Hyvinvointivalmentaja Anni Sirviö, 40, kärsi vuosikausia vaikeista vatsavaivoista ja paino jojoili. Hän kertoo syöneensä ravintosuositusten mukaisesti ja testanneensa useita eri ruokavalioita tilanteen parantamiseksi. Kolme vuotta sitten Sirviö kokeili ketogeenistä ruokavaliota ja vannoo olevansa nyt elämänsä kunnossa.
– Vasta ketogeenisellä koin suolisto-oireideni pysyvästi parantuneen, painon kanssa jojoilu loppui, energia lisääntyi ja unenlaatu parani, sanoo Australiassa asuva Sirviö sähköpostitse haastattelussa.
Sirviö on yrittäjä ja hyvinvointivalmentaja. Hän vetää päätyönään Keto Kickstart-verkkovalmennusta, jossa syödään ketogeenisen ruokavalion mukaan. Hän on yrittäjänä järjestänyt ruokavalioon perustuvia verkkovalmennuksia jo yli vuoden ja osallistujia on noin 4 000.
Mikä ketogeeninen ruokavalio sitten on? Se on erittäin vähähiilihydraattinen, korkearasvainen ja maltillisesti proteiinia sisältävä ruokavalio, selittää Sirviö. Sen ideana on antaa keholle mahdollisuus käyttää rasvaa polttoaineena glukoosin sijaan. Tämän kaiken tarkoituksena on johtaa elimistö ketoosiin.
Ketoosissa rasvojen aineenvaihdunnan sivutuotteena muodustuu ketoaineita, joita aivot käyttävät energiana.
Ketogeeninen ruokavalio ei ole uusi ilmiö. Se aiheutti laajaa innostusta 2000-luvun alkupuolella Atkinsin dieetin rantauduttua Suomeen.Yhteisenä nimikkeenä vähän tai ei ollenkaan hiilihydraatteja sisältäville ruokavalioille on karppaus. Ketogeenista dieettiä voi siis pitää karppauksen yhtenä alalajina. Karppaus villitsi suomalaisia etenkin 2010-luvun alussa.
Vähähiilihydraattiset ruokavaliot vaikuttavat tekevän uutta tulemista hiljaiselon jälkeen, arvioi laillistettu ravitsemusterapeutti, Itä-Suomen yliopistossa työskentelevä Reija Männikkö.
Hänen mukaansa tietyt ruokatrendit ponnahtavat pintaan tasaisin väliajoin ja ikäänkuin kiertävät muodikkaina.
– Maidottomuus ja gluteenittomuus ovat teemoja, jotka näkyvät vastaanotollani. Myös lisäaineettomuus ja luonnonmukainen ruokavalio ovat suosittuja, ja ovat olleet sitä jo jonkin aikaa, sanoo Männikkö.
Sirviö puolestaan uskoo ketogeenisen ruokavalion nousevan tulevaisuudessa ruokavaliotrendien aallonharjalle.
– Ketogeeninen ruokavalio oli vuoden 2018 haetuin ruokavalio Googlesta ja talouslehti Forbes ennusti suosion vain kasvavan vuonna 2019, sanoo Anni Sirviö.

Moni luulee voivansa mässäillä kovaa rasvaa
Ketogeeniseen ruokavalioon kuuluvat kasvikset, vihannekset, täysirasvaiset maitotuotteet ja rasvaiset proteiinin lähteet, useimmat pähkinät ja siemenet. Esimerkiksi viljat, sokeri, hedelmät ja marjat ovat ruokavaliossa pannassa.
Helsingin yliopiston Lihavuustutkimusyksikön professorin Kirsi Pietiläisen mukaan ketogeeninen dieetti voi toimia lyhytaikaisesti esimerkiksi silloin kun ihminen haluaa laihtua. Hänen mukaansa moni sitä kokeileva luulee kuitenkin voivansa mässäillä kovaa rasvaa, vaikkapa voita ja pekonia, kuinka paljon tahansa.
– Sehän on tutkimusten perusteella ihan varmuudella sydänterveydelle haitallista, hän muistuttaa.
Ruokavalion ongelmana nähdään myös se, että se ei ole riittävän monipuolinen. Kuituja, vitamiineja ja kivennäisiä tulee liian vähän, sanoo Männikkö.
Sirviön mukaan ketogeeninen ei ole pelkkää lihansyöntiä, vaan monipuolinen ruokavalio.
– Jos sitä verrataan perinteiseen länsimaalaiseen ruokavalioon, niin moni jopa vähentää lihansyöntiä ketogeenisellä ruokavaliolla, koska se sisältää vain maltillisesti proteiinia. Itse painotan valmennuksessa vihannesten ja kasvisten tärkeyttä, monipuolisesti syömistä ja myös eettisesti tuotettujen eläinkunnan tuotteiden hankkimista, Sirviö sanoo.
Verensokeriarvot paranevat?
Tutkimuksissa ketogeenisessä ruokavaliossa on havaittu hyötyjä, mutta myös ongelmia. Pitkällä aikavälillä se ei ole laihduttajalle yhtään parempi vaihtoehto kuin muutkaan dieetit, sanoo ravitsemusterapeutti Reija Männikkö.
Professori Kirsi Pietiläisen tekemän tutkimuksen perusteella dieetti oli hyödyllinen ihmisille, joilla on rasvamaksa. Rasvan määrä väheni selvästi ja tuloksia näkyi muutamassa viikossa dieetin aloittamisen jälkeen.
– Tutkimus oli toteutettu niin, että rasva ja proteiinit olivat hyvälaatuisia, eli pähkinöitä, öljyjä oli valtava määrä, muistuttaa Pietiläinen.
Reija Männikön mukaan diabetesjärjestöissä on kansainvälisesti hieman myönnytty siihen suuntaan, että jonkinasteinen hiilihydraattien vähentäminen voi toimia 2-tyypin diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidossa.
– Tyypin 2 diabetesta sairastavan verensokeriarvot varmasti parantuvat, kun elimistö ei saa hiilihydraatteja mistään, sanoo Lihavuustutkimusyksikön professori Kirsi Pietiläinen.
Hänen mukaansa ketogeenistä ruokavaliota kokeilevan diabeetikon pitäisi tällaisessa tapauksessa olla erityisen tarkkana sen suhteen, että rasvan laatu on varmasti hyvää.
– Terve ihminen pystyy kehollaan leikkimään aika paljon, mutta jos on perussairaus niin pitää olla paljon varovaisempi, sanoo Kirsi Pietiläinen.
Hyvinvointivalmentaja Anni Sirviön mukaan parhaimmat hyödyt saa ruokavaliosta vasta, kun keho on kunnolla adaptoitunut ja se saattaa kestää henkilöstä riippuen 4-6 viikkoa tai jopa kuukausia.
– Monilla ei ketogeeniselle ryhtyessä ole päätavoitteena laihtuminen, vaan se tulee siinä ikäänkuin sivutuotteena kun keho pääsee tulehduksista eroon ja tasapainottuu.
Käypä hoito -suosituksen mukaan ketogeenistä ruokavaliota voi hyödyntää vaikean epilepsian hoidossa lapsilla.
Ruoka aiheuttaa suuria tunteita
Ruokaan suhtaudutaan vahvalla tunnelatauksella ja se näkyy esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käytävissä keskusteluissa.
Anni Sirviö sanoo, että ei pidä erilaisten ruokavalioiden välille asetetusta vastakkainasettelusta. Hänen mukaansa jokaisella on vapaus valita itse, mitä syö ja kokeilla eri vaihtoehtoja.
– Kun syöt sipsejä, karkkia, limua, energiajuomia, eineksiä, pizzaa ja ranskalaisia, kukaan ei reagoi ruokavalioosi tai valintoihisi millään tavalla. Kun alat syömään runsaasti kasviksia, hyviä sekä elimistölle tärkeitä rasvoja ja maltillisesti laadukkaita proteiinin lähteitä, niin monet sekoavat ja alkavat kritisoimaan valintojasi, hän sanoo.
Ravitsemusterapeutti Reija Männikkö ei suoralta kädeltä tyrmää ketogeenistä ruokavaliota, mutta muistuttaa myös muista vaihtoehdoista.
– Ruokaan on viime vuosina tullut tietynlainen ideologisuus mukaan. Väärän mielipiteen omaava ihminen saatetaan estää osallistumasta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa käytävään keskusteluun. Itse toivoisin avointa keskustelua.
Professori Pietiläinen puolestaan uskoo, että ruokavalioiden vetovoima on siinä, että ne kertovat ihmiselle tarkkaan, mitä saa syödä ja mitä ei.
– Jotenkin se tasapaksu, tavallinen ja terveellinen ravitsemus ei enää oikein kuulosta miltään, Kirsi Pietiläinen sanoo.
Lue myös:
Lääkärit suosittelivat karppausta 2-vuotiaalle – auttoi vaikeahoitoiseen epilepsiaan