istuntosalin vihreille penkeille on tänään tiedossa tungosta, sillä alahuone käsittelee kansanedustajien esittämiä muutoksia Britannian EU-erosuunnitelmiin.

Puhemiehen valitsemista muutosesityksistä äänestetään noin kello 21 alkaen. Sitä ennen niistä keskustellaan parlamentissa, ja mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, tänäänkin kuullaan monta kertaa alahuoneen puhemiehen John Bercow'n komentoääni: Oooorder!

Miksi puhemies huutaa yhtenään järjestystä saliin?

Ilmeisin syy on siinä, että puhemies Bercow'lla ei ole nuijaa, jota voisi paukuttaa.

Puheenvuoron pitäjällä on oikeus tulla kuulluksi, joten Bercow'n tehtävänä on hiljentää taustameteli, mikäli muiden edustajien huutelu käy liian äänekkääksi. Puhemies on korkeimmalla istuva henkilö salin päädyssä, hallituksen ja opposition penkkirivien välissä.

Nykyinen puhemies Bercow tunnetaan värikkäästä kielenkäytöstään ja napakoista vastauksistaan kansanedustajille.

Terävästä keskustelukulttuuristaan kuulussa brittiparlamentissa nokkelat välihuudot ovat sallittuja ja suotaviakin. Aivan mitä hyvänsä loukkauksia salissa ei saa kuitenkaan huudella: toista edustajaa ei saa syyttää valehtelijaksi.

Parlamentin sivuilta löytyy pieni lista nimityksistä, joita puhemiehet ovat vuosien varrella pitäneet sopimattomina. Esimerkiksi siaksi, rotaksi, pelkuriksi tai petturiksi nimittely on katsottu asiattomaksi.

Puhemies on ainoa salissa, joka voi tavan mukaan kutsua muita edustajia nimeltä. Muiden tulee puhutella puoluetovereita "arvoisaksi ystäväksi" ja muihin puolueisiin kuuluvia "arvoisaksi sen-ja-sen vaalipiirin edustajaksi".

Mikä on se kultainen kapine istuntosalin pöydällä puhemiehen edessä?

Se on seremoniallinen sauva, joka edustaa kuningattaren valtaa. Jos puolitoistametrinen sauva ei ole salin pöydällä, alahuone ei voi laillisesti kokoontua, käsitellä lakeja tai äänestää niistä.

Sauva tuodaan pöydälle jokaisena istuntopäivänä ja viedään pois istunnon päätyttyä. Parlamentaarikot eivät saa koskea siihen, mutta vuosien varrella jotkut eivät ole voineet vastustaa kiusausta.

Viimeksi ennen joulua työväenpuolueen edustaja Lloyd Russell-Moyle otti sauvan käteensä ja yritti viedä sen istuntosalista pois. Russell-Moyle pysäytettiin nopeasti, ja rangaistuksena hänet poistettiin salista loppupäiväksi.

Kapinointinsa syyksi Russell-Moyle nimesi hallituksen brexit-suunnitelmat.

Miksi monet edustajat pongahtavat seisomaan, kun yksi saa puheenvuoronsa pidettyä?

Se on tapa kiinnittää puhemiehen huomio eli pyytää puheenvuoroa. Seisomaan saa nousta vain puheiden välissä, kun puhemies valmistautuu ilmoittamaan seuraavan puhujan.

Puheenvuoroa voi pyytää myös kirjallisesti ennen istuntoa.

Miksi kaikki häipyvät kesken kaiken salista?

Parlamentin tärkeät äänestykset toteutetaan siten, että edustajat lähtevät salista ja jakautuvat niin kutsutuille kyllä- ja ei-käytäville. Käytävillä virkailijat kirjaavat ylös edustajien nimet ja tehtävään nimetyt edustajat laskevat äänet.

Britannian parlamentti ei käytä elektronista äänestysjärjestelmää.

Kun jokin asia tulee äänestettäväksi, puhemies kehottaa ensiksi esitystä puoltavia huutamaan kyllä ja sen jälkeen vastustajia huutamaan ei. Sitten hän arvioi, kumpi huutokuoro voitti. Vain, jos puhemiehen arvio kyseenalaistetaan, järjestetään käytävä-äänestys eli jako.

Miksi edustajat istuvat niin ahtaasti?

Salissa ei yksinkertaisesti ole riittävästi istumapaikkoja kaikille edustajille.

Britannian parlamentin alahuoneessa on 650 edustajaa, mutta istumaan mahtuu vain noin kaksi kolmasosaa heistä. Kun parlamentti käsittelee tärkeitä lakeja ja kaikki haluavat olla paikalla, osa joutuu seisomaan tai istumaan penkkirivien viereen.

Minkä takia hallitus ja oppositio on sijoitettu vastakkain?

Tapa periytyy historian sattumasta. Alahuone sai oman istuntosalinsa, kun kuningas Edvard VI luovutti 1500-luvulla maalliseen käyttöön siirretyn kirkkosalin alahuoneen käyttöön. Tilan muoto ja aiempi käyttötarkoitus vaikuttivat siihen, miten istumapaikat sijoitettiin.

Puhemiehen paikka sijoitettiin alttarin portaille, ja edustajat istutettiin toisiaan vasten kuin kilpailevat kuorot. Siitä lähtien alahuoneessa on ollut sama järjestys. Myös kyllä- ja ei-käytävillä äänestäminen on ollut tapana noista ajoista lähtien.

1800-luvulla Westminsterin suuren palon jälkeen rakennettiin saman mallinen uusi istuntosali, joka puolestaan tuhoutui toisen maailmansodan pommituksissa. Silloin harkittiin, pitäisikö tilalle rakentaa suurempi, mahdollisesti puolikaaren tai hevosenkengän muotoinen istuntosali.

Muun muassa sodan ajan pääministeri Winston Churchill vastusti muutoksia. Churchill piti kaksipuoluejärjestelmää Britannian parlamentaarisen demokratian ytimenä ja näki sen juontavan juurensa parlamenttisalin muotoon. Myös salin koosta Churchillilla oli selvät mielipiteet.

– Salin [...] ei tule olla niin iso, että kaikki edustajat mahtuisivat sisään ilman tilanahtautta, eikä pidä edes kysyä, pitäisikö jokaiselle edustajalle olla hänelle varattu oma paikka. Jos sali on tarpeeksi suuri kaikille, yhdeksän kymmenesosaa keskusteluista käydään masentavassa ympäristössä lähes tyhjässä tai puolityhjässä salissa. [...] Suurina hetkinä ilmassa pitäisi olla tungoksen ja kiireen tuntua, Churchill perusteli Encyclopaedia Britannican mukaan.

Pommitetun tilalle rakennettiin samanmuotoinen ja yhtä ahdas sali. Ja Britannian parlamentin alahuoneessa istutaan edelleen tärkeinä äänestyspäivinä kuin sillit suolassa.

Lähteet: Britannian parlamentin kotisivut, The Guardian, The New York Times, Encyclopaedia Britannica.

Sairaanhoitajana ja lähihoitajana vuosia työskennellyt Anne Kolehmainen huomasi jo ensimmäisessä työharjoittelussaan vuonna 2009, että ikäihmisten kanssa työskentely on hänen juttunsa.

– Arvostin ja ihmettelin heille kertynyttä elämänviisautta. Halusin antaa ihmisille hyvän loppuelämän, Kolehmainen kertoo.

Kymmenen vuotta myöhemmin hän ajattelee vanhuksista samoin, mutta hoivatyön laadun osalta ruusunpunaiset lasit ovat pudonneet silmiltä ja tallautuneet murskaksi.

Haminassa asuva Kolehmainen on työskennellyt useissa yksityisissä hoivakodeissa Etelä-Suomessa. Työnantajina olivat vuorotellen hoivajätit, joiden kaikkien toiminnassa paljastuneista epäkohdista Yle on kertonut laajasti viime päivinä: Esperi, Attendo ja Mehiläinen.

Kolehmainen sanoo allekirjoittavansa jokaisen viime päivinä julkaistun uutisen.

– Hoivayksiköt ovat pelkkiä säilöjä, joissa ihmiset on unohdettu. Hoidon taso on laskenut viime vuosina kuin lehmänhäntä. Yksikkökohtaisia eroja on, mutta yleisesti ottaen näin näiden kolmen kohdalla todella paljon jäätävää toimintaa, jossa ihmisarvolla ei juurikaan ole väliä. Raha ratkaisee.

Enää ei tarvitse olla hiljaa eikä kukaan uhkaile töiden loppumisella. Anne Kolehmainen

Kolehmainen kertoo yrittäneensä puuttua epäkohtiin. Hän ja muut hoitajat tekivät valituksia aluehallintovirastoille ja Valviraan ja kertoivat puutteista esimiehilleen. Ohjeistivat myös omaisia ilmoittamaan epäkohdista. Mikään ei muuttunut.

Viime vuonna Kolehmainen turhautui ja päätti vaihtaa alaa. Nyt hän haluaa kertoa omista kokemuksistaan julkisesti, koska haluaa asioiden muuttuvan.

– Enää ei tarvitse olla hiljaa. Kukaan ei uhkaile töiden loppumisella, jos uskaltaa oikeasti kertoa mitä mieltä asioista on.

Tarkastusten ajaksi "paplarit päähän"

Kun Kolehmaiselta kysyy, millaisia asioita hän hoitajan työssään näki, listalle ei tule loppua.

– Olen nähnyt väkivaltatilanteita. Asiakkaalla hoitajan aiheuttamia mustelmia. Lääkkeiden väärinkäyttöä ja osaamattomuutta lääkkeiden jaossa. Mielivaltaista esimiestyötä, sairaita työyhteisöjä.

Kolehmaisen pahin kokemus on peräisin Kotkassa sijaitsevan hoivakodin vaikeasti muistisairaiden osastolta, jonka 14 asukkaasta vain neljä käveli enää omin jaloin. Hoitajia oli työvuoron aikana kaksi.

– Se oli liukuhihnatyötä. Ruokailut oli hoidettava alle varttitunnissa, koska keittiöllä oli omat aikataulunsa. Asiakkaita laitettiin valmiiksi. Se on kamala ilmaisu.

Kolehmainen kertoo, että tarkastajan valvontakäynnin ajankohta oli hoivakodeilla tiedossa pari viikkoa ennakkoon.

– Henkilökunnalle tuli silloin ohjeistus, kuinka toimitaan. Paikat puunattiin, ikkunat pestiin ja asukkaille laitettiin paplarit päähän. Näille päiville lisättiin myös hoitajien määrää.

Aivopesua

Kolehmaisen mukaan työnantaja ohjeisti, miten tarkastajille puhutaan. Hän sanoo, että epäkohdista kertomista ei suoraan kielletty, mutta hoitajia muistutettiin vaitiolovelvollisuudesta ja sen rikkomisen vaikutuksista työsuhteeseen. Lisäksi kehotettiin korostamaan hyviä puolia.

Nuoret hoitajat aivopestiin Kolehmaisen mukaan kulttuuriin, jossa vaitiolovelvollisuus koskee myös valvontaviranomaisten tarkastuksia.

– Ihmiset pelotellaan hiljaisiksi ja sen jälkeen pannaan show päälle. Hymyillään, että kaikki on hyvin ja työpaikka on ihana, vanhukset saavat elää kuten haluavat. Samaan aikaan mietit päässäsi, että ei hitto.

Se oli kuin massahypnoosi. Anne Kolehmainen

Kerran tarkastus osui myös 14 vaikeahoitoisen muistisairaan yksikköön, jossa oli aivan liian vähän henkilökuntaa. Kolehmaista harmittaa, ettei hän saanut silloin suutaan auki.

– Hymyilin, että elämme asukkaan oman elämän mukaista arkea ja muuta tuubaa. Olin sokea, sillä työnantajaa vain oli tapana totella. Se oli kuin massahypnoosi. Minun olisi pitänyt sanoa, että se oli pelkkää feikkiä.

Vaipat ja ruuat samoilla käsilllä

Kolehmainen kummastelee hoivakotien valvontakäytäntöjä.

– Miksei tehdä pistokokeita? Tulisivat käymään silloin, kun siellä on se normaali kaaos päällä.

Kolehmainen sanoo, että esimerkiksi hygieniasta huolehtiminen on mahdotonta liian pienellä hoitajamäärällä. Samoilla käsillä syötetään ruuat, vaihdetaan vaipat ja annostellaan lääkkeet.

– Ensin voit olla kädet kyynärvarsia myöten paskassa ja lähdet siitä suoraan jakamaan puuroa tai ottamaan verinäytteitä. On jokaisen omasta ammattietiikasta ja moraalista kiinni, puunaako itsensä kunnolla siinä välissä vai ei. Pelkkä hanskojen tai käsidesin käyttö ei riitä. Itse olin tässä hyvin tarkka.

Yle kertoi aiemmin tiistaina Attendon hoitajille tehdystä kyselystä, jonka mukaan vanhukset jätetään henkilöstösäästöjen vuoksi kuolemaan yksin. Anne Kolehmainenkin on joutunut tekemään niin sekä yksityisellä että julkisella puolella.

– Kun ihmisen viimeiset hetket ovat olleet käsillä, olen kysynyt lupaa jäädä ylimääräisenä yöksi töihin. Yöhoitajilla ei ole siihen aikaa. Ei ole lupaa herunnut. Usein olen löytänyt ihmisen menehtyneenä yksin sänkyynsä.

Haudataanko ongelmat taas?

Hoivakotien ongelmia on tuotu viime päivinä esiin paljon, mutta samoista asioista on uutisoitu ennenkin. Yle Uutiset on kertonut esimerkiksi Esperin ongelmista jo kymmenen vuotta sitten.

Kolehmainen sanoo kuulleensa työnantajien taholta aina “saman laulun”.

– Sanotaan, ettei ole rahaa palkata lisää väkeä. En oikein ymmärrä tätä rahattomuuteen vetoamista, kun samaan aikaan hoivajättien johtajat nostavat miljoonaosinkoja ja asiakkaat maksavat hoivapaikasta tuhansia euroja.

Yle kertoi maanantaina, miten pääosa Esperi Caren omistuksista kulkee sijoittajille anteliaita veroetuja tarjoavan Luxemburgin kautta. Myös Attendoa on takavuosina arvosteltu veroparatiisikytkyistä, mutta Ylen selvityksen mukaan se maksaa nyt veroja Suomeen yli 10 miljoonaa euroa.

Pelkään, ettei tälläkään kertaa mikään muutu. Anne Kolehmainen

Anne Kolehmainen toivoo tiukempaa puuttumista hoivakotien epäkohtiin. Hän kuitenkin pelkää, että tälläkin kertaa ongelmat hautautuvat uusien uutisten alle.

– Puutteet ovat olleet päättäjillä tiedossa vuosikaudet, joten olen aika kyyninen. Pelkään, ettei tälläkään kertaa mikään muutu.

Kolehmainen sanoo nähneensä, kuinka jotkut vanhukset itkevät pahaa oloaan jopa päivittäin.

– Muistisairaalle riittää, jos hän on säikähtänyt jotain kovaa ääntä tai joku on vienyt hänet väkisin suihkuun. Muisti ei ehkä toimi, mutta siitä tunteesta jää pelkotila päälle. Samalla tavalla rauhallisen aamun tunnelma voi kantaa koko päivän läpi.

Yksityisellä päiväkotiyrityksellä on useita luvattomia päiväkoteja Helsingissä. Asiasta kertoi tiistaina Helsingin Sanomat.

Ankkalampi-päiväkotiketjun yksiköissä lapsia on hoidettu vuosia ilman asianmukaisia rakennuslupia. Rakennusluvan avulla pystytään varmistamaan tilojen turvallisuus ja sulkemaan pois terveyshaittojen mahdollisuus. Nyt tiloissa on havaittu puutteita muun muassa ilmastoinneissa ja varauloskäytävissä.

Esimerkiksi Ankkalammen Lauttasaaren-päiväkodin tapauksessa Helsingin kaupunki pitää mahdollisena, että varastona olleessa tilassa voi olla asbestia tai jäämiä vaarallisista aineista. Rakennukseen on kuitenkin tehty pintaremontti, joten asiaa on vaikea tutkia.

Ankkalammen toimitusjohtaja Heidi Ruhala kertoo Ylelle, että seitsemässä selvityksen alla olevassa päiväkodissa on yhteensä 150 hoitopaikkaa.

Helsingin Sanomat on kertonut aiemmin tammikuussa yrityksen luvattomasta päiväkodista Helsingin Lauttasaaressa. Ruhalan mukaan vain tuo eli Lauttasaaren päiväkoti on lakkauttamisuhan alla.

Helsingin kaupungin rakennetun ympäristön valvontayksikön päällikkö Pentti Ruuska kuitenkin sanoo Ylelle, että sulkemisuhka ei ole poissuljettu myöskään muiden yrityksen päiväkotien kohdalla.

Ankkalampi ei ole toimittanut tärkeitä asiakirjoja

Päivähoitoketjun lupa-asioita on tänään selvitetty ja aamupäivällä tilanne oli Ruuskan mukaan sekava. Iltapäivään mennessä Ruuska pystyi varmistamaan seitsemän Ankkalammen päiväkotia, joilta puuttuu rakennuslupa: kaksi yksikköä Punavuoressa, kaksi yksikköä Lauttasaaressa, sekä yksiköt Arabianrannassa ja Töölössä.

Aamupäivällä Ruuska totesi, että jos Ankkalammelta ei saada tarvittavia asiakirjoja, niin kaupunki saattaa joutua sulkemaan osan päiväkodeista. Valvonnan mukaan Ankkalampi on viivytellyt lupa-asioiden jättämisessä ja jättänyt luvanmukaisia rakennustöitä suorittamatta.

– Luottamus on mennyt päiväkotiyrittäjään, Ruuska sanoo.

Rakennusvalvontaalkoi selvitellä Ankkalammen lupa-asioita viime syksynä. Kaupunki selvittää parhaillaan myös toisen yksityisen päiväkotiyrittäjän lupa-asioita Helsingissä. Ruuska ei kuitenkaan kerro, mikä yritys on kyseessä.

Kaupunki on korjannut lupamenettelyään

Ruuska myöntää, että kaupungin viranomaisten yhteistyö ei ole ollut riittävän hyvää ja tämä on mahdollistanut epäkohtien syntymisen. Aiemmin kaupungin varhaiskasvatus on ilmoittanut yksityisestä päiväkodista aluehallintovirastoon (Aviin) rekisteröitäväksi. Ruuskan mukaan Avin rekisteröinti taas on mahdollistanut Kelan myöntämät tukirahat.

– Tässä prosessissa ei ole tarkistettu, että päiväkodilla on tarvittavat rakennusluvat ja luvista on tehty loppukatselmus, Ruuska sanoo.

Vuodenvaihteen jälkeen lupaprosessia on muutettu niin, että päiväkoti ei saa tukirahoja ennen kuin rakennuslupien loppukatselmus on tehty. Vanhalla menetelmällä päiväkotiluvan saaneita yrittäjiä on Helsingissä useita.

– Toivon mukaan nämä yrittäjät nyt heräävät selvittelemään omia päiväkotilupa-asioita ja laittamaan ne kuntoon oma-aloitteisesti, Ruuska toteaa.

Hänen mukaansa rakennusvalvonnalla ei ole ollut mahdollisuutta käydä päiväkotiyritysten lupa-asioita järjestelmällisesti läpi.

Päivitetty kello 16:30: Lisätty lista ilman rakennuslupaa olevista päiväkodeista ja päivitetty kauttaaltaan.

Tarkennettu kello 14.43 uutiseen alkuun, mitä rakennuslupa tarkoittaa, ja tiedot Ankkalammen Lauttasaaren-päiväkodista.

Juttelin muutama kuukausi sitten amerikkalaisen toimittajan kanssa ravintolassa San Fanciscossa siitä, mihin suuntaan mediabisnes voi olla menossa.

– Totta kai jengi haluaa äänestää Trumpia. Mieti niitä kuutta amerikkalaista miestä, jotka joka päivä tulevat valtavan Home Depot -marketin parkkipaikalle. He tulevat sinne joka aamu, ja osa heistä saa päiväksi töitä, toimittaja kuvaili.

Miehet hakivat joka päivä uudestaan töitä. Jos tavaraa oli tulossa paljon ja varastonjohtaja kaipasi kolmea ylimääräistä varastomiestä, kolme heistä sai paikan.

– Sinulle ja minulle digitalisaatio ja globalisaatio tarkoittavat vielä toistaiseksi sitä, että voimme tilata kännykällä Kiinasta mitä vaan data-analyysistä kenkiin. Niille Home Depot’n edessä odottaville työväenluokan kansalaisille globalisaatio tarkoittaa maahanmuuttoa. Maahanmuutto taas tarkoittaa sitä, että kuuden miehen sijaan marketin pihalla töitä kyselee vaikkapa yksitoista miestä. Töitä on edelleen kolmelle. Joko töitä on vähemmän tai palkat laskevat, toimittaja kuvaili.

Koulutettujen työpaikat ovat uhattuna seuraavaksi

Toimittaja selitti, kuinka amerikkalaisen keskiluokan palkat eivät ole nousseet sitten 1980-luvun. Kukaan edellinen presidentti, ei demokraatti (Bill Clinton, Barack Obama) eikä republikaani (George Bush ja George W. Bush) ole pysäyttänyt keskiluokan palkkastagnaatiota eli palkkojen nousun pysähtymistä.

Jos palkat eivät nouse, se on kuluttajalle paljon isompi asia kuin Suomessa. Verot ovat matalat. Eikä yhteiskunta tarjoa vastaavia mahdollisuuksia kuin Suomessa. Kaikkeen menee koko ajan rahaa.

– Heille on ihan sama kuka on presidentti, kunhan se on joku uusi naama, joka uskottavasti lupaa heille taloudellista toivoa. Trump on seuraus jostakin. Trump ei ole pelkkä syy.

Samaa sanoi Barack Obama syyskuussa puhuessaan siitä, kuinka Trump on seuraus jostakin. Millaisesta kehityksestä populistin saamat äänet ja häntä äänestävien ihmisten päätökset ovat seuraus, on tärkeä kysymys. Puhdas rasismi on osasyy, mutta onko se koko syy?

Näyttää siltä että populismin kannatus ei tule katoamaan. Se saattaa muuttaa muotoaan, mutta on voinut tulla jäädäkseen.

Kansainväliselle populismille tulee olemaan kysyntää myös 2020-luvulla. Kun digitalisaatio alkaa viedä koulutettujen ihmisten työpaikkoja, he ovat vuorostaan hädässä, voi ihan yhtäkkiä syntyä poliittisia suuntia, joita emme osanneet edes ennustaa.

Kun kulttuurinen ja taloudellinen ylempi keskiluokka alkaa kärsiä, toisin sanoen ottaa taloudellisia iskuja ja menettää asemiaan yhteiskunnan muuttuessa, voi syntyä markkinarako korkeasti koulutettujen populismille. Entä jos se ei näyttäydy koulutetulle eliitille junttina vaan jotenkin coolina? Ensi vuosikymmenellä voi tulla ihan uudenlaisia populistisia liikkeitä, jotka haisevat vuosikertaviineille ja kalliille kuntosaleille.

Elämme arkea Googlen ja Applen suositusten mukaan

Liberaali demokratia ei seiso niin vahvoilla jaloilla kuin uskottelemme itsellemme. Vain 31 prosenttia 1980-luvulla syntyneistä amerikkalaisista pitää elintärkeänä elää demokratiassa. Loput eivät pidä. Näin kertoo World Value Survey -kysely vuodelta 2014.

– Kun samalla edessä on valtava teknologinen vallankumous, jossa kännykät alkavat de facto yhä enemmän suositella meille elämäämme liittyviä päätöksiä, tulee mielenkiintoiset ajat, amerikkalaiskollegani ennusti.

Nyt jo Google Assistantia mainostetaan lauseella ”Google takes care of me”.

Miten vaikuttaa poliittisiin valintoihin se, että 2020-luvulla teemme yhä arkemme pienet ratkaisut Googlen ja Applen suositusten mukaan? Samaan aikaan olemme äänestäjinä peloissamme siitä, ettei ilmastonmuutosta saada poliittisesti pysäytettyä.

Ja samaan aikaan kiihtyvä työn ja teknologian murros tekee kaikista työttömiä säännöllisin väliajoin.

Samaan aikaan heimoidentiteetit vahvistuvat

Ja yhä useampi kuluttaa sellaisten ihmisten ajatuksia, jotka ovat samaa mieltä kuin kuluttaja itse.

Miten tämän kaltaisessa maailmassa elävät ihmiset haluavat kuluttaa uutisia ja mitä ne uutiset ovat?

Myös populismi tulee luultavasti muuttamaan muotoaan samalla, kun yhteiskunta muuttuu. Ja niin muuttuvat kaikki muutkin aatteet.

Myös journalismin on pakko muuttua. Uskon, että median murros on vasta alkamassa.

Kirjoittaja on Ylen Uutis- ja ajankohtaistoiminnan kehitysyksikön, Yle News Labin päällikkö. Lisää median tulevaisuuden rakentamisesta newslab.yle.fi-sivuilla.

Luo Yle tunnus ja keskustele artikkelista alla.

Attendo-konsernissa työskentelevät vanhuspalvelujen tehyläiset hoitajat kertovat henkilöstökuluissa tehtyjen säästöpäätösten osuvan suoraan hoidettaviin vanhuksiin.

Heidän kertomansa mukaan aika kuluu muuhun kuin potilastyöhön, koska väkeä ei ole tarpeeksi. Tuloksena potilasturvallisuus vaarantuu ja hoidettavat vanhukset joutuvat virumaan joskus karmivissa oloissa. Ruokailuvälit jäävät liian pitkiksi eikä aikaa riitä ulkoiluun tai viriketoimintaan.

Hoitokotien ankea arki paljastuu sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn tekemästä kyselystä Attendo-konsernissa työskenteleville tehyläisille. Tehyn Attendoa koskevaan kyselyyn vastasi 300 Tehyn jäsentä, joista valtaosa työskentelee vanhuspalveluiden parissa.

Yksityisten vanhuspalvelujen toiminta on ollut viime päivät julkisuudessa, koska vähäisen henkilöstömäärän takia vanhusten hoito on jäänyt retuperälle. Nyt Tehyn kyselyn vastauksista käy ilmi, että myös Attendossa tehdään kyseenalaisia säästöpäätöksiä, jotka kohdistuvat henkilöstömitoitukseen ja henkilöstökuluihin sekä vaikuttavat hoidon laatuun.

Kaksi hoitajaa aamuvuorossa ja 15 asukasta, joista osa nostimella liikuteltavia ym. Paljon hoitoa tarvitsevia. Siihen päälle ruokahuolto eli ruuan lämmitys ja tarjoilu, astioiden keräys ym. Ja se kaikki pois asukkaiden hoidosta. Tehyläinen hoitaja

Kiire vaivaa hoitajia, ja jopa 70 prosenttia vastaajista koki, ettei heillä ole aikaa vastata potilaan tarpeisiin. Henkilökuntaa puuttuu jatkuvasti työvuoroista ja erityisesti viikonloppuisin on liian vähän työntekijöitä. Lisäksi hoitajat joutuvat tekemään avustavia tehtäviä kuten siivousta ja ruokahuoltoa.

Kyselyn ehkä huolestuttavin viesti on, että 56 prosenttia koki potilasturvallisuuden vaarantuneen viimeisen kuuden kuukauden aikana. Esimerkiksi muistisairaita potilaita jä valvomatta yhteisissä tiloissa, sattuu kaatumisia ja lääkkeiden jakelussa voi olla puutteita.

Sydäntäraastavin kokemus hoitajilla on saattohoidosta – tai sen puuttumisesta. Hoitajat kertovat, että potilas lääkitään, mutta hän saattaa jäädä yksin kuoleman hetkellä. Vastaajista 68 prosenttia kertoi, ettei saattohoitotilanteisiin saada lisää henkilöstöä.

Meillä on sama miehitys aina, ihan sama missä kunnossa asukkaat ovat. Välillä jää saattohoidossa oleva potilas vähän heitteille, kun pitää palvella muita asukkaita eikä voi olla saattohoitopotilaan kanssa niin paljon kuin haluaisi. Tehyläinen hoitaja

Tehyläiset kertovat Attendon harrastavan samaa kuin jo muista yksityisistä vanhuspalveluista on paljastunut: työvuorolistoihin merkitään haamutyöntekijöitä, jotka eivät työskentele kyseisessä työvuorossa tai he eivät enää ollenkaan tee töitä kyseisessä yksikössä. Toinen keino on merkitä työvuoroihin henkilöitä, jotka eivät tee todellisuudessa hoitotyötä.

Vastaajista 47 prosenttia kertoi, että työnantaja on painostanut pitämään kertyneet ylityöt yksinkertaisina vapaina, jolloin normaaleja ylityökorvauksia ei makseta.

Lue lisää:

Hoivaskandaaliin liitetty Attendo: Takavuosina yhtiötä arvosteltiin veroparatiisikytkyistä – nyt yhtiö maksaa Suomeen veroja yli 10 miljoonaa

Ylen selvitys: Hoivajätti Attendolla ongelmia ympäri Suomea – hoivakodeissa aliravittuja, ulkoilua harvoin ja likaisissa vaipoissa nukkumaan

Nuorison talvipukeutumiseen – tai oikeastaan talvipukeutumattomuuteen – liittyvät trendit ovat kauhistuttaneet keski-ikäistä ja vanhempaa väestöä vuosikymmenien ajan.

1980-luvulla nuoriso käytti niin tiukkoja pillifarkkuja, että ne piti vetää kosteina jalkaan. Silloin ei ollut joustavia stretchfarkkuja vaan kangas oli jäykkää, minkä vuoksi oli yleistä vetää housut jalkaan sängyllä maaten.

Ensin farkut pestiin kuumassa vedessä, jotta ne kutistuivat sopivan pieniksi. Jotkut käyttivät vetoketjun kiinnivetoon hohtimia. Silloin sormiin ei sattunut niin paljon.

Poikia varoiteltiin kivesten jäätymisestä ja tyttöjä virtsatietulehduksista. Farkut saattoivatkin jäätyä talvella jalkaan, jos ne olivat ulos lähtiessä liian märät.

1980–90-luvuilla nuoret kulkivat kovissakin pakkasissa ilman pipoa. Vanhempi väki pelotteli, että aivot jäätyvät. Tämä trendi on jatkunut miedompana näihin päiviin asti, mutta toisaalta muodissa ovat olleet myös muhkeat pipot.

Mulla on melkein aina nilkat paljaana. Tänään ei ole, koska meillä on luistelua. Yläkoulua käyvä tyttö

Talvella 2019 viiden nuoren tytön porukka viettää välituntia Kotkan keskuskoulun pihalla. Pakkasta on 10 astetta. Osalla tytöistä päät ovat paljaat. Heitä palelee, mutta ulkonäkö on tärkeä.

– Pipon käyttäminen riippuu siitä, millainen se on. Lapaset otamme ottaa mukaan kouluun, jos äiti käskee. Saatamme silti laittaa ne reppuun piiloon, tytöt kertovat.

Tyttöjen mukaan vanhemmat ja opettajat sanovat usein, että pitää pukeutua lämpimästi. Ja ettei kylmä ei tee nilkoille hyvää. Nyt tytöillä on lämpimät sukat jalassa eikä nilkkoja näy. Se kuitenkin hämää.

– Mulla on melkein aina nilkat paljaana. Tänään ei ole, koska meillä on luistelua, yksi tytöistä sanoo.

Viime vuosina paljaat nilkat ovat olleet takuuvarma keski-ikäisten ja median kauhistelun kohde. Päätimme ottaa selvää, millaisia ja kuinka yleisiä puutteellisen pukeutumisen aiheuttamat terveyshaitat ovat.

Ilman pipoa – jäätyvätkö aivot?

Kun pää on paljas, ensimmäisenä paleltumisvaarassa ovat korvat, posket ja nenä.

– Korvalehdet ovat varmaankin ne arimmat osat. Paljas iho on iso riski varsinkin silloin, jos on vähän viimaa, sanoo pakkasen aiheuttamien haittojen hallintaan perehtynyt Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen.

Ilman pipoa liikkuessa kehosta myös haihtuu lämpöä pään kautta. Silloin elimistökin jäähtyy ja voi kylmettyä. Sormissa verisuonet supistuvat kylmän vaikutuksesta ja estävät näin lämmön luovutusta, mutta pää ei toimi niin.

– Pään verisuonet eivät supistu samalla tavalla. Kylmä olo on silloin kokonaisvaltaisempi kuin esimerkiksi sormien altistuessa kylmälle, kertoo Rissanen.

Aivojen jäätymistä ei silti tarvitse pelätä. Rissasen mukaan se ei ole kovillakaan pakkasilla mahdollista normaalisti ulkoillessa.

– Eivät ne kovin herkästi jäädy. Jäätymiseen vaaditaan hypotermia, jolloin elimistön lämpötilan on laskettava alle 35 asteen.

Keho ja aivot alkavat jäähtyä pakkasessa, jos lihakset eivät tee pitkään aikaan töitä. Sellainen tilanne voi tulla eteen esimerkiksi veden varaan joutuessa tai silloin, jos saa sairauskohtauksen ja joutuu olemaan pitkiä aikoja kylmässä. Tai vaikkapa sammuu hankeen.

Tiukoissa pillifarkuissa pakkasella – kuolevatko siittiöt?

Kerrospukeutumisen idea on vaatteiden väliin jäävä ilmakerros, joka lisää lämmöneristystä.

Pillifarkkujen ongelma pakkasella on, ettei niiden alle välttämättä mahdu muita vaatekerroksia. Silloin myös eristävä ilmakerros jää pois.

– Jos farkut ovat kovin tiukat, lämmittävä verikään ei pääse jalkoihin ja verenkierron heikentyminen voi aiheuttaa ongelmia, sanoo Rissanen.

Jos farkut vetää vielä jalkaan kosteina, koko keho voi alkaa jäähtyä. Jalat voivat Rissasen mukaan periaatteessa paleltua kauttaaltaan. Hän toivoo, ettei tällainen muoti palaa takaisin.

– Se on sama kuin hyppäisi avantoon ja lähtisi sen jälkeen liikkeelle märissä vaatteissa. Lihakset lämmittävät liikkuessa jonkun verran, mutta jonkinlaisia ongelmia on todennäköisesti odotettavissa.

Istuminen kylmällä penkillä voi altistaa naisen virtsatietulehdukselle, mutta miehillä kivekset eivät kovin helposti kylmää säikähdä. Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri Jan Appelberg sanoo, ettei ole koskaan kuullut siittiöiden kuolleen kivesten paleltumavamman vuoksi. Liiasta lämmöstä kivekset eivät sen sijaan tykkää.

– Kivekset roikkuvat kehon ulkopuolella, koska siittiöt eivät siedä 37 asteen lämpötilaa. Liian paksusti pukeutuneilla metsureilla on esiintynytkin siittiöiden tuotannon heikentymistä, Appelberg toteaa.

Jos veri ei pääse kiertämään, siittiötuotantoon voi tulla ongelmia. Jan Appelberg

Tiukat farkut ovat kivesten kauhu.

– Kivesten verisuonet kulkevat aika pinnassa. Jos veri ei pääse kiertämään, siittiötuotantoon voi tulla ongelmia, Appelberg toteaa.

Kylmälle altistuminen voi aiheuttaa myös eturauhastulehduksen. TTL:n erikoistutkijan Sirkka Rissasen mukaan myös sukuelinten kylmältä suojaamiseen kannattaa kiinnittää huomiota etenkin urheillessa ulkona.

– Tuulenpitävät alusvaatteet ovat tärkeät silloin, kun päällysvaatteet ovat ohuet. Jos hiihtäjä tai juoksija pukeutuu väärin, viima voi jäähdyttää sukuelimiä, Rissanen toteaa.

Ilman hanskoja ja nilkat paljaana – kuinka moni oikeasti paleltuu?

Haastattelemiemme neljän kouluterveydenhoitajan mukaan oppilaat tulevat näyttämään paleltumavammoja vastaanotoille melko harvoin, pari-kolme kertaa vuodessa.

Terveydenhoitajat ovat havainneet, että etenkin tytöt kulkevat monesti kesälenkkareissa tai tennareissa ja lyhytvartisissa sukissa. Paleltumisiin tällainen pukeutumistyyli on terveydenhoitajien mukaan johtanut vain kovimmilla pakkasilla.

– En ole itse hoitanut yhtään paleltumavammaa, vaikka kouluun voidaan tulla melkein puolialasti. Tosin minulla asiakaskunta on enimmäkseen työhaalareihin ja turvakenkiin pukeutuneita poikia, sanoo terveydenhoitaja Tuula Levänen Kouvolan seudun ammattiopistosta.

Toisella tytöistä oli nilkka paleltunut, toisella farkuissa polvien kohdalla reiät ja polvissa paleltumat. Pakkasta oli 25 astetta. Mia Nyström

Kouluterveydenhoitaja Mia Nyström Naukion yhtenäiskoulusta Kouvolasta kertoo hoitaneensa tänä talvena kaksi paleltumavammaa teini-ikäisiltä. Hänen vastaanotollaan käy päivittäin 10-15 koululaista päivässä.

– Toisella tytöistä oli nilkka paleltunut, sen ympäri kiersi punainen rengas. Toisen tytön farkuissa oli polvien kohdalla reiät ja siinä kohtaa paleltumat. Molemmissa tapauksissa pakkasta oli 25 astetta, Nyström kertoo.

Työterveyslaitoksen erikoistutkija Sirkka Rissanen sanoo, että sormien ja varpaiden paleltumisriski alkaa lisääntyä selvästi 15 pakkasasteessa. Ensimmäinen merkki on sormien tunnottomuus. Se alkaa, kun ihon lämpö laskee alle seitsemän asteen. Nilkkojen paljaana pitäminen puolestaan altistaa akillesjänteen tulehdukselle.

– Jos on märät sukat, kengät tai käsineet, voi tulla paleltumia. Kosteuden ja kylmän yhteisvaikutus lisää riskiä. Akillesjänne taas on kylmänarka, ja sen rasittaminen voi pahentaa tulehdusta.

Jos sormensa tai varpaansa palelluttaa pahoin, palautuminen voi Rissasen mukaan kestää jopa vuosia. Toipumisaika riippuu kudosvaurion syvyydestä. Farkkujen tapaan myös kenkiin olisi hyvä jäädä pakkasilla ilmatilaa.

– Kengät eivät saisi olla liian pienet tai puristavat. Pakkasen vaikutus korostuu, kun paino on jalkojen päällä ja kylmää tulee myös kengänpohjien kautta.

Minkä kehonosan altistuminen pakkaselle on haitallisinta terveydelle?

– Varmaankin se, jos lähtee ulos märissä vaatteissa. Toisiksi haitallisimpana pidän ilman pipoa liikkumista. Vaarattominta näistä on mielestäni nilkat paljaana ja ilman käsineitä kulkeminen, jos käsiä pitää välillä takintaskussa, sanoo TTL:n erikoistutkija Sirkka Rissanen.

Kanadan arktisilla alueilla vetäytyvät jäätiköt paljastavat maisemia, joita kukaan ei ole nähnyt 40 000 vuoteen.

Yhdysvaltalaisen Coloradon yliopiston tutkijat ovat keränneet näytteitä jäätikön sulamisen paljastamista kasveista 30 paikassa Baffininsaarella Grönlannin länsipuolella. Tutkimus on julkaistu Nature-tiedejulkaisussa.

Baffininsaaren kesälämpötilat ovat viime vuosikymmeninä kohonneet merkittävästi.

– Arktinen alue lämpenee kahdesta kolmeen kertaa nopeammin kuin muut alueet maapallolla. Niinpä jäätiköt reagoivat lämpenemiseen nopeammin, sanoo yksi tutkimusryhmän johtajista Simon Pendleton.

Vastaavanlaista tutkimusta on tehty samanaikaisesti esimerkiksi Grönlannissa.

Coloradon yliopiston ryhmä keräsi elokuussa 48 jään säilömää kasvinäytettä ja määritteli löytämiensä kasvien iän radiohiiliajoitukseksi kutsutulla menetelmällä. Jää oli toiminut luonnonmukaisena pakastimena kasveille. Sammalet ja jäkälät olivat pysyneet vuosituhansien ajan alkuperäisillä kasvupaikoillaan.

Laboratoriotutkimukset paljastivat, että kerätyt kasvinäytteet olivat olleet yhtäjaksoisesti jään peittämiä 40 000 vuoden ajan.

– Luonto on kolmen miljardin vuoden ajan sopeutunut ilmaston muutoksiin. Jäätiköillä ei tällaista selviytymisstrategiaa ole, kuvailee tutkija Gifford Miller.

Jäätikkö on lämpötilamuutosten luotettava mittari

Jäätiköt reagoivat välittömästi kesälämpötiloihin. Kun kesät lämpenevät, jäätiköt vetäytyvät. Ja päinvastoin – kun kesät kylmenevät, jäätiköt etenevät.

– Jäätiköt ovat yksi luotettavimmista mittareista kesälämpötolojen muutosten selvittämisessä, Miller sanoo.

Tutkijat vertaisivat löydöksiään Baffininsaaren ja Grönlannin ikijäästä kerättyyn lämpötiladataan. Tutkimus päättelee, että viimeksi kulunut vuosisata on alueella ollut lämpimin 115 000 vuoteen.

– Lämpenemisen valtavuus on niin suuri, että kaikki sulaa nyt kaikkialla, sanoo Simon Pendleton.

Tutkijat päättelevät, että Baffininsaari vapautuu jäästä kokonaan lähivuosisatojen aikana.

Lue myös:

Meteorologi Kerttu kotakorpi on huolissaan sään ääri-ilmiöistä: "Ilmastonmuutos ei ole mielipideasia"

Neljä edellistä vuotta ovat olleet mittaushistorian kuumimmat

Hampurilaisravintolaketju Hesburger haluaa viranomaisten selvittävän, kuinka ateriaan oli päätynyt neuloja Lahdessa. Iltalehdelle haastattelun nimettömänä antanut perheenäiti kertoo, että neuloja olisi löytynyt ranskalaisista.

Hesburger on tehnyt asiasta tutkintapyynnön poliisille ja terveysviranomaiselle. Hämeen poliisista vahvistetaan yhteydenotto. Hesburgerin toiveena on, että poliisi selvittää, mitä lahtelaisessa hampurilaisravintolassa on tapahtunut maanantaina iltapäivällä. Esimerkiksi mitään tutkinnallista rikosnimikettä ei ole vielä asetettu.

Hesburgerista kerrotaan, että asiakas oli reklamoinut asiasta maanantaina.

– Varmistamme tuotteidemme laadun ja turvallisuuden monella eri tavalla. Kaikki myymämme ranskalaiset perunat muun muassa kulkevat tehtaalla metallinpaljastimen läpi. Selvitystemme perusteella näyttää vahvasti siltä, että neulat ovat päätyneet tuotteeseen vasta myyntitapahtuman jälkeen, kertoo viestintäpäällikkö Heini Santos sähköpostivastauksessaan.

Muita tapauksia ei tiedossa

Viestintäpäällikkö Heini Santoksen mukaan kyseessä on "erittäin vakava ja valitettava tapaus".

– Olemme olleet yhteydessä reklamaation tehneeseen asiakkaaseen lisätietojen saamiseksi. Onneksi kukaan ei ole vahingoittunut. Muita tapauksia ei ole tiedossamme.

Santoksen mukaan asian tutkinta on nyt viranomaisilla, ja Hesburger tekee heidän kanssaan yhteistyötä.

Olen vuosien saatossa tehnyt todella monia vanhoja ihmisiä käsitteleviä juttuja.

Olen seurannut kameran kanssa, mitä vanhainkodissa yöllä tapahtuu. Olen kertonut kotona asuvista vanhoista ihmisistä, joille ei järjestynyt kunnan kotiapua. Olen tavannut työlleen antautuneita omaishoitajia, joilta kunta on evännyt omaishoidon tuen, vaikka he täyttivät kriteerit.

Kymmenisen vuotta on niistä tapahtumista, joista tein parikin tv-juttua uuskaupunkilaiseen Esperi Caren hoivakotiin liittyen.

Sinne ei saanut viedä kameraa ja haastatteluja oli vaikea saada.

Yksikössä työskennellyt lähihoitaja Satu Lainio nosti esiin hoitopaikan huonon hoidon. Hän puhui asiasta esimiehilleen ja kuntaan. Ja joutui erotetuksi.

Oikeudenkäynnin jälkeen Satu Lainio sai maineen palautuksen ja useamman kuukauden palkkaa vastaavan korvauksen.

Yksikköä oli tarkastanut lääninhallitus ja paikasta tehtiin myös kantelu Valviraan. Muutoksia edellytettiin niin Esperiltä kuin Uudenkaupungin kaupungilta.

Vanhojen ihmisten hoitoa kauhistellaan – iso kuva ei muutu

Nyt Esperi on otsikoissa taas. Ja kunnat, jotka ostavat hoitoa mahdollisimman halvalla yrityksiltä, joiden tehtävä on tuottaa omistajilleen voittoa. Näistä ongelmista on puhuttu vuosia ja vuosia.

Keskustelu etenee suurin piirtein näin: Media kertoo ongelmista. Hallitus selittää ja oppositio syyttää hallitusta. Vuosien kuluessa puhujien roolit vaihtuvat. Syyttely vaihtuu selittelyksi ja selittely syyttelyksi riippuen siitä, kuka on hallituksessa ja kuka oppositiossa.

Ihmiset eivät voi asua kotona, jos ajantaju on kadonnut, kirjoitettuja ohjeita ei osaa lukea eikä ihminen tiedä missä hän on ja mitä pitää tehdä.

Tämä ei tietenkään tarkoita sitä, ettei vuosien kuluessa ole tehty mitään. Esimerkiksi hallituksen Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa -kärkihankkeessa on tehty paljon hyvää työtä.

Kuitenkin niin kauan kuin vanhojen ihmisten hoito on marginaalinen asia, joka ei nouse politiikan “kovaksi aiheeksi”, ei isoa muutosta tapahdu.

Vanhojen hoito ei ole vaaliteema, miksei?

Vanhojen ihmisten hoito ei ollut vaaliteema vuonna 2011 tai vuonna 2015. Toistaiseksi ei ole ollut merkkejä näkyvissä, että se olisi sitä nytkään, jos tämä kohu ei muuta tilannetta.

Kunnallisalan kehittämissäätiö julkaisi marraskuussa selvityksen, jonka mukaan joka toinen vastaajista arvioi vanhuspalvelut riittämättömiksi. Vanhusten huoltoon kohdistui myös enemmän tyytymättömyyttä kuin vuonna 2012, jolloin asiasta viimeksi kysyttiin.

Rahaa pitäisi antaa siihen, että meillä on riittävästi myös viranomaisvalvontaa.

Kun ihmisiltä kysyttiin huhtikuun eduskuntavaalien tärkeitä asioita, niitä olivat sairaiden hoito, nuorten syrjäytyminen ja vanhusten hoito. Tämä Kunnallisalan kehittämissäätiön selvitys julkaistiin vain vajaa kuukausi sitten.

Miksi ihmisten huoli ei yllä poliitikkojen korviin? Tai jos huoli vaalikentillä kuullaankin, se ei näytä korvissa pysyvän, kun vaalit ovat käyty.

Ja mitä sote-uudistukseen tulee, totta on, että jos vastuu siirtyy kunnilta 18 maakunnalle, se parantaa kilpailutus- ja osto-osaamista. Toisaalta toteutuessaan sote tuo mukanaan vielä pirstaleisemmat palvelumarkkinat, jossa vahdittavaa toimintaa on vielä enemmän. Valvojan tehtävät eivät ole helppoja.

Tietoa on, mutta käytäntöön siirtyminen on kovin hidasta

Edellisen hallituksen peruspalveluministeri Susanna Huovinen (sd.) nimitti vuonna 2014 asiantuntijaryhmän, jonka tehtävänä oli määrittää niitä tekijöitä, joita on otettava huomioon vanhuspalvelulain toimeenpanossa sekä ottaa kantaa ja vaikuttaa ikäystävällistä Suomea rakentaviin arvioihin ja asenteisiin.

Kahdeksan ihmisen työryhmä oli todellisten asiantuntijoiden joukko. Ryhmän teesit olivat selkeitä, järkeenkäyviä ja vastaansanomattomia. Esimerkkinä vaikkapa ensimmäinen teesi: “Ikääntyminen koskee koko yhteiskuntaa. Se on otettava huomioon kaikessa lainsäädännössä ja kaikissa politiikoissa.”

Miksi ihmisten huoli vanhojen hoivasta ei yllä poliitikkojen korviin? Tai jos huoli vaalikentillä kuullaankin, se ei näytä korvissa pysyvän, kun vaalit ovat käyty.

Kokeneet ja viisaat -työryhmä muistutti siitä, että palvelujärjestelmä on suunniteltava kokonaisuutena ja sen on joustettava yksilöllisten tarpeiden mukaan. He sanoivat, että kaikille on taattava myös yhdenvertainen oikeus riittävään hoitoon ja huolenpitoon.

Viime päivinä puhuttaneesta ympärivuorokautisesta hoidosta asiantuntijat sanoivat, että ympärivuorokautisen hoidon tulee vastata pidentyvän vanhuusiän ja muistisairauksien luomiin tarpeisiin.

Mutta miten tämä tai lukemattomat muut muistiot ja työryhmät ovat vaikuttaneet arjen tekemiseen?

Vuodesta toiseen ja vuoron perään kuka milloinkin todistaa näitä samoja asioita, ja millä tuloksin?

Luvut puhuvat karua kieltä

Yhteiskunnassamme vanhuus on pidentynyt ja hyvin vanhojen määrä kasvaa. Terve elämä pitenee, mutta raihnaisuusvaihe elämän lopussa ei lyhene.

Luvut kertovat.

Parinkymmenen vuoden päästä 85-vuotiaita ja sitä vanhempia on kaksinkertainen määrä vuoteen 2017 verrattuna.

Yhdeksänkymmentävuotiaita ja sitä vanhempia on melkein kolme kertaa niin paljon vuonna 2040 kuin vuonna 2017.

Tampereen yliopistossa tehtyjen tutkimusten mukaan elämän loppuvaiheen raihnaisuuden ja avun tarpeen aika siirtyy korkeampaan ikään, mutta ei lyhene. Lisäksi 40–50 prosnettia yli 90-vuotiaaksi elävistä sairastaa dementiaa elämänsä loppuvaiheessa, mikä tarkoittaa sitä, että he tarvitsevat jossakin kohtaa ympärivuorokautista hoitoa.

Tiedon pitäisi ohjata päätöksentekoa

Päätösten pitäisi pohjautua tutkittuun tietoon ja siihen pitäisi löytyä myös rahoitus. Asiantuntijoita pitäisi kuulla. Eikä vain kuulla, vaan tiedon pitäisi muuttua teoiksi.

Samalla, kun kirjoitan näitä sanoja, tiedän kuulostavani lattealta ja itsestään selvältä. Tuon toistaminen on niin ”last season” sanoisi joku. Mutta kirjoitan silti: politiikan pitäisi pohjautua tietoon, kun ja jos sitä on käytettävissä.

Muutama päivä kohistaan ja kauhistellaan, ja sitten kaikki jatkuu enemmän ja vähemmän ennallaan - kunnes on seuraavan kohun aika.

Eikö nyt, vihdoinkin, pitäisi aivan erityisen huolella kuulla niitä ääniä, jotka varoittavat hoitopaikkojen vähyydestä.

Ihmiset eivät voi asua kotona, jos ajantaju on kadonnut, kirjoitettuja ohjeita ei osaa lukea eikä ihminen tiedä missä hän on ja mitä pitää tehdä.

“Jokainen haluaa asua kotona” -on hyvä toimintaperiaate, mutta vain tiettyyn pisteeseen saakka. Jo nyt monien omaisten jatkuva huoli on, miten äiti tai isoäiti kotona pärjää, kun ilmeinen tarve olisi jo ympärivuorokautiselle hoidolle.

Pitäisikö hoitopaikkojen riittävyyteen vihdoin suhtautua kuoleman vakavasti? Niin, että hoitopaikkoja olisi riittävästi.

Niin kauan kuin vanhojen ihmisten hoito on marginaalinen asia, joka ei nouse politiikan “kovaksi aiheeksi”, ei isoa muutosta tapahdu.

Me tarvitsemme erilaisia asumispaikkoja, esimerkiksi ryhmäkoteja, jossa on turvallista asua silloin, kun kotona asuminen ei ole enää mahdollista. Laitoshoidon purku on terveyskeskusten vuodeosastojen kohdalla ollut järkevää: siellä ei kenenkään pitäisi asua. Siihen maailmaan ei kukaan kaipaa takaisin.

Eikä riittävä hoitajien ja hoitopaikkojen määrä saa sulkea pois sitä, että ihmisten pitäisi voida asua ihmisarvonsa säilyttäen myös kotona.

Ja sitten se valvonta. Voisivatko viime päivien tapahtumat olla viimeinen todiste myös sille, että hoivayksikön omavalvonta ei riitä, eikä välttämättä tilaajankaan valvonta. Rahaa pitäisi antaa siihen, että meillä on riittävästi myös viranomaisvalvontaa. Sillä on oma tärkeä roolinsa, vaikkei valvonta yksin ongelmaa ratkaise.

Korjausliikkeiden pitäisi toteutua paljon paljon aiemmin kuin vasta silloin, kun hoivakodin toiminta pitää keskeyttää.

Julkinen keskustelu vanhushoivan tilasta on viime päivinä keskittynyt Esperi Caren laiminlyönteihin. Ylen selvityksessä paljastuu, että Suomen suurin hoivapalveluyhtiö Attendo painii samankaltaisten ongelmien kanssa.

Pääsyynä ongelmiin on se, että hoitohenkilökuntaa on liian vähän.

Aluehallintovirastojen (avi) tarkastuksissa on viime vuosina paljastunut epäkohtia ympäri maata. Vuosien 2016-2018 välisenä aikana Attendon hoivakodeista tehtiin yhteensä 16 aluehallintovirastojen valvontapäätöstä, joissa viranomaiset ovat vaatineet yhtiötä korjaamaan havaitsemiaan epäkohtia.

Osassa tapauksista ongelmat ovat jatkuneet vuosikausia. Päätöksiä on tehty kaikkiaan 11:ssä kaupungissa, ja 13:ssa hoivakodissa. Voit katsoa listan hoivakodeista tämän jutun lopusta.

Kahdessa tapauksessa avi on antanut määräyksen toiminnan muuttamisesta. Jos toiminnan keskeyttämistä tai lupien viemistä ei lasketa lukuun, määräys on raskain toimenpide avin arsenaalissa.

Espoolla riittää valvottavaa

Attendon toiminta on ollut viime vuosina suurennuslasin alla etenkin Espoossa. Kaupunki on joutunut sakottamaan Attendon hoivakoteja useaan otteeseen toistuvista sopimusrikkomuksista vuodesta 2015 lähtien.

Espoo on tottunut käyttämään yksityisiä hoivapalveluita. Kaupungin vanhusten palveluiden johtajan Matti Lyytikäisen mukaan peräti 75% kaupungin hoivasta ostetaan yksityisiltä. Kaupunki on myös Lyytikäisen mukaan trimmannut valvontakoneistonsa kuntoon vuosien varrella.

Tästä huolimatta ongelmia on riittänyt.

Kaupunki on rajoittanut vanhusten ohjausta kolmeen Attendon hoivakotiin: Harmaaniittyyn vuonna 2018, Mikevan Helmeen (nykyään Attendon Helmi) vuonna 2017 ja Laaksolahteen vuonna 2016.

Laaksolahden ja Harmaaniityn tapauksissa syynä oli hoitajapula. Mikevan Helmen tapauksessa syynä olivat asiakaspalautteet, huono hygienia sekä lääkehoidon ongelmat.

Lopulta kaupunki purki Mikevan Helmen sopimuksen marraskuussa 2017, kun hoivakodin asioita ei saatu järjestykseen. Attendo oli ilmoittanut ostavansa Mikevan hoivakodit aiemmin saman vuoden toukokuussa.

Ylen tietojen mukaan erilaisia epäkohtia on havaittu myös Attendo Vuoripirtissä ja Olarinpuistossa.

Pitkäaikaisimmat ongelmat on kuitenkin koettu Attendon Laaksolahden hoivakodissa.

Osa vanhuksista selkeästi aliravittuja

Kaupungin ja avin tekemät tarkastus- ja valvonta-asiakirjat kertovat omaa karua kieltään Attendo Laaksolahden ongelmista.

Hoivakotia on tarkkailtu tiiviisti vuodesta 2016 lähtien. Tuolloin avin tarkastuskäynnillä paljastui, että hoivakodin asukkaiden ravitsemusta ei ollut seurattu asianmukaisesti.

Hoivakodissa oli kaikkiaan 17 vanhusta, joiden painoindeksi oli niin alhainen, että ennenaikaisen kuoleman riski oli avin mukaan lisääntynyt.

Tällä hetkellä Attendo Laaksolahdessa on 65 asukaspaikkaa.

Henkilöstömitoituksia Laaksolahdessa on laiminlyöty toistuvasti. Espoo on sakottanut Attendoa kahdesti sen vuoksi. Yhteensä maksettavaa on kertynyt noin 55 000 euron edestä.

Reseptilääkkeitä ilman reseptiä

Vuonna 2018 annetussa valvontapäätöksessä avi määräsi Laaksolahtea poistamaan lainvastaisen lääkekaapin. Kaapissa säilytettiin asukkailta ylijääneitä, opioideja sisältäviä reseptilääkkeitä.

Huumaavat reseptilääkkeet olisi tullut hävittää lääkejätteenä, mutta niitä on avin mukaan jaettu hoivakodin muille asukkaille ilman lääkärin määräystä. Avin mukaan tilanne vaaransi hoivakodin asiakasturvallisuuden.

Attendo ja Espoo elävät tällä hetkellä vanhuspalvelujohtaja Lyytikäisen mukaan rauhallisempaa aikaa, eikä käynnissä ole normaalista poikkeavia valvontatoimenpiteitä.

Laaksolahdessa ongelmia on kuitenkin yhä.

Kaupungin vuonna 2018 tekemät valvonta-asiakirjat paljastavat, että hoivakodista tulee edelleen runsaasti negatiivista asiakaspalautetta. Palautetta tulee muun muassa mielekkään toiminnan vähäisyydestä ja tiedonkulun puutteista.

Avustavaa henkilökuntaa henkilöstöstä on pitkin vuotta puuttunut useampi henkilö. Koulutetusta henkilökunnasta on tarkastusasiakirjojen mukaan ollut “merkittävä vaje”.

Lisäksi kaupunki on ilmaissut huolensa muun muassa siitä, että henkilökunnan lääkeluvat eivät ole olleet ajan tasalla.

Kaksi kertaa ulos reilun vuoden aikana

Vuonna 2017 avi antoi huomautuksen forssalaiselle Attendo Retonkihoville. Hoivakodin henkilökuntaa oli liian vähän, vaikka palveluista vastaava kuntayhtymä oli toistuvasti pyytänyt Attendoa puuttumaan tilanteeseen.

Kun Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymä teki Retonkihoviin tarkastuksen vuonna 2016, peräti kuusi kahdeksasta työvuorossa olleesta työntekijästä oli sijaisia. Sijaisilla ei ollut tunnuksia potilastietojärjestelmään, joten he eivät päässeet katsomaan asiakkaista tehtyjä kirjauksia tai tekemään niitä.

Avin valvontapäätöksestä käy ilmi, että vaippojen vaihtovälit olivat Retonkihovissa pitkiä, eikä alapesuja tehty edes iltaisin.

Avi tarkasti myös kahden hoivakodin asiakkaasta tehdyt virikemerkinnät. Toiselta asiakkaalta oli asiakirjojen mukaan kysytty vain kerran kahden kuukauden aikana, haluaako tämä ulkoilla. Toteutuneita merkintöjä ulkoilusta oli yksi. Omaistensa kanssa asiakas oli ulkoillut useampaan kertaan.

Toisen asiakkaan asiakirjoihin oli kirjattu kaksi ulkoilukäyntiä vapaaehtoisen kanssa vuoden ja neljän kuukauden aikana. Yksi merkintä oli tehty siitä, että asiakas oli itse pyrkinyt ulos.

Avin mukaan asiakirjoista ei voi todeta, että asiakkaiden osallistuminen ulkoilu- ja viriketoimintaan olisi ollut säännönmukaista.

Ongelmia myös Harjavallassa, Kouvolassa ja Raaseporissa

Espoon lisäksi avi on antanut suoran määräyksen toiminnan muuttamisesta Harjavallassa Attendo Jokikodolle.

Vuonna 2017 Lounais-Suomen aluehallintovirasto uhkasi Jokikotoa lupien menetyksellä, ellei se muuta toimintaansa. Avin valvontapäätöksen mukaan hoivakodissa hoidettiin päihde- ja mielenterveysongelmaisia, vaikka siihen ei ollut lupia.

Asia ei korjaantunut, vaikka avi toistuvasti kehotti puuttumaan epäkohtaan. Avin mukaan tilanne on saattanut vaarantaa asiakasturvallisuuden.

Kouvolan kaupunki puolestaan kertoo rajoittaneensa asiakkaiden ohjausta kahteen Attendon yksikköön vuonna 2018. Kyseessä ovat Attendon Kankaronmäen ja Kankaron hoivakodit. Kaupungin mukaan rajoitukset tehtiin liian vähäisen henkilöstömäärän vuoksi ja ne kestivät yhdestä kahteen kuukautta.

Attendon ongelmat Raaseporissa ovat olleet jo aiemmin julkisuudessa. Attendo on maksanut Raaseporin kaupungille sopimussakkoja liian vähäisestä henkilöstömitoituksesta Villa Pentybyssä ja Villa Stellassa. Sakkoja on kaupungin mukaan mennyt maksuun 330 000 euron edestä vuosina 2016–2017.

Raaseporin tilanteesta on uutisoinut laajasti Svenska Yle.

Attendo on ylivoimaisesti suurin hoivayhtiö

Attendo on suurin yhtiö Suomen hoivapalvelumarkkinoilla. Sillä on kaikkiaan noin 250 hoivakotia, jotka tarjoavat vanhusten ympärivuorokautista hoivaa. Esimerkiksi Esperi Carella tällaisia hoivakoteja on puolet tästä ja Mehiläisellä alle sata.

Yhtiö on laajentanut reviiriään viime vuosina kymmenillä yksiköillä ja sadoilla asiakaspaikoilla. Kasvua on tullut etenkin yrityskaupoilla.

Attendo investoi voimakkaasti rakennuttamalla uusia hoivakoteja. Niitä on noussut erityisesti kasvukeskusten ulkopuolelle. Yhtiö on ostanut kunnilta kiinteistöjä, joita se käyttää hoivakoteina tai purkaa ne ja rakentaa tilalle uusia yksiköitä.

Yhtiön hoivapalveluiden liikevaihto oli vuonna 2017 noin 300 miljoonaa euroa.

Ylen A-studio yritti jo viime viikolla saada Attendon johdolta haastattelua aiheesta. Attendo kieltäytyi haastattelusta.

Aihetta käsitellään tiistai-illan A-studiossa TV1:ssä kello 21 lähtien. Mukana keskustelemassa Attendon hoivapalveluiden johtaja Pertti Karjalainen.

Fakta: Näissä Attendon hoivakodeissa aluehallintovirasto havaitsi ongelmia

Attendo Laaksolahti (Espoo)

Attendo Olarinpuisto (Espoo)

Attendo Vuoripirtti (Espoo)

Attendo Joenranta (Sipoo)

Attendo Vanha Seppä (Vihti)

Attendo Retonkihovi (Forssa)

Attendo Lähde (Hanko)

Attendo Karhuvuorikoti (Kotka)

Attendo Kruunankulma (Kurikka)

Attendo Milka (Vaasa)

Attendo Villa Toukola (Alajärvi)

Attendo Jokikoto (Harjavalta)

Attendo Hellä (Uusikaupunki)

Katso myös Dokumenttiprojekti: Tasemummot – vanhukset pörssiyhtiöiden pelinappuloina

Juttua täydennetty 29.1.2019 klo 10:17: Lisätty tieto Kouvolan kaupungin rajoittamistoimista.

Ei kiitos. Se oli Daruden ensimmäinen vastaus, kun Uuden Musiikin Kilpailun tuottaja Anssi Autio kysyi häntä Suomen euroviisuedustajaksi viime syyskuussa.

– Euroviisuissa on tietty kaiku, ja se homma on niin iso, että piti vähän miettiä, sovinko siihen. En ole myöskään laulaja, joten piti funtsia myös sitä, kenen kanssa tämän tekisin.

Ville Virtanen, 43, ynnäili hetken viisupestin plussia ja miinuksia sekä keskusteli vaimonsa kanssa. Lopulta hän soitti jo saman päivän iltana takaisin Autiolle.

Darude päätti lähteä edustamaan Suomea toukokuussa Israelin Tel Avivissa pidettäviin Euroviisuihin.

Sandstormista buustia?

Ennen Daruden Euroviisupestin julkistusta DJ on palannut viikonlopun keikoilta Yhdysvalloista. Jet lag painaa hieman. Darude kiertää esiintymässä ympäri maailmaa aktiivisesti. Keikkoja kertyy vuodessa noin 70.

Darude tunnetaan etenkin 20 vuotta sitten julkaistusta Sandstorm-kappaleesta, joka edelleen soi eri puolilla maailmaa. DJ on julkaissut yhteensä neljä albumia, joista viimeisin, Moments, vuonna 2015.

Eräs kaikkien aikojen menestyneimmistä suomalaisartisteista lähtee edustamaan Suomea Euroviisuihin. Onko tunnettuudesta etua vai haittaa?

– Vaikka olen omassa genressäni jollain tavalla tunnettu, niin tuskin yleismaailmallisesti, että se mihinkään vaikuttaisi, Darude tuumaa.

Katso Elävä arkisto: Darude löi läpi kuin myrsky – Sandstorm ei laannu vieläkään

Sandstorm on kestohitti, johon Darude aina yhdistetään. Muusikon mielestä kappaleen tunnettuudesta ei viisukuvioissa ole ainakaan haittaa, koska siellä soivat usein pop- ja dancekappaleet.

– Mutta totta kai, kun meillä on vapaa äänestys ja ihmiset ottavat osaa, siinä vaikuttaa myös tunnettuus. Silloin ei arvostella pelkästään laulun lyriikkaa tai melodiaa.

Henkilökohtainen haaste

Ennen lähtöä Tel Avivin Euroviisuihin, järjestetään Uuden Musiikin Kilpailu, jossa Darude esittää kolme biisiä. Niistä yleisö ja ammattilaisraati valitsevat edustuskappaleen.

Syksyn aikana Darude on käynyt läpi kolmisenkymmentä potentiaalista kappaletta. Niistä noin puolet ovat hänen itsensä tekemiä. Loppuihin mies pyysi biisiaihioita ja ideoita luottokumppaneiltaan.

– Tämä on ollut henkilökohtainen haaste musiikillisesti sekä artistina ja tuottajana. Rajoitteena Euroviisuissa on biisin kolmen minuutin kesto. Musiikki on myös astetta tai kahta kaupallisempaa. Sen pitää olla laulu eikä klubiraita.

Daruden mukaan lopulliset kolme kappaletta ovat sopivasti erilaisia. Biisit julkaistaan kolmena peräkkäisenä perjantaina: 8.2., 15.2. ja 22.2. Tarkemmat tiedot kappaleista kerrotaan vasta julkaisun yhteydessä.

– Sieltä löytyy niin sanotusti tuttua ja turvallista Darudea. On normaalia tanssimusiikkia, konepohjaa ja syntikkaa. Biiseissä on henkilökohtaisia juttuja, mutta myös vähän yleismaailmallista. Eli sivutaan jopa ilmastonmuutosta. Mutta ei suoranaisesti politiikkaa tai muutakaan agendaa, koska on kysymys Euroviisuista.

Koska Darude ei itse laula, biisien solistina on hänen hyvä ystävänsä ja yhteistyökumppaninsa Sebastian Rejman. Rejman tunnetaan yhtyeestä The Giant Leap. Hän on myös näyttelijä ja tuttu esimerkiksi tv-sarjoista Syke ja Ex-onnelliset.

Suurimmat paineet ohi

Suomalaisena Darude on seurannut Euroviisuja suhteellisen ahkerasti. Hän asui kuutisen vuotta ulkomailla, joten silloin seuraaminen oli vähäisempää.

– Amerikkalaisilla oli Neil Armstrong, joka astui kuuhun ensimmäisen kerran. Me ehkä muistamme, missä olimme, kun Lordi voitti Euroviisut. Itse olin Turussa yhden ravintolan aulassa, missä katsottiin telkkaria ja huudettiin. Varsinkin siitä lähtien on tullut katsottua kisoja tarkemmalla silmällä.

Muusikko kokee suurta ylpeyttä päästessään edustamaan Suomea Euroviisuissa. Artisteihin kohdistuu usein menestyspaineita. Darude sanoo, että pahimmat paineet on jo ohitettu.

– Isoin juttu oli löytää ne kolme biisiä. Syksyllä parit ekat kuukaudet ei ollut muuta mielessä kuin se oikea kulma, mistä lähteä liikkeelle. Sitten, kun se selvisi, aika paljon painetta lähti pois.

Lavashow’n hiominen on vielä kesken ja siihen Darude haluaakin nyt keskittyä. Esiintyminen on toisenlaista isolla viisulavalla kuin klubikeikoilla DJ:nä.

Mitkä ovat Daruden tavoitteet Tel Avivin kisoihin?

– Tiedän, että sinne pitää mennä voittamaan. Mutta en halua sanoa tässä kohtaa, että mä voitan, vaan että olen tehnyt parhaat biisit, mitä pystyn. Tietenkin finaali on ensimmäinen tavoite. Ja sitten katsotaan, mihin se riittää.

– Haluan saada show’sta jollakin tavalla erottuvan ja omannäköisen. Yksi iso tavoite on myös edustaa jollakin tavalla DJ- ja tanssimusakulttuuria.

Tämän vuoden euroviisukappale valitaan suorassa UMK19: Darude -lähetyksessä lauantaina 2. maaliskuuta Yle TV2:ssa. Tänä vuonna UMK järjestetään Daruden entisillä kotikonnuilla Turun Logomossa.

Lue lisää:

Näin seuraat Uuden Musiikin Kilpailua

Toistakymmentä hoivakodin asukasta oli virheravittuja. Yksi letkuruokinnassa ollut asukas oli ilman ravintoa 18 tuntia. Hänen laitteensa pysähtyi ilman hälytystä, ja henkilökunta huomasi asian vasta aamulla.

Muun muassa tällaisia ongelmia selvisi, kun Etelä-Suomen aluehallintovirasto (avi) vieraili terveysjätti Mehiläisen hoivakodissa Kouvolassa.

Valvova viranomainen avi on puuttunut Mehiläisen hoivakotien ongelmiin monissa muissakin kaupungeissa viime vuosina.

Ylen selvityksessä paljastui kahdeksan Mehiläisen hoivakotia, joissa avi on edellyttänyt yritystä korjaamaan havaitsemansa epäkohdat.

Katso lista hoivakodeista jutun lopusta.

Ylen A-studio kävi selvityksessään läpi Mehiläisen hoivakoteihin tehdyt avien valvontapäätökset vuosilta 2016–2018.

Yle haastatteli tähän juttuun myös Mehiläisen entistä hoitajaa, joka kertoo karusta arjesta keskisuomalaisessa hoivakodissa.

Mehiläisellä vähemmän ongelmia kuin Esperillä ja Attendolla

Tämä artikkeli on jatkoa Ylen lauantaina, maanantaina ja aiemmin tänään uutisoimille jutuille yksityisten vanhusten hoivakotien laajoista ongelmista.

Aiemmat jutut ovat keskittyneet Esperi Careen ja viimeksi Attendoon. Esperi Caren toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni jätti kohun keskellä tehtävänsä.

Myös Mehiläisen hoivakodeissa on ollut epäkohtia, mutta ne eivät ole olleet ainakaan avien valvontapäätösten perusteella niin laajoja kuin Esperillä ja Attendolla.

Viranomainen havaitsi korjattavaa kahdeksassa Mehiläisen hoivakodissa, kun Attendolle hallinnollista ohjausta annettiin 13 ja Esperille 16 hoivakodissa.

Mehiläisellä on huomattavasti vähemmän vanhusten ympärivuorokautiseen hoivaan keskittyviä hoivakoteja kuin Esperillä ja Attendolla.

Valvontakäyntejä Mehiläisen hoivakoteihin tehtiin kuitenkin lähes saman verran kuin kahden muun terveysjätin hoivakoteihin.

Kenties vakavimmat epäkohdat Mehiläisen hoivakodeista havaittiin Kouvolassa Kustaankodissa, jonne Etelä-Suomen avi teki arviointikäynnin alkuvuodesta 2017.

Mehiläinen myönsi ongelmat ruuan laadussa

Kouvolan kaupunki oli kilpailutuksessaan edellyttänyt, että Kustaankodissa on 0,6 työntekijää asukasta kohden. Valvonta paljasti, ettei tämä ollut toteutunut.

Mehiläinen selitti tapahtunutta sairauspoissaoloilla ja sillä, ettei tilalle ollut saatu rekrytoitua koulutettua henkilökuntaa.

Avi pyysi myös Mehiläiseltä selvityksen Kustaankodin asukkaiden ravitsemuksesta. Siitä selvisi, että enemmän kuin joka toisen asukkaan ravitsemuksessa oli ongelmia. 21 asukkaalla riski virheravitsemukseen oli kasvanut ja 12 asukkaalle oli jo ehtinyt kehittyä virheravitsemus. 30 asukkaan ravitsemus oli kunnossa.

Mehiläinen myönsi, että yksikössä oli ongelmia ruuan laadussa. Tilannetta yritettiin parantaa, ja keittiössä oli aloittanut uusi kokki avin käynnin jälkeen. Mehiläisen mukaan hoitajat kiinnittivät erityishuomiota siihen, että vanhusten saavat riittävästi energiaa ja nestettä.

Avi edellytti, että hoivakodin pitää seurata asukkaiden ravitsemusta kuukauden välein.

Aluehallintovirasto antoi Mehiläiselle huomautuksen. Avin mielestä Kustaankodin vastuuhenkilö oli laiminlyönyt velvollisuutensa turvata asukkaiden hyvä ja laadukas hoito.

Ongelmat ovat jatkuneet tämän jälkeenkin. Vuonna 2018 Kouvolan kaupunki rajoitti asiakkaiden ohjausta hoivakotiin, koska siellä oli liian vähän henkilökuntaa. Kaupungin mukaan rajoitus oli voimassa yhdestä kahteen kuukautta.

Hoivakodin työvuorot alimitoitettu jo suunnitteluvaiheessa

Mehiläisen muista hoivakodeista paljastui laaja kirjo erilaisia ongelmia. Ne ovat hyvin samanlaisia kuin Esperin ja Attendon yksiköissä.

Mehiläisen Villa Sulassa Oulussa oli paljon sairauspoissaoloja ja sovittuun henkilöstömitoitukseen nähden noin 1,5 työntekijän vaje.

Avin tarkastuskäynnillä saaman selvityksen mukaan Mehiläisessä on business controllereja, jotka määrittävät ja raamittavat viikoittaista työvuorosuunnittelua.

Controllerit muun muassa analysoivat liiketoiminnan kehitystä ja kantavat tulosvastuuta. Mehiläisen taannoisessa työpaikkailmoituksessa hoivan controllerin paikkaa kuvaillaan näin:

Tässä roolissa toimit liiketoimintajohdon aisaparina tuottamalla analyyseja ja raportteja sekä auttamalla jalkauttamaan muutoksia kädet savessa. Vastaat omien alueidesi tulosten analysoinnista sekä toiminnan kehittämisestä. Pääset osallistumaan hoivan laajennetun johtoryhmän työskentelyyn sekä yrityskohteiden arvonmääritykseen ja integrointiin.

Avi katsoi, että hoivakodin suunniteltu työntekijöiden määrä on ollut sen lupaan ja vanhusten tarpeeseen nähden perusteettoman alimitoitettu.

Hoivakodissa työskenteli peräti 30 sijaista. Pohjois-Suomen avi piti määrää poikkeuksellisen korkeana.

Ylen haastatteleman Mehiläisen entisen hoitajan korvaan sijaisten suuri määrä kuulostaa tutulta.

Hänen hoivakodissaan oli liian vähän työvoimaa ja sijaisia oli enemmän kuin vakituisia työntekijöitä.

Henkilökunnan vaihtuvuus oli suurta, eikä uusia tulijoita ehditty perehdyttää työhönsä, hoitaja kertoo.

– Yhtä koulutettua työntekijää kohden saattoi olla 20 muistisairasta, sanoo keskisuomalaisessa hoivakodissa työskennellyt hoitaja.

Hän ei halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

Hoitajan mukaan aikaa ei riittänyt asukkaille luvattujen palveluiden toteuttamiseen, kuten ulkoiluun. Hoitajan mukaan yksikön esimies myös linjasi, että suihkussa saa käydä vain kerran viikossa.

– Hoivakodissa oli asukkaille sauna, mutta monet eivät päässeet sinne omin avuin eikä hoitajilla ollut aikaa auttaa, sanoo keskisuomalaisessa hoivakodissa työskennellyt hoitaja.

Hoitajan mukaan työntekijät kertoivat arjen ongelmista johdolle.

– He naureskelivat ja kiistivät kaiken. Ei nähty ongelmia.

“Omatuokioksi voi kirjata virren yhden säkeistön laulamisen”

Turussa Mehiläisen Villa Maariaan kuuluvassa ryhmäkoti Airistossa ongelmia oli asukkaiden ulkoilussa.

Hoivakodin mukaan ryhmäkodissa järjestettiin asukkaille 2018 maaliskuussa kaikkiaan 74 ja huhtikuussa 57 omatuokiota.

Omatuokiolla tarkoitetaan hoitajan ja asukkaan kahdenkeskistä aikaa, jolloin voidaan esimerkiksi rupatella, ulkoilla tai vaikkapa katsella valokuvia.

Hoivakodin antamat luvut olivat täysin ristiriidassa asiakasasiakirjojen kanssa. Niihin oli merkitty maaliskuun osalta neljä ja huhtikuun osalta kymmenen omatuokiota.

Joillekin asukkaille ei ollut kirjattu lainkaan omatuokioita.

Ylen haastatteleman Keski-Suomessa työskennelleen hoitajan mukaan hänen hoivakodissaan asukkaille piti järjestää vähintään 15 minuutin omatuokio kerran viikossa.

– Emme ehtineet järjestää omatuokioita ylemmän tahon ohjeistuksen mukaisesti,. Lopulta Mehiläinen sanoi, että omatuokioksi voi kirjata vaikka virren yhden säkeistön laulamisen, vaikka se olisi kestänyt vain kaksi minuuttia, jotta tilastot näyttäisivät hienoilta.

Yle pyysi Mehiläiseltä haastattelua tätä juttua varten. Mehiläinen kieltäytyi.

Fakta: Näissä Mehiläisen hoivakodeissa avi havaitsi ongelmia

Kustaankoti, Kouvola

Ykköskoti Hiidenpelto, Vihti

Villa Sulka, Oulu

Villa Maaria, Turku

Palvelukeskus Pihlajisto, Siikalatva

Mainiokoti Hermanni, Helsinki

Mainiokoti Kultakaari, Lahti

Mainiokoti Muurala, Espoo

Fakta: Näin teimme

– Ylen A-studio selvitti Esperin, Attendon ja Mehiläisen hoivakotien toimintaa, koska ne ovat suurimmat yksityiset toimijat hoivabisneksessä.

– Jutut pohjautuvat aluehallintovirastojen hoivakoteihin tehtyihin valvontapäätöksiin vuosilta 2016–2018.

– Yli puolet kaikkiaan 78 valvontapäätöksestä velvoitti korjaamaan jotakin epäkohtaa tai epäkohtia. Osuudet yhtiöittäin: Esperi 26 päätöstä / 17 korjattavaa, Attendo 29/16 ja Mehiläinen 23/8.

Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger johtaa Jyväskylän yliopiston Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikköä. Hänen mukaansa Suomen vanhushuolto on elänyt pitkään selvän alirahoituksen järjestelmässä.

– Palveluille ei ole ollut tarjolla laadukkaan hoidon ja hoivan vaatimia resursseja, ja osittain sen tuloksia on nyt nähty, Kröger sanoo viitaten esiin tulleisiin puutteisiin hoivakotien toiminnassa. Ongelmia on ollut niin Esperi Carella kuin Attendolla.

Resurssit tarkoittavat rahaa. Jos ei ole rahaa, ei ole tekijöitä, ja jos ei ole tekijöitä, ei ole palveluja.

– Jos verrataan esimerkiksi bruttokansantuotteen perusteella tilannetta Ruotsiin ja Norjaan, Suomen koko vanhuspalveluissa voidaan puhua ainakin miljardin euron vajauksesta, sanoo Kröger.

Miljardi euroa vuodessa tarkoittaisi siis sitä, että palvelut olisivat Pohjoismaisella tasolla.

– Eikä sekään mikään ongelmaton taso ole.

Ostovoimakorjatussa tarkasteltussa Norja panostaa vanhusten palveluihin yli kaksi ja puoli kertaa enemmän jokaista 65-vuotta täyttänyttä kohden kuin Suomi. Ruotsin ja Tanskan panostukset ovat Suomeen verrattuna noin 1,7 kertaa suuremmat.

Suomessa on pitkään sanottu, että raha yksin ei ratkaise – eikä se ratkaisekaan, vaan tarvitaan myös ammattitaitoa, hyvää johtamista, motivaatiota ja inhimillisyytä.

– Loppujen lopuksi asia on kuitenkin niin, että ilman rahaa ei synny laadukasta hoivapalvelua, Kröger toteaa.

Puutteita on kaikkialla – eivätkä ne voi olla yllätys

Mutta mikä on ikäihmisten hoivan suurin ongelma? Mihin kipupisteeseen pitäisi puuttua?

– Valitettavasti vaikuttaa siltä, että puutteita on vähän joka puolella. Aiemmin näytti siltä, että ongelmia oli erityisesti tehostetussa palveluasumisessa, mutta nyt puutteita on myös kotihoidossa. Ja niitä on sekä yksityisellä että julkisella sektorilla, sanoo Kröger.

Ikääntyneiden hoivan ongelmista on puhuttu kuin ne olisivat tulleet yllätyksenä. Krögerin mukaan yllätys on kuitenkin se, jos ongelmat ovat tulleet yllätyksenä.

– Resurssien puute on ollut tiedossa pitkään, ja vastaavia ongelmia on esiintynyt palveluasumisessa muun muassa Ruotsissa, hän sanoo.

Tavoittaako tutkittu tieto päättäjät?

Krögerin johtama Ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksikkö on tuottanut ja tuottaa jatkuvasti tietoa siitä, missä jamassa ikäihmisten hoiva Suomessa on. Kukaan ei kuitenkaan tiedä, miten paljon tätä tietoa on hyödynnetty.

– Olemme tehneet töitä sen eteen, että tuottamamme tieto tavoittaisi päättäjät, mutta ei meitä juuri ole kutsuttu valiokuntiin tai toimikuntiin kertomaan tuloksistamme, Kröger toteaa.

Tilanne on sama myös sote-valmistelun suhteen.

– Käsittääkseni tuloksiamme on siellä hyödynnetty hyvin minimaalisesti. Meiltä on ollut yksi professori kerran kuultavana valmisteluprosessin aikana.

Hämeenlinnaan vuonna 2020 valmistuva naisvankila on Suomen ensimmäinen älyvankila. Uuden laitoksen tavoitteena on tarjota mahdollisimman hyvät edellytykset vankien kuntoutukseen ja uusintarikollisuuden ehkäisyyn.

Älyvankilassa jokaiseen selliin tulee oma pääte, jolta vanki voi käyttää nykyistä laajemmin sähköisen asioinnin ja kuntoutuksen palveluja. Älykäs vankila -ratkaisu on tarkoitus ottaa käyttöön myöhemmin muissakin Suomen vankiloissa.

– Sellipäätteeltä on vankilan sisäisen verkon lisäksi rajattu pääsy niihin ulkoisen verkon palveluihin, jotka ovat tarkoituksenmukaisia kuntoutumisen- ja rangaistusajan suunnitelman noudattamisen kannalta, kertoo Älykäs vankila -hankkeen projektipäällikkö Pia Puolakka Rikosseuraamuslaitokselta.

Skype-tapaamiset yleistyvät koko ajan. Margit Kyngäs

Uudistus mahdollistaa esimerkiksi verkkokurssit, etäkuntoutuksen, lupien anomisen ja nykyistä joustavamman yhteydenpidon omaisiin. Puolakan mukaan digitaidot ovat tärkeitä vangeille, jotta he pysyisivät mukana yhteiskunnan kehityksessä.

– Tietoyhteiskunnassa tarvittavan osaamisen ja taitojen puute ovat yksi syrjäytymistä aiheuttava tekijä. Nykyään monet hakemukset, kuten toimeentulo- ja asuntohakemukset tehdään jo sähköisesti, toteaa Puolakka.

Yhteydenpito ulkomaailmaan nyt

Nykyään suljetuissa vankiloissa vangit voivat olla tietyin edellytyksin puhelinyhteydessä ja kirjeenvaihdossa vankilan ulkopuolelle. He voivat soittaa puheluita ainoastaan osaston yhteisestä puhelimesta. Joissakin vankiloissa on mahdollista käyttää valvotusti myös Skype-puheluita.

– Skype-tapaamiset yleistyvät koko ajan, sillä vankijoukko on yhä kansainvälisempää. Ilmainen puhe- ja videoyhteys ovat monelle ainoa tapa pitää yhteyttä kaukana maailmalla oleviin sukulaisiinsa, kertoo Oulun vankilanjohtaja Margit Kyngäs.

Oulussa vangit pääsivät käyttämään rajoitetusti sähköisiä palveluita vuonna 2017. Mutta vasta nyt laitteiden toimintavarmuus alkaa olla sitä luokkaa, että vangit pystyvät käyttämään palveluita tarkoituksenmukaisesti. Käytössä on kannettava tietokone, joka on niin sanottu dummy-pääte. Laitetta voi käyttää sovittuna aikana vartijan läsnä ollessa muun muassa laskujen maksuun ja erilaisten virallisten asioiden hoitoon.

Osastolla päätettä käyttävä Mika Lehkonen toivoo, että päätteen käyttö olisi vangeille nykyistä arkipäiväisempää. Sähköisten palvelujen käyttöön kaivataan enemmän ohjeistusta ja opastusta. Myös nykyisen järjestelmän toimivuudessa olisi parantamisen varaa.

– Yhteydenpitomahdollisuudet voisivat olla nykyistä laajemmat. Esimerkiksi sähköpostilla voi kyllä vastaanottaa henkilökohtaisia viestejä, mutta ne voi lukea vasta parin päivän viiveellä, sanoo Lehkonen.

Alkuvaiheessa henkilökunta opastaa vankeja uuden järjestelmän käyttöönotossa. Pia Puolakka

Vangit saavat sähköpostia vankilan yhteiseen osoitteeseen. Viesti tulostetaan, tarkastetaan ja toimitetaan vangin postilokeroon. Vankien omat viestit lähetetään eteenpäin henkilökunnan toimesta. Tietoturvasyistä vankilan järjestelmä poistaa viesteistä kaikki liitetiedostot ja kuvat.

Älyvankila vastaa yhteiskunnan muutoksiin

Oulun vankilanjohtaja Margit Kyngäs toivoo, että tulevaisuudessa jokaiseen vankilaselliin saataisiin turvallinen tietojärjestelmä. Sellainen, jolla vanki pystyisi hoitamaan asioitaan itselleen parhaiten sopivana aikana.

– Silloin myös henkilökunta voisi käyttää nykyisen päätetyöskentelyn valvontaan kuluvan ajan muuhun työskentelyyn, Kyngäs sanoo.

Oulun vankila otti ensimmäiset asukkaat vastaan jo vuonna 1885. Uuden, Oulun Hiukkavaaraan suunnitellun vankilan asemakaavan muutos saatiin vireille viime vuoden lopulla.

Rikosseuraamuslaitoksen Pia Puolakan mukaan älyvankilaratkaisu on helpompaa tuoda uuteen vankilaan, kuin siirtää sitä sellaisenaan vanhoihin yksiköihin. Mutta sähköisen palveluiden käyttöä on tarkoitus kehittää kuitenkin koko ajan myös jo olemassa olevissa laitoksissa.

– Hämeenlinnaan rakenteilla oleva älykäs naisvankila toimii pilottiympäristönä. Myöhemmin vastaavaa ratkaisua ja siitä saatuja oppeja voidaan käyttää myös muissa yksiköissä.

Mallista saatu hyviä kokemuksia

Rikosseuraamuslaitoksen tavoitteena on valmentaa vangit rikoksettomaan elämään ja saattaa heidät takaisin yhteiskunnan tarjoamiin palveluihin. Myös vankien vankeusaikaisen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisääminen koetaan tärkeäksi.

– Tekniikka on tehty helpottamaan arkea. Kun sähköiset palvelut kehittyvät, niin se moninkertaistaa myös erilaisten kuntouttavien palvelujen käytön etänä, sanoo Puolakka.

Mutta ennen älyvankilan toteutumista tietoturvaan liittyvät riskit on huomioitava. Vangeille soveltuvaa yhteydenpitoa ulkomaailmaan joudutaan miettimään tarkasti. Esimerkiksi suljetuissa vankiloissa vangin pääsy muille kuin luvanmukaisille sivuille täytyy olla estettynä asianmukaisesti. Tällä hetkellä kartoitetaan laitetoimittajia, jotka voisivat tarjota testatun ja toimivan tuoteen.

Hämeenlinnan tulevan pilottivankilan mallista on saatu hyviä kokemuksia muun muassa Belgiassa. Siellä vankilassa toteutetut älyratkaisut ovat rauhoittaneet osastojen ilmapiiriä.

Vankilanjohta Margit Kynkään mukaan Oulun vankilassa on huomattu, että vangeille annettu mahdollisuus hoitaa sähköisesti omia käytännön asioitaan on vähentänyt epätietoisuudesta johtuvaa stressiä.

– Kun voi esimerkiksi itse maksaa laskunsa sähköisesti, niin asia ei vaivaa enää mieltä, toteaa Kyngäs.

Lapin käräjäoikeus tuomitsi kuvataiteilijalle seitsemän kuukautta ehdollista vankeutta törkeästä kirjanpitorikoksesta ja törkeästä veropetoksesta. Hän jätti vuosina 2014 ja 2015 ilmoittamatta verottajalle yhteensä 93 546 euroa myyntituloja.

Oikeuden päätöksen mukaan häneltä jäi maksamatta tulo- ja arvonlisäveroja yhteensä 44 403 euroa.

Taiteilija myönsi oikeudelle, että hän on jättänyt kirjaamatta tuloja kirjanpitoon. Hän kuitenkin sanoo, että kyse ei ole tahallisesta ja törkeästä toiminnasta.

Iso leikkaus ja maalausbuumi

Taiteilija selittää kirjanpidon puutteita sillä, että hän joutui yllättäen hoitamaan itse kirjanpitonsa aikana, jolloin hän joutui isoon leikkaukseen. Leikkauksen jälkeen hänellä alkoi myös kova "maalausbuumi", jolloin hän merkitsi osan taulujensa myyntituloista huolimattomasti.

Lisäksi hän kertoi antaneensa kirjanpidon tilitoimiston hoidettavaksi vuoden 2015 jälkeen, eikä veroja ole jäänyt maksamatta sen jälkeen.

Oikeus ei tuominnut taiteilijalle liiketoimintakieltoa muun muassa siksi, että kenellekään ei aiheutunut taloudellista vahinkoa. Tuomio ei ole vielä lainvoimainen.